Kirsi-Maria Vakkilainen. Iloa tutkimisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirsi-Maria Vakkilainen. Iloa tutkimisesta"

Transkriptio

1 Kirsi-Maria Vakkilainen Iloa tutkimisesta

2 Tekijät, Opetushallitus ja Taloudellinen Tiedotustoimisto Piirroskuvat tekstissä Taitto ja monistuspohjien kuvitus Jukka Nikkonen Pirjo Nylund ISBN Oy Kirjapaino t.t tryckeri Ab Porvoo

3 Sisällys Johdanto 4 Ympäristö- ja luonnontieto 4 Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteet 4 Ympäristö- ja luonnontiedon opetus 5 Arviointi 6 Yleisiä työskentelyohjeita 6 Luonnontiedon opetuksessa tarvittavia välineitä 6 Luonnontiedon opetuksessa tarvittavia aineita 7 Työturvallisuusohjeita 8 Ohjeita opettajalle oppaan käytöstä 8 Työohjeiden rakenne 8 Kokeellisten töiden soveltuvuus eri ikäryhmille 9 Kokeellisia töitä 9 Luokittelu 9 Aineiden ja materiaalien ominaisuudet 10 Olomuodot ja niiden muutokset 23 Aineiden muuttaminen, sekoittaminen ja erottaminen 32 Tutkimuksia 35 Monistepohjat

4 Johdanto Mitä tähdet ovat? Mistä ukkonen johtuu? Mistä ihminen syntyy? Miksi märkä ihminen palelee helposti? Näitä kysymyksiä lapset esittävät aikuisille tutustuessaan luontoon ja muuhun ympäristöönsä sekä itseensä ja muihin ihmisiin. Lapset ovat luonnostaan luonnontieteilijöitä; he osaavat esittää kysymyksiä ja ihmetellä. Luonnontieteet ovat siis kyselemistä, mutta myös selitysten etsimistä ja tutkimista eli prosesseja, joihin liittyy havaintoja, kokemuksia, pohtimista ja tulkintaa. Luonnontieteellinen tieto on muuttuvaa, sillä tiedon ja etenkin tutkimustaitojen karttuessa vanhat teoriat korvautuvat uusilla. Opetussuunnitelmien perusteissa sekä esi-, alku- että perusopetuksessa luonnontieteet muodostavat ympäristö- ja luonnontiedon oppiainekokonaisuuden. Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen aihepiiriin kuuluvat lapsen elinympäristön lisäksi lapsen ja ympäristön vuorovaikutussuhteet sekä niihin liittyvät oppimisprosessit. Luonnontieteen opetuksen tarkoituksena on ruokkia lasten luonnollista mielenkiintoa sekä tarjota kokemuksia ja elämyksiä ympäristön- ja luonnonilmiöiden parissa. Tämä materiaali on tarkoitettu ensisijaisesti esikoulun- ja luokanopettajien tueksi. Materiaalin tarkoituksena on auttaa ympäristö- ja luonnontiedon opetusta tarjoamalla kokeellisia töitä ja tutkimusaiheita sekä neuvoja ja ohjeita opetuksen toteuttamiseen. Luonnontieteellisiin ilmiöihin tutustutaan makroskooppisella tasolla, ja opetuksessa käytetään ongelmakeskeistä, tutkivaa lähestymistapaa. Kokeellisten töiden tekeminen ei vaadi opettajalta erityistä luonnontieteellistä tietämystä, mutta se ohjaa opettajaa ja oppilaita yhdessä tutkimaan, pohtimaan ja ottamaan selvää asioista. Materiaali on toteutettu Opetushallituksen ja Taloudellisen Tiedotustoimiston yhteistyönä. Materiaalin alullepanijana, ideoijana, ohjaajana ja tarkastajana on toiminut opetusneuvos Marja Montonen. Tarkastuksessa ovat auttaneet myös kemian opettaja Anni Kukko, luokanopettaja Kalle Rintala sekä toimittaja Marjatta Siltalahti. Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteet Alkuopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittelevät ympäristö- ja luonnontiedon oppiainekokonaisuuden tavoitteita seuraavasti:"ympäristöja luonnontiedossa oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään itseään, luontoa ja muuta ympäristöä, sen kohteita, rakenteita, ilmiöitä, niiden lainalaisuuksia ja tapahtumia. Hän oppii myös tiedostamaan omaa toiminnallista, tiedollista, turvallista, terveellistä, eettistä ja elämyksellistä ympäristö- ja luontosuhdettaan. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan omaan ympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat." Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on lasten luonnontieteellisen ajattelun ja luonnontieteellisten käsitteiden, taitojen ja prosessien kehittäminen sekä keskeisten aihealueiden, kuten ihmisen, eliöiden ja elinympäristöjen, ympäristön aineiden ja materiaalien sekä energiaan liitty- 4

5 vien asioiden tunteminen. Luonnontiedon opetuksen tulisi innostaa lasta luonnontieteiden opiskeluun ja tarjota myönteisiä oppimiskokemuksia samalla ohjaten häntä aktiiviseksi oppijaksi, ajattelijaksi ja toimijaksi. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus Hyvä ympäristö- ja luonnontiedon opetus antaa lapselle mahdollisuuden tehdä käytännön tutkimuksia, jotka pohjautuvat lapsen omiin kysymyksiin ja kiinnostuksen kohteisiin; kerätä ja etsiä tietoa sekä kehittää tiedon prosessoinnin taitoja; suunnitella, tehdä päätöksiä, tutkia ja kommunikoida tutkimusten tuloksista yhdessä opettajan ja muiden lasten kanssa; kehittää havainnoinnin, luokittelun, tulosten keräämisen, hypoteesien eli olettamusten tekemisen ja kokeilun, kokeiden suunnittelemisen sekä johtopäätösten tekemisen taitoja; pohtia tutkimusten luotettavuutta ja tulosten oikeellisuutta; käyttää luovaa ajattelua; edetä oman tahtinsa mukaisesti; huomata arkipäiväisten kokemusten yhteys oppimaansa; nauttia oppimisesta sekä osoittaa kiinnostusta, sinnikkyyttä, itsekuria ja kekseliäisyyttä. Luonnontiedon opetus perustuu ongelmakeskeiseen oppimiseen, jossa lapsi aktiivisesti tutkii ympäristöään. Tutkimuksissa toistuvat seuraavat vaiheet: havainnointi, hypoteesien eli oletusten tekeminen, tiedon käsittely, tulkinta ja selittäminen sekä johtopäätösten tekeminen. Tutkimuksen tekeminen vaatii aina sen luotettavuuden ja tutkimustulosten oikeellisuuden tarkastelua ja mahdollisten virhelähteiden huomioon ottamista. Havainnoinnin taitoja harjoitellessaan lapset oppivat käyttämään erilaisia mittavälineitä, kuten mittanauhoja, tilavuusmittoja, lämpömittareita ja suurennuslaseja. Opettajan tehtävänä on ohjata lapsia käyttämään mittavälineitä tarkoituksenmukaisesti. Johtopäätösten tekeminen esimerkiksi keskustelemalla on aina tärkeää, koska kokeellisia töitä ja tutkimuksia tehdään paitsi taitojen, myös ymmärtämisen lisäämiseksi. Tutkimusten loppuun vieminen lisää huomattavasti työn mielekkyyttä. Käsitteiden avulla ymmärretään asioita ja ilmiöitä sekä selitetään niitä. Kun lapsi havainnoi, luokittelee tai kuvailee jotakin asiaa tai ilmiötä, hän käyttää ja muodostaa käsitteitä. esimerkiksi kun lapsi jakaa esineitä erilaisiin ryhmiin niiden materiaalin mukaan, hän tarkastelee materiaalien samankaltaisuutta tai erilaisuutta. Näiden ominaisuuksien mukaan hän luultavasti jaottelee esineet muovisiin, puisiin jne., vaikkei hän käyttäisikään näitä käsitteitä. Kun ryhmälle annetaan nimi, päästään käsitteeseen. Luokittelu onkin yksi tapa tuoda esille erilaisia käsitteitä. Kun lapset miettivät, miksi esimerkiksi jokin esine kuuluu muoveihin, he oppivat päättelemään ja selittämään. Käsitteiden ymmärtämistä voidaankin parantaa antamalla lapselle mahdollisuus pohtia ja keskustella siitä, mitä he ovat oppineet. Aina ei edes tarvitse tuoda varsinaista käsitettä esille tai paneutua jonkun ilmiön tieteelliseen selittämiseen - riittää, että ilmiöön tutustutaan tutkimalla ja havainnoimalla. Kuitenkin on tärkeää, että opetuksessa käytetään oikeaa kieltä. Luonnontiedon opetuksen työmenetelmiä on useita. Suurelta osin työtä tehdään pienryhmissä, jolloin sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys oppi- 5

6 misessa korostuu, ja samalla lapset joutuvat ottamaan vastuuta paitsi omasta, myös ryhmänsä oppimisesta. Tällöin he oppivat toisiltaan yhteistyötaitoja. Luonnontiedon opettaja on lapsen tukija, auttaja ja ohjaaja, kun lapsi itse toimii aktiivisena oppijana. Opettaja voi rohkaista lasta arvostamalla hänen yrityksiään ja painottamalla asioiden ymmärtämistä onnistuneiden tutkimustulosten sijaan. Opettaja voi myös vahvistaa lasten luonnontiedon ymmärtämistä erilaisilla kiinnostusta herättävillä esityksillä, demonstraatioilla ja kertomuksilla. Opettajan innostunut asenne luonnontieteitä kohtaan vaikuttaa myönteisesti lasten suhtautumiseen opetukseen. Luonnontiedon oppimisympäristö ei rajoitu pelkästään luokkahuoneeseen. Opetusta voidaan usein toteuttaa ulkona ja koulun muissa tiloissa sekä vierailuilla ja tutustumiskäynneillä. Virikkeellisen oppimisympäristön tulisi tarjota monipuolisia mahdollisuuksia tiedon etsimiseen, havaintojen tekemiseen, itsenäiseen opiskeluun, kysymysten esittämiseen ja opitun kertaamiseen muulloinkin kuin tuntien aikana, kuten muun muassa Internetin, cd-rom-levyjen, kirjojen, julisteiden, pelien, kuvien ja mallien avulla. Arviointi Itsearvioinnilla voidaan kehittää lapsen tietoisuutta itsestään oppijana. Itsearvioinnissa lapsi miettii omia tunteitaan ja sitä, mitä asioita hän koki vaikeina ja mitä helppoina. Näin myös opettaja saa palautetta opetuksesta ja sen sopivuudesta lapselle. Opettajan tulisi arvioinnissaan kiinnittää huomiota lapsen tiedon ja ymmärryksen lisäksi hänen taitoihinsa. Tutkimus- ja tiedon prosessoinnin taidot ovat arvioinnin kohteita siinä missä käsitteiden ymmärtäminenkin. Tämän aineiston kokeellisia töitä voi muuttaa ns. kokeellisiksi koetehtäviksi, joiden avulla näitä taitoja voi arvioida. Jatkuva arviointi on kuitenkin paras tapa seurata lasten taitojen kehitystä ja arvioida heidän edistymistään mm. ryhmätyötaidoissa, päättelemisessä ja tulosten esittämisessä. Yleisiä työskentelyohjeita Luonnontiedon opetuksessa tarvittavia välineitä Seuraava välineluettelo on suuntaa antava ja sisältää suurelta osin kouluilla jo ennestään olevia välineitä. Välineitä voi korvata tilanteen mukaan sopivilla muilla vaihtoehdoilla. Kaikkia luettelossa esiintyviä välineitä ei tarvita tämän oppaan töissä. Jokaisessa työssä tarvittavat aineet ja välineet on lueteltu työn alussa. Erilaisia kangasnäytteitä pieniä lääkelaseja pieniä kannellisia purkkeja erilaisia paperilajeja kertakäyttömukeja muovailuvahaa muovisia kennolevyjä isoja muovisia vateja käsipyyhepaperia kapea korkea lasi, esim. kor- foliota kea lasipurkki tai mittalasi kertakäyttölusikoita siivilöitä erilaisia lasipurkkeja harsokangasta suurennuslaseja suodatinpaperia 6

7 Iloa tutkimisesta muovisia pipettejä kumilenkkejä ph- paperia pillejä filmipurkkeja minigrip-pusseja ilmapalloja muovipulloja vedenkeitin pieniä foliovuokia tai lämpökynttilän kuoria isoja kulhoja tai altaita pyykkipoikia tai pihtejä tilavuusmittoja mittanauhoja lämpömittareita suppiloita hammastikkuja muoviruiskuja pieni pulloharja astianpesuharja metallinäytteitä muovinäytteitä muovipusseja pikkuesineitä puunäytteitä teippiä tippapulloja tuorekelmua vaaka kello. Kapeita muovisia pillejä voi mainiosti käyttää pipettinä. Pilliä puristamalla saadaan pisaroita. Jos pillin pää leikataan viistosti, sillä voidaan annostella hyvin pieniä määriä kiinteää ainetta. ph-paperia käytetään valmiiksi leikattuina pieninä palasina. Kennolevyjä, ph-paperia ja muita laboratoriovälineitä myyvät muun muassa Tamro, Merck Eurolab, ISVET ja Printel Oy. Luonnontiedon opetuksessa tarvittavia aineita Seuraava luettelo koostuu lähinnä tämän oppaan kokeellisiin töihin tarvittavista aineista. Säilyvyyden takia monet aineet on hankittava juuri ennen kokeellisen työn toteuttamista, mutta osan aineista voi varastoida seuraavaa kertaa varten. Sä ilytysohjeet on kerrottu listan lopussa. Sokeria suolaa vehnäjauhoja perunajauhoja etikkaa leivinjauhetta ruokasoodaa hiivaa astianpesuainetta jääpaloja ruokaöljyä elintarvikeväriä (annetaan lapsille laimennettuna tippapulloissa) siirappia erilaisia nesteitä, kuten maitoa, mehua, kaasutinspriitä (saa huoltamoilta) teetä väritöntä virvoitusjuomaa konetiskiainetta 7

8 hiekkaa pyykinpesujauhetta makunäytteitä punakaalia hajunäytteitä ryynejä raakoja perunoita glyserolia (saa apteekista) kananmunia vettä. Elintarvikkeet säilytetään pakkausten ohjeiden mukaisesti. Pakkaukset ja astiat on nimettävä huolellisesti, ja niihin on lisättävä merkintä: "Ei saa nauttia. Vain luonnontiedon opetukseen". Maku- ja hajunäytteet säilytetään muista erillään, ja niiden säilyttämiseen käytetään vain puhtaita, erillisiä astioita. Työturvallisuusohjeita Luokkahuone tai muu työtila on luonnontiedon opiskelun laboratorio, jossa opetellaan työskentelyä oikeiden laboratoriosääntöjen mukaan. Lapsille painotetaan, että työskentelyn tulisi olla rauhallista ja muita huomioon ottavaa, ja työtila tulisi pitää puhtaana ja siistinä. Lasten kanssa voidaan laatia yhteiset pelisäännöt, ja niitä tulee jokaisen noudattaa. Syöminen ja juominen niin sanotussa laboratoriotilassa on kiellettyä lukuun ottamatta tilanteita, joissa tehtävänä on maistella eri makunäytteitä. Tällöin tulee huolehtia siitä, että käytettävät aineet, astiat ja välineet ovat eh - dottoman puhtaita, eikä niitä ole aikaisemmin käytetty muunlaisissa tutkimuksissa. Vieraiden aineiden haistaminen voi olla vaarallista, joten lapset opetetaan alusta pitäen haistamaan tuntemattomia aineita varovasti kuvan osoittamalla tavalla. Paloturvallisuudesta on huolehdittava yleisten ohjeiden mukaisesti. Tarpeen vaatiessa huolehditaan riittävien suojainten käytöstä (mm. painetta muodostavat reaktiot), eli suojavaatteiden ja suojalasien käytöstä. Sähkölaitteiden käytössä on huomattava, että ne eivät saa olla kosketuksissa veden kanssa. Kaikki välineet säilytetään puhtaina ja kuivina. Rasvaiset astiat pestään kuuman veden ja astianpesuaineen kanssa. Tiskaukselle ja työtilan siistimiselle kannattaakin työn lopuksi varata aikaa. Jätteiden käsittelystä on huolehdittava asianmukaisesti; viemäriin saa kaataa vain vaarattomia, vesiliukoisia yhdisteitä. Ensiapuohjeet kannattaa kiinnittää luokan seinälle, ja lasten kanssa voidaan käydä läpi toimintaohjeita erilaisten vaaratilanteiden varalle. Kädet tulee pestä työskentelyn jälkeen. Ohjeita opettajalle oppaan käytöstä Työohjeiden rakenne Jokaisen kokeellisen työn alussa kerrotaan työhön tarvittavat välineet ja ai - neet, kuvaillaan työn tavoitteet sekä selvitetään työturvallisuusohjeet. Työn tavoitteet on monessa tapauksessa hyvä selvittää myös lapsille ennen työn aloittamista. 8

9 Kokeellisiin töihin on liitetty kysymyksiä, joita opettaja voi esittää lapsille. Maininnalla monistepohjasta viitataan tämän oppaan takana oleviin monistepohjiin. Ne ovat vapaasti kopioitavissa lapsille. Osassa töistä on annettu vinkkejä työtavoista, mutta niitä voi toteuttaa muillakin tavoilla. Opettajalle on jätetty mahdollisuus käyttää mielikuvitustaan ja kokemustaan hyväksi töiden toteuttamisessa. Pienryhmätyöskentely on kuitenkin - myös käytännön syistä - sopiva työmuoto kaikkiin töihin, joskin esimerkiksi välineiden ja materiaalien puutteessa joudutaan usein työskentelemään isommissa ryhmissä. Hyvä vaihtoehto on jakaa työt työpisteisiin, joissa yksi ryhmä tekee kerrallaan yhtä työtä. Oppaan kokeelliset työt on valittu niin, että niissä voidaan käyttää tuttuja, kotoa ja koulusta löytyviä välineitä ja aineita. Muutamia hankintoja voi joutua tekemään, mutta nekin ovat pieniä, kuten lämpömittareita, suurennuslaseja ja kennolevyjä. Kokeellisten töiden soveltuvuus eri ikäryhmille Ikäryhmät ovat viitteellisiä, ja samoja töitä voidaan soveltaa eri ryhmille. Luokkataso Sopivat työt Tutkimuksissa painotetaan Esiopetus 1, 2, 4, 23 Keskustelua, havainnointia Alkuopetus 1, 2, 4, 23 Keskustelua, havainnointia, luokittelua luokat 2, 3, 5, 6, 11, 13, Järjestelmällistä havainnointia, tulosten 14, 15a, 19, 23 pohdintaa, luokittelua, arkikokemuksia, pitkäjänteistä työskentelyä luokat 2, 7, 8, 9, 10, 12, Kaikkia tutkimuksen osa-alueita, edellisten 15b, 15c, 16, 17, 18, lisäksi johtopäätösten tekemistä ja tulosten 20, 21, 22, 24, 25 tuottamista myös kirjallisesti Kokeellisia töitä Luokittelu Asioiden luokittelu juontaa juurensa ajalta vuotta ekr. Jo tuolloin kreikkalainen filosofi Aristoteles luokitteli elävät olennot kasvavan monimutkaisuuden mukaan kasveista ja sienistä nisäkkäisiin ja ihmisiin. Ihmisillä on luonnollinen taipumus luokitella ympärillään olevia asioita erilaisiin ryhmiin, kuten elollisiin ja elottomiin. Kun me siivoamme huonetta, me lajittelemme yleensä tavarat niin, että kirjat ovat samana ryhmänä, vaatteet yhtenä ryhmänä jne. Kun taas kohtaamme täysin uuden asian, yritämme ensin asettaa sen johonkin jo tuntemaamme ryhmään. Jos asia ei mihinkään ryhmään sovi, meidän täytyy muokata luokittelujärjestelmäämme. 1 Luokitteluharjoituksia Töiden tavoitteena on oppia luokittelemaan asioita erilaisiin ryhmiin luokittelun avulla muodostama an uusia käsitteitä. 9

10 Seuraavissa töissä harjoitellaan luokittelua ensin vain muutamaan ryhmään ja jatkossa useampiin. Yksi helpoimmista luokitteluista on lasten jaottelu tyttöihin ja poikiin. Luokittelun yhteydessä on hyvä miettiä, mitkä tekijät yhdistävät ryhmäläisiä. Luokittelun voi aloittaa mm. seuraavien kysymysten avulla: Miten luokan lapset voitaisiin jakaa kahteen ryhmään? Mitä yhteistä ryhmän jäsenillä on? Mitä eroavaisuuksia ryhmän jäsenillä on? Miten nimeäisit ryhmät? Luokittelua jatketaan niin, että lapset luokittelevat pienissä ryhmissä asioita, jotka kuuluvat esim. elollisiin tai elottomiin, kasveihin tai eläimiin, aineisiin, joita voi tai ei voi syödä. Monistepohjassa 1 on kaavio, johon lapset voivat piirtää luokittelemansa esineet ja asiat. Pienimmät lapset voivat tehdä luokittelua valmiiden kuvien avulla, joita voi esim. leikata lehdestä. Seuraavaksi luokitellaan tuttuja esineitä. Työn voi tehdä yhdessä koko lapsiryhmän kanssa tai pienemmissä ryhmissä, mikä on tehokkaampaa. Pyydä lapsia kiertelemään luokassa ja koulualueella ympäriinsä ja jakamaan näkemiään esineitä, kasveja, ihmisiä ja muita asioita erilaisiin ryhmiin. Näitä ryhmiä voivat olla esim. metalliset, puiset, paperiset, muoviset ja lasiset esineet sekä erilaiset puut tai pensaat, lehtien muodot, eri ikäiset ihmiset, eri ammatit jne. Lapset voivat käyttää hyväksi mielikuvitustaan erilaisten ryhmien keksimisessä. Monistepohjaa 1 voi käyttää apuna työssä. Kerää sitten jokaiselle ryhmälle samanlainen kokoelma tuttuja esineitä, esimerkiksi askartelutarvikkeita. Ryhmät keskustelevat luokittelusta ja päättävät haluamansa luokitteluperusteet kyseisille esineille. Sitten he jakavat kokoelman esineet haluamiinsa luokkiin ja nimeävät nämä luokat. Luokittelun voi tehdä pöydälle ja tallentaa vihkon kaavioon esineiden kuvia piirtäen. Voit jakaa lapsille valmiita kuvia näistä esineitä, joita he sitten liimaavat vihkoonsa. Kun ryhmät ovat valmiita, jokainen ryhmä esittelee vuorollaan omat luokitteluperusteensa. Yleensä huomataan, että samoja esineitä voi jakaa moniin erilaisiin luokkiin, esimerkiksi värin, pinnan, käyttötarkoituksen tai muodon mukaan. Pohdittavaksi voit esittää seuraavia kysymyksiä Tuleeko mieleesi mitään muita luokitteluperusteita? Voisiko esineet jakaa luokkiin sen perusteella, miten helposti ne rikkoutuvat? Miten tutkisit asiaa? Keksitkö jotain muita tutkimusta vaativia luokitteluperusteita? Osaatko jakaa esineet niiden materiaalin mukaan? Aineiden ja materiaalien ominaisuudet 2 Esineiden ominaisuuksien kuvailu Työn tavoitteena on tutustua erilaisiin materiaaleihin ja niiden ominaisuuksiin. luokassa olevia esineitä, pussi paksusta kankaasta tai muovista. Arvausleikki 1 Valitse mielessäsi luokassa näkyvistä esineistä jokin ja kuvaile sen ominaisuuksia lapsille. Kiinnitä huomiota ennen kaikkea esineen materiaaliin ja 10

11 sen ominaisuuksiin, ei niinkään pakkaukseen, esineen muotoon jne. Kun lapset arvaavat, mikä esine on kyseessä, kerratkaa yhdessä esille tulleet ominaisuudet ja niitä kuvaavat käsitteet. Voitte myös keksiä uusia esinettä kuvaavia sanoja. Leikkiä jatketaan niin, että joku lapsi valitsee esineen luokasta ja alkaa arvuutella. Lapsille kannattaa painottaa, että leikissä on tarkoitus miettiä, mistä aineesta esine on tehty ja kiinnittää huomiota aineen ominaisuuksiin. Apuna voit käyttää muun muassa seuraavia kysymyksiä Minkä värinen esine on? Miltä esine tuntuu? Voiko esinettä tunnistaa hajun perusteella? Jos esinettä liikuttaa, kuuluuko siitä ääntä? Leikkiä voi leikkiä samaan tapaan elävillä asioilla, kuten kasveilla ja eläimillä. Leikkiä voi leikkiä myös niin, että kuvailun sijasta arvailijat esittävät kysymyksiä, joihin arvuuttelija vastaa vain kyllä tai ei. Arvausleikki 2 Tässä leikissä työskennellään pareittain tai pienissä ryhmissä. Laita jokin esine lasten näkemättä tunnustelupussiin, joka on läpinäkymätön, mielellään paksu, kankainen pussi. Pyydä sen jälkeen yhtä lasta tunnustelemaan esinettä kädellään ja kuvailemaan sen ominaisuuksia toisille. Tarkoituksena tässä leikissä on keskittyä sellaisiin ominaisuuksiin, joita emme voi nähdä. Kysymyksiä leikin tueksi Osaatko kuvailla, miltä esine tuntuu? Onko se pehmeä? Pystytkö taivuttamaan sitä? Minkä muotoinen esine on? Miltä esineen pinta tuntuu? Huomaatko jotain, jos ravistat esinettä? Arvausleikeissä on tärkeää, että käytetään sopivaa kieltä ja oikeita käsitteitä. Jos jotkut käsitteet tai termit ovat vieraita, niistä kannattaa keskustella yhdessä. 3 Erilaisia esineitä Työn tavoitteena on tutustuminen luokitteluun oppia kuvailemaan tuntemuksiaan käsitteistön kehittäminen. erilaisia esineitä ja asioita, kuten lusikka, lyijykynä, lapanen, muovimuki, hiekkapaperia, kivi, hedelmiä, kangasta, jääpaloja, koivunlehti, lasipullo ja nalle. Kerää lapset ympärillesi piiriin. Aseta erilaisia esineitä ympyrän keskelle ja pyydä jokaista valitsemaan yksi esine. Tarkoitus on, että esineissä on 11

12 pinnaltaan kovia, pehmeitä, kylmiä, lämpimiä, liukkaita, karheita, sileitä, kosteita, vahamaisia jne. Kun jokainen lapsi on valinnut oman esineensä, voit pyytää heitä yksitellen kertomaan yhdellä sanalla, miltä esine tuntuu. Sen jälkeen esine voi kiertää piirissä niin, että jokainen saa tunnustella esinettä. Voit vielä selittää, että tarkoitus on kuvailla esineen pintaa. Kun jokainen on saanut kuvailla omaa esinettään, kaikki esineet kootaan luokitteluryhmiin. Esimerkiksi yhdelle pöydälle tai lattiaan merkittyyn ympyrään kootaan kaikki, joita kuvailtiin sanalla kova. Luokitteluryhmät nimetään. Jos ryhmiä tuntuu tulevan liian monta, voidaan yhdessä miettiä ryhmäjakoa uudelleen nimeämällä uusia ryhmiä. Onko joillakin esineillä samoja ominaisuuksia? Voisiko esineet luokitella näiden ominaisuuksien mukaan? Jotkut esineet voivat kuulua useampaankin ryhmään. Ellei käytössä ole useampia samanlaisia esineitä, voit antaa lapsen valita, mihin ryhmään hän haluaa esineensä laittaa tai kirjoittaa esineen nimen lapulle ja lisätä lapun toiseen ryhmään. Tässä työssä on syytä kiinnittää huomiota sopiviin sanoihin. Jos joku käsitteistä, esim. karhea tai sileä, on vieras, siitä voidaan keskustella yhdessä. Työtä voidaan jatkaa ryhmätyönä niin, että esimerkiksi viikon ajan kukin lapsiryhmä täydentää jotakin luokitteluryhmää. Esineet voivat olla esimerkiksi koulualueelta tai kotoa löytyneitä. Viikon kuluttua luokitteluryhmiä voidaan sitten tarkastella koko luokan kanssa. Monistepohjan 1 avulla jokainen ryhmä voi piirtää oman luokitteluryhmänsä muistiin, ja täydennetyt monisteet voidaan laittaa luokan seinälle näkyviin. 4 Tunnustelupussit Työn tavoitteena on harjoittaa tuntoaistia oppia kuvailemaan esineiden ominaisuuksia. erilaisia esineitä, kuten leluja, kyniä, pyyhekumeja, pensseleitä tms. kankainen tai muovinen pussi tai reiällinen laatikko erilaisia kangaspaloja. Työn tarkoituksena on käyttää tuntoaistia esineen tunnistamiseen, vertaa arvausleikki 2 -työtä. Kerää paksuun kangaspussiin tai reiälliseen laatikkoon kokoelma erilaisia esineitä. Jaa lapset pieniin ryhmiin ja pyydä yhtä ryhmän jäsentä tunnustelemalla valitsemaan pussiin katsomatta joku esine. Pyydä lasta kuvailemaan, miltä esine tuntuu. Muut ryhmän jäsenet saavat myös esittää kysymyksiä. Miltä esine tuntuu? Onko esine kova vai pehmeä? Onko esineen pinta sileä vai karhea? Kuinka suuri esine on? Mahtuuko esine kokonaan käteesi? Minkä muotoinen esine on? Onko esine joustava, jos sitä puristaa? Onko se pyöreä, kulmikas, terävä Kun esineen ominaisuudet on selvitetty, lapsi ojentaa pussin seuraavalle 12

13 ryhmän jäsenelle, joka pussiin katsomatta yrittää tunnustelemalla löytää kuvaillun esineen. Kuvailija tarkastaa, onko lapsi oikeassa. Jos oikeaa esinettä ei löydy, annetaan pussi seuraavalle jne. Se, joka tunnistaa oikean esineen, voi kuvailla seuraavaa esinettä muille, ja leikki jatkuu samaan tapaan. Leikkiä voi jatkaa pareittain niin, että jokainen pari saa vuorotellen kaksi samanlaista tunnustelupussia. Muut parit seuraavat, kun vuorossa oleva pari yrittää katsomatta valita saman esineen pussista. He voivat kertoa toisilleen esineen tuntomerkkejä, ja kun sama esine on löytynyt, se nostetaan molemmista pusseista yhtäaikaa. Jos esineet eivät ole samoja, pari putoaa leikistä pois. Viimeinen pari on voittaja. Pussin sisältöä voi joutua välillä täydentämään tai vaihtamaan. Voit myös tehdä luokan seinälle tunnustelupelin. Liimaa pieniä kangaspaloja näytteeksi pahville ja kirjoita kangaspalan alle yksi sitä kuvaava sana. Lisää pahvin viereen muutamia pusseja, jotka sisältävät erilaisia kangaspaloja, näiden joukossa pahvilla kuvattuja kankaita. Lapset saavat sitten tunnustella seinällä näkyviä kangaspaloja ja sen jälkeen he voivat yrittää löytää pussista oikean kangaspalan. 5 Makujen tunnistus Työn tavoitteena on tutustua makuaistiin luokitella asioita niiden maun perusteella. erilaisia makunäytteitä, kuten juustoa, suolaa, omenaa, sokeria, rusinaa, perunaa ja leipää pieniä kannellisia kuppeja silmälappu tai huivi. Työturvallisuus Tässä työssä on tärkeää muistuttaa lapsia siitä, että mitään ainetta ei saa maistella ilman aikuisen lupaa Kannattaa myös ottaa huomioon allergikot ja diabeetikot sekä käyttää vain kaikille sopivia makuja Maisteluja varten pitää olla eri astiat kuin muiden töiden tekemiseen Esimerkiksi pienet lääkelasit sopivat tähän työhön. Kieli maistaa neljä erilaista makua: makean, karvaan, happaman ja suolaisen. Ravintoaineet liukenevat sylkeen suussamme, ja sen jälkeen kielen pinnassa olevat pienet aistinsolut, makusilmut, kuljettavat makuaistimuksen makuhermoja pitkin aivoihin. Työn voi aloittaa niin, että jokainen lapsi saa tutkia, miten sylki vaikuttaa maun tuntemiseen. Lapset voivat kuivata kielensä esimerkiksi käsipyyhepaperilla ja asettaa kuivalle kielelleen sokeripalan. Tällöin makuaistimusta ei pitäisi tuntea. Kun sokeripala asetetaan uudelleen kostean kielen päälle, makuaistimus havaitaan selvemmin. Valitse muutama (esim. 4 6) elintarvikenäytettä, jotka sopivat kaikille lapsille, ja pyydä lapsia pesemään kätensä ennen työn suorittamista. Näytteissä voi olla esimerkiksi juustoa, suolaa, omenaa, sokeria, rusinaa, peru- 13

14 naa ja leipää. Laita makunäytteet pieniin kuppeihin ja peitä kupit kannella hajujen estämiseksi. Kiinteät näytteet kannattaa pilkkoa hyvin pieniksi paloiksi jo valmiiksi. Selitä lapsille, että tässä työssä käytetään heidän makuaistiaan. Jokaisen lapsen silmät sidotaan niin, ettei hän näe ruoka-aineita. Kerro, että olet valinnut turvallisia ja hyvänmakuisia ruoka-aineita, joten jokainen voi osallistua työhön. Painota, että koe ei onnistu, jos lapset kurkkivat tai puhuvat mauista ääneen. Ja kun lapsi suorittaa testiä, hänen tulisi pitää nenästään kiinni, ettei hajuaisti sotke makua. Jokainen lapsi tulee yksitellen makutestipaikalle. Kun silmät on peitetty ja nenä tukittu, voit asettaa pienen murun maistettavaa ainetta lapsen kielelle. Muistuta vielä, että kielellä tulisi olla sylkeä, jotta makuaisti toimisi myös kiinteiden aineiden kanssa. Lapsi voi pyörittää makupalaa kielellään ja kokeilla, missä kielen kohdassa hän aistii maun. Seuraavilla kysymyksillä voit auttaa havaintojen ilmaisemista Oliko joku mauista makea, karvas, hapan tai suolainen? Oliko joku mauista helpompi tunnistaa kuin toiset? Missä kielen kohdassa aistit maun? Auttoiko tunnistusta jokin muu aistisi (esim. kuuloaisti porkkanaa purtaessa, tunto leipäpalan pinnasta tai haju appelsiinista)? Kun kaikki neljä makua on käyty läpi, lapsi kirjaa havaintonsa muistiin. Apuna voi käyttää valmista monistepohjaa 2. Näytä lapsille makutestin ruoka-aineet, ja jos he haluavat, voit antaa heidän maistella makuja uudelleen. Kaikille eivät välttämättä esimerkiksi käsitteet hapan ja karvas ole tuttuja, ja silloin niistä on hyvä keskustella yhdessä miettien, mitkä ruoka-aineet ovat karvaita ja mitkä happamia. Voitte myös miettiä yhdessä, miten erilaiset makuyhdistelmät muuttavat aineiden makua. Maistuuko omena hampaiden pesun jälkeen samalta kuin ennen hampaiden pesua? Miltä maistuu ruoka vahvan pastillin jälkeen? 6 Hajujen tunnistus Työn tavoitteena on luokitella aineita hajuaistin perusteella tutustua hajuaistin toimintaan. erilaisia hajunäytteitä, kuten kukkia, etikkaa, sitruunamehua, kahvia, minttuesanssia, hiivaa, cola-juomaa, kalaa ja erilaisia mausteita sekä mansikoita, suklaata tai appelsiinia pieniä kuppeja, esimerkiksi kertakäyttömukeja paperisia nenäliinoja, harsokangasta tai foliota. Työturvallisuus Muistuta lapsia, että tuntemattomia aineita ei saa haistella, ja opeta heitä haistelemaan varovasti kädellä löyhyttelemällä 14

15 Astmaatikoiden osallistuminen tähän työhön täytyy varmistaa lasten vanhemmilta. Osa hajuista, mm. kala, sitruunamehu ja mansikat, voi aiheuttaa allergisia reaktioita, joten allergiat on otettava huomioon aineiden valinnassa. Hajuaistimus kulkeutuu aivoihin samalla tavalla kuin makuaistimus, mutta hajuaistimuksen synnyttävät eri tuoksulähteistä, esimerkiksi ruuasta, haihtuneet ainehiukkaset, jotka kulkeutuvat nenän aistinsoluihin (ks. kaasutyöt). Nenä on herkempi kuin kieli kieli aistii vain neljää eri makua, joten se pystyy paljon paremmin erottamaan aineita toisistaan. Syödessä haju- ja makuaisti toimivatkin yhdessä, jolloin aineiden erottaminen toisistaan on helpompaa. Työn aluksi voidaan testata hajun leviämistä luokassa. Löyhyttele jotakin voimakasta tuoksua luokan yhdessä nurkassa. Lapset seisovat luokassa tasaisin välein täyttäen koko tilan. Kun joku lapsista tunnistaa hajun, hän nostaa kätensä ylös. Näin seurataan ainehiukkasten liikettä. Tämän osan työstä voi tehdä myös kaasututkimuksien yhteydessä. Kerää sitten voimakkaan tuoksuisia aineita läpinäkymättömiin kuppeihin ja peitä niiden suut nenäliinan ja kuminauhan avulla tai foliolla, jossa on pieniä reikiä. Numeroi kupit ja aseta yhteen numeroimattomaan kuppiin mansikoita, suklaata, appelsiinia tai muuta lapsille mieluista ruoka-ainetta. Kierrätä mansikoita/suklaata/appelsiinia sisältävää kuppia jokaisen lapsen luona ja anna heidän haistella kupin sisältöä. Mitä kuppi sisältää? Onko sisällä oleva aine hyvänmakuista? Saako kupista tuleva haju veden kielellesi? Tuleeko mieleesi hajuja, joiden perusteella et haluaisi laittaa ainetta suuhusi? Muistuttaako joku haju vaarasta? Saako joku tuoksu sinut voimaan pahoin? Mitä tapahtuu, kun haistelet sipulia? Entä pippuria? Muista tässä yhteydessä mainita, ettei kaikkia hajuja ole turvallista haistella. Vaarallisia hajuja ovat muun muassa liuottimet ja palanut muovi. Tuntemattomia hajuja ei koskaan saa haistaa suoraan, vaan hajuja voi ohjata nenään mietoina, kättä hajulähteen päällä liikuttelemalla. Voitte muistella hajuja seuraavien kysymysten avulla Muistatko joitakin tapahtumia, joihin liittyy tietty haju? Miltä joulu tuoksuu? Entä kevät? Mitä muita tuttuja tuoksuja tunnistat? Varsinaisen hajujen tunnistustestin voi tehdä ryhmittäin, pareittain tai jokainen lapsi yksinään. Hajuja haistellaan ensin varovasti kädellä löyhyttelemällä ja vasta, jos hajua ei näin tunne, suoraan purkin suulta. Tunnistetut purkit merkitään monistepohjaan 3. Kaikki hajut eivät ole lapsille tuttuja. Tuntemattomien hajujen kohdalla voit pyytää lapsia kuvailemaan, millainen haju on ja mitä se tuo mieleen. 15

16 7 Materiaalien sopivuus erilaisiin käyttötarkoituksiin Työn tavoitteena on tutustua eri materiaalien käyttötarkoituksiin sekä erilaisiin ominaisuuksiin, joiden takia tiettyä materiaalia käytetään tietyssä työssä oppia luokittelemaan materiaaleja. erilaisia paperilajeja, kuten kartonkia, sanomalehtipaperia, aikakauslehtipaperia, talouspaperia ja piirustuspaperia erilaisia esineitä, jotka on valmistettu erilaisista materiaaleista, kuten puusta, metallista, kankaasta ja muovista lasten kotoaan tuomia esineitä, joissa on käytetty vähintään kahta eri materiaalia. Materiaalien luokittelu Lapset kiertelevät koulualueella tunnustellen ja keskustellen materiaaleista, joita alueella on käytetty. Keskustelun tueksi voit esittää seuraavia kysymyksiä Miltä materiaalit tuntuvat? Voitko luokitella materiaalit sen mukaan, miltä ne tuntuvat? Voiko materiaaleja luokitella sen mukaan, miltä ne näyttävät? Nämä havainnot ja luokittelut voi tallentaa esimerkiksi ryhmittäin takasivuilta löytyvään monistepohjaan 1. Kiinnitä sitten lasten huomio siihen, mihin tarkoitukseen materiaaleja on käytetty. Esimerkkikysymyksiä Mitkä materiaalit tuntuvat hyvältä ihoa vasten? Mitä materiaaleja et haluaisi pitää päälläsi? Minkä materiaalien päällä voi istua? Mitkä materiaalit suojaisivat sateelta? Millä materiaalilla voisit puhdistaa pöydän, jolle on kaatunut maitoa? Mitkä materiaalit ovat peräisin elollisesta luonnosta? Muista myös kysyä perusteluja näihin vastauksiin. Yhdessä voidaan myös keskustella, mitä materiaaleja voidaan käyttää samoihin tarkoituksiin ja mitkä materiaalit eivät sovi tiettyihin tarkoituksiin. Erilaisia paperilajeja Tässä työssä tutustutaan yhteen materiaaliin ja sen eri ominaisuuksiin. Esimerkkinä on paperi, jonka ominaisuuksia mietitään ensin seuraavien kysymysten avulla Mikä paperilaji sopii parhaiten paperihattuun? Millä paperilla pyyhit parhaiten pöydälle kaatuneen maidon? Mikä paperilaji sopii parhaiten kirjan sivuiksi? Entä sanomalehden? Pyydä perusteluja edellä oleviin kysymyksiin. Yhdessä voidaan myös miettiä muun muassa seuraavaa Miten voisit tutkia eri paperilajien sopivuutta eri tilanteissa? Miksi toisen kirjan, esimerkiksi sanakirjan sivut ovat ohuemmasta paperista kuin lastenkirjan sivut? Miksi sanomalehti painetaan aina samantyyppiselle paperille? Miksi aikakauslehdet painetaan kiiltävälle paperille? Vastauksissa tärkeintä on miettiä, miksi haluttu ominaisuus on tarpeen tiettyyn käyttöön. Materiaalien ominaisuuksien ja niiden käytön yhteyttä 16

17 voi myös miettiä seuraavien kysymysten avulla Miksi pehmonalleja ei tehdä metallista? Mistä materiaalista uimakellukkeet on tehty? Miksi? Mistä materiaalista ilmapallot valmistetaan? Miksi? Millaisesta materiaalista kylpypyyhkeet valmistetaan? Miksi? Miksi kumisaappaat ovat hyviä sateisena päivänä? Miksi lapaset neulotaan villalangasta? Miksi saksien teräosa on valmistettu metallista? Materiaalien käyttö Tässä työssä tutkitaan eri materiaaleja ja niiden käyttötarkoituksia. Kerää kokoelma esineitä, joista ainakin yksi on valmistettu puusta, metallista, kankaasta, lasista, muovista ja paperista. Pyydä lapsia piiriin ympärillesi ja levitä kokoelma piirin keskelle. Työn voi tehdä myös pienemmissä ryhmissä. Lapset valitsevat kukin yhden esineen ja miettivät, mihin sitä esinettä käytetään. Joillakin esineillä voi olla useampia käyttömahdollisuuksia ja varsinkin samasta materiaalista valmistetuilla esineillä voi olla erilaisia käyttötarkoituksia. Seuraavilla kysymyksillä voit tukea keskustelua Mistä materiaalista esine on valmistettu? Mihin esinettä käytetään? Miksi esine sopii siihen käyttötarkoitukseen? Mitä muita, samasta materiaalista valmistettuja esineitä luokassa on? Lapset voivat monistepohjan 4 avulla kerätä listaa esineistä, jotka on valmistettu puusta, muovista, metallista jne. Kun lista erilaisista esineistä on valmis, lasketaan, mitä materiaalia on käytetty eniten. Lapset voivat tehdä kotona samanlaisen listauksen. Jos tulos on erilainen kuin koulussa, mietitään yhdessä, miksi kotona käytetään erilaisia materiaaleja. Työtä jatketaan niin, että ryhmissä mietitään, mihin esineitä käytetään ja miksi esine on valmistettu juuri tästä materiaalista. Esimerkiksi Miksi legopalikat on valmistettu muovista? Miksi verhot ovat kankaisia? Miksi monet ovenkahvat on valmistettu metallista? Miksi ikkunat valmistetaan lasista? Miksi kattilan kahvaosat ovat yleensä muovisia ja itse kattila metallinen? Vastauksia on monenlaisia, mutta olennaisin saadaan varmasti selville lisäkysymyksellä. Esimerkiksi Miksi ikkunoita ei valmisteta puusta tai metallista? Vastaukset voidaan kirjata vihkoon. Useita materiaaleja samassa esineessä Työssä tutustutaan esineisiin, joihin on käytetty useampia materiaaleja. Yhdessä mietitään, mikä tehtävä kullakin materiaalilla esineessä on. Pyydä lapsia tuomaan kotoaan joku esine, jossa on käytetty ainakin kahta erilaista materiaalia. Koulussa tutustutaan ryhmissä lasten tuomiin esineisiin ja mietitään, miksi juuri tiettyjä materiaaleja on käytetty esineessä. Ryhmät voivat piirtää esineistä kuvan ja merkitä kuvaan eri materiaalit ja niiden merkityksen. Kuvista voidaan kerätä juliste luokan seinälle. Jokainen ryhmä esittelee esineensä ja niiden materiaalit muille ryhmille. 17

18 8 Uppoamis- ja kellumisilmiöön tutustuminen Työn tavoitteena on tiheys-käsitteen ymmärtäminen uppoamisen ja kellumisen periaatteen oppiminen. kokoelma esineitä, joista toiset kelluvat ja toiset eivät, mukana esimerkiksi puunpalanen, foliopallo, muovilusikka, metallilusikka, kivi, korkki, appelsiininkuorta, pala taulusientä ja legopalikka muovailuvahaa isoja vateja vettä astianpesuainetta. Kerää kokoelma esineitä, joista toiset kelluvat ja toiset eivät. Työn voi toteuttaa pienissä ryhmissä tai koko luokan kanssa ja sen voi tehdä yhdessä työpisteessä, kun muut lapset tekevät samaan aikaan muita töitä. Tällöin ei tarvitse olla kuin yksi kokoelma esineitä. Ennen varsinaista työtä lapset tutkivat esineitä ja tekevät oletuksia siitä, mitkä esineet kelluvat ja mitkä uppoavat. Oletukset eli hypoteesit voi kirjata monistepohjaan 5. Minkä esineiden luulet uppoavan? Entä kelluvan? Mistä esineistä et ole varma? Työssä seurataan esineiden kellumista ja uppoamista, ja havainnot voidaan piirtää monistepohjaan. Työpisteessä on yksi iso vesiallas, joka on mieluiten läpinäkyvää muovia. Veteen tiputetaan muutama astianpesuainepisara, ettei veden pintajännitys vaikuta. Lapset asettelevat esineet vedenpinnalle ja seuraavat, mitkä esineistä uppoavat. Havaintojen piirtämisen lisäksi lapset voivat keskustella aiheesta esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla Mitä yhteistä on uponneilla esineillä? Entä kelluvilla esineillä? Kelluvatko toiset esineet syvemmällä kuin toiset? Uppoaako joku esine vasta jonkin ajan kuluttua? Mistä se johtuu? Vaikuttaako esineen muoto uppoamiseen? Miten tutkisit sitä? Esineen muodon vaikutusta uppoamiseen voidaan tutkia esimerkiksi sinitarran tai muovailuvahan avulla. Miten muovailuvahan saa kellumaan? Mikä muovailuvahan muodossa on tärkeää kellumisen kannalta? Jos vastausta on vaikea löytää, voi esimerkkinä miettiä venettä, joka pysyy pinnalla muotonsa ansiosta. Myrskyisellä ilmalla vene voi täyttyä vedellä ja upota. Miksi? Miten ilma vaikuttaa kellumiseen? Vaikuttaako se, kuinka paljon esine painaa, siihen, miten hyvin se kelluu? Näiden kysymysten avulla päästään uuteen käsitteeseen: tiheys. Esineet, joiden tiheys on pienempi kuin veden, kelluvat. Vettä tiheämmät esineet uppoavat. Tiheys ilmoittaa, kuinka suuri massa on yhdellä tilavuusyksiköllä ai- 18

19 netta. Kun kyseessä on vene, joka kelluu veden pinnalla, veneen muoto vähentää koko systeemin tiheyttä. Samoin pesusieni kelluu niin kauan kunnes sen sisällä oleva ilma korvautuu vedellä. Kupliminen johtuu siitä, että ilmakuplat pyrkivät vedenpintaan. Työtä voidaan laajentaa miettimällä muun muassa seuraavia kysymyksiä Miksi pelastusliivit pitävät ihmisen pinnalla? Entä uimakellukkeet? Miten sukellusvene toimii? 9 Nesteiden tiheys Työn tavoitteena on nesteiden tiheyden merkityksen ymmärtäminen. erilaisia nesteitä, kuten vettä, maitoa tai mehua, siirappia, ruokaöljyä, kaasutinspriitä ja mehukeittoa kapea ja korkea lasi, esimerkiksi maljakko tai mittalasi. Työturvallisuus Muistuta lapsille, ettei aineita saa missään tapauksessa maistella. Voit aloittaa työn selvittämällä lasten ennakkokäsityksiä seuraavilla kysymyksillä Mitä tapahtuu, jos öljyä kaataa veteen? Mitä voit päätellä öljyn tiheydestä? Edellisessä työssä tutustuttiin kiinteiden aineiden tiheyteen. Myös nesteillä on tietty tiheys. Sellaiset toisiinsa sekoittumattomat nesteet, joilla on eri tiheys, asettuvat erilaisiksi kerroksiksi toistensa päälle. Poikkeuksena ovat nesteet, jotka liukenevat toisiinsa; ne eivät muodosta erillisiä kerroksia. Tässä työssä on tarkoitus järjestää erilaisia nesteitä järjestykseen niiden tiheyden mukaan. Työssä tarvitset erilaisia nesteitä sekä korkeareunaisen kapean lasin. Lapset katsovat ja liikuttelevat nesteitä tästä syystä nesteet on hyvä siirtää läpinäkyviin astioihin ja merkitsevät havaintonsa muistiin. Voit auttaa heitä havainnoimaan seuraavin kysymyksin Mikä nesteistä on herkkäliikkeisintä? Mikä nesteistä liikkuu hitaimmin? Mitä muuta eroa nesteillä on? Pyydä seuraavaksi lapsia miettimään aineiden tiheyksiä. Minkä nesteen tiheyden oletat olevan suurin? Minkä nesteen pienin? Mihin järjestykseen laittaisit nesteet pienimmästä tiheydestä suurimpaan? Miksi? Lapset suunnittelevat kysymysten avulla tutkimuksen kulkua ja tekevät oletuksia. Oletuksille eli hypoteeseille pitää kuitenkin olla joku peruste. Muistuta kuitenkin lapsia, että oletukset eivät useinkaan pidä paikkaansa, ja että tämä kuuluu asiaan. Oletuksilla ei haeta oikeita vastauksia, vaan halutaan saada lapset ajattelemaan. Tutkijatkin tekevät hypoteeseja tutkiessaan jotakin asiaa. Hypoteesit voi kirjata monistepohjaan 6. Mikä aine kaadetaan ensin? Miksi? Mikä seuraavaksi? jne. Jos nesteitä on tarpeeksi paljon, työ on paras tehdä pienissä ryhmissä. Muuten työ tehdään opettajan johdolla koko luokan kanssa. Koska aineiden 19

20 mahdollinen sekoittuminen voi vaikuttaa tuloksiin, on tärkeää, että hypoteesien avulla mietitään valmiiksi, mikä aine kaadetaan lasiin ensin. Lasten omista oletuksista voidaan kerätä taululle yhteenveto, jonka mukaan aineet kaadetaan lasiin. Kaada nesteet varovasti lasin reunaa pitkin tai lusikan avulla, etteivät nestekerrokset pääse liukenemaan toisiinsa. Lapset seuraavat nestekerrosten muodostumista ja värittävät monistepohjaan 6 nestekerrosten järjestyksen. Nesteiden nimet on hyvä kirjoittaa piirroksen viereen. Lopuksi tulosta verrataan hypoteesiin, asiasta keskustellaan ja tehdään yleistys. 10 Perunan kelluminen Työn tavoitteena on suolaisen ja makean veden tiheyksien eron havaitseminen. peruna (tai keitetty kananmuna) vettä suolaa astioita lusikka. Lapsista joku on ehkä käynyt uimassa Kuolleessa meressä. Joku on ainakin saattanut nähdä kuvia siitä, kuinka ihmiset kelluvat suolaisessa vedessä. Kuolleen meren suolapitoisuus on 24-26% eli niin suuri, ettei meressä elä kaloja tai kasveja. Suolapitoisuus nostaa meriveden tiheyttä, jolloin se on suurempi kuin ihmisellä ja ihminen kelluu vedessä väkisinkin. Tässä työssä on tarkoitus tutkia perunan avulla, voidaanko suolan avulla nostaa veden tiheyttä. Mitä perunalle tapahtuu, kun sen laittaa veteen? Mitä päättelet perunan tiheydestä? Mitä tapahtuu veden tiheydelle, jos siihen liuottaa suolaa? Miten tutkisit sitä? Lapset saavat mahdollisimman pitkälle itse miettiä tutkimuksen toteutustavan, mutta seuraavista tavoista voi antaa vinkkejä. Vettä voi värjätä esimerkiksi mehutiivisteellä tai elintarvikevärillä, jolloin värjäämättömän suolaveden päälle voi varovasti kaataa esimerkiksi lusikan avulla värjättyä suolatonta vettä, jolloin erilaiset vesikerrokset asettuvat päällekkäin. Sitten peruna lasketaan varovasti veteen ja tutkitaan, mihin kohtaan se asettuu. Toinen tapa on valmistaa suolaliuosta toiseen astiaan ja kokeilla, saadaanko peruna kellumaan. Vertailun vuoksi perunan kellumista voidaan kokeilla puhtaassa vedessä. Huom! Peruna kelluu kylläisessä suolaliuoksessa eli silloin, kun suolaa on vedessä niin paljon, ettei sitä enää liukene siihen vaan osa jää astian pohjalle. Suolaa liukenee kädenlämpöiseen veteen noin 10 tl/1 dl. Tulokset kirjataan/piirretään vihkoon ja niistä keskustellaan. Jos joku ei ole saanut perunaa kellumaan, mietitään yhdessä, miksi näin ei tapahtunut. Jokaisen työn kohdalla täytyy aina miettiä, onko tutkimus ollut luotettava, eli saadaanko sama tulos toistamalla koe useita kertoja, ja onko olemassa tekijöitä, jotka aiheuttaisivat virheellisen tuloksen. 20

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

Hapot hyökkäävät hampaisiin!

Hapot hyökkäävät hampaisiin! Hapot hyökkäävät hampaisiin! Tiedät varmasti, että makean syönti on huonoksi hampaille! Hampailla viihtyvät bakteerit ( hammaspeikot ) rakastavat sokeria ja kaivavat reikiä sitä innokkaammin mitä enemmän

Lisätiedot

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa LUMA-kerho Kokeellista kemiaa Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa Tavoite Tavoitteena on osoittaa oppilaille, että luonnontieteiden opiskelu voi olla muutakin kuin kirjasta

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

Oppilaan tehtävävihko

Oppilaan tehtävävihko maan syvyyksistä Oppilaan tehtävävihko 1 Painovuosi: 2014 Copyright Taloudellinen tiedotustoimisto ry Tekijät: Öljyalan Keskusliitto & Taloudellinen tiedotustoimisto ry Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa. HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19 KYLMÄT ALKUPALAT 18 19 Okroška eli kotikaljakeitto Kuudelle Salaatti 4 suurta keitettyä perunaa 1 avomaankurkku 6 suurta retiisiä 200 g keitettyä kieltä tai keittokinkkua 4 keitettyä munaa nippu tilliä

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5 1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän

Lisätiedot

KOKATAAN KUVILLA RUOKARESEPTEJÄ KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ

KOKATAAN KUVILLA RUOKARESEPTEJÄ KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ KOKATAAN KUVILLA RUOKARESEPTEJÄ KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc., suomennokset Oy Comp-Aid Ltd. Kuvasymboleja ei saa kopioida tai käyttää muussa muodossa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Ympäristöntutkimus 67301

Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimussalkku 67301 Erinomainen uusi opetusmateriaali ympäristön tutkimiseen! Pohjautuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat lähiympäristöön

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet sisältävät tärkkelystä ja kuinka

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA Mausteet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan, niiden makujen ja värien vuoksi. Ruoanlaiton lisäksi mausteita on käytetty luonnonlääkeaineina erilaisten sairauksien hoidossa,

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu yläkoululaisille. Tiedelimun valmistus on alakoululaisia ja yläkoululaisia varten suunniteltu vierailu työ.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Laxabon. Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja. Suomi

Laxabon. Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja. Suomi Laxabon Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja Suomi Laxabon kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja Vastaukset perustuvat Laxabon-oraaliliuosjauheen pakkausselosteeseen, päiväys 26.3.2010. Ota

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 Ressun Peruskoulu, Lapinlahdenkatu 10 Kurssin vetäjä : Sirkku Sakane 1. Temaki-sushi (käsin käärityt sushit) / 手 巻 きずし (4~6:lle hengelle)

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri.

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri. Focaccia (italialainen peltileipä) Focaccia on yksi omista suosikeistani, se on edullista ja helppoa valmistaa, eikä siihen tarvita voita tai leikkelettä päälle vaan se on valmista sellaisenaan. Focaccialla

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio 1.JOHDANTO Aihepiirin tavoitteena on valmistaa esine, joka liittyy ilmaan ja entämiseen ja jossa on jokin pienen

Lisätiedot

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Metalli KYLLÄ metalliset purkit ja tölkit, kuivat maalipurkit tölkkien kannet, korkit einesten alumiinivuoat lämpö- ja ulkokynttilöiden

Lisätiedot

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste 8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 21 - Audio - osa 1. paperikassi paperikassi, ostoskassi

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 21 - Audio - osa 1. paperikassi paperikassi, ostoskassi Oppitunti 21 - Audio - osa 1 1 paperikassi paperikassi, ostoskassi kaksi ostoskassia ostoskärry monta ostoskärryä ostoskori Ostoskori on tyhjä. Ostoskorissa ei ole mitään. laatikko Laatikko on tyhjä. Laatikossa

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

Tietokilpailu 2016 VASTAUKSET. pisteet yhteensä / 80 pistettä

Tietokilpailu 2016 VASTAUKSET. pisteet yhteensä / 80 pistettä Tietokilpailu 2016 VASTAUKSET pisteet yhteensä / 80 pistettä 1 Valitse oikea väittämä 1 Jätteiden määrää voi vähentää a ostamalla enemmän b ostamalla ulkomailta c ostamalla vähemmän Ympyröi yksi oikea

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta

Lisätiedot

Suomi. lihamylly. makkaran valmistuslaite. lihamyllyn kokoaminen. makkkaran valmistuslaitteen käyttö. lihamyllyn käyttö

Suomi. lihamylly. makkaran valmistuslaite. lihamyllyn kokoaminen. makkkaran valmistuslaitteen käyttö. lihamyllyn käyttö A950 i h g j f d e a b c k l m 11 10 n o 13 12 16 14 15 Suomi Ennen ohjeiden lukemista taita etusivu auki kuvien esiinsaamiseksi ennen ensimmäistä käyttökertaa Pese osat: katso kohdasta 'perushuolto'.

Lisätiedot

perustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat

perustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat Harjoitus 12: INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN KERTAUS Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuuksien ja suhteiden kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja palikkatehtäviä

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

HEDELMÄKAKKU VINKKI! 3 4 rkl rommia, viskiä tai konjakkia (baarikaapin pullonpohjat kelpaavat hyvin)

HEDELMÄKAKKU VINKKI! 3 4 rkl rommia, viskiä tai konjakkia (baarikaapin pullonpohjat kelpaavat hyvin) HERKUT HEDELMÄKAKKU 6 dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta 4 dl vettä 180 g voita tai maidotonta margariinia 4 dl sokeria 180 g kuivattuja aprikooseja pilkottuina 3 munaa 375 g rusinoita 125 g coctailkirsikoita

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

Metsän taikaa luontopolkureppu

Metsän taikaa luontopolkureppu Metsän taikaa luontopolkureppu Kohderyhmä 0.-3. luokka Tämä reppu sisältää kahden tunnin metsäaiheisen retkiohjelman ohjeen sekä tarvittavat välineet omatoimiselle luontoretkelle. Reppua saa lainata päiväksi

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Turvallisemmat vaihtoehdot vaarallisille kotitaloustuotteille

Turvallisemmat vaihtoehdot vaarallisille kotitaloustuotteille Turvallisemmat vaihtoehdot vaarallisille kotitaloustuotteille Turvallisempi vaihtoehto -miksi? Vaarallisten kotitaloustuotteiden riskit (video) Käytä turvallisinta tuotetta Lue tuoteselosteet Käytä hajuttomia

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS 1. Alkupohdintaa Tällä kerralla perehdytään yksinkertaisiin rikostutkimusmenetelmiin. Tehtävät liittyvät rikospaikalta löytyvän todistusaineiston

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA Keskellä on yksi leikkijä ilman omaa pesää. Ilman omaa pesää oleva leikkijä huutaa: Puu palaa, pakko vaihtaa!. Pesissä olevat leikkijät vaihtavat

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

WAD-518 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM

WAD-518 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM WAD-518 WAFFLE MAKER NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM KÄYTTÖOHJE WAD-518 VOHVELIRAUTA FIN Wilfa WAD-518 -vohvelirauta on vohvelirautasarja,

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Taso: Peruskoulun vuosiluokat 1-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa voi hyödyntää:

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA Kaasukromatografia on menetelmä, jolla voidaan tutkia haihtuvia, orgaanisia yhdisteitä. Näyte syötetään tavallisesti ruiskulla injektoriin, jossa se höyrystyy ja sekoittuu inerttiin

Lisätiedot

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö Kertomustaulut Johdanto Tämä peli luotiin puheen ja kielen häiriöistä kärsiville lapsille, jotka tarvitsivat apua tarinankerronnassa, kun he esimerkiksi halusivat kuvailla luokkaretken tapahtumia. Kertomustaulut-peli

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Kahvihammasta kolottaa

Kahvihammasta kolottaa Kahvihammasta kolottaa Tumma suklaa ja appelsiini ne yhteen sopii ja niin sopii myös pähkinäinen kolumbialainen kahvi. Makuyhdistelmä suorastaan kaipaa kolumbialaisen kahvin pehmeyttä ja hienoista hedelmäisyyttä.

Lisätiedot

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä 2 Fazer Puikula -ruisleipää 500 g kypsää porkkanaa, soseena (5 dl) 1 dl creme bonjour -tuorejuustoa, valkosipulilla maustettua tuoretta rakuunaa suolaa ja mustapippuria

Lisätiedot

PYYKKIPÄIVÄ LAPSIPERHEESSÄ Hanna Pikkarainen

PYYKKIPÄIVÄ LAPSIPERHEESSÄ Hanna Pikkarainen PYYKKIPÄIVÄ LAPSIPERHEESSÄ Hanna Pikkarainen LAPSIPERHEESSÄ PESTÄÄN PYYKKIÄ USEIN Esityksestä saat vinkkejä, miten saat vauvan pyykin puhtaaksi voit toimia vastuullisesti ja ekologisesti. HARKITSE Tee

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder Media on muutakin kun vain tutut televisio ja sanomalehti. Mediakasvatuksessa tulisi ottaa huomioon myös tietokonepelit, mainonta monissa eri muodoissa, keskustelupalstat

Lisätiedot

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja.

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Saara Norman 2013 Alkuvalmistelut: vyyhteäminen Puretus 1. Elintarvikkeilla värjääminen Kahvi ja tee Sipuli Kurkuma 2. Elintarvikevärit

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö.

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö. AURINKOUUNI Tavoite: Tutustutaan aurinkoon uusiutuvana energianlähteenä askartelemalla yksinkertainen aurinkouuni. Havainnollistetaan oppilaille kasvihuoneilmiötä. Tehtävä: Oppilaat jaetaan useaan ryhmään

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

Ilman vettä ei ole elämää

Ilman vettä ei ole elämää Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

WA-1 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM

WA-1 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM WA-1 WAFFLE MAKER NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM KÄYTTÖOHJE WA-1 VOHVELIRAUTA FIN TÄRKEITÄ TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSIÄ Sähkölaitteita

Lisätiedot

1A Ötököiden kerääminen

1A Ötököiden kerääminen 1A Ötököiden kerääminen Paikka: Koulun piha. Kerro oppilaille rajat, missä alueella saa liikkua. Aika: 15 minuuttia Tarvikkeet: Ota keskusrastilta: pilttipurkki jokaiselle litoposterpaperi A1 ryhmittäin

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot