MYRSKYN JÄLKEEN. Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa. 6 /2011 Martha Schwartz: Puisto on graalin malja kaupungille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MYRSKYN JÄLKEEN. Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa. 6 /2011 Martha Schwartz: Puisto on graalin malja kaupungille."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 6 /2011 Martha Schwartz: Puisto on graalin malja kaupungille. sivu 42 sivulla 36 Tulvasuojelu pahensi New Orleansin tuhoja sivu 12 Karviassa kylä rakentaa kevyen liikenteen väylää talkoilla sivu 24 Musiikkitalon ympäristö muuttuu kaupunkilaisten olohuoneeksi sivu 36 Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa MYRSKYN JÄLKEEN sivu 6

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 6 / lokakuuta 36 Töölönlahden tilapäinen puisto valmistui Musiikkitalon avajaisiin elokuun lopulla. Projektinjohtaja Kaija Laine Helsingin kaupungin rakennusvirastosta ihailee puiston näyttäviä kesäkukkaistutuksia. 16 Skeittausta harrastava Pyry Tamminen arvostaa Helsingin Tuorinniemen skeittipuistoa ja sen kestomuovilla pinnoitettua vaneria. 24 Esa Yliluoma, Jaakko Kallioniemi ja Karvian Kantin kyläläisten voimannäyte: talkoilla syntyvä kevyen liikenteen väylä. 46 Kouvolassa hallitaan keskustan hulevesitulvia Keskuspuistoon asennetun maanalaisen viivytysrakenteen avulla. TURVALLISUUS Etelä-Savon turvallisuussuunnittelu sai vauhtia myrskystä ja lumesta 6 Etelä-Savo panostaa valmius- ja turvallisuussuunnitelmiin 10 New Orleansin hirmumyrsky paljasti hallinnon haurauden 12 Hyvä skeittialue on haasteellinen ja turvallinen 16 Uusi laki parantaa myös skeittialueiden turvallisuutta 18 Pelastustoimen kustannukset ovat kehittyneet maltillisesti 21 LIIKENNE Karvian Kantin kylällä tehdään kevyen liikenteen väylä talkoilla 24 Uudella menetelmällä työmaiden haitat hallintaan 29 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 UKTY 35 VIHERALUEET Musiikkitalo sai kylkeensä tilapäisen puiston 36 Martha Schwartz: Puisto versoo menestystä kaupungille 42 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO Stormwater-hanke ratkaisee hulevesiongelmia ja tukee bisnestä 46 Kouvolaan maanalainen hulevesien viivytysrakenne 47 Sammutusvesisuunnitelmista tuli lakisääteisiä 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Pisara 23 Pakina/Eero Hiltunen: Viimeinen dinosaurus 41 Uutisia 51 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 6/2011 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 6 /2011 Martha Schwartz: Puisto on graalin malja kaupungille. sivulla 36 sivu 42 Tulvasuojelu pahensi Karviassa kylä rakentaa Musiikkitalon ympäristö New Orleansin kevyen liikenteen muuttuu kaupunkilaisten tuhoja sivu 12 väylää talkoilla sivu 24 olohuoneeksi sivu 36 Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa MYRSKYN JÄLKEEN sivu 6 Kannen kuva: Lehtikuva/Marita Waenerberg TOIMITUS TUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Toimituksen sihteeri Anne-Mari Salminen Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kuntatekniikka turvaa arkea Kansalaiset arvostavat arjen turvallisuutta sitä, että asiat sujuvat häiriöttä ja ilman henkilökohtaisia turvallisuusuhkia. Kuntatekniikka on monella tapaa mukana turvaamassa kansalaisten arkea. Liikenneturvallisuutta edistetään hyvällä suunnittelulla, rakentamisella ja kunnossapidolla sekä liikenteen ohjauksella. Kiinteistöturvallisuutta parannetaan kulunvalvonnalla, kameravalvonnalla sekä automaattisilla palohälytin- ja sammutinlaitteilla. Työturvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Myös kuntien yleinen turvallisuussuunnittelu vahvistuu. Varautuminen uhkiin ja häiriötilanteisiin ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Kun on totuttu hyvin toimiviin peruspalveluihin, varautuminen unohtuu helposti. Muisti palaa, kun kohdalle osuu vaikkapa poikkeuksellinen luonnonilmiö. Runsaan vuoden takaiset kesäiset rajuilmat ja niiden seuraukset saivat Onnettomuustutkintakeskuksenkin kartoittamaan ja arvioimaan kuntien ja muiden viranomaisten varautumista. Juuri julkaistusta tutkimusraportista löytyy useita suosituksia laajojen häiriötilanteiden varalle myös suoraan kuntatekniikan tekijöille. Tällaisia ovat muun muassa vesihuoltolaitosten varautumisen tehostaminen, kuntien avainhenkilöiden hälyttämismenettelyt ja liikenneverkkojen raivausjärjestelyt. Ne on syytä ottaa nyt vakavasti, eikä toimia kuten joskus aiemmin vastaavien suositusten kanssa on toimittu eli unohtaa sujuvasti. Useissa tämän lehden jutuissa turvallisuus on läpileikkaavana teemana. Kansijutussa kerromme Etelä-Savon turvallisuus- ja valmiussuunnittelun kehitysaskeleista Asta-myrskyn ja viime talven tykkylumiongelmien jälkeen. Tarkastelemme myös kaupunkien skeittipuistojen suunnittelua ja rakentamista turvallisuusnäkökulmasta ja esittelemme uuden pelastuslain edellyttämää sammutusvesisuunnitelmaa. Turvallisuus on tarpeen pitää mielessä kaikissa kuntatekniikan tehtävissä. Tukipalvelut tökkivät Kuntien tukipalveluja on viime aikoina ahkerasti koottu kahteen valtakunnalliseen kuntaomisteiseen yhtiöön, Tieraan ja Taitoaan. Ensimmäinen tarjoaa tietohallinnon ja toinen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Kuntia ja kuntayhtymiä liittyy osakkaiksi vähitellen. Tierassa niitä on mukana jo yli 200 ja Taitoassa toistasataa. Tietoa ja taitoa tuntuu tukipalveluista vielä puuttuvan. Pienten kuntien ohuista ja haavoittuvista organisaatioista on puhuttu vuosikaudet, mutta osataan sitä tunaroida isoissa kuntayhtymissäkin. 90-vuotias, kodissaan yksin asuva äitini oli elokuussa muutaman päivän hoidettavana maakunnan keskussairaalassa. Kotiutushetken koittaessa ei sairaalan säilytykseen ottamia potilaan vaatteita löytynyt mistään, vaan taksimatkalle lähdettiin sairaalan aamutakissa. Syyskuun lopulla vaatteet olivat edelleen teillä tietymättömillä. Lasku hoitojaksosta sentään muistettiin lähettää. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 7/ ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Asta-myrsky ja tykkylumi vauhdittivat maakunnan Etelä-Savo varautuu nyt Asta-myrsky riepotteli pahiten Etelä-Savon aluetta. Myrskyn jälkiä maastossa korjasi Suur-Savon Sähkön noin 200 asentajaa, kymmeniä metsureita, 20 kaivinkonetta ja 10 metsäkonetta. 6 Kuntatekniikka 6/2011

7 TURVALLISUUS turvallisuussuunnittelua paremmin Kuvat Järvi-Suomen Energia Oy ASTA MYRSKY Myrskyn alkamisesta noin tunnin päästä rintama Etelä-Savosta oli ohi. Tämän jälkeen tilanne oli stabiili. Sähkönjakeluhäiriöalueella noin asiakasta oli ilman sähköä. Häiriöalueella vakituisia asukkaita on noin ja runsaasti kesäasukkaita. Valoisaa ja lämmintä. Kaatuneet puut haittasivat liikkumista. Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä. TYKKYLUMI Tilanne laajeni noin 12 h. Häiriöalue oli epästabiili. Sähkönjakeluhäiriöalueella noin asiakasta oli ilman sähköä. Pimeä vuodenaika, seuraavan vuorokauden lämpötilaennuste oli 25 C. Lumi haittasi liikkumista sekä teillä että sähkölinjoilla. Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä. Kesän 2010 Asta-myrskystä ja viime talven tykkylumiongelmista saadut kokemukset ovat hioneet Etelä-Savon valmius- ja turvallisuussuunnitelmia. Parannettavaa löytyi etenkin toimintojen käynnistämisestä ja tilannekuvan välittämisestä viranomaisten kesken ja tavallisille kansalaisille. Seppo Lokka, pelastusjohtaja Etelä-Savon pelastuslaitos Kesällä 2010 Suomeen iski useampi voimakas myrsky. Etelä-Savoa pahiten koetteli Astamyrsky heinä-elokuun vaihteessa. Myrskyn jälkeen tarkastelimme kriittisesti omaa toimintaamme ja havaitsimme, että kuntien tilannekuvan muodostamisessa oli ongelmia. Kuntien johtoryhmien hälyttämiseen oli myös paneuduttava aikaisempaa huolellisemmin. Asta-myrskyn jälkeen pohdittiin myös sitä, onko häiriötilanteisiin varautuminen jätetty liian vähälle huomiolle. Kuntien kanssa oli tehty paljon työtä valmius- ja turvallisuussuunnitelmien hyväksi. Liioitellen voisi todeta, että suunnitelmat olivat hyviä. Niissä oli vain yksi vika: ne eivät toimineet käytännössä. Etelä-Savossa syntyi voimakas tarve konkretisoida suunnitelmia ja tehdä niistä käytännössä toimivia asiakirjoja. Syksyllä 2010 järjestimme tilaisuuden kunnanjohtajille yhdessä puolustusvoimien ja Etelä-Savon poliisilaitoksen kanssa. Kävimme läpi valmiussuunnitteluun ja turvallisuussuunnitteluun liittyviä kysymyksiä ja sovimme Kuntatekniikka 6/2011 7

8 TURVALLISUUS Tykkylumi taivutti puita sähköjohdoille ja aiheutti sähkökatkoja Etelä-Savossa viime tammikuussa. Vikapaikkoja kartoitettiin helikopterilla. OPERAATIO TYKKYLUMI Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimenpiteitä tykkylumen aiheuttaman laajan sähkönjakeluhäiriön aikana tammikuun lopulla 2011: Viesti- ja johtokeskus oli miehitettynä klo klo 15. Tehtiin tiivistä yhteistyötä sähköyhtiön kanssa. Aktivoitiin häiriöalueen kuntien johtoryhmät hätäkeskuksen kautta ryhmätekstiviesteillä. Aktivoitiin ja komennettiin yhteysupseerit kuntien johtoryhmien tueksi. Yhteysupseeri sähkölaitoksen käyttökeskukseen/valvomoon. Evakuoitiin yhteensä noin 100 erityisryhmiin kuuluvaa henkilöä yhdessä kuntien viranomaisten kanssa. Lämmitettiin erityisryhmien asuntoja. Tarkastettiin yhdessä kuntien viranomaisten kanssa haja-asutusalueen erityisryhmien turvallisuus ja hyvinvointi. Lähetettiin viranomaistiedotteita. Avattiin medialle tiedotuspuhelin. Koottiin tilannekuvaa maakunnasta. Välitettiin tilannekuvaa maakunnasta kaikille Etelä-Savon kunnille, Itä-Suomen aluehallintovirastolle, naapuripelastusalueille, muille viranomaisille sekä sisäministeriön pelastusosaston päivystäjälle. Lähetettiin tilanneraportit edellä mainituille tahoille kerran vuorokaudessa. Lähetettiin mediatiedotteita Suomen medialle vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa. Järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta. Koordinoitiin omien ja eräiden muiden tahojen varavoimakapasiteettia. Siirrettiin omaa kuljetuskapasiteettia, muuta kalustoa ja henkilökuntaa häiriöalueille. Pyydettiin virka-apua puolustusvoimilta (10 maastoajoneuvoa, 1 aggeregaatti). Sovittiin evakuointeihin liittyvästä virka-avusta poliisin kanssa. Jaettiin pelastuslaitoksen vedenjakelusäiliöitä maatiloille. Huolehdittiin hälytyksien perillemenosta VIRVE-häiriöalueille. Kartoitettiin naapuripelastusalueilta saatava varavoimakapasiteetti. Tilattiin ilmatieteenlaitokselta tarkemmat maakunnan sääennusteet, jotka välitettiin tietoa tarvitseville. Tilattiin maistraatista koko maakunnan alueelta yli 70-vuotiaiden asukkaiden osoitetiedot, kun valmistauduttiin tilanteen pahenemiseen. Tiedotettiin ja aktivoitiin VAPEPA-organisaatio, mikäli tilanne pahenisi. Tehtiin alustava tiedustelu maakuntajoukkojen käytettävyydestä, mikäli tilanne pahenisi. Tilanteen katsottiin olevan ohi klo Pelastuslaitoksen tilannepäiväkirjaan tehtiin 261 merkintää. Järvi-Suomen Energia Oy käytännössä muutamista keskeisistä toimintaperiaatteista. Maakunnan valmiussuunnitelma työn alle Asta-myrskyn jälkeen Etelä-Savoon ryhdyttiin tekemään maakunnan valmiussuunnitelmaa. Alusta asti oli selvillä, ettei se korvaa eri viranomaisten eikä kuntien omia lakisääteisiä valmiussuunnitelmia. Tavoitteena oli ja on edelleen käydä läpi eri viranomaisten voimavarat ja tehtävät ja välttää voimavarojen päällekkäistä kehittämistä. Myrskyn jälkeen selvisi, että kuntakohtaisten valmiussuunnitelmien rinnalle on tehtävä laajempi suunnitelma. Kuntakohtaisen suunnitelman avulla suunnitellaan ja mietitään yksityiskohdat ja varautuminen eri tilanteisiin eri kunnissa. Lisäksi alueella laaditaan ylikunnallisten organisaatioiden toiminnat yhteensovittava valmiussuunnitelma. Kun asiaa pohdittiin pidemmälle, niin maakunnan valmiussuunnitelma alkoi hahmottua tietynlaisen valmiusmatriisin ja tilannekohtaisten toimintakorttien muotoon. Suunnittelutyö jalostui turvallisuussuunnitelmaksi ja valmiussuunnitelmaksi. Turvallisuussuunnitelman pääpaino on onnettomuuksien, rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa Turvallisuussuunnittelun avulla pidetään huoli sitä, että turvallisuus otetaan huomioon kaikissa päätöksissä ja toiminnoissa eri tasoilla organisaatioissa ja yhteisöissä. Valmiussuunnitelma on kunta- tai toimialakohtainen suunnitelma (organisaation tasolla) siitä, miten palvelut järjestetään normaaliolojen häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa. Valmiussuunnittelun avulla varmistetaan organisaatioiden toiminta eri tilanteissa eri turvallisuustasoilla. Tykkylumi katkoi sähköjä Tammi-helmikuun vaihteessa Etelä-Savossa oli jälleen poikkeuksellisen laaja sähköhäiriötilanne, kun puihin kerääntynyt raskas tykkylumi painoi puita säh- 8 Kuntatekniikka 6/2011

9 TURVALLISUUS kölinjoille. Linjojen korjaustöitä vaikeutti maaston paksu puuterilumikerros. Valmius kohdata haasteet oli kuitenkin selvästi edelliskesää parempi. Kun tilanteen vakavuus selvisi, ryhdyimme toimimaan juuri siten, kuin olimme edellisenä syksynä kuntien kanssa sopineet (ks. kaavio alla). Sähkönjakeluhäiriön aikana pelastuslaitoksen rooli muodostui laaja-alaiseksi. Tykkylumitilanteen jälkeen arvioimme jälleen toimintaamme. Keskeinen havainto oli se, että kunnat ja muut viranomaiset osaavat kyllä toimia, kun jossain päin lamppu syttyy ja kaikille osallisille saadaan kerrottua, mikä on tilanne. Kuntien viranomaisten ja johdon hälyttäminen ja sen varmistaminen korostuu häiriötilanteissa. Suomeen on luotu valtakunnallinen hätäkeskusjärjestelmä, jonka kautta on voitava hälyttää myös kuntien viranomaiset ja kunnan johto tarpeen vaatiessa. Etelä-Savossa on sovittu, että kunnan johtoryhmä voidaan hälyttää pelastusviranomaisen pyynnöstä hätäkeskuksen kautta. Valtakunnallinen kriisiportaali tarpeen Tilannekuvan välittäminen viranomaisten kesken ja tavallisille ihmisille on edelleen vaikeaa. Sähkönjakeluhäiriöiden yhteydessä huomattiin, että puhelinverkot kaatuvat varsin nopeasti. Niiden toiminta-aika häiriötilanteessa olisi saatava pidemmäksi. Esille nousi myös tarve kehittää valtakunnallinen tai alueellinen kriisiportaali, joka tarjoaisi kansalaisille tietoa häiriötilanteesta. Yleisradiolla on julkisen palvelun rooli. Meidän häiriötilanteissamme maakuntaradio ja valtakunnallinen radio sekä televisio auttoivat tiedon levittämisessä. Voisiko eri viranomaisille rakentaa yhteisen, tiedotusta tukevan yksikön? Keskitetysti toimivan tukiyksikön kautta voitaisiin varmistaa esimerkiksi viittomakielen ja muiden kielien tulkkipalvelut nopeasti tiedotusvastuussa olevan viranomaisen tueksi. Väestön ikääntyessä yhteiskunnalla on kovat paineet hoitaa ihmisiä entistä pidempään kotona. Sähkönjakeluhäiriöissä kotihoidossa olevien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen on mietittävä etukäteen. Kun terveysviranomainen arvioi hoidontarvetta, niin jatkossa on arvioitava myös henkilön kotona selviytyminen häiriötilanteissa. Käytäntö osoitti, että jos ikäihmisillä on toimintakykyä jäljellä, he selviytyvät hyvin häiriötilanteissa. Vanhemmilla ihmisillä on kokemusta vaikeista olosuhteista. Heillä ei mene heti sormi suuhun, jos vettä tai sähköä ei tule. Sama riskinarvio kaikilla tasoilla Valmiussuunnitelmat on laadittava jatkossa ensisijaisesti normaaliajan häiriötilanteisiin. Pohjana ETELÄ-SAVON TOIMINTAMALLI HÄIRIÖTILANTEESSA Asukkaat KUNTA Poliisi + muut toimijat Yhteinen tilannekuva Pelastuslaitos Pelastuslaitos tukee/avustaa kuntaa kriisijohtamisessa: pitää yllä turvallisuustilannekuvaa hälyttää tarvittaessa kunnan johtohenkilöstön pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskus avustaa kuntaa esim. tiedottamisessa antaa tarvittaessa viranomaistiedotteita perustaa tarvittaessa puhelinpalvelun antaa tarvittaessa hätätiedotteita käynnistää tarvittaessa väestöhälytysjärjestelmän ym. Kuntatekniikka 6/2011 9

10 Kuntien kanssa oli tehty paljon työtä valmius- ja turvallisuussuunnitelmien hyväksi. Suunnitelmat olivat hyviä. Niissä oli vain yksi vika: ne eivät toimineet käytännössä. voidaan käyttää yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisia uhkamalleja. Häiriötilanteisiin varautumisen lisäksi on huolehdittava poikkeusolojen vaatimista erityispiirteistä, kuten henkilövarauksista. Poikkeusoloissa voi olla häiriötilanteita ja niitä voi esiintyä tiuhemmin ja hoitamiseen tarvittavat resurssit voivat olla pienemmät. Poikkeusoloissa kuitenkin palvelutasoa yleensä lasketaan yhteiskunnan päätöksillä. Siten häiriötilanteiden hoitaminen on samanlaista normaaliaikana kuin se olisi poikkeusoloissa. Tulipalo on tulipalo poikkeusoloissakin. Perusidea on se, että jokainen osaa ja huolehtii omista tehtävistään normaalitilanteessa. Lisäksi jokaisen on mietittävä, mitä erityistarpeita oman toiminnan turvaamiseksi tarvitaan esimerkiksi sähköhäiriötilanteessa. Valmiussuunnitelma ei ole oppikirja vaan toimintaa ohjaava asiakirja. Ylemmillä tasoilla valmiussuunnitelma muodostuu yhteistoiminnan kuvauksesta. Etelä-Savossa on huomattu matriisimallin toimivan hyvin eri viranomaisten ja muiden toimijoiden työnjaon ja tehtävien kuvaamisessa. Tärkeää on se, että kaikilla tasoilla on samat uhat eli sama riskinarvio. Jokaisen on sitten itse arvioitava uhkien vaikutukset omaan toimintaan. Tämän jälkeen alueella voidaan muodostaa yhteinen näkemys asioiden Etelä-Savo panostaa valmius- ja turvallisuussuunnitelmiin Seppo Lokka, pelastusjohtaja Etelä-Savon pelastuslaitos Etelä-Savossa on panostettu viime vuosina valmius- ja turvallisuussuunnitelmien tekemiseen. Etelä-Savon pelastuslaitoksen perustamisesta lähtien kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja kuntien avustaminen suunnitelmien tekemisessä on ollut yksi pelastuslaitoksen keskeisistä tehtävistä. Talvella 2010 aloitettiin kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Päivittäminen tehtiin seutukunnittain siten, että kustakin kunnasta kutsuttiin toimialoittain edustajat yhteiseen kokoukseen. Toimialakohtaiset suunnitelmat kuhunkin kuntaan laadittiin ryhmätyönä. Tavoitteena oli yhdenmukaistaa ja parantaa suunnitelmia. Naapuriapu toimii hyvin Tässä työssä onnistuttiin hyvin, ja kuntien toimialat löysivät työn edetessä jopa uusia yhteistyömahdollisuuksia. Huomasimme, että kunnat ovat toisilleen parhaita tukijoita. Jos esimerkiksi vesilaitoksella on ongelmia, niin todennäköisesti naapurikunnan vesilaitoksen päivystäjältä saa parhaiten apua. Toimintaympäristöt ovat periaatteessa samanlaisia kaikissa kunnissa, ja naapurikunnan päivystäjä on heti kartalla ongelmatilanteessa. Lisäksi uuden yhteistyömallin avulla saimme paremmin tietoon kunnissa olevan toimintakyvyn ja resurssit. Turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja suunnitelmien laatimisvelvolliset: Valtio/kunta/ seutukunta Kiinteistö/virasto/ laitos/yleisötilaisuuden järjestäjä Työnantaja Hoitolaitokset/ palvelu- ja tukiasumisyksiköt Pelastuslaitos Etelä-Savon pelastuslaitos on pohtinut eri yhteistyötahojen kanssa suunnitelmien välisiä suhteita. Maakuntakin sai turvallisuussuunnitelman Etelä-Savossa on tehty myös kunta/seutukuntakohtaisia sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisia turvallisuussuunnitelmia. Niissä pääpaino on onnettomuuksien, rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. TURVALLISUUSSUUNNITELMA: (Sisäisen turvallisuuden ohjelma, valtioneuvoston yleisistunto ) Kunta/seutukuntakohtainen suunnitelma, jossa pääpaino on onnettomuuksien, rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. VALMIUSSUUNNITELMA: (Valmiuslaki 1080/ ) Kuntakohtainen suunnitelma (organisaatiotasolla), jossa selvitetään, miten palvelut järjestetään normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. NORMAALIOLOT NORMAALIOLOJEN HÄIRIÖTILANNE POIKKEUSOLOT PELASTUSSUUNNITELMA: (Pelastuslaki 379/ ) Kiinteistö-, virasto-, laitos- ja yleisötilaisuuskohtainen suunnitelma siitä, miten ko. kohteessa varaudutaan ja toimitaan huomioiden erilaiset onnettomuustilanteet. TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI (Työturvallisuuslaki 738/ ) Työpaikan työntekijöille vaaraa aiheuttavien olosuhteiden tunnistaminen ja riskinarviointi sekä toimenpiteet riskien minimoimiseksi. POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYS (Pelastuslaki 379/2011) Hoito-, palvelu- ja tukiasumisyksiköiden selvitys, miten asukkaiden ja potilaiden poikkeava tai heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. VALVONTASUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011) Suunnitelmassa määritetään suoritettavat palotarkastukset sekä muut pelastusviranomaisen valvontatoimenpiteet. ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOHTEIDEN ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011) Viranomaisten operatiivisen toiminnan ja ympäristön varoittamisen sekä evakuoinnin suunnitelma. Vuoden 2010 aikana Etelä- Savoon tehtiin myös maakunnan turvallisuussuunnitelma, jossa keskityttiin maakunnalliseen näkökulmaan ja ns. turvallisuustilannekuvan aikaansaamiseen. Turvallisuustilannekuvalla tarkoitetaan tietoa esimerkiksi siitä, mitä onnettomuuksia on sattunut ja mitä on tehty asioiden parantamiseksi maakunnan tasolla. Maakunnan turvallisuussuunnitelman tekemiseen valjastettiin Etelä-Savon valmiustyöryhmä, jossa on edustettuna kaikki keskeiset toimijat maakunnasta. Käytännönläheisesti ajattelimme yhdistää valmiusasiat ja turvallisuussuunnittelun. Mukaan tuli myös Etelä-Savon maakuntaliitto. Järvi-Suomen Energia Oy 10 Kuntatekniikka 6/2011

11 TURVALLISUUS Asta-myrsky aiheutti Etelä-Savossa pahimmat vauriot linjalla Sulkava Halttula Rantasalmi. hoidosta eri tilanteissa. Tällä hetkellä pelastuslaitokset ovat suunnitelleet ottavansa käyttöön poikkeusoloissa omatoimisen varautumisen organisaatiot. Tätä varten on alue jaettu suojelupiireihin, lohkoihin ja yksiköihin. Näitä organisaatioita voitaisiin hyödyntää myös häiriötilanteessa, samoin paikallisten järjestöjen resursseja. Tykkylumitilanteessa pelastuslaitos pyysi puolustusvoimilta virka-apua. Virka-avun pyytämisessä noudatettiin ennalta sovittua protokollaa, joka toimi hyvin. Tässä yhteydessä pohdittiin kuitenkin sitä, voisiko osan puolustuskyvyn turvaamiseen hankittavasta materiaalista sijoittaa siviiliviranomaisten käyttöön. Voisiko meillä olla lähtökohtana häiriötilanteisiin valmistautuminen ja siinä tarvittava suorituskyky? Laaja turvallisuuskäsitys varautumisen perustaksi Yhteiskunnan varautuminen eri tilanteisiin voitaisiin uudistaa siten, että Suomeen muodostettaisiin laajan turvallisuuskäsityksen mukaiset poikkihallinnolliset työryhmät eri tasoille. Valtakunnan Suur-Savon Sähkölle aiheutui kesän 2010 myrskyistä noin kuuden miljoonan euron kustannukset. Järvi-Suomen Energia Oy tasolla laajan turvallisuuskäsityksen mukainen toiminta voisi olla osa valtioneuvoston ja ministeriöiden toimintaa. Aluetasolla voitaisiin mennä suoraan maakuntapohjaisiin työryhmiin. Operatiivisen tason toiminnassa sekä poliisin että pelastuslaitoksen osalta on jo nyt siirrytty kahteen portaaseen. Myös ensihoidossa luodaan parhaillaan alueellista ensihoitojärjestelmää. Niin sanottu kovan ytimen muodostava sisäisen turvallisuuden toiminta on keskitetty tai se on keskittymässä alueelliseksi toiminnaksi. Tämän ytimen ympärille voitaisiin rakentaa laajan turvallisuuskäsityksen mukainen toimintamalli. Laaja turvallisuuskäsitys sisältää sekä turvallisuussuunnittelun että valmiussuunnittelun tarpeet. On myös pohdittava, olisiko käsitteistöä häiriötilanteista laajennettava vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti organisoiduilla alueellisilla työryhmillä ja valtion tasolla toimivalla työryhmällä voisi olla erikseen säädetyt tehtävät toiminnan yhteensovittamisessa ja tilanteiden aikaisen koordinaation yms. asioiden hoitamisessa. Kuntien suunnitelmat edelleen tarpeen Viranomaisten toimivaltuudet ovat tällä hetkellä riittävät ja selvät, mutta laajoissa ja vakavissa häiriötilanteissa keskinäinen informaatio, tilanteiden hoitaminen ja tilannekuvan muodostuminen vaativat hyvää yhteistoimintaa. Toiminnan rationalisoimiseksi samalla kokoonpanolla voitaisiin hyvin hoitaa myös turvallisuussuunnittelun ja valmiussuunnittelun tarpeet ja niiden koordinointi aluetasolla. Aluetason suunnitelmat eivät poista tarvetta tehdä yksityiskohtaisia kuntakohtaisia suunnitelmia. Kuntakohtaisissa suunnitelmissa perustan muodostavat toimialojen yksityiskohtaiset suunnitelmat. Kunnassa pitää huolehtia siitä, että kaikissa päätöksissä otetaan huomioon laajan turvallisuuskäsityksen mukaiset tarpeet. Lisäksi kuntien suunnittelu-, tuotannonohjaus- ja raportointijärjestelmiin on saatava mittarit em. asioiden arvioimiseksi, ja tarvittaessa toimintaa on ohjattava oikeaan suuntaan. Kuntatekniikka 6/

12 Hallinnon hauraus paljastui hirmumyrskyn jälkeen Tulvasuojelu osasyy New Kuusi vuotta sitten elokuussa New Orleansin suurelta osin tuhonnut hirmumyrsky Katrina paljasti hallinnon haurauden eri tasoilla. Kyvyttömyys ennakoida tulvasuojelun haittoja aiheutti osaltaan ennenkokemattoman laajaa inhimillistä ja aineellista tuhoa. TEKSTI Hannu Taavitsainen Ranskalaisten 1718 Mississippi-joen suistoon perustama New Orleans on kokenut lukuisia tulvia kohta 300-vuotisen historiansa aikana. Kaupungin perustanut Sieur de Bienville uskoi, että joen ja järven väliselle kannakselle olisi turvallista perustaa kaupunki. Vaikka alue oli osin meren pinnan alapuolella, suiston uskottiin turvaavan sitä Meksikonlahden myrskyiltä ja järvien suojaavan joen tulvilta. Bienville ei olisi voinut erehtyä pahemmin. New Orleans on kärsinyt toistuvista tulvista ja myrskyistä sekä sodista, epidemioista ja köyhyydestä. Tulvia on opittu hillitsemään, mutta hurrikaanit ovat paheneva uhka. Tulvasuojelu lisännyt tuhojen riskiä Tulvasuojelu on itse asiassa lisännyt tutkijoiden mukaan riskiä, että kohdalle osuva hirmumyrsky tuo tuhot kaupunkiin. Tulvilta suojaudutaan nykyisin niin tehokkaasti, että Gulf of Mexico Mississippi River The National Atlas of the United States of America USA:n laivaston helikopterista otetussa kuvassa näkyy, miten koko New Orleansin keskusta on tulvaveden peitossa. Keskellä on Louisiana Superdome, urheilu- ja messurakennus, josta kymmenet tuhannet kaupunkilaiset etsivät suojaa. 12 Kuntatekniikka 6/2011

13 TURVALLISUUS Orleansin tuhoon U.S. Navy/Jeremy L. Grisham Kuntatekniikka 6/

14 Jocelyn Augustino/FEMA New Orleansia suojaavat neljä metriä korkeat padot eivät kestäneet hirmumyrskyn vaikutuksia. Lähes 80 prosenttia kaupungista jäi veden alle. joki ei enää kuljeta maa-ainesta jokisuistoon, joka supistuu eikä enää entiseen tapaan pysty sitomaan myrskyn nostattamia merivesiä. Kyvyttömyys ennakoida tulvasuojelun haittoja oli ilmeinen osatekijä siinä, että elokuun lopulla 2005 alueelle iskenyt hirmumyrsky Katrina aiheutti ennen kokemattoman laajaa inhimillistä ja aineellista tuhoa. Hauras ja hidas hallinto oli syyllistynyt myös moniin muihin laiminlyönteihin. Hurrikaani Betsyn (1965) aiheutettua 58 kuolonuhria ja miljardin dollarin vahingot New Orleansissa, Yhdysvaltain kongressi valtuutti vahvistamaan kaupungin tulvavalleja. Kuitenkin neljä vuosikymmentä kongressin päätöksen jälkeen 2005 tulvasuojaus oli yhä puutteellista. Evakuointi vauraille, köyhimmät jäivät Kun Bahaman vesillä syntynyt matalapaine lähestyi USA:n etelärannikkoa, onnettomuutta ei vielä osattu pelätä. Floridassa maihin iskenyt trooppinen myrsky voimistui Meksikon lahdella ja työntyi Louisianaan 3. kategorian hurrikaanina. Uhkakuvat alkoivat toteutua pelättyä paljon vakavimpina. Kun uhkaan herättiin, pormestari Ray Ragin antoi vasta sunnuntaiaamuna käskyn evakuoida 1,4 miljoonan asukkaan kaupunki. Vauras väestö lähti pakoon omilla autoillaan, mutta autottomille ei ollut riittävästi busseja. Köyhimmät eivät voineet, ymmärtäneet tai halunneet lähteä. Katrinan iskiessä maanantaiaamuna New Orleansiin, kymmenet tuhannet olivat jääneet. Tässäkään vaiheessa ei osattu ennakoida pahinta: puutteelliset tulvavallit murtuivat kahdesta kohtaa kaupunkia jakavien kanavien kohdalta, kun myrskykeskus oli jo ohittamassa kaupungin. Valtavalla voimalla vyöryvä vesi peitti 80 prosenttia kaupungista, ja noin ihmistä hukkui. Käytännöllisesti katsoen kaikki asunnot tuhoutuivat täysin tai osittain, tulvalta pelastui vain liikekeskusta. Tutkija ja kansalaisaktiivi James Perry kertoo, että hirmumyrskyn jäljiltä asuntoa on täytynyt korjata tai rakentaa täysin uudelleen. Jälleenrakennus on yhä kesken monilla keskustan ulkopuolisilla alueilla. Tulvan jälkeen hallinto halvaantui Politiikan tutkija Cynthia Horan Yalen yliopistosta sanoo Katrinan paljastaneen hallinnon epäonnistumiset kaikilta tasoilta. USA:n liittovaltio, Louisianan osavaltio ja New Orleansin kaupunki olivat kaikki kyvyttömiä varautumaan katastrofiin ja toimimaan sen tapahduttua. Varautumista laiminlyötiin, vaikka kaikki tiesivät joka syk- Lillie Long/FEMA Manuel Broussard/FEMA Tim Burkitt/FEMA New Orleansin jätevesilaitoksen ilmastusaltaat vaurioituivat hirmumyrskyssä. FEMA (Federal Emergency Management Agency) rahoitti niiden kunnostusta 210 miljoonalla dollarilla. Uusi St. Louisin lahden silta, joka rakennettiin hirmumyrskyssä tuhoutuneen sillan tilalle. 14 Kuntatekniikka 6/2011

15 TURVALLISUUS KATRINA New Orleansiin elokuussa 2005 iskenyt Katrina oli kallein ja eniten ihmisuhreja vaatinut hurrikaani Yhdysvaltain historiassa. Virallinen uhriluku ( ) on kuollutta. Katrina oli mitatuista hurrikaaneista kaikkien aikojen kuudenneksi voimakkain. Kovimmillaan tuulen voimakkuus oli 78 m/s. Lähes 80 prosenttia kaupungista jäi veden alle. Aineellisten vahinkojen arvioidaan nousseen jopa yli 200 miljardin dollarin suuruisiksi. Lähde Wikipedia Kaupungin punaiset raitiovaunut joutuivat pahoin tulvaveden runtelemiksi. FEMA rahoitti raitiovaunujen korjaamista 21,6 miljoonalla dollarilla. Seth Knudsen Yksikerroksiset köyhien alueiden talot jäivät kokonaan Katrina-tulvan alle. Osa niistä on purettu, osa odottaa tyhjillään kunnostusta. Seth Knudsen New Orleansin vauraalle väestölle on tarjolla suojataloja, joissa alakerrassa on varastoja ja yläkertaan voi paeta tulvan sattuessa. sy toistuvat hurrikaanit ja kaupungin haavoittuvuuden. Lähes puolet New Orleansista on meren pinnan alapuolella. Edellisen kerran hurrikaanitulva tuhosi kaupunkia Valmiusongelmat paljastuivat evakuointivaiheessa ja kärjistyivät veden noustessa. Kanavat eivät enää vieneet vettä pois kaupungista vaan toivat tulvavettä sisään. Sitten lähes sata vuotta vanhat kanavaseinämät eivät enää kestäneet vaan murtuivat äkillisesti. Tulvan vyöryttyä kaduille kaikki viestintäyhteydet katkesivat. Avun tarvitsijat eivät enää saaneet yhteyttä auttajiin. Sairaaloista loppui sähkö, kun generaattorit jäivät tulvan alle. Koko hallinto halvaantui. Kritiikki kohdistui ennen kaikkea presidentti Georg W. Bushiin, joka viivytteli kansalliseen katastrofiin vastaamisessa. Kaavoitusta tyyliin kapitalismi päättää Historiantutkija Graig E. Colten Louisianan valtionyliopistosta muistuttaa myös kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun virheistä. Katrinan vahingot olivat aiempia tulvia laajemmat, koska varautuva suunnittelu on unohdettu. Kun New Orleans syntyi, arkkitehtuuri suosi 1700-luvulta alkaen suojattuja taloja. Ne perustettiin paaluille, alakerta jätettiin varastoiksi ja asuintilat sijoitettiin ylemmäs, jolloin niihin pääsi suojaan toistuvilta tulvilta. Suojataloperinne kuitenkin syrjäytettiin 1950-luvulla, ja alaville maille kaavoitettiin köyhille yksikerroksisia halpataloja. Katrina-tuhojen jälkeen suojatalojen ideaa on koetettu elvyttää, mutta huonolla menestyksellä. James Perry kertoo, että kapitalismi päättää -perinne toteutuu taas suunnittelussa ja asuntopolitiikassa. New Orleans asuttaa yhä köyhiä riskialueille. Sääntelemätön markkinatalous ja onnettomuusriskien torjunta sopivat tutkijoiden mielestä huonosti yhteen. Jotta kaupunki kykenisi varautumaan katastrofeihin ja toipumaan niistä, sen tulisi kyetä kokoamaan kaikki sosiaaliryhmät ja toimijat sekä sääntelemään alueensa kehittymistä. Kaupungeista sitkeitä ja vastustuskykyisiä Tutkijat toivovat taajamakehityksen suuntaamista kohti vastustuskykyisiä ja sitkeitä yhteisöjä (resilient communities). Sitkeä yhteisö kykenee kokoamaan toimijat ja voimavarat yhteen sekä pääsemään yli shokkitilanteista, joiden riski kasvaa. New Orleans oli yhteisönä vielä 1960-luvulla vahva. Kun hurrikaani Betsy 1965 iski alueelle, asukkaat auttoivat toisiaan ja kuolonuhrien määrä jäi vähäiseksi naapuriavun toimiessa, mutta 2006 rikkaat pakenivat ja jopa piilottivat veneensä, jotta pelastajat eivät löytäisi niitä. Yksi pelastusviranomaisten piilosta löytämistä veneistä on esillä kaupunginmuseon edessä. Sillä pelastettiin satoja ihmisiä, jotka onnistuivat pakenemaan äkillistä tulvaa katoille. Kirjoittaja osallistui keväällä New Orleansissa pidettyyn kaupunkitutkijoiden konferenssin, joka käsitteli mm. hirmumyrsky Katrinan tuhoista toipumista. Kuntatekniikka 6/

16 16 Kuntatekniikka 6/2011

17 TURVALLISUUS Kurbit, ditsit ja reilit kuntoon HYVÄ SKEITTIALUE on haasteellinen ja turvallinen Pienet kolhut ja ruhjeet kuuluvat rullalautailuun, mutta eivät repsottavat vaneripinnat ja koholla olevat ruuvit. Espoossa kaivataan koordinointia skeittialueiden suunnitteluun ja ylläpitoon. TEKSTI JA KUVAT Riitta Malve Hyvä rullalautailualue on riittävän monipuolinen, haasteellinen ja turvallinen, kertoo Espoon rullalautailijat ry:n varapuheenjohtaja ja rullalautailun harrastaja Jan Roberts. Yhdistys kunnostaa Tapiolassa sijaitsevan skeittihallin rakenteita, ennen kuin tuhannet harrastajat kolistelevat sisään kesälaitumilta. Kuluneet vaneripinnat vaihdetaan uusiin, tukirakenteet tarkistetaan ja parannellaan muutenkin härveleitä. Se on varapuheenjohtajan yleisnimitys rakenteille, joiden esikuvat ovat kaupunkiympäristössä. Kohollaan olevat ruuvit ja repsottavat tai suorastaan reikäiset vanerit ovat vanhojen skeittirakenteiden tavallisimpia ongelmia, jotka lisäävät kaatumisia. Totta kai hyvillä härveleillä on myös hauskempaa rullalautailla, Roberts toteaa. Tuulimäen hallissa on tähän asti vältytty suuremmilta tapaturmilta. Varapuheenjohtaja uskoo sen johtuvan hallin hyvästä suunnittelusta ja rakenteiden kunnon tarkkailusta. Tärkeimpiä turvallisuuden kannalta ovat turva-alueet ja ajolinjojen rakentaminen niin, etteivät skeittaajat kulje ristiin. Nopeasti liikkuvat voidaan erottaa hitaista, ja vauhtia säädellään myös rakennelmien korkeuksilla. Pinnassa on olennaista sileys, kovuus, tukevuus ja oikea luisto. Täällä on myös hyvä vuorovaikutus, joten kuulemme nopeasti vioista ja parannusehdotuksista. Yhdistyksellä on myös omia niksejä, joiden toimivuudesta Roberts ei anna takuuta. Esimerkiksi uuden vesivanerin liukkautta vähennetään kumoamalla kaksi litraa cola-juomaa pinnalle muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen se hiotaan kevyesti. Kuhmut ja naarmut kuuluvat lajin luonteeseen Kuhmut, naarmut ja venähdykset kuuluvat kuitenkin lajin luonteeseen. Tavallisimmin vahinkoja sattuu nuoremmille, joiden tasapaino ja harkinta eivät ole vielä kehittyneet. Espoon rullalautailijoiden yhdistys suosittelee suojainten käyttöä, mutta ne eivät ole pakollisia. Jotkut pitävät kestomuovilla pinnoitettua vaneria liian liukkaana, mutta skeittausta harrastavasta koululaisesta Pyry Tammisesta se toimii hyvin. Janne Saarion suunnittelemassa Luulajan skeittipuistossa sileän sisäpinnan toteutuksesta vastasi kanadalaisista skeittareista koostunut rakennustiimi Newline. Läheisen terästehtaan lahjoittamat teräsosat kuten vanha masuuni on hyödynnetty skeittirakenteina ja penkkeinä. Kuntatekniikka 6/

18 Eläintarhan rullalautailualueen mielenkiintoinen betonipooli ja luonnonkivirakenteet houkuttelevat harrastajia koko pääkaupunkiseudulta. Lauta rullaa hyvin sileällä betonipinnalla eikä turhia kaatumisia synny rosojen takia. Poikkeus on Robertsin mukaan kolme metriä korkea vertti, jossa kannattaa käyttää kaikkia suojia. Jokainen uusi temppu, jonka skeittaaja oppii, tarkoittaa myös uuden kaatumistavan opettelua, Jan Roberts korostaa. Turvallisuus on tullut ajankohtaiseksi, kun monet yli 35-vuotiaat skeittarit rullalautailevat nyt lastensa kanssa. Toisin kuin keskivertovanhemmat, he osaavat kiinnittää huomiota skeittipaikan yksityiskohtiin lasten kannalta. Espoon skeittipuistojen kunto kohtuullinen Espoolaiset rullalautailijat taistelivat kaupungin ensimmäisen skeittihallin puolesta viisitoista Käytämme erikoisruuveja vanerien kiinnittämiseen, koska ne pitävät paremmin ja ulkona ilkivallantekijän on vaikeampaa irrottaa niitä, kertoo Jan Roberts Tuulimäen skeittihallissa Espoossa. vuotta, kunnes kaupunki antoi tuhannen neliön tilan Tuulimäen väestösuojasta Espoon rullalautailijat ry pyrkii kehittämään kaupungin skeittipaikkoja, rakentamaan niille uusia laitteita ja pitämään alueita kunnossa. Rakennusmateriaalit se saa pääasiassa kaupungilta. Lisäksi Espoon nuorisopalveluiden nuoriso-ohjaajana työskentelevä Roberts tuo työssään esiin skeittipaikkojen kunnostustarpeita ja uudistusehdotusia. Järjestely on skeittaajien kannalta hyvä, sillä lajin harrastajien asiantuntemusta tarvitaan joka tapauksessa ylläpidossa. Vastuu huonokuntoisen rakenteen aiheuttamasta tapaturmasta on tietenkin kaupungilla. Roberts pitää Espoon ulkona sijaitsevien skeittipuistojen kuntoa kohtuullisena. Muutamilla alueilla lyhytikäiset vanerirakenteet kaipaavat kuitenkin kipeästi korjausta ja uusimista, mutta kaupungilla ei ole ollut siihen määrärahoja. Skeittaajien mielestä olisi kannattavampaa rakentaa betonista, joka on kustannustehokkaampaa ja palvelee rullalautailua paremmin. Koordinaatiota skeittialueiden ylläpitoon Espoon apulaisliikuntajohtaja Jarmo Ikävalko saa paljon aloitteita uusista rullalautailualueista. Nuorimmat haluavat skeittipaikan kodin lähistölle, minkä Ikä- Uusi kuluttajaturvallisuuslaki parantaa myös skeittialueiden Kun rullalautailualueella tapahtuu onnettomuus, vastuukysymykset eivät ole yksiselitteisiä, selvittää rullalautailun asiantuntija ja harrastaja Tero Malinen, joka on kirjoittanut Rullalautailualueiden suunnittelu ja turvallisuus -teoksen. Liikuntapaikkojen turvallisuuteen liittyy joukko lakeja ja standardeja, joista tärkeimmät ovat tuotevastuulaki ja rullalautailualueita koskeva standardi SFS-EN 14974, joka on ohjannut rullalautailualueiden suunnittelua ja rakentamista vuodesta Standardit ovat vain suosituksia, mutta vastuukysymyksissä niihin kiinnitetään huomiota. Siksi kaupungit suosivat valmiita skeittirakenteita, jotka on rakennettu standardin mukaan. Tämän seurauksena skeittipuistot ovat vaarassa muistuttaa toisiaan, mikä ei palvele lajia, Malinen kertoo. Hän pitää standardeja käyttökelpoisina, koska ne ovat väljiä. Laji on kuitenkin stardardin näkökulmasta hankala, koska sen luonteeseen kuuluu jatkuva uusien muotojen ja skeittaustapojen etsiminen. Etelä-Suomen kaupungit ja kunnat ovat selvittämässä rullalautailualueidensa kuntoa ja ylläpidon periaatteita aluehallintoviraston ja Tukesin projektissa, jonka tulokset saadaan vuoden lopussa. Malisella on kuitenkin epäily, miten lajia tuntematon terveystarkastaja havaitsee puutteet. Uusi laki parantaa turvallisuutta Ensi vuonna voimaan tuleva uusi kuluttajaturvallisuuslaki parantaa muun muassa rullalautailualueiden turvallisuutta. Uudesta skeittipuistosta tulee ilmoittaa kunnan kuluttajaturvallisuusviranomaiselle ja laatia sen toiminnasta turvallisuusasiakirja. Kunnissa ei ole opittu skeittipaikoilla tapahtuneista tapaturmista, koska niistä ei ole tilastotietoa. Turvallisuuden seuraaminen kuitenkin helpottuu, jos terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja yksityisillä poliklinikoilla hoidettavien tapaturminen tapahtumapaikka ja liikuntalaji aletaan merkitä sähköiseen potilastietojärjestelmään. Kouvolassa ryhdyttäneen tilastoimaan päivystyspoliklinikan potilastietojärjestelmään eri urheilulajeihin liittyvää tapaturmatietoa 18 Kuntatekniikka 6/2011

19 valko ymmärtää hyvin. Espoosta puuttuu kokonaan skeittialueita koskeva pitkän tähtäimen suunnittelu ja koordinointi, mutta sitä yritetään ponkaista nyt liikkeelle. Kun kaupungin eri virastot saadaan yhteisen näkemyksen taakse lautailijoiden kanssa, myös uusia skeittialueita on helpompaa suunnitella ja huolehtia niistä, Ikävalko toteaa Hän pitää hyvänä Helsingissä toimivaa skeittityöryhmää, jossa ovat mukana kaikki lajin harrastamisen kanssa toimivat virastot ja järjestöt Sen laatima skeittiohjelma antaa suuntaviivat kaupungin skeittipaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Betonilla rullaa tasaisemmin Myös Suomen Rullalautailuliitto haluaa lisätä betonisia rullalautailualueita, koska ne tarjoavat paremmat harrastusmahdollisuudet. Ongelmana on kuitenkin betonin korkeat kustannukset ja rakennustaidon puuttuminen. Ensimmäisissä betonisissa skeittipuistoissa on jouduttu korjaamaan muun muassa epätasaista pintaa ja esiin tullutta betoniraudoitusta. Rullalautailijat odottavatkin nyt kuumeisesti pilottihanketta, jonka avulla betonisiin skeittipuistoihin liittyvä käsityötaito kuten betonipinnan hiertäminen sileäksi tuotaisiin Suomeen turvallisuutta jo ensi vuoden alussa. Skeittipuistot ovat kuitenkin vain yksi rullalautailijoiden areenoista. Yhtä paljon ellei enemmänkin lautaillaan muissa julkisissa tiloissa eli spoteissa. Janne Saarion suosikkeja Helsingissä ovat keskustan asfaltoidut kadut ja sisäpihat sekä Itä-Pasilan kivetty kaupunkiympäristö. Jos rullalautailijoita todella halutaan elävöittämään kaupunkia, tulisi se huomioida myös kaupunkirakenteiden kestävissä materiaaleissa, Anssi Paukkunen ehdottaa. Kadulla skeittaaja rinnastetaan Jos johonkin projektiin saataisiin mukaan skeittipuistoihin erikoistunut, ulkomainen, betonirakentaja, suomalaisilla urakoitsijoilla olisi mahdollisuus oppia. Näin on toimittu Ruotsissa, muun muassa Malmön maineikkaassa Stapelbäddensparkenissa, Suomen Rullalautaliiton toiminnanjohtaja Anssi Paukkunen selvittää. Skeittialueet moderneja kaupunkipuistoja Suomalainen suunnittelu kuitenkin kiinnostaa ulkomailla. Janne Saario, joka on ammattilaistason rullalautailija ja viittä vaille valmis maisema-arkkitehti, on suunnitellut rullalautailualueen Luulajaan Ruotsiin. Hänen käsialaansa on myös Eläintarhan Mikropolis-skeittipuisto. Betonista saa hyvännäköisiä skeittialueita, jotka ovat samalla moderneja kaupunkipuistoja. Muutkin kaupunkilaiset viihtyvät niiden läheisyydessä, Saario kertoo. Hän haluaisi tutustua monen skeittaajan ylistämään Landhauspalziin Innsbruckin keskustassa. Se on vanha aukio, joka uudistettiin äskettäin yhtenäiseksi rullalautailtavaksi kaupunkitilaksi. Valtavassa projektissa on jo huomattu skeittaajien läsnäolon vähentävän aukion turvattomuutta, joka houkuttelee muitakin ottamaan paikka omakseen. jalankulkijaan. Paukkunen muistuttaa, että skeittauksen alkeet olisi hyvä osata oman ja muiden turvallisuuden takia ennen kuin lähtee rullalautailemaan. Luonnon spoteilla, kuten skeittaajat kutsuvat hyviä kaupunkikohteita, hauskuus ja turvallisuus riippuvat urbaaneista erätaidoista ja kyvystä käyttää kaupunkia luovasti. Siinä standardit eivät auta. Tero Malinen ja Suomen Rullalautaliitto ry: Rullalautailualueiden suunnittelu ja rakentaminen, opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 95, Rakennustieto 2008 Sade- ja hulevedet hallintaan AQUATOP-kansistoilla AQUATOP-tuotesarja on suunniteltu erikseen tarkastus- ja sadevesikaivoon. Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi ohjautuu ritiläkannen nieluihin. Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopinta-alan ansiosta % parempi kuin perinteisissä sadevesiritilöissä. Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti sadevesien pääsyn verkostoon. Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie 16, HARJAVALTA ail: Kuntatekniikka 6/

20

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju,

Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju, Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, ja Sulkava. SÄHKÖNJAKELUVERKON

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11. Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.2013 Pelastusviranomaisen rooli myrskytuhoissa Pelastuslain

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Pelastusalan neuvottelupäivät SN28 8. 10.12.2010

Pelastusalan neuvottelupäivät SN28 8. 10.12.2010 Pelastusalan neuvottelupäivät SN28 8. 10.12.2010 Etelä-Savon pelastuslaitoksella oli myrskyn aiheuttamia hälytystehtäviä yhteensä 210 kpl, Savonlinnan alueella 170 ja Pieksämäen alueella 40. Suurin osa

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano, pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö 20.12.2013 Sisäasiainministeriön esitys

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto Lausunto 13.8.2014 Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Toimenpidepyyntö 17.6.2014 SM021:00/2013 Lausuntona raportista Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

Kyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 2015-2016

Kyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 2015-2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 2015-2016 19.11.2015 Ikääntyminen Urbanisoituminen Myrskyt,

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Arjen turvallisuus kylissä. Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät 20.5.2011

Arjen turvallisuus kylissä. Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät 20.5.2011 Arjen turvallisuus kylissä Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät 20.5.2011 Kylä auttaa ja välittää kriisissä hanke 2009-2011 Hallinnoi Suomen Kylätoiminta

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE Tiedote 24.5.2012 klo 15 Kittilässä suuren tulvan vaara ohi Kittilässä vesi on laskenut huipustaan 53 cm ja ennusteiden mukaan vesi jatkaa laskua. Vedenpinta oli tänä

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja Pelastustoimen muutospaineet mahdollisuudet Seppo Lokka pelastusjohta Megatrendit Teknologia integroituu arkeen Keskinäisriippuvuus lisääntyy Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Ilmastonmuutoksen seuraukset

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Turvallisuustietolaatikko verkossa

Turvallisuustietolaatikko verkossa Turvallisuustietolaatikko verkossa TURVALLISEMPI HUOMINEN Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun Seminaari Hyvinkäällä 22.-23.1.2013 Jarno Kivistö paloinsinööri Taustaa hankkeelle Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013 KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013 Kuntaliitto ja paikallinen yhteistoiminta varautumisessa Hotelli Vantaa Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Toimintoja harvaan asutulla alueella Jorma Parviainen pelastusjohtaja HARVA-hankkeen tavoitteista ja järjestelyistä (1) Sisäasiainministeriö asetti 16.6.2009 ns HARVA-työryhmän. Toimikausi 2009-2010. Tavoitteena

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

Sähköriippuvuuden riskit

Sähköriippuvuuden riskit 1 Sähköriippuvuuden riskit Käyttövarmuuspäivä Fingrid Oyj, 26.11.2009 Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Sähköenergiatekniikka 25.11.2009 Mikä ihme energiassa, sähkössä

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työpajaohjeistus (3/3)

Työpajaohjeistus (3/3) Työpajaohjeistus (3/3) Kysymykset: 1.Miten Suomessa kehitetään: luonnononnettomuusriskien vähentämistä? luonnononnettomuuksiin varautumista? 2.Miten Suomessa toimintaohjelmatyö tulisi organisoida, jotta

Lisätiedot

Punaisen Ristin kotimaan apu

Punaisen Ristin kotimaan apu Punaisen Ristin kotimaan apu Näin autamme äkillisten onnettomuuksien uhreja Suomessa USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Apumme ulottuu valmiudesta jälkitukeen USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä

Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Maanpuolustuskorkeakoulu 1 Käsittely Alueista ja alueellisuudesta Yhteistoiminnan integraatiotasot Näkökulmia turvallisuuden yhteistoimintaan Turvallisuuden

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Tavoitteena ennaltaehkäistä turvallisuusongelmia Sisäministeriössä Selkokielinen turvallisuusviestintä -hanke 2013

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS As Oy Lahden Mattssonin Kulma PELASTUSSUUNNITELMA 1(5) AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS Turvallisuusjärjestelyjen organisointi 1. Johdanto 2. Henkilöstö 3. Tietoja kiinteistöstä

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiö 2013 Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari Miksi pelastussuunnitelma? Pelastussuunnitelman tarkoituksena parantaa arjen turvallisuutta

Lisätiedot