Kirsi-Maria Vakkilainen. Iloa tutkimisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirsi-Maria Vakkilainen. Iloa tutkimisesta"

Transkriptio

1 Kirsi-Maria Vakkilainen Iloa tutkimisesta

2 Tekijät, Opetushallitus ja Taloudellinen Tiedotustoimisto Piirroskuvat tekstissä Taitto ja monistuspohjien kuvitus Jukka Nikkonen Pirjo Nylund ISBN Oy Kirjapaino t.t tryckeri Ab Porvoo

3 Sisällys Johdanto 4 Ympäristö- ja luonnontieto 4 Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteet 4 Ympäristö- ja luonnontiedon opetus 5 Arviointi 6 Yleisiä työskentelyohjeita 6 Luonnontiedon opetuksessa tarvittavia välineitä 6 Luonnontiedon opetuksessa tarvittavia aineita 7 Työturvallisuusohjeita 8 Ohjeita opettajalle oppaan käytöstä 8 Työohjeiden rakenne 8 Kokeellisten töiden soveltuvuus eri ikäryhmille 9 Kokeellisia töitä 9 Luokittelu 9 Aineiden ja materiaalien ominaisuudet 10 Olomuodot ja niiden muutokset 23 Aineiden muuttaminen, sekoittaminen ja erottaminen 32 Tutkimuksia 35 Monistepohjat

4 Johdanto Mitä tähdet ovat? Mistä ukkonen johtuu? Mistä ihminen syntyy? Miksi märkä ihminen palelee helposti? Näitä kysymyksiä lapset esittävät aikuisille tutustuessaan luontoon ja muuhun ympäristöönsä sekä itseensä ja muihin ihmisiin. Lapset ovat luonnostaan luonnontieteilijöitä; he osaavat esittää kysymyksiä ja ihmetellä. Luonnontieteet ovat siis kyselemistä, mutta myös selitysten etsimistä ja tutkimista eli prosesseja, joihin liittyy havaintoja, kokemuksia, pohtimista ja tulkintaa. Luonnontieteellinen tieto on muuttuvaa, sillä tiedon ja etenkin tutkimustaitojen karttuessa vanhat teoriat korvautuvat uusilla. Opetussuunnitelmien perusteissa sekä esi-, alku- että perusopetuksessa luonnontieteet muodostavat ympäristö- ja luonnontiedon oppiainekokonaisuuden. Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen aihepiiriin kuuluvat lapsen elinympäristön lisäksi lapsen ja ympäristön vuorovaikutussuhteet sekä niihin liittyvät oppimisprosessit. Luonnontieteen opetuksen tarkoituksena on ruokkia lasten luonnollista mielenkiintoa sekä tarjota kokemuksia ja elämyksiä ympäristön- ja luonnonilmiöiden parissa. Tämä materiaali on tarkoitettu ensisijaisesti esikoulun- ja luokanopettajien tueksi. Materiaalin tarkoituksena on auttaa ympäristö- ja luonnontiedon opetusta tarjoamalla kokeellisia töitä ja tutkimusaiheita sekä neuvoja ja ohjeita opetuksen toteuttamiseen. Luonnontieteellisiin ilmiöihin tutustutaan makroskooppisella tasolla, ja opetuksessa käytetään ongelmakeskeistä, tutkivaa lähestymistapaa. Kokeellisten töiden tekeminen ei vaadi opettajalta erityistä luonnontieteellistä tietämystä, mutta se ohjaa opettajaa ja oppilaita yhdessä tutkimaan, pohtimaan ja ottamaan selvää asioista. Materiaali on toteutettu Opetushallituksen ja Taloudellisen Tiedotustoimiston yhteistyönä. Materiaalin alullepanijana, ideoijana, ohjaajana ja tarkastajana on toiminut opetusneuvos Marja Montonen. Tarkastuksessa ovat auttaneet myös kemian opettaja Anni Kukko, luokanopettaja Kalle Rintala sekä toimittaja Marjatta Siltalahti. Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteet Alkuopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittelevät ympäristö- ja luonnontiedon oppiainekokonaisuuden tavoitteita seuraavasti:"ympäristöja luonnontiedossa oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään itseään, luontoa ja muuta ympäristöä, sen kohteita, rakenteita, ilmiöitä, niiden lainalaisuuksia ja tapahtumia. Hän oppii myös tiedostamaan omaa toiminnallista, tiedollista, turvallista, terveellistä, eettistä ja elämyksellistä ympäristö- ja luontosuhdettaan. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan omaan ympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat." Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on lasten luonnontieteellisen ajattelun ja luonnontieteellisten käsitteiden, taitojen ja prosessien kehittäminen sekä keskeisten aihealueiden, kuten ihmisen, eliöiden ja elinympäristöjen, ympäristön aineiden ja materiaalien sekä energiaan liitty- 4

5 vien asioiden tunteminen. Luonnontiedon opetuksen tulisi innostaa lasta luonnontieteiden opiskeluun ja tarjota myönteisiä oppimiskokemuksia samalla ohjaten häntä aktiiviseksi oppijaksi, ajattelijaksi ja toimijaksi. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus Hyvä ympäristö- ja luonnontiedon opetus antaa lapselle mahdollisuuden tehdä käytännön tutkimuksia, jotka pohjautuvat lapsen omiin kysymyksiin ja kiinnostuksen kohteisiin; kerätä ja etsiä tietoa sekä kehittää tiedon prosessoinnin taitoja; suunnitella, tehdä päätöksiä, tutkia ja kommunikoida tutkimusten tuloksista yhdessä opettajan ja muiden lasten kanssa; kehittää havainnoinnin, luokittelun, tulosten keräämisen, hypoteesien eli olettamusten tekemisen ja kokeilun, kokeiden suunnittelemisen sekä johtopäätösten tekemisen taitoja; pohtia tutkimusten luotettavuutta ja tulosten oikeellisuutta; käyttää luovaa ajattelua; edetä oman tahtinsa mukaisesti; huomata arkipäiväisten kokemusten yhteys oppimaansa; nauttia oppimisesta sekä osoittaa kiinnostusta, sinnikkyyttä, itsekuria ja kekseliäisyyttä. Luonnontiedon opetus perustuu ongelmakeskeiseen oppimiseen, jossa lapsi aktiivisesti tutkii ympäristöään. Tutkimuksissa toistuvat seuraavat vaiheet: havainnointi, hypoteesien eli oletusten tekeminen, tiedon käsittely, tulkinta ja selittäminen sekä johtopäätösten tekeminen. Tutkimuksen tekeminen vaatii aina sen luotettavuuden ja tutkimustulosten oikeellisuuden tarkastelua ja mahdollisten virhelähteiden huomioon ottamista. Havainnoinnin taitoja harjoitellessaan lapset oppivat käyttämään erilaisia mittavälineitä, kuten mittanauhoja, tilavuusmittoja, lämpömittareita ja suurennuslaseja. Opettajan tehtävänä on ohjata lapsia käyttämään mittavälineitä tarkoituksenmukaisesti. Johtopäätösten tekeminen esimerkiksi keskustelemalla on aina tärkeää, koska kokeellisia töitä ja tutkimuksia tehdään paitsi taitojen, myös ymmärtämisen lisäämiseksi. Tutkimusten loppuun vieminen lisää huomattavasti työn mielekkyyttä. Käsitteiden avulla ymmärretään asioita ja ilmiöitä sekä selitetään niitä. Kun lapsi havainnoi, luokittelee tai kuvailee jotakin asiaa tai ilmiötä, hän käyttää ja muodostaa käsitteitä. esimerkiksi kun lapsi jakaa esineitä erilaisiin ryhmiin niiden materiaalin mukaan, hän tarkastelee materiaalien samankaltaisuutta tai erilaisuutta. Näiden ominaisuuksien mukaan hän luultavasti jaottelee esineet muovisiin, puisiin jne., vaikkei hän käyttäisikään näitä käsitteitä. Kun ryhmälle annetaan nimi, päästään käsitteeseen. Luokittelu onkin yksi tapa tuoda esille erilaisia käsitteitä. Kun lapset miettivät, miksi esimerkiksi jokin esine kuuluu muoveihin, he oppivat päättelemään ja selittämään. Käsitteiden ymmärtämistä voidaankin parantaa antamalla lapselle mahdollisuus pohtia ja keskustella siitä, mitä he ovat oppineet. Aina ei edes tarvitse tuoda varsinaista käsitettä esille tai paneutua jonkun ilmiön tieteelliseen selittämiseen - riittää, että ilmiöön tutustutaan tutkimalla ja havainnoimalla. Kuitenkin on tärkeää, että opetuksessa käytetään oikeaa kieltä. Luonnontiedon opetuksen työmenetelmiä on useita. Suurelta osin työtä tehdään pienryhmissä, jolloin sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys oppi- 5

6 misessa korostuu, ja samalla lapset joutuvat ottamaan vastuuta paitsi omasta, myös ryhmänsä oppimisesta. Tällöin he oppivat toisiltaan yhteistyötaitoja. Luonnontiedon opettaja on lapsen tukija, auttaja ja ohjaaja, kun lapsi itse toimii aktiivisena oppijana. Opettaja voi rohkaista lasta arvostamalla hänen yrityksiään ja painottamalla asioiden ymmärtämistä onnistuneiden tutkimustulosten sijaan. Opettaja voi myös vahvistaa lasten luonnontiedon ymmärtämistä erilaisilla kiinnostusta herättävillä esityksillä, demonstraatioilla ja kertomuksilla. Opettajan innostunut asenne luonnontieteitä kohtaan vaikuttaa myönteisesti lasten suhtautumiseen opetukseen. Luonnontiedon oppimisympäristö ei rajoitu pelkästään luokkahuoneeseen. Opetusta voidaan usein toteuttaa ulkona ja koulun muissa tiloissa sekä vierailuilla ja tutustumiskäynneillä. Virikkeellisen oppimisympäristön tulisi tarjota monipuolisia mahdollisuuksia tiedon etsimiseen, havaintojen tekemiseen, itsenäiseen opiskeluun, kysymysten esittämiseen ja opitun kertaamiseen muulloinkin kuin tuntien aikana, kuten muun muassa Internetin, cd-rom-levyjen, kirjojen, julisteiden, pelien, kuvien ja mallien avulla. Arviointi Itsearvioinnilla voidaan kehittää lapsen tietoisuutta itsestään oppijana. Itsearvioinnissa lapsi miettii omia tunteitaan ja sitä, mitä asioita hän koki vaikeina ja mitä helppoina. Näin myös opettaja saa palautetta opetuksesta ja sen sopivuudesta lapselle. Opettajan tulisi arvioinnissaan kiinnittää huomiota lapsen tiedon ja ymmärryksen lisäksi hänen taitoihinsa. Tutkimus- ja tiedon prosessoinnin taidot ovat arvioinnin kohteita siinä missä käsitteiden ymmärtäminenkin. Tämän aineiston kokeellisia töitä voi muuttaa ns. kokeellisiksi koetehtäviksi, joiden avulla näitä taitoja voi arvioida. Jatkuva arviointi on kuitenkin paras tapa seurata lasten taitojen kehitystä ja arvioida heidän edistymistään mm. ryhmätyötaidoissa, päättelemisessä ja tulosten esittämisessä. Yleisiä työskentelyohjeita Luonnontiedon opetuksessa tarvittavia välineitä Seuraava välineluettelo on suuntaa antava ja sisältää suurelta osin kouluilla jo ennestään olevia välineitä. Välineitä voi korvata tilanteen mukaan sopivilla muilla vaihtoehdoilla. Kaikkia luettelossa esiintyviä välineitä ei tarvita tämän oppaan töissä. Jokaisessa työssä tarvittavat aineet ja välineet on lueteltu työn alussa. Erilaisia kangasnäytteitä pieniä lääkelaseja pieniä kannellisia purkkeja erilaisia paperilajeja kertakäyttömukeja muovailuvahaa muovisia kennolevyjä isoja muovisia vateja käsipyyhepaperia kapea korkea lasi, esim. kor- foliota kea lasipurkki tai mittalasi kertakäyttölusikoita siivilöitä erilaisia lasipurkkeja harsokangasta suurennuslaseja suodatinpaperia 6

7 Iloa tutkimisesta muovisia pipettejä kumilenkkejä ph- paperia pillejä filmipurkkeja minigrip-pusseja ilmapalloja muovipulloja vedenkeitin pieniä foliovuokia tai lämpökynttilän kuoria isoja kulhoja tai altaita pyykkipoikia tai pihtejä tilavuusmittoja mittanauhoja lämpömittareita suppiloita hammastikkuja muoviruiskuja pieni pulloharja astianpesuharja metallinäytteitä muovinäytteitä muovipusseja pikkuesineitä puunäytteitä teippiä tippapulloja tuorekelmua vaaka kello. Kapeita muovisia pillejä voi mainiosti käyttää pipettinä. Pilliä puristamalla saadaan pisaroita. Jos pillin pää leikataan viistosti, sillä voidaan annostella hyvin pieniä määriä kiinteää ainetta. ph-paperia käytetään valmiiksi leikattuina pieninä palasina. Kennolevyjä, ph-paperia ja muita laboratoriovälineitä myyvät muun muassa Tamro, Merck Eurolab, ISVET ja Printel Oy. Luonnontiedon opetuksessa tarvittavia aineita Seuraava luettelo koostuu lähinnä tämän oppaan kokeellisiin töihin tarvittavista aineista. Säilyvyyden takia monet aineet on hankittava juuri ennen kokeellisen työn toteuttamista, mutta osan aineista voi varastoida seuraavaa kertaa varten. Sä ilytysohjeet on kerrottu listan lopussa. Sokeria suolaa vehnäjauhoja perunajauhoja etikkaa leivinjauhetta ruokasoodaa hiivaa astianpesuainetta jääpaloja ruokaöljyä elintarvikeväriä (annetaan lapsille laimennettuna tippapulloissa) siirappia erilaisia nesteitä, kuten maitoa, mehua, kaasutinspriitä (saa huoltamoilta) teetä väritöntä virvoitusjuomaa konetiskiainetta 7

8 hiekkaa pyykinpesujauhetta makunäytteitä punakaalia hajunäytteitä ryynejä raakoja perunoita glyserolia (saa apteekista) kananmunia vettä. Elintarvikkeet säilytetään pakkausten ohjeiden mukaisesti. Pakkaukset ja astiat on nimettävä huolellisesti, ja niihin on lisättävä merkintä: "Ei saa nauttia. Vain luonnontiedon opetukseen". Maku- ja hajunäytteet säilytetään muista erillään, ja niiden säilyttämiseen käytetään vain puhtaita, erillisiä astioita. Työturvallisuusohjeita Luokkahuone tai muu työtila on luonnontiedon opiskelun laboratorio, jossa opetellaan työskentelyä oikeiden laboratoriosääntöjen mukaan. Lapsille painotetaan, että työskentelyn tulisi olla rauhallista ja muita huomioon ottavaa, ja työtila tulisi pitää puhtaana ja siistinä. Lasten kanssa voidaan laatia yhteiset pelisäännöt, ja niitä tulee jokaisen noudattaa. Syöminen ja juominen niin sanotussa laboratoriotilassa on kiellettyä lukuun ottamatta tilanteita, joissa tehtävänä on maistella eri makunäytteitä. Tällöin tulee huolehtia siitä, että käytettävät aineet, astiat ja välineet ovat eh - dottoman puhtaita, eikä niitä ole aikaisemmin käytetty muunlaisissa tutkimuksissa. Vieraiden aineiden haistaminen voi olla vaarallista, joten lapset opetetaan alusta pitäen haistamaan tuntemattomia aineita varovasti kuvan osoittamalla tavalla. Paloturvallisuudesta on huolehdittava yleisten ohjeiden mukaisesti. Tarpeen vaatiessa huolehditaan riittävien suojainten käytöstä (mm. painetta muodostavat reaktiot), eli suojavaatteiden ja suojalasien käytöstä. Sähkölaitteiden käytössä on huomattava, että ne eivät saa olla kosketuksissa veden kanssa. Kaikki välineet säilytetään puhtaina ja kuivina. Rasvaiset astiat pestään kuuman veden ja astianpesuaineen kanssa. Tiskaukselle ja työtilan siistimiselle kannattaakin työn lopuksi varata aikaa. Jätteiden käsittelystä on huolehdittava asianmukaisesti; viemäriin saa kaataa vain vaarattomia, vesiliukoisia yhdisteitä. Ensiapuohjeet kannattaa kiinnittää luokan seinälle, ja lasten kanssa voidaan käydä läpi toimintaohjeita erilaisten vaaratilanteiden varalle. Kädet tulee pestä työskentelyn jälkeen. Ohjeita opettajalle oppaan käytöstä Työohjeiden rakenne Jokaisen kokeellisen työn alussa kerrotaan työhön tarvittavat välineet ja ai - neet, kuvaillaan työn tavoitteet sekä selvitetään työturvallisuusohjeet. Työn tavoitteet on monessa tapauksessa hyvä selvittää myös lapsille ennen työn aloittamista. 8

9 Kokeellisiin töihin on liitetty kysymyksiä, joita opettaja voi esittää lapsille. Maininnalla monistepohjasta viitataan tämän oppaan takana oleviin monistepohjiin. Ne ovat vapaasti kopioitavissa lapsille. Osassa töistä on annettu vinkkejä työtavoista, mutta niitä voi toteuttaa muillakin tavoilla. Opettajalle on jätetty mahdollisuus käyttää mielikuvitustaan ja kokemustaan hyväksi töiden toteuttamisessa. Pienryhmätyöskentely on kuitenkin - myös käytännön syistä - sopiva työmuoto kaikkiin töihin, joskin esimerkiksi välineiden ja materiaalien puutteessa joudutaan usein työskentelemään isommissa ryhmissä. Hyvä vaihtoehto on jakaa työt työpisteisiin, joissa yksi ryhmä tekee kerrallaan yhtä työtä. Oppaan kokeelliset työt on valittu niin, että niissä voidaan käyttää tuttuja, kotoa ja koulusta löytyviä välineitä ja aineita. Muutamia hankintoja voi joutua tekemään, mutta nekin ovat pieniä, kuten lämpömittareita, suurennuslaseja ja kennolevyjä. Kokeellisten töiden soveltuvuus eri ikäryhmille Ikäryhmät ovat viitteellisiä, ja samoja töitä voidaan soveltaa eri ryhmille. Luokkataso Sopivat työt Tutkimuksissa painotetaan Esiopetus 1, 2, 4, 23 Keskustelua, havainnointia Alkuopetus 1, 2, 4, 23 Keskustelua, havainnointia, luokittelua luokat 2, 3, 5, 6, 11, 13, Järjestelmällistä havainnointia, tulosten 14, 15a, 19, 23 pohdintaa, luokittelua, arkikokemuksia, pitkäjänteistä työskentelyä luokat 2, 7, 8, 9, 10, 12, Kaikkia tutkimuksen osa-alueita, edellisten 15b, 15c, 16, 17, 18, lisäksi johtopäätösten tekemistä ja tulosten 20, 21, 22, 24, 25 tuottamista myös kirjallisesti Kokeellisia töitä Luokittelu Asioiden luokittelu juontaa juurensa ajalta vuotta ekr. Jo tuolloin kreikkalainen filosofi Aristoteles luokitteli elävät olennot kasvavan monimutkaisuuden mukaan kasveista ja sienistä nisäkkäisiin ja ihmisiin. Ihmisillä on luonnollinen taipumus luokitella ympärillään olevia asioita erilaisiin ryhmiin, kuten elollisiin ja elottomiin. Kun me siivoamme huonetta, me lajittelemme yleensä tavarat niin, että kirjat ovat samana ryhmänä, vaatteet yhtenä ryhmänä jne. Kun taas kohtaamme täysin uuden asian, yritämme ensin asettaa sen johonkin jo tuntemaamme ryhmään. Jos asia ei mihinkään ryhmään sovi, meidän täytyy muokata luokittelujärjestelmäämme. 1 Luokitteluharjoituksia Töiden tavoitteena on oppia luokittelemaan asioita erilaisiin ryhmiin luokittelun avulla muodostama an uusia käsitteitä. 9

10 Seuraavissa töissä harjoitellaan luokittelua ensin vain muutamaan ryhmään ja jatkossa useampiin. Yksi helpoimmista luokitteluista on lasten jaottelu tyttöihin ja poikiin. Luokittelun yhteydessä on hyvä miettiä, mitkä tekijät yhdistävät ryhmäläisiä. Luokittelun voi aloittaa mm. seuraavien kysymysten avulla: Miten luokan lapset voitaisiin jakaa kahteen ryhmään? Mitä yhteistä ryhmän jäsenillä on? Mitä eroavaisuuksia ryhmän jäsenillä on? Miten nimeäisit ryhmät? Luokittelua jatketaan niin, että lapset luokittelevat pienissä ryhmissä asioita, jotka kuuluvat esim. elollisiin tai elottomiin, kasveihin tai eläimiin, aineisiin, joita voi tai ei voi syödä. Monistepohjassa 1 on kaavio, johon lapset voivat piirtää luokittelemansa esineet ja asiat. Pienimmät lapset voivat tehdä luokittelua valmiiden kuvien avulla, joita voi esim. leikata lehdestä. Seuraavaksi luokitellaan tuttuja esineitä. Työn voi tehdä yhdessä koko lapsiryhmän kanssa tai pienemmissä ryhmissä, mikä on tehokkaampaa. Pyydä lapsia kiertelemään luokassa ja koulualueella ympäriinsä ja jakamaan näkemiään esineitä, kasveja, ihmisiä ja muita asioita erilaisiin ryhmiin. Näitä ryhmiä voivat olla esim. metalliset, puiset, paperiset, muoviset ja lasiset esineet sekä erilaiset puut tai pensaat, lehtien muodot, eri ikäiset ihmiset, eri ammatit jne. Lapset voivat käyttää hyväksi mielikuvitustaan erilaisten ryhmien keksimisessä. Monistepohjaa 1 voi käyttää apuna työssä. Kerää sitten jokaiselle ryhmälle samanlainen kokoelma tuttuja esineitä, esimerkiksi askartelutarvikkeita. Ryhmät keskustelevat luokittelusta ja päättävät haluamansa luokitteluperusteet kyseisille esineille. Sitten he jakavat kokoelman esineet haluamiinsa luokkiin ja nimeävät nämä luokat. Luokittelun voi tehdä pöydälle ja tallentaa vihkon kaavioon esineiden kuvia piirtäen. Voit jakaa lapsille valmiita kuvia näistä esineitä, joita he sitten liimaavat vihkoonsa. Kun ryhmät ovat valmiita, jokainen ryhmä esittelee vuorollaan omat luokitteluperusteensa. Yleensä huomataan, että samoja esineitä voi jakaa moniin erilaisiin luokkiin, esimerkiksi värin, pinnan, käyttötarkoituksen tai muodon mukaan. Pohdittavaksi voit esittää seuraavia kysymyksiä Tuleeko mieleesi mitään muita luokitteluperusteita? Voisiko esineet jakaa luokkiin sen perusteella, miten helposti ne rikkoutuvat? Miten tutkisit asiaa? Keksitkö jotain muita tutkimusta vaativia luokitteluperusteita? Osaatko jakaa esineet niiden materiaalin mukaan? Aineiden ja materiaalien ominaisuudet 2 Esineiden ominaisuuksien kuvailu Työn tavoitteena on tutustua erilaisiin materiaaleihin ja niiden ominaisuuksiin. luokassa olevia esineitä, pussi paksusta kankaasta tai muovista. Arvausleikki 1 Valitse mielessäsi luokassa näkyvistä esineistä jokin ja kuvaile sen ominaisuuksia lapsille. Kiinnitä huomiota ennen kaikkea esineen materiaaliin ja 10

11 sen ominaisuuksiin, ei niinkään pakkaukseen, esineen muotoon jne. Kun lapset arvaavat, mikä esine on kyseessä, kerratkaa yhdessä esille tulleet ominaisuudet ja niitä kuvaavat käsitteet. Voitte myös keksiä uusia esinettä kuvaavia sanoja. Leikkiä jatketaan niin, että joku lapsi valitsee esineen luokasta ja alkaa arvuutella. Lapsille kannattaa painottaa, että leikissä on tarkoitus miettiä, mistä aineesta esine on tehty ja kiinnittää huomiota aineen ominaisuuksiin. Apuna voit käyttää muun muassa seuraavia kysymyksiä Minkä värinen esine on? Miltä esine tuntuu? Voiko esinettä tunnistaa hajun perusteella? Jos esinettä liikuttaa, kuuluuko siitä ääntä? Leikkiä voi leikkiä samaan tapaan elävillä asioilla, kuten kasveilla ja eläimillä. Leikkiä voi leikkiä myös niin, että kuvailun sijasta arvailijat esittävät kysymyksiä, joihin arvuuttelija vastaa vain kyllä tai ei. Arvausleikki 2 Tässä leikissä työskennellään pareittain tai pienissä ryhmissä. Laita jokin esine lasten näkemättä tunnustelupussiin, joka on läpinäkymätön, mielellään paksu, kankainen pussi. Pyydä sen jälkeen yhtä lasta tunnustelemaan esinettä kädellään ja kuvailemaan sen ominaisuuksia toisille. Tarkoituksena tässä leikissä on keskittyä sellaisiin ominaisuuksiin, joita emme voi nähdä. Kysymyksiä leikin tueksi Osaatko kuvailla, miltä esine tuntuu? Onko se pehmeä? Pystytkö taivuttamaan sitä? Minkä muotoinen esine on? Miltä esineen pinta tuntuu? Huomaatko jotain, jos ravistat esinettä? Arvausleikeissä on tärkeää, että käytetään sopivaa kieltä ja oikeita käsitteitä. Jos jotkut käsitteet tai termit ovat vieraita, niistä kannattaa keskustella yhdessä. 3 Erilaisia esineitä Työn tavoitteena on tutustuminen luokitteluun oppia kuvailemaan tuntemuksiaan käsitteistön kehittäminen. erilaisia esineitä ja asioita, kuten lusikka, lyijykynä, lapanen, muovimuki, hiekkapaperia, kivi, hedelmiä, kangasta, jääpaloja, koivunlehti, lasipullo ja nalle. Kerää lapset ympärillesi piiriin. Aseta erilaisia esineitä ympyrän keskelle ja pyydä jokaista valitsemaan yksi esine. Tarkoitus on, että esineissä on 11

12 pinnaltaan kovia, pehmeitä, kylmiä, lämpimiä, liukkaita, karheita, sileitä, kosteita, vahamaisia jne. Kun jokainen lapsi on valinnut oman esineensä, voit pyytää heitä yksitellen kertomaan yhdellä sanalla, miltä esine tuntuu. Sen jälkeen esine voi kiertää piirissä niin, että jokainen saa tunnustella esinettä. Voit vielä selittää, että tarkoitus on kuvailla esineen pintaa. Kun jokainen on saanut kuvailla omaa esinettään, kaikki esineet kootaan luokitteluryhmiin. Esimerkiksi yhdelle pöydälle tai lattiaan merkittyyn ympyrään kootaan kaikki, joita kuvailtiin sanalla kova. Luokitteluryhmät nimetään. Jos ryhmiä tuntuu tulevan liian monta, voidaan yhdessä miettiä ryhmäjakoa uudelleen nimeämällä uusia ryhmiä. Onko joillakin esineillä samoja ominaisuuksia? Voisiko esineet luokitella näiden ominaisuuksien mukaan? Jotkut esineet voivat kuulua useampaankin ryhmään. Ellei käytössä ole useampia samanlaisia esineitä, voit antaa lapsen valita, mihin ryhmään hän haluaa esineensä laittaa tai kirjoittaa esineen nimen lapulle ja lisätä lapun toiseen ryhmään. Tässä työssä on syytä kiinnittää huomiota sopiviin sanoihin. Jos joku käsitteistä, esim. karhea tai sileä, on vieras, siitä voidaan keskustella yhdessä. Työtä voidaan jatkaa ryhmätyönä niin, että esimerkiksi viikon ajan kukin lapsiryhmä täydentää jotakin luokitteluryhmää. Esineet voivat olla esimerkiksi koulualueelta tai kotoa löytyneitä. Viikon kuluttua luokitteluryhmiä voidaan sitten tarkastella koko luokan kanssa. Monistepohjan 1 avulla jokainen ryhmä voi piirtää oman luokitteluryhmänsä muistiin, ja täydennetyt monisteet voidaan laittaa luokan seinälle näkyviin. 4 Tunnustelupussit Työn tavoitteena on harjoittaa tuntoaistia oppia kuvailemaan esineiden ominaisuuksia. erilaisia esineitä, kuten leluja, kyniä, pyyhekumeja, pensseleitä tms. kankainen tai muovinen pussi tai reiällinen laatikko erilaisia kangaspaloja. Työn tarkoituksena on käyttää tuntoaistia esineen tunnistamiseen, vertaa arvausleikki 2 -työtä. Kerää paksuun kangaspussiin tai reiälliseen laatikkoon kokoelma erilaisia esineitä. Jaa lapset pieniin ryhmiin ja pyydä yhtä ryhmän jäsentä tunnustelemalla valitsemaan pussiin katsomatta joku esine. Pyydä lasta kuvailemaan, miltä esine tuntuu. Muut ryhmän jäsenet saavat myös esittää kysymyksiä. Miltä esine tuntuu? Onko esine kova vai pehmeä? Onko esineen pinta sileä vai karhea? Kuinka suuri esine on? Mahtuuko esine kokonaan käteesi? Minkä muotoinen esine on? Onko esine joustava, jos sitä puristaa? Onko se pyöreä, kulmikas, terävä Kun esineen ominaisuudet on selvitetty, lapsi ojentaa pussin seuraavalle 12

13 ryhmän jäsenelle, joka pussiin katsomatta yrittää tunnustelemalla löytää kuvaillun esineen. Kuvailija tarkastaa, onko lapsi oikeassa. Jos oikeaa esinettä ei löydy, annetaan pussi seuraavalle jne. Se, joka tunnistaa oikean esineen, voi kuvailla seuraavaa esinettä muille, ja leikki jatkuu samaan tapaan. Leikkiä voi jatkaa pareittain niin, että jokainen pari saa vuorotellen kaksi samanlaista tunnustelupussia. Muut parit seuraavat, kun vuorossa oleva pari yrittää katsomatta valita saman esineen pussista. He voivat kertoa toisilleen esineen tuntomerkkejä, ja kun sama esine on löytynyt, se nostetaan molemmista pusseista yhtäaikaa. Jos esineet eivät ole samoja, pari putoaa leikistä pois. Viimeinen pari on voittaja. Pussin sisältöä voi joutua välillä täydentämään tai vaihtamaan. Voit myös tehdä luokan seinälle tunnustelupelin. Liimaa pieniä kangaspaloja näytteeksi pahville ja kirjoita kangaspalan alle yksi sitä kuvaava sana. Lisää pahvin viereen muutamia pusseja, jotka sisältävät erilaisia kangaspaloja, näiden joukossa pahvilla kuvattuja kankaita. Lapset saavat sitten tunnustella seinällä näkyviä kangaspaloja ja sen jälkeen he voivat yrittää löytää pussista oikean kangaspalan. 5 Makujen tunnistus Työn tavoitteena on tutustua makuaistiin luokitella asioita niiden maun perusteella. erilaisia makunäytteitä, kuten juustoa, suolaa, omenaa, sokeria, rusinaa, perunaa ja leipää pieniä kannellisia kuppeja silmälappu tai huivi. Työturvallisuus Tässä työssä on tärkeää muistuttaa lapsia siitä, että mitään ainetta ei saa maistella ilman aikuisen lupaa Kannattaa myös ottaa huomioon allergikot ja diabeetikot sekä käyttää vain kaikille sopivia makuja Maisteluja varten pitää olla eri astiat kuin muiden töiden tekemiseen Esimerkiksi pienet lääkelasit sopivat tähän työhön. Kieli maistaa neljä erilaista makua: makean, karvaan, happaman ja suolaisen. Ravintoaineet liukenevat sylkeen suussamme, ja sen jälkeen kielen pinnassa olevat pienet aistinsolut, makusilmut, kuljettavat makuaistimuksen makuhermoja pitkin aivoihin. Työn voi aloittaa niin, että jokainen lapsi saa tutkia, miten sylki vaikuttaa maun tuntemiseen. Lapset voivat kuivata kielensä esimerkiksi käsipyyhepaperilla ja asettaa kuivalle kielelleen sokeripalan. Tällöin makuaistimusta ei pitäisi tuntea. Kun sokeripala asetetaan uudelleen kostean kielen päälle, makuaistimus havaitaan selvemmin. Valitse muutama (esim. 4 6) elintarvikenäytettä, jotka sopivat kaikille lapsille, ja pyydä lapsia pesemään kätensä ennen työn suorittamista. Näytteissä voi olla esimerkiksi juustoa, suolaa, omenaa, sokeria, rusinaa, peru- 13

14 naa ja leipää. Laita makunäytteet pieniin kuppeihin ja peitä kupit kannella hajujen estämiseksi. Kiinteät näytteet kannattaa pilkkoa hyvin pieniksi paloiksi jo valmiiksi. Selitä lapsille, että tässä työssä käytetään heidän makuaistiaan. Jokaisen lapsen silmät sidotaan niin, ettei hän näe ruoka-aineita. Kerro, että olet valinnut turvallisia ja hyvänmakuisia ruoka-aineita, joten jokainen voi osallistua työhön. Painota, että koe ei onnistu, jos lapset kurkkivat tai puhuvat mauista ääneen. Ja kun lapsi suorittaa testiä, hänen tulisi pitää nenästään kiinni, ettei hajuaisti sotke makua. Jokainen lapsi tulee yksitellen makutestipaikalle. Kun silmät on peitetty ja nenä tukittu, voit asettaa pienen murun maistettavaa ainetta lapsen kielelle. Muistuta vielä, että kielellä tulisi olla sylkeä, jotta makuaisti toimisi myös kiinteiden aineiden kanssa. Lapsi voi pyörittää makupalaa kielellään ja kokeilla, missä kielen kohdassa hän aistii maun. Seuraavilla kysymyksillä voit auttaa havaintojen ilmaisemista Oliko joku mauista makea, karvas, hapan tai suolainen? Oliko joku mauista helpompi tunnistaa kuin toiset? Missä kielen kohdassa aistit maun? Auttoiko tunnistusta jokin muu aistisi (esim. kuuloaisti porkkanaa purtaessa, tunto leipäpalan pinnasta tai haju appelsiinista)? Kun kaikki neljä makua on käyty läpi, lapsi kirjaa havaintonsa muistiin. Apuna voi käyttää valmista monistepohjaa 2. Näytä lapsille makutestin ruoka-aineet, ja jos he haluavat, voit antaa heidän maistella makuja uudelleen. Kaikille eivät välttämättä esimerkiksi käsitteet hapan ja karvas ole tuttuja, ja silloin niistä on hyvä keskustella yhdessä miettien, mitkä ruoka-aineet ovat karvaita ja mitkä happamia. Voitte myös miettiä yhdessä, miten erilaiset makuyhdistelmät muuttavat aineiden makua. Maistuuko omena hampaiden pesun jälkeen samalta kuin ennen hampaiden pesua? Miltä maistuu ruoka vahvan pastillin jälkeen? 6 Hajujen tunnistus Työn tavoitteena on luokitella aineita hajuaistin perusteella tutustua hajuaistin toimintaan. erilaisia hajunäytteitä, kuten kukkia, etikkaa, sitruunamehua, kahvia, minttuesanssia, hiivaa, cola-juomaa, kalaa ja erilaisia mausteita sekä mansikoita, suklaata tai appelsiinia pieniä kuppeja, esimerkiksi kertakäyttömukeja paperisia nenäliinoja, harsokangasta tai foliota. Työturvallisuus Muistuta lapsia, että tuntemattomia aineita ei saa haistella, ja opeta heitä haistelemaan varovasti kädellä löyhyttelemällä 14

15 Astmaatikoiden osallistuminen tähän työhön täytyy varmistaa lasten vanhemmilta. Osa hajuista, mm. kala, sitruunamehu ja mansikat, voi aiheuttaa allergisia reaktioita, joten allergiat on otettava huomioon aineiden valinnassa. Hajuaistimus kulkeutuu aivoihin samalla tavalla kuin makuaistimus, mutta hajuaistimuksen synnyttävät eri tuoksulähteistä, esimerkiksi ruuasta, haihtuneet ainehiukkaset, jotka kulkeutuvat nenän aistinsoluihin (ks. kaasutyöt). Nenä on herkempi kuin kieli kieli aistii vain neljää eri makua, joten se pystyy paljon paremmin erottamaan aineita toisistaan. Syödessä haju- ja makuaisti toimivatkin yhdessä, jolloin aineiden erottaminen toisistaan on helpompaa. Työn aluksi voidaan testata hajun leviämistä luokassa. Löyhyttele jotakin voimakasta tuoksua luokan yhdessä nurkassa. Lapset seisovat luokassa tasaisin välein täyttäen koko tilan. Kun joku lapsista tunnistaa hajun, hän nostaa kätensä ylös. Näin seurataan ainehiukkasten liikettä. Tämän osan työstä voi tehdä myös kaasututkimuksien yhteydessä. Kerää sitten voimakkaan tuoksuisia aineita läpinäkymättömiin kuppeihin ja peitä niiden suut nenäliinan ja kuminauhan avulla tai foliolla, jossa on pieniä reikiä. Numeroi kupit ja aseta yhteen numeroimattomaan kuppiin mansikoita, suklaata, appelsiinia tai muuta lapsille mieluista ruoka-ainetta. Kierrätä mansikoita/suklaata/appelsiinia sisältävää kuppia jokaisen lapsen luona ja anna heidän haistella kupin sisältöä. Mitä kuppi sisältää? Onko sisällä oleva aine hyvänmakuista? Saako kupista tuleva haju veden kielellesi? Tuleeko mieleesi hajuja, joiden perusteella et haluaisi laittaa ainetta suuhusi? Muistuttaako joku haju vaarasta? Saako joku tuoksu sinut voimaan pahoin? Mitä tapahtuu, kun haistelet sipulia? Entä pippuria? Muista tässä yhteydessä mainita, ettei kaikkia hajuja ole turvallista haistella. Vaarallisia hajuja ovat muun muassa liuottimet ja palanut muovi. Tuntemattomia hajuja ei koskaan saa haistaa suoraan, vaan hajuja voi ohjata nenään mietoina, kättä hajulähteen päällä liikuttelemalla. Voitte muistella hajuja seuraavien kysymysten avulla Muistatko joitakin tapahtumia, joihin liittyy tietty haju? Miltä joulu tuoksuu? Entä kevät? Mitä muita tuttuja tuoksuja tunnistat? Varsinaisen hajujen tunnistustestin voi tehdä ryhmittäin, pareittain tai jokainen lapsi yksinään. Hajuja haistellaan ensin varovasti kädellä löyhyttelemällä ja vasta, jos hajua ei näin tunne, suoraan purkin suulta. Tunnistetut purkit merkitään monistepohjaan 3. Kaikki hajut eivät ole lapsille tuttuja. Tuntemattomien hajujen kohdalla voit pyytää lapsia kuvailemaan, millainen haju on ja mitä se tuo mieleen. 15

16 7 Materiaalien sopivuus erilaisiin käyttötarkoituksiin Työn tavoitteena on tutustua eri materiaalien käyttötarkoituksiin sekä erilaisiin ominaisuuksiin, joiden takia tiettyä materiaalia käytetään tietyssä työssä oppia luokittelemaan materiaaleja. erilaisia paperilajeja, kuten kartonkia, sanomalehtipaperia, aikakauslehtipaperia, talouspaperia ja piirustuspaperia erilaisia esineitä, jotka on valmistettu erilaisista materiaaleista, kuten puusta, metallista, kankaasta ja muovista lasten kotoaan tuomia esineitä, joissa on käytetty vähintään kahta eri materiaalia. Materiaalien luokittelu Lapset kiertelevät koulualueella tunnustellen ja keskustellen materiaaleista, joita alueella on käytetty. Keskustelun tueksi voit esittää seuraavia kysymyksiä Miltä materiaalit tuntuvat? Voitko luokitella materiaalit sen mukaan, miltä ne tuntuvat? Voiko materiaaleja luokitella sen mukaan, miltä ne näyttävät? Nämä havainnot ja luokittelut voi tallentaa esimerkiksi ryhmittäin takasivuilta löytyvään monistepohjaan 1. Kiinnitä sitten lasten huomio siihen, mihin tarkoitukseen materiaaleja on käytetty. Esimerkkikysymyksiä Mitkä materiaalit tuntuvat hyvältä ihoa vasten? Mitä materiaaleja et haluaisi pitää päälläsi? Minkä materiaalien päällä voi istua? Mitkä materiaalit suojaisivat sateelta? Millä materiaalilla voisit puhdistaa pöydän, jolle on kaatunut maitoa? Mitkä materiaalit ovat peräisin elollisesta luonnosta? Muista myös kysyä perusteluja näihin vastauksiin. Yhdessä voidaan myös keskustella, mitä materiaaleja voidaan käyttää samoihin tarkoituksiin ja mitkä materiaalit eivät sovi tiettyihin tarkoituksiin. Erilaisia paperilajeja Tässä työssä tutustutaan yhteen materiaaliin ja sen eri ominaisuuksiin. Esimerkkinä on paperi, jonka ominaisuuksia mietitään ensin seuraavien kysymysten avulla Mikä paperilaji sopii parhaiten paperihattuun? Millä paperilla pyyhit parhaiten pöydälle kaatuneen maidon? Mikä paperilaji sopii parhaiten kirjan sivuiksi? Entä sanomalehden? Pyydä perusteluja edellä oleviin kysymyksiin. Yhdessä voidaan myös miettiä muun muassa seuraavaa Miten voisit tutkia eri paperilajien sopivuutta eri tilanteissa? Miksi toisen kirjan, esimerkiksi sanakirjan sivut ovat ohuemmasta paperista kuin lastenkirjan sivut? Miksi sanomalehti painetaan aina samantyyppiselle paperille? Miksi aikakauslehdet painetaan kiiltävälle paperille? Vastauksissa tärkeintä on miettiä, miksi haluttu ominaisuus on tarpeen tiettyyn käyttöön. Materiaalien ominaisuuksien ja niiden käytön yhteyttä 16

17 voi myös miettiä seuraavien kysymysten avulla Miksi pehmonalleja ei tehdä metallista? Mistä materiaalista uimakellukkeet on tehty? Miksi? Mistä materiaalista ilmapallot valmistetaan? Miksi? Millaisesta materiaalista kylpypyyhkeet valmistetaan? Miksi? Miksi kumisaappaat ovat hyviä sateisena päivänä? Miksi lapaset neulotaan villalangasta? Miksi saksien teräosa on valmistettu metallista? Materiaalien käyttö Tässä työssä tutkitaan eri materiaaleja ja niiden käyttötarkoituksia. Kerää kokoelma esineitä, joista ainakin yksi on valmistettu puusta, metallista, kankaasta, lasista, muovista ja paperista. Pyydä lapsia piiriin ympärillesi ja levitä kokoelma piirin keskelle. Työn voi tehdä myös pienemmissä ryhmissä. Lapset valitsevat kukin yhden esineen ja miettivät, mihin sitä esinettä käytetään. Joillakin esineillä voi olla useampia käyttömahdollisuuksia ja varsinkin samasta materiaalista valmistetuilla esineillä voi olla erilaisia käyttötarkoituksia. Seuraavilla kysymyksillä voit tukea keskustelua Mistä materiaalista esine on valmistettu? Mihin esinettä käytetään? Miksi esine sopii siihen käyttötarkoitukseen? Mitä muita, samasta materiaalista valmistettuja esineitä luokassa on? Lapset voivat monistepohjan 4 avulla kerätä listaa esineistä, jotka on valmistettu puusta, muovista, metallista jne. Kun lista erilaisista esineistä on valmis, lasketaan, mitä materiaalia on käytetty eniten. Lapset voivat tehdä kotona samanlaisen listauksen. Jos tulos on erilainen kuin koulussa, mietitään yhdessä, miksi kotona käytetään erilaisia materiaaleja. Työtä jatketaan niin, että ryhmissä mietitään, mihin esineitä käytetään ja miksi esine on valmistettu juuri tästä materiaalista. Esimerkiksi Miksi legopalikat on valmistettu muovista? Miksi verhot ovat kankaisia? Miksi monet ovenkahvat on valmistettu metallista? Miksi ikkunat valmistetaan lasista? Miksi kattilan kahvaosat ovat yleensä muovisia ja itse kattila metallinen? Vastauksia on monenlaisia, mutta olennaisin saadaan varmasti selville lisäkysymyksellä. Esimerkiksi Miksi ikkunoita ei valmisteta puusta tai metallista? Vastaukset voidaan kirjata vihkoon. Useita materiaaleja samassa esineessä Työssä tutustutaan esineisiin, joihin on käytetty useampia materiaaleja. Yhdessä mietitään, mikä tehtävä kullakin materiaalilla esineessä on. Pyydä lapsia tuomaan kotoaan joku esine, jossa on käytetty ainakin kahta erilaista materiaalia. Koulussa tutustutaan ryhmissä lasten tuomiin esineisiin ja mietitään, miksi juuri tiettyjä materiaaleja on käytetty esineessä. Ryhmät voivat piirtää esineistä kuvan ja merkitä kuvaan eri materiaalit ja niiden merkityksen. Kuvista voidaan kerätä juliste luokan seinälle. Jokainen ryhmä esittelee esineensä ja niiden materiaalit muille ryhmille. 17

18 8 Uppoamis- ja kellumisilmiöön tutustuminen Työn tavoitteena on tiheys-käsitteen ymmärtäminen uppoamisen ja kellumisen periaatteen oppiminen. kokoelma esineitä, joista toiset kelluvat ja toiset eivät, mukana esimerkiksi puunpalanen, foliopallo, muovilusikka, metallilusikka, kivi, korkki, appelsiininkuorta, pala taulusientä ja legopalikka muovailuvahaa isoja vateja vettä astianpesuainetta. Kerää kokoelma esineitä, joista toiset kelluvat ja toiset eivät. Työn voi toteuttaa pienissä ryhmissä tai koko luokan kanssa ja sen voi tehdä yhdessä työpisteessä, kun muut lapset tekevät samaan aikaan muita töitä. Tällöin ei tarvitse olla kuin yksi kokoelma esineitä. Ennen varsinaista työtä lapset tutkivat esineitä ja tekevät oletuksia siitä, mitkä esineet kelluvat ja mitkä uppoavat. Oletukset eli hypoteesit voi kirjata monistepohjaan 5. Minkä esineiden luulet uppoavan? Entä kelluvan? Mistä esineistä et ole varma? Työssä seurataan esineiden kellumista ja uppoamista, ja havainnot voidaan piirtää monistepohjaan. Työpisteessä on yksi iso vesiallas, joka on mieluiten läpinäkyvää muovia. Veteen tiputetaan muutama astianpesuainepisara, ettei veden pintajännitys vaikuta. Lapset asettelevat esineet vedenpinnalle ja seuraavat, mitkä esineistä uppoavat. Havaintojen piirtämisen lisäksi lapset voivat keskustella aiheesta esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla Mitä yhteistä on uponneilla esineillä? Entä kelluvilla esineillä? Kelluvatko toiset esineet syvemmällä kuin toiset? Uppoaako joku esine vasta jonkin ajan kuluttua? Mistä se johtuu? Vaikuttaako esineen muoto uppoamiseen? Miten tutkisit sitä? Esineen muodon vaikutusta uppoamiseen voidaan tutkia esimerkiksi sinitarran tai muovailuvahan avulla. Miten muovailuvahan saa kellumaan? Mikä muovailuvahan muodossa on tärkeää kellumisen kannalta? Jos vastausta on vaikea löytää, voi esimerkkinä miettiä venettä, joka pysyy pinnalla muotonsa ansiosta. Myrskyisellä ilmalla vene voi täyttyä vedellä ja upota. Miksi? Miten ilma vaikuttaa kellumiseen? Vaikuttaako se, kuinka paljon esine painaa, siihen, miten hyvin se kelluu? Näiden kysymysten avulla päästään uuteen käsitteeseen: tiheys. Esineet, joiden tiheys on pienempi kuin veden, kelluvat. Vettä tiheämmät esineet uppoavat. Tiheys ilmoittaa, kuinka suuri massa on yhdellä tilavuusyksiköllä ai- 18

19 netta. Kun kyseessä on vene, joka kelluu veden pinnalla, veneen muoto vähentää koko systeemin tiheyttä. Samoin pesusieni kelluu niin kauan kunnes sen sisällä oleva ilma korvautuu vedellä. Kupliminen johtuu siitä, että ilmakuplat pyrkivät vedenpintaan. Työtä voidaan laajentaa miettimällä muun muassa seuraavia kysymyksiä Miksi pelastusliivit pitävät ihmisen pinnalla? Entä uimakellukkeet? Miten sukellusvene toimii? 9 Nesteiden tiheys Työn tavoitteena on nesteiden tiheyden merkityksen ymmärtäminen. erilaisia nesteitä, kuten vettä, maitoa tai mehua, siirappia, ruokaöljyä, kaasutinspriitä ja mehukeittoa kapea ja korkea lasi, esimerkiksi maljakko tai mittalasi. Työturvallisuus Muistuta lapsille, ettei aineita saa missään tapauksessa maistella. Voit aloittaa työn selvittämällä lasten ennakkokäsityksiä seuraavilla kysymyksillä Mitä tapahtuu, jos öljyä kaataa veteen? Mitä voit päätellä öljyn tiheydestä? Edellisessä työssä tutustuttiin kiinteiden aineiden tiheyteen. Myös nesteillä on tietty tiheys. Sellaiset toisiinsa sekoittumattomat nesteet, joilla on eri tiheys, asettuvat erilaisiksi kerroksiksi toistensa päälle. Poikkeuksena ovat nesteet, jotka liukenevat toisiinsa; ne eivät muodosta erillisiä kerroksia. Tässä työssä on tarkoitus järjestää erilaisia nesteitä järjestykseen niiden tiheyden mukaan. Työssä tarvitset erilaisia nesteitä sekä korkeareunaisen kapean lasin. Lapset katsovat ja liikuttelevat nesteitä tästä syystä nesteet on hyvä siirtää läpinäkyviin astioihin ja merkitsevät havaintonsa muistiin. Voit auttaa heitä havainnoimaan seuraavin kysymyksin Mikä nesteistä on herkkäliikkeisintä? Mikä nesteistä liikkuu hitaimmin? Mitä muuta eroa nesteillä on? Pyydä seuraavaksi lapsia miettimään aineiden tiheyksiä. Minkä nesteen tiheyden oletat olevan suurin? Minkä nesteen pienin? Mihin järjestykseen laittaisit nesteet pienimmästä tiheydestä suurimpaan? Miksi? Lapset suunnittelevat kysymysten avulla tutkimuksen kulkua ja tekevät oletuksia. Oletuksille eli hypoteeseille pitää kuitenkin olla joku peruste. Muistuta kuitenkin lapsia, että oletukset eivät useinkaan pidä paikkaansa, ja että tämä kuuluu asiaan. Oletuksilla ei haeta oikeita vastauksia, vaan halutaan saada lapset ajattelemaan. Tutkijatkin tekevät hypoteeseja tutkiessaan jotakin asiaa. Hypoteesit voi kirjata monistepohjaan 6. Mikä aine kaadetaan ensin? Miksi? Mikä seuraavaksi? jne. Jos nesteitä on tarpeeksi paljon, työ on paras tehdä pienissä ryhmissä. Muuten työ tehdään opettajan johdolla koko luokan kanssa. Koska aineiden 19

20 mahdollinen sekoittuminen voi vaikuttaa tuloksiin, on tärkeää, että hypoteesien avulla mietitään valmiiksi, mikä aine kaadetaan lasiin ensin. Lasten omista oletuksista voidaan kerätä taululle yhteenveto, jonka mukaan aineet kaadetaan lasiin. Kaada nesteet varovasti lasin reunaa pitkin tai lusikan avulla, etteivät nestekerrokset pääse liukenemaan toisiinsa. Lapset seuraavat nestekerrosten muodostumista ja värittävät monistepohjaan 6 nestekerrosten järjestyksen. Nesteiden nimet on hyvä kirjoittaa piirroksen viereen. Lopuksi tulosta verrataan hypoteesiin, asiasta keskustellaan ja tehdään yleistys. 10 Perunan kelluminen Työn tavoitteena on suolaisen ja makean veden tiheyksien eron havaitseminen. peruna (tai keitetty kananmuna) vettä suolaa astioita lusikka. Lapsista joku on ehkä käynyt uimassa Kuolleessa meressä. Joku on ainakin saattanut nähdä kuvia siitä, kuinka ihmiset kelluvat suolaisessa vedessä. Kuolleen meren suolapitoisuus on 24-26% eli niin suuri, ettei meressä elä kaloja tai kasveja. Suolapitoisuus nostaa meriveden tiheyttä, jolloin se on suurempi kuin ihmisellä ja ihminen kelluu vedessä väkisinkin. Tässä työssä on tarkoitus tutkia perunan avulla, voidaanko suolan avulla nostaa veden tiheyttä. Mitä perunalle tapahtuu, kun sen laittaa veteen? Mitä päättelet perunan tiheydestä? Mitä tapahtuu veden tiheydelle, jos siihen liuottaa suolaa? Miten tutkisit sitä? Lapset saavat mahdollisimman pitkälle itse miettiä tutkimuksen toteutustavan, mutta seuraavista tavoista voi antaa vinkkejä. Vettä voi värjätä esimerkiksi mehutiivisteellä tai elintarvikevärillä, jolloin värjäämättömän suolaveden päälle voi varovasti kaataa esimerkiksi lusikan avulla värjättyä suolatonta vettä, jolloin erilaiset vesikerrokset asettuvat päällekkäin. Sitten peruna lasketaan varovasti veteen ja tutkitaan, mihin kohtaan se asettuu. Toinen tapa on valmistaa suolaliuosta toiseen astiaan ja kokeilla, saadaanko peruna kellumaan. Vertailun vuoksi perunan kellumista voidaan kokeilla puhtaassa vedessä. Huom! Peruna kelluu kylläisessä suolaliuoksessa eli silloin, kun suolaa on vedessä niin paljon, ettei sitä enää liukene siihen vaan osa jää astian pohjalle. Suolaa liukenee kädenlämpöiseen veteen noin 10 tl/1 dl. Tulokset kirjataan/piirretään vihkoon ja niistä keskustellaan. Jos joku ei ole saanut perunaa kellumaan, mietitään yhdessä, miksi näin ei tapahtunut. Jokaisen työn kohdalla täytyy aina miettiä, onko tutkimus ollut luotettava, eli saadaanko sama tulos toistamalla koe useita kertoja, ja onko olemassa tekijöitä, jotka aiheuttaisivat virheellisen tuloksen. 20

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua

Lisätiedot

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET: Opetuksen tavoitteena on veteen tutustuminen erilaisten

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa LUMA-kerho Kokeellista kemiaa Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa Tavoite Tavoitteena on osoittaa oppilaille, että luonnontieteiden opiskelu voi olla muutakin kuin kirjasta

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Mitä hunaja sisältää? Hunaja sisältää noin 200 yhdistettä, muun muassa erilaisia sokereita, vettä, happoja, vettä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KORVATUNTURIN ETSIVÄTOIMISTO TAPAUS #1225: JOULUPIPAREIDEN ARVOITUS

KORVATUNTURIN ETSIVÄTOIMISTO TAPAUS #1225: JOULUPIPAREIDEN ARVOITUS Joulupukki tarvitsee apuasi! Joka joulu Joulupukin muori leipoo erikoispipareita, jotka antavat Joulupukille voimia jakaa lahjat kaikille pienille kilteille pojille ja tytöille ympäri maailmaa. Mutta tänä

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT sivu 1/6 PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT LUOKKA-ASTE/KURSSI Soveltuu ala-asteelle, mutta myös yläkouluun syvemmällä teoriataustalla. ARVIOTU AIKA n. 1 tunti TAUSTA Ilma on kaasua. Se on yksi kolmesta

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste 8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ympäristöntutkimus 67301

Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimussalkku 67301 Erinomainen uusi opetusmateriaali ympäristön tutkimiseen! Pohjautuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat lähiympäristöön

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

WAD-518 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM

WAD-518 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM WAD-518 WAFFLE MAKER NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM KÄYTTÖOHJE WAD-518 VOHVELIRAUTA FIN Wilfa WAD-518 -vohvelirauta on vohvelirautasarja,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi Opin ja osaan koko perheen tapahtuma 16.8.2015 Tiheyden tutkiminen - Korkea ja kapea lasiastia (juomalasi tai pilttipurkki) - Siirappia, ruokaöljyä

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö.

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö. AURINKOUUNI Tavoite: Tutustutaan aurinkoon uusiutuvana energianlähteenä askartelemalla yksinkertainen aurinkouuni. Havainnollistetaan oppilaille kasvihuoneilmiötä. Tehtävä: Oppilaat jaetaan useaan ryhmään

Lisätiedot

Tietokilpailu 2016 VASTAUKSET. pisteet yhteensä / 80 pistettä

Tietokilpailu 2016 VASTAUKSET. pisteet yhteensä / 80 pistettä Tietokilpailu 2016 VASTAUKSET pisteet yhteensä / 80 pistettä 1 Valitse oikea väittämä 1 Jätteiden määrää voi vähentää a ostamalla enemmän b ostamalla ulkomailta c ostamalla vähemmän Ympyröi yksi oikea

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja.

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Saara Norman 2013 Alkuvalmistelut: vyyhteäminen Puretus 1. Elintarvikkeilla värjääminen Kahvi ja tee Sipuli Kurkuma 2. Elintarvikevärit

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma Hapot hyökkäävät hampaisiin!

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma Hapot hyökkäävät hampaisiin! Opetuskokonaisuus: Mikromaailma Hapot hyökkäävät hampaisiin! AIHE: Ihminen ja terveys, hampaiden hyvinvointi, hapot IKÄLUOKKA: 3.-6. luokka TAVOITTEET: Tavoitteena on selvittää erilaisten nesteiden happamuutta

Lisätiedot

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE. Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE. Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen Tekninen työ Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen 1. MOTIVOINTI Aluksi keskustellaan oppilaiden kanssa, mitä erilaisia kasetteja he

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen AIHE: Mikromaailma, solut, mikroskopointi IKÄLUOKKA: 1.-6. luokka TAVOITTEET: Työn tavoitteena on oppia valmistamaan erilaisia näytteitä, joita

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Taso: Peruskoulun vuosiluokat 1-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa voi hyödyntää:

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Hassut homeet! Työhön vaadittava aika

Hassut homeet! Työhön vaadittava aika Hassut homeet! Ihminen on keksinyt paljon erilaisia menetelmiä elintarvikkeiden säilyvyyden parantamiseksi. Esimerkiksi kotonasi helposti pilaantuvia ruokia ja juomia säilytetään jääkaapissa, jossa alhainen

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus: Aistikokeita

Opetuskokonaisuus: Aistikokeita Opetuskokonaisuus: Aistikokeita AIHE: Ihminen ja terveys, ihmisen biologia, aistit IKÄLUOKKA: 4.-6. luokka, 7.-9. luokka TAVOITTEET: Tämän kokonaisuuden tavoitteena on luoda kuva erilaisista aisteista

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen AX950 Suomi Ennen ohjeiden lukemista taita etusivu auki kuvien esiinsaamiseksi ennen Kenwood-lisälaitteen käyttämistä Lue nämä ohjeet huolella ja säilytä ne myöhempää tarvetta varten. Poista pakkauksen

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS 1. Alkupohdintaa Tällä kerralla perehdytään yksinkertaisiin rikostutkimusmenetelmiin. Tehtävät liittyvät rikospaikalta löytyvän todistusaineiston

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

TAKAVARIKKO TULLISSA

TAKAVARIKKO TULLISSA TAKAVARIKKO TULLISSA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Erityisesti työ soveltuu kurssille KE2. KESTO: n. 30 min. Riippuen näytteiden määrästä ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Tullin haaviin on

Lisätiedot

Maidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö

Maidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Maidoista parhain Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka Kehittäjät: Noora Hurskainen, Annika Permikangas, Mari Timonen, Kari Sormunen ja (2012) Soveltavan

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty )

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty ) MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty 16.12.2015) Merkitys, arvot ja asenteet T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

BL-2 BLENDER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL

BL-2 BLENDER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL BL-2 BLENDER NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM Käyttöohje Tehosekoitin Malli Blender BL-2 FI TÄRKEITÄ TURVALLISUUSOHJEITA Sähkölaitteita

Lisätiedot

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

1) Ravitsemussuositukset osana opetusta jaettu asiantuntijuus

1) Ravitsemussuositukset osana opetusta jaettu asiantuntijuus 1) Ravitsemussuositukset osana opetusta jaettu asiantuntijuus Tehtävänä on koota yhteen koulutukseen osallistujien tiedot nykyisistä ravitsemussuosituksista ja ideoida, miten suosituksia voisi käsitellä

Lisätiedot

9.2.5. Ympäristö ja luonnontieto

9.2.5. Ympäristö ja luonnontieto 9.2.5. Ympäristö ja luonnontieto Ympäristö ja luonnontieto koostuu biologiasta, maantiedosta, kemiasta ja fysiikasta ja terveystiedosta. Koulumme ympäristö ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on, että

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot