TUTKIMUSRAPORTTI SISÄILMASTON JA RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMARILA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI SISÄILMASTON JA RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMARILA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

2 Yhteenveto ja toimenpide-suositukset Ilmarilan koulurakennus on valmistunut vuosina ja peruskorjattu vuosina Rakennus on ammattikorkeakoulun liikenneopetuksen käytössä. Rakennuksen tiloja harkitaan otettavaksi yläkoulun käyttöön vuosien vaihteessa. Rakennukseen on tehty rakenne- ja kosteustekninen korjaustarveselvitys sisäilman laatuun vaikuttavien riskitekijöiden arvioimiseksi. Rakennuksen maanvastaisissa lattiarakenteissa AP1 ja AP2 ei ole todettu kosteusteknisiä poikkeamia, jotka edellyttäisivät kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Pohjakerroksen pukuhuone- ja märkätiloissa, joissa on muovimattolattiat, maaperästä siirtyvä kosteus on tasaantunut vesihöyryä heikosti läpäisevien muovimattopäällysteiden alle. Ensimmäisen kerroksen tiloissa maaperästä siirtyvä kosteus, tilojen käyttö tai pintojen asennustapa on aiheutunut maali- ja epoksipintojen irtoamista. Tulokset ja havainnot edellyttävät, että lattiapintojen kosteutta ja lattiapintojen kuntoa seurataan säännöllisesti. Lattiapintojen kunnon heikentyessä nykyisestä on ryhdyttävä korjaustoimenpiteisiin. Ulkoseinärakenteiden pinta- ja sisäosat ovat olleet kuivat, eikä niissä ole havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen kunto ei edellytä kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Alapohjarakenteiden, välipohjarakenteiden ja ulkoseinärakenteiden liittymien sekä niiden läpivientien ilmatiiveyttä suositellaan lisättävän ensisijaisesti tiloissa, jotka ovat säännöllisessä käytössä. Lisäksi portaiden P1 alustatilan muuratut seinäpinnat ja liittymäkohdat ehdotetaan tiivistettäväksi. Portaikon P1 alustatila alipaineistetaan tarvittaessa koneellisesti. Rakenteiden ilmatiiveyden lisäämisellä on tarkoitus varmistaa tilojen hyvä sisäilman laatu ja vähentää epäpuhtauksien kulkeutumista rakenteiden sisäosista (eristekerrokset, maatäyttö) tilojen huoneilmaan. Rakenteiden kosteustekninen kunto ei edellytä laajempia korjaustoimenpiteitä. Yläpohjarakenteiden kunnossa ja ilmatiiveydessä ei havaittu poikkeamia, jotka edellyttäisivät laajoja ja kiireellisiä korjauksia. Yksittäisinä havaintoina tiloissa 105 ja 159 tulee korjata kiireellisenä toimenpiteenä katon vanhat kosteusjäljet. Tilassa 108 katon paikallinen reikä yläpohjatilaan tulee paikata umpeen ja vesikate puhdistetaan sammaloituneilta osin. Välipohjarakenne pohjakerroksen ja 1 kerroksen välillä ja lattioiden pintamateriaalien kunto ei edellytä kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Ikkunarakenteiden ulkopuitteiden huonokuntoiset tiivistysmassat suositellaan uusittavaksi 0-2 vuoden sisällä. Muutoin ikkunarakenteet edellyttävät huoltokorjauksia 5 vuoden sisällä. Rakennuksessa on tutkittu mahdollisiin materiaalipäästöihin viittaavia sisäilman haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) kolmessa tilassa. Sisäilman VOCyhdistepitoisuudet olivat ohjeistuksiin verrattuna normaalit, eivätkä edellytä jatkotoimenpiteitä. Rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta ja ilmanvaihtojärjestelmän kuntoa tulee seurata rakennuksen käytön aikana. Mikäli tilojen rakenteissa ja taloteknisissä TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

3 järjestelmissä havaitaan puutteita tai tilojen käyttötarkoitus muuttuu nykyisestä oleellisesti, tulee tiloihin kohdistaa tarkentavat jatkoselvitykset ja korjaukset. Toimenpide-ehdotukset Säännöllisessä käytössä olevat tilat - ulkoseinärakenteiden, alapohjarakenteiden, välipohjarakenteiden liittymäkohtien ja läpivientien tiivistys esimerkiksi Ardex-vedeneristetuotteilla. Toimenpiteet voidaan käynnistää esimerkiksi tiloista, joissa maanvastaisia rakenteita. - portaikon P1 rakenneliittymäkohdat alustatilaan tiivistetään ilmatiiviiksi ja tarvittaessa portaikon alustatila alipaineistetaan koneellisesti - tilojen 159 ja 105 kattopintojen vanhat kosteusjäljet poistetaan ja pinnat uusitaan Tilan 105 putkikotelorakenne ja putken eristeet uusitaan ja tilassa 159 kosteusjäljen alla olevat kastuneet varusteet poistetaan - tilan 108 katon reikä paikataan umpeen - ikkunarakenteiden ulkopuitteiden tiivistysmassat uusitaan - toimenpiteiden kiireellisyyttä ja laajuutta arvioidaan tilojen käyttöön liittyvien kokemuksien pohjalta. - ilmanvaihtojärjestelmään ehdotetut toimenpiteet erillisen raportin mukaisessa laajuudessa - kaikkien tilojen tasopintojen (ala-, keski- ja yläpinnat) peruspuhdistus Pidemmällä aikavälillä (2-5 vuoden sisällä ja ennen peruskorjausta) ehdotetut toimenpiteet on esitetty raportissa rakennekohtaisesti TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

4 Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 2 2 ALAPOHJAT RAKENNE TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT ULKOSEINÄT JA VÄLISEINÄT RAKENNE TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 15 4 VÄLIPOHJAT RAKENNE TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 18 5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO RAKENNE TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 22 6 IKKUNAT YLEISTÄ ILMANVAIHTO YLEISTÄ SALAOJA-, VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO YLEISTÄ TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI SISÄILMAN LAATUTUTKIMUKSET SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET TILOJEN KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTI LIITTEET 25 1 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

5 1 LÄHTÖTIEDOT Tutkimuskohde: Tilaaja: Lähtötiedot: Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos Mika Metsäalho PL Hämeenlinna Sähköposti: Kaksikerroksinen koulurakennus Ilmarila on valmistunut vuonna ja peruskorjattu vuosina Rakennuksessa on osittain maanpinnan alapuolella pohjakerros ja ylempi kerrostaso. Peruskorjauksessa on uusittu pintamateriaaleja ja vesi- ja viemärikalusteita sekä tehty tilamuutoksia ja niiden edellyttäviä taloteknisiä muutostöitä. Viime vuosina rakennuksessa on uusittu osittain alapohjien lattiapäällysteitä. Rakennuksessa on betonirakenteinen pilari- ja palkkirunko, välipohjat ovat betonirakenteisia, alapohja on maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat betonirakenteisia sandwich- tai kuorielementtejä, joissa lämmöneristeenä on mineraalivilla. Seinä- ja kattorakenteissa on lisäksi käytetty paikoin lujalevyä. Yläpohjarakenteena on pääosin TT-betonilaatta ja rakennuksen keskiosassa on teräsbetonilaatta. Vesikatteena on huopakate. Kuva 1. Poikkileikkaus väliltä Rakennusta palvelee koneellinen LTO-yksiköllä varustettu tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtoa on parannettu peruskorjauksessa. Kerhotilaan on asennettu erillisiä korvausilmaventtiilejä. Aikaisemmat selvitykset: Kohteeseen on tehty vuonna 2014 korjaustarvearvio katselmuksen ja piirustusten avulla. Arviossa ei havaittu riskirakenteita. Ikkunarakenteiden ja elementtisaumojen kunnossa sekä vesikaton puhtaudessa on havaittu puutteita. Rakenteiden pinnoilla todettiin normaalia kulumista, mutta osassa tiloissa kosteusrasitus on arvioitu melko suureksi. 2 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

6 Tutkimustavoite: Vuosina 2008 ja 2009 on selvitetty 2. kerroksessa (kirjasto, toimistohuone) vanhojen vesikattovuotojen takia rakenteiden kosteutta. Vanhojen kosteusjälkien kohdalla ei ole havaittu poikkeavaa kosteutta. Toisen kerroksen toimiston sisäilman mikrobipitoisuudet ovat olleet normaalit. Henkilökunta on kokenut sisäilman laatuun liitettyjä poikkeavia kokemuksia ns. Loken päädyssä. Vuonna 2009 sisäilman mikrobit on tutkittu ns. Loken tiloista K06, 120, 111, 137, 130, 102, 105, 2. krs:n toimisto, 102. Materiaalikeskuksen K06 sieni-itiöpitoisuus on arvioitu poikkeavaksi tilanteessa, jossa tilassa on todettu olleen myös mahdollisia virhelähteitä. Vuonna 2010 tilan 105 pilarin vieressä lattialla on havaittu poikkeavaa kosteutta kattovuodon takia. Kattovuodon syyksi on arvioitu vesikaton viemärin tuuletusputken ja pakokaasujen poistopuhaltimen epätiiveyskohtaa. Tilan 105 sisäilman sieni-itiöpitoisuudet on arvioitu poikkeavaksi. Vuonna 2014 autonpesuhallin vastaisilla seinillä ja lattioissa on havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä tilassa 115 ja käytävällä. Luokkien 105, 106, 115 sisäilman mikrobinäytteet olivat normaalit tilaa 115 lukuun ottamatta. Laskeutuneessa pölyssä ei todettu poikkeavia mineraalikuitupitoisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennuksen rakenteiden kosteusteknistä kuntoa ja ilmanvaihtojärjestelmän kuntoa sisäilman laadun kannalta sekä arvioida mahdollisten korjaustoimenpiteiden tarpeellisuutta, laajuutta ja kiireellisyyttä. Tutkimusraportti toimii lähtötietona korjaussuunnittelulle ja tilojen käytettävyyden arvioinnille. Tutkimusraportti pohjautuu kohteessa tehtyyn katselmukseen, sisäilmasto- ja kosteusteknisiin tutkimuksiin, kiinteistön omistajan edustajalta saatuihin tietoihin sekä rakennuksessa aikaisempien tehtyihin sisäilmasto- ja kosteusteknisiin tutkimusraportteihin ja rakennepiirustuksiin. Tutkimuksissa on selvitetty rakenteiden kosteutta ja ilmatiiveyttä, rakennusmateriaalien mikrobipitoisuuksia ja sisäilman haihtuvia orgaanisia. Ilmanvaihtoteknisistä selvityksistä on esitetty erillinen raportti. Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Elisa Koskinen, Markku Sillanpää, Olli Kärkkäinen, Hanna Kuitunen ja Niko Laakso. Tutkimukset tehtiin Käytettävissä olleet asiakirjat: - Korjaustarvearvio , Linnan kiinteistökehitys Oy - Kosteusvaurioselvitys, , Vistark Oy - Sisäilmaston mikrobitutkimus, , Vistark Oy - Kosteusvaurioselvitys, , Vistark Oy - Sisäilmaston mikrobitutkimus, , Vistark Oy - rakennepiirustuksia, K&H Oy, v (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

7 2 ALAPOHJAT Portaikko P1 Portaikko P3 2.1 RAKENNE Kuva 2. Alapohjarakennetyypit pohjakerroksessa ja 1. kerroksessa AP1, alapohjarakenne yleensä - pohjakerros 1. lattiapinnoite, ks. liite betonilaatta mm 3. (tilassa K19 betonilaatta 220 mm ja tilassa K mm) 4. kevytsora mm (150 mm 0-2 m ulkoseinistä ja 100 mm 2-6 m ulkoseinistä) 5. maatäyttö (hiekka, sora) Kuva 3. Pohjakerroksen märkä- ja pukuhuonetiloissa, joihin on asennettu muovimattopäällyste, maaperän kosteus on tasaantunut paikoin muovimaton alapintaan. Muutoin alapohjarakenteen kosteusteknisessä kunnossa ei ole todettu 4 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

8 poikkeamia. Lattioiden muovimattopäällysteet toimivat tiloissa vedeneristeinä. Alapohjarakenteen liittymistä ulkoseiniin, pilarirakenteisiin ja alapohjan työteknisistä saumoista on todettu merkittäviä ilmavuotokohtia. Ilmavuotokohdat mahdollistavat ilman kulkeutumisen maaperästä huoneilmaan. Kuvat 4-5. Pohjakerroksen käytävän K09 linjassa on salaojien tarkastuskaivot. Kaivot olivat kuivat ja puhtaat. Kaivon kansi ei ole kaasutiivis. AP2, vanha alapohjarakenne 1. lattiapinnoite, ks. liite betonilaatta mm 3. (tilassa 145 paksuus 200 mm ja tilassa 105 paksuus 150 mm) 4. kevytsora 150 mm (2 m vyöhyke ulkoseinillä) 5. maatäyttö (hiekka, sora) 5 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

9 Kuva 6. Tilan 105 betonilaatta on kostea maaperästä siirtyvän kosteuden takia. Alapohjarakenteen AP2 liittymät ulkoseiniin, pilarirakenteisiin ja läpivienteihin eivät ole ilmatiiviitä. Kuvat 7-8. Ensimmäisen kerroksen tiloissa alapohjarakenteen AP2-alueella lattian maali- ja epoksipinnat ovat paikoin kuluneita. Salaojien tarkastuskaivo on todettu tilan 152 linjassa. Salaojakaivo oli tarkastelluilta osin kuiva. 6 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

10 AP3 väestönsuojan lattia 1. lattiapinnoite, ks. liite teräsbetonilaatta 250 mm 3. kevytsora 150 mm (2 m vyöhyke ulkoseinillä) 4. maatäyttö, kallio AP5 portaikon P3 lattia 1. lattiapinnoite, ks. liite teräsbetonilaatta 250 mm 3. kevytsora 150 mm (2 m vyöhyke ulkoseinillä) 4. maatäyttö, kallio Kuva 9. Portaikon P1 alustatila sijaitsee tilan K06 puolella. Portaikon alaosa on muurattu umpeen. Muuratun seinän yläosan liittymistä portaan betonirakenteeseen oli havaittavissa aistinvaraisesti voimakasta maaperään viittaavaa hajua. 2.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT Alapohjarakenteiden kosteustekninen kunto ja ilmatiiveys Kosteusmittaustulokset ja pohjakuvamerkinnät on esitetty liitesarjoissa 1, 2 ja 3. Merkkiainekoetutkimukset on esitetty liitteissä AP1: Pohjakerroksen tiloissa, joissa on maanvarainen betonilattia, on todettu kohonneita pintakosteuslukuarvoja varastotiloissa K01-K05, K37, joissa betonilattiapinta on maalattu, märkä- ja pukuhuonetiloissa K07, K08, K13, 7 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

11 K15, K19, K20, K27, K36, joissa betonilattiaan on asennettu muovimattopäällyste sekä aulatiloissa K24, K25, K09, joissa betonilattian pintaan on asennettu mosaiikkibetoni. Muovipintaisissa lattiapäällysteissä on ollut havaittavissa käytöstä aiheutunutta kulumista. Alapohjarakenteen liittymistä ulkoseiniin, pilarirakenteisiin, kantaviin väliseinärakenteisiin ja alapohjan työteknisistä saumoista on todettu ilmavuotokohtia. Tilassa K06 alapohjarakenteen liittymän ilmatiiveyttä ulkoseinään on lisätty tiivistemassalla aikaisempien korjaustöiden yhteydessä. Rakennuksen tiilisalaojaputkien tarkastuskaivot sijaitsevat aulan K09 linjassa. Salaojat olivat tarkastelluilta osin kuivat, pölyiset ja ne sijaitsivat noin metrin lattiapinnan tasosta. Salaojien edellisestä huollosta ei ole tietoa. AP2: Ensimmäisessä kerroksessa alueella, jossa on maanvarainen betonilattia, on todettu kohonneita pintakosteuslukuarvoja tiloissa 105, 115, 116, 117, 122, 129, 142, 143, 146, 147, 151 ja 152 joissa on betonilattiassa on epoksimaalipinta, tiloissa 114 ja 117, joissa on maalattu betonilattia sekä tiloissa 123 ja 124, joissa on muovimattopäällyste. Teknisemmässä käytössä olevissa tiloissa on havaittavissa selvemmin lattiapintojen, kuten maali- ja epoksipintojen irtoamista. Osassa tiloissa lattian epoksipinnat on uusittu. Pesutilan 114 aikaisemmasta käytöstä on todennäköisesti aiheutunut kosteuden siirtymistä tiilimuurattuihin väliseiniin tilojen 115 ja 103 puolelle, mikä on aiheuttanut tiiliväliseinien alaosissa maalipintojen irtoamista. Alapohjarakenteen liittymät ja läpiviennit mm. sähkökaappien kohdalla eivät ole ilmatiiviitä. Portaikon P1 alusta 2.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Portaikon P1 muuratun seinän liittymistä betoniseen porrasaskelmaan on todettu olevan ilmavuotokohtia, joista kulkeutuu maaperään viittaavaa hajua tilan K06 huoneilmaan. Alapohjarakenteiden kosteustekninen kunto ja ilmatiiveys AP1 ja AP2 Pohjakerroksen märkä- ja pukuhuonetiloissa K07, K08, K13, K15, K19, K20, K27, K36 sekä toisen kerroksen tiloissa 123 ja 124 joissa betonilattiapintaan on asennettu muovimattopäällyste, maaperästä siirtyvä kosteus on tasaantunut muovimaton alle. Muovimattojen nykyinen kunto ei edellytä kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Korjaustoimenpiteisiin ryhdytään viimeistään, kun päällysteissä tai tilojen havaitaan kosteuden aiheuttamia väri- tai rakennemuutoksia. 8 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

12 Maali- ja mosaiikkibetonipinnat ovat yleisesti vesihöyryä läpäisevimpiä materiaaleja, jolloin ne kestävät muovimateriaaleja paremmin kosteusrasitusta. Osa lattian epoksi- ja maalipinnoista on uusittu viime vuosina, mutta osassa oli havaittavissa selviä kulumisen jälkiä. Maali- ja epoksipintojen irtoamista betonialustasta on voinut aiheuttaa pintojen asennus epäpuhtaalle betonialustalle, maaperästä siirtyvä kosteus tai tilojen käyttö. Betoni- ja maalipintojen kunto ei edellytä kiireellisiä korjaustoimenpiteitä niiden kosteusteknisen toimivuuden osalta, mutta ne suositellaan uusittavan kuluneilta osin lähivuosina ja kokonaan viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Alapohjarakenteiden ilmavuotokohtien kautta maaperästä kulkeutuu sisäilman laatua heikentäviä epäpuhtauksia huoneilmaan. Alapohjarakenteiden liittymien ja läpivientien ilmatiiveyttä suositellaan lisättävän tiloissa, jotka ovat säännöllisessä käytössä. Muutoin alapohjarakenteiden liittymät ja läpiviennit suositellaan tiivistettäväksi viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. 2.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Säännöllisessä käytössä olevat tilat, kiireelliset korjaustoimenpiteet - muovimattopäällysteiden kuntoa tulee seurata aistinvaraisesti ja kosteusmittauksilla tiloissa K07, K08, K13, K15, K19, K20, K27, K36, 123 ja 124 sekä em. tilojen viereisissä tiloissa. Korjaustoimenpiteitä harkitaan, mikäli lattian kosteus nousee, pintarakenteissa havaitaan vaurioitumista, sisäilman materiaaliemissiot kohoavat tai seuraavassa peruskorjauksessa. Korjaustoimenpiteenä märkä- ja pukuhuonetilojen pinnat uusitaan betonilaatan pintaan asti. Pintarakenteen alle asennetaan vedeneristys. Pintamateriaalien suositellaan olevan riittävän vesihöyrynläpäisykyisiä, kuten kuivapuristelaattoja. - alapohjarakenteiden AP1 ja AP2 liittymät ulkoseiniin, kantaviin seinärakenteisiin, pilarirakenteisiin sekä alapohjan läpiviennit ja työtekniset saumat tiivistetään ilmatiiviiksi, esim. Ardextiivistysmenetelmällä. Tiivistystoimenpiteet tehdään erillisen suunnitelman mukaan. Tiivistystyön laatu tarkastetaan aistinvaraisesti ennen tiivistysmateriaalien asentamista ns. pohjatyövaiheessa ja tiivistystyön valmistuttua merkkiainekaasukokeella. 2-5 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet - maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteuden seuranta pistokoeluontoisesti - huonokuntoisten maali- ja epoksipintojen uusiminen. Uudet vesihöyryä hyvin läpäisevät päällysteet esimerkiksi aikaisemmin käytetty epoksipinta asennetaan materiaalivalmistajan vaatimusten mukaisesti. Tarvittaessa 9 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

13 betonilaattaa kuivataan ennen päällystystyötä. Urakoitsija arvioi betonilaatan kosteuden arvostelusyvyydessä ennen lattiapäällystysteiden asentamista. - kaikissa tiloissa tehtävää alapohjarakenteiden AP1 ja AP2 liittymien ja läpivientien tiivistyskorjausten kiireellisyyttä arvioidaan mm. tilojen käyttäjäkokemusten ja käyttötarkoitukseen perusteella. Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - alapohjan muovipintaiset lattiapäällysteet sekä märkätilojen pinnat uusitaan betonilaatan pintaan asti. Pintamateriaalien suositellaan olevan riittävän vesihöyrynläpäisykyisiä, kuten kuivapuristelaatoilla. Pintarakenne uusitaan tilan käyttötarkoitukseen sopivilla materiaaleilla huomioiden rakenteen riittävä lämmöneristys ja kosteudeneristys. - mosaiikkibetonipinnat ja saumakohdat huoltokorjataan 3 ULKOSEINÄT JA VÄLISEINÄT Kuva 10. Ulkoseinärakennetyypit pohjakerroksessa Kuva 11. Ulkoseinärakennetyypit 1. kerroksessa 10 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

14 3.1 RAKENNE KS1, maanpaineseinä pohjakerroksessa 1. maali, sisäpinta 2. betoni 150 mm 3. kosteuseristys 4. soratäyttö US1, ulkoseinä yleensä pitkät julkisivut 1. maali, sisäpinta 2. betoni 120 mm 3. mineraalivilla 100 mm 4. betoni, ulkokuori 70 mm Kuvat 12. Ensimmäisen kerroksen tiloissa on betoninen sisäkuorirakenne. Tilasta 144 tarkastettuna ulkoseinärakenteen alaosan eristekerros on kuiva, eikä siinä ollut havaittavissa poikkeavaa hajua tai kosteuden aiheuttamia jälkiä. Ulkoseinärakenteen liittymistä lattiaan, ikkunarakenteisiin ja pilareihin todettiin ilmavuotoja huoneilmaan. US2, ulkoseinät kuorielementit, pilarit, ikkunavälit 1. maali, sisäpinta 2. pilari 3. mineraalivillaeriste 90 mm 4. teräsbetonikuorielementti 70 mm 11 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

15 US3, ulkoseinät pääty 1. maali, sisäpinta 2. betoni, sisäkuori 150 mm 3. mineraalivillaeriste 100 mm 4. betoni, ulkokuori, 70 mm Kuva 13. Ulkoseinärakenteen US3 kosteusteknisessä kunnossa ei todettu poikkeavaa tilasta 145 tarkastettuna. US4, ulkoseinä, pääty eristetty myöhemmin 1. maali, sisäpinta 2. kalkkihiekkakivitiili 130 mm / lujalevy ja ilmansulkupaperi (Tilan 101 puolella ulkoseinän alaosassa on muurattu sisäkuori, mutta ulkoseinän yläosat ja ikkunavälit ovat levyrakenteisia) 3. mineraalivilla 150 mm 4. betoni, ulkokuori 70 mm Kuva 14. Ulkoseinärakenteen US4 mineraalivillaeristeissä oli todettavissa ilmavuodoista aiheutuneita nokijälkiä. Ilmansulkupaperia ei ole asennettu ilmatiiviisti ulkoseinän liittymäkohdista mm. pilarirakenteeseen. Tilasta 102 tutkittuna ulkoseinän kosteusteknisessä kunnossa ei todettu poikkeavaa. Ulkoseinärakenne on lämmöneristetty myöhemmässä vaiheessa, tarkka ajankohta ei ole tiedossa. 12 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

16 US5, ulkoseinän alaosat yleensä pitkät julkisivut 5. maali, sisäpinta 6. kalkkihiekkakivitiili 130 mm 7. mineraalivilla 120 mm 8. betoni, ulkokuori Kuva 15. Ulkoseinärakenteet olivat kuivia. Ulkoseinärakenteiden eristeenä on yleisesti käytetty mineraalivillaa. Pohjakerroksen tiloissa ulkoseinän eristekerros ja sisäkuori on asennettu lattiapinnan ja maanpinnan tason alapuolelle. Tilasta K06 tarkastettuna eristekerroksen alaosissa oli tunnistettavissa maaperään viittaavaa hajua. US6, varaston puuseinä pohjakerroksessa 1. rakennuslevy 2. höyrynsulku 3. puurunko, eriste 4. tuulensuojakipsilevy 5. tuuletusrako 6. ulkolaudoitus, maali 13 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

17 3.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT 14 (25) Kosteustekninen kunto ja ilmatiiveys Kosteusmittaustulokset ja pohjakuvamerkinnät on esitetty liitesarjoissa 1, 2 ja 3. Merkkiainekoetutkimukset on esitetty liitteissä KS1 Pohjakerroksen maanpaineseinärakenteet olivat pintakosteus- ja porareikäkosteusmittauksien perusteella kuivat. US1, US2, US3 Ulkoseinärakenteet ja niiden sisäpinnat olivat pintakosteus- ja porareikäkosteusmittauksien perusteella kuivat. Ulkoseinärakenteiden sisäpinnoilla ja tutkituilta osin eristemateriaaleissa ei ole todettu kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä tai poikkeavaa hajua. Ulkoseinän eristekerroksessa ei todettu poikkeavaa mikrobikasvustoa. Ulkoseinien liittymistä lattiaan, ikkunarakenteisiin, runkorakenteisiin todettiin merkittäviä ilmavuotokohtia. US4 Tiilimuuratuilta osin sisäpinnat olivat pintakosteusmittauksien perusteella kuivat. Ulkoseinärakenteiden sisäpinnoilla ja tutkituilta osin eristemateriaaleissa ei ole todettu kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä tai poikkeavaa hajua. Tilasta 102 tarkastettuna levyrakenteisilla osilla ulkoseinän eristemateriaaliin on muodostunut nokitummentumia ilmavuotojen myötä. Ilmansulkupaperia ei ole asennettu tiiviisti pilari- ja palkkirakenteita vasten. Lujalevy ei sisällä asbestia (liite 7.) US5, maanpinnan tason alapuoliset rakenteet Ulkoseinärakenteet ja niiden sisäpinnat olivat pintakosteus- ja porareikäkosteusmittauksien perusteella kuivat. Ulkoseinärakenteiden sisäpinnoilla ja tutkituilta osin eristemateriaaleissa ei ole todettu kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä. Pohjakerroksen tilasta K06 tarkastettuna maanpinnan tason alapuolelle asennetussa mineraalivillaeristeessä todettiin aistinvaraisesti maaperään viittaavaa hajua. Eristemateriaalin mikrobipitoisuudet (homesieni- ja sädesienipitoisuudet) olivat alhaiset. Mikrobikoostumuksessa todettiin vähäisiä määriä poikkeavaa homesienilajia Aspergillus Versicolor. Ulkoseinien eristekerroksesta todettiin ilmavuotoja huoneilmaan ulkoseinän liittymistä lattiaan, pilareihin, ikkunarakenteisiin ja läpivienneistä alipaineistetuissa olosuhteissa. Aikaisempien korjaustöiden yhteydessä TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

18 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET ulkoseinän ilmatiiveyttä on lisätty tiivistemassakorjauksilla, mikä vähensi havaittujen ilmavuotojen määrää ns. normaali ilmanvaihto-olosuhteissa. US1, US2, US3, US4, US5 Ulkoseinärakenteiden kosteusteknisessä kunnossa ei ole todettu poikkeamia, jotka edellyttäisivät laajoja korjaustoimenpiteitä. Ulkoseinärakenteiden ilmavuotokohdat mahdollistavat rakenteiden sisäosissa olevien epäpuhtauksien, kuten eristepölyn kulkeutumisen huoneilmaan. Säännöllisessä käytössä olevissa tiloissa suositellaan, että ulkoseinän ilmatiiveyttä lisätään sisäilman laatua varmentavana korjaustoimenpiteenä. Muutoin ulkoseinärakenteiden ilmatiiveyttä suositellaan lisättävän kaikissa tiloissa viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. US6 Varastotilojen nykyinen käyttötarkoitus huomioiden seinärakenteiden kosteusteknisen kunnon ei arvioida kiireellisiä toimenpiteitä nykyisessä käyttötarkoituksessaan. Jos tilan käyttötarkoitus muuttuu, tulee rakenteen ilmatiiveyttä ja lämmöneristävyyttä lisätä. 3.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Säännöllisessä käytössä olevat tilat, kiireelliset korjaustoimenpiteet - tiloissa, joissa on säännöllistä käyttöä tai ne muutetaan säännölliseen käyttöön, tiivistetään ulkoseinärakenteiden liittymät lattiaan, ikkunarakenteisiin, runkorakenteisiin ja läpiviennit ilmatiiviiksi. Muurattujen tai betonirakenteisten ulkoseinärakenteiden US1-SU5 liittymien tiivistys voidaan tehdä esimerkiksi Ardex-menetelmällä. Muurattujen ulkoseinien US4 ja US5 sisäkuoren pinta tasoitetaan ilmatiiviiksi ennen liittymien tiivistyskorjausta. - muissa tiloissa tiivistyskorjauksen toteuttamista arvioidaan tilojen käyttöön liitettyjen kokemusten perusteella, tilan käyttötarkoituksen muuttuessa ja tarvittaessa seuraamalla rakenteiden ilmatiiveyttä merkkiainekaasukokeilla. Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - kaikkien tilojen ulkoseinärakenteiden sisäkuoren liittymät alapohjaan, ikkunarakenteisiin, kantaviin seiniin, pilareihin ja läpivienteihin tulee tiivistää ilmatiiviiksi vedeneristetuotteilla. - ensimmäisen kerroksen varastotiloissa 101 ja 102, joissa on ulkoseinärakenteena levyrakenteinen, lämmöneristys uusitaan ja uusi höyrynsulku liitetään ja limitetään ilmatiiviisti. Toimenpiteet tehdään myös 15 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

19 4 VÄLIPOHJAT pohjakerroksen varastojen K01-K03 ulkoseinärakenteeseen US6, jos tilojen käyttötarkoitus muuttuu tai rakenteen kunto on heikentynyt. - kantavien väliseinärakenteiden liittymät alapohjiin ja ulkoseiniin tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Seinäpinnat maalataan. - maanvastaisissa rakenteissa muurattujen rakenteiden sisäpintoihin asennetaan kosteutta kestävä kuitutasoite. Uudet tasoitepinnat maalataan vesihöyryä läpäisevällä maalilla. 4.1 RAKENNE Kuva 16. Välipohjarakennetyypit 1. kerroksessa VP1, alkuperäinen massiivinen välipohja 1. lattiapäällyste (ks. liite 3) 2. pintabetonilaatta mm 3. teräsbetonilaatta 180 mm VP3, väestönsuojan katto 1. lattiapäällyste (ks. liite 3) 2. betonilaatta 80 mm 3. hiekka mm 4. betonilaatta 400 mm 16 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

20 VP4, välipohja osittain ulkotilaa vasten (tilat 101, 102) 1. lattiapäällyste (ks. liite 3) 2. betonilaatta mm 3. polyuretaanieriste mm 4. betonilaatta 180 mm Kuva 17. Tilasta 102 tarkastettuna välipohjarakenteen polyuretaanieristeen kosteusteknisessä kunnossa ei havaittu aistinvaraisesti poikkeavaa eikä materiaalinäytteessä todettu poikkeavaa mikrobikasvustoa. Pintalaatan liittymä on valettu sisälevytystä vasten, jolloin pintalaatan liittymiä ei ole asennettu ilmatiiviisti. 4.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT Kosteustekninen kunto ja ilmatiiveys VP1, VP3 ja VP4 Välipohjarakenteissa ja niiden lattiapäällysteissä ei todettu aistinvaraisesti ja pintakosteudenilmaisimella arvioituna poikkeavaa kosteutta. Lattiapäällysteissä oli nähtävissä vähäisesti normaalin kulumisen jälkiä. Lattian liittymät ulkoseiniin eivät ole merkkiainetutkimusten perusteella ilmatiiviitä. Kerrosten väliset läpivientireiät mm. putkikuilut eivät ole kaikilta osin tiiviitä. Väestönsuojan katon hiekkatäytöstä (rakenne VP3) on todettu ilmavuotoja yläpuolisiin 1. kerroksen tiloihin lattian liittymistä ulkoseinään, pilareihin ja kantaviin väliseinärakenteisiin. Tilasta 102 tarkastettuna välipohjarakenteen VP4 pintabetonilaatan liittymät ulkoseiniin eivät ole ilmatiiviitä. 17 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

21 4.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Välipohjarakenteiden kosteustekninen kunto oli yleisesti hyvä pintojen vähäistä kulumista lukuun ottamatta. Välipohjarakenteiden VP3 ja VP4 pintalaatan liittymien ilmatiiveyttä ulkoseiniin, kantaviin seiniin ja pilareihin suositellaan lisättävän sisäilman laatua varmentavana toimenpiteenä. Ilmavuodot mahdollistavat rakenteessa mm. välipohjarakenteen VP3 hiekkatäytön epäpuhtauksien kulkeutumisen huoneilmaan. Käytävää K16 ja 132 välille asennetun putkikuilun epätiiviit liittymät alapohjaja välipohjarakenteisiin mahdollistavat ilman kulkeutumisen eri kerrosten välillä. 4.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Säännöllisessä käytössä olevat tilat - väestönsuojan yläpuolisissa tiloissa lattian (VP3) liittymät ulkoseiniin, pilareihin, kantaviin väliseiniin sekä läpiviennit tiivistetään ilmatiiviiksi. Tiivistystoimenpiteet tehdään myös välipohjarakenteen VP4 alueella, jos tilat otetaan säännölliseen käyttöön. - putkikuilujen, sähkökaappien liittymät alapohja- ja välipohjarakenteisiin tiivistetään ilmatiiviiksi. - tasopintojen peruspuhdistus 2-5 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet - märkätilojen saumausmassojen uusiminen Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - muovipintaiset lattiapäällysteet ja katon akustiikkalevyt suositellaan uusittavaksi peruskorjauksen yhteydessä. Lattiapäällysteet uusitaan betonipintaan asti. - märkätiloihin asennetaan nykymääräysten mukaiset vedeneristeet ja kallistukset. - välipohjan liittymät ulkoseinärakenteisiin ja välipohjien läpiviennit tiivistetään. 18 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

22 5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO 5.1 RAKENNE Kuva 18. Yläpohjarakennetyypit YP1, yläpohjarakenne yleensä - TT-laatat 1. bitumihuopavesikate 2. kova mineraalivilla 20 mm 3. ponttilaudoitus 4. kattotuolit 5. tuuletusväli mm 6. mineraalivillaeriste 7. TT-laatat, kansi mm 8. sisäpintakäsittely Kuva 19. Varastotilan 159 katossa on vanha vesivuotojälki. Vesivuotojälkiä oli havaittavissa vesivuotojäljen alla säilytetyissä tavaroissa. Käytävän 108 alueella havaittiin katossa reikä yläpohjatilaan. Muutoin yläpohjasta ei todettu ilmavuotokohtia 1. kerroksen tiloihin päin. 19 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

23 YP2, yläpohja käytävätiloissa - massiivilaatta 1. bitumihuopavesikate 2. kova mineraalivilla 20 mm 3. kevytsora 4. ponttilaudoitus 5. kattotuolit 6. tuuletusväli 7. mineraalivillaeriste 8. teräsbetonilaatta 160 mm 9. sisäpintakäsittely Kuva 20. Yläpohjatilassa YP2 ei todettu kosteuden aiheuttamia jälkiä. Yläpohjarakenteiden eristeissä mm. ilmanvaihtokanavien kohdalla oli havaittavissa nokisia ilmavuotojälkiä. Kuvat 21 ja 22. Tilassa 105 on vesikattoviemärin kotelorakenne. Vesikattoviemäri on vuotanut aikaisemmin, mutta putkiliittymä on korjattu. Tilan 105 kattoviemäriputkivuodon aiheuttamia vesivuotojälkiä kotelorakenteessa ja katon maalipinnassa ei ole korjattu. Kattopinnassa ei todettu poikkeavaa kosteutta. 20 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

24 Kuvat 23. Varastotilan 159 katossa on vanha vesivuotojälki. Vesivuotojälkiä oli havaittavissa vesivuotojäljen alla säilytetyissä tavaroissa. Kuvat 24 ja 25. Vesikate oli katselmuksen perusteella ehjä ja huollettu. Kattoikkunoiden linjassa vesikate on sammaloitunut. YP3, yläpohja tiloissa 101 ja bitumihuopa 2. kovamineraalivilla 3. leca-sora 4. ponttilaudoitus 5. kattotuolit 6. TT-laatat 7. mineraalivilla 300 mm 8. ilmansulkupaperi 9. lujalevy 10 mm 21 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

25 Kuvat 26 ja 27. Yläpohjarakenne YP3 on lämmöneristetty sisältäpäin. Ilmansulkupaperin liittymiä ei ole asennettu ilmatiiviisti seinä- ja pilarirakenteisiin. yläpohjan eristemateriaalissa oli havaittavissa nokisia ilmavuotojälkiä. Yläpohjatila oli aistinvaraisesti arvioitu siisti, eikä puurakenteisissa ollut havaittavissa kosteusjälkiä. 5.2 TUTKIMUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT YP1, YP2 5.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Varastotilassa 159 on katon sisäpinnalla vanha kosteusjälki, mutta ei kohonneita pintakosteuslukuarvoja. Tilan 105 katossa vanha kosteusjälki on korjaamatta Yläpohjarakenteen YP1 eristekerrokseen on ilmayhteys tilan 108 katossa olevan reiän kautta. Muutoin yläpohjarakenteesta ei todettu ilmavuotoreittejä 1. kerroksen tiloihin. Yläpohjarakenteen puurakenteet ovat kohteeseen tehdyn katselmuksen perusteella kunnossa. Vesikatto on sammaloitunut paikallisesti kattoikkunoiden kohdalla. Yläpohjarakenteiden kosteustekninen kunto ja tuulettuvuus arvioidaan pääosin hyväksi. Tilassa 108 katon reikä tulee paikata kiireellisesti yläpohjan ilmatiiveyden säilyttämiseksi. Varastotilan 159 ja tilan 105 katoissa vanhat ja paikalliset kosteusjäljet suositellaan poistettavaksi ja pinnoitteet uusittavaksi. Näkyvät pintavauriot ovat sisäilman laatua heikentäviä riskitekijöitä. Yläpohjarakenteet eivät edellytä muutoin kiireellisiä toimenpiteitä, vesikatteen paikallista puhdistusta lukuun ottamatta. 5.4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Kiireelliset korjaustoimenpiteet 22 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

26 - varastotilan 159 ja tilan 105 alueella vanha ja paikallinen kosteusjälki poistetaan katon betonipintaan asti ja korjattava maalipinta-alue maalataan uudelleen vesihöyryä hyvin läpäisevällä maalilla. - tilassa 159 vesivuotokohdan alla olevat tavarat, joissa on vesivuotojälkiä poistetaan tai vaihtoehtoisesti puhdistetaan. - tilassa 105 putkikotelorakenteen levypinnat ja putkieriste korjataan kastuneilta osin. - tilassa 108 katon sisäpinnan reikä paikataan umpeen - vesikaton puhdistus kattoikkunoiden linjasta 1-5 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet - vesikaton huoltotyöt mm. vesikatteen, vesikaton läpivientien tiivistys Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - vesikaton uusiminen - katon läpivientien tiivistys sisätilojen puolelta 6 IKKUNAT 6.1 YLEISTÄ Kuvat Rakennuksen uloimmaiset ikkunapuitteet ja niiden tiivisteet ovat huonokuntoisia. Rakennuksen alkuperäiset ikkunat ovat kaksinkertaisia. Ikkunoiden ulkopuitteiden tiivistysmassaukset suositellaan uusittavaksi 0-2 vuoden sisällä. Ikkunoiden huoltokorjaukset, ikkunapellitysten kunnostus suositellaan tehtäväksi noin 5 vuoden sisään. 23 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

27 7 ILMANVAIHTO 7.1 YLEISTÄ Ilmanvaihtotekninen selvitystyö on esitetty omana tutkimusraporttina. 8 SALAOJA-, VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO 8.1 YLEISTÄ Vesi-, viemäri- ja salaojaverkoston kuntoa ei ole selvitetty. Vesi- ja viemäriverkoston kunto suositellaan tarkastettavaksi säännöllisesti huoltoohjelman mukaisesti. Märkätilojen lattiakaivot suositellaan säännöllisesti esimerkiksi viikoittain täytettäväksi, jotta niiden hajulukot eivät pääse kuivumaan ja tiloihin ei aiheudu viemärimäistä hajua. 9 TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI 9.1 SISÄILMAN LAATUTUTKIMUKSET SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin tiloista yhdistetystä ryhmätilasta (tilat K31,K34,K35), toimistotilasta 151 ja luentosalista 115 yhden näytteenottokerran aikana. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet, ns. TVOC arvot vaihtelivat välillä µg/m 3. Todetut TVOC-pitoisuudet olivat käytössä oleviin ohjeistuksiin verrattuna (Asumisterveysasetus, Työterveyslaitos) alhaiset ja normaalina pidettävät. Ryhmä- ja luentosalissa yksittäisten yhdisteiden pitoisuustasot olivat Asumisterveysasetuksen mukaiseen tasoon (yksittäisen yhdisteen pitoisuus alle 50 µg/m 3 ) verrattuna alhaiset ja normaalina pidettävät. Toimistotilan 151 pitoisuustasoja verrataan Työterveyslaitoksen ohjeellisiin tasoihin. Ohjeellisiin tasoihin verrattuna toimistotilassa 151 todettiin yksittäisten yhdisteiden joukossa vallitsevaa tasoa korkeampina pitoisuuksina (yhdisteestä riippuen 5-10 µg/m 3 tai korkeampina pitoisuuksina) tolueenia (5,7 µg/m 3 ), nonanaalia (6,3 µg/m 3 ) ja 2-(2-butoksietoksi)etanolia (7,2 µg/m 3 ). Todetuille yhdisteille ei ole ohjearvoja. Tulokset eivät edellytä jatkotoimenpiteitä. Mittaustulokset ja mittauspisteet on esitetty liitteissä TILOJEN KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTI Rakenteisiin ja ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvat kiireelliseksi arvioidut korjaus- ja huoltotoimenpiteet suositellaan tehtäväksi ensisijaisesti tiloissa, jotka 24 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

28 ovat säännöllisessä käytössä. Korjauksien tarkoitus on varmistaa tilojen hyvä sisäilman laatu. Laajempien rakenneteknisten korjaustoimenpiteiden, kuten koko rakennuksen rakenneliittymien tiivistämisen ja lattiapäällysteiden uusimisen, kiireellisyyttä vähentää se, ettei rakenteiden kosteusteknisessä kunnossa ole havaittu merkittäviä poikkeamia. Rakennuksen rakenteisiin ja taloteknisiin järjestelmien liittyvät muut riskitekijät suositellaan korjattavaksi viimeistään peruskorjausvaiheessa. Rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta ja taloteknisten järjestelmien kuntoa tulee seurata rakennuksen käytön aikana. Mikäli tilojen rakenteissa ja taloteknisissä järjestelmissä havaitaan puutteita tai tilojen käyttötarkoitus muuttuu nykyisestä oleellisesti, tulee tiloihin kohdistaa tarkentavat jatkoselvitykset ja korjaukset. Tilojen käyttöön liittyviä kokemuksia ja tehtyjen toimenpiteiden edistymistä voidaan seurata esimerkiksi ennakoivan sisäilmatyöryhmän toimesta. Helsingissä, 6. marraskuuta 2015 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen FM, rakennusterveysasiantuntija projektipäällikkö Ilkka Jerkku DI, Yksikön johtaja raportin tarkastaja 11 LIITTEET Liite 1. Liitteet Liitteet Liitteet Liitteet Liitteet Liite 7. Mittaustulokset (kosteus, materiaalinäytteet, sisäilma) Mittauspisteet pohjakuvissa Pintakosteuskartoitus ja lattiamateriaalit pohjakuvissa Merkkiainekokeet Rakenneavauspaikat pohjakuvissa Rakennetyypit pohjakuvissa Laboratoriotulokset, asbesti 25 (25) TUTKIMUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

29 MITTAUSTULOKSET Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 1 Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen huonetilojen seinä-/katto-/lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI 1. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Pintakosteuskartoituksen tulokset on merkitty pohjakuviin liitteissä Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44- mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Reiät porattiin ja mittaukset suoritettiin Mittauspisteet on esitetty pohjakuvissa liitteessä 2. Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m 3 seinä, betoni Lattiasta 500 mm, tilan K.01 seinästä 1190 mm ,4 19,3 seinä, betoni Lattiasta 500 mm, tilan K.01 seinästä 1230 mm ,5 18,9 K1 K krs seinä, betoni seinä, betoni lattia, betoni Lattiasta 110 mm, tilan K.01 seinästä 1190 mm Lattiasta 160 mm, tilan K.01 seinästä 1350 mm Tilan K.01 seinästä 1200 mm, ulkoseinästä 110 mm ,0 18, ,3 18, ,4 18,6 lattia, betoni lattia, läpi Tila K.01 seinästä 1260 mm, ulkoseinästä 110 mm Tilan K.01 seinästä 1350 mm, ulkoseinästä 110 mm ,5 18, ,2 17,9 huoneilma 63 20,9 seinä, betoni Lattiasta 510 mm, tilan K.06 seinästä 1760 mm ,4 22,0 seinä, betoni Lattiasta 510 mm, tilan K.06 seinästä 1930 mm ,3 21,9 seinä, betoni Lattiasta 210 mm, tilan K.06 seinästä 1760 mm ,4 21,6 K2 K.06 0.krs seinä, betoni lattia, betoni Lattiasta 210 mm, tilan K.06 seinästä 1930 mm Tilan K.06 seinästä 1940 mm, ulkoseinästä 200 mm ,1 21, ,5 21,4 lattia, betoni Tilan K.06 seinästä 1870 mm, ulkoseinästä 200 mm ,8 21,2 lattia, läpi Tilan K.06 seinästä 1800 mm, ulkoseinästä 200 mm ,1 21,1 huoneilma 57 22,4 K3 K.06 seinä, tiili Lattiasta 140 mm, tilan K.40 seinästä 9830 mm ,2 20,8 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

30 MITTAUSTULOKSET Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 2 Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m 3 0.krs seinä, eriste Lattiasta 140 mm, tilan K.40 seinästä 9910 mm ,4 20,7 lattia, betoni Tilan K.40 seinästä 9830 mm, ulkoseinästä 140 mm ,2 21,2 lattia, betoni Tilan K.40 seinästä 9730 mm, ulkoseinästä 140 mm ,9 20,7 lattia, läpi Tilan K.40 seinästä 9600 mm, ulkoseinästä 140 mm ,5 20,4 huoneilma 40 28,4 seinä, betoni Lattiasta 250 mm, tilan K.08 seinästä 6700 mm ,3 21,5 K4 K.09 0.krs seinä, betoni seinä, betoni Lattiasta 310 mm, tilan K.08 seinästä 6860 mm Lattiasta 620 mm, tilan K.08 seinästä 6700 mm ,0 21, ,9 22,0 K5 K.18 0.krs seinä, betoni Lattiasta 620 mm, tilan K.08 seinästä 6860 mm ,1 21,7 huoneilma 60 22,7 lattia, betoni lattia, betoni lattia, läpi Tilan K.19 seinästä 750 mm, käytävän K16 seinästä 1980 mm Tilan K.19 seinästä 750 mm, käytävän K16 seinästä 1870 mm Tilan K.19 seinästä 750 mm, käytävän K16 seinästä 1780 mm ,9 22, ,8 22, ,0 21,7 huoneilma 61 22,6 seinä, betoni Lattiasta 480 mm, eteisaulan K.09 seinästä 9820 mm ,8 22,5 K6 K.16 0.krs seinä, betoni seinä, betoni Lattiasta 480 mm, eteisaulan K.09 seinästä 9900 mm Lattiasta 100 mm, eteisaulan K.09 seinästä 9700 mm ,5 22, ,6 21,6 seinä, betoni Lattiasta 100 mm, eteisaulan K.09 seinästä 9820 mm ,6 21,8 huoneilma 57 23,2 lattia, betoni Tilan K.27 seinästä 220 mm, maanvastaisesta seinästä 2880 mm ,8 22,1 K7 K.25 0.krs lattia, betoni lattia, betoni Tilan K.27 seinästä 220 mm, maanvastaisesta seinästä 3020 mm Tilan K.27 seinästä 140 mm, maanvastaisesta seinästä 3020 mm ,9 22, ,9 21,8 K krs lattia, läpi Tilan K.27 seinästä 140 mm, maanvastaisesta seinästä 2880 mm ,8 21,6 huoneilma 60 22,7 lattia, betoni lattia, betoni lattia, läpi Ulkoseinästä 300 mm, ulkoseinästä mm Ulkoseinästä 300 mm, ulkoseinästä mm Ulkoseinästä 200 mm, ulkoseinästä mm ,9 22, ,8 22, ,3 22,4 huoneilma 61 22,9 K9 105 lattia, betoni Aulan 109 seinästä 190 mm, tilan 126 seinästä 6300 mm ,1 23,5 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

31 MITTAUSTULOKSET Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 3 Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m 3 1.krs lattia, betoni Aulan 109 seinästä 190 mm, tilan 126 seinästä 6400 mm ,3 23,3 lattia, läpi Aulan 109 seinästä 190 mm, tilan 126 seinästä 6510 mm ,6 23,3 huoneilma 53 10,9 22,7 lattia, betoni Tilan 122 seinästä 890 mm, tilan 117 seinästä 1650 mm ,4 21,8 K10 K krs krs lattia, betoni lattia, läpi Tilan 122 seinästä 820 mm, tilan 117 seinästä 1650 mm Tilan 122 seinästä 650 mm, tilan 117 seinästä 1650 mm ,4 21, ,6 21,7 huoneilma 59 24,0 seinä, betoni seinä, eriste Lattiasta 100 mm, tilan 151 seinästä 2940 mm Lattiasta 100 mm, tilan 151 seinästä 3060 mm ,5 20, ,6 20,1 huoneilma 64 12,2 21,7 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44-mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Viillot ja mittaukset suoritettiin ja Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C VK1 K.36 lattia, betoni Autotallin seinästä: 1100mm, Väestönsuojan seinästä: 650mm VK2 K.31/34-35 lattia, betoni Ulkoseinästä: 3000mm, Käytävän vastaisesta seinästä: 3800mm VK3 K.16 lattia, betoni Maanvastainen seinä: 350mm, Aulan k.09 ovesta: 10200mm VK4 K.18 lattia, betoni WC:n seinästä:100mm, Käytävän ovesta: 1250mm VK5 K.08 lattia, betoni Maanvastaisesta seinästä: 200mm, Wc:n seinästä: 1000mm VK6 K.15 lattia, betoni Lepohuoneen seinästä: 120mm, käytävän seinästä: 1280mm VK7 K.13 lattia, betoni Aulan seinästä: 90mm, Tilan ovesta: 1250mm VK8 K.40 lattia, betoni Ulkoseinästä: 150mm, Käytävän vastaisesta seinästä: 1200mm VK9 K.19 lattia, betoni Käytävän vastainen seinä: 100mm, Tilan k.20 seinästä: 1350mm VK10 K.19 lattia, betoni Tilan 20 seinästä:400mm, Ulkoseinästä: 300mm 78 21, , , , , , , , , ,7 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

32 MITTAUSTULOKSET Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 4 Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C VK11 K.16 lattia, betoni Tilan K.21 seinästä: 50mm, Tilan K.25 ovesta: 4050mm VK12 K.30 lattia, betoni Maanpaine seinästä: 300mm, Eteisaulan ovesta: 500mm VK lattia, betoni Tilan 116 seinästä: 200mm, Käytävän seinästä: 850mm VK lattia, betoni Tilan 130 seinästä: 1450mm, Wc:n seinästä: 600mm VK15 vanha160 lattia, betoni Päätyulkoseinästä: 2000mm, Sivu-ulkoseinästä: 400mm VK lattia, betoni Ulkoseinästä: 250mm, Tilan 139 seinästä: 2000mm VK lattia, betoni Tilan120 seinästä: 90mm, Tilan 133 ovesta: 12700mm VK lattia, betoni Ulkoseinästä: 150mm, Tilan 111 seinästä: 3300mm 58 22, , , , , , , ,8 Sääolosuhteet Sääolosuhteet tutkimusajankohtana ovat olleet seuraavat: Pvm Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Tuulen suunta Tuulen nopeus, m/s Pilvisyys Lounas 2-4 Selkeää Länsi 1-2 selkeää Koillinen 1-2 selkeää Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V1 K31,K34-35 Ryhmätyöhuoneet V2 151 Toimisto V3 115 Luentosali Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 0,9 Tolueeni 5,7 1,6 Etyylibentseeni 1,1 1,4-Ksyleeni 4,4 0,5 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

33 MITTAUSTULOKSET Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 5 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 Propyylibentseeni 0,2 1,3,5-Trimetyylientseeni 0,3 Aromaattiset yhdisteet yhteensä 0,0 12,6 2,1 Alkaanit: Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä 0,7* 2,9* 9,3* Rengasrakenteisia hiilivetyjä 0,2* 0,1* 1,5* Alkaanit yhteensä 0,9 3,0 10,8 Karbonyylit: Heptanaali 0,2* Oktanaali 1,3 2,0 2,3 Nonanaali 5,4 6,3 8,5 Dekanaali 1,6* 2,1* Bentsaldehydi 7,5 4,4 2,9 Asetofenoni 1,5* 1,1* Heksanaali 1,5 2,0 5,0 Karbonyylit yhteensä 15,9 17,8 21,9 Esterit: Etyyliasetaatti 0,2 Butyyliasetaatti 0,1 0,2 Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri (2-(2-Etoksietoksi)etanoli) 33,5 4,9 6,1 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli) 55,7 7,2 2,4 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolidi-isobutyraatti (TXIB) 2,1 Esterit yhteensä 89,2 12,4 10,8 Alkoholit: Alkoholi- ja fenolieetterit: Terpeenit: Butanoli 0,8 1,6 1,1 Bentsyylialkoholi 2-Etyyli-1-heksanoli 0,7 1,8 1,8 Fenoli 1,4 2,4 1,8 Bentsyylialkoholi 40,8* 4,6* 1,4* Alkoholit yhteensä 43,7 10,4 6,1 2-Fenoksietanoli 0,4* 2-Butoksietanoli 0,9* 0,3* 0,4* Alkoholi- ja fenolieetterit yhteensä 0,9 0,3 0,8 Pineeni 0,4 0,2 0,3 Delta-3-kareeni 0,2 0,1 0,1 Terpeenit yhteensä 1,5 0,6 1,2 Muut yhdisteet: Dekametyylisyklopentasiloksaani 0,1* 0,7* Etikkahappo 1,4* 3,6* Heksaanihappo, kapronihappo 0,9* Orgaanisia happoja muita 0,2* 3,8* 2,0* Heksametyylisyklotrisiloksaani 0,1* Oktametyylisyklotetrasiloksaani 0,5* 0,9* Muut yhdisteet yhteensä 1,6 4,5 8,1 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

34 MITTAUSTULOKSET Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 6 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 153,7 61,6 61,8 * Määritetty tolueenina. Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC - arvo eivät usein ole yhtä suuret. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2011) toimistotyötilojen sisäilman TVOC - pitoisuuden kohonneena arvona pidetään yli 250 µg/m 3 :n pitoisuutta. Yksittäisen yhdisteen kohonneena arvona pidetään yhdisteestä riippuen yli 5 tai yli 10 µg/m 3 :n pitoisuutta. Yli 10 µg/m 3 :n tasoa sovelletaan mm. seuraaville yhdisteille / yhdisteryhmille: glykolit / glykolieetterit, piiyhdisteet, orgaaniset hapot voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m 3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m 3 lukuun ottamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB 10 µg/m 3 (vastaa tasoa 16 µg/m 3 aineen omalla vasteella mitattuna), 2-etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3 (vastaa tasoa 15 µg/m 3 aineen omalla vasteella mitattuna), naftaleeni 10 µg/m 3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni 40 µg/m 3. Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin MetropoliLab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl /g: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g Sädesienet, kpl/g M2 MR3.1 K06 Materiaalikeskus MR3.2 K06 Materiaalikeskus Ulkoseinän alaosa, mineraalivillaeriste lattiatason alapuolella Ulkoseinän alaosa, mineraalivillaeriste noin 0,5 m lattiatasosta alle 100 Aspergillus versicolor alle 100 alle 100 MR7 103 Työnopetustila Ulkoseinän alaosa, mineraalivillaeristeen sisäpinta Penicilliums sp. alle 100 MR8 145 Luokka MR9 145 Luokka Alapohjan kevytsoraeriste MR Opetuslaboratorio Ulkoseinän alaosa, mineraalivillaeristeen sisäpinta Välipohjan polyuretaanieriste Penicillium sp. alle alle 100 alle alle 100 alle 100 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

35 MITTAUSTULOKSET Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 7 Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g Sädesienet, kpl/g M2 MR Yliopettajat MR Opetuslaboratorio Ulkoseinän alaosa, mineraalivillaeristeen sisäpinta Ulkoseinän yläosa, mineraalivillaeristeen sisäpinta alle 100 alle alle 100 alle 100 MR Opetuslaboratorio Ulkoseinän yläosa, mineraalivillaeristeen ulkopinta betonia vasten * kosteusvaurioindikaattori steriilit alle 100 Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2009 mukaan rakennusmateriaalissa on - sienikasvustoa, jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin kpl/g, - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin kpl/g ja aktinomykeettikasvustoa (sädesienikasvustoa), jos aktinomykeettipitoisuus (sädesienipitoisuus) on suurempi kuin 500 kpl/g. Rakennusmateriaalien mittauspisteet on esitetty pohjakuvissa liitteissä Rakennusmateriaalien asbesti Materiaalinäytteitä otettiin rakennuksen alustatilan ja tilan 139 eristemateriaaleista. Näytteistä tutkittiin asbesti elektronimikroskoopin ja röntgenmikroanalysaattorin avulla Mikrofokus Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Materiaalinäytteiden todettiin sisältävän seuraavaa: Näytteenottopiste Kerros Tila Materiaalinäytteen kuvaus Pvm Materiaalinäytteen asbestisisältö ASB1 1. kerros 102 Ulkoseinän mineriittilevy Ei sisällä asbestia Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

36 MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA K1 K2 VK5 K4 VK3 VK3 VK7 VK6 VK6 VK4 K5 VK4 VK9 K3 VK8 VK10 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : V K VK VOC, SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna Pohjakerros osa A LIITE 2.1

37 MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA K6 VK11 VK12 VK1 VK1 K7 VK2 VK2 V1 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : V K VK VOC, SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna Pohjakerros osa B LIITE 2.2

38 MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA K8 V3 V3 K9 VK17 VK17 VK18 VK18 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : V K VK VOC, SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna 1.kerros osa A LIITE 2.3

39 MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA K11 VK13 K10 VK14 V2 VK15 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : V K VK VOC, SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna 1.kerros osa B LIITE 2.4

40 PINTAKOSTEUSKARTOITUS, MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa alle 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä alle 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa 90 tai enemmän Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä 90 tai enemmän Lattiapäällyste: M = MUOVIMATTO L = LINOLEUM B = BETONI, MB = MOSAIIKKIBETONILAATTA B ep = EPOKSIMAALI K = KLINKKERILAATTA Betoniseinän alaosa Betoniseinän alaosa B maali B maali B maali, B maali, M M MB, M K M K K L B maali M M L K Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna Pohjakerros osa A LIITE 3.1

41 PINTAKOSTEUSKARTOITUS, MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa alle 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä alle 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa 90 tai enemmän Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä 90 tai enemmän Lattiapäällyste: M = MUOVIMATTO L = LINOLEUM B = BETONI, MB = MOSAIIKKIBETONILAATTA B ep = EPOKSIMAALI K = KLINKKERILAATTA B maali B maali 90 Betoniseinän alaosa L L M K M laatta M MB, K K B maali, M Laminaatti L B maali, K.21 Kahvitila K B maali Lattiassa alue MB, B, Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna Pohjakerros osa B LIITE 3.2

42 PINTAKOSTEUSKARTOITUS, MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa alle 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä alle 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa 90 tai enemmän Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä 90 tai enemmän Lattiapäällyste: M = MUOVIMATTO L = LINOLEUM B = BETONI, MB = MOSAIIKKIBETONILAATTA B ep = EPOKSIMAALI K = KLINKKERILAATTA K B, B ep B maali B maali B ep B ep B maali B ep B ep B maali B ep L B ep L M M K B ep B ep L B ep B ep B ep B maali B ep B ep B ep Bep B ep B ep B ep L L L L K K L L L L L K K L L L L B maali L L L L L L L L L L L L L L L L L Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.3

43 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0-1 Pa MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: EI HAVAINTOJA MERKKIAINEKAASUSTA 2-3 Pa, ulkoilma 1-2 Pa, mitattu rei iästä Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna pohjakerros LIITE 4.1

44 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 IKKUNAN JA IKKUNAPUITTEEN LIITTYMÄ 2 IKKUNAPUITTEEN JA IKKUNALAUDAN LIITTYMÄ Pa, mitattu rei iästä RAKENNE ALIPAINEISTETTIIN ALIPAINEISTAJAN AVULLA. 3 ULKOSEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ 4 PATTERIN KANNAKE 5 PILARIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna pohjakerros LIITE 4.2

45 ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU MAATÄYTTÖÖN Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ 2 LIIKUNTASAUMA 3 PILARIN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ 0-1 Pa Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna pohjakerros LIITE 4.3

46 ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU MAATÄYTTÖÖN 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ RAKENNE ALIPAINEISTETTIIN ALIPAINEISTAJAN AVULLA. 2 LIIKUNTASAUMA 3 PILARIN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ Pa Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna pohjakerros LIITE 4.4

47 PUTKIKUILUN MERKKIAINEKOE EI HAVAINTOJA MERKKIAINEKAASUSTA 2.KERROS 1 1.KERROS 1.KERROS MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU KUILUUN 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 KÄYTÄVÄN ILMATILA POHJAKERROS Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna pohja- ja 1. kerros LIITE 4.5

48 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0-1 Pa MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 IKKUNAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 2 SÄHKÖKOURUN KANNAKE 3 PATTERIN KANNAKE 4 ULKOSEINÄN JA VÄLIPOHJAN LIITTYMÄ 5 PILARIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 6 VÄLISEINÄN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ Ilmarila, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna 1.kerros LIITE 4.6