MERCURIUS. Laivanrakennusteollisuus rakentaa tulevaisuutta. Teatterin voimana yhteisöllisyys. Raija-Liisa Seilo:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERCURIUS. Laivanrakennusteollisuus rakentaa tulevaisuutta. Teatterin voimana yhteisöllisyys. Raija-Liisa Seilo:"

Transkriptio

1 T U R U N K A U P P A K O R K E A K O U L U N T I E D O T U S L E H T I 3 / MERCURIUS Raija-Liisa Seilo: Teatterin voimana yhteisöllisyys Laivanrakennusteollisuus rakentaa tulevaisuutta

2 PÄÄKIRJOITUS SISÄLTÖ MERCURIUS 3 /2009 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Antti Paasio Optimismia kriisien keskellä Valoa käytävän päässä. Tämän viestin voi lukea talouden ennusteista meillä ja muualla. Varovaiseen uuteen nousuun lähdettäneen lähiaikoina, ja ensi vuonna Suomenkin talouden pitäisi kasvaa. Nousua ryydittävät synkät viestit valtion velkaantumisesta. Maksamme kriisiä kenties vuosikymmeniä. On hyvä silti muistaa, että kriiseistä noustiin ja 1990-luvuilla entistä ehompina. Viimeksi Suomi nousi nopeasti ihailtujen kansakuntien joukkoon. Nytkin nousu voi johtaa hyviin tuloksiin, ja kykenemme luomaan uutta liiketoimintaa ja muuttamaan perinteisten toimintojen ansaintamalleja. Moni asia menee kunnolla uusiksi, mikä on myös iso mahdollisuus. Ja tunnetusti me suomalaiset olemme parhaimmillamme kriiseissä. Suomalainen yliopistouudistus osuu näin kriisiaikana otolliseen ajankohtaan. Massatuotantoyliopisto on kulkenut tiensä päähän. Se sai varmaankin aikaan paljon tehostumista, ja elinkeinoelämä sai Turun kauppakorkeakoulustakin enemmän laadukasta älypääomaa johtaviin tehtäviin. Uusi Turun yliopisto tarjoaa meille loistavan monitieteisen ympäristön, jollaista talouden tutkimus yhä enemmän tarvitsee. Globaalia talouskriisiä ei voi kunnolla ymmärtää yksitieteisten silmälasien läpi. Kun Bolognan yliopisto perustettiin luvulla, tavoite oli varsin kirkollinen. Oikean uskon perustaa piti vahvistaa ja papisto kouluttaa mahdollisimman hyvin. Näistä ajoista kasvoi vähitellen nykyisenkaltainen tiedeyliopisto. Tiede nähtiin riippumattomana, itseään korjaavana parhaan tiedon synnyttäjänä. Nyt esille on noussut joukko haasteita, jotka muuttavat yliopistoja. Nähdään, että tutkimus on yhä enemmän monitieteistä, kansainvälistä ja verkottunutta. Samalla korostuvat tutkimuksen käytännön relevanssi ja sovellettavuus. Tuloksia tuotetaan laajoissa poikkitieteellisissä projekteissa, joiden rahoituspohja on nykyistä monipuolisempi. Yliopistoista tulee tutkimuksen ja koulutuksen ohella avoimia kansainvälisiä yrittäjyys- ja innovaatiojärjestelmiä. Tällainen kolmannen sukupolven yliopisto synnyttää myös uutta osaamisintensiivistä yritystoimintaa. Kauppakorkeakoulun innovaatio- ja yrittäjyysosaaminen muodostaa vahvan kokonaisuuden Turun yliopiston ICT- ja bioteknologiaosaamisen kanssa. Turku Innovation Platform on hyvä kolmannen sukupolven malli innovaatio- ja yrittäjyysympäristömme vahvistamiseen. Tuloksia on jo syntynyt, mistä kertoo myös Ekonomiliiton palkinto yrityskehityslaboratoriollemme. Kolmannen sukupolven kauppakorkeakoulu on hyvä työkalu tulevaisuuden haasteisiin vastattaessa. Optimistina näen tässä jopa kauppatieteiden uuden renessanssin ainekset. Talouskriisistä toipuva elinkeinoelämä saa meistä entistä paremman yhteistyökumppanin. Kyllä se siitä. Antti Paasio professori BID Innovaatiot ja yrityskehitys Pääkirjoitus: Optimismia kriisien keskellä...2 Mauri Kontu, Vahterus Oy: Uusia näkemyksiä ja avartavia keskusteluja...4 Yrjö Olkinuora: Johda niin kuin haluaisit itseäsi johdettavan...6 Näkökulmia johtamiseen...7 Raija-Liisa Seilo: Teatterin voimana yhteisöllisyys...8 Pekka Räsänen: Taantuma antaa aikaa ajatella...10 Turun kesä tapahtumia täynnä...12 Tutkittua tietoa asuntomarkkinoista...14 Haasteita hajautumisen hallitsemisessa...15 Yhteistyöllä eteenpäin...16 BID kehittää palveluita risteilyaluksille...18 Pekka Ylä-Anttila: Henkisen pääoman merkitys kasvaa...19 Puoleensavetävä kauppakorkeakoulu...20 Turun kauppakorkeakoulun lukuvuoden avajaiset: Yliopistojen vastattava yhteiskunnan haasteisiin...22 Vieraskynä: Erkki Karvonen...23 Lyhyesti...24 Valmistuneet...25 Väitöksiä...26 Julkaisuja...30 Tapahtumia Lamalla ei ole leikkimistä, jos se osuu kohdalle. Mutta ei pahaa ilman jotain hyvääkin, taloussosiologian professori Pekka Räsänen toteaa. 12 Turku Touringin matkailujohtaja Anne-Marget Niemi on menneeseen kesään tyytyväinen. Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku puh. (02) Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä puh. (02) Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Leena Hulsi, Jokiranta Oy Mirka Sillanpää, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Esko Keski-Oja, Robert Seger Painatus: Erweko Painotuote Oy Painosmäärä: kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: puh. (02) / Jaana Villisi 2 MERCURIUS MERCURIUS 3

3 Kurssi herätti ajattelemaan yrityksen kehittämistä uudella tavalla ja innoitti uudistamaan koko strategiaprosessin. Uusia näkemyksiä ja avartavia keskusteluja Taantumasta huolimatta monet yritykset luottavat tulevaisuuteen ja panostavat henkilökuntansa koulutukseen. Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusohjelmaan osallistuvan Mauri Kontun Vahterus Oy on yksi näistä yrityksistä. Teksti: Mirka Sillanpää Kuva: Esko Keski-Oja Kalantilaisen metallialan yrityksen, Vahterus Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kontu osallistui viime vuonna Turun kauppakorkeakoulun emba-ohjelman FUELkurssille. Kurssin tavoitteena oli syventää johtamisosaamista ja kehittää johtajan visionääristä ajattelua. Olen työskennellyt tekniikan alalla koko ikäni, mutta monipuolinen kurssi herätti minut ajattelemaan yritykseni kehittämistä uudella tavalla, uudesta näkökulmasta. Kurssin jälkeen muutin lähestymistapaani laajaalaisemmaksi ja uudistin yrityksemme koko strategiaprosessin, Kontu kertoo. Taantuman keskelläkin Vahterus Oy haluaa panostaa henkilökuntaansa. Tänä vuonna kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusohjelman kursseille osallistuvat toimitusjohtajan lisäksi myös yrityksen myyntipäällikkö ja teknologiavastaava. Myyntipäällikömme osallistuu JOKOkurssille. Teknologiavastaavamme on sen jo käynyt ja osallistuu nyt GET-kurssille, niin kuin minä itsekin. Pidin FUELista niin paljon, että halusin tänä vuonna osallistua myös GET-osioon, Kontu sanoo. Yllätyin positiivisesti siitä, että tässä iässä voi vielä oppia sellaisia uusia asioita, joista on yrityselämässä käytännön hyötyä. Kurssilla ei annettu valmiita työkaluja, vaan siellä lähinnä heräteltiin osallistujia katsomaan asioita uusista näkökulmista. Käytännön sovellukset ovat jokaisen omalla vastuulla, Kontu täydentää. Rahalle vastinetta Lähes vuoden kestävään FUEL-kurssiin kuului kaksi lähiopetuspäivää kuukaudessa ja sen lisäksi paljon itsenäistä opiskelua, kotitehtäviä ja tenttejä. 4 MERCURIUS MERCURIUS 5

4 Kotitehtävien kirjoittaminen tuntui aluksi hankalalta, mutta kurssin edetessä ne luonnistuivat paremmin. Kirjoittaminen on tarpeen, sillä se tekee oppimisesta syvällisempää. Kirjoittaessa tekstin sisäistää paremmin, Kontu pohtii. Kontu antaa kiitosta erityisesti kokeneiden liikkeenjohtajien sparrauspajoille ja eri alojen vieraileville asiantuntijaluennoitsijoille. Heiltä sai paljon uusia ajatuksia. Kaiken kaikkiaan kurssit olivat hyvin valmisteltuja ja ammattimaisia, kurssimaksulle sai vastinetta. Iso osa kurssin antia olivat Kontun mukaan kokeneet kurssikaverit. Olimme eri ikäisiä ja eri tehtävissä, mutta kokemamme asiat ja yrityselämän haasteet olivat usein samantyyppisiä. Kävimme monia hyödyllisiä ja avartavia keskusteluja. Innovatiivista suunnittelua Vuonna 1990 perustettu Vahterus Oy on perheyritys, joka valmistaa moniin eri käyttökohteisiin soveltuvia lämmönsiirtimiä. Yrityksellä on useita maailmanlaajuisia patentteja, ja sen innovatiivinen suunnittelu ja ympäristöystävälliset tuotteet ovat saaneet palkintoja. Lämmönsiirtimiemme etuja ovat muun muassa korkea paineenkesto, matalien ja korkeiden lämpötilojen kesto sekä tilaa säästävä koko. Tuotannostamme menee 90 prosenttia vientiin, Kontu sanoo. Vahterus Oy:n teknologiaa hyödynnetään monilla eri teollisuudenaloilla, kuten esimerkiksi prosessi- ja kemianteollisuudessa, energian tuotannossa, kylmätekniikassa sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa. Meillä on maailmanlaajuinen jakeluverkosto ja tuotteitamme käytetään yli 50 maassa ympäri maailmaa. Panostamme jatkuvaan tuotekehitykseen ja käytämme tuotannossamme viimeisintä teknologiaa, kertoo toimitusjohtaja, joka on itse vahvasti tuotekehitystyössä mukana. Johda niin kuin haluaisit itseäsi johdettavan Muutosjohtamisessa erityisen tärkeää on saada ihmiset mukaan muutosta tekemään, Yrjö Olkinuora sanoo. Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusohjelmaan kuuluvat olennaisena osana kokeneiden liikkeenjohtajien vetämät sparrauspajat. Tänä syksynä emba Turku -ohjelman sparraajana aloitti UPM Kymmenen entinen tehtaanjohtaja Yrjö Olkinuora. Teksti: Mirka Sillanpää Kuva: Esko Keski-Oja Ennen eläkkeelle jäämistään viitisen vuotta sitten diplomi-insinööri Yrjö Olkinuora oli viisitoista vuotta UPM Kymmenen tehtaanjohtajana Raumalla. Olen aina ollut hyvin kiinnostunut psykologiasta, johtamisesta ja siitä, miten ihmisiä motivoidaan. Olen erityisen iloinen siitä, että vuonna 2003 Rauman-tehdas valittiin vuoden parhaaksi teolliseksi työpaikaksi. Alaisia minulla oli tuolloin noin 1200, Olkinuora sanoo. Viime vuosina olen toiminut muun muassa Romana Management Oy:n yhteistyökumppanina ja coachaajana. Kun uskoo asiaansa, voi toimia kuin matkasaarnaaja ja levittää toimintamallejaan muillekin, Olkinuora kertoo. Ole avoin Olkinuoralle hyvän johtajuuden motto on yksinkertainen. Ihmisiä pitää johtaa niin kuin toivoisi itseään johdettavan. Muutosjohtamisessa erityisen tärkeää on saada ihmiset mukaan muutosta tekemään. Tällöin he myös sisäistävät asiat paremmin. Viime laman läpikäynyt yritysjohtaja muistuttaa, kuinka tärkeää erityisesti taantuman ja irtisanomisten aikana on avoimuus, organisaation läpinäkyvyys ja tiedottaminen. Esimiehet ovat usein laman keskellä puun ja kuoren välissä. Suurin synti on se, ettei työntekijöille kerrota mitään. Tulevista päätöksistä pitää puhua jo ennakkoon, jotta ihmiset tietävät mitä odottaa. Näin heille annetaan aikaa kypsyä hyväksymään vaikeatkin päätökset, Olkinuora neuvoo. Johtoryhmässä pitäisi aina olla myös henkilöstön edustajia, jotta asioita voidaan pohtia eri näkökulmista. Lisäksi näin saadaan johtamiseen läpinäkyvyyttä. Päätöksenteko pitäisi hajauttaa siten, että samasta asiasta tehdään tarvittavat päätökset organisaation eri tasoilla. Johtaja on kuitenkin se, joka viime kädessä tekee päätökset ja vastaa niistä. Johtajalta vaaditaan jämäkkyyttä, Olkinuora täydentää. Olkinuora huomauttaa, että avoimuuteen on vaikeuksien keskellä panostettava aivan erityisesti. Valtaa ei voi käyttää piilossa, eikä päätöksiä tehdä pöydän alla tai norsunluutornissa. Muutosten on oltava johdonmukaisia ja niillä on oltava selkeät päämäärät. Yhteiset, kaikkien tiedossa olevat päämäärät ja tavoitteet sitouttavat henkilöstöä. Tue aloitteellisuutta Aloitteellisuutta kannattaa aina tukea. Alaisen hyvä idea ei ole johtajalta pois, päinvastoin. Olkinuora muistuttaa, että ihmiset tekevät tuloksen. Johtaja ei menetä osaamistaan tai arvovaltaansa, vaikka hän kysyisi alaiseltaan, miten itse tämän tekisit, kun jotain pitää muuttaa. Työntekijälle on tärkeää tietää, että häntä kuunnellaan ja hänestä välitetään. Näin hän rohkenee tehdä jatkossakin parannusehdotuksia. Tulevaisuuden visioinnin lisäksi Olkinuora kehottaa johtajia pohtimaan, miten hommat hoidetaan jo huomenna helpommin ja paremmin kuin tänään. Itselläni oli tapana viikoittain kiertää tehtaalla juttelemassa työntekijöiden kanssa. Juttelimme niitä näitä ja kannustin heitä myös ideoimaan. Toisinaan kyselin olivatko he huomanneet, miten jonkin asian voisi mahdollisesti tehdä paremmin. Sain usein erittäin hyviä vastauksia. FUELin sparraajana Olkinuora aikoo saada myös kurssilaiset pohtimaan edellä mainittuja teemoja ja oivaltamaan niissä piilevät mahdollisuudet. Sparraajana voin herätellä ihmisiä ajattelemaan. Nämä ovat tärkeitä asioita, jotka jokaisen pitää vain itsensä oivaltaa. Eija Kosunen Näkökulmia johtamiseen Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Jussi Matikainen Elokuussa Turun kauppakorkeakoulussa käynnistyi jo 34. yleisliikkeenjohdollinen johtamiskoulutusohjelma JOKO. Invalidiliiton asumispalvelut Oy:n aluejohtaja Eija Kosunen on yksi koulutettavista. Viimeisen 3 4 vuoden aikana organisaatiossamme on tapahtunut isoja muutoksia, ja vuoden alussa työroolinikin muuttui. Vanhat opit ja taidot eivät oikein tuntuneet riittävän. Olen ollut 20 vuotta esimiestehtävissä, mutta nyt minun pitää osata johtaa niitä, jotka johtavat operatiivista työtä. Kosunen haluaa koulutuksella laajentaa liiketaloudellista osaamistaan ja ymmärtämystään. Hänestä on hienoa, että JOKOssa on mukana ihmisiä hyvin eri aloilta metallipajasta terveydenhuoltoon. Johtaminen on kuitenkin samaa alasta riippumatta. Haluan kuulla muiden kokemuksia ja saada vertaistukea. Meidän ryhmämme on käsittämättömän mutkaton, Kosunen sanoo. Opintoihin kuuluvassa tutkielmassa hän aikoo pureutua siihen, miten yrityksen liiketoimintasuunnitelma ja strategia pystytään viestimään työntekijöille ymmärrettävästi ja selkeästi. Jos työntekijät eivät ymmärrä niitä, he eivät myöskään ymmärrä, miten tärkeä rooli itse kullakin on kokonaisuudessa. Se on tärkeää sitoutumisen kannalta. Kosunen arvostaa sitä, että työnantaja lähettää työntekijöitä koulutukseen ja uskoo ihmisten kehittymiseen. Tällä hetkellä monessa paikassa varmaan nipistetään koulutuksesta. Meillä katsotaan tulevaisuuden tarpeisiin. Koko organisaatiosta pitää löytyä ketteryyttä, ja koulutus on avain siihen, Eija Kosunen korostaa. emba Turku on kansainvälisesti akkreditoitu johtamiskoulutusohjelma. Se tarjoaa yksilöllisen kehityshaasteen kaikille johto- ja asiantuntijatehtävissä jo vuosia työskennelleille. Koulutuksesta vastaa johdon, esimiesten ja asiantuntijoiden kehittäjä TSE exe. emba Turku -ohjelma koostuu kolmesta moduulista: Yleisliikkeenjohdollinen johtamiskoulutusohjelma (JOKO) Global Executive Training Programme (GET) Future Executive Leadership Programme (FUEL) Lisätietoa TuKKK:n verkkosivuilta 6 MERCURIUS MERCURIUS 7

5 yhteisöllisyys Teatterin voimana Teatteri pitää ihmisen mielen vireessä. Huonompinakin aikoina. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Robert Seger Raija-Liisa Seilo Turun kaupunginteatterin johtaja Raija-Liisa Seilo näkee teatterin eräänlaisena mielen sairaanhoitajana. Joku kaipaa teatterilta älyllistä haastetta pohdiskeluun, toinen haluaa, että se kommentoi yhteiskuntaa. Eihän ihmisten kaipuu siitä, mitä halutaan kokea, sen kapeammaksi tule. Kyllä heillä on ihan samalla tavalla tarpeita kokea tragediaa ja komediaa laman aikana kuin nousukautena. Seilo korostaa, että ihmisten pitää saada irrottaa itsestään erilaisia tunnetiloja. Vahvat tunnereaktiot, kuten itku ja nauru, voivat kulkea teatterissa vierekkäin. Se on lisäksi yhteisen kokemisen paikka, jossa sellaisetkin tunteet ovat sallittuja, jotka muuten saatetaan kätkeä. Meillä on voimauttamisen paikka, ja se on aika haasteellinen. Varsinkin siksi, että lama koskee myös meitä. Mekin mietimme tarkkaan, mitä me täällä teatterissa teemme. Taloudellisen pysähdyksen aikana voi löytää uusia asioita, se voi olla monella tavalla uudelleenarvioinnin paikka. Siksi voi olla hyväkin prosessi hetkeksi pysähtyä. Sadepisaroiden syksy Kaupunginteatterin varsinainen isku lamalle on musikaali Laulavat sadepisarat. Jotenkin se oikein alleviivaa, että onhan meissä tämä riemu. Sitä ei kukaan voi pysäyttää, ei viedä eikä rahanpuute voi sitä poistaa. Päätös musikaalin ohjelmistoon ottamisesta tehtiin ennen kuin taantumasta oli mitään tietoa. Laulavissa sadepisaroissa on monta sellaista elementtiä, jotka saattaisivat toimia hyvin nousukaudenkin aikana. Mutta silti se kohtasi tämän ajan hienosti. Yhteistyöllä monimuotoisuutta Teatterin syksyn ja kevään ohjelmistosta on resurssien vähenemisen vuoksi jouduttu Turun kaupungin kuvapankki /Robert Seger poistamaan muutama produktio. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ensi-iltoja on vähemmän, mutta lipputuloja pitäisi kuitenkin saada yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Monimuotoisuutta ja ohjelmiston määrää pidetään yllä vierailuilla ja yhteistyöproduktioilla. Turun kaupunginteatterissa vierailee tänä syksynä 10 esitystä ja yhteistyöproduktioita tehdään yksi. Yleisö on ottanut vierailunäytännöt hyvin vastaan. Mutta kyllä ytimessä ovat totta kai meidän omat produktiot ja oma ensemble. Syksyn lipunmyynti on käynyt vilkkaana. Sadepisaroiden syksystä oli myyty 86 prosenttia ilman ensi-iltaa, ja syyskuussa myytiin jo alkuvuoden näytäntöjä. Myös osa vierailunäytelmistä on ollut loppuunmyytyjä. Alkuvuoden tilastot näyttävät hyviltä: kaupunginteatterin kävijämäärä on nousut tammi-heinäkuun aikana hengellä. Hengenluojana oma henkilökunta Raija-Liisa Seilo on ollut Turun kaupunginteatterin johtajana keväästä 2008 lähtien. Koko sen ajan talous on tiukentunut ja ohjelmistosuunnittelua on saanut viilata sitä mukaan uusiksi. Musikaali Laulavat sadepisarat loihtii Turun kaupunginteatterin näyttämölle kokonaisen elokuvastudion filmitähtineen, tanssityttöineen ja monenkirjavine elokuva-moguleineen. Jos meillä olisi runsaasti resursseja, toiminta painottuisi enemmän omaan tuotantoon. Oma kiinteä ensemble, täällä työskentelevät ihmiset tekevät teatterin hengen, ei seinät, Seilo korostaa. Kaupunginteatterin tehtävänä on palvella koko kuntaa. Seilo siteeraa yhtä Ruotsin kuninkaista, joka korosti aikoinaan: För Sverige i tiden. Hän kääntää ajatuksen kaupunginteatterin nykytilaan. Meidän on huomioitava toimintavolyymimme, sijaintimme ja se, että olemme osa kaupungin kulttuuritoimea. Ne asettavat paljon vastuita. Tarjontaa pitää olla kaikenikäisille, meidät on tavoitettava helposti ja hintataso ei saa nousta yli normaalin. Kyllä monimuotoisuus on yksi arvo, jonka tällaisen talon pitää turvata, Raija-Liisa Seilo summaa. MERCURIUS 9

6 Pekka Räsänen Taantuma antaa aikaa ajatella Lamalla ei ole leikkimistä, jos se osuu kohdalle. Mutta ei pahaa ilman jotain hyvääkin. Tekstit: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger Moni suomalainen teki aikamatkan muistoihinsa, kun TV2 taannoin uusi Metsolat-suosikkisarjansa. Sarjassa seurataan kainuulaisen pienviljelijäperheen elämää hiihtokeskusprojekteineen 80-luvun lopun nousukaudesta 90-luvun alun syvään lamaan. Siinä missä televisioilmaisu on muuttunut, on 15 vuodessa muuttunut suomalainen yhteiskuntakin. 90-luvun alun lamaan liittyi yllätyksellisyys ja äkillisyys. Nyt taantumasta puhuttiin julkisuudessa pitkään jo ennen kuin mitään tapahtui, taloussosiologian professori Pekka Räsänen muistuttaa. Suomalaisen yhteiskunnan perusrakenne on nyt terveempi kuin 90-luvun alussa. Pankit ovat kunnossa eikä palkansaajien harteilla ole katteettomia lainoja. Myös väestörakenne on erilainen. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle kulutuskykyisinä ja -haluisina. Valttikorttina tuttuus Pekka Räsäsen mukaan yleisellä tasolla voidaan sanoa, että taloudellisissa taantumissa harkinta lisääntyy. Suuria, kauaskantoisia hankintoja lykätään tuonnemmaksi. Elintarvikepuolella tutut, edulliset brändit myyvät. Tällaisia ovat esimerkiksi kauppojen omat merkit. Vaihtoehtoisia juttuja ei kokeilla, vaan pysytään tutussa ja turvallisessa. Tämä näkyy myös esimerkiksi matkustuksessa. Taantuman aikana lähdetään pakettimatkalle, Räsänen luettelee. Konservatiivisuus lisääntyy muutenkin. Lapsia syntyy enemmän, avioerot vähentyvät, naimisiin mennään kirkossa. Faktatietoa nykyisen taantuman vaikutuksesta kulutukseen on kuitenkin vielä vähän. Turun kauppakorkeakoulussa on Räsäsen johdolla käynnistynyt Suomi kyselytutkimus, jonka ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa loppuvuodesta. Se on jatkoa 1999 ja 2004 tehdyille kulutus- ja elämäntapatutkimuksille. Saamme paitsi tuoretta aineistoa tästä ajasta, myös kymmenen vuoden vertailuperspektiivin. Aineistojen perusteella voimme arvioida, onko luottamus omaan talouteen ja halukkuus kuluttaa erilainen kuin viisi tai kymmenen vuotta sitten. Tervettä kriittisyyttä Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina voimakkaasti. Räsänen muistuttaa, että nousukaudenkin aikana työttömyys on säilynyt kohtuullisen korkeana. Suomessa on paljon esimerkiksi yksinhuoltajia, jotka elävät kulutusköyhyydessä. Toisaalta suurin osa ihmisistä voi kuluttaa taantumankin aikana lähestulkoon entiseen tapaan. On mielenkiintoista nähdä, mitä tuloerojen kasvu tarkoittaa ilmapiirissä, jos menemme syvälle lamaan. Alkavatko ihmiset piilotella rahojaan? Pekka Räsänen näkee kulutuskriittisyyden lisääntymisen positiivisena. Jos tavallisessa kotitaloudessakin joudutaan edes joskus kyseenalaistamaan ja pohtimaan omaa kulutuskäyttäytymistä, se on hyvä asia. Jos kulutuskeskeisyys siirtyy hetkeksi sivuun, nähdään paremmin muita asioita, jotka voivat olla tärkeämpiä. Aihioita uudelle Taantuman aikana kiinnostus kouluttautumiseen lisääntyy kaikilla asteilla. Ihmiset käyvät kirjastoissa, seuraavat tieteen saavutuksia ja osallistuvat keskusteluun ajan ilmiöistä. Netistä on tullut jokapäiväinen osa arkielämää. Kansalaisosallistuminen on sen myötä lisääntynyt, Räsänen muistuttaa. Kun totuttuja toimintatapoja joudutaan yhteiskunnassa kyseenalaistamaan, syntyy mahdollisuuksia uusien ideoiden syntyyn. Tällä tavalla ajatellen taantumassa saattaa itää huomisen siemen. Kirpputorit ja kierrättäminen suosiossa Aina ei tarvitse ostaa uutta. Viime lama synnytti kirpputoriilmiön ja kierrättämisen, jotka jäivät elämään positiivisena osana suomalaista yhteiskuntaa, Pekka Räsänen sanoo. Professori kuvattiin Turun Ekotorin Kirkkotien myymälässä, jossa vietettiin viime vuonna kymmenvuotisjuhlia. Turun Ekotorin toiminta-ajatuksena on yhdistää työllistäminen ja käytännön ympäristönsuojelutyö. Taantuma näkyy meillä siten, että nyt huonokuntoisempikin tavara käy kaupaksi. Ihmisillä on aikaa ja kiinnostusta esimerkiksi huonekalujen kunnostamiseen, markkinointipäällikkö Katriina Puumalainen kertoo. 10 MERCURIUS MERCURIUS 11

7 Turun kesä tapahtumia täynnä Turku Touringin matkailujohtaja Anne-Marget Niemi on menneeseen kesään tyytyväinen. Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi, ja kesätapahtumiin riitti kävijöitä osin jopa edelliskesää enemmän. Teksti: Leena Hulsi Alkuvuoden tilastojen mukaan lama ei vähentänyt suomalaisten tekemien lomamatkojen määrää. Vielä kesäkuussa sekä kotimaan- että ulkomaanmatkoja tehtiin enemmän kuin vuosi sitten. Heinäkuun notkahduksesta huolimatta vuosimuutos on tilastojen valossa edelleen positiivinen. Loppukesän lukuja ei ole vielä saatavilla, mutta alkukesän numerot kertovat kasvusta myös Turussa. Kotimaisia matkailijoita vieraili täällä selvästi edelliskesää enemmän, matkailujohtaja Anne-Marget Niemi kertoo. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on kuitenkin pienentynyt. Ruotsalaisia ja brittejä kävi meillä selvästi aiempia kesiä vähemmän. Ruotsalaisten matkustushalukkuutta on vähentänyt ainakin heikko kruunu, Niemi lisää. Vaikka Suomessa matkailu tulee nyt ruotsalaisille kalliiksi, on heidän osuutensa ulkomaalaisista kävijöistä edelleen suurin. Turku on ruotsalaisille helposti saavutettavissa. Samasta syystä brittituristien osuus on kasvanut Tampereella ja vähentynyt Turussa. Ryanairin suorien lentojen myötä Tampereesta on tullut briteille helposti saavutettava kohde, mikä näkyy myös tilastoissa. Hyvä saavutettavuus on matkailulle olennainen tekijä, Niemi sanoo. Kansainvälistä lentokenttää Niemi pitääkin matkailun elinvoimaisuuden edellytyksenä. Turun lentokenttä on äärimmäisen tärkeä koko maakunnalle. Suoria yhteyksiä pitäisi edelleen lisätä, sillä niiden avulla siivitetään matkailun lisäksi myös yritystoiminnan kasvua. Turun kaupungin kuvapankki / Nella Keski-Oja Suuria elämyksiä pienistä palasista Turun vahvuuksina matkailujohtaja pitää ainutlaatuisen saariston, historian ja kulttuurikohteiden lisäksi muun muassa lukuisia design-yrityksiä, joita matkailussa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. Saimme hiljattain erittäin positiivista palautetta ulkomaalaiselta turistiryhmältä, jolle perinteiset kohteet esiteltiin kevyemmällä otteella ja keskityttiin ensisijaisesti paikallisiin design-yrityksiin sekä Suomen suurimpaan ravintolapanimoon ja panimokulttuuriin. Matkailijat hakevat yhä enemmän ainutkertaisia elämyksiä, jotka kumpuavat paikallisesta elämänmenosta, kulttuurista ja historiasta, Niemi sanoo. Tärkeitä ovat myös vetovoimaiset tapahtumat, joiden perässä moni matkustaa. Tall Ruisrock ylitti reilusti yleisötavoitteensa. Turun kaupungin kuvapankki / Esko Keski-Oja Keskiaikamarkkinoilla voi sukeltaa Turun historiaan. Turun kaupungin kuvapankki / Tanja Uusitalo Ships Race, Keskiaikamarkkinat, Ruisrock ja Musiikkijuhlat tuovat Turkuun satojatuhansia turisteja. Taantumasta huolimatta kaikki viime kesän suurtapahtumat vetivät kävijöitä odotetusti. Ruisrockin yleisötavoitteet jopa ylittyivät, Niemi iloitsee. Lukuisia värikkäitä tapahtumia liittyy myös Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen, jota hyödynnetään tehokkaasti myös matkailumarkkinoinnissa. Nimityksen ansiosta ihmiset osaavat nyt sijoittaa Turun vanhojen eurooppalaisten kulttuurikaupunkien joukkoon, mikä on meille eduksi. Toivomme kävijöiden ihastuvan kaupunkiimme siinä määrin, että he palaavat tänne uudestaan. Vuodella 2011 voi olla matkailuun hyvinkin pitkäaikaisia vaikutuksia. Haaveena musiikki- ja kongressitalo Kun matkailujohtajalta kysytään, mitä Turkuun kaivattaisiin lisää, vastaus tulee salamannopeasti: Musiikki- ja kongressitalo Hämähäkkitontille. Ja ympärivuotinen sirkus, jos rahaa olisi oikein paljon. Ensimmäistä ehdotustaan Niemi perustelee muun muassa sillä, että kansainväliset kongressit tuovat Turkuun eniten matkailutuloja, joista halutaan pitää kiinni tulevaisuudessakin. Aurajoen rannalla sijaitseva, arkkitehtonisesti upea rakennus, josta saaristoon on vain muutama askel ja lyhyt laivamatka. Se olisi ainutlaatuista, Niemi visioi. Tall Ships Races toi Turkuun yli kävijää. Ympärivuotisen matkailutarjonnan kehittämiseen korkeatasoinen sirkus sopisi erinomaisesti, varsinkin kun Turussa sijaitsee alan arvostettu oppilaitos. Kaupunkilaisten luovuus voisi ylipäätään näkyä enemmän katukuvassa. Turkua pitää kehittää edelleen kansainvälisenä ja moniarvoisena kaupunkina, joka houkuttelee kävijöitä jo pelkän tunnelmansa takia. Perinteisten huvipuistojen sijaan Turkuun sopisi myös uudenlainen digiajan huvipuisto, jossa seikkaillaan tietokoneiden, pelien ja sosiaalisen median maailmassa. Siellä voisi sukeltaa merenpohjaan kastumatta ja nähdä aidonnäköisten lavasteiden taakse tai kiivetä Tuomiokirkon torniin tai muuttua kokonaan toiseksi, vaikkapa keskiajalla eläneeksi henkilöksi. Musiikki- ja kongressitalon aulaan Anne-Marget Niemi sijoittaisi taiteilija Outi Sarjakosken Hämähäkinverkko-teoksen. Kuva: Esko Keski-Oja Matkailun tulovaikutusten mittaamiseen työkalu Matkailu on Turun seudulla merkittävä työllistäjä ja tulonlähde. Turun kauppakorkeakoulun BID Innovaatiot ja yrityskehitys on kehittänyt yhteistyössä Turku Touringin ja Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen kanssa menetelmän, jolla matkailun rahavirroista saadaan tarkempaa tietoa. Hankkeessa matkailijoiden vaikutuksia aluetalouteen mallinnettiin matkailijoiden määrän ja eri matkailijaryhmien kulutusprofiilien eli vuorokausikohtaisen rahankäytön perusteella. Mallinnuksen pohjalta kehitettiin mittaristo, jonka avulla saadaan tietoa matkailun taloudellisesta vaikuttavuudesta kaupunkikohteissa. Turussa kehitettyä mittaristoa voivat käyttää myös muut kaupungit syöttämällä mittaristoon omat lukunsa. Mittariston avulla saadaan vertailukelpoista tietoa siitä, minkälaisia tulovaikutuksia matkailulla on eri puolella Suomea. Kaupungit voivat olla toisilleen hyviä sparraajia, kuten esimerkiksi Tampere meille. Vertailu on paljon helpompaa ja antoisampaa, jos kaikilla on käytössä sama mittaristo, Turku Touringin matkailujohtaja Anne-Marget Niemi sanoo. 12 MERCURIUS MERCURIUS 13

8 Tutkittua tietoa asuntomarkkinoista Asuntomarkkinoiden tutkiminen voi koitua tavallisen kuluttajan hyödyksi. Teksti ja kuva: Jussi Matikainen Elias Oikarinen Elias Oikarinen väitteli pari vuotta sitten kansantaloustieteestä aiheenaan asuntomarkkinoiden hintakehitys. Hän jatkaa saman teeman parissa edelleen. On olemassa tukuittain syitä, jotka puoltavat asuntomarkkinoiden tutkimisen tärkeyttä. Asuntomarkkinoilla on havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia makrotalouden sykleille. Yleistaloudelliset syklit, kuten tulotasokehitys, taas vaikuttavat suoraan asuntohintoihin. Tutkimuksella saadaan tietoa, joka auttaa parantamaan asuntomarkkinoiden toimintaa. Ja jos asuntomarkkinat toimisivat paremmin, kokonaistaloudelliset syklit pienenisivät, Oikarinen sanoo. Esimerkiksi tällä hetkellä epävarmuus asuntojen hintakehityksestä on suuri. Asuntojen heikentynyt kysyntä on vähentänyt uustuotantoa, mikä lisää työttömyyttä, mikä vaikuttaa kokonaistalouteen. Asuntojen hintakehityksellä on myös rooli kotitalouksien luottamuksessa talouteen. Luottamus puolestaan vaikuttaa kotitalouksien kulutuspäätöksiin, mikä vaikuttaa edelleen talouden suuntaan. Asuntohintoja mahdollista ennustaa Elias Oikarinen on tutkinut, millaisten muuttujien avulla asuntojen hintakehitystä voidaan ennustaa. Ennustevaikutusta on selvästi esimerkiksi kokonaistulotasolla, jossa /1 1988/1 1989/1 1990/1 14 MERCURIUS 1991/1 Kauppamäärät* HP (l=10) 1992/1 1993/1 1994/1 1995/1 Hinta, Suomi 1996/1 1997/1 huomioidaan sekä tulotason että väkiluvun kehitys tietyllä kaupunkiseudulla. Myös asuntolainakanta ennustaa voimakkaasti asuntohintoja. Lainakanta ottaa jossain määrin huomioon korkotason, korkotaso-odotukset ja tulotaso-odotukset. Siksi lainakanta on hyvä ennustava muuttuja. Viime aikoina Oikarinen on tutkinut kauppamäärien vaihtelua. Tulokset ovat lupaavia. Yleensä muutokset kauppamäärissä edeltävät muutoksia asuntohinnoissa. Kauppamäärien vaihtelut on indikaattori, joka oikeastaan kertoo muutoksesta jo aikaisemmin kuin hintadata. Vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen hintakehitys sekä kauppamäärät Suomessa (reaalihintaindeksi, 1987/1=100). Vasemmalla näkyvät kauppamäärät, oikealla reaalihinnat. Hinta, Suomi Kuviosta käy selkeästi ilmi, että kauppamäärien kehitys ennakoi hintanousua ja sitä seurannutta romahdusta luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, hintojen nousua 1990-luvun puolivälistä lähtien sekä hintojen kääntymistä alamäkeen hiljattain. * Kauppamääräsarja on tasoitettu satunnais- ja kausivaihteluista. Tasoitusmenetelmä on Hodrick-Prescott Filter (lambdan arvo 10). 1998/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/ Tutkimuksella saadaan tietoa, joka auttaa parantamaan asuntomarkkinoiden toimintaa. Ja jos asuntomarkkinat toimisivat paremmin, kokonaistaloudelliset syklit pienenisivät. Kupla, joka poksahti Elias Oikarinen ennusti kaksi vuotta sitten, että Suomessa pääkaupunkiseudun asuntohinnoissa ei ole kuplaa. Oikarisen tutkimustulokset olivat linjassa OECD:n tutkimusten kanssa. Niiden mukaan Suomen asuntohintakehitys on ollut kohtuullisen hyvin linjassa talouden yleisen kehityksen kanssa. Aika on osoittanut arvion oikeaksi. Viron romahtaneilta asuntomarkkinoilta sen sijaan löytyy malliesimerkki kuplasta. Pari-kolme vuotta sitten Virossa sijoittajat ostivat asuntoja vaivautumatta etsimään niihin vuokralaisia. Ostopäätökset perustuivat odotukseen hintojen 25 prosentin noususta vuositasolla. Kuplan määritelmä on yleensäkin hankala, mutta tämä jos mikä oli kupla. Hinta perustui odotukseen tulevasta hinnasta, ei lainkaan juokseviin kassavirtoihin eli odotettaviin vuokratuloihin. Herkkä tutkimuskohde Jokainen asuu jossakin. Yksin tämä tekee asuntomarkkinoista herkullisen tutkimuskohteen. Kääntöpuolena on se, että myös asiantuntijoita riittää. Asuntojen hinnanmuodostus ei ole niin simppeliä, kuin ihmiset monesti olettavat. Pelkällä maalaisjärjellä ei pääse kovin pitkälle. Toki tässä työssä asettaa itsensä arvostelun alaiseksi, Oikarinen myöntää. Oikarisen mukaan tutkimuslaitosten kannanotot Suomen asuntohintakehityksestä ovat olleet viime aikoina maltillisia ja samansuuntaisia. Aivan oikein on ennustettu, että erityistä syytä hintaromahdukseen ei ole. Sen sijaan tiedotusvälineisiin pääsee aika ajoin juttuja, joiden todellisuuspohja on hyvin ohut. Julkisen keskustelun roolia ei pidä vähätellä. Ongelmana on se, että pelkoja lietsovat otsikot saattavat vaikuttaa siihen, mitä todella tapahtuu, Elias Oikarinen muistuttaa. Virtuaalitiimit yleistyvät yrityksissä Haasteita hajautumisen hallitsemisessa Nykyajan yritykset joutuvat sopeutumaan entistä dynaamisempaan ja monimutkaisempaan liiketoimintaympäristöön. Yritykset pyrkivät parantamaan joustavuuttaan, tehokkuuttaan ja innovatiivisuuttaan organisoitumalla entistä hajautuneemmin. Virtuaalitiimistä puhutaan, kun yrityksessä joukko asiantuntijoita saatetaan teknologian välityksellä yhteen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, ajasta ja paikasta riippumatta. Virtuaalitiimin kokoustaessa yrityksessä säästyy rahaa ja aikaa, lentomailit vähenevät, joustavuus lisääntyy, ja silti parhaat resurssit ovat oikeaan aikaan käytettävissä. Ja mikä parasta, kokouksen jälkeen tiimin jäsenet ovat välittömästi vapaita jatkamaan muita töitään. Virtuaalitiimien lisääntyvä suosio on helppo ymmärtää. Taloutta koetteleva lama negatiivisten vaikutusten ohella voi edelleen ohjata yrityksiä kohti hajautetumpaa toimintamallia. Laman mukanaan tuomat säästötavoitteet toimivat polttoaineena muutosprosessissa ja tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia uusien virtuaalitiimien syntymiselle. Haasteita hajautumisessa kuitenkin on, ja niihin vastaamiseen eivät perinteiset keinot riitä. Tarvitaan uudenlaisia taitoja uudenlaiseen toimintaympäristöön. Virtuaalisessa kommunikaatiossa ei ilmeillä Tutkimusten mukaan virtuaalitiimien toiminta on luonteeltaan varsin paradoksaalista. Virtuaalitiimien katsotaan tarvitsevan toimintansa tueksi kasvokkaisia kohtaamisia, vaikka virtuaalitiimien olemassaolon peruste on juuri tarjota mahdollisuus toimia tehokkaasti ilman fyysistä läsnäoloa. Virtuaalitiimien tarjoama joustavuus taas vaatii rinnalleen rakenteita ja kontrollijärjestelmiä, jotka voivat olla tiukempia kuin perinteisissä organisaatioissa. Yhteistoiminnan kannalta keskeinen tiimin sisäinen luottamuskin rakentuu osin epäluottamuksen varaan, koska tiimin jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta suuri osa rakentuu tiedon sijasta olettamusten varaan. Tärkein taustavaikuttaja näihin ristiriitoihin löytyy usein tietokonenäytön edestä. Vaikka teknologia on viime vuosina kehittynyt huimasti, ihmiset eivät kuitenkaan ole. Yksittäisen ihmisen on vaikea sopeutua kaikkiin niihin lainalaisuuksiin, jotka pätevät teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi evoluution näkökulmasta tilanne on karu. Kasvokkaisen kommunikaation juuret ilmeineen, eleineen ja äänteineen ovat kaukana lajimme historiassa. Niiden katsotaan kehittyneen ihmisen kaukaisille esi-isille jo joskus australopithecus africanuksen aikoihin, yli 2 miljoonaa vuotta sitten. Virtuaalinen kommunikaatio perustuu kuitenkin usein lähes pelkästään puhuttuun tai kirjoitettuun kieleen, jotka ovat kehittyneet kommunikaatiomme mausteeksi vasta homo sapiensin aikana, jälkimmäinen vasta muutama vuosituhat sitten. Kielen muodostavat sanat merkityksineen kattavat kommunikaatiostamme vain 20 prosenttia, joten iso osa ihmiselle luontaisesta vuorovaikutuksesta jää virtuaalisessa ympäristössä matkan varrelle. Ja kun vielä pohditaan tietokonevälitteistä yhteisöllisyyttä tai etänä rakentunutta läsnäoloa, virtuaalinen toimintaympäristö kokonaisuudessaan voidaan todeta varsin haasteelliseksi. Tällä hetkellä virtuaalisesta vuorovaikutuksesta tiedetään varsin rajallisesti ja siksi alan tutkimusta tarvitaan. Teknologian kehittäminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja, uudenlaista johtajuutta, alaisosaamista ja toimintaympäristön syvällistä ymmärtämistä. Turun kauppakorkeakoulu on monellakin taholla aktiivisesti mukana virtuaaliorganisaatioita koskevassa tutkimuksessa. Sitä kautta olemme valmiita tukemaan niin opiskelijoita kuin työelämän ammattilaisiakin hajautumisen haasteissa. Eeli Saarinen tutkija johtaminen ja organisointi MERCURIUS 15

9 Yhteistyöllä eteenpäin Uusien tilausten määrä maailman telakoilla on romahtanut, ja Suomessakin laivanrakennusteollisuus on isojen haasteiden kynnyksellä. Alan toimijat kuitenkin uskovat suomalaisen strategisen osaamisen, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen voimaan. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Korkeatasoinen meriteknologia on Suomen meriklusterin kilpailukyvyn perusta. STX Europen Turun telakalla valmistuu tänä vuonna maailman suurin risteilyalus Oasis of The Seas. Toinen Royal Caribbean International -varustamon Genesis-luokan jättiristeilijä, kuvassa oleva Allure of The Seas, valmistuu ensi vuonna. 16 MERCURIUS MERCURIUS 17

10 Maailman suurimpia risteilyaluksia rakentavalla STX Europen Turun telakalla koittavat vaikeat ajat, jos piakkoin ei saada uusia laivatilauksia. Elokuussa Naantalissa järjestetty Meriteollisuuden globaali tilannekatsaus kuitenkin osoitti, että alan toimijat uskovat työtä riittävän myös tulevaisuudessa. Tilaisuus oli yleisömenestys, ja saimme positiivista palautetta niin yrityksiltä kuin muiltakin kumppaneilta. Hedelmällistä keskustelua tulevaisuuden mahdollisuuksista syntyi paljon. Valtion telakoille antama tuki on varmasti tärkeää, mutta yleisesti ottaen ilmapiiri oli se, että tulevaisuus riippuu pitkälti yrityksestä itsestään ja oman liiketoiminnan kehittämisestä, Koneteknologiakeskus Turku Oy:n Meriklusteri-ohjelman ohjelmapäällikkö Juha Valtanen sanoo. Moni asia varmasti muuttuu. Erityisesti pk-yritysten pitää uskaltaa tehdä uusia aluevaltauksia, verkostoitua ja kehittyä. Ratkaisut eivät ole aina helppoja, mutta mahdollisuuksia on. Ne pitää vain löytää, Valtanen lisää. Verkostoitumisen voima Suomalainen meriteollisuus on keskittynyt vaativiin erikoistuotteisiin, kuten maailman suurimpiin risteilijöihin, matkustaja- ja autolauttoihin, vaativiin offshore-rakenteisiin ja meriteknisiin laitteisiin. Tämä edellyttää sekä erikoisosaamista että monipuolista ja laajasti verkostoitunutta yrityskenttää. Valtaosa suomalaisten telakoiden tuotteista tehdään ulkomaalaisille asiakkaille, joten meriklusterin menestyksellä ja viennillä on huomattava merkitys myös kansantalouteen, Valtanen sanoo. Koneteknologiakeskus Turku Oy:n koordinoiman Meriklusteriohjelman tavoitteena on edistää muun muassa meriteollisuuden pk-yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja kansainvälistyä. Valtasen mukaan monet yritykset toimivat alueellisesti, mutta lähivuosina näiden yritysten on mietittävä liiketoimintastrategiaansa uudelleen. Kansainvälistyminen ei tapahdu hetkessä, mutta toivon että tulevaisuudessa voimme pyrkiä kansainvälisille markkinoille aidosti yhteisenä rintamana. Visiomme on, että muutaman vuoden päästä meillä Suomessa on entistä kannattavampi yrityskenttä ja yhä toimivampi verkosto kaikkien eri toimijoiden välillä. Innovatiiviset ideat käytäntöön Meriklusteriin kuuluvat kaikki meriteollisuuteen, merenkulkuun ja satamatoimintoihin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla liittyvät toimialat. Tavoitteena on edistää Meriklusteriohjelma valmistelee yhdessä oppilaitosten ja HyMY ry:n kanssa Kulttuurilaiva hanketta, joka esittelee telakkatyön taiteellista puolta sekä yhdistää taiteen, luovuuden ja sovelluksen. Hanketta kaavaillaan osaksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa, Juha Valtanen kertoo. innovatiivisten liiketoimintojen, tuotteiden ja palveluiden syntyä näillä aloilla. Olennaista on miettiä, miten parhaiten saamme jalostettua innovatiiviset ideat ja keksinnöt yritysten käyttöön. Panostamme myös osaavan työvoiman saatavuuteen sekä tietysti yritysten, oppilaitosten ja yliopistojen väliseen yhteistyöhön, Valtanen kertoo. Meriklusterin koko toiminta perustuu yhteistyöhön osaamiskeskusohjelman muiden klustereiden ja alan toimijoiden kanssa. Myös kansainvälisellä yhteistyöllä on merkittävä rooli. Yhteistä tekemistä tulee lisätä myös muiden alojen, kuten esimerkiksi ICT-, energiaja ympäristöalojen sekä matkailun ja luovien alojen kanssa. Yhdessä ja hyvällä tahdolla saamme paljon aikaan, Valtanen sanoo. Monipuolista joustavuutta Valtasen mukaan Suomen kilpailukyvyn säilyminen meriteollisuudessa riippuu ennen kaikkea siitä, miten innovatiivisuus, verkos- BID kehittää palveluita risteilyaluksille Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Jussi Matikainen Turun kauppakorkeakoulu on mukana kehittämässä risteilyaluksille innovatiivisia ICT-pohjaisia palveluita. Kaksivuotista SmartShip-hanketta koordinoi BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikkö. SmartShipin tavoitteena on kehittää innovatiivisia palveluja risteilyaluksille. Hankkeessa muun muassa kartoitetaan ja mallinnetaan ICT-palvelujen käyttötilanteita ja -tarpeita ennen risteilyä, risteilyn kuluessa ja risteilyn jälkeen. Tutkimus tuottaa arvokasta tietämystä digitaalisten palvelujen mahdollisuuksista lisätä matkustajien asiakastyyty- Erottautumiskeino varustamoille Joustava suunnittelu ja uniikkien laivojen tuotanto ovat keskeisiä suomalaisen laivanrakennusteollisuuden kilpailukyvylle. Matkustajille suunnatut monimuotoiset ICT-palvelut lisäävät matkustusmukavuutta ja erottelevat varustamoja toisistaan. Palvelujen toteuttamiseksi vaaditaan sekä uuton eri toimijat ja kannattava liiketoiminta onnistutaan yhdistämään uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tulevaisuudessa uudet innovaatiot liittyvät varmasti muun muassa energiansäästö- ja ympäristökysymyksiin. Offshore-teollisuus Venäjällä, Aasiassa tai Brasiliassa on myös kasvava ala. Erikoistuminen ja osaamisen kehittäminen vaativat yrityksiltä panostuksia muun muassa teknologiaan, liiketoimintaosaamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tietty erikoisosaaminen on vahvuutemme, mutta on silti muistettava, ettei erikoistuta liikaa. Tulevaisuudessa pärjäävät joustavat yritykset, jotka voivat soveltaa erikoisosaamistaan muillakin kuin vain kapeilla osa-alueilla, Valtanen sanoo. Henkisen pääoman merkitys kasvaa Monilla perinteisillä ja Suomelle tärkeillä teollisuudenaloilla, kuten metsä-, paperi- ja telakkateollisuudella, on edessään merkittävä rakennemuutos. Ne teollisuuden alat, joiden menestys on perustunut erityisosaamiseen ja voimakkaaseen erikoistumiseen, ovat nyt osittain oman menestyksensä vankeja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlatieto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttila sanoo. Vahvasti erikoistuneilla aloilla mahdollisuus sopeutua muutoksiin on heikentynyt. Rönsyjen karsiminen on ollut hyvä strategia, mutta joillakin aloilla siinä on menty liiallisuuksiin. Lähitulevaisuudessa yrityksiltä vaaditaan enemmän monialaisuutta ja kykyä vaihtaa jopa alalta toiseen, Ylä-Anttila sanoo. Suomen taloushistoria osoittaa, että talouden kriiseistä on aina selvitty. Edellisen laman aikana teollisuuden tuotantorakenne muuttui perusteellisesti. Suomi on pieni maa, joka pystyy reagoimaan nopeasti ja tekemään joustavasti suuriakin muutoksia. Kriisi on aina myös mahdollisuus, ja uusi talousmalli on syntymässä, Ylä-Anttila sanoo. Ympäristö ja energiatehokkuus Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta Ylä-Anttilan mukaan varmuudella voi sanoa, että kansainvälinen liiketoiminta ja siihen liittyvät alat ovat kasvussa. Opintojaan miettiviä neuvoisin nyt lukemaan erityisesti kansainvälistä liikejuridiikkaa. Alan asiantuntijoiden tarve kasvaa koko ajan. masta yrityspartnerien kanssa. Me vastaamme sisällöllisestä ja liiketoiminnallisista aspekteista. Mukana on myös Turun yliopisto, joka vastaa teknologiapuolesta. Mielenkiintoista on myös nähdä, miten kehitettävät konseptit lyövät itsensä läpi laivojen varustuksessa, projektissa mukana oleva tutkija Tuomas Ranti pohtii. Kasvavia aloja ovat myös ympäristöön ja energiatehokkuuteen liittyvät alat. Näillä aloilla kehittyvät niin teknologia, yritystoiminta kuin työpaikatkin. Esimerkiksi Saksassa ympäristön ja energiatehokkuuden ympärille muodostunut teollisuudenala on jo nyt suurempi kuin perinteinen autoteollisuus, Ylä-Anttila sanoo. Mitkä alat Suomessa sitten menestyvät tai lähtevät nousuun tulevina vuosina? Ylä-Anttilan mukaan ensin on pohdittava sitä, millä tavalla maailma on muuttunut. Hän kehottaa miettimään, mitkä työt ja työtehtävät ovat liikkuvia, mitkä taas on sidottu jollain tavalla Suomeen. Muun muassa uudis- ja korjausraken- Kuva: Etla Uuden syntyminen ja uusien mahdollisuuksien löytyminen edellyttää panostusta tutkimukseen, opetukseen ja eri alojen yritysten väliseen yhteistyöhön, Pekka Ylä-Anttila sanoo. väisyyttä ja toisaalta tehostaa laivan sisäisiä palveluprosesseja. Mahdollista on esimerkiksi kehittää palvelu, jonka avulla matkustaja tietää, missä oma seurue tai perheenjäsenet liikkuvat. Myös laivan tietojärjestelmä tietää liikkeistä, ja asiakkaalle voidaan tarjota palveluja lähistöltä hänen ennalta ilmoittamiensa kiinnostuksenkohteiden pohjalta. Esimerkiksi hieronta-ajan peruuntuessa voidaan saada nopeasti uusi asiakas. On mielenkiintoista tutkia ja kehittää käytännön ratkaisuja asiakkaan näkökuldenlaista ohjelmistoteknistä osaamista että laivaympäristön haasteiden tuntemusta. Vaikka hanke suuntautuu ensisijaisesti laivaympäristöön, luoduille ratkaisuille löytynee käyttöä myös muissa kohteissa, joissa on viestittävä suurille ihmismassoille. Esimerkiksi messut, hotellit tai huvipuistot saattavat hyötyä hankkeessa syntyvistä ICTpohjaisista palveluista. SmartShip-hanke on osa Innovation and Networks -tutkimusohjelmaa, jonka on käynnistänyt FIMECC Oy. Ohjelmaan osallistuu yli 15 yritystä ja 10 tutkimuslaitosta. Tutkimusohjelman laajuus on 15 miljoonaa euroa vuosina SmartShip-hankkeen budjetti on euroa. taminen ovat töitä, joita tehdään käsityönä paikan päällä. Myös koulutus on edelleen hyvin paikallista, ihmiset liikkuvat vähemmän kuin pääoma. Oma käsitykseni on, että kaikki alat lähtevät suhteellisen hitaasti nousuun eikä näköpiirissä ole Nokian kaltaista näyttävää ilmiötä. Uudet kasvavat alat tulevat varmasti olemaan yhdistelmiä eri erikoisaloista kuten ympäristö- ja energia-, tietoliikenne- ja viestintä- tai nano- ja bioteknologioista, Ylä- Anttila ennustaa. Palveluja ja uusia yhdistelmiä Ylä-Anttila korostaa sitä, kuinka tärkeää on kyetä yhdistämään erilaista osaamista. Laivanrakennusteollisuudessa monia mahdollisuuksia ja uusia innovaatioita löytyy varmasti juuri niiden sovellusten kautta, joissa esimerkiksi tietoliikenne- ja viestintäosaaminen yhdistetään laivanrakennusosaamiseen. Uuden syntyminen ja näiden mahdollisuuksien löytyminen edellyttää ennen kaikkea panostusta tutkimukseen, opetukseen ja eri alojen yritysten väliseen yhteistyöhön. Inhimilliseen pääomaan kannattaa nyt panostaa, sillä palveluiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Esimerkiksi Nokian työpaikoista Suomessa yli puolet on tutkimuksen ja tuotekehityksen puolella. Seuraavina tulevat logistiikka, markkinointi ja johtaminen. Varsinaista teollista tuotantoa Nokian kotimaan toiminnoista on enää noin kymmenen prosenttia, Ylä-Anttila huomauttaa. Tulevaisuudessa henkinen pääoma pitää ottaa maksimaalisesti käyttöön, Ylä-Anttila lisää. Tuomas Ranti 18 MERCURIUS MERCURIUS 19

11 Puoleensavetävä kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu on houkutteleva opiskelupaikka. Keväällä 2009 kokonaishakijamäärä kasvoi yli kolmanneksella, ja oli ennätykselliset Myös Avoimen yliopiston kurssit täyttyvät vauhdilla. Tekstit ja kuvat: Jussi Matikainen Alkupisteessä Kysyimme neljältä ensimmäisen vuoden opiskelijalta, miten syksy on lähtenyt käyntiin. SEFE palkitsi Yrityskehityslaboratorion Turun kauppakorkeakoulun kurssi Business development laboratory: turning ideas into business opettajanaan Vesa Hautala sai kunniamaininnan Suomen Ekonomiliitto SEFEn vuosittain järjestämässä ekonomiopetussaavutuskilpailussa. Kilpailun teemana oli innovatiiviset opetusmenetelmät. Kunniamaininta on tunnustus siitä, että olemme luoneet innovatiivista opetus- 1. Kuka olet ja mistä tulet? 2. Mitä teit viime vuonna tähän aikaan? 3. Miksi hakeuduit kauppakorkeakouluun? 4. Onko Turku kaupunkina sinulle ennestään tuttu? 5. Ensimmäiset päivät opiskelua ovat takana miltä vaikuttaa? 6. Mikä sinusta tulee isona? 1. Olen Mari Mustalahti Hyvinkäältä. 2. Olin viime vuoden Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa lukemassa kauppatieteitä. 3. Ala tuntuu kiinnostavalta ja monipuoliselta 4. Turku ei ole sen ihmeemmin tuttu paikka. Serkkuja täällä on opiskellut ja he ovat kovasti kehuneet :) 5. Kaikki on vielä aika sekamelskaa, mutta positiiviset tunnelmat muuten. 6. Ekonomi! 1. Olen Joonas Hamunen Tampereelta. 2. Tein työtä jolla on tarkoitus Säkylän metsissä. 3. Tutkinto avaa lukemattomia mahdollisuuksia työelämässä. Minulle on tärkeää kansainvälisyys, joka on koulumme vahva puoli. 4. Paljasjalkaiselle tamperelaiselle Turusta viriää hieman negatiivisia mielikuvia, mutta olen jo huomannut mielikuvat vääriksi. 5. Harppaus lukio-opiskelusta yliopisto-opiskeluun oli pienempi kuin odotin. Mitä opiskelijaelämään tulee, bileet ovat paitsi hauskoja, myös loistavia mahdollisuuksia verkostoitua! 6. Pääaineena kiinnostaa johtaminen ja organisointi. Toivon voivani hyödyntää arvokasta japanin taitoani työelämässä. 1. Olen Silja Muraja Espoosta. 2. Työskentelin eräässä kauppakeskuksessa. 3. Tutkinto kauppakorkeakoulusta takaa hyvät työllistymismahdollisuudet ja toivottavasti ihan kohtuullisen palkan myös. 4. Ei ole ollenkaan. 5. Vaikuttaa erittäin leppoisalta. Koulussa tuntuu olevan rento ja iloinen ilmapiiri :) 6. Vaikea kysymys. Toivottavasti oikein menestyvä ja tärkeä businesswoman. 1. Olen Lauri Vuoristo Vantaalta 2. Olin Australiassa reppureissaamassa. 3. Tulin kauppakorkeakouluun mielenkiinnosta samoin kuin aikanaan lukioonkin. En vielä oikein tiedä, mitä odottaa. 4. Kerran ala-asteella taisin käydä Turussa luokkaretkellä. 5. Kiireiseltä. 6. Pomo. Vesa Hautala Avoimessa yliopistossa opiskellaan määrätietoisesti Turun kauppakorkeakoulun Avoimen yliopiston suosio kasvaa vuosi vuodelta. Kuluva syksy on ennätysvilkas. Avoimen yliopiston toimintaperiaate on tasa-arvoinen. Opiskeluhistoriaa ei kysytä, vaan kuka tahansa voi kävellä sisään ja ilmoittautua opiskelemaan. Yhden opintojakson hinta on 67 euroa, mihin sisältyy kolme tenttimahdollisuutta. Valtakunnallisesti tarkasteltuna avoimen yliopistokoulutuksen suosio on ollut laskevaa. Turun kauppakorkeakoulun Avoimessa yliopistossa tilanne on päinvastainen. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla joka vuosi, ja sama suunta jatkuu. Tähän päivään mennessä ilmoittautuneita on jo yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä, koulutuspäällikkö Merja Brunnsberg iloitsee haastatteluhetkellä elo-syyskuun taitteessa. Ammatillista lisäkoulutusta Avoimen yliopiston opinnoista suosituimpia ovat johtamisen, laskentatoimen ja markkinoinnin kurssit. Tänä syksynä myös kansainvälisen liiketoiminnan peruskurssi on kasvattanut suosiotaan. Opiskelijajoukko on varsin heterogeeninen. Joukkoon mahtuu niin työelämässä olevia lisäkoulutuksen hakijoita, tuoreita ylioppilaita kuin työttömiäkin. Yhteistä opiskelijoille on, että opintoja suoritetaan tosissaan. Vain harva opiskelee kauppatieteitä harrastusmielessä. Teemme vuosittain opiskelijaselvityksen. Lähes 40 prosenttia opiskelijoistamme kertoo motiivikseen ammatillisen lisäkoulutuksen. Noin neljännes opiskelijoista on ns. väylä- opiskelijoita. Kyse on siitä, että suoritettuaan 90 opintopistettä avoimia yliopisto-opintoja vähintään hyvin tiedoin voi päästä tutkintoopiskelijaksi. Tämä on hyvä vaihtoehto esimerkiksi ylioppilaalle, jos ovet pääsykokeen kautta eivät avaudu. Suosittu opintokokonaisuus Työnantajat ovat kiinnostuneita henkilöstönsä tutkinnoista ja todistuksista. Avoimesta yliopistostakin opiskelijat haluaisivat mahdollisimman konkreettisia todistuksia osaamisestaan. Turun kauppakorkeakoulun Avoimen yliopistossa voi suorittaa 26 opintopisteen laajuisen liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuuden, josta saa erillisen todistuksen. Suosituimmat kurssimme on paketoitu kokonaisuudeksi, jota voi suorittaa kahden vuoden ajan. Paketin hinta on 400 euroa. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyttyä 2010 asiakkaillemme on luvassa aivan uusiakin tuotteita, Brunnsberg lupaa. Verkkosivuiltamme löydät ajantasaiset tiedot Avoimen yliopiston tarjonnasta ja mielenkiintoisia opiskelijatarinoita, Merja Brunnsberg vinkkaa. >> ta, jota opiskelijat arvostavat. Menestyksen taustalla on yliopistoyhteisön ja yrityselämän välinen yhteistyö, joka on hyödyttänyt kaikkia osapuolia, sanoo projektipäällikkö Vesa Hautala, joka on työskennellyt Yrityskehityslaboratorion parissa alusta asti. Yrityskehityslaboratorio-konsepti on ensi vuonna yhdistyvien Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteistyötä, jossa yliopistot voivat hyödyntää toistensa vahvuuksia. Mukana yhteistyössä on myös Turku Science Park. Yrityskehityslaboratorion tarkoituksena on edistää tutkimuslähtöistä liiketoimintaa. Yrityskehityslaboratoriossa Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat työskentelevät yhteistyössä yliopistotutkijoiden kanssa tutkijoiden liikeideoiden kaupallistamiseksi. Yrityskehityslaboratorio hakee loka-marraskuussa tutkijoita ja opiskelijoita kevätkaudelle Lue lisää osoitteessa 20 MERCURIUS MERCURIUS 21

12 Kuvat: Jussi Matikainen VIERASKYNÄ Erkki Karvonen Rehtori Tapio Reponen, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Anu Lahtinen ja taloussosiologian professori Pekka Räsänen. Media laman tuottaja vai kuvaaja? Yliopistojen vastattava yhteiskunnan haasteisiin Turun kauppakorkeakoulu avasi 60. lukuvuotensa Rehtori Tapio Reponen pohti avajaispuheessaan yliopistojen yhteiskunnallista merkittävyyttä ja niissä tehtävän tutkimuksen tärkeyttä. Suomi nousi viime lamasta hyvän tutkimuspolitiikan ja sitä kautta syntyneiden teknisten innovaatioiden kautta. Talouden nousu perustui siihen, että tutkimuksella Avajaisten kutsuvieraina olivat muun muassa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, Åbo Akademin kansleri Christoffer Taxell, Turun yliopiston kansleri Eero Vuorio, Åbo Akademin rehtori Jorma Mattinen ja Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen. TuKKK:n tukisäätiön 50-vuotisjuhlarahaston stipendein palkittiin professori Hannu Salmela, projektipalvelukoordinaattori Ulla Knifsund ja kuvasta puuttuva ma. professori Pasi Malinen. Ylioppilaskunnan edustajat Mysi Rousku ja Juho Törmä olivat avajaisten airueina. synnytettiin vientiteollisuutta osittain uusille aloille. Nyt tarvitaan yliopistojen tieteellistä panosta, sillä tutkittavaa ja selvitettävää on runsaasti, Reponen sanoi. Reponen näkee yliopistojen, julkisen vallan ja elinkeinoelämän välisen välittömän yhteyden suurena mahdollisuutena. Elinkeinorakenteen uudistamiselle tämä antaa erinomaiset lähtökohdat, kun uusia ennakkoluulottomia ratkaisuja voidaan aidosti pohtia yhteisissä hankkeissa. Rehtori Reposen avajaispuhe, puheenjohtaja Anu Lahtisen esittämä ylioppilaskunnan puheenvuoro ja taloussosiologian professori Pekka Räsäsen virkaanastujaisesitelmä ovat luettavissa kokonaisuudessaan Turun kauppakorkeakoulun verkkosivuilta Pitääkö lehtijutun kuvata lamaan sukeltamisen syvyyttä kaikessa karuudessaan ja totuudenmukaisuudessaan, vaikka tämä synkistäisi mielet, ehkäisisi ostoja investointipäätöksiä siis syventäisi lamaa entisestään? Uutisointi voi nimittäin toimia itsensä toteuttavana ennusteena. Pitäisikö siis tehdä vain myönteisiä ennusteita, jotka sitten toteuttavat itsensä? Tulisiko uutisoinnissa korostaa valoisia puolia ja luoda uskoa tulevaisuuteen? Olisiko ikävistä asioista vaiettava? Mutta eikö tämäkin lama loppujen lopuksi ole seurausta siitä, että oli puhkuttu aikaan yltiöpositiivinen ja epärealistinen talouskupla, joka sitten poksahti? Perusongelma on sama kaikessa viestinnässä. Kyse on esittämisen (representaation) yleisestä kaksoisluonteesta. Yhtäältä esittäminen kuvaa todellisuutta (deskriptio), mutta toisaalta se samalla myös tuottaa todellisuutta (preskriptio). Kuvaamisen puoli viittaa jo olemassa olevaan todellisuuteen, kun taas tuottamisen puoli viittaa tulevaan todellisuuteen, jonka tuotamme toiminnassamme. Esittämisen todellisuutta kuvaavaa puolta voimme sanoa realistiseksi realistisen tietoteorian mielessä ja tuottavaa puolta konstruktivistiseksi sosiaalisen konstruktivismin mukaan. Esimerkki. Jos vaikka kylässä asuvat ihmiset muodostavat asuinpaikkansa todellisuudesta kielteisen mielikuvan, he ovat taipuvaisia toimimaan tämän näkemyksensä mukaisesti muuttamalla pois ja heittäytymällä apaattisiksi. Näin todellisuus huononee entisestään ja siitä muodostetut mielikuvatkin vain synkkenevät: syntyy negatiivinen, tuhoon johtava kierre. Helsingin Sanomat on joskus tehnyt karhunpalveluksen maakunnille otsikoimalla: Auringonlaskun maakunta, Viimeinen lähtijä sammuttaa valot! Toisaalta asukkaat voivat muodostaa seudustaan myönteisen kuvan ja tämän mukaisesti he sitoutuvat elämään siellä sekä kehittämään aluetta. Näin todellisuus kohentuu ja siitä muodostuvat mielikuvatkin paranevat entisestään: syntyy myönteinen, suotuisaan kehitykseen johtava kierre. Esimerkiksi Kainuun Sanomissa ajatellaan täten rakentavasti. Ja kyllähän Hesarikin omaa pääkaupunkiseutuaan rakentaa! Sosiaalisen todellisuuden tuottamisen kehä ei ala suoraan objektiivisesta todellisuudesta, vaan siitä miten ihmiset todellisuuden tulkitsevat ja havaitsevat. Ihmiset ovat tulkinnoissaan ja havainnoissaan selektiivisiä. Toisin sanoen he ovat herkistyneet huomaamaan todellisuuden joitain puolia ja jättävät muun huomiotta. Viestinnällä huomiokykyämme voidaan ohjata. Jos lamaa hoetaan jatkuvasti, kansalaiset (ja toimittajat) oppivat huomaamaan vain tuhon merkkejä. Tässäkin toimii kehä: synkistely voimistuu voimistumistaan. Myös myönteisyyden hehkuttaminen voi kyberneettisen positiivisen takaisinkytkennän kautta kasvaa korkoa korolle. Sekä talouden että median järjestelmät näyttävätkin olevan alttiita kehityskulkuja rajusti voimistavalle positiiviselle takaisinkytkennälle. Termostaatti ei toimi: kylmästä kertova syöte vain lisää kylmennystä ja kuumasta kertova viesti panee vain pökköä pesään. Näin päädytään alijäähtymisen romahduksiin ja ylikuumenemisen räjähdyksiin. Sen sijaan biologisissa järjestelmissä toimii yleensä termostaattimainen negatiivisen takaisinkytkennän periaate. On olemassa optimilämpö. Jos kylmentyy liiaksi, lämmitystä lisätään; jos lämpenee liiaksi, lämmöntuottoa vähennetään. Näin pyrkii tietysti toimimaan myös taloutta sääntelevä viranomainen, jos keinoja sääntelyyn on. Nähdäkseni tiedonvälityksen ja myös tieteen ensisijainen tehtävä on olla realistinen: on näytettävä todelliset kaikuluotaimen lukemat, jottei laiva aja karille. Mutta toisaalta on huomattava myös viestinnän todellisuutta tuottava puoli. Kun näkymät ovat synkkenemässä, pitäisi nähdä vastapainoksi myös myönteistä. Ja kun osakkeita aletaan arvostaa epärealistisen korkealle, olisi säälittä puhkottava kuplia. P.S. Puhuessani viimeksi imagoista Seinäjoella kuulin, että Hesarin pessimistinen juttu ei lopulta lamaannuttanut. Päinvastoin Etelä- Pohjanmaan puukkojunkkarit ja nuijamiehet olivat piruuntuneet siitä niin, notta nostivat uhmassa maakunnan uuteen nousuun! Erkki Karvonen professori, informaatiotutkimus ja viestintä Oulun yliopisto 22 MERCURIUS MERCURIUS 23

13 Kuva: Jussi Matikainen L YHYESTI TOKin toimitusjohtaja Harri Koponen seuranaan rehtorit Tapio Reponen ja Keijo Virtanen. Varainhankintakampanja käynnistynyt erinomaisesti Uuden Turun yliopiston varainhankintakampanja on saanut jo useita suurlahjoituksia. Toistaiseksi suurimmasta lahjoituksesta vastaa kauppaneuvos Antti Aarnio-Wihuri, joka lahjoitti Turun yliopistorahastoon yksityishenkilönä miljoona euroa. Turun Osuuskauppa ja Liedon Säästöpankki ovat puolestaan lähteneet mukaan euron panostuksilla. Jokainen lahjoittaja on yhtä tärkeä. Isojen lahjoitusten rinnalla on saatava myös pienet purot liikkeelle, rehtorit Keijo Virtanen ja Tapio Reponen painottavat. Yksittäisten henkilöiden lahjoitusten antamista on helpotettu mm. verkkosivujen Tutkimusrahoitusta Suomen Akatemiasta Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Turun kauppakorkeakoulun ma. erikoistutkija Jani Erolalle viisivuotisen akatemiatutkijan viran. Professori Aino Halinen-Kaila sai rahoitusta varttuneen tutkijan palkkausja tutkimuskuluihin. Jani Erola tarkastelee tutkimusaiheessaan Elinkaari, haitalliset kokemukset ja sosioekonominen periytyminen Suomessa, miten vanhemman luokka-asema, tulot ja lapsuudenkodin olosuhteet selittävät lasten luokkaasemaa, tuloja, varallisuutta ja koulutustasoa aikuisiällä. Aino Halinen-Kailan tutkimuksen Dynaamisten liiketoimintaverkostojen tutkimusmenetelmät tarkoituksena on kehittää menetelmiä liiketoimintaverkostojen dynamiikan ja muutoksen tutkimiseen. Hanke vahvistaa Turun kauppakorkeakoulun osaamista painopistealueella Liiketoimintaosaaminen ja -mallit verkostoissa. 24 MERCURIUS palveluja kehittämällä. Varainhankinnan sivustolla lahjoituksen voi tehdä oman verkkopankin kautta. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyvät ensi vuoden alusta uudeksi Turun yliopistoksi. Varainhankintakampanjan avulla kerätään lahjoitusvaroja vuoden 2010 loppuun saakka. Tavoitteena on saada kokoon 20 miljoonaa euroa opetus- ja tutkimustoiminnan vahvistamiseksi. Valtio antaa 2,5-kertaisen sijoituksen yksityisiltä saatujen lahjoitusten päälle. Yksi euro on siis 3,5 euroa yliopiston hyväksi. Valmistuneet työllistyneet hyvin TuKKK:sta vuonna 2007 valmistuneet siirtyivät työelämään nopeasti. Valtaosa valmistuneista on tutkimuksen mukaan suorittamaansa KTM-tutkintoon tyytyväinen. Sijoittumisseurantatutkimukseen osallistui noin puolet TuKKK:sta 2007 valmistuneista. Vastaajista 98 prosenttia työskenteli marraskuussa 2008, ja heistä 76 prosentilla oli vakituinen, kokoaikainen työsuhde. Tunnustusta tulevaisuuden tutkijoille Kustannustalo Emerald valitsi tutkimusprofessori Pirjo Ståhlen artikkelin Understanding dynamics of intellectual capital of nations Journal of Intellectual Capitalin viime vuoden parhaaksi artikkeliksi. Professori Markku Wileniuksen kirjoittama Taming the Dragon how to tackle the challenge of future foresight puolestaan valittiin Emeraldin Business Strategy Series -lehden viime vuoden parhaaksi artikkeliksi. Hannu Kokkosesta uuden hallituksen puheenjohtaja Turun yliopiston uusi hallitus valitsi puheenjohtajakseen Hannu Kokkosen, 62. Varapuheenjohtajaksi valittiin Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre. Yliopisto elää keskellä lukuisia uudistuksia, joita sekä uusi yliopistolaki että yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistyminen aiheuttavat. Uuden hallituksen ensisijaisena tehtävänä on saada yliopisto-organisaatio toimivaksi ja yliopiston toiminta vakaaksi, Kokkonen sanoo. VTM Hannu Kokkonen on työskennellyt Sampo-konsernin palveluksessa vuodesta 1973 lähtien. Hän on ollut useissa vastuullisissa tehtävissä Vahinkovakuutusyhtiö Sammon ja If Vahinkovakuutusyhtiön palveluksessa. Ifin toimitusjohtajan tehtävistä hän jäi eläkkeelle vuonna Hannu Kokkosen ja Sinikka Mönkäreen lisäksi Turun yliopiston uuteen hallitukseen kuuluvat Arkistolaitoksen pääjohtajana Jussi Nuorteva, Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko, siviilioikeuden professori Ari Saarnilehto, solubiologian professori Pirkko Härkönen, tietoturvapäällikkö Mats Kommonen, TuKKK:n kielten laitoksen johtaja Hanna Ruska-Becker sekä opiskelijat Tomi Nyström (yht.tiet.) ja Pirita Virtanen (oik. tiet.) Opiskelijat menestyivät kansainvälisessä kilpailussa Management of Information Techonology -maisteriohjelman (IMMIT) opiskelijoista koostunut ryhmä sijoittui toiseksi kansainvälisessä L Oréal EStrat -kilpailussa. IMMIT-tiimin jäsenet, Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat Zhang Nu, Florian Schmid ja Yi Chin Lew asettuivat kilpailussa virtuaalisen kosmetiikkayrityksen johdon rooliin. Heidän tehtävänään oli luotsata yritys kansainväliseksi markkinajohtajaksi neljää virtuaaliyritystä vastaan käydyssä kisassa. Pariisissa huhtikuussa järjestettyä finaalia edelsi noin kolmen kuukauden liiketoimintasimulaatio internetissä. Kilpailuun osallistui yli opiskelijaa, joista tiensä finaaliin selvitti 16 tiimiä. IMMIT on Turun kauppakorkeakoulun, alankomaisen Tilburgin yliopiston ja ranskalaisen Paul Cézannen yliopiston yhteinen kaksivuotinen maisteriohjelma. Ohjelma kouluttaa asiantuntijoita tietotekniikan ja liiketoimintaprosessien rajapinnalle kansainvälisiin tehtäviin. TuKKK:n koordinoima hanke lisää raskaan tavaraliikenteen turvallisuutta Suomalaisvetoinen C.A.S.H.-hanke (Connecting Authorities for Safer Heavy Goods Traffic in the Baltic Sea Region) kehittää erityisesti liikkuvien poliisien yhteistyötä rajan ylittävän raskaan tavaraliikenteen valvonnassa. Tärkeitä osia hankkeessa ovat myös vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuus sekä viranomaistahojen koulutuksen harmonisointi EU-direktiivien mukaisiksi. Baltic Sea Region Programme -yhteistyöohjelma myönsi hankkeelle kolmivuotisen rahoituksen, yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Hankkeen päähuomio kohdistuu vilkkaimmin liikennöityihin tieverkkoihin, esimerkiksi Suomessa erityisesti E18-tien tavaraliikenteeseen Venäjän rajalle. Itämeren alueen maanteillä kuljetetaan vuosittain yli miljoonaa tonnikilometriä rahtia, josta vaarallisiksi luokiteltujen Anne Kovalainen akatemiaprofessoriksi Suomen Akatemian hallitus nimitti Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin professori Anne Kovalaisen Minna Canth -akatemiaprofessuuriin naistutkimuksen alalla vuosiksi Professori Kovalainen tutkii oletettua tasa-arvoa ja suomalaista taloutta sukupuolten näkökulmasta globaalissa taloudessa. Hanke on tieteidenvälinen, mutta keskittyy sosiaa- Kirjasto-tietopalvelu EBSLG:n jäseneksi Turun kauppakorkeakoulun kirjasto-tietopalvelu on valittu European Business School Librarians Groupin (EBSLG) jäseneksi. EBSLG tarjoaa jäsenorganisaatioilleen foorumin kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Jäsenyys on merkki laadukkaasta toiminnastamme. Turun kauppakorkeakoulun kirjastolla on nyt erinomainen mahdollisuus osallistua toimialansa palvelujen kehittämi- Lainausautomaatti käyttöön Kirjasto-tietopalvelu on hankkinut asiakkaiden käyttöön lainausautomaatin, joka sijaitsee kirjaston asiakaspalvelun yhteydessä. Automaatilla voi lainata kaiken muun lainattavan materiaalin, paitsi kurssikirjojen lukusalikappaleet. Aino Tuikkala otti tuntumaa lainausautomaattiin heti tuoreeltaan. aineiden osuus on 5 10 prosenttia. Vaikka Itämeren EU-maat toimivat yhdenmukaisen kansainvälisen säätelyn alla, kansalliset ja paikalliset toimintatavat kuljetusten valvonnassa ja viranomaistoiminnassa vaihtelevat, TuKKK:n projektikoordinaattori Torsten Hoffmann kuvailee. Hankkeessa on yhteistyökumppaneita kaikista Itämeren EU-maista Ruotsia lukuun ottamatta sekä Norjasta. Pääkoordinaattorina on TuKKK:n logistiikan oppiaine ja hankkeen valmistelua on johtanut professori Lauri Ojala. C.A.S.H. jatkaa osittain TuKKK:n logistiikan vuosina vetämiä DaGoB- ja LogOn Baltic -hankkeita, joiden yhteisvolyymi oli yli 4 miljoonaa euroa. DaGoB kehitti vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuutta ja LogOn Baltic alueiden logistiikan osaamista. li- ja taloustieteiden alueille. Kovalainen keskittyy sukupuolittuneisiin rakenteisiin ja prosesseihin kolmen laajan tutkimuskentän avulla: suurten yritysten ylin johto, rekrytointikäytännöt ja sukupuolen merkitys työssä eri yrityksissä ja organisaatioissa sekä julkisilla palvelualoilla toimivat uudet pienet yritykset. seen yhteistyössä parhaiden eurooppalaisten kauppakorkeakoulujen kirjastojen kanssa, kirjasto-tietopalvelun johtaja Ulla Nygrén sanoo. EBSLG on vuonna 1970 perustettu johtavien eurooppalaisten kauppakorkeakoulujen kirjastojen yhteistyöorganisaatio, jossa on 39 jäsentä. Jäsenyys voidaan myöntää hakemuksesta kahden vuoden koeajan jälkeen. Kuva: Jussi Matikainen L YHYESTI valmistuneet Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Akpinar Murat Aledin Samil Antola Kati Filosofian tohtorin tutkinto Österberg-Högstedt Johanna Kauppatieteiden maisterin tutkinto Alanne Lauri Haapanen Tuomas Haijanen Olli Halonen-Knight Katja Tiia-Elina Hälikkä Lauri Iisakka Otto-Pekka Johansson Janette Juutila Nina Järvi Juha Tapio Järvinen Jouko Tapani Kainulainen Erno Kaivonen Lauri Kandelin Mona Kaonpää Elena Kempi Eduard Koho Jussi Kontulainen Petri Korhonen Tiina Koskinen Tomi Kotro Olli Kärkkäinen Jenny Laakso Anne Laurén Annika Lepola Annina Levonmaa Elina Lindholm Lauri Matti Mattila Susanna Nieminen Hanna-Maarit Pursiainen Tomi Pynnönen Mikko Pöyliö Tiina Raukunen Daniel Rosti Maija Sainio Maria Saloheimo Samuel Taipaleenmäki Sonja Elina Tarkiainen Antti Tarkiainen Kaisu-Leena Tuomarmäki Hanna Välimäki Elli PORIN YKSIKKÖ Kauppatieteiden maisterin tutkinto Honkanen Kristiina Jalonen Linda Junnila Kaisa Juurinen Heini Kinniä Riikka Kolehmainen Sanna Laakso Pirjo Lahti Pauliina Lehmusvaara Sari Lepistö Tanja Niskonen Salla Prusi Hannele Ruohonen Terhi Ruusulaakso Joni Suominen Mikael Tuomela Kirsi MERCURIUS 25

14 VÄITÖS VÄITÖS Samil Aledin KTM Samil Aledinin liiketaloustiede, markkinoinnin alan väitöskirjatutkimus Teenagers brand relationships in daily life a qualitative study of brand meanings and their motivational ground among teenagers in Helsinki and London metropolitan areas (Teinien brändisuhteet päivittäisessä elämässä kvalitatiivinen tutkimus brändien merkityksistä ja motivaatioperustasta helsinkiläisten ja lontoolaisten kaupunkiteinien keskuudessa) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Vastaväittäjänä toimi ma. professori Johanna Moisander Helsingin kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori Rami Olkkonen. Samil Aledin (s Helsingissä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta vuonna 1987 ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1995 Turun kauppakorkeakoulusta. Aledin on toiminut Key account assistantina ja tuotepäällikkönä SCA Hygiene Products Oy:ssä sekä Fazer Keksit Oy: n asiakasmarkkinointipäällikkönä Vuodesta 2003 alkaen Aledin on ollut määräaikaisena tutkijana Turun kauppakorkeakoulussa ja freelancer-tutkijana markkinatutkimusyrityksissä. KTM Kati Antolan liiketaloustiede, markkinoinnin alaan kuuluva väitöskirjatutkimus Customer-supplier integration in the forest industry (Asiakas-toimittajaintegraatio metsäteollisuudessa) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Vastaväittäjä toimi professori, dekaani Kimmo Alajoutsijärvi Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Aino Halinen-Kaila. Kati Antola (os. Kollanen, s Luopioisissa) on kirjoittanut ylioppilaaksi Pälkäneen seudun lukiosta vuonna 1990 ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi ja ekonomiksi Tampereen yliopistosta vuonna Antola on työskennellyt metsäteollisuusalan yrityksissä vuodesta Vuosina hän työskenteli maa- ja metsätalousministeriössä ja vuonna 2008 myös puoli vuotta tutkijana Turun kauppakorkeakoulussa. Kati Antola Brändit liikennemerkkeinä teinien elämässä Metsäteollisuudelle dynaamisuutta asiakas-toimittajaintegraatiolla Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin brändien rooleja ja funktioita haastattelemalla 12 helsinkiläistä ja 12 lontoolaista vuotiasta nuorta. Tutkimuksessa tarkasteltiin teini-ikäisten brändisuhteita ja selvitettiin, millaisia merkityksiä nuoret liittävät henkilökohtaisiin suosikkibrändeihinsä ja millaisia motiiveja brändien käytön taustalta löytyy. Nuorille suunnattuun markkinointiin ja brändeihin suhtaudutaan usein kriittisesti, mutta brändit myös tukevat nuoren päivittäistä sosiaalista vuorovaikutusta. Tutkimuksessa havaittiin, että tuotemerkit eli brändit toimivat ohjaavina viittoina, ikään kuin liikennemerkkeinä, kun teini-ikäiset suuntaavat kohti itsenäistä elämää. Teinien brändisuhteita tarkasteltiin jaottelemalla niiden merkitykset minäkäsitystä tukeviin ja eri ryhmiin perustuviin. Teini-ikäiset hyödyntävät brändejä sekä itseilmaisussaan, tehdessään vaikutusta johonkin ja kohottaessaan itsetuntoaan että samaistuessaan muihin ja hakiessaan yhteenkuuluvuutta. Brändejä, joihin liitettiin vertaisryhmän arvostamia merkityksiä kuten humoristinen, värikäs ja kreisi, hyödynnettiin identiteettien rakennusaineina ja itseilmaisun välineinä aina tilanteesta riippuen joko yksilöllisyyden manifesteina tai yhtenäisyyden kulmakivinä. Eräs osa nuorten itseilmaisua ja sosiaalista vuorovaikutusta on vaikutuksen teke- minen muihin. Brändejä, joihin yleisesti liitettiin tyylikkyys, muodikkuus, status ja kypsyys (maturiteetti), käytettiin pyrittäessä tekemään vaikutusta muihin. Statukseen ja tietynlaiseen ylemmyyteen liitetyillä ns. designer-brändeillä, kuten Louis Vuitton, tapasivat etenkin tytöt lisäksi kohottaa itsetuntoaan. Ryhmiin perustuvat brändisuhteen ulottuvuudet liittyivät sosiaalisen hyväksynnän ja hyljeksinnän vuorovaikutukseen. Haastatellut teini-ikäiset rakensivat ja ilmaisivat minäkäsitystään käyttämällä oman ryhmän jäsenten brändejä ja välttämällä niitä, jotka olisivat yhdistäneet heidät ei-toivottuihin ryhmiin. Oman ryhmän jäsenten brändit vaihtelivat, mutta koostuivat yleensä nuoruuteen ja cooliuteen, muodikkuuteen ja statukseen liittyvistä brändeistä. Toisaalta tietyt statusmerkitystä kantavat brändit, kuten Burberry Iso-Britanniassa ja Miss Sixty Suomessa liitettiin vahvasti ei-toivottuihin nuorisokulttuurisiin heimoihin the chavs ja pissikset, minkä vuoksi leimatuksi tulon pelossa osa nuorista lakkasi käyttämästä kyseistä merkkiä. Kaupallisten ketjujen, esimerkiksi Tescon ja Stockmannin, omiin brändeihin liitettiin mamis-merkitys, ja näitä brändejä käyttävät teinit leimattiin oudoiksi ja äitiensä ohjaamiksi. Vastapainona ihailua tai hyljeksintää herättäville status- tai designer-brändeille nuoret suosivat arjesta selviytymisessään sosiaalisen hyväksynnän yleisesti saaneita normaaleja, kaikkien saatavilla olevia perusbrändejä. Poikien kohdalla korostuivat urheilu- ja skeittausbrändit ja tyttöjen kohdalla taas edulliset kansainväliset muotiketjut. Samil Aledin JULKAISUTIEDOT: Aledin, Samil: Teenagers brand relationships in daily life a qualitative study of brand meanings and their motivational ground among teenagers in Helsinki and London metropolitan areas. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A 4:2009. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: Tutkimuksessa tarkastellaan metsäteollisuuden yritysten välisiä pitkäaikaisia ja vakiintuneita liikesuhteita. Tapaustutkimuksen kohteena oli kuusi asiakas-toimittajasuhdetta eri liiketoiminta-alueilla. Toimittaja oli globaali metsäteollisuusyritys. Kehittyneet kumppanuussuhteet nimettiin asiakas-toimittajaintegraatioksi. Perinteisesti integraation on katsottu tehostavan olemassa olevia toimintoja, esimerkiksi yhdenmukaistamalla ja virtaviivaistamalla niitä. Mutta integraation hyödyt liittyvät myös uuden kehittämiseen, uudenlaiseen yhdessä oppimiseen sekä joustavuuden ja palvelukyvyn parantamiseen. Nämä sisältyvät tutkimuksessa käytettyyn termiin asiakas-toimittajaintegraatio. Tutkimuksessa ilmeni, että pitkäaikainen ja vakiintunut liikesuhde ei välttämättä ole integroitunut. Se voi takertua liikaa olemassa oleviin perinteisiin eikä kykene uudistumaan muuttuvissa olosuhteissa. Integroituneessa liikesuhteessa molemmat osapuolet ovat tulleet toisilleen kriittisen tärkeiksi. Tiivis kumppanuus ja yhteistyö auttavat yrityksiä luomaan uudenlaista lisäarvoa markkinoille ja loppuasiakkaille. Jossain tapauksessa esimerkiksi ennakoitiin, että toimittajan rooli muuttuisi tulevaisuudessa enemmän ratkaisumyynnin suuntaan ja että toimittaja ottaisi vastuuta asiakkaiden varastonhallinnasta enenevässä määrin. Metsäteollisuusyritysten integroiduille liikesuhteille on tyypillistä, että niissä yhdistyvät suurtuotannon mittakaavaedut, joustavuus ja dynaamisuus. Esimerkiksi vanerinvalmistaja-toimittaja pyrki suurtuotannon etuihin ja vanerinjalostaja, pieni perheyritys Iso-Britanniassa puolestaan pystyi tarjoamaan loppuasiakkaiden eli bussien ja rautatiekaluston valmistajien tarpeisiin räätälöityä joustavaa palvelua. Vanerinvalmistaja pystyi näin paremmin keskittymään standardikokoisten vanerilevyjen valmistamiseen ja suuriin tilauseriin eli tehokkaaseen tuotantoon. Asiakas-toimittajaintegraatio vaatii aina pitkän aikavälin sitoutumista ja keskinäistä orientaatiota. Tavoitteena on, että asiakkaalla ja toimittajalla on yhdenmukaiset strategiat, toiminnot ja prosessit. Toimittajan ja asiakkaan keskinäisten roolien ja työnjaon tulee myös olla hyvin yhteensopivia. Kati Antola JULKAISUTIEDOT Antola, Kati: Customer-supplier integration in the forest industry. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A 5:2009. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: 26 MERCURIUS MERCURIUS 27

15 VÄITÖS VÄITÖS KTM Harri Lorentzin liiketaloustiede, kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjatutkimus Contextual supply chain constraints in emerging markets exploring the implications for foreign firms (Toimitusketjurajoitteet kehittyvillä markkinoilla tutkimus vaikutuksista ulkomaisten yritysten toimintaan) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Vastaväittäjänä toimi professori Amjad Hadjikhani Uppsalan yliopistosta ja kustoksena professori Kari Liuhto. Harri Lorentz (s Porissa) on kirjoittanut ylioppilaaksi Lammin lukiosta 1995 ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta Valmistumisestaan lähtien Lorentz on työskennellyt Turun kauppakorkeakoulussa assistenttina, tutkijana ja yliassistenttina. KTM Pekka Koskisen liiketaloustiede, logistiikan alaan kuuluva väitöstutkimus Supply chain challenges and strategies of a global paper manufacturing company (Globaalin paperiteollisuuden toimitusketjun strategiat ja haasteet) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Vastaväittäjänä toimi professori Kim Hua Tan (University of Nottingham) ja kustoksena professori Olli- Pekka Hilmola. Pekka Koskinen (s Riihimäellä) on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Hankenilta Hän on tehnyt pitkän uran metsäteollisuuden logistiikan parissa. Kesään 2009 asti Koskinen työskenteli Confidea Business Consulting Oy:ssä toimitusjohtajana. Sieltä hän siirtyi Talent Partners Oy:n palvelukseen, senior adviserin ja partnerin rooliin. Harri Lorentz Pekka Koskinen Logistiset pullonkaulat paikallistettavissa Paperiteollisuuden toimitusketjun ohjausta voidaan tehostaa merkittävästi Hyvin suunniteltu, yrityksen strategiaa tukeva logistinen ketju on yksi avaimista kansainvälisen yrityksen menestykseen. Niin sanotuilla kehittyvillä markkinoilla, kuten Brasiliassa, Venäjällä tai Intiassa, monet yrityksen toimintaympäristön ominaisuudet saattavat tuoda erityisiä haasteita logististen ketjujen hallintaan. Väitöstutkimuksessa kartoitettiin logististen ketjujen hallinnan kenttää erityisesti Venäjällä, pääasiassa ulkomaisen elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Tarkastelun perusteella pyrittiin tuottamaan uutta ymmärrystä ongelmakokonaisuuksista, joita yritykset voivat kohdata laajentaessaan toimintaansa kehittyville markkinoille. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että logististen ketjujen ongelmakohdat voidaan jakaa kolmeen. Infrastruktuuriin liittyvät ongelmat johtuvat esimerkiksi teiden riittämättömästä kunnosta tai satamien pienestä kapasiteetista. Esimerkkejä instituutioihin liittyvistä ongelmista ovat vaihteleva tullilainsäädäntö tai yhteistyökyvyttömyys. Verkostoihin liittyvät ongelmat konkretisoituvat esimerkiksi olemattomana toimittajaverkostona tai monimutkaisina jakelukanavarakenteina. Näiden ongelmakohtien vaikutukset kansainvälisiin yrityksiin voidaan luokitella suorituskykyyn tai toimintamalliin liittyviksi. Suorituskykyyn liittyvät vaikutukset näkyvät esimerkiksi logististen kustannusten nousuna tai logistiikan asiakaspalvelutason madaltumisena. Toimintamalliin liittyvät vaikutukset ovat luonteeltaan strategisia ja realisoituvat pääasiassa yritysten päätöksenteon kautta. Esimerkkeinä toimintamalliin liittyvistä vaikutuksista voidaan mainita pääkuljetusreittien ja -muotojen muutokset tai toimipisteverkoston uudelleenjärjestelyt. Pahimmassa tapauksessa pullonkauloista johtuva logistinen kyvyttömyys saattaa muuttaa yrityksen normaalin strategian toteuttamiskelvottomaksi. Yritysten tulisi panostaa logististen materiaali-, informaatio- ja rahavirtojen ymmärtämiseen. Niiden tulisi kyetä arvioimaan ja ennakoimaan ongelmakohtien mahdollisia vaikutuksia logistiseen ketjuun ja edelleen yrityksen strategiaan. Erityisen tärkeää tämä on kehittyvillä markkinoilla, missä toimintaympäristö ja toimialarakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Harri Lorentz JULKAISUTIEDOT: Lorentz, Harri: Contextual supply chain constraints in emerging markets exploring the implications for foreign firms. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A 6:2009. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen paperiteollisuuden valmiiden tuotteiden toimitusketjujen ominaispiirteitä. Tutkitut toimitusketjut kulkivat Suomesta Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Paperiteollisuuden toimitusketjujen tuottajia ovat rautatieyhtiöt, rekkayhtiöt, satamaoperaattorit ja varustamot. Nykyiset toimitusketjut ovat toimineet samalla tavalla lähes 20 vuoden ajan, ja niissä on paljon mahdollisuuksia tehostamiseen. Toimitusketjujen tehokkuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi reaaliaikaisella logistisen tiedon välityksellä. Tarkastelluista kuljetuksista vain alle kolmannes saapui perille suunnitellusti. Nykyinen tiedonvälitys perustuu sähköisiin EDI-sanomiin. Ennustetietoja ei kuitenkaan saada vielä riittävän tarkasti. Tutkimuksessa havaittiin, että jo tapahtuneet asiat raportoidaan hyvin, mutta logistiikan toimintojen suunnitteluun tarvittava ennustaminen ei toimi riittävän tehokkaasti. Tutkimuksessa kehitettiin uusi tapa mitata toimitusketjuun käytettyä aikaa. Toimitus- ketjuun käytettyä kokonaisaikaa ei ole aiemmin seurattu tarkasti. Toimitusajan pituuden on arveltu riippuvan toimituserän koosta, mutta tutkimus osoittaa, että tuotantoerien lukumäärä vaikuttaa merkittävästi toimitusajan pituuteen. Suurin odotusaika paperiteollisuuden toimitusketjuissa muodostuu purkusataman odotusajasta ennen asiakastoimitusta. Toimitusketjuun käytetty aika vaikuttaa suoraan toimialan kannattavuuteen. Pitkä toimitusaika sitoo paljon joko tehtaan tai asiakkaan pääomaa. Eri kuljetusmuotoja tarkasteltaessa havaittiin, että konttikuljetukset ovat kaikkein kurinalaisimpia. Perinteisissä kuljetuksissa pisimmät odotusajat osuivat niihin toimitusketjun pisteisiin, joissa tilattu tuote jouduttiin siirtämään kuljetusmuodosta toiseen. Konttikuljetuksissa noudatetaan yleensä tiukempaa toimitusketjukuria, joten niissä odotusajat ovat rajattavissa minimiin. Pekka Koskinen JULKAISUTIEDOT: Koskinen, Pekka: Supply chain challenges and strategies of a global paper manufacturing company. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A 7:2009. Väitöskirja on osittain luettavissa osoitteessa: 28 MERCURIUS MERCURIUS 29

16 JULKAISUJA T A P A H T U M A K A L E N T E R I Kuntatalouden tilan arviointi ja mittarit sovellus Satakuntaan Kuntien talouden ja toiminnan arviointimenetelmät ja tulosten tulkinnat vaihtelevat näkökulmasta riippuen. Kuntatutkimuksessa esiintyy ainakin neljä eri näkökulmaa: kuntien talouden kestävyyden ja kriisiytymisalttiuden, palvelutehtävästä suoriutumisen, kunnan johdon ja hallinnon suorituskyvyn sekä tehokkuuden näkökulmat. Eri näkökulmien tarkasteluun sopivat erilaiset mittarit ja eri menetelmien tuottamia tuloksia tulisi tulkita eri tavoin. Tutkimuksessa selvitettiin Satakunnan kuntien talouden kestävyyttä ja kriisiytymisalttiutta. Tällöin analyysin ulkopuolelle rajautuivat muut kuntatalouden arvioinnin näkökulmat. Alueen kuntien riskit kriisiytyä taloudellisesti eivät ole merkittävästi muun maan kuntia suuremmat. Kuntien ongelmat liittyvät muuta maata enemmän tulorahoitukseen, alijäämiin ja monessa kunnassa myös korkeaan tuloverotukseen. Tutkimuksen pohjalta seurataan kuntataloutta Satamittari.fi-sivustolla. Jotta kuntien taloudesta ja toiminnasta saataisiin kokonaisvaltainen, olennaiset näkökulmat sisältävä kuva, tulisi jatkossa analysoida erityisesti kuntien palvelujen vaikuttavuutta ja laatua. Jani-Petri Laamanen ja Salla Saari: Kuntatalouden tilan arviointi ja mittarit Sovelluskohteena Satakunnan kuntien talous Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A: Nro 29/2009. Tietohallinto: Kohti kumppanuutta Satakuntalaisten kuntien taloushallinnon järjestämistä tutkittiin haastattelemalla avainhenkilöitä ja selvittämällä, mitkä tekijät yleensä vaikuttavat taloushallintoratkaisun valintaan ja puoltavat kumppanuusratkaisua (ulkoistaminen). Lisäksi pohdittiin, miksi taloushallintoa hoidetaan edelleen myös itse omana tuotantona perinteiseen tapaan. Taloushallinnon järjestämistä kumppanuusratkaisuna puoltavat toimintavarmuus, ajanmukaiset ohjelmat ja kustannussäästöt. Ongelmina ovat palveluntuottajan vähäinen tuntemus asiakkaan erityistarpeista. Kumppanuuteen siirtymistä estävät tietojärjestelmien ongelmat ja kuntien talouspäälliköiden vastarinta. Yhteistyöllä on yleensä henkilöstövaikutuksia. Turun sosiaali- ja terveystoimi tulevaisuudessa Nykyisten trendien jatkuessa ennallaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä tulee lähivuosina ja -vuosikymmeninä Suomessa kasvamaan voimakkaammin kuin julkisten toimijoiden alalle osoittamat resurssit. Jos nykytrendien jatkumisen tuottama kuva tulevaisuudesta ei miellytä, tulee pohtia toivottavan tulevaisuuden elementtejä ja etsiä keinoja, joilla voidaan vaikuttaa sen muotoutumiseen. Tähän keskityttiin Turun kaupungin ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2008 yhdessä toteuttamassa tulevaisuustyössä. Laadukkaiden palvelujen tuottamisen ohella keskeisenä tulevaisuuden haasteena sosiaali- ja terveysalalla on löytää keinoja, joilla palvelujen kysyntää voidaan pienentää ja kustannuksia laskea. Panostukset ennaltaehkäisevään työhön ja uudenlaisten toimintamallien käyttöönotto ovat mahdollisia toimintatapoja. Tulevaisuuden Turussa tämä voisi tarkoittaa entistä paremmin kaupunginosakohtaiset tarpeet huomioivaa resurssien jakamista, kaupunkilaisten omaan ja lähiympäristönsä hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavaan toimeliaisuuteen kannustamista, tietotekniikan tehostunutta käyttöä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyön kehittämistä. Ville Lauttamäki: Sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuuden palvelutarpeita. Loppuraportti Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuustyöskentelystä Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, TUTU e-julkaisuja 6/2009. Ulkoistamiseen ja yhteistyöhön liittyvät organisaatiouudistukset vaativat muutosten johtamista. Haastattelujen mukaan yhteisen taloushallinnon suunnittelu oli varsin perusteellista, mutta toteutusvaihe vietiin läpi kiireellä. Kunnista uuteen yhtiöön tietoja toimittavien henkilöiden koulutus oli puutteellista. Tiedottamisessa ja muutosprosessin läpinäkyvyydessä olisi selvästi parannettavaa. Taloushallinnon suorittavaa työtä tekevät tulisi ottaa paremmin mukaan muutoksen valmisteluun. Seppo Sirkemaa ja Janina Toivonen: Tietohallinto: Kohti kumppanuutta taloushallinnon tietojärjestelmäratkaisuissa. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A: nro 28/2009. Satakuntalaisten yritysten taloudelliset toimintaedellytykset Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on tehty Satakunnan yritystoiminnan taloudellista menestymistä ja aluekehitystä seuraavaa tutkimusta vuodesta 2001 lähtien. Tämän julkaisun taustalla on Porin Kauppiassäätiön rahoittama vuosina toiminut kauppatieteiden maisteriopiskelijoiden tutkimusryhmä. Aiemmat julkaisut ovat vuosilta 2001, 2006 ja Alueellisiin tietotarpeisiin perustuen analysoitaviksi toimialoiksi valittiin isännöintija kiinteistönhoitoala, majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut, kulttuuriala ja muut luovat alat, liikuntapalveluyritykset sekä moottoriajoneuvojen kauppa. Yleisinä johtopäätöksinä tehtyjen toimiala-analyysien pohjalta on todettavissa, että Vanhusten hoiva ja huolenpito tulevaisuudessa Työraportti perustuu Loimaan seudulla toteutetun tulevaisuusverstaan keskusteluihin. Verstas oli osa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) yhteistä projektia, jossa kartoitettiin erilaisten hoivapalveluyritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintaehtoja maaseudulla. Tulevaisuusverstaassa pohdittiin, millaiselta vanhusten hoidon tulevaisuus näyttää, ja millaista tulevaisuutta seudun vanhuksille halutaan rakentaa. Keskustelujen pohjalta laadittiin kolme mahdollista tulevaisuuskuvaa. Maaseutumainen ympäristö on yritystoiminnalle positiivinen mahdollisuus ja voimavara, jota tulisi hyödyntää enemmän. Palvelutarpeiden ennakointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Alueen yrittäjillä on edellytyksiä muokata palveluvalikoimaansa, mutta ei resursseja kartoittaa asiakkaiden muuttuvia palvelutarpeita. Hoivatarpeiden koordinointi sekä tiedonvälityksen ja yrittäjien verkostoitumisen lisääminen auttaisivat kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan nykyistä paremmin. Hankkeen loppuraportti on luettavissa osoitteessa: Katariina Heikkilä ja Anna Kirveennummi: Vanhusten hoiva ja huolenpito tulevaisuudessa. Näkökulmia Loimaan seudulla järjestetyn tulevaisuusverstaan pohjalta. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, TUTU e-julkaisuja 4/2009. tutkittujen alojen rahoitusasema oli valtakunnallisesti verrattuna suhteellisen hyvä, mutta useilla aloilla esiintyi vaikeitakin maksuvalmiusongelmia. Kokonaisuudessaan kannattavuuden mittarit osoittivat keskimäärin suhteellisen hyvää tuloksentekokykyä. Kasvupotentiaalia nähdään erityisesti sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa sekä luovilla aloilla. Palvelualan yrityksissä erityisenä haasteena on henkilöstöresurssien ja asiakkuuksien johtaminen sekä palvelutuotteen ajantasainen uudistaminen. Heli Hookana (toim): Satakuntalaisten yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja kriittiset menestystekijät majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut, isännöinti- ja kiinteistönhoitoala, kulttuuriala ja muut luovat alat, liikuntapalveluyritykset ja moottoriajoneuvojen kauppa. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A: Nro 27/2009. Professori Mika Widgrén in memoriam Turun kauppakorkeakoulu sai suru-uutisen; kansantaloustieteen professori Mika Widgrén oli menehtynyt. Hän oli erittäin lahjakas ja arvostettu Turun kauppakorkeakoulun tutkija, joka oli jatkuvasti korkeakoulun tutkimuspisteytyksen kärkisijoilla. Hänen ansiostaan Turun kauppakorkeakoulu sai historiansa ensimmäisen Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikön, mikä on erittäin suuri akateeminen tunnustus. Widgrén on näin merkittävästi vahvistanut kauppakorkeakoulun tunnettuutta tutkimuksen alueella, joka on korkeakoulun keskeinen strateginen tavoite. Hänellä oli laajat yhteistyösuhteet sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti, ja Helsinki Grasping the Future 09 Tulevaisuuden tutkimuskeskus on järjestämässä syksyn tärkeintä kohtaamispaikkaa tulevaisuuden oppimisympäristöjen asiantuntijoille. Lisätietoja: Turku Alumni 09 -tapahtuma Lisätietoja: tai Birgit Haanmäki, puh. (02) , Turku Kampus / European Job Day -työelämämessut Lisätietoja: Turku IT2009 Turun kauppakorkeakoulu järjestää korkeakoulujen atk-päivät yhdessä Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Lisätietoja: Turku Turun kauppakorkeakoulun tohtoripromootio Lisätietoja: hän huolehti niistä kaikella tarmollaan. Mika Widgrén toimi Turun kauppakorkeakoulun professorin virassa lähes kymmenen vuoden ajan. Muistamme hänet pohdiskelevana, miellyttävänä ja alastaan innostuneena henkilönä, jonka poismeno vaikuttaa koko korkeakoulun tutkimusprofiiliin. Kauppakorkeakoulun henkilökunta kokee Mikan menetyksen raskaana, mutta hänen saavutuksensa säilyvät aina mielissämme. Tapio Reponen rehtori 30 MERCURIUS MERCURIUS 31

17 MATKA KAUAS ALKAA LÄHELTÄ emba Turku on kansainvälisesti akkreditoitu johtamisen kehittämisohjelma, joka koostuu kolmesta vuoden mittaisesta moduulista. Ohjelma on tarkoitettu johto- tai vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiville, joilla on usean vuoden työkokemus. JOKO on emba Turku -ohjelman ensimmäinen moduuli, joka antaa sinulle kokonaisvaltaisen kuvan liiketoimintaosaamisen eri osa-alueista. JOKO35 käynnistyy tammikuussa 2010 ja haku ohjelmaan päättyy Lisätietoja: Eeva-Liisa Grönroos p. (02) , ja Sari-Anne Poikkijoki p. (02) , TSE exe Laadukasta kehittämiskumppanuutta Turun kauppakorkeakoulun TSE exe yhdistää toiminnassaan uusinta akateemista tutkimustietoa vahvaan käytännön liike-elämän tuntemukseen. Tarjoamme koulutusohjelmien lisäksi yrityksille ja organisaatioille yksilöllisesti suunniteltuja kehittämispalveluja. Voimme myös suunnitella yhteisen ohjelman kahdelle tai useammalle organisaatiolle, joilla on samankaltaiset kehittämistavoitteet. Tutustu myös lähiaikoina alkaviin koulutusohjelmiimme: Credit Management 4 hakuaika päättyy K3 (Kannattavuus, Kasvu, Kehitys) hakuaika päättyy TURUN KAUPP AKORKEAKOULU T urku School of Economics TSE exe

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Hyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?

Hyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen? Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila 3.6.2015 Pasi Tamminen Sari Mattila 2 5.2014 1.2015 8.2015 3 4 Tammisen johtamislupaus Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Positiivinen ja negatiivinen palaute Alaisten haastaminen ajatteluun Avoin tiedon

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 IBM Rational Summit Torstai 23.4.2009 Lentoyhtiö - vanha business täysin uudet haasteet Suurin haaste

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Arkipäiväisestä ainutlaatuista. Fatbardhe Hetemaj

Arkipäiväisestä ainutlaatuista. Fatbardhe Hetemaj Arkipäiväisestä ainutlaatuista Fatbardhe Hetemaj Esityksen aiheet Oma tausta, ura ja keskeiset käännekohdat siinä. Omia kokemuksia esimiestyöstä - miten nuori henkilö kehittää/on kehittänyt johtamistaan

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Menestyskulttuurin luominen

Menestyskulttuurin luominen Menestyskulttuurin luominen Juha Laakkonen Toimitusjohtaja Lappset Group Oy Luento Karelia-ammattikorkeakoulussa 31.10.2013 Työelämä muutoksessa 2020 -luentosarja We invite mankind outdoors! Lappset luo

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1 Tämä on hankekuvaus tai tarkemmin luonnos, jota jalostamme kevään 2007 aikana. Hanke käynnistyy ensi syksynä ja päättyy vuonna 2011 kun Turun kulttuuripääkaupunkihanke on toteutunut. Tervetuloa mukaan

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot