Jonna Pesonen PEREHDYTYSKANSIO PERHEPÄIVÄHOIDON VARAHOITOYKSIKKÖÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jonna Pesonen PEREHDYTYSKANSIO PERHEPÄIVÄHOIDON VARAHOITOYKSIKKÖÖN"

Transkriptio

1 1 Jonna Pesonen PEREHDYTYSKANSIO PERHEPÄIVÄHOIDON VARAHOITOYKSIKKÖÖN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieskan yksikkö Kevät 2008 Koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Työn nimi Perehdytyskansio perhepäivähoidon varahoitoyksikköön Työn ohjaaja Raija Ylitalo Kokko Työelämäohjaaja Sirpa Pitkänen ja Tarja Vuorela Tekijä/tekijät Jonna Pesonen Sivumäärä 28 Opinnäytetyöni aiheena oli perehdytyskansion valmistaminen Kuusamon kaupungin perhepäivähoidon varahoitoyksikköön. Työni tavoitteena oli koota uusien työntekijöiden tarpeita vastaava perehdytyskansio, jonka avulla työntekijä kykenee toimimaan mahdollisimman pian itsenäisesti ja tehokkaasti työtehtävissään. Teoriaosuudessa käsittelin työhön perehdyttämisen lisäksi varhaiskasvatusta sekä aikuisten merkitystä päivähoidossa. Asiasanat Työhön perehdytys, varhaiskasvatus

3 3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNI VERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska unit Degree programme Date spring 2008 Author Jonna Pesonen Degree programme of social services Name of thesis Orientation folder for temporary day care of family day care Instructor Raija Ylitalo Kokko Pages 28 Supervisor Sirpa Pitkänen and Tarja Vuorela The topic of this thesis was to create an orientation folder for temporary day care of family day care of Kuusamo city. The goal was to compile an orientation folder which meets the needs of new employees and helps employees to start working independently and efficiently as soon as possible. In addition to familiarising with work the theory part deals with early upbringing and the importance of adults in day care. Key words Familiarising with work, Early upbringing

4 4 Esipuhe Tein opinnäytetyöni työelämään, Kuusamon kaupungin päivähoitoon. Yhteistyökumppaninani toimi työelämästä Kuusamon kaupungin päivähoidon ohjaaja Sirpa Pitkänen sekä perhepäivähoidon ohjaaja Tarja Vuorela. He ovat olleet suurena apuna työni tekemisessä, tarkastelleet sitä kriittisesti sekä antaneet näkökulmia perehdytyskansion tekemiseen. Haluan kiittää myös opinnäytetyöni ohjaajaa, Raija Ylitalo Kokkoa joka on antanut kallisarvoista aikaansa ja ohjannut opinnäytetyöni etenemistä.

5 5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO 1 2 AIKAISEMMAT OPINNÄYTETYÖT 3 3 PROJEKTIN RAPORTOINTI JA TOTEUTUS Kuusamon päivähoitopalvelut Perhepäivähoidon varahoitoyksikkö Esisuunnittelu Työn vaiheet Tutkimusongelma Tavoitteiden laadinta Projektin lopputulos 8 4 PEREHDYTTÄMINEN Kuka perehdyttää Varahoitoyksikköön perehdyttäminen Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Perehdyttämistä ohjaavat lait ja asetukset 15 5 VARHAISKASVATUSPALVELUT SUOMESSA Mitä tarkoittaa varhaiskasvatuspalvelut Päivähoidon määrittelyä ja taustaa Ryhmäperhepäivähoito Tavoitteet päivähoidossa Laadukas päivähoito 18 6 AIKUISTEN MERKITYS PÄIVÄHOIDOSSA Uusi päivähoito Lapsen ja aikuisen suhde Tärkeät aikuiset 21 7 POHDINTA 23 LÄHTEET LIITTEET

6 6 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle on toisena vaihtoehtona toiminnallinen opinnäytetyö. Se voi olla esimerkiksi ammatilliseen käytäntöön suunniteltu ohje tai opastus, kuten perehdyttämisopas, ympäristöohjelma tai turvallisuusohjeistus. Se voi olla myös jonkin tapahtuman toteuttaminen. Toteutustapana voi olla näyttely, tapahtuma, kotisivut, cd rom, portfolio, opas, vihko, kansio tai kirja. Toiminnallisessa opinnäytetyössä yhdistyvät käytännön toteutus ja sen raportointi. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.) Toiminnallisen opinnäytetyöni aiheena on perehdytyskansio (LIITE 1) Kuusamon kaupungin perhepäivähoidon varahoitoyksikköön. Työ toteutettiin yhdessä Kuusamon kaupungin päivähoidon ja perhepäivähoidon ohjaajien kanssa. Työ sai alkunsa keväällä 2007, kun aloin miettiä opinnäytetyöni aihetta. Koin, että haluan tehdä käytännöllisen opinnäytetyön, enkä niinkään tutkimustyötä. Mieleeni tuli perehdytyskansio, joten otin yhteyttä Kuusamon kaupungin päivähoidonohjaajaan, jolta sain luvan perehdytyskansion tekemiseen entiseen kesätyöpaikkaani, perhepäivähoidon varahoitoyksikköön. Perhepäivähoidon varahoitoyksikkö on perustettu kesällä 2005 vastaamaan kaupungin perhepäivähoitajien loma aikana syntyneeseen päivähoidon tarpeeseen. Varahoitoyksikkö toimii Lapinväylän päiväkodin tiloissa kesäisin noin 5 viikon ajan. Lasten hoidosta ja toiminnasta vastaavat kaupungin kulloinkin palkkaamat lähihoitajat, perhepäivähoitajat ja lastenhoitajat. Näiden työntekijöiden tarpeeseen syntyi ajatus perehdytyskansiosta, jotta he saisivat mahdollisimman pian käsityksen varahoitoyksikön toiminnasta, toimintatavoista ja työtehtävistä.

7 7 Opinnäytetyöni tavoitteena oli omaa kokemusta ja teoriaa apuna käyttäen koota työntekijöiden tarpeita vastaava perehdytyskansio perhepäivähoidon varahoitoyksikköön. Perehdytyksen avulla työntekijä kykenee toimimaan mahdollisimman pian itsenäisesti ja tehokkaasti työtehtävissään. Teoriaosuudessa käsittelen varhaiskasvatusta, ryhmäperhepäivähoitoa sekä aikuisen merkitystä lapselle päivähoidossa ja hänen luomaa turvallisuuden tunnetta. Selvitän myös, mikä on perehdyttämisen merkitys työntekijälle ja mitä velvollisuuksia siihen sisältyy esimiehen osalta.

8 8 2 AIKAISEMMAT OPINNÄYTETYÖT Selvitin kirjastoista sekä internetistä, onko oman työni kaltaisia opinnäytetöitä tehty aiemmin. Ensimmäisenä selvitin Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Ylivieskan yksikön sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyöt. Varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon liittyviä opinnäytetöitä löytyi useita, mutta erityisesti siellä oli yksi työ, joka oli melko lähellä omaa työtäni. Tämä oli Satu Hietasarkan opinnäytetyö Näin meillä Nokelassa Tietopaketti Nokelan päiväkodin lasten vanhemmille. Kyseinen työ oli tehty informaation antamisen näkökulmasta lähinnä lasten vanhemmille, mutta sen oli tarkoitus palvella myös työntekijöitä, sijaisia ja työharjoittelijoita. Tietopaketin tarkoituksena oli vastata myös vanhempien kasvavaan mielenkiintoon päiväkotien toimintatavoista ja periaatteista. (Hietasarka, 2004.) Toiminnallisia opinnäytetöitä oli tehty Ylivieskan yksikön sosiaalialan koulutusohjelmassakin muutamia, kuten Jaana Jylängin toteuttama ELLI päivä, elämyksellinen liikuntapäivä kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille. Toteutustapa on hänen aiheessaan tosin aivan eri kuin itselläni. (Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä.) Laajentaessani hakua Kokkolan sosiaalialan koulutusohjelmaan, löytyi sieltä Anne Buddaksen tekemä opinnäytetyö Hyvinvoiva lapsi, perhepäivähoitajien kasvatusnäkemyksiä. Tämä oli sinänsä aika yllättävä tulos, sillä perhepäivähoidosta kertovia tutkimuksia on tehty kovin vähän. Tämäkään työ ei kuitenkaan vastannut omaa työtäni, sillä keskityn työssäni pääasiassa

9 9 perhepäivähoidon varahoitoyksikköön, eikä sellaisia ole tietääkseni muualla Suomessa. (Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä.) Perehdyttämisestä kertovan opinnäytetyön löysin Diakonia ammattikorkeakoulun Helsingin yksikön diakonisen sosiaali, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelmasta. Arttu Liikalan tekemä Perehdytyskansion tuottaminen perhekeskus Villa Familiariksen päiväkotiin koskettaa omaa työtäni läheltä. Liikala käsittelee työssään muun muassa uuden työntekijän perehdyttämistä päiväkodissa. Työ eroaa omastani siinä, että Villa Familiariksen henkilökunta on monikulttuurista, ja se on jatkuvasti toiminnassa, toisin kuin Kuusamon kaupungin perhepäivähoidon varahoitoyksikkö, joka toimii vain viisi viikkoa vuodessa. (Diakonia ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt.) Sanna Parrila on tehnyt useita kirjoja sekä väitöskirjan perhepäivähoidosta. Väitöskirjassaan Perhepäivähoito osana suomalaista päivähoitojärjestelmää, hän muun muassa tarkasteli perhepäivähoitohenkilöstön ja vanhempien käsityksiä perhepäivähoidosta sekä sen laadusta. Perhepäivähoidon laadun kannalta keskeisenä haasteena vanhemmat ja perhepäivähoidon ohjaajat pitivät hoitajien koulutuksen ja ammatillisuuden kehittämistä, perhepäivähoidon toimintasisältöjen monipuolistamista sekä suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisäämistä. (Parrila 2002.)

10 10 3 PROJEKTIN RAPORTOINTI JA TOTEUTUS 3.1 Kuusamon päivähoitopalvelut Kuusamon kaupungin päivähoidon tehtävänä on tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään järjestämällä vaihtoehtoisia päivähoitopalveluja ja tarjoamalla lapsen kehitystä ja vanhempien kasvatustehtävää tukevaa toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa. (Päivähoidon palvelut.) Kuusamo tarjoaa lasten päivähoitoa kaupungin 7 päiväkodissa, 32 perhepäivähoitajalla sekä 5 yksityisessä päiväkodissa ja muutamilla yksityisillä perhepäivähoitajilla. Esiopetusta annetaan päiväkodeissa ja peruskoulun alaasteilla. (Päivähoidon palvelut.) 3.2 Perhepäivähoidon varahoitoyksikkö Perhepäivähoidon varahoitoyksikkö on kehitetty vuonna 2005 vastaamaan perhepäivähoitajien loma aikana syntyneeseen varahoidon tarpeeseen. Varahoitoyksikkö toimii kesäisin ryhmäperhepäiväkotina noin 5 viikon ajan Lapinväylän päiväkodin tiloissa, jolloin siellä ei ole muuta toimintaa. Lapsiryhmiä ei ole jaettu, vaan kaikenikäiset toimivat yhdessä samoissa tiloissa. Ryhmäperhepäiväkodin henkilökunta koostuu kulloinkin kaupungin palkkaamista lähihoitajista, perhepäivähoitajista, lastenhoitajista ja muista mahdollisista henkilöistä, kuten keittiötyöntekijästä tai siviilipalvelusmiehestä.

11 11 Varahoitoyksikön toiminnan suunnittelun perustana ovat yleiset ohjeet lasten päivähoidosta. Toiminnan suunnittelussa otetaan myös huomioon käytettävissä olevat tilat, lapsiryhmän tarpeet ja henkilöstöresurssit. 3.3 Esisuunnittelu Teimme keväällä 2007 yhteistyösopimuksen Kuusamon kaupungin päivähoidon ohjaajan Sirpa Pitkäsen kanssa. Pidin kaksi palaveria päivähoidonohjaajien Sirpa Pitkäsen ja Tarja Vuorelan kanssa kesällä Mietimme yhdessä, mitä perehdytyskansio sisältäisi ja mistä lähtisin liikkeelle. Työn lähtökohtana oli antaa tärkeää ja tarvittavaa tietoa varahoitoyksikköön tulevalle työntekijälle. Pohjana oli myös ajatus siitä, ettei kaikkea tarvitsisi muistaa ulkoa tai varmistaa ohjaajalta, vaan tietoa löytyisi myös kirjallisena tarpeen tullen paikan päältä, varahoitoyksiköstä. Työn tarkoituksena ei kuitenkaan ole korvata päivähoidonohjaajan antamaa tietoa ja perehdytystä. Perehdytyskansion tarkoituksena on pikemminkin olla osa perehdytyksen tukemista. 3.4 Työn vaiheet Perussuunnittelun toteutin yhteistyössä Kuusamon kaupungin päivähoidonohjaajien kanssa. Heiltä sain lainaan Kuusamon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman sekä perhepäivähoitajien perehdytyskansion. Tekemäni perehdytyskansio sisältää myös oman kokemukseni kautta esille tulleita asioita.

12 12 Varsinaisen työskentelyn aloitin tammikuussa 2008, jolloin valmistin perehdytyskansion. Tämän jälkeen alkoi kirjallisen osuuden työstäminen ja teorian etsiminen, sekä siihen tutustuminen. Kirjallisen työn perustana olivat perehdytyskansiosta esiin nousseet keskeiset teemat, kuten työntekijän perehdyttäminen ja lasten turvallisuus. Lisäksi se sisältää perustietoa yksiköstä ja Kuusamon kaupungin päivähoitopalveluista. Perehdytyskansioon halusin liittää myös toiminnan kannalta oleellisia asioita, kuten ensiapu, toiminta sairaskohtauksissa ja vakuutusyhtiön korvaushakemus. 3.5 Tutkimusongelma Kuusamon kaupungin päiväkodeissa oli vasta päivitetyt perehdytyskansiot ja perhepäivähoidossa vastaavasti oli myös perehdytyskansio, joka annetaan uudelle perhepäivähoitajalle lainaan. Perhepäivähoidon perehdytyskansio sisältää runsaasti asiaa, mutta sitä ei ole päivitetty aikoihin. Perhepäivähoidon varahoitoyksikköön tulija oli pääasiassa päivähoidon ohjaajien antaman informaation sekä Lapinväylän päiväkodin perehdytyskansion varassa. Lapinväylän päiväkodin perehdytyskansio ei ollut varahoitoon riittävä, sillä varahoitoyksikössä oli useita eri työskentelytapoja. Koska varahoitoyksikkö oli vasta perustettu, toimenkuvaansa hakeva yksikkö, ei siellä ollut vielä vakiintuneita toimintakäytäntöjä, vaan kunkin kesän varahoitoyksikön työntekijät kehittivät ne itse.

13 Tavoitteiden laadinta Työn tavoitteena oli valmistaa uusien työntekijöiden tarpeita vastaava informaatiopaketti. Työssä oli otettava huomioon, että varahoitoyksikkö on vasta perustettu, toimintamuotoaan hakeva ja tilapäinen yksikkö, jossa ei myöskään ole vakituista henkilökuntaa. Toteutuksessa tuli siis ottaa huomioon perehdytyskansion muunneltavuus. Tästä syystä siinä ei ole kuvia eikä värejä, jotta ulkoasu pysyisi muutoksienkin jälkeen yhtenäisenä. Kansiotaskut helpottavat työn muunneltavuutta. Tavoitteenani oli saada perehdytyskansio valmiiksi syksyllä 2007 ja teoriaosuus valmiiksi loppusyksystä Projektin lopputulos Suunnittelemani aikataulu petti hieman, joten perehdytyskansio valmistui tammikuussa 2008 ja raporttiosuus maaliskuussa Perehdytyskansio sisältää työpaikan ja yksikön toiminnan esittelyä, työntekijöiden tehtäväkuvia sekä käytännön toimiin tarvittavaa tietoa kuten viestintä, siisteys, riskikohdat ja toiminta hätätilanteissa. Perehdytyskansio on yksivärinen, ja jokainen sivu on muovitaskussa, jotta kansiota olisi jatkossa helppo päivittää. Kappaleet ovat enimmäkseen lyhyitä, ja asiat on pyritty kuvaamaan lyhyesti, jotta tekstin luettavuus säilyisi ja tieto löytyisi helposti.

14 14 4 PEREHDYTTÄMINEN Perehdyttämisellä autetaan uusia työntekijöitä toimimaan mahdollisimman pian itsenäisesti ja tulemaan työyksikön toimiviksi jäseniksi. Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa ja sen tavat, työpaikan ihmiset, työpaikan turvallisuusohjeet, työnsä sekä siihen liittyvät odotukset. (Lappeenrannan kaupunki 2006.) Organisaatiossa olevasta tehtävästä riippumatta on uusi työntekijä perehdytettävä. Perehdyttämisen luonne vaihtelee henkilön roolin mukaan. On huomioitava myös työntekijän kokemus: nuorella työntekijällä on luonnollisesti kokenutta työntekijää vähemmän valmiuksia haltuunottaa uutta työympäristöään. (Lappeenrannan kaupunki 2006.) Yksi tärkeimmistä työpaikoilla toteutettavista koulutuksista ovat perehdyttäminen ja työnopastus. Merkitys työmotivaatioon, työn tuloksiin, turvallisuuteen ja työyhteisön hyvinvointiin on kiistaton. Perehdytyksessä ja työopastuksessa on kyse monivaiheisesta oppimistapahtumasta, jossa pyrkimyksenä on työn tavoitteiden ja organisaation toiminnan ymmärtäminen, omien vastuualueiden ja velvollisuuksien selkiyttäminen sekä sellaisen työn kokonaiskuvan luominen, että sen varassa voi suoriutua työtehtävistä. (Lepistö 2004, 56.) Vaikka taitavalla työsuorituksella on aina ollut taloudellista, yhteiskunnallista ja henkilökohtaista arvoa, on työn osaaminen ja oppiminen tullut yhä tärkeämmäksi nopeasti muuttuvassa tuotantoelämässä. Uusien ammattien ja useiden erilaisten työtehtävien oppiminen merkitsee työnsä tehokkaasti, luotettavasti ja laadukkaasti suorittavia työntekijöitä. Yksilölle tämä merkitsee ammattitaidon

15 15 kehittämistä ja ylläpitämistä, uusien taitojen oppimista ja sitä kautta työmotivaation säilyttämistä. (Lepistö 2004, 56.) Perehdyttämisen ja työnopastuksen tavoitteena on aikaansaada kattava sisäinen malli työstä. Sisäisellä mallilla tarkoitetaan ihmisen ulkoisesta ympäristöstä rakentamaa sisäistä vastinetta. Se sisältää käsityksiä eri asioiden keskinäisistä suhteista ja niiden kehityksestä, sekä ennusteita ja toimintatapoja. Sisäiset mallit ohjaavat ihmisen kaikkea toimintaa. Sisäisen mallin syntymiseen vaikuttavat kokemuksen myötä karttuvat tiedot, sekä ympäristöä koskevat havainnot ja niiden tulkinnat. Tiedon ja oppimisen lisäksi sisäisiin malleihin vaikuttavat arvot ja tunteet. Sisäinen malli muodostuu osaksi kokemusvarastoa, jonka pohjalta ihminen toimii myöhemmin vastaavissa tilanteissa. (Lepistö 2004, 57.) Sisäisen mallin kehittyminen vaatii työpaikoilla riittävän perusteellista ja yksityiskohtaista opastusta työhön sekä perehdyttämisen työpaikan sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön. Lisäksi se edellyttää tietoa koko yrityksen tai organisaation toiminnan tavoitteista, palautteen antamista sekä mahdollisuutta osallistua suunnitteluun ja päätöksen tekoon. Työotteen tulisi olla sellainen, että jokainen voisi ja haluaisi kehittää omaa työtään. Edellytykset tällaiselle työotteelle ovat olemassa silloin, kun työilmapiiri on kannustava, motivoiva ja rohkaiseva. (Lepistö 2004, 58.) Työelämän muutoksen suunta on ollut jo kauan monimutkaistumaan päin. Organisaatiot kasvavat, ja monet riippuvuudet sekä lainsäädäntö lisääntyvät. Lisäksi tekninen kehitys tekee koneista, laitteista ja laitteistoista aina vain vähemmän itsestään selviä ja näkyviä ihmisille. Mitä enemmän elektroniikka tulee mukaan laitteisiin, sitä enemmän tietoa ja teoreettista sekä käsitteellistä ajattelua näiden laitteiden toiminnan ymmärtäminen ja käsittely vaatii. (Lepistö 2004, 56.)

16 16 Perehdyttämisestä ja työnopastuksesta on hyötyä useille tahoille, jotka kulminoituvat yhteiseksi hyödyksi. Työntekijä hyötyy perehdyttämisestä, sillä epävarmuus ja sen aiheuttama jännitys vähenee, sopeutuminen työyhteisöön helpottuu ja työ on sujuvampaa, kun työ opitaan alusta asti tekemään oikein. Perehdytettävän kyvyt ja osaaminen tulevat paremmin esille, ja hänen mielenkiintonsa ja vastuuntuntonsa työtä kohtaan kasvaa, kun perehdytys hoidetaan hyvin. Tällöin myös ammattitaidon kehittyminen nopeutuu ja laatutavoitteet saavutetaan nopeammin. (Lepistö 2004, ) Esimies hyötyy perehdyttämisestä, sillä tulokas opitaan tuntemaan nopeammin ja paremmin, työongelmien ratkaiseminen helpottuu sekä hyvälle yhteistyöhengelle ja yhteistyölle muodostuu perusta ja esimiehen aikaa säästyy vastaisuudessa. (Lepistö 2004, 57.) Työpaikka hyötyy, sillä työn tulos ja laatu paranevat ja asenne työpaikkaa ja työtä kohtaan muuttuu myönteiseksi. Tällöin myös virheitä, tapaturmia ja onnettomuuksia sattuu vähemmän. Hyvin hoidetun perehdytyksen johdosta poissaolot vähenevät, vaihtuvuus pienenee ja hyvin hoidettu perehdytys parantaa yrityskuvaa. (Lepistö 2004, 57.) Työntekijää tulee tukea uuden roolin oppimisessa ja omaksumisessa. Erityisesti esimiestehtävä edellyttää syvällistä perehdyttämistä. Perehdyttämisessä kannattaa pohtia nimenomaan sitä, mikä auttaa työntekijää menestymään uudessa tehtävässään. Perehdyttämisen rakenteen perussäännöt ovat riittävän kokonaiskuvan antaminen, oikea aikaisuus sekä konkreettisuus. (Lappeenrannan kaupunki 2006.) Hyvään perehdyttämiseen sisältyy 1. Työhönotto

17 17 Työhönoton yhteydessä työhönottaja tai esimies kertoo työn sisällöstä, palvelusuhteen ehdoista ja työyhteisöstä sekä jakaa kirjallista esittely tai muuta aineistoa. (Lepistö 2004, 60.) 2. Vastaanotto ja perehdytyksen käynnistäminen Esimies varaa aikaa uuden henkilön vastaanottamiseen. Ennalta laadittu, yksilölliset tarpeet huomioiva henkilökohtainen perehdyttämisohjelma käydään läpi ja siitä keskustellaan yhdessä tulokkaan kanssa. Perehdyttäminen aloitetaan ja sitä jatketaan tehtäväkohtaisen työnopastuksen rinnalla. (Lepistö 2004, 60.) 3. Tehtäväkohtainen työnopastus Tehtäväkohtaisen työnopastuksen tekee joko esimies tai mentori, joka on saanut riittävän koulutuksen. (Lepistö 2004, 60.) 4. Perehdyttämisen jatkaminen Perehdyttämistä jatketaan töiden opettamisen rinnalla. Kohteena voivat olla muun muassa organisaatio, toimintaympäristö tai talon tavat. (Lepistö 2004, 60.) 5. Työhön perehdyttämisen arviointi ja kehittäminen Arvioinnilla selvitetään, mitä perehdyttämisellä on saatu aikaan ja millaisia mahdollisia jatkotoimia tarvitaan. Kehittäminen edellyttää kyselyjä, yhteistyötä sekä käytännön toimia. (Lepistö 2004, 60.) 4.1 Kuka perehdyttää Esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että uudet työntekijät perehdytetään työpaikkaan ja mahdollisiin tapaturmavaaroihin riittävän hyvin. Esimies voi antaa tämän vastuun jollekin kokeneelle työntekijälle, mutta vastuu on edelleen

18 18 esimiehen. Työsuojeluviranomaiset valvovat työturvallisuuslain noudattamista. Heiltä saa myös ohjeita ja neuvoja lain tulkinnasta ja oikein soveltamisesta. (Suurnäkki & Kajanne 2001, 22.) Tavallisesti perehdyttämisen suorittavat esimies ja työyhteisö suunnitelman mukaan yhdessä. Usein tulokkaalle nimetään joku kokeneemmista työtovereista mentoriksi, jonka puoleen tulokas voi kysymyksineen kääntyä. Mentorin tehtävänä on opettaa työt, oikeat ja turvalliset työmenetelmät sekä koneiden ja laitteiden käyttö, säätö ja huolto. Esimies voi myös järjestää koulutetun työnopastajan tai yhteisen tutustumispäivän kaikille uusille tulokkaille. (Lepistö 2004, 59.) Ihannetapauksessa organisaatiossa vallitsee vahva yhteisvastuun tunne ja koko työyksikkö osallistuu työntekijän perehdyttämiseen. Tulokkaalla itsellään on myös vastuu perehdyttämisen onnistumisesta. Perehdyttäminen on osa työyksikön johtamista. (Lappeenrannan kaupunki 2006.) Olisi hyvä rakentaa työyksikölle ohjelma perehdyttämisestä, joka viestittäisi olemassaolollaan niin nykyisille kuin tulevillekin työntekijöille työyksikön ammattimaisesta otteesta ja henkilöstöajattelusta. (Lappeenrannan kaupunki 2006.) 4.2 Varahoitoyksikköön perehdyttäminen Kuusamon kaupungin perhepäivähoidon varahoitoyksikköön perehdyttäminen pohjautuu Kuusamon kaupungin perusturvan perehdytysohjeeseen. Perehdyttäminen aloitetaan alkukeskustelulla. Alkukeskustelussa uudelle työntekijälle selviää oman työnsä toimenkuva ja tarkoitus kokonaisuudessa.

19 19 Työyksikön osalta uudelle työntekijälle selvitetään yksikön tehtävät ja henkilöorganisaatio. Oman työyksikön tapoja ja toimintakäytäntöjä selvitetään. Palvelusuhteen ehdot käydään läpi, sillä se on myös erittäin tärkeä osa perehdyttämistä, jotta työntekijä tietää oikeutensa ja velvollisuutensa. Tutustumiskäynnin aikana työntekijälle esitellään työtoverit ja esitellään lyhyesti heidän tehtävänsä. Perehdyttämisen aikana esitellään työturvallisuuden kannalta erityistä huomiota vaativat koneet, toimitilat, työvälineet yms. (Kallunki 2003.) Mikäli mahdollista, perhepäivähoidon varahoitoyksikössä käytetään mentorointia, jossa kokeneempi työntekijä esimerkiksi Lapinväylän päiväkodista opastaa uuden työntekijän Lapinväylän päiväkodin käytäntöihin ja toimintatapoihin sekä käytännön asioihin joista välttämättä esimiehellä, eli päivähoidon ohjaajalla ei ole tietoa. (Kallunki 2003.) 4.3 Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työsuojelu kuuluu myös perehdyttämiseen ja siihen liittyvistä asioista on oltava kirjallista materiaalia saatavilla. Uudelle työntekijälle on korostettava jokaisen työntekijän omakohtaista vastuuta työturvallisuusmääräyksistä. (Lappeenrannan kaupunki 2006.) Perehdytettäessä työntekijälle on selvitettävä, mitkä tehtävät kuuluvat hänelle. Työntekijä on perehdytettävä tehtävien hoitamiseksi tarvittaviin työvälineisiin, menetelmiin sekä työtä koskeviin ohjeisiin ja sääntöihin. Työntekijälle on selvitettävä vastuukysymykset, jotka kytkeytyvät hänen työtehtäviinsä liittyviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Työntekijälle on osoitettava tietolähteet, joista hän voi itse hankkia tarvitsemiaan tietoja. Häntä on myös rohkaistava kysymään neuvoa epäselviksi jääneissä asioissa. (Lappeenrannan kaupunki 2006.)

20 Perehdyttämistä ohjaavat lait ja asetukset Perehdyttämisestä on säädetty Työturvallisuuslaissa (2002/738), että työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan olosuhteisiin, työ ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön. (14.) Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijää noudattamaan työnantajan määräyksiä ja ohjeita. (18.) Perehdyttämistä sivuavia lakeja ja asetuksia löytyy edellisen lisäksi myös ainakin seuraavista: työterveyshuoltolaki (1383/2001.) asetus työsuojelun valvonnasta (954/73, 17 ja 29.)

21 21 5 VARHAISKASVATUSPALVELUT SUOMESSA 5.1 Mitä tarkoittaa varhaiskasvatuspalvelut Sosiaali, terveys ja opetustoimen hallinnoima kokonaisuus muodostaa pienten lasten ja heidän perheidensä palvelu ja tukijärjestelmän. Monimuotoisuutensa vuoksi se antaa valinnan mahdollisuuksia. (Valtioneuvoston periaatepäätös, 10.) Sen keskeinen toimintakokonaisuus on varhaiskasvatuspalvelut, jotka muodostuvat kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä muusta varhaiskasvatuksellisesta toiminnasta. Muuta varhaiskasvatustoimintaa on esimerkiksi järjestöjen ja seurakuntien kerhotoiminta tai kuntien järjestämä avoin varhaiskasvatustoiminta eri muotoineen. Nämä varhaiskasvatuspalvelut toimivat kokonaisuutena vanhemmuuden ja lasten varhaiskasvatuksen tukena. (Valtioneuvoston periaatepäätös, 10.) Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka sekä lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Päivähoidon keskeinen tehtävä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. (Valtioneuvoston periaatepäätös, 12.) Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 11.)

22 Päivähoidon määrittelyä ja taustaa Päivähoidon määrittely perustuu lasten päivähoidosta annettuun lakiin. Sen mukaan lasten päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. (Laki lasten päivähoidosta 36/1973.) Lasten päivähoidon toteuttamisen tavat ja toimintamuodot ovat ajan myötä monipuolistuneet ja kehittyneet. Lasten päivähoitoa järjestetään koko tai osapäiväisenä päivähoitona. Perhepäivähoitoa on laajennettu perinteisestä esimerkiksi kolmiperhepäivähoitoon ja ryhmäperhepäivähoitoon. Kotona olevien pienten lasten vanhempien sosiaalisesta kanssakäymisestä, kasvatuskeskusteluista ja lasten kanssakäymisestä on esimerkkinä avoin päiväkotitoiminta. (Varhaiskasvatustyöryhmän muistio.) Päivähoito on lasten ja perheiden palvelu, jonka järjestäminen kuuluu kunnalle. Päivähoitoa voidaan järjestää joko kunnan tai yksityisen tarjoamana. Lasten ja perheiden tarpeet ovat sidoksissa päivähoidon toimintamuotoihin ja niiden järjestämiseen. (Varhaiskasvatustyöryhmän muistio.) 5.3 Ryhmäperhepäivähoito Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (490/1990) mukaan perhepäiväkodissa voi kaksi hoitajaa hoitaa samanaikaisesti enintään kahdeksaa lasta sekä näiden lisäksi osapäiväisesti kahta esiopetuksessa olevaa tai koulunkäynnin aloittanutta lasta. Erityisistä syistä tai paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ryhmäperhepäiväkodissa voi toimia myös kolme hoitajaa, jolloin ryhmään voi kuulua enimmillään 12 kokopäivä ja kolme osapäivälasta. Mikäli

23 23 ryhmäperhepäiväkodissa toimii kolme hoitajaa, on yhdellä heistä oltava ammatillinen kelpoisuus kuten lastenhoitajan tai päivähoitajan tutkinto. (Alho Kivi & Keskinen 2002, 21.) Hoitomuotona ryhmäperhepäiväkoti sijoittuu tavallisen perhepäivähoidon ja päiväkotihoidon välimaastoon. Kunta varaa, varustaa ja ylläpitää ryhmäperhepäiväkodin tilat. (Alho Kivi & Keskinen 2002, 21.) 5.4 Tavoitteet päivähoidossa Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenmukaista toteuttamista koko maassa, ohjata sisällöllistä kehittämistä ja luoda edellytyksiä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle. Tavoitteina on myös lisätä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietoutta, moniammatillista yhteistyötä sekä vanhempien osallisuutta lapsiensa varhaiskasvatuksen palveluissa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 7.) Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaisi lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden, tarvitaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, eli kasvatuskumppanuutta. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 11.) 5.5 Laadukas päivähoito Lasten päivähoidon yleistilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat myös päivähoitoon. Päivähoitoa järjestetään kattavasti,

24 24 henkilöstö on koulutettua ja tilat ovat pääsääntöisesti hyviä. Huolenaiheina ovat muun muassa lapsiryhmien suuruus ja henkilöstön riittävyys suhteessa lasten määrään. Sijaisjärjestelyt eivät ole riittäviä, ja henkilöstömitoituksen toimivuudessa on puutteita. Lapsiryhmät ovat päiväkodeissa usein suuria ja henkilöstön ja lasten vaihtuvuus lisää levottomuutta. (Valtioneuvoston periaatepäätös, 14.) Lapsen suotuisan kehityksen turvaa rauhallinen, terveellinen sekä kehitystä ja oppimista tukeva kasvuympäristö. Päivähoidossa tähän pyritään vaikuttamalla toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä niin aikuisten ja lasten kuin myös lasten keskinäisten ihmissuhteiden jatkuvuuteen. (Valtioneuvoston periaatepäätös, 14.)

25 25 6 AIKUISTEN MERKITYS PÄIVÄHOIDOSSA 6.1 Uusi päivähoito Kun lapsi aloittaa päivähoidon, hän kokee päiväkodin ensisijaisesti vieraana ympäristönä. Tällöin aktivoituvat turvallisuuden tarve ja turvallisuusobjektien etsintä. Kun lapsi oppii, että perhepiiriin kuuluvat turvallisuusobjektit eivät ole käytettävissä päiväkodissa olon aikana, hän alkaa vähitellen etsiä turvaa päiväkodissa saatavilla olevista aikuisista ja pyrkii hakeutumaan heidän seuraan. Mikäli hoitajat vastaavat lapsen turvallisuuden tarpeeseen, lapsi oppii käyttämään päiväkodin henkilökuntaa turvallisuusobjektina. (Lahikainen & Rusanen 1991, 29.) Lapsi on aktiivinen ja kiinnostunut päiväkodin tarjoamasta virikeympäristöstä ja muista lapsista siinä määrin kuin hänen turvallisuuden tunteensa päivähoidon aikana on taattu. Lapsen omatoimisuus lisääntyy sitä mukaa, kun hän oppii tuntemaan päiväkotiin kuuluvat ihmiset. (Lahikainen & Rusanen 1991, ) 6.2 Lapsen ja aikuisen suhde Lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välisen suhteen peruselementti on lapsen riippuvuus aikuisista oman ruumiillisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Kun lapsen hoitaja onnistuu tyydyttämään riittävästi lapsen tarpeita sekä tyynnyttämään hänet, muodostuu lapselle myönteisiä minäkuvia itsestään ja hoitajastaan. Vastaavasti huonot kokemukset hoitavista aikuisista muuttuu kielteisiksi mielikuviksi. Nämä mielikuvat ohjaavat lapsen toimintaa uusissa todellisissa vuorovaikutustilanteissa niin uusien, kuin tuttujenkin ihmisten kanssa. Tarvitessaan apua tai tuntiessaan turvattomuutta lapsi lähestyy

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON Perhepäivähoito tarjoaa kodinomaista, joustavaa ja yksilöllistä päivähoitoa hoitajan kotona. Selänteen alueella työskentelee noin 40 perhepäivähoitajaa. Hoitoryhmään voidaan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

PEREHDYTTÄMINEN - YLEISOHJE PEREHDYTTÄJÄLLE

PEREHDYTTÄMINEN - YLEISOHJE PEREHDYTTÄJÄLLE PEREHDYTTÄMINEN - YLEISOHJE PEREHDYTTÄJÄLLE Lappeenrannan kaupunki Henkilöstöasiat 01.06.2006 Sisällys Opasta kertaa tarkista oppiminen!... 3 Perehdyttämisen merkitys... 4 Perehdyttämisen sisältö... 4

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, enintään neljän kokopäiväisen ja yhden osapäiväisen hoitolapsen turvallisessa pienryhmässä.

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa PALTAMON KUNTA 1 (4) Sivistyspalvelut / Lasten päivähoito LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa LAPSEN NIMI Syntymäaika Osoite Hoitopaikka ÄITI / HUOLTAJA

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS

HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS Yhteystiedot Lahnaniemen ryhmis Lahnaniementie 67 52510 Hietanen p. 050-592 4691 o. 040-162 7650 (iltapvryhm) ryhmis.lahnaniemi@hirvensalmi.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Numero löytyy myös omalta hoitajalta ja eteisen ilmoitustaululta.

Numero löytyy myös omalta hoitajalta ja eteisen ilmoitustaululta. VARAHOIDON YHTEYSTIEDOT: puhelin: 050-5627822 osoite: Ketomaantie 19 Numero löytyy myös omalta hoitajalta ja eteisen ilmoitustaululta. Kun oma hoitaja on poissa töistä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Te r vetuloa. Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo

Te r vetuloa. Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo Te r vetuloa Palometsän päiväkotiin! Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo T u l e m u k a a n Tervetuloa Palometsän päiväkotiin niin tutut kuin uudetkin perheet! Palometsän päiväkodissa on viisi

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: ARVOT SUHTEESSA LAPSIIN - turvallisuus o rajat - rakkaus, lämpö ja välittäminen - oikeus lapsuuteen - mahdollisuus uuden oppimiseen o oikeus esiopetukseen o oikeus

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma

KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma Tominta-ajatus ja tavoitteet Tavoitteena on tukea erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempia heidän kasvatustyössään sekä mahdollistaa vanhempien

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon valvonta (ja ohjaus)

Yksityisen perhepäivähoidon valvonta (ja ohjaus) Yksityisen perhepäivähoidon valvonta (ja ohjaus) Oulussa Omassa kodissaan työskenteleviä yksityisiä perhepäivähoitajia 95 (kunnallisia hoitajia 120) Työsopimussuhteisia (yksityisen hoidon tuella palkattuja)

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Ryhmäperhepäivähoitokodissa hoidetaan samanaikaisesti 12 alle kouluikäistä kokopäiväistä lasta ja siellä työskentelee 3 ryhmäperhepäivähoitajaa.

Ryhmäperhepäivähoitokodissa hoidetaan samanaikaisesti 12 alle kouluikäistä kokopäiväistä lasta ja siellä työskentelee 3 ryhmäperhepäivähoitajaa. HYVÄT PERHEPÄIVÄHOITOLASTEN VANHEMMAT Lapsenne on saanut perhepäivähoitopaikan. Perhepäivähoito tarjoaa pienelle lapsiryhmälle kodinomaisen hoitomuodon. Perhepäiväkodin tarkoituksena on antaa turvallista

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU Voimavarana luonto - kasvuvoimana sijainti LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU Lapsen nimi: _ Syntymäaika: _ LAPSEN VASUN SISÄLTÖ ALKUSANAT LAPSEN OMAT SIVUT PÄIVITT ÄISTOIMINNOT LEIKIT JA SOSIAALISET

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

KUIVANIEMEN KOULUN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KUIVANIEMEN KOULUN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA SISALTÖ 1 Toiminnan tavoitteet ja laajuus 2 Toiminnan järjestämisen periaatteet 3 Hakeminen 4 Maksut 5 Tilat 6 Henkilöstö 7 Sisältö 8 Yhteistyö ö 8.1. Yhteistyö kotien kanssa 8.2. Yhteistyö koulun kanssa

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti Tiedote Perhepäivähoitoon 2009-2010 Perhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan kotona. Perhepäivähoitajalla voi olla

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA Ryhmäperhepäiväkoti Pajunkissa Pajulantie 9 as 3 51420 Harjumaa P.044-7944973 PAJUNKISSA Pajunkissa sijaitsee Harjumaassa haja-asutusalueella. Toimimme rivitaloasunnossa.

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA Ranua varhaiskasvatus 1 LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA Nimi Syntymäaika Hoitopaikka Päiväys Mahdollinen varahoitopaikka Ranua varhaiskasvatus 2 YHTEYSTIEDOT Lapsen yhteystiedot Nimi henkilötunnus

Lisätiedot