INNOSTUNUT YHTEISKUNTA -RAPORTTI YRITTÄJYYDESTÄ JA KASVUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNOSTUNUT YHTEISKUNTA -RAPORTTI YRITTÄJYYDESTÄ JA KASVUSTA"

Transkriptio

1 KASVUTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI INNOSTUNUT YHTEISKUNTA -RAPORTTI YRITTÄJYYDESTÄ JA KASVUSTA Marjo Matikainen-Kallström Harri Jaskari 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe: KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄ INNOSTUKSEN YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA 3 2. Johdanto: KOHTI KASVUA JA INNOSTUNEISUUTTA 3 3. MIKSI TUTKIMME KASVUYRITTÄJIÄ? 5 4. ONKO SUOMESSA YRITTÄJYYDEN JA KASVUN ASENNEONGELMA? 9 5. MAAILMAN UUSI MENESTYSMALLI MITÄ SANOVAT KAIKEN KOKENEET YRITTÄJÄT? SUOMEN UUSI KASVUPOLITIIKKA LOPPUSANAT 31 LIITE: LISTA TAUSTAHAASTATELLUISTA LÄHTEET 2

3 1. Esipuhe: KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄ INNOSTUKSEN YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA Syksyllä 2011 pääministeri Jyrki Katainen antoi Kokoomuksen eduskuntaryhmälle tehtäväksi kartoittaa keinoja kasvun ja kasvuyrittäjyyden vauhdittamiseksi. Vastuuhenkilöiksi työhön nimettiin kansanedustajat Marjo Matikainen-Kallström ja Harri Jaskari. Aihe on äärimmäisen ajankohtainen maamme on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, kun kansainvälinen taantuma on johtanut viennin ja investointien hiipumiseen. Vientimme on edelleen lähes neljänneksen kesän 2008 ennätystasojen alapuolella. Vaikka maailmankauppa on jo osoittanut elpymisen merkkejä, emme Suomessa ole täysin päässeet mukaan syntyneeseen imuun. Uhkana on myös vaihtosuhteemme heikkenevä trendi: viemme yhä edullisemmin, tuomme yhä kalliimmalla. Näihin haasteisiin emme voi vastata ilman uutta kasvua ja kunnianhimoisia kasvuyrityksiä. Tämän raportin havainnot perustuvat kasvuryhmän vajaan puolen vuoden aikana tekemiin kasvuyrittäjien, sarjayrittäjien, kanssayrittäjien ja muiden asiantuntijoiden haastatteluihin. Olemme pyrkineet kuvaamaan niitä tuntoja, toiveita ja näkökulmia, mitä näissä tapaamisissa on noussut esille. Teemahaastatteluja tehdessämme havaitsimme, että kasvu tarvitsee perustakseen innostuneen yhteiskunnan ja vahvat sosiaaliset verkostot. Tämä raportti on kasvuryhmän työn välietappi ja kertomus tähänastisesta työstä ja tekemistämme havainnoista. Työ jatkuu läpi meneillä olevan vaalikauden. Raportin lopussa kasvuryhmä esittää kymmenen keskeistä toimenpidettä innostuksen yhteiskunnan rakentamiseksi. Tätä polkua kulkemalla Suomen kurssi voidaan kääntää takaisin vahvalle kasvu-uralle. *** 2. Johdanto: KOHTI KASVUA JA INNOSTUNEISUUTTA Suomi on ollut sodanjälkeisen historian ajan yksi maailman menestyneimpiä maita. Kantavina arvoinamme ovat olleet työn kunnioittaminen, vastuullisuus, luotettavuus ja osaaminen. Näillä arvoilla kauppa on käynyt ja olemme nousseet maailman rikkaimpien maiden joukkoon. Vanhat menestyksen avaimet ovat edelleen toimivia, mutta nyt voisimme lisätä näihin arvoihin vielä ainakin innostuksen ja epäonnistumisen hyväksymisen. Innostus on nykyisin kadonnut johonkin yhteiskunnastamme: emme ryhdy innolla luomaan uutta, kun pelkäämme samalla menettävämme jotakin. Voidaan sanoa, että hyvinvointiyhteiskunta on saanut meidät jollakin tapaa tyytymään ja hyytymään. Menestystä kadehditaan ja epäonnistumista ei hyväksytä. Valitettavasti ennen pitkää kyräily ja kateus eivät kuitenkaan rakenna yhteistä hyvää, vaan syövät hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Kasvu ja työllisyys syntyvät siitä, että autamme toisiamme - pelaamme plussasummapeliä. Näin sanoo yrittäjä Marko Parkkinen. Parkkinen onkin poikkeuksellinen yrittäjä. Parkkinen on pitänyt 3

4 sapattivapaata, kertonut avoimesti liiketoimistaan ja konkurssistaan ja korostanut onnellisuuden merkitystä työnteossa. Onko hän tyypillinen suomalainen yrittäjä? Tai onko hän sellainen yrittäjä, jollaista kuvaa Suomessa yrittäjistä annetaan? Hän ei todennäköisesti ole kumpaakaan. Suomalainen stereotypia yrittäjästä on sellainen, että hiestä märkänä sinun on työtä tehtävä, vaikeuksien kautta sinun on esteet raivattava ja jos epäonnistut, häpeää on sinun kestettävä. Suomalaisten kuva yrittäjästä on mieluummin kiero liikemies kuin kunniallinen kansalainen. Kieroja ovat ennen kaikkea epäonnistuneet yrittäjät. Konkurssiin liittyy ihmisten mielestä usein jotakin rikollista. Monet uuden sukupolven yrittäjät ovat haastatteluissa kertoneet, etteivät haluakaan itseään puhuteltavan yrittäjinä. Mieluummin kuin yrittäjiä, ovat he partnereita, talousjohtajia, strategiajohtajia tai tuotepäälliköitä. Tämä raportti kertoo innostuneista ihmisistä. Sellaisista, jotka ovat yrittäneet ja epäonnistuneet, taas yrittäneet ja epäonnistuneet - ja kenties jossain vaiheessa onnistuneet todenteolla. Raportissa on haastateltu myös heitä, jota ovat yrittäneet tosissaan, mutta kulkevat tällä hetkellä kuoleman laaksossa. Viisas ja sivistynyt yhteiskunta ohjaa nämäkin ihmiset pois pimeästä tunnelista, takaisin uusien haasteiden pariin. Tämä raportti analysoi myös sitä, hyväksyykö suomalainen yhteiskunta innostuneita ja epäonnistuneita ihmisiä. Onko Suomi innostuksen vai kateellisuuden yhteiskunta? Esimerkkien valossa näyttää siltä, että kuoleman laaksosta on todella vaikea nousta. Kaveria tuetaan antamalla alamäessä lisää vauhtia. Viimeisimmät tutkimukset kuitenkin osoittavat, että suunta on positiivinen: yrittämistä arvostetaan entistä enemmän, ainakin juhlapuheissa. Uusi sukupolvi pitää yrittämisen itsenäisyyttä jo varteenotettavana valintana. Raportti etsii vastauksia myös siihen, missä päin maailmaa löytyvät innostuneen yhteiskunnan malliesimerkit. Mitä opittavaa Suomella on tällaisista maista ja alueista? Sveitsi näyttää tekevän maailman parasta perustutkimusta yhdistettynä yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. USA:n Kaliforniasta löytyy huikaisevan innokkaita yrittäjäpersoonia, joilla on vahva unelma paremmasta tulevaisuudesta. Ja kannustava yhteisö ja lähiympäristö tukevat yrittäjien kasvuponnisteluja täysin rinnoin. Raportti kertoo vain pienestä osasta suomalaisia. Haastattelimme yrittäjäpersoonia, jotka haluavat kasvaa ja valloittaa maailman (kasvuyrittäjät). Haastattelimme myös sellaisia ihmisiä, jotka haluavat aina kohdata vaikeudet ja haasteet, mutta onnistumisen hetkenä haluavat taas löytää uusia haasteita ja hyppäävät sivuun nopean kasvun vaiheessa (sarjayrittäjät ja kanssayrittäjät). Kolmantena haastatteluryhmänä olivat sellaiset ihmiset, jotka eivät itse halua kasvaa, mutta joiden avulla ympäröivä yritysverkosto kasvaa voimakkaasti (verkostoyrittäjät). Miksi teemme tällaisen rajauksen? Ensinnäkin näiden yrittäjäryhmien maailmankuva ja innostus tekemäänsä työtä kohtaan ovat aivan omaa luokkaansa. Toiseksi nämä ryhmät luovat merkittävän osan uusista työpaikoista Suomessa ja ovat siten tärkeä ryhmä. Suomessa 23 yritystä kaikkiaan yrityksestä ovat viime vuosina luoneet maahamme kymmenen prosenttia syntyneistä työpaikoista. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan vuosina Suomeen syntyi noin uutta työpaikkaa, josta noin puolet kasvuyrityksiin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemässä selvityksessä Suomessa on tunnistettu runsaat 800 kasvuyritystä, joihin oli ennen lamaa syntynyt neljässä vuodessa työpaikkaa. Huippukasvuun yltäviä ns. gaselliyrityksiä on Suomessa vain prosentin verran yrityskannasta. 4

5 Gaselliyrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden liikevaihto kasvaa viisi vuotta peräkkäin yli puolella edellisvuoteen verrattuna. Nyt on tiheällä seulalla löydettävä kaikki potentiaaliset yrittäjäpersoonat ja saatava Suomi uuteen nousuun. Innostunut Suomi on suuri mahdollisuutemme. 3. MIKSI TUTKIMME KASVUYRITTÄJIÄ? Raportti keskittyy yritysten kasvuun ja siihen, miten erilainen yritysympäristö sosiaalisine suhteineen vaikuttaa kasvuhalukkuuteen ja kykyyn kasvaa. Tärkeä kysymys on se, miksi jotkut yritykset kasvavat ja toiset eivät. Miksi joillakin yrittäjillä on vahva kasvutahto? Onko siinä kysymys vain yksilön henkisistä kyvyistä, tietomäärästä ja motivaatiosta? Vai onko sosiaalisilla verkostoilla ja sitä ympäröivällä yhteiskunnalla (myös valtiolla ja kunnilla) ratkaisevan tärkeä merkitys kasvulle? Tutkimusaihe on tällä hetkellä Suomessa hyvin ajankohtainen. Työpaikat ovat valumassa ulkomaille. Esimerkiksi vuoden 2010 aikana teknologiateollisuudesta väheni Suomessa 6000 työpaikkaa ja samana vuonna suomalaisten omistamissa yrityksissä muissa maissa työpaikkojen lukumäärä kasvoi 7000:lla. Suomen tavaravienti tipahti vuoden taantuman vaikutuksesta yli 25 miljardilla eurolla. Tämä pudotus oli lähes kolmannes viennistämme, mutta mitään uutta vientiä ei ole tullut tilalle. Maailmankauppa on jo elpynyt, mutta Suomen vienti laahaa pahasti jäljessä. Suomen vienti lepää myös melko kapeilla hartioilla. Meillä on noin 8000 suoraa vientiä harjoittavaa yritystä, mutta jopa 50 prosenttia viennin volyymista syntyy 18 vientiyrityksen toimesta. Huolestuttavinta kehityksessä on, että uutta yritystoimintaa ei ole kasvamassa riittävästi korvaamaan menetettyjä työpaikkoja. Globaalit suomalaiset markkinajohtajat eivät enää vedä suomalaisia alihankintayrityksiä mukaan menestykseen. Pienemmiltä yrityksiltä puolestaan puuttuu uskallus lähteä itsenäisesti maailmalle siipiään kokeilemaan. Koulutus ja osaaminen ovat Suomessa huippuluokkaa - kysymys onkin enemmän arvoista, asenteista ja uskalluksesta. USA:ssa lähes kaikki uudet työpaikat ovat nettomääräisesti syntyneet alle viiden vuoden ikäisiin kasvuyrityksiin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomessa vuosina syntyneistä työpaikasta yli on kasvuyritysten luomia. Yrittäjä Juha Ruohonen, Aalto-yliopiston kasvuyrityshautomon neuvonantaja totesi syksyllä 2011 Aamulehdessä: Suomessa ei ymmärretä, kuinka olennaisia kasvuyritykset ovat. Yhdysvalloissa kaikki uudet nettotyöpaikat syntyvät alle 3-vuotiaisiin yrityksiin. Suomalainen bisnes on kehittynyt valtionyhtiöistä. Valtion innovaatiorahoituskin on rakennettu korporaatioiden eli isojen yritysten käyttöön. Liian usein yrittäjyyden hienojakoisuutta ei osata Suomessa tulkita oikein. Lähes kaikki yritykset jaotellaan kolmeen suureen kategoriaan: mikroyrityksiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja suurempiin yrityksiin. Järjestöllisesti yritysten ääntä käyttävät voimakkaimmin Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän Keskusliitto. Omalta osaltaan edunvalvonta myös korostaa perinteistä kahtiajakoa. Yrittäjäkenttä on kuitenkin hyvinkin monipuolinen. Yrittäjätyyppejä on huomattavasti enemmän, kuin monesti julkisessa keskustelussa tunnistetaan. Tässä raportissa relevantteja 5

6 tarkasteltavia yrittäjätyyppejä ovat verkostoyrittäjät, kanssayrittäjät, sarjayrittäjät ja kasvuyrittäjät. Alla olevassa kuvassa 1. eri yrittäjätyyppejä on jaoteltu yrityksen kasvuhalukkuuden ja yrityksen koon perusteella. Kuva 1. Erilaisia yrittäjätyyppejä. 1. Pakkoyrittäjät ovat niitä henkilöitä, jotka on työttömyyden jälkeen pakotettu yrittäjäkursseille ja sen jälkeen perustamaan yritys. Heidän merkittävin motivaationsa ei ole työllistää itsensä jatkossa yrittäjänä, saati sitten kasvuyrittäjänä. 2. Elämäntapayrittäjien motivaatio on saada itselleen rahoitusta ylläpitää mieluista elämäntapaansa. Sarjayrittäjä Steve Blankin esimerkin mukaan Kalifornian rannoille surffauskouluja perustavat surffaajat ovat tyypillisiä elämäntapayrittäjiä. 3. Pienyrittäjiä tapaamme lähes jokaisessa kivijalkakaupassa. He tekevät arvokasta työtä työllistämällä itsensä ja kenties muutaman työntekijän. Päätavoite ei ole kuitenkaan kasvaa, vaan ensisijaisesti turvata oma ja perheen elanto. 4. Yhteiskunnallisilla yrittäjillä motivaatio voi olla jonkin havaitsemansa epäkohdan korjaaminen tai jokin muu yhteiskunnallinen kysymys. Kenian lasten auttamiseksi tai Suomen vanhusväestön hoivan parantamiseksi perustettu yritysmuotoinen organisaatio ei kuitenkaan perusta toimintaansa voiton tavoittelun ajatukselle. 5. Innovoivat suuryrittäjät ovat jo historian saatossa rakentaneet oman menestyksensä ja lähteneet rohkeasti maailmalle. Näissä yrityksissä on kuitenkin edelleen säilynyt yrittäjämäinen meininki sekä kyky menestyä uusien ideoiden kautta. Erinomainen suomalainen esimerkki on vaikkapa Kone Oyj, joka on viime vuosina tehnyt luovaa yhteistyötä mm. Marimekon kanssa 6

7 Aasian hissimarkkinoilla. Kone Oyj on kyennyt uusiutumaan ja löytämään yhteistyökumppaneita myös perinteisten yhteistyötahojen ulkopuolelta. 6. Taantuvista suuryrityksistä esimerkiksi käy mm. Kodak, joka muutama kuukausi sitten ajautui yrityssaneeraukseen. Maailman johtava valokuvauskameroiden filmintekijä ei kyennytkään uusiutumaan digitaalisten kameroiden aikakaudella. Stanfordin yliopiston professorin Robert Burgelmanin tutkimusten mukaan 1960-luvun lopusta 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle ulottuvassa aikajanassa maailman sadasta suurimmasta yrityksestä vain 19 on enää jäljellä. 7. Verkostoyrittäjä ei välttämättä itse halua kasvaa, mutta yrittäjän aktiivinen toimintaa kasvattaa hänen ympärillään olevaa ja hänestä riippuvaista yrittäjäverkostoa voimakkaasti. 8. Varsinaisia raketteja ovat kasvuyrittäjät. Tämä yrittäjäryhmä haluaa heti ensimmäisestä päivästä lähtien valloittaa maailman. Usein vuotuinen liikevaihdon kasvu on jopa satoja prosentteja. Ensimmäisiä asiakkaita ei etsitä pohjoismaista, vaan New Yorkista tai Shanghaista. 9. Kaikki eivät kuitenkaan saa motivaatiota pyrkimällä nopeasti miljardiluokan yrittäjäksi. Sarjayrittäjät haluavat kerta toisensa jälkeen olla kasvattamassa yritystä liikevaihdolta vain muutamiin kymmeniin miljooniin euroihin, kokea kaikki kasvuvaikeudet, exitoida itsensä ulos yrityksestä suhteellisen varhaisessa vaiheessa ja aloittaa taas alusta uuden yrityksen kasvattaminen. 10. Kanssayrittäjät ovat myös tietyn tyypin sarjayrittäjiä. Nämä henkilöt eivät kuitenkaan halua olla yrityksessä osake-enemmistön haltijoina, vaan haluavat omalla osaamisellaan tukea varsinaista yrittäjää. Kanssayrittäjiä voi myös kutsua bisnesenkeleiksi tai osaajapartnereiksi. Raportin kannalta relevantti kysymys on, miten henkilö päätyy valitsemaan yrittäjyyden ja jopa jonkun neljästä viimeksi mainitusta kasvuyrittäjyyden muodoista. Mitkä prosessit aiheuttavat lopulta sen, että päätetään ottaa askel yrittäjyyspolulle? Ketkä ovat näissä prosesseissa avaintekijöitä? Onko Suomessa unohdettu jotakin ratkaisevaa kasvuyrityspolitiikassa? Yrittäjyyden ja kasvun kehällä uskallushyppyjä on useita: 1. Miten ajatus yrittämisestä ja yrittäjyydestä saadaan juolahtamaan ihmisten mieliin yhtenä vaihtoehtona muiden rinnalla? Monissa maissa yrittäminen on jopa ainut vaihtoehto, sillä sosiaaliturvaa ei ole tai se on olematonta. Toisaalta jo lapsena kotona tai koulussa on istutettu ajatus yrittämisestä elinkeinona. Myös vastakkaiseen suuntaan vetäviä magneetteja saattaa löytyä yhteiskunnasta paljon. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä saattaa nostaa esimerkiksi yhteiskunnassa vallitseva ilmapiiri. Menestymistä kadehditaan tai epäonnistumista ei hyväksytä. Jopa yhteiskunnan pitkä ajatteluperinne saattaa olla esteenä: pitkä ja kapea leipä julkisella sektorilla on parempi ja turvallisempi. Yrittäjänä teet usein hypyn tuntemattomaan. 2. Kun yrittäjyyteen on vastattu myöntävästi, ensi askeleet ovat usein ne yrittäjyyden vaikeimmat vaiheet. Monet kokevat muutaman vuoden kuoleman laakson, jossa tulot ovat huomattavasti menoja pienemmät. Tässä vaiheessa toimintaympäristöllä tukijana on varsin ratkaiseva rooli. Pystyykö julkinen sektori omilla toimenpiteillään lyhentämään matkaa kuoleman laaksossa ja ylläpitämään yrittäjän uskoa tulevaisuuteen? Tai pystyykö sosiaalinen lähipiiri ja yhteiskunnan henkinen ilmapiiri olemaan mieluummin tukena kuin negatiivisen varauksen lataajana. Löytyykö lähiympäristöstä esimerkkejä, jotka ovat käyneet läpi samanlaisen kiirastulen ja ovat nyt valmiit antamaan neuvoja ja vertaistukea? 7

8 3. Kiirastulesta selvittyään yrittäjä joutuu tekemään toisen varsin ratkaisevan valinnan: pysyykö hän elämäntapayrittäjänä vai uskaltaako hän kurottaa kohti kasvua. Kasvun valitsevat joutuvat toiseen kiirastuleen. Miten saadaan rahoitusta kasvulle? Otanko liian suuren riskin itse ja menetän jo kaiken saavuttamani? Menetänkö määräysvallan yhtiössäni? Tuoko työntekijämäärän lisäys myös lisää vaikeuksia ja velvoitteita? Kaiken kaikkiaan yrittäjä astuu omalle epämukavuusalueelleen ja toimintaympäristön tuki voi olla ratkaisevan tärkeä apu päätöksenteossa. Yhteiskunnassa tärkeitä tukielementtejä voivat olla esimerkiksi riittävä oman pääoman rahoituksen löytäminen, solidaariset ja luotettavat osaajapartnerit, osaavat asiantuntijapalvelut, vientiponnistelujen taustatuki ja verkostoa täydentävät toiset yritykset. 4. Toimintansa vakiinnuttaneissa suuremmissakin yrityksissä uudistamistarve on jatkuva. Kyse on elämästä juoksumatolla - mikäli ei juokse koko ajan, ei pysy edes paikallaan. Jopa kokonaiset toimialat menettävät merkitystään, saati sitten yksittäiset yritykset. Onko yritys valmis ottamaan uusia osaajia johtajikseen ja sitä kautta saamaan uutta osaamista? Löytyykö yhteiskunnasta uusia nälkäisiä osaajia? Lähdetäänkö turvaamaan nykyisiä asemia liian aikaisin? Yhteiskunnan puolelta on pyrittävä löytämään ne elementit, jotka tukisivat yrityksiä jatkuvaan uudistumiseen ja heikkojen signaalien analysointiin. Viime aikoina yhtenä apukeinona keskustelussa on ollut esimerkiksi yritysten t&k verovähennysoikeus. 5. Viimeisin kynnys on vastassa silloin, kun on aika luopua yritystoiminnasta ja kenties vielä suunnata kohti uusia haasteita. Sukupolvenvaihdokset ovat Suomessa lisääntymässä vuosi vuodelta, kun myös yrittäjien suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Ongelmana on, että jatkajia ei vain tahdo löytyä. Tuleeko yritystoiminnan jatkaminen liian kalliiksi ja riskialttiiksi uusille sukupolville? Tai miten yrityksestä rahat ulos ottava henkilö sijoittaisi kenties vielä toiseen yritykseen ja olisi tukemassa muita kasvuyrittäjiä? Ovatko muut yrittäjät valmiita ottamaan jo kokeneemman sparraajan mukaan yrityksen kehittäjäksi? Tai pystyykö konkurssin tehnyt yrittäjä koskaan yrittämään uudestaan, vai onko edessä loputon velkakierre? Valtioiden käyttämiä keinoja näiden kynnysten alentamiseksi ovat olleet esimerkiksi sukupolvenvaihdosten verovapaus, osaajapartnerin verohelpotukset, bisnesenkelien verokannustimet ja hallitut konkurssimenettelyt. Alla olevassa kuviossa on havainnollistettu yllä läpi käyty yrittäjyyden uskalluskehä. Mikäli kehä saadaan suomalaisessa yhteiskunnassa pyörimään ilman pullonkauloja ja ylitsepääsemättömiä kynnyksiä, olemme jo pitkällä kohti yrittäjämyönteisempää ja kannustavampaa yhteiskuntaa. Kuva 2. Yrittämisen uskalluskehä. 8

9 4. ONKO SUOMESSA YRITTÄJYYDEN JA KASVUN ASENNEONGELMA? Suomalaiset eivät aina oikein osaa iloita omasta tai muiden onnistumisesta. Tälle pohjoiselle kansallemme huomattavasti luonteenomaisempaa on epäonnistumisten välttäminen viimeiseen saakka mieluummin ollaan vaikka yrittämättä lainkaan, kuin päätetään yritys erehdykseen. Perinteiset sananlaskut kuvaavat suomalaista vaatimattomuutta onnistuneesti. Kell' onni on, hän onnen kätkeköön, vaatimattomuus kaunistaa tai joka kuuseen kurkottaa, hän katajaan kapsahtaa. Älä luule olevasi hyvä, tai jos olet hyvä, älä ainakaan näytä sitä, on yksi asenneilmastomme ilmentymistä. Vanhat luonteenpiirteemme uhkaavat kääntyä osittain heikkouksiksi. Vaatimattomuudella ja pelolla ei kiristyvässä globaalissa kilpailussa helposti pärjää. Menetyksen pelon sijasta meidän pitäisi rohkaistua luomaan uutta. Kuten alussa totesimme, vanhojen suomalaisten menestysarvojen joukkoon on nostettava uudeksi mausteeksi innostus, uskallus sekä menestyksen ja epäonnistumisen hyväksyntä. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevasta ajattelusta hyvänä esimerkkinä käy Helsingin Sanomissa viime syksynä ollut haastattelu. Haastattelun yhteydessä oleva lehtijuttu kertoi suomalaisten ja venäläisten sijoittajien suunnittelemasta yhteishankkeesta, Savitaipaleen kylpylähotellista. Paikallisilta asukkailta kysyttiin mielipiteitä asiasta (HS ). Ei kannata, muutkaan suunnitelmat eivät ole toteutuneet. Ei häiritse, jos se tulee. Mutta toivottavasti se ei tule, koska se ei menestyisi täällä korvessa. Saa rakentaa, mutta tuskin se onnistuu. Paikallisyhteisö ei todellakaan halunnut tukea näitä muutosvoimia. Kuva 3. Suomalainen asenneilmasto Savitaipaleen hotellihanke. Toisena esimerkkinä on Ajankohtaisen Kakkosen te ta tiistaina , jossa keskustelukumppaneina olivat suomalaiset uudet, voimakkaan kasvun yritykset. Studiossa istuivat muun muassa langattoman kännykkälaturin keksinyt innovaattori ja toimitusjohtaja 9

10 Maija Itkonen, peliyritys Supercellin tuotepäällikkö Miki Kuusi ja Duudson-konseptin toinen isä, Jukka Hilden. Kaikki ovat menestyjiä hieman moderneimmilla suomalaisilla toimialoilla. Ajankohtaisen Kakkosen twitter-kommentit puhuvat omaa karua kieltään siitä, miten innostuneita ja luovia ihmisiä taas nujerrettiin. Luuletteko että Suomi työllistyy jollain nettipeleillä? Pelit elättävät vain harvoja ja ovat vain hetken huumaa. Turha kuvitella, että lintupelit ratkaisevat Suomen talouden. Pelaamiseen hukattu aika on poissa hyödyllisesti käytetystä ajasta. Vanhuksia ei hoideta peleillä. Miten suomalainen osaaminen on sen ihmeellisempää kuin amerikkalainen? No pelit on pelejä eikä niistä pidä Suomen vientituotetta tehdä. Samanaikaisesti peliteollisuus tuo Suomelle vientituloja jo 150 miljoonan euron edestä. Kuva 4. Suomalainen asenneilmasto nouseva peliteollisuus. Yrittäjyyden kannalta asenneilmaston vinoutuma on hankala: miten voimme kehittää toimintaa, joka vaatii myönteisen, kannustavan ja arvostavan yleisen ilmapiirin, yksilötasolla rohkeutta, riskinottokykyä ja kykyä kestää vastoinkäymisiä ja vieläpä kykyä nousta uudelleen epäonnistumisen jälkeenkin? Professori Markku Wileniuksen aineiston, Suomi suomalaisten silmin, mukaan kateus on yksi piirre, joka johtaa turhautumiseen. Hajottavan tai tuottamattoman energian määrä Suomessa on 48 %. Aineiston mukaan noin puolet energiastamme suuntautuu johonkin vähemmän rakentavaan. Asenneilmastomme puutteet näkyvät tutkimustuloksissa. McKinsey&Companyn tutkimus vuodelta 2010 osoittaa yrittäjähenkisyyden olevan Suomessa Euroopan heikointa. Yrittäjyyttä pitää mielenkiintoisena uravaihtoehtona Suomessa kaikista kansalaisista vain 45 prosenttia, kun EU 15 -maat yltävät keskiarvoltaan 58 prosenttiin. Vain yhdeksän prosenttia suomalaisväestöstä aikoo perustaa yrityksen kolmen vuoden kuluessa. Aktiivisesti yritystä perustamassa on vain 2,9 % väestöstä ja 2,3 % johtaa alle 3,5 vuotta vanhaa yritystä. Kaikki luvut ovat Euroopan alhaisimmat. Erityisen heikkoa kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on akateemisten keskuudessa, joista yrittäjyys kiinnostaa vain vajaata 10 prosenttia. Kasvuhaluttomuus näkyy myös yrityksen perustamisen jälkeen. Kasvuodotusten olemattomuus on suomalaisissa toimintansa alkuvaiheen yrityksissä silmiinpistävää. Global Entrepreneurship 10

11 Monitor (GEM) mittasi kasvuodotuksia tiedustelemalla, kuinka paljon aloitusvaiheen yritykset arvioivat palkkaavansa lisää työvoimaa seuraavien viiden vuoden aikana. GEM:n raportissa teollisuusmaiden joukossa Suomi sijoittuu tässä kategoriassa jumboksi, eikä sijoitus ole paljon parempi, kun mukaan otetaan kehittyvät taloudet. Tällöin Suomi sijoittuu toiseksi viimeiseksi hiukan Meksikon edelle. Kasvuhakuisuuden puute näkyy myös pitäytymisenä omilla pienillä markkinoilla. Täkäläisistä aloittavista yrityksistä vain vajaalla 40 prosentilla on muutama ulkomainen asiakas. Mikäli vertailukriteereitä kiristetään niin, että ulkomaisten asiakkaiden osuus nostetaan 25 prosenttiin, putoaa Suomi jälleen Euroopan jumboksi. Tällaiset lukemat voisivat olla normaalimpia suurten kotimarkkinoiden yrityksille, mutta ei Suomen kaltaisessa pienessä vientivetoisessa maassa toimiville yrityksille. Kasvun polttoainetta esimerkiksi oman pääoman lisäämisen kautta on Suomessa myös niukanlaisesti. Suomi sijoittuu heikosti tutkimuksissa, joissa vertaillaan sitä, kuinka paljon yksityishenkilöt ovat sijoittaneet varojaan aloittaviin yrityksiin. Tällaisiin pääomiin lukeutuvat yrityksen omistajan sekä heidän sukulaistensa tai ystäviensä sijoittamat pääomat. Mukana ovat myös bisnesenkelien pääomat. Kasvua karttava asenne on riskirahalle myrkkyä. Meillä on myös muita asenneongelmia. Erityisesti yrityksissä työllään ansioituneita ihmisiä syyllistetään kohtuuttomista ansioista, vaikka samalla he ovat saattaneet työllään onnistua työllistämään satoja muita. Samanaikaisesti monet urheilusankarimme pakenevat Suomen verotusta Monacoon. Ja silti meidän on hyvä kunnioittaa myös urheilusankareitamme. Toiseksi meitä voi kutsua salailun yhteiskunnaksi. Jolla onni on, se onnen kätkeköön. Jolla tieto on, sitä ei ole syytä paljastaa muille kuulija saattaa vaikka varastaa tiedon ja osaamisen. Sanomattakin on selvää, ettei ajattelumalli ole omiaan ruokkimaan luovuutta. Monesti ruotsalaisia kutsutaan ilkikurisesti diskuteeraajiksi, mutta ei meillä Suomessakaan olla totuttu nopeisiin ratkaisuihin. Keskustelukulttuurin sijasta Suomessa pähkäillään asioita omassa rauhassa ja yksin. Meillä suunnitellaan ja suunnitellaan - eikä oteta ensimmäistäkään askelta ennen kuin suunnitelma on 120 prosenttia valmis. Tätä pidetään heikkoutena myös Sveitsissä. Epäonnistumisen pelko on suurempi kuin kokeilemisen ilo on helpompi käpertyä kuin lähteä rohkeasti myymään osaamista maailmalle. Kieli paljastaa jo monet ajattelumme rakenteet. Amerikassa yritys perustetaan autotalliin ja Suomessa pöytälaatikkoon. Lannistavaa on myös se, että Suomessa omistamista pidetään itsekkyytenä. Myymistä pahempaa on vain omistaminen ja pahinta laatua on pörssiomistaminen. Omistaminen on kuitenkin todella vaativaa ja tärkeää työtä. Omistaja päättää kasvaako yritys, työllistääkö se lisää vai surkastuuko se pois. Kasvuyrittäjyyden professori Marko Seppä korostaa sitä, että asenneilmasto on kasvuyrittäjyyden pahimpia esteitä ja kääntöpuoleltaan myös parhaita ajureita globaalisti. Suomessa arvostetaan keksijöitä ja korporaatioita. Kaupallistajat nähdään Sepän mukaan jotenkin epäluotettavaksi kaupparatsujen joukoksi. Hän huomauttaa, että Suomessa verotus tai muu ulkoinen tekijä ei sellaisenaan ei ole kasvuyrittäjyyden esteenä. Kasvun kannalta rahoitus on hyvin ratkaisevaa ja kaupallistamisessa onnistuminen kriittisen tärkeää. Suomessa on vallalla ennenkokemattoman huono ilmapiiri, sanoi entinen pääministeri, nykyinen Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esko Aho heinäkuussa 2011 MTV:n Huomenta Suomi -lähetyksessä. Ahon mielestä on hätkähdyttävää huomata, kuinka paljon 11

12 negatiivisuutta Suomessa on ilmassa kaikilla elämänalueilla. Pitkälle ei pötkitä sillä, että elämämme suurin ilonaihe on eläkkeelle pääsyn odottelu. Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs, Bruce Oreck, totesi yhdessä keskustelussa kesällä 2011 osuvasti suomalaisista: Suomessa on erittäin hyvää se, että ette ole niin kvartaalikapitalismin orjia kuin USA:ssa, mutta samalla en ole ikinä nähnyt näin vähän riskejä ottavaa kansaa. TBWAketjun toimitusjohtaja Petteri Kilpinen sanoi puolestaan, että viime vuosien Suomen teknologiset innovaatiot ovat olleet arvoa alentavia. Tuotetaan halvempia kännyköitä ja levennetään paperikoneiden teloja. Näiden lausumien pitäisi herättää meidät. Tällä ajattelutavalla Suomen talouden tilaa voi verrata mainosammattilainen Marko Parkkisen sanoin Titanicin kohtaloon: törmäys on pian välttämätön, mutta silti kaikki vain tuntuvat odottavan, että jäävuori sulaisi. Suomen hidastunut asenne näkyy myös siinä, että bruttokansantuotteemme kehitys on jäänyt ratkaisevasti jälkeen monista kilpailijamaistamme. Monien mielestä kasvuhaluttomuus on Suomessa ennen kaikkea kulttuuritekijä. Kulttuurin muutos lähtee meistä jokaisesta. Mikään ei tartu niin helposti kuin innostus paitsi tietysti sen puute. Keskinkertaisuus ei enää riitä kiristyneessä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Täytyy olla oma uniikki ajatus, joka kasvatetaan kotimaassa mahdollisimman pitkälle siten, että se luo polullaan lisää menestystä ja uusia työpaikkoja suomalaisille. Kuva 5. Kasvuhalukkuuden hidastimet. Positiivisiakaan signaaleja ei tule unohtaa. Asenne on vähitellen muuttumassa parempaan suuntaan myös Suomessa. Viimeisten tutkimusten mukaan Suomen yrittäjyyden ilmapiiri on muutaman vuoden aikana liikahtanut selvästi myönteisempään suuntaan (GEM 2010). Aalto Entrepreneurship Societyn kaltaiset yhteisöt ovat luomassa Suomeen totaalisen erilaista yrittäjyysasennetta. Viimeisen GEM -tutkimuksen (2011) mukaan Suomessa on toimintansa vakiinnuttaneita alkuvaiheen yrityksiä jo enemmän kuin verrokkimaissa. Joka kuukausi keskimäärin suomalaista aktivoituu yritystoimintaan. Myös innovaatiopolitiikan tekijät ovat Suomessa parantaneet juoksuaan. Tekes halusi tarrautua vallitseviin ongelmiin ja etsi 2000-luvun alun parhaita esimerkkejä onnistuneesta innovaatiopolitiikasta. Haaviin tarttui kaksi erilaista toimintamallia toinen USA:sta ja toinen 12

13 Israelista. USA:n esimerkin innoittamana Tekes otti vuonna 2008 käyttöön nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksen (NIY), joka perustui USA:n käytäntöön. Israelista otettiin mallia yrityskiihdyttämöjen osalta. Vigo-ohjelma käynnistettiin vuonna Ohjelmien lyhytaikaisuuden takia emme ole vielä nähneet sitä, soveltuvatko muualta otetut mallit suomalaiseen innovaatioympäristöön. Ensimmäiset kokemukset näyttävät kuitenkin lupaavilta. 5. MAAILMAN UUSI MENESTYSMALLI Kysy, kerro ja toimi läpinäkyvästi. Kehittyvä ja avoin ihminen on onnellisempi kuin taantuva ja kateellinen. Liikemies? Mies tai nainen, joka ei ole pysähdyksissä. Yrittäminen pitää liikkeessä ja epäonnistuneena olet yhtä kokemusta rikkaampi. Kuulostaako suomalaiselta? Uusien teorioiden mukaan paikallisuus kietoutuu entistä voimakkaammin globalisaatioon. Esimerkiksi yritystoiminnassa paikalliset käsityö- ja hyvinvointipalveluyritykset voivat toimia sekä hyvinkin paikallisilla markkinoilla että myös globaalisti markkinoida tuotteitaan tai palveluitaan verkkoympäristössä. Samalla yritykset eivät kilpaile enää saman kunnan tai kaupungin yritysten, vaan periaatteessa koko maailman saman alan osaajien kanssa. Maailma on globaalistunut siten, että joka puolella maailmaa voi syntyä ja kasvaa jopa globaaleja markkinajohtajia. Tietoa ja uusia ajatuksia on mahdollista hankkia silmänräpäyksessä vaikka toiselta puolen maapalloa. Ihmiset liikkuvat nykyisin hyvin paljon työnsä vuoksi oman alueensa ulkopuolella ja samalla heidän mukanaan liikkuu paljon hiljaista tietoa. Paikalleen juurruttavia voimia ovat ihmisiä yhdistävät taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset intressit, sisäinen ja ulkoinen yrittäjyyden suotuisa kulttuuri, paikalliset erikoistuneet työmarkkinat ja erilaisiin verkostoihin sitoutunut hiljainen tieto. Miksi Israelissa, tietyissä osissa Eurooppaa ja USA:n muutamissa osavaltioissa on väkilukuunsa suhteutettuna kymmenen kertaa enemmän kasvuyrityksiä kuin Suomessa? Koska innostus ja halu uusien asioiden ja ideoiden löytämiseen on näillä alueilla moninkertainen. Amerikkalaisen professorin Martin Kenneyn mukaan lähes kaikki innovaatiot perustuvat innostukseen. Mitään uutta ideaa ei ole syntynyt ilman innostusta. Innostus ja positiivinen ilmapiiri synnyttävät yrittäjyyttä. Tämä ilmapiiri on juurrutettava myös Suomeen. Mikä on tehnyt maailman kärkimaista sellaisia, että sen yritykset ovat rohkeasti lähteneet kasvamaan ja valloittamaan maailmaa? Ovatko kyseessä markkinat, ihmisten asenteet, valtion toimet vai aktiivinen sosiaalinen yhteisö? Millä tavoin sosiaalinen ympäristö ja yhteisö ovat toimineet kannustimina näissä hyvin erilaisissa maissa? Ainakin empiiristen analyysien avulla voi helposti nähdä hyvin erilaista suhtautumista innostukseen, onnistumiseen ja yrittäjyyteen. Erinomainen esimerkki on, että USA:ssa ollaan työpaikkojen välillä (between the jobs) ja Suomessa työttömänä, USA:ssa puhutaan autotalliyrittäjistä, Suomessa pöytälaatikkofirmoista. Professori Kenneyn mukaan kalifornialaisella työpaikalla työntekijä tulee usein sanomaan, että nyt aion perustaa oman firman. Tärkeä kysymys on silloin, miten pomo ajatukseen suhtautuu. Viisas pomo tekee kaksi asiaa: 1) miettii haluaako hän lähteä mukaan uuteen yritykseen vaikka osakkaaksi tai 2) toivottaa hyvän työntekijän tervetulleeksi takaisin heti, mikäli hän haluaa palata. Toimimmeko me Suomessa samoin? 13

14 Tärkeä USA:sta opittava kokemus on aito avoimuus. Ihmiset jakavat omat oivalluksensa ja löytävät yhteistyökumppaneita avoimuudellaan. Ideat jalostuvat monipuoliseksi osaamiseksi yhdessä. Yhteistyökumppaneissa arvo ( what can you do for me ) on paljon tärkeämpi kuin asema. Voit olla vaikka englantilainen lordi, mutta jos sinulla ei ole mitään uutta ideaa, sinua ei kunnioiteta yrityskumppanina vain asemasi vuoksi. Toinen henkisen ilmapiirin tärkeä rakennuspala on se, miten koko yhteisössä ja yrityksissä suhtaudutaan epäonnistumisiin. Pelätäänkö yrityksessä epäonnistumista vai rohkaistaanko jopa uhkarohkeisiin yrityksiin? Uhkarohkeissa yrityksissä lainataan rahaa isältä, äidiltä, sedältä ja tädiltä. Kenney kysyy miksi pankki lainaisi sinulle rahaa, mikäli sinut koko elämäsi ajan tunteneet sukulaiset eivät sitä tekisi. Eihän korkeushyppääjäkään voi kehua, ettei ole koskaan pudottanut rimaa. Kuinka usein suomalaiset yrittäjät uskaltavat edes kysyä rahoitusta omalta lähipiiriltään? Uusiin ideoihin nopeasti saatavilla oleva raha on kolmas suuri ero suomalaiseen malliin. Kun sinulla on hyvä idea, dollarin shekki on kourassasi samana iltapäivänä. Kaliforniassa ollaan koko ajan prototyyppi-vaiheessa: tehdään, kokeillaan, sählätään, epäonnistutaan, saadaan kenties lopulta palkinto. New Yorkissa on perustettu Manhattanin kadunkulmiin jopa prototyyppistudioita. Suomessa hankkeen pitää olla jo valmiiksi suunniteltu, ennen kuin edes prosessi aloitetaan. Varsinkin julkinen rahoittaja tappaa usein koko innostuksen jahkailuillaan ja moninkertaisella byrokratiallaan. USA:ssa rahoitetaan idearikkaita ihmisiä, ei firmoja tai toimitiloja. Pääomasijoittajat ja muut rahoittajat mahdollistavat heti useampien ihmisten palkkauksen ja sitten katsotaan, mitä uutta ideaa tästä pulpahtaa. Tavoitteet asetetaan hyvinkin korkealle, mutta usein myös onnistutaan pääsemään hyvin lähelle niitä. Omat kokemuksemme vahvistavat tutkijoiden väitteitä. Kun raporttityöryhmämme toinen vetäjistä, Harri Jaskari haastatteli syksyllä 2011 USA:ssa paikallisia yrittäjiä, kommentit olivat hyvin epäsuomalaisia: Jos et ole epäonnistunut tarpeeksi, et ole yrittänyt tarpeeksi. Minulla on 400 virhettä enemmän tehtynä kuin sinulla siksi minulla on myös kertynyttä kokemusta. Kasvuyritysten kehitykselle erityisen tärkeää näyttää olevan aktiivinen sosiaalinen yhteisö, erityisesti ns. kanssayrittäjät (bisnesenkelit). Harward Business Schoolin (2010) tutkimusten mukaan osaajapartnerin ja yksityissijoittajan saaneilla yrityksillä on paremmat selviytymisedellytykset kuin muilla vertailuyrityksillä. Nämä yritykset tuottavat keskimäärin parempia tuloksia, kasvavat varmemmin, hyödyntävät paremmin verkostoja ja osaamispääomaa ja saavat myös paremmin jatkorahoitusta. Vastaavia tuloksia on saatu myös Suomessa toteutetuissa kasvuyrittäjyystutkimuksissa. Alla olevassa kuvassa 6. on havainnollistettu haastattelukierroksella syntynyttä kuvaa amerikkalaisesta asenneilmastosta. 14

15 Kuva 6. Asenneilmasto Kalifornian Palo Altossa syksyllä Vain hieman Suomea suurempi Sveitsi voisi olla meille hyvä esimerkki koulutuksessa, tutkimuksessa ja työllisyydessä. Kansainväliset vertailut osoittavat työttömyysasteen olevan Sveitsissä hyvin alhainen. Mitä Sveitsi on tehnyt eri tavalla kuin Suomi? Ensimmäinen suuri ero Suomen ja Sveitsin välillä on ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen painotuserot. Sveitsissä nuorista ikäluokista kolme neljännestä menee ammatilliseen koulutukseen ja tätä kautta osaajiksi ja yrittäjiksi arvostettuihin ammatteihin. Käsityötaito on Sveitsissä arvossaan. Suomessa puolestaan nuorten intressit ja työpaikat eivät tunnu kohtaavan koulutusjärjestelmämme kärsii selvästä kohtaanto-ongelmasta. Koska Sveitsissä vain 25 prosenttia opiskelijoista pyrkii yliopistoihin, kaikki yliopistoihin pyrkivät pääsevät opiskelemaan heti ensimmäisenä vuonna. Varsinainen karsinta tapahtuu vuoden tiiviin opiskelun jälkeen tenttien avulla. Tämä saa opiskelijat sitoutumaan opiskeluun ja yrittämään parhaansa koko vuoden ajan. Opiskelu on tehokasta ja tuloksellista. Tästäkin huolimatta noin kolmasosa reputtaa tenteissä ja joutuu jättämään yliopiston kesken. He siirtyvät opiskelemaan muille koulutusasteille. Jokainen löytää paikkansa yhteiskunnassa ja Sveitsi näyttääkin pärjänneen hyvin valitsemallaan strategialla. Mielenkiintoisin yksityiskohta Suomeen ja Sveitsin yliopistomaailmaa vertailtaessa ovat professorien valintaprosessit Sveitsissä. Esimerkiksi EHT Zürichin yliopistoon pyrkii huippututkijoita professoreiksi joka puolelta maailmaa. EHT:n professoreista kaksi kolmasosaa tuleekin muualta kuin Sveitsistä. Maine huippuyliopistona houkuttelee paikan päälle myös maailman parhaita opiskelijoita. 63 prosenttia EHT:n tohtoriopiskelijoista on ulkomaalaisia. Kun professori hyväksytään yliopiston leipiin, hänellä on 3-6 vuotta ns. koeaikaa. Siihen mennessä on pystyttävä todistamaan, että on sekä huippuopettaja että huippututkija. Tämän jälkeen professuuri vakinaistetaan. Noin neljäsosaa professoreista ei vakinaisteta koskaan. Ennen lopullista valintaa professoreille kuitenkin annetaan resurssit tehdä huippututkimusta ja antaa huippukoulutusta. Sveitsissä professorit saavat itse kerätä oman unelmatiiminsä ja tarvittavan tutkimusvälineistön. Aloitustutkimusrahaksi yliopisto panostaa miljoonasta puoleentoista miljoonaan euroon palkan lisäksi. 15

16 Lähtökohdat yliopistotutkimukseen ja -opetukseen ovat siten eri tasolla kuin Suomessa. Sveitsin valtio kohdistaa jopa 80 prosenttia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksestaan tieteelliseen perustutkimukseen. Esimerkiksi maan teknillisillä yliopistoilla rahoitus on noin kolminkertainen verrattuna Suomeen. Eipä ihme, että Zürichin yliopistossa on useita Nobel-palkittuja. Tästä mallista Suomella olisi paljon opittavaa. Maamme huippututkijat joutuvat nykyisin keskittymään aivan liikaa hallintoon ja byrokratiaan. Varsinainen tutkimus- ja opetustyö kärsivät ratkaisevasti hallinnon palvelemisesta. Suomessa toteutettu yliopistouudistus on askel oikeaan suuntaan, mutta olemme tästä huolimatta edelleen maailman mittakaavassa lähtökuopissa. Vahva perustutkimusorientaatio on houkutellut monia yrityksiä yliopistojen ympärille ja luonut samalla vahvan innovaatioympäristön. Zürichin yliopiston ympäristöstä syntyy noin 20 uutta yritystä vuosittain ja merkittävät globaalit yritykset ovat perustaneet alueelle omia tutkimuskeskuksiaan. Viimeisin tulija on Disney -multimedia. 6. MITÄ SANOVAT KAIKEN KOKENEET YRITTÄJÄT? Halusimme tuoda raporttiin haastattelujen avulla kasvuyrittäjien omakohtaiset kokemukset yrittämisen iloista ja haasteista Suomessa. Kaikkiaan haastattelimme lähes 20 kasvuyrittäjää ja muita kasvun asiantuntijoita. Laadullisen analyysin tavoitteena oli löytää yrittäjäksi ryhtymisen motivaatiotekijät. Lisäksi kysyttiin perusteluja siihen, mikä kannusti kasvattamaan omaa yritystä tai verkostoa. Kolmanneksi haastatellut yrittäjät pystyivät kokemuksensa avulla antamaan jo vinkkejä siitä, millä ehdoilla myös muiden yrittäjien olisi helpompi kasvaa ja luoda työpaikkoja Suomessa. Kuva 7. Haastattelukysymykset suomalaisilta kasvuyrittäjiltä. Haastattelujen perusteella yrittäjäksi ryhtymiselle ratkaisevaa näyttää olevan lähipiirin antama esimerkki. Aina se ei kuitenkaan ole oma perhe, vaan joku muu tärkeä henkilö lähipiiristä. Toki perhekin voi toimia esikuvana, ainakin antamaan mallia siitä, millaista elämä yrittäjänä on. Yrittäjäperhetaustan takia ei yrittäjyydestä ainakaan ole epärealistisia odotuksia. Esikuvat ratkaisevat erityisen paljon silloin, kun nuoren identiteetti ja toiveet tulevaisuudesta ovat vasta hahmottumassa. Ystäväni isä oli perustanut yrityksen, jonka hän myi ja sen avulla rikastui. Jos joku muu onnistuu omalla työllään luomaan jotain niin suurta, miksi en sitten mikäkin. 16

17 Kun näin yrittäjän arkea liian läheltä perheeni takia, olin silloin varma, ettei minusta kuuna päivänä tulisi yrittäjää. Olin itse onnekas, kun parhaat sparraajat ja kokeneet yrittäjät löytyivät omasta perheestä. Kuva 8. Taustajoukot lähipiirissä yrittäjyyttä harkittaessa. Koulu- ja opiskeluyhteisö näyttää muovaavan ratkaisevasti nuorten asennetta yrittäjyyteen. Haastateltavien mukaan aikaisempina vuosikymmeninä jopa yrittäjävastaisuus oli koulussa ilmeistä. Jopa ahkerat teekkarit menivät paljon mieluummin suurten yritysten palvelukseen kuin edes harkitsivat yrityksen perustamista. Nyt ilmapiiri on vähitellen muuttumassa. Monissa opinnoissa yrittäjyyteen ei kuitenkaan keskitytä juuri lainkaan. Sama tilanne vallitsee alaluokilta aina korkeakouluihin asti. Mielenkiintoista on se, että monet haastatelluista yrittäjistä olivat kuitenkin itse valmiita menemään kouluihin kertomaan aidosti yrittäjyyden iloista ja suruista. Yrittäjyyskoulutus pitää aloittaa jo ala-asteella projektityön tai ryhmätyön nimikkeellä ja yrittäjähenkistä työntekoa pitää valmentaa läpi koko opiskeluajan. Siitä hyötyvät kaikki, eniten tietenkin opiskelija. Merkonomi ja tradenomiopinnoissa yrittäjyydestä ei saa oikeastaan mitään kuvaa. Koululaitos ei tue yrittäjyyttä, vaan pikemminkin suosii julkishallintoa tai suuria yrityksiä. Talouden opinnot ja liiketoimintasuunnitelman rakentamisen opinnot eivät kerro yrittämisestä mitään. Yrittämisen sisällön, hengen ja ideat oppii vain toimimalla yrittäjänä. Kokeneita yrittäjiä pitää lähettää kouluihin kertomaan, mitä yrittäjän arki on ja mitä vaatimuksia yrittäjälle asetetaan, ja ennen kaikkea, mitä hienoa, kivaa ja houkuttelevaa yrittäjyys tarjoaa. 17

18 Ilmapiiri teknillisen korkeakoulun kampuksella oli vielä muutama vuosikymmen sitten sellainen, että se ei houkuttanut yrittäjyyteen lainkaan. Onneksi enää ainut menestyksen mittari ei ole se, montako lainausta tutkimustuloksistasi tehdään tieteellisissä julkaisuissa nyt osataan menestystä katsoa akateemisessakin maailmassa jo laajemmasta näkökulmasta, myös yrittäjäkokemusta arvostetaan." Kuva 9. Koulu ja opiskeluyhteisö asennemuokkaajana. Ulkoinen suhtautuminen yrittäjyyteen ei edelleenkään ole haastattelujemme perusteella parhaalla mahdollisella tolalla. Suomessa monesti negatiivinen yrittäjäasenne lähtee jo kotoa. Tosin nuorempien sukupolvien keskuudessa tilanne on nopeasti muuttumassa. Yrittäjyyttä ajatellaan aidosti yhtenä uravaihtoehdoista. Virheellinen mielikuva yrittäjyydestä ruokkii vääriä asenteita. Haastatellut yrittäjämaailman konkarit tuntevat monia taitamattomia, väsyneitä, virheitä tehneitä, mutta vilpittömiä yrittäjiä, jotka ovat kaikkea muuta kuin rangaistusta vailla olevia rikollisia. Epäonnistuminen johtuu hyvin usein ulkopuolisista tekijöistä: päämies häipyy maasta, kilpailu kiristyy hurjasti, investointipakote ja huonot takuuresurssit pääsevät niskan päälle. Jälleen positiivinen valonpilkahdus asennemaailmassa löytyy nuoremmasta sukupolvesta. Yrittäjyyttä estää asenneilmasto, joka on luonteeltaan yritä, yritä, mutta älä epäonnistu. Jos epäonnistut, olet hylkiö. Surullista yksilötasolla ja erittäin surullista menetetyn osaamispääoman kannalta. Ei näin pienellä maalla ole tuollaiseen varaa. Suomalaiset eivät pohjimmiltaan tiedä, mitä yrittäminen on. Esimerkiksi Angry Birds huumassa usein unohdetaan mainita, että vihaiset linnut olivat Westerbackan kahdeksas yritys menestyä. Suunnitelmakauden peruja on asenteelliset kommentit: etkö saanut työtä muualta, kun piti ryhtyä itse yrittämään. Suurten ikäluokkien jäsenet ( luvuilla syntyneet) ovat tottuneet ajattelemaan, että jos on akateeminen loppututkinto, jäsenkirja ja ensimmäinen työpaikka suuryrityksessä tai julkishallinnossa, voi samaan aikaan aloittaa eläkepäivien suunnittelun. 18

19 Ne, joilla työpaikka on turvattu, suhtautuvat nuivasti tai varovaisesti yrittäjyyteen. Kaverit, siis palkkatöissä olevat ja perhe totesivat, ettei missään tapauksessa kannata ryhtyä yrittäjäksi. Erittäin huono idea heidän mielestään. Kotona korostettiin sitä, että emme ole syntyneet rikkaaseen perheeseen, eli meidän kuuluu pysyä lestissämme. Luulin yrittäjäilmastoa negatiivisemmaksi, mutta ainakin nuorten piirissä asenneilmasto on myönteisempi kuin luulin. Nuoret ovat omaksuneet meitä vanhempia myönteisemmän asenteen yrittäjyyteen ja yrittämistä kohtaan. He ovat valmiimpia ottamaan riskejä, kestämään epävarmuutta ja hyväksymään yrittämiseen väistämättä liittyvän epäonnistumisen riskin. Kuva 10. Ulkopuolisten asenne yrittäjyyteen. Sosiaalisen yhteisön rooli korostuu erityisesti siinä vaiheessa, kun päätöstä yrittäjyyden osalta harkitaan vakavasti. Monesti kynnys yrittäjäksi ryhtymiseen tulee ilman taustatukea antavaa lähiyhteisöä liian korkeaksi. Yrittäjyydessä olennaista on päästä sparraamaan omaa ideaansa erilaisten ihmisten kanssa. Moni haastateltava korosti, että sparrauksen yhteydessä pitäisi nykyisen liikeidean tutkimisen lisäksi tutkia yrittäjyyttä harkitsevan pää. Onko hänestä yrittäjäksi? Onko hänellä oikea persoonallisuus: omaehtoisuus, rohkeus, kyky sietää painetta ja epävarmuutta, kyky ottaa ja kantaa riskejä. Hieman avustettuina oikeat tyypit saavat vähän huonommankin liikeidean toimimaan. Päätöstä yrittäjäksi ryhtymisestä voisi helposti avittaa luomalla yrittäjämäisiä yhteisöjä, joissa yrittäjyyttä voi ensin treenata. Tässä olisi julkisella sektorilla mahdollisuus toimia sillanrakentajana. Nämä yhteisöt helpottavat sitä suurta epävarmuuden tunnelmaa, kun aidosti 19

20 siirtyy yrittäjäksi. Samalla yrittäjäyhteisöistä löytyy nopeasti vastauksia jokapäiväisiin yrittäjän kysymyksiin ja mikä tärkeintä, se sosiaalinen tukiverkko, joka kannustaa vaikeankin tilanteen yli. Samalla monet yrittäjänalut huomaavat, että yrittämisen ei itse asiassa olekaan hullumpaa: tietää mistä raha tulee ja milloin rahantulo loppuu. Ja ennen kaikkea saa tehdä sitä, mikä motivoi ja innostaa. Väärin perustein yrittäjäksi lähteminen aiheuttaa toisaalta enemmän harmia kuin iloa. Uusien yrittäjäyhteisöjen kehittämiseen toivottiin erityisesti julkista tukea. Suomessa olisi tärkeä lisästä ideoiden, ihmisten ja rahoittajien onnekkaiden tapaamisten ja sattumien määrää. Yrittäjäksi siirtymisessä aivan keskeisessä roolissa oli tuttavapiirini, joka kannusti ja tuki alkuvaiheessa. Tutut ja tuttujen tutut muodostivat sosiaalisen verkoston, joka uskoi tekemääni juttuun ja tarjosi alkuvaiheen projekteja. Kavereiden tuki oli aivan keskeinen, kun yrittäjyys muutoin pelotti ja jännitti." "Se mitä tulisi edistää, on julkisen sektorin rooli ideoiden ja ihmisten kohtaamisten edistämisessä." Yrittäjyydessä olennaista on päästä sparraamaan omaa ideaansa erilaisten ihmisten kanssa. "Sosiaalinen yhteisö ja taustatuki ovat aivan olennaisia menestystekijöitä." Piilaakson nerokkuus perustuu siihen, että siellä syntyy automaattisesti odottamattomia kohtaamisia. Verkostoitumisen edesauttaminen on ainakin yksi keino. Ulos kammiosta, jolloin kyky nähdä mahdollisuudet paranee. Meillä on hirveästi tietotaitoa, mutta se tieto on yksittäisten kavereiden päissä. Joskus nämä kaverit ovat töissä suurissa organisaatioissa. Nokia Oyj:n tilanne on minusta mahdollisuus, ei tragedia. Verkostoituminen on yksi tärkeä avain. Nuoret ovat positiivisia, mutta rohkeutta puuttuu. Keksitään tekosyitä olla aloittamatta eikä lopulta uskalleta ottaa riskiä. On paljon myötämielisyyttä ja toiveitakin, mutta tekoja ei synny. Lopulta kynnys on niin korkea, että vain pieni osa opiskelijoista lopulta perustaa yrityksen. Epävarma tulevaisuus, lähteekö yritys liikkeelle lainkaan? Mitä sitten, jos asiakasmäärä tippuu yhtäkkiä puoleen, mitäs sitten tehdään? Palkkatyössä tuollaisia ei tarvitse miettiä, palkka juoksee vai juokseeko enää tulevaisuudessa. Yhteisö auttoi myös siinä yrittämisen alkutaipaleella, että tiesin mistä selvittää asioita. Kaikkia ei tarvitse itse tietää, vaan kysytään siltä joka tietää. Yrittäminen ei saisi olla yhden ihmisen idea tai intohimo, pitäisi synnyttää ryhmäyrittäjyyttä. Mennään eteenpäin kaveripiirissä, asiantuntijat keskenään, jolloin riski pienenee ja yrittäjä ei ole niin yksin. Julkisen puolen olisi fokusoiduttava enemmän sillanrakentajaksi yksityisen rahoituksen ja yrittäjien välille. Myös ideat ja ihmiset tulisi saada kohtaamaan. Aalto-yliopiston yhteyteen syntynyt AaltoES on mainio esimerkki ja erinomainen alku. 20

21 Kuva 11. Sosiaalisen yhteisön merkitys yrittäjyyden harkintavaiheessa. Kun yrittämisen kynnys on ylitetty, alkaa päätöksestä nopeasti löytymään myös auringonpaistetta. Monet haastatelluista kokivatkin, että juuri nyt he ovat oikeassa tehtävässä. Vapaus oli yhdistetty vastuullisuuteen, asiantuntevuus kiinnostuksen kohteeseen. "Ajattelin uskaltaa." Mielestäni yrittäjyydessä parasta on mahdollisuus ratkaista ongelmia, joutuminen yllätyksellisiin tilanteisiin, vapaus ja kiinnostavat projektit pääsy sellaisen tiedon ja ymmärryksen äärelle, joiden katsomopaikasta voisi muutoin vaikka maksaa. Harjoitteluyhteisössä pyöritettiin yritystä, josta sain kokemusta yrittäjänä toimimisesta ja ideoita. Rakastuin vapauteen ja itsenäisyyteen. Yrittäjänä voi tehdä ihan mitä vain! Huomasin, että yrittäjänä voin vaikuttaa kaikkeen verrattuna palkkatyöhön. Palkkatyössä palkkaus oli myös sama riippumatta, kuinka hyvin työsi teit. Yrittäjänä se on vähän toisin. Pitää päästä kokeilemaan, se vie puolet peloista. Kurssit eivät todellisuudessa madalla kynnystä, vasta itse tekeminen. Kokeileminen näyttää, onko jostakusta yrittäjäksi vai ei. Yksi kaverini meni kuudeksi kuukaudeksi palkkatöihin, mutta ahdistui vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen. Hän ei saanut tehdä omalla tavallaan, eikä annettu vastuuta. Hyvä palkka, mutta liian yksinkertainen työ, joten hän jäi pois ja aloitti yrittäjänä. Nyt saan keskittyä niihin asioihin, missä olen hyvä ja mistä tykkään. Siitä saan kiksit! Myös Suomessa yrittäjistä on tehtävä rockstaroja. 21

22 Kuva 12. Tunnelmat yrittäjyyden ensiaskeleissa. Haastateltujen mukaan julkinen sektori voi vain rajallisesti vaikuttaa siihen, minkälaisella intensiteetillä suomalaisyritykset hakevat kasvua. Yrityksen kasvuvaiheessakin törmätään edelleen uskalluksen puutteeseen ja epäonnistumisen pelkoon. Nyt meillä on mennyt suhteellisen hyvin, mutta kasvaessa asiat mutkistuvat. Johtaminen tulee vaativammaksi, resurssitarve kasvaa hurjasti, ongelmia tulee enemmän ja ne ovat vaikeampia. Saattaa jopa joutua puhumaan ulkomaan elävien kanssa ja suuta ei halua avata, vaikka saksalaiset ja ranskalaiset puhuvat paljon heikompaa englantia. Kasvun kannalta haastatellut yrittäjät pitävät hankalana juuri oman pääoman rahastojen vähäisyyttä. Suomessa pikkuhiljaa heräilevä yrittäjämyönteisyys voi tyrehtyä siihen, että kasvurahaa ei löydykään. Alkuvaiheen rahoittajia löytyy vielä (Tekes, Finnvera, Teollisuussijoitus), mutta nopean kasvun rahoittajia löytyy yllättävän vähän. Suomalaisten kasvuyritysten venture capital-rahoituksen tila näyttää karmealta. Viimeisessä kymmenessä vuodessa varteenotettavien pääomasijoitusyhtiöiden määrä on laskenut Suomessa viidestätoista viiteen ja hallinnoitavien rahojen määrä yli miljardista 300 miljoonaan. Toimivissa venture capital -rahastoissa on jäljellä uusiin kohdeyhtiöihin sijoitettavia pääomia vain 100 miljoonaa. Samoin bisnesenkeleitä on vain muutama. Monet haastateltavat ehdottavatkin tavallisten kotitalouksien saamista mukaan sijoitustoimintaan, vaikka sijoitustappioiden verovähennysoikeudella kannustaen. Haastateltavat kokivat myös sen, että suomalaisessa yrityskehityksessä on mukana liikaa sellaisia tahoja ja konsultteja, jotka pelaavat liiaksi muiden rahoilla. Tässä järjestelmässä onnistumiset ja edut kerätään itselle, mutta kulut haitoista ja epäonnistumisista jäävät yhteiskunnan katettavaksi. Samoin julkisen sektorin toimijoiden ei pitäisi pääasiallisesti olla päättämässä siitä, mihin kasvurahoitusta annetaan ja mihin ei. Esimerkkinä yksi haastateltavistamme käyttää Suomessa aikanaan orastanutta multimediateollisuutta, joka onnistuttiin tukahduttamaan julkisen rahan sekaantumisella liiaksi asiaan. Vahva peliteollisuus syntyi haastateltavan mukaan Suomeen puolestaan osittain siksi, ettei julkinen puoli ehtinyt mukaan liian varhaisessa vaiheessa. Tärkeä on pitää tukielementit myös julkisella puolella yksinkertaisina ja kannustavina ( keep it simple stupid ). 22

23 Rahoituksen ohella olennaista nopeassa kasvussa on osaaminen. Parasta sparrausta maailman valloituksessa pystyvät antamaan käytännön kovan koulun läpi käyneet sarjayrittäjät, eli yrittäjät jotka ovat aikaisemmin oppineet itse kantapään kautta. Teknologiahypen hiipumisen takia nyt näitä osaajapartnereita löytyy Suomestakin. Siksikin olisi löydettävä enemmän oman pääoman ehtoisia osaajasijoittajia, jotka katsovat oman rahansa perään ja panostavat osaamisensa sijoittamaansa yritykseen. Haastateltavat ehdottavatkin uusia kannustimia myös piensijoittajille. Suurin este taitaa olla epäonnistumisen pelko, riskit kasvavat, kun yritys kasvaa. Johtaminen tulee vaativammaksi, resurssitarve kasvaa hurjasti, ongelmia tulee enemmän ja ne ovat vaikeampia. Julkisten yritystukien ja kannusteiden maailmassa syntyy liian helposti OPM-ilmiö: Other People s Money." Tavallisia suomalaisia pitäisi saada enemmän mukaan sijoitustoimintaan. Ehdotankin, että myös yksityishenkilöt voisivat vähentää sijoitustappionsa verotuksessa esimerkiksi kymmenen vuoden aikana. Tämä olisi sopiva aika, sillä harvoin jos koskaan sijoituksen exit-vaihe tulee vastaan kolmessa tai viidessä vuodessa. Suomen kannalta on valitettavaa se, että kun innovaattori etsii rahoitusta hankkeelleen, ja jos vastaan tulee jenkki, liian moni heistä toteaa, että tässä se mun tilini on ja pistää idean dollareiksi. Tukipolitiikasta tulisi siirtyä sijoituspolitiikkaan yksityinen pääoma edellä. Julkisen rahan ei missään nimessä tulisi sanella sitä, mille yritykselle tukea annetaan ja mille ei. Tämä vääristää kilpailua ja voi tosiasiassa toimia kasvutavoitteiden vastaisesti. Yksityistä rahaa on oltava potissa aina enemmän kuin julkista. Hyvä suhde olisi noin 75 prosenttia yksityistä rahaa ja 25 prosenttia julkista rahaa. Sellainen rahoitus, jossa yrittäjä ei itse joudu kantamaan riskejä ei johda pitkällä aikavälillä kestävään kasvuun. Ohjenuorana tukipolitiikassa on oltava KISS-sääntö: Keep It Simple Stupid. Tekes on kuin pikku Moskova suunnitelmatalouksineen. Kaupallinen ajattelu ei oikein istu siihen. Yhteiskunnallisesta panostuksesta puuttuu riskinotto. Virkamies välttää riskejä, jotta ei päädy Iltalehden sivuille rahoitettuaan epämääräisiä hankkeita. Epämääräiseksi hankkeet muuttuvat heti, kun ne epäonnistuvat. Sitä ennen ne ovat julkisuudessakin olleet mielenkiintoisia kokeiluja tai lupaavia uusia ideoita. 23

24 Kuva 13. Kasvun kannustimet ja hidastimet. Toimintansa vakauttanut yrittäjä joutuu usein miettimään, haluaako hän jatkaa riskinottoa vai tyytyykö nykyisen kilpailuasemansa turvaamiseen. Monesti osaaminen seuraavalle kasvuportaalle ei riitä ja tarvitaan ennen kaikkea uusia osaajia mukaan liiketoimintaan. Osaamispääomasijoittaminen on haastateltavien mukaan hyvä idea. Panostaja-konsepti on tästä hieno esimerkki. Panostaja-konseptissa yrittäjäavainhenkilöksi valittu pääsee mukaan rajatulla riskillä. Riskin määrä sovitaan yhdessä avainhenkilön elämäntilanne ja riskinottokyky huomioiden. Avainhenkilön sijoitus yrityksen omaan pääomaan mitoitetaan siten, että se antaa mahdollisuuden onnistuessaan merkittävään yrittäjätiliin. Toisaalta taas mahdollinen epäonnistuminen ei johda avainhenkilöä henkilökohtaiseen konkurssiin, eikä perheen toimeentulon menetykseen. Näin toimien keppi-porkkana -malli motivoi parhaisiin suorituksiin sekä pääomistajan että avainhenkilön kannalta. Konkurssissa yrittäjä ei menetä koko omaisuuttaan, vaan vain panoksensa. Panostaja-konsernissa puhutaan rajatusta riskistä. Samalla tarjotaan ammattimainen johto ja hallitus toiminnan tueksi. Lisäksi tulevat tukijärjestelmät. Edellä kuvattu toimintatapa on koettu kannustavaksi. Valitettavasti haastateltavien mielestä koko yhteiskunnassa asiat eivät toimi edellä kuvatulla tavalla. Toimintansa lopettanut yrittäjä miettii sitä, haluaako uudestaan sijoittaa pääomaansa yritystoimintaan vai onko riskittömämpi kiinteistösijoittaminen kenties parempi vaihtoehto. Konkurssitilanteessa oleva entinen yrittäjä kokee uuden yrittämisen lähes mahdottomaksi moneen vuoteen. Konkurssimerkintä aiheuttaa luottokelpoisuuden menetyksen moneksi vuodeksi. Yrittäjyyden tappaminen on yhteiskunnalle todella kallista. Uusien yrittäjien osalta rajoitetun riskin mallin saattaminen käyttöön alentaisi merkittävästi kynnystä lähteä yrittämään. Rohkeille annetaan mahdollisuus menestyä, mutta samalla hieman suojaa, etteivät konkurssissa tukehdu ja menetä jatkohalujaan. 24

25 Vientiä käynnistelevä yrittäjä joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle: Pitää hallita systeemit ja jos vastassa on suuri ulkomainen yritys, on byrokratian hallinta iso kynnys. Käytä asiantuntijoita apuna! Pitää palkata itseään viisaampia töihin on oikein hyvä ohje nykyäänkin. Nuoret pitää saada mukaan näihin jo olemassa oleviin yrityksiin jatkamaan työtä ja yrittämistä. Sukupolvenvaihdoksessa olevat yritykset pitää ottaa erityiseen hoitoon. Yrittäjyys ja työpaikat tulee säilyttää. Hankkeessaan karille ajanut yrittäjä ei ole uponnut yrittäjä. Hänen osaamisensa on tallella itse asiassa kasvaneena, kokemusta on paljon ja kyky nähdä seuraavan yrityksen riskit on kehittynyt. Tilastollisesti konkurssirikollisia on vain muutama hassu prosentti konkurssin tehneistä, mutta lehtiin ja julkisuuteen päätyvät vain nämä rikollistapaukset. Kokonaiskuva vääristyy. Yrittäjän osakepääomapanostus sisältää 100 prosentin riskin, joten sille pitää tarjota pääomaverotuksessa alempi verokohtelu kuin matalampiriskisille sijoituksille. Maksimiriski vaatii kunnon tuottomahdollisuuden. 7. SUOMEN UUSI KASVUPOLITIIKKA Haastattelujen ja tutkimusmateriaalin perusteella suomalaisessa kasvuyrityskeskustelussa näyttää voimakkaasti kohoavan muutama seikka ylitse muiden: uusien arvojen esiinmarssi (innokkuus, suvaitsevaisuus, epäonnistumisen hyväksyminen), yhteisöllisyyden korostuminen byrokratian sijasta ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen korostuminen lainarahan rinnalle. Näyttää siltä, että aivan liian usein teemme innovaatiopolitiikassa suuria asioita, vaikka pienet ihmisen kokoiset asiat ja ihmisten motivoituminen ovat ratkaisevia. Tärkeitä kysymyksiä ovat: miten aktiiviset ja osaavat ihmiset motivoituvat yrittämään? Miten pienennetään kynnystä lähteä yrittäjäksi? Miten kasvuyritykset tulevat merkittäväksi osaksi yrittäjyyttä? Miten suomalaiset saadaan rahoittamaan kasvuyrittäjyyttä? Miten jo yhden uran tehneet kasvuyrittäjät motivoituvat siirtymään sarja- ja kanssayrittäjiksi? Suomessa ei ole ainakaan julkisuudessa viime aikoina puhuttu muusta kuin Euroopan talouskriisistä, säästämisestä ja veronkorotuksista. Liian harva puhuu uusista ideoista ja uusista toimintatavoista sekä niistä syntyvistä uusista työpaikoista. Kasvun tärkeydestä puhutaan toki, mutta tarina sen aikaansaamiseksi puuttuu. Harvoja poikkeuksia julkiseen keskusteluun ovat tuoneet viime viikkojen aikana julkaistut Jorma Elorannan ja Kari Stadighin raportit. Yrityksiä ei synny hallinnollisilla päätöksillä. Hallinnollisilla ja poliittisilla päätöksillä voidaan vain luoda toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyttä tai vaikeuttaa sitä. Viimekädessä tarvitaan aina joku innostunut, joka tekee päätöksen ryhtyä yrittäjäksi. McKinsey & Companyn raportin (2010) mukaan Suomen kansantalous tarvitsee työpaikan nettolisäyksen seuraavan vuosikymmenen aikana. Myös Eloranta ja Stadigh puhuvat uudesta yksityisen sektorin työpaikan tarpeesta Suomessa. 25

26 Karrikoiden voidaan todeta, että Suomi on ollut suuryhtiö-insinöörien ja virkamiesten johtama maa, jossa suuret linjat ja suuret, kokonaisvaltaiset järjestelmät ovat olleet päättäjien ja vaikuttajien ideologiana. Tämä on näkynyt ja näkyy osin vieläkin koulutusjärjestelmässä ja sen suhteessa pk-sektorin tarpeisiin, julkishallinnon ylisuuressa painoarvossa, poliittisen elinkeinoelämää koskevan päätöksenteon painopisteissä sekä ay-liikkeen ja elinkeinoelämän järjestöjen vaikuttamistyön painopisteissä. Tässä raportissa ja tekemissämme haastatteluissa olemme lähestyneet asioita kasvun ja innostuksen näkökulmasta. Siksi myös toimenpidesuosituksemme keskittyvät ainoastaan tähän osa-alueeseen. Työryhmämme kymmenen ehdotusta näkyvät alla olevassa kuviossa. Kuva 14. Kymmenen toimenpide-esitystä innostuneelle ja kasvavalle Suomelle. Vaihe 1. Minäkö yrittäjä? Innostunut luokkahuone. Kodeissa ja kouluissa nuorista tehdään innostuneita ja yrittäjähenkisiä. Ehdotamme, että jokaiseen suomalaiseen peruskouluun perustetaan innostunut luokkahuone. Luokkahuone on tehty opettamaan nuorille elämäntaitoja ja yrittämisen käytäntöjä. Kerran kuukaudessa perjantaisin palkitaan paras liikeidea. Liikeideat analysoi ja palkinnon lahjoittaa paikallinen yrittäjä, joka antaa myös rakentavan palautteen kilpailuun osallistuville nuorille. Päivän aikana yrittäjä kertoo myös oman tarinansa oppilaille. Aktivoiva sparraussauna. Liikeideoita miettivät innostuneet ihmiset haluavat kehittää ideoitaan muiden samankaltaisten henkilöiden kanssa. Samalla he tarvitsevat neuvoja niiltä henkilöiltä, jotka ovat jo yrittäjäunelmansa toteuttamisvaiheessa. Kerro avoimesti uusista ideoistasi ja saat monenkertaisia vastalahjoja. Toteat että teet samanhenkisten ihmisten avulla ensimmäisen markkinatutkimuksesi. Palaute ideastasi tulee välittömästi. Pystyt kokeneempien kanssa miettimään myös yrittämisen pullonkauloja. Kenties saat jopa partnerin liikeideallesi tai toisen yrittäjän tukemaan liikeideasi menestymistä. 26

27 Kuukausien kuluessa olet jalostanut ideasi alustavaksi liikeideaksi. Tarvitset kuitenkin vielä uskonvahvistusta. Sparraussauna toimii myös paneeliryhmänä yhdessä julkisten rahoittajien ja osaajapartnerien kanssa. Tämä kokoontuu kerran viikossa. Tärkeätä on, että mukana paneeleissa on aina sellaisia yksityisiä tahoja, jotka ovat valmiit laittamaan maksimissaan muutaman kymmenen tuhatta euroa hyväksi kokemilleen ideoille ja lähtemään mukaan kehitystyöhön, eli antamaan myös omaa aikaansa hankkeelle (osaajapartnerit). Sparraussaunassa ei missään nimessä nähdä haitaksi, mikäli ideansa esittelevä henkilö on jo kokenut yrittämisen juhlan ja karikot. Julkinen rahoittaja suhtautuu erityisen suopeasti hankkeisiin, mihin yksityinen sijoittajataho haluaa panostaa rahaa tai osaamiskapasiteettia. Tässä vaiheessa saatat hypätä tärkeän, mutta mahdollisimman matalan kynnyksen yli. Olet kenties yrittäjä muutaman kuukauden sisällä. Ehdotamme, että Suomeen perustetaan 20 sparraussaunaa ja aloitusraha (2 miljoonaa euroa) myönnetään Business Angels Finlandille toiminnan organisointia varten. Vaihe 2. Ensiaskeleet Kuva 15. Minäkö yrittäjä toimenpiteet. Osayrittäjyys. Vaikka liikeidea on omasta mielestäsi erinomainen, usein yrittäjäksi siirtyminen tuntuu varsin pitkältä askeleelta. Mitä jos en saakaan asiakaskuntaa ja tulorahoitusta? Mitä jos olenkin aivan puilla paljailla ja yhteiskunnassa ei löydy mitään tukiverkkoja juuri minulle. Tosi onkin, että yrittäjästatukselle siirtyminen merkitsee olemista oman onnen seppänä. Vaikka yritys ei tuo elantoa euroakaan, et pysty turvautumaan työttömyyskorvauksiin kuukausiin. Ruotsissa tämä ongelma on ratkaistu luovasti. Voit ilmoittaa viranomaisille kerran vuodessa ilman karenssiaikoja, oletko tällä hetkellä palkansaaja, yrittäjä vai työtön työnhakija. Suomessa pistetään jatkossa vielä paremmaksi. Voit ilmoittaa asemasi muutoksista verottajalle kaksi kertaa vuodessa. Nykyisin yrittäjyydessä vapauden hintana on usein myös suojaverkon puuttuminen. Taustalla osayrittäjyyden luomisessa on se tosiasia, että suomalainen sosiaaliturva on vuosikymmenten 27

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Suomen Yrittäjyysbarometri 2010

Suomen Yrittäjyysbarometri 2010 Suomen Yrittäjyysbarometri 2010 Yrittäjyysbarometri mittaa yrittäjyyden ilmapiiriä Suomessa Kohderyhminä olivat tällä kertaa uusyrittäjät (1600 alle 5 vuotta yrittäjänä toiminutta vastaajaa) ja suuri yleisö

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi

Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi Villinikkarit Oy/Keski-Suomen Yrittäjät ry Petrikki Tukainen 050 505 00 77 petrikki.tukiainen@villinikkarit.fi @ petrikki Kuva: KSML Sytykkeitä ajatteluun

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus Yrittäjyys Yrittäjyys Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan niin omassa yrityksessä työskenneltäessä kuin työntekijänä toisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Tuija Ypyä TEM 1 Kasvun Kärjet (BCD) ovat kasvun ja uudistumisen painopistevalintoja Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin B

Lisätiedot

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä

Lisätiedot