Opetussuunnitelma Toivakan peruskoulujen luokille 1-9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetussuunnitelma Toivakan peruskoulujen luokille 1-9"

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma Toivakan peruskoulujen luokille 1-9

2 Sisältö Arvot ja toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Myönteinen minäkuva Oppimisen ilo Taitojen ja tietojen omaksuminen Yhteistyö toisten kanssa Toisten huomioon ottaminen Vastuuntuntoisuus Hyvät tavat Vanhempien Näkemyksiä Kodin Tehtävästä Kasvatus- Ja Opetustavoitteiden Saavuttamiseksi Tuntijako Valinnaiset opinnot Koulun toimintakulttuurin kuvaus Opetuksen mahdolliset painotukset Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Yhteistyö esiopetuksen kanssa Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Yhteistyö kotien kanssa Tavoitteet ja sisällöt Yhteistyö muiden tahojen kanssa Vanhempien Näkemyksiä Kodin Tehtävästä Kasvatus- Ja Opetustavoitteiden Saavuttamiseksi Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli luokat Äidinkieli luokat Äidinkieli luokat Keskeiset sisällöt ja esimerkkejä tuotoksista luokilla Ilmaisutaidon kurssit Draamakasvatuksen opetussuunnitelma... 38

3 5.6 Peruskurssi 8-luokka: Jatkokurssi 9-luokka (Valinnaisaine) Suomi toisena kielenä Vieraat kielet Kielikasvatuksen yleinen tehtävä ja tavoitteet Toivakan kunnan kieliohjelma: Englanti vuosiluokat Englanti vuosiluokat Keskeiset sisällöt vuosiluokittain A1-Englanti vuosiluokat Tavoitteet Rakenteet Viestintästrategiat Ruotsi b-kielenä Tavoitteet Keskeiset sisällöt Valinnainen kieli b2-saksa Aihekokonaisuudet kielten opetuksessa Matematiikka Matematiikka 1-2 luokat Matematiikka 3-6 luokat Matematiikka 7-9 luokat Aihekokonaisuudet matematiikan opetuksessa: Ympäristö- ja luonnontieto Vuosiluokat Vuosiluokat Tavoitteet Aihekokonaisuudet ympäristö- ja luonnontiedossa, biologiassa ja maantiedossa Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. Luokan päättyessä Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. Luokan päättyessä Biologia Vuosiluokan 7. sisältö... 73

4 9.2 Vuosiluokan 8. sisältö Vuosiluokan 9. sisältö Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Maantieto Vuosiluokan 7. sisältö Vuosiluokan 8. sisältö Vuosiluokan 9. sisältö Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Fysiikka ja kemia Fysiikka Kemia Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Kemia päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle Terveystieto Opetuksen tavoitteet Uskonto ja elämänkatsomustieto Evankelisluterilainen uskonto Vuosiluokat Vuosiluokat Sisällöt vuosiluokittain Vuosiluokat Sisällöt vuosiluokittain Ortodoksinen uskonto Vuosiluokat Vuosiluokat Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Vuosiluokat Vuosiluokat Yhteiskuntaoppi Vuosiluokat Musiikki

5 15.1 Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Kuvataide Vuosiluokat Kuvataide vuosiluokat Kuvataide vuosiluokat Kuvataide vuosiluokat Käsityö Käsityö tavoitteet 1-2 vuosiluokat Käsityö tavoitteet vuosiluokat Samansisältöinen ja yhteinen käsityö 3-7 vuosiluokat Tekstiilityö ja tekninen työ Tekstiilityö 7-9 vuosiluokat Valinnaninen tekstiilityö Tekninen työ Liikunta Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Kotitalous Luokka Valinnainen kotitalous Aihekokonaisuudet kotitalousopetuksessa Oppilaanohjaus Oppilasarviointi

6 6 Arvot ja toiminta-ajatus ARVOT TASA-ARVO Pyritään kasvattamaan lasta hyväksymään itsensä ja lähimmäisensä. VAPAUS JA VASTUU Pyritään kasvattamaan lasta lainkuuliaiseksi Ohjataan lasta tekemään valintoja ja vastaamaan niistä ELÄMÄN KUNNIOITTAMINEN Pyritään kasvattamaan lasta kunnioittamaan elämää eri muodossaan "Olen puolustaja, en kiusaaja" TOIMINTA-AJATUS Harjoittelusta oppimiseen, ymmärtämisestä oivaltamiseen harjoittelu oppiminen ymmärtäminen oivaltaminen

7 7 1. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta tehtiin kyselylomake esikoululaisten ja luokkalaisten vanhemmille. (ks. liite) Lomakkeen 16:sta tavoitteesta valittiin seitsemän vanhempien vastausten perusteella tärkeintä kasvatus- ja oppimistavoitetta, joihin koulun toiminnassa keskitytään. 1.1 Myönteinen minäkuva Tavoite: Lapsi tiedostaa vahvuutensa, hyväksyy itsensä ja uskoo mahdollisuuksiinsa Lapsi puolustautuu, hyväksyy vastuuta ja kunnioittaa rajoja. Hän iloitsee onnistumisestaan ja on pahoillaan epäonnistuessaan, mutta ei masennu. Miten tavoitteeseen päästään: Kannustaminen, rohkaisu, hyvän huomaaminen ja huomioiminen Turvallisen ja oikeudenmukaisen työilmapiirin luominen 1.2 Oppimisen ilo Tavoite: Lapsi saa koulutyössä onnistumisen elämyksiä Epätäydellisyyden ja epäonnistumisen hyväksyminen ja vaikeuksien voittaminen Miten tavoitteeseen päästään: Sopivan tasoiset tehtävät ja haasteet Kannustus, palaute Pienet askeleet 1.3 Taitojen ja tietojen omaksuminen - ks. opetussuunnitelmassa oppiaineiden sisällöt 1.4 Yhteistyö toisten kanssa Tavoite: Lapsi tulee toimeen muiden lasten kanssa eikä arkaile lähestyä aikuisia.

8 8 Miten tavoitteeseen päästään: Työskentelyä erilaisissa kokoonpanoissa: parit, pienryhmät Epäitsekkyyden ja yhteisen hyvän vuoksi ponnistelemisen harjoittelua 1.5 Toisten huomioon ottaminen Tavoite: Empatia, toisen asemaan asettuminen Toisen tunteiden huomioiminen Auttamaan oppiminen Miten tavoitteeseen päästään: Erilaisten tilanteiden harjoitteleminen, asioiden käsittely ja niistä keskusteleminen käytännön koulutyössä ja muussa elämässä 1.6 Vastuuntuntoisuus Tavoite: Huolellisuus ja siisteys; tunnollisuus Omasta työskentelystä ja omista tavaroista huolehtiminen Vastuun ymmärtäminen omasta ympäristöstä (luokka, koulu, lähiympäristö) ja omaisuudesta Vastuu omista sanoista ja teoista Miten tavoitteeseen päästään: Tilanteiden harjoittelu jokapäiväisessä koulutyössä ja kotona Sopivat tehtävät ja haasteet Keskustelu 1. 7 Hyvät tavat Tavoite: Tapakasvatus antaa lapselle varmuutta käyttäytyä eri tilanteissa ja eri paikoissa Jokapäiväiset käytännön tilanteet (kiittäminen, anteeksipyytäminen, tervehdykset, ruokailutavat) Juhlakäyttäytyminen, retket, vierailut

9 9 Käyttäytyminen kaupassa, linja-autossa, jne. Miten tavoitteeseen päästään: Tapakasvatus ei ole vain ylhäältä päin annettuja ohjeita ja määräyksiä. Erilaisia sosiaalisia tilanteita Harjoitellaan arkipäivän tilanteissa sekä esim. draaman avulla 2. Vanhempien Näkemyksiä Kodin Tehtävästä 2.1 Kasvatus- Ja Opetustavoitteiden Saavuttamiseksi Vanhempien kommentteja kysymykseen: "Miten koti voisi tukea kasvatus- ja opetustavoitteiden toteutumista?" Kodin oma käyttäytymismalli (suvaitsevaisuus, hyvät tavat, keskusteleva ilmapiiri, hyvät elämäntavat) Kodissa pitää opettaa käytöstavat ja muiden huomioon ottaminen Rajat ja rakkaus Kannustava ja myönteinen suhtautuminen lapseen Järkevä ajankäyttö: riittävä yöuni, sopivasti harrastuksia ja sopivasti "vapaata" aikaa Luovuutta tuetaan löytämällä lapselle oma juttu, sopiva harrastus, tms. Keskustelu lapsen kanssa Lapsi mukaan kotitöihin Rohkaisu Kaikenlainen yhteinen tekeminen yhdessä Tukemalla ja auttamalla esim. kotitehtävissä Hankkimalla lapselle tarvittavat liikuntavälineet ym. tarvikkeet kouluun Yhteistyö koulun kanssa; yhteiset kasvatustavoitteet Myönteinen asenne kouluun, tuki opettajalle Ongelmatilanteissa selvittely koulun kanssa; ei koulun/opettajan mustamaalaamista lapselle Rohkaisemalla lasta ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan Kuuntelemalla lasta Myönteinen palaute lapselle Annetaan lapsen kavereiden tulla kotiin leikkimään, jotta lapset oppivat tulemaan toimeen toisten kanssa Antamalla vastuuta lapsen kehitystason mukaisesti Huolehtimalla fyysisestä kunnosta ja terveydestä Oikean ja väärän erottaminen, rehellisyys Hyvän itsetunnon kehityksen tukeminen Iloitseminen lapsen oppimisesta, tunnustuksen antaminen Sitoutuminen kasvatustyöhön Suvaitseva asenne, avoin mieli

10 10 3. Tuntijako Koti voisi vaatia vastuunottoa lapsen teoista ja sanoista; lapsen tulisi ymmärtää tekojensa seuraukset Läsnäolovelvollisuus Elämällä tavallista arkea lapsen kanssa Huolehtimalla perustarpeista Opettamalla eettisiä arvoja Olemalla kiinnostunut koulutyöskentelyyn ja lapsen omaehtoiseen tiedonhankintaan Vanhempia voisi osallistua myös opetussuunnitelman tekoon Oppiaine Vuosiluokat Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A1 Englanti B1 Ruotsi Matematiikka Ympäristötieto Biologia/Maantieto Fysiikka/Kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkats.tieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikkí Kuvataide Käsityö Liikunta KK.TTA Kotitalous Oppilaanohjaus Valinn. (taitoaine) Valinnaiset aineet Yhteensä

11 Valinnaiset opinnot Valinnaisena oppiaineena oppilas voi valita yhden kurssin viidennellä vuosiluokalla seuraavasta tarjonnasta: liikunta, musiikki, kuvaamataito. Yläluokkien aikana oppilas valitsee valinnaisia oppiaineita 6 kurssia, sekä kahdeksannella että yhdeksännellä vuosiluokalla. Yhteensä 12 kurssia. Oppilas valitsee valinnaisaineensa kahdeksannelle vuosiluokalle seuraavasta tarjonnasta: Neljän kurssin aineet (saksa, tekninen työ, kotitalous, ilmaisutaito, tietotekniikka), kahden kurssin aineet (tietotekniikka, ilmaisutaito, kuvaamataito, musiikki, tekstiilityö, kaupalliset aineet, tekninen työ, liikunta), yhden kurssin aineet (kaupalliset aineet, biologia, tekstiilityö, kuvaamataito, tekninen työ, liikunta). Oppilas valitsee yhdeksännelle vuosiluokalle seuraavasta tarjonnasta: Kahden kurssin aineet (tietotekniikka, ilmaisutaito, kuvaamataito, tekstiilityö, kaupalliset aineet, kotitalous, tekninen työ, musiikki, liikunta), yhden kurssin aineet (tietotekniikka, kotitalous, yrittäjyyskurssi, tekninen työ, musiikki, kuvaamataito, kokeellinen kemia ja fysiikka, liikunta), yhden kurssin aineet (englanti, yrittäjyyskurssi, tietotekniikka, äidinkieli, tekstiilityö, tekninen työ liikunta). Vuosittain toteutuvat valinnaisaineet vaihtuvat, valinnaisainetarjonta pysyy samana vuosittain. Tarkempi ainekohtainen valinnaisaineiden sisältökuvaus löytyy kyseisten oppiaineiden kohdalta. Valinnaisaineista päätetään lukuvuosittain koulukohtaisesti koulujen työsuunnitelmissa. 4. Koulun toimintakulttuurin kuvaus Lapsella on kolme kasvattajaa: aikuiset (vanhemmat ja opettajat), toiset lapset ja ympäristö. Kasvaminen ja oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa näiden välillä. Avoin, rohkaiseva ja kiireetön vuorovaikutus sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisessa ympäristössä edistää lapsen oppimista ja kasvamista. Koulumme pyrkii järjestämään oppimisympäristön niin, että se saa aikaan tiedollista, emotionaalista ja sosiaalista oppimista jokaisen lapsen edellytykset ja iän huomioiden. Alkuopetuksen oppimisympäristö järjestetään niin, että se erityisesti houkuttelee lukemaan ja kirjoittamaan sekä edistää ja motivoi vuorovaikutussuhteita ja vastuuta. Se antaa mahdollisuuden kokemuksiin ja tuntemuksiin myös tietoyhteiskunnan vaatimukset huomioiden. Oppilas saa tilaisuuksia nähdä, kuulla, koskettaa, kokeilla, haistaa, maistaa ja tuntea. Turvallisen ja esteettisen oppimis- ja toimintaympäristön luomiseen ja muokkaamiseen osallistuvat kaikki tasavertaisesti. Sitä muokataan ja luodaan työnteolla, kuvittelulla, leikkimällä ja liikkumalla kunnioittaen omaa ja yhteistä työpanosta.

12 12 Oppimisympäristö muodostuu sekä fyysisistä että psyykkisistä rakenteista (= toimijoista ja toiminnan puitteista). Koulumme toimintaympäristöä voi kuvata esimerkiksi seuraavasti: 4.1 Opetuksen mahdolliset painotukset Painotukset todetaan ja kirjataan kirjataan vuosittain koulun työsuunnitelmaan. 4.3 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Opetusta voidaan antaa ainejakoisena tai eheytettynä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Ne ovat myös kannanottoja ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista. Aihekokonaisuuksien merkitys korostuu koulun toimintakulttuurissa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen periaatteet Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen Teknologia ja ihminen Ihmisenä kasvu

13 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Yhteistyö esiopetuksen kanssa a) Konkreettinen arki Yhteiset tilat 1. luokalla ja esiluokalla Välineiden lainaus puolin ja toisin, mm. liikuntavälineet, pelit, lelut, kirjat Avunantoa tarvittaessa, mm. avustaja Yhteisiä välituntileikkejä ohjatusti ja ilman ohjausta Luokan leikkituokiot ruokavälitunnilla esiopetustiloissa ja välineillä b) Suunniteltu yhteistyö ja toiminta Tutustumistempaus syksyllä Yhteiset pikkujoulut ja vappujuhlat Joulupuuhapäivät Leivonta esim. vanhempainiltaan Keväällä eskarit kuunteluoppilaiksi 1. luokkaan c) Sopimukset Yhteiset käsitteet Yhteenlasku, vähennyslasku Isot kirjaimet, pienet kirjaimet Esiopetuksessa opetetaan Numeroiden piirtämistä ja tunnistamista Isojen kirjainten (ns. tikkukirjaimet) piirtämistä ja tunnistamista Äänteiden kuuntelua Keväällä alustavasti äänteiden yhdistämistä Kynäote Esiopetuksessa annetaan keväällä erityisopetusta niille lapsille, joille em. asiat ovat vielä vaikeita d) Tiedon jakaminen, opettajien keskustelut Esiluokanopettaja ja 1. luokan opettaja keskustelevat alkusyksystä tai jo keväällä 1. luokalle tulevien lasten kouluvalmiuksista ( mm. tehtyjen kouluvalmiustestien valossa) erityisesti Äidinkielessä, matematiikassa ja oppimaan oppimistaidoissa esim. kuvaamataidossa ja käsitöissä tehdyistä töistä ja tekniikoista Muissa oppiaineissa käytetyistä menetelmistä ja materiaaleista käytännön arkitoiminnoista, päivärytmistä, sovituista tavoista, säännöistä jne.

14 Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa a) kummitoiminta Viidesluokkalaisista tulee uusien 1. luokkalaisten kummeja Alustava tutustuminen aloitettu mahdollisesti jo esiopetuskeväänä Yhteisiä retkiä, toiminta-tuokioita, tapahtumia Apua tarvittaessa esim. ruokailussa ja luistimen nauhojen sitomisessa Kirjeenvaihtoa Ei saa muodostua kuitenkaan rasitteeksi kummeina toimiville viidesluokkalaisille Yhteistä toimintaa sopivassa määrin ja esim. yhteisiä välituntileikkejä vapaaehtoispohjalta b) Koko koulu Yhteiset juhlat Aamunavaukset Retket Tapahtumat Vanhempainillat Oppimateriaalien lainaus Opettajien väliset keskustelut 4. 5 Yhteistyö kotien kanssa Kodin ja koulun yhteistyö ei ole päämäärä sinänsä, vaan sen avulla pyritään lapsen kehityksen edistämiseen. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta parhaimmillaan yhteistyö on sitä, että koulu on toimintakeskus, jonne vanhemmat ovat aina tervetulleita tasavertaisina aikuisina koulun henkilökunnan kanssa.

15 Tavoitteet ja sisällöt Tietojen antaminen vanhemmille oppilaan edistymisestä ja siitä, miten he voivat tukea lapsensa koulukäyntiä Vanhempainvartit, reissuvihkot, todistukset, puhelinkeskustelut, vierailut kodeissa, arviointikeskustelut, sähköposti, tiedotteet Yhteisen kasvatustavoitteiden ja -periaatteiden tunteminen ja niihin pyrkiminen Oppilaiden ja vanhempien tutustumisillat, vanhempainillat, vanhemmat apuopettajiksi, vanhempien vetämät kerhot ja oppituokiot, työpaikkavierailut Koulun kehittäminen ja koulua koskevien päätöksiin vaikuttaminen Vanhempainyhdistys, johtokunnat, kyläaktivistit Kodin ja koulun lähentyminen Juhlat, myyjäiset, ulkoilu- ja liikuntatapahtumat, toimintaillat, retket, kirpputori/kierrätyspäivä, kerhot, teemapäivät, talkoot Läheinen ja luottamuksellinen kodin ja koulun yhteistyö madaltaa kynnystä osallistua koulun toimintaan ja ottaa yhteyttä kouluun myös mahdollisissa ongelmatilanteissa.

16 4.5.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 16

17 Vanhempien Näkemyksiä Kodin Tehtävästä Kasvatus- Ja Opetustavoitteiden Saavuttamiseksi Vanhempien kommentteja kysymykseen: "Miten koti voisi tukea kasvatus- ja opetustavoitteiden toteutumista?" Kodin oma käyttäytymismalli (suvaitsevaisuus, hyvät tavat, keskusteleva ilmapiiri, hyvät elämäntavat) Kodissa pitää opettaa käytöstavat ja muiden huomioon ottaminen Rajat ja rakkaus Kannustava ja myönteinen suhtautuminen lapseen Järkevä ajankäyttö: riittävä yöuni, sopivasti harrastuksia ja sopivasti "vapaata" aikaa Luovuutta tuetaan löytämällä lapselle oma juttu, sopiva harrastus, tms. Keskustelu lapsen kanssa Lapsi mukaan kotitöihin Rohkaisu Kaikenlainen yhteinen tekeminen yhdessä Tukemalla ja auttamalla esim. kotitehtävissä Hankkimalla lapselle tarvittavat liikuntavälineet ym. tarvikkeet kouluun Yhteistyö koulun kanssa; yhteiset kasvatustavoitteet Myönteinen asenne kouluun, tuki opettajalle Ongelmatilanteissa selvittely koulun kanssa; ei koulun/opettajan mustamaalaamista lapselle Rohkaisemalla lasta ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan Kuuntelemalla lasta Myönteinen palaute lapselle Annetaan lapsen kavareiden tulla kotiin leikkimään, jotta lapset oppivat tulemaan toimeen toisten kanssa Antamalla vastuuta lapsen kehitystason mukaisesti Huuolehtimalla fyysisestä kunnosta ja terveydesta Oikean ja väärän erottaminen, rehellisyys Hyvän itsetunnon kehityksen tukeminen Iloitseminen lapsen oppimisesta, tunnnustuksen antaminen Sitoutuminen kasvatustyöhön Suvaitseva asenne, avoin mieli Koti voisi vaatia vastuunottoa lapsen teoista ja sanoista; lapsen tulisi ymmärtää tekojensa seuraukset Läsnäolovelvollisuus Elämällä tavallista arkea lapsen kanssa Huolehtimalla perustarpeista Opettamalla eettisiä arvoja Olemalla kiinnostunut koulutyöskentelyyn ja lapsen omaehtoiseen tiedonhankintaan Vanhempia voisi osallistua myös opetussuunnitelman tekoon

18 18 5. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.1 Äidinkieli luokat 1-2 TAVOITTEET JA OPPISISÄLLÖT: 1. LUKEMINEN Tavoitteet 1.-2.lk. Lapsi oppii mekaanisen lukemisen Lapsi oppii lukemaan erilaisia ikätasolleen sopivia tekstejä Lapsi oppii ymmärtämään lukemaansa Lukuharrastuksen herättäminen Oppilas kehittyy lukutaidon oppijasta lukemalla oppijaksi Kehittää medialukutaitoaan Oppisisällöt 1.lk. Äänteen ja kirjaimen vastaavuus Kirjainten tunnistaminen, suur- ja pienaakkoset Tavu, sana, lause ja teksti Sujuvan lukemisen harjoitusta säännöllisesti koulussa ja kotona Luetun ymmärtäminen: Tekstin sisällön ennakointi otsikon ja kuvien perusteella Etsitään tekstistä olennainen Erilaisten tekstien lukeminen 2.lk. Lukemisen harjoitusta ääneen ja ääneti koulussa ja kotona Luetun ymmärtäminen Oppilas vastaa suullisesti tai kirjallisesti tekstin sisältöä koskeviin kysymyksiin Oppilas oppii selostamaan lukemansa lyhyehkön tekstin juonen Oppilas erottaa lukiessaan tiedot mielipiteistä Harjoitellaan tietotekstien lukemista 2. KIRJOITTAMINEN Tavoitteet Lk. Oppii kirjoittamaan suur- ja pienaakkosilla sekä selkeää käsialaa tyyppikirjaimilla Oppii kirjoittamaan sanoja ja lauseita lähes virheettömästi Oppii ilmaisemaan itseään kirjallisesti monin eri tavoin

19 19 Omissa tarinoissa tavoitteena sisällön rikkaus ja selkeys Osaa tuottaa tekstiä myös tietokoneella Oppisisällöt 1.lk. Varmennetaan oikea kynäote ja hyvä kirjoitusasento Äänteen ja kirjaimen vastaavuus Suur-ja pienaakkoset Kirjain, tavu, sana, lause Kirjoittamisharjoitusta: Tavu-ja sanasanelut Lauseiden kirjoittaminen: iso alkukirjain ja piste Lauseiden täydentäminen ja jatkaminen Kuvatekstit, puhekuplat, kertomuksia kuvasta, omia kokemuksia Omaehtoinen kirjoittaminen 2.lk. Isot ja pienet tyyppikirjaimet Oikeinkirjoituksen varmentaminen sanatasolla: geminaatta, pitkä vokaali, äng-äänne, erisnimet, yhdyssanat Lauseharjoittelua: lauseiden täydentäminen, jatkaminen ja itsenäinen tuottaminen Viestit, kortit, kirjeet, mielipiteet, lorut ym. Omat tarinat: sisällön rikkaus ja selkeys 3. KUUNTELEMINEN Tavoitteet lk. Oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen Oppii kuuntelemaan sekä aikuisten että ikäistensä Puheenvuoroja Osaa toimia kuulemansa ohjeen mukaan Ymmärtää kuulemisen ja kuuntelemisen eron Oppisisällöt 1.lk Keskittymiseen ohjaavat tehtävät, esim. toimiminen ohjeen mukaan Eläytyvää kuuntelemista: sadut, kertomukset, runot, lastenkirjat päivittäisinä luku- ja kertomistuokioina Tottuminen kuuntelemaan luokkatovereiden puheenvuoroja

20 20 Kuullun ymmärtäminen (Mikä sana sopii kuvaan, mikä ei) Luku- ja kirjoitustaitoa tukeva tarkka kuunteleminen: Äänteet, tavut, sanat 2.lk Keskittymiseen ohjaavat tehtävät Eläytyvää kuuntelemista: sadut, kertomukset, runot, lastenkirjat, Oppilaiden omat esitykset Luokkatoverien puheenvuorojen kuuntelu Kuullun ymmärtäminen: kysymyksiin vastaaminen ja tehtävän jatkaminen kuullun perusteella, hassut tarinat Luku- ja kirjoitustaitoa tukeva tarkka kuunteleminen: Äänteet, tavut, sanat, lauseet 4. PUHEILMAISU Tavoitteet Lk Oppilas: Haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti ja kehittää samalla kokonaisilmaisuaan Osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia ajatuksiaan ja tietojaan Harjaannuttaa puheviestintätaitojaan osatakseen toimia ympäröivässä yhteisössä Huomaa, että puheella voidaan myös tuottaa elämyksiä ja että puheilmaisu on taidetta 1. lk. Oppilas harjoittelee oikeaa puhemotoriikkaa (ääntämisharjoituksia, kielellä leikkimistä, rytmikästä tavutusta, loruja, hokemia), osallistuu erilaisiin viestintätilanteisiin (jokapäiväiset toistuvat tilanteet ja hyvät tavat) ja harjoittelee suullista ilmaisua pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluissa. Oppilas oppii ymmärtämään vastavuoroisuuden merkityksen. Hän harjaantuu omien kokemusten ja havaintojen selostamisessa ja tarinoiden kertomisessa. 2. Lk. Oppilas vahvistaa suullista ilmaisuaan ensimmäisellä luokalla opitun pohjalta. Hän tutustuu kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen opettajan luennan ja kerronnan avulla ja oppii itse kysymään ja kertomaan kertomusten pohjalta. Hän oppii käyttämään puheilmaisua luovasti erilaisten leikkien, draamojen ja tarinankerronnan avulla ja saa esiintymistottumusta luokkaympäristössä. Tavoitteet 1.-2.lk Oppilas: Kiinnostuu kirjoista ja lukemisesta Kiinnostuu vanhoista tarinoista

21 21 Oppisisältö 1. Lk Oppilas kuuntelee eläytyvästi opettajan lukemaa kirjallisuutta, katselee kuvia ja vähitellen lukee itsekin. Hän tutustuu erilaisiin teksteihin (sadut, tarinat, satukasetit, runot, sarjakuvat, lastenkirjallisuus yleensä, aikakauslehdet, sanomalehdet). Oppilas saa elämyksiä kirjallisuudesta. 2. Lk Oppilas kiinnostuu kirjallisuudesta ja lukee itseään kiinnostavia kirjoja, joista hän osaa keskustella muiden kanssa. Hän perehtyy käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni. Hän oppii tuntemaan kansanperinteen tunnetuimmat tarinat. Hän tutustuu myös elokuvaan ja näytelmään mahdollisuuksien mukaan. Hän tutustuu myös tietokirjoihin ja oppii käymään kirjastossa. Tavoitteet lk Ottaa huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä Tuntee käsitteet äänne, kirjain, tavu, sana, lause Muistaa aakkosjärjestyksen ja osaa käyttää sitä Oppisisältö 1.lk. Kielitietoon harjaannuttaminen: Äänne, kirjain, tavu, sana, sanan alku ja loppu, äänteen sijainti ja kesto, lause/virke Sanavälit Sanojen tavuttaminen Harjoittelua ison alkukirjaimen käyttöön lauseen alussa ja erisnimissä Harjoittelua pisteen käyttöön lauseen lopussa 2. lk. Ison alkukirjaimen käytön varmentuminen erisnimissä ja lauseen alussa Totuttelu pisteen, kysymys- ja huutomerkin käyttöön, pilkun tunnistaminen Sanan jakaminen eri riveille Aakkoset ja aakkosjärjestys

22 22 Arviointi Hyvän osaamisen kriteerit 2. luokan lopussa Lukeminen Oppilas on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät. Lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä. Hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa. Häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen. Luetun ymmärtämisen taidot ovat kehittyneet tekstin yksityiskohtien tunnistamisesta ja toistamisesta myös päätelmien tekemiseen. Oppilas on alkanut tarkkailla jo lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa. Hän tietää, että apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä, kun luetun ymmärtäminen kompastelee. Kirjoittaminen Oppilas haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti. Hän on kirjoittanut eri tarkoituksiin ja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan. Hän kehittää kirjoittamistaitojaan. Käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa. Hän osaa tuottaa tekstiä myös tietokoneella. Kielitieto Helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä. Oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Puheilmaisu Oppilas osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajien ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen. Keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä. Hän on tottunut ilmaisija ja osaa kertoa pienryhmälle havainnoistaan selkeästi. Hän osallistuu luokkansa ilmaisuharjoituksiin. Kirjallisuus Oppilas etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös etsiäkseen tietoa. Hän huomaa kirjallisuuden olevan jatkumo. 5.2 Äidinkieli luokat 3-6 Tavoitteet 3.-6.lk Oppilas uskaltaa ja haluaa ilmaista itseään ja ajatuksiaan suullisesti ja kirjallisesti, kehittää itseään taiteen avulla ja pystyy havainnoimaan ja tarkastelemaan omaa ja ympäristönsä kieltä. Hän omaksuu toimivia puhe-, luku- ja kirjoittamisstrategioita.

23 23 Keskeiset Sisällöt Luokilla 3-6 KIELITIETO Kielen rakenne ja tehtävät Oikeinkirjoitus Tavoitteet Äidinkielen perustaitojen hallinta Kasvattaa kiinnostusta kieltä ja sen toimintaa kohtaan 3. lk. Yleisnimen ja erisnimen erottamista ja kirjoittamista (henkilöt, paikat, eläimet, kalenterisanat) Yhdyssanat, yhdysviivan käyttö helpoissa tapauksissa (esim. linja-auto) Lauseiden tunnistaminen ja tuottaminen (isot alkukirjaimet, isot välimerkit) Sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi, verbi) 4. lk. Verbin persoonamuodot Sanaluokat Adjektiivien vertailua Lausetajun kehittäminen: päälause ja sivulause Repliikkien kirjoittaminen: repliikkiviiva ja lainausmerkit Pilkun käyttö luettelossa ja lauseita erottamassa (pää- ja sivulauseen välissä) 5. lk. Verbin aikamuodot Aktiivin ja passiivin käsitteet Tapaluokista perusasiaa: käsky- ja ehtomuoto Nominien taipuminen; sijamuodoista nominatiivi, genetiivi, partitiivi 6. lk. Keskeiset lauseenjäsenet peruslauseissa: subjekti, predikaatti, objekti Lause- ja virketajun syventäminen Oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen Erisnimien ja yleisnimien tarkempaa erottamista (paikannimet, tuotteet, kalenteriin liittyvät sanat, kielet, asukkaat, ammatit, rakennukset) Lisää yhdyssanoista (esim. yhdysmerkin käyttö. - inen-loppuiset yhdyssanat, genetiivialkuisia yhdyssanoja) Keskeiset lyhenteet

24 24 Eräiden sanojen oikeinkirjoitus (ruuan, raa'an, sydämessä, enää, tulekaan, onpa, taiteilija, kirjoittaa) LUKEMINEN Luetun ymmärtäminen Tavoitteet Sujuva ja ymmärtävä lukutaito Asiatekstin erottaminen fiktiivisestä Pääasioiden erottaminen 3. lk. Harjoitellaan lukemisen sujuvuutta ääneen ja hiljaa lukien Tärkeimmän asian etsiminen tekstistä Ajatuskartan laatiminen tekstin sisällöstä Tekstin ennakointi kuvien ja otsikoiden avulla 4. lk. Tietotekstien avaamista: Pääasioiden erottaminen yksityiskohdista Luetun ja kuullun arvioiminen Väliotsikointi Kysymysten esittäminen 5. lk. Tekstin tiivistäminen Päätelmien tekeminen luetusta Pääasioiden erottaminen yksityiskohdista 6. lk. Tietotekstin tiivistäminen Silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan harjoittelua TIEDONHANKINTATAIDOT Tavoitteet Kirjaston luokituksen perusteet Tiedon hakeminen eri lähteistä

25 25 3. lk Aakkostamisen hyödyntäminen Tiedon etsiminen oppi- ja tietokirjoista Kirjaston perusluokitteluun tutustuminen 4. lk. Tietokirjojen käytön harjoittelua (sisällysluettelo ja hakemisto) Kirjaston käytön monipuolistaminen Pääasioiden etsiminen tietoteksteistä 5. lk. Tietokirjojen ja tietoverkon käytön laajentaminen Sisällysluettelo Tukisanalista Tietotekstin keskeisen sisällön tiivistäminen 6. lk. Harjoitellaan eri tietolähteiden käyttöä esim. kirjasto, internet, haastattelu Yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttäminen KIRJALLISUUS Tavoitteet Lukuharrastuksen herättäminen Kirjallisuuden lajeihin ja peruskäsitteisiin tutustuminen Erilaisten tekstien runsas kuunteleminen ja lukeminen Luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen Tutustuminen kirjallisuuden lajeihin (sadut, kertomukset, lastenromaanit, runot, lorut) Tutustuminen kirjallisuuden käsitteisiin (juoni, henkilöt) Erilaisten tekstien runsas kuunteleminen ja lukeminen Luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen Kirjojen esittelyä luokassa, selostamista, keskusteluja, visualisointeja, dramatisointeja Tutustuminen kirjallisuuden lajeihin ( pohjoismaiset sadut ja tarinat, sarjakuvat, seikkailukirjat) Runon peruskäsitteitä (säkeistö, säe) Kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. tapahtumat, aika, paikka) Erilaisten tekstien runsas lukeminen Luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen Tutustuminen Kalevalaan Kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (teema, sanoma)

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Suomi

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. luokka 2. luokka Oppilas

1. luokka 2. luokka Oppilas ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline.

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. 22 Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Ei opetusta vuosiluokilla 1 6. 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Perusopetus Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 1 Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 Laajasalon peruskoulun 1. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. tuntijako vuosiluokat 1-6 mul mul mul mul Äidinkieli ja kirjallisuus 8 7 6 5 5 5 5 5 5 5 A-kieli

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Italian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPETUSLAUTAKUNTA 15.6.2011 110 2011 MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT MUHOKSEN KUNTA OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT s ISÄLLYS 10.1 ÄIDINKIELI JA

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus OPPIAINEEN KUVAUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2

SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2 1 SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2 9. AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN 2 9.1. Ihmisenä kasvaminen 2 9.2. Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

INARIN KUNTA SAAMELAINEN OPETUSSUUNNITELMA

INARIN KUNTA SAAMELAINEN OPETUSSUUNNITELMA INARIN KUNTA SAAMELAINEN OPETUSSUUNNITELMA Perusopetuksen vuosiluokat 1-9 Saamenkielinen opetus Sivistyslautakunta 10.12.2008/115 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA.. 3 2. SAAMELAISEN PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet. luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet. luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Helsinki 2006 SISÄLLYS sivu Äidinkieli ja kirjallisuus...s. 3 Suomi äidinkielenä...s.

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA

VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA Päivitetty 12.3.2009 2 SISÄLLYS 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...6 1.1 Oppimisympäristön kuvaus...6 1.2 Aihekokonaisuudet vuosiluokille 1-5...6

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Sisällysluettelo Sivu

Sisällysluettelo Sivu Sisällysluettelo Sivu 1. Arvot ja toiminta-ajatus 3 1.1. Toiminta-ajatus 3 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 3 3. Noudatettava paikallinen tuntijako 5 4. Oppimisympäristö ja koulujen toimintakulttuuri

Lisätiedot

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa.

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa. Äidinkieli ja kirjallisuus / viestintä Viestintäpainotteinen luokka Johdanto Viestintäpainotteisella luokalla oppilailla on mahdollisuus syventää viestintätaitojaan ja harjoitella viestintävälineiden käyttöön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Bosnian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli on juuremme, äidinkieli on avain itseemme. Minulle äidinkieli on kuin iho, kuin ilma, kuin lumisade, viha tai suru. Kieli on se maailma, jossa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot