HUOLTOUPSEERI. H US Armyn logistista ajattelua operatiivisella tasolla H Yksityiset urakoitsijat konfliktialueilla

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti H US Armyn logistista ajattelua operatiivisella tasolla H Yksityiset urakoitsijat konfliktialueilla

2 TÄYTTÄ OLUTTA.

3 Energiaturvallisuus puhuttaa Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 2/2014 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B Tartto, Viro risto_gabrielsson@hotmail.com Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, Espoo hans.gabrielsson@elisanet.fi Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) juha.halminen@kolumbus.fi Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Timo Saarinen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EV Risto Kosonen EVL Timo Vilkko EVL Aarne Veijalainen EVL evp Matti Paasivaara MAJ Lauri Rissanen KAPT Jere Perkiökangas LTN res Hans Gabrielsson LTN res Harri Koponen (Valtuuskunnan edustaja) Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, HELSINKI jere.perkiokangas@mil.fi Kansikuva: tri Sari Uusipaavalniemi on valittu Vuoden 2013 Kirjoittajaksi. (Kuva: Hans Gabrielsson) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) AO-PAINO 2014 Teollisuuskatu 9, Mikkeli, Ukrainan kriisi on ravistellut kunnolla turvallisuuspoliittisia rakenteita ja asenteita. Voimapolitiikka on palannut tällekin vuosisadalle päinvastaisista uskomuksista huolimatta. Energiariippuvuus harvoista toimittajista tekee eurooppalaisista valtioista haavoittuvia. Suomenkaan asema tässä mielessä ei ole optimaalinen, maakaasumme tulee ainoastaan yhdeltä toimittajalta, Venäjältä. Maakaasu siirtyy vielä edulllisimmin putkea myöten, mutta viime aikoina nesteytettynä sen merikuljetukset ovat lisääntyneet. The Economist raportoi, että nesteytetyn maakaasun, Liquefied Natural Gas LNG, toimitukset ovat olleet viime vuosina vähäisiä, mutta nyt EXXON Mobil on ilmoittanut aloittaneensa ensimmäisen 19 miljardin USD kaasuprojektin toimituksen Papua-Uusi-Guinealta. Tämän pitäisi olla ensimmäisiä uuden aallon LNG täydennyksiä markkinoille. Käynnissä olevat projektit tarkoittavat sitä, että vuoteen 2018 mennessä markkonoille tuleva LNG kapasiteetti kasvaisi kolmanneksella. Se olisi yhtä suuri kuin Kiinan tänä päivänä tarvitsema sekä LNG että putkien kautta siirrettävän kaasun yhteismäärä. Kymmenen seuraavan vuoden aikana ennusteiden mukaan maailman laajuinen kapasiteetti lähes kaksinkertaistuisi. Tässä numerossa: USAn suuret liuskekaasuesiintymät ovat arviointien mukaan muuttamassa maata energian tuojasta sen viejäksi.parin vuoden kuluttua viennin volyymiksi on arvioitu 75 miljardia kuutiometriä. Suurimmasta osasta kysyntää vastaisi Kaukoitä, mutta myös muualla kysyntä kasvaisi. Kehittyvä teknologia ja kaasun kehittyvät ja kasvavat siirtomenetelmät todennäköisesti laskevat kaasun hintaa pitkällä aikavälillä. Maiden määrän, joilla on LNG kaasun tuontiin fasiliteetit, odotetaan nousevan nykyisestä 29 maasta viiteenkymmeneen. Tätä kirjoitettaessa on Suomenlahden rannalle rakennettavan LNG terminaalin sijoitus vielä ratkaisematta. Viron ja Suomen välisissä neuvotteluissa päädytään todennäköisesti ratkaisuun, jossa kummankin rannikolle rakennettaisiin terminaalit. Esitys pitää sen jälkeen vielä myydä Euroopan komissiolle, vastaako se komission haluamaa Euroopan energiaturvallisuuden parannusta. Terminaali tai terminaalit vahvistaisivat ainakin Suomen ja Baltian energiaturvallisuutta ja hankkeen soisi onnistuvan. Pääkirjoitus... 3 Puheenjohtajan kynästä... 5 US Armyn logistista ajattelua operatiivisella tasolla Urakoitsijat konfliktialueella Huolto taistelee ja tukee myös reserviupseerikurssilla Puolustusvoimien logistiikkalaitos Mahdollistaja Uusi tutkimuslaitos tuo mahdollisuuksia myös logistiikan ja kriisinsiedon tutkimukseen Kutsu Logistiikkaseminaariin ja syyskokoukseen Huoltoupseeriyhdistys ry:n kevätkokous pidettiin SOK:n Ässäkeskuksessa Kutsu Huoltoupseeriyhdistyksen Huoltotapahtumaan

4

5 Puheenjohtajan kynästä Pehmeää voimaa Kevät on kääntynyt kesään. Luonto on uudistunut ja luonnon vehreys täyttänyt talven ja kevään jättämän harmauden. Mielissä aurinkoiset ajatukset odotukset kesältä ja tulevaisuudelta. Kevättä taaksepäin ajatellen on meneillään ollut monia tapahtumia, joista kiistämättä Ukrainan tapahtumat ovat olleet ehkä yksi mielenkiintoisemmista. Kesän tulo ei siellä näytä niin aurinkoilta. Tilanteen kärjistyminen, tapahtumien kulku ja laajemminkin maailmantilanteen muutos on herättänyt monenlaisia ajatuksia, ja erityisesti kansalaisten keskuudessa. Voiko syvän rauhan tilan vallitessa tapahtua tällaista, näin lähellä meitä ja näin äkkiä? Toki tapahtumien juuret ovat pitkällä liittyen mm neuvostoliiton hajoamiseen, entisten neuvostotasavaltojen kehityskulkuun, Euroopan unionin ja NATO:n laajentumiseen, energiapolitiikkaan sekä vähemmistökysymyksiin. Pelaajia tässä pelissä on useita, joista Putin on kiistämättä yksi pääpelaaja. Tapahtumat eivät ole sattumaa vaan tavoitehakuista toimintaa. Separatistien toiminta, voiman käytöllä uhkaaminen ja poliittiset pakotteet ovat esimerkki pehmeän voiman käytöstä. Donetskin ja Luhanskin asukkaat ovat äänestäneet alueidensa itsehallinnosta kansanäänestyksessä, jonka luotettavuus on kyseenalainen. Ukrainassa suklaalla rikastunut oligarkki Petro Poroshenko on voittamassa presidenttivaalit. Samaan aikaan ajoittuvat EU-vaalit vaikuttavat ehkä joidenkin mielestä tylsemmiltä seurattavilta, vaikka NATO-korttia on siihen liittyen vilauteltu. Mielenkiintoista seurattavaa riittää ja tulevaisuus näyttää mihin kehitys johtaa. Tapahtumat ovat olleet kansalaisille muistutus siitä, että poikkeusoloihin varautuminen on tärkeää, puolustusvoimien suorituskyvyllä on merkitystä, yhteiskunnan kriisivalmiudesta ja huoltovarmuudesta on huolehdittava pitkäjänteisesti. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpano etenee hyvin. Eräs tärkeä suorituskyky on logistiikka, joka on yksi koko uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista. Uudistuksen myötä puolustusvoimien logistiikka-ala kehittyy sekä nivoutuu yhä kiinteämmin osaksi elinkeinoelämää. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen eteen tehdään töitä joka taholla kiihtyvällä tahdilla. Valmistelijoilta on vaadittu pehmeää voimaa ja kovaa työtä, ja siksi valmistelut etenevät hienosti. Huoltoupseeriyhdistyksen toimintasuunnitelmassa vuoden teemaksi on nostettu uudistuva logistiikka. Tämän teeman puitteissa syyskokouksen yhteydessä tullaan järjestämään logistiikkaseminaari, jonka tavoitteena on tarkastella logistiikan alan näkymiä eri tahoilta. Pyydän tekemään kalenterivarauksen 3. marraskuuta kohdalle. Samalla muistutan jäsenistöä myös siitä, että perinteinen huoltotapahtuma järjestetään pääkaupunkiseudun veljien järjestämänä Helsingissä 13. syyskuuta. Tervetuloa mukaan! Kiitokset SOK:lle kevätkokouksen isännöinnistä sekä kokousväelle aktiivisuudesta. Kokous ohjasi hallitusta ansiokkaasti. Tarvittavat linjaukset ja yksityiskohdat saatiin hyvähenkisesti käsiteltyä ja päätettyä. Yhdistyksen nimi muutetaan vuoden 2015 alusta Logistiikkaupseerit ry:ksi, jolloin myös hienon lehtemme nimi muutetaan Logistiikkaupseeriksi. Tällä tavalla yhdistys on osaltaan osoittanut uudistushalunsa ja on mukana tukemassa logistiikan uudistusta. Tavoitteena on uudistua osana Puolustusvoimia sekä sen logistiikkaa yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Kannustan kaikkia huolto- ja logistiikkaveljiä ja sisaria etsimään luontevia yhteistoiminnan muotoja ja mahdollisuuksia. Leijonajoukkueen eilinen kirvelevä finaalitappio, osoitti Venäjän kyvyn myös kovan voiman käyttöön ainakin ylivoimapelaamisessa. Kokonaisuutena hieno turnaus ja upea loppuottelu, mutta ratkaisevalla hetkellä olimme valitettavasti liian pehmeitä. Joka tapauksessa hyvä Leijonat! Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista kesää ja pehmeitä ajatuksia! 5

6 US Armyn logistista ajattelua operatiivisella tasolla Joukkojen kotiuttaminen Afganistanin operaatiosta on valtava prosessi; useita tuhansia ajoneuvoja, tuhansia tonneja ampumatarvikkeita, useita tuhansia kontteja, lukematon määrä muuta materiaalia. Keskitä johtaminen, optimoi infrastruktuurin käyttö, maksimoi läpisyöttötoimitukset, minimoi materiaalin käsittelyvaiheet, muodosta keskeytymättömät kaksisuuntaiset materiaalivirrat sekä toimi nopeasti, viiveettä ja kustannustehokkaasti. Edellä mainitut teesit ovat Yhdysvaltojen maavoimien (US Army) operaatioiden tukemisen ja ylläpidon (Sustainment) punainen lanka. Operatiivisten komentajien sekä tukitoimintojen suunnittelijoiden ja toimeenpanijoiden on ymmärrettävä näiden teesien sisältö ja hyödyntäminen käytännössä. Tukitoimintojen päätehtävä on järjestää tarpeen mukainen tuki ja samalla mahdollistaa toimintavapaus operatiiviselle komentajalle. Epäonnistumisen varaa ei ole, sillä US Armyn tehtävä on edun ja aloitteen säilyttäminen sekä sodan voittaminen. Logistisen ajattelun kehittyminen US Armyn määritelmän mukaan logistiikka on lyhyesti ja ytimekkäästi joukkojen tukemisen ja liikuttelun suunnittelua ja toteuttamista. Logistiikan toimintoja ovat materiaalihankinnat, varastointi, kunnossapito, materiaalin hylkääminen, täydennykset ja jakelu, kuljetukset, sopimuspalvelut ja kumppa- 6 nointi, kenttäpalvelut (henkilökohtainen suoja, muonitus, majoitus, hygienia, posti, tietoliikenne sekä hyvinvointi), kaatuneiden huolto, tilojen ja alueiden hallinta, rakentaminen sekä räjähteiden raivaaminen. Lääkintähuolto ei kuulu logistiikkaan, vaan on oma kokonaisuutensa logistiikan rinnalla. Toisen maailmansodan aikoihin, ja vielä sen jälkeenkin US Armyn logistiikan järjestelyt perustuivat määrään. Johtavana periaatteena oli, enemmän on parempi ( more is better ). Muodostettiin valtavia varastoja, joilla oli tarkoitus vastata tuen järjestämisen ja operaatioiden epävarmuustekijöiden vaikutuksiin. Materiaalia varattiin varmuuden vuoksi. Ensisijaisena onnistumisen mittarina oli toimitetun materiaalin määrä. Kokemukset kuitenkin opettivat, että määrä vain lisää volyymia ja hidastaa kaikkea toimintaa, eikä lainkaan paranna operatiivista suorituskykyä. Totaalinen muutos tapahtui, kun huomattiin tuen saamisen ajankohdan olevan määräävä tekijä. Logistiikan järjestelyjä ryhdyttiin toteuttamaan jakeluperusteisesti. Johtavaksi periaatteeksi muodostui, oikea-aikainen on vielä parempi ( on-time is even better ). Massiivisista materiaalivarastoista luovuttiin ja varastoista tehtiin liikkuvia sen sijaan. Järjestelyjen perustaksi muodostui mahdollisimman tarkka tukitarpeen arviointi ja määrittäminen sekä näiden Everstiluutnantti Matti Sopanen Kirjoittaja opiskelee Logistiikan Johtamisen koulutusohjelmassa US Army Logistics Universityssä mukaan vakioitu ja optimoitu logistiikkaresurssien ryhmittely ja käyttö. Onnistumisen mittarina käytettiin asiakkaan odotusaikaa. Periaate huomattiin hyväksi; se toimii loistavasti, paitsi silloin kun se ei toimi. Parempaa siis tarvittiin. Nykypäivään tultaessa sodan ja operaatioiden kuva on muuttunut, operatiivinen toimintaympäristö on muuttunut, ja US Armyn kokemukset operaatioista ovat asettaneet uusia vaatimuksia logistiikalle. Keskeisin on ollut jatkuva toimintakyky nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Vakioiduista toimintatavoista on siirrytty ennakoivaan ja reagoivaan toimintatapaan. Periaatteena on, mukautuva on paras ( adaptive is best ). Varsinaisia materiaalivarastoja ei operaatioalueelle perusteta, vaan materiaalia osoitetaan valmiiksi niille alueille ja suuntiin, joissa sitä tullaan tarvit-

7 semaan, ja tuodaan operaatioalueelle tarpeen mukaisesti. Tuen tarpeen laatu ja ajankohta määritetään huolellisesti. Epävarmuustekijöihin vastataan kuljetuksien joustavuudella sekä varmennetuilla johtamis- ja tietojärjestelmillä. Mittarina ei ole logistiikan oma suoritus sinänsä, vaan ensisijaisina mittareina ovat kokonaisoperaation toteutuksen onnistuminen ja siinä saavutettavat vaikutukset. Logistiikan periaatteet kivijalkana Täyttääkseen tehtävänsä, US Armyn on kyettävä ylläpitämään taisteluvoimansa, strateginen ja operatiivinen ulottuvuutensa sekä joukkojensa taistelukestävyys. Nämä ovat suoraan vaatimuksia logistiikalle. Vaatimuksien täyttämistä sekä suunnittelussa että toteutuksessa ohjaavat logistiikan periaatteet. Samalla kun logistiikan periaatteet muodostavat kukin oman riippumattoman sisältönsä, ovat ne kiinteästi toisiinsa liittyviä. Nämä periaatteet eivät ole jääneet vain sanahelinäksi tai oppikirjojen sisällöksi, vaan ne ohjaavat suoraan US Armyn logistiikan suorituskyvyn rakentamista sekä operaatioiden suunnittelua ja toimeenpanoa. Yhtenäinen kokonaisuus Operatiivisella tasolla logistiikka käsittää ne toimenpiteet, joilla joukkojen henkilöstö ja materiaali kuljetetaan operaatioalueelle, muodostetaan taisteluvalmiit joukot, keskitetään ne ensimmäiseen tehtäväänsä ja ylläpidetään joukot. Logistiikan järjestelyt on yhtenäinen kokonaisuus strategiselta tasolta taktiselle tasolle, ja jossa kalusto ja toimintatavat ovat yhtenäiset. US Army ei järjestä operaation logistiikkaa pelkästään omin toimenpitein, vaan se tarvitsee myös muiden puolustushaarojen, strategisten kumppaniensa, muiden viranomaistoimijoiden sekä mahdollisesti isäntämaan resursseja tai suorituksia. Sustainment Warfighting Function Tuki ja ylläpito (Sustainment) Käsittää logistiikan, henkilöstötukipalvelut ja lääkinnän. Onnistunut tuki ja ylläpito mahdollistaa operatiivisen toimintavapauden sekä lisää toimintavaihtoehtojen lukumäärää ja laatua. Toimijoiden välinen tiivis yhteistyö ja yhteensovittaminen ovat välttämättömiä, jotta logistiikan kokonaisuudesta muodostuu eheä parhaan mahdollisen tehon saavuttamiseksi. Tämä korostuu operatiivisen tason logistiikassa, joka muodostaa rajapinnat sekä strategisen että taktisen tason kanssa. Käytettävissä olevien resurssien tarkastelu, käytön suunnittelu ja käyttö kokonaisvaltaisesti on ehdoton vaatimus. Logistiikan on elintärkeää tunnistaa käytettävissä olevat resurssit rajoituksineen ja hyödyntää niiden kyvyt. Tämä sisältää sekä logistiikan omassa johdossa olevat että muiden toimijoiden resurssit strategiselta taktiselle tasolle. Kokonaisuus optimoidaan näiden perusteella vaadittavaan tukitarpeeseen peilaten. Toisin sanoen, laajassa kokonaisuudessa systeemissä osatekijöiden optimointi niiden omista lähtökohdista ei johda parhaaseen lopputulokseen, vaan optimoinnin täytyy tapahtua kokonaisuuden näkökulmasta. Logistiikan suunnitteluprosessi on toteutukseltaan samanlainen kaikilla tasoilla, ja operaatioita varten laadittavien asiakirjojen laatimis- ja julkaisuperiaatteet ovat yhdenmukaiset. Samalla varmistetaan, että suunnittelussa otetaan huomioon syötteet kokonaisuudelle kaikilta johtamistasoilta sekä alhaalta ylös (bottom-up) että ylhäältä alas (top-down), ja liitetään logistiikka osaksi kokonaisoperaation suunnitelmaa. Keskeinen integraation elementti on operatiivisen tilannekuvan muodostaminen, ylläpito ja ymmärtäminen. Logistiikan osalta tässä korostuu yhteisesti sovittujen muuttujien raportointi ja seuranta. Tietojärjestelmät sekä tiedon ylläpito- ja hankintamenetelmät voivat hyvinkin poiketa joukkokohtaisesti, eikä niiden sellaisinaan tarvitse ollakaan samanlaisia, mutta käsiteltävän ja seurattavan tiedon sisällön täytyy olla logistiikassa suureiltaan samaa kategoriaa. Integraatio (Kyky yhdistää kaikki tukitoiminnot kokonaisuudeksi) Ennakointi (Tilanteen kehittymisen arviointi ja sen vaatimien toimenpiteiden toteuttaminen) Tarpeeseen vastaaminen (Kyky tuottaa tarvetta vastaava tuki) Yksinkertaisuus (Selkeät tehtävät, vakioidut ja yhteentoimivat menettelytavat sekä selkeät johtosuhteet) Taloudellisuus (Resurssien tehokas käyttö, kurinalaisuus, priorisointi ja resurssien jakaminen) Selviytyminen (Kyky suojautua ja jatkaa toimintaa vihollisvaikutuksen alla) Jatkuvuus (Eheä kokonaisuus strategiselta tasolta etulinjaan saakka sekä yhtenäinen johtamisjärjestelmä) Improvisaatio (Kyky mukautua ennakoimattomiin tilanteisiin ja olosuhteisiin tuen keskeytymättä) US Army logistiikan periaatteet 7

8 Tiedä älä arvaa, oleta tai julista Tarpeeseen vastaaminen on perustavaa laatua oleva logistiikan periaate ja universaali vaatimus logistiikalle; oikea tuki, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Kyse on kyvystä reagoida tukitarpeen muutoksiin sekä pysyvyyteen ja tuottaa tarvetta vastaava tuki. Tukitarve eli määrä, laatu, kohde ja ajankohta on tiedettävä eli laskettava ns. paras valistunut arvaus ei riitä. A failure is not an option. Logistiikan suunnittelu hyödyntää tallennettua ja analysoitua historiatietoa määritettäessä tuen tarvetta. US Armyn operaatioissa kaikilla tasoilla seurataan ja taltioidaan järjestelmällisesti todellisia tunnuslukuja kuten laukausmääriä, kulutus- ja käyttölukemia, tuhoutumisprosentteja, vikaantumistiheyttä, korjauskapasiteettia, varaosakulutusta, läpimenoaikoja, työtunteja, operaatioalueen sääja maasto-olosuhteita jne. Seurattava ja kerättävä tieto nähdään elintärkeäksi tulevien operaatioiden suunnittelun kannalta. Kerätty tilastotieto on suunnittelijoiden käytettävissä esimerkiksi operaatiokohtaisesti, järjestelmäkohtaisesti, ajoneuvotyypeittäin, asetyypeittäin tai joukkotyypeittäin jne. Suunnittelussa tuen tarve määritetään aiempaan tilastoituun havaintoaineistoon ja laskentaan perustuen sekä näistä saatuja tuloksia tulevan operaation vaatimuksiin peilaten. Käytännössä ei siis arvioida suuruusluokkiin tai nyrkkisääntöihin perustuen, vaan hyödynnetään tilastoitua faktatietoa. Pelkkä laskennallinen ennuste tukitarpeen määrittämisessä ei kuitenkaan riitä. Sen lisäksi logistikkojen on sekä suunnittelussa että toteutuksessa tiedettävä ja ymmärrettävä kokonaisoperaation päämäärät ja vaiheet. Mukautuvan ja joustavan logistiikan saavuttamista helpottaa, kun ymmärretään miksi operaatio tehdään. Ennakoi Absoluuttisen oikeaa tukitarvetta ei suunnitteluvaiheessa voida tulevasta operaatiosta etukäteen millään tietää, koska epävarmuustekijöitä on runsaasti, mutta mahdollisimman suureen tarkkuuteen halutaan päästä. Tämä taas vaikuttaa suoraan siihen, mitä logistiikan toteutukselta edellytetään; mitä ja minkälaisia joukkotyyppejä tarvitaan, kuinka paljon, millä alueilla ja missä suunnissa, ja milloin niitä tarvitaan. US Armyn logistiikka korostaa kykyä selvittää nimenomaan operaation päätöksiä tekevälle komentajalle, mitä ennustettavissa oleva tukitarve ja sen järjestäminen tarkoittavat operatiivisen toiminnan kannalta, mikä on mahdollista toteuttaa ja mikä ei sekä mitkä ovat aiheutuvat riskit. Ennakointi on kykyä etukäteen nähdä tilanteen kehittymisen myötä syntyvät operatiiviset tukivaatimukset ja näiden vaatimat toimenpiteet sekä kykyä aloittaa näiden valmistelut. Yksilön ominaisuutena ennakointikyky ilmenee asiantuntijuutena ja arviointikykynä, jotka 8 Logistiikan laajaa tehtäväkenttää juontuvat kokemuksesta, tiedosta, koulutuksesta, älykkyydestä ja intuitiosta. Ennakointi on ehdottoman välttämätöntä operatiivisen menestyksen perustana, joka tarkoittaa sitä, että komentajien ja logistiikan suunnittelijoiden on ymmärrettävä ja hahmotettava tulevat operaatiot ja niiden vaiheet sekä etukäteen tunnistettava niissä vaadittava tuki. Materiaalin käsittelyvaiheet minimiin US Armyn logistiikka haluaa yksinkertaisilla prosesseilla, ratkaisuilla, menetelmillä ja vastuilla välttää hämmennyksen ja sekaannuksen. Tehtävien ja johtosuhteiden selkeys on kaiken perusta. Yhdysvaltojen maavoimien toteuttamat operaatiot ja niiden rakenne ovat volyymiltaan sellaisia, että ne jo sinänsä tekevät johtosuhteista monisyisiä, mutta käytännössä tehtävät, vastuut ja johtosuhteet ovat selkeät. Suuren mittaluokan sotakoneistossa näin on tietysti oltavakin, jotta operaation toteuttaminen ylipäätään olisi mahdollista. Prosessien ja toimintatapojen on oltava myös yksinkertaiset, jotta tarpeetonta sekaannusta ei tulisi ja viivettä syntyisi. Pyr-

9 kiessään yksinkertaisiin ratkaisuihin US Army haluaa käyttää resursseja kustannustehokkaasti. Täydennyksien toteutuksessa materiaalin käsittelyvaiheet halutaan minimoida. Throughput toteutetaan aina, kun se on mahdollista. Tällaisessa ns. läpisyöttötoimituksessa tuki viedään suoraan selustasta tai kumppanilta tarvitsijalle ilman purku- ja lastausvaiheita välijohtoportaissa. Tyypillisesti näin menetellään esimerkiksi polttoaine- ja ampumatarviketäydennyksissä, mutta se voidaan toteuttaa minkä tahansa materiaalin kohdalla. Eräs esimerkki materiaalin käsittelyvaiheiden minimoimisesta on kuormalavapakkaamiseen perustuvat materiaalitäydennykset. Toisin sanoen, operaatioalueella etulinjan taistelevien joukkojen täydennyksissä kuormalavaratkaisuja suositaan konttiratkaisujen sijaan aina, kun se on mahdollista. Molemmissa tavoissa materiaalin pakkaamisvaihe on verraten työläs ja aikaa vievä, mutta kuormalavaratkaisussa jää yksi prosessin vaihe pois; tyhjien konttien hallinta ja kuljettaminen. Konttien hallinta ja kierrättäminen taistelualueella nähdään panos-tuotos -suhteeltaan niin huonoksi ja aikaa vieväksi, että sitä halutaan välttää. Kuormalavaperusteisessa ratkaisussa takaisin palautettavaa kalustoa ei ole, ja kohteelle jäävä pakkausmateriaali lavoineen voidaan tarvittaessa helposti hävittää. Logistinen jalanjälki Taloudellisuusperiaatteen mukaisesti logistiikkajoukot ja resurssit mitoitetaan tarvetta vastaaviksi siten, että resursseista otetaan maksimaalinen hyöty irti ilman ylimitoitusta. Logistinen jalanjälki halutaan pitää mahdollisimman pienenä, koska tyypillisesti US Armyn operaatioista tullaan pois (redeployment), ja sieltä on sekä nopeasti että helposti myös päästävä pois, kun kokonaisoperaation päämäärä on saavutettu. Liian paljon materiaalia ja tukijoukkoja on huono juttu, samoin kuin liian vähän on huono juttu, jolloin taloudellisuutta (kustannustehokkuutta) ei saavuteta. Operatiivisella tasolla (karkeasti tarkasteltuna prikaatista ylöspäin) käytettävät logistiikkajoukot ja muodostelmat ovat aina juuri kyseiseen operaatioon räätälöityjä. Valmiita kokonaisuuksia ei ole. US Armyssa nähdään, että juuri kyseisen operaation tarvetta vastaavilla moduuliperusteisilla logistiikkajoukoilla voidaan saavuttaa paras mahdollinen resurssien käytön joustavuus, viiveettömyys, täsmällisyys ja kustannustehokkuus. Tällöinkin avainasemassa ovat kurinalaisuus ja pitäytyminen suunnitelmassa sekä resurssien käytön määrätietoinen priorisointi. Taloudellisuus merkitsee myös sitä, että osa tuesta järjestetään ostopalveluna, strategisen kumppanin toteuttamana tai isäntämaan toteuttamana. Tyypillisiä ulkoisin resurssein toteutettuja tukitoimintoja ovat tukikohtien ylläpitoon liittyvät päivittäisen elämisen ja olemisen palvelut kuten tukikohtarakentaminen, muonitus, majoitus, vesihuolto kokonaisuudessaan, siivous, vapaa-ajan ja hyvinvoinnin tuki sekä pieneläinten torjunta ja hävittäminen. Selviytyminen Periaate antaa vaatimuksen tehtävän täyttämiselle kaikissa olosuhteissa. Se sisältää vihollisvaikutukselta suojautumisen ja kyvyn toimintaan vihollisen vaikutuspiirissä, samalla kun se sisältää kyvyn jatkuvaan toimintaan kaikissa operaatioalueen sää- jaa maasto-olosuhteissa. Suojaan panostetaan. Logistiikkajoukkojen henkilöstöllä on samanlainen henkilökohtainen suojavarustus kuin muillakin joukoilla. Vastaavasti myös ajoneuvokalusto on samanlaista kuin taistelevien joukkojen kuljetuskalusto, mutta kumppanin kalusto on samanlaista kuin siviililiikenteessä. Ennakointi ja tilannetietoisuus ovat välttämättömyyksiä, sillä juuri logistiikan kuljetukset ovat eräs vihollisen tyypillisistä pääkohteista. On oltava tietoinen toimintaan kohdistuvasta uhkasta ja potentiaalisista ris- 9

10 Tiedon kerääminen käynnissä kialueista, joilla vihollisen vaikutus on todennäköinen. Tukijärjestelyiden ylläpitämiseksi selviytymiseksi laaditaan vaihtoehtosuunnitelmia, joilla vastataan vihollisvaikutuksen aiheuttamiin rajoituksiin ja suunniteltua toimintaa estäviin tekijöihin. Operaatioalueen olosuhteet eivät ole vähäpätöinen tekijä. Esimerkiksi ulkoilman lämpötila saattaa vaihdella suuresti, ja pahimmillaan tyypillisessä US Armyn operaatiossa päivälämpötila (varjossa) saattaa kivuta jopa celsiukseen. Tämä asettaa kovat vaatimukset sekä kaluston käytettävyydelle ylipäätään että logistiikalle. Järjestelmien ja laitteiden ylikuumeneminen on jatkuva ja suuri ongelma selviytymiskyvyn ylläpitämisessä. Selviytymiskyvyn muodostamisessa operatiivisen suunnitteluprosessin tehtävän erittelyvaiheen merkitystä korostetaan. Logistikkojen on ymmärrettävä, minkälaisia olosuhteita operaatiossa joudutaan kohtaamaan ja mitä ne tarkoittavat vaatimuksina logistiikan suorituskyvylle. Yksiselitteiset johtosuhteet Operaatiossa käytettävien logistiikkaresurssien ja joukkojen muodostamispe- 10 riaate käsittää kolme päävaihetta. Ensin määritetään tukitarve, sen jälkeen määritetään mitä joukkoja ja suorituskykyjä tarpeen täyttämiseksi tarvitaan, ja viimeiseksi muodostetaan kokonaisuudet sekä suunnitellaan johtovastuut. Operatiivisella tasolla logistiikkajoukot ovat aina yhteistoiminta- tai tukemissuhteessa operatiivisiin eli taisteleviin joukkoihin. Tarvittavista logistiikan suorituskyvyistä eli erillisistä logistiikan toimintojen komppanioista, joukkueista, ryhmistä ja partioista muodostetaan suuruusluokaltaan pataljoonaa vastaavia kokonaisuuksia, joita kutakin johtamaan asetetaan tukipataljoonan esikunta. Tällä tavalla muodostetusta logistiikkaan kuuluvasta kokonaisuudesta käytetään nimeä Tukipataljoona (Combat Service Support Battalion). Tällainen CSSB tukee tyypillisesti yhtä tai kahta operatiivista prikaatia kerrallaan. Vastaavasti kun tällaisia pataljoonia on muodostettu samaan operatiiviseen suuntaan enemmän kuin kaksi (kahdesta viiteen), niiden johtamiseksi asetetaan prikaatitason esikunta. Tällöin muodostettu kokonaisuus on logistiikkaan kuuluva Ylläpitoprikaati (Sustainment Brigade). Ylläpitoprikaatilla on vastuu järjestelyiden toteutuksesta alueellaan, ja se tukee tyypillisesti divisioonaa (ja sen prikaateja). US Armyn operaatiot ovat volyymiltaan niin suuria, että Ylläpitoprikaateja tarvitaan useampi. Tällöin Ylläpitoprikaatien johtamiseksi operaatioalueelle suunnataan Operaatioon keskitettävä ylläpitoesikunta (Expeditionary Sustainment Command). Käytännössä ESC suunnittelee ja johtaa operaatioalueella kokonaisvaltaisesti tukemisen ja ylläpidon (Sustainment) eli logistiikan, lääkinnän ja henkilöstötukipalvelut. Taktisella tasolla operatiivisella prikaatilla on johdossaan oma Huoltopataljoonansa (Brigade Sustainment Battalion), jolla on orgaanisesti kaikkien huollon toimialojen kyvyt, ja joka tukee prikaatin joukkoja. Logistiikan CSSB ja operatiivisen prikaatin BSB muodostavat operatiivisen ja taktisen tason rajapinnan, jossa prikaati liitetään logistiikan järjestelyiden kokonaisuuteen. Logistiikan mielenkiinnon kohde tulevaisuudessa Universaali logistiikan päätehtävä eli oikea tuki, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan ei ole luonnollisestikaan US Armyssa mihinkään muuttumassa, ja nykyinen mukautuvan sekä kustannustehokkaan logistiikan periaate jatkuu.

11 Keskeisin logistiikan mielenkiinnon ja resurssien käytön kohde lähitulevaisuudessa on materiaalin ja henkilöstön kotiuttaminen operaatioista. US Army näkee oman operatiivisen roolinsa 2020 luvulle mentäessä olevan joukkojen kotiuttaminen operaatioista varuskuntaolosuhteisiin sekä samalla joukkojen nopean keskittämisvalmiuden ylläpitäminen ja taisteluiden voittaminen. Näistä syntyy tiukkoja vaatimuksia logistiikalle. Vaatimuksia eivät helpota meneillään olevat Yhdysvaltojen asevoimien rahoituksen leikkaukset ja sitä kautta muodostuvat resurssivajeet myös logistiikassa. Logistiikan on lähestyttävä materiaalin (ja henkilöstön) kotiuttamistehtäviä samoilla periaatteilla kuin operaation tukijärjestelyjen kohdalla tehdään eli toteutetaan suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanovaiheet tehtävän erittelyineen, vaihtoehtojen laatimisineen, riskien analysointeineen, toiminta-ajatuksen laatimisineen sekä toimeenpanoprosesseineen. Kaikissa vaiheissa toiminta on yhteen sovitettava operatiivisten vaatimusten kanssa. Kuten missä tahansa operaation tukijärjestelyissä, kyse ei ole pelkästään materiaalin keräämisestä ja lastaamisesta operaatioalueella sekä purkamisesta kotisatamassa, vaan kokonaisvaltaisesta logistiikan tehtävien samanaikaisesta toteuttamisesta sekä materiaalin kotiuttamiseksi että operatiivisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi. US Armyn operatiivisen tason logistiikalla on edessään kovia haasteita. Täydennyskuljetus ( convoy ) Lähteet: Theater Logistics Planners Program opetusmateriaali Army Doctrine Publication 3-0, Unified Land Operations, Department of the Army, May 2012 Army Doctrine Reference Publication 3-0, Unified Land Operations, Department of the Army, May 2012 Army Doctrine Publication 4-0, Sustainment, Department of the Army, July 2012 Army Doctrine Reference Publication 4-0, Sustainment, Department of the Army, July 2012 Army Doctrine Publication 5-0, The Operations Process, Department of the Army, May 2012 Army Sustainment Magazine US Armyn päätehtävä Täydennyskuorma 11

12 Urakoitsijat konfliktialueilla strategisia tekijöitä ja eettisiä kysymyksiä Miehet harjoittelevat pistooliammuntaa Pohjois-Carolinan maaseudulla. (Lähde: Wikipedia, Tekijä: MaxMercy, 27 May 2013) Yksityisten urakoitsijoiden käyttö konfliktialueilla on välttämätöntä koska monien valtoiden asevoimien toimintoja on ulkoistettu, niiden henkilöstömäärää on voimakkaasti vähennetty tai niiden kansainvälisiin operaatioihin lähetettville joukkojen vahvuuksille on asetettu rajoituksia. Tendenssi vaikuttaa olevan urakoitsijoiden määrän lisääntyminen kyseisissä operaatioissa. Kehityksen eettiset ja strategiset vaikutukset vaativat asian ja siihen liittyvien lakien ja sopimusten uudelleen tarkastelua. Urakoitsijoiden käyttö konfliktialueilla ei ole mikään uusi ilmiö. Heitä on käytetty koko sodankäynnin historian ajan eri puolilla maailmaa, mutta Kylmän Sodan jälkeen urakoitsijoiden määrä operaatioissa on lisääntynyt huomattavasti. Kylmän Sodan päättyminen merkitsi tuntuvia supistuksia monissa asevoimissa (Faite, 2008). Operaatioihin lähetettvien joukkojen määrää on haluttu rajoittaa (Schwartz, 2011), toisaalta monia tukitoimiksi katsottuja toimintoja on ulkoistettu yksityiselle sektorille. Asevoimien lisäksi myös monet muut toimijat konfliktialueilla tarvitsevat kipeästi urakoitsijoita. Teksti: majuri Vidas Šilaika, Lithuanian Armed Forces Kirjoitus perustuu majuri Šilaikan Baltic Defence Collegessa laatimaan opinnäytetyöhön Are there any strategic and ethical issues related to the use of private contractors in conflict zones and, if so, what are they? Menossa operatiivinen suunnittelu Viking 2014 harjoituksessa Ruotsissa. Kirjoittaja majuri Vidas Šilaika kuvassa keskellä. 12

13 Keitä nämä urakoitsijat oikein ovat? Urakoitsijat ovat hyvin kirjava joukko; yksityisiä turvallisuus-, rakennus-, kuljetus- ja muita yrityksiä ja yhtiöitä rakentajista aina palkkasotilaisiin asti. Tässä artikkelissa tarkastelen lähinnä yhtiöitä ja yrittäjiä, jotka tarjoavat palkkiota vastaan sellaisia sotilaallisia tuki-, koulutus-, tiedustelu- ja huoltotehtäviä, joita kansalliset asevoimat ovat hoitaneet perinteisesti. Tarjottuihin palveluihin kuuluvat myös erilaiset rakennusten, saattueiden ja ertyisten henkilöiden suojaustehtävät (Tri. Cusumano, 2013). Yksityisten urakoitsijoiden tehtävistä ei ole olemassa mitään yleisesti hyväksyttyä jaottelua. Olen käyttänyt tässä US National Defense University n jaottelua (Tri. Camacho). Turvallisuuspalvelut, joihin kuuluu kriisinhallintaan-, tiedusteluun ja tiedonkeräyseen (mukaanlukien kuulustelut) ja rakennusten sekä ihmisten fyysiseen suojaukseen liittyvät tehtävät. Toisena ryhmänä on neuvonta- ja konsultaatiotehtävät sisältäen koulutuksen, suunnittelun, tekniset- ja kielikysymykset sekä systeemitekniikan. Kolmas laaja ryhmä on huolto- ja logistiset toiminnot. Niihin kuuluu polttoaineen ja materiaalin kuljetukset, tukikohtatoiminnot sisältäen pesu-, hygienia-, jätehuolto-, voimalähde- ja sen jakelu-, vesi- ja viemäröintitehtävät ja toiminnot. Edelleen ylläpitävät tehtävät, kuten ruokahuolto, pesulapalvelut, polttoainehuolto ajoneuvoille ja voimalähteille sekä muut kunnossapitotehtävät. Tehtäväkuvausten perusteella Alexandre Faite, joka on Punaisen Ristin kansainvälisen komitean lainopillinen neuvonantaja, jakaa urakoitsijat kahteen ryhmään (Faite, 2008); yksityiset sotilasyritykset ( private military companies PMC ) ja yksityiset turvallisuusyritykset ( private security companies PSC ). Tämän jaottelun mukaisesti aktiiviset yksityiset sotilasyritykset ottavat suoraan osaa taistelutoimiin, passiiviset yksityiset sotilas- ja turvallisuusyritykset eivät ota niihin osaa. Nämä toimijat ovat joka tapauksessa siviilejä joilla on immuniteetti heihin kohdistuvilta suorilta hyökkäyksiltä niin kauan, kuin eivät itse ota osaa taistelutehtäviin (Melzer, 2010). Päinvastaisessa tapauksessa he menettävät siviilistatuksensa. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea kuvaa suoran osaanoton taisteluihin (hostilities) taistelutoiminnaksi (acts of war) jossa osanottajien luonne tai tarkoitus on todennäköisesti tuottaa todellista vahinkoa vihollisen asevoimien henkilöstölle ja kalustolle (Cameron, 2006). Se tarkoittaa toimintaa, joka ylittää henkilökohtaisen itsesuojelun ja on suoraan osanottoa taistelutoimintaan. Kansainvälisissä aseellisissa konflikteissa aktiivisten yksityisten sotilasyritysten henkilöstö, joka ei ole konfliktia käyvän osapuolen jäseniä, ei ole siviilejä koskevaa suojaa konfliktin keston aikana. Näissä tapauksissa heitä voi pitää palkkasotureina, jos he muilta osin täyttävät palkkasoturin määritelmän (YK, 1977). Tällöin kaikki palkkasoturin määritelmää koskevat ehdot tulee täyttyä (Faite, 2008). Yksityisten urakoitsijoiden laillinen status on horjuva, erityisesti niiden osalta, jotka ovat aseistettuja (Quigly, 2009). Passiivisten yksityisten sotilas- ja turvallisuusyritysten henkilöstön statusta, vaikka he eivät ole suoraan tekemisissä taistelutoiminnan kanssa, punnitaan heidän toimintansa perusteella. Heitä ei pidetä palkkasotureina, koska eivät ota suoraan osaa taistelutoimintaan. Ei-kansainvälisissä aseellisissa konflikteissa kaikkien edellä mainittujen urakoitsijoiden henkilöstöä pidetään siviileinä (YK, 1977). Ottaessaan osaa suoraan taistelutoimintaan heitä voitaisiin syyttää kansallisten lakien mukaan (Quigly, 2009). Tästä huolimatta kaikki ei ole selkeää. Erimielisyyk- sistä käydään keskustelua minkä valtion lakien mukaan tulisi syyttää näiden urakoitsijoiden henkilöstöä; konfliktivaltion lakien, urakoitsijan valtion lakien vai sen valtion lakien mukaan, jonne urakoitsijat ovat rekisteröityneet tai jonne yhtiö on perustettu (Hansen, 2011). Tämän lisäksi, vaikka ykstyiset urakoitsijat eivät tavallisesti olisikaan laillisia vihollisjoukkojen maaleja, he saattavat tulla kohteiksi toimintansa vuoksi johtuen sotilaskaluston käytöstä (Quigly, 2009). Urakoitsijat voivat saada takaisin menetetyn siviilisuojan jos ne irtautuvat taistelutoiminnasta, peruuttavat sopimuksensa ja palaavat takaisin siviilielämään. Voidaan todeta, että suurin ongelma siviiliurakoitsijoiden käytössä on niiden osalta, jotka osallistuvat taistelutehtäviin. Se johtuu joko toiminnoista joita he tekevät tai kalustosta, jota he käyttävät. Heidän laillinen statuksensa ei ole aivan selkeä eikä nykyinen säännöstö täysin kata koko ongelmaaluetta. Urakoitsijoiden käytön eettisiä kysymyksiä Etiikka erään määritelmän mukaan on elämän tapa. Se on meidän päivittäisiä toimintojamme, rajojamme, sääntöjämme, lupauksiamme ja vannottuja valojamme. Se on luonut käytöksemme ja odotuksemme kyseessä olevan yhteisön historian aikana (Carmola, 2010). Voiman käytön tulisi olla moraalin mukaista. Moraali on käytöskoodi, 1998 Kenia, räjähdysten jälkeä. Yksityisiä urakoitsijoita käytetään muun muassa rakennusten ja ihmisten sujeluun. (CC- PD-Mark, Wikipedia). joka on tietyn yhteisön tai ryhmän muodostama, yksilöiden hyväksymä käyttäytymismalli ja yhteisön normiston mukainen. Tämän määritelmän mukaisesti tietynlainen etiikka ja moraali toimii vain tietynlaisissa yhteisöissä. Joissain muissa yhteisöissä niiden määrittely ja ymmärtäminen voi olla hyvin erilaista. Eri yhteisöillä voi olla erilaiset käyttäytymiskoodit. Nämä koodistot määrittelevät miten käyttäytyä ja miten olla vahingoittamatta muita (Gert, 2012). Kateri Carmola on esittänyt yksityisten urakoitsijoiden taistelualueella käytön moraalin ja etiikan arvotasot (Carmola, 2010) seuraavasti: 1. Yksityiset sotilas- ja turvallisuusyritykset (kuinka ne täyttävät sopimusvelvoitteet, kuinka ne kohtelevat alaisiaan työntekijöitä) 2. Urakoitsija itse (kuinka hän täyttää velvollisuutensa, kontrolloi sopimuksia) 3. Hallitus tai kansainvälinen organisaatio, joka ottaa aliurakoitsijan turvatehtävään 4. Yhteiskunta, joka sallii joukkojen edustajan toimia nimissään. Listaan voisi lisätä vielä yksityisten sotilas- ja turvallisuusyritysten yksittäiset työtekijät, kuinka he täyttävät tehtävänsä. Eettiset kysymykset eri tasoilla ovat erilaisia. Yksittäisen toimijan tasolla kysymys on siitä, kuinka hän täyttää tehtävänsä. Eri esimerkit valottavat tätä asiaa, 13

14 joka voi haitata kokonaistoimintaa; Blackwaterin ja Triple Canopyn työntekijät, jotka ampuivat kuolettavasti Irakissa, toiset työntekijät, jotka kohtelivat moraalittomasti vankeja Abu Ghraibin vankilassa, DynCorpin työntekijöiden sekaantuminen prostituutioon Bosniassa (Tri. Camacho, 2008) sekä Aviaton Development Corporationin työntekijät, jotka työskentelivät CIA:lle ja ampuivat alas yksityisen matkustajakoneen Perussa (Singer, 2003). Yksityisten sotilas- ja turvallisuusyritysten tasolla kysymykseen tulee väärinkäytökset kolmannen valtion kansalaisia kohtaan. YK:n palkkasotureita käsittelevän työryhmän mukaan väärinkäytöksiä on rekisteröity henkilöiden osalta, joita on rekrytoity Chilestä, Equadorista, Fijiltä, Hondurasista ja Perusta (Quigly, 2009). He ovat ylityöllistettyjä ja alipalkattuja verrattuna kansalaisiin, jotka tulevat yritysten kotimaista. Esimerkiksi Blackwaterin yksittäinen turvallisuusspesialisti tienasi USD päivässä (Quigly, 2009) ja DynCorp pilotit 243 USD päivässä Kolumbiassa (Singer, 2003). Samaan aikaan urakoitsijat palkkaavat kolmannen maan kansalaisia (perulaisia) 33 US dollarilla päivässä ja jopa 9 US dollarilla päivässä (intialaisia, kenialaisia, ugandalaisia / Dianatnejad, 2013). Tämän lisäksi sopimus vapauttaa yrityksen kaikista velvotteista, jos työntekijä kuolee. Solmitut sopimukset sisältävät kuitenkin huomattavia riskejä (Carmola, 2010). Urakoitsijan tasolla kysymys on hajanaisesta vastuusta. Yhtä osaa tästä kokonaisuudesta kutsutaan nimellä monet kädet ( many hands ). Esimerkki valvontamekanismista on esitetty alla olevassa kuvassa. Tästä suuresta valvontamekanismin rakenteesta huolimatta, eräs aihetta koskenut tutkimus totesi, että Puolustusministeriöllä (DoD) on vain vähän tai ei lainkaan kykyä nähdä mitä Yhdysvaltain täydennyksiä kuljettaville kuormaautoille tapahtuu... Huolimatta operaatiota koskevista vakavista huolenaiheista, ei yksikään sotilasjohtaja ole koskaan tarkkaillut maanteillä tapahtuvaa toimintaa tai tavannut turvallisuuspalveluja tarjoavien avainhenkilöstöä (Tierney, 2010). Edellä mainitun lisäksi on toinenkin ilmiö, jota kutsutaan liukkaiksi käsiksi ( slippery hands ). Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa useat valtiolliset toimijat käyttävät urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita, palkaten usean tyyppisiä yrityksiä tekemään varsinaisen työn. Esimerkiksi edellä mainittua kuljetussopimusta (Host Nation Trucking contract, HNT) varten kahdeksan yritystä oli varsinaisia urakoitsijoita. Vain kahdella näistä oli omaa kuljetuskapasiteettia. Muut käyttivät aliurakoitsijoita. Tämä tekee valvontamekanismista tehottoman ja aiheuttaa sekaannusta (Carmola, 2010). Ei ole edustusta, jolla olisi valvontakyky yksityisiin urakoitsijoihin konfliktialueilla (Singer, 2003). Turvallisuuusyritykset Yhteensä Yhdysvaltain Kolmannen Paikallisen (PSD) kansalaisia maan isäntävaltion kansalaisia kansalaisia DoD PSC:t Irakissa yhteensä Aseistetut PSC:t Irakissa DoD PSC:t Afganistanissa, yhteensä Aseistetut PSC:t Afganistanissa US DoD (Puolustusministeriön) Yksityiset turvallisuuusyritykset (PSC) Irakissa ja Afganistanissa, 31 Joulukuuta 2007 (Quigly, 2009 p. 139) Sota / konflikti Siviileitä / Sotaväkeä Suhde urakoitsijoita Vallankumous (est.) :6 (est.) Meksikko / Amerikka (est.) :6 (est.) USA:n sisällissota :5 (est.) I Maailmansota :24 II Maailmansota :7 Korean Sota :2.5 Vietnamin Sota :5 Desert Shield/Storm :55 Balkan :1 Operaatio Iraqi Freedom :1 Toisen Maailmansodan jälkeen urakoitsijoiden määrä on lähtenyt kasvuun. Yhdysvaltain joukkoja avustaneet siviilit historian aikana. (Quigly, 2009 p. 135). Management U.S. Central Command (CENTCOM) Department of Defence Contracting Authority Secretary of the Army Army Acquisition Executive U.S. Forces-Afghanistan Joint Contracting Command (USFOR-A) Iraq/Afghanistan (JCC-I/A) 143rd Expeditionary Sustainment Command Movement Control Battalions (484th, 485th, 419th) HNT Principle Assistant Responsible for Contracting Afghanistan (PARC-A) Regional Contracting Command at Bagram (RCC-Bagram) US DoD Host Nation Trucking (HNT) contract in Afghanistan oversight mechanism in Afghanistan. 14

15 PALKKASOTUREITA NYT JA ENNEN 150 vuoden olemassaolonsa aikana Ranskan Muukalaislegioonassa on palvellut yli miestä. Kuvassa Ranskan 6. Pataljoonan kunniavartio seisoo asennossa odottaessaan Saudiarabiassa olevien puolustushaarojen komentajan kenraaliluutnantti Khalid Bin Sultan Bin Abdul Aziz in saapumista operaatio Desert Shield in aikana. (Wikipedia) Hallituksen tai kansainvälisen järjestön tasolla kysymys on todellisten tappioiden salaamisesta. Politikot tasapainoilevat numeroiden keskellä, pyrkien käyttämään vähemmän sotilashenkilöstöä ja enemmän yksityisiä urakoitsijoita sotilasoperaatioissa. Näin hallitukset salaavat todelliset tappiot (Tri. Camacho, 2008). Toinen ongelma tällä tasolla on tappiofobia. Sotilastappioita joutuu selvittämään sekä selittämään joukolle itselleen ja muulle yleisölle (Carmola, 2010). Voidaan sanoa, että eettisiä kysymyksiä on jokaisella tarkastelutasolla. Selkeä säännöstö voisi auttaa ratkaisemaan monta edellä esitettyä ongelmaa. Säännöstöä kaivattaisiin, koska sotilasvoiman käytölle on kysyntää, eikä minkään maan kansalaisia voi estää perustamasta yhtiöitä tekemään mitä tahansa toimintaa, joka ei riko lakeja tai tuota vahinkoa muille osapuolille (Carmola, 2010). Esimerkkinä voidaan pitää vaikkapa Blackwater yhtiötä. Aikaisemmista virheistä johtuen omistaja sulki yhtiönsä ja perusti uuden toisella nimellä. (16. syyskuuta 2007 Blackwater Security Consultingin sotilasurakoitsijat ampuivat irakilaisia siviilejä tappaen seitsemäntoista ja haavoittaen kahtakymmentä Nisour Square lla Bagdadissa). Tänään yhtiö on nimeltään Frontier Service Group, joka toimii Afrikassa tuottaen turvallisuus- ja logistisia palveluita kiinalaisomisteiselle konsernille Citic Group (Feith, 2014). Yksityisten urakoitsijoiden käytön strategisia kysymyksiä Kautta sotilaallisten konfliktien historian yksityiset urakoitsijat ovat toimineet rinta rinnan sotaväen kanssa. Ne ovat tuottaneet erityispalveluita, jotka ovat vaatineet erityistaitoja (Quigly, 2009). He ovat toimineet ulkopuolisina lisävahvennuksina (auxiliary forces, proxy forces) tai osana sotajoukkoa. Esimerkkeinä tällaisista lisävahvennuksista voidaan Valkoisia palkkasotureita, jotka palvelivat Katangan santarmistossa (Lähde: Katangais, Wikipedia) pitää gurkhia brittiarmeijassa, Vatikaanin sveitsiläisvartiostoa tai Ranskan Muukalaislegioonaa (Carmola, 2010). Yhteiskunnan tasolla kysymys on siitä, että hallitukselle luonnostaan kuuluvia tehtäviä hoitavat urakoitsijat (Hammes, 2010, Schwartz, 2011). Valtio on ainoa laillinen auktoriteetti joka voi valtuuttaa lailliseen väkivaltaan ja ainoa laillinen väkivalta on valtion valtuuttamaa (Carmola, 2010). Toisaalta sotaväen keskeiseen rooliin kuuluu kuolla ja tappaa toisia (Carmola. 2010). Antamalla edellä mainittujen ulkopuolisten lisävahvennusten toimia nimissään ulkoistaen näin väkivaltaa, valtiot suojaavat itseään poliittisten päätöstensä todellisuudelta. Hallitusten ja kansainvälisten organisatioiden tasolla on kysymys kansallisten asevoimien supistuksista sekä operaatioihin lähetettävien joukkojen määrällisistä rajoituksista (Schwartz, 2011). Monia toimintoja on ulkoistettu yksityiselle sektorille sen takia, että supistetuille tai rajoitetuilla kansallisilla asevoimilla ei ollut tarpeeksi joukkoja tarpeelllisten tehtävien täyttämiseksi kotimaassa tai operaatiossa ulkomailla. Yksityisistä urakoitsijoista on tullut korvaamattomia lisävahvennuksia ( force multiplier, Quigly, 2009). Käyttämällä yksityisä urakoitsijoita politikot yrittävät hämärtää operaatioihin osallistuvan sotilashenkilöstön täsmällisen kokonaismäärän. Tällä tavoin yritetään vähentää operatiivisia kustannuksia. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa tapahdu, koska operaation kokonaiskustannukset pysyvät kuitenkin samana. Urakoinnin läpinäkyvyys on toinen kysymys. Se käsittää palkkauksen menettelytavat, valvonnan, vastuuvelvollisuudet jne. Hallitukset ovat ainoastaan yksiä toimijoita monista, jotka palkkaavat urakoitsijoita. Muita ovat kansainväliset järjestöt, ei-valtiolliset järjestöt ja kaupalliset liikeyritykset. YK käyttää urakoitsijoita turvallisuutta tuottamaan (henkilöstö, infrastruktuuri, saattueet) ja erilaisiin tukitoimiin (Quigly, 2009). Tämä on käynyt välttämättömäksi, koska useat valtiot ovat haluttomia lähettämään kansallisia joukkojaan monikansallisiiin rauhanturvaoperaatioihin (Lilly, 2000). Kontrolloidakseen asianmukaisesti urakoitsijoita, YK on laatinut aihetta koskevan ohjesäännön (Security Management Operations Manual Guidelines on the Use of Armed Security Services from Private Security Companies, UN Department of Safety and Security, 2012). Se esittää urakointimallin sekä 15

16 Blackwaterin CASA212 lentokone Afganistanissa pudottaa täydennyksiä USAn Armeijan sotilaille. USAn Armeijan sotilaat ovat tekemässä kokeita Kabulin lähistöllä Afganistanissa uudesta jakeluverkostosta miten saada I, III ja V Luokan materiaalit (I elintarvikkeet ym, III potto- ja voiteluaineet, V ampumatarvikkeet) maassa oleville joukoille pitkäaikaisissa tehtävissä. (U.S. Army photo by Spc. John P. Ledington) ( työskentelyohjeet. YK:n pääsääntö konfliktialueilla on...humanitääriset saattueet eivät käytä aseistettuja tai sotilassuojueita (YK, 2008). Tähän sääntöön on kuitenkin paljon poikkeuksia tilanteesta riippuen. Myös NATO käyttää urakoitsijoita. NATO Support Organization (NSPO) palkkaa yksityisiä sotilas- ja turvallisuusyrityksiä NATOn puolesta. NSPOn missio on tuottaa reagoivaa, tuloksia tuottavaa ja kustannustehokasta logistiikkaa, operatiivista ja järjestelmätukea sekä -palveluita. Järjestön täytyy maksimoida NATOn asevoimien kyky ja joustavuus täyttää tehtävänsä (NATO, 2012). NSPO järjestää nämä toiminnot eri operaatioihin siten, kuin on sovittu NSPOn, Allied Joint Force Command Headquatersin (esikunnat Napolissa ja Brunssumissa) sekä Allied Command Operationin (SHAPE Monsissa) kesken. Joukkoja asettavat maat voivat liittyä näihin sopimuksiin, jos ne näkevät sen tarpeelliseksi (NATO, 2009). Urakoitsijoiden käytön tuleva kehitys Vara-amiraali Jeff Fowler totesi:... urakoitsijoita ei pitäisi palkata turvallisuus- ja vartiointitehtäviin, tai edes vanginvartioiksi taistelualueilla. (Aseelliset turvavartiot) tulisi rajoittaa asianmukaisiin tukitehtäviin ja niille maantieteellisille alueille, joilla lait pätevät. Epäsuoran sodankäynnin ympäristössä, jossa siviiliväestön yhteistyö on välttämätöntä, tämä rajoitus on eettisesti ja strategisesti tarpeellinen (Tierney, 2010). Yksityisten sotilas- ja turvallisuusyritysten käyttö todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa. Monet vatiot ovat vähentäneet sotilaallisia resurssejaan ja toimintoja on ulkoistettu. Monissa tapauksissa valtiot ovat haluttomia lähettämään henkilöstöään kansainvälisiin operaatioihin kustannussyistä ja toisaalta mahdollisten tappioiden pelosta. Yksityisiä urakoitsijoita on helpompi käyttää vaarallisilla alueilla ja joskus se on jopa ainoa realistinen vaihtoehto, kuten ISAF:in ja USA:n täydennyskuljetukset Pakistanin ja pohjoisen heimoalueen halki. Washington Post uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan urakoitsijoiden käytössä iso osa siihen varatuista varoista päätyi vastustajille, talebaneille ja muille alueellisille heimopäälliköille ( U.S. trucking funds reach Taliban, military-led investigation concludes, Karen DeYoung, Washington Post). Urakoitsijalle työtarjousten ottaminen saattaa monasti olla välttämätöntä ja ainoa toimeentulomahdollisuus. Hän saattaa vaarantaa henkensä toimialueella. Miten suuri pitäsi siitä saatavan korvauksen olla, jotta se olisi eettisesti perusteltavissa, vai voiko sellaista sum- NATO-operaatioiden logististen sopimusten suunnittelun ja hallinnoinnin arviointi ja tuleva kehittäminen on esitetty Senior NATO Logisticians (SNLC) konferenssissa Tärkeimmät johtopäätökset olivat, että urakoitsijoiden tuki tulisi liittyä kaikkiin operaatioihin ja monikansallisiin logistisiin urakkaratkaisuihin tulisi pyrkiä koska ne tarjoavat sellaisia etuja kuin suuruusluokkaan perustuvaa kustannushyötyä, tulos- ja kustannustehokkuutta ja ne vähentävät keskinäistä kilpailua rajallisista resursseista (SNLC, 2010). Blackwater turvallisuusyhtiön MD-530F helikopteri Bagdadissa 2004 (Wikipedia) 16

17 maa edes määritellä? Joka tapauksessa hinnan kilpailuttaminen erittäin pieneksi, kuten eräille kolmansien valtioiden urakoitsijoille on käynyt, on eettisesti hyvin arveluttavaa. Jokaisella kansalaisella on kuitenkin oikeus perustaa yritys haluamiaan toimintoja varten, kunhan ei riko lakeja. Urakointipalveluiden kysyntä tuntuu olevan kasvussa eri kriisipesäkkeissä. Tilanne vaatiii parempaa kansainvälistä sääntelyä, jotta sopimusten toinen osapuoli ei jäisi liian turvattomaan asemaan. Käytetyt lähteet Cameron, Lindsey International Commitee of the Red Cross. org. [Online] September [Cited: 13 March 2014.] eng/assets/files/other/irrc_863_cameron.pdf. Carmola, Kateri Private Security Contractors and New Wars: Risk, Law, and Ethics. London : Routledge, Taylor and Francis group, Dianatnejad, Shideh America s 33 Dollar Mercenaries. Press TV, Iranian international news network, Dr. Camacho, P.R Private Contractors - Private Military Corporations Danger across the Arc of Instability. [Online] 9-10 April [Cited: 17 October 2013.] camacho%20-%20article%20private%20contractors.pdf. Dr. Cusumano, Eugenio War by contract? The scope, drivers and implications of military privatisation. Tartu : s.n., Faite, Alexandre International Committee of the Red Cross. [Online] [Cited: 17 October 2013.] other/ pmc-article-a-faite.pdf. Feith, David The Wall Street Journal. [Online] 24 January [Cited: 1 February 2014.] ticles/ SB ?mod=trending_ now_5. Gert, Bernard The Definition of Morality. The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Fall 2012 Edition). [Online] 5 August [Cited: 1 January 2014.] fall2012/entries/morality-definition. Hammes, T.X Private Contractors in Conflict Zones: The Good, the Bad, and the Strategic Impact. [Online] November [Cited: 16 October 2013.] inss_hammes-private-contractors.pdf. Hansen, Joseph C Private Security Monitor. [Online] [Cited: 13 March 2014.] psm.du.edu/media/documents/ related_ resources/article_h_hansen.pdf. IDMC The Internal Displacement Monitoring Centre (IDMC). www. internal-displacement.org. [Online] 09 May [Cited: 14 December 2013.] Kaupalliset yritykset Asevoimat Organisaatiot, jotka palkkaavat yksityisiä urakoitsijoita (sisältää myös YK:n, NATO:n ja EU:n). org/ f004be3b1/ (httpinfofiles)/ C7ACFD1B44DC12EDC12578CC00339 B2B/$file/libya_ocha_3w_9may2011.pdf. Lilly, Damian Peace Palace Library. nl. [Online] [Cited: 1 February 2014.] ebooks/ files/unidir_pdf-art135.pdf. Melzer, Nils International Committee of the Red Cross. [Online] 17 May [Cited: 13 March 2014.] assets/ files/other/icrc pdf. NATO Logistics Support Agreement between Supreme Headquarters Allied Power Europe and JFC HQ Brunsum and the NAMSA for the integrated logistic support services for Kabul international airport (KAIA) operations at KAIA, Afghanistan. s.l. : NATO Maintennance and Supply Agency, NATO Support Organization. [Online] June [Cited: 3 January 2014.] nspa.nato.int/en/nspo/nspo.htm. Quigly, Richard M Military Contractors: Legal Status, Oversight and Security. New York : Nova Science Publishers, Inc., Schwartz, Moshe and Swain, Joyprada Department of Defense Contractors in Afghanistan and Iraq: Background and Analysis. [Online] 13 May [Cited: 17 October 2013.] pdf. Singer, Peter Warren Corporate Warriors: the Rise of the Privatized Military Industry. New York : Cornell University Press, SNLC Assesment and the way ahead for the planning and management of logistics contracting for NATO Yksityiset urakoitsijat Kv-org. / ei-valtiolliset organisaatiot operations. s.l. : Euro Atlantic Partnership Council, Tierney, John F CBS News. [Online] June [Cited: 16 October 2013.] HNT_ Report.pdf Warlord, Inc.: Extortion and Corruption Along the U.S. Supply Chain in Afghanistan. [Online] June [Cited: 16 October 2013.] www. cbsnews.com/htdocs/pdf/hnt_report. pdf. UN Additional Protocol I to the Geneva Convention. [Online] 08 June [Cited: 08 December 2013.] Protocol(I) %20Additional%20To%20 Geneva%20Conv%20Relating%20 To%20Protection%20Of%20Victims%20Of%20Intl%20Conflicts-pdf. pdf Additional Protocol II to the Geneva Convention. [Online] 8 June [Cited: 8 December 2013.] cil.nus.edu.sg/rp/il/pdf/1977%20 Protocol%20II%20Additional%20to%20 the%20geneva%20conventions%20 of%2012%20august% pdf.pdf Civil-Military Guidelines & Reference for Complex Emergencies. [Online] [Cited: 7 December 2013.] dms/ Documents/ENGLISH%20VER- SION%20Guidelines%20for%20Complex%20Emergencies.pdf. UN Department of Safety and Security UN Human Rights. www. ohchr.org. [Online] 8 November [Cited: 3 January 2014.] ohchr.org/documents/issues/mercenaries/wg/studypmsc/guidelinesonuseofarmedsecurityservices.pdf. 17

18 Huolto taistelee ja tukee Artikkeli esittelee maavoimien reserviupseerikurssin huoltolinjan koulutuksen toteutusta reserviupseerikursseilla Huollon reserviupseerien koulutus haluttiin saada muiden aselajien kanssa samalle tasolle, joten vuonna 2012 tehtiin päätös huoltolinjan perustamisesta osaksi maavoimien reserviupseerikurssia. Ennen huoltolinjan perustamista, suurin osa huollon reserviupseereista oli suorittanut reserviupseeritutkinnon jollakin Ru-kurssin linjalla ja saanut huollon eriytyvän koulutuksen omalla kokelaskaudellaan Hämeen Rykmentissä suoritetulla huollon kokelaskurssilla. Uudistuksen ansiosta huoltolinjan suorittaneet upseerikokelaat saavat nykyään huollon opetuksen jo reserviupseerikurssin aikana ja pääsevät olemaan heti E-kauden alusta asti oman toimialajoukkueensa mukana. Muutoksen ansiosta myös allekirjoittanut siirtyi vuoden 2012 lokakuussa Karjalan Prikaatista Reserviupseerikouluun valmistelemaan huoltolinjan koulutuksen aloittamista keväällä Koulutuksen suunnittelussa painopiste luo- tiin siihen, että huollon reserviupseerit ovat ennen kaikkea taistelun johtajia. Toinen tärkeä linjaus tehtiin siihen, että huoltolinjalle tullaan ensisijaisesti valitsemaan upseerioppilaita, jotka tullaan sijoittamaan huoltokomppanioiden toimialajoukkueiden johtajiksi. Huollon koulutuksen viitekehykseksi muodostui siis Huoltokomppania 2015, koska suurin osa huoltolinjan oppilaista tulee kyseistä organisaatiota (tai vast.) kouluttavista joukko-osastoista (KaiPr, KarPr, PorPr, PsPr, HämR). Ensimmäinen huoltolinja pilotoitiin reserviupseerikurssilla Ru-kurssilta 242 huoltolinjalta valmistui 32 ja kurssilta 243 yhteensä 35 huollon upseerikokelasta. Molemmilla kursseilla koulutus saatiin vietyä läpi hyvin suunnitelmien mukaisesti. Huoltolinjan koulutuksen painopiste on luotu hyvin taistelun johtamista tukevaksi, sillä aselajikoulutuksesta 70 % on ollut jalkaväkikoulutusta ja 30 % huollon eriytyvää koulutusta. Jalkaväkikoulutus on ollut yhtenäistä1.k:n jääkärilinjan kanssa. Huoltolinja onkin muodostanut taisteluharjoituksiin komppanian neljännen jääkärijoukkueen, joka on harjoitellut sekä puolustuksen että hyökkäyksen perusteet kurssin aikana. Jalkaväkikoulutuksessa on myös harjoi- 18

19 myös reserviupseerikurssilla Kirjoittaja LTN Janne Posti palvelee Reserviupseerikoulussa Kohtaaminen kahden huoltolinjan kurssin välillä Karjalan Prikaatissa. Kurssilta 243 valmistunut ja HK:n tilanneupseerina toimiva upseerikokelas (uo Mononen) pitää tilanneselostuksen HK:n komentopaikalla kurssin 244 upseerioppilaille. 19

20 20 teltu yhteistoimintaa sekä tulenjohtajien että pioneerien kanssa. Suurin osa jalkaväkikoulutuksessa opetettavista asioista on kuitenkin sidottu huollon viitekehykseen, sillä esimerkiksi hyökkäyksen perusteiden opettaminen on samalla HK:n torjuntaosaston toiminnan harjoittelua ja väijytyksen toteutuksessa on samalla keskitytty huollon kuljetuksen suojaamiseen. Huollon koulutus on puolestaan jaettu kolmeen eri osa-alueeseen. Ensimmäiseksi on opetettu Huoltokomppania 2015 organisaatio. Tämä on tapahtunut sekä oppitunneilla, että maastossa tutustuen HämR:n YTH1-harjoitukseen asettaman huoltokomppanian toimintaan. Tähän mainittakoon, että HämR:n lakkautus ei tule poistamaan huoltokomppaniaan tutustumista, vaan kurssilla jatkossa tutustuminen toteutetaan vierailemalla Karjalan Prikaatissa, Karjalan Huoltopataljoonan harjoituksessa. HK:n organisaation opetuksessa on keskitytty tärkeimpään henkilöstöön, kalustoon ja suorituskykyyn. HK:n toimintaan tutustuminen on taas pyritty sitomaan joukkueen johtajan tarvitsemiin tietoihin eri toimialajoukkueista ja niiden toiminnasta. On ollut erittäin tärkeää, että oppilaat ovat nähneet huoltokomppanian kalustoa ja toimintaa käytännössä, sillä tutustuminen on avannut heidän silmiään esimerkiksi eri joukkueiden kaluston tilantarpeisiin ja henkilöstön käyttöön liittyen. Toinen osa-alue on joukkueen johtajan toimenpiteet osana HK:n toimintaa. Tämän osa-alueen koulutus on järjestetty sekä karttaharjoituksina, että käytännön ryhmittymisharjoituksena. Karttaharjoituksissa on suunniteltu huoltokomppanian ryhmityksiä sekä maastoon, osakseen rakennetulle alueelle että teollisuusalueelle. Käytännönharjoitus on puolestaan sisältänyt HK:n ryhmittymisen uudelle ryhmitysalueelle, jossa upseerioppilaat ovat päässeet toimimaan eri toimialajoukkueiden johtajina. Tämän harjoituksen jälkeen kaikille on muodostunut kuva HK:n tiedustelu- ja valmisteluosaston toiminnasta sekä pääosien marssista ja ryhmittymisestä. Huollon koulutuksen kolmas osa-alue on toimialakohtainen koulutus, jota on toteutettu oppitunteina ja muutamina käytännönharjoituksina. Aika ei tietenkään ole riittänyt kaiken opettamiseen, vaan koulutuksessa on pyritty keskittymään tiettyihin toimialojen erityispiirteisiin. Huollon osaaminen on lopulta testattu huollon aselajiopin kokeena, josta tulokset ovat olleen varsin hyviä. Palaute huoltolinjan koulutuksesta on ollut hyvää, sillä huoltolinjalta valmistuneet kokelaat ovat olleen varsin tyytyväisiä saamiinsa oppeihin, ja palaute joukko-osastojen suunnasta on myös ollut positiivista. Ja mikä tärkeintä, johtajakaudellaan nähdyt ja kuullut kokelaat ovat osoittaneet hyvää osaamista johtaessaan omia toimialajoukkueitaan. Tätä artikkelia kirjoittaessa käynnissä on Ru-kurssi 244, jossa huoltolinjan aloitusvahvuus oli 42 upseerioppilasta. Kurssi on puolessa välissä, ja se on edennyt hyvin opetussuunnitelman mukaan. Heinäkuun lopulla joukko-osastoihin siirtyy taas monta aselajistaan ylpeää upseerikokelasta. Allekirjoittanut itse siirtyy kurssin 244 jälkeen jatkamaan opintoja sotatieteiden maisterikurssi 5:lla, ja seuraajinani jatkavat ylil Olli Valtonen ja ltn Lauri Pitkänen. Ru-kurssilla 245 huoltolinja vaihtaa myös perusyksikköä, sillä RUK:n vuoden 2015 organisaatiomuutoksen yhteydessä huoltolinja siirretään 1. komppaniasta Esikunta- ja Viestikomppaniaan. Artikkelin loppuun on hyvä myös muistuttaa, että huollon kokelaskurssit eivät katoa mihinkään, vaan vuoden 2014 syksyllä vetovastuu siirtyy Hämeen Rykmentistä Reserviupseerikoululle. Entiset huoltopalvelu-, täydennys- ja kuljetusupseerikurssit tullaan yhdistämään yhdeksi huollon kokelaskurssiksi. Tällä kurssilla tullaan kouluttamaan ensisijaisesti eri aselajien huoltojoukkueiden (tai vast.) johtajia, joten kurssi tulee selkeyttämään entisestään huollon reserviupseereiden koulutusputkea.