48 Maaret Ollila kertoo tarinansa ja antaa superilaisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "48 Maaret Ollila kertoo tarinansa ja antaa superilaisille"

Transkriptio

1

2 Sisältö 6 7 / Annika Malkki tarkkailee ilmatilaa, valmentaa hevosia ja valmistuu lähihoitajaksi. 19 Uudenkaupungin virkamiehet korvattiin pahvinukeilla SuPerin paneelissa. 48 Maaret Ollila kertoo tarinansa ja antaa superilaisille herkullisen kesämenun ohjeet. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 SuPer tempaisi Koukkuniemessä 8 Koukkuniemi-kyselyn tulos 9 YTHS:n työehtosopimus 10 Kesä-heinäkuun lyhyet 11 Lehtikatsaus 11 Näin vastattiin 12 Lempiesine: suihkulähde 14 Teija Sukasen työpäivä 19 Lomautuskeskustelu Uudessakaupungissa 20 Sari Niemi on poikansa Janin omaishoitaja 24 Kehitysvammaisen seksuaalisuus on arka asia 26 Vähän kunnioitusta 28 Parhaat taitajat löydettiin 32 Hoitoa ja hoivaa Helsingissä 2/3 35 Luontaistuotteet, osa Puheenjohtajapäivät LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Pieniä uutisia 41 Lasten sairaudet 8/10 43 Ruoka-allergia 44 Siedätyshoito tehoaa maitoallergiaan 47 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma 48 Kesäherkkuja presidentin keittiöstä 54 Mihin lomaa tarvitaan? 58 Edustajisto koolla 60 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 62 Superristikko 63 Lähihoitaja Kähönen 63 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 64 Elämän moniottelija Annika Malkki 68 Jäsenrekisteri tiedottaa 69 Siskon pakina 70 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Kemistä Lomaa ei voi korvata rahalla super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 57. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Loppusijoituspaikka? päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Heidi Laakkonen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas, Tiina Örn kannen kuva Maaret Ollilan kuvasi Marjo Koivumäki ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Gerontologian professori Antti Hervonen linjasi kerralla selväksi Tampereella sijaitsevan Euroopan suurimman vanhainkodin Koukkuniemen luonteen. SuPerin järjestämässä vanhainkodin tilannetta käsitelleessä paneelikeskustelussa viime viikolla hän luonnehti Koukkuniemeä hyväksi loppusijoituspaikaksi. Tämä termi on viime aikoina tullut tutuksi ydinjätteen kohtalosta keskusteltaessa, joten osui ja upposi. Oikein piti varmistaa, että kyseessä on sama asiantuntija, joka on tutkinut pitkän iän salaisuutta ja kirjoittanutkin aiheesta lämpimästi. Vitsistäkään toteamus ei käy. Koukkuniemessä asiat eivät ole hyvin. SuPerin siellä työskentelevien jäsentensä keskuudessa tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan työoloissa on korjattavaa kautta linjan. Runsas puolet kyselyyn vastanneista pitää työtään uuvuttavana ja tasapaksuna puurtamisena. Vain joka neljäs uskoo jaksavansa työskennellä Koukkuniemessä eläkeikään saakka. Huonoja kokemuksia esimiehistä on lähes jokaisella ja jopa uhkaavia kokemuksia kymmenellä prosentilla vastanneista. Liiton mukaan vanhainkotiin tarvittaisiin välittömästi 50 lähi- ja perushoitajaa lisää. Sen lisäksi henkilökuntarakennetta tulisi kehittää, johtamisen ongelmia ratkoa, henkilökunnan arvostusta kohottaa ja hyvän hoidon edellytyksiä parantaa. Tulipa sellainenkin tieto esiin, että vanhainkodissa työskentelee 37 vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittanutta superilaista, jotka eivät mitenkään voi tutkintoa työssään hyödyntää. Miten osaaminen voi olla uhka? Haaskaamistahan osaamisen hyödyntämättä jättäminen näin maalaisjärjellä ajatellen on. Tyhmyyttä, suorastaan. Ja itse asukkaita ajatellen jokaisen kohdalla on joka hetki kyseessä ainutkertaisen elämän arvokkuus ja inhimillisesti kohdelluksi tulemisen oikeus. Toteutuuko se? SuPer Koukkuniemen puolesta -projektilla on omat nettisivut www. koukkuniemenpuolesta.fi. Sieltä löytyy lisää tietoa tilanteesta ja siellä voi myös allekirjoittaa vetoomuksen, jolla vaaditaan hyvää hoitoa. Niin Koukkuniemeen kuin kaikkialle muuallekin Suomeen on nyt aika toivottaa hyvää kesää. Seuraava lehti ilmestyy elokuun alussa. Tällä välillä kannattaa avata tämä numero sivuilta Siellä maan presidentin henkilökohtainen ex-emäntä antaa kaikille superilaisille maukkaiden kesäherkkujen ohjeet.. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Kesäkuu 4.6. Kuolevan potilaan hoito, SuPerin toimisto, Helsinki 5.6. Maailman ympäristöpäivä Monikulttuurisuus työpaikalla, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki Kansainvälinen lapsityön vastainen päivä Provinssirock, Seinäjoki Maailman pakolaisten päivä Kansainvälinen julkisten palvelujen päivä Juhannuspäivä Heinäkuu Kesän aukioloajat Liiton toimisto on avoinna ja arkisin klo Tällöin edunvalvontayksikkö ja jäsenyksikkö päivystävät klo Toimisto on suljettu kesällä Tänä aikana edunvalvontayksikkö (p ), kehittämisyksikkö (p ) ja jäsenyksikkö (p ) päivystävät arkisin kello ja Super työttömyyskassan puhelinpalveluaika on arkisin klo Kassan toimisto on avoinna klo SuPer jatkaa itsenäisenä liittona Juhani Palomäki vakuuttaa, että SuPer jatkaa edelleen itsenäisenä ja vahvana lähi- ja perushoitajien edunvalvojana. Tehyn edunvalvontayksikön johtaja Jukka Maarianvaara antoi Kansan Uutisissa lausunnon, jossa Tehy toivoo yhtä isoa liittoa hoitohenkilöstölle. Palomäki tyrmää Tehyn toiveet: hoitoalan suurliitolle ei ole mitään aihetta. Työelämä osoittaa erittäin vahvasti, että lähi- ja perushoitajat tarvitsevat edelleen oman edunvalvojan. SuPerin näkemyksen mukaan lähi- ja perushoitajien edunvalvonta toteutuu parhaiten oman, itsenäisen liiton kautta. SuPerilla ei ole mitään ongelmia hoitaa jäsentensä edunvalvontaa. Olemme pääsopijajärjestö, jolla on kokonaisuudessaan erittäin hyvät neuvottelusuhteet, Palomäki sanoo Eukonkannon 15. MM-kisatapahtuma, Sonkajärvi Savonlinnan Oopperajuhlat Seinäjoen Tangomarkkinat Maailman väestöpäivä Kaustinen Folk Music Festival Asuntomessut, Kuopio Pori Jazz Kotkan Meripäivät Taidot käyttöön myös sairaaloissa Julkisuudessa on käyty keskustelua hoitajien välisestä työnjaosta sairaaloissa. Sairaanhoitajat ovat kertoneet, etteivät he halua tehdä kaikkea hoitotyöhön liittyvää. Lähi- ja perushoitajat haluavat työskennellä nimenomaan lähellä potilasta, Juhani Palomäki muistuttaa. Olemme vuosia esittäneet, että sairaaloissa on lisättävä lähi- ja perushoitajien määrää. Kun työnjakoa kehitetään niin, että tehtäviä siirretään lääkäreiltä sairaanhoitajille, on niitä siirrettävä myös sairaanhoitajilta lähi- ja perushoitajille. Näin lisääntyisi motivaatio lähi- ja perushoitajien lisäksi myös sairaanhoitajilla. Työnjaon kehittäminen on myös potilaiden edun mukaista. Palomäki moittii Tehyn käymää työtaistelua. Kyse ei ole ollut asiakysymyksistä, vaan allekirjoitustavasta. Työtaistelu on niin järeä ase, että sitä pitäisi käyttää vain, kun taistellaan todellisista asioista. Työtaistelu ei ole järjestöpolitiikan toteuttamista varten, Palomäki sanoo.. i n g r a m Nyt on aika: nauttia auringosta, kukkasista, lintujen laulusta ja valoisista kesäöistä. käydä Porissa Suomi Areenalla SuPerin esittelypisteessä ja seurata SuPerin kokoaman asiantuntijapaneelin keskustelua työelämän pudotuspelistä. allekirjoittaa vetoomus hyvästä hoidosta: seurata UVI-tiedotteita ja suojautua pahimmalta UV-säteilyltä. valmistuvien liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi opastaa sijaisia ja muita uusia työkavereita. hankkia uusia jäseniä. varoa punkkeja. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Projektin täytäntöönpanoprojekti O len projektiryhmän kokouksessa ja sen jälkeen hankekokouksessa. Voit jättää viestin, otan yhteyttä. Onko tämä tuttua sinun työpaikallasi? Monia ihmisiä on vaikea tavoittaa, kun erilaiset projektit työllistävät monia lähes täysipäiväisesti. Potilaan vierellä on liian vähän hoitajia, vaikka hoitajamäärä olisikin teoriassa ihan kohtuullinen. Kuntasektorin työpaikoilla on koko maassa vireillä tuhansia projekteja. Varsinkin esimiehet ovat mukana näissä ja muissa hankkeissa. Heitä on vaikea tavoittaa. Käytännön työntekijä ei saa aina sitä tukea ja neuvoa, mitä tarvitsee päivittäisessä työssään. Kun projekti loppuu ja raportti valmistuu, tarvitaankin uusi projekti. Sen tehtävänä on miettiä, miten päättyneen projektin ehdotuksia pannaan käytäntöön. Mitä enemmän on vireillä projekteja, sitä vähemmän aikaa on käytettävissä perustehtävän hoitamiseen. SuPeriin tulee toistuvasti viestejä siitä, että liian monen hoitajan työaika kuluu projekteihin ja hankkeisiin. Lähellä potilasta työskenteleviä on liian vähän. Muiden työpaine kasvaa. Työ on henkisestikin rasittavaa, kun hoidon laadusta joudutaan tinkimään. Kierre on valmis. Terveydenhuollossa tarvittaisiin asi- oiden yksinkertaistamisen projekti. Jos projekteja käynnistetään, niihin on osoitettava voimavaroja siten, ettei varsinainen perustyö, potilaiden hoitaminen siitä kärsi. Potilastyö on kuitenkin se tärkein osa työtä. Projekteilla on oltava alku ja loppu. Toinen iso ongelma ovat aikaa vievät tietojärjestelmät. Valtiovarainministeriön julkaiseman selonteon mukaan terveydenhuollossa on nyt 4000 erilaista tietojärjestelmää. Niiden yhteensopivuudessa on paljon ongelmia. Samoja tietoja joudutaan kirjaamaan moneen kertaan. Hoitajat joutuvat odottelemaan tietokoneelle pääsyä. Koska mikään taho ei kanna kokonaisvastuuta järjestelmien yhteensovittamisesta, työntekijät joutuvat käyttämään työaikaa muuhun kuin varsinaiseen työhön. Kaikki tämä on pois potilaiden hoidosta. On muodikasta puhua asiakaslähtöisyydestä. Käytännössä potilas arvostaa huomiota, kuuntelua ja läsnäoloa. Tietokoneen ääressä asiakirjojen selailu ei tunnu potilaasta oikealta hoidolta, varsinkaan silloin, kun enin aika vastaanottoajasta kuluu tähän konetyöhön. Potilaat ovat oikeutettuja odottamaan hoitotilanteessa ammatti-ihmisen aitoa kohtaamista. Sen vuoksi tietojärjestelmien yhteensovittamiseen on saatava järkeä. Valtiovallan on yhdessä kuntien kanssa hoidettava asiat kuntoon. Kuten Einstein aikanaan sanoi, asiat on tehtävä yksinkertaisesti, ei kuitenkaan liian yksinkertaisesti. Potilastyössäkin on pyrittävä mahdollisimman selkeisiin menettelytapoihin.. Terveydenhuollossa tarvittaisiin asioiden yksinkertaistamisen projekti. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Koukkuniemi inhimillistä hoitoa vai loppusijoituspaikka? teksti ja kuvat tiina örn Koukkuniemen asukkaiden huono kunto yllätti superilaisten järjestämään tempauspäivään osallistuneet päättäjät. Superilaiset lähi- ja perushoitajat haastoivat Tampereen kaupungin päättäjiä tutustumaan Koukkuniemessä tapahtuvaan hoitotyöhön. Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Mikko Alatalo tarttui tilaisuuteen empimättä. Halusin nähdä vanhustenhoidon käytäntöä ison kaupungin isossa vanhainkodissa. Pienen Kiimingin kunnan vanhustenhoito on tullut minulle omaisena tutuksi. Mikko Alatalon tempauspäivään kutsunut lähihoitaja Anne Hietikko toivoi, että hoitotyöhön osallistuminen saisi kaupungin päättäjät vihdoin ymmärtämään, että Koukkuniemeen tarvitaan ehdottomasti lisää hoitajia. Mitoitus puhuttaa Kaupunginvaltuutettu Marjatta Stenius-Kaukosen tempauspäivä alkoi asukkaan kylvettämisellä yhdessä perushoitaja Anne Lahtomäen kanssa. Asukkaan pesu vei työparilta toista tuntia. Stenius-Kaukonen pohti mitoituskysymyksiä ja totesi, ettei vanhusta voi syöttää tai kylvettää kiireellä. Inhimillinen hoito vaatii aikaa. Perushoitaja Anne Mäntysaari-Leskinen kuvaili Koukkuniemen arkea tempauspäivään mukaan kutsumalleen kansanedustaja Saara Karhulle. Tällä osastolla on 43 asukasta. Hyvä mitoitus aamussa olisi 12 hoitajaa. Nyt on ollut aamuja, jolloin on ollut jopa vain kuusi hoitajaa. On ollut viikkoja, että suurinta osaa asukkaista ei ole ehditty suihkuttamaan. Vuodepesu tietenkin tehdään, mutta se on eri asia. Tempauspäivään osallistuneet päättäjät kiittivät superilaisia hyvin järjestystä päivästä. Moni haasteeseen vastanneista päättäjistä kertoi yllättyneensä siitä, kuinka huonokuntoisia ja raskashoitoisia Koukkuniemen asukkaat ovat. Mikko Alatalo painotti, ettei Koukkuniemen ongelmissa ole kyse siitä, etteivätkö hoitajat tekisi työtään niin hyvin kuin mahdollista. Hoito on arvostavaa ja täällä todella otetaan yksilöllisyys huomioon. Meidän poliitikkojen tässä pitää pohtia, miksei Koukkuniemeen saada resursseja riittävästi. Rahaa on, onko tahtoa? Tempauspäivänä järjestetyssä paneelitilaisuudessa puhuneen SuPerin puheenjohtajan Juhani Palomäen viesti Tampereen päättäjille oli selkeä. Koukkuniemeen tarvitaan nykyisten koulutettujen hoitotyöntekijöiden lisäksi 50 lähija perushoitajaa. Tampere on yksi Suomen vakavaraisimmista kunnista. Resursseja lisätyöntekijöiden palkkaamiseen siis on. Kyse on puhtaasti arvovalinnasta, korosti Palomäki. Lähi- ja perushoitajien määrän lisääminen sai kannatusta tempauspäivään osallistuneilta päättäjiltä ja paneelin osallistujilta, mutta joukosta kuului myös soraääniä. Kaupunginvaltuutettu, gerontologian professori Antti Hervonen oli sitä mieltä, ettei Tampereella ole varaa 50 uuden hoitajan palkkaamiseen. Loppupuheenvuorossaan Hervonen käytti jätteidenkäsittelyyn liittyvää termiä ja totesi, että Koukkuniemi on hyvä vanhusten loppusijoituspaikka.. Perushoitaja Nina Pusa, oikealla, kutsui työparikseen kaupunginvaltuutettu Marjatta Stenius-Kaukosen. 6 super

7 Hoitajat arvostettujen ammattien joukossa Kansa arvostaa yhä hoitajia, vaikka ruumiillisen työn arvostus onkin laskenut. Suomen Kuvalehden tutkimuksessa vanhustenhoitaja on arvostuksen perusteella sijalla 15, lähihoitaja sijalla 32 ja perushoitaja sijalla 42. Listalla on 380 ammattia. Kirurgi on listan ykkönen. Liisa Hyssälä Kelan pääjohtajaksi, Juha Rehula ministeriksi Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on nimitetty Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi 1. lokakuuta 2010 lukien. Sosiaali- ja terveysministerinä hän on ollut keväästä Sitä ennen hän oli peruspalveluministerinä Vanhasen ensimmäisessä ja Jäätteenmäen hallituksessa. Kelan nykyinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen jää syksyllä eläkkeelle. Uutena sosiaali- ja terveysministerinä on aloittanut kansanedustaja Juha Rehula. Sairaalaosastolla hoitotyöhön tutustunut Mikko Alatalo totesi arvostavansa tempauspäivän jälkeen lähi- ja perushoitajien tekemää työtä entistäkin enemmän. Aamupalaa nauttimassa Irma Ahlqvist. SuPer vaatii pikaisia toimenpiteitä SuPer edellyttää, että Tampereen kaupunki ryhtyy pikaisiin toimiin, jotta Koukkuniemessä voidaan taata ihmisarvoinen vanhustenhoito. SuPer käynnisti keväällä 2010 projektin vanhusten hyvän hoidon puolesta Koukkuniemessä. Projektiin liittyen Koukkuniemessä työskenteleviltä superilaisilta kysyttiin heidän kokemuksistaan laitoksen vanhustenhoidosta. Jäsenkyselyn lisäksi SuPer selvitti mittarimaanantaina henkilöstömääriä Koukkuniemen eri osastoilla. lisää koukkuniemen kuulumisia sivulla 8. Ensimmäiset sähköiset reseptit on kirjoitettu Ensimmäiset sähköiset reseptit on kirjoitettu ja toimitettu 20. toukokuuta. Sähköinen resepti otettiin käyttöön Turussa yhdellä terveysasemalla ja yhdessä apteekissa. Tämän vuoden aikana toiminta laajenee myös muihin apteekkeihin ja terveysasemille Turussa. Sähköinen resepti yleistyy lopulta koko maassa, mutta käyttöönotto etenee vaiheittain. Suunnitelman mukaan sitä aletaan seuraavaksi hyödyntämään Kotkassa. Sähköisen reseptin aikaisemmista kokeiluista on opittu se, että yhteiset toimintamallit ja sujuva käyttö ovat välttämättömiä, jotta käyttäjät voivat hyväksyä järjestelmän. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Eläkkeitä ja sosiaalietuuksia ei haluta leikata Suomalaiset eivät hyväksy eläkkeiden ja sosiaalietuuksien leikkaamista keinona turvata julkisen sektorin talous. 94 prosenttia on sitä mieltä, että eläkkeitä ei pidä leikata ja 82 prosenttia vastustaa sosiaalietuuksien leikkauksia. 75 prosenttia vastaajista vastustaa eläkeiän nostamista. Julkisen omaisuuden myymistä talouden turvaamiseksi kannattaa 62 prosenttia vastaajista. Enemmistö kansalaisista hyväksyy työurien pidentämisen, jos se tehdään parantamalla työhyvinvointia (73 %) tai nopeuttamalla opiskeluun hakeutumista ja lyhentämällä opiskeluaikoja (73 %). SuPer jakaa kondomeja nuorille SuPer kantaa osaltaan huolta nuorten seksuaaliterveydestä muun muassa jakamalla loppuvuoden aikana kondomeja nuorisotapahtumissa. Noin kuudentuhannen kondomin erää on jaossa esimerkiksi heinäkuussa pidettävässä Yyteri BeachFutis -turnauksessa Porissa, elokuisilla SuPer-Raksa-päivillä Espoossa ja syyskuun lähihoitajatapahtumassa Helsingin Kulttuuritalossa. SuPerin Koukkuniemi-kyselyssä Huolestuttavia tuloksia Liitto kyseli Koukkuniemen superilaisilta, millaista on työskennellä Pohjoismaiden suurimmassa vanhainkodissa. Raportin koonneen suunnittelijan Soili Nevalan mukaan tulokset huolestuttavat. Osaamisen vajaa käyttö, vanhustenhoidon erikoisammattitutkinnon hyödyntämättömyys, täydennyskoulutuksen vähäisyys, puutteet johtamisessa, ylityökorvausten virheellisyys, työntekijäpula, hoitajien kiire aikaa ei jää ulkoilutuksiin. Siinä karua listaa hoitajien Koukkuniemi-kokemuksista. Soili Nevala ihmettelee, kuinka vastauksissa ilmenee yhä niin paljon epäkohtia, vaikka Koukkuniemen olosuhteita on Tampereella yritetty laittaa kuntoon jo vuosikausia. Nevala korostaa, että lähi- ja perushoitajien osaaminen on otettava vanhainkodissa käyttöön. Laitoksessa esimerkiksi työskentelee 37 vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittanutta superilaista eikä yhdenkään ammattitaitoa ole kyselyn mukaan hyödynnetty. Tällainen henkilö voisi toimia isolla osastolla esimerkiksi tiimivastaavana, joka huolehtii tavoitteiden toteutumisesta ja pitää yhteyttä omaisiin ja muihin hoitopaikkoihin, kun vanhuksia siirretään. Yli puolet vastasi Koukkuniemessä työskentelee 387 superilaista, kyselyyn vastasi 208. Suurin osa heistä oli vakinaisessa työssä. Runsas puolet vastaajista koki työnsä uuvuttavaksi tai tasapaksuksi puurtamiseksi. Lähes jokaisella vastaajalla oli huonoja kokemuksia esimiehistä yhdeksällä prosentilla jopa uhkaavia kokemuksia. Huolestuttavaa vastauksissa oli se suuri joukko, joka katsoi, ettei jaksa työssään eläkeikään asti tai oli valmis teksti ja kuva jukka järvelä Koukkuniemen hoitajat kaipaavat arvostusta ja parempaa johtamista, Soili Nevala kertoo. lähtemään mahdollisimman pian muualle töihin. Heitä vastaajista oli puolet. Vastaajista 21 prosenttia ei ollut saanut perehdytystä työhönsä. 84 prosenttia ei osallistunut lääkärinkiertoihin. 27 prosenttia katsoi, ettei saanut osallistua sairaanhoidollisiin toimiin. Lääkehoitoon saatiin osallistua vaihtelevasti; alle 20 prosenttia sai jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi, 60 prosentilla oli avain lääkekaappiin. Kahta työvuoroa peräkkäin oli tehnyt 28 prosenttia vastaajista edellisen kuukauden aikana. Yli puolet sai ylitöistä palkkaa tunti tunnilta, runsas 10 prosenttia ei saanut ylitöistä korvausta. Oma-aloitteisesti täydennyskoulutukseen oli hakeutunut puolet vastaajista. Neljäsosa ei ollut koskaan ollut täydennyskoulutuksessa. Vanhusten ulkoilu oli kyselyn perusteella hyvin satunnaista. Päivittäin ulkoilu ei toteutunut yhdenkään vastaajan mukaan. Neljä prosenttia katsoi, että vanhukset eivät pääse ulos lainkaan. 77 prosenttia vastaajista sanoi, ettei päättäjiä ollut käynyt osastolla viimeisen kolmen vuoden aikana.. 8 super

9 Ensimmäinen superilainen kansanedustaja Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa Vaalit ovat tärkeät superilaisille ja kaikille kansalaisille. Niissä ratkaistaan se, mihin suuntaan yhteiskuntaa kehitetään ja mitä tapahtuu kansalaisten hyvinvointipalveluille. SuPerin kannalta on myös tärkeää, että vaaleissa valitaan ensimmäinen superilainen kansanedustaja. Vaalikeskustelua tulevat hallitsemaan vanhustenhuolto ja yhteiskunnan hyvinvointipalvelut, työllisyyden edistäminen ja työttömyyden vähentäminen, maahanmuuttopolitiikka sekä verotus. Sosiaali- ja terveyspalvelut, hoitohenkilöstön työpaikat ja palkkaus, pätkätyöt ja työolojen kehittäminen ovat jatkossakin kaikille superilaisille tärkeitä asioita. Valtion on omalla rahoitusosuudellaan ja toimenpiteillään luotava edellytykset sille, että kunnat pystyvät hoitamaan niille kuuluvat hyvinvointipalvelut, kunnat saavat tarvitsemansa työvoiman ja kansalaiset saavat asuinpaikastaan riippumatta tasavertaisesti nämä palvelut. Maahanmuuttokeskustelu nousee yhtenä teemana vaalikeskustelujen keskiöön. Sama koskee tulevien vuosien verolinjauksia. Superilaiselta kannalta on tärkeää, että valtiovalta turvaa riittävällä verotuotolla yhteiskunnallisen peruspalvelut. Mielipidekyselyjen mukaan kansalaiset arvostavat julkisia hyvinvointipalveluja. He ovat valmiita maksamaan veroja niiden tuottamiseen. SuPer tukee eri tavoin jäseniä, jotka asettuvat ehdokkaiksi vaaleissa. Ensimmäinen superilainen kansanedustaja tulee valituksi, kun ehdokkaat tekevät itse hyvin oman vaalityönsä ja kun liitto sekä jäsenet tukevat ehdokkaita. Olethan sinäkin toteuttamassa tätä historiallista tapahtumaa.. markku silvennoinen, pääsihteeri YTHS:n sopimus YTHS:n työehtosopimus signeerattiin Työehtosopimuksella muutetaan sopimusta kokonaisuudessaan. Palkkausjärjestelmä, työaikajärjestelmä ja vuosilomaluku muuttuivat kokonaisuudessaan. Sopimuksella sovittiin vuoden 2010 palkankorotuksista sekä kahdesta vuodella 2011 ja 2012 sijoittuvasta palkkausjärjestelmän kehittämiserästä. Voimassaoloaika. Työehtosopimus on voimassa Sopimus voidaan irtisanoa mennessä päättymään viimeistään Mahdollisesta irtisanomisesta huolimatta palkkausjärjestelmään vuodelle 2011 ja 2012 varatuista kehittämiseristä tehty sopimus on edelleen voimassa. Palkankorotukset vuodelle Yleiskorotus : työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 0,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Palkkausjärjestelmän uudistaminen: kaksi aiemman sopimuksen mukaista ikälisää siirretään peruspalkkaan. Lähihoitajan lähtöpalkka on 1893,92 /kk lukien. Yleiskorotus : työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 0,3 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Palkkausjärjestelmän kehittämiserä : palkkausjärjestelmän käyttöönottoon käytetään 0,8 prosenttia. Palkkausjärjestelmän kehittämiserä : palkkausjärjestelmän käyttöönottoon käytetään 0,6 prosenttia. Palkkausjärjestelmän kehittämiserä : palkkausjärjestelmän käyttöönottoon käytetään 0,6 prosenttia. Palkkausjärjestelmä. Työntekijän vähimmäispalkka määräytyy palkkaryhmittäin. Palkkausjärjestelmän perusteena on arviointi, jonka osana on työntekijän tehtävien vaativuus, ammattitaito ja työsuoritus. Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on saada aikaan tarkoituksenmukainen palkkaporrastus palkkaryhmän sisällä (palkkaryhmät HOA, HOB, HOC jne.). Ennen arviointijärjestelmän käyttöönottoa työnantaja neuvottelee henkilöstön edustajien kanssa tai henkilöstön kanssa arvioinnin perusteista, kuten tavoitteista, menettelytavoista, arviointikriteereistä ja niiden vaikutuksesta palkkaukseen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Henkilöstöä edustaa luottamusmies tai arviointijärjestelmää laadittaessa järjestelmän laatimista varten valittu henkilöstön edustaja. Arviointi tehdään vähintään kerran vuodessa. Työntekijällä on oikeus saada jäljennös häntä koskevasta kirjallisesta arvioinnista. Palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön Työaika. Työajassa siirrytään vuosityöaikaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työaika tasoittuu seuraavasti: 38 t 35 min/vko (tasoittuva päivätyöaika) tai 35 t 35 min (tasoittuva toimistotyöaika). Säännöllinen täysi päivätyöaika on enintään 9 t/vrk ja 38 t 35 min/vko tai keskimäärin tämä vuoden tasoittumisjaksossa. Työntekijän kanssa sopimalla voidaan säännöllinen työaika suunnitella enintään 10 tunniksi/vrk, kuitenkin enintään 45 t/vko. Vuosityöaikajärjestelmä otetaan käyttöön Vuosiloma. Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksessa olevien taulukoiden mukaisesti. Täysi lomaviikko kuluttaa viisi vuosilomapäivää entisen kuuden sijasta. Talvivapaat siirrettiin vuosilomiin. Käytännössä vuosilomat pysyvät samana vuosiloman määrän osalta.. karoliina partanen, lakimies super

10 Kesä-heinäkuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä i n g r a m Milloin flunssa leviää? Oireettomat influenssapotilaat eivät ole niin pahoja taudin levittäjiä kuin on luultu. Vain yksi seitsemästä tartunnan saaneesta levittää influenssaviruksia ennen oireiden alkamista. Yhdysvaltalaistutkijoiden tulokset viittaavat siihen, että influenssapotilaan pärskimät virusmäärät ovat suurimmillaan 2-3 päivää oireiden alkamisesta ja tuolloin tauti myös leviää tehokkaimmin. duodecim Hormoneja suolisyöpään Paksusuolen syöpä näyttäisi kehittyvän tavallista harvemmin naisille, jotka ovat saaneet hormonikorvaushoitoa vaihdevuosioireisiinsa, hiljattain julkaistu tutkimus vihjaa. Tulosten mukaan heidän riskinsä sairastua paksusuolisyöpään olisi runsaan kolmanneksen pienempi kuin naisten, jotka eivät ole saaneet hormonikorvaushoitoa. duodecim Reagoi ajoissa Kaksi kolmesta potilaasta ei ymmärrä sairastaneensa lievää aivohalvausta tai ohimenevää aivoverenkiertohäiriötä. Kolmannes myös viivyttelee hoitoon hakeutumista yli vuorokauden, brittiselvitys paljastaa. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö on aivojen hapenpuutteesta johtuva lyhyt kohtaus, joka aiheuttaa muun muassa huimausta, pahoinvointia ja puhe- ja liikehäiriöitä. Tutkijat uskovat, että nykyistä useammat ymmärtäisivät oireidensa vakavuuden, jos aivoverenkiertohäiriöiden ja lievien aivohalvausten vaaroista tiedotettaisiin laajemmin. Tiedotuskampanjoiden tehosta ei kuitenkaan ole takuita. duodecim Osa isistä masentuu Synnytyksen jälkeinen masennus ei ole vain naisten vitsaus, vaan voi yhtä hyvin iskeä tuoreeseen isään, yhdysvaltalaistutkimus paljastaa. Miesten masennusriski oli suurimmillaan 3 6 kuukautta synnytyksestä. Tuolloin jopa neljännes isistä kärsi masennusoireista. Isän masentuminen oli todennäköisempää, jos myös äiti oli potenut synnytyksen jälkeistä masennusta. duodecim Konsti lääkeviidakkoon Lääkkeiden sekamelskaan voi saada apua käyttämättä uutta Lääkekortti.fi-palvelua. Lääketietokeskuksen ja Vaasan keskussairaalan kehittämä järjestelmä pitää lääketiedot ajan tasalla verkossa ja paperilla. Palvelun taustalla toimii lääkerekisteri, joka sisältää tiedot kaikista Suomen markkinoilla olevista lääkevalmisteista. Lääkekortti.fi on kaikille avoin palvelu eikä se vaadi kirjautumista. Käyttäjän tallentamat tiedot jäävät vain hänen käyttöönsä. Kortista on apua myös potilastyössä. lääketietokeskus Kofeiini vähentää virheitä Kofeiinin avulla yö- ja vuorotyötä tekevät pysyvät herkemmin hereillä, mutta mahdollisesti suoriutuvat myös tehtävistään paremmin kuin ilman piristeitä. Kofeiini saattaa myös ehkäistä virheistä aiheutuvia työtapaturmia. Nuorilla työntekijöillä tehdyn tutkimuksen mukaan kofeiini parantaa vuorotyötä tekevien muistia, tarkkaavaisuutta, havaintokykyä ja järkeilyä. duodecim Kuritus siirtyy eteenpäin Ruumiillinen kuritus lisää lapsen aggressiivisuutta, yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Kuritus ja rankaiseminen on aikaisemminkin yhdistetty lasten aggressiivisuuteen, mutta nyt tehty tutkimus on laadukkain tähänastisista selvityksistä. Siinä haastateltiin 2500 äitiä. Suomalaisista vajaa kolmannes hyväksyy lapsen fyysisen kurittamisen joissakin tilanteissa. Kannattajia on usein kuritettu lapsena. duodecim Kelaa selkokielellä Kela on julkaisut ensimmäistä kertaa selkokieliset esitteet etuuksistaan. Esitteet on toteutettu yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. Ensivaiheessa valmistui viisi suomenkielistä esitettä. Ruotsinkieliset selkoesitteet ilmestyvät viimeistään syksyllä. Esitteet käännetään myöhemmin ainakin englanniksi, venäjäksi ja viroksi. 10 super

11 muut lehdet Jos näen 12-vuotiaan suussa tupakan, nappasen sen pois. Minusta se on jokaisen aikuisen velvollisuus. Jos minun lapseni tekisi niin, haluaisin, että kuka tahansa puuttuisi. Muu on heitteillejättöä. Kyläaktivisti ja kouluttaja Meri Lähteenoksa suomen kuvalehti 18/2010 Mitä mieltä? Toukokuun kysymys oli: Oletko hyvä työntekijä? Yksi mielenterveyden peruspilareista on se, että voi ja saa toimia tuottavasti. Että kokee omasta elämästä olevan hyötyä. Nyt-on-sitten-aikaa-itselle riittää hyvin harvalle. Projektipäällikkö Mari Lankinen mielenterveys 2/2010 On surullista, että jotkut muut kuin ihmistutkimukseen pohjautuvat päätökset ohjaavat käsitystä lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Opettaja, koulutusdekaani, filosofian tohtori Marko Kielinen opettaja 20/ % Kyllä 6 % En 30 vuotta sitten Lehdessä perusteltiin tarkkaan Apuhoitajaliiton jättäytymistä terveydenhuoltoalan yhteisjärjestön ulkopuolelle. Pääuutisessa korostettiin, että yhteistyötä silti tehdään entiseen tapaan muiden terveydenhuoltoalan järjestöjen kanssa. Päätös pysyä itsenäisenä ei merkitse sulkeutumista erilleen, vaan uskomme, että omana liittonamme voimme parhaiten viedä eteenpäin omia tavoitteitamme. ( ) Meillä ei ole varaa keskinäiseen eripuraisuuteen. Kaikki voimavaramme on suunnattava edunvalvonnan tehostamiseen. apuhoitajalehti 6/1980 Kyllä, koska minulla on vahva ammattitaito. koen työni tärkeäksi. hoidan potilaita kuin he olisivat vanhempiani. en ole vielä leipääntynyt ja minulla on hyvä stressinsietokyky. sehän on päivänselvää. olen fiksu ja vaatimaton. en tupakoi, joten en pidä ylimääräisiä taukoja. tulen toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. olen perinyt vankan työmoraalin vanhemmiltani. olen ollut saman työnantajan palveluksessa 37 vuotta. opiskelen vasta alalle, joten olen kovin motivoitunut. vastaan tekemisistäni, noudatan työaikalakia ja työsuojelumääräyksiä. olen työtä pelkäämätön ja aina hyvällä tuulella. arvostan työtäni ja kohtelen asiakkaitani tasavertaisesti. En, koska en ehdi tehdä kaikkea niin hyvin kuin haluaisin. tunnen itseni riittämättömäksi, kun työnantaja säästää väärissä paikoissa. enimmäkseen inhoan työtäni, kun edes koneet eivät toimi kunnolla ja kuitenkin pitää jatkuvasti kehittää työtä ja kouluttautua. motivaatio alkaa olla lopussa, kun yksikkömme lakkautetaan. työnantaja ei ole liksaani nostanut, joten teen johtopäätökseni siitä. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 63. super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Suihkulähde teksti ja kuvat sonja kähkönen Marja Wallénin kotona kuuluu kesäisin kahden suihkulähteen iloinen liplatus. Lapsuudenkotiin aikoinaan hankittu suihkulähde on jäänyt ikuisesti mieleen, sillä kerran siinä loiskui veden sijasta viini. Perushoitaja Marja Wallén tietää ainakin kaksi hyvää tapaa rentoutua. Oma piha on hoitajan henkireikä, ja kukkapenkkejä myllätessä arkiset ajatukset unohtuvat hetkessä. Vapaa-aikani kuluu lähes kokonaan kotipihalla. Aina löytyy jotain pientä laitettavaa, korjattavaa ja muuteltavaa. Piha ei tule koskaan valmiiksi. Toisinaan Marjalle riittää se, että hän istahtaa työvuoron päätteeksi nojatuoliin ja napsauttaa olohuoneessa seisovan, sähköllä toimivan suihkulähteen päälle. Sen liplatus rauhoittaa ja sitä on ihana katsella. Olen aina pitänyt suihkulähteistä. Missä tahansa olenkin ikinä matkustanut, olen aina ihastunut niihin. Ensimmäisen oman suihkulähteensä Marja löysi joitakin vuosia sitten sekatavaraliikkeestä kyläreissun varrelta. Vaalean, sisätiloihin sopivan lähteen materiaali hämää, sillä se näyttää painavalta marmorilta. Oikeasti se on kevyehköä muovimaista massaa ja siksi helppo siirtää paikasta toiseen. Edullinenkin se oli, toisin kuin viime kesänä etupihalle rakennettu suihkulähde, jonka hintalappu oli kolminumeroinen. Pihasuihkulähde toimii kaukosäätimellä ja on päällä kesäisin lähes joka ilta. Myös sillä, niin kuin melkein kaikilla suihkulähteillä, on omat erikoisuutensa. Tämä heijastaa erilaisia värejä, Marja esittelee. Talon toiselle puolelle on suunnitteilla toinen, hieman suurempi ulkosuihkulähde. Tarkoitus on hankkia sellainen, josta tulee savua. Lisäksi haaveenani on ollut tehdä talon päätyyn juokseva puro, mutta täytyy varoa, ettei kaikenlaisia rakennelmia tule liikaa. Viiniä lähteestä Suihkulähteet eivät toimi loputtomiin ilman huoltoa. Niiden osat, esimerkiksi suuttimet, on putsattava säännöllisesti, jotta ne eivät mene tukkoon. Pienempiä ulkosuihkulähteitä on muistettava täyttää, sillä lämpimällä säällä ilmaan roiskuva vesi haihtuu nopeasti. Mieheni on sähköasentaja ja taitava käsistään, joten erilaisten vempainten säätämiseen ei tarvita ulkopuolista apua. Ostamme eri laitteista usein karvalakkimallin, josta mieheni saa muokattua hienomman laitteen. Wallén ihastui suihkulähteisiin jo pienenä. Hän oli kuuden vuoden ikäinen, kun isä osti äidille sellaisen joululahjaksi. Se oli kaunis ja siihen oli kaksi erilaista suutinta, lintuaiheinen sekä nainen kaatokannun kanssa. Lähteen pohjalle sai erivärisiä levyjä, joiden väri sitten heijastui veteen. Suihkulähdettä pidettiin olohuoneessa. Kun Marjan isän 60-vuotispäivät lähestyivät, tämä putsasi lähteen perusteellisesti. Juhlapäivän koittaessa allas täytettiinkin veden sijasta viinillä. Laite oli varsinainen tunnelman kohottaja. Olemme nauraneet, että siitä lähteestä tuli juotua viiniä tavallista enemmän, kun lasin täyttäminen oli niin helppoa. Lapsuuden aikainen suihkulähde on yhä ehjä ja tallessa Marjan isän kotona. Se vaatisi taas perusteellista puhdistamista. Minulla on ollut ajatuksena mennä ottamaan valokuvia siitä. Sydämen asialla Koska työpäivinä ulkona touhuaminen jää vähemmälle, on Marja Wallén ottanut tavaksi pyöräillä kesäisin 18 kilometrin työmatkan Vantaalta Meilahteen. Hän on työskennellyt sydän- ja thoraxkirurgian klinikalla parikymmentä vuotta. Sydänosasto on siitä mielenkiintoinen, että siellä tulee eteen vaihtelevia toimenpiteitä. Jos on motivoitunut oppimaan uutta, se on työpaikkana hyvin haastava. Päivittäisrutiinit ovat toki usein samat, mutta kehittymismahdollisuuksiakin on. Wallén työskenteli perushoitajaksi valmistuttuaan vanhainkodissa, mutta kaipasi akuutimpaa työnkuvaa. Kolmivuorotyö sydänosastolla on osoittautunut mielekkääksi. Työpäivän aikana avustan lääkäriä erilaisissa toimenpiteissä, seuraan potilaiden yleistilaa, syötän ja pesen. On myös tärkeää saada potilaat liikkumaan niin paljon kuin mahdollista. Joskus on käynyt mielessä, että lähden mielenkiinnosta katsomaan muita työpaikkoja. Mutta pidän osastosta niin paljon, etten ole malttanut jättää sitä.. 12 super

13 super

14 14 super

15 Ohjaaja, kanssakulkija ja perheenjäsen teksti liisa uusiniitty kuvat laura vesa Lähihoitaja Teija Sukanen tekee kehitysvammaisten parissa sikäli harvinaista hoitotyötä, että kiire pitää unohtaa ulko-oven taakse. Työ on toisinaan henkisesti raskasta, mutta omien tehtävien suunnittelu ja yhteen hiileen puhaltavat työtoverit tekevät Teijan arkipäivästä suorastaan hauskan. Rapun pieleen nostettu pöytä on täynnä mustia muovirasioita, joihin apulaiset nostelevat multaa. Teija Sukanen toimii työnjohtajana ja siirtää samalla hentoja taimia rasioihin. On verkkaisen, mutta innostuneen tekemisen meininki. Lähihoitajan töihin ja taitoihin kuuluu puutarhanhoitokin? Siinähän tämän työn rikkaus onkin, Teija huudahtaa. Saan olla luova, vaikka tietyt rutiinit on tehtävä. Edellispäivänä leikkasimme asukkaiden kanssa marjapensaita. Teijan työpaikka on autetun asumisen yksikkö Ruhalan koti. Ruoveden vanhainkodin työntekijöiden entinen asuntola tarjoaa kodin 16 Pirkanmaan alueen kehitysvammaiselle ja työpaikan yhdeksälle työntekijälle. Joko saa mennä sisälle, Maire kysyy. Teija antaa luvan. Puolisen tuntia samaa työtä alkaa olla maksimi. Asukkaat alkavat väsyä, Teija sanoo ja pyyhkii mullat pöydältä. Ruhalan kodin asukkaat ovat viidenkympin paremmalla puolella ja osa heistä on diagnosoitu haastavasti käyttäytyviksi. Teijan työnantaja on Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä Ypek, johon kuuluu Ruoveden kunnan lisäksi Mänttä-Vilppulan kaupunki. super

16 Iida tykkää Teijasta. Hoitaja saa varautua asukkaiden hyvänolon kohteeksi siinä kuin kiukunpuuskien maalitauluksi. Kiireettöminä ja leppoisina päivinä hoitajilla ja asukkailla on mukavaa. 2. Eila ja Iida auttavat Teijaa kukantaimien ko ulimisessa. Luonnonkauniilla paikalla sijaitsevan Ruhalan kodin väki on jo monena vuonna kasvattanut omat pihakukkansa. 3. Ruokasalin seinällä on työvuorolista, josta näkee kuka on tiskivuorossa, kenen tehtäviin kuuluu pöytien pyyhkiminen ja kuka on biojätevastaava. Asukkaat osallistuvat hoitokodin askareisiin Verkkaista kahvittelua Kello lähenee puolta kolmea ja on päiväkahvin aika. Asukkaat ovat asettuneet ruokasaliin omille paikoilleen. Tuolin selkänojassa lukee nimi, mutta nimeäkin varmempi tunnistin on ikioma muumimuki. Kattajalle tuottaa pientä päänvaivaa miettiä kenen muki tulee oikealle paikalle. Yritämme kannustaa asukkaita omatoimisiksi ja teetämme heillä sellaista, mihin he pystyvät, Teija kertoo. Teijan iltavuoron työtoveri, laitoshuoltaja Hanna Kymäläinen kaataa kahvia ja Teija jakaa lääkkeet. Pentti on juttutuulella, sillä hän on mukana Ruoveden opiston kehitysvammaisten näytelmäpiirissä. Mä olin prinssi ja pussasin Lumikkia, Pentti ilmoittaa. Toisia naurattaa kovasti. Kahvittelu on verkkaista, ja Teijan mielestä häneltä itseltäänkin katoaa joskus ajan taju. Teijan ääni tiukkenee, kun Rauno haluaa lisää kahvia. Kahvi loppui, eikä sitä voisi muutenkaan antaa yhdelle enempää kuin toisille, sillä siitä leimahtaisi riita. Teija komentaa Raunon lujasti, mutta ystävällisesti pois, kun kerran kahvit on juotu eikä lisää tipu. Vapaapäiviltä mukaan retkille Talon asukkaiden osaaminen vaihtelee. Jotkut osaavat lukea, toisille puheen tuottaminen on vaikeaa. Mukautetun ammattitutkinnon suorittanut Tarja Inkinen käy mielellään juttusille. Joustaminen on tässä talossa vanha ja hyvin toimiva tapa. Asun kirkonkylällä ja tulen linja-autolla tänne töihin kolmena päivänä viikossa. Olen nuori vielä, kaksi vuotta aikaa ennen kuin täytän 50, Tarja juttelee ja sanoo kahden kilometrin kävelyn bussipysäkiltä Ruhalan kotiin sujuvan vaivattomasti. Maire muistuttaa, että hän on osallistunut seitsemän asuintoverinsa kanssa toukokuussa Likkojen lenkille Tampereella. Teija on ollut myös mukana. Meillä on tapana tulla vapaapäiviltäkin mukaan retkille. Joustaminen on tässä talossa vanha ja hyvin toimiva tapa. Teija toteaa. Ruhalan kodin henkilökunta vaihtuu harvoin ja myös Teija viihtyy hyvin. Hän haluaisi tosin vuorotella kuukauden, pari naapurissa olevalla vanhainkodin dementiaosastolla. Psyyken sairauden tunteminen olisi myös tarpeen, sillä leppoisan tuntuisten asukkaiden mieliala saattaa arvaamatta vaihdella. Riitoihin täytyy puuttua heti, eikä siinä aina hoitajakaan säästy potkuilta ja iskuilta. Yksi kateuden ja riidan syy saattaa olla se, että toinen on päässyt vierailemaan sukulaistensa luona. Aggressiivisuuden syy ei meille aina selviä, jos asukas ei pysty sitä ilmaisemaan. Vierailut arjen piristystä Kello lähestyy puolta neljää ja asukkaat siirtyvät päiväsaliin, jossa esiintyy yhteiskristillinen lauluryhmä. Teija on poikkeuksellisesti mukana. Tavallisesti hän pitää samaan aikaan ruokatauon tai tekee muita töitä. 16 super

17 4 5 voimiensa ja taitojensa mukaan. 4. Teija jakaa päiväkahvin yhteydessä lääkkeitä. Paras kehitysvammaisten lääketietämys on hänen mielestään keskuslaitoksissa. 5. Yhteiskristillinen lauluryhmä vierailee säännöllisesti Ruhalan kodissa. Seppo Lappalainen soittaa tenorisaksofonia ja Erkki Lehto kitaraa. Teija seuraa tilaisuutta ikkunan ääressä. Mitä me laulettaisiin yhdessä, Seppo Lappalainen kysyy parin hengellisen laulun jälkeen. Jo Karjalan kunnailla lehtii puu, Pentti toivoo välittömästi. Siitä ei ole nuotteja, mutta jos laulettaisiin Jumalan kämmenellä, Seppo ehdottaa. Lisäksi lauletaan Ystävä sä lapsien, oikein sydämen pohjasta. Seppo lukee paimenpsalmin ja kysäisee kuka se meidän paimen oikein on: Hoitaja, Eija sanoo varmasti. Teijaa hymyilyttää. Seppo ehdottaa taas laulua: Karjalan kunnailla lehtii puu, Pentti sanoo päättäväisesti. Se lauletaan. Lauletaan myös Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Teijan selän takana ikkunasta siintää komea Pöytäselkä, joka kuuluu suureen Näsijärveen. Korkeat männyt huojuvat hitaasti tullessa. Kesä on tulollaan. Tilaisuus on ohi vajaassa tunnissa ja asukkaat palaavat huoneisiinsa. Ruokatauolla puidaan työasiat Teija ja Hanna vetäytyvät syömään puoli viiden aikaan pieneen keittiöön. Ovi käytävään on auki ja naiset varautuvat siihen, että jollakin on aina heille asiaa. Puhumme paljon työasioista ja viljelemme mustaa huumoria, Hanna paljastaa. Ruokapöydän yhteishetket ovat tarpeen ja terapeuttisia, sillä työ on Teijan mielestä psyykkisesti raskasta. Joskus pitäisi vastata viiteen kysymykseen samaan aikaan ja vaikka vastaankin, kuulija ei keskity vaan kysyy samaa asiaa aina uudelleen. Sellaisen työpäivän jälkeen en avaa kotona edes televisiota vaan painelen koiran kanssa hiljaiseen metsään, Teija tunnustaa. Hannan mielestä pienellä työyhteisöllä on hyvät puolensa: työtoverit tuntevat toisensa ja talon asukkaat. Joskus on kyllä arvailtava, mitä asukkaiden pelkojen alla piilee. Meillä on hyvin vähän tietoa heidän aikaisemmasta elämästään. Joku saattaa pelätä suihkuun menoa. Aikaisemmin kehitysvamma oli perheen häpeä ja vammaisia saatettiin kohdella julmasti, Hanna miettii. Teija näkee, että työntekijät ja viralliset edunvalvojat ovat monen asukkaan ainoa perhe, koska joillakin asukkaista ei ole lähiomaisia. Vuonna 2009 tuli voimaan uusi kehitysvammalaki, jonka mukaan myös meidän asukkaat saisivat käyttää avustajaa kymmenen tuntia kuukaudessa. Sellainen olisi todella tarpeen jos asukkaita joudutaan viemään esimerkiksi lääkäriin ja vuorossa on vain kaksi työntekijää. Myös vapaaehtoiset vierailijat olisivat tervetulleita vaikka vain rupattelemaan asukkaidemme kanssa. Lääketietous päivitykseen Hanna jatkaa ikkunoiden pesua ja Teija palaa ruokasaliin. Hän lämmittää osan ruuista mikrossa ja mittaa lämpöastioista ruokien lämpötilan. Laki edellyttää omavalvontaa, jolloin ruokien ja jääkapin lämpötilat kirjataan paperille. Se helpottaa terveystarkastajan super

18 työtä, kun tämä käy talossa. Väki aterioi syvän hiljaisuuden vallitessa. Hanna ja Teija valvovat ruokailua ja keskustelevat tulevista töistä. Kuuden jälkeen alkaa hampaiden pesu. Teija saattaa koko päivän nukuskelleen Kalevin pesuhuoneeseen. Otetaanko kuva hampaidenpesusta Teija kysäisee. Sama kai se on, Kalevi vastaa jouheasti. Hanna tulee avuksi pesemään proteeseja. Asukkaat ovat varsin omatoimisia ja hyväkuntoisia. Heillä käy säännöllisesti jalkahoitaja ja tarvittaessa hieroja. Hoidollista aikaa työhöni kuuluu juuri nyt aika vähän. Tällä hetkellä yksi asukas tarvitsee katetroimista ja kaksi saa insuliinipiikin. Maanantaisin jaamme lääkkeet dosetteihin ja viemme reseptit apteekkiin. Lääkärissä asukkaita käytetään tarpeen mukaan. Teija pitää työtään pitkälti asukkaiden toimintakyvyn ylläpitämisenä ja ohjaamisena. Psyykenlääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista pitäisi silti tietää, koska koko ajan tulee uutta tietoa. Kehitysvammaisten psyykenlääkityksen paras tieto on Kehitysvammaneuvolassa. Pitäisi päästä useammin kursseille, jotta oma tieto päivittyisi. Lääke- ja haavahoitokoulutus olisi myös tervetullutta. Pienestä työpaikasta vain on hankala lähteä, koska päteviä sijaisia on vaikea saada, Teija murehtii. Kalevi on saatu hoidetuksi ja pissatetuksi. Nyt menoksi, hän sanoo reippaasti ja Teija saattaa hänet huoneeseensa. Kalevia on nyt pitänyt saattaa, mutta yleensä hän liikkuu nopsaan kuin orava, Teija nauraa. Luontevaa puhetta Kehitysvammaisiin pitäisi suhtautua kuin keneen tahansa ihmiseen. Teija istahtaa hetkiseksi Eilan huoneeseen. Hän on kaksi vuotta sitten taloon tulleen Eilan omahoitaja. Eila näyttää Kotiliedestä kuvaa, jossa on Toisenlaiset Frendit -sarjassa esiintyvän Sonjan kuva. Keväällä televisiossa pyörinyt dokumenttisarja on Eilan suosikki kuten monen muunkin Ruhalan kodin asukkaan. Myös Teija piti mutkattomasta ja luontevasta sarjasta. Kehitysvammaisiin pitäisi suhtautua kuin keneen tahansa ihmiseen, vaikkei kaikilta heiltä voi odottaa aikuisen taitoja. Osa heistä on mieleltään lapsia tai ikuisia teinejä, mutta heidän, kuten lasten ja vanhusten seurassa pitäisi olla luontevia. On kamala kuunnella, kun ihmiselle lässytetään. Työpäivä alkaa kallistua iltaan. Teija jakaa vielä iltalääkkeet ja kiisselit. Hän siistii keittiön, asettelee astiat tiskikoneeseen ja kirjaa päivän tapahtumat. Vielä yleissilmäys paikkoihin niin, että yöhoitajan on hyvä tulla jatkamaan työpäivää. Työpäivä menee hyvin, kun olet itse hyvällä tuulella. Asukkaat vaistoavat nopeasti, jos jokin on vinossa. Ja auta armias, jos tuot kiireen tullessasi, Teija nauraa. Ilta-aurinko punaa läntisen rannan männynlatvat, kun Teija lähtee ajelemaan seitsemän kilometrin päähän kotiinsa. Ritan kanssa on vielä tehtävä iltalenkki.. Tänään töissä Kuka: Ruoveteläinen Teija Sukanen, 31. valmistui lukion jälkeen lähihoitajaksi vuonna 2000 Tampereen terveydenhoito-oppilaitoksesta. Perhe: Avopuoliso ja rottweiler Rita. Harrastukset: Samoilu metsässä koiran kanssa, kaikenlaiset käsityöt, valokuvaus. Teijan valokuvanäyttely on esillä näyttelytila Ruoveden Silmänruoassa heinäkuun ajan. Työ ja työura: Valmistumisen jälkeen sijaisuuksia parin vuoden ajan Ruoveden kunnan kotipalvelussa ja terveyskeskuksessa. Kolme vuotta kehitysvammaisen tytön henkilökohtaisena avustajana. Vuodesta 2006 kolmivuorotyössä Ruhalan kodissa. Työssä parasta: Työssä pystyy hyödyntämään muutakin osaamistaan kuin hoitotyötä. Työllä on paljon merkitystä ja voi vaikuttaa työpäiväni sisältöön. Työssä pahinta: Asukkaiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen jää usein liian vähän aikaa. 18 super

19 Uudenkaupungin paneelikeskustelu herätti tunteita teksti ja kuvat reita waara SuPer järjesti toukokuun alussa Uudessakaupungissa kaikille avoimen tilaisuuden, jossa keskusteltiin kaupungin hoitohenkilökunnan lomautuksista. Paneelikeskusteluun oli kutsuttu kaupungin päättäjiä, mutta kaupunginhallitus teki poikkeuksellisen päätöksen olla osallistumatta tilaisuuteen. Kaupungin virkamiehet eivät saapuneet tilaisuuteen, joten heidät korvattiin pahvinukeilla. Vieraita esittelemässä pääluottamusmies Tarja Vuorinen, pääsihteeri Markku Silvennoinen ja ammattiosaston puheenjohtaja Pirjo Siivonen. Uusikaupunki on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, kuten monet muutkin suomalaiset kunnat. Tämän totesi myös paikalle lähetetty kaupungin henkilöstöpäällikkö puheenvuorossaan. Kaupunki pyrkii säästämään lomauttamalla muun muassa hoitohenkilöstöä. SuPer on esittänyt, että kaupunki rajaisi lomautusten ulkopuolelle sellaisen henkilöstön, joka työskentelee ympärivuorokautisessa hoidossa olevien asiakkaiden välittömässä hoitotyössä. Lisäksi kaupungin tulisi turvata kotihoito niin, ettei kotona asuvien asiakkaiden turvallisuus vaarannu. SuPer halusi tilaisuudellaan herättää Uudenkaupungin virkamiehet ja päättäjät huomaamaan lomautusten seuraukset niin potilaille kuin hoitohenkilökunnalle. Yleisön joukossa oli omaisia, hoitajia ja myös muutama päättäjä. SuPerin pääsihteeri Markku Silvennoinen totesi, että Uudenkaupungin päätös tulee aiheuttamaan kaupungille ja sen naapurikunnille säästöjä suuremmat kustannukset. Jopa kaupungin sote-palveluita ostavat naapurikunnat ovat vedonneet lomautuksia vastaan. SuPerin mukaan tällaiset päätökset ovat kuin hölmöläisten täkin ompelua toisesta päästä leikataan ja toiseen päähän joudutaan lisäämään, kun täkki käy lyhyeksi. Pääsihteeri Silvennoisella, Uudenkaupungin ammattiosaston puheenjohtajalla Pirjo Siivosella ja pääluottamusmies Tarja Vuorisella ei ollut tilaisuudessa muuta vaihtoehtoa kuin puhua pahvista leikatuille panelisteille oikeiden virkamiesten ja päättäjien puuttuessa. Kuulijat olisivat myös halunneet esittää kysymyksiä lomautuspäätöksestä vastaaville. Miksi täällä pidetään huolta katukivetysten kunnosta, kun ihmisten kunto ja hoito unohdetaan kokonaan? eräs omainen kysyi järkyttyneenä. SuPer toivoo, että virkamiehet ja päättäjät ymmärtävät, miten suurta ihmisjoukkoa lomautusten seuraukset tulevat koskemaan. Hoidettavien lisäksi on pidettävä huolta hoitohenkilöstöstä, joka jo nyt työskentelee äärirajoillaan.. Tilaisuuteen osallistujat olivat syvästi huolissaan siitä, miten hoidettavat, omaiset ja hoitajat tulevat selviämään lomautuksista. super

20 20 super

21 Rakkaus auttaa jaksamaan teksti ja kuvat marjo sajantola Äidinrakkaus on ollut parasta elämäneliksiiriä vaikeasti vammaiselle pojalle. Lähihoitaja Sari Niemi on oman poikansa omaishoitaja. Eilen Janilla oli huono päivä. Hän heräsi jo kuudelta aamulla. Väsymyksen takia hän sai aamupäivällä epileptisiä kohtauksia. Pelkäsin myös, että hänelle nousee kuumetta, koska hän oli vähän viluisen oloinen. Päivän ohjelma meni uusiksi, lähihoitaja Sari Niemi kertoo. Eilinen ei ollut mitenkään poikkeuksellinen päivä turkulaisperheessä. Vaikeasti vammaisen lapsen omaishoitajana Sari joutuu usein asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja silloin oman lapsen hyvinvointi on listalla ensimmäisenä. Kun Jani on hyväkuntoinen, Sari ottaa hänet mukaansa asioille kaupungille. Tai kampaajalle tai vaikka hammaslääkäriin, jos Sarin äiti ei ehdi hoitoavuksi. Mummi osaakin hoitaa Janin juuri niin kuin Sari haluaa. Tarvittaessa mummi on tullut pitemmäksikin ajaksi ja hoitanut koko kodin. Vain mummin avulla Sari voi pitää lomaa omaishoitajuudesta. Mummi on myös meidän intervallijaksomme, sillä Janin intervallijaksot laitoshoidossa eivät sujuneet kertaakaan hyvin. Hän sai joka kerta keuhkokuumeen, joten enää en halua edes yrittää. Jätän sitten vaikka omat menoni menemättä. Nyt 22-vuotias Jani on perheen esikoinen. Hänellä on kolme nuorempaa sisarusta, 21-vuotias Niko, 16-vuotias Tomi ja 9-vuotias Ida-Maria. Meille kaikille Janin sairaus on luonnollinen asia. Veljet ja sisko ymmärtävät, jos Janin hoidolta en heti ehdi heidän pyyntöihinsä vastata. Ida-Maria haluaa myös osallistua Janin hoitoon. super

22 Vain pieni kromosomipala Kun Sari Niemi odotti esikoistaan, ei ollut mitään viitteitä siitä, että lapsi olisi sairas tai vammainen. Kuitenkin jo heti syntymän jälkeen lääkärit totesivat, että vauvalla on vaikea sydämen toimintahäiriö ja kahden päivän jälkeen alettiin epäillä myös neurologisia ongelmia. Janilla oli laaja aivoverenvuoto, sydämessä kaksi reikää ja ahtautuma keuhkovaltimossa. Ensimmäiset kolme viikkoa olivat hyvin kriittiset, sillä jos keuhkopaine olisi noussut, Jani olisi kuollut, Sari muistelee. Kun Jani kotiutettiin, Sari syötti häntä nenämahaletkun kautta tunnin välein. Kahden kuukauden ikäisenä Jani alkoi saada epilepsiakohtauksia. Sari Niemi seuraa tarkasti poikansa hyvinvointia ja ottaa yhteyttä lääkäriin välittömästi, jos tarvetta tulee. Ennen päiväunille pääsyä Jani hengittelee keuhkoja avaavaa lääkettä. Silloin alkoi jatkuva ralli sairaalaan ja takaisin. Kun Jani oli kolmikuinen, minulle sanottiin ensiavussa, että oli siinä ja siinä, kannattiko elvyttää. Olin ihan sokissa. Sitä Sari ei kuitenkaan hyväksynyt, että neurologi ehdotti Janille laitoshoitoa. Sanoivat, että kun lapsi kasvaa, hoito on niin raskasta, että koko perhe kärsii ja meille tulee avioero. Lääkärien pitäisi pitää tällaiset mielipiteet itsellään, eikä ennustella asiakkaittensa tulevaisuutta. Vaikeaa toki oli, sitä Sari ei kiellä, etenkin kun puoliso ei lapsen vammaisuudesta järkyttyneenä kyennyt alkuun osallistumaan lapsen hoitoon lainkaan. Isän hylkimisreaktio meni onneksi ohi. Vammaisilla lapsilla on aika paljon yksinhuoltajaäitejä. Ilmeisesti kaikki miehet eivät tällaista tilannetta kestä, tosin eivät kaikki äiditkään. Omia voimiani en ole koskaan epäillyt. En edes silloin, kun selvisi, että Janilla on ykköskromosomin pitkän haaran deleetio, eli pieni pala kromosomin päästä puuttuu kokonaan. Sydän syrjällään Sari toteaa, että vaikka laki säätää vammaispalveluista, omaishoitajan on oltava hyvin aktiivinen saadakseen tarvitut palvelut ja apuvälineet. Vasta viime syksynä hän sai Janin pyörätuoliin apumoottorin, mikä tuli todella tarpeeseen, sillä poika ja pyörätuoli painavat yhteensä jo sata kiloa. Pitkään jouduin anomaan myös nosturia ja sähkökäyttöistä sänkyä. Saimme ne, kun Jani oli jo 15-vuotias. Siihen asti minä olin se nostolaite. Fysioterapeutin käynnit kaksi kertaa viikossa ovat välttämättömiä, jotta Janin liikeradat pysyvät auki. Kun Jani täytti 16 vuotta, Kela ei enää korvannut näitä käyntejä, koska Janista ei koskaan tulisi toiminta- eikä työkykyistä. Tämän jälkeen Turun kaupunki on kustantanut hoidon, mutta sekin piti aikoinaan erikseen osata anoa. Monta kertaa tunnen voimattomuutta byrokratian pyörityksessä, mutta en anna periksi. Paha skolioosi painaa Janin kehon mutkalle ja hänellä alkoi kolme vuotta sitten tulla vaarallisia hengitysvaikeuksia. Kesti kymmenen kuukautta ennen kuin Sari sai taisteltua lapselleen kaksoispaineventilaattorin kotiin. Jani kärsi jo niin vakavasta hapenpuutteesta, että kuolemakin kävi lähellä. Hän oli 20-vuotias ja minulle oli aikoinaan sanottu, ettei hän sairauksiensa ja vammaisuutensa takia elä kuin korkeintaan 20 vuotta. Pelko lapsen menettämisestä vei kaikki voimani. Olin jatkuvasti valppaana ja tunteeni olivat hyvin pinnassa. Laihduin 12 kiloa neljässä kuukaudessa. Onneksi Sari ymmärsi hakeutua lääkärin vastaanotolle, sai masennuslääkityksen ja pääsi pahimman yli. Hän kokee myös saaneensa tuolloin suurimman avun kirkon rukousilloista. Käymme Janin kanssa säännöllisesti rukousilloissa. Jani rakastaa urkumusiikkia ja minä saan sieltä henkistä hyvinvointia. Omaishoitaja ei voi oi- 22 super

23 Jos Jania ei tunne, häntä on vaikea tulkita. Hän osaa kuitenkin kertoa eleillään paljon. Kohta hän alkaa hamuilla kättäni, koska hänellä on nälkä, Sari Niemi kertoo. kein itse sairastua. Myös fyysistä kuntoa pyrin ylläpitämään muun muassa avantouinnilla talvisin. Kesäisin ajelen moottoripyörällä. Äiti ja hoitaja Vammainen on tunteva ja aistiva ihminen, vaikka hän ei osaisi ilmaista itseään mitenkään. Vuonna 2006 Sari valmistui lähihoitajaksi sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Hän oli pitkään miettinyt tulevaisuutta, sitä aikaa, kun Jania ei enää olisi. Janin hoito on minun työtäni, mutta omaishoitajuudesta ei kerry palkkaa, eikä turvaa työttömyyden varalle. On jotenkin lohdullista se, että minulla on nyt tutkinto alalla, jossa viihdyn ja jossa töitä tulee riittämään. Olen valmistumisen jälkeen tehnyt silloin tällöin keikkatöitä, mutta töiden vastaanotto on ollut aina Janin kunnosta kiinni. Hän haluaisi tehdä työtä kehitysvammaisten tai vanhusten parissa, mutta mieluiten heidän kotonaan. Tai hän voisi perustaa oman kotipalveluyrityksen. Laitokset ahdistavat minua, sillä siellä hoitaja ei voi toimia jokaisen hoidettavansa edun mukaisesti. Jokaisella ihmisellä on oikeus elää onnellisena elämänsä loppuun asti ja niin, että itsemääräämisoikeus säilyy. Laitoksessa ei ole edes omaa yksityisyyttä. Sari näkee, että hoitajien ja lääkäreiden pitäisi osata asettua potilaan asemaan, miettiä miten haluaisi itseään hoidettavan. Vammaisen ihmisen kohtaamisessa monella olisi opettelemista. Pitäisi osata olla ihminen ihmiselle. Vammainen on tunteva ja aistiva ihminen, vaikka hän ei osaisi ilmaista itseään mitenkään. Sari kiittelee Paimion sairaalan keuhko-osaston henkilökuntaa empaattiseksi ja sydämelliseksi. Hän kokee, että siellä hänet ja Jani huomioidaan kokonaisena ihmisenä. Olen saanut olla äiti ja hoitaja. Minua on arvostettu ja kuunneltu, kun olen ollut osastolla hoitamassa Jania ja tulkitsemassa hänen tarpeitaan. Mutta paljon on ollut myös huonoja kokemuksia vuosien varrelta. Kun Jani pienenä joutui sairaalaan, äiti pyysi sairaanhoitajalta lapselleen tuttia ja sai vastaukseksi, ettei heillä ole vammaisten tutteja. Jos en olisi ollut joka hoitotilanteessa mukana, Janin hoito ei olisi aina onnistunut. Vieraat eivät kykene tulkitsemaan Janin kehon kieltä, eleitä ja ilmeitä. Sari toivoo, että omaiset otettaisiin enemmän huomioon kaiken kiireenkin keskellä. Odotan hoitohenkilökunnalta inhimillisyyttä ja ymmärrystä. Kun omaiset ovat vaativia, se johtuu vain pelosta, miten tulee käymään selviääkö, kuoleeko. Koska Janin syntymästä saakka Sarille on ollut päivän selvää, että hän hoitaa lapsensa itse, hän myös toivoo pysyvänsä itse terveenä ja elävänsä kauemmin kuin Jani, edes yhden päivän kauemmin. Laitoshoidossa potilaisiin suhtaudutaan ammatillisesti, ei heitä rakasteta. Minä teen työtä kotona ja rakastan äärettömän paljon Jania ja se rakkaus auttaa jaksamaan. Jani on jo nyt elänyt kauemmin kuin lääkärit hänelle aikoinaan elinvuosia ennustivat. Sari voi laskea siitä paljon antamansa hyvän hoidon ansioksi, eikä äidinrakkauden merkitystä voi vähätellä. Kun iltaisin peittelen Janin nukkumaan, kuiskaan hänelle, että äiti rakastaa sinua ikuisesti. Haluan sanoa sen joka ilta, koska pelkään, että aamulla emme enää tapaa.. super

24 24 super k. g r e g g a i n

25 Kehitysvammaisen seksuaalisuus on ammattilaisillekin tabu teksti heidi laakkonen Seksuaalisuus on voimavirta, jota ei voi tukahduttaa. Sille on löydettävä toteuttamisen väylä. Jos väylä tukitaan, niin sille käy kuin vesivirralle. Se etsii kiertotien tai painuu maan alle. Näin on todennut perhetyön kouluttaja, rovasti Liisa Tuovinen. Ammattilaisen tehtävä on nähdä vaivaa, jotta tieto tavoittaa kehitysvammaisen asiakkaan, kertoo puolestaan pari- ja seksuaaliterapeutti, kehitysvammaisten kodinhoidon ohjaaja Kirsimaria Luoma-aho. Kehitysvammaisten ihmisten seksuaalisuus on monelle ammattilaisellekin hiljainen tabu. Aikuisia kehitysvammaisia saatetaan pitää liian lapsenomaisina ja pahimmillaan heiltä voidaan kieltää seksuaalisuus kokonaan luonnollisista syistä. Kehitysvammaisten seksuaalisuuden lähihistoria ei ole kaunista luettavaa. Tylsämielisten avioliitto kiellettiin ajan hengessä vuonna Sterilointilain (1935) johdosta ennen Toista maailmansotaa steriloitiin yli 900 tylsämielistä rotuhygieenisistä syistä. Sodan jälkeen vuosina Suomessa steriloitiin uuden lain (1950) perusteella peräti 5000 ihmistä. Samoihin aikoihin voimaan tulleen aborttilain yhteydessä eugeeniset perusteet tulivat osaksi raskauden keskeytystä. Motiiveina olivat taloudellinen hyötyajattelu ja siihen yhdistyneet eugeeniset ajatukset: yleinen etu vaati steriloimaan vajaamielisiä. Avioliittoon sai mennä presidentin luvalla, vuonna 1970 pakkosteriloinnista luovuttiin. Kehitysvammaisten avioliiton esteet kumottiin lopullisesti vuonna Seksuaalikasvattajan rooli Seksuaalisuus liitetään usein nuoruuteen, hoikkuutteen ja heteroseksuaalisuuteen, johon vammaisuus ei sovi. Kuitenkin fyysinen ja seksuaalinen kehitys on kehitysvammaisella samanlaista kuin muillakin. Toisinaan se saattaa olla hitaampaa ja psyykkinen murrosikä voi ilmetä vasta yli 20-vuotiaana. Seksuaalisuus on elämän energiaa ja olennainen osa koko elämänkaaren ajan. Jos sitä ei tyydytä jonkin kanavan kautta, syntyy kehitysvammaisilla käytöshäiriöitä, Luoma-aho kertoo. Kehitysvammainen on tukipalvelujärjestelmän asiakas ja hänen seksuaalisuuttaan normittavat muun muassa omat vanhemmat ja eri ammattilaiset. Kehitysvammaisten hoitaja, seksuaalineuvoja ja erityistason seksuaaliterapeutti Riitta Palonen-Munnukka kirjoittaa teoksessaan Mitä niille rakkaudesta puhuu, että jokainen kehitysvammaisten parissa toimiva ammattilainen on myös seksuaalikasvattaja. Jokaisen ammattilaisen tulisi tehdä oma matka seksuaalisuuteensa ja miettiä, kenen seksuaalisuudesta on kysymys. Kehitysvammaisella on oma aikuinen elämä, johon kuuluvat normaalit riskit. Ymmärrysvamman takia kehitysvammais- super

26 ten syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen on vaikeampaa ja impulssikontrollissa on puutetta, jonka takia opastus ja ohjaus ovat välttämättömiä Kirsimaria Luoma-aho sanoo. Ohjaajalla on myös oikeus kieltäytyä opastamasta asioita, joita ei koe mukavaksi. Asiakkaan voi ohjata toisen ammattilaisen puoleen, hän jatkaa. Seksuaalisuuden ymmärtäminen Riitta Palonen-Munnukka on todennut, että vaikeasti kehitysvammaisten seksuaalisuus voi olla hyvin impulsiivista. Häntä voi opastaa kuvien ja kosketuksen avulla nimeämään ruumiinosia ja toimintoja sekä miellyttäviä ja epämiellyttäviä reaktioita. Julkisen ja yksityisen tilan erottaminen on jokaisen kehitysvammaisen opittava ja ohjaavan henkilökunnan tehtävä on ohjata kehitysvammainen henkilö tarvittaessa yksityiseen tilaan. Palonen-Munnukan mukaan keskivaikeasti kehitysvammaiset henkilöt pystyvät tuottamaan itselleen mielihyvää ja osalla heistä on seksisuhteita ja parisuhteita. Sooloseksi on hyvä ja turvallinen tapa tutustua itseensä, ja oma sänky on sopiva paikka. Oman ja toisen kehon rajat on tärkeä oppia, samoin on hyvä oppia tunnistamaan ja nimeämään eri ilmeitä kuvista, Luoma-aho sanoo. Joillakin kehitysvammaisilla on riski toimia pedofiilisesti ymmärrysvamman takia, joten heidän on tärkeä oppia erottamaan kuvien avulla mitä eriikäisten ihmisten kehossa tapahtuu. Keskivaikeasti kehitysvammainen henkilö saattaa tarvita opastusta tyydytyksen tekniikoiden löytämiseen. Ohjauksessa voi käyttää apuna kuvia ja tukiviittomia, mutta usein tarvitaan konkreettista apua, Palonen-Munnukka neuvoo. Seksuaalisuus on elämän energiaa ja olennainen osa koko elämänkaaren ajan. Ryhmäkodissa tulee taata yksityisyys ja turvallisuus ja ottaa muut asukkaat huomioon. Kehitysvammaisten ehkäisyasiat pyritään ennakoimaan, ja naisille suositellaan yleensä pitkäkestoisen ehkäisymenetelmän käyttöä sen helppouden takia. Mutta valinta on asiakkaalla, Luoma-aho jatkaa. Riitta Palonen-Munnukka on todennut myös, että lievästi kehitysvammaisten henkilöiden haaste on löytää paikkansa vammaisten ja ei-vammaisten joukosta. Heillä saattaa olla huono itsetunto oman erilaisuutensa takia. Seksuaalisen hyväksikäytön riski on myös olemassa, sillä kehitysvammainen nainen saattaa hyväksytyksi tulemisen tarpeesta suostua miesten fantasioiden toteuttajaksi. On tärkeätä, että kehitysvammainen henkilö sisäistää, että hän on arvokas ja voi sanoa ei, Kirsimaria Luomaaho korostaa. Kehitysvammaisilla pareilla saattaa olla haaveita vauvan saamisesta, ja on tärkeää ottaa ammattilaisena inhimillinen haave vastaan. Vanhemmuus vaatii monia taitoja, ja ymmärrysvamman takia lapsen hoito saattaa jäädä puutteelliseksi. Usein päädytään kehitysvammaisten lasten huostaanottoon ja on ilmeisestä, että kehitysvammaiset perheet tarvitsevat palveluita. Uudellamaalla eräs kehitysvammainen perhe asuu tukiasunnossa ryhmäkodin yhteydessä.. lähteet: eduskunnan kirjasto / tietopalvelu henttonen pia. holtitonta seksuaalisuutta ja rappeutunutta perimää. suhtautuminen kehitysvammaisten ihmisten seksuaalisuuteen, parisuhteeseen ja vanhemmuuteen suomessa 1900-luvun alusta 1970-luvulle. jyväskylän ammattikorkeakoulu lydecken kivi. havaintoja kehitysvammaisten laitospotilaiden sukupuolisesta käyttäytymisestä. ketju. kehitysvammaliitto palonen-munukka riitta. mitä niille rakkaudesta puhuu.mediapinta tuovinen liisa. eri puheiden käsikirjoitusmateriaalia uusitalo taina. pakkosterilisaatioita perusteltiin kansan edulla. turun sanomat karanka irmeli. kehitysvamma-alan verkkopalvelu verneri. seksuaalisuus ja vammaiset ihmiset Oikeus onneen teksti heidi laakkonen kuva buena vista international finland Miksei kehitysvammaisella olisi oikeutta onneen, Suskia näyttelevä Elena Leeve kysyy. Älä sano sitä sanaa, vastaa Siiriä näyttelevä Outi Kero Vähän kunnioitusta -elokuvassa. Elokuva esittelee mahdottoman rakkaustarinan ja kyseenalaistaa kehitysvammaisuuteen liittyviä asenteita. Vähän kunnioitusta -elokuvan päänäyttelijä Outi Kero istuu rauhallisena Meguru film sound Oy:n miksaamossa. Äänieristetyssä tilassa seinää hallitsee tyhjä valkokangas. Sen alapuolella on suuri diginäyttö, josta voi seurata elokuvan aikakoodeja. Ollaan katsottu Pekan kanssa elokuva täällä monta kertaa, Kero toteaa. Tällä hetkellä käyn siivoamassa Rinnekodin ryhmäkodissa sekä näyttelen. Asun Rinnekotisäätiön tukiasunnossa ja minulla on poikaystävä. Toimialahuoltajan ammattitutkinnon sain viime keväänä. Loppuvaiheessa elokuvan teko häirit- 26 super

27 si opiskelua, mutta koulussa oltiin ymmärtäväisiä, 22-vuotias nuori nainen kertoo elämäntilanteestaan. Tärkeintä on läsnäolo Kaikki alkoi kehitysvammaisten valokuvanäyttelyn karonkasta. Siellä Kehitysvammaliiton tiedotuspäällikkö Anneli Puhakka mietti, että mitä tehdään seuraavaksi, ohjaaja Pekka Karjalainen kertoo. Meillä ei ollut kokemusta kehitysvammaisten kanssa työskentelystä, joten lähdimme alussa tutkimaan ja hakemaan yhteistä maailmaa, käsikirjoittaja Leena Virtanen jatkaa. Lähdin käsikirjoittajana etsimään itsestäni häpeän tunnetta, kun ei kuulu joukkoon. Raja kehitysvammaisten ja muiden välillä on aika häilyvä, Virtanen kertoo. Käsikirjoitustiimissä oli mukana muun muassa elokuvassa näyttelevä kehitysvammainen Sami Helle. Hän esiintyy myös Pertti Kurikan nimipäivät -bändissä, joka sävelsi elokuvan tunnuskappaleen Kallioon. Teatteri-ilmaisutaidon opettaja Inkeri Kivimäki vastasi elokuvan kehitysvammaisten näyttelijöitten valinnasta ja koulutuksesta yhdessä ohjaajan kanssa. Koekuvauksissa oli yli sata ihmistä, joista parikymmentä pääsi jatkoon. Tärkein valintakriteeri oli läsnäolo. Henkilön tuli säväyttää ja olla persoonallinen tyyppi. Lyhyimmissä rooleissa ei tarvinnut lukutaitoa, mutta pidemmissä täytyi hallita dialogi, Karjalainen kertoo: kaikille koekuvauksissa oleville luvattiin rooli, ja elokuvan joukkokohtauksiin tarvittiin paljon näyttelijöitä. Kävimme harjoitteluvaiheessa joka ikisen repliikin lävitse, jotta kehitysvammaiset näyttelijät varmasti ymmärsivät, mitä sanoivat. Esimerkiksi, lause me mentiin Rivieralla naimisiin muutettiin muotoon, josta sana Riviera poistettiin, sillä näyttelijä ei tiennyt, mikä on Riviera, Virtanen lisää. Mahdoton rakkaustarina Vähän kunnioitusta on kehityskertomus. Se kertoo Siirin itsenäistymispyrkimyksistä, kun hän muuttaa kotoa ryhmäkotiin ja aloittaa tuetun työn. Edellisiin projekteihin verrattuna elokuvan yhteinen nimittäjä on mahdoton rakkaustarina, jossa ulkoiset tekijät ovat esteinä. Kehitysvammaisen ja vammattoman henkilön suhde kyseenalaistetaan, Karjalainen valaisee. Lisäksi ilmenee, että kehitysvammainenkin voi ajaa autoa, ja että lukollinen jääkaappi voi olla ryhmäkodin arkea. Elokuvassa käsitellään myös hyväksikäyttöä, jonka takia elokuva sai merkinnän K-13. Kehitysvammaliiton psykologin suosituksesta hyväksikäytön uhriksi joutuvaa Suskia esittää roolin rajuuden vuoksi näyttelijä Elena Leeve. Elokuvan tärkein sanoma on, että hyväksyisimme kehitysvammaiset ystävinä sellaisena kuin he ovat. Heillä on tarpeita ja haaveita, kuten rakkaus, raha ja työ. Meidän tehtävämme on auttaa heitä saavuttamaan niitä, Karjalainen pohtii. Elokuvanteossa mukanaolo on kasvattanut kehitysvammaisia näyttelijöitämme huomattavasti. Jossain tapauksissa itsetunnon nousun saattoi selvästi havaita, Karjalainen kertoo: olimme yhtä perhettä, johon kuuluivat myös sekä ohjaaja, käsikirjoittaja että päätähti Outi Kero.. vähän kunnioitusta -elokuvan ensi-ilta on Outi Kero ja Elina Leeve esittävät pääosia kesäkuussa ensi-iltaan tulevassa elokuvassa Vähän kunnioitusta. super

28 Taitaja 2010 Yhteistyötaidot pelissä teksti ja kuvat sonja kähkönen Ammattitaito kehittyy, kokemus kasvaa, porukka on kivaa ja paineensietokyky, yhteistyö- sekä esiintymistaidot vahvistuvat. Taitajakisoihin osallistutaan monesta syystä. Ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailut muuttuivat lähihoitajien osalta tänä vuonna astetta haastavammiksi, kun jokaisen kisaparin tehtävänä oli järjestää perhekahvila yhdessä toisen kilpailevan parin kanssa. Perinteinen kisakuvio kääntyi siis päälaelleen, kun vastakilpailijan kanssa olikin puhallettava yhteen hiileen. Tiedon tehtävän toteuttamistavasta nuoret saivat vasta toisen kisapäivän aamuna. Häkeltyneen ensireaktion jälkeen tehtävä sai opiskelijoilta myönteistä palautetta. Vähän siinä aluksi ihmeteltiin, että miten tehtävä on mahdollista toteuttaa, mutta toisaalta oli turvallinen olo, kun lavalla oli myös toinen kisapari. Hienoa, että tehtäviä kehitetään, lähihoitajaopiskelijat järkeilivät. Tässä kasvaa ammatillisesti. Yhteistyö toisten ihmisten kanssa korostaa juuri lähihoitajan ammatin luonnetta. Kaikkien kanssa on tultava toimeen. Kilpailua hymy naamalla Oulussa järjestetyissä Taitaja kilpailuissa Suomen mestaruudesta kamppaili lähes 450 nuorta 40 eri alalta. Lähihoidossa voitosta taisteli kahdeksan kisaparia sekä kaksi hollantilaista, jotka hakivat kokemusta tuleviin ammattitaidon EM-kisoihin. Eri ammattiryhmien kilpailua seurasi kolmen päivän aikana kävijää. Lähihoitajaopiskelijoiden välillä tunnelma oli kannustava. Emme ole oikeastaan huomanneet kilpailuhenkeä. Olemme kyselleet toisilta pareilta, miten heillä on mennyt ja olemme tsempanneet. Olemme tosin olleet hieman pidättyväisiä omien tehtävien suhteen, etteivät muut ole saaneet niistä vihiä, hopeaa kisoissa saaneet Laura Iittiläinen ja Minttu-Maria Laakso totesivat. Täällä on tosi hyvä yhteishenki, kaikki ovat kannustaneet toisiaan ja koko alueella on mukava fiilis. Eilenkin kilpailijoilla, valmentajilla ja tuomareilla oli koko ajan hymy naamalla, Mira Ilmarinen ja Niina Vuorma kommentoivat tunnelmaa toisena kisapäivänä. 28 super

29 Jari Venhomaa, Mari Pasma ja Johanna Rask huolehtivat, että perhekahvilan vieraat viihtyivät ja saivat suuhunsa pientä purtavaa. Liikuntatuokiosta jätteiden lajitteluun Lähihoitajaopiskelijat näyttivät ammattiosaamistaan järjestämällä ensimmäisessä tehtävässä liikuntatuokion ikääntyneille. Haastetta avaustehtävään toivat ikääntyneiden sairaudet diabeteksesta Parkinsonin tautiin ja se, että he eivät olleet lainkaan innostuneita aktiivisesta liikkumisesta. Ikääntyneitä esittävät näyttelijät pistivät parastaan, eivätkä kilpailijat päässeet helpolla. Toisen päivän perhekahvila-tehtävässä kilpailijoiden tehtävänä oli tutustuttaa lapset ja aikuiset saamelaiskulttuuriin. Kolmas päivä koostui lyhyistä tehtävistä, joita olivat lääkehoito, jätteiden lajittelu sekä yrittäjyysaiheinen tietokilpailu. Tehtävien suorittamiseen varattu aika oli lyhyt, mikä sai opiskelijoilta kritiikkiä. Jos ajattelee, että tämän pitäisi olla myös oppimistilan- ne, niin kiireessä ei ehtinyt oppia mitään, Laura Iittiläinen ja Minttu-Maria Laakso totesivat. Tuntui, että näissä tehtävissä mitattiin vain sitä, kuinka nopeasti teet jotain. Perhekahvila-tehtävästä pidin, koska se oli esimerkki työelämän tilanteesta, jossa on tehtävä yhteistyötä, Niko Sivula pohti. Kaikilla kilpailijoilla oli selvä syy lähteä mukaan Taitajakisoihin. Näissä kisoissa ammatillinen itsetunto nousee. Kun tietää, että pärjää, niin ilmeisesti osaa tehdä sitä, mitä pitääkin, pohtivat Maiju Heinonen ja Lauri Mäkinen. Keväällä lähihoitajiksi valmistuvat Mira Ilmarinen ja Niina Vuorma uskoivat, että työpaikka irtoaa helpommin, kun meriittilistalta löytyy tieto Taitaja-kisoihin osallistumisesta. Paineensietokyky, yhteistyötaidot ja ammattitaito paranevat todella paljon, kaksikko kehui. super

30 Lapsuuden ystävykset voittivat Lähihoidon Suomen mestaruuden voittivat Oulun seudun ammattiopistossa opiskelevat Satu Haapalahti ja Iida Malinen. Voitto tuli yllätyksenä, vaikka kisaparin tähtäin olikin kolmen parhaan joukossa. Emme odottaneet liikoja, sillä olemme vasta toisen vuoden opiskelijoita, voiton kunniaksi yhteiset kakkukahvit järjestäneet tytöt kertoivat. Taitajakisoista kaksikko innostui kuultuaan tapahtumasta Satun siskolta. Halusimme päästä kehittämään ja syventämään ammattitaitoamme. Kun perehdyimme kisoihin tarkemmin, tuli sellainen olo, että sitä on melkeinpä huono hoitaja, jos ei olisi lähtenyt mukaan Taitajien valmennukseen, tunnolliset lähihoitajaopiskelijat totesivat. Kaksoistutkintoa suorittavien Haapalahden ja Malisen mukaan koulussa opitut asiat unohtuvat nopeasti. Kun niitä sitten kertaillaan kisoihin valmistauduttaessa, ne jäävät varmasti mieleen. Ystävykset uskovat, että heidän kisamenestyksensä takana oli yhteistyökyky. Se nähtiin toisen päivän perhekahvila-tehtävässä, josta he saivat kilpailijoiden parhaimmat pisteet. Olimme ensimmäisen tehtävän jälkeen neljänsiä. Kisoissa on oltava kärsivällinen, eikä saa masentua, jos ei ole heti kärjessä. 17-vuotiaat Satu ja Iida tutustuivat toisiinsa jo päiväkodissa. Koulussa he ovat olleet samalla luokalla aina lähihoitajaopintojen toiseen vuoteen saakka. Kolmannen vuoden opinnot vievät heidät pian eri luokille, sillä Satu on valinnut kuntoutuksen ja Iida suu- ja hammashoidon koulutusohjelman. Lähihoitajan ammatti on todella ihmisläheinen ja sen pohjalta on hyvä ponnahtaa jossain vaiheessa eteenpäin. Tulevaisuudessa haluaisin opiskella fysioterapeutiksi, Haapalahti kertoi. Toistaiseksi kisaparin katse suuntautuu ammattitaidon EMkisoihin, jotka pidetään Lissabonissa joulukuussa. Tässä on viikonloppu aikaa levätä, mutta ensi viikolla tehdään kisasuunnitelma, jonka mukaan harjoittelemme lisää ja käymme läpi entisiä Euroopan ja maailmanmestaruuskisojen tehtäviä. Kesällä kaksikko pitää hetken lomaa ja suuntaa reppureissulle Thaimaan ja Malesian trooppisiin maisemiin.. Vapaa-ajallaan superilaiset Iida Malinen ja Satu Haapalahti urheilevat ja viettävät aikaa ystäviensä kanssa. 1. Toisena kisapäivänä kilpailijoiden tehtävänä oli järjestää perhekahvila, jossa lapset ja aikuiset saivat tutustua saamelaiskulttuuriin. Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmassa opiskeleva Maiju Heinonen antoi lasten tunnustella poronkarvaa. 2. Yhdessä kolmannen päivän kilpailutehtävistä lähihoitajaopiskelijat pääsivät näyttämään, kuinka jätteiden lajittelu luonnistuu. Lauri Mäkinen ja Maiju Heinonen 1 30 super

31 Hollantilaiset hakivat kisakokemusta Hollantilaiset sairaanhoitajaopiskelijat Renske Luntz ja Sander Mantel tulivat Ouluun kartuttamaan kisakokemusta. He kilpailivat ensimmäistä kertaa yhdessä parina vasta Suomessa, mikä toi oman haasteensa kilpailuihin. Hollantilaisten tähtäin on Suomen voittajien tavoin Lissabonissa järjestettävissä EMkisoissa. Viisi päivää Suomessa viettäneet Luntz ja Mantel kehuivat Suomen Taitajakisoja suuriksi ja näyttäviksi. Täällä kilpailut on todella ammattimaisesti hoidettu, lava on suuri ja hieno kaikkine kalusteineen. Hollannissa lava on huomattavasti pienempi ja vain muutamilla tuoleilla sisustettu. Luntzin ja Mantelin mukaan suomalaiset ja hollantilaiset Taitajakisat eroavat myös sisällöltään. Suomessa kilpailutehtävissä on mukana myös vanhuksia ja lapsia, kun taas Hollannissa kisoissa hoidetaan pääsääntöisesti yhtä, sairasta potilasta. Tämän eron vuoksi suomalaiset kilpailutehtävät tuntuivat haastavilta. Hollannissa olemme tottuneet työskentelemään sairaaloissa ja hoitokodeissa sairaiden potilaiden kanssa, emme perhekahviloissa. Oli hienoa nähdä, miten laaja skaala täällä on erilaisia tehtäviä. Kisat ovat Suomessa suuremmat kuin Hollannissa, joten olemme saaneet hieman vihiä, millaista Lissabonin EM-kisoissa tulee olemaan. Oli myös hauska tavata suomalainen kisapari, jota vastaan tulemme kilpailemaan ensi joulukuussa.. Taitajakisa tulokset 1) Satu Haapalahti, Iida Malinen Oulun seudun ammattiopisto 549 p. 2) Laura Iittiläinen, Minttu-Maria Laakso Koulutuskeskus Salpaus 516 p. 2) Mira Ilmarinen, Niina Vuorma Oulun seudun ammattiopisto 511 p. 3) Maiju Heinonen, Lauri Mäkinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 509 p. 4) Marjukka Salonpää, Niko Sivula Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 500 p. 5) Jenni Mohell, Saara Mutka Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 492 p. 6) Mari Pasma, Mira Pasma Vaasan ammattiopisto 487 p. 7) Johanna Rask, Jari Venhomaa Salon seudun ammattiopisto 436 p. Hollantilaisten Renske Luntzin ja Sander Mantelin kisa-aikataulu oli tiukka. Ouluun he ehtivät tutustua vain pikaisesti. Jyväskylästä sekä Minttu-Maria Laakso ja Laura Iittiläinen Lahdesta pohtivat, mihin koriin mikäkin esine kuului. 3. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opiskeleva Jenni Mohell keskittyi jakamaan lääkkeitä samalla kun kisatoveri Saara Mutka selvitti lääkehoitoon liittyviä termejä. Tiukan aikarajan vuoksi tehtävä oli erityisen haastava. 2 3 super

32 Hoitoa ja hoivaa Helsingissä 2 / 3 Näin superilaiset kokevat työnsä kotihoidossa, terveysasemilla ja vanhustenhoidossa. Lähi- ja perushoitajille Lisää toimivaltaa terveysasemilla teksti tiina örn kuvitus joonas väänänen Helsingin terveysasemilla perushoitajan vakanssilla toimivien työnkuvaa ollaan aktiivisesti laajentamassa. Käyttöön otettavan työparimallin myötä perushoitaja voi jatkossa toimia omahoitajana, jolloin työhön kuuluu omassa työhuoneessa tapahtuvaa asiakkaiden vastaanottoa ja hoidollisia toimenpiteitä. Omahoitajana toimiva perushoitaja konsultoi tarvittaessa terveydenhoitajaa tai työparinaan olevaa lääkäriä. Yhdessä he suunnittelevat potilaan hoidon. Helsingin kaupungin johtavan ylihoitajan Tuula Kauppisen mukaan työparimalli muuttaa ennen kaikkea juuri perushoitajan vakanssilla työskentelevien työnkuvaa. Helsingin terveysasemilla on ollut hyvin terveydenhoitajavoittoinen hoitajarakenne. Lääkäri ja terveydenhoitaja ovat hoitaneet määrätyn alueen väestöä. Nyt omahoitajina voivat toimia myös tehtävään perehdytetyt perushoitajat. Aiemmin perushoitajat ovat työskennelleet terveysasemilla pääasiallisesti toimistossa, mutta nyt on mietitty, että on paljon muutakin, mitä perushoitaja voi terveysasemalla tehdä. Työparimalli on otettu käyttöön jo seitsemällä pilottiasemalla, ja loput 19 Helsingin terveysasemaa siirtyvät siihen vähitellen. Pilottiterveysasemalla Laajasalossa omahoitajana toimiva lähihoitaja Tarja Saxelin kiittelee mallia: Minusta työpari- ja omahoitajaidea on hyvä. Olen tosi tyytyväinen. En olisi tässä työpaikassa, jos tätä mallia ei olisi tullut. Valmistuin lähihoitajaksi sairaanhoidon linjalta ja tässä voin monipuolisesti käyttää juuri omia päivitettyjä tietojani ja se motivoi. Kullakin terveysasemalla malli toteutuu hieman eri lailla. Kaikilla terveysasemilla perushoitajien vastuulla on jatkossakin puhelimitse ja toimiston luukulla tapahtuva asiakaspalvelu. Myös toimistossa työskenteleville perushoitajille suunnitellaan lisäkoulutusta, sillä hekin tekevät hoidon tarpeen arviointia ja antavat neuvontaa. Toimisto on oikea terveysaseman hermokeskus ja sielläkin tehdään tärkeää työtä, korostaa Tuula Kauppinen. Työparimallilla toimivuutta Kallion terveysasemalla työskentelevän lähihoitaja Marjut Antikaisen työpaikalla työparimalli ei ole vielä käytössä. Marjut kuitenkin uskoo sen edistävän työn sujuvuutta. Olen ymmärtänyt, että työparimalli on helpottanut lääkäreiden potilassumaa. Hoitaja on pystynyt omalla työpanoksellaan vähentämään lääkärin työtä. Hoitaja on tehnyt lääkityksen tarkastamista tai jotain selkeitä toimenpiteitä. Tilas- 32 super

33 tollisestikin on nähtävästi katsottu, että työparimalli on vähentänyt lääkäreiden työmäärää. Se on ihan positiivinen asia. Johtava ylihoitaja Tuula Kauppinen näkee, että työnkuvan muutos haastaa kehittymään työssä ja opiskelemaan lisää. Kaikkein sitkeimmät ihmiset pysyvät täällä. Sellaiset, jotka kestävät henkisesti. Kun perushoitaja toimii omahoitajana, uutta on se, että hän joutuukin istumaan huoneessa kaksin potilaan kanssa ja kohtaamaan potilaan eri lailla kuin ennen. Siinä hoitaja ottaa potilaan omalle vastuulleen oman osaamisensa puitteissa. Se motivoi ottamaan asioista selvää ja oppimaan. Ei urakehitys ole vain lääkäreiden ja terveydenhoitajien etuoikeus. Helsingin terveysasemilla lähtökohtana on kaikkien urakehityksen mahdollistaminen. Helsingin terveysasemat ovat erilaisia. Marjut Antikainen kuvaa esimerkiksi Kallion terveysaseman toimintaympäristöä haastavaksi. Hän uskoo alueelle kasautuneiden ongelmien vaikuttavan myös henkilökunnan sitoutumiseen. Kaikkein sitkeimmät ihmiset pysyvät täällä. Sellaiset, jotka kestävät henkisesti. Pitkiin jonoihin ja vastaanottoaikojen riittämättömyyteen turhautuneiden asiakkaiden kohtaaminen on tuttua pääkaupungin terveysasemilla. Mutta kyllä meille tulee myönteistäkin palautetta, joko kirjallisena tai suullisena. Välillä tulee jopa kukkia, suklaata tai kakkua, kertoo Marjut Antikainen. Lääkäreiden ja omahoitajien vastaanottoaikojen riittämättömyys ja annettujen aikojen lyhyys kuormittavat myös työntekijöitä. Se mikä minua stressaa eniten on, että en saa kunnolla hoidettua potilaita ja käytyä heidän asioitaan lävitse, Tarja Saxelin toteaa. Kehittämisideoita solmukohtiin Terveysasemien arkea hyvin tuntevilla lähihoitajilla on ajatuksia siitä, miten työn solmukohtia voitaisiin avata. Tarja Saxelin kaipaa varahenkilöjärjestelmää. Kun on henkilökunnan sairastumisia tai vuosilomia, niin ei oikein mikään tahdo pelata. Potilaat täytyy siirtää henkilöille, joiden ajat on jo varattu. Sitten tulee tilanteita, että joudut omien ajan- super

34 varauspotilaiden lisäksi hoitamaan päivystysvuoroa. Meillä oli varahenkilöjärjestelmä, mutta se poistettiin noin viisi vuotta sitten. Silloin meillä oli yhteinen lähihoitajakoulutuksen saanut varahenkilö toisen terveysaseman kanssa. Se oli kyllä tarpeen ja tosi hyvä systeemi. Ajanvarauksessa työtä helpottaisi mahdollisuus antaa puolikiireellisiä aikoja. Sellaisia potilaita on aika paljon, joiden asia ei ole ihan akuutti, mutta on kuitenkin liikaa odottaa neljä tai jopa viisi viikkoa. Silloin mietin, että mihin minä tämän nyt laitan. Ei ole sitä mahdollisuutta, että saisi ajan kahden tai kolmen päivän sisään. Se olisi todella tarpeellinen vaihtoehto, pohtii Tarja Saxelin ja lisää, että hoitajat ovat kyllä ehdottaneet puolikiireellisten aikojen antamista, mutta ehdotus ei ole saanut vastakaikua lääkäreiltä. Johtava ylihoitaja Tuula Kauppinen kertoo, että toive on huomioitu terveysasemien kehittämissuunnitelmassa. Vaikka perushoitajan vakanssilla toimivien ja terveydenhoitajien välistä työnjakoa ei ole Laajasalon terveysasemilla virallisesti lyöty lukkoon, Tarja Saxelinin mukaan työnjako on arjessa vakiintunut. Terveydenhoitajat tekevät verenpaine- ja diabetes-pitkäaikaisseurannat. Niitä me emme ainakaan toistaiseksi vielä tee. On kyllä väläytelty, että nekin tulisivat meille ja meitä on nyt lisäkoulutettukin tässä työn ohessa. Terveydenhoitajien vastuulla on sairaslomatodistusten kirjoittaminen, vaikka niitäkin jo joillakin asemilla perushoitajat kirjoittavat. Terveydenhoitajat huolehtivat myös injektioista ja hoitotarvikelähetteistä. Meille tulee myönteistäkin palautetta, joko kirjallisena tai suullisena. Välillä tulee jopa kukkia, suklaata tai kakkua. Kun puhutaan lähihoitajien ja terveydenhoitajien välisestä työnjaosta, lähihoitajat pohtivat, onko työntekijöillä riittävän hyvä kuva toistensa osaamisesta. Onko terveysasemilla toimivilla terveyden- ja sairaanhoitajilla selkeä käsitys siitä, miten laaja-alainen koulutus lähihoitajilla on? Työtoveria ei jätetä Lähihoitaja Marjut Antikainen kiittelee työpaikkansa ilmapiiriä ja työtovereidensa tukea. Yhteistyö sujuu Kalliossa hyvin. Täällä tuetaan kaikki toisiamme. Hoitajat tukevat lääkäreitä ja lääkärit hoitajia. Täällä ei ole mitään klikkiytymistä. Ammattiosaavia ihmisiä, niin lääkärit kuin hoitajatkin. Osaaminen on tosi huippuluokkaa, summaa Marjut. Tarja kuvailee yhteistyön sujumista Laajasalon terveysasemalla: Kysytään toisiltamme silloin, kun toinen tietää jostain asiasta enemmän kuin toinen. Tuosta käytävältäkin voidaan hihkaista, että tuletko katsomaan tätä korvaa, kun en ole ihan varma, että onko tässä jotain outoa. Sitten yhdessä pähkäillään. Vaikka koulutus on riittävää, niin kyllä aina kaikille välillä tulee epäselviä asioita, mutta tässä voi aina kysyä lääkäriltä tai terveydenhoitajalta. Aina saa kysymyksiin vastauksen. Ei omahoitajankaan työtä tarvitse yksin tehdä. Lehtien palstoilla on käyty keskustelua Helsingin suunnitelmista vähentää terveysasemien määrää kuudella. Marjut Antikainen on huomannut, että yhdistämishankkeet tulevat ja menevät. Ainakin minusta henkilökohtaisesti tuntuu siltä, että se on tätä jatkuvaa muutoksentarvetta. Se ajatus tulee tuolta terveysaseman johdolta, että suuri on kaunista. Ja sitten kun on kymmenen vuotta eletty, niin ajatellaan taas, että pieni on kaunista. Johtava ylihoitaja Tuula Kauppinen kertoo, että terveysasemaverkon kehittämisen linjauksia suunnitellaan vuoden 2010 aikana. Se on pitkäaikainen suunnitelma. Helsingin kaupungin budjettisuunnitelmissa on annettu kaikille hallintokunnille mietittäväksi, saako toimitilojen yhdistämisellä synergiaetua. Tarkastelun alla ovat myös terveysasemat. Vaikka rahavarat ovat rajalliset, oikeus ja kohtuus on, että työnkuvan laajeneminen näkyy myös palkkauksessa. Sitä mieltä on myös lähihoitaja Tarja Saxelin: Jos tulee oikeus tehdä vaativampia töitä, niin kyllä sen minun mielestä pitäisi palkkauksessakin näkyä, mutta eipä ole näkynyt.. Helsingissä on 26 terveysasemaa, joissa työskentelee perushoitajan vakanssilla noin 200 henkilöä. He ovat koulutukseltaan apu-, lähitai perushoitajia. 34 super

35 Valeriaanaa unettomuuteen? Moni suomalainen etsii apua univaikeuksiin luontaistuotteista, ravintolisistä ja rohdoksista, muun muassa valeriaanasta eli rohtovirmajuuresta. Valeriaana on vanha eurooppalainen lääkekasvi, jonka juuresta valmistetulla teellä ja uutteilla on vuosisatoja yritetty lievittää hermostuneisuutta ja levottomuutta. Suomessa vain apteekeista Rohtovirmajuurta sisältäviä tuotteita käytetään edelleen runsaasti etenkin Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa on kaupan yli 50 valeriaanavalmistetta. Euroopan lääkeviraston asiantuntijat ovat arvioineet, että valeriaana saattaa helpottaa lieviä jännitystiloja ja unihäiriöitä. Suomessa valeriaanavalmisteet ovat lääkelain alaisia kasvirohdosvalmisteita, joilla tulee olla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean myöntämä myyntilupa tai rekisteröinti. Suomessa on myynnissä viisi valeriaanaa sisältävää valmistetta. Niitä saa myydä ainoastaan apteekeissa, mutta ne eivät vaadi lääkärin reseptiä kuten tavanomaiset unilääkkeet. Kasvirohdosvalmisteen pakkauksessa lääkekasvien nimet ja uutteet kirjoitetaan yleensä latinaksi. Esimerkiksi Valerianae radix extr. spir. sicc. tarkoittaa rohtovirmajuuren (=Valerianae) juuren (=radix) etanolialkoholilla (=spir. eli spiritus) uutettua ja kuivattua (=sicc. eli siccatus) uutetta (=extr. eli extractum). Tutkimustulokset ristiriitaisia Valeriaanan vaikutusmekanismia ei anna-liisa enkovaara lääkäri, tietokirjailija tunneta. Eräät sen sisältämä aineet vaikuttavat aivojen gamma-aminovoihapon pitoisuuksiin. Gamma-aminovoihappo eli GABA on keskushermoston toimintaa estävä ja rauhoittava välittäjäaine. Rohtovirmajuurivalmisteilla tehtyjen tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia ja vaikeasti tulkittavia. Euroopan lääkeviraston myönteinen arvio valeriaanan vaikutuksista perustuukin pääosin lääkekasvin perinteisestä käytöstä saatuihin positiivisiin kokemuksiin ja vain osittain tutkimuksista saatuun tietoon. Joillakin ihmisillä valeriaana saattaa hieman lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa ja parantaa unen laatua. Yleensä käytetään milligrammaa rohtovirmajuuriuutetta minuuttia ennen nukkumaan menoa. Mahdolliset rauhoittavat ja unta edistävät vaikutukset tulevat esille vasta parin viikon säännöllisen käytön jälkeen. Vain yhden kerran otettuna valeriaanalla ei yleensä ole merkittävää nukahtamista edistävää vaikutusta. Turhaa käyttöä pitää välttää Jos valeriaanavalmisteen positiiviset vaikutukset eivät ilmene kuukauden kuluessa, valmisteen käyttöä ei ole syytä jatkaa. Jos univaikeudet tai hermostuneisuus pahentuvat, vaikka on käyttänyt valmistetta säännöllisesti pari viikkoa, ongelmien syitä pitää selvittää tarkemmin. Valeriaana voi aiheuttaa pahoinvointia ja vatsakipua, mutta muut haitat ovat harvinaisia. Sen käyttöön ei liity aamutokkuraisuutta eikä riippuvuutta, minkä takia sitä on kokeiltu muun muassa nukahtamislääkkeiden vieroitushoidossa. Valeriaanalla ei ole todettu yhteisvaikutuksia samanaikaisesti käytettävien lääkkeiden tai alkoholin kanssa, mutta teoriassa muiden rauhoittavien ja unettavien aineiden vaikutukset voivat voimistua. Erittäin harvoin valeriaanavalmisteiden on kuvattu aiheuttaneen haitallisia maksareaktioita. Turvallisuudestaan huolimatta valeriaanaa ei pidä käyttää lapsilla, koska sen vaikutuksista on vähän tutkimustietoa ja lasten unettomuuden selvittäminen ja hoito vaatii erityisosaamista. Kasvirohdosvalmisteina myytävät valeriaanatuotteet ovat heikkotehoisia, mutta turvallisia, ja joissakin tilanteissa niistä voi olla apua lääkkeettömien hoitokeinojen lisänä.. super

36 Puheenjohtajien neuvottelupäivillä mietittiin Viekö talouskurimus, voittaako inhimillisyys? teksti ja kuvat jukka järvelä SuPerin ammattiosastojen puheenjohtajat saivat kuulla rautaisannoksen taloudenpidosta, hoitajien valvonnasta, hyvästä työyhteisöstä ja työilmapiiristä sekä liiton ajankohtaisista asioista perinteisillä puheenjohtajapäivillä, jotka pidettiin toukokuussa Helsingissä. Paikalla oli 170 puheenjohtajaa ympäri maata. Kaksipäiväisen tapahtuman avannut liiton puheenjohtaja Juhani Palomäki valotti kuntatalouden varjoja varoittamalla kuntien rahapulan aiheuttamista lomautuksista. Meidän kannaltamme on huono asia, kun talous ei ole kunnossa. Palomäki kertasi SuPerin Paras-mallin rinnalle luoman Sote-mallin sisältöä sekä kertoi Tehyn työtaistelun sisällöstä ja merkityksestä superilaisille. SuPerin jäsenmäärä on kasvanut ja kenttä aktivoitunut, Palomäki kiitteli. Taloudesta puhui myös alivaltiosihteeri Jukka Pekkarinen, joka ennusti talouden kriisin jatkuvan pitkään, myös kuntatasolla. Suomessa olisi hyvän sään aikaan tehtävä korjaustoimet eikä jäädä odottamaan kriisitilannetta. Onneksi kuntien työllisyyskehitys on toistaiseksi pysynyt vakaana, toisin kuin 90-luvun alun lamassa. Ilman maailmalta leviäviä huonoja Kaksipäiväisessä ohjelmassa puheenjohtajille tarjottiin asiaa, pohdittavaa ja lopuksi kutkutettiin nauruhermoja. talousuutisiakin julkinen taloutemme joutuu koville, kun ikääntyvät suuret ikäluokat laittavat eläkejärjestelmän ja kuntatalouden testiin. Suomessa niin sanotut ikäsidonnaiset julkiset menot ovat lähivuosikymmeninä selvästi suuremmat kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Ratkaisuna eläkepommiin Pekkarinen näkee työnteon ja sen, että eläkkeelle ei lähdetä liian aikaisin. Kantelu ei ole rangaistus Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta on ajankohtainen aihe. Siitä puhui ylilääkäri Markus Henriksson sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valvirasta. Henriksson korosti, että valvontaviranomainen on viimeinen vaihtoehto, kun hoitajien tekemisiä ja potilaan oikeuksia mitataan; tärkeimmät ja nopeimmat keinot pitää asiat kunnossa ovat asianomainen koulutus ja omavalvonta. Valvira on tuoreehko valvontaelin. Se korvaa entiset TEO:n ja STTV:n. Valvira tekee myös sosiaalihuollon valvontaa. Uusi virasto luo uutta brändiä: se myös neuvoo ja palvelee perinteisen kylmän viranomaisvalvonnan vastapainoksi. Täten, jos esimerkiksi epäilee työtoverinsa vakavasti vaarantavan po- 36 super

37 Puheenjohtajapäivien hulvattomassa loppuhuipennuksessa Marja Tyrni näytti, miten Markku Silvennoinen, Erkki Hynninen, Kimmo Sorjonen ja Mitri Siltalahti lentävät. Luokse vetoa ja kiinni pitoa teksti ja kuva marjo sajantola Ammattiosastotoiminta on kaikenlaista yhteistä mukavaa tekemistä. Siihen kuuluvat niin kesäkekkerit, toritapahtumat kuin kansanjuhlatkin. Se voi olla myös hyväntekeväisyysjuoksua, kilpasoutua tai kirpputorin pitoa. Järjestöpäällikkö Raija Moilanen toteaa, että jäsenten vapaa-ajasta on nykyisin kova kilpailu, joten ammattiosastotoiminnankin on oltava houkuttelevaa. Tämä on sellaista luokse vetoa ja kiinni pitoa. Suurin osa ammattiosastoista toimiikin hyvin aktiivisesti, ja superilaiset osallistuvat myös tänä kesänä lukuisiin kesätapahtumiin. SuPer näkyy ja kuuluu monin tavoin eri puolilla maata. Moilasen mukaan aktiivisesti toimivat ammattiosastot ovat myös olleet usein yhteydessä liiton toimistoon ja toimihenkilöitä on pyydetty mukaan ammattiosaston järjestämiin tilaisuuksiin. Suuri ammattiosastokierros käynnistyy Syksyllä alkaa liiton toimintasuunnitelmaan kirjattu suuri ammattiosastokierros. Se tarkoittaa sitä, että liiton toimihenkilöt käyvät SuPerin jokaisessa 213 ammattiosastossa. Kierros tulee jatkumaan kevääseen. Moilanen kertoo, että tapaamisissa käydään läpi ammattiosaston toimintaa ihan konkreettisesti. Keskustellaan niistä asioista, jotka ovat ammattiosaston toiminnalle ja superilaisten edunvalvonnalle tärkeitä. Keskustellaan ja ideoidaan, miten yhteistyötä esimerkiksi päättäjiin, virkamiehiin ja oppilaitoksiin voidaan tehostaa. Yhdysjäsenverkosto on myös saatava ajan tasalle. Puheenjohtajat saivatkin tehtäväksi selvittää kaikki toimipisteet ammattiosastonsa alueelta ja sen, onko jokaisessa SuPerin yhdysjäsen. Uusille yhdysjäsenille tai tehtävään haluaville liitto järjestää koulutusta. Puheenjohtaja keskiössä Johtaja Arja Niittynen haastoi puheenjohtajat toimimaan aktiivisesti myös ammatillisen edunvalvonnan puolella. Hän painotti ammattiosastojen puheenjohtajien ja jäsenten keskeistä asemaa myös ammatillisten asioiden eteenpäin viemisessä. Paikallisesti teidän on yhteisesti pohdittava, mitkä ovat teille tärkeitä asioita. Muistakaa, että kaikki asiat, mitä saatte vietyä eteenpäin, ovat myös kaikkien superilaisten etu. Näin meillä on mahdollisuus vaikuttaa moneen suuntaan. Niittynen muistuttaa, että superilaiset ovat oman ammattinsa asiantuntijoita ja heidän pitää myös päästä edustamaan omaa ammattiryhmäänsä työpaikan eri työryhmiin. Se ei ole osastonhoitajan tai ylihoitajan tehtävä.. super

38 Yksilöt poikkeavat toisistaan, mutta kaikkien on tultava toimeen keskenään. Kaarina Salonen havainnollisti kenkien avulla Espoon ratkaisuja monikulttuurisen kaupungin kysymyksissä. Kahvikuppi on todiste työntekijän hyvinvoinnista, Hilkka Olkinuora tiivisti. Hän haluaisi unohtaa termin työssäjaksaminen. Sen sijaan pitäisi puhua työn ilosta. tilasturvallisuutta, Valviraan voi soittaa ja kysyä pitäisikö asiasta tehdä ilmoitus. Tapauksessa voi toki ensin ottaa yhteyttä omaan esimieheen. Valvira valvoo kolmella tavalla. Se ottaa vastaan kanteluita ja viranomaisilmoituksia, toteuttaa valvontaohjelmia sekä ohjaa ja neuvoo monin keinoin. Kaiken tarkoituksena on varmistaa potilasturvallisuutta, edistää terveydenhuoltopalvelujen laatua ja ennaltaehkäistä epäasiallisia hoitokäytäntöjä. Lisäksi Valvira puuttuu säädösten vastaiseen ja virheelliseen menettelyyn. Kanteluista suurin osa kohdistetaan lääkäreihin. Henriksson korosti, että mahdollinen kantelun kohteeksi joutuminen ei ole rangaistus eikä edes kannanotto kantelun aiheellisuuteen. Selvityksen antaminen kanteluun on vääjäämätön osa terveydenhuollon ammattihenkilön työtä. Kanteluista noin joka viides johtaa seuraamukseen Valvirassa, yleensä kyse on huomautuksesta. Aivan viime vuosina hoitajien oikeuden menetykset ovat moninkertaistuneet. Niitä on pitkään ollut muutamia vuodessa kunnes vuodesta 2008 kymmeniä kappaleita vuosittain. Tänäkin vuonna yli 20 hoitajaa on menettänyt oikeutensa. Yhdeksi syyksi tähän Henriksson arvioi sen, että työnantajien tekemät ilmoitukset esimerkiksi hoitajien päihteiden käytöstä ovat lisääntyneet. Ilmoitusherkkyys on kasvanut osin siksi, että julkisuudessa on esitelty useita hoitajien tekemiä vakavia hoitorikoksia. Jos kanteluselvityksen teko tulee eteen, Henriksson kehottaa olemaan provosoitumatta tunnevaltaiseen vastaamiseen. Riittää, kun vastaa siihen, mitä kysytään ja tuo muita asioita esiin siinä määrin kuin kysymysten kannalta on tarpeen. Jos ammattihenkilö saa huomautuksen tai kirjallisen varoituksen, se merkitään Terhikki-rekisteriin kymmeneksi vuodeksi. Ammatinharjoittamisoikeuden rajoitus tai sen poisto pysyvät Terhikissä kymmenen vuotta henkilön kuolemasta. Tieto ammatinharjoittamisoikeudesta ja sen rajaamisesta on julkinen. Suomessa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisäksi rekisteröity vain poliisit, sotilaat ja papit, Markus Henriksson sanoi. Hyvin johdettu, hyvin eletty Espoon kaupunki on esimerkki siitä, kuinka nopeasti kasvava, nuorekas ja monikulttuurinen kaupunki huolehtii työntekijöidensä työhyvinvoinnista. Hankepäällikkö Kaarina Salonen esitteli malleja, joilla kaupunki palkkaa työntekijöitä. Juniorimalli ja maahanmuuttajamalli pitävät rinnallaan seniorimallia, jossa osa-aikaeläkkeelle siirtyvä saa uudet tärkeät työtehtävät, joissa hänen kokemustaan voidaan hyödyntää. Uudet tehtävät ovat fyysisesti ja psyykkisesti aiempia kevyempiä. Espoon kaupungista lähdettiin viime vuonna eläkkeelle keskimäärin 62-vuotiaana, ja yhä useammin vanhuuseläkkeelle. Pastori ja kirjailija Hilkka Olkinuora ihmetteli hyväntahtoisessa luennossaan sitä, miksi meillä on kiire. Jos työpaikalla ei voi pitää taukoa, asiat ovat huonosti. On ihmisoikeus sanoa työtoverille: Hei, mennäänkö juomaan kuppi kahvia. Kanadassa ne hoitajat voivat parhaiten, jotka joivat eniten kahvia. Kahvitunti ei ole mikään työyhteisökokous vaan hiljaisen tiedon välittämistä, Olkinuora herisytti kuulijoitansa. Hän ihmetteli projektielämää, jossa vain sellainen on olemassa, mikä on mitattavissa. Mitattavuus on Olkinuoran mukaan tullut monessa kohtaan tiensä päähän tunteilla-ei-oleväliä-kulttuurissamme. Tunteita ja järkeä ei saa koskaan erottaa, sillä: Sen mitä mieli ei jaksa kantaa, sen kantaa kroppa. Olkinuora ei edusta hunajaelämää, sillä suuri osa elämästämme on arkea. Samoin suurin osa meistä on aivan tavallisia ihmisiä, koska jokainen ei voi olla huipulla. Kaikki lähtee perusasioista, ei rahasta: Hoitoala, jota edustatte, on ulkopuolisille niin tärkeä, että monet huippupalkkaiset ihmiset hakeutuvat hoitajiksi, kun he täyttävät 50 vuotta. Tässä miettimisen aihetta niille, jotka vähättelevät hoitamisen ja hoitajien merkitystä.. 38 super

39 Tumpin kolumni Tuomo Tumppi Valokainen on lähihoitaja ja monipuolinen musiikkimies joonas väänänen Hyvät tilat ratkaisevat. Minua ihmetyttää pitkäaikaissairaaloiden ankea sisustus. Potilaat kitkuttelevat monen hengen huoneissa, joissa heidän jokapäiväinen oleskelunsa on lähes kiusallista katsoa. Viihtyminen on mahdotonta. Mietipä, henkilö joka haluaa sinnikkäästi toipua, jaloitella, lukea, keskustella, tehdä käsillään jotain, onkin huoneessa, jossa on neljä muuta, puhumatonta vuodepotilasta. Olkoonkin, että sairaala on sairaita varten. Osaavalla henkilökunnalla pitää olla oikeus puuttua epäkohtiin kuten epäkäytännöllisiin tilaratkaisuihin. Näin he takaavat viihtyvyyden niin potilaille kuten myös itselleen. Mutta miksi ne tilat, joissa työskennellään, ovat silti niin harmaita ja tympeitä? Sairaalan tilat kuluvat ja sairaspaikat vaihtuvat. Mutta yhteiskunta on vastuussa tiloista ja ihmisistä jotka niitä käyttävät. Hyvä sairaalakokonaisuus, ylilääkäri ja osastonhoitajat, pystyvät vaikuttamaan hoitohenkilökunnan ja asiakkaittensa viihtyvyyteen. Heillä on valta ja velvollisuus huolehtia siitä, etteivät sairaalamme olisi entisen Stasin kuulusteluhuoneiden kaltaisia kolosseja. Kaikki potilaat, vanhat ja nuoret, tarvitsisivat oman tilansa, rauhan olla ja toipua. Uskon, että he katselisivat maatessaan mieluiten verhoja ja kukkasia. Muutama taulu olisi poikaa ankealla seinällä. Aku Ankka -juliste olisi kiva vaihtelu yhteiseen ruokailutilaan. Potilashuoneiden tulee olla tilavat ja helposti puhdistettavissa ja materiaalien pyyhittäviä. Olen kierrellyt useita sairaaloita ja laitoksia. Niistä parhaan arvosanan saa sisustuksensa ansiosta Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Helsingissä. Toisella sijalla oli aikoinaan Marian osasto K6, joka oli saatu oikealla järjestelyllä inhimilliseksi tilakokonaisuudeksi. Tällä osastolla potilaatkin toipuivat kiitettävästi. Uskon, että myös ympäristö vaikuttaa toipilaisiin. On kummallista myös, miksi useat vanhainkodit ovat eleettömiä, heikosti valaistuja tunkkaisia laitoksia. Henkilökunta on supistettu minimiin, eikä seurusteluun ole juurikaan aikaa. Mutta mitä todellakin tekee vanhus vanhainkodissa? Hän on saattanut harrastaa käsitöitä, matonkudontaa koko ikänsä. Hän on ollut työssään ahkera kiitettävä työläinen, joka repäistiin pois työelämästä. Huomatkaa, ihminen ei ole vielä kuollut tai hyödytön, vaikka onkin vanha. Niin kauan kun silmissä on kipinä ja kädet toimivat pään ohjaamana, antakaa vanhukselle mahdollisuus tehdä jotain muutakin kuin istua nollana tai maata flegmaattisena, miltei koomassa. Sama koskee potilaita ja toipilaita. Tarjotaan heille kuuntelemista ja tekemistä, sillä elämä jatkuu vaikka ollaan hieman pysäkillä. Hyvä osastonhoitaja ja henkilökunta: laittakaa viesti ja pyyntö johtajille. Heillä on loppupeleissä raha ja valta. Yhdessä saamme monen potilaan ja vanhuksen elämän paremmaksi. On muistettava, miten itse haluaisit viettää aikaa neljän hengen huoneessa päivät ja yöt, ajatuksinesi ja kipuinesi. super

40 kesä-heinäkuun Vertailu 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista 57 % harrastaa marjastusta tai sienestystä ja 43 % harrastaa kalastusta. lähde: tilastokeskus En ole kuullut yhdestäkään heteroseksuaalisesta naisesta, joka ei haluaisi, että mies on viime kädessä isäntä talossa. psykologi tony dunderfelt anna 17/2010 Lapsena syövän sairastaneiden seurantaa aiotaan tehostaa Lapsena syövän sairastaneita on seurattava järjestelmällisesti osana normaalia hoitojärjestelmää. Asian nosti esille ministeri Paula Risikko puhuessaan syöpäsairaiden lasten ja nuorten tilaisuudessa Härmässä. Syövästä parantuneilla lapsipotilailla on jäljellä monta vuosikymmentä elämää. Meiltä puuttuu nyt asiantunteva seurantajärjestelmä, minkä takia hoitojen myöhäisvaikutuksista kärsivä saattaa kiertää pitkään hoitojärjestelmässä ennen ongelman tunnistamista, Risikko kertoi. Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu asiantuntijaryhmän pohtimaan, miten lapsena syövän sairastaneiden kontrollikäynnit olisi parasta liittää osaksi normaalia terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Suunnitelma tehdään ensi syksyn aikana.. Sairausvakuutusmaksujen määräytymisperusteet muuttuvat Toimeentulotuki nousussa Toimeentulotuen bruttomenot kasvoivat 17 prosenttia vuonna 2009 ja olivat koko maassa yhteensä 615 miljoonaa euroa. Samalla yli kymmenen vuotta jatkunut toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrän väheneminen katkesi. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä lisääntyi kymmenen prosenttia vuonna 2009, ja kaikkiaan toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli arviolta Sairausvakuutusmaksujen määräysperusteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että maksuvelvollisuus koskisi vain niitä vakuutettuja, joilla on oikeus saada sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaan ovat oikeutettuja Suomessa asuvat vuotiaat. Alle 16-vuotiaiden ja 68 vuotta täyttäneiden työntekijöiden ei jatkossa tarvitsisi maksaa sairausvakuutuksen päivärahamaksua, eikä työnantajalla olisi velvollisuutta maksaa sairausvakuutusmaksua heidän palkkansa perusteella. Vuonna 2008 Suomessa oli noin yli 67-vuotiasta ja noin alle 16-vuotiasta työtuloa saavaa henkilöä.. Nykytilannetta on verrattu 1990-luvun alun lamaan. Vuosina työttömyys lisääntyi kolmesta prosentista lähes seitsemään prosenttiin ja toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi yli 20 prosenttia. Työttömyys oli huipussaan vuonna 1994 ja toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä paria vuotta myöhemmin. Vuosina toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä lähes kaksinkertaistui.. Opas väkivallan takia eroavalle Ensi- ja turvakotien liitto on julkaissut nettioppaan perheväkivallan vuoksi eroavalle. Uskallanko lähteä, riittävätkö rahat -opas on tarkoitettu perheväkivaltaa kokeneelle, joka on huolissaan taloudellisesta tilanteestaan erovaiheessa. Turvakodeista saadun kokemuksen mukaan monet väkivallan kohteeksi joutuneet eivät uskalla erota, koska pelkäävät että rahat eivät riitä toimeentuloon. Lisäksi eron myötä eteen tulevat asiat, kuten lasten huoltajuuteen ja uuden asunnon hankintaan liittyvät asiat tuntuvat vaikeilta. Maksuton opas löytyy Nettiturvakodin sivuilta 40 super

41 osa 8/10 Laura ja Saana Siirtola ovat käyneet pitkän kamppailun ruoan ja allergian kanssa. Allergia vaatii tarkkuutta teksti päivi hujakka kuvat aki paavola Kokkolalaisessa Siirtolan perheessä ruoka-aineallergia on todellisuutta. Perheen molemmat tyttäret ovat ruoka-allergikkoja. Nyt 15-vuotiaalla Saanalla todettiin jo vastasyntyneenä maitoallergia. Syksyllä 2009 hänellä todettiin kotimaisten viljatuotteiden yliherkkyys. 11-vuotias Laura Siirtola painoi syntyessään 630 grammaa. Hän sai ensimmäisen viidestä anafylaktisista sokeistaan noin yksivuotiaana maidosta. Allergiaperheen arki on ollut tapahtumarikasta eikä läheltä piti -tilanteiltakaan ole voitu välttyä. Altistusvaiheessa saadut yliherkkyysreaktiot sekä vatsakivut ovat jättäneet jälkensä perheen arkeen, liian varovainen ei voi olla. Apteekin maitoa Toistuvat vatsakivut, oksentelu sekä vihreä, kova uloste vaivasivat vauvaikäistä Saanaa. Myös paino putosi. Useiden äidinmaidonkorvikekokeilujen jälkeen apu löytyi. Maidoton ruokavalio kesti kolmevuotiaaksi saakka. Oma äidinmaitoni sen enempää kuin luovutettu maito eivät sopineet Saanalle. Eivät myöskään kaupan tuotteet. Apteekista löysimme korvikkeen, joka mielestämme sopi, mutta lääkäri ei suostunut tuolloin kirjoittamaan reseptiä korvikkeelle. Kela ei olisi korvannut sitä, sillä Saanan maito-allergian kriteerit eivät täyttyneet oikein, Riitta Siirtola muistaa. Syksyllä 2009 Saanan vatsakivut alkoivat jälleen. Äidin gluteiiniton leipä ei kuitenkaan aiheuttanut vatsavaivoja, joten asiaa lähdettiin tutkimaan. Jatkossa Saanan on vältettävä myös kotimaisia viljatuotteita, sillä hänellä on vilja-allergia. super

42 Sokki puolukasta Lauran ollessa kaksivuotias Riitta Siirtola tarjosi ruoaksi grahampuolukkapuuroa jouluajan lomareissulta kotiin saavuttaessa. Hieman myöhemmin Saana kertoi suihkuhuoneesta tullessaan Lauralla olevan isoja näppyjä ympäri kehoa. Näpyt nähdessään Riitta Siirtola kehotti miestään kiireesti autoa hakemaan, allerginen reaktio näytti vakavalta, jälleen kerran. 15 minuutin ajomatkalla kuume nousi 40 asteeseen. Sairaalassa luultiin, että kyseessä oli sepsis eli verenmyrkytys. Väärä hoito pitkitti Lauran toipumista. Puuron ei uskottu aiheuttaneen anafylaktista sokkitilaa, ennen kuin puolukka lopulta testattiin ja sokkitila uusiutui altistusvaiheessa. Luulin, ettei Laura selviä ikinä. Etten saa enää pidellä elävää lasta sylissäni, Riitta Siirtola herkistyy. Tukiperhe avuksi Lauran ollessa yhdeksänvuotias vanhemmat saivat ensimmäisen yhteisen vapaansa vuosiin yhteiskunnan ymmärtäessä heidän avuntarpeensa. Tukiperhe mahdollisti perheen voimavarojen uudelleen lataamisen. Läheiset eivät uskaltaneet ottaa moniallergisia lapsia hoitoon. Myös vanhempia ajatus pelotti, vaikka astma- ja allergiayhdistyksen järjestämällä sopeutumisvalmennuskurssilla Lauralle annettiinkin adrenaliinikynä ensiavuksi. Emme aikaisemmin uskaltaneet päästää Lauraa edes harrastuksiin, joissa tarjotaan välipaloja. Myös Laura itse on varovainen syömisissään, vaikka häntä harmittaakin jäädä ilman jotakin herkkua allergioidensa vuoksi. Voin kyllä kyläillä täällä, mutta minulle ei saa tarjota mitään, minulla on se allergia, muistan kolmevuotiaan Lauran sanoneen naapurillemme. Kaupassa käydessä hänelle ei tule mieleenkään osallistua maistiaistarjoiluihin, Riitta Siirtola kertoo. Maidon altistus vahingossa Tänään Laura saa jo maistella maitoa, mutta maidon ominaismaku on hänestä outo, joten vain leivonnaiset sekä jäätelö maistuvat. Altistus maidolle tapahtui vahingossa, kuin kohtalon johdatuksena. Kun olin umpilisäkeleikkauksessa, kotona sattui haaveri ja mieheni maito vaihtui Lauran mehuun. Näin ollen vahinkoaltistus mahdollisti sen, että Laura tuli kokeilleeksi maitoa. Vatsa- tai sokkioireita ei tullut. Emme ehkä muuten olisi kokeilleet altistusta hänen kohdallaan lainkaan. Myös Saanan allergioihin liittyy sattumaa. Saanan vatsa ei siedä kaikkia mausteita. Gluteiiniton ruokavalio koulussa alkoi yllättäen aiheuttaa vatsakipuja. Asiaa tutkittaessa paljastui, että koulun keittäjä oli laittanut gluteiinittomaan kastikkeeseen valkosipulijauhetta. Vatsa reagoi heti. Niinpä Saana sai oman maustekorin, josta itse laittaa nykyisin sopivat mausteet ruokiinsa. Vain yksi osa elämää Riitta Siirtola uskoo tyttäriensä pärjäävän allergioidensa kanssa: Laura varovaisuutensa, Saana kokemustensa perusteella. Elämä voisi olla pahempaakin. Tytöillä ovat elämän peruspilarit tukevasti paikoillaan. Saanan leipurikondiittorihaaveet saattavat kariutua allergiaoireiden vuoksi, joten tytön luova kirjoitustaito on toinen vaihtoehto tulevaisuuden töille. Saana tietää mitä haluaa. Laura taas haaveilee arkkitehdin urasta. Yksitoistavuotiaan innolla hän kuvailee äidilleen kuinka suunnittelisi uusia pilvenpiirtäjiä Kiinaan ja kustantaisi vanhempansakin niitä katsomaan. Tyttöjen sana- ja kuvataideharrastus sekä kuntonyrkkeily ovat tuoneet potkua nuorten elämään. Ruoka-aineallergiat ovat vain yksi osa elämää.. Riitta ja Lauri Siirtola uskovat, että perheen molemmat tyttäret selviytyvät allergioidensa kanssa. 42 super

43 Lasten ruoka-allergioilla tarkoitetaan lapsen elimistön allergista reaktiota yhtä tai useampaa ruoka-ainetta kohtaan. Ruoka-allergian selvittelyssä tarvitaan usein lääkärin tutkimusta, mutta allergian syy voi selvitä kotikonsteinkin. Tutkimuksin todettua ruoka-allergiaa on 3 8 prosentilla lapsista; yleisyys vaihtelee iän mukaan siten, että nuoremmilla sitä on enemmän kuin vanhemmilla. Lohdullista on, että useimpien lasten allergiasta johtuva oireilu loppuu ennen kouluikää. suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00048 Ruokaallergia Ruoka-allergian aiheuttajia Ruokien aiheuttamat oireet alkavat tavallisesti imeväisiässä pian sen jälkeen, kun kyseinen ruoka on otettu lapsen ruokavalioon. Lasten tavallisia allergiaoireita ovat ihottuma, nuha, yskä, astma, oksentelu ja ripuli. Tavallisimmat allergisoivat ruoka-aineet ovat maito ja muna. Alle kolmevuotiaista 2 3 prosentilla on maito-allergia ja noin 1 2 prosentilla muna-allergia. Niiden aiheuttamat oireet häviävät useimmilla lapsilla ennen kouluikää. Hedelmä-, kasvis- ja vilja-allergiat kestävät usein vain puolesta vuodesta vuoteen. Pähkinä-, siemen-, kala- ja äyriäisallergiat jatkuvat pääasiassa aikuisikään. Ruoka-allergian oireet Ruoka-allergioille on tyypillistä, että niiden aiheuttamat oireet ovat monenlaisia. Lasten tavallisia allergiaoireita ovat ihottuma, nuha, yskä, astma, oksentelu ja ripuli. Mikään näistä oireista ei yksinään ole tyypillinen ainoastaan ruoka-allergialle. Siksi onkin tavallista, että lapsilla epäillään olevan enemmän ruoka-allergioita kuin niitä tutkimuksissa havaitaan. Ruoka-allergian iho-oireista tavallisin on atooppinen ihottuma. Muita oireita ovat nokkosihottuma ja paikallinen turvotus. Ruoka-aineiden aiheuttamat, nopeasti ilmenevät ja etenevät anafylaktiset reaktiot ovat lapsilla harvinaisia. Allergiaa vai ei? Allergian toteaminen perustuu oireiden häviämiseen epäillyn ruoka-aineen välttämisen aikana ja niiden palaamiseen, kun aine otetaan käyttöön uudelleen. Jos vaikeita oireita ei ole odotettavissa, ruokia kokeillaan kotona oirepäiväkirjaa käyttäen. Kun kyseistä ruoka-ainetta vältetään, oireet voivat lievittyä jo muutamassa päivässä. Välttämisjakson pituudeksi riittääkin viikko tai kaksi. Tutkimusnäyttö allergian ehkäisystä on puutteellista. Raskaana olevan tai imettävän äidin välttämisruokavaliosta ei liene hyötyä lapsen allergioiden ehkäisemisessä. Yksinomaista rintaruokintaa suositetaan kaikille vauvoille 4 6 kuukauden ikään asti. Se ei näytä kuitenkaan vaikuttavan lapsen allergian ilmaantumiseen. Ruokavalio tärkeä Yksilöllisen ruokavalion tärkein tavoite on taata lapselle riittävä energian ja tarvittavien ravintoaineiden sekä vitamiinien ja hivenaineiden saanti ja turvata normaali kasvu ja kehitys. Siksi ruokia pyritään palauttamaan ruokavalioon niin pian kuin mahdollista. Hyvä vaihe uusintakokeilulle on oireeton vaihe. Ruoka-allergia häviää usein 1 5 vuoden kuluessa. Kerran sopimattomiksi todettuja ruoka-aineita kannattaa kokeilla uudelleen noin vuoden välein muutaman viikon ajan.. lisätietoa: lena öhman, suunnittelija super

44 Maitoallergiasta eroon siedätyshoidolla teksti marjo sajantola Koko ikänsä maitoallergiasta kärsinyt Ulla Leppänen voi juoda nykyisin vaikka kokonaisen lasillisen maitoa. Sitkeällä siedätyshoidolla on ollut toivottu tulos. Ulla Leppänen on 17-vuotias lukiolainen Keravalta. Hän on ollut koko ikänsä allerginen maidon proteiinille, joten hän oppi jo pienestä pitäen välttämään kaikkia maitotuotteita. Vähän isompana hän tottui aina tutkimaan tuoteselostetta, ennen kuin maistoi mitään uutta. Maitoallergiaa pidetään pienten lasten sairautena. Se aiheuttaa erilaisia iho-, suolisto- tai hengitystieoireita, jotka voivat ilmetä heti, muutaman tunnin tai vasta päivienkin kuluttua. Useimmat lapset paranevat itsestään iän myötä, mutta kaikki eivät ole niin onnekkaita. Jotkut kärsivät vaivasta vielä aikuisinakin. Edes vuohenmaito ei heille sovi, koska sen valkuaisaineet ovat osaksi samanlaisia kuin lehmänmaidossa. Ihminen voi olla herkistynyt joko kaikille yli 20 erilaiselle lehmänmaidon proteiinille tai vain osalle niistä. Kaseiinit ovat määrällisesti tärkein maitoproteiiniryhmä, mutta näitä ovat myös esimerkiksi paljon käytetyt heraproteiinit. Heraproteiinia löytyy monista tuotteista ja ainakin kaikki maito-sanalla alkavat aineet olivat niitä, joita minun piti välttää, Ulla Leppänen kertoo. i n g r a m Mieli teki lasagnea, toffeeta ja kunnon pannaria Ulla on ollut vauvasta asti vaikeasti maitoallerginen. Jopa hänen äitinsä joutui välttämään maitotuotteita niin pitkään kuin hän imetti Ullaa. Kiinteän ravinnon myötä lapsen riski saada allergeenejä kasvoi. Aivan pienestä pitäen Ullalla on ollut erityisruokavalio. Kavereiden syntymäpäiville hän otti varmuuden vuoksi jotain omaa evästä mukaan. Oli parasta olla aina varovainen, sillä maitoproteiini aiheutti hänelle limakalvojen turpoamista ja kutinaa sekä pahoinvointia. Joskus reaktiot olivat niin voimakkaat, että Ulla alkoi oksennella. Jopa iholle roiskunut maito aiheutti ihottumaa. Minulla on muistikuva päiväkodin ruokavuorosta, jossa mi-

45 nun piti kaataa muille maitoa. Jotenkin ihan pelkäsin sitä maitopurkkia, sillä tiesin, että maitoon ei pidä koskea. Muistan senkin, kun minulle tehtiin terveyskeskuksessa allergiatesti, jossa maitoa siveltiin iholle pumpulipuikolla. Ihottuma nousi tosi nopeasti. Ulla toteaa, että joskus häntä harmitti esimerkiksi se, ettei koskaan saanut maistaa toffeeta, suklaata tai kunnon pannukakkua. Lisäksi kaikki kehuivat, että lasagne on hyvää. Mitenkään muuten hän ei ole kokenut olevansa erilainen kuin kaikki kaverit. Nykyisin ihmisillä on niin paljon erilaisia allergioita. Kun kaverit kutsuivat juhliin, he myös kysyivät etukäteen, mitä voin syödä. Se, etten voinut syödä suklaata enkä tavallista jäätelöä, oli joidenkin vaikea tajuta. Vähän aikaa, kun jaksoi jankata, kyllä ne sitten tajusivat. Kukaan ei lopulta enää yrittänyt tarjota mitään, mitä en itse ensin tarkistanut. Ulla on matkustellut perheensä kanssa ulkomailla ja sielläkin pelattiin varman päälle: Italialaisessa ravintolassa oli helppo saada maidotonta syötävää, mutta vähän muut perheenjäsenet valittivat, kun aina piti syödä italialaista, olimme sitten missä hyvänsä. Minä söin esimerkiksi pizzaa ilman juustoa. Yhdestä maitotipasta aloitetaan Ulla kertoo, että siedätyshoitoon pääsy ei ollut yksiselitteisen helppoa. Kun äiti sai tietää, että Italiassa oli onnistuttu maitosiedätyshoidossa, hän halusi Ullallekin tämän mahdollisuuden. Lääkärit ja terveydenhoitajat, joiden kanssa puhuimme asiasta, olivat sitä mieltä, ettei se ole mahdollista. Sitten äiti otti yhteyttä HYKS:n iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri Mika Mäkelään ja menimme hänen vastaanotolleen. Aluksi Ullalta tutkittiin vasta-aineet, sillä niiden määrä vaikuttaa siihen, voiko siedätyshoidon aloittaa kotona, vai pitääkö se tehdä sairaalassa. Minulla hoito aloitettiin kotona. Se lähti ihan siitä, että join lasin vettä, jossa oli yksi tippa maitoa mukana. Seuraavalla viikolla maitoa oli kaksi tippaa, sitten neljä ja niin edelleen. Välillä limakalvoni kutisivat, mutta päätin kärsiä, jotta tämä vaiva vihdoin helpottaisi. Tänä päivänä Ulla pystyy juomaan Ulla Leppäsen on myös ylläpidettävä vastasaavuttamaansa maitoproteiinin sietokykyä. kaksi desilitraa maitoa. Tämä maitoproteiinimäärä hänen pitää saada lähes joka päivä, jotta sietokyky säilyy. Ikävä kyllä, Ulla ei oikein pidä maidosta. Onneksi jugurtit maistuvat hänen mielestään hyvältä ja jopa soijatuotteita raikkaammilta. Elämän ensimmäinen suklaalevy Miltä sitten tuntuu, kun vihdoin saa maistella ruokia ja makeisia, joiden makua muut ihmiset ovat ympärillä kehuneet? Oli aika jännittävää, kun ostin itselleni suklaalevyn. Siis ihan itselleni. Maistoin sitä. Ajattelin, että onko tämä nyt sitten ihanaa. Suuni tuli jotenkin likaiseksi ja jälkimaku oli mielestäni inhottava, Ulla nauraa. Nykyisin Ulla hakee koulukavereiden kanssa ruuat tavalliselta linjastolta, eikä hänen tarvitse enää pelätä yllättäviä allergiakohtauksia. Toisaalta hänen on muistettava myös nauttia tarvittava määrä maitoproteiinia ja opittava laskemaan, montako viipaletta juustoa, montako jugurttia tai vastaavaa tuotetta hänen on syötävä. Henkilö, joka ei ole allerginen, voi aina kokeilla kaikenlaisia uusia ruokia. Nyt minullakin on siihen mahdollisuus, vaikka taidan olla vähän nirso uusille asioille. Ulla Leppänen toivoo, että ihmisillä olisi yleensäkin enemmän tietoa ruoka-allergioista. Hänen mielestään sekin olisi jo jotain, jos opittaisiin ymmärtämään maitoallergian ja laktoosi-intoleranssin ero. Yhä edelleen ravintolassa tarjotaan laktoositonta ruokaa, kun kysytään maitoallergikolle sopivaa ateriaa. lisää tietoa: kansallinen allergiaohjelma m a r j o s a j a n t o l a super

46 Yli sata suomalaislasta siedätetty maidolle i n g r a m teksti marjo sajantola HYKS:n iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri, dosentti Mika Mäkelä uskoi jo 1990-luvulla, että ruoka-aineallergioiden siedätyshoitoon saadaan kehitettyä toimiva menetelmä. Kun Italiassa julkaistiin vuonna 2004 ensimmäinen kontrolloitu tutkimus maidon siedätyshoidosta, suomalaiset tutkijat ottivat yhteyttä italialaiseen tutkijaryhmään. Ensimmäiset testit aloitettiin jo seuraavana vuonna HYKS:ssä, ja hoitomenetelmä on nykyisin käytössä muissakin yliopistollisissa ja joissakin yksityisissä sairaaloissa. Uuden hoitomuodon käyttöönotto lähtee tutkimuksesta, mutta kolmessa vuodessa aloin itsekin uskoa, että muualla julkaistut tulokset pitävät paikkansa. Hoito on turvallista ja tehokasta. Nyt jo yli sata potilasta on saanut Suomessa maitoallergiaansa siedätyshoitoa. Menetelmä on vapautettu ja annettu käyttöön yksityispuolelle ja keskussairaalatasolle. Mäkelä kertoo, että siedätyshoidosta on hyötyä lähes kaikille maitoallergikoille. Hoidon jälkeen neljä viidestä sietää maitoproteiinia edes jossain määrin, mutta suurin osa hoidetuista pääsee tavoiteannokseen, joka vastaa kahta desilitraa maitoa. Lapset toipuvat maitoallergiasta tyypillisesti leikki-ikään mennessä, vain pari prosenttia jää pysyvästi maidolle allergisiksi kouluiän saavuttamisen jälkeen. Siedätyshoitoa voidaan antaa kuusi vuotta täyttäneille lapsille, jotka ovat osoitetusti edelleen maitoallergisia. Myöhäisempi aloitusikä ei vaikuta mitenkään hoidon onnistumiseen, vaikka aikuispuolella ei menetelmää olekaan vielä lähdetty soveltamaan. Siedätyshoidon aikana potilas voi saada samoja oireita kuin muutenkin maitoproteiinia nieltyään, kuten huonoa oloa, vatsakipua, suun kutinaa tai iho-oireita. Annosmäärän nosto tapahtuu asteittain, jotta sivuvaikutusten määrä jäisi pieneksi. Tämän vuoden alkuun asti maitoallergisen siedätyshoito on kestänyt kuusi kuukautta. Dosentti Mäkelä on laatinut uuden protokollan, jota käyttäen hoitoaika lyhenee neljään kuukauteen. Toistaiseksi kokemukset näyttävät hyviltä. Allergioiden siedätyshoito on allergeenikohtaista. Viime syksynä Suomessa on aloitettu tutkia vehnän siedätyshoitoa ja maailmalla on onnistuttu jopa maapähkinän siedätyksessä. Mäkelä varoittaa kuitenkin, että eri allergeenit käyttäytyvät eri lailla, ja jotkut voivat olla hyvinkin aggressiivisia, jolloin vahvassa allergiassa ainoa vaihtoehto on allergeenin välttäminen.. Kansallinen allergiaohjelma Dosentti Mika Mäkelä on ollut mukana laatimassa Kansallista allergiaohjelmaa vuosiksi Se on tarkoitettu koko väestölle, potilaille ja potilasjärjestöille, terveydenhuoltohenkilöstölle, viranomaisille ja lainsäätäjille. Ohjelmaan on koottu alan liittyvät Käypä hoito -suositukset. Kansallisen allergiaohjelma on toimeenpano-ohjelma allergian ja astman aiheuttamien haittojen ja kustannusten vähentämiseksi. Sen tavoitteena on ehkäistä allergiaoireiden kehittymistä ja lisätä väestön sietokykyä allergeeneille. Tavoitteena on myös parantaa allergian diagnostiikkaa ja vähentää työperäisiä allergioita. Näin voimavaroja jää enemmän käytettäväksi vaikeiden allergioiden hoitoon ja niiden pahenemisen estämiseen. Ohjelman pääviestit kaikille ovat: Tue terveyttä, älä allergiaa. Vahvista sietokykyä. Asennoidu allergiaan uudelleen. Älä vältä allergeeneja turhaan. Tunnista ja hoida vakavat allergiat ajoissa. Estä pahenemisvaiheet. Paranna ilmanlaatua. Tupakka pois. 46 super

47 Terveyden ja omahoidon edistäminen toimivaksi Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Nyt on tarpeen yhteistyö, raja-aitojen purkaminen ja uudenlainen ajattelu. Terveyden lisäämiseen voi vaikuttaa itse kukin. Terveyden edistäminen on tapahtumaketju, joka edesauttaa ihmisen kykyä kohentaa omaa terveydentilaansa. Aina asiantuntijan antama neuvonta ja ohjaus ei tuota haluttua tulosta. Asiakas- ja potilaslähtöinen toimintatapa, toivottujen tulosten saavuttaminen ja turvaaminen edellyttää laajaa, terveydenhuollon kaikkien ammattiryhmien yhteistyötä ja toimintatapojen kriittistä tarkastelua. Ammattihenkilölähtöisessä autoritaarisessa hoitosuhteessa terveydenhuollon ammattihenkilö suunnitteli hoidon, jota hän edellytti potilaan noudattavan. Kumppanuussuhteessa lähestytään potilaslähtöisyyttä. Siinä asiakas/potilas saa ammattihenkilöltä tietoa eri hoitovaihtoehdoista ja neuvottelee tälle sopivasta hoidosta. Hoidon tulos riippuu potilaan sitoutumisesta hoitoon. Valmentajasuhteessa omahoidon tukeminen perustuu asiakkaan/potilaan ja ammattihenkilön tasavertaisuuteen, jolloin terveydenhuollon ammattilainen toimii valmentajan roolissa. Empaattisessa vuorovaikutuksessa ammattihenkilö voi näin ollen herättää, kasvattaa, rakentaa tai vahvistaa asiakkaan/potilaan motivaatiota hoitaa itseään ja vähentää riskitekijöitään. Potilaan valmentaminen omahoitoon ja hänen elämänhallintansa tukeminen ovat keinoja uudenlaiseen hoidon vaikuttavuuteen Hoitoketjut ja -polut Terveyden edistäminen ja asiakkaan omahoidon tukeminen terveydenhuollon organisaatiossa, esimerkiksi terveyskeskuksessa, perustuu yhteisesti sovitun toimintamallin tarpeeseen asiakkaan terveyden edistämiseksi ja tietoon siitä, miten toimitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Keinoina käytetään yhteisesti sovittuja kirjattuja käytäntöjä, joita arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Nämä käytännöt vakiintuvat osaksi hoitohenkilökunnan perehdytystä ja edelleen asiakasta palveleviksi hoitoketjuiksi ja hoitopoluiksi. Hoitoketju ja hoitopolku näyttävät esimerkiksi sairaalaan, terveyskeskuksen tai kuntayhtymän sisäiset toimintatavat ja myös avainhenkilöiden tehtävät. Kun sairauden hoidosta siirrytään terveyden edistämiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen, toimijoiden määrä lisääntyy ja tehtävät laajenevat. Tämä johtuu siitä, että painopiste siirtyy yhä enemmän asiakkaan/potilaan oman aktiivisuuden tukemiseen. Verkostoitumisen ja yhteistyön tarve lisääntyy. Yhteiset arvot ja tahto Yhteistyön tueksi tarvitaan yhteisiä arvoja ja yhteistä tahtotilaa. Kun nämä asiat on tunnustettu, on tärkeää tarkastella jo olemassa olevia ja toimivia käytäntöjä ja resursseja. Näistä lähtökohdista on hyvä kehittää ja laajentaa hoito- ja palveluketjuja. Kaikkien toimijoiden olisi hyvä olla mukana suunnittelussa. Moniammatillisuus ja monialaisuus tulee nähdä mahdollisuutena. Eri osaajien työn arvostaminen sekä johdon ja esimiesten tuki lisäävät palvelujen toimivuutta ja turvaavat käytäntöjen onnistumisen ja jatkuvuuden. Tässä eri toimijoiden on hyvä tarkastella toimintaa kriittisesti ja tarvittaessa muokata omia asenteitaan. Osaamisalueiden laajeneminen ja syventyminen sekä työtapojen kehittäminen vaati kouluttautumista sekä yksilö- että yhteisötasolla. Kouluttautuminen mahdollistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. Henkilöstön täydennyskoulutus on välttämätön osa onnistunutta terveyden edistämisen johtamista ja koordinointia. Täydennyskoulutus on myös tarkoituksenmukaisen terveydenhuollon perusta. Koulutuksen tulee perustua työntekijän ja työyksikön osaamisen arviointiin ja organisaation tavoitteiden ja tehtävien kehittämiseen. Näin parannetaan palvelujen laatua, asiakasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä, edistetään henkilöstön työhön sitoutumista, työmotivaatiota ja työhyvinvointia sekä edistetään toiminnan vaikuttavuutta.. johanna rosenberg, suunnittelija lähteet: toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma terveyden edistämisen politiikkaohjelma pirkko routasalo ja kaisu pitkälä: omahoidon tukeminen, duodecim 2009 Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa ovat mukana terveydenhuollon keskeisten ammattijärjestöjen ohella muut alan järjestöt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Kansaneläkelaitos. SuPeria ohjelman suunnittelutyössä edustavat puheenjohtaja Juhani Palomäki sekä suunnittelijat Leena Kaasinen-Parkatti ja Johanna Rosenberg. SuPer-lehdessä seurataan ohjelman edistymistä. super

48 48 super

49 Kesäherkkuja presidentin keittiöstä teksti sonja kähkönen kuvat marjo koivumäki Maaret Ollila tarjoilee SuPer-lehden lukijoille kaksi kevyttä kesämenua ja kertoo tarinansa siitä, miten valtionpäämiehen keittiössä työskennelleestä emännästä tuli hoitoalan ammattilainen. Ryttylässä, rivitaloasunnon keittiössä tuoksuu herkulliselta. Maaret Ollila avaa uunin, nostaa höyryävän vuoan pöydälle lepäämään ja siirtää kiehuneet perunat pois liedeltä. Ulkona porottava aurinko sekä lämmin, valkoviinissä hautunut lohi kaipaavat rinnalleen raikkaan jälkiruuan. Ollilan kädet taikovat hetkessä marengista, rahkasta ja mansikoista näyttävän kokoonpanon. Samalla sivusta katsoja saa asiantuntijalta muutaman vinkin: Jos rahkan sijasta käyttää kermavaahtoa, kannattaa siihen kuumalla säällä lisätä tilkka etikkaa. Se pitää vaahdon paremmin kasassa. Ja hellan levyjen metalliset reunat saa puhtaaksi raaputtamalla niitä vasten sokeripalaa. Nämä ovat tuttuja, opittuja rutiineja vuosien takaa. Kun emäntäkoulun käynyt Maaret Ollila lähti vuonna 1989 kotoaan Oulusta kesäloman viettoon Helsinkiin, hän ei arvannut tien vievän tasavallan presidentin virka-asunnolle. Tai pikemminkin sen rakennustyömaalle. Mäntyniemen perustukset oli juuri tehty ja työmaaparakkiin avattuun keittiöön haettiin kokkia. Ystävänsä vinkkaamana Maaret Ollila päätti koittaa onneaan ja yllättyi saadessaan paikan tulosvastuullisena emäntänä kymmenien hakijoiden joukosta. Koska kyse oli presidentin asunnosta, ei rakennusmaalle niin vain menty. Supo haastatteli ja taustani tutkittiin. Nuhteeton piti olla. Työmaalla Maaret piti huolen siitä, että rakennusmiehille riitti ruokaa. Hän paistoi kaksilevyisellä hellalla ruuat, teki leivonnaiset ja keitti keitot parhaimpina päivinä lähes sadalle ruokailijalle. Emäntä oli myös vastuussa työmaakeittiön budjetoinneista. Kun Maaret päätti suorittaa samanaikaisesti vielä suurtalousesimiehen tutkinnon, kasvoivat 30-vuotiaan nuoren paineet niin, että hän sai vatsahaavan. Mutta se kaikki oli harjoittelua tulevaa varten. Kaksi erilaista presidenttiä Mäntyniemi valmistui usean vuoden rakentamisen jälkeen 90-luvun alussa. Työmaaruokala purettiin ja Maaret Ollilaa pyydettiin Presidentinlinnan palvelukseen, jossa hän toimi myös presidentin henkilökohtaisena emäntänä. Mauno Koivisto jäi pian eläkkeelle ja Martti Ahtisaari muutti Mäntyniemeen. Kumpikin presidentti on jäänyt Ollilan mieleen omanlaisenaan persoonana. Mauno Koivistolla oli suuri auktoriteetti ja hän pysytteli paljon omissa oloissaan. Pidän häntä kunnon vanhanajan presidenttinä. Martti Ahtisaaren seurassa olo oli hieman vapautuneempi, hän oli ihmisläheinen ja huomioi henkilökuntaa. Myös ruokamieltymykset olivat Suomen päämiehillä erilaiset. Koiviston mieleen olivat tavalliset, kotimaiset perusruuat, Ahtisaaren aikana ruokalistojen sisältö muuttui kevyemmäksi. Presidentin henkilökohtaisena emäntänä Ollila valmisti valtionpäämiehelle ja tämän puolisolle kotiruuat: aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Ruoka oli aivan tavallista, esimerkiksi sianlihakastiketta, lihapullia tai makkarakeittoa. Jos eteen tuli suurempia tilaisuuksia, tulivat ruokaa valmistamaan kokit hotelli Marskista. Arvovaltaisten vieraiden palveleminen oli viivoitintarkkaa. Ruuat katettiin pöytään lau- super

50 tasannoksina ja päähovimestari antoi merkin, milloin tarjoilijat saivat lähteä liikkeelle. Arkena presidentin kanssa saattoi keskustella vapaasti kuulumisista, mutta politiikasta ei puhuttu. Kun paikalla oli vieraita, henkilökunta pyrki pysyttelemään sivummalla. Siinä oppi hyvin väistelemään kameroita. Uusi suunta, toinen ura Valtiovierailujen, diplomaattipäivällisten ja muiden suurten tilaisuuksien aikaan Maaret Ollilan kädet täyttyivät avustavista tehtävistä. Oli siivoamista ja järjestelyä. Kristalliastiat pestiin käsin yksitellen, sitten kiillotettiin lautaset ja hopeat. Työnkuva oli laaja, tarpeen mukaan tehtiin, mitä piti. Ennen itsenäisyyspäiväjuhlia Presidentinlinna pestiin lattiasta kattoon. Kun juhlat sitten olivat ohi, linnan toimistot ja kokoushuoneet siivottiin yön aikana kuntoon, sillä usein seuraavaksi päiväksi sattui normaali arkipäivä. Tiesin aina milloin menen töihin, mutta sitä en tiennyt, milloin pääsen pois. Työvuorot venyivät. Itsenäisyyspäivien aikaan saatoin aloittaa työt aamuseitsemältä ja kotiin palasin vasta yhdeksältä seuraavana iltana. Itsenäisyyspäiväjuhliin Maaret pääsi osallistumaan myös vieraan roolissa, mutta vain hetkeksi. Tein päivällä töitä ja saatoin illalla olla hetken mukana juhlissa, kunnes töitä oli taas jatkettava. Tunnelma linnassa oli tiivis, hikinen ja ahdas. Maaret Ollila asui Mariankadulla presidentinlinnaa vastapäätä. Ei ollut täysin tavatonta, että töihin oli lähdettävä kesken vapaa-ajan. Jossain vaiheessa minulle tuli sellainen olo, että olen saanut tarpeeksi. Töihin lähteminen tuntui raskaalta eikä työ antanut minulle enää sellaista haastetta, mitä kaipasin. Viimeistään keliakiaan sairastuminen pakotti Ollilan pohtimaan uravaihtoehtoja. Keittiössä työskentely kävi mahdottomaksi, sillä hän ei voinut maistella ruokia ja jauhoista irtoava pöly ärsytti käsien ihoa. Maaret oli jo 70-luvulla hakenut diakonissaoppilaitokseen ja jäänyt varasijalle. Vuonna 1996 hän päätti kokeilla uudestaan, avautuisivatko ovet tällä kertaa lähihoitajakouluun. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen mielessä Hausjärven vanhainkodissa vuodesta 1998 työskennellyt Maaret Ollila näkee sekä lähihoitajan että presidentin henkilökohtaisen emännän työssä yhtäläisyyksiä. Salassapitovelvollisuus sitoo molempia ammatteja. Kumpaakin työtä voi pitää myös raskaana, vaikka lähihoitajan ammatti on fyysisesti haastavampi. Hoitoalalla työskennellään usein isommassa ryhmässä, joten vastuun jakaminen on helpompaa. Kun suljen työpaikkani oven, eivät työt juokse perässä kotiin toisin kuin aikoinaan Mäntyniemen työmaalla. Maaret on huomannut ulkopuolisten kuvittelevan, että elämä Presidentinlinnassa on silkkaa glamouria. Kun hain jossain vaiheessa töihin Riihimäellä sijaitsevaan ruokalaan, minulle todettiin, että en osaa tehdä oikeaa ruokaa, koska olen työskennellyt valtionpäämiehen keittiössä. Presidentinlinna voi näyttäytyä hohdokkaana televisiossa, mutta tosiasiassa arki siellä koostuu hyvin tavanomaisista asioista. Näin jälkeenpäin presidentin entinen emäntä näkee seitsemän vuoden työjakson linnan palveluksessa antoisana tilaisuutena, johon harvalla on mahdollisuus. Plussaa oli myös hoitoalaa parempi palkkaus. Tänä päivänä Maaret Ollila toimii SuPerin liittohallituksessa sekä omassa ammattiosastossaan ja harrastaa aktiivisesti kunnallispolitiikkaa. Hän uskoo, että ajatus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta jäi kytemään edellisestä ammatista, jossa ympärillä pyöri jatkuvasti merkittäviä politiikan henkilöitä. Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni, jossa saan toteuttaa itseäni. Jotain haastetta haluaisin kuitenkin vielä elämässäni, mutta toistaiseksi en ole sanonut unelmaani ääneen, lähihoitaja hymyilee. Olen käyttänyt menuvaihtoehdoissa yksinkertaisia raakaaineita, joita jokainen voi maustaa oman maun mukaan ja joita saa varmasti pienemmänkin mökkipitäjän kyläkaupasta. Ohjeet ovat yksinkertaisia, ja niiden teko onnistunee kokemattomammaltakin kokilta. 50 super

51 Menu 1 Lohicarpaccio ja piparjuuriyrttirahka 4 annosta 150 g graavilohta ohuina viipaleina 2 rkl inkivääriä raastettuna tai tahnana 1 rkl juoksevaa hunajaa 0,5 dl sitruunamehua Piparjuuri-yrttirahka 250 g maitorahkaa 2 rkl piparjuurta raastettuna 0,5 dl persiljaa hienonnettuna 2 rkl ruohosipulia hienonnettuna 0,5 tl yrttisuolaa Sekoita inkivääriraaste, hunaja ja sitruunamehu keskenään. Lado puolet lohiviipaleista lautaselle ja levitä puolet marinadista. Lisää loput lohiviipaleet ja levitä päälle loput marinadista. Anna marinoitua noin 15 min. Sekoita rahkan sekaan piparjuuriraaste, vihersilppu ja yrttisuola. Jaa marinoituneet lohiviipaleet annoslautaselle ja tarjoa rahkan kanssa. Koristele tillillä. Lisäkkeeksi sopii keitetty peruna ja kuten kuvassa, esimerkiksi lohen mädillä koristeltu keitetty kananmuna. Brie-kanaa salaattipedillä Kanafilettä, briejuustoa, basilikaa, suolaa, pippuria, sipulia, paprikaa, salaatinlehtiä, kirsikkatomaattia, punasipulia, mustaherukkahyytelöä, lohkoperunoita Tomaattikastike 400 g minitomaatteja 1 dl vettä 1 rkl sokeria 1 tl suolaa mustapippuria 1 pieni prk kapriksia Halkaise tomaatit ja laita ne kattilaan veden kanssa. Lämmitä miedolla lämmöllä. Lisää sokeri, suola ja mustapippuri. Hauduta hetki. Lisää lopuksi joukkoon kaprikset. Lämmitä vielä ja nosta kattila pois liedeltä. super

52 Menu 2 Kinkku-meloni kääröt hunajamelonia parmankinkkua salaatinlehti mansikka kirsikkatomaatteja punasipulia Menut ovat saaneet vaikutteita kesästä, auringosta ja lämmöstä. Mukana on myös ripaus Italiaa. Lohta valkoviinissä lohifilettä suolaa mustapippuria yhden sitruunan mehu 2 dl valkoviiniä 1 2 dl vettä 10 kpl isoja vihreitä oliiveja 2 tomaattia kesäsipulia ja purjoa Levitä kalafileet uunivuokaan ja mausta suolalla, pippurilla ja sitruunanmehulla. Kaada vuokaan valkoviini ja vesi. Lisää myös lohkotut tomaatit, oliivit ja sipulisilppu. Kypsennä kalaa 200 asteessa noin 20 min. Tarjoile tomaattikastikkeen ja keitettyjen perunoiden kanssa. 52 super

53 Jälkiruuat Mansikkaherkku mansikoita marenkia vaahtoutuvaa vaniljakastiketta sitruunamelissaa Ateriat on helppo ja nopea valmistaa. Esimerkiksi mansikkaherkussa voi käyttää tarvittaessa valmista marenkilevyä sekä valmiiksi maustettua rahkaa. Näin jälkiruokaherkku valmistuu muutamassa minuutissa. Makua voi varioida käyttämällä marjoja sesongin mukaan. Marja-hedelmäsalaatti ja jäätelöpallo mansikkaa ananasta kirsikkaa persikkaa vaniljajäätelöä marenkipalloja super

54 54 super

55 Lomaonnea ei voi varastoida eikä korvata rahalla Mihin lomaa tarvitaan? teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä Tajuntaa ei voi kytkeä vapaalle, mutta sen voi ajaa lomaraiteelle. Tämä mielenmaiseman muutos kannattaa tehdä mahdollisimman usein, sillä varastoon ei voi lomailla. Osmo Soininvaaran mielestä loma yhdistää siinä missä vaurauden kilpavarustelu erottaa. Nukkua ja syödä voi kerralla koko loppu päi vän tarpeiksi, mutta lomailla ei voi varastoon. Loma tekee ihmisen onnelliseksi suunnitteluvaiheessa ja vain niin pitkäksi aikaa kuin lomaa kestää, kertoo viime talvena julkaistu hollantilainen tutkimus. Onnellisuuden maksimoimiseksi pitäisi siis heti lomalta palattua alkaa suunnitella seuraavaa lomaa. Suunnittelu on sitä mielekkäämpää, mitä lähempänä seuraava loma on. Tutkijoiden mukaan ympäri kalenterivuotta ripoteltu pienten lomien sarja tuottaisikin paremman tuloksen kuin pitkä loma kerran vuodessa. Tutkimuksessa selvitettiin 1500 hollantilaisen aineistolla, ovatko lomanviettäjät työssäkäyviä onnellisempia, lisääkö lomamatka onnellisuutta, kestääkö onnellisuus loman yli ja miten loman pituus asiaan vaikuttaa. Myös lomastressiksi kutsuttua ilmiötä tutkittiin. Loman ja lomamatkan suunnittelijat olivat selvästi onnellisempia kuin ne, joiden tulevaisuudessa näkyi vain harmaata aherrusta. Loman tuoma onnellisuus hiipui kuitenkin pian loman pää- tyttyä. Joissakin harvoissa tapauksissa lomaonni jäi päälle parin ensimmäisen työviikon ajaksi. Lomailemaan pitäisi siis päästä kesällä ja talvella ja mieluiten myös sillä välillä. Ainakin lapsiperheille tämä on vaikeaa. Vanhemmat ehkä voisivatkin pirstoa lomiaan, mutta lasten opinahjo käy kuin kone. Tutkijat toivovatkin kouluilta lisää joustavuutta lukuvuoden kulun suhteen. Lomastressin välttämiseksi tervejärkiset tieteilijät kehottavat matkanjärjestäjiä järjestämään lomamatkoja, jotka eivät stressaa. Tänä kesänä se on tavallistakin vaikeampaa, syynä huonosti nuohottu islantilainen tulivuori. Jännittävintä ei ole se, päästäänkö lähtemään vaan se, miten päästään takaisin. Lapsiperheen paluu bussilla halki helteisen Euroopan mantereen on vanhemmille lomakokemus, jonka jälkeen työ tuntuu hyvin ansaitulta le volta. Rahaa vai lomaa? Osmo Soinivaara suosittelee kirjassaan Vauraus ja aika tuloerojen olemuksesta kiinnostuneille julmahkoa mutta valaisevaa koetta: annetaan pienistä sisa- super

56 ruksista toiselle selvästi isompi jäätelöannos kuin toiselle. Perheelliset tietävät hyvin kuinka siinä käy, mutta kerrotaan se silti. Syntyy mahtava poru. Vähemmän saanut on paljon onnettomampi kuin siinä tapauksessa, ettei kumpikaan olisi saanut yhtään. Meteli ei vähene annosten kokoa lisäämällä, jos suhteellinen kokoero säilyy. Aikuiset eivät ole sen kummempia. Kun tietty tulotaso ylittyy, vauraus ei enää selviä katsomalla omaan lompakkoon. Pitää lisäksi vilkaista, millainen auto naapurin pihassa seisoo. Oravanpyörästä ehkä päästäisiin, tuumii Soinivaara, jos entistä suurempi osa tuottavuuden kasvusta otettaisiin rahan sijaan lomana. Työn tuottavuus on kasvanut viime aikoina keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa. Jos tuottavuuden kasvu käytettäisiin kokonaan työajan lyhentämiseen, voitaisiin vuosilomaa Soininvaaran laskujen mukaan pidentää joka vuosi yhdellä viikolla ansiotasoa laskematta. Suomalaisten reaaliansiot kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2005 lähes kymmenesosalla. Huomasitko jotain erikoista tapahtuneen? Jos olisimme käyttäneet tuon pelivaran työajan lyhentämiseen, olisimme voineet pidentää vuosilomaa neljällä viikolla. Sen kai olisit huomannut, kirjoittaa Soinivaara. Vaurauteen tottuu ja turtuu. Voisiko samoin käydä vapaa-ajan suhteen? Kyllästyisimmekö lopulta lomailuunkin? Riippuu siitä, olisiko meillä riittävästi lomaseuraa, väittää Soininvaara. Vapaa-aika lisää hyvinvointia sitä enemmän, mitä enemmän muillakin on vapaa-aikaa. Vapaat eivät juuri mieltä ylennä, jos ystävät ja sukulaiset ovat töissä eikä kaupungilla tapahdu mitään. Taas pitää siis vilkaista naapurin autoparkkiin, mutta aivan eri merkeissä kuin omaa vaurautta arvioitaessa. Hyvissä bileissä on paljon väkeä Seuraa Soininvaaran kirjan tärkein huomio: raha erottaa, vapaa-aika yhdistää. Rikastuminen on epäsosiaalista, sillä rahan tuoma riemu laimenee sitä enemmän, mitä enemmän samalle vauraustasolle nousee väkeä. Lomabileistä taas tulee sitä paremmat, mitä enemmän niihin tunkee porukkaa mukaan. Puhutteleeko Soininvaara kaikkia vai pelkästään vakavaraista keskiluokkaa? Kaikkein huonopalkkaisimmilla on tuskin varaa vaihtaa tulojaan vapaaseen nykyistä enempää, ja työttömien kohdalla tämä keskustelu menettää merkityksensä kokonaan. Vauraus on kuitenkin monimutkainen asia, samoin sen suhde onnellisuuteen. Toimeentulotuen varassa elävät ovat tänään köyhiä, vaikka heidän tulostasonsa ylittää 50-luvun suomalaisperheen keskimääräiset tulot. Amerikkalaisten tulotaso on kolminkertaistunut toisen maailmansodan jälkeen, mutta onnellisten ihmisten osuus on tutkimusten mukaan vähentynyt jatkuvasti 50-luvulta lähtien. Pankkiiri Björn Wahlroos väitti YLE:n haastattelussa kaikkien suomalaisten toivovan nopeaa taloudellista kasvua. Väitettään hän todisteli sillä, että lisäraha ilmiselvästi kelpaa kaikille. Mutta onko kyse rahasta sinänsä vai jälkeen jäämisen pelosta? Vaurauden kilpavarustelu ei paranna onnellisuuden kokonaissaldoa, vaikka se yleistä vauraustasoa nostaakin, väit- 56 super

57 tää Soininvaara. Yhteiset lomahetket pihagrillin sauhussa voivat sitä parantaa, sillä varmimmin onnellisuus löytyy yhteydestä toisiin ihmisiin. Kansanterveyslaitoksen professorin Jouko Lönnqvistin mielestä suomalaisten kohdalla on tosin parempi puhua tyytyväisyydestä kuin onnellisuudesta. Tyytyväisyys on biologisempi ja arkisempi käsite. Sitä paitsi suomalainen ei sano olevansa onnellinen kuin häiriintyneessä tilassa, tuumii Lönnqvist Helsingin Sanomien haastattelussa. Puoli hehtaaria luontoa riittää Suomalaista vapaa-ajan viettoa leimaa ilmiö nimeltä keskihakuisuus. Valtaosa suomalaisista samaistuu tavalliseen, joskus junttiudeksikin haukuttuun suomalaisuuteen. Yhteisen, tutun ja turvallisen vetovoima säilyy, kirjoittaa tutkija Mirja Liikkanen toimittamassaan artikkelikirjassa Suomalainen vapaa-aika Arjen ilot ja valinnat. Keskihakuisuuden ansioista suomalainen maku ei määräydy sosiaalisen aseman mukaan niin vahvasti kuin monissa muissa maissa. Meikäläisten makuvalintoja on Liikkasen mukaan helpompi ennustaa esimerkiksi sukupuolen kuin sosiaaliluokan perusteella. Musiikkivalinnoissa keskihakuisuus näkyy kotimaisen iskelmän ja Suomirockin suosiona. Suomalaiset kuuntelevat kansainvälisesti katsoen harvinaisen paljon omassa maassa tehtyä musiikkia. Toinen suomalaisia yli säätyrajojen yhdistävä vapaa-ajan instituutio on kesämökki. Luontoon liittyvistä vapaaajan harrastuksista kirjoittava Päivi Timonen ihmettelee artikkelissaan sitä, etteivät innokkaimmat mökkeilijät ole yleensä erityisen kiinnostuneita luonnossa oleilusta sinänsä. Suomalainen kesämökin omistaja haluaa nauttia luonnosta hallitusti ja pieninä annoksina. Puolen hehtaarin mökkitontissa on juuri sopivasti luontoa betonivoittoisen kotimaiseman vastapainoksi edellyttäen tietenkin, että tontilla on sauna. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan aktiivimökkeilijät ovat pikemminkin keski-ikäisiä ja ikääntyneitä kuin nuoria. He asuvat yleensä kerros- tai rivitalossa, harvemmin omakotitalossa. Ruotsissa kesämökkikulttuuri, tai pikemminkin huvilakulttuuri, kehittyi Timosen mukaan rikkaan yläluokan romanttisesta kaipuusta takaisin luontoon. Tämä näkyy ruotsalaismökeissä edelleen. On koristeellisia kuisteja, huolella hoidettuja puutarhoja ja somia huvimajoja. Suomessa mökkejä alkoi syntyä, kun kaupunkiin työn perässä muuttaneet maalaiset perivät osuuksiaan kotitiloistaan rantapalstoina. Täkäläinen mökkimiljöö heijastelee yhä karun talonpoikaisia lähtökohtiaan. Suomalaisella mökillä ei nautita samppanja-aamiaisia varjoisissa puutarhoissa vaan kalastetaan, juodaan kaljaa ja saunotaan.. super

58 SuPerin hallituksen ja työvaliokunnan jäsen Paula Halonen vaihtoi ajatuksia edustajiston Maarit Timosen kanssa. Oikealla seisomassa Merja Ohvo Kuopiosta ja kuvassa keskellä selin Eeva Koutonen Nivalasta, Helena Piiparinen Torniosta sekä Eila Sjölund Ahvenanmaalta. Edustajisto linjasi ensi vuoden toimintaa Lähihoitajan osaamista ei tunneta tarpeeksi teksti ja kuvat leena lindroos SuPerin toiminnan painoalueet herättivät innostunutta mielipiteiden vaihtoa edustajiston kevätkokouksessa, joka pidettiin huhtikuun lopussa Vaasassa. Eniten keskustelua käytiin ammatillisen edunvalvonnan kysymyksistä. SuPerin kehittämisyksikön johtaja Arja Niittynen totesi ammatillisen toiminnan painoalueiden jakaantuvan laajasti. Osaamisen käytön osalta tavoitteena on saada varmistettua ja lisättyä lähihoitajien työpanosta ja osaamisalueita. Hoitotyön eri sektorit ovat tässä työssä tasavertaisesti painoalueina. Isoja lainsäädännöllisiä muutoksia on työn alla, ja liiton tavoitteena on tehdä lähihoitajien osaaminen niin tunnetuksi, että sitä osataan hyödyntää esimerkiksi terveyskeskuksissa nykyistä enemmän, Niittynen sanoi. SuPerin saavutuksiin voidaan lukea esitys siitä, että lähihoitajat voivat työskennellä esimiestehtävissä esimerkiksi vammais- ja kehitysvammatyössä. Nyt SuPer on tehnyt myös esityksen jäsenten opettajakelpoisuudesta. Lähihoitajien tulisi päästä opettamaan lähihoitajaopiskelijoita pedagogiset opinnot suoritettuaan. Nyt opettajina voivat toimia vain sellaiset henkilöt, joilla on kaksi korkeakoulututkintoa, Arja Niittynen jatkoi: Pedagogiset opinnot suorittaneet 58 super

59 lähihoitajat ovat kuitenkin kelvollisia opettamaan esimerkiksi leipuri-kondiittoreita! Lähihoitajakoulutuksessa otetaan käyttöön uudet tutkintoperusteet elokuussa. Niissä koulutusohjelmiin on lisätty kymmenen vapaavalintaista opintoviikkoa. Näin opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet ja sitä kautta ammatillinen osaaminen yhä vain lisääntyvät. Käytännön työssä korostuu tarve saada työssä oleville superilaisille riittävästi koulutusta ja aikaa opiskelijoiden työssäoppimisen arviointeihin ja opiskelijoiden ohjaamiseen. Myös oppilaitosyhteistyötä halutaan tiivistää. Opiskelijatyössä otetaan huomioon, että lähihoitajiksi opiskelevien enemmistö on aikuisopiskelijoita. SuPer- Opot työstävät opo-toiminnan suuntaviivoja niin, että se palvelee aikuisikäisiä nykyistä paremmin. SuPerNuorten toiminnassa haastetaan ammattiosastot huolehtimaan nuorista jäsenistään ja tarjoamaan heille myös rahallista tukea ja mahdollisuuksia toimia. Työhyvinvointi-iltoja järjestetään kehittämisyksikön ja edunvalvontayksikön yhteistyönä. Tarkoituksena on tehdä myös kattava, tulevaisuudessa hyödynnettävä työhyvinvointitutkimus jäsenistön keskuudessa. Pääsihteeri Markku Silvennoinen piti katsauksen liiton toimintaedellytyksistä. Ammattiosastorakennetta mukautetaan toimintaan niin kuntasektorin muutosten kuin kasvavan yksityissektorin haasteisiin vastaamiseksi. Yhdysjäsenverkostoa vahvistetaan. Paikallisesti painotetaan aktiivien osaamisen kehittämistä. Liiton viestinnässä keskitytään verkkoviestinnän ja verkossa toimimisen kehittämiseen, ja niin kriisiviestintävalmiuksia kuin suhdetoimintaosaamista syvennetään. Sopimusedunvalvonnassa keskeisiä teemoja ovat vuoden 2011 palkkaneuvottelujen ohella muun muassa vaikuttaminen kuntien säästötoimiin, tuloksellisuushankkeisiin, työ- ja turvallisuusasioihin, työurien pidentämiseen, vuokratyön käyttöön ja yhtiöittämishankkeisiin. Edustajisto hyväksyi vuosikertomuksen vuodelta 2009, samoin tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon. Esillä oli sekä yksityis- että kuntasektorin neuvottelutilanne. Ilmoitusasiana todettiin, että viime vuoden lopussa ammattiosastoille entisin perustein palautettu yksi palautuserä jaettiin niiden ammattiosastojen kesken, joiden tilillä oli tuolloin vähemmän kuin 80 prosenttia koko vuoden jäsenmaksupalautusten määrästä. Palautus voidaan tehdä sen jälkeen, kun liitto on saanut käyttöönsä ammattiosastojen viime vuoden tilinpäätökset.. Suomessa riittää hoitajia myös tulevaisuudessa SuPerin edustajiston mukaan Suomessa riittää koulutettuja hoitajia myös tulevina vuosina, kun hoitajien resurssit otetaan tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Tiedotteessaan edustajisto toteaa, että koulutettujen hoitajien työstä kuluu tällä hetkellä kohtuuttoman suuri osa muuhun kuin hoitotyöhön. Erilaiset projektit ja hankkeet vievät aikaa varsinaiselta hoitotyöltä. Myös osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen vapauttaisi jo olemassa olevaa hoitoalan kapasiteettia. Hoitoalan tehokkuutta voidaan lisätä merkittävästi myös tietojärjestelmien yhteensovittamisella. VATT:n arvion mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan työntekijän lisäys vuoteen 2025 mennessä. Seuraavan neljän vuoden aikana tarve on Johtamisella on keskeinen merkitys hoitoalan tulevaisuudelle. Työurien pidentäminen tarkoittaa hoitoalalla sitä, että Satu Laurila, Liisa Salonen ja Päivi Salmén keskittyvät toisen kokouspäivän ohjelmaan. työolosuhteita ja työhyvinvointia on parannettava merkittävästi, jotta alalla jaksetaan nykyiseenkin eläkeikään asti. Riittävä määrä koulutettua hoitohenkilökuntaa on ehdoton edellytys, että hoitajat ylipäätään jaksavat työssään. Hoitoalalla hukataan jatkuvasti osaamista, kun hierarkkisia järjestelmiä ei haluta purkaa. Edelleen osa työnantajista rajaa perusteettomasti lähi- ja perushoitajien lääkkeenjako-oikeutta. Hoitajien, joilla on koulutus ja kokemusta lääkehoidosta, on saatava käyttää osaamistaan. Nuoret hoitajat hakeutuvat nopeasti työpaikoille ja aloille, joilla osaamista saa käyttää koulutuksen ja kokemuksen mukaan. Hoitoalasta tulee entistä houkuttelevampi. On myös tärkeää, että vastavalmistuneet lähihoitajat saavat hoitoalan työpaikan heti valmistuttuaan. SuPer kehottaakin työnantajia parantamaan alan vetovoimaisuutta ja tarjoamaan työpaikan keväällä valmistuville lähihoitajille, etteivät he hakeudu muille aloille. Projekteilla ja hankkeilla tähdätään usein toimintatapojen kehittämiseen, ja tavoite on sinänsä hyvä. On kuitenkin aiheellista miettiä kuinka paljon aikaa projekteihin käytetään ja vältettävä päällekkäisiä hankkeita. Hankkeiden suhteen on oltava kriittinen. Ikääntyneiden määrä tulee tulevina vuosina kasvamaan. Vanhustenhoitolaitokset eivät saa olla vain vanhusten säilytyspaikkoja. Vanhukset ansaitsevat laadukasta, hyvää hoitoa ja hyvän vanhuuden. Lähi- ja perushoitajat ovat suurin ammattiryhmä vanhustenhoidossa: heillä on siihen vankka ammattitaito. Lähi- ja perushoitajien ammattitaitoa tulee hyödyntää vanhustenhoidossa myös vastuullisemmissa tehtävissä, esimiehinä. Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on saatava lakisääteiseksi. Kun hoitajat saavat toteuttaa eettisesti hyvää hoitoa, parantaa se paitsi hoidon laatua myös työhyvinvointia.. super

60 Edunvalvontayksikkö tiedottaa Hyvä tietää sopimusedunvalvonnasta Yksityisyyden suoja työelämässä Onko esimiehesi työpaikan kahvihuoneessa kovaan ääneen päivitellyt alaisensa sairauksia? Säilytetäänkö sairauslomatodistuksia mapissa esimiehen huoneessa kaikkien saatavilla? Kenelle sairauslomatodistus diagnoositietoineen pitää toimittaa? Säilytetäänkö työpaikalla kaikkien saatavilla mappia, jossa on työntekijöiden yhteystiedot? Täytyykö työhaastattelussa kertoa perheenperustamissuunnitelmistaan, perheestään tai sairauksistaan? Työnantajan toimintaan liittyy tarve kerätä työntekijöiden henkilötietoja. Yksityisyyden suojaan taas kuuluu työnhakijan, työntekijän ja virkamiehen oikeus tietää ja päättää omien henkilötietojensa käsittelystä ja sisällöstä, sekä oikeus tulla arvioiduksi oikeiden henkilötietojen perusteella. Työelämän osalta keskeisin asiaa säätelevä laki on yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki (työelämän tietosuojalaki), jota täydentävät muun muassa henkilötietolaki ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki. Työelämän tietosuojalakia valvovat työsuojeluviranomaiset ja tietosuojavaltuutetun toimisto. Mitä tietoja työnantaja saa kerätä työntekijästä? Työnantaja saa kerätä ja käsitellä työntekijästä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta (esimerkiksi työtehtävien suorittamisen, työntekijän valinnan, työolojen, työ- ja virkaehtosopimusten tiettyjen määräysten toteuttamisen sekä lainsäädännön edellyttämät tiedot). Tarpeellisuusarviointi on aina tehtävä tapauskohtaisesti, eikä tarpeellisuusvaatimuksesta voida poiketa edes työntekijän suostumuksella. Sitä sovelletaan myös työhönottotilanteissa. Vanhentuneita tai tarpeettomia tietoja ei saa säilyttää. Mistä henkilötietoja saa kerätä? Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos tietoja kerätään muualta, on työnantajan saatava siihen työntekijän suostumus. Suostumusta ei tarvita silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai kun työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi. Jos työnantaja kertoo esimerkiksi puhelimitse muistikuviaan entisestä työntekijästään työnantajalle, jolta tämä on hakenut töitä, ei tällaisten muistikuvien kertominen kuulu työelämän tietosuojalain piiriin, ellei henkilöstä luovuteta henkilörekisteriin talletettuja tietoja. Jos työnantaja hankkii tietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi, työnantajan on ennen tietojen hankkimista kerrottava työntekijälle aikomuksestaan hankkia tällaisia tietoja. Muualta kuin työntekijältä itseltään kerätyistä tiedoista ja niiden sisällöstä työnantajan on kerrottava työntekijälle itselleen, ennen kuin tietoja käytetään työntekijää koskevaan päätöksentekoon. Työpaikalla noudatettavat periaatteet ja käytännöt siitä, mitä tietoja työntekijästä kerätään työhönoton yhteydessä ja työsuhteen aikana, kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin. Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely. Työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot ovat niin sanottuja arkaluonteisia tietoja, joita voidaan käsitellä, jos se henkilö, jonka tiedoista on kyse, antaa siihen nimenomaisen suostumuksensa. Työnantaja saa käsitellä terveydentilatietoja vain, jos työntekijä itse toimittaa ne hänelle tai jos työntekijä on antanut kirjallisen suostumuksen esimerkiksi työterveyshuollolle luovuttaa tällaisia tietoja työnantajalle. Tietojen käsittelyn on oltava myös tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy. Terveydentilatietoja saa käsitellä myös, jos työntekijä nimenomaisesti haluaa, että hänen työkykyisyyttään selvitetään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Työntekijällä ei ole velvollisuutta toimittaa diagnoositiedot sisältävää lääkärintodistusta työnantajalle, mutta työnantajalla saattaa tällöin olla oikeus jättää sairausajan palkka maksamatta. Työhaastattelussa saa kysyä vain sel- 60 super

61 laisia terveyteen liittyviä tietoja, joilla on merkitystä työtehtävien hoitamisen kannalta. Esimerkiksi epilepsia saattaa olla esteenä tietyissä ammateissa jo työntekijän oman työturvallisuuden takia (jos esimerkiksi kyse on vaarallisten laitteiden käytöstä, jolloin sairauskohtaus konetta käytettäessä voisi aiheuttaa vakavan vaaratilanteen). Terveystietojen salassapito ja terveydentilatietojen käsittely. Työntekijää koskevia terveydentilatietoja saavat käsitellä vain ne työnantajan erikseen nimeämät henkilöt, jotka valmistelevat sanottujen tietojen pohjalta päätöksiä tai panevat niitä täytäntöön tai henkilöt, jotka työskentelevät työnantajan erikseen määrittelemissä sellaisissa tehtävissä, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Esimerkiksi palkanlaskijat tarvitsevat alkuperäiset lääkärintodistukset, koska he laativat työnantajan edustajina päivärahahakemukset Kelalle. Lähiesimiehellä ei ole automaattisesti oikeutta saada nähdäkseen työntekijän diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta, ellei hän ole edellä kuvatussa asemassa. Terveydentilatietoja käsittelevät henkilöt ovat vaitiolovelvollisia tietoonsa saamistaan arkaluonteisista tiedoista, eivätkä he saa ilmaista niitä millään tavalla muille. Vaitiolovelvollisuus jatkuu työsuhteen päätyttyäkin ja sen rikkominen on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa. Tietosuojavaltuutettu on suositellut, että työntekijän poissaolosta ilmoitetaan muille vain maininnalla poissa kertomatta sen kummemmin, että henkilö on sairauslomalla. Tieto sairauslomalla olemisesta ei yksinään kuitenkaan ole henkilötietolain tarkoittama arkaluonteinen henkilötieto. Työnantaja voi luovuttaa työntekijän hänelle antaman lääkärintodistuksen työterveyshuollolle työterveyshuollon tehtävien toteuttamista varten, ellei työntekijä ole nimenomaisesti kieltänyt luovuttamista. Työnantajan on huolehdittava siitä, että ulkopuoliset eivät saa käsiinsä salaisia tietoja. Työntekijän terveydentilatietoja on säilytettävä erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista ja ne on säilytettävä lukituissa tiloissa. Salassa pidettäviä asiakirjoja ei saa säilyttää pidempään kuin niiden säilyttäminen on työnantajalle tarpeellista. Tarpeettomat tiedot on hävitettävä. Työterveyshuolto saa antaa työnantajalle vain tiedon, onko työntekijä tehtävään soveltuva vai ei tai soveltuva tietyin rajoituksin. Salassapidosta voidaan poiketa vain erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tehtävien terveystarkastusten johtopäätöksien osalta, jos ne liittyvät työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. Tietoja voidaan myös antaa viranomaiselle työsuojeluvalvontaa varten ja toiselle työterveyshuollolle, jos työntekijä siirtyy toiselle työnantajalle samanlaiseen erityistä sairastumisen vaaraa olevaan työhön. Työntekijällä on aina oikeus saada tietoonsa omat terveystietonsa. Kaikessa työterveyshuollon toiminnassa on noudatettava tietosuojalainsäädäntöä sekä lakia potilaan oikeuksista. Perhetietojen käsittely. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Tasa-arvovaltuutetun kannan mukaan raskaudesta kysyminen on kiellettyä. Kiellettyjä ovat myös kysymykset vanhemmuudesta, perheenhuoltovelvollisuuksista tai lastenhoitojärjestelyistä, koska niitä ei voida missään työssä pitää oleellisesti itse työn tekemiseen vaikuttavina seikkoina. Kiellot koskevat esimerkiksi työhönottotilanteita, sekä tilanteita, joissa valitaan henkilöitä työnantajan kustantamaan koulutukseen tai harkitaan urakehitysmahdollisuuksia. Työnantaja ei myöskään saa haastatella mainituista asioista henkilön puolisoa. Luottamushenkilöiden salassapitovelvollisuus. Työ- ja virkaehtosopimusten ja lainsäädännön mukaan luottamushenkilöt voivat saada tehtäviensä hoitamista varten luottamuksellisesti tietoja muun muassa yksittäisten työntekijöiden terveydentilasta tai taloudellisesta asemasta. Nämä tiedot on rangaistuksen uhalla pidettävä salassa, ellei se henkilö, jonka tiedoista on kyse, anna nimenomaista suostumusta tietojen antamiseen. Myös yhteistoimintalaki velvoittaa luottamushenkilön pitämään salassa saamansa yksittäistä henkilöä koskevat tiedot.. edunvalvontayksikön yhteystiedot Päivystys ma pe kello numerossa (09) HUOM! Toimisto on suljettu kesällä Tällöin edunvalvontayksikkö päivystää arkisin kello 9 11 ja Sähköposti Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa Postiosoite: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Edunvalvontayksikkö, Ratamestarinkatu 12, Helsinki Fax: (09) merja hyvärinen, lakimies Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liittyvissä erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa. super

62 Superristikko Tuuli Rauvola TANSSI KAS- VEJA I T Ä- MAA -LUKU KOKKO- KAIMAT SEN SAITU- REITA ÖLJY- VALTIO LIETE PAKKANEN KORHOLA Superilainen? VIE LUVATTA AINOAS- TAAN GEOR- GIN SUKUA KURU KAU- PUNKI TAATOT TEHDÄ PAHAA HAKU SULKEE ESAN SUKUA MANTO KO- NEJA LAIN OHELLA PUO- LISON I S Ä ULKO- MAILTA PALO NAIS- ÄÄNET TOI- VOT- TAVA LEH- DET- KIN SILMÄ- SAIRA- UKSIA ÖISIN KATSOTUT SUU- TAITO- AJOA JOKI RINNUS KREIKAN SAARI VÄITE 100cm RAISIO på svenska PORUJA ENTINEN KUNKKU ME- HUK- KAI- TA OTTELU- MATOT PELATA PAISUA SUOMI OHJAUS- PUUT MIK- KO PYSÄH- DYS- PAIKKA CARPE- LAN JEW TÄLLI VALTIMO LASKIMO TR Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 15. kesäkuuta mennessä ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti, Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Ratkaisijan nimi Katuosoite Postiosoite 62 super

63 Mitä mieltä? vastaa kuukauden kysymykseen Vastaa alla olevaan kysymykseemme ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan. Toivomme kuukausittain mielipiteitä erilaisista asioista tärkeistä, kepeistä ja kipeistäkin. Kysymykset koskevat esimerkiksi arkielämää, työtä ja järjestötoimintaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Seuraavassa lehdessä kerromme, mitä mieltä vastaajat ovat. Lähetä vastauksesi oheisella kupongilla 15. kesäkuuta mennessä. Postimaksu on maksettu puolestasi. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse: kirjoita aihekenttään tunnus Mitä mieltä? Osaatko tehdä hyvää ruokaa? KYLLÄ EN Lähetä mielipiteesi 15. kesäkuuta mennessä. Osallistut samalla arvontaan. Huom! Postimaksu on jo maksettu puolestasi. huomioi viimeinen vastauspäivä! Vastaanottaja maksaa postimaksun Miksi? SUPER-LEHTI Nimi Osoite Puhelin VASTAUSLÄHETYS Tunnus Ratamestarinkatu HELSINKI Olen iältäni alle yli 60 Voit osallistua myös sähköpostitse: Kirjoita sähköpostin aihekenttään Mitä mieltä? ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen. super

64 64 super

65 Monta uraa ja kavioiden kopsetta teksti tiina örn kuvat katrin havia Pirkanmaalainen Annika Malkki on todellinen työelämän moniottelija. Elämänpolku vei vuosiksi parturin työhön ja sen jälkeen Satakunnan lennostoon ilmatilantarkkailijaksi. Nyt Annika on valmistumassa lähihoitajaksi. Satakunnan lennostossa Annika Malkilla on työvuosia takanaan yksitoista. Lennosto työpaikkana herättää mielikuvia: lentäjät astelemassa hävittäjien ohjaimiin, ympäristö täynnä vanhan ajan ilmailun romantiikkaa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Annikaa elokuviin perustuvat mielikuvat naurattavat. Ei minun työlläni ole mitään tekemistä Top Gun -elokuvan kanssa. Työ on tavallista päätetyötä, ilmatilan tarkkailua. Itsensä kehittäminen ja eteenpäin meno ovat aina innostaneet Annikaa. Kun opinnot aikuisiällä tulivat ajankohtaisiksi, mielekästä opintoalaa ei tarvinnut kauaa etsiä. Yläasteelta asti psykologia on kiinnostunut. Into lähihoitajan työhön on tavallaan siitä lähtöisin. Tykkään olla ihmisten kanssa. Opintojen ja töiden ohessa Annikalla on riittänyt virtaa myös ravihevosten valmentamiseen. Eikä siinä vielä kaikki. Lähihoitajaopintojen ja lennoston töiden ohessa hän ajoi vastikään rekkakortin, jotta pääsisi hevosauton ohjaimiin. Opiskelu uudelle alalle siis motivoi, vaikka olisi mukava vakituinen työ ja vaativa harrastus. Ehkä opiskelu kiinnostaa nyt aikuisena siksi, että en ole koskaan oikein opiskellut, olen aina tehnyt vain töitä. Peruskoulun jälkeen kävin lyhyen parturikoulun. Silloin sitä halusi vain pian töihin, että saisi omaa rahaa. Aikuisena opiskelu ottaa ja antaa Valintojaan Annika Malkki ei kadu. Aikuisena hoiva-alalle opiskelu tuntuu sopivalta. Tässä vaiheessa on tasoittunut. Olen kokenut, että hoitajanhommissa on apua siitä, että on elämänkokemusta, erilailla ymmärtää asioita. On ehkä helpompi kohdata ihmisiä. Aikuisena opiskelussa on myös haasteensa. Opinnot alkavat työpäivän jälkeen ja vapaapäivät kuluvat lähiopetuksessa tai etätehtäviä tehdessä. Annika kiittelee puolustusvoimia siitä, että opintovapaata on työssäoppimisjaksojen ajaksi järjestynyt helposti. Vaikka käytännön järjestelyt ovat sujuneet jouhevasti, hän myöntää, että opintojen kuluessa usko valmistumiseen on hetkittäin ollut kadoksissa. Ensimmäisen työssäoppimisjakson aikana tuli näyttö- super

66 Lähihoitajatutkinto antaa Annika Malkille mahdollisuuden siirtyä armeijan harmaista valkotakkiseksi. suunnitelman kanssa tunne, että tästä ei nyt yksinkertaisesti tule mitään. Että nyt ei vain pysty, ei kykene. Mutta kyllä se sitten seuraavalla kerralla oli jo helpompaa. Näyttösuunnitelman tekeminen on kyllä valtavan suuritöinen, minusta jopa liian työläs. Kun ei opintojen ohessa ole hoitoalalla töissä, niin tulee sellainen olo, että arviointi on tehty liian hienoksi, vähän liian teoreettiseksi. Toisaalta pitäähän sitä pystyä näyttämään se taito, mitä siinä haetaan. On kyllä tullut harvinaisen selväksi, että aikuisopiskelu vaatii töitä. Jotain uutta, jotain vanhaa Kaikki ihmiset ovat erilaisia, sekä hoitajat, että hoidettavat. Työ asiakkaiden hyvinvoinnin parissa tuli Annikalle tutuksi jo kuusi vuotta kestäneellä parturin uralla. Vaikka asiakkaiden kohtaaminen on tuttua, hoiva-alan opiskelu on antanut mahdollisuuden oppia uudenlaista kuuntelua. Parturin työ on ihan erilaista kohtaamista ihmisten kanssa. Hoitotyössä ollaan niin paljon intiimimpien asioiden kanssa tekemisissä. Parturiin ihminen tulee aivan eri mielellä: parturiin tullaan palveltavaksi, sairaalaan hoidettavaksi. Hoitajana pitää pystyä eri tavalla kuuntelemaan ihmistä. Kyllähän parturikin paljon kuulee. Siinä saattaa toimia vähän niin kuin psykologinakin, kun ihmiset jakavat omia asioitaan. Ero on siinä, että parturin työssä se, mitä ihminen puhuu omista asioistaan, ei vaikuta työhön. Se jutustelu on sivuasia. Hoitotyössä täytyy kuunnella potilasta, koska potilaan kertomat asiat saattavat vaikuttaa siihen, mitä ja miten hoitoa annetaan. Pitää kokonaisvaltaisesti ymmärtää potilasta ja hänen tilannettaan. Taustatiedot ovat hoitotyössä hoidon kannalta tärkeitä. Parturina oleminen on pintapuolisempaa ihmisen kohtaamista. Armeijan leivissä opittua voi Annikan mielestä hyödyntää hoiva-alalla. Vaitiolovelvollisuus on tuttu juttu. Armeijassa työskentelystä on siinä mielessä ollut hyötyä, että on oppinut, että työasioista ei puhuta. Itse olen aina pitänyt tarkkaa linjaa puolustusvoimain hommissa. Vaikka on asioita, mitkä pystyy ihan selkeästi netistä hakemaan ja lukemaan, niin me emme vain saa niistä puhua. Annika on oikeassa. Netistä löytyy vaivatta tietoa siitä, että Satakunnan lennostossa pidetään huolta koko eteläisen Suomen ilmatilan koskemattomuudesta. Valvontatyö ei keskeydy koskaan, se jatkuu vuoden kaikkina päivinä ja jokaisena tuntina. Koskemattomuutta loukattaessa apuun rientävät Hornetit. Ei siis ihme, että Annika joutuu välillä tarkoin perustelemaan, miksei voi kertoa työstään enempää. Ihmisiä kiinnostaa kovasti tietää lisää, kun he kuulevat, että olen lennostossa töissä. Armeijan leivissä viihtyneelle lähihoitajan työ on tarjonnut riittävästi uutta. Annika Malkki kertoo yllättyneensä siitä, miten paljon lähihoitajan tarvitsee työssään tietää ja osata. Lähihoitajan työ on paljon monipuolisempaa kuin mitä odotin. Vanhemmilla lähi- ja perushoitajilla on hyvin usein valtava tietotaito. Ei sellaista missään opinnoista saa, vaan työ on opettanut. On tullut sellaisia lähi- ja perushoitajia vastaan, joita olen todella arvostanut. He osaavat hommansa ja osaavat hyvin ottaa vastaan potilaan. He kohtaavat potilaat tosi luonnollisesti, mutta kuitenkin hyvin ammattimaisesti. Vaikka olen tehnyt pitkään asiakaspalvelua ja ilmatilantarkkailua, niin kyllä hoitotyö on ammateistani vaativin. Kun ollaan esimerkiksi lääkkeiden kanssa tekemisissä, niin sii- 66 super

67 nä täytyy tietää, täytyy olla hoksottimet kohdallaan, ettei tee vääriä asioita. Mutta palkkaus on aivan alakanttiin, kun vertaa siihen, miten vaativaa työ on. Alan vaihto tarkoittaa myös uudenlaiseen työkulttuurin sopeutumista. Lennostossa, myös toimistotyössä, on armeijan meininki. Sen huomasin, kun menin hoitotyöhön siviilimaailmaan, että on siinä vissi ero. Lennostossa ollaan kuitenkin armeijan hommissa, joten totta kai se on johdetumpaa, ja tietyllä tapaa säntillisempää. Onhan tietenkin siviilissäkin johtajat ja alaiset, ehkä se on se tyyli, joka armeijassa on erilainen. Havaintoja hoitoalasta Erilaisia työympäristöjä nähnyt Annika pohtii hyvän lähihoitajan ominaisuuksia: Opiskelussa on pistänyt korvaan se, että opettajat ovat aina ihan hirveästi painottaneet sitä, että täytyy olla hyvin sosiaalinen ja täytyy saada suunsa auki, siis puheliaisuutta ja sanavalmiutta. Sanotaan, että tässä työssä nyt vain täytyy olla sellainen, että pärjää. Olen miettinyt, että onko se niin, että muunlaisia lähihoitajia ei voi olla? Olen vähän toista mieltä. Ei se sitä vaadi, että pitää jatkuvasti olla suuna päänä äänessä. Kyllä muunkinlainen ihminen voi mainiosti lähihoitajana pärjätä. Totta kai täytyy ihan normaalisti pystyä kommunikoimaan, mutta miksi sitä puheliaisuutta pitää koko ajan korostaa? Potilaitakin on niin erilaisia. Hyvin monenlainen ihminen voi olla hyvä lähihoitaja. Kaikki ihmiset ovat erilaisia, sekä hoitajat, että hoidettavat. Empatiakykyä tietysti pitää olla, ja halua auttaa. Ilman niitä tuskin pärjää. Ja toisaalta, jos ihminen ei yhtään viihdy ihmisten seurassa eikä tykkää ihmisistä, ei hoitoala varmasti ole oikea ala. Annika Malkki arvelee, että työskentely eri aloilla on opettanut sopeutumaan erilaisiin työyhteisöihin. Hoitoalalle on ollut helppo asettua. En tiedä, onko se ihmisestä itsestään kiinni vai mistä, mutta minusta on aina ollut kiva mennä töihin. Hoitoalalle minut on otettu hirvittävän hyvin vastaan. Sellainen ajatus on tullut, että kun ihmisellä on taustalla hoitoalan koulutusta, niin ehkä osaa hyväksyä erilaiset ihmiset. Elävät unelmat Valmistuva lähihoitaja näkee hoitotyössä paljon hyvää, ja into opiskella lisää ei ole laantunut. Olisi tosi mukavaa nähdä hoitoalasta enemmän. Kun tänään vein leikkaussaliin potilaan, tuli mieleen, että olisi kiva oppia leikkaussalitoiminnastakin lisää. Mahdollisuuksia hoitoalalla on paljon. Joka päivä oppii uutta ja hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Hoitotyössä on sekin mielekkyys, että saa välillä työskennellä ihan yksin. Tarvittaessa on sitten apujoukkoja, joilta voi pyytää apua ja kysyä. Annikan unelma hoiva-alan ammatista on pian totta. Se antaa tilaa uusille unelmille. Unelmat minulla vaihtelee. Joskus ajattelen, että voisin muuttaa syrjäisempään paikkaan maalle. Olisi heppoja pari siinä pihassa. Toisinaan taas mietin, että olisihan se kiva, jos jaksaisi vaikka lääkikseen lähteä opiskelemaan. Siihen määrään lukemista taidan kyllä olla liian laiska. Jos tytär lähtee myöhemmin ulkomaille opiskelemaan, niin voisihan sitä itsekin lähteä vaikka töihin sinne. Ei minun unelmani ole sellaisia, että ne lottovoittoa vaatisivat. Mutta hetken kyllä nyt pidän taukoa opinnoista!. Hevosharrastus on ja pysyy, vaikka työkuviot muuttuvat. super

68 Jäsenyysasiat Yhteystiedot: s-posti: puh: (09) osoite: SuPer jäsenyksikkö, pl Helsinki. Muutosilmoitus jäsentietoihin -lomake. Täytä lomake, kun jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia. Muista allekirjoitus ja päiväys. Palauta lomake maksutta osoitteella: SuPer jäsenyksikkö, tunnus , VASTAUSLÄHETYS. Ajankohtaista: Työsuhdetiedot ajan tasalle. SuPerin jäsenrekisteriin tallennetaan jäsenten voimassaolevat työsuhdetiedot jäsenpalvelun ja järjestötoiminnan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tiedot tarvitaan myös työnantajien tilittämien jäsenmaksujen ohjaamisessa. Työsuhdetietojen perusteella määräytyy useimmiten myös ammattiosasto. Työsuhdetietoja rekisteröidään jäsenen oman ilmoituksen perusteella. On siis tärkeää, että muuttuneista tiedoista muistetaan ilmoittaa SuPerin jäsenyksikölle. Ilmoituksen voi tehdä näppärästi sähköisessä jäsenpalvelussa, WebLyytissä tai Työnantajan tilittämissä jäsenmaksuissa viive. Työnantajat tilittävät perittyjä jäsenmaksuja SuPerille kuukausittain, mutta ne selvittävät pääsääntöisesti niitä kolmen kuukauden välein. Tämä tarkoittaa, että jäsenmaksut tulevat jäsentietoihin näkyviin vasta, kun selvitys on tehty. Tästä syystä jäsenmaksut eivät välttämättä näy reaaliaikaisesti WebLyytissä, vaan tulevat näkyviin kolmen kuukauden jaksoissa, neljännesvuosittain. Tarkastaessasi omia jäsenmaksujasi aika ajoin, ota tämä seikka huomioon. Tarkista kuitenkin aina tilinauhastasi, että jäsenmaksu on otettu. Jäsenmaksuperinnän edellytyksenä on jäsenmaksuperintävaltakirja, joka on pitänyt tehdä työnantajalle tai tämän edustajalle. Muutosilmoitus jäsentietoihin Ändringar i medlemsuppgifterna Nimi Namn Henkilötunnus Personbeteckning Osoitteenmuutos/addressförändring. Uusi: alk. Työpaikan muutos/byte av arbetsplats. Uusi työnantaja: Uusi työpaikka: Voimassa ajalla: Tilaan jäsenmaksuviitteet * Beställer medlemsavgiftsreferenser alk. Tilaan valtakirjalomakkeen * Beställer fullmakt jäsenmaksuvapautusanomus / befrielse från medlemsavgift Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle/för tiden / 20 / 20 rastita SYY * anteckna orsaken palkaton sairausvapaa * lönefri sjukledighet kuntoutustuki * rehabiliteringsstöd hoitovapaa / kotihoidontuki * vårdledighet/hemvårdstöd muu ilmoitus / annan anmälan palkaton äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa * moderskaps-,faderskaps- eller föräldraledighet työtön, Kelan etuus (ilmoita takautuvasti) * arbetslös, Fpa förmåner (anmälan retroaktivt) Ajalla / för tiden / 20 / 20 rastita SYY * anteckna orsaken jatko-opiskelu/täydennyskoulutus (6 /kk) * fortbildning virkavapaa/oma loma (6 /kk) * tjänstledighet kotona oleva (6 /kk) * hemmavarande ulkomailla (6 /kk) * utomlands yrittäjänä (10 /kk) * företagsverksamhet pysyvästi eläkkeellä * pensionerad (17 /vuosi, ei sis. kassan jäsenmaksua) haluan eläkeläisenä säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden* jag vill vara medlem i a-kassan eroan Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta sekä lähi- ja perushoitajien työttömyyskassasta * jag avgår ur förbundet samt arbetslöshetskassan alk.*fr.o.m. / 20 allekirjoitus underteckning päiväys datum

69 Siskon pakina Pakinoitsija Sisko on 30 vuotta perushoitajan työtä tehnyt superilainen Keijot ja Harrit Viime kesänä kuopuksemme oli vaellusrippileirillä Posiolla. Kun olimme vastassa yömyöhällä leiriltä kotiin palavaa tytärtämme, kohtasimme hänet innosta hehkuvana 12 tunnin bussimatkan jäljiltä. Tai oikeastaan se hehku oli nimenomaan bussimatkan ansioita, se kävi pian selville, sillä parasta leirillä oli ollut bussikuski Keijo. Keijo oli paras, siis aivan sairaan ihana tyyppi, kertoi tytär. Jokainen, jolla on 15-vuotiaita nuoria, tietää että tuota arviota ei anneta tyhjästä, se todella ansaitaan. Pappi oli ollut no joo, ihan kiva. Nuoriso-ohjaajat olivat olleet no joo, ihan kivoja. Isoset olivat olleet sentään tosi kivoja. Mutta Keijo oli paras, ihana! Pitkän matkan takia bussikuski oli ollut nuorten mukana koko viikon. Leiri oli liikkunut paljon paikasta toiseen pitkiäkin matkoja, joten bussia ja kuskia tarvittiin joka päivä. Mutta hänen roolinsa ei ollut pelkkä autonkuljettaja vaan paljon muuta: kurinpitäjä, terapeutti, sielunhoitaja, huoltaja ja kaveri. On siinä virkaa yhdelle miehelle. Konfirmaatiopäivänä katselin kirkon alttarilla seisovia kauniita ja hehkuvia nuoria ja ajattelin, että Keijonkin pitäisi olla täällä, seisomassa rippilasten rinnalla kuten pappi ja muut seurakunnan edustajat. Mies, joka oli kulkenut noiden nuorten rinnalla joka päivä viikon ajan. Mies, joka oli jakanut ilot ja surut ja voittanut nuorten luottamuksen, eikä niinkään virkansa puolesta, vaan ihan vain sydämellään. Mutta en nähnyt Keijoa kirkossa, siellä hänellä ei ollut virkaa. Eikä tytärkään ole häntä sen koomin nähnyt. Mutta varmasti kantaa sielunsa sopukoissa läpi elämänsä sitä hyvää, jonka hän Keijolta, bussikuskilta, sai. Keijosta riitti kertomista koko kesäksi. Samanlaiseen kuski-ilmiöön törmäsin hiljattain työssäni. Sain tilaisuuden siirtyä sairaalasta pariksi kuukaudeksi kotihoitoon ja siinä ajassa ehdin käydä monessa kodissa. Kun kuulin ensimmäisiä kertoja Harrista, en osannut päätellä mitään. Luulin asiakkaan puhuvan jostain tärkeästä läheisestään. Ja kun monessa kodissa puhuttiin Harrista, ajattelin, että onpa hauska sattuma kun Harreja on noin paljon. Harri kävi, tai voi sentään, Harri ei käynytkään tänään, tuleekohan se Harri huomenna vai ylihuomenna, Harri oli sanonut sitä ja kertonut tätä. Näitä juttuja Harrista minulle kerrottiin iloisena tai kaipaavana. Kun sitten jälleen kerran olin menossa kotikäynnille, asiakas pettyi silminnähden kun näki minut oven takana. Minä kun luulin, että sieltä se Harri taas tulee ruuan kanssa, mutta se olitkin vain sinä. Silloin minulla välähti: Harri onkin ruokakuski! Kaikki Harrit, jotka olin oppinut tuntemaan asiakkaitten kertomuksista heidän läheisinään, tuttavinaan, ystävinään ja odotettuina, erittäin tärkeinä ihmisinä olikin vain yksi ja sama Harri, jakeluautonkuljettaja, joka toi vanhuksille ruuan. Jolla oli aikaa vain muutama minuutti jokaista vanhusta kohti. Muutama kullan arvoinen minuutti. Niinhän se on, että sydäntä ei kouluteta oppilaitoksissa, ei ammattikorkeissa eikä yliopistoissa, ei edes teologisessa tai lääketieteellisessä tiedekunnassa. Se aito kahden ihmisen kohtaaminen syntyy ihan muista asioista. Keijo ja Harri eivät ole koulutukseltaan terapeutteja eivätkä sielunhoitajia. Heidän roolinsa näissä hienoissa systeemeissä on ollut vain sivurooli. Silti juuri he ovat kohdanneet ihmisen aidoimmin. Silti juuri heistä on tullut se tyyppi, jota ei unohdeta, kun rippipapin nimi on unohtunut tai jota vanhus odottaa kuin rakasta ja tärkeintä ihmistään, kenties ainoaa ihmiskontaktiaan moneen päivään. Se tulee sydämestä. Siitä ei saa todistusta, siitä ei anneta näyttöä, siitä ei tehdä gradua, siihen ei vihitä, eikä siitä väitellä. Silti se on oppimisen ja elämäntaidon jaloin aste: kohdata ihminen aidosti ja rehellisesti, jättää jälki sielun sopukoihin.. s o n j a k ä h k ö n e n super

70 SuPerTk Super työttömyyskassa Jäsenyys ja ansiosidonnainen käsi kädessä? teksti sirkka rytinki kuva janne harju Kesä on aikaa, joka saa eloa niin luontoon kuin ihmisiinkin. Ihmiset liikkuvat ja rahaakin kuluu ehkä hieman normaalia enemmän. Ikävä yllätys kesään voi tulla työttömyyskassan kirjeessä. Hylkypäätös ei ilahduta käsittelijää, mutta vielä vähemmän sen saajaa. Tunnollisesti jäsenyytensä hoitaneen ei varmasti ole helppoa hyväksyä kassan antamaa hylkypäätöstä. Työttömyyskassan jäsenyys on edellytyksenä ansiosidonnaiselle päivärahalle. Jäsenmaksun maksaminen ajoissa takaa jäsenyyden säilymisen. Jäsenmaksun maksaminen ei kuitenkaan ole tae siitä, että kassa aina voi maksaa päivärahaa. Kassan oikeus maksaa etuutta perustuu lakiin, eikä kassa voi ratkaista asiaa maksamalla etuutta, jos kaikki lain mukaiset edellytykset eivät täyty. Jäsenyys- ja työssäoloehtoa koskevien edellytysten lisäksi myös muiden lain mukaisten edellytysten tulee täyttyä. Työnhaun voimassaolo on aina ehdoton. Päivärahaa ei voida maksaa sellaiselta ajalta, jona työnhaku ei ole voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa. Varsin usein kassan antama hylkypäätös perustuu työ- ja elinkeinotoimiston antamaan lausuntoon, jonka mukaan oikeutta päivärahaan ei ole tiettynä aikana tai lainkaan. Usein kyse on karenssiajasta, jonka pituus vaihtelee sen mukaan onko hakija eronnut tai kieltäytynyt työstä. Kassa ei voi maksaa päivärahaa työ- ja elinkeinotoimiston määräämän karenssin ajalta, koska lausunto on kassaa sitova. Älä eroa työstä ennen kuin olet saanut uuden pidempiaikaisen työn. Jos terveydentilasi haittaa työskentelyä, keskustele työnantajan ja työterveyshuollon kanssa ennen eroamispäätöstä. Työnantajalla voi olla mahdollisuus tarjota muuta työtä ainakin väliaikaisesti tai jopa pysyvästi, ja työsuhde voi jatkua. Jos koet, että työpaikalla on ongelmia, keskustele asiasta esimiehesi kanssa tai käänny työpaikan luottamushenkilön, työsuojelupiirin tai liiton puoleen ennen eropäätöksen tekemistä. Myös työttömyyskassalla voi olla arvokasta tietoa asiasta. Reagoi aina työtarjouksiin tulivatpa ne työnantajalta suoraan tai työ- ja elinkeinotoimistosta. Älä viivyttele yhteydenoton kanssa, koska se voi johtaa karenssiin. Karenssi ei välttämättä aina perustu suoraan kieltäytymiseen työstä. Karenssi voidaan määrätä myös, jos työnhakijan katsotaan omalla menettelyllään vaikuttaneen siihen, ettei ole tullut valituksi. Ota vastaan kaikkea työtä vanhustenhoidosta lastenhoitoon ja päinvastoin opintojen aikaisesta suuntautumislinjasta huolimatta. Aloita työ, jonka olet itse hankkinut. Aloittamatta jättäminen saattaa sekin johtaa karenssiin. Kassan jäsenet tyytyväisiä Kassan henkilökunta on saanut hallitukselta mieluisia terveisiä. Jäsenet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kassan toimintaan. Myös entiset SVTL työttömyyskassan jäsenet ovat kertoneet tyytyväisyydestään. Ruusujen joukossa oli toki hieman risujakin. Kassan nettisivuja toivottiin uudistettavan ja parannettavan. Nettisivujen uudistaminen on kassan työlistalla, samoin pyrkimys lyhempiin käsittelyaikoihin. Käsittelyajat ovat jonkun verran pidentyneet hakemusten lisääntymisen vuoksi. Toivomme jäseniltä kärsivällisyyttä tilanteessa ja toivotamme kaikille lämmintä kesää.. Kassan vaihto työsuhteen aikana Älä vaihda kassaa vuorotteluvapaan, hoitovapaan, lomautuksen tai muun sellaisen vapaan aikana, jona työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta. Siirtyminen kassasta toiseen edellyttää työ- tai virkasuhdetta ja työnantajan palkanmaksuvelvoitetta siirtymishetkellä. super ty öttömyyskassa hakemusten postitusosoite: Super työttömyyskassa PL 117, helsinki Käyntiosoite Kellosilta 3 Fax (09) , Toimisto avoinna arkisin klo palvelunumerot klo 9 13 (09) , (09) super

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Sijoittumista koskevat säännöt

Sijoittumista koskevat säännöt Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Kuva: Patricia Hagelin Sijoittumista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.11.2012 SKN2012/338 Koululautakunnan vahvistama 22.11.2012 Nykyinen enimmäismaksun

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA Pöytäkirja 1/2014 vammaisneuvosto

LAUKAAN KUNTA Pöytäkirja 1/2014 vammaisneuvosto KOKOUSAIKA 15.1.2014, klo. 13:05-15:30 KOKOUSPAIKKA Kuntalan sauna, Laukaantie 14, 41340 Laukaa SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Varsinaiset jäsenet: Jan Hänninen (puheenjohtaja) Helka Lahtinen (varapuheenjohtaja)

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot