INNOSTUNUT YHTEISKUNTA -RAPORTTI YRITTÄJYYDESTÄ JA KASVUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNOSTUNUT YHTEISKUNTA -RAPORTTI YRITTÄJYYDESTÄ JA KASVUSTA"

Transkriptio

1 KASVUTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI INNOSTUNUT YHTEISKUNTA -RAPORTTI YRITTÄJYYDESTÄ JA KASVUSTA Marjo Matikainen-Kallström Harri Jaskari 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe: KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄ INNOSTUKSEN YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA 3 2. Johdanto: KOHTI KASVUA JA INNOSTUNEISUUTTA 3 3. MIKSI TUTKIMME KASVUYRITTÄJIÄ? 5 4. ONKO SUOMESSA YRITTÄJYYDEN JA KASVUN ASENNEONGELMA? 9 5. MAAILMAN UUSI MENESTYSMALLI MITÄ SANOVAT KAIKEN KOKENEET YRITTÄJÄT? SUOMEN UUSI KASVUPOLITIIKKA LOPPUSANAT 31 LIITE: LISTA TAUSTAHAASTATELLUISTA LÄHTEET 2

3 1. Esipuhe: KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄ INNOSTUKSEN YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA Syksyllä 2011 pääministeri Jyrki Katainen antoi Kokoomuksen eduskuntaryhmälle tehtäväksi kartoittaa keinoja kasvun ja kasvuyrittäjyyden vauhdittamiseksi. Vastuuhenkilöiksi työhön nimettiin kansanedustajat Marjo Matikainen-Kallström ja Harri Jaskari. Aihe on äärimmäisen ajankohtainen maamme on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, kun kansainvälinen taantuma on johtanut viennin ja investointien hiipumiseen. Vientimme on edelleen lähes neljänneksen kesän 2008 ennätystasojen alapuolella. Vaikka maailmankauppa on jo osoittanut elpymisen merkkejä, emme Suomessa ole täysin päässeet mukaan syntyneeseen imuun. Uhkana on myös vaihtosuhteemme heikkenevä trendi: viemme yhä edullisemmin, tuomme yhä kalliimmalla. Näihin haasteisiin emme voi vastata ilman uutta kasvua ja kunnianhimoisia kasvuyrityksiä. Tämän raportin havainnot perustuvat kasvuryhmän vajaan puolen vuoden aikana tekemiin kasvuyrittäjien, sarjayrittäjien, kanssayrittäjien ja muiden asiantuntijoiden haastatteluihin. Olemme pyrkineet kuvaamaan niitä tuntoja, toiveita ja näkökulmia, mitä näissä tapaamisissa on noussut esille. Teemahaastatteluja tehdessämme havaitsimme, että kasvu tarvitsee perustakseen innostuneen yhteiskunnan ja vahvat sosiaaliset verkostot. Tämä raportti on kasvuryhmän työn välietappi ja kertomus tähänastisesta työstä ja tekemistämme havainnoista. Työ jatkuu läpi meneillä olevan vaalikauden. Raportin lopussa kasvuryhmä esittää kymmenen keskeistä toimenpidettä innostuksen yhteiskunnan rakentamiseksi. Tätä polkua kulkemalla Suomen kurssi voidaan kääntää takaisin vahvalle kasvu-uralle. *** 2. Johdanto: KOHTI KASVUA JA INNOSTUNEISUUTTA Suomi on ollut sodanjälkeisen historian ajan yksi maailman menestyneimpiä maita. Kantavina arvoinamme ovat olleet työn kunnioittaminen, vastuullisuus, luotettavuus ja osaaminen. Näillä arvoilla kauppa on käynyt ja olemme nousseet maailman rikkaimpien maiden joukkoon. Vanhat menestyksen avaimet ovat edelleen toimivia, mutta nyt voisimme lisätä näihin arvoihin vielä ainakin innostuksen ja epäonnistumisen hyväksymisen. Innostus on nykyisin kadonnut johonkin yhteiskunnastamme: emme ryhdy innolla luomaan uutta, kun pelkäämme samalla menettävämme jotakin. Voidaan sanoa, että hyvinvointiyhteiskunta on saanut meidät jollakin tapaa tyytymään ja hyytymään. Menestystä kadehditaan ja epäonnistumista ei hyväksytä. Valitettavasti ennen pitkää kyräily ja kateus eivät kuitenkaan rakenna yhteistä hyvää, vaan syövät hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Kasvu ja työllisyys syntyvät siitä, että autamme toisiamme - pelaamme plussasummapeliä. Näin sanoo yrittäjä Marko Parkkinen. Parkkinen onkin poikkeuksellinen yrittäjä. Parkkinen on pitänyt 3

4 sapattivapaata, kertonut avoimesti liiketoimistaan ja konkurssistaan ja korostanut onnellisuuden merkitystä työnteossa. Onko hän tyypillinen suomalainen yrittäjä? Tai onko hän sellainen yrittäjä, jollaista kuvaa Suomessa yrittäjistä annetaan? Hän ei todennäköisesti ole kumpaakaan. Suomalainen stereotypia yrittäjästä on sellainen, että hiestä märkänä sinun on työtä tehtävä, vaikeuksien kautta sinun on esteet raivattava ja jos epäonnistut, häpeää on sinun kestettävä. Suomalaisten kuva yrittäjästä on mieluummin kiero liikemies kuin kunniallinen kansalainen. Kieroja ovat ennen kaikkea epäonnistuneet yrittäjät. Konkurssiin liittyy ihmisten mielestä usein jotakin rikollista. Monet uuden sukupolven yrittäjät ovat haastatteluissa kertoneet, etteivät haluakaan itseään puhuteltavan yrittäjinä. Mieluummin kuin yrittäjiä, ovat he partnereita, talousjohtajia, strategiajohtajia tai tuotepäälliköitä. Tämä raportti kertoo innostuneista ihmisistä. Sellaisista, jotka ovat yrittäneet ja epäonnistuneet, taas yrittäneet ja epäonnistuneet - ja kenties jossain vaiheessa onnistuneet todenteolla. Raportissa on haastateltu myös heitä, jota ovat yrittäneet tosissaan, mutta kulkevat tällä hetkellä kuoleman laaksossa. Viisas ja sivistynyt yhteiskunta ohjaa nämäkin ihmiset pois pimeästä tunnelista, takaisin uusien haasteiden pariin. Tämä raportti analysoi myös sitä, hyväksyykö suomalainen yhteiskunta innostuneita ja epäonnistuneita ihmisiä. Onko Suomi innostuksen vai kateellisuuden yhteiskunta? Esimerkkien valossa näyttää siltä, että kuoleman laaksosta on todella vaikea nousta. Kaveria tuetaan antamalla alamäessä lisää vauhtia. Viimeisimmät tutkimukset kuitenkin osoittavat, että suunta on positiivinen: yrittämistä arvostetaan entistä enemmän, ainakin juhlapuheissa. Uusi sukupolvi pitää yrittämisen itsenäisyyttä jo varteenotettavana valintana. Raportti etsii vastauksia myös siihen, missä päin maailmaa löytyvät innostuneen yhteiskunnan malliesimerkit. Mitä opittavaa Suomella on tällaisista maista ja alueista? Sveitsi näyttää tekevän maailman parasta perustutkimusta yhdistettynä yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. USA:n Kaliforniasta löytyy huikaisevan innokkaita yrittäjäpersoonia, joilla on vahva unelma paremmasta tulevaisuudesta. Ja kannustava yhteisö ja lähiympäristö tukevat yrittäjien kasvuponnisteluja täysin rinnoin. Raportti kertoo vain pienestä osasta suomalaisia. Haastattelimme yrittäjäpersoonia, jotka haluavat kasvaa ja valloittaa maailman (kasvuyrittäjät). Haastattelimme myös sellaisia ihmisiä, jotka haluavat aina kohdata vaikeudet ja haasteet, mutta onnistumisen hetkenä haluavat taas löytää uusia haasteita ja hyppäävät sivuun nopean kasvun vaiheessa (sarjayrittäjät ja kanssayrittäjät). Kolmantena haastatteluryhmänä olivat sellaiset ihmiset, jotka eivät itse halua kasvaa, mutta joiden avulla ympäröivä yritysverkosto kasvaa voimakkaasti (verkostoyrittäjät). Miksi teemme tällaisen rajauksen? Ensinnäkin näiden yrittäjäryhmien maailmankuva ja innostus tekemäänsä työtä kohtaan ovat aivan omaa luokkaansa. Toiseksi nämä ryhmät luovat merkittävän osan uusista työpaikoista Suomessa ja ovat siten tärkeä ryhmä. Suomessa 23 yritystä kaikkiaan yrityksestä ovat viime vuosina luoneet maahamme kymmenen prosenttia syntyneistä työpaikoista. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan vuosina Suomeen syntyi noin uutta työpaikkaa, josta noin puolet kasvuyrityksiin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemässä selvityksessä Suomessa on tunnistettu runsaat 800 kasvuyritystä, joihin oli ennen lamaa syntynyt neljässä vuodessa työpaikkaa. Huippukasvuun yltäviä ns. gaselliyrityksiä on Suomessa vain prosentin verran yrityskannasta. 4

5 Gaselliyrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden liikevaihto kasvaa viisi vuotta peräkkäin yli puolella edellisvuoteen verrattuna. Nyt on tiheällä seulalla löydettävä kaikki potentiaaliset yrittäjäpersoonat ja saatava Suomi uuteen nousuun. Innostunut Suomi on suuri mahdollisuutemme. 3. MIKSI TUTKIMME KASVUYRITTÄJIÄ? Raportti keskittyy yritysten kasvuun ja siihen, miten erilainen yritysympäristö sosiaalisine suhteineen vaikuttaa kasvuhalukkuuteen ja kykyyn kasvaa. Tärkeä kysymys on se, miksi jotkut yritykset kasvavat ja toiset eivät. Miksi joillakin yrittäjillä on vahva kasvutahto? Onko siinä kysymys vain yksilön henkisistä kyvyistä, tietomäärästä ja motivaatiosta? Vai onko sosiaalisilla verkostoilla ja sitä ympäröivällä yhteiskunnalla (myös valtiolla ja kunnilla) ratkaisevan tärkeä merkitys kasvulle? Tutkimusaihe on tällä hetkellä Suomessa hyvin ajankohtainen. Työpaikat ovat valumassa ulkomaille. Esimerkiksi vuoden 2010 aikana teknologiateollisuudesta väheni Suomessa 6000 työpaikkaa ja samana vuonna suomalaisten omistamissa yrityksissä muissa maissa työpaikkojen lukumäärä kasvoi 7000:lla. Suomen tavaravienti tipahti vuoden taantuman vaikutuksesta yli 25 miljardilla eurolla. Tämä pudotus oli lähes kolmannes viennistämme, mutta mitään uutta vientiä ei ole tullut tilalle. Maailmankauppa on jo elpynyt, mutta Suomen vienti laahaa pahasti jäljessä. Suomen vienti lepää myös melko kapeilla hartioilla. Meillä on noin 8000 suoraa vientiä harjoittavaa yritystä, mutta jopa 50 prosenttia viennin volyymista syntyy 18 vientiyrityksen toimesta. Huolestuttavinta kehityksessä on, että uutta yritystoimintaa ei ole kasvamassa riittävästi korvaamaan menetettyjä työpaikkoja. Globaalit suomalaiset markkinajohtajat eivät enää vedä suomalaisia alihankintayrityksiä mukaan menestykseen. Pienemmiltä yrityksiltä puolestaan puuttuu uskallus lähteä itsenäisesti maailmalle siipiään kokeilemaan. Koulutus ja osaaminen ovat Suomessa huippuluokkaa - kysymys onkin enemmän arvoista, asenteista ja uskalluksesta. USA:ssa lähes kaikki uudet työpaikat ovat nettomääräisesti syntyneet alle viiden vuoden ikäisiin kasvuyrityksiin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomessa vuosina syntyneistä työpaikasta yli on kasvuyritysten luomia. Yrittäjä Juha Ruohonen, Aalto-yliopiston kasvuyrityshautomon neuvonantaja totesi syksyllä 2011 Aamulehdessä: Suomessa ei ymmärretä, kuinka olennaisia kasvuyritykset ovat. Yhdysvalloissa kaikki uudet nettotyöpaikat syntyvät alle 3-vuotiaisiin yrityksiin. Suomalainen bisnes on kehittynyt valtionyhtiöistä. Valtion innovaatiorahoituskin on rakennettu korporaatioiden eli isojen yritysten käyttöön. Liian usein yrittäjyyden hienojakoisuutta ei osata Suomessa tulkita oikein. Lähes kaikki yritykset jaotellaan kolmeen suureen kategoriaan: mikroyrityksiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja suurempiin yrityksiin. Järjestöllisesti yritysten ääntä käyttävät voimakkaimmin Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän Keskusliitto. Omalta osaltaan edunvalvonta myös korostaa perinteistä kahtiajakoa. Yrittäjäkenttä on kuitenkin hyvinkin monipuolinen. Yrittäjätyyppejä on huomattavasti enemmän, kuin monesti julkisessa keskustelussa tunnistetaan. Tässä raportissa relevantteja 5

6 tarkasteltavia yrittäjätyyppejä ovat verkostoyrittäjät, kanssayrittäjät, sarjayrittäjät ja kasvuyrittäjät. Alla olevassa kuvassa 1. eri yrittäjätyyppejä on jaoteltu yrityksen kasvuhalukkuuden ja yrityksen koon perusteella. Kuva 1. Erilaisia yrittäjätyyppejä. 1. Pakkoyrittäjät ovat niitä henkilöitä, jotka on työttömyyden jälkeen pakotettu yrittäjäkursseille ja sen jälkeen perustamaan yritys. Heidän merkittävin motivaationsa ei ole työllistää itsensä jatkossa yrittäjänä, saati sitten kasvuyrittäjänä. 2. Elämäntapayrittäjien motivaatio on saada itselleen rahoitusta ylläpitää mieluista elämäntapaansa. Sarjayrittäjä Steve Blankin esimerkin mukaan Kalifornian rannoille surffauskouluja perustavat surffaajat ovat tyypillisiä elämäntapayrittäjiä. 3. Pienyrittäjiä tapaamme lähes jokaisessa kivijalkakaupassa. He tekevät arvokasta työtä työllistämällä itsensä ja kenties muutaman työntekijän. Päätavoite ei ole kuitenkaan kasvaa, vaan ensisijaisesti turvata oma ja perheen elanto. 4. Yhteiskunnallisilla yrittäjillä motivaatio voi olla jonkin havaitsemansa epäkohdan korjaaminen tai jokin muu yhteiskunnallinen kysymys. Kenian lasten auttamiseksi tai Suomen vanhusväestön hoivan parantamiseksi perustettu yritysmuotoinen organisaatio ei kuitenkaan perusta toimintaansa voiton tavoittelun ajatukselle. 5. Innovoivat suuryrittäjät ovat jo historian saatossa rakentaneet oman menestyksensä ja lähteneet rohkeasti maailmalle. Näissä yrityksissä on kuitenkin edelleen säilynyt yrittäjämäinen meininki sekä kyky menestyä uusien ideoiden kautta. Erinomainen suomalainen esimerkki on vaikkapa Kone Oyj, joka on viime vuosina tehnyt luovaa yhteistyötä mm. Marimekon kanssa 6

7 Aasian hissimarkkinoilla. Kone Oyj on kyennyt uusiutumaan ja löytämään yhteistyökumppaneita myös perinteisten yhteistyötahojen ulkopuolelta. 6. Taantuvista suuryrityksistä esimerkiksi käy mm. Kodak, joka muutama kuukausi sitten ajautui yrityssaneeraukseen. Maailman johtava valokuvauskameroiden filmintekijä ei kyennytkään uusiutumaan digitaalisten kameroiden aikakaudella. Stanfordin yliopiston professorin Robert Burgelmanin tutkimusten mukaan 1960-luvun lopusta 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle ulottuvassa aikajanassa maailman sadasta suurimmasta yrityksestä vain 19 on enää jäljellä. 7. Verkostoyrittäjä ei välttämättä itse halua kasvaa, mutta yrittäjän aktiivinen toimintaa kasvattaa hänen ympärillään olevaa ja hänestä riippuvaista yrittäjäverkostoa voimakkaasti. 8. Varsinaisia raketteja ovat kasvuyrittäjät. Tämä yrittäjäryhmä haluaa heti ensimmäisestä päivästä lähtien valloittaa maailman. Usein vuotuinen liikevaihdon kasvu on jopa satoja prosentteja. Ensimmäisiä asiakkaita ei etsitä pohjoismaista, vaan New Yorkista tai Shanghaista. 9. Kaikki eivät kuitenkaan saa motivaatiota pyrkimällä nopeasti miljardiluokan yrittäjäksi. Sarjayrittäjät haluavat kerta toisensa jälkeen olla kasvattamassa yritystä liikevaihdolta vain muutamiin kymmeniin miljooniin euroihin, kokea kaikki kasvuvaikeudet, exitoida itsensä ulos yrityksestä suhteellisen varhaisessa vaiheessa ja aloittaa taas alusta uuden yrityksen kasvattaminen. 10. Kanssayrittäjät ovat myös tietyn tyypin sarjayrittäjiä. Nämä henkilöt eivät kuitenkaan halua olla yrityksessä osake-enemmistön haltijoina, vaan haluavat omalla osaamisellaan tukea varsinaista yrittäjää. Kanssayrittäjiä voi myös kutsua bisnesenkeleiksi tai osaajapartnereiksi. Raportin kannalta relevantti kysymys on, miten henkilö päätyy valitsemaan yrittäjyyden ja jopa jonkun neljästä viimeksi mainitusta kasvuyrittäjyyden muodoista. Mitkä prosessit aiheuttavat lopulta sen, että päätetään ottaa askel yrittäjyyspolulle? Ketkä ovat näissä prosesseissa avaintekijöitä? Onko Suomessa unohdettu jotakin ratkaisevaa kasvuyrityspolitiikassa? Yrittäjyyden ja kasvun kehällä uskallushyppyjä on useita: 1. Miten ajatus yrittämisestä ja yrittäjyydestä saadaan juolahtamaan ihmisten mieliin yhtenä vaihtoehtona muiden rinnalla? Monissa maissa yrittäminen on jopa ainut vaihtoehto, sillä sosiaaliturvaa ei ole tai se on olematonta. Toisaalta jo lapsena kotona tai koulussa on istutettu ajatus yrittämisestä elinkeinona. Myös vastakkaiseen suuntaan vetäviä magneetteja saattaa löytyä yhteiskunnasta paljon. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä saattaa nostaa esimerkiksi yhteiskunnassa vallitseva ilmapiiri. Menestymistä kadehditaan tai epäonnistumista ei hyväksytä. Jopa yhteiskunnan pitkä ajatteluperinne saattaa olla esteenä: pitkä ja kapea leipä julkisella sektorilla on parempi ja turvallisempi. Yrittäjänä teet usein hypyn tuntemattomaan. 2. Kun yrittäjyyteen on vastattu myöntävästi, ensi askeleet ovat usein ne yrittäjyyden vaikeimmat vaiheet. Monet kokevat muutaman vuoden kuoleman laakson, jossa tulot ovat huomattavasti menoja pienemmät. Tässä vaiheessa toimintaympäristöllä tukijana on varsin ratkaiseva rooli. Pystyykö julkinen sektori omilla toimenpiteillään lyhentämään matkaa kuoleman laaksossa ja ylläpitämään yrittäjän uskoa tulevaisuuteen? Tai pystyykö sosiaalinen lähipiiri ja yhteiskunnan henkinen ilmapiiri olemaan mieluummin tukena kuin negatiivisen varauksen lataajana. Löytyykö lähiympäristöstä esimerkkejä, jotka ovat käyneet läpi samanlaisen kiirastulen ja ovat nyt valmiit antamaan neuvoja ja vertaistukea? 7

8 3. Kiirastulesta selvittyään yrittäjä joutuu tekemään toisen varsin ratkaisevan valinnan: pysyykö hän elämäntapayrittäjänä vai uskaltaako hän kurottaa kohti kasvua. Kasvun valitsevat joutuvat toiseen kiirastuleen. Miten saadaan rahoitusta kasvulle? Otanko liian suuren riskin itse ja menetän jo kaiken saavuttamani? Menetänkö määräysvallan yhtiössäni? Tuoko työntekijämäärän lisäys myös lisää vaikeuksia ja velvoitteita? Kaiken kaikkiaan yrittäjä astuu omalle epämukavuusalueelleen ja toimintaympäristön tuki voi olla ratkaisevan tärkeä apu päätöksenteossa. Yhteiskunnassa tärkeitä tukielementtejä voivat olla esimerkiksi riittävä oman pääoman rahoituksen löytäminen, solidaariset ja luotettavat osaajapartnerit, osaavat asiantuntijapalvelut, vientiponnistelujen taustatuki ja verkostoa täydentävät toiset yritykset. 4. Toimintansa vakiinnuttaneissa suuremmissakin yrityksissä uudistamistarve on jatkuva. Kyse on elämästä juoksumatolla - mikäli ei juokse koko ajan, ei pysy edes paikallaan. Jopa kokonaiset toimialat menettävät merkitystään, saati sitten yksittäiset yritykset. Onko yritys valmis ottamaan uusia osaajia johtajikseen ja sitä kautta saamaan uutta osaamista? Löytyykö yhteiskunnasta uusia nälkäisiä osaajia? Lähdetäänkö turvaamaan nykyisiä asemia liian aikaisin? Yhteiskunnan puolelta on pyrittävä löytämään ne elementit, jotka tukisivat yrityksiä jatkuvaan uudistumiseen ja heikkojen signaalien analysointiin. Viime aikoina yhtenä apukeinona keskustelussa on ollut esimerkiksi yritysten t&k verovähennysoikeus. 5. Viimeisin kynnys on vastassa silloin, kun on aika luopua yritystoiminnasta ja kenties vielä suunnata kohti uusia haasteita. Sukupolvenvaihdokset ovat Suomessa lisääntymässä vuosi vuodelta, kun myös yrittäjien suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Ongelmana on, että jatkajia ei vain tahdo löytyä. Tuleeko yritystoiminnan jatkaminen liian kalliiksi ja riskialttiiksi uusille sukupolville? Tai miten yrityksestä rahat ulos ottava henkilö sijoittaisi kenties vielä toiseen yritykseen ja olisi tukemassa muita kasvuyrittäjiä? Ovatko muut yrittäjät valmiita ottamaan jo kokeneemman sparraajan mukaan yrityksen kehittäjäksi? Tai pystyykö konkurssin tehnyt yrittäjä koskaan yrittämään uudestaan, vai onko edessä loputon velkakierre? Valtioiden käyttämiä keinoja näiden kynnysten alentamiseksi ovat olleet esimerkiksi sukupolvenvaihdosten verovapaus, osaajapartnerin verohelpotukset, bisnesenkelien verokannustimet ja hallitut konkurssimenettelyt. Alla olevassa kuviossa on havainnollistettu yllä läpi käyty yrittäjyyden uskalluskehä. Mikäli kehä saadaan suomalaisessa yhteiskunnassa pyörimään ilman pullonkauloja ja ylitsepääsemättömiä kynnyksiä, olemme jo pitkällä kohti yrittäjämyönteisempää ja kannustavampaa yhteiskuntaa. Kuva 2. Yrittämisen uskalluskehä. 8

9 4. ONKO SUOMESSA YRITTÄJYYDEN JA KASVUN ASENNEONGELMA? Suomalaiset eivät aina oikein osaa iloita omasta tai muiden onnistumisesta. Tälle pohjoiselle kansallemme huomattavasti luonteenomaisempaa on epäonnistumisten välttäminen viimeiseen saakka mieluummin ollaan vaikka yrittämättä lainkaan, kuin päätetään yritys erehdykseen. Perinteiset sananlaskut kuvaavat suomalaista vaatimattomuutta onnistuneesti. Kell' onni on, hän onnen kätkeköön, vaatimattomuus kaunistaa tai joka kuuseen kurkottaa, hän katajaan kapsahtaa. Älä luule olevasi hyvä, tai jos olet hyvä, älä ainakaan näytä sitä, on yksi asenneilmastomme ilmentymistä. Vanhat luonteenpiirteemme uhkaavat kääntyä osittain heikkouksiksi. Vaatimattomuudella ja pelolla ei kiristyvässä globaalissa kilpailussa helposti pärjää. Menetyksen pelon sijasta meidän pitäisi rohkaistua luomaan uutta. Kuten alussa totesimme, vanhojen suomalaisten menestysarvojen joukkoon on nostettava uudeksi mausteeksi innostus, uskallus sekä menestyksen ja epäonnistumisen hyväksyntä. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevasta ajattelusta hyvänä esimerkkinä käy Helsingin Sanomissa viime syksynä ollut haastattelu. Haastattelun yhteydessä oleva lehtijuttu kertoi suomalaisten ja venäläisten sijoittajien suunnittelemasta yhteishankkeesta, Savitaipaleen kylpylähotellista. Paikallisilta asukkailta kysyttiin mielipiteitä asiasta (HS ). Ei kannata, muutkaan suunnitelmat eivät ole toteutuneet. Ei häiritse, jos se tulee. Mutta toivottavasti se ei tule, koska se ei menestyisi täällä korvessa. Saa rakentaa, mutta tuskin se onnistuu. Paikallisyhteisö ei todellakaan halunnut tukea näitä muutosvoimia. Kuva 3. Suomalainen asenneilmasto Savitaipaleen hotellihanke. Toisena esimerkkinä on Ajankohtaisen Kakkosen te ta tiistaina , jossa keskustelukumppaneina olivat suomalaiset uudet, voimakkaan kasvun yritykset. Studiossa istuivat muun muassa langattoman kännykkälaturin keksinyt innovaattori ja toimitusjohtaja 9

10 Maija Itkonen, peliyritys Supercellin tuotepäällikkö Miki Kuusi ja Duudson-konseptin toinen isä, Jukka Hilden. Kaikki ovat menestyjiä hieman moderneimmilla suomalaisilla toimialoilla. Ajankohtaisen Kakkosen twitter-kommentit puhuvat omaa karua kieltään siitä, miten innostuneita ja luovia ihmisiä taas nujerrettiin. Luuletteko että Suomi työllistyy jollain nettipeleillä? Pelit elättävät vain harvoja ja ovat vain hetken huumaa. Turha kuvitella, että lintupelit ratkaisevat Suomen talouden. Pelaamiseen hukattu aika on poissa hyödyllisesti käytetystä ajasta. Vanhuksia ei hoideta peleillä. Miten suomalainen osaaminen on sen ihmeellisempää kuin amerikkalainen? No pelit on pelejä eikä niistä pidä Suomen vientituotetta tehdä. Samanaikaisesti peliteollisuus tuo Suomelle vientituloja jo 150 miljoonan euron edestä. Kuva 4. Suomalainen asenneilmasto nouseva peliteollisuus. Yrittäjyyden kannalta asenneilmaston vinoutuma on hankala: miten voimme kehittää toimintaa, joka vaatii myönteisen, kannustavan ja arvostavan yleisen ilmapiirin, yksilötasolla rohkeutta, riskinottokykyä ja kykyä kestää vastoinkäymisiä ja vieläpä kykyä nousta uudelleen epäonnistumisen jälkeenkin? Professori Markku Wileniuksen aineiston, Suomi suomalaisten silmin, mukaan kateus on yksi piirre, joka johtaa turhautumiseen. Hajottavan tai tuottamattoman energian määrä Suomessa on 48 %. Aineiston mukaan noin puolet energiastamme suuntautuu johonkin vähemmän rakentavaan. Asenneilmastomme puutteet näkyvät tutkimustuloksissa. McKinsey&Companyn tutkimus vuodelta 2010 osoittaa yrittäjähenkisyyden olevan Suomessa Euroopan heikointa. Yrittäjyyttä pitää mielenkiintoisena uravaihtoehtona Suomessa kaikista kansalaisista vain 45 prosenttia, kun EU 15 -maat yltävät keskiarvoltaan 58 prosenttiin. Vain yhdeksän prosenttia suomalaisväestöstä aikoo perustaa yrityksen kolmen vuoden kuluessa. Aktiivisesti yritystä perustamassa on vain 2,9 % väestöstä ja 2,3 % johtaa alle 3,5 vuotta vanhaa yritystä. Kaikki luvut ovat Euroopan alhaisimmat. Erityisen heikkoa kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on akateemisten keskuudessa, joista yrittäjyys kiinnostaa vain vajaata 10 prosenttia. Kasvuhaluttomuus näkyy myös yrityksen perustamisen jälkeen. Kasvuodotusten olemattomuus on suomalaisissa toimintansa alkuvaiheen yrityksissä silmiinpistävää. Global Entrepreneurship 10

11 Monitor (GEM) mittasi kasvuodotuksia tiedustelemalla, kuinka paljon aloitusvaiheen yritykset arvioivat palkkaavansa lisää työvoimaa seuraavien viiden vuoden aikana. GEM:n raportissa teollisuusmaiden joukossa Suomi sijoittuu tässä kategoriassa jumboksi, eikä sijoitus ole paljon parempi, kun mukaan otetaan kehittyvät taloudet. Tällöin Suomi sijoittuu toiseksi viimeiseksi hiukan Meksikon edelle. Kasvuhakuisuuden puute näkyy myös pitäytymisenä omilla pienillä markkinoilla. Täkäläisistä aloittavista yrityksistä vain vajaalla 40 prosentilla on muutama ulkomainen asiakas. Mikäli vertailukriteereitä kiristetään niin, että ulkomaisten asiakkaiden osuus nostetaan 25 prosenttiin, putoaa Suomi jälleen Euroopan jumboksi. Tällaiset lukemat voisivat olla normaalimpia suurten kotimarkkinoiden yrityksille, mutta ei Suomen kaltaisessa pienessä vientivetoisessa maassa toimiville yrityksille. Kasvun polttoainetta esimerkiksi oman pääoman lisäämisen kautta on Suomessa myös niukanlaisesti. Suomi sijoittuu heikosti tutkimuksissa, joissa vertaillaan sitä, kuinka paljon yksityishenkilöt ovat sijoittaneet varojaan aloittaviin yrityksiin. Tällaisiin pääomiin lukeutuvat yrityksen omistajan sekä heidän sukulaistensa tai ystäviensä sijoittamat pääomat. Mukana ovat myös bisnesenkelien pääomat. Kasvua karttava asenne on riskirahalle myrkkyä. Meillä on myös muita asenneongelmia. Erityisesti yrityksissä työllään ansioituneita ihmisiä syyllistetään kohtuuttomista ansioista, vaikka samalla he ovat saattaneet työllään onnistua työllistämään satoja muita. Samanaikaisesti monet urheilusankarimme pakenevat Suomen verotusta Monacoon. Ja silti meidän on hyvä kunnioittaa myös urheilusankareitamme. Toiseksi meitä voi kutsua salailun yhteiskunnaksi. Jolla onni on, se onnen kätkeköön. Jolla tieto on, sitä ei ole syytä paljastaa muille kuulija saattaa vaikka varastaa tiedon ja osaamisen. Sanomattakin on selvää, ettei ajattelumalli ole omiaan ruokkimaan luovuutta. Monesti ruotsalaisia kutsutaan ilkikurisesti diskuteeraajiksi, mutta ei meillä Suomessakaan olla totuttu nopeisiin ratkaisuihin. Keskustelukulttuurin sijasta Suomessa pähkäillään asioita omassa rauhassa ja yksin. Meillä suunnitellaan ja suunnitellaan - eikä oteta ensimmäistäkään askelta ennen kuin suunnitelma on 120 prosenttia valmis. Tätä pidetään heikkoutena myös Sveitsissä. Epäonnistumisen pelko on suurempi kuin kokeilemisen ilo on helpompi käpertyä kuin lähteä rohkeasti myymään osaamista maailmalle. Kieli paljastaa jo monet ajattelumme rakenteet. Amerikassa yritys perustetaan autotalliin ja Suomessa pöytälaatikkoon. Lannistavaa on myös se, että Suomessa omistamista pidetään itsekkyytenä. Myymistä pahempaa on vain omistaminen ja pahinta laatua on pörssiomistaminen. Omistaminen on kuitenkin todella vaativaa ja tärkeää työtä. Omistaja päättää kasvaako yritys, työllistääkö se lisää vai surkastuuko se pois. Kasvuyrittäjyyden professori Marko Seppä korostaa sitä, että asenneilmasto on kasvuyrittäjyyden pahimpia esteitä ja kääntöpuoleltaan myös parhaita ajureita globaalisti. Suomessa arvostetaan keksijöitä ja korporaatioita. Kaupallistajat nähdään Sepän mukaan jotenkin epäluotettavaksi kaupparatsujen joukoksi. Hän huomauttaa, että Suomessa verotus tai muu ulkoinen tekijä ei sellaisenaan ei ole kasvuyrittäjyyden esteenä. Kasvun kannalta rahoitus on hyvin ratkaisevaa ja kaupallistamisessa onnistuminen kriittisen tärkeää. Suomessa on vallalla ennenkokemattoman huono ilmapiiri, sanoi entinen pääministeri, nykyinen Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esko Aho heinäkuussa 2011 MTV:n Huomenta Suomi -lähetyksessä. Ahon mielestä on hätkähdyttävää huomata, kuinka paljon 11

12 negatiivisuutta Suomessa on ilmassa kaikilla elämänalueilla. Pitkälle ei pötkitä sillä, että elämämme suurin ilonaihe on eläkkeelle pääsyn odottelu. Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs, Bruce Oreck, totesi yhdessä keskustelussa kesällä 2011 osuvasti suomalaisista: Suomessa on erittäin hyvää se, että ette ole niin kvartaalikapitalismin orjia kuin USA:ssa, mutta samalla en ole ikinä nähnyt näin vähän riskejä ottavaa kansaa. TBWAketjun toimitusjohtaja Petteri Kilpinen sanoi puolestaan, että viime vuosien Suomen teknologiset innovaatiot ovat olleet arvoa alentavia. Tuotetaan halvempia kännyköitä ja levennetään paperikoneiden teloja. Näiden lausumien pitäisi herättää meidät. Tällä ajattelutavalla Suomen talouden tilaa voi verrata mainosammattilainen Marko Parkkisen sanoin Titanicin kohtaloon: törmäys on pian välttämätön, mutta silti kaikki vain tuntuvat odottavan, että jäävuori sulaisi. Suomen hidastunut asenne näkyy myös siinä, että bruttokansantuotteemme kehitys on jäänyt ratkaisevasti jälkeen monista kilpailijamaistamme. Monien mielestä kasvuhaluttomuus on Suomessa ennen kaikkea kulttuuritekijä. Kulttuurin muutos lähtee meistä jokaisesta. Mikään ei tartu niin helposti kuin innostus paitsi tietysti sen puute. Keskinkertaisuus ei enää riitä kiristyneessä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Täytyy olla oma uniikki ajatus, joka kasvatetaan kotimaassa mahdollisimman pitkälle siten, että se luo polullaan lisää menestystä ja uusia työpaikkoja suomalaisille. Kuva 5. Kasvuhalukkuuden hidastimet. Positiivisiakaan signaaleja ei tule unohtaa. Asenne on vähitellen muuttumassa parempaan suuntaan myös Suomessa. Viimeisten tutkimusten mukaan Suomen yrittäjyyden ilmapiiri on muutaman vuoden aikana liikahtanut selvästi myönteisempään suuntaan (GEM 2010). Aalto Entrepreneurship Societyn kaltaiset yhteisöt ovat luomassa Suomeen totaalisen erilaista yrittäjyysasennetta. Viimeisen GEM -tutkimuksen (2011) mukaan Suomessa on toimintansa vakiinnuttaneita alkuvaiheen yrityksiä jo enemmän kuin verrokkimaissa. Joka kuukausi keskimäärin suomalaista aktivoituu yritystoimintaan. Myös innovaatiopolitiikan tekijät ovat Suomessa parantaneet juoksuaan. Tekes halusi tarrautua vallitseviin ongelmiin ja etsi 2000-luvun alun parhaita esimerkkejä onnistuneesta innovaatiopolitiikasta. Haaviin tarttui kaksi erilaista toimintamallia toinen USA:sta ja toinen 12

13 Israelista. USA:n esimerkin innoittamana Tekes otti vuonna 2008 käyttöön nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksen (NIY), joka perustui USA:n käytäntöön. Israelista otettiin mallia yrityskiihdyttämöjen osalta. Vigo-ohjelma käynnistettiin vuonna Ohjelmien lyhytaikaisuuden takia emme ole vielä nähneet sitä, soveltuvatko muualta otetut mallit suomalaiseen innovaatioympäristöön. Ensimmäiset kokemukset näyttävät kuitenkin lupaavilta. 5. MAAILMAN UUSI MENESTYSMALLI Kysy, kerro ja toimi läpinäkyvästi. Kehittyvä ja avoin ihminen on onnellisempi kuin taantuva ja kateellinen. Liikemies? Mies tai nainen, joka ei ole pysähdyksissä. Yrittäminen pitää liikkeessä ja epäonnistuneena olet yhtä kokemusta rikkaampi. Kuulostaako suomalaiselta? Uusien teorioiden mukaan paikallisuus kietoutuu entistä voimakkaammin globalisaatioon. Esimerkiksi yritystoiminnassa paikalliset käsityö- ja hyvinvointipalveluyritykset voivat toimia sekä hyvinkin paikallisilla markkinoilla että myös globaalisti markkinoida tuotteitaan tai palveluitaan verkkoympäristössä. Samalla yritykset eivät kilpaile enää saman kunnan tai kaupungin yritysten, vaan periaatteessa koko maailman saman alan osaajien kanssa. Maailma on globaalistunut siten, että joka puolella maailmaa voi syntyä ja kasvaa jopa globaaleja markkinajohtajia. Tietoa ja uusia ajatuksia on mahdollista hankkia silmänräpäyksessä vaikka toiselta puolen maapalloa. Ihmiset liikkuvat nykyisin hyvin paljon työnsä vuoksi oman alueensa ulkopuolella ja samalla heidän mukanaan liikkuu paljon hiljaista tietoa. Paikalleen juurruttavia voimia ovat ihmisiä yhdistävät taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset intressit, sisäinen ja ulkoinen yrittäjyyden suotuisa kulttuuri, paikalliset erikoistuneet työmarkkinat ja erilaisiin verkostoihin sitoutunut hiljainen tieto. Miksi Israelissa, tietyissä osissa Eurooppaa ja USA:n muutamissa osavaltioissa on väkilukuunsa suhteutettuna kymmenen kertaa enemmän kasvuyrityksiä kuin Suomessa? Koska innostus ja halu uusien asioiden ja ideoiden löytämiseen on näillä alueilla moninkertainen. Amerikkalaisen professorin Martin Kenneyn mukaan lähes kaikki innovaatiot perustuvat innostukseen. Mitään uutta ideaa ei ole syntynyt ilman innostusta. Innostus ja positiivinen ilmapiiri synnyttävät yrittäjyyttä. Tämä ilmapiiri on juurrutettava myös Suomeen. Mikä on tehnyt maailman kärkimaista sellaisia, että sen yritykset ovat rohkeasti lähteneet kasvamaan ja valloittamaan maailmaa? Ovatko kyseessä markkinat, ihmisten asenteet, valtion toimet vai aktiivinen sosiaalinen yhteisö? Millä tavoin sosiaalinen ympäristö ja yhteisö ovat toimineet kannustimina näissä hyvin erilaisissa maissa? Ainakin empiiristen analyysien avulla voi helposti nähdä hyvin erilaista suhtautumista innostukseen, onnistumiseen ja yrittäjyyteen. Erinomainen esimerkki on, että USA:ssa ollaan työpaikkojen välillä (between the jobs) ja Suomessa työttömänä, USA:ssa puhutaan autotalliyrittäjistä, Suomessa pöytälaatikkofirmoista. Professori Kenneyn mukaan kalifornialaisella työpaikalla työntekijä tulee usein sanomaan, että nyt aion perustaa oman firman. Tärkeä kysymys on silloin, miten pomo ajatukseen suhtautuu. Viisas pomo tekee kaksi asiaa: 1) miettii haluaako hän lähteä mukaan uuteen yritykseen vaikka osakkaaksi tai 2) toivottaa hyvän työntekijän tervetulleeksi takaisin heti, mikäli hän haluaa palata. Toimimmeko me Suomessa samoin? 13

14 Tärkeä USA:sta opittava kokemus on aito avoimuus. Ihmiset jakavat omat oivalluksensa ja löytävät yhteistyökumppaneita avoimuudellaan. Ideat jalostuvat monipuoliseksi osaamiseksi yhdessä. Yhteistyökumppaneissa arvo ( what can you do for me ) on paljon tärkeämpi kuin asema. Voit olla vaikka englantilainen lordi, mutta jos sinulla ei ole mitään uutta ideaa, sinua ei kunnioiteta yrityskumppanina vain asemasi vuoksi. Toinen henkisen ilmapiirin tärkeä rakennuspala on se, miten koko yhteisössä ja yrityksissä suhtaudutaan epäonnistumisiin. Pelätäänkö yrityksessä epäonnistumista vai rohkaistaanko jopa uhkarohkeisiin yrityksiin? Uhkarohkeissa yrityksissä lainataan rahaa isältä, äidiltä, sedältä ja tädiltä. Kenney kysyy miksi pankki lainaisi sinulle rahaa, mikäli sinut koko elämäsi ajan tunteneet sukulaiset eivät sitä tekisi. Eihän korkeushyppääjäkään voi kehua, ettei ole koskaan pudottanut rimaa. Kuinka usein suomalaiset yrittäjät uskaltavat edes kysyä rahoitusta omalta lähipiiriltään? Uusiin ideoihin nopeasti saatavilla oleva raha on kolmas suuri ero suomalaiseen malliin. Kun sinulla on hyvä idea, dollarin shekki on kourassasi samana iltapäivänä. Kaliforniassa ollaan koko ajan prototyyppi-vaiheessa: tehdään, kokeillaan, sählätään, epäonnistutaan, saadaan kenties lopulta palkinto. New Yorkissa on perustettu Manhattanin kadunkulmiin jopa prototyyppistudioita. Suomessa hankkeen pitää olla jo valmiiksi suunniteltu, ennen kuin edes prosessi aloitetaan. Varsinkin julkinen rahoittaja tappaa usein koko innostuksen jahkailuillaan ja moninkertaisella byrokratiallaan. USA:ssa rahoitetaan idearikkaita ihmisiä, ei firmoja tai toimitiloja. Pääomasijoittajat ja muut rahoittajat mahdollistavat heti useampien ihmisten palkkauksen ja sitten katsotaan, mitä uutta ideaa tästä pulpahtaa. Tavoitteet asetetaan hyvinkin korkealle, mutta usein myös onnistutaan pääsemään hyvin lähelle niitä. Omat kokemuksemme vahvistavat tutkijoiden väitteitä. Kun raporttityöryhmämme toinen vetäjistä, Harri Jaskari haastatteli syksyllä 2011 USA:ssa paikallisia yrittäjiä, kommentit olivat hyvin epäsuomalaisia: Jos et ole epäonnistunut tarpeeksi, et ole yrittänyt tarpeeksi. Minulla on 400 virhettä enemmän tehtynä kuin sinulla siksi minulla on myös kertynyttä kokemusta. Kasvuyritysten kehitykselle erityisen tärkeää näyttää olevan aktiivinen sosiaalinen yhteisö, erityisesti ns. kanssayrittäjät (bisnesenkelit). Harward Business Schoolin (2010) tutkimusten mukaan osaajapartnerin ja yksityissijoittajan saaneilla yrityksillä on paremmat selviytymisedellytykset kuin muilla vertailuyrityksillä. Nämä yritykset tuottavat keskimäärin parempia tuloksia, kasvavat varmemmin, hyödyntävät paremmin verkostoja ja osaamispääomaa ja saavat myös paremmin jatkorahoitusta. Vastaavia tuloksia on saatu myös Suomessa toteutetuissa kasvuyrittäjyystutkimuksissa. Alla olevassa kuvassa 6. on havainnollistettu haastattelukierroksella syntynyttä kuvaa amerikkalaisesta asenneilmastosta. 14

15 Kuva 6. Asenneilmasto Kalifornian Palo Altossa syksyllä Vain hieman Suomea suurempi Sveitsi voisi olla meille hyvä esimerkki koulutuksessa, tutkimuksessa ja työllisyydessä. Kansainväliset vertailut osoittavat työttömyysasteen olevan Sveitsissä hyvin alhainen. Mitä Sveitsi on tehnyt eri tavalla kuin Suomi? Ensimmäinen suuri ero Suomen ja Sveitsin välillä on ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen painotuserot. Sveitsissä nuorista ikäluokista kolme neljännestä menee ammatilliseen koulutukseen ja tätä kautta osaajiksi ja yrittäjiksi arvostettuihin ammatteihin. Käsityötaito on Sveitsissä arvossaan. Suomessa puolestaan nuorten intressit ja työpaikat eivät tunnu kohtaavan koulutusjärjestelmämme kärsii selvästä kohtaanto-ongelmasta. Koska Sveitsissä vain 25 prosenttia opiskelijoista pyrkii yliopistoihin, kaikki yliopistoihin pyrkivät pääsevät opiskelemaan heti ensimmäisenä vuonna. Varsinainen karsinta tapahtuu vuoden tiiviin opiskelun jälkeen tenttien avulla. Tämä saa opiskelijat sitoutumaan opiskeluun ja yrittämään parhaansa koko vuoden ajan. Opiskelu on tehokasta ja tuloksellista. Tästäkin huolimatta noin kolmasosa reputtaa tenteissä ja joutuu jättämään yliopiston kesken. He siirtyvät opiskelemaan muille koulutusasteille. Jokainen löytää paikkansa yhteiskunnassa ja Sveitsi näyttääkin pärjänneen hyvin valitsemallaan strategialla. Mielenkiintoisin yksityiskohta Suomeen ja Sveitsin yliopistomaailmaa vertailtaessa ovat professorien valintaprosessit Sveitsissä. Esimerkiksi EHT Zürichin yliopistoon pyrkii huippututkijoita professoreiksi joka puolelta maailmaa. EHT:n professoreista kaksi kolmasosaa tuleekin muualta kuin Sveitsistä. Maine huippuyliopistona houkuttelee paikan päälle myös maailman parhaita opiskelijoita. 63 prosenttia EHT:n tohtoriopiskelijoista on ulkomaalaisia. Kun professori hyväksytään yliopiston leipiin, hänellä on 3-6 vuotta ns. koeaikaa. Siihen mennessä on pystyttävä todistamaan, että on sekä huippuopettaja että huippututkija. Tämän jälkeen professuuri vakinaistetaan. Noin neljäsosaa professoreista ei vakinaisteta koskaan. Ennen lopullista valintaa professoreille kuitenkin annetaan resurssit tehdä huippututkimusta ja antaa huippukoulutusta. Sveitsissä professorit saavat itse kerätä oman unelmatiiminsä ja tarvittavan tutkimusvälineistön. Aloitustutkimusrahaksi yliopisto panostaa miljoonasta puoleentoista miljoonaan euroon palkan lisäksi. 15

16 Lähtökohdat yliopistotutkimukseen ja -opetukseen ovat siten eri tasolla kuin Suomessa. Sveitsin valtio kohdistaa jopa 80 prosenttia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksestaan tieteelliseen perustutkimukseen. Esimerkiksi maan teknillisillä yliopistoilla rahoitus on noin kolminkertainen verrattuna Suomeen. Eipä ihme, että Zürichin yliopistossa on useita Nobel-palkittuja. Tästä mallista Suomella olisi paljon opittavaa. Maamme huippututkijat joutuvat nykyisin keskittymään aivan liikaa hallintoon ja byrokratiaan. Varsinainen tutkimus- ja opetustyö kärsivät ratkaisevasti hallinnon palvelemisesta. Suomessa toteutettu yliopistouudistus on askel oikeaan suuntaan, mutta olemme tästä huolimatta edelleen maailman mittakaavassa lähtökuopissa. Vahva perustutkimusorientaatio on houkutellut monia yrityksiä yliopistojen ympärille ja luonut samalla vahvan innovaatioympäristön. Zürichin yliopiston ympäristöstä syntyy noin 20 uutta yritystä vuosittain ja merkittävät globaalit yritykset ovat perustaneet alueelle omia tutkimuskeskuksiaan. Viimeisin tulija on Disney -multimedia. 6. MITÄ SANOVAT KAIKEN KOKENEET YRITTÄJÄT? Halusimme tuoda raporttiin haastattelujen avulla kasvuyrittäjien omakohtaiset kokemukset yrittämisen iloista ja haasteista Suomessa. Kaikkiaan haastattelimme lähes 20 kasvuyrittäjää ja muita kasvun asiantuntijoita. Laadullisen analyysin tavoitteena oli löytää yrittäjäksi ryhtymisen motivaatiotekijät. Lisäksi kysyttiin perusteluja siihen, mikä kannusti kasvattamaan omaa yritystä tai verkostoa. Kolmanneksi haastatellut yrittäjät pystyivät kokemuksensa avulla antamaan jo vinkkejä siitä, millä ehdoilla myös muiden yrittäjien olisi helpompi kasvaa ja luoda työpaikkoja Suomessa. Kuva 7. Haastattelukysymykset suomalaisilta kasvuyrittäjiltä. Haastattelujen perusteella yrittäjäksi ryhtymiselle ratkaisevaa näyttää olevan lähipiirin antama esimerkki. Aina se ei kuitenkaan ole oma perhe, vaan joku muu tärkeä henkilö lähipiiristä. Toki perhekin voi toimia esikuvana, ainakin antamaan mallia siitä, millaista elämä yrittäjänä on. Yrittäjäperhetaustan takia ei yrittäjyydestä ainakaan ole epärealistisia odotuksia. Esikuvat ratkaisevat erityisen paljon silloin, kun nuoren identiteetti ja toiveet tulevaisuudesta ovat vasta hahmottumassa. Ystäväni isä oli perustanut yrityksen, jonka hän myi ja sen avulla rikastui. Jos joku muu onnistuu omalla työllään luomaan jotain niin suurta, miksi en sitten mikäkin. 16

17 Kun näin yrittäjän arkea liian läheltä perheeni takia, olin silloin varma, ettei minusta kuuna päivänä tulisi yrittäjää. Olin itse onnekas, kun parhaat sparraajat ja kokeneet yrittäjät löytyivät omasta perheestä. Kuva 8. Taustajoukot lähipiirissä yrittäjyyttä harkittaessa. Koulu- ja opiskeluyhteisö näyttää muovaavan ratkaisevasti nuorten asennetta yrittäjyyteen. Haastateltavien mukaan aikaisempina vuosikymmeninä jopa yrittäjävastaisuus oli koulussa ilmeistä. Jopa ahkerat teekkarit menivät paljon mieluummin suurten yritysten palvelukseen kuin edes harkitsivat yrityksen perustamista. Nyt ilmapiiri on vähitellen muuttumassa. Monissa opinnoissa yrittäjyyteen ei kuitenkaan keskitytä juuri lainkaan. Sama tilanne vallitsee alaluokilta aina korkeakouluihin asti. Mielenkiintoista on se, että monet haastatelluista yrittäjistä olivat kuitenkin itse valmiita menemään kouluihin kertomaan aidosti yrittäjyyden iloista ja suruista. Yrittäjyyskoulutus pitää aloittaa jo ala-asteella projektityön tai ryhmätyön nimikkeellä ja yrittäjähenkistä työntekoa pitää valmentaa läpi koko opiskeluajan. Siitä hyötyvät kaikki, eniten tietenkin opiskelija. Merkonomi ja tradenomiopinnoissa yrittäjyydestä ei saa oikeastaan mitään kuvaa. Koululaitos ei tue yrittäjyyttä, vaan pikemminkin suosii julkishallintoa tai suuria yrityksiä. Talouden opinnot ja liiketoimintasuunnitelman rakentamisen opinnot eivät kerro yrittämisestä mitään. Yrittämisen sisällön, hengen ja ideat oppii vain toimimalla yrittäjänä. Kokeneita yrittäjiä pitää lähettää kouluihin kertomaan, mitä yrittäjän arki on ja mitä vaatimuksia yrittäjälle asetetaan, ja ennen kaikkea, mitä hienoa, kivaa ja houkuttelevaa yrittäjyys tarjoaa. 17

18 Ilmapiiri teknillisen korkeakoulun kampuksella oli vielä muutama vuosikymmen sitten sellainen, että se ei houkuttanut yrittäjyyteen lainkaan. Onneksi enää ainut menestyksen mittari ei ole se, montako lainausta tutkimustuloksistasi tehdään tieteellisissä julkaisuissa nyt osataan menestystä katsoa akateemisessakin maailmassa jo laajemmasta näkökulmasta, myös yrittäjäkokemusta arvostetaan." Kuva 9. Koulu ja opiskeluyhteisö asennemuokkaajana. Ulkoinen suhtautuminen yrittäjyyteen ei edelleenkään ole haastattelujemme perusteella parhaalla mahdollisella tolalla. Suomessa monesti negatiivinen yrittäjäasenne lähtee jo kotoa. Tosin nuorempien sukupolvien keskuudessa tilanne on nopeasti muuttumassa. Yrittäjyyttä ajatellaan aidosti yhtenä uravaihtoehdoista. Virheellinen mielikuva yrittäjyydestä ruokkii vääriä asenteita. Haastatellut yrittäjämaailman konkarit tuntevat monia taitamattomia, väsyneitä, virheitä tehneitä, mutta vilpittömiä yrittäjiä, jotka ovat kaikkea muuta kuin rangaistusta vailla olevia rikollisia. Epäonnistuminen johtuu hyvin usein ulkopuolisista tekijöistä: päämies häipyy maasta, kilpailu kiristyy hurjasti, investointipakote ja huonot takuuresurssit pääsevät niskan päälle. Jälleen positiivinen valonpilkahdus asennemaailmassa löytyy nuoremmasta sukupolvesta. Yrittäjyyttä estää asenneilmasto, joka on luonteeltaan yritä, yritä, mutta älä epäonnistu. Jos epäonnistut, olet hylkiö. Surullista yksilötasolla ja erittäin surullista menetetyn osaamispääoman kannalta. Ei näin pienellä maalla ole tuollaiseen varaa. Suomalaiset eivät pohjimmiltaan tiedä, mitä yrittäminen on. Esimerkiksi Angry Birds huumassa usein unohdetaan mainita, että vihaiset linnut olivat Westerbackan kahdeksas yritys menestyä. Suunnitelmakauden peruja on asenteelliset kommentit: etkö saanut työtä muualta, kun piti ryhtyä itse yrittämään. Suurten ikäluokkien jäsenet ( luvuilla syntyneet) ovat tottuneet ajattelemaan, että jos on akateeminen loppututkinto, jäsenkirja ja ensimmäinen työpaikka suuryrityksessä tai julkishallinnossa, voi samaan aikaan aloittaa eläkepäivien suunnittelun. 18

19 Ne, joilla työpaikka on turvattu, suhtautuvat nuivasti tai varovaisesti yrittäjyyteen. Kaverit, siis palkkatöissä olevat ja perhe totesivat, ettei missään tapauksessa kannata ryhtyä yrittäjäksi. Erittäin huono idea heidän mielestään. Kotona korostettiin sitä, että emme ole syntyneet rikkaaseen perheeseen, eli meidän kuuluu pysyä lestissämme. Luulin yrittäjäilmastoa negatiivisemmaksi, mutta ainakin nuorten piirissä asenneilmasto on myönteisempi kuin luulin. Nuoret ovat omaksuneet meitä vanhempia myönteisemmän asenteen yrittäjyyteen ja yrittämistä kohtaan. He ovat valmiimpia ottamaan riskejä, kestämään epävarmuutta ja hyväksymään yrittämiseen väistämättä liittyvän epäonnistumisen riskin. Kuva 10. Ulkopuolisten asenne yrittäjyyteen. Sosiaalisen yhteisön rooli korostuu erityisesti siinä vaiheessa, kun päätöstä yrittäjyyden osalta harkitaan vakavasti. Monesti kynnys yrittäjäksi ryhtymiseen tulee ilman taustatukea antavaa lähiyhteisöä liian korkeaksi. Yrittäjyydessä olennaista on päästä sparraamaan omaa ideaansa erilaisten ihmisten kanssa. Moni haastateltava korosti, että sparrauksen yhteydessä pitäisi nykyisen liikeidean tutkimisen lisäksi tutkia yrittäjyyttä harkitsevan pää. Onko hänestä yrittäjäksi? Onko hänellä oikea persoonallisuus: omaehtoisuus, rohkeus, kyky sietää painetta ja epävarmuutta, kyky ottaa ja kantaa riskejä. Hieman avustettuina oikeat tyypit saavat vähän huonommankin liikeidean toimimaan. Päätöstä yrittäjäksi ryhtymisestä voisi helposti avittaa luomalla yrittäjämäisiä yhteisöjä, joissa yrittäjyyttä voi ensin treenata. Tässä olisi julkisella sektorilla mahdollisuus toimia sillanrakentajana. Nämä yhteisöt helpottavat sitä suurta epävarmuuden tunnelmaa, kun aidosti 19

20 siirtyy yrittäjäksi. Samalla yrittäjäyhteisöistä löytyy nopeasti vastauksia jokapäiväisiin yrittäjän kysymyksiin ja mikä tärkeintä, se sosiaalinen tukiverkko, joka kannustaa vaikeankin tilanteen yli. Samalla monet yrittäjänalut huomaavat, että yrittämisen ei itse asiassa olekaan hullumpaa: tietää mistä raha tulee ja milloin rahantulo loppuu. Ja ennen kaikkea saa tehdä sitä, mikä motivoi ja innostaa. Väärin perustein yrittäjäksi lähteminen aiheuttaa toisaalta enemmän harmia kuin iloa. Uusien yrittäjäyhteisöjen kehittämiseen toivottiin erityisesti julkista tukea. Suomessa olisi tärkeä lisästä ideoiden, ihmisten ja rahoittajien onnekkaiden tapaamisten ja sattumien määrää. Yrittäjäksi siirtymisessä aivan keskeisessä roolissa oli tuttavapiirini, joka kannusti ja tuki alkuvaiheessa. Tutut ja tuttujen tutut muodostivat sosiaalisen verkoston, joka uskoi tekemääni juttuun ja tarjosi alkuvaiheen projekteja. Kavereiden tuki oli aivan keskeinen, kun yrittäjyys muutoin pelotti ja jännitti." "Se mitä tulisi edistää, on julkisen sektorin rooli ideoiden ja ihmisten kohtaamisten edistämisessä." Yrittäjyydessä olennaista on päästä sparraamaan omaa ideaansa erilaisten ihmisten kanssa. "Sosiaalinen yhteisö ja taustatuki ovat aivan olennaisia menestystekijöitä." Piilaakson nerokkuus perustuu siihen, että siellä syntyy automaattisesti odottamattomia kohtaamisia. Verkostoitumisen edesauttaminen on ainakin yksi keino. Ulos kammiosta, jolloin kyky nähdä mahdollisuudet paranee. Meillä on hirveästi tietotaitoa, mutta se tieto on yksittäisten kavereiden päissä. Joskus nämä kaverit ovat töissä suurissa organisaatioissa. Nokia Oyj:n tilanne on minusta mahdollisuus, ei tragedia. Verkostoituminen on yksi tärkeä avain. Nuoret ovat positiivisia, mutta rohkeutta puuttuu. Keksitään tekosyitä olla aloittamatta eikä lopulta uskalleta ottaa riskiä. On paljon myötämielisyyttä ja toiveitakin, mutta tekoja ei synny. Lopulta kynnys on niin korkea, että vain pieni osa opiskelijoista lopulta perustaa yrityksen. Epävarma tulevaisuus, lähteekö yritys liikkeelle lainkaan? Mitä sitten, jos asiakasmäärä tippuu yhtäkkiä puoleen, mitäs sitten tehdään? Palkkatyössä tuollaisia ei tarvitse miettiä, palkka juoksee vai juokseeko enää tulevaisuudessa. Yhteisö auttoi myös siinä yrittämisen alkutaipaleella, että tiesin mistä selvittää asioita. Kaikkia ei tarvitse itse tietää, vaan kysytään siltä joka tietää. Yrittäminen ei saisi olla yhden ihmisen idea tai intohimo, pitäisi synnyttää ryhmäyrittäjyyttä. Mennään eteenpäin kaveripiirissä, asiantuntijat keskenään, jolloin riski pienenee ja yrittäjä ei ole niin yksin. Julkisen puolen olisi fokusoiduttava enemmän sillanrakentajaksi yksityisen rahoituksen ja yrittäjien välille. Myös ideat ja ihmiset tulisi saada kohtaamaan. Aalto-yliopiston yhteyteen syntynyt AaltoES on mainio esimerkki ja erinomainen alku. 20

21 Kuva 11. Sosiaalisen yhteisön merkitys yrittäjyyden harkintavaiheessa. Kun yrittämisen kynnys on ylitetty, alkaa päätöksestä nopeasti löytymään myös auringonpaistetta. Monet haastatelluista kokivatkin, että juuri nyt he ovat oikeassa tehtävässä. Vapaus oli yhdistetty vastuullisuuteen, asiantuntevuus kiinnostuksen kohteeseen. "Ajattelin uskaltaa." Mielestäni yrittäjyydessä parasta on mahdollisuus ratkaista ongelmia, joutuminen yllätyksellisiin tilanteisiin, vapaus ja kiinnostavat projektit pääsy sellaisen tiedon ja ymmärryksen äärelle, joiden katsomopaikasta voisi muutoin vaikka maksaa. Harjoitteluyhteisössä pyöritettiin yritystä, josta sain kokemusta yrittäjänä toimimisesta ja ideoita. Rakastuin vapauteen ja itsenäisyyteen. Yrittäjänä voi tehdä ihan mitä vain! Huomasin, että yrittäjänä voin vaikuttaa kaikkeen verrattuna palkkatyöhön. Palkkatyössä palkkaus oli myös sama riippumatta, kuinka hyvin työsi teit. Yrittäjänä se on vähän toisin. Pitää päästä kokeilemaan, se vie puolet peloista. Kurssit eivät todellisuudessa madalla kynnystä, vasta itse tekeminen. Kokeileminen näyttää, onko jostakusta yrittäjäksi vai ei. Yksi kaverini meni kuudeksi kuukaudeksi palkkatöihin, mutta ahdistui vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen. Hän ei saanut tehdä omalla tavallaan, eikä annettu vastuuta. Hyvä palkka, mutta liian yksinkertainen työ, joten hän jäi pois ja aloitti yrittäjänä. Nyt saan keskittyä niihin asioihin, missä olen hyvä ja mistä tykkään. Siitä saan kiksit! Myös Suomessa yrittäjistä on tehtävä rockstaroja. 21

22 Kuva 12. Tunnelmat yrittäjyyden ensiaskeleissa. Haastateltujen mukaan julkinen sektori voi vain rajallisesti vaikuttaa siihen, minkälaisella intensiteetillä suomalaisyritykset hakevat kasvua. Yrityksen kasvuvaiheessakin törmätään edelleen uskalluksen puutteeseen ja epäonnistumisen pelkoon. Nyt meillä on mennyt suhteellisen hyvin, mutta kasvaessa asiat mutkistuvat. Johtaminen tulee vaativammaksi, resurssitarve kasvaa hurjasti, ongelmia tulee enemmän ja ne ovat vaikeampia. Saattaa jopa joutua puhumaan ulkomaan elävien kanssa ja suuta ei halua avata, vaikka saksalaiset ja ranskalaiset puhuvat paljon heikompaa englantia. Kasvun kannalta haastatellut yrittäjät pitävät hankalana juuri oman pääoman rahastojen vähäisyyttä. Suomessa pikkuhiljaa heräilevä yrittäjämyönteisyys voi tyrehtyä siihen, että kasvurahaa ei löydykään. Alkuvaiheen rahoittajia löytyy vielä (Tekes, Finnvera, Teollisuussijoitus), mutta nopean kasvun rahoittajia löytyy yllättävän vähän. Suomalaisten kasvuyritysten venture capital-rahoituksen tila näyttää karmealta. Viimeisessä kymmenessä vuodessa varteenotettavien pääomasijoitusyhtiöiden määrä on laskenut Suomessa viidestätoista viiteen ja hallinnoitavien rahojen määrä yli miljardista 300 miljoonaan. Toimivissa venture capital -rahastoissa on jäljellä uusiin kohdeyhtiöihin sijoitettavia pääomia vain 100 miljoonaa. Samoin bisnesenkeleitä on vain muutama. Monet haastateltavat ehdottavatkin tavallisten kotitalouksien saamista mukaan sijoitustoimintaan, vaikka sijoitustappioiden verovähennysoikeudella kannustaen. Haastateltavat kokivat myös sen, että suomalaisessa yrityskehityksessä on mukana liikaa sellaisia tahoja ja konsultteja, jotka pelaavat liiaksi muiden rahoilla. Tässä järjestelmässä onnistumiset ja edut kerätään itselle, mutta kulut haitoista ja epäonnistumisista jäävät yhteiskunnan katettavaksi. Samoin julkisen sektorin toimijoiden ei pitäisi pääasiallisesti olla päättämässä siitä, mihin kasvurahoitusta annetaan ja mihin ei. Esimerkkinä yksi haastateltavistamme käyttää Suomessa aikanaan orastanutta multimediateollisuutta, joka onnistuttiin tukahduttamaan julkisen rahan sekaantumisella liiaksi asiaan. Vahva peliteollisuus syntyi haastateltavan mukaan Suomeen puolestaan osittain siksi, ettei julkinen puoli ehtinyt mukaan liian varhaisessa vaiheessa. Tärkeä on pitää tukielementit myös julkisella puolella yksinkertaisina ja kannustavina ( keep it simple stupid ). 22

23 Rahoituksen ohella olennaista nopeassa kasvussa on osaaminen. Parasta sparrausta maailman valloituksessa pystyvät antamaan käytännön kovan koulun läpi käyneet sarjayrittäjät, eli yrittäjät jotka ovat aikaisemmin oppineet itse kantapään kautta. Teknologiahypen hiipumisen takia nyt näitä osaajapartnereita löytyy Suomestakin. Siksikin olisi löydettävä enemmän oman pääoman ehtoisia osaajasijoittajia, jotka katsovat oman rahansa perään ja panostavat osaamisensa sijoittamaansa yritykseen. Haastateltavat ehdottavatkin uusia kannustimia myös piensijoittajille. Suurin este taitaa olla epäonnistumisen pelko, riskit kasvavat, kun yritys kasvaa. Johtaminen tulee vaativammaksi, resurssitarve kasvaa hurjasti, ongelmia tulee enemmän ja ne ovat vaikeampia. Julkisten yritystukien ja kannusteiden maailmassa syntyy liian helposti OPM-ilmiö: Other People s Money." Tavallisia suomalaisia pitäisi saada enemmän mukaan sijoitustoimintaan. Ehdotankin, että myös yksityishenkilöt voisivat vähentää sijoitustappionsa verotuksessa esimerkiksi kymmenen vuoden aikana. Tämä olisi sopiva aika, sillä harvoin jos koskaan sijoituksen exit-vaihe tulee vastaan kolmessa tai viidessä vuodessa. Suomen kannalta on valitettavaa se, että kun innovaattori etsii rahoitusta hankkeelleen, ja jos vastaan tulee jenkki, liian moni heistä toteaa, että tässä se mun tilini on ja pistää idean dollareiksi. Tukipolitiikasta tulisi siirtyä sijoituspolitiikkaan yksityinen pääoma edellä. Julkisen rahan ei missään nimessä tulisi sanella sitä, mille yritykselle tukea annetaan ja mille ei. Tämä vääristää kilpailua ja voi tosiasiassa toimia kasvutavoitteiden vastaisesti. Yksityistä rahaa on oltava potissa aina enemmän kuin julkista. Hyvä suhde olisi noin 75 prosenttia yksityistä rahaa ja 25 prosenttia julkista rahaa. Sellainen rahoitus, jossa yrittäjä ei itse joudu kantamaan riskejä ei johda pitkällä aikavälillä kestävään kasvuun. Ohjenuorana tukipolitiikassa on oltava KISS-sääntö: Keep It Simple Stupid. Tekes on kuin pikku Moskova suunnitelmatalouksineen. Kaupallinen ajattelu ei oikein istu siihen. Yhteiskunnallisesta panostuksesta puuttuu riskinotto. Virkamies välttää riskejä, jotta ei päädy Iltalehden sivuille rahoitettuaan epämääräisiä hankkeita. Epämääräiseksi hankkeet muuttuvat heti, kun ne epäonnistuvat. Sitä ennen ne ovat julkisuudessakin olleet mielenkiintoisia kokeiluja tai lupaavia uusia ideoita. 23

24 Kuva 13. Kasvun kannustimet ja hidastimet. Toimintansa vakauttanut yrittäjä joutuu usein miettimään, haluaako hän jatkaa riskinottoa vai tyytyykö nykyisen kilpailuasemansa turvaamiseen. Monesti osaaminen seuraavalle kasvuportaalle ei riitä ja tarvitaan ennen kaikkea uusia osaajia mukaan liiketoimintaan. Osaamispääomasijoittaminen on haastateltavien mukaan hyvä idea. Panostaja-konsepti on tästä hieno esimerkki. Panostaja-konseptissa yrittäjäavainhenkilöksi valittu pääsee mukaan rajatulla riskillä. Riskin määrä sovitaan yhdessä avainhenkilön elämäntilanne ja riskinottokyky huomioiden. Avainhenkilön sijoitus yrityksen omaan pääomaan mitoitetaan siten, että se antaa mahdollisuuden onnistuessaan merkittävään yrittäjätiliin. Toisaalta taas mahdollinen epäonnistuminen ei johda avainhenkilöä henkilökohtaiseen konkurssiin, eikä perheen toimeentulon menetykseen. Näin toimien keppi-porkkana -malli motivoi parhaisiin suorituksiin sekä pääomistajan että avainhenkilön kannalta. Konkurssissa yrittäjä ei menetä koko omaisuuttaan, vaan vain panoksensa. Panostaja-konsernissa puhutaan rajatusta riskistä. Samalla tarjotaan ammattimainen johto ja hallitus toiminnan tueksi. Lisäksi tulevat tukijärjestelmät. Edellä kuvattu toimintatapa on koettu kannustavaksi. Valitettavasti haastateltavien mielestä koko yhteiskunnassa asiat eivät toimi edellä kuvatulla tavalla. Toimintansa lopettanut yrittäjä miettii sitä, haluaako uudestaan sijoittaa pääomaansa yritystoimintaan vai onko riskittömämpi kiinteistösijoittaminen kenties parempi vaihtoehto. Konkurssitilanteessa oleva entinen yrittäjä kokee uuden yrittämisen lähes mahdottomaksi moneen vuoteen. Konkurssimerkintä aiheuttaa luottokelpoisuuden menetyksen moneksi vuodeksi. Yrittäjyyden tappaminen on yhteiskunnalle todella kallista. Uusien yrittäjien osalta rajoitetun riskin mallin saattaminen käyttöön alentaisi merkittävästi kynnystä lähteä yrittämään. Rohkeille annetaan mahdollisuus menestyä, mutta samalla hieman suojaa, etteivät konkurssissa tukehdu ja menetä jatkohalujaan. 24

25 Vientiä käynnistelevä yrittäjä joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle: Pitää hallita systeemit ja jos vastassa on suuri ulkomainen yritys, on byrokratian hallinta iso kynnys. Käytä asiantuntijoita apuna! Pitää palkata itseään viisaampia töihin on oikein hyvä ohje nykyäänkin. Nuoret pitää saada mukaan näihin jo olemassa oleviin yrityksiin jatkamaan työtä ja yrittämistä. Sukupolvenvaihdoksessa olevat yritykset pitää ottaa erityiseen hoitoon. Yrittäjyys ja työpaikat tulee säilyttää. Hankkeessaan karille ajanut yrittäjä ei ole uponnut yrittäjä. Hänen osaamisensa on tallella itse asiassa kasvaneena, kokemusta on paljon ja kyky nähdä seuraavan yrityksen riskit on kehittynyt. Tilastollisesti konkurssirikollisia on vain muutama hassu prosentti konkurssin tehneistä, mutta lehtiin ja julkisuuteen päätyvät vain nämä rikollistapaukset. Kokonaiskuva vääristyy. Yrittäjän osakepääomapanostus sisältää 100 prosentin riskin, joten sille pitää tarjota pääomaverotuksessa alempi verokohtelu kuin matalampiriskisille sijoituksille. Maksimiriski vaatii kunnon tuottomahdollisuuden. 7. SUOMEN UUSI KASVUPOLITIIKKA Haastattelujen ja tutkimusmateriaalin perusteella suomalaisessa kasvuyrityskeskustelussa näyttää voimakkaasti kohoavan muutama seikka ylitse muiden: uusien arvojen esiinmarssi (innokkuus, suvaitsevaisuus, epäonnistumisen hyväksyminen), yhteisöllisyyden korostuminen byrokratian sijasta ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen korostuminen lainarahan rinnalle. Näyttää siltä, että aivan liian usein teemme innovaatiopolitiikassa suuria asioita, vaikka pienet ihmisen kokoiset asiat ja ihmisten motivoituminen ovat ratkaisevia. Tärkeitä kysymyksiä ovat: miten aktiiviset ja osaavat ihmiset motivoituvat yrittämään? Miten pienennetään kynnystä lähteä yrittäjäksi? Miten kasvuyritykset tulevat merkittäväksi osaksi yrittäjyyttä? Miten suomalaiset saadaan rahoittamaan kasvuyrittäjyyttä? Miten jo yhden uran tehneet kasvuyrittäjät motivoituvat siirtymään sarja- ja kanssayrittäjiksi? Suomessa ei ole ainakaan julkisuudessa viime aikoina puhuttu muusta kuin Euroopan talouskriisistä, säästämisestä ja veronkorotuksista. Liian harva puhuu uusista ideoista ja uusista toimintatavoista sekä niistä syntyvistä uusista työpaikoista. Kasvun tärkeydestä puhutaan toki, mutta tarina sen aikaansaamiseksi puuttuu. Harvoja poikkeuksia julkiseen keskusteluun ovat tuoneet viime viikkojen aikana julkaistut Jorma Elorannan ja Kari Stadighin raportit. Yrityksiä ei synny hallinnollisilla päätöksillä. Hallinnollisilla ja poliittisilla päätöksillä voidaan vain luoda toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyttä tai vaikeuttaa sitä. Viimekädessä tarvitaan aina joku innostunut, joka tekee päätöksen ryhtyä yrittäjäksi. McKinsey & Companyn raportin (2010) mukaan Suomen kansantalous tarvitsee työpaikan nettolisäyksen seuraavan vuosikymmenen aikana. Myös Eloranta ja Stadigh puhuvat uudesta yksityisen sektorin työpaikan tarpeesta Suomessa. 25

26 Karrikoiden voidaan todeta, että Suomi on ollut suuryhtiö-insinöörien ja virkamiesten johtama maa, jossa suuret linjat ja suuret, kokonaisvaltaiset järjestelmät ovat olleet päättäjien ja vaikuttajien ideologiana. Tämä on näkynyt ja näkyy osin vieläkin koulutusjärjestelmässä ja sen suhteessa pk-sektorin tarpeisiin, julkishallinnon ylisuuressa painoarvossa, poliittisen elinkeinoelämää koskevan päätöksenteon painopisteissä sekä ay-liikkeen ja elinkeinoelämän järjestöjen vaikuttamistyön painopisteissä. Tässä raportissa ja tekemissämme haastatteluissa olemme lähestyneet asioita kasvun ja innostuksen näkökulmasta. Siksi myös toimenpidesuosituksemme keskittyvät ainoastaan tähän osa-alueeseen. Työryhmämme kymmenen ehdotusta näkyvät alla olevassa kuviossa. Kuva 14. Kymmenen toimenpide-esitystä innostuneelle ja kasvavalle Suomelle. Vaihe 1. Minäkö yrittäjä? Innostunut luokkahuone. Kodeissa ja kouluissa nuorista tehdään innostuneita ja yrittäjähenkisiä. Ehdotamme, että jokaiseen suomalaiseen peruskouluun perustetaan innostunut luokkahuone. Luokkahuone on tehty opettamaan nuorille elämäntaitoja ja yrittämisen käytäntöjä. Kerran kuukaudessa perjantaisin palkitaan paras liikeidea. Liikeideat analysoi ja palkinnon lahjoittaa paikallinen yrittäjä, joka antaa myös rakentavan palautteen kilpailuun osallistuville nuorille. Päivän aikana yrittäjä kertoo myös oman tarinansa oppilaille. Aktivoiva sparraussauna. Liikeideoita miettivät innostuneet ihmiset haluavat kehittää ideoitaan muiden samankaltaisten henkilöiden kanssa. Samalla he tarvitsevat neuvoja niiltä henkilöiltä, jotka ovat jo yrittäjäunelmansa toteuttamisvaiheessa. Kerro avoimesti uusista ideoistasi ja saat monenkertaisia vastalahjoja. Toteat että teet samanhenkisten ihmisten avulla ensimmäisen markkinatutkimuksesi. Palaute ideastasi tulee välittömästi. Pystyt kokeneempien kanssa miettimään myös yrittämisen pullonkauloja. Kenties saat jopa partnerin liikeideallesi tai toisen yrittäjän tukemaan liikeideasi menestymistä. 26

27 Kuukausien kuluessa olet jalostanut ideasi alustavaksi liikeideaksi. Tarvitset kuitenkin vielä uskonvahvistusta. Sparraussauna toimii myös paneeliryhmänä yhdessä julkisten rahoittajien ja osaajapartnerien kanssa. Tämä kokoontuu kerran viikossa. Tärkeätä on, että mukana paneeleissa on aina sellaisia yksityisiä tahoja, jotka ovat valmiit laittamaan maksimissaan muutaman kymmenen tuhatta euroa hyväksi kokemilleen ideoille ja lähtemään mukaan kehitystyöhön, eli antamaan myös omaa aikaansa hankkeelle (osaajapartnerit). Sparraussaunassa ei missään nimessä nähdä haitaksi, mikäli ideansa esittelevä henkilö on jo kokenut yrittämisen juhlan ja karikot. Julkinen rahoittaja suhtautuu erityisen suopeasti hankkeisiin, mihin yksityinen sijoittajataho haluaa panostaa rahaa tai osaamiskapasiteettia. Tässä vaiheessa saatat hypätä tärkeän, mutta mahdollisimman matalan kynnyksen yli. Olet kenties yrittäjä muutaman kuukauden sisällä. Ehdotamme, että Suomeen perustetaan 20 sparraussaunaa ja aloitusraha (2 miljoonaa euroa) myönnetään Business Angels Finlandille toiminnan organisointia varten. Vaihe 2. Ensiaskeleet Kuva 15. Minäkö yrittäjä toimenpiteet. Osayrittäjyys. Vaikka liikeidea on omasta mielestäsi erinomainen, usein yrittäjäksi siirtyminen tuntuu varsin pitkältä askeleelta. Mitä jos en saakaan asiakaskuntaa ja tulorahoitusta? Mitä jos olenkin aivan puilla paljailla ja yhteiskunnassa ei löydy mitään tukiverkkoja juuri minulle. Tosi onkin, että yrittäjästatukselle siirtyminen merkitsee olemista oman onnen seppänä. Vaikka yritys ei tuo elantoa euroakaan, et pysty turvautumaan työttömyyskorvauksiin kuukausiin. Ruotsissa tämä ongelma on ratkaistu luovasti. Voit ilmoittaa viranomaisille kerran vuodessa ilman karenssiaikoja, oletko tällä hetkellä palkansaaja, yrittäjä vai työtön työnhakija. Suomessa pistetään jatkossa vielä paremmaksi. Voit ilmoittaa asemasi muutoksista verottajalle kaksi kertaa vuodessa. Nykyisin yrittäjyydessä vapauden hintana on usein myös suojaverkon puuttuminen. Taustalla osayrittäjyyden luomisessa on se tosiasia, että suomalainen sosiaaliturva on vuosikymmenten 27

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti.

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti. Taivas+Helvettikirjan käyttäminen opetuksessa Opettajan ohje Taivas+Helvetti Taivas+Helvetti Vol. 1 julkaistiin vuonna 2013 ja sen suosio ylitti kaikki odotukset. Lukijat inspiroituivat kirjan rehellisistä

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA

INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Loppuseminaarin paneelikeskustelu Irma Ylikangas, Ilmatieteen laitos 14.06.2011 Paneelikeskustelu TERVETULOA TEKNIIKAN TESTAUS

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Markkinoillemenon valmistelu Case Ranska. 15.11.2011- KiVi Tuomas Pahlman

Markkinoillemenon valmistelu Case Ranska. 15.11.2011- KiVi Tuomas Pahlman Markkinoillemenon valmistelu Case Ranska 15.11.2011- KiVi Tuomas Pahlman Agenda TTS-Ciptecin tausta Haasteena valloittaa Ranskan markkinat palveluliiketoiminnalla Oman organisaation valmisteleminen kv-markkinoille

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Kun minua pyydettiin pitämään puhe tänään tässä juhlassamme, käsitin ensin, että minua pyydettiin

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Työn arvojen monimuotoistuminen. 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy

Työn arvojen monimuotoistuminen. 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Työn arvojen monimuotoistuminen 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Taustaa Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta ymmärrystä Suomalaisen Työn Liitolle kuluttajakansalaisten

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot