Uusiutuvan energian innovaatiot, markkinat ja kaupallistaminen suomalaisten yritysten liiketoiminnan vauhdittajina

Transkriptio

1 Uusiutuvan energian innovaatiot, markkinat ja kaupallistaminen suomalaisten yritysten liiketoiminnan vauhdittajina Taaleri/Kotimaamme ompi Suomi Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1

2 Esityksen sisältö Uusiutuvan energian markkinat, kaupallistaminen ja innovaatiot: yleishuomioita Markkinoita luovia ohjauskeinoja Massatuotannon luomisen monipuoliset innovaatiot Energiatehokkuus ja uusiutuva energia Suomessa Suomen vahvuuksia Koti- ja vientimarkkinoiden roolista 2

3 Otsikon oikea järjestys: (1) markkinat, (2) kaupallistaminen ja (3) innovaatiot Driverit: tarve (ilmastonmuutoksen hillintä, muut haitat), aktiiviset toimijat: politiikka, edelläkävijäyritykset ja kuluttajat, sijoittajat markkinat, kaupallistaminen ja innovaatiot Markkinoiden luominen tehokkaasti Kaupallistamisen ytimessä: massatuotanto ja liiketoimintamallit Innovaatioiden monipuolisuus ja systeemisyys 3

4 Markkinoiden luominen tehokkaasti Aktiiviset toimijat: politiikka, edelläkävijäyritykset ja kuluttajat, sijoittajat Miksi markkinoita on vaikea luoda korottamalla kansainvälisesti päästöjen hintoja (päästökauppa, hiilivero tms.)? Hintojen nosto poliittisesti vaikeaa ylipäätään Kansainvälinen ja kansallinen, hiilivuotopelko Kohonneiden hintojen kytkentä konkreettisiin investointeihin (kansallisesti) epäsuora Kannattaa yrittää nostaa, mutta sen varaan ei voida yksin laskea: ideaalimarkkinat/todellisuus Päästökauppaa ei myöskään kaikkialla ja Suomessakaan se ei kata läheskään kaikkea 4

5 Markkinoita luovia ohjauskeinoja Ajoissa annettavat määräykset Hehkulamppujen kielto, autojen päästörajat, hiilen käyttö, öljyn erillislämmitys, polttomoottorit Jakeluvelvoitteet polttoaineiden toimittajille Kilpailutetut huutokaupat sähkön tuotannossa 5

6 Jakeluvelvoitteen vahvuus ohjauskeinona Ottamatta kantaa (nestemäisten) biopolttoaineiden edistämisen keskeisyyteen liikenteen päästöjen vähentämisessä on todettavissa että (1) Se on harvinainen keino sikäli, että Suomi on sen suhteen kunnianhimoisempi kuin EU (2) Se on ollut vaikuttava: osuus Suomessa jo reilusti yli tavoitellun 20 % (3) Sen vastustus on vähäistä (vrt. uusiutuvien tuet sähkön tuotannossa) 6

7 Miksi? Ohjauskeinossa paino uuden tukemisessa (kansallisesti) Polttoainejakelijoille suora velvoite, joka luo markkinat polttoaineiden tuottajille, polttoainetuottajille myös investointukia ja tuplalaskettavuus antaa etua kestäville kotimaisille ratkaisuille Kalliimman biotuotteen hintaa tuetaan alemmilla veroilla ja ehkä myös myyjien hinnoitteluvoimalla (tuotantotuki) Alalla olevat aktiivisia: markkinat eivät myllerry 7

8 Sähkömarkkinoilla: uusiutuvien kilpailutetut tuotantotuet Esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmä-investointeja tuetaan ainakin 50 maassa säännöllisesti järjestettävillä kilpailuilla Luo markkinan (laite- ja asennuskustannukset) ja pienentää riskiä (rahoituskustannukset) Johtaa ajantasaiseen ja alenevaan tukitasoon Saksassa aurinkosähkö: joulukuu euroa/mwh ja toukokuussa euroa/mwh 2016: Meksiko 36, Dubai 30 ja Chile 29 $/MWh 8

9 Kaupallistamisen ydin: massatuotanto ja oppimiskäyrä Henry Ford ei suunnitellut tai keksinyt halpaa autoa vaan rakensi massatuotantokoneiston joka alensi hintoja riittävän alas joihin korotetuilla palkoilla ihmiset pääsivät käsiksi. Tuomo Suntola 1990-luvulla: Aurinkoteknologian hyväksyttävyys edellyttäisi hinnan saamista massatuotantotasolle, mutta massatuotanto ei synny ennen kuin on markkinoita ja markkinat eivät synny nykyisillä hinnoilla. 9

10 Kaikissa avainasiana massavalmistus ja siitä seuraava teknologinen oppimiskäyrä yksikkökustannus laskee valmistusmäärän funktiona (2x=20%) 1) Tuuli- ja aurinkosähkö 2) Sähköenergiavarastot, älykkäät verkot 3) Siltateknologiat 4) CO 2 talteenotto ja hyödyntäminen raakaaineena sähköautot, desalinaatio, energiatehokkuus, Jero Ahola

11 Aurinkopaneelien wattihinnan kehitys valmistetun kapasiteetin funktiona Asennetun kapasiteetin tuplaus on laskenut aurinkosähkö-paneelien hintaa 20 %:lla Lähde: IEA Technology Roadmap for Solar Photovoltaic Energy 2014.

12 Aurinkoinvertterien hinta ajurina tehotiheys 700W, kg/kw 6 kw, kg/kw 25 kw, kg/kw Lähde: Fraunhofer-institute for Solar Energy Systems (ISE), Current and Future Costs of Photovoltaics Long-term Scenarios for Market Development, System Prices and LCOE of Utility-scale PV systems, study on the behalf of Agora Energiewende, Valmistetun kapasiteetin tuplaus on laskenut yksikköhintaa 19 %:lla

13 Aurinkosähkövoimalan arvonlisäveroton kokonaiskustannus Saksassa (P n < 10 kwp) (avaimet käteen) Avaimet käteen hinnat Suomessa samaa tasoa, paneelien osuus noin 40 % kokonaisuudesta Lähde: National Survey Report of PV Power Applications in Germany 2014, IEA PVPS

14 Tarvittavat innovaatiot Innovaatioiden monipuolisuus: spesifit innovaatiot: aurinko, tuuli, lämpöpumput pullonkaulat järjestelmässä: varastointi, Power2X yleisinnovaatiot: sähkötekniikka ja digitalisaatio Perustutkimukselliset ratkaisut (esim. aurinkokennot, akkuteknologiat) ja yksinkertaiset kustannuksia alas ajavat ratkaisut Logistiikka, kaupalliset toimintamallit ja rahoitus 14

15 Aurinkokennojen hyötysuhteen kehitys

16 Suomen tilanteesta 16

17 Suomen BKT 2010 hinnoin, energian kokonaiskulutus ja energiasektorin CO2-päästöt BKT 2010 hinnoin Energian kokonaiskulutus CO2 päästöt

18 Uusiutuva energia ohi fossiilisen vuonna 2017 ja yli 50 %:n 2020-luvulla kokonaiskulutuksesta % Uusiutuva Fossiilinen 18

19 Suomen vahvuudet puu/bioenergiassa Osana Suomen energiaa (jatkossa yli 30 %) Kasvava selluteollisuus ja hiilen/öljyn korvaaminen Puupohjaiset ja muut biopolttoaineet Puurakentaminen käynnistymässä Alan teknologiassa ja sen viennissä: Ponsse BMH Technology Valmet, Andritz, Amec Foster Wheeler, Renewa/KPA Neste, St1, UPM, Kaidi? Mikro-CHP: Volter, Gasek Tulikivi 20

20 Energiatehokkuus ja älykkyys Energiatehokkaat prosessit ja hukkalämpöjen talteenotto Teollinen internet: esim. Enevo Älykkään ja joustavan sähkö- ja lämmitysjärjestelmän kehittäminen Fingridin, energiayhtiöiden, ohjelmistotalojen ja kasvan pkyritysjoukon voimin: Aidon, There, Optiwatti, Fourdeg, Ouman, Nuuka, Watty, lohkoketjuteknologiat 21

21 Muita vahvistuvia sektoreita Lämpöpumput ja geoterminen energia: Oilon, Gebwell, Lämpöässä, suuret ratkaisut, St1 Maa- ja biokaasu: Meyer, Gasum, Watrec Liikenteen muita sovelluksia: Ensto, Fortum, Liikennevirta sähköisessä liikenteessä Mobility as a service kehittäminen Kevyt liikenne Tuulivoimakin vihdoin juuri nyt

22 Haasteena kotimarkkinan ja kansainvälisen markkinan ero Suomessakin kasvussa aurinkoenergia, tuulivoima, biokaasu, varastointi, sähköinen liikenne mutta silti Pohjoismaiden pienimmät markkinat ja globaali kasvu vauhdissa muualla Voiko maa menestyä (vain) sellaisilla aloilla, joissa niiden kotimarkkinat ovat suuret tai ainakin edelläkäyvät (paperikoneet ja matkapuhelimet): demot ja hiominen? Monille pk-yrityksille koti- ja lähimarkkinat ovat riittävät ja ainakin tärkeät ennen kuin on mahdollista edetä, mutta silti kasvua haettava myös suoraan kansainvälisiltä markkinoilta Myös sijoitustuotteiden osalta kotimarkkina pieni 23

23 Suomen suuret aurinkosähköjärjestelmät (yli 15 kwp) vuoden 2015 lopussa: 3500 kokonaisteho asennusvuosittain

24 2 TWh 0,5 TWh 1 TWh Jero Aholan käsitys tilanteesta (MWp) Tanska Ruotsi Suomi Norja

25 Olennainen muutos käynnissä Suomen aurinkoenergialiiketoiminnassa Edelleen alalle tulee ja kotimaassa toimijoina pieniä uusia yrityksiä, mutta nähtävissä että monet pienet liittoutuvat suurempien toimijoiden kanssa (GEF/Flinkenberg; Finnwind/Etelä-Savon Energia; Naps Solar System/Taaleri; Nocart ja Savosolar/Cleantech Invest) Energiayhtiöt aktivoituneet: Helen, Oulun Energia, mutta liiketoimintamalli vielä etsinnässä Raskas kansainvälinen sarja muodostumassa: Luvata, ABB, Fortum, Wärtsilä, Pöyry, Vaisala 26

26 Suuret toimijat: Luvata, ABB, Fortum, Wärtsilä, Pöyry, Vaisala Luvata: virrankeräysnauhat 3 tehtaassa. ABB: Inverttereiden kokonaismarkkina 7 miljardia euroa, josta voimalaitoskoko noin kolmannes. ABB:n raskaan sarjan inverttereiden kehittäminen keskitetty Suomeen avattuun uuteen laboratorioon Pitäjänmäellä investoitu 4 milj. euroa. Alihankkijat: mm. Ensto. Fortum: tavoitteena on allokoida kasvuinvestoinneista yhteisarvoltaan noin miljoonan euron aurinkovoimaportfolio Intiassa. Wärtsilä: odottaa nopeaa kasvua aurinkoenergialiiketoiminnassa ja tähtää 300 miljoonan euron vuosittaiseen myyntiin vuonna Pöyry (Italian yksikkö): puistojen suunnittelupalvelut Vaisala: sääennusteet ym. 27

27 Kiitos! 28