Kemi KEMIA. NAISkemistin. REACHjohtajat HIKINEN TEOPAL. Afrikan toivona. kivinen tie. jälkiistunnossa. testausurakka. edessä TÄSSÄ NUMEROSSA:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemi KEMIA. NAISkemistin. REACHjohtajat HIKINEN TEOPAL. Afrikan toivona. kivinen tie. jälkiistunnossa. testausurakka. edessä TÄSSÄ NUMEROSSA:"

Transkriptio

1 3/2010KEMIA Kemi TÄSSÄ NUMEROSSA: KEMIA Afrikan toivona vaa at ja analysaattorit tunnistat NAISkemistin kivinen tie luotettavuudesta laadukkuudesta REACHjohtajat jälkiistunnossa HIKINEN testausurakka edessä kestävävyydestä Ota askel parempaan - jopa 5 vuoden takuu. TEOPAL asiakaspalvelu@teopal.fi tarkkuudesta (c) EmmuliProduction _HeLi

2 LUT Centre for Separation Technology [ Expertise in Separation Technology ] UUSI LAUDA ECO Lauda ECO -termostaatit jatkavat menestyksekkään Ecoline-sarjan jalanjäljillä, mutta tekevät kaiken vielä entistäkin paremmin. Valitsetpa SILVER- tai GOLD-version, saat aina kaikki ECO-malliston tärkeimmät edut: Laaja lämpötila-alue Helppokäyttöiset valikkotoiminnot Vahva kiertopumppu, jonka nopeus on säädettävissä Ohjelmointitoiminto USB-liitäntä vakiona ja optiona erilaisia liitäntämoduleita Upcoming events: NYM12-12th Network Young Membrains, Lappeenranta, June 7-9, 2010 More information: 13th Nordic Filtration Symposium, Lappeenranta, June 10-11, 2010 More information: Tarkemmat tiedot löydät osoitteesta The Right Temperature Worldwide Lisätiedot: Antti Jokipii, gsm , antti.jokipii@berner.fi Heikki Suortti, gsm , heikki.suortti@berner.fi

3 Teknologiasta liiketoimintaa Tehokkuutta prosessiteollisuuteen ja kestävää ympäristökehitystä uusia tuotteita, menetelmiä ja prosesseja ympäristönäkökulmat huomioiden kokeellista osaamista erilaisissa tutkimusympäristöissä ja tehdasolosuhteissa, sekä tätä tukevaa mallinnusta ja simulointia mittalaitteiden kehitystä prosessien ja tuotteiden laadun valvontaan asiantuntija- ja laboratoriopalveluja menetelmäkehitykseen, ongelmien ratkaisuun ja vaativaan analytiikkaan Lue lisää: Teknologia- ja liiketoimintaennakointi Strateginen tutkimus Tuote- ja palvelukehitys IPR ja lisensointi Asiantuntijaselvitykset, testaus, sertifiointi Innovaatio- ja teknologia johtaminen Teknologiakumppanuus ILMOITUS Hiilijalanjälki pienemmäksi kunnostetuilla tynnyreillä Kunnostettavan tynnyrin hiilijalanjälki on eri prosessivaihtoehdoissa vähintään kaksi ja parhaimmillaan yli kolme kertaa pienempi kuin kertakäyttöisen tynnyrin. Tämä käy ilmi tuoreesta elinkaaritutkimuksesta, jossa Euroopan johtaviin ympäristöntutkimusyhtiöihin kuuluva Tauw vertasi uudelleenkäytettävän tynnyrin ja kertakäyttöisen tynnyrin hiilidioksidipäästöjä. Nykyään Euroopassa käytetään vuosittain noin 60 miljoonaa tynnyriä. Hiilijalanjäljen suuruudella on siis erittäin iso merkitys. Osa tynnyreistä päätyy edelleenkin romuliikkeiden kautta vastoin lainsäätäjän tarkoitusta puhdistamattomina murskaukseen ja edelleen terästehtaille. Näin jätetynnyrit päätyvät hallitsemattomina riskeinä ihmisille ja ympäristölle uudelleen prosessointiin. Tuore tutkimus tukee uudelleenkäytettävän ja kertakäyttöisen tynnyrin aiemmin tehtyä elinkaariarviointia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Aiemman tutkimuksen mukaan uudelleenkäytettävien tynnyreiden kokonaisenergiavaatimus on Euroopassa keskimäärin 63 % pienempi kuin kertakäyttöisillä. Myös kiinteää jätettä syntyy tynnyreitä uudelleen käytettäessä noin kolme neljä kertaa vähemmän. Onni Forsell Oy:n asiakkaat voivat olla varmoja siitä, että tynnyrit aina puhdistetaan ja useimmiten myös kunnostetaan uudelleen käyttöön. Parhaimmillaan tynnyri kiertää teollisuudessa 5 6 kertaa. Tynnyrien sisältämät epäpuhtaudet kerätään talteen ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Meillä on jo vuodesta 1999 ollut Suomessa alan ainoat ympäristö- ja laatusertifikaatit. Onni Forsell Oy on mukana kehittämässä alan toimintaa myös eurooppalaisissa järjestöissä. Olemme ainoana suomalaisena mukana eurooppalaisten tynnyri- ja konttipesuloiden kattojärjestössä SERREDissä. Asiakkaillamme on aina alan paras tieto ja palvelu saatavilla. Voit pyytää lisätietoa tutkimustuloksista allekirjoittaneelta. Onni Forsell Oy:n yhteistyökumppanina voit olla varma ekotaseesi vahvistumisesta. Yhteistyöterveisin Onni Forsell Oy Jouko Forsell toimitusjohtaja Onni Forsell Oy Jussilantie 5, Rajamäki Puh. (09) TYNNYRIEN KÄSITTELYLAITOS PALVELUKSESSANNE.

4 SISÄLLYS 6 Afrikan toivona Luonnon ja kasvien kemia Miika Vähämaa 10 TÄTÄ MIELTÄ Suomen innovaatiopolitiikka tarvitsee ammatillisia järjestöjä Lars Miikki 12 Kirjoituskilpailun satoa Nuoren kemistin kivinen tie Tänne ei naisia oteta! Sirkka Tiusanen 16 Ajankohtaista Reach-ongelmia mietitään nyt Johtajien jälki-istunnossa Arto Jokinen Kevät toi Siitepölyn ja allergiat Arja-Leena Paavola 18 Uutisia 23 NÄKÖKULMA Pyhä sertifiointi Anja Nystén 23 KEMIA SILLOIN ENNEN 24 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 28 Tutkijakin tarvitsee Kunnon työkalut Päivi Ikonen 30 Ympäristö voi olla Myrkkyä ihmiselle Hannu Kiviranta 32 Kemikaalien riskienhallinta hajanaista yritysverkostoissa Ulkoistaminen heijastuu turvallisuuteen Minna Nissilä ja Yngve Malmén 36 Nanomateriaalien matkan pää Hyppy tuntemattomaan? Toni Andersson ja Paula Jokela 38 REACH Kemikaalit syynissä Vaihtoehtoina tiedonmetsästys tai testaus Päivi Ikonen 40 Satatuhatta vuotta ydinjätettä Loppusijoitus turvallisemmaksi kemiallisella mallinnuksella Sanna Alajoki 42 Teollisuus kehittämässä kemian opetusta Anna-Liisa Pirhonen 4 KEMIA 3/2010 Sirkka Tiusasen albumi kuvat: Miika Vähämaa Scanstockphoto Naiskemisti oli vielä 1970-luvulla teollisuudelle hankala tapaus, kertoo Sirkka Tiusasen kutkuttava kilpakirjoitus. (s. 12) Nanomateriaalista valmistettu lumilauta kestää pitkään, mutta mitä laudalle pitäisi tehdä, kun viimeinenkin hyppy on hypätty? Kysymys on osoittautunut visaiseksi sekä tutkijoille että viranomaisille. (s. 36) Scanstockphoto Afrikkalaisen kemiantutkimuksen haasteena on rahan ja välineiden niukkuus, vahvuutena rikas ja monimuotoinen luonto. (s. 6) Ympäristömyrkyt kertyvät rintamaitoon. Kuinka turvallista ravintoa vastasyntyneelle suomalaisäitien maito on, selviää sivulta Tutkijat eroon myyntikammosta Biotohtorit oppimassa liiketoimintaa Sirpa Pietilä 45 TUOTEUUTISIA 46 KOKOUKSIA, TAPAHTUMIA Euroopan nuoret kemistit mukaan kemian vuoteen Helena Laavi 47 Keemikko Parisuhteita 48 ULKOMAILTA 50 HENKILÖUUTISIA 55 TULEVIA TAPAHTUMIA 56 SEURASIVUT 58 PUOLET PETÄJÄISTÄ Liemivoimaa ja namimuruja Pekka T. Heikura 59 VIHREÄT SIVUT

5 Pääkirjoitus 29. huhtikuuta 2010 KEMIA Kemi Vol. 37 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Sauli Ilola Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 45 euroa, Prenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2010 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto/TKK Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Painos Upplaga Printing order Forssan Kirjapaino, Forssa 2010 ISO 9002 Siivetönnä en voi lentää Myötätuntoni kaikille, joiden matkat Islannin tulivuorenpurkaus sekoitti! Tuhannet luonnonvoimien yllättämät pyrkivät eri reittejä kotiin samaan aikaan, kun monet muut nielivät pettymystään odotetun matkan peruuntumisesta. Oma lentomatkailuni on aina sujunut enemmän tai vähemmän kaaoksen merkeissä. Kuulun niihin, jotka eivät tunne oloaan kovinkaan kotoisaksi yli viiden metrin korkeudella maan pinnasta. Parhaimmillaan lennot ovat sujuneet kivassa porukassa ja hyvässä säässä jokseenkin kivuttomasti. Pahimmillaan olen pelännyt kuollakseni, kuten kohti Syltin saarta myrskyssä puksuttaneessa pikkukoneessa, jossa lentoemäntä matkustajia rohkaistakseen virnisteli ja heilutteli käsiään T-asennossa kuin Tuntemattoman sotilaan sankarit marskin syntymäpäivänä kunnes kaatua rojahti käytävälle myrskypuuskan ravistellessa konetta kuin dry martinia. Koska matka sujuu jouheimmin jutellessa, olen ottanut reippaasti kontaktia myös satunnaisiin vierustovereihin. Hermostuksissa tosin saattaa puhua nopeammin kuin ajatella. Oletteko tekin matkalla Hampuriin? ei ehkä ole intelligentein avausrepliikki Helsinki-Hampuri-lennolla, edes saksaksi. Lentokentillä olen harrastanut tahatonta säntäilyä. Düsseldorfissa erkaannuin turvatarkastuksen jälkeen etsimään naistenhuonetta ja jätin passini ja tavarani seurueemme haltuun. Kun seuraavan kerran sain katsekontaktin ällistyneisiin seuralaisiini, välissämme oli pleksilasi ja olin jollain ilveellä onnistunut päätymään turvatarkastuksen väärälle puolelle. Tukholmassa syöksyin suoraan jatkolennon putkeen ja ensimmäisten joukossa paikalleni koneen takaosaan. Pohdiskelin matkanjärjestäjän säästölinjausta muilla lennoilla olin ollut bisnesluokassa kun ruotsalaisrouva väitti paikan kuuluvan itselleen. Kaivoin lippuni ja totesin paikkanumeroni kyllä löytyvän siitä lähtöportin numeron kohdalta. Ei kun ylös ja luontevasti hymyillen vastavirtaan. Vierustoveri vilkaisi kummastuneena, kun puskin takavasemmalta paikalleni ja ponkaisin saman tien vieteriukon tavoin ylös: käsipakaasi oli unohtunut hattuhyllylle. Kommellusten sattuessa olen lohduttanut itseäni muistuttamalla, että aina on kotia päästy. Sitä samaa toivon kaikille lukijoille. Hyvää Wappua! Antti Mannermaa 3/2010 KEMIA 5

6 Afrikan toivona Luonnon ja ka Afrikkalaiselta kemiantutkimukselta puuttuu kaikkea: rahaa, laitteita ja kansainvälisiä kontakteja. Tutkijat kuitenkin uskovat, että juuri kemia voi nostaa köyhän maanosan jaloilleen. Teksti ja kuvat: Miika Vähämaa Kenian pääkaupungin Nairobin keskustasta, vehreiden lehvien ja vangitsevan kauniiden kukkien keskeltä löytyvät Nairobin yliopiston kemian laitoksen vaaleakiviset rakennukset. Viileissä sisätiloissa toimii yleisafrikkalaisen kemianverkoston PACN:n (Pan Africa Chemistry Network) toimisto, josta pyöritetään kemian alan tutkimusja koulutustapahtumia eri puolilla laajaa maanosaa. Siellä vieraileva saa heti alkajaisiksi kuulla yllättävän teesin. Tiede, jota eniten tarvitaan Afrikan ongelmien ratkomiseen, on kemia. Ennen kaikkea sellainen kemia, jota tutkimus ei ole vielä kyennyt hyödyntämään tai löytämään, sanoo Nairobin yliopiston kemian professori Shem Wandiga, joka myös johtaa kaupungissa toimivaa tiede- ja innovaatiokeskusta. Afrikkalaisen yhteiskunnan kehitys edellyttää, että tutkijat löytävät oikeat ratkaisut, Wandiga korostaa. Myös muut PACN-verkoston kemistit vakuuttavat, että juuri kemia on tutkimuksen ala, joka nostaisi Afrikan nopeimpaan kehitykseen. Väite saattaa kuulostaa liioitellulta, sillä esimerkiksi juuri Keniaa leimaavat monet yhteiskunnalliset pulmat. YK arvioi vuosituhannen alussa, että joka kolmas Nairobin asukas on jossain vaiheessa elämäänsä joutunut ryöstön uhriksi. 6 KEMIA 3/2010

7 svien kemia Afrikan luonto on uskomattoman rikas ja monimuotoinen. Sarvikuonoon voi törmätä esimerkiksi kenialaisessa Nakuru-järven kansallispuistossa. 3/2010 KEMIA 7

8 Kakamegan rehevä sademetsä on kenialaisten kasvien kemian tutkijoiden aarreaitta. mahdollisuuksista valtaosa on vielä hyödyntämättä. Myös alan kemiallinen tutkimus on käytännössä olematonta. Kasveissa ja luonnon kemikaaleissa on valtava käyttämätön potentiaali. Valitettavasti afrikkalainen kemia ei ole vielä päässyt edes alkuun niiden perustutkimuksessa, Midiwo harmittelee. Midiwon mukaan kemian perustutkimus on Afrikassa valjastettu käytännössä kokonaan yritysmaailman tarpeisiin. Se on rajoittanut tutkimuksen luovuutta ja kohdentumista paikallisiin, juuri omaa maanosaa koskettaviin ilmiöihin. En tietenkään vähättele teollisen kemian merkitystä, mutta toivon, että tulevaisuudessa pääsemme tekemään paikallisten luonnonkemikaalien tutkimusta selvästi enemmän kuin nyt, professori sanoo. Monimuotoisuuden mahdollisuudet Professori Wandigan rohkea kannanotto kemian puolesta saa kuitenkin tukea muun muassa David Lawrencelta, joka toimii kansainvälisen kasvinsuojeluaineita jalostavan ja tuottavan suuryhtiön Syngentan tutkimuspäällikkönä. Talouskasvun ytimessä Afrikassa on kestävä maatalous. Monet maat kärsivät nälänhädästä, koska maatalous junnaa paikoillaan, Lawrence sanoo. Yleisafrikkalainen kemianverkosto PACN Hänen mukaansa maanosa tarvitsee ennen kaikkea tutkijoita, joilla on riittävästi paikallistuntemusta maatalouden tieteelliseen kehittämiseen, ja kemia kuuluu tieteenaloihin, joiden avulla viljelykasvien tuotantoa voidaan edistää. Rehevän mantereen voisi kuvitella olevan kasvien kemian mekka jo nyt. Nairobin yliopiston toinen kemian professori Jacob Midiwo kuitenkin kertoo, että afrikkalaisen luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin tarjoamista Perustettiin Britannian kemianseuran RSC:n aloitteesta Lontoossa loppuvuodesta Keskustoimisto Kenian Nairobiin maaliskuussa 2008, sen jälkeen toimipisteet myös Etiopian Addis Abebaan sekä Etelä-Afrikan Johannesburgiin ja Kapkaupunkiin. Aktiviteetteja vuonna 2008: ensimmäinen kansallinen kemian kilpailu kenialaisissa kouluissa, ensimmäisen kemian opettajien työpaja Nairobissa, biodiversiteettikonferenssi Nairobissa. Vuonna 2009: Afrikan kemianseurojen kongressi Egyptin Kairossa, kestävän kehityksen ja vihreän kemian työpaja Kongon Kinshasassa, vesikemian konferenssi Nairobissa. Vuonna 2010: kestävän analyyttisen kemian konferenssi Marokon Mohammediassa, PACN:n ensimmäinen vihreän kemian kongressi Addis Abebassa. Yhteystiedot: Ruth Odhiambo, University of Nairobi, Chemistry Department P.O. Box 30197, Nairobi, Kenya Puh Sähköposti automaattisen palvelimen kautta osoitteesta: > Members > Networking > International Activities > Pan Africa > African Hubs > Kenyan Hub Lisää yhteyksiä muualle kaivataan PACN-verkosto perustettiin Ison-Britannian kemianseuran Royal Society of Chemistryn (RSC) aloitteesta tukemaan afrikkalaista kemian alan tutkimusta ja koulutusta. Alkusysäys hankkeelle tuli RSC:n toisesta projektista, jossa seuran kemian tiedejournaalit vuonna 2006 avattiin afrikkalaisten yliopistojen ja kirjastojen ilmaiseen käyttöön. RSC on myös julkaissut netissä oppikirjansa Access to Chemistry, josta voi itseopiskella kemian perusteet. Nyt afrikkalaisyliopistot paitsi rahoittavat verkoston avulla kemian koulutusta ja työpajoja yrittävät myös tehostaa alan viestintää. PACN:n toimiston hallinnosta vastaavan kemistin Ruth Odhiambon toiveena on, että verkosto avaisi enemmän yhteyksiä länsimaisiin yliopistoihin. Se tukisi tohtorintutkintoaan Nairobin yliopistossa valmistelevan Odhiambon omiakin tulevaisuuden suunnitelmia. Esimerkiksi juuri Afrikan kasvien kemiassa on todella paljon tutkimatonta. Haaveeni on perustaa oma perustutkimukseen keskittyvä ryhmä mikä tällä hetkellä on tosiaan vain haave, Odhiambo naurahtaa. Aivan liian vähäiset kontaktit maanosan ulkopuolelle ovat kuitenkin keskeinen ongelma afrikkalaisten yliopistojen kemiantutkimuksessa ja myös -opetuksessa. Olemme varmasti olleet liian arkoja ottamaan yhteyttä muualle. On totta, et- 8 KEMIA 3/2010

9 Opiskelupaikka Nairobin yliopistossa on kenialaisnuorille arvokas asia. Kemian laitoksen opiskelijat ovat erityisen ylpeitä tulevasta ammatistaan. tä usein on odotettu jonkun huomaavan meidät, eikä toisinpäin. Täytyy sanoa, ettei minullekaan ole tullut mieleen etsiä maailmalta kontakteja, jotka olisivat kiinnostuneita samoista tutkimusaiheista. Internetin aikakaudella kiinnostavat tutkijat ja tutkimusryhmät olisi kuitenkin helppo löytää ja lähettää heille viestiä, vai kuinka? Moni voisi varmaankin kiinnostua ainakin vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia sähköpostitse, Odhiambo myöntää. Nuoren tutkijan väitöskirjan edistymisen hidasteena on ollut myös työskentely PACN:n toimistossa, mutta työtä on pakko tehdä, jotta saa opinnot rahoitettua. Useimmissa afrikkalaisissa yliopistoissa käytössä olevat lukukausimaksut rajoittavat potentiaalisten opiskelijoiden joukkoa ylipäätään. Monilla opiskelun mahdollistavat vain opintojen ja työn yhdistäminen tai stipendit. Ei yhtään kromatografia Ruth Odhiambon kanssa Nairobin yliopiston kemian laitosta kierrellessämme törmäämme tuon tuosta opiskelijoihin, jotka hääräilevät suurten tummien liitutaulujen reunustamissa luokissa valkoisissa laboratioriotakeissaan. Kemian opiskelijoille takki on paitsi tunnus oppialasta myös itsetuntoa ja yhteenkuuluvuutta nostattava symboli. Kun kurkistamme laitoksen laboratorioon, muistan professori Midiwon maininneen, että PACN aikoo jatkossa organisoida etenkin kaasukromatografian työpajoja. Pulmana kuitenkin on afrikkalaisen kemiantutkimuksen toinen polttava ongelma: laitteiden puute. Nairobin yliopisto ei omista ensimmäistäkään kromatografia. Moni tutkimus tyssää juuri tällaisiin käytännön asioihin, Odhiambo huokaa. Kaasukromatografialla olisi hyvin laajat käyttösovellukset ympäristöanalytiikassa ja yleisesti orgaanisessa analytiikassa. Ilman laitteita työtä ei kuitenkaan voi tehdä. Nairobissa tutkimus yleensä edellyttääkin yhteistyötä jonkin toisen, usein länsimaisen yliopiston kanssa. Tutkijoille se merkitsee kallista ja työlästä reissaamista. Me valmistelemme täällä teorian ja näytteet ja matkustamme sitten jonnekin tekemään kokeita ja mittauksia, Odhiambo kuvailee. Suomalainen vieras herättää uuden idean. Miksei vaikka Suomeenkin! Työ PACN-verkoston toimistossa ja väitöstutkimus pitävät kemisti Ruth Odhiambon kiireisenä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. 3/2010 KEMIA 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Suomen innovaatiopolitiikka tarvitsee ammatillisia järjestöjä GLOBAALIT markkinat tarjoavat sopeutumiskykyiselle ja tehokkaalle kansantaloudelle suuria mahdollisuuksia. Hallitusohjelman mukaan Suomen on kyettävä luomaan maailman kärkeen ulottuvia osaamiskeskittymiä ja varmistamaan, että talouteen syntyy kilpailukykyisiä, tuottavia työpaikkoja. Vuonna 2008 laaditun kansallisen innovaatiostrategian tavoitteena on monipuolistaa Suomen innovaatiopolitiikkaa ja sen toteutusta. Politiikalla vahvistetaan elinkeinoelämän, kansantalouden ja alueiden kilpailukykyä ja edistetään innovaatioiden hyödyntämistä. Strategiassa on yksi huolestuttava piirre: ammatillisilla järjestöillä ja yhdistyksillä ei näytä olevan roolia sen toimeenpanossa. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu yli puoli miljoonaa korkeasti koulutettua palkansaajaa ja ammatinharjoittajaa. Suomen tieteellisillä seuroilla on neljännesmiljoona henkilöjäsentä. Tätä joukkoa edustavilla organisaatioilla lienee jonkinlainen merkitys innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa. Ovatko nämä järjestöt niin itsestään selviä innovaatiotoimijoita, ettei niitä tarvitse lainkaan mainita? Vai voiko asia olla päinvastoin? Vai eivätkö järjestöt vain ole osanneet viestiä päättäjille itsestään? NIIN tai näin, ammatillisilla järjestöillä ja yhdistyksillä on nyt tuhannen taalan paikka kehittää toimintaansa ja itse aktivoida jäsentensä osaaminen vahvistamaan maamme tulevaisuutta. Siihen tarvitaan perinteisiä tiede- ja ammattikuntarajoja rikkovaa yhteistyötä ja yhdessä tekemistä, sillä työmaana on koko maapallo. Hallitusohjelman mukaan tarvitsemme myös uutta yhteisöllisyyttä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkiyttää ihmisen oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta. Ammatilliset organisaatiot verkottavat suuren osan maamme strategista osaamispääomaa, ja niiden jäsenet ovat vahvasti kiinnittyneet kansainvälisiin tiede-, asiantuntijaja liiketoimintaverkostoihin. Jäsenillä on myös hyvä mahdollisuus vaikuttaa työyhteisöjensä kehittymiseen innovatiivisiksi. Ennen kuin keksitään uusia yhteisöjä kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia. JÄRJESTÖJEN taas kannattaa edistää jäsentensä kansainvälistymistä entisestään ja pyrkiä verkottamaan ulkomailla työskentelevät suomalaiset maailmanlaajuisesti. Samalla lisätään osaamisemme kysyntää maailmalla ja luodaan pohjaa uuden yritystoiminnan syntymiselle. Järjestöjen olisi myös kannustettava jäseniään tieteidenvälisiin kohtaamisiin esimerkiksi määräaikaisin vierasjäsenyyksin. Ne oikeuttaisivat yhteen järjestöön liittyneen saamaan edulliseen hintaan toisenkin järjestön palveluita, kuten ammatillisia julkaisuja tai osallistumisoikeuden sen seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin. Suomeen järjestöjen tulisi yrittää houkutella ulkomaalaisia asiantuntijoita ja tarjota heille maksullinen järjestöpassi. Se oikeuttaisi vieraan käyttämään järjestöjen palveluita ja siten auttaisi häntä integroitumaan nopeammin suomalaisiin ammatti- ja tiedepiireihin. Jäsenilleen järjestöt voisivat yhdessä luoda ja tarjota uudentyyppisiä, innovaatioita ruokkivia tieteidenvälisiä kohtaamispaikkapalveluja. Ne voisivat edistää myös elinikäistä oppimista ja yrittäjyyttä. JÄRJESTÖJEN jäsenet keksivät varmasti lisää esimerkkejä. Uusien toimintamallien kehittäminen ei edellytä vuosikausien komiteamiettimistä. Ammatilliset järjestöt voivat omilla päätöksillään aloittaa yhteistyön ja palvelujen pilotoinnin nopeastikin. Tällaiseen kehittämistyöhön voisi hakea myös julkista kehittämisrahaa. Fiksusti suunniteltuina uudenlaiset tieteidenväliset yhteistyömallit maksavat itsensä takaisin ja lisäävät samalla järjestöjen vetovoimaa ja vaikuttavuutta. Olli Häkämies 10 Lars Miikki on kemian diplomi-insinööri, joka työskentelee vanhempana konsulttina tietoyhteiskunnan kehittämishankkeissa. Hän on myös Tekniikan Akateemisten liiton jäsenpalveluvaliokunnan varapuheenjohtaja.

11 HeraeusX3_BioRint_0509:Thermo 4/29/09 7:20 PM Page Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific Inc. and its subsidiaries. Do it with one glove tied behind your labcoat. Seal buckets with a simple one-handed snap. It s just one way Thermo Scientific centrifuges make your life easier because they re designed for the way you work. With superior performance, reliability and rotor support built-in it s the little things that are no small matter when it comes to keeping you happy and productive: Innovative and certified ClickSeal bucket sealing system: glove-friendly, one-handed snap-on covers replace screw caps and clips. Easy and secure AutoLock rotor management: exchange rotors in less than 3 seconds with the push of a button, switching from high capacity to high performance. Thermo Scientific Fiberlite carbon fiber rotors: speed, versatility and corrosion-resistant design to maximize performance. Getting the max out of your centrifuge shouldn t take extra work. To learn more about Thermo Scientific general purpose centrifuges, visit New! Thermo Scientific Heraeus Multifuge X3 centrifuges: Accelerate your research with increased capacity in the same bench space. Moving science forward

12 Työn muistot talteen Kirjoituskilpailun satoa Kylpylälomalle Toinen kirjoituskilpailun palkintona olleista hemmottelulomasista Sokos Hotel Flamingossa osui arvonnassa Sirkka Tiusaselle. Kilpailun järjestäjät onnittelevat! Nuoren kemistin kivinen tie Tänne ei naisia oteta! Vastavalmistunut kemisti osasi asiansa, mutta työnantajien mielestä tärkein puuttui ei korvien vaan jalkojen välistä. Sirkka Tiusanen Avioiduin 1970, jolloin minulla oli vielä orgaanisen kemian pro gradu kesken. Opiskelin Turun yliopistossa, mutta muutin Helsinkiin aviomieheni työpaikan vuoksi. Emme kumpikaan viihtyneet Helsingissä, joten mieheni haki työpaikkaa Raumalta, silloiselta Rauma-Repolan telakalta, jonne hänet kutsuttiinkin työpaikkahaastatteluun. Hän kertoi haastattelussa, että vaimo on juuri valmistumisvaiheessa, joten onko mahdollista, että vaimolle sitten valmistuttuaan löytyy paikka Rauma-Repolan paperi- ja sellutehtaalta? Rauma on kuitenkin niin pieni paikkakunta että sieltä tuskin löytyy muuta työtä kemistille. Mitä lie hänelle vastattu, mutta ainakin hän jäi siihen uskoon, että valmistuneelle kemistivaimolle kyllä tulee työpaikka löytymään. Niinpä muutimme Raumalle suureen Rauma-Repolan omistamaan talonpuolikkaaseen, ja minä viimeistelin graduani. Olisin oikeastaan nuorena ylioppilaana halunnut opiskella biologiaa, mutta se olisi merkinnyt opettajaksi ryhtymistä, ja sitä en suurin surminkaan halunnut, sillä tähtäsin teollisuuteen. NO, SITTEN valmistuin, ja paperit kainalossani marssin sellu- ja paperitehtaan johtajan puheille riemuissani, että tässä minä nyt sitten olen, ja minkälaista työtä te minulle tarjoatte? Tyrmistykseni oli sanoinkuvaamaton, kun vuorineuvos ilmoitti, ettei hän ole minusta kuullutkaan, ja että Rauma-Repola ei koskaan palkkaa aviopareja ei vaikka mieheni työskentelikin telakalla laivojen sähköistyksen parissa ja minä keittelisin sellua. Ja lisäksi vielä, jos aviopuolisoista nainen on töissä firmassa ja aviomies jossain muualla, menettäisimme oikeuden asua tehtaan asunnossa. Masentava keskustelumme päättyi reippaaseen toteamukseeni, että jaaha, siispä lähdemme pois Raumalta. KOTIIN kävellessäni palasi mieleeni muuan keskustelu Turusta kemian laitokselta. Eräs opiskelukaverimme oli valmistunut ja saanut työpaikan Harjavallasta Outokummulta. Hän oli tullut laitokselle pistäytymään ja tapaamaan vanhoja kavereitaan ja nyt muistin, kuinka sanoin hänelle iloisesti, että kait sinä sitten järjestät työpaikan minullekin kun minä valmistun? Mutta ällistyksekseni hän vastasi ikään kuin itsestäänselvyytenä: ei sinne naisia oteta. Se tuntui minusta ihan hullulta vastaukselta ja jätin sen ikään kuin vitsinä kommentoimatta. Nyt muistin nuo sanat, ja epäilys hiipi mieleeni, että näinköhän todella on? LAINASIMME isäni auton ja lähdimme kiertämään satakuntalaisia kemiaa käyttäviä teollisuuslaitoksia. Oikeastaan meille oli yllätys, että niitä Satakunnassa olikin niin monia. Koska mieheni oli sähköinsinööri, oli miltei jokaisessa laitoksessa myös sen alan insinöörejä. Me emme kursailleet vaan marssimme reippaasti ylimmän johdon puheille, esittäydyimme ja kerroimme työhalumme. Saimme kaikkialla ystävällisen vastaanoton, mutta minulle ei töitä löytynyt. Mieheni sen sijaan sai työpaikan Porista Rosenlewilta. Pori oli koulukaupunkini, joten muutimme sinne, koska päättelimme että siellä on kemistillekin huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin Raumalla. SITTEN Porin Vuorikemian tehtaat haki kemistiä ympäristötutkimukseen. Innostuneena menin siellä käymään ennen kuin edes laadin hakemuksia. Ja siellä kävinkin sitten oikein pitkän kaavan mukaisen sukupuolisyrjintäkeskustelun. Esittäydyin tehtaan johtajalle nimenkin vielä muistan ja hän oli alussa ensin hyvin kohtelias. Tiedustelin millainen kemistin tehtävä olisi. Hän katseli mukaani ottamia papereita ja lausui, että rouvalla on kyllä hyvät suoritukset, mutta ettekö ole ajatellut ryhtyä opettajaksi? Tähän vastasin että en todellakaan. SEN JÄLKEEN hän alkoi selittää, että kas kun niitä näytteitä pitäisi ottaa tuolta keinuvalta mereltä tuulessa ja tuiskussa, johon minä vastasin iloisesti, että ei haittaa kun minulla on harrastuksena pienveneellä kilpapurjehdus, joten meri on tuttu elementti. Seuraava kommentti johtajalta oli, että piippuunkin pitäisi kiivetä, ja se piippu on korkea. Ja minä vastasin, että olen paljon harrastanut eräretkeilyä ja kontannut tuntureita ylös ja alas ei huimaa. Tässä vaiheessa johtaja alkoi olla hieman levoton ja lausahti: ei tähän nyt kuitenkaan naista oteta. Jaaha, ajattelin ja kysyin, miksi ei. 12 KEMIA 3/2010

13 Scanstockphoto Ei naisille, kiitos! 3/2010 KEMIA 13

14 Virallinen nenä siirtyi risusavottaan Teollisuudelta neljäkymmentä vuotta sitten saadut pakit osoittautuivat loppujen lopuksi Sirkka Tiusaselle siunaukseksi. Porin kaupungin perustamaan vesilaboratorioon päädyttyään hän viihtyi talossa koko pitkän, ansiokkaan uransa. Kaupungin virallisena nenänähän minut tunnettiin, ja niin minua nimittivät omat lapsetkin, nauraa Tiusanen, joka sai luoda työnkuvansa alusta pitäen itse. Nuoren kemistin työhaastattelun teki kaupungin eläinlääkäri, ja uuteen yksikköön palkattu henkilöstö Tiusasen lisäksi yksi laborantti alkoi kyntää koskematonta sarkaa paikallisessa maidontarkastamossa. Nollasta lähdettiin, pipettien tilaamisesta. Kunnalliset vesilaboratoriot olivat uutta ja Porin laboratorio ensimmäisiä Suomessa. Eihän ennen talousvesiä mitenkään tutkittu, juotiin vain, Tiusanen kuvailee urakan lähtökohtia. Vuosien mittaan yksikön väkimäärä toki kasvoi ja toimenkuva laajeni, kun vesianalyysien oheen tulivat elintarvikeja ympäristölaboratorion tehtävät. Tiusanen sai olla mukana perustamassa kaupunkiin ympäristölautakuntaakin. Juuri ympäristöpuoli alkoi vähitellen kiehtoa eniten. Se oli elävää ja hauskaa työtä. Aamulla kun luki lehden, heti tiesi, mistä kohta tulee puhelu. Risuja riittää Maidontarkastamon nurkistakin päästiin lopulta uusiin, hulppeisiin tiloihin, joiden varustuksen Tiusanen työtovereineen sai suunnitella itse. Virallinen nenä sai Kuopion-vuotensa aikana arvokkaaksi osoittautunutta kokemusta vesianalytiikasta. Meille annettiin ulkoseinät ja sanottiin, että tehkää itse loput. Niin teimme ja todella tyytyväisiä olimme lopputulokseen. Laboratorion vieraatkin ihan henkeään haukkoivat, että onpa teillä hienoa. Sinnikkyys sai siis palkkansa ja naiskemisti paikkansa, eikä Tiusanen muistele vanhoja pahalla. Tämän päivän nuoria kollegoitaan hän kannustaa rohkeuteen. Kyllä heiltäkin varmaan töitä hakiessa yhä kysellään kaikenlaista perhesuhteista ja mahdollisista äitiyslomista. Tärkeintä on, etteivät naiset itse erehdy ajattelemaan, että esimerkiksi lapset olisivat uralla esteenä. Nainen pystyy kaikkeen mihin mieskin. Ei pidä sortua rooliajatteluun, ja nykynaiset tuskin sortuvatkaan. Eikä pidä olla turhan vaatimaton vaan luottaa itseensä. Kun olen nämä asiat opiskellut, niin ne myös osaan. Porilabin laatupäällikön vakanssilta eläköitynyt Tiusanen ei itse kuitenkaan enää kemistin töihin haikaile, sillä se ura on purkissa. Kiireistä pitää nyt huolen kakkosammatti. Toista sarkaansa virallinen nenä kyntää ensimmäistä kirjaimellisemmin, sillä hän on myös maanviljelijä, joka jo 1980-luvulla otti vastuun Porin kupeessa sijaitsevasta vanhasta sukutilastaan. Tilalla on tosin hiljattain tehty sukupolvenvaihdos, ja virallisesti pelloista ja metsistä vastaa nyt kolmesta lapsista nuorin. Vanhemmat jatkavat silti mukana talon töissä entiseen tapaan. Eihän maanviljelystä koskaan jäädä kokonaan eläkkeelle. Risumetsää riittää! Päivi Ikonen Sirkka Tiusasen kotialbumi Vastaus yllätti: meillä on naisista niin huonoja kokemuksia! Niinkö? Oikein monista naisistako? Eikö koskaan miehistä? Johtajan kiemurtelu lisääntyi ja hän vastasi: No ei monista naisista, mutta naiset jäävät niin paljon paremmin mieleen! Ja sitä paitsi johtokunta on päättänyt, että tähän ei naista oteta! Tokihan minä jo uskoin vähemmälläkin. JOTTA EDES jotain työtä saisin, lähdin Suomen toiselle laidalle Kuopioon, missä Kansanterveyslaboratorio tarvitsi viransijaista vesitutkimuksiin. Tätä ei missään lehdessä julkaistu, mutta kuulin siitä opiskelukaveriltani, joten siis sinne. Kyseessähän oli määräaikainen juttu. Karvaalta se tuntui nuoresta aviovaimosta, jonka puoliso jäi länsirannikolle, sillä Suomessa ei todellakaan matkusteta lännestä itään tai päinvastoin julkisilla kulkuneuvoilla vieläkään 40 vuoden kuluttua. AIKA PIAN viransijaisuuden päätyttyä sain kemistin viran Ulvilasta Friitala Oy:stä aivan normaalin lehti-ilmoituksen perusteella, ja noin vuoden kuluttua Porin kaupunki etsi kemistiä perustamaan vesilaboratoriota ja kemiallista elintarvikevalvontaa. Itä-Suomen viransijaisuuskärsimys osoittautui nyt siunaukselliseksi, sillä kun väärään puolueeseen kuuluvana hain Porin kaupungin virkaa, ei minua voitu ohittaa, koska kaupunki kuulemma tarvitsi asiantuntijan, eikä muilla viran hakijoilla ollut mitään vastaavaa kokemusta. Näin minusta tuli lopulta Porin kaupungin virallinen nenä ja suu, kuten perhe asian ilmaisi, ja toimin tässä virassa 35 vuotta. Jäin eläkkeelle keväällä Näiden 35 vuoden muisteleminen vaatisi erillisen kirjan kirjoittamista. 14 KEMIA 3/2010

15 Kumppanisi REACH- ja CLP-haasteissa Kumppanisi REACH- ja CLP-haasteissa Kemikaalijuridiikan, kemikaaliturvallisuuden ja toksikologian asiantuntija Laaja kokemus REACHista eri toimialoilla Muistathan selvittää CLP-velvoitteesi uusia kemikaali-ilmoitukset Valviralle mennessä. REACH consultation on Chemical Safety Assessment issues Chemphex Pirjo Heikkilä PhD, Occupational Hygienist Chemest Ltd Arto Kultamaa HELSINKI CHEMICALS FORUM Helsingin Messukeskus RV Chem Ltd Riitta Viinanen M.Sc. (Chem. Eng.) Toxlex Ltd Eeva-Liisa Sainio Registered Eurotoxicologist Vielä ehdit ilmoittautua Suomen oloissa ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiseen tapahtumaan! ILMOITUS Kemialehdessä huomataan! Numeron 4/2010 osateemoina: Lääkkeet Laboratoriot Patentit KEMIA Kemi Varaukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Sauli Ilola puh New New New New Mobile Ductless fume hoods with modular filtration column High protection Significant energy savings No emission of toxic compounds into the atmosphere Tel : +33 (0) Contact@erlab.net TM

16 ajankohtaista Reach-ongelmia mietitään nyt Johtajien jälki-istunnossa Kemikaalien rekisteröinnin aikataulu on osoittautunut huolestuttavan tiukaksi. Ongelmia ratkoo johtajien kontaktiryhmäksi nimetty korkean tason kokoonpano. Arto Jokinen Kemikaaliasetus Reach vaatii rekisteröimään suurtuotantokemikaalit ja erittäin haitalliseksi luokitellut aineet viimeistään Koska aikaraja on osoittautunut vähintäänkin haastavaksi, Euroopan komissio on perustanut johtajien kontaktiryhmän pohtimaan edessä häämöttävää tilannetta. Määräajan jälkeen markkinoilla saa nimittäin olla vain rekisteröityjä aineita. Kemikaaleja oli rekisteröity huhtikuun puolivälissä reilut 200. Kemikaaliviraston pääjohtaja Geert Dancet arvioi marraskuun lopun luvuksi noin Kukaan ei kuitenkaan tiedä, paljonko ylipäätään on ensimmäisen takarajan piiriin kuuluvia aineita. Virastossa ei välttämättä huomata yksittäisen kemikaalin puuttumista, joten tilanne paljastuu vasta, kun käyttäjä ei enää joulukuussa ehkä löydäkään tarvitsemaansa tuotetta. Vaikka rekisteröinnin tahtia on moitittu hitaaksi, pääjohtaja pitää vauhtia kohtuullisena. Viraston tietojärjestelmää on kuitenkin Dancetin mukaan muokattu siten, että saman aineen rekisteröintejä voidaan tehdä rinnakkain. Näin varaudutaan siihen, että aineen johtava rekisteröijä myöhästyy. Maahantuojien osaaminen huolettaa Suurimpana ongelmana pidetään kemikaaleja, joita ei tuoteta EU-maissa. Maahantuojilla ei välttämättä ole tietoa ja taitoa rekisteröintiin. Maahantuotavia aineita, joita rekisteröinti koskee ja joilla ei ole paikallista valmistajaa, tiedetään olevan ainakin kymmenen. Pulmaa pähkäilevässä huippuryhmässä on kemikaaliviraston, komission ja kuuden EU-tason järjestön edustajia. Ryhmän tavoitteena on kehittää käytännön ratkaisumalleja hankaluuksiin, joihin yritykset Reach-prosessissa törmäävät. Helmikuussa ensi kerran kokoontuneen ryhmän on määrä jatkaa työtään vuoden 2011 maaliskuuhun. Noin kerran kuussa, yleensä videoneuvotteluna kokoontuva ryhmä on jo löytänyt 27 rekisteröinnissä esiintynyttä ongelmaa, joista kuusi on luokiteltu akuuteiksi, ryhmään kuuluva Dancet kertoo. Hänen mukaansa pulmista kolme, kaikki Sief-tiedonvaihtofoorumien henkilökemiaan liittyneitä, on käytännössä jo selvitetty. Loppuihin ryhmä pyrkii ehdottamaan ratkaisua kesäkuun alkuun mennessä. Silloin virastolla on vielä aikaa laatia niiden mukaiset toimintaohjeet. Euroopan kemianteollisuuden järjestöä Ceficiä edustava johtaja Lena Pettersson suhtautui huhtikuun kokouksen jälkeen toiveikkaasti aikataulun pitämiseen. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 5. toukokuuta. Asetukseen tulossa uusia tulkintoja? Poikkeukselliseksi johtajien kontaktiryhmän tekee se, että sen puheenjohtajana on EU-komission edustaja. Komissio myös toimii ryhmän sihteeristönä ja tarjoaa sille kokoustilat. Ryhmän virallista asemaa on pidetty yllättävänä, sillä EU:n oikeusasiamies on hiljattain kiinnittänyt vakavaa huomiota siihen, että autoalalla komission ja teollisuuden väliset suhteet eivät ole julkisia. Oikeusasiamies esitti kritiikkiä erityisesti siitä, että komission ja Porscheyhtiön välinen kirjeenvaihto on salaista. Kilpailijat ovat katsoneet Porschen saaneen suuripäästöisille urheiluautoilleen erityisetuja muiden kustannuksella. Dancet ei pidä komission ja teollisuuden yhteistyötä johtajien kontaktiryhmässä ongelmana, sillä komissio on luvannut viedä mahdolliset laintulkintaa koskevat ehdotukset unionin jäsenmaiden päätettäviksi. Kemikaalivirasto ei asetusta tulkitse, pääjohtaja muistuttaa. Kirjoittaja on tekniikan tohtori, kauppatieteiden maisteri ja vapaa toimittaja. arto.jokinen@elisanet.fi KOMMENTTI Scanstockphoto Jälki-istuntoon jätettyjen johtajien tehtäväksi on annettu pohtia Reachpulmia, kunnes vastaus löytyy. Tarjous, josta ei voi kieltäytyä Johtajien kontaktiryhmän perustaminen on ensimmäinen virallinen osoitus siitä, että Reach-asetuksen täytäntöönpanossa on ongelmia. Ryhmän olemassaolo on myös positiivinen merkki siitä, että ongelmiin tartutaan ja ne pyritään ratkomaan. EU:n kemikaaliasetusta on arvosteltu alusta asti. Useimmat kriitikot toimivat kuitenkin kulisseissa, ja avoin keskustelu on harvinaista. Pieniä yrityksiä edustava UEAPME-järjestö piristi keskustelua julkaisemalla omat kommenttinsa verkkosivuillaan. Pienet katsovat saaneensa tarjouksia, joista eivät voi kieltäytyä. Suurten konsernien väitetään kohtelevan pienempiään todella kaltoin. Kahnauksia on havaittu Sief-ryhmissä ja vähän muuallakin. Pienyritysten resurssit eivät riitä Reachin vaatimuksiin. Suuremmat muistuttavat, että esimerkiksi Sief-yhteistyö on hankalaa niillekin. Keskustelu lämpenee lisää marraskuun määräaikaan mennessä, varsinkin jos korkeiden johtajien jälki-istunnoissa ei synny tulosta. Arto Jokinen 16 KEMIA 3/2010

17 Kevät toi Siitepölyn ja allergiat Suomessa havaitaan ensimmäiset, kaukokulkeumana saapuvat siitepölyhiukkaset usein jo varhain kevättalvella. Ilman siitepölytilannetta seuraa ja siitä tiedottaa Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Arja-Leena Paavola Siitepölyn pitoisuutta ilmassa seurataan Suomessa yhdeksän mittauspisteen verkoston avulla. Tietojen kokoamisesta ja siitepölytiedotteen laatimisesta vastaa Turun yliopiston aerobiologian yksikkö, jossa myös analysoidaan sekä Turun että viiden muun keräyspisteen näytteet. Tieto hengitysilman siitepölypitoisuudesta on allergioista kärsiville tärkeä, sillä sen avulla he kykenevät ajoittamaan lääkityksensä oikein. Ilmavirtojen kuljettamat, halkaisijaltaan mikrometrin kokoiset siitepölyhiukkaset kantavat mukanaan kasvin perimää, jonka on tarkoitus siirtyä naaraspuolisiin kukintoihin ja sitä kautta seuraavalle sukupolvelle. Kasvien lisääntymisjärjestelmä on kuitenkin allergikolle tukala. Yhteensä kasvilajin tuottamasta siitepölystä vain pieni osa voi aiheuttaa allergiaa. Ilmassa leijuva pöly panee allergikon aivastelemaan, nenän kutiamaan ja silmät kihelmöimään. Suurimpia syntipukkeja ovat kevään lehtipuut, kesän heinät ja syyskesän pujo. Siitepölytiedotteen laatiminen pohjautuu ulkoilmanäytteistä mikroskoopin avulla laskettavien hiukkasten lukumäärään. Hiukkaset tunnistetaan mikroskooppisten tuntomerkkiensä perusteella. Siitepölyn lisäksi tutkijat seuraavat ulkoilman homeitiöitä, jotka myös voivat aiheuttaa allergiaoireita. Vähintään 15 metrin korkeudelle asetettu keräin imaisee minuutissa ilmaa kymmenen litran verran. Ilmassa olevat hiukkaset tarttuvat tahmeaan keräysnauhaan, joka on kiinnitetty kellolaitteella varustettuun, pyörivään kiekkoon. Hiukkasten määrä on määritettävissä keräysnauhalta kahden tunnin tarkkuudella, kuvailee aerobiologian yksikön tutkija Anna-Mari Pessi. Scanstockphoto Lounais-Suomessa yleisen pähkinäpensaan kukinta panee monet pärskimään. Immuunijärjestelmän väärä hälytys Allergian aiheuttavat siitepölyn sisältämät proteiinit ja suoja-aineet, joita kasvi tarvitsee hedelmöittymiseensä, kehittymiseensä ja suojaksi kasvitaudeilta. Kun allergeeneiksi kutsutut aineet pääsevät nenän limakalvolle, alkaa allergikko oireilla. Pessi kuvaa tapahtumaa elimistön immuunijärjestelmän ylireagoinniksi ulkoisiin tekijöihin. Reaktio on ihmisen normaali puolustusmekanismi, jonka tarkoituksena on suojella elimistöä bakteereja, viruksia ja muita mikrobeja ja loisia vastaan. Järjestelmä vain jostakin syystä erehtyy luulemaan siitepölyn proteiinia haitalliseksi organismiksi. Allergioiden määrä on Suomessa lisääntynyt huimasti viime vuosikymmeninä. Syyksi arvellaan parantunutta hygienian tasoa, jonka takia ihmisen immuniteetti ei pääse kunnolla kehittymään. Juuri siksi immuunijärjestelmää ohjaavat veren valkosolut reagoivat liian voimakkaasti esimerkiksi juuri hengitysteihin joutuneeseen siitepölyyn. Kun solut käyvät vihollisen kimppuun alkamalla erittää histamiinia ja muita kemiallisia välittäjäaineita, seurauksena on nuhan tai vaikkapa ihottuman muodossa laukeava allerginen reaktio. Kaikesta siitepölystä ei kuitenkaan ole haittaa. Havupuiden pölyjen sisältämä valkuaisaine vapautuu hitaasti, mikä lienee syynä siihen, että havupuuallergiaa ei meillä juurikaan tavata. Turkulaistutkimus tuottaa arvokasta tietoa paitsi allergikoille myös muun muassa metsätaloudelle. Seurannassa ovat vaikkapa ilmassa kulkeutuvat kasvipatogeenit. Mitattujen metsäpuiden siitepölymäärien perusteella kyetään esimerkiksi ennustamaan tuleva siemensato. Lämpimämmiltä alueilta siitepölyn mukana tulevan geenivirran perusteella taas voidaan arvioida vaikkapa puiden sopeutuvuutta ilmastonmuutokseen, Pessi kuvaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 3/2010 KEMIA 17

18 UUTISIA Vedellä on nostetta Kemira ja VTT perustivat vesiosaamiskeskuksen Kemira ja VTT uskovat, että Suomeen kannattaa investoida. Sijoituskohteena on uusi vesiosaamiskeskus, jonka tehtävänä on jalostaa suomalaista tutkimusta tuotteiksi ja kassavirroiksi. Uusi vesitutkimuksen keskus työllistää noin 200 alan osaajaa vuosittain. Rekrytointi on jo käynnistetty sekä Suomessa että ulkomailla. Tutkimustyön painopiste on Suomessa ja kokonaisinvestointi neljän vuoden aikana arviolta 120 miljoonaa euroa, josta osa katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Keskuksen perustaminen pohjautuu vahvaan näkemykseen siitä, että veteen liittyvät liiketoiminnan muodot ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä. Niiden määrä ja globaalit markkinat ovat kasvussa. Kemiran tutkimus- ja teknologiajohtaja Johan Grön kertoo keskuksen keskeisiksi kehitysalueiksi makean veden valmistuksen energia- ja kustannustehokkaasti merivedestä, jäteveden käsittelyssä syntyvän biomassan hyödyntämisen energian tuotannossa sekä tuotteiden biohajoavuuden. Kun veden niukkuus maailmassa yhä pahenee, tarvitaan esimerkiksi uusia kemikaaleja, joilla poistetaan suola meri- ja murtovedestä. Uusien teknologioiden avulla taas voidaan kierrättää jätevesi uudelleenkäyttöön ja tehostaa veden kiertoa vaikkapa etädiagnostiikalla. Kysyntää on myös uudenlaisilla membraanisovelluksilla. Vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus myös tukee Kemiran strategista tavoitetta nousta johtavaksi vesikemian yhtiöksi ja kasvaa luomalla uutta liiketoimintaa nykyisen oheen. Toiminta-alueena uudella suomalaiskeskuksella on koko maailma. Vaikka veden saatavuus ei Suomessa yleensä ole ongelma, Kemiralla on osaamista vesipulan aiheuttamien haasteiden ratkomiseen, korostaa yhtiön toimitusjohtaja Harri Kerminen. Kemiralla on toimintaa jo 40 maassa, mutta nyt katseet ovat kääntyneet etenkin nopeasti kehittyviin maihin, joissa väestön ja teollisuuden kiivas kasvu luo erityistä tarvetta veden kierrättämiselle ja laajalle vesitekniselle osaamiselle. Sen seuraukse- na kaupaksi käyvät myös vesikemikaalit, suunnitelmat sekä laitokset analyysi- ja annostelulaitteineen. Veturi löytyi Vesi on uuden liiketoiminnan alue, mutta Suomesta on puuttunut keskitetyn kehityksen veturiyritys. Osaamista on ollut, mutta nyt on tarkoitus saada eri alueet tukemaan toisiaan ja antamaan nopean kasvun vaatima kriittinen massa, sanoo VTT:n asiakasjohtaja Jaakko Raukola. Pörssinoteerattuna yrityksenä Kemira tulee seuraamaan uuden keskuksen kehitystä neljännesvuosittain. Ensimmäisten tulosten odotetaan syntyvän ja pääsevän julkisuuteen melko nopeasti. Suomeen on syntynyt monialaista osaamista muun muassa sellu- ja paperiteollisuuden tarpeita täyttämään. Paperikoneessa tarvittavaa mittaustekniikkaa voidaan soveltaa myös muille runsaasti vettä tarvitseville teollisuudenaloille. Analyysi- ja Suomalaista vesiosaamista muutetaan nyt keskitetysti kassavirraksi. säätötekniikka suljettuine automaatioratkaisuineen on yksi tehostuvan liiketoiminnan alueista. Myös kaivosteollisuus on huomattava vedenkäyttäjä, sillä käsittelyä kaipaavat niin rikastuksen vedet kuin louhosten valumavedetkin. Toisaalta merkittävä osa tunnetuista mutta hyödyntämättömistä malmivaroista sijaitsee hyvin kuivilla alueilla, Raukola muistuttaa. Prosessien kierrot on opittava sulkemaan mahdollisimman tarkasti. Kautta maailman on myös herätty huomaamaan kierrätyksen merkitys. Suomalaisilla on hyvää osaamista jäteveden puhdistamisessa. Jätteiden palauttamisessa raakaaineiksi esimerkiksi energiantuotantoon on paljon vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia paitsi kuivien myös veteen sekoittuneiden materiaalien osalta. Globaalisti merkittävä liiketoiminta liittyykin siihen suuren mittakaavan teknologiaan, jolla jätevirrat palautetaan tehokkaaseen hyötykäyttöön. Lauri Lehtinen 18 KEMIA 3/2010

19 Analytica 2010 Laboratorio joka lääkärin rintataskuun? Toistatuhatta yritystä esitteli laboratoriolaitteitaan Saksan Münchenissä maaliskuussa järjestetyssä nelipäiväisessä analytiikan ja bio- ja laboratoriotekniikan tapahtumassa Analyticassa luvulla kaikki kutistetaan nanokokoon, niin myös laboratorion toiminnot. Sveitsin Zürichissä toimivan teknologiainstituutin kemistiprofessorin Petra Dittrichin tavoitteena on tehdä laboratorio, joka sopii jokaisen lääkärin rintataskuun. Dittrich kollegoineen käyttää mikro- ja nanoteknologiaa integroidessaan laboratoriokomponentteja luottokortin kokoiselle muovialustalle. Tutkijat valmistavat pieniä reaktiokammioita, kanavia, pumppuja ja venttiilejä. Lab on a chip -tekniikka on erittäin lupaava monimutkaistenkin analyysien samanaikaiseen tekemiseen erittäin pienistä näytemääristä: jopa yksi solu riittää. Laboratoriovastauksiakaan ei tarvitse enää odottaa, vaan ne saa lääkäriltä saman tien. Erityisesti soluihin keskittyvän Dittrichin mukaan tekniikka auttaa ymmärtämään perusteet solujen arkkitehtuurista ja reaktiomekanismeista. Sen avulla voi myös valmistaa keinotekoisia soluja esimerkiksi lääkkeiden imeytymisen testaamiseen. Alan myynti uuteen kasvuun Ensikertalainen haukkoo henkeään viisi hallia täyttävässä messutapahtumassa. Kokeneempi messukävijä, myyntipäällikkö Tapani Elovirta suomalaisesta Medix Biochemicasta sanoo silti ensimmäisen aamun olevan jopa hiljainen verrattuna Düsseldorfin marraskuisiin Medica-messuihin. Iltapäivällä kuitenkin vilkastuu, ja toisena päivänä Elovirta kertoo jo saaneensa parikin hyvää uutta asiakasta. Kovaa vauhtia kehittyvässä analytiikassa pyritään yhä nopeampiin ja kustannustehokkaampiin ratkaisuihin. Laitteiden on oltava aina vain pienempiä, mahdollisesti jopa kannettavia ja vähän jätettä tuottavia. Analyyttistä kemistiä riemastuttaa amerikkalaisen Phenomenexin keksintö, uusi HPLC-kolonni, joka lyhentää analyysin vaatiman ajan esimerkiksi tunnista 2,5 minuuttiin ja erottelee yhdisteet entistä paremmin. Liuottimia tarvitaan vain vähän. Saksassa analytiikan ja bio- ja laborato- Taskukokoista laboratoriota kehittävä sveitsiläisprofessori Petra Dittrich kollegoineen palkittiin Analyticassa euron tunnustuksella. rioalojen myynti putosi viime vuonna kuusi prosenttia, mutta tämän vuoden ennuste on jo erittäin positiivinen. Alan kaupankäynnin asiantuntija Spectaris odottaa myynnin kasvavan seitsemän kahdeksan prosenttia. Marja Saarikko Analytica-tapahtumassa kävi kuhina, ja saksalaiset yritykset hakivat näyttävästi uusia työntekijöitä. Messut houkuttelivat lähes kävijää. 3/2010 KEMIA 19

20 UUTISIA Ympäristöpakkaus on Vuoden muoviteko Stora Enson viime syksynä markkinoille tuoma De- Light-pakkaus on saanut Vuoden 2010 muoviteko -palkinnon euron palkinto luovutettiin huhtikuuta järjestetyillä PlasTec 10 -messuilla Helsingin messukeskuksessa. Muovialan palkinto on meille paperialalla toimivana yrityksenä jopa hieman hämmentävä saavutus, hymyilee pakkausratkaisusta vastaava Jalliina Järvinen Stora Ensosta. Voitokas pakkausteknologia kuitenkin yhdistää kaksi materiaalia: kartongin lisäksi mukana on muovia. Ratkaisun tarkoituksena on ollut hyödyntää sekä kartongin ympäristömyötäisyys että muovin hyvät suojausominaisuudet. Kehitystiimiin kuuluvien Johanna Lindénin ja Teemu Karhun mukaan kahden materiaalin toimiva yhdistäminen on pitkän kehittelyn ja ankaran työn tulos. Inspiraationa ruiskuvaluteknologiaa hyödyntävän tuotteen takana oli halu luoda kuitupohjainen pakkaus, johon voidaan säilöä suojakaasuun pakattavia Kimmo Brandt/Suomen Messut Johanna Lindén ja Teemu Karhu esittelemässä palkittua muovi-kartonkipakkausta PlasTec-messuilla. Kuuden teollisuuden ammattitapahtuman kokonaisuus keräsi messukeskukseen lähes hengen yleisön. tuotteita. Tavoitteena oli säilyvyyden ja ekologisuuden yhdistäminen, tiimi kuvailee. Kierrätettävä, kevyt ja kestävä pakkaus soveltuu esimerkiksi elintarvikkeiden, kosmetiikan ja vapaa-ajantuotteiden pakkaamiseen. Pakkausratkaisua käyttää jo elintarvikeyhtiö Atria, ja kehitystiimi uskoo tuotteella olevan valoisa tulevaisuus. Pakkausta varten on myös luotu uusi tuotannollinen yksikkö Suomeen, joten teknologia tukee osaltaan kotimaansa työllisyyttä. Vuoden muoviteko -palkinnon tarkoitus on nostaa esiin innovatiivisia ratkaisuja Suomen muoviteollisuudesta. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi. Hilkka Vähänen Millennium-ehdokkaat valittiin Kolme professoria kisaa teknologian superpalkinnosta Vuoden 2006 Millennium-voittaja Shuji Nakamura (vas.) New York Timesin tiedetoimittajan Steve Lohrin haastattelussa. Palkinnon saaman julkisuuden avulla tavoitellaan tunnettuutta Suomen teknologiaosaamiselle. Michael G. Stewart Lausannen teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan professori Michael Grätzel tunnetaan kolmannen sukupolven väriherkistettyjen aurinkokennojen keksijänä. Grätzel-kennoista odotetaan uutta, edullista uusiutuvan energian lähdettä. Innovaatio toi sveitsiläistutkijalle paikan kolmen Millennium-palkintofinalistin joukossa. Siihen kuuluu myös Cambridgen yliopiston fysiikan professori Richard Friend, joka on kehittänyt orgaanisen ledin ja muita orgaanisia puolijohdemateriaaleja. Niistä voidaan jalostaa sähköisen paperin ja valaisevan tapetin kaltaisia uutuustuotteita. Britannian kunniakkaita tiedeperinteitä edustaa Stephen Furberkin. Manchesterin yliopiston tietotekniikan professori on ARM-mikroprosessorin pääsuunnittelija. Nopeaa, tehokasta prosessoria hyödyntää 98 prosenttia maapallon matkapuhelimista. Maailman suurin teknologiapalkinto jaetaan Helsingissä 9. kesäkuuta. Voittajan palkintosumma on euroa, kaksi muuta saavat kumpikin euroa. Palkinnon myöntää Tekniikan Akatemia. 20 KEMIA 3/2010

Tänne ei naisia oteta!

Tänne ei naisia oteta! Työn muistot talteen Kirjoituskilpailun satoa Kylpylälomalle Toinen kirjoituskilpailun palkintona olleista hemmottelulomasista Sokos Hotel Flamingossa osui arvonnassa Sirkka Tiusaselle. Kilpailun järjestäjät

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

KUOPIOSTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland OHJELMA

KUOPIOSTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland OHJELMA OHJELMA 9.00 9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Janne Peräjoki, Senior Director KUOPIOSTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 29.1.2019 Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland 9.20 9.40 Saksan

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Lappeenrannasta MAAILMALLE OHITUSKAISTA Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland OHJELMA

Lappeenrannasta MAAILMALLE OHITUSKAISTA Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland OHJELMA OHJELMA 9.00 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Jarmo Heinonen, Senior Director Lappeenrannasta OHITUSKAISTA MAAILMALLE 12.4.2019 Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland Tanska on lähellä

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Kleopas, muukalainen me toivoimme

Kleopas, muukalainen me toivoimme Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

OHITUSKAISTA MAAILMALLE Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Pulkkinen, Senior Director OULUSTA

OHITUSKAISTA MAAILMALLE Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Pulkkinen, Senior Director OULUSTA OHJELMA 9.00-9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Pulkkinen, Senior Director OULUSTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 11.12. Juha Pulkkinen Senior Director, Business Finland 9.20-9.40 Keynote

Lisätiedot

OHITUSKAISTA VAASASTA MAAILMALLE. Pvm. ESITTÄJÄN NIMI Titteli, Business Finland OHJELMA Avauspuhe, elinkeinoministeri Mika Lintilä

OHITUSKAISTA VAASASTA MAAILMALLE. Pvm. ESITTÄJÄN NIMI Titteli, Business Finland OHJELMA Avauspuhe, elinkeinoministeri Mika Lintilä OHJELMA 13.00 Avauspuhe, elinkeinoministeri Mika Lintilä VAASASTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE Pvm. ESITTÄJÄN NIMI Titteli, Business Finland 13.10-13.30 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Jaana Auramo,

Lisätiedot

TAMPEREELTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director

TAMPEREELTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director OHJELMA TAMPEREELTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 13.11.2018 Juha Suuronen Yksikönjohtaja, Business Finland 9.00-9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director 9.20-9.40 Miten

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tudatupa tutkimusdatan tutkijapalvelut

Tudatupa tutkimusdatan tutkijapalvelut Tudatupa tutkimusdatan tutkijapalvelut Tutkijapalvelut näkyviksi - tutkimusaineistot ja kirjaston rooli seminaari 4.11.2013 Mari Elisa Kuusniemi, Meilahden kampuskirjasto Terkko Esityksen sisältö Mitä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin palvelut teollisuudelle DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani

Lisätiedot

Vastuullisesti kasvava Lappi

Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

MARIE SKŁODOWSKA-CURIE -TOIMET VAUHDITETAAN INNOVAATIOITA, KEHITETÄÄN HUIPPUOSAAMISTA

MARIE SKŁODOWSKA-CURIE -TOIMET VAUHDITETAAN INNOVAATIOITA, KEHITETÄÄN HUIPPUOSAAMISTA MARIE SKŁODOWSKA-CURIE -TOIMET VAUHDITETAAN INNOVAATIOITA, KEHITETÄÄN HUIPPUOSAAMISTA Marie Skłodowska-Curie -toimien (MSCA-toimet) avulla on yli 20 vuoden ajan koulutettu uransa eri vaiheissa olevia tutkijoita

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4. Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.2009 Juha Pyötsiä17042009 1 REACH Asetus kemikaalien rekisteröinnistä,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa

Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa 1 O S A A M I S E N O S O I T T A M I S E S T A, A R V I O I N N I S T A J A T O D E N T A M I S E S T A - M I T E N H A L L I T S E T L A A T U A? 2 6. 1 1. 2 0 1 8 Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Uranus Oy. Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille!

Uranus Oy. Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille! Uranus Oy Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille! Uranus Oy:n liikeidea Uranus Oy on asiakkaidensa kumppani sähköisessä rekrytoinnissa. Toimimme kahdella liiketoiminta-alueella eli osaajien tavoittamisessa

Lisätiedot

Kilpailun lähtökohdat

Kilpailun lähtökohdat Kilpailun lähtökohdat o Miten Vantaankosken alue tukee tulevaisuuden työnteon ja toimitilojen käytön malleja? o Millainen on tulevaisuuden kampus/ camp ; liiketoiminnan ja koulutuksen synerginen kokonaisuus?

Lisätiedot

Liite B Project Management Institute

Liite B Project Management Institute Liite B Project Management Institute Johdanto Vuonna 1969 perustetusta ja jo yli 30 vuotta toimineesta Project Management Institutesta (PMI) on tullut ammattimaisen projektinhallinnan kehitysjärjestö.

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan. Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki. Aloitetaan ongelmista

Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan. Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki. Aloitetaan ongelmista Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki Aloitetaan ongelmista 1 Aloitetaan ongelmista SHINee, X Japan, New Boyz, suicide silence, Seikima-II, Spread Beaver,

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Jyväskylästä OHITUSKAISTA MAAILMALLE Risto Huhta-Koivisto Senior Director, Business Finland OHJELMA

Jyväskylästä OHITUSKAISTA MAAILMALLE Risto Huhta-Koivisto Senior Director, Business Finland OHJELMA OHJELMA 13.00 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Risto Huhta-Koivisto, Senior Director Jyväskylästä OHITUSKAISTA MAAILMALLE 12.6.2019 Risto Huhta-Koivisto Senior Director, Business Finland Global

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot