LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LUONNOS Sivu 1 (16) Liikennepolitiikan osasto Tulevaisuuden muutostekijät liikenteessä s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LUONNOS Sivu 1 (16) Liikennepolitiikan osasto 1.12.2005. Tulevaisuuden muutostekijät liikenteessä s."

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LUONNOS Sivu 1 (16) Liikennepolitiikan osasto Liikenne 2030 Taustamateriaali Tulevaisuuden muutostekijät liikenteessä s.2 Liikennejärjestelmän asiakkaat s.8 Liikennepolitiikan toimenpiteet ja vaikuttajat s.15

2 TULEVAISUUDEN MUUTOSTEKIJÄT LIIKENTEESSÄ 1 MEGATRENDIT JA ANTITRENDIT Toimintaympäristön tulevaisuutta luodattaessa tunnistetaan seuraavia megatrendejä ja niiden vastavoimia: Politiikka. Päätöksenteon ja inhimillisen vuorovaikutuksen kansainvälistyminen todennäköisesti jatkuu, vaikka antiglobalisaatiovoimia ja taloudellista protektionismia esiintyykin. Turvallisuuden arvostus jatkuvasti kasvaa, samalla kun terrorismin ja muun turvattomuuden uhat tuntuvat jatkuvasti lisääntyvän. Päätösvalta monissa asioissa siirtyy enenevässä määrin Euroopan laajuisille tai kansainvälisille yhteistöille ja yrityksille. Vastavoimina paikallinen osallistuminen ja päätöksentekoon vaikuttaminen vahvistuvat. Talous. Talouselämän kansainvälistyminen jatkuu teknologian kehityksen ja pääoman liikkumisen vapaudessa, vaikka esimerkiksi työttömyyden ja köyhyyden leviäminen kehitystä jarruttavatkin. Taloudellinen kasvu jatkuu vahvana, vaikka satunnaisia merkkejä antimaterialismista ja taloudellisen kasvun hyödyllisyyden kyseenalaistamisesta onkin nähtävissä. Kotitalouksien varallisuus näyttää myös keskimäärin kasvavan, joskin tuloerojen kasvu on myös ilmeinen kehityssuunta. Energiankulutuksen kasvu on maailman laajuudessa suurta, ja öljyn hinnan sekä myös sen niukkuuden kasvu vääjäämätöntä. Uusien energiaratkaisujen löytyminen käy entistä todennäköisemmäksi. Logistiset toiminnot kansainvälistyvät ja tavaravirrat keskittyvät suurille globaaleille toimijoille. Tuotannon arvo kokonaisuutena kasvaa, mutta jalostus ja palvelut lisäävät selvästi osuuttaan. Tuotanto keskittyy suurille kaupunkiseuduille. Suomen lähialueiden, erityisesti Venäjällä Pietarin ja Barentsin alueiden, sekä Baltian ja muiden Itä- Euroopan maiden kehittyminen on tulevaisuudessa nopeaa. Väestö. Suomessa väestön on arvioitu keskittyvän vielä nykyistä voimakkaammin suurille kaupunkiseuduille. Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa työikäinen väestö vähenee ja keski-ikä nousee kasvukeskuksia nopeammin. Kasvukeskuksiin suuntautuvan muuttoliikkeen vastavoimana on muuttoliike pois kaupungeista. Sen ei kuitenkaan arvella nousevan kovin merkittäväksi. Samalla kun väestö valtakunnallisesti keskittyy, näyttää asutus kaupunkiseuduille hajaantuvan. Ikääntyneiden määrä ja heidän väestöosuutensa kasvaa, ellei Suomen siirtolaispolitiikassa tapahdu jotain mullistavaa. Tekniikka. Tieto- ja viestintätekniikka kehittyy nopeasti ja niiden sovellukset ovat käytössä kaikilla elämän alueilla. Tiedonsiirron kustannustaso laskee ja erilaisia tietopalveluita käytetään yleisesti sekä kotona ja työssä että matkaa tehdessä. Liikennejärjestelmä muuttuu entistä riippuvaisemmaksi tekniikasta, joten tietoturvan ja toimivuuden takaaminen muodostuvat entistä tärkeämmäksi. Mahdollisena teknisen kehityksen ovat alituisen teknisen kehityksen ja muutoksen vastustaminen tai teknologian suuret hinnannousut. Ympäristö. Taloudellinen kasvu kuluttaa luonnonvaroja ja tuo mukanaan ympäristöongelmia, joiden ratkaiseminen on hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan merkittäviä ympäristöuhkia. Ympäristökysymykset nousevat esiin päästönormeina, uusina verolakeina, kansainvälisinä 2

3 sopimuksina, energiaratkaisuissa, tuotteiden ja tuotantomenetelmien valinnassa sekä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Vastavoimana tälle kehitykselle on ympäristöasioihin liittyvän välinpitämättömyyden kasvu, joka edelleen pahentaisi ympäristön ongelmia. Arvot ja asenteet. Yksilöllisyyden, kaupallisuuden ja taloudellisen menestymisen arvostus näyttää kasvavan. Vastapainona kuitenkin myös eettisyyden, ekologisuuden ja inhimillisyyden arvostus kasvavat. Työn merkitys vähenee ja vapaa-ajan vastaavasti kasvaa. Jos siihen on varaa. Yleisesti ottaen erot eri tavoin elämään suhtautuvien ihmisten välillä kasvanevat. 2 KESKEISIMMÄT HAASTEET LIIKENNE TYÖN KANNALTA Toimintaympäristön muutokset heittävät liikennejärjestelmälle sekä uhkia että mahdollisuuksia, jotka ovat haasteita liikennejärjestelmän tavoitetilatyöhön. Työssä identifioidut haasteet tavoitealueittain ovat tiivistetysti seuraavat: Kaupunkiseuduilla haasteina on ratkaista kasvavat ruuhkaongelmat kestävällä tavalla, hyödyntää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kasvava kysyntäpotentiaali sekä tarjota enenevälle iäkkäiden määrälle esteetön ja turvallinen liikkumisympäristö. Liikennejärjestelmässä ja yhdyskuntarakenteessa on varauduttava myös mahdolliseen polttoaineiden merkittävään kallistumiseen. Kaupunkiseutujen erilaisuus on samalla otettava huomioon. Haja-asutusalueilla haasteena on liikenne- ja väyläpalveluiden peruspalvelutason turvaaminen kaikille väestöryhmille. Peruspalvelutaso on määriteltävä yhteiskunnan tarjoamille palveluille eri tyyppisillä alueilla. Palveluiden tuottamisessa on haettava kustannustehokkaita menettelytapoja. Myös hajaasutusalueiden erilaisuus on tunnistettava ja otettava huomioon. Pitkämatkaisen henkilöliikenteen haasteena on nostaa väylien ja liikennepalvelujen tasoa tulevaisuuden kasvavaa kysyntää sekä palvelutasovaatimuksia vastaavalle tasolle. Raideliikenteen potentiaalia tulisi pyrkiä hyödyntämään erityisesti keskipitkillä matkoilla. Mökki- ja matkailuliikenteen tarpeet nousevat aiempaa merkityksellisimmiksi. Kansainvälisen henkilöliikenteen haasteena nousee esille kansainvälisen saavutettavuuden ylläpito tai parantaminen tärkeiltä markkina-alueilta valtakunnan eri alueille. Suomen tieverkolla myös tulee liikkumaan entistä enemmän kansainvälistä liikennettä, joka edustaa myös erilaista liikennekulttuuria. Tästä näkökulmasta turvallisuuden takaaminen on yksi haaste. Valtakunnallisessa tavaraliikenteessä haasteena on varautua tiekuljetusten kasvuun kustannustehokkaasti ja turvallisuus huomioon ottaen. Tuotantorakenteen ja logistiikan muutosten suosiessa tiekuljetuksia on yhtenä haasteena säilyttää tai nostaa rautatie- ja vesiliikenteen osuutta vahvoissa kuljetusvirroissa, kuten perusteollisuuden vientikuljetuksissa. Öljyn hinnannousu sekä kiristyvät palvelutaso- ja ympäristövaatimukset haastavat kuljetuksia entistä suurempaa tehokkuuteen ja monipuolisempaa tarjontaan. Jakeluliikenteessä yhtenä haasteena on kuljetusalaa uhkaava työvoimapula. Keskeisiä kysymyksiä ovat ulkomaisten yritysten toiminta Suomen kuljetus- 3

4 markkinoilla sekä sen vaikutukset esimerkiksi liikenneturvallisuuteen, kulkumuotojen työnjako sekä työvoimapulan vaikutukset kuljetusten hinnoitteluun. Jakeluliikenne sinänsä vaikuttaa kaupunkiliikenteen ruuhkaisuuteen ja turvallisuuteen. Kansainvälisessä tavaraliikenteessä haasteena on varautuminen yritysten logistisiin ratkaisuihin, joita tehdään nopealla aikataululla ja globaaleista näkökulmista. Itämeren alueen erityisesti Venäjän suunnan sekä muiden kasvualueiden, liikenneyhteyksien toimivuuden varmistaminen on niin ikään esillä. Transitoliikenteen yhteiskuntataloudellisesti järkevä määrä olisi syytä selvittää ja varmistaa Suomen kilpailukyky näissä puitteissa. Lentorahdin voimakkaaseen kasvuun tulee varautua. Liikenneturvallisuuden haasteena on vastata höltyvään liikennekuriin ja kasvavaan välinpitämättömyyteen liikenteessä. Turvallisuusinnovaatioiden käyttöönottoa ja yleensä ajoneuvokannan uusiutumista olisi edistettävä. Myös kasvaneiden turvallisuusvaatimusten edellyttämiin investointeihin on varauduttava ja liikenteen tietojärjestelmien toimivuus turvattava. Ikääntyneiden kulkijoiden määrän kasvu on haaste liikenneturvallisuudelle esimerkiksi sairaskohtausten, heikentyneen havainnointikyvyn ja rajoittuneen liikkumiskyvyn takia. Myös liikkumisen sosiaalinen turvallisuuden säilyttäminen on tärkeää. Ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Liikenteen hallinnan ja kunnossapidon haasteena on varautua monenlaisiin ääritilanteisiin. Kuljetusten turvallisuuden näkökulmasta haasteena on Itämeren voimakkaasti kasvavien merikuljetusten turvallisuusriskien hallinta. Riskit liittyvät etupäässä ympäristövahinkoihin Riskinhallintaa on kehitettävä mm. liikenteen ohjauksen sekä alusten laatuvaatimusten osalta. Väylien kunnon ja hoidon tason riittävyyden varmistaminen kaikissa toimintaympäristöissä on tärkeää kuljetusten turvallisuudelle. Kuljetusten valvonnan tarpeet lisääntyvät ylipäätään. Hallinnollisina haasteina on muodostaa kansallinen strategia liikenteen hinnoitteluun, verotukseen, infrastruktuurin omistukseen ja yritysten globaaleihin päätöksiin vastaamiseen. Hallinnon rakenteita on pohdittava alueiden kehittämisen, alueidenkäytön suunnittelun ja eri liikennemuotojen suunnittelun integroimiseksi. Kansallisia etuja on jatkuvasti valvottava ylikansallisessa päätöksenteossa, ja Venäjän suuntaan on oltava jatkuvasti hallinnollista yhteistyötä esimerkiksi rajanylitysten sujuvuuden, liikenteen ja kuljetusten turvallisuuden sekä suomalaisten kuljetusyritysten aseman turvaamiseksi. Suomalaisten yritysten tietä Itämeren alueen liikenne- ja väylämarkkinoille on tasoitettava. Liikenteeseen ja väylänpitoon liittyvät innovaatiot on otettava käyttöön nykyistä nopeammin; kokeilemisen ja pilotoinnin kulttuuria olisi edistettävä. Hallinnollisena haasteena on myös uudistaa polttoaineiden ja liikkumisen verotusta ja hinnoittelua siten, että se suosii energiatehokkaita liikkumismuotoja ja polttoaineita. 4

5 3 VAIKUTUKSET IHMISTEN LIIKKUMISEEN Suuri merkitys Vähäisempi merkitys Todennäköinen kehityssuunta Taloudellinen vuorovaikutus ja vaihto kasvavat Muuttoliike kasvaville kaupunkiseuduille ja taajamiin jatkuu voimakkaana Kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne hajautuu Ikääntyneiden liikkujien määrä kasvaa Haja-asutusalueiden väestö vähenee ja palvelut keskitetään taajamiin Öljyn hinta nousee Perhekoko pienenee, elämäntavat pirstaloituvat Matkailu lisääntyy Vapaa-ajantoimintojen luonne muuttuu Vuorovaikutus Venäjän ja erityisesti Pietarin alueen suuntaan kasvaa Tekniikka kehittyy, sähköinen vuorovaikutus lisääntyy Työnteon paikkariippuvaisuus vähenee suuressa mittakaavassa Ympäristötietoisuus lisääntyy ja ekologisen elämäntavan arvostus kasvaa Vaikutukset liikennesektorilla Henkilöautoliikenteen ruuhkautuminen pahenee kasvukaupungeissa Joukkoliikenteen potentiaalinen kysyntä kasvaa kasvukaupungeissa Henkilöauton käyttö lisääntyy ja henkilöautoriippuvuus kasvaa Liityntäliikenteen merkitys kasvaa Jalankulun ja pyöräilyn määrät kasvavat Henkilöautoriippuvuus kasvaa haja-asutusalueilla, tavanomaisen joukkoliikenteen tarjonnan edellytykset murenevat Kasvukaupunkien välinen pitkämatkainen liikenne kasvaa Kansainvälinen henkilöliikenne, erityisesti lentoliikenne kasvaa Venäjän liikenne kasvaa Mahdolliset vastavoimat: Maaseutumaisen elinympäristön arvostuksen voimakas kasvu Väestön ikärakenteen nuorentuminen väestö- ja siirtolaispolitiikan muutosten seurauksena Tekniikan hankkimismahdollisuuksien kaventuminen ja teknistyvän elintavan vastustuksen kasvu Aktiivinen toiminta (maankäytön suunnittelu, hinnoittelu jne.) yhdyskuntarakenteen hajautumisen estämiseksi Ympäristöä kohtaan tunnetun välinpitämättömyyden lisääntyminen Taloudellisen protektionismin yleistyminen ja voimistuminen Antimaterialismi ja talouskasvun merkityksen kyseenalaistaminen Niukkojen kulutustottumusten ja ympäristöystävällisyyden vaatimusten merkittävä leviäminen 5

6 4 VAIKUTUKSET TAVARALIIKENTEESEEN Suuri merkitys Vähäisempi merkitys Todennäköinen kehityssuunta Kansainvälinen vuorovaikutus lisääntyy kaikin tavoin, elinkeinotoiminta kansainvälistyy Öljyn hinta nousee Kuljetusten energiatehokkuuteen kiinnitetään kasvavaa huomiota Logistiikan vaatimukset muuttuvat ja toimijat kansainvälistyvät Tuotantoa siirtyy edelleen pois Suomesta Vuorovaikutus Venäjän ja erityisesti Pietarin alueen suuntaan kasvaa Vuorovaikutus Itämeren piirissä lisääntyy Kuljetusalan työvoima vähenee Itämeren ympäristöturvallisuus heikkenee Kaupan sekä korkean jalostusasteen tuotannon osuus kasvaa selvästi Raide- ja vesikuljetusten suosio kasvaa Vaikutukset liikennesektorilla Kansainväliset kuljetukset Suomesta kasvavat Tuonti kasvaa vientiä nopeammin Tavaravirrat keskittyvät tiettyihin erikoistuneisiin satamiin Kuljetusvirrat muuttuvat vaikeammin ennakoitaviksi Venäjän vienti kasvaa nopeasti Suomi säilyttää asemansa Venäjän transitossa keskipitkällä aikavälillä Tavaraliikenne kasvaa (mutta talouskasvua hitaammin) Tiekuljetusten rooli vahvistuu ja kuljetusmäärät kasvavat nopeimmin Perusteollisuuden kasvu johtaa rautateiden kysynnän tasaiseen kasvuun Kaupunkiseuduilla jakelukuljetukset pienellä ja keskisuurella kalustolla kasvavat Kansainvälisten yhteyksien kuten terminaalien merkitys kasvaa Sujuvat liitynnät kansainvälisiin lentoyhteyksiin aluekeskuksille tärkeitä Mahdolliset vastavoimat: Taloudellisen protektionismin yleistyminen ja voimistuminen, EU:n sulkeutuminen Antimaterialismi ja talouskasvun merkityksen kyseenalaistaminen Niukkojen kulutustottumusten ja ympäristöystävällisyyden vaatimusten merkittävä leviäminen Taloudellisen optimoinnin vastustus, ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen korostuminen Suomalaisten yritysten kansallisen yhteiskuntavastuun nopea nousu Alituisen muutoksen jyrkkä vastustus Venäjän poliittisten ja ympäristöllisten riskien toteutuminen 6

7 5 VAIKUTUKSET TURVALLISUUTEEN Suuri merkitys Vähäisempi merkitys Todennäköinen kehityssuunta Telematiikan turvallisuussovellusten kehittyminen ja leviäminen Ikääntyneiden liikkujien lisääntyminen Valvonnan tarve ja hyväksyttävyys lisääntyvät Pääväylien laatu paranee, vähäliikenteinen väylästö rapistuu Itämeren laivaliikenne lisääntyy Sosiaalinen syrjäytyminen Yksilöllisyyden korostuminen lisää piittaamattomuutta liikenteessä Suomen kilpailukykyä lisää suhteellisesti korkea turvallisuustilanne Riippuvaisuus tietojärjestelmistä tuo uudenlaisia riskejä Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät Vaikutukset liikennesektorilla Piittaamattomuus liikenteessä saattaa lisääntyä Tekniikka vähentää onnettomuuksia Ikääntyneiden aiheuttamat onnettomuudet lisääntyvät Selkeän ja esteettömän liikkumisympäristön merkitys korostuu Valvontaan tarvitaan lisää investointeja Kuljetusten ryöstöt mahdollisia Huonokuntoisella tieverkolla liikenneturvallisuus heikkenee Ympäristöonnettomuuden riski Itämerellä kasvaa Mahdolliset vastavoimat: Turvallisuusjärjestelmien vastustus ja niiden käytöstä kieltäytyminen Turvajärjestelmien hintojen karkaaminen käsistä Alituisen muutoksen ja kehityksen jyrkkä vastustus 6 VAIKUTUKSET HALLINTOON, ORGANISAATIOIHIN JA PÄÄTÖKSENTE- KOON Suuri merkitys Todennäköinen kehityssuunta EU:n valta kasvaa Ympäristölainsäädäntö tiukkenee Liikenteen päästökauppa alkaa Paikallinen vallankäyttö lisääntyy Hallinnon organisointi uudistuu Suunnitteluprosessit avautuvat, täsmäväylänpito lisääntyy Yhteistyö Itämeren piirissä lisääntyy Vaikutukset liikennesektorilla Liikenteen veroja ja maksuja EU:ssa yhtenäistetään Hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen nousee keskeiseksi politiikan elementiksi Paikallisten, yksittäisten ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen lisääntyy 7

8 Vähäisempi merkitys Yritysten vaikutusvalta liikenneasioissa kasvaa Järjestöjen vaikutusvalta lisääntyy Väylänpidon joustovaatimukset kasvavat Mahdolliset vastavoimat: Taloudellisen protektionismin kasvu Globaalien instituutioiden hylkiminen Byrokratian ja etäällä olevan vallankäytön vastustus LIIKENNEJÄRJESTELMÄN ASIAKKAAT 1. IHMISTEN LIIKKUMISTOTTUMUKSET Suomi on autoistunut: runsaat 80 % väestöstä elää perheissä, joissa on auto. Autottomuus on yleisintä suurissa kaupungeissa, yksin asuvilla ja iäkkäillä. Autollisten perheiden aikuiset jäsenet tekevät pääosan matkoistaan henkilöautoilla. He kuljettavat myös lapsiaan sekä autottomien perheiden jäseniä, jotka muuten liikkuvat yleisemmin jalan tai polkupyörällä. Suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, joukkoliikenteen käyttäjiä löytyy kaikista käyttäjäsegmenteistä. Muissa suurissa kaupungeissa joukkoliikennettä käyttävät lähinnä autottomien perheiden jäsenet ja jossain määrin autollisten perheiden lapset. Autollisen perheen jäsen tekee päivässä keskimäärin kolme matkaa, jolloin hän taivaltaa runsaat 40 km käyttäen aikaa liki 80 minuuttia. Autottoman perheen jäsen tekee keskimäärin runsaat kaksi matkaa, jotka kattavat runsaat 20 km ja niihin kuluu liki 70 minuuttia. Sekä lapset että aikuinen aktiiviväestö kompensoi autottomuuden tuomaa hitaampaa matkanopeutta lisäämällä matka-aikaa, mutta silti autottomien matkojen yhteispituus jää selvästi autollisia vähäisemmäksi. Autottomien ruokakuntien muun aikuisväestön matkojen määrä ja suorite ovat paljon pienempiä kuin autollisten. Suomen yli 6 vuoden ikäiset henkilöliikenteen käyttäjät voidaan jakaa liikkumistottumusten perusteella seuraaviin ryhmiin: 8

9 Perheellä ON auto Lapset Työssä käyvät aikuiset tai opisk. Muut aikuiset ja iäkkäät PKS, Tre, Tku, Oulu Muut kaupungit 15% 13% 16% 11% 80% Maaseutu 17% 8% Perheellä EI autoa PKS, Tre, Tku, Oulu Muut kaupungit Maaseutu 1% 4 % 3% 3% 7% LAPSET vuotiaat lapset, joiden perheillä ON auto Lapset ja nuoret tekevät puolet matkoistaan kävellen tai polkupyörällä. Henkilöauton matkustajana tehdään kolmasosa matkoista. He käytävät selvästi enemmän polkupyörää ja joukkoliikennettä kuin aikuisväestö, joilla henkilöauto on yleisin kulkutapa. Tulevaisuudessa lasten liikkumistarpeet säilynevät ennallaan. Joukkoliikenteellä ja myös kävellen (pyöräillen) liikkuminen voidaan kokea vaaralliseksi, mikä vaikuttaa näiden kulkutapojen käyttöön ja voi lisätä lasten kuljettamista henkilöautolla. Maaseudulla omin toimin liikkuminen vaikeutuu entisestään tavanomaisen joukkoliikenteen tarjonnan edellytysten murentuessa vuotiaat lapset, joiden perheillä EI ole autoa Autottoman perheen lapset ja nuoret tekevät lähes puolet matkoistaan kävellen. Pyörällä, joukkoliikenteellä ja henkilöautolla tehdään kullakin vajaa viidennes matkoista. Autollisiin verrattuna kävelyn ja joukkoliikenteen osuudet ovat suuremmat sekä pyörän ja auton pienemmät. Tulevaisuudessa ei suuria muutoksia liikkumistottumuksissa. Mikäli kävelyn ja pyöräilyn turvattomuus tulevaisuudessa kasvaa, voi se vaikuttaa kevyen liikenteen suosioon. 9

10 TYÖSSÄ KÄYVÄT AIKUISET JA OPISKELIJAT (18-64 v.) Perheessä ON auto, ja asuinpaikka on pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku tai Oulu Aktiiviväestö suurissa kaupungeissa käyttää eniten aikaa matkustamiseen. Joukkoliikennettä käytetään enemmän kuin muissa kaupungeissa ja maaseudulla, n. 10 % matkoista, mutta henkilöautolla tehdään silti kaksi kolmasosaa matkoista. Tulevaisuudessa joukkoliikenteen potentiaalinen kysyntä työikäisillä kasvaa kun henkilöautoliikenteen ruuhkautuminen pahenee. Myös polttonesteen korkea hinta vaikuttaa valintoihin. Toisaalta, myös henkilöautoriippuvuus saattaa nykytrendin mukaisesti kasvaa. Jalankulun ja pyöräilyn määrät mahdollisesti kasvavat. Yhdyskuntarakenteen hajautuessa edelleen matka-ajat pitenevät. Perheessä ON auto, ja asuinpaikka on muut kaupungit Aktiiviväestöllä pienemmissä kaupungeissa kevyen liikenteen osuus matkoista on neljäsosa joukkoliikenteen osuuden jäädessä alle 3 %. Polkupyörän käyttö on yleisempää kuin suurissa kaupungeissa. Tulevaisuudessa henkilöautoliikenteen ruuhkautumista ei koeta niin pahaksi haitaksi, että se vaikuttaisi kulkutavan valintaan. Henkilöautoriippuvuus todennäköisesti kasvaa. Toisaalta, polttonesteen korkea hinta voi myös vaikuttaa kulkutapavalintoihin. Jalankulun ja pyöräilyn määrät mahdollisesti kasvavat. Yhdyskuntarakenteen hajautuessa edelleen matka-ajat pitenevät. Perheessä ON auto, ja asuinpaikka on maaseudulla Aktiiviväestö maaseudulla tekee lähes 80 % matkoistaan henkilöautolla. Kevyen liikenteen osuus on pienempi kuin muualla asuvilla ja joukkoliikennettä ei käytetä juuri lainkaan. Tulevaisuudessa maaseudun työssäkäyvän väestön henkilöautoriippuvuus kasvaa entisestään, Tavanomaisen joukkoliikenteen tarjonnan edellytykset murentuvat. Matka-ajoissa ei tapahdu suuria muutoksia. Perheessä EI ole autoa, ja asuinpaikka on pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku tai Oulu Autottomalla aktiiviväestöllä suurissa kaupungeissa on korkein matka-aika ja joukkoliikenteen käytön osuus, lähes 40%. Myös sekä kävelyn että pyöräilyn osuus on kaksinkertainen autollisiin verrattuna (segmentti 2). Autottomat tekevät hieman vähemmän matkoja kuin autolliset ja kokonaissuorite jää paljon jälkeen autollisista. Tulevaisuudessa tähän ryhmään lukeutuvien henkilöiden määrä voi mahdollisesti kasvaa, ei muutokset eivät ole suuria. Jalankulun ja pyöräilyn määrät mahdollisesti kasvavat. Joukkoliikenteellä ja myös kävellen (pyöräillen) liikkuminen voidaan kokea vaaralliseksi ja turvattomaksi, mikä vaikuttaa näiden kulkutapojen käyttöön. Perheessä EI ole autoa, ja asuinpaikka on muissa kaupungeissa tai maaseudulla Muissa kaupungeissa ja maaseudulla autoton aktiiviväestö tekee 60 % matkoistaan kevyellä liikenteellä, josta polkupyörällä kolmannes. Joukkoliiken- 10

11 teen osuus jää alle 10 % ja henkilöauton osuus on lähes kolmannes. Matkaaika on sama kuin autollisilla ja pienempi kuin suurissa kaupungeissa. Tulevaisuudessa tähän ryhmään lukeutuvien henkilöiden määrä tulee todennäköisesti pienenemään. Joukkoliikenteen käytön edellytykset heikentyvät entisestään jolloin riippuvuus muiden tarjoamista henkilöautokuljetuksista kasvaa. Matka-ajat pitenevät. MUUT AIKUISET JA IÄKKÄÄT (YLI 65 V.) Perheessä ON auto, ja asuinpaikka on kaupungissa Työssäkäyviin verrattuna muu aikuisväestö tekee vähemmän matkoja ja kävelee enemmän. Tulevaisuudessa henkilöautoliikenteen ruuhkautumista ei koeta pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta niin pahaksi haitaksi, että se vaikuttaisi kulkutavan valintaan. Hyväkuntoisten iäkkäiden määrä kasvaa, samoin heidän henkilöautoriippuvuutensa. Myös polttonesteen korkea hinta vaikuttaa valintoihin. Perheessä ON auto, ja asuinpaikka on maaseudulla Maaseudulla muu väestö tekee vähemmän matkoja ja käyttää niihin hieman vähemmän aikaa kuin kaupunkilaiset. He käyttävät enemmän henkilöautoa ja sen suoman suuremman matkanopeuden vuoksi matkasuorite on kuitenkin suurempi kuin kaupungeissa asuvilla. Tulevaisuudessa ei suuria muutoksia liikkumistottumuksissa. Hyväkuntoisten iäkkäiden määrä kuitenkin kasvaa, samoin todennäköisesti heidän henkilöautoriippuvuutensa. Perheessä EI ole autoa, ja asuinpaikka on pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku tai Oulu Tämä ryhmä liikkuu selvästi vähemmän kuin vastaava autollinen ryhmä. Matkasuorite jää alle puoleen ja matkojakin tehdään vähemmän. Matkoista puolet tehdään kävellen, joukkoliikenteellä kolmasosa ja loput polkupyörällä ja henkilöautolla. Tulevaisuudessa hyväkuntoisten iäkkäiden määrä kasvaa, samoin todennäköisesti heidän liikkumistarpeensa. Joukkoliikenteellä ja myös kävellen (pyöräillen) liikkuminen voidaan kokea vaaralliseksi ja turvattomaksi, mikä vaikuttaa näiden kulkutapojen käyttöön. Perheessä EI ole autoa, ja asuinpaikka on muissa kaupungeissa tai maaseudulla Tämä ryhmä liikkuu kaikilla kriteereillä mitattuna vähiten. Matkojen lukumäärä, matkasuorite ja etenkin käytetty aika jää selvästi alle suurissa kaupungeissa asuvasta vastaavasta ryhmästäkin. Matkoista puolet tehdään kävellen, joukkoliikenteen merkitys on vähäinen ja suurin osa toisesta puolikkaasta tehdään polkupyörällä ja henkilöautolla. Tulevaisuudessa hyväkuntoisten iäkkäiden määrä kasvaa, samoin todennäköisesti heidän liikkumistarpeensa. 11

12 2. TAVARALIIKENNE Suomen tavarakuljetuksissa voidaan tunnistaa logistiikkakonseptin periaatteella ääretön määrä erilaisia kuljetusketjuja. Yksinkertaisin toimintamalli on teollisuussatama (esim. öljy-, paperi- tai metalliteollisuutta), johon raaka-aine tulee ja tuotteet lähtevät laivoilla. Suurin osa kuljetuksista voidaan kuvata seuraavilla tyypillisellä toimintamallikuvauksella, jotka voivat sisältää useita ei kuljetustapoja. Kulutustavaroiden tuonti + jakelu/keräily Tuontitavaran toimittaminen kuluttajille tapahtuu tyypillisesti laivoilla maahan Etelä-Suomen suuriin satamiin, runkokuljetus rekoilla ja jakelu vähittäismyyntiin pienemmällä kuorma- ja pakettiautokalustolla. Tukkuliikkeet ostavat runkokuljetukset ja jakelukuljetukset. Satamien lisäksi tarvitaan alueellisia terminaaleja. Juniin lastatut kuormaautot, perävaunut ja kontit on nähty yhdeksi mahdollisuudeksi siirtää osa pidemmistä runkokuljetuksista raiteille. Kappaletavaran vienti Kappaletavaran vienti tapahtuu nykyisin yleisesti suuryksiköissä, konteissa tai trailereissa. Kuljetus ostetaan vientiin erikoistuneilta huolitsijoilta, jotka järjestelevät autokuljetukset, satamakäsittelyn ja laivauksen. Etelän suurten satamien tiheä alusliikenne on tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Vilkkaimmilla yhteysväleillä myös junakuljetukset voivat olla vaihtoehtona rekkakuljetuksille. Alueelliset kuljetukset, jakelu ja keräily Monet paikalliset toiminnot (maatalous, tuotanto, kauppa) vaativat runsaasti lyhyehköjä autokuljetuksia. Eri kokoiset kuorma-autot sekä pakettiautot hoitavat kuljetukset, joiden järjestely on tyypillisesti tuotantolaitosten tai kaupan keskusliikkeiden tehtävänä. Suomessa KTK-toiminta vastaa suuresta osasta näitä operaatioita. Suurimmat massat kulkevat maansiirtokuljetuksissa.

13 Kotimaan pitkät kuljetukset Kotimaisen teollisuuden pitkämatkaiset kuljetukset hoidetaan usein kuormaautoilla. Esimerkiksi rakennusteollisuuden tuotteet kuljetetaan tyypillisesti suoraan tehtaalta loppukäyttäjälle, tai välituotteet tehtaalta toiselle. Raaka-aineiden tuonti Raaka-aineiden tuonti on tyypillisesti puuta, öljyä, malmeja jne. Meri- ja rautatiekuljetukset ovat kilpailukykyisiä näissä tehtävissä, mutta esimerkiksi putkikuljetukset ovat myös mahdollisia. Suuret teollisuuslaitokset järjestelevät tyypillisesti itse kuljetukset, mutta operaatiot ostetaan kuljetusyrityksiltä. Massatavaran vienti Massatavaran viennissä rautateiden, satamien ja laivakuljetusten on toimittava kustannustehokkaasti yhteen, mutta myös aikataulu- ja säännöllisyysvaatimukset kasvavat koko ajan. Esimerkiksi metsäteollisuus on ollut osallisena koko ketjussa (satamissa, huolinnassa ja varustamotoiminnassa), mutta suuri osa palveluista ostetaan alihankkijoilta. Kilpailutilanteesta riippuen käytetään myös kuorma-autokuljetuksia.

14 Transitokuljetukset Transitokuljetuksia tehdään sekä Venäjälle (esimerkiksi elektroniikkaa ja ajoneuvoja) että Venäjältä (tyypillisesti matalan jalostusasteen tuotteita). Tästä seuraa myös kuljetusmuotojakauman vinous, itään kuljetetaan tavaraa kuorma-autoilla ja länteen junilla. Toiminnan hyötyjiksi voidaan katsoa satamat, terminaalit ja tukkuliikkeet. Kuormaautoyrityksistä valtaosa on venäläisiä, eivätkä polttoaineenmyynti, ravitsemuspalvelut ym. välttämättä kata toiminnan ympäristö- ja liikenneturvallisuushaittoja, tai liikenneväylien kapasiteetin tuottamisen ja ylläpitämisen kustannuksia. Arvotavaran lentorahti Arvotavaran lentokuljetukset vastaavat vain murto-osasta maassamme kuljetetusta tavaramäärästä, mutta kuljetetun tavaran arvosta huomattavaa osuutta. Käytännössä lähes kaikki lentorahti on tuontia tai vientiä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Toimintaan ovat erikoistuneet muutama kansainvälinen pikarahtiyritys, huolintayritys ja muutama lentoyhtiö. Maakuljetukset tehdään pienellä kalustolla, ja kokonaisuuden on toimittava saumattomasti, ettei kalliin nopean kuljetuksen hyötyjä syödä lähtö- tai määränpään terminaalioperaatioissa tai maakuljetuksissa. Tavaraliikenteen käyttäjät voidaan edellä kuvatuissa toimintamalleissa segmentoida periaatteessa kahdella tavalla. Liikenneverkkojen kehittämisnäkökulmasta asiakkaiksi voidaan ottaa kuljetusjärjestelmän operaattorit. Toisaalta sekä laajoissa strategisissa tarkasteluissa että paikallisia toimenpiteitä suunniteltaessa segmentteinä voidaan pitää eri toimialoja. Myös tuonnin ja viennin tarpeiden tunteminen on tässä yhteydessä olennaista.

15 LIIKENNEPOLITIIKAN TOIMENPITEET JA VAIKUT- TAJAT 1 VAIKUTTAJAT Lukuisat liikennepoliittiset toimijat voidaan luokitella kokonaisuuksiksi joko toiminnan laadun tai hallinnollisen yhteyden mukaan: o Liikenne- ja viestintäministeriö, Virastot ja laitokset, liikelaitokset, valtionyhtiöt o Ympäristöministeriö, SYKE, alueelliset ympäristökeskukset o Valtiovarainministeriö o Sisäasiainministeriö, poliisi, lääninhallitukset o Sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes, lapsiasiavaltuutettu, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos, Kansaneläkelaitos o Kauppa- ja teollisuusministeriö o Oikeusministeriö o Kaupungit ja kunnat o Maakuntien liitot o Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering) o Työntekijöiden, työnantajien ja kaupan etujärjestöt o Liikennealan edunvalvontajärjestöt o Kansalais- ja etujärjestöt o Korkeakoulut, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset o Eduskuntaryhmät o Eduskunnan valiokunnat o Poliittiset puolueet o Kansainvälinen yhteistyö o Tiedotusvälineet 2 TOIMENPITEET Liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävinä keinoina tarkastellaan seuraavia toimenpiteitä: Strategisten tavoitteiden laadinta Säädökset Rahoitus Väylähallinnon ohjaus Maankäytön suunnittelu Liikenteen ohjaus ja valvonta Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikenteen ja sitä palvelevan infran suunnittelu, tuottaminen, ylläpito, kehittäminen Liikennelupien myöntäminen 15

16 Ajoneuvo- ja kuljettajatietojen ylläpito ja valvonta Liikenteen informaation suunnittelu, tuottaminen ja ylläpito Liikenteen viranomaisohjaus Edunvalvonta ja/tai työolojen kehittäminen Liikenteen toimintaedellytysten kehittäminen Henkilö- tai tavaraliikenteen terminaalien ja niiden palveluiden suunnittelu, tilaaminen ja kehittäminen Liikenteen kysynnän ja tarjonnan, liikennepalveluiden yms. seuranta, tilastointi, vaikutusten arviointi ja kehittäminen Kuljettajien tai liikennejärjestelmän muun asiantuntemuksen koulutus Suunnitelmista ja päätöksistä tiedottaminen Mielipiteisiin vaikuttaminen Hinnoittelu Palveluiden järjestäminen Henkilö- tai tavaraliikenteen palveluiden myynti ja tuottaminen 3 ROOLIT JA VAIKUTTAVUUS Kunkin osapuolen roolia ja vaikuttavuutta voidaan arvioida käytettävissä olevien keinojen kautta. Oheisessa kuvassa on LVM:n arvio omasta vaikuttavuudestaan. Sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan, jotta kaikissa keinoissa saadaan täysi vaikuttavuus yhteisesti sovituissa päämäärissä. LVM:n käyttämien keinojen vaikuttavuus (keskiarvo asteikolla 0 5) Strategisten tavoitteiden laadinta Henkilö- tai tavaraliikenteen palveluiden myynti ja 5,0 Säädökset tuottaminen Palveluiden järjestäminen Rahoitus 4,0 Hinnoittelu Väylähallinnon ohjaus 3,0 Mielipiteisiin vaikuttaminen 2,0 Maankäytön suunnittelu Suunnitelmista ja päätöksistä tiedottaminen Kuljettajien tai liikennejärjestelmän muun asiantuntemuksen koulutus Liikenteen kysynnän ja tarjonnan, liikennepalveluiden yms. seuranta, tilastointi, vaikutusten arviointi ja kehittäminen Henkilö- tai tavaraliikenteen terminaalien ja niiden palveluiden suunnittelu, tilaaminen ja kehittäminen 1,0 0,0 Liikenteen ohjaus ja valvonta Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikenteen ja sitä palvelevan infran suunnittelu, tuottaminen, ylläpito, kehittäminen Liikennelupien myöntäminen Liikenteen toimintaedellytysten kehittäminen Ajoneuvo- ja kuljettajatietojen ylläpito ja valvonta Liikenteen informaation suunnittelu, tuottaminen ja Edunvalvonta ja/tai työolojen kehittäminen ylläpito Liikenteen viranomaisohjaus 16

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Tulevaisuusfoorumit 2005 Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Hämeenlinna 12.9.2005 Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiosihteeri Perttu Puro Tulevaisuuden liikenneratkaisut

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä LUONNOS LUONNOS 9.9.2015 1 Strategiaprosessin aikataulu Strategia on luonnosvaiheessa

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus faktoja kirjasta: Building blocks for sustainable transport: obstacles, trends, solutions Adriaan Perrels Veli Himanen Martin Lee-Gosselin 21-10-2008 Kirjan tausta 1. Perustuu

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto 1 Meriskenaariot 2030 tausta ja tavoite Suomen meriliikenteen strategian valmistelua varten Tietoa

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot