MEIDÄN OMA JUTTU Projektin työkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEIDÄN OMA JUTTU Projektin työkirja"

Transkriptio

1 MEIDÄN OMA JUTTU Projektin työkirja TYÖKIRJA TEKEMISTÄTUKEMISTÄ Teksti: Saara Kallio-Kokko, Marja Kiijärvi-Pihkala, Terhi Koskelainen, Susanna Winter Nuorten Akatemia

2 SISÄLLYS: IDEAN TOTEUTTAJILLE Rohkeasti kohti unelmaa! Työkirjan käyttöohje 1. TÄSTÄ SE LÄHTEE! Ryhmähengen ja pelisääntöjen luominen 2. MIHIN TÄHDÄTÄÄN? Tavoitteen asettaminen 3. HYVIN SUUNNITELTU! Projektisuunnitelman tekeminen 4. RIITTÄVÄTKÖ RAHAT? Budjetin laatiminen 5. KUKA TEKEE JA MITÄ? Organisointi ja työnjako 6. JA SITTEN HOMMIIN! Projektin toteuttaminen ja arviointi 7. ME TEIMME SEN! Loppuarviointi Ryhmän toiminnan arviointi 8. JUHLAT PYSTYYN! Projektin päättäminen Liite 1: Projektin vaiheet Lähteet, lisämateriaalit ja lainasanat

3 ROHKEASTI KOHTI UNELMAA! Idean toteuttajille you may say i m a dreamer, but i m not the only one... 0 Oletteko aina halunneet tehdä musikaalin tai teatteriesityksen? Vaikuttaako ajatus bändileirin järjestämisestä houkuttelevalta? Aikooko oppilaskuntanne järjestää harrastuspäivän? Pälkähtikö juuri päähänne idea nuorisotilan kunnostamisesta? Eikö mielessänne vielä ole ideaa, mutta tuntuu siltä, että jotain olisi mukava porukalla saada aikaan? Meidän oma juttu -työkirja lähtee mukaanne ideoimaan ja toteuttamaan suunnitelmaa. Nimensä mukaisesti se painottaa yhdessä tekemistä ja auttaa teitä toteuttamaan ideanne käytännössä. Ennen kuin jatkatte eteenpäin, pysähtykää tähän hetkeksi. Kokoontukaa porukalla mukavaan paikkaan miettimään ja haaveilemaan yhteisestä jutustanne. Antakaa ajatuksille tilaa ja kuvitelkaa mielessänne, mitä haluaisitte yhdessä lähteä tekemään. Ideoikaa vapaasti ja fiilistelkää. Minkälaisten asioiden tekeminen houkuttaa ja miten se parhaiten onnistuu? Nähkää mielessänne jo valmis lopputulos ja nauttikaa siitä. Kirjatkaa hyvältä vaikuttavat ideat paperille ja valitkaa niistä teidän oma juttu, jota lähdette yhdessä toteuttamaan. ROHKEASTITI TYÖKIRJAN KÄYTTÖOHJE 0. Meidän oma juttu Projektin työkirja auttaa ideanne käytännön toteuttamisessa: tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lisäksi työkirja auttaa ryhmää toimimaan yhdessä niin, että jokainen saa olla mielekkäällä tavalla mukana toteuttamassa yhteistä suunnitelmaa. Projektin työkirjaa on tarkoitus käyttää valikoidusti ryhmän tarpeiden mukaan. Kaikki toimintaan liittyvä materiaali on hyvä taltioida: projektisuunnitelma, kokouspöytäkirjat, projektiraportit, talousarvioon liittyvät asiat, mahdolliset lehtileikkeet jne. Taltioinnista huolehtii dokumentointivastaava, jonka ryhmä valitsee työnjakoa suorittaessaan. Työkirjassa oman idean toteutusta kutsutaan projektiksi. Työkirja on jaettu kappaleisiin, jotka sisältävät tietoa ja tehtäviä toimintanne eri vaiheisiin liittyen. Ennen toimeen ryhtymistä tutustukaa työkirjaan yhdessä ja huolella. Näin tiedätte, mitä asioita kirjasta löytyy ja pystytte hyödyntämään sitä mahdollisimman perusteellisesti. Tarttukaa työkirjaan rohkeasti ja hyödyntäkää sitä sopivaksi katsomallanne tavalla. Parhaassa tapauksessa työkirjasta muodostuu yksi ryhmänne jäsen! Eikä olisi hullumpaa, jos unelmanne saavutettuanne huomaisitte projektin eri vaiheissa tarvittavien taitojen kuten yhteistyö-, vuorovaikutus-, suunnittelu-, arviointi- ja viestintätaitojen vahvistuneen. Projektin vaiheet löytyvät tiivistettyinä liitteestä 1.

4 1. TÄSTÄ SE LÄHTEE! Ryhmähengen ja pelisääntöjen luominen mä en usko moottoreihin, mä en usko tietokoneisiin, mä en usko rokkareihin ei, mä uskon meihin. 1 Kun yhteinen toteutettava idea on selvillä, ryhmän on hyvä kokoontua sopimaan asioista. Tapaamisen aikana varmistetaan, että jokainen ryhmän jäsen tietää, mitä ollaan tekemässä ja minkä takia. Samalla myös tutustutaan toisiin ja pyritään luomaan hyvä ryhmähenki, mikä helpottaa yhteistyön tekemistä. Tavoitteena on yhteinen tunne siitä, että meidän porukka haluaa tehdä tämän jutun! Hyvä ryhmähenki koostuu halusta olla ja toimia yhdessä, yhteisistä kokemuksista, taidoista toimia yhdessä sekä mahdollisuudesta oppia toiminnasta. Jotta ryhmä kokisi olevansa yhtä porukkaa, kaikkien jäsenten pitää tietää yhteiset päämäärät ja tavoitteet. Yhteisten tavoitteiden lisäksi ryhmän kaikilla jäsenillä on myös omia tavoitteita. Sekä yhteisistä että omista tavoitteista on hyvä jutella, jotta ryhmäläiset voivat auttaa toisiaan niiden saavuttamisessa. Ihmisillä on erilaisia näkemyksiä asioista. Ryhmässä saattaa siis olla yhtä monta mielipidettä kuin jäsentäkin. Jotta ryhmässä olisi avoin ja hyvä henki, kannattaa kysyä, kuunnella, antaa palautetta ja pyrkiä eläytymään toisten tunteisiin. Ajatuksia ei kukaan pysty lukemaan, joten keskusteleminen on tärkeää. Ryhmän jäsenten yhdessä toimimisen taidot eli vuorovaikutustaidot sekä yhdessä laaditut pelisäännöt auttavat yhteistyön onnistumisessa. Pelisäännöt on hyvä laatia ensimmäisen tapaamisen yhteydessä. Pelisääntöjä luotaessa kannattaa huomioida, että jokainen ryhmän jäsen on sen kävelevä käyntikortti. Hyvä henki välittyy näin myös ulkopuolisille. Kokemus meidän porukasta lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, me-henkeä. Esimerkiksi urheilijoilla tai partiolaisilla on usein viiri, logo, tunnusväri, yhtenäinen asu, tunnuslaulu, -lause tai jokin muu symboli, joka kertoo muille, millainen ryhmä on kyseessä. Tunnukset erottavat ryhmän muista ja ne kertovat ryhmän yhteisistä arvoista ja kokemuksista. Me-henki ja kyky toimia yhdessä vahvistuvat yhteisten kokemusten myötä. 1. Miettikää itseksenne tai pareittain, mitä tulee mieleen sanoista ryhmän pelisäännöt. 2. Kirjoittakaa ylös mieleenne tulleet asiat. 3. Miettikää kirjoitettujen asioiden pohjalta, miksi yhteisiä sääntöjä tarvitaan. 4. Sopikaa oman projektinne osalta ainakin seuraavista asioista ja kirjatkaa sopimanne asiat ylös ryhmänne pelisäännöiksi: Missä ja milloin tavataan? Kenelle ilmoitetaan poissaoloista? Miten suhtaudutaan tupakointiin ja muihin päihteisiin? Otetaanko mahdollisia uusia jäseniä mukaan kesken projektin? Mitä asioita koskee salassapitovelvollisuus? Miten hoidetaan sisäinen tiedotus eli pidetään kaikki ryhmän jäsenet koko ajan tietoisina asioiden kulusta ja tehtävien hoidosta? Muut haluamanne asiat. VALITKAA RYHMÄLLENNE NIMI, LOGO, TUNNUSLAULU TAI MUU YHTEINEN JUTTU.

5 KENET HALUATTE OHJAAJAKSENNE? Ideaa toteuttaessanne valta ja vastuu on ryhmällä eli teillä itsellänne. Ryhmä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaansa. Projektinne tukena on hyvä olla mukana myös aikuinen, joka toimii ryhmän ohjaajana. Jos ryhmä hakee esimerkiksi Nuorten Akatemian hommarahaa (katso lisää sillä tulee olla suosittelija ja vastuuaikuinen. Ryhmän aikuisohjaaja voi olla vaikka oppilaskunnan ohjaava opettaja, joukkueen valmentaja tai nuorisotyöntekijä. Aikuisen tehtävänä on kannustaa, kuunnella ja auttaa ryhmää tarvittaessa. Jos ryhmällänne ei vielä ole ohjaajaa, voitte yhdessä miettiä sopivaa aikuista lähipiiristänne. Mieleenne saattaa tulla huipputyyppi, joka on esimerkiksi jonkun ryhmässä olevan harrastusohjaaja, nuorisopoliisi, opettaja, kummisetä, äiti, ukki tai isosisko tai vaikkapa urheilukaupan hauska myyjä. Häntä kannattaa rohkeasti pyytää ohjaajaksi. Pyyntö on helppo tehdä esimerkiksi seuraavalla sivulla olevan mallin mukaan. Licence to Guide -paperilla annatte aikuiselle valtuudet toimia ohjaajananne. Ohjaajana toimimisen avuksi Nuorten Akatemialta löytyy aikuisille koulutusta ja kirjallista materiaalia (ks. Lähteet ja lisämateriaalit). 1. Kokoontukaa yhteen miettimään ohjaajan valintaa. 2. Miettikää ensin kukin itseksenne tai pareittain, minkälainen olisi unelmaohjaajanne. Keskustelkaa hyvän ohjaajan ominaisuuksista. 3. Miettikää, kenet tuntemanne aikuisen haluaisitte pyytää ohjaajaksenne. Jos vaihtoehtoja on useita, äänestäkää. 4. Menkää rohkeasti pyytämään valitsemaanne aikuista ohjaajaksenne. 5. Pyytäkää ohjaajaanne tutustumaan Meidän oma juttu Projektin työkirjaan. Kuka olisi meille hyvä ohjaaja? Miten varmistamme, että kannamme itse vastuun projektista? Missä asioissa tarvitsemme aikuisen tukea ja apua? Mitä minä toivon ohjaajaltamme? Miten ohjaaja voi auttaa minua? VALITSEMAKSENNE TULEMINEN ON AIKUISELLE KUNNIA-ASIA!

6 LICENCE TO GUIDE LUPA OHJATA Me haluamme sinut,, ohjaajaksi projektiimme. Olemme tekemässä projektia, jossa Haluamme Sinut ohjaajaksemme, koska olet Toivomme, että autat meitä Me kannamme projektistamme vastuun ja suunnittelemme, toteutamme ja arvioimme toimintaamme. Sinut ohjaajana haluamme tukihenkilöksemme, joka kannustaa, tukee, kuuntelee ja auttaa tarvittaessa. Päivämäärä Allekirjoitukset

7 2. MIHIN TÄHDÄTÄÄN? Tavoitteen asettaminen I m gonna roll til nobody s lonely I m gonna roll! 2 Kun on saatu aikaan toimiva ryhmä, jolla on hyvä idea, lähdetään suunnittelemaan yhteisen idean toteuttamista käytännössä. Ensimmäiseksi täytyy määritellä ryhmän toiminnalle tavoitteet. Ne määräävät, mitä jatkossa tullaan tekemään ja miten. Ryhmän tavoitteiden lisäksi jokaisen kannattaa asettaa myös omat tavoitteensa miettimällä, mitä itse haluaa projektissa saavuttaa, kokeilla ja oppia. Tavoite antaa toiminnalle tarkoituksen, ja tarkoitus on kuin moottori, joka pitää toiminnan käynnissä. Selkeästi määritelty tavoite ohjaa ryhmän toimintaa ja auttaa saavuttamaan uskomattomaltakin tuntuvia asioita. Kun tiedetään mihin pyritään, on helpompi valita toimenpiteet, joiden avulla pyrkimykset saavutetaan. Tavoitteen asettelussa ja sen saavuttamisessa on muutamia perusasioita, jotka kannattaa pitää mielessä: Päätavoitteen on oltava selkeä ja riittävän korkealla, mutta silti tavoitettavissa. Matkalla päätavoitteeseen tarvitaan pienempiä välitavoitteita, jotka ovat konkreettisia ja helposti saavutettavissa olevia. Kehut itselle ja ryhmälle ovat aina paikallaan, kun pienempikin tavoite saavutetaan. MIHIN PÄÄTAVOITE = SE MITÄ LOPULTA HALUTAAN SAAVUTTAA VÄLITAVOITE = TEHTÄVÄ ASIA, JONKA AVULLA SAAVUTETAAN PÄÄTAVOITE 1. Palauttakaa mieliinne alkuperäinen ideanne, jota lähditte yhdessä toteuttamaan. 2. Miettikää, mitkä ovat mahdollisuutenne ideanne toteuttamiseksi. Mitä ryhmänne voi tällä hetkellä tehdä? Mitä muuta haluatte tehdä? Mitä ryhmällänne on jo käytettävissä (esim. ryhmäläisten määrä ja osaaminen, käytettävissä oleva aika sekä tilat, materiaalit ja laitteet)? 3. Keskustelkaa ideanne toteuttamisesta alla olevien kysymysten avulla. Mistä tiedätte, että lähestytte ideanne toteutumista? Mistä tiedätte, että ideanne on toteutunut? Miltä se tuntuu? 4. Pohtikaa ideanne onnistumisen merkitystä alla olevien kysymysten avulla. Mitä tapahtuu, kun ideanne toteutuu? Mitä vaikutuksia idean toteutumisella on ryhmällenne? 5. Muokatkaa ideanne edellä mainittuja pohdintoja apuna käyttäen päätavoitteen muotoon ja miettikää, mitä välitavoitteita tarvitaan päätavoitteen saavuttamiseksi. (esim. Päätavoite: bänditapahtuman järjestäminen 100 kuulijalle, välitavoitteita: sopivan tilan löytäminen, bändien buukkaaminen, markkinoinnin onnistuminen yms.) 6. Kirjoittakaa tavoitteenne paperille selkeästi ja lyhyesti, mutta riittävän yksityiskohtaisesti.

8 3. HYVIN SUUNNITELTU! Projektisuunnitelman tekeminen Elämä voi olla kuin valaistu tie, joka turvallisesti perille vie, olen käynyt sivuteilläkin, koska sydän sanoi niin. 3 Ryhmän tavoitteiden määrittelyn jälkeen on aika suunnitella toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuvat. On siis suunniteltava, mitä pitää tehdä ja milloin, jotta päästään aiottuun lopputulokseen eli laadittava projektisuunnitelma. Suunnitelmaa tehdessä kannattaa mahdollisimman tarkkaan ja selkeästi täsmentää, mitä tehdään ja miksi tehdään. AIKATAULUN LAATIMINEN Tärkeä osa suunnittelua on aikataulun laatiminen. Aikataulua varten mietitään, miten kauan kunkin tehtävän hoitaminen vie aikaa ja missä järjestyksessä eri tehtävät on suoritettava. Esimerkiksi nuorisotalon kunnostuksessa voi seinien maalaus myöhästyä, jos maaleja ei hankita tarpeeksi ajoissa. Teatteriesitystä suunniteltaessa voi halutun tilan käyttöluvan saaminen viivästyä, jolloin esityksen mainoksiakaan ei vielä pystytä viimeistelemään. Aikataulut on syytä tehdä riittävän väljiksi. On tärkeää miettiä realistisesti, minkä verran kunkin tehtävän suorittamiseen menee aikaa ja varautua jo tässä vaiheessa mahdollisiin itsestä riippumattomiin viivästyksiin. Erityisen tärkeää on, että jokainen projektissa mukana oleva sitoutuu noudattamaan yhdessä sovittuja aikatauluja. Projektin etenemiselle on myös hyvä asettaa tarkistusaikoja ja deadlineja, joihin mennessä tietyt toimenpiteet on tehtävä. Kannattaa varautua siihen, että itsestä riippumattomat tekijät saattavat aiheuttaa aikatauluun muutoksia. ROAD MAP SUUNNITTELUN APUNA Yksi hyvä projektin suunnittelun ja aikatauluttamisen apuväline on Road Map eli suunnittelukartta. Road Map -tekniikka auttaa hahmottamaan projektin työmäärää ja tehtäviä sekä varmistamaan aikataulun toimivuuden ja siinä pysymisen. Road Mapin ideana on löytää asioille tärkeysjärjestys eli se, missä järjestyksessä tehtävät on järkevä hoitaa. Lisäksi sen tekeminen on hauskaa! Road Map on helpointa tehdä isolle kartongille tai fläppipaperille. Tekoa helpottaa, jos kartongin tai paperin kiinnittää seinälle. Road Mapin tekemiseen tarvitaan myös kyniä ja lappuja (liimalappuja tai muita pieniä lappuja ja teippiä/sinitarraa). Road Mapin voi tallentaa tietokoneelle, esim. Exceltiedostona. 1. Laittakaa kartonki/paperi pituussuuntaan. 2. Kirjoittakaa otsikoksi projektinne nimi tai aihe. 3. Kirjoittakaa projektin isot työt paperin vasempaan reunaan allekkain. 4. Kirjoittakaa kaikki mahdolliset isoihin töihin liittyvät yksittäiset tehtävät omille lapuilleen. 5. Piirtäkää paperin alalaitaan aikajana kuukausien, viikkojen tai päivien tarkkuudella projektinne kestosta riippuen. 6. Kiinnittäkää tehtävät paperille isojen töiden kohdalle riviin siihen järjestykseen, jossa ne tehdään (aikajärjestys vasemmalta oikealle). 7. Kun kaikki tehtävät ovat seinällä, keskustelkaa ryhmän kanssa ja arvioikaa tehtävien paikkaa, sijoitelkaa niitä uudelleen, karsikaa turhia pois ja lisätkää uusia tarpeen mukaan. Pyrkimyksenä on kattava, mutta yksinkertainen kartta. 8. Voitte lisätä paperille myös arviointipisteitä tarpeen mukaan. 9. Tarkistakaa lopuksi, että tehtävien keskinäinen ajoitus toimii myös isojen töiden osalta. Miettikää, mitkä tehtävät toisen rivin töistä on tehtävä ennen kuin jonkun muun rivin ensimmäistä tehtävää voi edes aloittaa. (Esim. bändien buukkaaminen ennen mainosten tekemistä). (Muokattu teoksesta Tukiainen, Leppänen & Leppänen: Matkaopas projektiseikkailijoille, Nuorten Akatemia 2002)

9 ESIMERKKI ROAD MAPISTA: BÄNDITAPAHTUMA ESITYSTILA Tilan etsiminen ja varaaminen (huom. pystytys- ja purkuajat) Tilan jakaminen (esiintyjät/yleisö/varasto) ESIINTYJÄT Bändien buukkaus Juontajien buukkaus Esiintymisjärjestyksen laatiminen Soundcheck LAITTEET Äänentoisto- ja valolaitteiden vuokraus + työntekijät Laitteiden asennus TIEDOTUS Suunnittelu Homma.fi Yhteydenotto paikallisradioon/- lehteen Mainokset/julisteet TALOUS Budjetin laatiminen Yhteydenotot mahdollisiin rahoittajiin Hommarahan haku Yhteydenpito rahoittajiin PUFFETTI Työnjako Leipomistarvikkeiden ja juomien hankinta Leipominen MUUTA Yhteydenotto poliisiin, Teostoon ja Gramexiin lupaasioista Arpajaisvoittojen hankkiminen Järjestysmiesten hankkiminen Arpajaislippujen hankkiminen Pääsylippujen teko viikko

10 4. RIITTÄVÄTKÖ RAHAT? Budjetin laatiminen mull ois rahaa niin, et ranteet notkuu, rahaa niin, et lompakkoon sattuu, rahaa, hynää, paalua, pätäkkää... 4 RIITTÄVÄTKÖ BUDJETTI = SUUNNITELMA, JOHON KIRJATAAN ARVIOIDUT TULOT JA MENOT Rahaa tarvitaan, tehdäänpä melkein mitä vain. Budjetti eli talousarvio on suunnitelma, jonka avulla arvioidaan etukäteen, mihin käytettävissä olevat rahat riittävät. Budjetointi tapahtuu samaan aikaan projektin muun suunnittelun kanssa. Kun on päätetty, mitä tehdään, selvitetään mitä kuluja tekemisestä aiheutuu. Jos kuluja tuntuu tulevan paljon, on hyvä miettiä, voisiko jotain tehdä toisin, jotta kulut saataisiin pienemmiksi. Budjetissa arvioidaan, mistä rahaa tulee ja kuinka paljon sekä mihin rahaa kuluu ja kuinka paljon. Jos rahaa näyttää kuluvan enemmän kuin tulevan, mietitään mistä voidaan säästää. Budjetoinnissa sääntönä voisi pitää sitä, että tulot kannattaa aina arvioida hiukan alakanttiin ja menot taas hiukan yläkanttiin. Näin varmistetaan, että tulot ovat vähintään yhtä suuret kuin menot. Budjettia varten on hyvä valita ryhmästä talousvastaava, joka vastaa raha-asioiden (mm. laskut) hoitamisesta. Suunniteltua rahankäyttöä seurataan projektin etenemisen aikana koko ryhmän kanssa. Seurannan avulla varmistetaan se, että voidaan tarvittaessa heti miettiä, miten menot saataisiin pienemmiksi tai tulot suuremmiksi. Budjetin tekoa varten tarvitaan tieto siitä mitä, missä, milloin, miten ja kuka tekee. Puuttuvat yksittäistiedot voi täydentää suunnittelun edetessä. Tehkää budjettinne alla olevien ohjeiden mukaan. Halutessanne voitte siirtää budjetin tietokoneen laskenta-ohjelmaan (esim. Excel). Homma.fi-sivuilta löytyy malli budjetin teolle. TULOJEN BUDJETOINTI: 1. Miettikää, mistä saatte rahaa. 2. Kirjoittakaa jokainen tulo allekkain. 3. Jos tulot jakaantuvat eri ajankohtiin, arvioikaa ja merkitkää esim. jokaisen viikon tulot erikseen. 4. Laskekaa tulot yhteen. Näin saatte projektin tulobudjetin. MENOJEN BUDJETOINTI: 1. Miettikää, mihin kaikkeen tarvitsette rahaa. Kirjoittakaa jokainen hankinta ylös. 2. Arvioikaa, paljonko rahaa tarvitsette. Arvioikaa jokainen hankinta erikseen. Tässä vaiheessa kannattaa käyttää aikaa ja selvittää esimerkiksi mikä on edullisin tapa tehdä hankinta? voitteko saada tarvikkeita lahjoituksina? (mahdolliset yhteistyökumppanit) saatteko alennuksia? mitä voitte tehdä itse? mitä ette oikeastaan tarvitse lainkaan? 3. Pohtikaa, milloin rahaa tarvitaan. Jos projektinne menot jakautuvat eri ajankohtiin, kannattaa arvioida menot vaikkapa joka viikolta erikseen. 4. Suorittakaa yhteenlasku. Lopputuloksena saatte projektin menobudjetin. Varmistakaa, että tulobudjetti on vähintään yhtä suuri kuin menobudjetti. Jos tulobudjetti on pienempi kuin menobudjetti, miettikää, miten saatte tuloja lisättyä tai menoja vähennettyä. Mahdollisen teille kertyvän rahallisen tuoton saatte selville vähentämällä menot tuloista. (Muokattu Osuuspankin julkaisemasta materiaalista: Ajatusta taloudenpitoon opas nuorille.)

11 MALLIBUDJETTI BÄNDITAPAHTUMASTA ESIMERKKIPROJEKTI: 1000 EURON BÄNDITAPAHTUMA TULOT: lipputulot (esim. 50 osallistujaa x 5 lipun hinta) 250 avustukset (eri tahoilta saadut avustukset, esim. kunta 130, koulu 100, Nuorten Akatemian hommaraha 150 jne.) 400 yhteistyökumppanit (yritysten kanssa tehdyn yhteistyön kautta saadut tulot) 160 muut tulot (esim. tapahtumassa voi olla arpajaisia tai myyjäisiä, arvat 50 x 3, myyjäisissä virvoitusjuoma & pulla 20 x 2 ) 190 YHTEENSÄ 1000 MENOT: markkinointi (mainokset, lehtiset, lehtimainos) 200 tilavuokra 50 esiintyjät (bändien ja mahdollisten juontajien palkkiot ja matkakulut) 350 tarvikkeet (buffet-tuotteet, paperit, sakset, monistukset, muut mahdolliset materiaalit) 100 muut kulut (esim. äänentoisto- ja valolaitteiden vuokra) 200 kutsujen postitus (kirjekuoret, postimerkit) 100 YHTEENSÄ 1000

12 5. KUKA TEKEE JA MITÄ? Organisointi ja työnjako minä sinä hän, me te he tämä tuo se, nämä juo ne 5 Tässä vaiheessa on jo tiedossa, minkälaisia hommia pitäisi saada tehtyä ja milloin, jotta tavoite toteutuisi. Ennen töihin ryhtymistä on tärkeää yhdessä sopia niiden jakamisesta. Työnjaon tarkoituksena on varmistaa, että kaikki tulee tehdyksi ja työt jakautuvat tasaisesti. Työnjaolla huolehditaan myös siitä, että jokainen pääsee toimimaan itselle mielekkäiden asioiden parissa. Jos työnjaosta ei ole sovittu, asiat saattavat jäädä hoitamatta. Kun asioita tehdään porukalla, on tärkeää, että jokainen ryhmän jäsen tietää, mitä omiin ja muiden tehtäviin kuuluu. On myös varmistettava yhteispelin sujuminen kaikkien kesken. Tästä huolehtii ryhmän vetäjä, jona voi toimia joku ryhmän jäsenistä tai ryhmän ohjaaja. Hänen tulee huolehtia aikataulussa pysymisestä sekä siitä, että jokainen hoitaa tehtävänsä niin kuin on sovittu. Hommarahaa hakevissa ryhmissä vetäjä on yhteyshenkilö Nuorten Akatemiaan. Ryhmän vetäjän lisäksi tarvitaan myös muita vastuuhenkilöitä. Talousvastaavan vastuulla on budjetissa pysyminen ja kaikki käytännön raha-asiat kuten laskujen maksu. Tiedotusvastaava huolehtii siitä, miten projektista kerrotaan muille ja miten sitä markkinoidaan, esimerkiksi ilmoituksista ja mahdollisista lehtijutuista. Dokumentointivastaava eli sihteeri tallentaa projektiin liittyvät tositteet kuten pöytäkirjat, raportit, lehtileikkeet, valokuvat, jutut ja piirrokset. Edellä mainittujen lisäksi saatetaan tarvita muitakin vastuuhenkilöitä projektista ja siihen sisältyvistä tehtävistä riippuen. Hommarahaa saavilla ryhmillä tulee olla vastuuaikuinen, joka voi olla myös ryhmän täysi-ikäinen jäsen. Vastuuaikuinen täyttää hakemuksen ryhmän kanssa ja vastaa yhdessä ryhmän kanssa projektin raportoinnista ja rahankäytöstä. Tehtäviä jaettaessa kannattaa huomioida jokaisen ryhmäläisen kiinnostuksen kohteet ja osaaminen. Jotkut tehtävät lankeavat luonnostaan tietyille ryhmän jäsenille. Joskus voi olla hyvä ottaa itselleen ihan uudenlaisia tehtäviä, jotta pääsee kokeilemaan ja oppimaan sekä toteuttamaan uusia puolia itsessään. Kaikissa projekteissa on myös tehtäviä, joita ei välttämättä kukaan haluaisi omalle vastuulleen. On tärkeää varmistaa, että nämäkin tehtävät tulevat tehdyiksi ja jakaantuvat oikeudenmukaisesti sekä yhteisvastuullisesti. Miettikää tekemänne Road Mapin pohjalta, mitä asiakokonaisuuksia varten tarvitsette vastuuhenkilön. Jakakaa vastuutehtävät keskenänne sopivuuden ja halukkuuden mukaan. Valitkaa ainakin ryhmän vetäjä sekä talous-, tiedotus-, ja dokumentointivastaava. Jakakaa vastuukokonaisuuksiin sisältyvät yksittäiset työtehtävät tasapuolisesti. Jos joihinkin tehtäviin ei löydy halukkaita tekijöitä, keksikää oikeudenmukainen tapa jakaa ne (esim. arvonta). Kirjatkaa vastuualueet ja henkilöt ylös. Siirtäkää tekemänne Road Map kirjalliseen muotoon, jota täydennätte sopimillanne vastuutehtävillä. Näin saatte tehdyksi projektisuunnitelmanne. OVATKO LUVAT KUNNOSSA? Projektia tehtäessä on tärkeää huolehtia siitä, että toiminnalle on luvat. Tekijänoikeudet on muistettava, kun järjestetään esim. messuja, näyttelyitä tai huvitilaisuuksia, esitetään musiikkia tai kuvia, painetaan lehteä, korttia tai paitaa, äänitetään tai kuvataan. Kuvien käyttämiseen ja näyttämiseen tarvitaan aina kuvaajan lupa. Äänitteiden sekä televisio- ja radio-ohjelmien julkinen esittäminen maksutta ei ole sallittua. Lehteen ei voi kysymättä painaa muiden ottamia kuvia tai kirjoittamia juttuja. Halutun tuotannon voi joskus saada lainaksi tekijältä kysymällä, joskus käytöstä on maksettava. Käyttölupia voi hakea teoksen tekijältä, eri tekijänoikeusjärjestöistä, maahantuojalta tms. Luvan tarpeellisuus kannattaa aina varmistaa. ILMOITUS YLEISÖTILAISUUDESTA: arpajaisluvat rahankeräysluvat ilmoitus yleisötilaisuudesta järjestyksenvalvojat MUSIIKIN ESITTÄMISLUPA TAPAHTUMISSA:

13 tietoa tekijänoikeusasioista

14 6. JA SITTEN HOMMIIN! Projektin toteuttaminen ja arviointi get on! get on, baby, get on! 6 JA SITTEN Ryhmällä on jo tiedossa, kuka tekee ja mitä tekee eli nyt voidaan ryhtyä hommiin. Huolella tehtyä Road Map -suunnitelmaa seuraamalla työt etenevät kuin itsestään ja tavoitteen saavuttaminen alkaa lähestyä. SUJUUKO KAIKKI NIINKUIN PITÄÄ? Ryhmän edistymistä ja fiilistä on hyvä seurata ja arvioida koko ajan. Jatkuva arviointi on osa toimintaa ja sen avulla selviää, miten on onnistuttu. Arvioinnin myötä selviää myös, onko jokin asia menossa vikasuuntaan ja vaatiiko se korjaamista. Ryhmän toimintaa arvioitaessa kannattaa huomioida seuraavat asiat: TOIMINNAN SISÄLTÖ Haluammeko yhä toimia alussa asettamamme päätavoitteen mukaisesti? Ovatko välitavoitteet toimivia? Onko joitain välitavoitteita jo saavutettu? Mitä on tehty oikein, mitä hyvin? Missä tehtiin virhe, mitä tehdään toisin ensi kerralla? RYHMÄN TOIMINTA Noudatetaanko yhteisiä pelisääntöjä? Onko tunnelma ryhmässä hyvä, otetaanko kaikkien mielipiteet huomioon? Tukeeko toiminta tavoitteita? Mikä on oma osuuteni, olenko siihen tyytyväinen? Miten muut näkevät osuuteni, ovatko he siihen tyytyväisiä? 1. Keskustelkaa tähänastisesta toiminnastanne ja tehtävien tekemisestä yllä olevien kysymysten avulla. 2. Kirjatkaa ylös asiat, joissa olette onnistuneet. Keskustelkaa siitä, miksi asiat hoituivat hyvin. 3. Kirjatkaa ylös asiat, joiden hoitaminen on epäonnistunut. Miettikää rakentavassa hengessä, mistä epäonnistuminen johtuu ja sopikaa tehtävistä toimenpiteistä asioiden korjaamiseksi. 4. Toistakaa tämä pohdinta tasaisin väliajoin projektin edetessä. PROJEKTIA TOTEUTETTAESSA ON HYVÄ PITÄÄ MIELESSÄ PARI YKSINKERTAISTA ASIAA: KUN JOKIN ASIA TOIMII, TEHKÄÄ SITÄ LISÄÄ. ÄLKÄÄ MUUTTAKO SITÄ. JOS JOKIN ASIA EI TOIMI, ÄLKÄÄ TEHKÖ SITÄ LISÄÄ. MUUTTAKAA SITÄ. TEHKÄÄ JOTAIN MUUTA.

15 MISTÄ RAHAT? Ryhmän suunnitelmien ja toiminnan ei tarvitse olla kovin laajojakaan, kun jo joudutaan miettimään, mistä saadaan niiden toteuttamisessa tarvittavat rahat. Aivan ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin harkita, miten suunnitelmat voitaisiin toteuttaa mahdollisimman vähällä rahalla tai ilman sitä. Monia asioita voidaan tehdä talkootyönä ja ryhmän jäsenet voivat mahdollisesti osallistua esimerkiksi matkakuluihin omalla rahallaan. Jos rahoitusta kuitenkin tarvitaan, kannattaa kääntyä paikkakuntanne nuorisotoimen, oman koulun tai yhteistyökumppanina toimivan järjestön puoleen. Heillä voi olla projektillenne sopivia määrärahoja. Nuorten Akatemialla on valtakunnallinen Homma-stipendiohjelma, jonka tavoitteena on käynnistää nuorten uutta toimintaa. Hommaraha myönnetään projektille, joka on nuorten suunnittelemaa, toteuttamaa ja arvioimaa. Projektin teema on vapaa. Palkitut ryhmät voivat hakea finaaliin, jossa paras projekti palkitaan usean tuhannen suuruisella summalla. Lisätietoja hommarahasta löytyy homma.fi-sivuilta. Jos rahoitusta kuitenkin tarvitaan, on usein tarpeen kääntyä ulkopuolisten yhteistyötahojen kuten yritysten puoleen. Yhteistyökumppaneiden ja yhteistyötapojen mietintään kannattaa käyttää aikaa ja mielikuvitusta. Kun peliin pistää koko ryhmän luovuuden, tuloksena on mitä kekseliäimpiä ideoita tarvittavien varojen ja materiaalien hankkimiseksi. IDEOITA YHTEISTYÖHÖN Toimivia tapoja varojen keräämiseen ovat muun muassa myyjäisten järjestäminen, itse tehdyn lehden myynti, koirien ulkoiluttaminen ja talkootöiden tekeminen. Ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön lähtökohta on, että molemmat osapuolet hyötyvät siitä. Tärkeintä nuorten omaehtoisissa projekteissa on ryhmä itse. Yhteistyökumppani saattaa olla tyytyväinen jo ollessaan tukemassa ryhmän hienoa toimintaa. Jos yhteistyökumppani haluaa näkyvyyttä yhteistyöstä, voidaan yrityksen logo laittaa tapahtuman lavasteisiin, pääsylippuihin, asusteisiin ja mainoksiin sekä lehdistötiedotteisiin. Vielä parempi keino on toteuttaa esimerkiksi arvonta tai kilpailu, jossa yhteistyökumppani on mukana. Tässä on muutama esimerkki siitä, mitä nuorten projektiryhmä voi tarjota yhteistyökumppaneille. Alla on muutama esimerkki, mitä projektiryhmä voi tarjota yhteistyökumppaneille. Esimerkki: Oppilaskunta järjestää koululla harrastustapahtuman, jossa koulun oppilaat ja opettajat esittelevät harrastuksiaan suunnistuspisteissä. Tapahtumassa on paikalla myös paikkakunnan seurat ja järjestöt kertomassa, miten uudet harrastajat voivat tulla mukaan toimintaan. Paikallislehti on mukana projektin esittelyssä sen suunnittelusta tapahtumaan asti. Paikallinen urheilukauppias tukee tapahtumaa antamalla oppilaskunnalle T-paidat ja rahaa tarvike- ja välipalakuluihin. Vastineena kauppias saa logonsa tapahtuman mainoksiin, koululehden harrastusteemanumeroon sekä kuulutuksia tapahtumassa. Lisäksi kauppias järjestää kaupassaan arvonnan, jonka palkintona on jalkapallo. Joulun alla oppilaskunta on kaupassa pakkaamassa lahjoja joulupaperiin. Esimerkki: Ryhmä ideoi nuorten kesäleirin paikkakunnalla, jossa on kesällä hyvin vähän toimintaa yläkouluikäisille. Kunnan nuorisotoimi tarjoaa leirikeskuksen käyttöön ilmaiseksi ja järjestää leirille aikuisohjaajat, koska se pitää nuorten viihtymistä paikkakunnalla tärkeänä asiana. Ruokakulut katetaan leirimaksuilla. Nuoret innostuvat toimimaan syksyllä kerho-ohjaajina nuorisotalolla. Esimerkki: Ranskaa opiskelevien lukiolaisten ryhmä kerää rahaa ulkomaan leirikoulua varten. Ryhmän jäsenet jakavat ranskalaisia tuotteita maahantuovan yrityksen esitteitä. Yritys maksaa korvauksen nuorten tekemästä tehdystä. Ryhmä ja yritys ideoivat, että jatkossa nuoret voivat työskennellä narikassa ja siivota yrityksen järjestämissä tilaisuuksissa. Ryhmä pääsee tutustumaan yritykseen ja kuulee sen tarjoamista kesätyöpaikkamahdollisuuksista. Ryhmä lähettää leirikoulusta kirjeen yritykselle. MAHDOLLISIA YHTEISTYÖTAHOJA: Seuraavat tahot saattaisivat olla kiinnostuneita nuorten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Pohtikaa yhdessä alla olevia kysymyksiä: Nuorten tuotteita myyvät kaupat: Urheiluliikkeet, nuorten vaatekaupat, musiikkiliikkeet, harrastuspaikat ja autokoulut ovat tahoja, jotka haluavat tavoittaa nuoria. MITEN JA MILLAISEN MÄÄRÄN NUORIA YRITYS VOI TAVOITTAA PROJEKTINNE KAUTTA? Paikkakunnan valtayritykset: Suurilla yrityksillä on usein halu kehittää sijaintikuntiensa toimintaa. Nuorten ryhmän toiminta voi olla yksi kiinnostuksen kohde. MITÄ AINUTLAATUISTA TEIDÄN RYHMÄNNE VOI TARJOTA?

16 Työvoimaa tarvitsevat yritykset: Nuoret ovat yritysten tulevaisuuden työntekijöitä. VOIKO PROJEKTINNE KAUTTA VÄLITTÄÄ TIETOA JA YRITYKSEN VIESTIÄ NUORILLE? Oppilaitokset: Oppilaitosten kanssa voi toimia samalla tavalla kuin yritysten. Monet nuoret ovat ammattioppilaitosten ja lukioiden opiskelijoita tai tulevia sellaisia. VOIKO PROJEKTINNE KAUTTA VÄLITTÄÄ TIETOA KIINNOSTAVISTA OPISKELUMAHDOLLISUUKSISTA? Järjestöt ja yhdistykset: Monet järjestöt tukevat hyödylliseksi katsomaansa nuorten ryhmien toimintaa esimerkiksi myöntämällä tukirahaa hyville ideoille, antamalla materiaaleja tai osallistumalla tekemiseen. VOISIKO JOKIN JÄRJESTÖ KIINNOSTUA PROJEKTISTANNE? Muuten nuorista kiinnostuneet tahot: Useille yrityksille nuoret ovat merkittäviä tulevaisuuden asiakkaita. Esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt saattavat olla hyvinkin kiinnostuneita nuorista. Suunnitelkaa oman projektinne varainhankintaa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin. Päättäkää niiden pohjalta yhteistyötahot, joita aiotte lähestyä. 1. Miksi projektinne tarvitsee tukea? 2. Mitä olette tekemässä ja kuinka paljon tarvitsette tukea? 3. Voiko teitä tukea muutenkin kuin rahallisesti, esim. antamalla materiaaleja käyttöönne? 4. Mitä olette tarjoamassa yhteistyökumppaneillenne? 5. Miten yhteistyökumppaninne hyötyvät tukemisestanne? 6. Mitkä tahot/yritykset voisivat toimia tukijoinanne? 7. Miksi nämä tahot haluaisivat lähteä mukaan? 8. Ketkä tekevät yhteistyötahon päätökset eli keitä tahon henkilöitä kannattaisi lähestyä? MITEN LÄHESTYÄ YHTEISTYÖTAHOJA? Ennen ensimmäistä yhteydenottoa on hyvä ottaa selvää mahdollisista yhteistyötahoista esimerkiksi vierailemalla niiden internetsivuilla. Tilanteisiin kannattaa valmistautua etukäteen myös harjoittelemalla projektista kertomista. Tärkeää on myös selvittää, ketä asiassa kannattaa lähestyä. Varsinaisen asian esittäminen saattaa hoitua puhelimitsekin, mutta useimmiten on hyvä sopia tapaaminen. Puhelimessa ja tapaamisessa on tärkeää esittää asiat omin sanoin vakuuttavasti ja luottamusta herättävästi, mutta niin että unelma ja innostus toimintaan näkyvät. Kannattaa myös kertoa, mitä tavoitteen eteen aiotaan tehdä. Varma asenne helpottaa idean myönteistä vastaanottoa. Projektin luotettavuutta ja arvovaltaa kannattaa lisätä etsimällä suosittelijoita. Suosittelijoina voivat toimia esim. vanhemmat, opettajat, ohjaajat ja muut lähipiirinne aikuiset sekä viranomaiset ja liikeyritykset. Varainhankintatilanteessa kannattaa kuunnella mahdollista tukijaa. Kysyminen on hyvä tapa kuunnella. Jos vastaus ehdotukseen on ei, on tärkeää kysyä miksi. Kysymyksen voi muotoilla eri tavoin: Ettekö halua tukea tällaista nuorten toimintaa? Voimmeko tulla uudelleen? Suunnitelkaa tapaamiskäynti toivotun yhteistyökumppanin luokse. 1. Sopikaa, kuka ottaa yhteyttä yhteistyötahoon ja sopii tapaamispäivän 2. Sopikaa, kuka ryhmästä lähtee tapaamiseen (1 3 henkilöä on sopiva määrä). 3. Miettikää, mitä tapaamisen aikana kannattaa kertoa itsestänne ja toiminnastanne. 4. Ideoikaa yhdessä valmis ehdotus yhteistyön pohjaksi (mitä/miten te tarjoatte yhteistyökumppanille ja mitä/miten yhteistyökumppani voisi antaa teille) ja viimeistelkää se yhteistyökumppanille annettavaan kirjalliseen muotoon. 5. Jos ryhmästänne lähtee tapaamiseen useampi, sopikaa kuka puhuu mistäkin asiasta. 6. Yrittäkää keksiä valmiiksi hankalia kysymyksiä, joita yhteistyökumppani saattaa esittää. Miettikää yhdessä niihin vastaukset. 7. Harjoitelkaa asian esittämistä joko mielessänne tai muille ryhmäläisille.

17 SANA KIERTÄMÄÄN! TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Ryhmän loistava idea ja siihen liittyvä toiminta kiinnostavat myös ulkopuolisia. Niinpä kannattaa tehdä heidätkin tietoisiksi meneillään olevasta upeasta projektista. Tiedottamisen myötä saatu julkisuus nostaa toiminnan arvostusta. Tiedottaminen ja markkinointi saattavat olla avainasemassa myös projektin toteutumisen kannalta. Pitkään suunniteltu leiri voi jäädä toteutumatta, jos siitä unohdetaan kertoa mahdollisille osallistujille, ja bänditapahtuma jää ilman yleisöä, ellei tapahtumasta tiedoteta. Juttu paikallisessa lehdessä tai radiossa antaa toiminnalle potkua, ja se voi poikia järjestelyihin mukaan tarvittavia lisävoimia sekä uusia yhteistyö-kumppaneita. Esimerkki voi myös innostaa muita nuoria toteuttamaan porukalla omia ideoitaan. PIDETÄÄN ITSEMME AJANTASALLA SISÄINEN TIEDOTTAMINEN Ryhmän pelisäännöissä on jo sovittu miten tieto kulkee ryhmän sisällä. Kaikkien mukana olijoiden tulee tietää missä vaiheessa ollaan menossa ja miten jatketaan. Tiedottamistapoja on monia. Yksi hyvä tapa on kokoontua tasaisin väliajoin ja käydä läpi, mitä kukin on tehnyt, mitä on tekeillä ja mitä on vielä tekemättä. Samalla nähdään projekti kokonaisuutena ja yhdessä voidaan tarvittaessa muuttaa suunnitelmia. Kaikesta tekeillä olevasta kannattaa puhua mahdollisimman paljon. Muita keinoja yhteydenpitoon ovat esimerkiksi sähköposti, tekstiviestit, ilmoitustaulu ja puhelinsoitot. Projektiryhmä päättää, mitä keinoja käytetään, ja keksii niitä ehkä lisää. Jos projekti toteutetaan jonkin taustatahon, esimerkiksi järjestön tai koulun piirissä, on tärkeää muistaa informoida myös taustatahon muita jäseniä. Taustatahon sisällä tapahtuvan tiedottamisen on hyvä olla kiinnostavaa ja innostavaa, jotta muiden nuorten ja aikuisten mielenkiinto herää. Tiedotuksen avulla voidaan saada järjestelyihin mukaan tarvittavia lisävoimia omasta piiristä. 1. Sopikaa säännölliset ajankohdat, jolloin käytte läpi tehdyt, tekeillä olevat ja tekemistä odottavat asiat. 2. Keksikää keskustelun lisäksi käytettäviä muita tiedotusmenetelmiä (sähköposti, ilmoitustaulu jne.). 3. Onko projektissanne mukana jokin taustataho (järjestö, koulu, urheiluseura tms.)? Miettikää, miten kerrotte tekemisistänne taustatahon ihmisille. KERROTAAN MUILLE ULKOINEN TIEDOTTAMINEN Kun halutaan kertoa ulkopuolisille ryhmän ideasta ja toiminnasta, on hyvä miettiä, mikä siinä kiinnostaa itseä, ja sitä kautta pohtia, mikä voisi kiinnostaa ulkopuolisia. Päätavoitteena tiedottamisessa voi pitää sitä, ettei mikään tieto saa tulla perille liian myöhään. Tapahtumien kohdalla tiedottamisen voi aloittaa hyvinkin aikaisin, kunhan sitä jatketaan aktiivisesti itse tapahtumaan asti. Joskus myös yllätyshyökkäys saattaa olla oikea strategia. Lisäksi on tärkeää miettiä sitä, missä ja kenelle projektista kannattaa tiedottaa. Onko tiedotuksen ja markkinoinnin kohderyhmä nuoret, vanhemmat, opettajat vai ketkä? Kohderyhmä on hyvä miettiä etukäteen huolella. Toimiva tiedottaminen vaatii mielikuvitusta. Omia mainoksia ja ilmoituksia voi projektista riippuen laittaa esim. paikallislehteen ja -radioon, nettiin, yleisille ilmoitustauluille (kouluissa, kirjastoissa ja kaupoissa) tai ilmoituksia voi jakaa itse suoraan ihmisille. Homma.fi-sivuilla hommarahaa saaneet ryhmät esittelevät projektinsa etenemistä blogissa. Lisäksi kaikki nuoret voivat esitellä omia harrastuksiaan sivuilla. Tiedottaapa missä tahansa, on mainoksen, jutun tai ilmoituksen oltava huolellisesti laadittu ja kiinnostusta herättävä. Tärkein tiedotuskanava kautta aikojen on ollut suusta suuhun menetelmällä toimiva puskaradio. Ryhmän toiminnasta kannattaa

18 jokaisen kertoa aina kun mahdollista. Kannattaa muistaa, että puskaradio levittää yhtä tehokkaasti niin myönteiset kuin kielteisetkin asiat. 1. Miettikää pareittain, miksi itse haluatte olla toteuttamassa yhteistä ideaanne ja mikä siinä on erityisen hyvää. 2. Keskustelkaa ryhmän kesken mieleenne tulleista asioista. Kirjatkaa niitä ylös. 3. Pohtikaa, kenelle haluatte välittää tietoa projektistanne. 4. Miettikää, onko kirjaamienne hyvien asioiden joukossa sellaisia, jotka saattaisivat kiinnostaa tai hyödyttää myös niitä ulkopuolisia, joille haluatte tiedottaa. Kirjoittakaa asiat paperille. 5. Jos ulkopuolisia kiinnostavia asioita ei heti nouse esiin, yrittäkää ensin pareittain ja sitten koko ryhmän kesken keksiä kiinnostuksen aiheita. 6. Valitkaa yhdessä kirjatuista asioista tärkeimmät, joista haluatte kertoa. 7. Ideoikaa erilaisia tapoja ja paikkoja kertoa valituista asioista. Päästäkää mielikuvitus vapaaksi, niin ideoidenne loistavuus yllättää itsennekin! 8. Sopikaa, millä aikataululla asioista tiedotetaan PAIKALLISLEHDET, -UUTISET JA -RADIOT Paikallislehti on ensisijainen taho, johon kannattaa ottaa yhteyttä, kun aloittaa projektista tiedottamisen suurelle yleisölle. Paikalliset tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita siitä, mitä omalla paikkakunnalla tapahtuu. Jutunteosta hyötyy kumpikin osapuoli: ryhmä saa julkisuutta ja tiedotusväline hyvän jutun. Paikallislehdillä ja -radioilla on usein pula jutuista, ja kerran uutiskynnyksen ylitettyään on projektin entistä helpompi saada julkisuutta. Lehti tai radio saattaa olla kiinnostunut seuraamaan projektin toteutusta ja tekemään juttuja sen eri vaiheista. KUN OTETAAN YHTEYTTÄ PAIKALLISIIN TIEDOTUSVÄLINEISIIN, KANNATTAA MIETTIÄ mikä projektissa on mielenkiintoista ja miksi itse kukin on siinä mukana. miten asian voi kertoa niin innostuneesti, että toimittajakin innostuu. kerrotaanko projektista kokonaisuutena vai onko jutun pääaiheena joku projektissa mukana oleva nuori. keneen tiedotusvälineessä kannattaa ottaa yhteyttä (esim. toimitussihteerit). onko projektin toiminta osa valtakunnallista toimintaa (esimerkiksi Nuorten Akatemian Homma-stipendiohjelmaa, Note- tai Mahis-toimintaa) ja mitä koko toiminnasta kannattaisi kertoa. TARJOTA TIEDOTUSVÄLINEILLE juttuideoita: toimittajan voi kutsua seuraamaan projektin toimintaa ja tekemään siitä jutun. sopivia haastateltavia projektista. valokuvia. itse tehtyä tiedotetta tai lehtijuttua. OLLA SINNIKKÄITÄ, SE PALKITAAN. Jos ensimmäisellä soitolla ei tärppää, voi kokeilla toista toimittajaa tai käydä toimituksessa paikan päällä. MUISTAA kertoa toimittajille mahdollisista rahoittajista ja yhteistyökumppaneista. pyytää valmis juttu luettavaksi ennen sen julkaisemista. Mikään ei estä kokeilemasta myös valtakunnallista mediaa. Projekti saattaa päästä vaikka television uutisaiheeksi.

19 7. ME TEIMME SEN! Loppuarviointi and if I had a chance, yeah, I would always be there. Those were the best days of my life. 7 Paljon on nyt yhdessä tehty ja koettu ja on aika katsoa hieman taaksepäin. Mitä suunniteltiin tehtäväksi ja miten? Mitä käytännössä tehtiin ja miten? Saavutettiinko tavoitteet? Toteutuiko alkuperäinen idea ja unelma? Olipa vastaus kysymyksiin mikä hyvänsä, kannattaa ryhmän toiminta ja kokemukset käydä huolella arvioiden läpi ja tallentaa tulevia yhteisiä suunnitelmia varten. Toimivaksi koetut asiat ovat suureksi avuksi tulevissa projekteissa, eikä kerran tehtyjä virheitä kannata toistaa. Toimintaa arvioidessa on hyvä muistaa, ettei aina tärkeintä ole se, millainen lopputulos on. Merkittävintä on itse toiminta sekä yhdessä tekeminen! LOPPURAPORTTI Matkan varrella tehdyt asiat on hyvä lopuksi koota kirjallisen raportin muotoon. Raportin avulla selvennetään itselle ja yhteistyökumppaneille, mitä on tehty. Raporttia kirjoitettaessa arvioidaan ryhmän toimintaa. Raportti on tiivis yhteenveto, jossa avainasiat tulevat selvästi esiin. Jos projekti kestää pitkään, voi olla tarpeen kirjoittaa myös väliraportteja. Laatikaa yhdessä loppuraportti. Kirjatkaa ylös mm. seuraavia asioita: Kuvaus alkuperäisestä ideastanne ja sen toteutuksesta Kuvaus ryhmän jäsenistä eli idean toteuttajista Miten onnistuitte eri vaiheiden toteutuksessa? (aloitus, ideointi/suunnittelu, työnjako, pelisäännöt, toteutus, arviointi ja päättäminen) Mitkä asiat onnistuivat hyvin? Oliko ongelmia? Kuinka hyvin laatimanne budjetti toteutui? Ketkä rahoittivat tai muuten tukivat toimintaanne? Mitkä asiat olivat ryhmän jäsenten vastuulla? Mitkä asiat olivat ohjaajanne ja muiden aikuisten vastuulla? Miten ja kenelle tiedotitte toiminnastanne? Onko ryhmällänne mahdollisia jatkosuunnitelmia? Muistakaa myös mahdolliset liitteet, esim. pöytäkirjat, lehtileikkeet yms. Lähettäkää laatimanne loppuraportti kaikille yhteistyökumppaneillenne. MITEN MENI? OMAN JA RYHMÄN TOIMINNAN ARVIOINTI Vielä on tarpeen yhdessä pohtia ja arvioida ryhmän toiminnan onnistumista ja sen kuluessa tapahtunutta oppimista. Hyvänä apuna tässä ovat matkan varrella tallennetut dokumentit sekä yhdessä laadittu loppuraportti. Arvioinnissa on tärkeää, että jokainen saa mahdollisuuden kertoa omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Toimintaa arvioitaessa on hyvä muistaa myönteinen ja rakentava tapa antaa palautetta. Palaute annetaan toiminnasta, ei henkilöstä tai hänen luonteestaan. Palautetta annettaessa ollaan rehellisiä ja keskitytään olennaiseen. Tärkeää on myös kehua yrittämistä, oppimista ja edistymistä. Palautteen tavoitteena on auttaa tekemään asiat seuraavalla kerralla vielä paremmin. Palaute on lahja sen saajalle.

20 1. Kirjoittakaa alla olevat kysymykset otsikoiksi isoille papereille (jokainen kysymys omalle paperille). Laittakaa paperit pöytien päälle tai seinälle. Mikä oli parasta projektissa? Miksi? Mikä oli ikävää projektissa? Miksi? Missä ryhmä onnistui erinomaisesti projektin aikana? Mitä ryhmä olisi voinut tehdä vielä paremmin? Mitä opin itsestäni projektin aikana? Missä onnistuin erinomaisesti projektin aikana? Missä voisin vielä kehittyä? Mitä opin ryhmästä projektin aikana? Mitä tietoja ja taitoja opin? Mitä muuta haluan sanoa projektista? 2. Laittakaa hyvää tunnelmamusiikkia soimaan ja kulkekaa itseksenne kirjoittamassa papereille omat kommenttinne. 3. Keskustelkaa lopuksi papereille kirjoitetuista asioista ja jatkakaa pohdintaa keskustelemalla vielä mahdollisesti mieleen tulleista asioista. Ilahduttakaa vielä toisianne myönteisellä palautteella. Kirjoittakaa jokaisen ryhmän jäsenen nimi omalle paperille ja kierrättäkää papereita niin, että jokainen teistä kirjaa jokaisen muun paperiin ainakin yhden asian, jossa kyseinen henkilö on projektinne aikana onnistunut. Muistakaa tehdä oma paperi myös ohjaajallenne. Jokainen saa lukea palautepaperinsa vasta kotona. Oma palautepaperi jää jokaiselle kannustavaksi muistoksi onnistuneesta yhteistoiminnasta! RYHMÄN TOIMINNAN ARVIOINTI Kun ryhmä tekee projektia, opitaan monenlaisia sosiaalisia taitoja. Arvioikaa, miten ryhmänne toimi yhdessä. Arvioi millainen sinä olet ryhmässä. MITEN KUUNTELIMME RYHMÄSSÄ TOISIAMME?.. MITEN KUUNTELIN TOISIA RYHMÄLÄISIÄ? LUOTIMMEKO TOISIIMME?... LUOTINKO MUIHIN RYHMÄN JÄSENIIN? MITEN RYHMÄSSÄ ANNETTIIN PALAUTETTA MITEN SUHTAUDUIN ITSEÄNI KOSKEVAAN RYHMÄN JÄSENILLE? PALAUTTEESEEN? PYSTYIMMEKÖ NÄYTTÄMÄÄN TUNTEITAMME. PYSTYINKÖ NÄYTTÄMÄÄN TUNTEITANI RYHMÄSSÄ? RYHMÄSSÄ? PYSTYIMMEKÖ PUHUMAAN ERILAISISTA TUNTEISTA?. PYSTYINKÖ YMMÄRTÄMÄÄN, MILTÄ MUISTA TUNTUU? KUINKA TOIMIMME, KUN RYHMÄSSÄ SYNTYI RIITA?. KUINKA TOIMIN, KUN RYHMÄSSÄ SYNTYI RIITA?

Idean toteuttajille 4 Rohkeasti kohti unelmaa Projektin työkirjan käyttöohje

Idean toteuttajille 4 Rohkeasti kohti unelmaa Projektin työkirjan käyttöohje Projektin työkirja Idean toteuttajille 4 Rohkeasti kohti unelmaa Projektin työkirjan käyttöohje 1. Tästä se lähtee! 8 Ryhmähengen ja pelisääntöjen luominen Ryhmän ohjaajan valinta Nuorten Akatemia on valtakunnallinen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu

Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu www.rahaarattaisiin.fi Varainhankinnan tarpeet ja tavoitteet 62% Varainhankintaa osana työtään tekevien järjestötyöntekijöiden määrän kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2016

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nenäpäivä oppilaitoksissa. Hauska auttaa Tempaudu Nenän vietäväksi!

Nenäpäivä oppilaitoksissa. Hauska auttaa Tempaudu Nenän vietäväksi! Nenäpäivä oppilaitoksissa Hauska auttaa Tempaudu Nenän vietäväksi! Mikä ihmeen Nenäpäivä? Suomen hauskin Nenäpäivä on Suomen hauskin hyväntekeväisyyskampanja, joka järjesteteään vuosittain loka-marraskuussa.

Lisätiedot

Akateemiset taidot. 2. tapaaminen

Akateemiset taidot. 2. tapaaminen Akateemiset taidot 2. tapaaminen kurssin vastuuopettaja on Lauri Ylinen sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi huone C435 seuratkaa kurssin verkkosivua (courses.helsinki.fi/fi/mat20005/125180298)

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

TOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS

TOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS TOIMINTA-KORTTI Mielenterveyden käsi Tavoitteena pohtia omaa ja työyhteisön mielenterveyttä mielenterveyden käsi -kuvan avulla. 1. Miltä oma kätesi näyttää, kun tarkastelet sitä kuvan kysymysten avulla?

Lisätiedot

Viesti kulkee! Aikku Eskelinen, Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto. Kuva:

Viesti kulkee! Aikku Eskelinen, Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto. Kuva: Viesti kulkee! Viestinnällä luodaan vetovoimaa, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta, rekrytoidaan, motivoidaan, palkitaan, markkinoidaan ja hoidetaan yhteisöä sisäisesti. - Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Tapahtumajärjestämisen ABC. ISYY:n järjestökoulutus Joensuussa 6.2. ja Kuopiossa

Tapahtumajärjestämisen ABC. ISYY:n järjestökoulutus Joensuussa 6.2. ja Kuopiossa Tapahtumajärjestämisen ABC ISYY:n järjestökoulutus Joensuussa 6.2. ja Kuopiossa 7.2. 2018 Keskustelua: Mikä on ollut mielestäsi paras opiskelijatapahtuma? Miksi? Mitä hyvän tapahtuman järjestäminen vaatii?

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin

Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin Aktiviteetti: Riskit ja turvallisuus Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin Tavoite: Tarpoja oppii ennakoimaan ja ymmärtämään, mitkä asiat voivat tehdä retkestä vaarallisen. Vartionjohtajan ohje: Vartio

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO! SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi

Lisätiedot

Työelämän monet polut ja erilaiset taidot. Ammatit tutuiksi yläkoululaisille. Yhteistyössä

Työelämän monet polut ja erilaiset taidot. Ammatit tutuiksi yläkoululaisille. Yhteistyössä Työelämän monet polut ja erilaiset taidot Ammatit tutuiksi yläkoululaisille Työelämän monet polut ja erilaiset taidot Ammatit tutuiksi yläkoululaisille ohjeita järjestäjille Työelämän monet polut ja erilaiset

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Keskustelu luokissa Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Ohjeistus koululle ennen vanhempainiltaa 1. Päättäkää missä tilassa ryhmäosuus pidetään. Suosittelemme luokkiin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli PELIOHJEET JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelin tarkoituksena on oppia uutta mielekkäällä ja hauskalla tavalla. Pelissä ei varsinaisesti ole voittajaa,

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS Opas onnistuneeseen osallistumiseen Suunnittele! Toteuta! Seuraa! Arvioi! = Paras ikinä saatu tulos! easyfairs.com easyfairs työkalupakki Tervetuloa näytteilleasettajaksi easyfairs

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9. Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9. Koulutuksen ohjelma klo 10.00 Teemme yhdessä 12.00 Lounas 13.00 Kokemuksia luokkapiiristä ja juttutuokiosta

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ideoita paikalliseen markkinointiin ja viestintään

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ideoita paikalliseen markkinointiin ja viestintään PÄIvItÄ MaAsEuTuSi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ideoita paikalliseen markkinointiin ja viestintään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin 1.

Lisätiedot

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Koulutapahtuma. Ampumaurheilun tietoisku koululaisille. Pohjois-Hämeen Ampujat

Koulutapahtuma. Ampumaurheilun tietoisku koululaisille. Pohjois-Hämeen Ampujat Koulutapahtuma Ampumaurheilun tietoisku koululaisille Koulutapahtuma miksi? Uusista nuorista harrastajista pulaa ampumaseuroissa Isät eivät enää tuo poikiaan automaattisesti radalle Ihmiset eivät oikein

Lisätiedot

Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajapäivä Ilmajoella 24.10.2010 27.9.2010 2

Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajapäivä Ilmajoella 24.10.2010 27.9.2010 2 Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajapäivä Ilmajoella 24.10.2010 27.9.2010 2 Ketun häntä kainalossa? Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajan opas. Mikä? Mitä hyötyä? Hetki ideoiden ja kokemusten

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Päivän tärkein ateria -toimintamalli

Päivän tärkein ateria -toimintamalli Päivän tärkein ateria -toimintamalli Hei isä ja äiti! Tarjoan sinulle aamupalan. Ei maksa mitään, kysy vain mitä minulle kuuluu. Yhteistyössä Yllätetään yhteiskunta verkosto YMCA Finland Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Nuorten omat projektit

Nuorten omat projektit Nuorten omat projektit NUORTEN OMAT PROJEKTIT Nuorten kanssa toteutettujen projektien myötä syntyvä osallisuuden tunne rakentuu vahvasti ideoinnin, suunnittelun ja toteutuksen luomalle kokonaisuudelle.

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

Fokusprosessia ohjeet

Fokusprosessia ohjeet Fokusprosessia Ohjeet ennen Fokusprosessia Tulokset ovat nyt valmiit ja edessä on prosessin tärkein osa, nimittäin työilmapiirinne kohentaminen. Aivan ensimmäiseksi teidän tulisi keskustella tuloksista

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Seuratoiminnan. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. Kokoa tiimi omasta seurasta.

Seuratoiminnan. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. Kokoa tiimi omasta seurasta. Seuratoiminnan Tulevaisuus Miten meidän urheiluseuramme menestyy muuttuvassa maailmassa? 1 Kokoa tiimi omasta seurasta. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. 2

Lisätiedot

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Kerro kokemuksia ja mielipiteitä Lahjan Päivästä. Tänä vuonna kampanjaa vietetään uudella konseptilla ja senkin vuoksi on tärkeää kuulla sinun mielipiteesi

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot