VÖYRINKAUPUNGIN KOULU 2008 VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÖYRINKAUPUNGIN KOULU 2008 VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2008"

Transkriptio

1 1 VÖYRINKAUPUNGIN KOULU 2008 VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA LUKU OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN PERUSOPETUKSEN RAKENNE LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT MUSIIKKILUOKKIEN OPETUS TUNTIJAKO VÖYRINKAUPUNGIN KOULUSSA LUKU OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIPAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI, VAASAN KAUPUNKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI, VÖYRINKAUPUNGIN KOULU LUKU OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT, VAASAN KAUPUNKI... ERROR! BOOKMARK NOT DEFINED. 6. LUKU KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS VAASASSA LUKU OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI

2 KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS LUKU OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET LUKU VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN ITSEARVIOINTISUUNNITELMA LUKU ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS KIELIKYLPYOPETUS MUSIIKKILUOKKAOPETUS VIERASKIELINEN OPETUS (ENGLANTI) Liitteet Liite 1 Oppilaiden lähikoulualueet Liite 2 Perusopetuksen tuntijako Vaasassa Liite 3 Tietokoneen käytön perussäännöt Liite 4 S2-kielen seurantalomake Liite 5 5. luokalla aloitetun ruotsin alusta aloittaminen B-ruotsina 7.luokalla Liite 6 Erityisopetukseen ottaminen/siirtäminen Liite 7 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Liite 8 Osallistumis-/lukuvuositodistus Liite 9 Maahanmuuttajaopetuksen oppilastieto-lomake Liite10 Mamu-todistus Liite11 Yhteistyössä sovitut kaupunkitason yhteiset linjaukset Liite12 Kouluväkivallan seuranta ja puuttuminen lomake Liite13 Huolen harmaa- lomake arviointiapuna Liite14 Rikoksentorjunta yhteistyössä sovitut kaupunkitason yhteiset linjat Liite15a/b Perhe-ja lähisuhdeväkivaltatilanteiden toimintamalli Liite16 Opiskelukortti

3 3 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Vaasa Perusopetuksen tavoitteista on säädetty perusopetuslaissa. Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt koko kaupungin opetustoimen tavoitteet. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta hyväksyy opetustoimen vuosittaisen kehittämisohjelman tavoitteineen sekä talous- ja toimintasuunnitelman. Opetustoimen johtosääntöön sisältyy toiminta-ajatus. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat noudattavat Opetushallituksen vahvistamia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Vaasan opetustoimessa otetaan lisäksi huomioon kaupungin kehittämisohjelma: "Hyvä elämä Vaasassa 2015". Perusopetus on tärkeä osa yhteiskunnan ja Vaasan kaupungin sivistyspalveluja. Eri koulutusmuotojen välinen yhteistyö ja yhteisten voimavarojen tehokas hyödyntäminen on keskeistä. Yhteistyökunnille tarjotaan samalla sopimuksin laadukasta opetusta. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, toisen asteen koulutuksen, elinkeinoelämän, yliopistojen sekä muiden koulutusmuotojen kanssa. Vaasan seudun ja Merenkurkun alueen kuntien ja ystävyyskaupunkien valmiin verkon lisäksi yhteistyötä laajennetaan EU:n sisällä. Koulujen sidosryhmiä aktivoidaan opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Koulu tukee kodin kasvatustyötä. Koti ja koulu huolehtivat yhdessä lasten ja nuorten oppimisesta, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

4 4 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyy paikallisen opetussuunnitelman ja sen kehittämiseksi tehtävät muutokset. Jaosto hyväksyy myös koulujen opetussuunnitelmat ja lukuvuosisuunnitelmat. Koulut laativat omat opetussuunnitelmansa, joissa kuvataan ainakin koulun toiminta-ajatus, toimintakulttuuri, tukitoimien järjestäminen, aihekokonaisuuksien näkyminen koulun toiminnassa sekä koulukohtaiset sovellukset yhteisten toimenpidesuunnitelmien toteuttamisessa. Koulun tarjoamat valinnaisaineet kirjataan koulun opetussuunnitelmaan seuraavasti: aineen nimi, laajuus, luokka-aste, tavoitteet, sisällöt ja arviointi. Koulujen toiminnan vuosittaiset tavoitteet ja arviointikohteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmiin, jotka laaditaan ennen lukuvuoden alkua. Vöyrinkaupungin koulu Vöyrinkaupungin koulun opetussuunnitelmalle Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 on runko, joka takaa opetuksen yhteneväisyyden maassa. Vaasan perusopetuksen opetussuunnitelma tarkentaa eräitä kohtia. Vöyrinkaupungin koulun opetussuunnitelma tekee koulukohtaisia lisäyksiä. Nämä kolme opetussuunnitelmaa on tässä esitetty rinnan ja niitä on myös tarkasteltava rinnan yhtenä kokonaisuutena. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.

5 5 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Vaasa Perusopetuksen arvopohja kuvataan perusopetussuunnitelman perusteissa. Yhteinen ihmiskäsityksemme perustuu siihen, että oppilas oppii ja kehittyy koko elämänsä ajan. Erilaisuuksistamme huolimatta olemme samanarvoisia. Meillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Ihminen on sosiaalinen toimija ja hän tarvitsee toista ihmistä. Vöyrinkaupungin koulu Arvot koulussamme Arvostamme kouluyhteisömme jäsenissä vastuullisuutta hyviä tapoja toisen huomioon ottamista yhteistyökykyisyyttä suvaitsevaisuutta Haluamme yhteisössämme olevan oppimisen iloa oppilaskeskeisyyttä mielipiteen vapautta tasa-arvoa

6 6 suomalaista kulttuuria monikulttuurisuutta ja sen hyväksymistä elinympäristömme vaalimista Koulun toiminta-ajatus Vöyrinkaupungin koulu tarjoaa turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön perusopetukselle sekä laajan yleissivistyksen, joka mahdollistaa jatko-opinnot. Koulu tukee oppilaan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua niin, että hänestä kehittyy itseään ja ympäristöään arvostava yhteiskunnan jäsen. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasaarvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom. (477/2003) 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom. 4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement)

7 7 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006 Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatkoopintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 12 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 89 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä. Vaasa Perusopetuksen rakenne on kuvattu valtakunnallisissa perusteissa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on mainittu myös hyvän osaamisen kuvaukset. Vaasan kaupungissa oppilaat otetaan perusopetukseen lähikouluperiaatteen mukaisesti. Vuosiluokkien 1-6 oppilaat jatkavat opintojaan heille osoitetuissa luokkien perusopetuksen kouluissa (LIITE 1). Perustelluista syistä koulunvaihtoa voi anoa Vaasan kasvatus- ja opetusvirastosta.

8 8 Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa on määritelty perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako. VAASAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPPIAINEITTAIN JA VUOSILUOKITTAIN (LIITE 2) Oppilaan siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen Nivelvaiheen yhteistyöllä lapselle luodaan mahdollisuuksia opetusvuoden aikana tutustua koulumaailmaan ja näin annetaan lapselle turvallinen koulunaloitus. Vuosikello: syyskuu 1.luokan opettaja ja edellisen vuoden lastentarhanopettaja tapaavat o keskustelua luokanopettajalla syntyneistä kysymyksistä ja palautetta lasten koulunaloittamisesta lastentarhanopettajalle ellei 1.-luokan opettaja ole ollut keväällä tiedossa, käydään keskustellen läpi kouluun toimitetut havainnointilomakkeet niihin kouluihin, joihin siirtyy yksittäisiä lapsia, ollaan yhteydessä puhelimitse, ellei ole mahdollisuutta tavata Vuosikello: lokakuu Koulun ja lähipäiväkotien yhteistoimintasuunnitelma Suunnittelevat ja sopivat tulevan toimintavuoden yhteistyöstä Ideapankkiin on kerätty lastentarhanopettajien ja luokanopettajien toteuttamia monenlaisia yhteistyömuotoja Yhteistyötä suunnitellaan niiden yksiköiden kesken, joissa suurin osa lapsista on, mutta yhteisiin tapahtumiin kutsutaan myös yksittäiset lapset muista päiväkodeista Alueellisissa esi- ja alkuopetusryhmissä myös ideoiden vaihtoa hyvistä käytänteistä Vuosikello: tammi - huhtikuu Suunnitelmassa vähintään kaksi tapahtumaa, joissa esikoululaisilla mahdollisuus tutustua kouluelämään / koululaisiin / koulurakennukseen / opettajaan Vuosikello: kevään aikana Luokanopettajalle on lupa palkata sijainen, jotta hän voi mennä tutustumaan tuleviin oppilaisiinsa, nähdä heidät toimimassa ryhmänä ja nähdä päiväkodin pedagogiikkaa. Tässä yhteydessä mahdollisuus käydä myös keskustelut havainnointilomakkeista lastentarhanopettajan kanssa Vuosikello: toukokuu Koulu: o Kouluun tutustumispäivä Päiväkoti: o Havainnointilomake siirretään kouluun o Lastentarhanopettajan ja tulevan 1.-luokan opettajan keskustelu, tarvittaessa mukana erityistyöntekijät Oppilaan siirtyminen alakoulusta yläkouluun

9 9 Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä järjestetään koulujen välillä yhteistyötilaisuuksia, joissa yläkoulut saavat opetuksen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot. Tiedot kirjataan. Menettelytavoista sovitaan alueittain ja ne kirjataan koulujen opetussuunnitelmiin. 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Vaasa Oppimiskäsitys vaikuttaa siihen, miten opettaja valitsee työmenetelmänsä. Miten oppilaan ajatellaan oppivan, vaikuttaa siihen, miten hänen kanssaan toimitaan. Yhteinen käsityksemme on, että oppimisprosessin tulee olla tavoitteellista ja tarpeisiin pohjautuvaa toimintaa. Kouluissa opitaan myös tekemällä, havainnoimalla ja tutkimalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistavat ja -tyylit. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja - välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia.

10 10 Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Vaasa Vaasalainen oppimisympäristö on vahvasti kaksikielinen. Kieli- ja kulttuuriperintöä arvostetaan merenrantakaupungissa, jossa historia kohtaa nykypäivän. Koulun ilmapiirin tulee olla avoin, kannustava ja oppilaskeskeinen. Myös epäonnistuminen hyväksytään ja annetaan positiivista palautetta niin, että oppilas oppii arvioimaan itse omaa edistymistään. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Vaasa Vaasalainen koulu on tasa-arvoinen, monikulttuurinen ja turvallinen paikka. Tärkeää on, että jokaiselle koululle muodostuu oma toimintakulttuuri, joka määritellään yksityiskohtaisesti koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen

11 11 ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. Vaasa Opetusta toteutetaan erilaisin työmenetelmin yksilöllisesti ja ryhmissä. Oppilaille annetaan vastuuta ja he saavat osallistua suunnitteluun ja toteutukseen. Opetushenkilöstö innostaa oppilasta ja opiskelijaa luovuuteen sekä omatoimisuuteen erilaisten opetusmenetelmien avulla.. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan.

12 12 Jokainen koulu määrittelee tarkemmin käyttämänsä työtavat, ja ne on esitelty koulujen omissa opetussuunnitelmissa. Vöyrinkaupungin koulun yleiset opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet Koulumme antaa vahvaa perusopetusta ja innostaa elinikäiseen oppimiseen. Opastamme monipuoliseen tiedonhankintaan ja -käsittelyyn sekä tarjoamme erilaisia kulttuuri- ja taidekokemuksia. Monikulttuurisessa koulussamme myös kansainvälisyys on osa arkea. Koulumme kasvattaa hyviä ihmisiä tulevaisuuden yhteiskuntaan yhteistyössä kotien kanssa. Kasvatuksen tavoitteena on, että oppilaalla on koulusta lähtiessään mahdollisimman hyvät elämän eväät: tarpeellisia tietoja ja taitoja, kuten oppimisen taito terveet elämäntavat, kyky iloita, terve itsetunto hyvät tavat, rehellisyys ja toisen huomioon ottaminen vastuuntunto: itsestä, muista ja muusta ympäristöstä huolehtiminen työn tekemisen kyky, yritteliäisyys, osallistuvuus, pitkäjännitteisyys. 3.5 Musiikkiluokkien opetus Musiikkiluokkaopetus Vaasassa Vaasan musiikkiluokat ovat osa valtakunnallista musiikkiluokkatoimintaa, jossa oppilaat valitaan testien perusteella kolmannelle luokalle. Ne toimivat Onkilahden koulussa (vuosiluokat 1-6) ja Vöyrinkaupungin koulussa (vuosiluokat 7-9). Musiikkiluokkaopetuksen tavoitteena on antaa musiikista kiinnostuneille oppilaille hyvät perusvalmiudet musiikin jatko-opintoihin tai musiikkia sivuaviin ammatteihin sekä tukea harrastustoimintaa. Musiikinopetusta lukuun ottamatta musiikkiluokilla noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaisella vuosiluokalla on 3-4 tuntia musiikkia viikossa, jonka lisäksi oppilaat osallistuvat luokilla 1-6 kuorotoimintaan ja yhteissoittoon luokilla 5-6. Koululla on myös oma orkesteri. Kuorotoiminta jatkuu luokilla 7-9 samoin kuin yhteissoitto. Lisäksi luokilla 7-9 painotetaan länsimaisen musiikin tiedollista käsittelyä, yhdeksännen luokan päättötodistuksen yhteydessä oppilas saa myös musiikkiopiston musiikkitiedon suorituksen. Musiikin oppitunneilla oppilaille opetetaan musiikinkuuntelun ja laulun lisäksi nuottien lukemista ja kirjoittamista (säveltapailua), musiikkitietoa(musiikin teoriaa ja historiaa), nokkahuilun soittoa ja kuorolaulua. Ylemmillä luokilla opiskellaan myös kitaran alkeita sekä muita yhtyesoittimia. Opiskelu musiikkiluokilla ja Kuula-opistossa täydentävät toisiaan. Kurssitutkintoja musiikin teoriassa ja säveltapailussa suoritetaan yhteistyössä Kuula-opiston kanssa. Koulujen kuorot esiintyvät omien konserttien lisäksi erilaisissa kaupungin ja järjestöjen järjestämissä juhlissa ja tapahtumissa mm. kaupunginorkesterin kanssa. Vöyrinkaupungin koulun musiikkiluokkien opetussuunnitelma (Opetussuunnitelma löytyy myös musiikin opetussuunnitelman kohdalta) Vöyrinkaupungin koulu/ musiikkiluokat 7-9lk Opetussuunnitelma oma paikka musiikin maailmassa,

13 13 aktiivinen ja asiantunteva musiikin harrastaja Musiikkiluokilla tarkoitetaan luokkia, joille oppilaat valitaan musikaalisuustestien perusteella koko perusopetuksen ajaksi, tämän takia opetusryhmä säilyy siis varsin kiinteänä koko perusopetusajan. Musiikkiluokkien opetussuunnitelmalle ei ole annettu valtakunnallista normia, Vöyrinkaupungin koulun musiikkiluokkien OPS perustuu valtakunnalliseen peruskoulun opetussuunnitelman musiikin yhteisiin perusteisiin, jota sitten on tarkennettu Vaasan kaupungin ja koulun tasolla. Seitsemännellä musiikkiluokalla on musiikkia kolme, kahdeksannella ja yhdeksännellä neljä vuosiviikkotuntia. Vöyrinkaupungin koulun musiikkiluokkalaiset opiskelevat 1-6 luokilla Onkilahden koulussa. Koulujen välillä pyritään tekemään yhteistyötä, jonka muodot pyritään kartoittamaan vuosittain. Yhteistyötä tehdään myös saman katon alla toimivan Kuula-opiston kanssa. Oppilaille pyritään antamaan mahdollisuudet yksilölliseen etenemiseen musiikin opiskelussa juuri Kuula-opiston yhteistyön kautta, sikäli kun se ryhmäopetuksessa on mahdollista. Musiikinopetus on jaettavissa kolmeen osa-alueeseen: laulaminen ja äänenkäyttö musisointi musiikkitieto Valtakunnallisen musiikin opetussuunnitelman perusteiden mukaan Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Tämä on peruspyrkimys myös musiikkiluokilla. Musiikkiluokkaopetuksen tehtävänä on syventää ja laajentaa valtakunnallisen musiikin opetussuunnitelman tietoja ja taitoja. Musiikin kuuntelutaidon harjoittelu on perustana kaikelle musiikilliselle toiminnalle. Laulaminen ja äänenkäyttö Äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia sekä eri laulutyyleihin perehdyttävää moniäänistä ohjelmistoa. Ohjelmiston laadinnassa pyritään ottamaan huomioon poikien äänen muuttuminen yläkoulun aikana. Laulamista yhdistetään paljon myös muuhun musisointiin tunneilla. Musisointi Yläkoulun musiikkiluokilla perusinstrumenttina on kitara. Aluksi bassoäänien ja sointujen harjoitteluun painottuvilla soittotehtävillä kehitetään yhteissoittoa. Samalla basson äänet tulevat tutuksi. Lisäksi tutustutaan muihin monipuolisesti bändisoittimiin (rummut ja koskettimet) tavoitteena yhteissoitto ja siihen liittyvä moniääninen laulu. Yhteissoittoa harjoitellaan myös muilla soittimilla (esim. laattasoittimet ja boomwhackers). Myös oppilaiden omia soittimia pyritään hyödyntämään yhtyesoitossa. Musiikkitieto Yläkoulun musiikkiluokkien aikana tehdään musiikkioppilaitoksen vaatimusten mukainen musiikkitiedon perustutkinto. Musiikkitiedon opiskeluun kuuluu länsimaisen musiikin eri tyylien tuntemus ja historia sekä analyyttinen musiikinkuuntelu esimerkiksi partituuria seuraten. Lisäksi tavoite on että musiikkiluokkalainen saavuttaisi musiikkioppilaitoksen musiikin perusteet 2 oppisisällön mukaisen musiikin teorian tason. Soitinopintoja tekeville pyritään yhteistyössä Kuula-opiston kanssa järjestämään myös musiikin perusteet 3 tason opetusta, tämä edellyttää kuitenkin luokka-asteen jakamista tasoryhmiin teoriatunnin osalta. Musiikkitietoa yhdistetään käytännönläheisesti soitettaviin ja kuunneltaviin kappaleisiin. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla opetussuunnitelmaan kuuluu myös esitelmien ja tutkielmien teko. Omaa musiikillista paikallistuntemusta lisätään tutustumalla paikkakunnan musiikillisiin tahoihin ja

14 14 toimijoihin esimerkiksi vierailujen avulla joko niin, että vieras kutsutaan koululle tai että itse lähdemme vierailulle. Esiintymiset Kaikille musiikkiluokkalaisille tulisi antaa mahdollisuuksia esiintymiskokemuksiin. Tämä tapahtuu konserttien, juhlien sekä pienempien esiintymisten kautta. Erityisenä hankkeena on ollut yhdeksännen luokan päättötyö ; konsertti tai musikaali jonka oppilaat itse suunnittelevat, toteuttavat ja esittävät mahdollisimman itsenäisesti yhdenksännen luokan kevällä, luokan oman valinnan mukaan. Samalla pyrkimyksenä on kasvattaa oppilaiden omaa vastuuta esiintymisten toteutuksesta ja onnistumisesta. Oppisisällöt Kuuntelutaidon harjoittelu, mukana joka luokka-asteella, musiikinopiskelun kulmakivi: Oma kuuntelu ääniympäristö; sen tiedostaminen ja analysointi itsearviointi ja oman osuuden hahmottaminen ryhmässä muiden kuuntelutaito yhteismusisointitilanteessa rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen Tunnistava kuuntelu orkesterin soittimet ja niiden sointivärit eri aikakausien, kulttuurien, maiden ja tyylisuuntien musiikkia sekä tekijöitä suomalainen musiikki Kriittinen kuuntelu keskustelu ja kriittinen ilmaisu Sisällöt luokittain 7 lk Yhteisenä oppiaineena opetettavan tuntimäärä (1h) Sisältö ja tavoitteet Löytyvät opetussuunnitelmasta kaikille yhteisten oppiaineiden kohdalta. Arviointi (kriteerit arvosanalle 8) Arviointi yhteisen opetussuunnitelman päättöarvioinnin kriteerien mukaan 7 lk Valinnaisena opetettava Musisointi 1h/vko Laulaminen Soittaminen terve äänenkäyttö äänenmurros lauluyhtyeet ja kokoonpanot ja/ tai musiikkiluokkakuoro yhteissoitto- ja yhtyesoittotaito: kitaraan ja Musisointi- ja musiikkitieto kursseista kummastakin oma arvosanansa, joka perustuu painotetulle opetukselle määriteltyihin vaativampiin tavoitteisiin. Tavoitteena jatkumo läpi musiikkiluokan, jonka aikana pyritään asteittain kohti musiikkiluokkien valinnaisten kurssien päättöarvosanoja (yhdeksännen luokan viimeistä arvosanaa).

15 15 Musiikkitieto 1h/vko 7lk tavoitteet: muihin bändisoittimiin tutustuminen ja alkeet eri kokoonpanot musisointitilanteessa oman soittimen käyttö yhteismusisoinnissa mahdollisuuksien mukaan Musiikillinen keksintä ******* Musiikin teoria omien musiikillisten ideoiden tuottaminen Musiikkioppilaitoksen musiikin perusteet 2 kurssin oppisisältö (mahdollisuus suorittaa tutkinto) Musiikkitietous ****** länsimaisen musiikin kehittyminen (tyylikaudet) : Renessanssi, barokki soitinmusiikki ja sävellysten muotorakenteet vieraat musiikkikulttuurit pyrkii rakentavan kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan omaa ja muiden musisointia sekä ääniympäristöään oppii ymmärtämään, analysoimaan ja käyttämään seitsemännellä luokalla oppimiensa musiikkiasioiden elementtejä; rytmiä, melodiaa, harmoniaa, dynamiikkaa ja sointiväriä musiikin rakentumisessa sekä niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan osallistuu esiintymistilaisuuksiin ja oppii ottamaan vastuuta niistä oppii ymmärtämään jotakin siitä, miten musiikki vaikuttaa ihmisen tunteisiin Seitsemännen luokan oppilas: osallistuu moniääniseen lauluun ja pysyy ryhmän mukana omassa äänessään osaa keskittyneesti kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan tunnistaa keskeisen länsimaisen musiikin soittimia tunnistaa ja erottaa länsimaisen musiikin lajeista renessanssin ja barokin tyylejä, keskeisiä säveltäjiä ja heidän musiikkiaan tietää ja tuntee joidenkin eri maiden ja kulttuurien musiikkia pystyy esiintymään osana ryhmää erilaiselle yleisölle 8lk Valinnaisena opetettavat Musisointi 2h/vko Laulaminen Soittaminen terve äänenkäyttö äänenmurros lauluyhtyeet ja kokoonpanot ja / tai musiikkiluokkakuoro Kahdeksannen luokan oppilas osallistuu moniääniseen lauluun ja pysyy ryhmän mukana omassa äänessään hallitsee jonkin rytmi- tai orkesterisoittimen niin,

16 16 Musiikkitieto 2h/vko 8lk tavoitteet: yhteissoitto- ja yhtyesoittotaito: basson ja kitaran soiton syventämistä, bändisoitinten käyttöä yhteissoitossa eri kokoonpanot musisointitilanteessa oman soittimen käyttö yhteismusisoinnissa mahdollisuuksien mukaan Musiikillinen keksintä ****** Musiikin teoria omien musiikillisten ideoiden tuottaminen musiikkiteknologia mahdollisuuksien mukaan Musiikkioppilaitoksen musiikin perusteet 2 kurssin kertausta Pitemmälle ehtineille pyritään järjestämään mahdollisuus musiikin perusteet 3 tason opiskeluun yhdessä Kuula-opiston kanssa; tasoryhmät Musiikkitietous ****** länsimaisen musiikin kehittyminen (tyylikaudet) : Klassismi ja Romantiikka soitinmusiikki ja sävellysten muotorakenteet Näyttämömusiikki Suomen musiikkielämä ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla, erityisesti laulamisessa ja itselleen tutuimmissa soittimissaan oppii rakentavan kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan omaa ja muiden musisointia sekä ääniympäristöään oppii ymmärtämään, analysoimaan ja käyttämään kahdeksannella luokalla oppimiensa musiikkiasioiden elementtejä; rytmiä, melodiaa, harmoniaa, dynamiikkaa ja sointiväriä musiikin rakentumisessa sekä niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan osallistuu esiintymistilaisuuksiin ja ottaa vastuuta niistä oppii ymmärtämään jotakin siitä, miten musiikki vaikuttaa ihmisen tunteisiin että pystyy osallistumaan yhteissoittoon osaa keskittyneesti kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan tunnistaa keskeisen länsimaisen musiikin soittimet tunnistaa ja erottaa länsimaisen musiikin eri lajista renessanssin, barokin, klassismin ja romantiikan tyylejä, keskeisiä säveltäjiä ja heidän musiikkiaan tuntee keskeistä suomalaista musiikkia, sen historiaa, säveltäjiä ja musiikkielämää osaa käyttää keskeistä musiikin käsitteistöä musiikissa ja kuuntelussa osaa laaja-alaisesti lauluja soitto-ohjelmistoa pystyy esiintymään osana ryhmää erilaiselle yleisölle sekä pyrkii ottamaan vastuuta esiintymisen onnistumisesta omalta osaltaan

17 17 9 lk Valinnaisena opetettavat Musisointi 2h/vko Musiikkitieto 2h/vko 9lk tavoitteet: Laulaminen Soittaminen terve äänenkäyttö lauluyhtyeet ja kokoonpanot ja/tai kuoro oma ääniala yhteissoitto- ja yhtyesoittotaito (kitara, luokkasoittimet, oma soitin) eri kokoonpanot musisointitilanteessa Musiikillinen keksintä omien musiikillisten ideoiden tuottaminen musiikkiteknologia mahdollisuuksien mukaan 9. luokan päättötyönä oma projekti, esimerkiksi konsertti, musiikkinäytelmä tai musikaali tms. ******** Musiikin teoria teoriatiedon ylläpito ja soveltaminen käytännön musisointiin Musiikkitietous ********** länsimaisen musiikin kehittyminen (tyylikaudet): Impressionismi, modernin musiikin ilmiöitä soitinmusiikki ja sävellysten muotorakenteet rockin ja jazzin vaiheet ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla, erityisesti laulamisessa ja itselleen tutuimmissa soittimissaan oppii rakentavan kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan omaa ja muiden musisointia sekä ääniympäristöään oppii ymmärtämään, analysoimaan ja käyttämään musiikin elementtejä; rytmiä, melodiaa, harmoniaa, dynamiikkaa ja sointiväriä musiikin rakentumisessa sekä niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan sekä saa sellaiset tiedot länsimaisen musiikin kehittymisestä, että pystyy suorittamaan ennen päättöarviointia Yhdenksännen musiikkiluokan oppilas: osallistuu moniääniseen lauluun ja pysyy ryhmän mukana omassa äänessään hallitsee jonkin rytmi- tai orkesterisoittimen niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon itsenäisesti osaa keskittyneesti kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan tunnistaa keskeisen länsimaisen musiikin soittimet tunnistaa ja erottaa länsimaisen musiikin eri lajeja sekä eri aikakausien tyylipiirteitä, keskeisiä säveltäjiä ja heidän musiikkiaan tuntee keskeistä suomalaista musiikkia, sen historia, säveltäjiä ja musiikkielämää tietää ja tunteen eri maiden ja kulttuurien musiikkia osaa käyttää keskeistä musiikin käsitteistöä musiikissa ja kuuntelussa osaa laaja-alaisesti lauluja soitto-ohjelmistoa pystyy esiintymään osana ryhmää erilaiselle yleisölle sekä pystyy ottamaan vastuuta esiintymisen onnistumisesta omalta osaltaan

18 18 musiikkioppilaitosten mukaisen musiikkitiedon peruskurssin osallistuu esiintymistilaisuuksiin ja ottaa vastuuta niistä ja niiden onnistumisesta omalta osaltaan, erityisesti 9. luokan päättötyönä tehtävän oma projektin tekemiseen oppii ymmärtämään jotakin siitä, miten musiikki vaikuttaa ihmisen tunteisiin 3.6 Tuntijako Vöyrinkaupungin koulussa Tuntijako musiikkiluokilla YHTEISET AINEET Viikkotunteja Viikkotunteja eri luokka-asteilla yläasteella Äidinkieli ja kirjallisuus A1 kieli 3. luokalta A2 kieli 5. luokalta tai B1 kieli 7. luokalta Matematiikka Biologia / Maantieto Fysiikka / Kemia Uskonto tai elämänkatsomustieto Historia / Yhteiskuntaoppi Terveystieto 3 1,5 1,5 - Musiikki Kuoro Kuvataide Kotitalous Käsityö Liikunta Oppilaanohjaus 2 0,5 0,5 1 YHTEISET AINEET YHTEENSÄ VALINNAISET AINEET KAIKKI YHTEENSÄ Tuntijako muilla luokilla YHTEISET AINEET Viikkotunteja Viikkotunteja eri luokka-asteilla yläasteella Äidinkieli ja kirjallisuus A1 kieli 3. luokalta A2 kieli 5. luokalta tai B1 kieli 7. luokalta Matematiikka Biologia / Maantieto Fysiikka / Kemia

19 19 Uskonto tai elämänkatsomustieto Historia / Yhteiskuntaoppi Terveystieto 3 1,5 1,5 - Musiikki Kuvataide Kotitalous Käsityö Liikunta Oppilaanohjaus 2 0,5 0,5 1 YHTEISET YHTEENSÄ VALINNAISET AINEET KAIKKI YHTEENSÄ luku Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lukujen4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on perustana paikallisenopetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännöntoteuttamiselle. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä5. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia6. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja

20 20 oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista7. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista8. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta9. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus10. Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan. Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 5 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 7 Perusopetuslaki 4 3 mom. 8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 1, 2, ja 4 mom. 9 Perusopetuslaki 4 1 mom. (1288/1999) 10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom. 11 Perusopetuslaki 17 5 mom. (642/2010) 4.1 YLEINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelu-

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA...

1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 1 VÖYRINKAUPUNGIN KOULU 2008 VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2008 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:... Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...1 Yleistä opsin laatimisesta...3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...3

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Sivistystoimen lautakunta 14.6.2004 86 Voimassa 3. - 7. luokilla 1.8.2004 alkaen 8. luokilla

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA

EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA EURAN KUNNAN PERUSOPETUS- SUUNNITELMA Määräys 1/011/2004 Määräys 2/011/2004 Määräys 3/011/2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA päivitetty 26.9.2012 1 Sisällys 1. Opetussuunnitelma... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5 PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Vesilahden kunta 1. luku Opetussuunnitelma 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. perusteiden muutokset ja täydennykset 1 Määräys 1/011/2004 Määräys 2/011/2004 Määräys 3/011/2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA IMATRALLA

KASVUA JA OPPIMISTA IMATRALLA KASVUA JA OPPIMISTA IMATRALLA OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET 2014 OPETUSHALLITUS 2 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 1. Opetussuunnitelma 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 3 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio

SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio 1 SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio 1 Opetussuunnitelma... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2 Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

EURAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

EURAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA EURAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Kasvatus- ja opetuslautakunta 8.6.2011 55 Kasvatus- ja opetuslautakunta 14.12.2011 98 Kasvatus- ja opetuslautakunta 13.6.2012 50 Määräys 1/011/2004 Määräys

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

NOUSIAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 1 NOUSIAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Opetussuunnitelma hyväksytty koulutuslautakunnassa 29.8.2011 80 Liitteet hyväksytty koulutuslautakunnassa 20.9.2011 97 2 NOUSIAISTEN

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2012 Sisällys 1 luku Opetussuunnitelma... 3 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2 luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA

PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Hyväksytty lautakunnassa 28.5.2008 Muutokset hyväksytty 28.10.2009 Elisenvaaran koulun osalta päivitetty syyskuussa 2011 (muutokset/lisäykset punaisella) 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio

SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio 1 SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio 1 Opetussuunnitelma... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2 Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 Opetussuunnitelman perusteiden teksti on kirjoitettu Times New Roman fontilla. Paikallisen opetussuunnitelman teksti on

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio

Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio TURUN KAUPUNKI Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 31.3.2004 päivitetty 8.10.2008 päivitetty 16.9.2010 päivitetty 2.2.2011 2 Sisällys:

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. vuosiluokat 1-9

KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. vuosiluokat 1-9 KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA vuosiluokat 1-9 01.08.2012 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. Opetuksen

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Päivitetty: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 24.10.2012. Ruskon kunnan opetussuunnitelma 1.8.2011-

Päivitetty: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 24.10.2012. Ruskon kunnan opetussuunnitelma 1.8.2011- Päivitetty: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 24.10.2012 Ruskon kunnan opetussuunnitelma 1.8.2011- 1 OPETUSHALLITUS UTBILD NINGSSTYRELSEN DNO 1/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PAIKALLISET KIRJAUKSET KURSIIVILLA Tehostetun- ja erityisen tuen osuus täydennetty 2011 SISÄLTÖ 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui VALTAKUNNAN JA KIRKKONUMMEN opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop KUNNAN

Lisätiedot

Vantaan musiikkiluokkien ainekohtainen opetussuunnitelma

Vantaan musiikkiluokkien ainekohtainen opetussuunnitelma Vantaan musiikkiluokkien ainekohtainen opetussuunnitelma Sisältö Musiikkiluokat Vantaalla - Mitä tarkoitetaan musiikkiluokilla? - Ainekohtaisen OPS:n rakenteen esittely ja tarkistuspisteet - arviointi

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset koskien lukuja: Luvussa 1 on muuttunut alaluku 1.2. Lukuun 2 on lisätty uusi alaluku. Luvun

Lisätiedot

Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun perusopetuksen opetussuunnitelma

Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun perusopetuksen opetussuunnitelma 1 1 Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun perusopetuksen opetussuunnitelma 2 2 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Päivitetty 20.5.2014 Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Liedossa... 1 1.2 Opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...4 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA...4 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ...4

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Koillisreitin opetussuunnitelma. Yhdessä sovussa toimien toinen toistamme kunnioittaen sekä kannustaen opimme, työstä iloiten.

Koillisreitin opetussuunnitelma. Yhdessä sovussa toimien toinen toistamme kunnioittaen sekä kannustaen opimme, työstä iloiten. Koillisreitin opetussuunnitelma Yhdessä sovussa toimien toinen toistamme kunnioittaen sekä kannustaen opimme, työstä iloiten. Rohkeasti työhön tartumme ja vastuuta kannamme; siten suuriksi kasvamme. Yhteistyössä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot