Kummi- maatilalta aitoja elämyksiä. PELTOALAVALVONNAT AIKATAULUSSAAN Koneurakoinnille uusia kasvavia markkinoita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kummi- maatilalta aitoja elämyksiä. PELTOALAVALVONNAT AIKATAULUSSAAN Koneurakoinnille uusia kasvavia markkinoita"

Transkriptio

1 M-Suomen Posti Oyj MTK-Uusimaan tiedotuslehti PELTOALAVALVONNAT AIKATAULUSSAAN Koneurakoinnille uusia kasvavia markkinoita Kummi- maatilalta aitoja elämyksiä Anna äänesi kuntavaaleissa maaseudulle!

2 2 uusmaalainen Jaakko Holsti Elintarvikeketjun oikeudenmukaisuus Uusimaa oli hyvin edustettuna, kun pari viikkoa sitten lähemmäs 400 viljelijää kokoontui Vanhalle ylioppilastalolle puimaan maatalouden kannattavuuskriisiä. Tilaisuudessa julkistettiin PTT:n synkkä ennuste, jonka mukaan maatalouden yrittäjätulo romahtaa tänä vuonna peräti 37 prosenttia. Tuloennuste ei kylläkään yllätä viljelijöitä. Maatalouden kustannusten nousu on ollut äärimmäisen kovaa ja jokainen viljelijä on omassa lompakossaan sen saanut tuntea. Nyt voidaan todeta rehujen, lannoitteiden ja energian nousseen jo kestämättömälle tasolle. Erityisesti tuotantoaan kasvattaneet ja siihen investoineet viljelijät ovat ahdingossa. Ylioppilastalolla vedottiin voimakkaasti kauppaan ja teollisuuteen oikeudenmukaisemman tuottajahinnan puolesta. Kuten Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen toimitusjohtaja Esa Härmälä tämän lehden haastattelussa toteaa, ruoka on liian halpaa. Elintarvikehintoihin tarvitaan siis tuntuva nousu, jotta suomalaisen elintarvikeketjun perusta, maatalous, saisi myös oikeudenmukaisen osansa. MTK ei markkinataloudessa hintoja määrää vaan vastuu on elintarviketeollisuudella ja kaupalla. Sen sijaan MTK:n tulee vaikuttaa politiikkaan. Nykyinen kilpailupolitiikka jarruttaa viljelijöiden markkinatoimia. Puheenjohtaja Michael Hornborg vaati ylioppilastalolla hallitusta toimiin, jotta kilpailupolitiikalla ja sen tulkinnoilla saataisiin vahvuutta viljelijöiden markkinavoimaan. Nyt maataloutta viedään elintarvikeketjussa kuin pässiä narussa ja kauppa tekee hyvää tulosta. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila toi tilaisuudessa esille hallituksen jo budjettiriihessä lupaamat energiakustannus helpotukset; korotus polttoöljyn veronpalautukseen ja maatalouden sähkön siirtäminen teollisuuden sähköveroluokkaan. Toimenpiteet ovat hyviä mutta riittämättömiä. Hallituksen tulee tässä kriisissä alentaa kaikin keinoin maatalouden kustannuksia. Ministeri on ollut aloitteellinen myös elintarviketaloussektorin neuvottelukunnan saamiseksi. Anttila visioi neuvottelukunnan päämääräksi lisäarvon hakemisen suomalaisille korkealaatuisille elintarvikkeille. Itse epäilen lisäarvon rakentumista ilman laajasti tunnettua alkuperämerkkiä. MTK-Etelä-Savon näkemyksen mukaan joutsenlippu voisi olla tällä tiellä mahdollisuus. Alkuperämerkin perusta voisi toisaalta olla myös ympäristötukijärjestelmän ehtojen mukainen raaka-ainetuotanto. Näin toimien 99% viljelijöistä olisi ympäristöystävällisen eko-brändin takana ja tuotanto olisi jo nyt valvottua ja dokumentoitua. Niillä miljoonilla, joita takavuosina käytettiin laatukoulutukseen, olisi kenties pystynyt rakentamaan alkuperämerkin tuomaan aitoa lisähintaa myös tuottajalle. Olisikohan jo aika? Simonkatu 6A Helsinki puh toim.joht. agr. Jaakko Holsti järjestöagrol. agrol. Martti Mäkelä toim.siht. yo.merkon. Tuula Kerko-Ervasto projektipäällikkö agrol. Christer Gustafsson lähiliittojen yhteinen nuorten asiamies mmyo Sanna-Helena Rantala uusmaalainen MTK-Uusimaan tiedotuslehti ilmestyy kerran vuodessa Toimitus: Päätoimittaja Jaakko Holsti Julkaisija: Uudenmaan Maataloustuottajain Liitto Lehden toteutus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2008 Nuori maatalousyrittäjä, lähde Lappiin kuntolomalle! Lomaliitto järjestää yhdessä MTK Uusimaan ja Hämeen kanssa nuorille maatalousyrittäjille suunnatun kuntoloman Ylläksen Saagassa Kun olet mukana maatalousyrittäjien työterveyshuollossa, saat merkittävän edun 6 päivän kurssista. Liikettä tilalle kuntoloman tavoitteena on nuorten maatalousyrittäjien työkyvyn ylläpito ja hyvinvoinnin vaaliminen. Kurssi sisältää rentoa yhdessäoloa, erilaista liikuntaa, kuntotestauksia sekä monipuolisia luentoja. Raha-automaattiyhdistys antaa 25 prosentin tuen kurssin kustannuksiin, kun haet mukaan työterveyshuollon kautta. Olet oikeutettu saamaan myös Kelan kuntoutusrahaa kurssin ajalta. Tuen jälkeen maksettavaksi jäävä osuus on myös vähennyskelpoinen verotuksessa. Jos myel-tulosi ovat euroa vuodessa, maksettavaksi jää vain noin 250 euroa plus tietenkin matkakustannukset. Lisätietoja saat Lomaliitosta Sanna Liiralta, puhelin , sähköposti lomaliitto.fi Ilmoittautumiset kurssille mennessä Sanna Liiralle. Paikkoja on rajoitetusti, joten ole nopea. Voimme ylpeänä kertoa, että meillä on Suomen tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat Olet lämpimästi tervetullut heidän joukkoonsa! EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus: Suomen vahinkovakuutusyhtiöt 2007, Yksityisasiakkaat

3 uusmaalainen RaHaa tarjolla viljelijöille - Laaja vesiensuojeluhanke käynnistymässä Uudellamaalla Reetta Harmaja Uudenmaan ympäristökeskus Uusmaalaisia viljelijöitä varten on suunnitteilla monivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on kehittää käytännön keinoja maatalouden vesiensuojeluun. Hanke kantaa nimeä RaHa eli Ravinnehuuhtoutumien hallinta. Aloite hankkeeseen on tullut alueen tuottajaliitoilta ja sitä on valmistellut Uudenmaan ympäristökeskus. Kesän ja syksyn aikana on selvitetty yhteistyössä alueen viljelijöiden, tutkijoiden ja muiden maatalouden parissa työskentelevien tahojen kanssa kehittämistoimia, joiden avulla voitaisiin tehostaa maatalouden vesiensuojelua. Hankkeessa tullaan nostamaan esiin tiloilla havaittuja hyviä käytäntöjä, kertoo suunnittelija Kari Koppelmäki Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Perusteilla viljelijäverkosto Lähtökohtana on perustaa vapaaehtoisten viljelijöiden verkosto, jossa hyviä toimintatapoja etsitään ja kehitetään käytännössä. Keinoja voivat olla esimerkiksi viherlannoitus ja viljelykierto, jotka parantavat maan kasvukuntoa. Toimia kohdistetaan eniten kuormittaville alueille. Toimenpiteet suunnitellaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa ja niiden vaikutuksia myös seurataan. Ainakin yhdellä tilalla on tarkoitus testata automaattista vedenlaadunseurantaa, jolla saadaan tarkempia tuloksia ravinteiden huuhtoutumisesta. Toimenpiteiden lisäksi yhtä tärkeää on hyvien käytäntöjen saattaminen eteenpäin. Tiedottamista on tarkoitus tehdä yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa ja osana muuta alueella järjestettävää koulutusta. Yksi keino on erilaisista työtavoista tehtävät videot. Yhdellä tilalla toteutetaan ns. luonnonmukainen peltouoman peruskuivatus siten, että työskentely kuvataan vaihe vaiheelta. Videoiden avulla muutkin voivat tehdä omalla tilallaan vastaavia toimenpiteitä. Muutamia tiloja on jo ilmoittanut halukkuudestaan osallistua hankkeeseen, mutta uusiakin mahtuu vielä mukaan. Hankkeesta kiinnostuneet viljelijät voivat ottaa yhteyttä Kari Koppelmäkeen. RaHa-hanke alkaa ensi vuoden keväällä ja jatkuu vuoteen Hankkeelle haetaan rahoitusta Maaseudun kehittämisohjelmasta Uudenmaan TE-keskuksen kautta. Viherlannoituksesta tarvitaan käytännön kokemuksia Lisätietoa maatalouden ympäristönsuojelusta Uudellamaalla Viherlannoitus on yksi RaHa-hankkeessa kehitettävistä toimenpiteistä. Kiinnostus viherlannoitukseen on kasvanut tavanomaisen tuotantosuunnan tiloilla erityisesti lannoitteiden hinnan nousun myötä. Viherlannoituksessa sidotaan ilmasta tuleva typpi viljelemällä osana viljelykiertoa palkokasveja. Viljelijä hyötyy viherlannoituksesta usealla eri tavalla. Typpeä keräävien kasvien hyödyntäminen vähentää väkilannoite- eli ostotypen käytön tarvetta ja tuo sitä kautta kustannussäästöjä tilalle. Viherlannoituskasvustot myös monipuolistavat viljelykiertoja, mikä yleensä lisää itse tuotantokasvien sadontuottoa. Lisäksi viherlannoituskasvustoissa maahan muokattu massa lisää maan orgaanisen aineksen pitoisuutta, mikä puolestaan parantaa maan rakennetta, vesitaloutta sekä ravinteiden pidätyskapasiteettia, selvittää vanhempi tutkija Arja Nykänen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Ajoitus haastavinta Arja Nykäsen mukaan oikean ajoituksen löytäminen on yksi viherlannoituksen keskeisimmistä haasteista. Riskinä on, että kasvimassasta vapautuva typpi jää muuten alttiiksi huuhtoutumalle. Usein viherlannoitukseen käytettävä kasvibiomassa on määrältään suuri, kun se muokataan maahan. Tällöin on vaarana, että kun maahan muokkaus usein tehdään syksyllä eikä silloin heti kylvetä mitään kerääjäkasvia tai syysviljaa, jää typpi alttiiksi huuhtoutumiselle. Tähän kuitenkin auttaa, kun maahan muokkaus tehdään mahdollisimman myöhään syksyllä. Vihtiläinen viljelijä Mikko Mäkelä on kokeillut kaksivuotista viherlannoitusnurmea. Toistaiseksi viherlannoituksesta on herännyt runsaasti kysymyksiä. Onnistuessaan viherlannoituksella voidaan korvata lannoitus kokonaan, ainakin syysviljojen kylvössä. Tämä on ainakin oletukseni. Kevätviljojen osalta tutkimus lannoitusvaikutuksesta on kuitenkin tarpeen. Miten ravinteet säilyvät kevääseen asti, kasvusto kun on perinteisessä viljelyssä tuhottava ja kynnettävä jo syksyllä. Entä mikä on sopiva kylvettävän nurmen koostumus? Riittääkö yksi vuosi keräämän ravinteita ja kuinka paljon toinen vuosi lisää vaikutusta? RaHa -hankkeen tavoitteena on auttaa löytämään vastauksia näihin kysymyksiin ja selvittää käytännössä millä tavoin viherlannoituksen ravinteet saadaan hyödynnettyä parhaiten seuraavaan viljelykasvin käyttöön, jotta huuhtoumilta voidaan välttyä. Samalla seurataan viljelykierron vaikutusta maan rakenteeseen. Uudenmaan ympäristökeskus edistää maatalouden ympäristösuojelua eri tavoin. Tärkeimpiä keinoja ovat ympäristöluvat ja niiden valvonta, ns. nitraattiasetukseen perustuva valvonta, asiantuntija-apuna annettu ohjaus ja neuvonta, viranomaislausunnot sekä osallistuminen ympäristönsuojelua edistävään kehittämis- ja koulutustoimintaan. Ympäristökeskuksen internetsivuilta löytyy kattavasti tietoa mm. suojavyöhykkeiden perustamisesta ja ravinnetaseiden laskemisesta. Osoite on Maatalouden yhteyshenkilöt Uudenmaan ympäristökeskuksessa: Ympäristötuet, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikkojen yleissuunnittelu, RaHahanke: Ylitarkastaja Irmeli Ahtela, puh , Kotieläintalous ja nitraattiasetus: Suunnittelija Johan Sundberg, puh , RaHa-hanke: Suunnittelija Kari Koppelmäki, puh , ymparisto.fi Kuvassa Uudenmaan ympäristökeskuksesta Johan Sundberg, Irmeli Ahtela ja Kari Koppelmäki.

4 uusmaalainen Aitoja elämyksiä maatilalta MTK-Uusimaa on yksi neljästä pilottialueesta, missä on kokeiltu tänä syksynä kummimaatilatoimintaa. MTK:n hankkeen tarkoituksena on lisätä tulevien kuluttajien tietoa ruoan tuotannosta, koko elintarvikeketjun toiminnasta sekä metsätaloudesta. Peruskoulun viidesja yhdeksäsluokkalaisille tarjotaan näin mahdollisuus tutustua maa- ja metsätilojen elämään sekä ruoan reittiin pellolta pöytään. Nyky-yhteiskunnassa on havaittu, että kuluttajan ja tuottajan välinen yhteys on heikentymässä: kuluttajalla ei ole enää realistista kuvaa siitä mistä ruoka tulee. Ruokaa ja ruoantekijää ei juurikaan arvosteta. Toisaalla epäillään, että maataloudessa kestävä kehitys ei toteudu ja että tuottajat kohtelevat kaltoin tuotantoeläimiä. Tietoa siis tarvitaan. Kummitilat Porvoosta ja koulut Vantaalta Uudellamaalla päätettiin hakea vierailutilat ja yhteistyökoulut toisiaan läheltä käytännön järjestelyjen vuoksi. Kumpikaan tavoite ei tuottanut hankaluuksia. Porvoolaiset Jarmo ja Minna Nurmen tila sekä Jorma ja Paula Mikanderin tila ovat tuottajaliiton vanhoja tuttuja ja hyväksi havaittuja vierailukohteita ja jälleen he tulivat mukaan viestintätalkoisiin. Kummimaatila retkeä tarjottiin vantaalaisille Ruusuvuoren yläasteelle ja Leppäkorven alaasteelle ja tarjoukseen tartuttiin välittömästi. Kesällä käytiin tilojen isäntäväkien kanssa läpi vierailutavoitteet sekä käytännön järjestelyt. Vierailujen ajankohdat mitoitettiin tilojen toiveitten mukaisesti syyskuun lopulle ennen karjan sisäänottoa. Tuottajajärjestön edustajat Anna Perttu ja Jaakko Holsti kävivät pitämässä vierailuun lähteville luokille oppitunnin, joilla pohjustettiin tulevaa vierailua ja annettiin koululaisille maatilaretken pelisäännöt. Starttiluennoissa viidesluokkalaisille painotettiin maukkaan ruoan alkuperää sekä maatilan toimintaa ja yhdeksäsluokkalaisille kerrottiin myös ympäristöasioista ja metsätaloudesta. Oppitunneilla kävi selväksi, että aika eksoottisen asian puolesta luennoitsijavieraat olivat liikenteessä; ainoastaan joka viides lapsista oli käynyt joskus elämässään maatilalla. Sää suosi kumpaakin kummitilavisiittiä. Auringonpaisteessa syksyinen maalaismaisema tarjosi parastaan. Opettajat ihmettelivät heti tilalle päästyään, miten vajaan tunnin ajomatkan päästä Vantaalta voi löytyä tällaista maaseudun idylliä ja rauhaa. Olin itse mukana Jarmo ja Minna Nurmen tilalla Leppäkorven koulun 5A ja 5B luokkien saapuessa vierailulle ja täytyy todeta, että se maaseudun rauha ainakin hetkeksi katosi viidenkymmenen innostuneen lapsen sinkoillessa paikasta toiseen. Minna ja Jarmo Nurmi ottivat nopeasti ryhmän johdon itselleen. Jarmolla oli kaksi juomalasia kädessään, toisessa oli kauraa ja toisessa vastalypsettyä maitoa ja oppilaille luvattiin tilalla nyt näyttää taikatemppu mitenkä vilja ja ruoho muuttuvat maidoksi. Ryhmä jaettiin kahteen osaan; puolet suunnisti ensiksi Minnan kanssa navettaan ja puolet Jarmon kanssa koneoppiin ja evästauon jälkeen tehtiin vaihto. Lehmän päivämenu Navettaan oli hienosti rakennettu lehmän päivämenu ; heinät, jauhot ja vesi. Lapset kuuntelivat hämmentyneinä päiväannosten suuruuksia. Parteen oli kytketty yksi lehmä, jotta Minna pystyi näyttämään lypsytyön tekniikkaa. Navettakierroksella käytiin läpi poikimiset, laidunkaudet ja lehmien nimet mutta mielenkiinnon voiton vei vastasyntynyt vasikka, jonka karsinan edustalle muodostui ruuhka. Koneforum Jarmo puolestaan oli veljensä Pekan kanssa Jarmo Nurmi kasvatustehtävissä. järjestänyt konehallin pihalle pienen konenäyttelyn, jossa oli esillä tärkeimmät työvaiheet koneineen. Pihamaalla Jarmo ja Pekka selvittivät oppilaille kylvö, muokkaus ja sadonkorjuutöitä. Myös kuivurille tehtiin vierailu. Miltei jokainen lapsista tahtoi päästä kiipeämään traktorin hyttiin. Minna ja Jarmo sekä Pekka Nurmi hoitivat vierailun järjestelyt ja isännöinnin esimerkillisesti. Koulusta sain jälkeenpäin rehtorin kommentin, että opintoretken palaute on ollut pelkkää ylistystä. Näin jälleen kerran tuli todistetuksi, että viljelijä on maaseudun ja suomalaisen ruoan paras pr-henkilö. Jaakko Holsti

5 uusmaalainen

6 uusmaalainen Nyt nettiin uusimaaseutu.fi sivuilta monipuolista tietoa viljelijöille Monipuolinen koulutus ja tiedotus ovat Uudenmaan maatalousyrittäjien koulutushankkeen ja Uudenmaan maaseudun tiedotushankkeen avainsanat. Maatalouden toimintaympäristön muutokset lisäävät tarvetta maatalousyrittäjien liiketoimintaosaamisen ja tuotantotoiminnan kehittämiseen. Monipuolista tietoa tarvitaan ja tietoa on oltava helposti saatavilla. Uudenmaan TE-keskuksen alueella on yhteensä noin 4300 maatilaa. Ennusteiden mukaan maatilojen määrä voi laskea jopa 2750 maatilaan vuoteen 2012 mennessä. Sukupolvenvaihdokset ovat ajankohtaisia puolelle uusmaalaisista maatiloista lähivuosien aikana. Monipuolista tiedotusta -sivuilla Uudenmaan maaseudun tiedotushankkeessa välitetään tietoa Uudenmaan TE-keskusalueen tapahtumista, koulutuksista, kehittämishankkeista ja hyvistä käytännöistä. Tiedotuskanavia ovat alueen yhteiset nettisivut ja avoimet tiedotustilaisuudet. Tiedotustilaisuuksien aiheita ovat mm. maataloustukien hakeminen ja tukien hakuun liittyvät muutokset. Viime keväänä maksuttomiin tuki-infoihin osallistui 900 uusmaalaista viljelijää. Uusimaaseutu-sivut ovat kaikkien alueen toimijoiden ja hankkeiden hyödynnettävissä, jotta yhteen osoitteeseen saadaan koottua mahdollisimman paljon tietoa. Yhteistä tiedottamista tehdään mm. MTK-Uusimaan, NSP:n, ProAgria Uusimaan, NSL:n ja Uudenmaan ympäristökeskuksen hankkeiden kanssa. Koulutusta maatalousyrittäjille Elokuussa käynnistyneessä Uudenmaan maatalousyrittäjien koulutushankkeessa järjestetään yrittäjäkoulutusta. Koulutusten aiheita ovat mm. maatalousyrityksen liiketoiminnan suunnittelu ja kehittäminen, yhteistyösopimukset, talousasiat, ympäristöasiat, maatilan jokapäiväiset toiminnot ja riskien hallinta. Käytännössä nämä tarkoittavat esimerkiksi verotuspäiviä, kirjanpitopäiviä, markkina-katsauksia, ympäristökoulutusta tai vaikkapa opintoretkiä maatilakohteisiin. Tulevan talven ja kevään koulutuksia suunnitellaan parhaillaan. Uusimaaseutu-sivujen tapahtumakalenterista löytyvät koulutusten aiheet heti kun ajankohdat valmistuvat. Koulutushankkeen starttina Uusmaalaisen maidontuotannon tulevaisuus- seminaari Hyvinkäällä järjestettiin seminaari, jonka aiheina olivat uusmaalaisen maidontuotannon nykytila ja tulevaisuus. Aihe herätti mielenkiintoa, sillä osallistujia tilaisuudessa oli yhteensä yli 80. Osallistujajoukko oli monipuolinen: maidontuottajia, neuvojia, meijereiden edustajia, muita toimijoita sekä opiskelijoita. Esityksissä käytiin läpi herätteleviä näkemyksiä uusmaalaisen maidontuotannon lähivuosien muutoksista. Alustuksissa ja keskusteluissa nousivat esille erityisesti maitotilojen kannattavuusnäkymät, kustannustehokkuus, työvoimatarpeet ja investointituet. Useissa esityksissä nousivat esille yhteistyön mahdollisuudet viljatilojen ja maitotilojen välillä. Seminaarin ilmapiiri oli kaikin puolin positiivinen ja keskusteleva. Yhteistyöllä ja MAKE-ohjelman tuella Molempien hankkeiden toteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulu. Hankkeiden rahoituslähteenä on Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosaston EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ( ). Toteutusaikaa projekteilla on kevääseen 2011 saakka. Moni voi ihmetellä, miksi Hämeen ammattikorkeakoulu on uusmaalaisten hankkeiden toteuttajana. Taustalla on, että Laurea-ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus on siirtynyt Hämeen ammattikorkeakouluun. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) toiminta-alue on näin laajentunut koko Etelä-Suomen kattavaksi. HAMK:n Hyvinkään palveluyksikön tehtävinä ovat Uudellemaalle suuntautuvat maaseudun kehittämishankkeet ja aikuiskoulutus. Lisätietoja: / Sirpa Pussinen, puh , ONKO METSÄTILAN MYYNTI TAI OSTO AJANKOHTAINEN? Etelä-Suomen metsätilat LKV / Family Timber Finland Oy on erikoistunut metsätilojen välitykseen ja tarjoamme Teille ammattitaitoista ja luotettavaa välityspalvelua yhdessä paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. Metsätiloja myytävänä: Hartola, Kuivajärvi 17,98 ha, pyyntihinta /tarjous Hämeenlinna, Kankainen 16,9 ha, pyyntihinta /tarjous Hartola, Putkijärvi rakennuspaikka, pyyntihinta /tarjous Janakkala, Tyry 9,78 ha, pyyntihinta /tarjous Ota yhteyttä kun haluat myydä tai ostaa metsätilan! Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen sekä MTK-Uusimaan ja MTK-Hämeen omistama yritys tarjoaa turvallisen tavan ostaa ja myydä metsää ja peltoa. Saat tiedon sähköpostiisi uusista myyntikohteista, kun ilmoitat meille yhteystietosi ja sähköpostiosoitteesi. Kuulumme johtavien metsätiloja välittävien LKV-liikkeiden metsätilat.fi -ketjuun! Jatkossa käytämme kiinteistönvälitystoiminnassa toiminimeä Etelä-Suomen metsätilat LKV. Tommi Seppänen MTI, LKV GSM Puh Etelä-Suomen metsätilat LKV / Family Timber Finland Oy Mariankatu 8 A 10, Lahti Keskustie 4, Nurmijärvi Puh , fax Puh , fax turvallinen ammattilainen välittää Esko Laitinen MH, LKV GSM Puh

7 uusmaalainen Lannoitekustannukset keskusteluttivat Yaran koetilalla Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit kokoontuivat viime perjantaina Vihtiin Yaran Kotkaniemen koetilalle. Kokouksen esityslistalla oli normaalit yhdistysten syyskokouskierrokseen liittyvät asiat mutta keskustelun pääpaino kohdistui maatalouden kustannuskriisiin. Pentti Urhonen Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit kokoontuivat viime perjantaina Vihtiin Yaran Kotkaniemen koetilalle. Kokouksen esityslistalla oli normaalit yhdistysten syyskokouskierrokseen liittyvät asiat mutta keskustelun pääpaino kohdistui maatalouden kustannuskriisiin. Viljasektorin markkinointipäällikkö Anne Kerminen joutui täten haastavaan tilanteeseen kertoessaan lannoitemarkkinoista. Kerminen piti lannoitteiden hintakehitystä valitettavana varsinkin nyt, kun viljan tuottajahinnat ovat taas kääntyneet laskuun. Elintarvikeketjun tulisi pystyä viemään kotimaisen maataloustuotannon edut kuluttajille saakka ja teollisuuden maksaa riittävä hinta tuottajille. Kerminen valotti alustuksessaan ruokakriisin taustoja. Viime vuosien huonot sadot, pellon bioenergiakäyttö yhdessä viljan kasvavan kysynnän kanssa veivät maailman ruokahuollon kuilun partaalle; vuonna 2007 viljavarastoa löytyi vain kahden kuukauden tarpeisiin. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti viljan hinta lähti tuossa tilanteessa voimakkaaseen nousuun. Kesannointijärjestelmät purettiin ja viljanviljelyala laajeni huomattavasti. Valitettavasti maailman lannoitetuotannolla ei ollut rahkeita vastata tähän kysyntään. Viljan alhaiset hinnat olivat käytännössä jäädyttäneet jo pidemmältä ajalta lannoiteteollisuuden laajennusinvestoinnit. Kysynnän kasvaessa urean, kalin ja fosfaatin hinnat nousivat kaksin-kolminkertaisiksi. Ongelmaa pahensi vielä energian hinnan harppaus, sillä lannoitteiden tuottaminen on runsaasti energiaa vaativaa teollisuutta. Tässä tilanteessa väistämätön lopputulos oli Kermisen mukaan lannoitteiden hintojen voimakas kohoaminen. Markkinointipäällikkö Anne Kerminen kertoi lannoitemarkkinoista tuottajayhdistysten vetäjille. Lannoitekustannusten nousu tasaantumassa Lannoitteiden raaka-aineiden hintakehitys on syys lokakuussa tasaantunut fosforin ja kaliumin osalta. Ammoniakin hinnat ovat edelleen nousussa. Yara Suomen arvion mukaan lannoitteiden hinnat nousevat jatkossa kausiportaan mukaisesti, prosentin verran kuukaudessa kevättä kohti. Lannoitemarkkina on käynnistynyt syksyllä ripeästi. Maatalouskaupat myyvät tällä hetkellä marraskuun toimituksia. Yara Suomi on toimittanut kotimaahan viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden suuremman määrän lannoitteita. Markkinointipäällikkö Anne Kerminen kannustaa viljelijöitä suunnittelemaan lannoituksen viljelylohkojen ravinnetarpeiden mukaan. Vääränlainen lannoittaminen ei kannata mutta oikein mitoitettuna lannoitus on edelleen järkevä sijoitus. Maan tuottokyvyn ylläpidosta tulee huolehtia paitsi ravinteiden, myös kalkituksen ja maan rakenteen osalta. Jaakko Holsti Ruoka on liian halpaa - ruoan hinnan tulisi voimakkaammin seurata energian hintakehitystä Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen tj Esa Härmälä. Esa Härmälä on ollut runsaat kaksi vuotta Brysselissä. Kahdentoista vuoden MTK-puheenjohtajuuden jälkeen hän siirtyi Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen toimitusjohtajaksi. Härmälä on viihtynyt työssään hyvin, tuttua edunvalvontaa ja poliittisiin päättäjiin vaikuttamista hän tekee edelleenkin, tosin kapeammalla alueella kuin MTK:n puheenjohtajana. Euroopan ja maailman maatalouden tulevaisuuden Härmälä näkee ruuan kysynnän näkökulmasta valoisana. Ruoka ja energiaa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Maataloudessa on ollut parin vuoden voimakas nousukausi. Kohonnut ruoan hintataso on kannustanut viljelijöitä, vaikka kaikkien tuotteiden hinnat kuten lihan hinta eivät ole vielä kunnon nousun päässeet, toteaa Härmälä. Hän lisää vielä, että ruoka on edelleenkin liian halpaa. Sen hinnan tulisi nykyistä voimakkaammin seurata esimerkiksi energian hintakehitystä. Suomalaisten tuottajahintojen korotusvaatimukset ovat Härmälän mielestä täysin oikeutettuja. Lannoitteiden hintakehitys on puhuttanut viljelijöitä kautta maan. Niiden hinnat ovat nousseet nopeammin kuin muiden tuotantopanosten viimeisen vuoden aikana. Energian hinnan nousu on lannoitteidenkin hinnan nousun taustalla. Ehkä hinnat kuitenkin maailman yleisen taloustilanteen takia ovat jo huippunsa nähneet, Esa Härmälä rauhoittelee viljelijöitä. Maailman kaikkien raaka-aineiden markkinatilanne meni vahvan kysynnän vuoksi äärimmäisen tiukaksi. Lannoitteiden kysyntä oli rajusti tarjontaa suurempaa. - Uuden tarjonnan aikaansaaminen vie lisäksi useamman vuoden. Typpilannoitetehtaan rakentaminen vie kolmisen vuotta ja fosfori- tai kalikaivoksen avaaminen yli viisi vuotta, kertoo Esa Härmälä. Euroopan unionin maatalouspolitiikkaa ollaan taas muuttamassa. Komission pöydällä on parhaillaan terveystarkastus. EU:ssa on odotettavissa kova vääntö maatalouspolitiikan tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen. Härmälä seuraa tätäkin keskustelua ja päätöksentekoa erittäin tiiviisti. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on edelleen Suomen maatalouden etu. Tuskin onnistuisi vastaavien varojen siirto takaisin Suomen kansalliseen budjettiin. Erittäin tärkeää on kuitenkin jatkuvasti huolehtia siitä, että unionin maatalouspolitiikalla varmistetaan myös Suomen kaltaisten reuna-alueiden maatalous. Tämä on myös edelleen yksi Suomen EU-politiikan tärkeimmistä asioista, kuten se oli EU:n liittymäsopimusneuvotteluissakin 1994, muistuttaa Esa Härmälä.

8 8 8 uusmaalainen Monipuolista maaseutuyrittäjyyttä Yrittäjyyttä ja yhteistyötä Mahdollisuuksiin kannattaa tarttua Jos haluat tietoa uuden yritystoiminnan aloittamisesta, ota yhteyttä hankkeen projektipäällikköön. Häneltä saat lisätietoja hankkeen tuomista mahdollisuuksista ja kursseista sekä hankkeen toiminnasta. Lisätietoa saat myös ilmoittautumalla hankkeen informaatiotilaisuuksiin, joita järjestetään seuraavilla paikkakunnilla ja teemalla: Tienhoitoyrittäjyys Lämpöyrittäjyys / Polttopuun myynti Metalli- ja puualan alihankinta Jätevesijärjestelmin uusimisurakointi/yrittäjyys Maanantaina Pukkilan Tietotalo, Keskustie 15, Pukkila Tiistaina Virastotalo, Siipoontie 1, Nummi-Pusula Keskiviikkona , Uudenmaan maaseutuopisto (auditorio), Uudenmaankatu 249, Hyvinkää Kiinnostaako sinua? Tienhoitoyrittäjyys Lämpöyrittäjyys / Polttopuun myynti Metalli- ja puualan alihankinta Jätevesijärjestelmin uusimisurakointi/yrittäjyys Liity sähköpostijakeluun niin saat nopeasti tietoa koulutus- ja muista tapahtumista. Lähetä meille koneella sähköpostiosoitteesi ja tieto mikä edellä mainituista aloista sinua kiinnostaa: Katso myös joka välittää ajankohtaista tietoa hankkeen toiminnasta. Marraskuussa 2008 alkavat toimialakohtaiset yrittäjäkurssit ja yhtenä kouluttajana tulee toimimaan koulutuspäällikkö Lasse Hakala. Ota yhteys niin kerromme lisää syksyn tapahtumista. Maaseutuyrittäjyyden Uusimaa -hankkeen ( ) päätavoitteena on uuden yritystoiminnan aktivointi ja käynnistäminen sekä toimintaedellytysten luominen maaseutuyrityksille. Hankkeessa on neljä toiminta-aluetta: maaseutuyrityksen omissa tiloissa toteutuva metalli- ja puualanalihankinta, koneurakoinnin tienhoitoyrittäjyys, jätevesijärjestelmien uusimisurakointi ja asennuspalvelu sekä bioenergiaan liittyvä lämpöyrittäjyys. Hankkeen tarjoamat mahdollisuudet sopivaterityisenhyvinniillemaaseutuyrittäjille, joilla on metalli- tai puualan osaamistajasopivattuotantotilatvalmiinasekä yrittäjille, jotkahaluavatkehittääosaamistaan metalli- ja puualalla. Lisäksi kohderyhmänä ovat ne maaseutuyrittäjät, jotka ovat halukkaitakehittämäänyrittäjyyttäja joilla on sopiva konekanta ja halu osallistua markkinalähtöisten verkostojen rakentamiseen ja kehittämiseen tienhoitoyrittäjyyden, ympäristötekniikan ja bioenergian sekä lämpöyrittäjyyden alueella. Hankkeen tavoitteena on alakohtaisilla kursseilla parantaa ja laajentaa aloittavien yrittäjien ammattitaitoa ja tietoutta alihankinnas- Christer Projektipäällikkö Gustafsson ta, tienhoito- ja lämpöyrittäjyydestä ja ympäristötekniikasta sekä edesauttaa yrittäjien verkottumista, niin että investointi-, markkinointi-, liiketoiminnan suunnittelu- ja rahoituspalvelut kytkeytyvät entistä paremmin maaseutuyritysten kehitystarpeisiin. Sitoutuneille viljelijöille hanke järjestää myös ammattikoulutusta muun muassa hitsauksen perus- ja pätevyyskursseilla. Tule kuuntelemaan miten pääset yrittäjyyden alkuun. Saat myös tietoa yrittäjyydestä ja yritysmuodoista. Ilmoittautumisia alueellisiin informaatiotilaisuuksiin pyydetään viimeistään : puh , tai Tuula Kerko-Ervasto puh , Lisätietoja hankkeesta: Christer Gustafsson Ohjelma: Klo Monipuolista maaseutuyrittäjyyttä projektipäällikkö Christer Gustafsson, Maaseutuyrittäjyyden Uusimaa hanke Sivuelinkeinoharjoittajasta alan yrittäjäksi toimitusjohtajat Harri Kari, Kari Kaján ja Jukka Pötry, Uudenmaan Uusyrityskeskukset Miten hankkeessa edetään tästä eteenpäin? Christer Gustafsson n Tilaisuus päättyy Yhteystiedot Maaseutuyrittäjyyden Uusimaa kehittämis- ja koulutushanke MTK-Uusimaa / NSP-Nyland Simonkatu 6 A HELSINKI Projektipäällikkö Christer Gustafsson, ,

9 uusmaalainen 9 Teiden hoidosta vastaavana pääurakoitsijana Destia Oy:n kokemukset tukevat vahvasti paikallisten re- Maataloustraktorin käyttö tienhoidossa surssien käyttöä. Paikallisten toimijoiden avulla hoitotyöt pystytään tekemään nopeasti ja laadukkaasti, alue- ja tienkäyttäjätuntemusta hyödyntäen. Maaseutuyrittäjillä on erittäin hyvät lähtökohdat, sekä osaamiseltaan, että maataloudessa käytettävin pääkonein tuottaa teiden talvija kesähoitoon tarvittavia palveluita. Myös tienkäyttäjien tarpeita edustavat ja pääurakoitsijoiden valinnasta vastaavat tienpitäjät, kuten Tiehallinto ja kuntasektori, kannattavat paikallisten voimavarojen hyödyntämistä. Pääurakoitsijoiden oman kaluston määrä on alueurakan toteuttamisessa aiempaa vähäisempää ja se kohdentuu vilkkaimmin liikennöityjen väylien ajoratojen talvihoitoon. Traktorit tienhoidon pääkoneina Traktoreiden painon ja tehon, sekä tarvittavien lisälaitteiden kehitys on mahdollistanut traktoreiden käytön alemmalla tieverkolla kaikissa talvihoidon tehtävissä. Tiepituutena mitattuna valtion ylläpitämistä yleisistä teistä yli 50 % ovat tällaisia teitä. Alemman tiestön mutkaisuus ja mäkisyys huomioiden traktoreilla saavutetaan talvihoitotöissä käytännössä sama työnopeuskuinkuorma-autolla. Traktorin katsastaminen liikennetraktoriksi mahdollistaa 50 km/h ajonopeuden ja kytkentämassaltaan yli 10 tonnin kuormien käytön. Hydraulitehot markkinoilla olevissa traktorimalleissa ovat riittäviä tienhoidossa tarvittavien lisälaitteiden käytölle. Talvihoidon lisälaitteista Yleisimmät talvihoidossa tarvittavat lisälaitteet koostuvat etuaurasta, alusterästä, sivuaurasta sekä hiekoituslaitteista. Taajamien ulkopuolisen tiestön hoidossa lumen kuormaustarvetta ei käytännössä ole ja etuaura kiinnitetään kuorma-auton tavoin erilliseen aurauspuskuriin. Etukuormaajakiinnitteiden aura on tienopeuksissa työturvallisuusriski ja lumen poiston osalta tehoton. Etuauran lisäksi aurauksessa käytetään, tieleveydestä riippuen, sivuauraa. Tällä saadaan riittävä aurausleveys, tie saadaan kerralla puhtaaksi ja säästetään kustannuksia. Sivuauraa käytetään myös kevättalvella aurausvallien madaltamiseen. Erilaisten hiekoituslaitteiden tarjonta on mahdollistanut myös ns. linjahiekoituksen toteuttamisen traktorikalustolla. Kun traktorikalustolla suoritetaan hiekoitusta yli 2 m3 kuormakoolla, niin omistaja joutuu maksamaan ns. päiväveron polttoaineesta. Traktoreiden päivämaksujärjestelmä uudessa polttoainemaksulaissa on säilytetty mahdollisuus suorittaa traktorista ns. päivämaksu. Päivämaksu suoritetaan ennen kuljetukseen ryhtymistä, esim. Internetin kautta. Tällä hetkellä polttoaineen päiväveron suuruus on 5 /vrk. Tiedotpolttoaineveronkäytöstäsivulla: Nykyiset lanaratkaisut mahdollistavat traktorikaluston käytön sorateiden pintakunnon hoidossa kesäkausina. Ajoratojen kesä- ja talvihoitotöiden lisäksi maaseutuyrittäjien palvelutarjontaan kuuluvia töitä voivat olla maa- ja kiviainestoimitukset, niitot ja raivaukset sekä muuttieympäristönviherhoitotyöt, ojitustyöt, maarakennuskuljetukset, sekä metallialan konepajatyöt. Oiva Huuskonen Jätevesijärjestelmien uusimisurakoitsijoita tarvitaan lisää Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamis- ja uusimistarve tulee jo lähivuosina nopeasti kasvamaan, sanoo suunnittelija ja alan yrittäjä Jouni Saunamäki. Nykyiset maansiirto- ja koneyrittäjät eivät tule Länsi-Suomen Ym- Jouni Saunamäki millään kasvavasta päristötekniikka työmäärästä selviämään, joten uusil- Oy le yrittäjille on nyt tilaa. Työtä tulee runsaasti tarjolle jätevesijärjestelmien kokonaisurakoinnissa ja siihen liittyen vanhan järjestelmä poistossa, uuden laitteiston asentamisessa sekä maansiirtotöissä. Urakoinnin lähtökohtana on, että yrittäjät ehdottomasti toimivat ja etenevät tehdyn suunnitelman mukaisesti, Jouni Saunamäki tähdentää. Urakoitsijoiden tulisi myös muistaa että järjestelmän asennukseen ei pidä lähteä ilman asianmukaista suunnitelmaa. Maaseutuyrittäjyys sopii koneurakointiin Oiva Huuskonen Destia Oy... Jätevesijärjestelmien urakointi edellyttää yrittäjältä hyvää perusammattitaitoa. Ammattimaista yleisosaamista pystytään täydentämään ja parantamaan alan kursseilla, joissa muun muassa käsitellään miksi jätevesien puhdistusta tarvitaan ja mitkä ovat esimerkiksi kunnan vaatimukset työn suorittamisessa. Yrittäjillä pitää olla hallinnassaan myös piirustusten peruslukutaito sekä taito käyttää korkeusmittaus- ja vaakituslaitteita. Nämä osaalueet kuuluvatkin yrittäjäkoulutuksen kurssiohjelmaan. Saunamäki uskoo, että alalle tulevan yritystoiminta ei ainakaan kaadu ammattitaidon puutteeseen, koska sitävartenontarjollaammattikoulutusta. Yrittäjä vastaa ylläpidosta Jätevesijärjestelmät vaativat säännöllistä ylläpitoa, johon kuuluvat esimerkiksi prosessin tuottaman lietteen tyhjennys ja poiskuljetus sekä kemikaalien lisäys ja järjestelmän silmämääräinen tarkastus. Nämä toimenpiteet yrittäjä voi hyvinkin hoitaa, mutta varsinaiset huoltotoimenpiteet suorittaa yleensä laitevalmistajan valtuuttama huoltohenkilö, sanoo Saunamäki. Moni valmistaja on kiinnostunut solmimaan myös huoltosopimuksen yrittäjän kanssa. Uudellamaalla riittää urakoitsijoille töitä Tilastokeskuksen vuoden 2007 tilastojen mukaan Uudellamaalla on haja-asutusalueella noin asuinkiinteistöä, joista :lla on tarve liittyä joko kunnalliseen verkostoon tai hankkia kiinteistökohtainen puhdistusjärjestelmä. Maakunnan loma- asuntokanta on noin , joista noin 97,5 % joutuu järjestämään määräysten mukaisen jätevesipuhdistuksen vuoteen 2014 mennessä. Christer Gustafsson Viljelijöille tarkoitettu ja suunniteltu Perushitsauskoulutus (5 pv) Aika: ja Paikka: Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus (Innofocus) Vihdintiie 30-32, Nummela Hinta: 500 (alv 0 %). Opintorahaa voi hakea yhteensä (Myel-vakuutetut) Pyynnöstä lähetämme sinulle tarkempi kurssiohjelma. Kurssiohjelma löytyy myös ja MTK-Uusimman kotisivuilta. Kurssimaksu on vähennyskelpoinen maatalouden verotuksessa. Huom! Hitsauskurssi sopii myös hyvin metallialan alihankinnasta kiinnostuneille viljelijöille. Lisätietoja: Christer Gustafsson, , Ilmoittautuminen kurssille viimeistään maa : MTK-Uusimaa, Tuula Kerko-Ervasto, , , ; Christer Gustafsson, , Lasse Hakala, Prokura Oy: Selviä suhdannekuopista Kun maailmantalouden turbulensssit heilauttelevat kokonaisia kansakuntia, joutuu yksittäinen toimijakin miettimään omaa selviytymistrategiaansa. Monet tutkimukset puoltavat erilaisten verkostojen hyödyntämistä etenkin silloin, kun toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Historia osoittaa kiistatta sen, että monen menestystarinan taustalla onoikea-aikainenjalisäarvoatuottava verkoston rakentaminen. Ymmärrys siitä, että jakamalla tietoa ja resursseja me loppupelisssä pärjäämme paremmin kuin yksin puurtaessa. Ei ole mitään järkeä siinä, että kaikki tekevät samat virheet peräkanaa, kun voisimme oppia toisiltamme. Näin perustelee koulutuspäällikkö Lasse Hakala Prokura Oy:stä verkostoitumisen etuja. Maaseudun yritystoiminnalla etsikkoaika Jokainen voi omalta kohdaltaan miettiä, mitä voi tehdä oman verkostonsa hyväksi ja onko verkoston päivitys ajan tasalla? Vanhassa maatalousyhteiskunnassa kyläkunnat muodostivat erinomaisen turvaverkon monella tapaa ja silloin hyväksi havaitulle toimintakonseptille on olemassa nyt selkeä yhteiskunnallinen tilaus. Näen rakennemuutoksessa oivan mahdollisuuden kehittää ja laajaalaistaa maaseudun yritystoimintaa uusien liiketoimintamallien kautta. Jos ajatellaan nykyistä jätevesilakia ja sen tulevaisuudessa tuomia sanktioita, niinsiinähänoivallinenbusineksen paikka. Nyt kannattaisi ehdottomasti ottaa markkina haltuun ja laittaa toimintamallit ajantasalle. Investoinnit eivät ole järin suuria ja järjenkäyttö on sallittua. Kun kaikki pärjäävät, niin ketään ei ota pattiin Lasse Hakalan mukaan olennainen kysymys on siinä, että saavatko kaikki verkostossa toimivat ansaitsemansa osuuden? Kun jokainen hoitaa oman tonttinsa hyvin ja laadukkaasti, niin koko palveluketju pärjää. Jokaisen on huolehdittava oman osaamisensa tasosta, niin ettei yksikään toimija erotu huonolla tekemisellä. Loppukäyttäjälle eli maksavalle asiakkaalle on aivan sama, kuinka monta tai ketä oli tuottamassa ostettua tuotetta tai palvelua, kunhan asiakas saa sitä, mitä on ostanut. Ne, jotka hiffaavat verkostoitumisen parhaat puolet ensimmäisenä, pääsevät kuorimaan kerman päältä. Jatkossa pelin kovennettua tulijoita riittää, mutta ensimmäisenä markkinoille tulleet ovat jo tilinsä tehneet. Siellä on esim. kymmeniä tuhansia kiinteistöjä, joiden jätevesiasiat pitää saattaa ajan tasalle, eikö tässä ole riittävästi ansaintalogiikkaa, kysyy Lasse Hakala Prokura Oy:stä

10 10 uusmaalainen Työterveyshuollosta apua sairastumisen ehkäisyyn Maanviljelijät Susanna ja Pentti Huppunen Nurmijärveltä ovat tyytyväisiä maatalousyrittäjien työterveyshuollon palveluihin. He ovat kaksi vuotta sitten tehneet myös sairaanhoitosopimuksen, jonka kautta apua on saanut tarvittaessa tutulta työterveyslääkäriltä. Erkka Blomberg Susanna ja Pentti Huppunen hoitavat ympärivuotisesti kasvinviljelytilaansa Nurmijärven Perttulassa. Osan vuotta isäntää työllistää maatalouden lisäksi myös oma saha, jossa puutavaraa jalostetaan eteenpäin. Myös talon emäntä käy satunnaisesti töissä tilan ulkopuolella. Huppuset kiittelevät Nurmijärven työterveyshuoltopalveluja. Maatalousyrittäjien terveystarkastukset ja tilakäynnit ovat sujuneet ajallaan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti: terveystarkastus on tehty kahden vuoden välein. Tilakäynneillä on keskitytty ennen kaikkea hengitysilman parantamiseen. Pentillä on ollut lapsesta asti pölyallergia, minkä vuoksi pölyltä suojautuminen on tärkeää. Oman hyvinvoinnin kannalta on hyvä myös seurata kolesterolin ja verensokerin lukemia, koska haluan ehkäistä ennalta vakavia sairauksia, Pentti tuumaa. Tilakäynnillä Huppuset ovat saaneet arvokasta tietoa myös oikeista työasennoista. Kävimme tilakäynnin aikana kaikki työkohteet läpi ja niissä ilmenevät vaaran paikat. Olimme itsekin tehneet paljon esimerkiksi liukastumisten välttämiseksi. Kaivuri hoitaa nostamiset ja kantamiset, joten lapiota ei tarvitse paljon käyttää. Sahaustyössä Pentillä on käytössä kuulonsuojaimet, joissa on puhelin. Asiakkaita voi näin palvella työn lomassa ja samalla suojautua kuulovaurioilta. Pentti toimittaa myös kesäisin tuoretta heinää Korkeasaareen joka toinen päivä. Siinä mätetään talikolla 3000 kiloa kerrallaan ja opit oikeista työasennoista ja vastaliikkeistä ovat tarpeen. Aputyövoima on välttämätöntä, jotta aikaa jää myös muille peltotöille, Pentti toteaa. Huppuset tarttuivat heti sairaanhoitosopimukseen, kun se oli mahdollista. Susanna kiittää hyvää hoitoa ja maataloutta ymmärtävää työterveyslääkäriä. Kärsin käsien puutumisesta ja pääsin työterveyshuollon kautta käsikirurgin tutkittavaksi. Voin omasta puolestani suositella työterveyshuoltoa muillekin. Se ei maksa paljoa ja kaiken edut ovat oikeasti hyödyllisiä. Paikallinen tuottajayhdistys järjestää työterveyshuoltoon kuuluville varhaiskuntoutusta. Yhteiset jumppahetket ja kuntotapahtumat yhdistävät ja parantavat työkykyä. Kuntoremonttilomalle tai kylpyläreissuille emme ole ehtineet vielä, vaikka kiinnostusta sellaiseen toki on. Teemavuodesta vauhditusta työterveyshuoltoon Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Työterveyslaitos, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos ovat vauhdittaneet tänä vuonna työterveyshuoltoon liittymistä. Tällä hetkellä koko maassa 38 prosenttia MYEL-vakuutetuista on liittynyt työterveyshuollon asiakkaiksi, kun Uudenmaan vastaava luku on noin 30 prosenttia. Teemavuoden aikana liittyneiden määrän toivotaan kasvavan 10 prosenttia. Työterveyshuollon palvelut edistävät työkykyä ja ovat turvaamassa kaikkien toivomia terveitä eläkevuosia. Tilastojen mukaan Melasta eläkettä saavat miehet ovat eläkkeellä keskimäärin 22 vuotta ja naiset 25 vuotta: useimpien mielestä ei ole yhdentekevää, millaisessa kunnossa tämän ajan viettää. Lokakuun alkuun mennessä on ollut noin 80 työterveyteen liittyvää tapahtumaa eri puolella Suomea. Uudenmaan päätapahtuma järjestetään Pentti, Susanna ja 8-vuotias Matias Huppunen tilan pihamaalla Hyvinkään Sveitsissä. Myös siellä voi ilmoittautua työterveyshuollon asiakkaaksi. Myös sivutoimiset mukaan Moni sivutoiminen maatalousyrittäjä luulee, että työterveyshuolto on kunnossa, kun he ovat mukana työnantajan järjestämässä työterveyshuollossa. Maataloustyö eroaa kuitenkin merkittävästi tilan ulkopuolisista töistä terveysriskien suhteen. Harvassa palkkatyössä kohdataan samassa määrin esimerkiksi pölyä, kosteutta tai vaarallisia kemikaaleja, jotka ovat maataloudessa hyvin yleisiä. Maataloustyön fyysinen rasittavuus ilmenee myös kiireisinä työhuippuina kylvö- ja korjuutöissä. Nämä riskit on mahdollista tunnistaa työterveyshuollon kautta. Työterveyshuollon korvausjärjestelmää ollaan muuttamassa siten, että maatalousyrittäjät voivat hankkia työterveyshuoltopalvelut vaihtoehtoisesti yksityiseltä palvelun tuottajalta. Aiemmin tilakäyntien korvauskäytäntö oli erilainen terveyskeskuksissa ja yksityisillä lääkäriasemilla. Tulevaisuudessa tilakäyntien korvausperusteet eivät riipu palvelun tuottajasta. Lainmuutos on tulossa voimaan ensi vuoden alusta. Muutos lisää kilpailua ja sen toivotaan virkistävän palvelujen tarjontaa. Sirpa Havu Projektipäällikkö, Mela Työeläkeote vuoden tärkein posti Maatalousyrittäjät saavat työeläkeotteen postitse loka-marraskuussa. Työeläkeotteesta näet, paljonko eläkettä sinulle on kertynyt. Lue työeläkeote huolella. Sähköisen työeläkeotteen löydät osoitteessa Kasvata eläkettäsi MYEL-vakuutuksella MYEL-vakuutus on edullinen tapa parantaa omaa eläketurvaa. Tarkista MYEL-työtulosi ajan tasalle jo tänään. Ota yhteyttä Mela-asiamieheen tai asiakaspalveluumme, puh Työtulon muutoksen voit tehdä myös internetissä.

11 uusmaalainen 11 Työeläkeote kertoo eläketurvastasi Kuluvan syksyn aikana jokainen MYEL-vakuutettu maatalousyrittäjä saa ensimmäistä kertaa työeläkeotteen. Se on vuoden tärkeimpiä posteja. Työeläkeote kertoo, paljonko sinulle on kertynyt työeläkettä yksityisen alan työsuhteista sekä yrittäjyys- ja maatalousyrittäjyysjaksoista. 50 vuotta täyttäneille kerrotaan myös, paljonko vanhuuseläkettä on odotettavissa, jos jatkaa työskentelyä nykyisellä palkalla tai yrittäjätulolla 63-, 65- tai 68-vuotiaaksi. Työeläkeotteen tunnistaa kuoressa olevasta sinivalkoisesta merkistä. Työeläkeote lähetetään tästä eteenpäin joka vuosi. Tarkista työeläkeote huolella Työeläkeote on kuin veroehdotus. Jokaisen velvollisuus on tarkistaa oma työeläkeotteensa huolella. Jos otteessa on virheitä tai siitä puuttuu joitain yksityissektorin työsuhteita, pitää puutteet ilmoittaa itse Melaan. Julkisella sektorilla (valtio, kunnat, seurakunnat) tehdyt työsuhteet eivät vielä tänä vuonna näy työeläkeotteella. Työeläke maksetaan aikanaan vain työeläkeotteelle kirjattujen työsuhteiden ja yrittäjyysjaksojen perusteella. Kirjeen mukana tulee selkeä ohje siitä, miten työeläkeote tarkistetaan. Pidä MYEL-työtulosi ajan tasalla Maatalousyrittäjän on tärkeää pitää MYELtyötulonsa todellisuutta vastaavalla tasolla. MYEL-työtulon perusteella lasketaan eläkeetuuksien lisäksi äitiys- ja vanhempainrahat, tapaturmapäivärahat ja sairauspäivärahat. Myös maatilan muun yritystoiminnan tulot kannattaa ottaa huomioon oikeaa MYEL-työtulon tasoa valittaessa. Yrittäjätoiminnan alusta lähtien oikein mitoitettu työtulo takaa ansiotason mukaisen eläkkeen. Vasta viimeisten työvuosien aikana tehdyt työtulon korotukset eivät ehdi juurikaan vaikuttaa eläkkeen määrään. Maatalousyrittäjän eläkevakuutus tarjoaa vakuutuksenottajalle paljon enemmän kuin pelkän eläkkeen. MYEL-järjestelmän kautta maksetaan myös työkyvyttömyyseläkkeet ja perhe-eläkkeet. MYEL on siis kattavampi kuin vapaaehtoiset eläkevakuutukset. Suunnittele omaa eläkettäsi Melan sähköisissä asiointipalveluissa, www. mela.fi/asiointipalvelut, voi laskea omaa eläkekarttumaa erilaisilla MYEL-työtulon tasoilla. Asiointipalveluissa voi myös tehdä MYELtyötulon muutoshakemuksen ja katsoa työeläkeotteen sähköisessä muodossa. Palveluihin kirjautumiseen tarvitaan verkkopankkitunnukset. Omia kokeilulaskelmia voi tehdä myös Melan internetsivuilla: > Vakuutusturva > Laskurit. Työuran jatkaminen kartuttaa eläkettä Vanhuuseläkkeelle voi nykyään jäädä joustavasti vuotiaana. Jokainen valitsee itselleen sopivan eläkkeellesiirtymisiän. Kun jatkaa työssä 63 ikävuoden jälkeen, eläkekarttuma nousee huomattavasti vuotiaana vanhuuseläkettä karttuu 4,5 prosenttia vuotuisesta MYEL-työtulosta. Alle 53-vuotiaana eläkekarttuma on 1,5 prosenttia MYEL-työtulosta ja vuotiaana 1,9 prosenttia MYEL-työtulosta. Ota yhteyttä Melan asiakaspalvelu ja asiamiehet auttavat mielellään kaikissa Mela-turvaan liittyvissä asioissa. Asiakaspalvelun numero on ja asiamiehet tavoitat numerosta Asiamiesten yhteystiedot löytyvät myös internetsivuiltamme. Vesienhoidon NETTI-TV Markku Pulkkinen viestintäpäällikkö Maatalousyrittäjien eläkelaitos Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmat Sipoonjoella ja Vihtijoella Sipoonjoen alueella on käynnistynyt tänä syksynä kosteikkojen yleissuunnittelu ja luonnon monimuotoisuuden kartoitus. Yleissuunnitelmien tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelua edistävien kosteikkojen perustamiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Toimenpiteiden toteuttaminen on vapaaehtoista, eikä suunnitelma velvoita maanomistajia mihinkään. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa maatalouden ympäristötukea tai muuta rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Suunnitelma valmistuu kesällä Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma on tehty aiemmin Vihtijoen valuma-alueelle. Yleissuunnitelma sisältää kaikkiaan 102 kohdetta, minne kosteikon voisi perustaa. Niistä valtaosa on mahdollista toteuttaa maatalouden erityisympäristötuella. Lisätietoja kosteikkojen yleissuunnitellusta antaa Irmeli Ahtela Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Vihtijoen yleissuunnitelmaan voi tutustua osoitteessa maatalous Uudenmaan ympäristökeskus on käynnistänyt mediaprojektin, jossa kokeillaan nettivideoiden mahdollisuuksia vesienhoidon viestinnässä. Netti-TV:ssä on nähtävänä erilaisia vesistöjen kunnostushankkeiden ja maatalouden vesiensuojelumenetelmien esittelyjä kuten suojavyöhykkeet ja ravinnetaseiden laskeminen. Lisäksi netti-tv:stä löytyy vesienhoitoon liittyvien luentojen sekä asukas- ja koulutustilaisuuksien taltiointeja. Vesienhoidon netti-tv löytyy osoitteesta: Viljakaupan varma tekijä Uusi nuorten asiamies Syyskuun alussa aloitti liitossa uusi nuorten asiamies Sanna-Helena Rantala. Viikissä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Sanna-Helena on kotoisin Nurmosta Pohjanmaalta. Nuorten asiamiehen pesti on MTK-Uusimaan ja Hämeen sekä NSP:n yhteinen ja Sanna-Helena tulee hoitamaan sitä osa-aikaisesti maatalousekonomian opintojensa lomassa. Sanna-Helenaa on kiinnostanut tuottajajärjestö jo pitkään ja hän odottaa maaseutunuorten aktivointityöltä paljon. Nuorten tulevaan toimintaan on suunnitteilla opintomatkoja lähelle ja kauas, teemaseminaareja, nuorten kuntoloma yms. Sanna-Helena toivoo lisää toimintaideoita ja lupaa lähiaikoina tiedottaa tulevista tapahtumista. Liity siis sähköpostilistalle Olosuhteet vaihtelevat, mutta yksi pysyy: Raisio on varma ja luotettava vaihtoehto aina, kun etsit asiantuntevaa kumppania viljakauppaan. Sopimusviljelijänä saat kilpailukykyisen hinnan, luotettavat analyysit ja uusimmat lajikkeet. Satosi parhaaksi kylvöstä myyntiin myös huomenna.

12 12 uusmaalainen Äänestä maaseudun puolesta kuntavaaleissa Tulevat kuntavaalit ovat monessa mielessä merkittävät etenkin kuntaliitos- sekä siihen menossa olevissa kunnissa. Äänestäjien mielenkiinto vaaleja kohtaan saattaa olla laimeaa, kun entisen oman kunnan alueelta valituksi tulee ehkä vain 2-3 edustajaa tai kunta on jo tehnyt periaatepäätöksen tulevasta liitoksesta. Enää ei ole ehdokkaana tuttu naapurin emäntä tai isäntä, jonka puoleen on voinut kääntyä kaikissa arkisissa asioissa. Nyt on kuitenkin erityisen tärkeää, että varsinkin maaseudun ihmiset äänestäisivät aktiivisesti maaseudun asioita tuntevia ehdokkaita. Etenkin maaseudun nuoria pitäisi innostaa vaaliuurnille. Tämä takaisi, että hajaasutusalueella sekä pienten kuntien taajamissa lähipalvelut olisivat yhtä hyvät kuin kuntakeskuksissa. Vuoden 2009 alussa toteutuu Suomessa 32 kuntaliitosta. Uudellamaalla Tammisaari, Karjaa ja Pohja muodostavat Raaseporin kunnan ja Sammatti liittyy Lohjaan. Seuraavan valtuustokauden aikana käydään varmasti useita neuvotteluja liitoksista ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Valtuutetut joutuvat tekemään tärkeitä päätöksiä kuntalaisten puolesta, joiden vaikutus on pitkälle tulevaisuuteen. Uusien luottamushenkilöiden niin valtuustoissa, hallituksissa kuin lautakunnissa on muistettava, että kunta on muutakin kuin taajama. Terveys-, koulu- ja vanhustenhoitopalveluihin sekä ympäristöön, rakentamiseen ja teiden kunnossapitoon on panostettava myös maaseudulla. MTK on julkaissut kuntavaaleihin suunnatun esitteen, jossa korostetaan varsinkin vihreiden elinkeinojen merkitystä kuntien kehittymiselle. Käynnistetään kasvukausi ohjelmalla järjestö antaa eväitä tuleville valtuutetuille ja muille luottamushenkilöille. MTK:n kuntavaalisivut on avattu osoitteessa Käykää tutustumassa ja tilaamassa maaseudun ääni matkapuhelimeen. Vaikuta kuntavaaleissa oman asuinalueesi puolesta! Tuula Kerko-Ervasto MTK:n kuntaohjelman teesit: Panostus vihreisiin elinkeinoihin voi luoda Suomen kuntiin jopa uutta työpaikkaa Maailman puhtaimman maaseutuympäristön vaalijat ansaitsevat kuntien täyden tuen Maa- ja metsätilojen työllistävä vaikutus tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin Kuntien ostostrategian tulisi tukea maatalousyrittäjien ryhtymistä peruspalveluita tuottaviksi palveluyrittäjiksi Maaseutukuntien lapsille turvattava mahdollisuus koulunkäyntiin lähellä omaa kotia Maalle muuttavat asukkaat vahvistavat maaseutukylien ja kuntien taloutta ja vetovoimaa Kuntien hankinta- ja kilpailupolitiikka maaseutuyrittäjiä tukevaksi ja kouluruoka kuntoon Haja-asutusalueet tarvitsevat ajanmukaiset kulku- ja tietoliikenneyhteydet Vihreiden elinkeinojen yrittäjien ääni kuuluviin kunnissa Tiedossamme olevat yhdistystemme jäsenehdokkaat Uudellamaalla (listoissa saattaa olla puutteita, mutta pääasia, että maaseudun naisia ja miehiä valitaan runsaasti uusiin valtuustoihin.) ARTJÄRVI Ahtiainen Jani (kesk) Anttila Ari (kesk) Huuhtanen Reima (kesk) Koskimaa Päivi (kesk) Kyöstilä Mauri (kesk) Malmiharju Tapio (kesk) Soinoja Solita (kesk) Väliahdet Markku (kesk) ASKOLA Linna Jorma (kesk) Puotila Tommi (kesk) Pusula Erkki (kesk) ESPOO Jouhtimäki Tauno (kesk) HYVINKÄÄ Haapamäki Heimo (kesk) Jaakkola Olavi (kesk) Jokinen Jouko (kesk) Siekkinen Olavi (kesk) Vanhatalo Tuula (kok) Vilja Hannu (kesk) KARJALOHJA Erola Matti (kesk) Heljävaara Tapio (kesk) Henriksson Keijo (sd) Hindersson Kim (kok) Johansson Veli (kesk) Kerko-Ervasto Tuula (kesk) Lehervo Teija (kok) Lehtonen Markku (kesk) Rautiainen Markku (kok) Wägg Tauno (kok) KARKKILA Hjelm Jukka (kesk) Sorvari Hilkka (kesk) Syrjänen Vesa (kok) Velin Raino (kesk) LAPINJÄRVI Hasu Tuomo (kesk) Hirvola Timo (kesk) Onnila Ulla (kesk) LOHJA Alhopuro Erkki (kesk) Harjuranta Aila (kesk) Korpijaakko Pekka (kesk) Maaheimo Erik (kok) Piekka Tuija (kok) Åström Petteri (kesk) MYRSKYLÄ Fabritius Markku (kesk) Forsman Kristian (kesk) Forsman Rolf (peruss.) Lindqvist Mika (kesk) Saarinen Mervi (peruss.) Sjölund Henrik (kesk) MÄNTSÄLÄ Allonen Ilkka (kesk) Heikkilä Aino (kesk) Hynninen Eija (kesk) Jussila Aira (kesk) Keskinen Jarmo (kok) Kosonen Jyrki (kesk) Krakau Harri (kok) Laine Kaisa (kesk) Laine Kimmo (kok) Leppälä Jyrki (kok) Mäkipää Marja-Leena (kesk) Paavola Hannu (kesk) Peltola Jyrki (kok) Peltola Veijo (kesk) Salmi Petri (kok) Seppälä Hilja (kok) Sundberg Anneli (kok) Teppinen Marja (kesk) Virolainen Kari (kesk) Virtanen Hilkka (kesk) NUMMI-PUSULA Aarnio Kaisa (kok) Alanne Päivi (kesk) Härmälä Risto (kd) Kyttälä Kari (kok) Maittila Hannele (sit) Mannerkoski Veikko (kesk) Manni Sarita (kok) Mela Jyri (kok) Nieminen Veli (kesk) Pakkasmaa Pauliina (kesk) Parikka Jyrki (kesk) Randell Oili (kesk) Sairasalo Marko (kok) Sarvi Kristian (kesk) NURMIJÄRVI Airikkala Risto (kesk) Jaakkola Pia (kesk) Jalava Markku (kok) Laakso Katri (kesk) Mattila Ilpo kesk) Mikkola Pertti (kesk) Muuronen Elvi (kesk) Suono Hilkka (kesk) Toivomäki Päivi (kesk) Toivonen Kallepekka (kesk) ORIMATTILA Eskola Arvo (kesk) Heikkilä Merja (kesk) Keskevaari Jarmo (kok) Koivisto Mikko (kesk) Kokko Paavo (kesk) Mölsä Tero (kesk) Riihimäki Juhani (kok) Ritala Juha (kesk) Vikman Jyrki (kesk) PORNAINEN Kalsola Matti (kesk) Niinikoski Terhi (kesk) Parviainen Kai (peruss.) Virkki Juha (kesk) PORVOO Henttala Eero (kok) Kupsu Jari (kesk) Lahtela-Mällinen Riitta (kok) Leiramo Mauri (kesk) Martniku Sira-Liisa (peruss.) Vilppula Keijo (kesk) PUKKILA Clewer Leena (kesk) Kuosa Heli (kesk) Lehtimäki Jukka (kesk) Simolinna Jussi (kok) Suniharju Satu (kok) Vappula Eino SIPOO Lankinen Veikko (kesk) Tikkanen Jouko (kesk) SIUNTIO Varpio Arto (kesk) TUUSULA Ahoranta Antero (kesk) Heikkilä Esa (kesk) Kernen Veikko (kesk) Kylliäinen Pertti (kesk) Malmlund Hans (kok) Mattila Pentti (kesk) Maula Pirjo (kesk) Niemelä Juho (kesk) Nyman Ari (kesk) Raita Jari (kesk) Riola Jouko (kok) Seuna Veikko (Tuusulan puolesta) Tammilehto Tapio (kok) VANTAA Pentikäinen Jorma (kesk) VIHTI Eurajoki Markku (kesk) Hynnälä Marko (kok) Iso-Kungas Leena (kd) Jokinen Eija (kesk) Ketola Eino (sd) Kuismanen Jaakko (ViPu) Lindfors Jouko (kesk) Luukkonen Jaakko (kesk) Mäkelä Mikko (kesk) Niemi Timo (kesk) Ollikkala Eeva (kesk) Palojärvi Martti (kesk) Sohlman Jaana (kesk) Vaittinen Olli (vihreä l.) Viljanen Eerikki (kesk) Viljanen Pekka (kesk)

13 Peltoalavalvonnat edenneet hyvin Uudellamaalla uusmaalainen 13 Peltoalavalvontojen otosmäärät vaihtelivat TE-keskusten välillä tänä vuonna ennätysmäisen paljon. Tämä johtui keväisestä komission käsittelystä, jossa uudistettiin valvontaotosmäärien korottamisia havaittujen pinta-alavirheiden johdosta jäsenmaissa. Sähköpostiosoitteella Caribialle Uudistus valmistui vasta keväällä, joten lopulliset valvontamäärät vahvistuivat vasta toukokuussa TE-keskuksille. Uudistuksen myötä koko Suomen kokonaisvalvontamäärä tippui tuhannella tilalla, mutta alueelliset erot tulivat suureksi. Uudellamaalla osin tämän uudistuksen johdosta tämän vuoden valvontaotos oli 10 %. Lukuina tämä tarkoitti 421 tilan valvontaa, joka oli kaikkein suurin TE-keskuksista. Vuonna 2007 valvottiin Uudellamaalla 270 tilaa eli valvontamäärä kasvoi edellisestä vuodesta peräti 56 %. Lopullisten valvonta otosten jälkeen myös tilojen keskimääräinen peltohehtaarimäärä kasvoi viimevuotisesta hieman yli neljästäkymmenestä hehtaarista viiteenkymmeneen hehtaariin. Tuet maksettu yli 98%:lle tiloista Valvonnat ovat edenneet kuitenkin hyvin kasvaneesta valvontamäärästä huolimatta. Viikon 41 jälkeen valvontojen puolesta on voitu maksaa ympäristö- ja LFA-tuet yli 98 %:lle tiloista Uudenmaan TE-keskuksen alueella. Valvonnat olivat kesken vielä noin 70 tilalla, joilla lähes kaikilla tilakäynti oli jo tehty ja lopuilla tilakäynti tai ilmoitus valvonnasta tehdään viikolla 42. Valvontatyön sujumista on edesauttanut viljelijöiden positiivinen suhtautuminen valvontoihin ja valvojiin ja myös hyvät ja osaavat valvojat. Vaikka työ- ja valvontamäärät ovat olleet suuria, yhteistyö tiloilla on sujunut erittäin mallikkaasti ja joskus ikävistäkin asioista on voitu keskustella rakentavassa hengessä. Pasi Hurttala Uudenmaan TE-keskus Viime kevään MTK-Viestissä julistettiin uusmaalainen kilpailu, jossa sähköpostitiedotuslistallemme ilmoittautuneet osallistuivat Holiday Club Caribian kylpyläpaketin arvontaan. Kilpailuarvonta suoritettiin ja onnettarena toimi Anna Perttu MTK:sta. Viihtyisään Holiday Club Caribia kylpylään lähtee viikonloppulomalle rentoutumaan puolisonsa kanssa Juha Kesäläinen Vihdistä. Juha liittyi maito-liha sähköpostitiedotusrinkiin. Jos et ole vielä s-posti osoitettasi meille antanut ja kaipaat lisää sähköistä tietoa, niin ilmoittaudu osoitteessa VAHVAA KUMPPANUUTTA Itikka ja Lihakunta tarjoavat jäsenilleen vahvaa kumppanuutta. Osuuspääoman korko on 20 %. Nettovarallisuusarvo on 7-kertainen osuuden nimellisarvoon verrattuna. Toimintaansa kehittäville jäsentiloille se on merkittävä verotuksellinen etu. Kun tähän yhdistetään kotimaisuuteen vihkiytynyt ja juurensa tunteva ketju Atria, A-Tuottajat ja A-Rehu, jäsenemme voivat tältä osin huoletta keskittyä tilansa kehittämiseen. Lihantuotannossa Atria-ketjua vahvempaa kumppania tästä maasta on vaikea löytää. Jäsenemme ovat myös tiedostaneet kumppanuuden arvon: Itikan osuuspääoma on kolminkertaistunut ja Lihakunnan kaksinkertaistunut 5 vuodessa. Kysy kumppanuudesta: AtriaNauta & AtriaSika, puh , A-Rehu Oy, puh Itikka ja Lihakunta - tuottajan kumppaneina alkaen vuodesta 1903.

14 14 Menossa mukana uusmaalainen Liiton entisen puheenjohtajan Matti Kalsolan taidevalokuva paljastettiin hänen läksiäisissään Tallinnan laivalla. Kuvan vierellä Matti Kalsola, vaimo Leila Kalsola ja liiton nykyinen puheenjohtaja Kallepekka Toivonen. Talousneuvos Mauri Eerolan kunniajäsenyys huomioitiin liiton kevätkokouksessa. Liiton puheenjohtaja Kallepekka Toivonen onnittelemassa Eerolaa. Taustalla liiton varapuheenjohtaja Pirjo Lehmusvaara. Kalsolan läksiäisten yhteydessä juhlittiin myös Juha Heikkilän ja Reijo Myyrinmaan kunniajäsenyyttä. Kevätkokouksessa luovutettiin Tasavallan Presidentin myöntämät ansiomerkit. Kuvasssa Veikko Lankinen (ed.), Kari Peisanen, Arto Viren ja Mauri Leiramo. Maaliskuun viljaseminaarissa pohdittiin ryhmätöinä vilja-alan markkinointikysymyksiä. Kesäretkellä tutustuttiin Metlan johtajan Juhani Häggmanin johdolla Punkaharjun tutkimuskohteisiin Lähiliittojen maaseutunuoret tekivät keväällä upean opintomatkan Brasiliaan. Lähiruokaviestin etappi Porvoon torilla. MTK: n viestin viejiä oikealta Marjaana Peltola, Aino Sillanpää ja Tuija Rantalainen. Vuonna 2007 spv-kaupan tehneet nuoret risteilyllä tutustumassa järjestön ja muiden organisaatioiden toimintoihin. GMO-vapaan alueen puolesta liputettiin Eduskuntatalon edessä. Ansiokkaasti nuorten asioita hoitanut Mari Osmalan läksiäisiä vietettiin liiton toimistossa. Marin esikoista Santeria ihailemassa Jaakko Holsti ja MTK Hämeen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kataja.

15 uusmaalainen 15 LUONTOALAN OPINTOJA HYVINKÄÄLLÄ Uudenmaan maaseutuopisto on monipuolinen luonnonvara-alan oppilailaitos lähellä pääkaupunkiseutua. Opintoihin voit halutessasi liittää lukio-opinnot ja urheiluvalmennuksen. Perustutkinnoilla koulutus, asuminen ja ruokailu on maksutonta. Tutkinnot antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Kevään 2009 yhteishaussa mukana olevat perustutkinnot LUONTO- JA YMPÄRISTÖALA (pk, yo) 120 ov Luontoalan koulutusohjelma, luontoyrittäjä Erikoistut esim. luontomatkailuun ja -opastukseen, ulkoilureittien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä luonnontuotealaan. Ympäristöalan koulutusohjelma, ympäristönhoitaja Edistät kasvien, eläinten ja ihmisten hyvinvointia parantamalla elinympäristöjen laatua eri tavoin. MAATALOUSALA (pk, yo) 120 ov Maatilatalouden koulutusohjelma, maaseutuyrittäjä Opintojen jälkeen voit toimia esim. viljelijänä, maatalouslomittajana, maatalousalan kaupan myyjänä, maaseutuyrittäjänä. Eläintenhoidon koulutusohjelma, eläintenhoitaja. Saat perusammatitaidon toimia erilaisissa eläintenhoidon ammateissa kuten lemmikki- ja löytöeläinhoitoloissa, kotieläinpuistoissa ja pieneläinkaupoissa. PUUTARHATALOUS (pk, yo) 120 ov Puutarhatuotannon koulutusohjelma, puutarhuri Opinnoissa perehdytään kukkien, vihannesten, marjojen ja hedelmien viljelyyn, jalostamiseen ja tuotteistamiseen. METSÄALA (pk, yo) 120 ov Metsätalouden koulutusohjelma, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Saavutat metsänhoidossa, puunkorjuussa, metsien monikäytössä ja ympäristönhoidossa perusosaamisen, joka huomioi myös muut luonnonhoidon ajankohtaiset vaatimukset. Voit toimia talousmetsien hoidon ja -suunnittelun sekä puunkorjuun monissa tehtävissä. Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma, metsäkoneenkuljettaja yhteistyössä Jämsän seudun koulutuskeskuksen ja TTS:n aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. UUDENMAAN MAASEUTUOPISTO Uudenmaankatu 249, Hyvinkää puh. (019) / /uumo TYÖTERVEYSHUOLLON TEEMAPÄIVÄ UUDELLAMAALLA Aika: klo Paikka: Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää Uusmaalaiset maatalousyrittäjät kutsutaan kuulemaan ja tutustumaan työterveyshuollon antamaan turvaan oman työturvallisuuden ja terveyden ylläpitämiseksi Ohjelma: - Kahvitarjoilu - Esitykset työterveyshuollosta Työterveyslaitos Mela - Ruokailu Lähivakuutus Työterveyshoito - Ohjattua kuntoutumista Lisäksi on työterveyshuollon esittely, maksuton verensokerin- ja keuhkojen toimintakykymittaus, suojainnäyttely, arvontaa Tilaisuuteen on vapaa pääsy! Maksuton ruoka- ja kahvitarjoilu Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi mennessä puh TERVETULOA! Mäntsälä kouluttaa Maatalousalan perustutkinto maaseutuyrittäjä eläintenhoitaja Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoyrittäjä luonto-ohjaaja tai luonto- ja ympäristöneuvoja Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri Rakennusalan perustutkinto maarakentaja Maatalousala: Puutarha-ala: Uudenmaan maaseudun tiedotushanke Monipuolista tietoa yhdestä osoitteesta uusmaalaisille viljelijöille tapahtumat, koulutukset, hankkeet ja ajankohtaista asiaa Keski-Uudenmaan ammattiopisto Mäntsälä Saaren kartano Pohjoinen pikatie 800, SAARENTAUS Puh ,

16 16 uusmaalainen MTK-UUSIMAAN JOHTOKUNTA 2008 puheenjohtaja Toivonen Kallepekka, Nurmijärvi , varapuheenjohtaja Lehmusvaara Pirjo, Lohja , Eerola Markus, Hyvinkää , , (tai ) Hovi Kimmo, Orimattila , Jääskeläinen Hannu, Askola , Mäkipää Marja-Leena, Mäntsälä , Nurmi Jarmo, Porvoo , Riola Jouko, Tuusula , Rusila-Haakana Päivi , Taka-Sihvola Mikko, Nummi-Pusula , Viljanen Pekka, Vihti , Vähätalo Hannu, Artjärvi , MAATALOUSTUOTTAJAIN YHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT 2008 YHDISTYS PUHEENJOHTAJA SIHTEERI Artjärvi Tapio Malmiharju Pentti Petäjä puh. (03) puh. (03) Askola Helena Holm Hannu Jääskeläinen puh. (019) puh. (019) Helsingin Jorma Pentikäinen Olli Uusi-Eskola seutu puh. (09) puh. (09) Helsinki Esa Ala-Kantti Birgitta Heiniö Hyvinkää Markus Eerola Eija Koski-Sipilä puh. (019) (019) Karjalohja- Harry Kaartinen Päivi Seger Sammatti puh. (019) puh. (019) Karkkila Raino Velin Hilkka Sorvari Puh. (09) puh. (09) Lapinjärvi Timo Hirvola Raimo Hyppönen puh. (019) puh. (019) Lohja Pirjo Lehmusvaara Eija Stigell Puh.(019) Myrskylä Markku Fabritius Pentti Urhonen puh. (019) puh. (019) Mäntsälä Pekka Nummela Arja Seppälä puh. (019) puh.(019) Nummi-Pusula Mikko Taka-Sihvola Liisa Marimo puh. (09) puh. (019) Nurmijärvi Kallepekka Toivonen Pirjo Myyrinmaa Puh. (09) puh. (09) Orimattila Kimmo Hovi Juhani Saharinen puh. (03) (työ) (03) Pornainen Esko Peltola Terhi Niinikoski puh. (019) puh. (019) Porvoo Tapani Koskela Jari Kupsu puh. (019) Pukkila Päivi Rusila-Haakana Anu Koivisto puh. (019) Tuusulan seutu Jouko Aalto Satu Taruma puh. (09) Vihti Pekka Viljanen Marja Niemi puh. (09) puh. (09) Liiton sivuilla on luottamushenkilöiden sähköpostiyhteydet osoitteessa UUDENMAAN MAATALOUSTUOTTAJAIN LIITON sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Hyvinkäällä, Uudenmaan maaseutuopistolla (os. Uudenmaankatu 249) maanantaina 15. päivänä joulukuuta 2008 klo Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 :n syyskokoukselle määräämät sekä yhdistysten esittämät asiat. Lisäksi esillä on liiton sääntömuutoksen IIkäsittely. Maatalouspoliittisen katsauksen esittää MTK:n tutkimuspäällikkö Johan Åberg. Virallisten kokousedustajien ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu alkaa klo TERVETULOA Johtokunta MTK-Uusimaan koulutus- ja tapahtumakalenteri syksy 2008 Maaseutuyrittäjyyden Uusimaa- hankkeen infotilaisuudet Pukkila, tietotalo Nummi-Pusula, Virastotalo Hyvinkää, Maaseutuopisto Liha-alan tulevaisuusseminaari Espoo, Metsätapiola Maataloustuottajain yhdistysten syyskokoukset EU:n maatalouspolitiikan uudistuskeskustelutilaisuus Helsinki Porvoo Maaseutunuorten syysparlamentti Jyväskylä, hotelli Alexandra Maitoalan tulevaisuusseminaari Espoo, Metsätapiola Työterveystapahtuma Hyvinkää, Hotelli Rantasipi Liiton syyskokous Hyvinkää, Maaseutuopisto Lisätietoa koulutuksesta ja tapahtumista saa liiton toimistosta puh tai

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON 2010-2013 1. Tavoitteet Vahvistaa hevosalan kilpailukykyä ja laadukkaita palveluja - Lisäämällä hevosalan yrittäjien osaamista ja vahvistamalla yrittäjyysasennetta - Parantamalla

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro 19.5.2000 1890/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Maatalous ja ympäristö

Maatalous ja ympäristö Maatalous ja ympäristö TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 30.10.2013 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (6/2011-6/2014)

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Jaakko Nuutila MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/6 Laatuketjun hanke 2008 nro 5676 Kummitilatoiminta päiväkodeille ja peruskouluille LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central

Lisätiedot

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Maakunnan suurhanke 1. valmistelu 16.11.2009-31.12.2010: Vanajavesikeskus-hanke 2.

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Uusimaa on Suomi pienoiskoossa Maakunnan juhlavuodesta rakentuu

Lisätiedot