Lappeenrannan kristillinen koulu OPETUSSUUNNITELMA LUOKAT 1-9. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry hallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenrannan kristillinen koulu OPETUSSUUNNITELMA LUOKAT 1-9. Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry hallitus"

Transkriptio

1 Lappeenrannan kristillinen koulu OPETUSSUUNNITELMA LUOKAT 1-9 Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry hallitus Hyväksytty Päivitetty Päivitetty

2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT OPETUKSEN ARVOPOHJA PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ TOIMINTA-AJATUS KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET PERUSOPETUKSEN RAKENNE ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN PERUSTUVA OPETUS OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI TYÖTAVAT TUNTIJAKO KIELIOHJELMA OPISKELUN YLEINEN TUKI OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPPILASHUOLTO TUKIOPETUS OPPIMISSUUNNITELMA KERHOTOIMINTA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OHJAUS ERI TUKIMUODOT ERITYISOPETUS OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN OPETUS HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ROMANIT MAAHANMUUTTAJAT OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne

3 7.1.7 Ihminen ja teknologia ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Suomi toisena kielenä TOINEN KOTIMAINEN KIELI B 1 -RUOTSI VIERAAT KIELET A1 kieli englanti A2 kieli saksa MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia Maantieto FYSIIKKA JA KEMIA Fysiikka Kemia TERVEYSTIETO USKONTO Evankelisluterilainen uskonto Muut katsomusaineet HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS OPPILAANOHJAUS VALINNAISET OPPIAINEET OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI LIITTEET 1 Tuntijako 2 huollon suunnitelma 3 Tietostrategia 4 Järjestyssäännöt 2

4 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Kristillisen koulun opetussuunnitelma on laadittu kesäkuussa 2009 ja päivitetty sekä Kristilliset koulut ovat yhdessä työstäneet osia opetussuunnitelmasta. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Opetussuunnitelma sisältää opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet ja sisällöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 mukaisessa jäsentelyssä. Mailmankatsomukselliset sisällöt ovat ensisijaisesti toimintakulttuurin yhteydessä. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Opetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Kristillisen koulun arvoina korostetaan lisäksi ihmisen arvoa, tasa-arvoisuutta, lähimmäisyyttä, kohtaamista, yhteisöllisyyttä, kunnioitusta ja vastuullisuutta. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on äärettömän arvokas ja häntä tulee kohdella sen mukaisesti. Ihmisen tulee tästä syystä arvostaa myös itseään. Kristillinen ihmiskäsitys korostaa ihmisten tasa-arvoa ja yhteistä ihmisyyttä sosiaalisista, taloudellisista tai katsomuksellisista eroista huolimatta. Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja suvaitsevaisuus nousevat ihmisen mittaamattoman arvon lähtökohdasta. Lapsuutta kunnioitetaan ainutkertaisena ikäkautena. Kasvattajan tehtävä on suojella lasta ja kaikessa toiminnassaan pyrkiä toteuttamaan lapsen parasta. 3

5 Koulun toimintakulttuuri korostaa aitoa kohtaamista, jossa jokainen voi kokea tulevansa nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Vuorovaikutuksen kautta lapsi kasvaa vähitellen tietoiseksi omasta minuudestaan. Kristillisen kasvatuksen kautta lasta autetaan tulemaan tietoiseksi omista tunteistaan, tarpeistaan ja suhtautumistavoistaan sekä ottamaan nämä asiat huomioon myös suhteessa toisiin. Yhteisöllisyys koulussa merkitsee yhteisvastuuta ja toisista huolehtimista sekä kouluyhteisöön kuulumisen ja osallisuuden kokemusta. Yhteisöllisyyteen kuuluu myös suomalaisen kulttuuriperinnön, yhteiskunnan perustana olevien arvojen ja toimintatapojen siirtäminen sukupolvelta toiselle. Kunnioitus on ihmiselle tärkeiden suhteiden perusta. Kristillisessä koulussa korostetaan jokaisen ihmisen kunnioittamista. Oppilaita kasvatetaan vanhempien ja muiden auktoriteettien kunnioittamiseen. Kunnioituksen oppimisen edellytyksenä on, että aikuiset antavat myönteisen mallin kunnioittavasta kohtelusta ja että myös lapsi kokee tulevansa kunnioitetuksi. Koulussa korostetaan vastuullisuuden merkitystä omassa toiminnassa ja ihmissuhteissa. Vastuullisuuden periaate ilmenee elämän kaikilla keskeisillä alueilla. Vastuullisuus suhteessa itseen merkitsee omasta hyvinvoinnista huolehtimista ja velvollisuuksien hoitamista. Suhteessa lähimmäisiin vastuullisuus merkitsee toisten kunnioittamista, arvostamista, heikomman puolustamista, huolenpitoa ja palvelemista. Vastuullisuus merkitsee myös osallistumista yhteiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen sekä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen. Vastuu ympäristöstä merkitsee luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja luonnonvarojen hyödyntämistä eettisesti kestävien periaatteiden mukaisesti. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Kristillinen koulu tarjoaa laadukasta perusopetusta kristilliseltä arvopohjalta. Samalla koulu palvelee yhteiskunnan moniarvoisuutta tarjoamalla kristillisen sivistysperinteen näkökulman tiedon ja kulttuurin maailmaan. Länsimaisen kulttuurin ja tieteen pohjalla vaikuttaa voimakkaasti kristillinen perintö, jonka omaleimaisuutta ja kulttuurista merkitystä halutaan tuoda esiin opetuksessa. Oman kulttuurisen perinteen tuntemisen kautta opitaan arvostamaan myös muita kulttuureita. 4

6 2.3 Toiminta-ajatus Kristillinen koulu antaa turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä kristillisen arvomaailman mukaista perusopetusta. Koulu ottaa huomioon lapsen yksilöllisyyden sekä kasvattaa terveitä ja vastuuntuntoisia, oman ja toisen arvon ymmärtäviä kansalaisia tukien vanhempia heidän kasvatustehtävässään. 2.4 Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Koulun antaman opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on perusopetuslain mukaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Tämä edellyttää ihmisten tunteiden ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja. Opetuksessa tuetaan oppilaiden ajattelun ja viestinnän taitojen kehittymistä. Tavoitteena on äidinkielen monipuolinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattisen ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteita sekä hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuksen järjestämisluvan mukaan erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen, kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuolisiin yhteistyötaitoihin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaan valmiudet ja halu jatkoopintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on vastuullinen suhteessa itseensä, lähimmäisiinsä, yhteiskuntaan ja ympäristöön. ohjataan ymmärtämään, että elämä kokonaisuudessaan on arvokas. Kasvatustoiminnan tavoitteena on auttaa oppilasta tunnistamaan omia lahjakkuuden alueitaan ja hyödyntämään niitä omaksi ja muiden iloksi. Yhdessä kotien kanssa tuetaan lapsen yksilöllistä kasvua yhteisön aktiiviseksi jäseneksi. Yksilöä on tuettava myös pyrkimyksessä 5

7 vaikuttaa yhteisöjen kehittämiseen ja muuttamiseen inhimillisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Kristillinen koulu tukee oppilaan kasvua kokonaisvaltaisesti kohti tasapainoista aikuisuutta. Kristillisen koulun kasvatus- ja opetustavoitteista tärkeimmiksi oppilaiden huoltajat ovat nimenneet hyvän yleissivistyksen saamisen, sosiaalisten taitojen ja hyvien käytöstapojen oppimisen, opiskelutaitojen oppimisen, terveen itsetunnon kehittymisen sekä esiintymis- ja ilmaisutaitojen oppimisen. Erityisesti vanhemmat pitävät tärkeänä kristilliseen maailmankatsomukseen ja arvopohjaan perustuvan kasvatuksen toteutumista koulussa. Kristillisen koulun kasvatustavoitteena on myös oppilaan katsomustietoisuuden kehittyminen. Tavoitteena on, että oppilas oman maailmankatsomuksen tuntemisen kautta oppii arvostamaan myös muita maailmankatsomuksia sekä tunnistamaan ja arvioimaan maailmankatsomuksellisia lähtökohtia ja niiden vaikutusta yhteiskunnan ja elämän eri ilmiöiden taustalla. 2.5 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty opetussuunnitelmassa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt on määritelty vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta rakennetaan ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Opetus järjestetään luokkamuotoisesti vuosiluokkiin sidottuna. 2.6 Erityiseen maailmankatsomukseen perustuva opetus Erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa noudatetaan perusopetuslain 11 :n 1 momentin määräyksiä perusopetuksen sisällöstä, Opetushallituksen päättämiä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (määräys 01/11/2004) ja niihin ja tehtyjä muutoksia ja lisäyksiä (määräykset 20/11/2006 ja 7/011/2007) sekä perusteita täydentävää määräystä, joka muuttaa annettujen perusteiden luvun 9 (Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus). Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaalle annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Kristillisyys erityisenä maailmankatsomuksena Kristillisen koulun kasvatus ja opetus tukee valtioneuvoston perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta antaman asetuksen 2-4 :ssä määriteltyjen valtakunnallisten tavoitteiden 6

8 saavuttamista. Maailmankatsomus ilmenee koulun arvoissa, kasvatustavoitteissa, toimintaajatuksessa ja toimintakulttuurissa. Toiminta, kasvatus ja opetus ovat perusopetukselle asetettujen yleisten kasvatustavoitteiden ja opetukselle asetettujen tavoitteiden mukaisia. Ne eivät edellytä oppilaan henkilökohtaista sitoumusta tai pyri vaikuttamaan siten että hän sitoutuu kristilliseen maailmankatsomukseen tai sitä edustavan yhteisön jäsenyyteen. Koulun opetuksen ja muun toiminnan on opetuksenjärjestämisluvan mukaan perustuttava kristilliselle elämänkatsomukselle. Tämä katsomustietoisuus on opetussuunnitelmaa yhtenäistävä tekijä, jonka avulla tarkastellaan tiedon eri osa-alueiden välistä yhteyttä. Oppiaineiden opetuksen perustana on kristillisen sivistysperinteen ja eri tieteenalojen välinen vuoropuhelu. Koulun tulkinta kristillisyydestä kunnioittaa erilaisia kristillisiä näkemyksiä. Se merkitsee sitä, että koulun opetus sellaisenaan tai näkemys kristillisyydestä on yksi tulkinta muiden tulkintojen joukossa. Lisäksi tulkinta on tarkentuva ja muuttuva. Koulun tulkintaa ja opetusta arvioidaan kriittisesti kuten moderniin tieteelliseen tiedonkäsitykseen kuuluu. Opetuksella tuetaan katsomustietoisuuden kehittymistä, oppilaiden omaehtoista ajattelua ja tarjotaan aineksia maailmankatsomuksen rakentamiseksi. Kristillisen koulun korostama oppilaan valinnanvapaus on kristillisyyden tärkeänä pitämä arvo. Kouluyhteisö pyrkii avoimeen keskusteluun ja oman toiminnan itsearviointiin lisätäkseen kirjoitetun, toteutetun, toteutuneen ja koetun opetussuunnitelman yhdenmukaisuutta. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kristillisen koulun oppimiskäsitystä voidaan luonnehtia dynaamiseksi ja dialogiseksi. Dynaamisen oppimisen tuntomerkkejä ovat suotuisten edellytysten luominen oppimiselle, ajattelun kehittäminen, kokemusten ja merkitysten ymmärtäminen, tekemällä ja kokeilemalla oppiminen. Oppiminen on oivaltamista, jäsentämistä, asioiden syvällistä selvittämistä ja yhdistelyä. Siihen liittyy muistamista, tiedonhankintaa, työn tekemistä, tiedon jäsentämistä, kriittisyyttä ja vastuun ottamista. Dialogisuus merkitsee dynaamisen vuorovaikutuksen rakentamista ottamalla huomioon oppilaan kyvyt vuorovaikutukseen. 7

9 3.2 Oppimisympäristö Lappeenrannan kristillisessä koulussa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista, pedagogisista ja hengellisistä rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Koulun aikuisten suhteet ja keskinäinen kunnioitus on vahva yhteistyön malli niin kouluyhteisössä kuin kodin ja koulun yhteistyössäkin. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen ja iloinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, kuten kirjasto,lappeenrannan Linnoitus museoineen ym. palveluineen, Suomen vanhin ortodoksikirkko, muut kaupungin kirkot, Rakuunamäki, Saimaan kanava, Linnavuori, Salpalinja, Kotkaniemi jne. Hyödyksi käytetään myös Lappeenrannan kaupungin tarjoamaa kulttuuritarjontaa mm. osallistumalla Etelä Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun järjestämiin tapahtumiin ja toimintaan., Hyödynnämme myös lähiympäristön liikuntapaikkoja sekä paikallisten urheiluseurojen tarjoamia lajioppitunteja (lentopallo, salibandy, tanssi). Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Fyysinen oppimisympäristö Lappeenrannan kristillinen koulu aloitti toimntansa elokuussa 2009 Lappeenrannan keskustassa samassa kiinteistössä päiväkoti Omenapuun kanssa, Ratsumestarinkatu 10. Tilat soveltuvat hyvin koulutarpeisiin ja niihin kuuluu mm. luokkatiloja ja pienryhmätiloja. Liikuntatilojen käytöstä on sovittu lähikoulun kanssa. Luokkatiloissa pyritään toiminnallisuuteen ja siihen, että ympäristö tarjoaa mahdollisuuden monipuolisten opiskelutapojen toteuttamiseen sekä työrauhan ylläpitämiseen. Huomiota kiinnitetään myös luokkatilan siisteyteen, viihtyisyyteen ja esteettisyyteen. Koulun lähiympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet Lappeenrannan kaupungin kulttuuripalvelujen hyödyntämiseen; kaupunginkirjasto, teatteri, liikennepuisto ja museot sijaitsevat kävelyetäisyydellä. Voimme hyödyntää myös lähialueiden liikuntapalveluja esim. Kimpisen urheilukenttä, urheilutalo, uimahalli, Huhtiniemen laskettelurinne ym. talviliikuntapaikat. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Koulussa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden ja aikuisten kohtaamiseen sekä vuorovaikutukseen. Kristillinen arvopohja kasvatuksessa korostaa erityisesti jokaisen ihmisen mittaamatonta arvoa, jonka mukaisesti harjoitellaan toisia kohtelemaan ja ottamaan huomioon. Tavoitteena on luoda levollinen ja kannustava ilmapiiri, jossa jokaisella lapsella on tilaa oppimiseen omista lähtökohdista käsin. Toimintakulttuuri kannustaa ahkeruuteen ja vastuulliseen työskentelyyn sekä yhdessä oppimiseen. Samalla se pyrkii ehkäisemään suoritus- ja kilpailukeskeisyyttä. 8

10 Hengellinen oppimisympäristö Kristillisessä koulussa ilmapiiri on vapaa, avoin, keskusteleva sekä oppilaan mielipidettä kunnioittava. Koulu välittää myös kristillistä tapakulttuuria esim. päivänavausten ja juhlien yhteydessä. Koulu toimii yhteiskristillisellä periaatteella, eikä toimintakulttuuri siten ilmennä minkään yksittäisen kirkkokunnan tai seurakunnan hengellistä kulttuuria. Koulu ei ota kantaa eri seurakuntien välisiin opillisiin näkemyseroihin vaan katsoo, että opillisten korostusten ja hengellisen elämän erilaisten ilmenemismuotojen välittäminen on perheiden ja seurakuntien vastuulla. Koulu ei pyri korvaamaan kodin tai seurakunnan antamaa kristillistä kasvatusta vaan tukee sitä. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla on mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Arvot ohjaavat koulun kaikkea toimintaa. Ne tulevat näkyviin arjen toimintakulttuurissa, vuorovaikutussuhteissa sekä opetuksen sisällöissä. Yhteisten arvojen mukaan toimiminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luo yhteisöllisyyttä. Arvoja opitaan ja sisäistetään viime kädessä kokemusten ja tunne-elämysten kautta. Tämä otetaan huomioon koulun kasvatustilanteissa. Kristillinen ajattelu korostaa kasvattajan vastuuta etsiä kasvatettavien parasta ja kohdella heitä ehdottoman arvon mukaisesti. Lasta ohjataan rakkaudellisesti hyvään ja asetetaan hänelle selkeät rajat. Näin pyritään tarjoamaan lapselle turvallinen kasvupohja. Yksilön etiikka perustuu hänen arvoihinsa. Lapsen eettiseen asenteeseen voi vaikuttaa vahvistamalla hänen omanarvontuntoaan. Minuuden tukemisen välineinä koulussa käytetään mm. minä-työskentelyä, erilaisia tunnetaitokasvatus-ohjelmia, itsearviointeja ja keskusteluja. Kasvatuksen lähtökohta koulussa on dialoginen kohtaava kasvatussuhde opettajan ja oppilaan välillä. Dialogisuuden keskeisiä ehtoja ovat toisen kunnioittaminen, eläytyvä kuunteleminen, hänen tarpeidensa huomioiminen sekä hänen ainutlaatuisuutensa hyväksyminen. Dialogisuuden toteutumisessa olennainen merkitys on kommunikaatio- ja tunneviestintätaidoilla, luottamuksella sekä henkilökohtaisen ajan antamisella oppilaalle. Ihanteena on, että oppilaan oma kokemus dialogisesta kasvatussuhteesta sisäistyy hänen omaksi asenteekseen muita ihmisiä ja itseään kohtaan. Yksilöllisyys ei merkitse irrallisuutta, vaan yhteys toisiin ja osallisuuden kokeminen kuuluvat siihen kiinteästi. Yksilöllistyminen auttaa itsenäistymään ja samalla jäsentymään erilaisiin ryhmiin. Kasvatuksen katsotaan olevan perimmältään ihmisen suhteiden syventämistä. Kristillisen koulun kasvatus korostaa vuorovaikutussuhteita. Luottamuksellisen suhteen syntyminen toiseen ihmiseen edellyttää kohtaamista ja kohdatuksi tulemista. Hyvin toimiva dialoginen kasvatussuhde opettajan ja oppilaan välillä tarjoaa mallin vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen. Suhteessa muihin ihmisiin olennaista on heidän arvonsa tunnustaminen ja kunnioittava suhtautuminen sekä anteeksi 9

11 pyytämisen ja antamisen oppiminen. Ihmisen tehtävänä on säilyttää, kehittää ja suojella ympäristöään, mikä tarkoittaa myös vastuullista osallisuutta yhteiskunnan toimintaan tekemällä eettisesti ja moraalisesti kestäviä valintoja. Koulu on oppimiseen sitoutunut yhteisö. Henkilökuntaa kannustetaan jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Ihmisenä ja opettajana kasvaminen on kehittyvän koulun tärkeä voimavara. Kouluyhteisössä käydään säännöllisesti keskustelua koulun arvopohjan ja toiminnan välisestä yhteydestä. Kristillisen koulun opetus voi opetushallituksen ohjeiden mukaisesti sisältää läpäisyperiaatteella kristillistä ainesta ja täydentää opetussuunnitelman perusteissa ilmaistuja tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Täydentävä aines on lapsen kehitystason mukaista. Musiikin osalta maailmankatsomuksellisuus näkyy siten että myös hengellinen musiikki on luonteva osa opetusta, muissa aineissa esimerkiksi kristillisten juhlien huomioimisena. Koulun kristillinen arvopohja tulee esiin myös jossain määrin äidinkielen opetuksessa käytettävän kirjallisuuden valinnassa ja mediakasvatuksessa. Kansainvälisyyskasvatuksessa yhteydenpito lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöihin on luonteva osa koulun toimintaa. Koulun juhlissa voi olla maailmankatsomukseen liittyvää ainesta, mikä kristillisessä koulussa tarkoittaa sitä, että koulun juhlissa on myös hengellistä sisältöä. Uskonnollista ainesta sisältävien tilaisuuksien (aamunavaukset, jumalanpalvelukset ym.) järjestämisessä noudatamme Opetushallituksen tiedotteen 19/2006 mukaisia menettelyjä. 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. 10

12 Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Opetuksessa käytetään sellaisia menetelmiä ja työmuotoja, joiden arvioidaan edistävän oppimista ja joissa huomioidaan oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä yksilölliset erot. Vaihtelevien työtapojen avulla kehitetään oppilaan oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Opetusmenetelmien ja työmuotojen avulla oppilaat hankkivat valmiuksia toimia tietoyhteiskunnassa. 3.5 Tuntijako Tuntijako on opetussuunnitelman liitteenä (Liite 1). 3.6 Kieliohjelma A 1 -englannin kielen opetus aloitetaan 3. luokalta. 1-2 luokilla toimii vapaaehtoinen englanninkerho. Vapaaehtoisen A 2 -kielen opetus alkaa 5. luokalta. Johtokunta päättää valinnaisen A 2 -kielen kielitarjonnasta, ryhmän perustamisesta ja oppilaiden minimimäärästä, joka ryhmän perustamiseen vaaditaan. B 1 -kieli (ruotsi) alkaa 7. luokalta. Vapaaehtoinen B 2 kieli alkaa 8. luokalta. Johtokunta päättää valinnaisen B 2 kielen kielitarjonnasta, ryhmän perustamisesta ja oppilaiden minimimäärästä, joka ryhmän perustamiseen vaaditaan. Opetussuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa vapaaehtoisten kielten osalta. 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Oppilaalla on laissa määrätty oikeus saada oppilaanohjausta (Perusopetuslaki 11 ja 30 ). Lappeenrannan kristillisessä koulussa oppilaalle annettavasta ohjauksesta on päätetty opetussuunnitelman tämän luvun lisäksi oppilaanohjaus oppiaineen opetussuunnitelmassa kohdassa Oppilaan kokonaisvaltainen ohjaustoiminta sisältää kolme osa-aluetta: oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen, opintojen ohjaus sekä ura- ja elämänsuunnittelun ohjaus. Ohjaustoiminnalla tuetaan oppilaan opiskelu- ja valintaprosessia siten, että hänellä olisi mahdollisimman hyvät valmiudet tehdä päätöksiä tulevaisuutensa suhteen. 11

13 Ohjausta toteutetaan koulussa toimivien asiantuntijoiden yhteistyönä. Alaluokilla päävastuu ohjauksen toteuttamisesta on luokanopettajalla erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän tuella. Ylemmillä vuosiluokilla ohjauksen toteutuksesta vastaa opinto-ohjaaja ja luokanvalvoja yhteistyössä erityisopettajan, oppilashuoltoryhmän ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Koulun ulkopuolisia ohjaustoimintaan osallistuvia asiantuntijoita ovat oppilaan huoltajien lisäksi esimerkiksi terveydenhoitaja, koulupsykologi, kaupungin ja seurakunnan nuorisotoimen ja sosiaalitoimen työntekijät sekä työvoimatoimistot. Vaikka ohjaus ytimeltään on yksilötason toimintaa ja tarkoitettu yksittäisen oppilaan tueksi, tapahtuu se laajemmassa yhteydessä, kouluyhteisössä. Kouluyhteisö muodostaa sen ympäristön, jossa oppilas opiskelee, tekee valintojaan ja opiskelua koskevia ratkaisujaan. Ohjauksen näkökulmasta koulu ymmärretään organisaationa, joka kokonaisuutena vastaa siitä, että oppilas saa riittävästi tukea opinnoissaan ja kehityksessään. Kaikissa oppiaineissa oppilaita ohjataan etsimään ja löytämään omin oppimisen tapansa, jolloin oppilas ja vanhemmat näkevät myös sen, mitä kyseinen oppimistapa/-tyyli eri oppiaineissa merkitsee ja miten sitä voidaan toteuttaa. Näin ohjauksellisessa yhteistyössä luodaan oppilaille mahdollisuus löytää paitsi omin tapa, myös parhaat opiskeluolosuhteet oppimiselle. Yhteistyö oppilaitoksen sisällä Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Luokanopettajan tai luokanvalvojan vaihtuessa huolehditaan riittävän oppilasta koskevan tiedon siirtymisestä uudelle opettajalle. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. huoltoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja sen toimintaan osallistuvat rehtori, oppilasta opettavat opettajat, mahdollinen koulunkäyntiavustaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, yläluokkien asioita käsiteltäessä opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koulupsykologi, koulukuraattori tai joku muu koulun ulkopuolinen asiantuntijataho. huoltoryhmä osallistuu ohjaustoimintaan opettajan tukena ja opettajan pyynnöstä ja erityisesti silloin, kun oppilaalla on erityistä tuen tarvetta. Kodin ja koulun yhteistyö Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, opinto-ohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulu rohkaisee vanhempia ymmärtämään vastuunsa lastensa hengellisessä, moraalisessa ja sosiaalisessa kasvussa. Koulu tukee kotien kasvatusta työskentelemällä yhteistyössä kotien kanssa ja auttamalla niitä ymmärtämään nuorten kasvatusta ja kehitystä sekä ymmärtämään koulun tarkoitus ja opetukselliset tavoitteet. Oppilaiden huoltajille lähetetään kirjallinen tieto perusopetuksen aikana tehtävistä valinnoista ja niiden seuraamuksista ja vaikutuksista tuleviin opintoihin. Huoltajilla on mahdollisuus keskustella opettajien kanssa oppilaan valmiuksista selviytyä vapaaehtoisen kielen opiskelussa. Yläluokkien 12

14 oppilaanohjaaja ja mahdollisesti kielen opettaja kertovat vanhempainillassa kielivalintaan liittyvistä seikoista. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa Ohjaus toimii yhteistyössä myös eri koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, kuten terveydenhuolto ja kaupungin ja seurakuntien nuorisotyö. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa tiiviimmin perheneuvolan, sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhoidon kanssa. Opintojen päättövaiheen lähestyessä yhteistyötä tehdään myös toisen asteen oppilaitosten ja työvoimatoimiston kanssa. Työelämään tutustumisen yhteydessä yritykset ja erilaiset työpaikat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Henkilökohtainen ohjaus Oppilaan henkilökohtainen ohjaus tapahtuu oppituntien yhteydessä aina tilanteen synnyttämän tarpeen mukaan. Säännöllinen henkilökohtainen ohjaus tapahtuu vähintään kerran lukuvuodessa järjestettävässä kehityskeskustelussa, jossa myös huoltajat ovat mukana. Keskustelun järjestämisestä vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja. Lisäksi ohjausta voidaan antaa myös erikseen sovittavissa henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa. Henkilökohtaisen ohjauksen yhtenä välineenä käytetään säännöllistä oppilaan itsearviointia, joka kohdistuu myös oppimaan oppimisen taitojen arvioimiseen. ta pyritään auttamaan myös omien vahvuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. Oppilaan koulunkäynnin ja opiskelun tukimuotoina voidaan käyttää henkilökohtaista ohjausta, yhteydenottoja kotiin ja vanhempien tapaamista, tukiopetusta ja erityisopetusta. Oppilaiden oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi oppilaille tehdään vuosittain tai tarvittaessa erilaisia oppimisvaikeuksia kartoittavia seulontoja. Luokanopettaja seuraa oppilaan edistymistä ja yhteistyössä erityisopettajan sekä oppilashuoltoryhmän kanssa päätetään tarvittavista tukitoimista. Koulun oppilaat saavat riittävän usein ja monipuolista tietoa opiskelunsa edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Heikosti menestyvä oppilas saa erityistä ohjausta. Tarvittaessa oppilaat saavat ohjausta erilaisten ongelmatilanteidensa ratkaisemiseen. Koulussa toteutettava ohjaus tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia, tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Koulutuksesta putoamisen ehkäisemiseksi koulu tekee tiivistä yhteistyötä vanhempien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Yhteistyötä tehdään myös kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Poissaoloja seurataan ja aiheettomiin poissaoloihin tartutaan mahdollisimman pian (nollatoleranssi). Ohjaus nivelvaiheissa Esiopetuksesta kouluun Lappeenrannan kristillisen koulun oppilaat ja heidän huoltajansa tavataan jo ennen koulun alkua. Tilaisuudessa ovat läsnä luokanopettajat, rehtori ja johtokunnan edustaja. Opettaja tutustuu oppilaan esiopetussuunnitelmaan, jonka esikoulu toimittaa koululle ja tarvittaessa huoltajien luvalla keskustelee oppilaan esikoulun opettajan kanssa. käy terveystarkastuksessa kouluterveydenhoitajalla, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus keskustella huolenaiheistaan terveydenhoitajan kanssa. Näillä toimilla pyritään varmistamaan riittävä oppilasta koskeva tiedon kulku esi- ja alkuopetuksen välillä sekä mahdollistamaan varhainen puuttuminen mahdollisiin oppimis- tai muihin koulun alkamiseen liittyviin vaikeuksiin. Heti lukuvuoden alkaessa kartoitetaan oppilaiden äidinkielen ja matematiikan oppimisvalmiudet. Mikäli havaitaan mahdollista erityisen tuen tarvetta, asiasta keskustellaan oppilaan huoltajien 13

15 kanssa ja oppilas pääsee osa-aikaisen erityisopetuksen piiriin. Huoltajilta ja esiopetuksesta saadun tiedon sekä luokanopettajan ja erityisopettajan havaintojen perusteella syksyn ensimmäisissä oppilashuoltoryhmän kokouksissa keskustellaan ja päätetään tarvittavista tukitoimista ensimmäisen luokan oppilaiden oppimisen ohjaamiseksi. Alkuopetuksesta kolmannelle luokalle Kolmannelle luokalle siirryttäessä oppilasta ohjataan uusien ja vaikeutuvien oppiaineiden opiskelussa ja opiskelutekniikoissa (esimerkiksi biologia ja maantiede sekä erityisesti englannin kieli, jossa siirrytään vapaaehtoisen englannin kerhon suullisen kielen oppimisesta systemaattiseen kielen opiskeluun). Myös huoltajille annetaan vanhempainillassa tietoa oppilaan tarvitsemasta tuesta kielen opiskelussa. Kuudennelta seitsemännelle luokalle Lappeenrannan kristillisessä koulussa siirtyminen kuudennelta seitsemännelle luokalle tapahtuu oppilaille tutun toimintakulttuurin sisällä. Aineen opetusjärjestelmään siirtyminen tapahtuu vähitellen, kun jo osa kuudennen vuosiluokan opetuksesta tapahtuu aineenopettajan antamana. Kuudennen luokan aikana oppilailla on mahdollisuus tutustua seitsemännellä luokalla alkavien aineiden opetukseen esimerkiksi oppituntivierailuin. saa kuudennen luokan aikana sekä luokkamuotoista että henkilökohtaista ohjausta seitsemännen luokan valinnaisainevalintoihin. Oppimaan oppimisen taitoja opiskellaan sekä luokkamuotoisesti että henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Huoltajille tiedotetaan seitsemännelle luokalle siirtymiseen liittyvistä valinnoista ja opiskeluun liittyvistä haasteista vanhempainillassa sekä henkilökohtaisesti kehityskeskustelussa, jossa on läsnä luokanopettaja, oppilas ja huoltaja. Luokanopettaja vastaa riittävästä oppilasta koskevan tiedon siirtämisestä aineenopettajille. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa joko kuudennen keväällä tai heti seitsemännen luokan alkaessa järjestettävässä palaverissa, jossa ovat mukana rehtori, luokanopettaja, erityisopettaja ja luokanvalvoja sekä tarvittaessa terveydenhoitaja tai muu asiantuntija. Kuudennen luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen annetaan tietoa myös Lappeenrannan kaupungin järjestämästä painotetusta opetuksesta. Mikäli oppilas muuttaa seitsemännelle luokalle johonkin toiseen kouluun, hänelle varataan mahdollisuus käydä tutustumassa uuden koulun opetukseen kuudennen luokan aikana. Mikäli on tarpeen ja mahdollista, järjestetään yhteinen keskustelu uuden koulun opettajan, luokanopettajan, oppilaan ja huoltajien kanssa. Perusopetuksen päättyminen Perusopetuksen päättövaiheen ohjaus on kuvattu oppilaanohjauksen oppiaineen opetussuunnitelman yhteydessä. 4.2 OPPILASHUOLTO Perusopetuksen oppilaalla on subjektiivinen oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. huollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Lisäksi oppilaalle, jota on kurinpidollisesti rangaistu tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. huoltoon sisältyvät opetussuunnitelman perusteiden mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. 14

16 Lappeenrannan kristillisessä koulussa järjestetään oppilashuolto yhteistyössä kunnan sosiaali ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Kouluterveydenhuoltopalvelut järjestetään kaupungin terveydenhuollon kautta. Koulutapaturmavakuutuksen perusteella korvataan tapaturmat, jotka sattuvat koulussa, osallistuttaessa koulun opetussuunnitelman puitteissa järjestettyihin tilaisuuksiin, sekä matkalla suorinta tietä kouluun tai koulusta kotiin. Koulun oppilaiden hammashoidosta vastaa oppilaan kotikunnan terveyskeskus. Lastensuojelulaissa tarkoitetut koulupsykologi- ja/tai koulukuraattoripalvelut toteutetaan kaupungin terveyspalveluiden alla. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan perusopetuslain 31 a :n mukaisesti asian vireille panija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa opetuksen järjestäjä. Oppilaan koulunkäynnin tärkein tukija koulussa on kuitenkin opettaja. Opettajan rooli oppilaan ongelmien havaitsemisessa ja ongelmiin puuttumisessa varhaisessa vaiheessa on ensisijainen. Oppilaasta huolehtiminen edellyttää lisäksi koulun koko henkilökunnan keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä. Lappeenrannan kristillisen koulun oppilashuollon tavoitteet, keskeiset periaatteet ja toimintamallit 15

17 on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelman liitteenä olevassa oppilashuollon suunnitelmassa (liite 2). 4.3 TUKIOPETUS Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville. Lappeenrannan kristillisessä koulussa tullaan järjestämään tukiopetusta sitä tarvitsevalle oppilaalle niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Myös huoltajilla on mahdollisuus tehdä aloite tukiopetuksen järjestämisestä lapselleen. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 4.4 OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokittain etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan sekä mahdollinen tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa eli HOJKS:ia. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä oppilaan erityistarpeiden edellyttämät opetusmenetelmät. Siinä kuvataan myös tukitoimet ja oppimisympäristöön liittyvät 16

18 järjestelyt sekä mahdollinen oppimäärien yksilöllistäminen ja arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun oppimissuunnitelma siirtyy mukana. 4.5 KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminta tukee kokonaisvaltaisesti koulun kasvatus- ja opetustyötä ja perustuu sen yleistavoitteisiin. Se toimii yhtenä yhteistyömuotona kodin ja koulun välillä sekä esi- ja alkuopetuksen välillä. Kerhotoiminnan järjestämisessä koulu tekee yhteistyötä kotien lisäksi kunnan, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Lähiympäristön elinkeinoelämä voi olla myös yhteistyötahona. Ensisijainen oppilaille kuuluva kerhotoiminta on iltapäiväkerho, jonka koulu toteuttaa yhteistyössä muiden toiminnan järjestäjien kanssa oppilaiden hoitotarvetta vastaavaksi. Lisäksi koulu järjestää omaa kerhotoimintaa lukuvuosittain mahdollisuuksien mukaan (esim. englannin kerho alkuopetuksen aikana). Koulun harrastuskerhojen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään kannatusyhdistyksen ja vanhempainverkoston osaamista. Nämä tahot tekevät myös yhteistyötä paikallisen sivistys- ja kulttuuritoimen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Myös eri seurakunnat ovat luontevia yhteistyökumppaneita. Yhteistyöllä pyritään vastaamaan lasten tarpeisiin, rikastuttamaan kerhotoimintaa, yhdistämään resursseja ja karttamaan toiminnan päällekkäisyyttä. Koulun kerhotoimintaa voi luonnehtia: MUKAVAA YHDESSÄ ja TEKEMISEN ILOA. Kerhotyössä lapsi rakentaa vertaissuhteita yli vuosiluokkarajojen ja aikuissuhteita yli sukupolvirajojen. Hän rakentaa myös henkilökohtaista suhdetta mieleiseensä työhön, tuottamiseen ja tietoon. Myönteisten suhteiden luominen ja siten rakentuva itsetunto luovat perustaa uuden oppimiselle, erityisesti omaehtoiselle oppimiselle ja arviointikyvyn kehittymiselle. Arvot välittyvät suhteissa. Tavoitteet tukea ja rikastuttaa koulun kasvatus- ja opetustyötä, erityisesti taito- ja taideaineissa ja työkasvatuksessa tarjota lapselle/oppilaalle mahdollisuus koulutyön ulkopuoliseen, vapaaehtoiseen harrastustoimintaan turvallisessa ympäristössä tukea lapsen/oppilaan monipuolista itsensä kehittämistä ja omien lahjojen löytämistä, harrastuneisuutta ja luovuutta monipuolistaa ja vahvistaa lapsen/oppilaan sosiaalisia suhteita sekä hänen kasvattaja- ja turvaverkostoaan tutustuttaa lasta/oppilasta omaan kouluympäristöön, kotiseutuun ja välittää paikallista ja kotikulttuuriperintöä Sisällöt koulun painotusten mukaiset kerhot aihekokonaisuuksina toteutuvat kerhot oppiainekohtaiset kerhot, esim. englannin kerho, liikunta- ja musiikkikerhot, käsityö- ja kokkikerhot, kuvataidekerhot, kulttuuri- ja luontokerhot 17

19 Kerhotoiminnan työmuodoissa korostuu sosiaalisuus, kokemuksellisuus ja elämyksellisyys. Työmuodot voivat vaihdella yksilö-, pari- ja ryhmätyöstä talkoisiin, retkiin ja juhliin. Vapaaehtoisen kerhotoiminnan työmuodot kehittävät vastuullisuutta ja sitoutumista. 4.6 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Koulun tehtävä on vastata oppilaan kasvatuksesta ja kehityksestä kouluyhteisön jäsenenä. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan ja velvollisuus huolehtia, että lapsen oppivelvollisuus tulee suoritettua. Vanhemmilla on siten myös oikeus tutustua koulun kulttuuriin saada mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa tulla kuulluksi kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa saada tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä osallistua kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen saada tarvittaessa tukea moniammatilliselta yhteistyöverkostolta päättää oppilaan oppiaineita ja oppimääriä koskevista valinnoista osallistua oppilaan arviointiin saada tietoa oppilasarvioinnin perusteista ja soveltamisesta Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on edistää oppilaan oppimisedellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa a) tukemalla vanhempia tavoitteellisessa kasvatuksessa ja oppimisessa b) saamalla vanhempien tuki koulutyölle c) edistämällä vanhempien välistä verkostoitumista d) selkeyttämällä oppilaan, huoltajan, kouluyhteisön ja opettajan rooleja Yhteistyön periaatteet oppilaan edun priorisoiminen, yhteisen tavoitteen etsiminen tasa-arvoisuus, vastavuoroisuus, yhteistoiminnallisuus avoimuus, rehellisyys, luottamuksellisuus sitoutuminen yhteistyöhön, periaatteisiin ja pelisääntöihin informatiivisuus Vanhempien ja koulun henkilökunnan välisellä tiiviillä yhteistyöllä pyritään tukemaan oppilaan minäkuvan kehitystä niin, että hän tuntisi olevansa tärkeä ja läheistensä arvostama ja rakastama. Lähtökohtana on kaikkien osapuolten asiantuntijuuden ja tasa-arvoisuuden tunnustaminen. On myös tärkeä, että koulun koko henkilökunta osallistuu ja sitoutuu yhteisyöhön. Laadukkaan yhteistyön kehittyminen edellyttää osapuolten keskinäistä tuntemusta, jonka kehittyminen vaatii aikaa. Tavoitteellisen yhteistyön kehittymisen vaiheita voidaan kuvata seuraavasti. TUTUSTUMINEN TUNTEMINEN KASVU / KASVATUSKUMPPANUUS Koulu huolehtii yhteydenpidosta perusasioissa. Erityistilanteissa vastuu yhteydenotosta on sillä osapuolella, joka kokee tarvitsevansa yhteistä käsittelyä. Opettajakunnalta edellytetään aktiivisuutta yhteistyön aloittamisessa, mutta vanhemmilla on tasa-vertainen oikeus yhteistyön kehittämisessä ja toteuttamisessa. 18

20 Yhteistyömuodot Kouluun tutustuminen Uusilla vanhemmilla ja oppilailla on mahdollisuus tutustua kristillisen koulun esitteisiin ja opetussuunnitelmaan sekä osallistua koulun Avoimien ovien päivään ennen kuin hakevat koulusta oppilaspaikkaa. Hakumenettelyyn kuuluu huoltajan, oppilaan ja opettajan yhteinen keskustelu, jossa osapuolet voivat tutustua toisiinsa ja keskustella kasvatustavoitteista. Keskustelun tarkoituksena on myös kartoittaa oppilaan taidot ja mielenkiinnonkohteet sekä saada tietoa mahdollisesta erityisopetuksen tai oppilashuollon tuen tarpeesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uusille oppilaille järjestetään tutustumispäivä, johon myös huoltajat voivat osallistua. Vanhempainillat Koulu järjestää lukuvuosittain vähintään yhden vanhempainillan, jossa käsitellään yhteisesti koulun käytäntöihin ja oppilaan oppimiseen ja kasvuun liittyviä yleisiä asioita sekä luokkakohtaisesti kunkin vuosiluokan oppimistavoitteita ja ikävaiheen ajankohtaisia asioita. Luokanopettaja tai luokanvalvoja voi järjestää näiden lisäksi vanhempainiltoja luokkakohtaisen tarpeen mukaisesti. Vanhempainseminaarit Koulun kannatusyhdistys pyrkii järjestämään yhdessä koulun kanssa vuosittain yhden vanhempainseminaarin, josta huoltajat saavat tietoa jo hakuvaiheessa, jotta he motivoituvat osallistumaan. Vanhempainseminaareissa käsitellään kristillisen koulun kasvatusperiaatteisiin, kristilliseen kasvatukseen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä aiheita. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon sekä koulun uudet perheet (kristillisen kasvatuksen perusteet) että koulussa jo pitempään olleet perheet (esim. erilaisia kanavavaihtoehtoja oppilaan ikätason mukaisesti). Kehityskeskustelut Huoltajat osallistuvat oppilaan tavoite- ja arviointikeskusteluihin, joita järjestetään vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Keskustelussa huoltajalla on mahdollisuus saada tietoa lapsensa opintojen edistymisestä sekä osallistua tämän henkilökohtaisten oppimistavoitteiden määrittelyyn. Yhteistyö perusopetuksen päättövaiheessa Yhdeksännen vuosiluokan aikana järjestettävään arviointi- ja tavoitekeskusteluun osallistuu luokanvalvojan, oppilaan ja vanhempien lisäksi myös opinto-ohjaaja ja keskustelussa keskitytään oppilaan jatko-opintoja koskeviin kysymyksiin ja suunnitelmiin. Keskustelussa kartoitetaan mahdollista nivelvaiheen tuen tarvetta sekä sovitaan oppilasta koskevan tiedon siirtämisestä toisen asteen oppilaitokseen. Koulun arviointi ja kasvatustavoitteiden määrittely Huoltajat osallistuvat koulun toiminnan arviointiin. Johtokunta kerää säännöllisin väliajoin koulun vanhemmilta palautetta koulun toiminnasta ja pyrkii kehittämään koulun toimintaa saadun palautteen perusteella. Vanhemmat osallistuvat myös koulun kasvatustavoitteiden ja arvopohjan määrittelyyn. Vanhempainverkosto Kaikki oppilaiden vanhemmat kuuluvat vanhempainverkostoon. Luokittain vanhemmat valitsevat keskuudestaan edustajat vanhempainverkoston toimikuntaan. Vanhempainverkosto järjestää itsenäisesti sekä osallistuu koulun kanssa erilaisten juhlien, retkien, tempausten ja tapahtumien järjestämiseen sekä organisoi osaltaan varainhankintaa. Vaikuttaminen päätöksenteossa ja koulun ylläpidossa Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa myös koulua ylläpitävässä Lappeenrannan kristilllinen kasvatus ry:ssä, yhdistyksen hallituksessa ja koulun johtokunnassa. Yhdistyksen jäseneksi voi 19

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Päätös muuttaa edellä mainittua määräystä seuraavasti:

Päätös muuttaa edellä mainittua määräystä seuraavasti: DNO 3/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Esiopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki antamisesta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot