Hangon opetussuunnitelma Perusopetus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hangon opetussuunnitelma 2005. Perusopetus"

Transkriptio

1 Hangon opetussuunnitelma 2005 Perusopetus

2 Hangon opetussuunnitelma, sisältö Johdanto 1. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1.1 Perusopetuksen arvopohja 1.2 Perusopetuksen tehtävä 1.3 Perusopetuksen rakenne 1.4 Tuntijako ja kieliohjelma 2. luku Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys ja työtavat Tietostrategia 2.2 Oppimisympäristö 2.3 Toiminta-ajatus ja toimintakulttuuri 2.4 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle 3. luku Opiskelun yleinen tuki 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 3.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oman koulun yhteistyö muiden tahojen kanssa 3.3 Oppimissuunnitelma 3.4 Ohjauksen järjestäminen 3.5 Tukiopetus 3.6 Oppilashuolto Oppilashuoltotyöryhmän toiminta Kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi 3.7 Kerhotoiminta 4. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 4.1 Eri tukimuodot 4.2 Osa-aikainen erityisopetus 4.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 4.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 5. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 5.1 Maahanmuuttajien opetus 1

3 5.2 Valmistavan luokan opetussuunnitelma 6. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 6.1 Eheyttäminen, painotukset ja aihekokonaisuudet 6.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä 6.4 Toinen kotimainen kieli Ruotsi 6.5 Vieraat kielet 6.6 Matematiikka 6.7 Ympäristö- ja luonnontieto 6.8 Biologia ja maantieto 6.9 Fysiikka ja kemia 6.10 Terveystieto 6.11 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot 6.12 Elämänkatsomustieto 6.13 Historia 6.14 Yhteiskuntaoppi 6.15 Musiikki 6.16 Kuvataide 6.17 Käsityö 6.18 Liikunta 6.19 Kotitalous 6.20 Valinnaiset aineet 6.21 Oppilaanohjaus 7. luku Oppilaan arviointi 7.1 Arviointi opintojen aikana 7.2 Päättöarviointi 7.3 Todistukset 8. luku Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Liitteet Liite 1 Vanhempien ajatuksia perusopetuksen arvopohjasta Liite 2 Noudatettava yhteinen tuntijako 2

4 Liite 3 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 4 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 5 Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Liite 6 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi Liite 7 Käyttäytymisen arvioinnin perusteet numeroarvostelussa Liite 8 Periaatesopimus Länsi-Uudenmaan yhteistyöstä maahanmuuttajaopetuksessa Liite 9 Esimerkkejä aihepiirien sisällöistä vuosiluokilla 1-5 / Elämänkatsomustieto Liite 10 Tietotekniikan opetus ala-asteella PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

5 Johdanto Hangon suomenkielisten koulujen käyttöön laadittu opetussuunnitelma on Opetushallituksen antamien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Se on laadittu vuosiluokille 1-9. Työn ydinajatuksena oli tehdä koko perusopetuksen ohjaava yhtenäinen käsikirja. Opetussuunnitelman laatimisen paikallista työskentelyä on johtanut viiden opettajan eri luokka-asteilta koottu opetussuunnitelmatyöryhmä. Ryhmä kouluttautui tähän työhön alkaen syksyllä 2003 Opekon ja Opetushallituksen prosessinohjaajakoulutuksessa. Prosessinohjaajat organisoivat työn. Yleinen osio tehtiin yhteistyössä muun opettajakunnan kanssa. Kaiken työn pohjana oli opettajilta mm. VESO-päivillä ja vanhemmilta kyselyissä saatu palaute. Ainekohtaiset osuudet laadittiin oppiainekohtaisissa työryhmissä. Jokainen opettaja työskenteli yhdessä tai useammassa työryhmässä. Tämä opetussuunnitelma siihen kuuluvine todistuksineen otetaan käyttöön porrastetusti Hangon kaupungin suomenkielisissä kouluissa. Kolmas, viides, seitsemäs ja kahdeksas luokka aloittavat 1. elokuuta 2005 ja ensimmäinen, toinen, neljäs, kuudes ja yhdeksäs luokka aloittavat 1. elokuuta Hangossa keväällä 2005 Opetussuunnitelmatyöryhmä Vilma Heliövaara-Lietzén Jaana Kouri Tarja Tenhunen Tarmo Ahonen Veli-Jukka Rousu 4

6 5

7 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Ihmisoikeudet Tasa-arvo Demokratia ARVOT Luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen Monikulttuurisuuden hyväksyminen Hangon suomenkielisissä kouluissa kunnioitetaan opettajien kokemuksia opettamisesta ja arvojen toteuttamisesta paikallisella tasolla. Opettajat haluavat tehdä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Arvopohja on koulun toiminnan taustatuki. Opettajat kokevat kiireen ja ongelmallisten oppilaiden suuren määrän vaikutuksen jokapäiväisessä opetustyössä. Siksi opettajat korostavat opetuksessaan inhimillisyyttä, käytännönläheisyyttä ja paikkakuntakohtaisuutta sekä oppilasryhmätajua: työtavat ja menetelmät valitaan ryhmän mukaan. 6

8 Opetuksessa tuetaan oppilaan sosiaalisten taitojen, terveen itsetunnon ja persoonallisuuden kehittymistä. Koululaisen vastuuntuntoisuus kasvaa vuosi vuodelta perustaitojen hallinnan ja oman työn arvostamisen kautta. Oikeudenmukaisuus, rehellinen käyttäytyminen ja parhaansa tekeminen on itsensä ja muiden kunnioittamista ja huomioonottamista. Opetuksen ja mahdollisen yhteistyön avulla edistetään suvaitsevuutta ja eri kulttuurien välistä ymmärtämystä niin maahanmuuttajien, suomen - ja ruotsinkielisten kuin muidenkin eri ryhmien välillä. Opettajien välistä sekä koulun ja kodin yhteistyötä korostetaan, jotta oppilaat saisivat opiskelunsa tarvitseman tuen ja perusturvallisuuden. Hangon sijainti ja erityislaatuinen luonto Itämeren rannalla heijastuu opetuksen arvopohjan painotuksiin. Ympäröivää luontoa ja kaupunkia, sen nykypäivää ja historiaa, tehdään oppilaille tutuksi eri oppiaineissa paikallisin esimerkein. Ympäristöstä opetetaan huolehtimaan kestävän kehityksen periaattein. Liitteessä 1 on vanhempien esittämiä ajatuksia perusopetuksen arvopohjasta. 1.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksella on kasvatus ja opetustehtävä. Tehtävänä on tarjota yleissivistystä ja mahdollisuus suorittaa oppivelvollisuus. Oppilas hankkii elämässään tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, jotka ovat pohjana jatko-opinnoille. Opetuksella tuetaan jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja äidinkielen kehitystä. Perusopetus kehittää kriittisen arvioinnin, ajattelu- ja toimintatapojen kykyä. Tavoitteena on elämänikäisen oppimishalun herääminen. Lapsuudessa omaksuttu terve itsetunto auttaa lasta toimimaan viisaasti ja rakentavasti sosiaalisissa tilanteissa sekä koulussa että myöhemmin työelämässä. 1.3 Perusopetuksen rakenne Hangon perusopetuksessa noudatetaan yhtenäistä opetussuunnitelmaa, jonka yleisessä osassa on koulukohtaisia painotuksia. Oppilas etenee opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaan. Oppiaineet on järjestetty aineryhmittäin. Tuntijaon mukaisten nivelkohtien päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat valtioneuvoston asetusta ja perusopetuksen opetussuunnitelman 2004 perusteita, Opetushallituksen määräys Luokilla 1-2 erityistehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 ovat peruskoulun päättövaihetta, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. 7

9 Oppiaineet, joissa yhdysluokkaopetuksessa eri vuosiluokilla on erilaiset viikkotuntimäärät, voidaan viikkotuntimäärä jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan määritellä myös opintokokonaisuudeksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Koulut määrittelevät työsuunnitelmassaan, miten yhdysluokkaopetus on mahdollisesti tasattu kunakin lukuvuonna, kuitenkin siten, että oppilaan kokonaistuntimäärä noudattaa tuntijakoa. 1.4 Tuntijako ja kieliohjelma Tuntijako Hangon kaupungin sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto on vahvistanut kokouksessaan suomenkielisissä kouluissa noudatettavan tuntijaon. Liitteenä tuntijakokaavio, liite 2. Kieliohjelma Hangon kaupungin sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto on hyväksynyt pidetyssä kokouksessa suomenkielisissä kouluissa noudatettavan kieliohjelman. Kieliohjelmassa on kaikilla oppilailla kolmannella luokalla alkava A1-kieli englanti. Neljännellä luokalla aloitetaan toisen kotimaisen kielen opiskelu A2-kielenä. Sen opiskelu on 4-6 luokilla vapaaehtoista. Seitsemännellä luokalla voi aloitettua A2-kieltä jatkaa tai aloittaa sen opiskelu B1-kielenä. Kahdeksannella luokalla voi aloittaa valinnaisaineena (B2-kieli) myös saksan tai ranskan opiskelun, mikäli tarpeeksi moni oppilas valitsee kyseisen kielen ja valinnaisaineryhmät muodostetaan. 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys ja työtavat Oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Tavoitteena on, että oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Oppiminen on tilannesidonnaista, siksi oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä eritystä huomiota. Oppilas omaksuu tietojen ja taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppilas kehittää aktiivisesti omaa tapaansa oppia ja ottaa vähitellen yhä suurempaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Oppilas käyttää erilaisia tieto- ja viestintävälineitä ja osaa arvioida tiedon sisältöä kriittisesti. Yleissivistyksen lisäksi tavoitteena on saada valmiuksia elämään ja oppimiseen. 8

10 Oppiminen on päämääräsuuntautunut prosessi. Aktiivista itsenäistä tai yhteisöllistä ongelmanratkaisua tuetaan. Oppilaasta kasvaa ahkera, suvaitseva ja vastuuntuntoinen toiset huomioiva yksilö. Oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan ja hänelle avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Oppimiskäsitys näkyy esiopetuksessa opettajan ohjauksessa leikin kautta oppimisena ja oppimisympäristöön panostamisena, monipuolisena toiminnallisuutena perusopetuksessa sekä lukiossa opiskelijan tekeminä valintoina ja itsenäisenä työskentelynä Tietostrategia Hangonkylän koulun tietostrategia Koulun toimintakulttuuri luo perustan koulun tietostrategialle. Tietostrategia on toimintamalli, jonka mukaan edetään opettamiseen, oppimiseen ja kasvattamiseen liittyvissä koulun tehtävissä. Tietostrategia edellyttää koulutuksenjärjestäjältä riittäviä pedagogisia, fyysisiä, teknisiä ja taloudellisia resursseja. Tietostrategian vision perustana on oppimisteoria, jonka mukaan oppilas on aktiivinen tiedonhankkija ja prosessoija. Tietostrategia käsittää konkreettisia toimia (opettajainkokouksissa sovitaan tarkemmin käytännöt), joiden avulla oppilaista kasvatetaan toimijoita nykyiseen yhteiskuntaan. Tietostrategian tavoitteena on oppilaiden yksilöllisten elinikäisten oppimistaitojen, vuorovaikutus- ja yhteistoiminnallisten taitojen oppiminen. Hangonkylän koulun tietostrategiassa lähdetään liikkeelle oppilaan lähiympäristöstä. Oppilas harjoittelee valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Opetus etenee integroidusti eri oppiaineissa. Erilaisia opiskelutaitoja harjoitellaan tavoitteellisesti. Medialukutaitoa ja muita tietotekniikan taitoja opetellaan jo lukutaidon opettelemisen yhteydessä, jolloin jatkossa näistä taidoista kehittyy luonnollisia taitoja. Oppilasta ohjataan ja opastetaan vastuulliseen ja kriittiseen tietotekniikan käyttöön, aktiiviseen tiedonhankintaan ja tiedonprosessointiin (liitteenä atk-opetussuunnitelma). Hanko Pohjoisen koulun tietostrategia tutkimalla oppiminen elämyksellisyys oivaltamisen ilo 9

11 lupa kokeilla mahdollisuus erehtymisen kautta oppimiseen oppimaan oppiminen kertaus harjoitus pitkäjänteisyys sujuva lukutaito mediakriittisyys Keskuskoulun tietostrategia Keskeinen kysymys on: Miten oppilas oppii? Tietostrategialla tarkoitetaan koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria, jonka päätarkoitus on edistää oppimaan oppimista. Tietostrategian suunnittelu perustuu oppimisteorialle, jonka mukaan oppilas on aktiivinen tiedonhakija ja - etsijä. Tavoitteena on yksilöllisten elinikäisten oppimistaitojen saavuttaminen esimerkiksi seuraavissa seikoissa - medialukutaito - keskeisen asian löytäminen tiedosta - kriittinen arviointi - tiedonhallintataidot - yksilöllisten ideaalisten oppimiskeinojen kartoitus - monimuotoiset vuorovaikutustaidot ja viestintävalmiudet Oppimistaitojen oppiminen edellyttää koulujen välisen tiedonkulun kehittämistä, oppimisympäristön ja opetusmenetelmien tarkoituksenmukaista valintaa. Opettajainkokouksissa sovitaan tarkemmin koulukohtaisista käytännönjärjestelyistä tavoitteen saavuttamiseksi. Hangon keskuskoulun tietostrategiaa ovat esimerkiksi - oppimistaitojen päämäärätietoinen harjoittelu - tekniikan liittäminen perinteisiin tietostrategiamenetelmiin - yhteydenpito ja tiedottaminen kodin ja koulun välillä - työyhteisön sopimukset työnjaosta, tiedonkulusta ja yhteydenpidosta muihin tahoihin Keskustan koulun tietostrategia Tietoyhteiskunnalle on tyypillistä, että tietoa on saatavilla monien medioiden välityksellä. Ihmisiltä vaaditaan uudenlaista lukutaitoa, tiedon välityksen, käsittelyn ymmärtämisen ja tulkinnan taitoja. Perusopetuksen aikana oppilaan tulisi oppia tietotekniikan perustaidot. 10

12 Keskustan koulussa tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään eri oppiaineissa oppimisen apuvälineenä. Monissa oppiaineissa on käytössä cd-romeja ja opetusohjelmia. Käytetyin työvälineohjelma on Word. Internetistä etsitään tietoa eri oppiaineissa. Monelle oppilaalle tietokone on myös tärkeä tai ainoa itsenäisen työskentelyn apuväline. Perinteisten tietokoneohjelmien ja välineiden lisäksi tarvitaan usein myös erityisiä apuvälineitä. Näitä pyritään löytämään oppimiskeskusten ja yliopistollisten sairaaloiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Tietotekniikan käytön tavoitteet asetetaan oppilaskohtaisesti tarvittaessa hojks:ssa. Keskustan koulun tietostrategiassa ongelmana on koulun tilojen toimimattomuus. Tällä hetkellä luokkiin mahtuu muutamia koneita, mutta ei tarvittavaa määrää. Tietokoneet tulee voida sijoittaa aina oman erityisopetuksen luokan yhteyteen, koska oppilaiden yksilölliset oppimistavoitteet säätelevät käyttötarvetta jatkuvasti. Myös Internet-yhteys on oltava kaikissa erityisluokissa. Tietokoneiden sijoittelu erityisluokkiin on suunniteltava kutakin käyttötilannetta ja -tarvetta varten erikseen, mutta peruslähtökohtana on, että jokaisessa erityisluokassa on 6-10 konetta Internet-yhteydellä varustettuna. Verkostopohjainen oppiminen on mahdollistettava erityisopetuksen luokissa. Lappohjan koulun tietostrategia Koulun toimintakulttuuri luo perustan koulun tietostrategialle. Tietostrategia on toimintamalli, jonka mukaan edetään opettamiseen, oppimiseen ja kasvattamiseen liittyvissä koulun tehtävissä. Tietostrategia edellyttää koulutuksenjärjestäjältä riittäviä pedagogisia, fyysisiä, teknisiä ja taloudellisia resursseja. Lappohjan koulussa erilaisilla oppimis-, työskentely- ja arviointitavoilla vahvistetaan oppilaskeskeistä kasvatusta, jossa opettaja ohjaa ja kannustaa oppilasta sekä asettaa oppilaalle rajoja ja kohdistaa häneen odotuksia. Opetus etenee integroidusti eri oppiaineissa. Erilaisia opiskelutaitoja harjoitellaan tavoitteellisesti ja tietotekniikan taitoja opetellaan jo lukutaitoa opeteltaessa niin, että oppilas kasvaa vastuulliseksi ja kriittiseksi tiedon hankkijaksi. Hankoniemen yläasteen tietostrategia Suomi on maailman kärkimaita osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntana. Menestys perustuu tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja koulutuspalveluja. Näin on todettu Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa. Hankoniemen yläasteella on laadittu oma tieto- ja viestintästrategia lukuvuonna Se on tehty yhdessä Hankoniemen lukion kanssa. Strategiassa on kuvattu olemassa olevat tekniset resurssit, verkko sekä sen ylläpito ja tekninen tuki tavoitteineen. 11

13 Tavoitteet käytännön tasolla: Oppilas tottuu käyttämään tieto- ja viestintätekniikan laitteita luontevasti työvälineinään ja osaa myös soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja koulutyössä. Alaluokilla opittujen perustaitojen lisäksi oppilas osaa perusopetuksen päättyessä tehdä tekstinkäsittelyohjelmalla esimerkiksi opintoihin liittyviä tutkielmia tai esitelmiä. Hän osaa myös hakea tietoa eri lähteistä ja arvioida sen luotettavuutta sekä lajitella tietoja. Oppilas osaa myös käyttää sähköpostia. Hän tuntee verkkokäyttäytymisen säännöt, tietoturvan vaatimukset ja tutustuu tekijänoikeuksiin. Edellä kuvatut sisällöt opetetaan läpäisyperiaatteella kaikissa aineissa niille luontevalla tavalla. 2.2 Oppimisympäristö Hangonkylän koulun oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu, oppiminen ja työskentely tapahtuvat. Oppimisympäristöön sisältyy tilojen, materiaalien ja muun fyysisen ympäristön lisäksi myös ilmapiiriin ja ihmissuhteisiin liittyvä psyykkinen ympäristö. Oppilaat ja koulun henkilökunta tarvitsevat turvallisen ympäristön työskentely-ympäristön. Fyysinen ympäristö Pyrimme hyödyntämään koulun pienen koon ja ympäristön suomia mahdollisuuksia. Koulun metsäinen puistotontti (piha-alueella jalkapallokenttä / luistinrata, leikkivälineitä), kävelymatkan päässä oleva virkistysalue sekä lähimaasto antavat monipuoliset mahdollisuudet liikunnan ja ympäristötiedon opiskeluun. Samassa korttelissa toimii Hangöbyskolan, joka on merkittävä koulumme yhteistyötaho. Hangonkylän koulurakennuksen kunto on tyydyttävä. Peruskorjauksia on osittain tehty. Luokkien ilmanvaihto on puutteellinen. Opetustilat ovat riittävät nykyiselle oppilasmäärälle. V koulussa toimii 2. ja 3. luokka (2 opettajaa). V syyslukukaudella koulu jatkaa alkuopetuskouluna. Koulussa on 2 kotiluokkaa, yhteistoimintaluokka, käsityö- / kirjastoluokka, liikuntasali ja ruokasali sekä teknisentyön luokka. Opetusvälineistön määrään ja tasoon vaikuttavat koulutuksenjärjestäjän niihin myöntämät resurssit. AV- ja tietotekniikan opetusvälineet ovat pääosin vanhentuneita. Pyrimme voimavarojemme puitteissa uusimaan kaikkea opetusvälineistöä siten, että ne vastaisivat nykyaikaisen opetuksen tarpeita. Koululle on rakennettu laajakaistayhteys. Oppimateriaalia voidaan hankkia myönnettyjen resurssien puitteissa tyydyttävästi. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö 12

14 Psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät yksittäisen oppilaan sekä tiedolliset ja tunne-elämään liittyvät tekijät että vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Pyrimme luomaan kouluumme avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin. Oppimisympäristön on tuettava oppilaan kasvua ja oppimista. Viihtyisä ja turvallinen ilmapiiri vaikuttavat positiivisesti oppilaan koulumotivaatioon. Koulussa tarvitaan rutiineja, rajoja ja sääntöjä, jotta saavutetaan turvallinen työskentelyilmapiiri. Asetamme selkeät tavoitteet käyttäytymiselle, työskentelylle, toisten huomioonottamiselle ja yhteistoiminnalle. Ongelmatilanteisiin puututaan heti ja ne pyritään ratkaisemaan perusteellisesti. Koululle on laadittu kriisisuunnitelma. Koulun säännöt ja toimintatavat tehdään kaikille selviksi ja niiden noudattamista valvotaan. Tarvittaessa käytetään myös kurinpitokeinoja. Koulun ilmapiirin ylläpitämisestä ovat vastuussa opettajat, oppilaat ja koulun muu henkilökunta työtehtävästä riippumatta. Hanko Pohjoisen koulun oppimisympäristö Hanko Pohjoisen koulu on luokat käsittävä korttelikoulu. jokaista vuosiluokkaa on yksi ja jokaisella luokalla on oma luokanopettaja. Koulu on turvallisen tuntuinen, kodikas, pienen koululaisen tarpeisiin soveltuva oma yhteisö. Se sijaitsee samassa pihapiirissä esikoulun kanssa, joten koulun piha on lapselle tuttu jo ennen kouluun tuloa. Myös alkuopetuksen iltapäiväkerho toimii samassa pihapiirissä. Koulun turvallisuutta lisää se, että koulun koko henkilökunta, ei pelkästään opettajat, toimii hyvässä yhteishengessä yhteisten kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi. Korttelikoulumaista oppimisympäristöä laajentaa ja elävöittää koulun pihaan rajoittuva pieni metsä, johon lapset tutustuvat erilaisten oppisisältöjen yhteydessä. Keskuskoulun oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Koulumme peruskorjaus vie aikaa. Fyysisiin tiloihin kohdistuvia parannustarpeita koulussamme ovat mm. opetus- ja harjoitteluvälineiden ajanmukaisuus ja huolto, pienryhmäopetustilojen saaminen ja piha-alueen kunnostaminen viihtyisäksi ja turvalliseksi. Koulussa on työturvallisuussuunnitelma. Oppimisympäristön pitäminen toimivana ja esteettisesti miellyttävänä sekä vastuu sen ylläpitämisestä ja kehittämisestä on koko koulun henkilökunnalla. Oppilasta opetetaan ja kannustetaan huolehtimaan ympäristöstä hyvän käyttäytymisen osana. 13

15 Oppitunnit ja vierailut lähiympäristön luonnossa ja kaupungilla laajentavat oppimisympäristön koulualueen ulkopuolelle. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta. Kotiseutu tulee oppilaalle tutuksi ja hän oppii myös arvostamaan sitä. Lapsen kasvaminen ja oppiminen tasapainoiseksi, omaa elämäänsä hallitsevaksi aktiiviseksi kansalaiseksi edellyttää sosiaalisten taitojen harjoittelua. Työrauhaa noudattamalla pyrimme huolelliseen työskentelyyn, innostuksen herättämiseen sekä aktiiviseen tiedon hankintaan. Koulun säännöt takaavat perusturvallisuuden jokaiselle oppilaalle. Psyykkinen oppimisympäristö Oppilaan ja opettajan vuorovaikutus tapahtuu myönteisessä ja kiireettömässä ilmapiirissä, joka tukee oppilaan itsetunnon kehitystä. Motivoiva Rohkaiseva Kannustava Kuunteleva oppilas VUOROVAIKUTUS Avoimuus Turvallisuus Työrauha Hyväksyntä opettaja Oppimisympäristössä esiin tuleviin epäkohtiin puututaan mahdollisimman pian käytettävissä olevin keinoin. Turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö tukee oppilaan elämänhallintaa. Opettajien välinen ilmapiiri heijastuu oppilaisiin, siksi hyvää keskusteluyhteyttä henkilökunnan keskuudessa pidetään tärkeänä. Uusi työntekijä saa käyttöönsä perehdyttämiskansion. Keskustan koulun oppimisympäristö Laajasti ymmärrettynä koulun oppimisympäristö käsittää kaikki oppijan toimintoihin, oppimiseen, asennoitumiseen ja koulunkäyntiin vaikuttavat seikat. 14

16 Psyykkinen oppimisympäristö on oppilaan psyykkisen kokemisen tila, miten hän kokee kuuluvansa oppimisympäristöön. Sosiaalinen oppimisympäristö kuvaa oppilaiden välisen vuorovaikutuksen laatua. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa koulun tiloja ja oppimateriaaleja ja välineitä. Kognitiivinen oppimisympäristö liittyy oppilaiden tiedollisen eli kognitiivisen kehitysprosessin tukemiseen. Keskustan koulu on erityisopetusta antava koulu. Koulussa on kuusi kymmenen oppilaan opetusryhmää. Ryhmistä neljä toimii samoissa tiloissa Keskustan koulun rakennuksessa, kaksi Keskuskoulussa ja yksi Hankoniemen yläasteella. Keskustan koulun periaatteena on tarjota tuttu ja turvallinen, yksilölliset tarpeet huomioiva oppimisympäristö koko perusopetuksen ajan. Koulu toimii tällä hetkellä väliaikaisissa tiloissa. Koulun tiloja ei ole suunniteltu erityisopetuksen tarpeita silmällä pitäen. Optimaaliseen oppimisympäristöön pääsemisessä on vielä haasteita ja tavoitteita saavuttamatta. Selkeimpinä puutteina ovat tällä hetkellä liikuntatilojen, yksilötyöskentelytilojen ja terapiatilojen puuttuminen. Tämä hankaloittaa moniammatillista yhteistyötä ja vaikeuttaa oppilaiden kuntoutumista. Keskustan koulu pyrkii huomioimaan erilaisten oppijoiden erilaiset tarpeet. Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että samassa opetusryhmässä voi olla esim. näkövammaisia, kuulovammaisia, tarkkaavaisuushäiriöisiä, autistisia ja kielihäiriöisiä oppilaita. Pienien oppilasmäärien vuoksi ei ole mahdollista perustaa jokaiselle erityisryhmälle omaa opetusryhmää. Oppimisvaikeuksiin liittyy aina jonkin asteista aistitoimintojen vajavuutta tai hahmottamisen vaikeutta. Hahmottaminen tarkoittaa aivojen kykyä rekisteröidä, järjestää ja tulkita aistihavaintoja. Oppiminen tapahtuu kaukoaisteilta ( kuulo-, näkö-, haju-, maku-, ja tuntoaisti) ja lähiaisteilta ( taktiilinen, vestibulaarinen ja proprioseptiivinen aisti ) tulevien ärsykkeiden kautta. Jokaiselle oppilaalle tulee tarjota opetusta joka ottaa huomioon jonkin aistin vajavuuden ja toisen vahvuuden. Oppimisympäristö tulee tästä syystä rakentaa monipuoliseksi, jolloin eri aistikanavia käyttävien oppilaiden tarpeet voidaan ottaa samanaikaisesti huomioon. Tämä edellyttää selkeää suunnittelua oppimistilojen rakenteissa. Lapsen älyllinen-, motorinen-, sosiaalinen ja tunne-tahtokehitys on hyvin kokonaisvaltaista. Pienikin motorinen häiriö voi vaikuttaa laaja-alaisesti havainnointikykyyn ja sitä kautta muuhun oppimiseen. Motoristen taitojen kehittäminen on näin ollen erityisen tärkeää. Oikein suunnatuilla motorisilla harjoituksilla kehitetään myös aistitietojen yhdentymistä eli sensorista integraatiota. Tarkkaavaisuuden, sosiaalisista ja emotionaalisista häiriöistä kärsivien oppilaiden oppimisympäristön tulee olla mahdollisimman rauhallinen paikka, missä on mahdollisimman vähän visuaalisia ja auditiivisia ärsykkeitä. Oppilaan pulpetin ja tuolin tulisi olla oppilaan mittoihin muuntuva. Ylivilkkaan ja keskittymishäiriöisen oppilaan on koko ajan saatava tuntuma fyysiseen ympäristöönsä. Alustatuntuman saaminen jaloille rauhoittaa ja vähentää levottomuutta 15

17 ja ylimääräistä pyörimistä eikä paremman työskentelyasennon hakeminen häiritse lapsen eikä koko luokan opiskelua. Erityistä huomiota opetuksessa on kiinnitettävä taktuaaliseen kanavaan sekä toiminnallisiin opetustuokioihin. Luokkatilan tulee olla riittävän iso. Pienessä tilassa oppilaat joutuvat liian lähelle toisiaan, mikä aiheuttaa keskittymisen ongelmia. Luokassa tulisi olla ainakin yksi ylimääräinen tila pienryhmätila, jota voitaisiin käyttää yksilö-, tai ryhmätyöskentelyyn. Mielellään tila olisi yhteydessä luokkaan esimerkiksi ison ikkunan välityksellä. Lappohjan koulun oppimisympäristö Koulussamme on kolme luokkahuonetta, maisematila sekä erilliset tekstiili ja teknisen käsityön tilat ja suuri liikuntasali. Koulu on siisti sisältä, mutta ulkopinta vaatii uusintaa. Samoin opetus- ja liikuntavälineet vaativat ajanmukaistamista. Teknisen työn tila on remontoitu turvalliseksi ja innostavaksi työskentelytilaksi. Koulun oppimisympäristöön kuuluvat turvallinen piha-alue ja sitä ympäröivä metsä. Ne antavat virikkeitä monipuoliseen toimintaan välitunneilla ja oppitunneilla. Koulurakennuksessa toimivat kaupungin sivukirjasto ja vanhustenkerho Holken. Hankoniemen yläasteen oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuu. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Lisäksi siihen kuuluvat muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostamiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Hankoniemen yläaste toimii yhteisissä tiloissa Hankoniemen lukion kanssa. Koulurakennuksen korjauksella tilat on saatu suhteellisen asianmukaiseen kuntoon ja niiden kunnon toivotaan edelleen paranevan, kun korjauksia jatketaan. Tyypillisistä 80-luvun talojen ongelmista tuskin kuitenkaan päästään täysin eroon. Oppimisympäristön tulee tukea opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Hankoniemen yläasteen kaltaisella pienellä yläasteella, jossa kaikki opettajat tuntevat kaikki oppilaat on vuorovaikutus puolin ja toisin luonnollista. Oppilaat voivat tulla kertomaan huolensa ja murheensa erilaisista asioista kenelle tahansa opettajalle. Varsinkin yläasteelle tultaessa tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta auttavat sopeutumaan uuteen ympäristöön ja talon tavoille. Tällä tavalla voidaan ohjata oppilaita toimimaan ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä oppilaille, opettajille sekä kaikille talossa työskenteleville. 16

18 2.3 Toiminta-ajatus ja toimintakulttuuri Hangonkylän koulun toiminta-ajatus ja toimintakulttuuri Koulumme toiminta-ajatuksena on vastuullinen työskentely yksin ja yhdessä sekä yhteisöllisyyteen kasvaminen. Kasvatamme ja opetamme oppilasta ottamaan vastuuta itsestä, omasta toiminnastaan ja oppimisestaan. Korostamme yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä sekä oppimisessa että työskentelyssä. Hyvien tapojen ja koulutyön tunnollinen hoitaminen ovat keskeisiä asioita. Toimintakulttuuri perustuu perusopetuksen arvopohjaan. Toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Koulun opettajien, oppilaiden ja muun henkilökunnan väliset vuorovaikutussuhteet muodostavat olennaisen osan koulun toimintakulttuuria. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Koulun toimintakulttuuri näkyy myös oppituntien ulkopuolisessa toiminnassa, kuten juhlissa, teemapäivissä sekä erilaisissa tapahtumissa. Koulun käytännöt tukevat kasvatus- ja koulutyötä myös oppituntien ulkopuolella. Sivistyslautakunnan hyväksymien järjestyssääntöjen lisäksi koulussamme on yhteiset pelisäännöt joiden avulla pyrimme takaamaan niin oppilaille kuin henkilökunnalle turvallisen koulu/työpäivän. Hangonkylän koulun järjestyssäännöt Oppilaan on toteltava ja noudatettava välittömästi opettajan tai koulun muun henkilökunnan antamia ohjeita ja kehotuksia. Kiusaaminen on kielletty. Koulupäivän aikana ei saa poistua koulun välituntialueelta. Välitunnilla ollaan ulkona. Oppilaat saavat mennä luistinradalle vain liikuntatuntien aikana. Kivien, keppien, lumipallojen yms. heitteleminen on kielletty. 17

19 Välitunnin päätyttyä oppilaat siirtyvät välittömästi omiin luokkiinsa omille paikoilleen. Ruokailussa ruokaillaan rauhallisesti. Käytävällä kuljetaan kävellen. Toisten tavaroihin koskeminen ilman lupaa on kielletty. Oppilas ei saa mennä ilman erillistä lupaa toisiin luokkiin. Koulupäivän päätyttyä oppilaat lähtevät viivyttelemättä kotimatkalle. Hanko Pohjoisen koulun toiminta-ajatus ja toimintakulttuuri Alueellisena kouluna Hanko Pohjoisen koululla on toimivat, hyvät välit oppilaiden vanhempiin. Kodin ja koulun käytännössä lähes päivittäinen yhteistyö kohentaa koulun toimivuutta. Tunnelmalliset joulu- ym. juhlat ovat koko koulua sekä lasten perheitä yhdistäviä tilaisuuksia. Eräs koulun keskeisiä painotuksia on sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden korostaminen. Sen myötä opitaan yhteistoimintaa sekä erilaisuuden hyväksymistä. Eräs erilaisuuden hyväksymisen käytännön toimintamuotoja on, että koulu on jo vuosia vastannut erilaisten oppijoiden asettamiin haasteisiin ja integroinut normaaliopetukseen muuten erityisopetusta vaativia oppilaita. Se on mahdollista siksi, että koulu on varsin pieni ja siksi joustava yksikkö. Kestävä kehitys on tärkeä periaate. Edellä mainitun sosiaalisen kestävyyden ohella oppilaita ohjataan myös ekologisen ja kulttuurisen kestävyyden suuntaan. Keskuskoulun toiminta-ajatus ja toimintakulttuuri Keskuskoulun toiminta-ajatus on: Keskuskoulussa oppilas kasvaa hyväksytyksi ja oppii hyväksymään muut. Kannamme vastuun itsestämme, yhteisestä koulustamme ja ympäristöstämme. Kehitämme kouluamme yhdessä. Tärkeää on yhdessä kasvamisen periaate hyviä tapoja noudattaen. Koulussamme kohdellaan toisia kunnioittavasti ja tehdään työtä ystävällisessä hengessä niin aikuisten kuin lasten kanssa. 18

20 Lapsen kasvaminen ja oppiminen tasapainoiseksi, omaa elämäänsä hallitsevaksi aktiiviseksi kansalaiseksi edellyttää sosiaalisten taitojen harjoittelua. Koulussamme vaalitaan työrauhaa. Oppimistilanteilla tavoitteena on huolellinen työskentely, innostuksen herääminen sekä aktiivinen tiedon hankinta. Koulun säännöt edesauttavat perusturvallisuutta. Keskuskoulun järjestyssäännöt ovat: Keskuskoulussa oppilaiden on noudatettava opettajien ja muun henkilökunnan ohjeita ja annettava työrauha. Kiellettyä on: poistuminen koulun alueelta luvaton poissaolo haistattelu ja ruma kielenkäyttö kiusaaminen tappeleminen lumipallon heittäminen purukumin ja makeisten syöminen lunttaaminen kaiteella leikkiminen tupakointi ja päihteiden käyttö luokan oppilas harjoittelee koulun sääntöjen oppimista. Mitä vanhemmasta oppilaasta on kysymys sitä tarkempaa sääntöjen noudattamista häneltä edellytetään. Arvoperustan täsmentämisessä keskeisenä työtapana on eettinen pohdinta ja keskustelut. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan avaraa, eri näkökulmista lähtevää asioiden punnitsemista. Koulumme yhteisölliseen toimintakulttuuriin kuuluu tietostrategia, jonka päätarkoitus on edistää oppimaan oppimista. Keskustan koulun toiminta-ajatus ja toimintakulttuuri Yksilöllisestä opetuksesta - elämänhallintaan. Keskustan koulussa jokaiselle oppilaalle laaditaan hänen omista lähtökohdistaan, vahvuuksistaan ja kehittymässä olevista taidoistaan lähtevä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ( hojks ). Jokainen oppilas on yksilö, jonka kehittymistä seurataan, tuetaan ja arvioidaan suhteessa hänen omaan kehitykseensä. Opetuksen ja oppimisen lähtökohtina ympäröivän yhteiskunnan arvoista korostuvat inhimillisyys ja suvaitsevaisuus. Tätä kautta oppilaalle pyritään antamaan eväät rehelliseen itsetuntemukseen, omat vahvuutensa ja heikkoutensa tunnustavaan itsekunnioitukseen, oman elämänsä hallintaan. 19

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit.

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot