LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LUONNOS Sivu 1 (16) Liikennepolitiikan osasto Tulevaisuuden muutostekijät liikenteessä s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LUONNOS Sivu 1 (16) Liikennepolitiikan osasto 1.12.2005. Tulevaisuuden muutostekijät liikenteessä s."

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LUONNOS Sivu 1 (16) Liikennepolitiikan osasto Liikenne 2030 Taustamateriaali Tulevaisuuden muutostekijät liikenteessä s.2 Liikennejärjestelmän asiakkaat s.8 Liikennepolitiikan toimenpiteet ja vaikuttajat s.15

2 TULEVAISUUDEN MUUTOSTEKIJÄT LIIKENTEESSÄ 1 MEGATRENDIT JA ANTITRENDIT Toimintaympäristön tulevaisuutta luodattaessa tunnistetaan seuraavia megatrendejä ja niiden vastavoimia: Politiikka. Päätöksenteon ja inhimillisen vuorovaikutuksen kansainvälistyminen todennäköisesti jatkuu, vaikka antiglobalisaatiovoimia ja taloudellista protektionismia esiintyykin. Turvallisuuden arvostus jatkuvasti kasvaa, samalla kun terrorismin ja muun turvattomuuden uhat tuntuvat jatkuvasti lisääntyvän. Päätösvalta monissa asioissa siirtyy enenevässä määrin Euroopan laajuisille tai kansainvälisille yhteistöille ja yrityksille. Vastavoimina paikallinen osallistuminen ja päätöksentekoon vaikuttaminen vahvistuvat. Talous. Talouselämän kansainvälistyminen jatkuu teknologian kehityksen ja pääoman liikkumisen vapaudessa, vaikka esimerkiksi työttömyyden ja köyhyyden leviäminen kehitystä jarruttavatkin. Taloudellinen kasvu jatkuu vahvana, vaikka satunnaisia merkkejä antimaterialismista ja taloudellisen kasvun hyödyllisyyden kyseenalaistamisesta onkin nähtävissä. Kotitalouksien varallisuus näyttää myös keskimäärin kasvavan, joskin tuloerojen kasvu on myös ilmeinen kehityssuunta. Energiankulutuksen kasvu on maailman laajuudessa suurta, ja öljyn hinnan sekä myös sen niukkuuden kasvu vääjäämätöntä. Uusien energiaratkaisujen löytyminen käy entistä todennäköisemmäksi. Logistiset toiminnot kansainvälistyvät ja tavaravirrat keskittyvät suurille globaaleille toimijoille. Tuotannon arvo kokonaisuutena kasvaa, mutta jalostus ja palvelut lisäävät selvästi osuuttaan. Tuotanto keskittyy suurille kaupunkiseuduille. Suomen lähialueiden, erityisesti Venäjällä Pietarin ja Barentsin alueiden, sekä Baltian ja muiden Itä- Euroopan maiden kehittyminen on tulevaisuudessa nopeaa. Väestö. Suomessa väestön on arvioitu keskittyvän vielä nykyistä voimakkaammin suurille kaupunkiseuduille. Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa työikäinen väestö vähenee ja keski-ikä nousee kasvukeskuksia nopeammin. Kasvukeskuksiin suuntautuvan muuttoliikkeen vastavoimana on muuttoliike pois kaupungeista. Sen ei kuitenkaan arvella nousevan kovin merkittäväksi. Samalla kun väestö valtakunnallisesti keskittyy, näyttää asutus kaupunkiseuduille hajaantuvan. Ikääntyneiden määrä ja heidän väestöosuutensa kasvaa, ellei Suomen siirtolaispolitiikassa tapahdu jotain mullistavaa. Tekniikka. Tieto- ja viestintätekniikka kehittyy nopeasti ja niiden sovellukset ovat käytössä kaikilla elämän alueilla. Tiedonsiirron kustannustaso laskee ja erilaisia tietopalveluita käytetään yleisesti sekä kotona ja työssä että matkaa tehdessä. Liikennejärjestelmä muuttuu entistä riippuvaisemmaksi tekniikasta, joten tietoturvan ja toimivuuden takaaminen muodostuvat entistä tärkeämmäksi. Mahdollisena teknisen kehityksen ovat alituisen teknisen kehityksen ja muutoksen vastustaminen tai teknologian suuret hinnannousut. Ympäristö. Taloudellinen kasvu kuluttaa luonnonvaroja ja tuo mukanaan ympäristöongelmia, joiden ratkaiseminen on hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan merkittäviä ympäristöuhkia. Ympäristökysymykset nousevat esiin päästönormeina, uusina verolakeina, kansainvälisinä 2

3 sopimuksina, energiaratkaisuissa, tuotteiden ja tuotantomenetelmien valinnassa sekä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Vastavoimana tälle kehitykselle on ympäristöasioihin liittyvän välinpitämättömyyden kasvu, joka edelleen pahentaisi ympäristön ongelmia. Arvot ja asenteet. Yksilöllisyyden, kaupallisuuden ja taloudellisen menestymisen arvostus näyttää kasvavan. Vastapainona kuitenkin myös eettisyyden, ekologisuuden ja inhimillisyyden arvostus kasvavat. Työn merkitys vähenee ja vapaa-ajan vastaavasti kasvaa. Jos siihen on varaa. Yleisesti ottaen erot eri tavoin elämään suhtautuvien ihmisten välillä kasvanevat. 2 KESKEISIMMÄT HAASTEET LIIKENNE TYÖN KANNALTA Toimintaympäristön muutokset heittävät liikennejärjestelmälle sekä uhkia että mahdollisuuksia, jotka ovat haasteita liikennejärjestelmän tavoitetilatyöhön. Työssä identifioidut haasteet tavoitealueittain ovat tiivistetysti seuraavat: Kaupunkiseuduilla haasteina on ratkaista kasvavat ruuhkaongelmat kestävällä tavalla, hyödyntää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kasvava kysyntäpotentiaali sekä tarjota enenevälle iäkkäiden määrälle esteetön ja turvallinen liikkumisympäristö. Liikennejärjestelmässä ja yhdyskuntarakenteessa on varauduttava myös mahdolliseen polttoaineiden merkittävään kallistumiseen. Kaupunkiseutujen erilaisuus on samalla otettava huomioon. Haja-asutusalueilla haasteena on liikenne- ja väyläpalveluiden peruspalvelutason turvaaminen kaikille väestöryhmille. Peruspalvelutaso on määriteltävä yhteiskunnan tarjoamille palveluille eri tyyppisillä alueilla. Palveluiden tuottamisessa on haettava kustannustehokkaita menettelytapoja. Myös hajaasutusalueiden erilaisuus on tunnistettava ja otettava huomioon. Pitkämatkaisen henkilöliikenteen haasteena on nostaa väylien ja liikennepalvelujen tasoa tulevaisuuden kasvavaa kysyntää sekä palvelutasovaatimuksia vastaavalle tasolle. Raideliikenteen potentiaalia tulisi pyrkiä hyödyntämään erityisesti keskipitkillä matkoilla. Mökki- ja matkailuliikenteen tarpeet nousevat aiempaa merkityksellisimmiksi. Kansainvälisen henkilöliikenteen haasteena nousee esille kansainvälisen saavutettavuuden ylläpito tai parantaminen tärkeiltä markkina-alueilta valtakunnan eri alueille. Suomen tieverkolla myös tulee liikkumaan entistä enemmän kansainvälistä liikennettä, joka edustaa myös erilaista liikennekulttuuria. Tästä näkökulmasta turvallisuuden takaaminen on yksi haaste. Valtakunnallisessa tavaraliikenteessä haasteena on varautua tiekuljetusten kasvuun kustannustehokkaasti ja turvallisuus huomioon ottaen. Tuotantorakenteen ja logistiikan muutosten suosiessa tiekuljetuksia on yhtenä haasteena säilyttää tai nostaa rautatie- ja vesiliikenteen osuutta vahvoissa kuljetusvirroissa, kuten perusteollisuuden vientikuljetuksissa. Öljyn hinnannousu sekä kiristyvät palvelutaso- ja ympäristövaatimukset haastavat kuljetuksia entistä suurempaa tehokkuuteen ja monipuolisempaa tarjontaan. Jakeluliikenteessä yhtenä haasteena on kuljetusalaa uhkaava työvoimapula. Keskeisiä kysymyksiä ovat ulkomaisten yritysten toiminta Suomen kuljetus- 3

4 markkinoilla sekä sen vaikutukset esimerkiksi liikenneturvallisuuteen, kulkumuotojen työnjako sekä työvoimapulan vaikutukset kuljetusten hinnoitteluun. Jakeluliikenne sinänsä vaikuttaa kaupunkiliikenteen ruuhkaisuuteen ja turvallisuuteen. Kansainvälisessä tavaraliikenteessä haasteena on varautuminen yritysten logistisiin ratkaisuihin, joita tehdään nopealla aikataululla ja globaaleista näkökulmista. Itämeren alueen erityisesti Venäjän suunnan sekä muiden kasvualueiden, liikenneyhteyksien toimivuuden varmistaminen on niin ikään esillä. Transitoliikenteen yhteiskuntataloudellisesti järkevä määrä olisi syytä selvittää ja varmistaa Suomen kilpailukyky näissä puitteissa. Lentorahdin voimakkaaseen kasvuun tulee varautua. Liikenneturvallisuuden haasteena on vastata höltyvään liikennekuriin ja kasvavaan välinpitämättömyyteen liikenteessä. Turvallisuusinnovaatioiden käyttöönottoa ja yleensä ajoneuvokannan uusiutumista olisi edistettävä. Myös kasvaneiden turvallisuusvaatimusten edellyttämiin investointeihin on varauduttava ja liikenteen tietojärjestelmien toimivuus turvattava. Ikääntyneiden kulkijoiden määrän kasvu on haaste liikenneturvallisuudelle esimerkiksi sairaskohtausten, heikentyneen havainnointikyvyn ja rajoittuneen liikkumiskyvyn takia. Myös liikkumisen sosiaalinen turvallisuuden säilyttäminen on tärkeää. Ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Liikenteen hallinnan ja kunnossapidon haasteena on varautua monenlaisiin ääritilanteisiin. Kuljetusten turvallisuuden näkökulmasta haasteena on Itämeren voimakkaasti kasvavien merikuljetusten turvallisuusriskien hallinta. Riskit liittyvät etupäässä ympäristövahinkoihin Riskinhallintaa on kehitettävä mm. liikenteen ohjauksen sekä alusten laatuvaatimusten osalta. Väylien kunnon ja hoidon tason riittävyyden varmistaminen kaikissa toimintaympäristöissä on tärkeää kuljetusten turvallisuudelle. Kuljetusten valvonnan tarpeet lisääntyvät ylipäätään. Hallinnollisina haasteina on muodostaa kansallinen strategia liikenteen hinnoitteluun, verotukseen, infrastruktuurin omistukseen ja yritysten globaaleihin päätöksiin vastaamiseen. Hallinnon rakenteita on pohdittava alueiden kehittämisen, alueidenkäytön suunnittelun ja eri liikennemuotojen suunnittelun integroimiseksi. Kansallisia etuja on jatkuvasti valvottava ylikansallisessa päätöksenteossa, ja Venäjän suuntaan on oltava jatkuvasti hallinnollista yhteistyötä esimerkiksi rajanylitysten sujuvuuden, liikenteen ja kuljetusten turvallisuuden sekä suomalaisten kuljetusyritysten aseman turvaamiseksi. Suomalaisten yritysten tietä Itämeren alueen liikenne- ja väylämarkkinoille on tasoitettava. Liikenteeseen ja väylänpitoon liittyvät innovaatiot on otettava käyttöön nykyistä nopeammin; kokeilemisen ja pilotoinnin kulttuuria olisi edistettävä. Hallinnollisena haasteena on myös uudistaa polttoaineiden ja liikkumisen verotusta ja hinnoittelua siten, että se suosii energiatehokkaita liikkumismuotoja ja polttoaineita. 4

5 3 VAIKUTUKSET IHMISTEN LIIKKUMISEEN Suuri merkitys Vähäisempi merkitys Todennäköinen kehityssuunta Taloudellinen vuorovaikutus ja vaihto kasvavat Muuttoliike kasvaville kaupunkiseuduille ja taajamiin jatkuu voimakkaana Kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne hajautuu Ikääntyneiden liikkujien määrä kasvaa Haja-asutusalueiden väestö vähenee ja palvelut keskitetään taajamiin Öljyn hinta nousee Perhekoko pienenee, elämäntavat pirstaloituvat Matkailu lisääntyy Vapaa-ajantoimintojen luonne muuttuu Vuorovaikutus Venäjän ja erityisesti Pietarin alueen suuntaan kasvaa Tekniikka kehittyy, sähköinen vuorovaikutus lisääntyy Työnteon paikkariippuvaisuus vähenee suuressa mittakaavassa Ympäristötietoisuus lisääntyy ja ekologisen elämäntavan arvostus kasvaa Vaikutukset liikennesektorilla Henkilöautoliikenteen ruuhkautuminen pahenee kasvukaupungeissa Joukkoliikenteen potentiaalinen kysyntä kasvaa kasvukaupungeissa Henkilöauton käyttö lisääntyy ja henkilöautoriippuvuus kasvaa Liityntäliikenteen merkitys kasvaa Jalankulun ja pyöräilyn määrät kasvavat Henkilöautoriippuvuus kasvaa haja-asutusalueilla, tavanomaisen joukkoliikenteen tarjonnan edellytykset murenevat Kasvukaupunkien välinen pitkämatkainen liikenne kasvaa Kansainvälinen henkilöliikenne, erityisesti lentoliikenne kasvaa Venäjän liikenne kasvaa Mahdolliset vastavoimat: Maaseutumaisen elinympäristön arvostuksen voimakas kasvu Väestön ikärakenteen nuorentuminen väestö- ja siirtolaispolitiikan muutosten seurauksena Tekniikan hankkimismahdollisuuksien kaventuminen ja teknistyvän elintavan vastustuksen kasvu Aktiivinen toiminta (maankäytön suunnittelu, hinnoittelu jne.) yhdyskuntarakenteen hajautumisen estämiseksi Ympäristöä kohtaan tunnetun välinpitämättömyyden lisääntyminen Taloudellisen protektionismin yleistyminen ja voimistuminen Antimaterialismi ja talouskasvun merkityksen kyseenalaistaminen Niukkojen kulutustottumusten ja ympäristöystävällisyyden vaatimusten merkittävä leviäminen 5

6 4 VAIKUTUKSET TAVARALIIKENTEESEEN Suuri merkitys Vähäisempi merkitys Todennäköinen kehityssuunta Kansainvälinen vuorovaikutus lisääntyy kaikin tavoin, elinkeinotoiminta kansainvälistyy Öljyn hinta nousee Kuljetusten energiatehokkuuteen kiinnitetään kasvavaa huomiota Logistiikan vaatimukset muuttuvat ja toimijat kansainvälistyvät Tuotantoa siirtyy edelleen pois Suomesta Vuorovaikutus Venäjän ja erityisesti Pietarin alueen suuntaan kasvaa Vuorovaikutus Itämeren piirissä lisääntyy Kuljetusalan työvoima vähenee Itämeren ympäristöturvallisuus heikkenee Kaupan sekä korkean jalostusasteen tuotannon osuus kasvaa selvästi Raide- ja vesikuljetusten suosio kasvaa Vaikutukset liikennesektorilla Kansainväliset kuljetukset Suomesta kasvavat Tuonti kasvaa vientiä nopeammin Tavaravirrat keskittyvät tiettyihin erikoistuneisiin satamiin Kuljetusvirrat muuttuvat vaikeammin ennakoitaviksi Venäjän vienti kasvaa nopeasti Suomi säilyttää asemansa Venäjän transitossa keskipitkällä aikavälillä Tavaraliikenne kasvaa (mutta talouskasvua hitaammin) Tiekuljetusten rooli vahvistuu ja kuljetusmäärät kasvavat nopeimmin Perusteollisuuden kasvu johtaa rautateiden kysynnän tasaiseen kasvuun Kaupunkiseuduilla jakelukuljetukset pienellä ja keskisuurella kalustolla kasvavat Kansainvälisten yhteyksien kuten terminaalien merkitys kasvaa Sujuvat liitynnät kansainvälisiin lentoyhteyksiin aluekeskuksille tärkeitä Mahdolliset vastavoimat: Taloudellisen protektionismin yleistyminen ja voimistuminen, EU:n sulkeutuminen Antimaterialismi ja talouskasvun merkityksen kyseenalaistaminen Niukkojen kulutustottumusten ja ympäristöystävällisyyden vaatimusten merkittävä leviäminen Taloudellisen optimoinnin vastustus, ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen korostuminen Suomalaisten yritysten kansallisen yhteiskuntavastuun nopea nousu Alituisen muutoksen jyrkkä vastustus Venäjän poliittisten ja ympäristöllisten riskien toteutuminen 6

7 5 VAIKUTUKSET TURVALLISUUTEEN Suuri merkitys Vähäisempi merkitys Todennäköinen kehityssuunta Telematiikan turvallisuussovellusten kehittyminen ja leviäminen Ikääntyneiden liikkujien lisääntyminen Valvonnan tarve ja hyväksyttävyys lisääntyvät Pääväylien laatu paranee, vähäliikenteinen väylästö rapistuu Itämeren laivaliikenne lisääntyy Sosiaalinen syrjäytyminen Yksilöllisyyden korostuminen lisää piittaamattomuutta liikenteessä Suomen kilpailukykyä lisää suhteellisesti korkea turvallisuustilanne Riippuvaisuus tietojärjestelmistä tuo uudenlaisia riskejä Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät Vaikutukset liikennesektorilla Piittaamattomuus liikenteessä saattaa lisääntyä Tekniikka vähentää onnettomuuksia Ikääntyneiden aiheuttamat onnettomuudet lisääntyvät Selkeän ja esteettömän liikkumisympäristön merkitys korostuu Valvontaan tarvitaan lisää investointeja Kuljetusten ryöstöt mahdollisia Huonokuntoisella tieverkolla liikenneturvallisuus heikkenee Ympäristöonnettomuuden riski Itämerellä kasvaa Mahdolliset vastavoimat: Turvallisuusjärjestelmien vastustus ja niiden käytöstä kieltäytyminen Turvajärjestelmien hintojen karkaaminen käsistä Alituisen muutoksen ja kehityksen jyrkkä vastustus 6 VAIKUTUKSET HALLINTOON, ORGANISAATIOIHIN JA PÄÄTÖKSENTE- KOON Suuri merkitys Todennäköinen kehityssuunta EU:n valta kasvaa Ympäristölainsäädäntö tiukkenee Liikenteen päästökauppa alkaa Paikallinen vallankäyttö lisääntyy Hallinnon organisointi uudistuu Suunnitteluprosessit avautuvat, täsmäväylänpito lisääntyy Yhteistyö Itämeren piirissä lisääntyy Vaikutukset liikennesektorilla Liikenteen veroja ja maksuja EU:ssa yhtenäistetään Hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen nousee keskeiseksi politiikan elementiksi Paikallisten, yksittäisten ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen lisääntyy 7

8 Vähäisempi merkitys Yritysten vaikutusvalta liikenneasioissa kasvaa Järjestöjen vaikutusvalta lisääntyy Väylänpidon joustovaatimukset kasvavat Mahdolliset vastavoimat: Taloudellisen protektionismin kasvu Globaalien instituutioiden hylkiminen Byrokratian ja etäällä olevan vallankäytön vastustus LIIKENNEJÄRJESTELMÄN ASIAKKAAT 1. IHMISTEN LIIKKUMISTOTTUMUKSET Suomi on autoistunut: runsaat 80 % väestöstä elää perheissä, joissa on auto. Autottomuus on yleisintä suurissa kaupungeissa, yksin asuvilla ja iäkkäillä. Autollisten perheiden aikuiset jäsenet tekevät pääosan matkoistaan henkilöautoilla. He kuljettavat myös lapsiaan sekä autottomien perheiden jäseniä, jotka muuten liikkuvat yleisemmin jalan tai polkupyörällä. Suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, joukkoliikenteen käyttäjiä löytyy kaikista käyttäjäsegmenteistä. Muissa suurissa kaupungeissa joukkoliikennettä käyttävät lähinnä autottomien perheiden jäsenet ja jossain määrin autollisten perheiden lapset. Autollisen perheen jäsen tekee päivässä keskimäärin kolme matkaa, jolloin hän taivaltaa runsaat 40 km käyttäen aikaa liki 80 minuuttia. Autottoman perheen jäsen tekee keskimäärin runsaat kaksi matkaa, jotka kattavat runsaat 20 km ja niihin kuluu liki 70 minuuttia. Sekä lapset että aikuinen aktiiviväestö kompensoi autottomuuden tuomaa hitaampaa matkanopeutta lisäämällä matka-aikaa, mutta silti autottomien matkojen yhteispituus jää selvästi autollisia vähäisemmäksi. Autottomien ruokakuntien muun aikuisväestön matkojen määrä ja suorite ovat paljon pienempiä kuin autollisten. Suomen yli 6 vuoden ikäiset henkilöliikenteen käyttäjät voidaan jakaa liikkumistottumusten perusteella seuraaviin ryhmiin: 8

9 Perheellä ON auto Lapset Työssä käyvät aikuiset tai opisk. Muut aikuiset ja iäkkäät PKS, Tre, Tku, Oulu Muut kaupungit 15% 13% 16% 11% 80% Maaseutu 17% 8% Perheellä EI autoa PKS, Tre, Tku, Oulu Muut kaupungit Maaseutu 1% 4 % 3% 3% 7% LAPSET vuotiaat lapset, joiden perheillä ON auto Lapset ja nuoret tekevät puolet matkoistaan kävellen tai polkupyörällä. Henkilöauton matkustajana tehdään kolmasosa matkoista. He käytävät selvästi enemmän polkupyörää ja joukkoliikennettä kuin aikuisväestö, joilla henkilöauto on yleisin kulkutapa. Tulevaisuudessa lasten liikkumistarpeet säilynevät ennallaan. Joukkoliikenteellä ja myös kävellen (pyöräillen) liikkuminen voidaan kokea vaaralliseksi, mikä vaikuttaa näiden kulkutapojen käyttöön ja voi lisätä lasten kuljettamista henkilöautolla. Maaseudulla omin toimin liikkuminen vaikeutuu entisestään tavanomaisen joukkoliikenteen tarjonnan edellytysten murentuessa vuotiaat lapset, joiden perheillä EI ole autoa Autottoman perheen lapset ja nuoret tekevät lähes puolet matkoistaan kävellen. Pyörällä, joukkoliikenteellä ja henkilöautolla tehdään kullakin vajaa viidennes matkoista. Autollisiin verrattuna kävelyn ja joukkoliikenteen osuudet ovat suuremmat sekä pyörän ja auton pienemmät. Tulevaisuudessa ei suuria muutoksia liikkumistottumuksissa. Mikäli kävelyn ja pyöräilyn turvattomuus tulevaisuudessa kasvaa, voi se vaikuttaa kevyen liikenteen suosioon. 9

10 TYÖSSÄ KÄYVÄT AIKUISET JA OPISKELIJAT (18-64 v.) Perheessä ON auto, ja asuinpaikka on pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku tai Oulu Aktiiviväestö suurissa kaupungeissa käyttää eniten aikaa matkustamiseen. Joukkoliikennettä käytetään enemmän kuin muissa kaupungeissa ja maaseudulla, n. 10 % matkoista, mutta henkilöautolla tehdään silti kaksi kolmasosaa matkoista. Tulevaisuudessa joukkoliikenteen potentiaalinen kysyntä työikäisillä kasvaa kun henkilöautoliikenteen ruuhkautuminen pahenee. Myös polttonesteen korkea hinta vaikuttaa valintoihin. Toisaalta, myös henkilöautoriippuvuus saattaa nykytrendin mukaisesti kasvaa. Jalankulun ja pyöräilyn määrät mahdollisesti kasvavat. Yhdyskuntarakenteen hajautuessa edelleen matka-ajat pitenevät. Perheessä ON auto, ja asuinpaikka on muut kaupungit Aktiiviväestöllä pienemmissä kaupungeissa kevyen liikenteen osuus matkoista on neljäsosa joukkoliikenteen osuuden jäädessä alle 3 %. Polkupyörän käyttö on yleisempää kuin suurissa kaupungeissa. Tulevaisuudessa henkilöautoliikenteen ruuhkautumista ei koeta niin pahaksi haitaksi, että se vaikuttaisi kulkutavan valintaan. Henkilöautoriippuvuus todennäköisesti kasvaa. Toisaalta, polttonesteen korkea hinta voi myös vaikuttaa kulkutapavalintoihin. Jalankulun ja pyöräilyn määrät mahdollisesti kasvavat. Yhdyskuntarakenteen hajautuessa edelleen matka-ajat pitenevät. Perheessä ON auto, ja asuinpaikka on maaseudulla Aktiiviväestö maaseudulla tekee lähes 80 % matkoistaan henkilöautolla. Kevyen liikenteen osuus on pienempi kuin muualla asuvilla ja joukkoliikennettä ei käytetä juuri lainkaan. Tulevaisuudessa maaseudun työssäkäyvän väestön henkilöautoriippuvuus kasvaa entisestään, Tavanomaisen joukkoliikenteen tarjonnan edellytykset murentuvat. Matka-ajoissa ei tapahdu suuria muutoksia. Perheessä EI ole autoa, ja asuinpaikka on pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku tai Oulu Autottomalla aktiiviväestöllä suurissa kaupungeissa on korkein matka-aika ja joukkoliikenteen käytön osuus, lähes 40%. Myös sekä kävelyn että pyöräilyn osuus on kaksinkertainen autollisiin verrattuna (segmentti 2). Autottomat tekevät hieman vähemmän matkoja kuin autolliset ja kokonaissuorite jää paljon jälkeen autollisista. Tulevaisuudessa tähän ryhmään lukeutuvien henkilöiden määrä voi mahdollisesti kasvaa, ei muutokset eivät ole suuria. Jalankulun ja pyöräilyn määrät mahdollisesti kasvavat. Joukkoliikenteellä ja myös kävellen (pyöräillen) liikkuminen voidaan kokea vaaralliseksi ja turvattomaksi, mikä vaikuttaa näiden kulkutapojen käyttöön. Perheessä EI ole autoa, ja asuinpaikka on muissa kaupungeissa tai maaseudulla Muissa kaupungeissa ja maaseudulla autoton aktiiviväestö tekee 60 % matkoistaan kevyellä liikenteellä, josta polkupyörällä kolmannes. Joukkoliiken- 10

11 teen osuus jää alle 10 % ja henkilöauton osuus on lähes kolmannes. Matkaaika on sama kuin autollisilla ja pienempi kuin suurissa kaupungeissa. Tulevaisuudessa tähän ryhmään lukeutuvien henkilöiden määrä tulee todennäköisesti pienenemään. Joukkoliikenteen käytön edellytykset heikentyvät entisestään jolloin riippuvuus muiden tarjoamista henkilöautokuljetuksista kasvaa. Matka-ajat pitenevät. MUUT AIKUISET JA IÄKKÄÄT (YLI 65 V.) Perheessä ON auto, ja asuinpaikka on kaupungissa Työssäkäyviin verrattuna muu aikuisväestö tekee vähemmän matkoja ja kävelee enemmän. Tulevaisuudessa henkilöautoliikenteen ruuhkautumista ei koeta pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta niin pahaksi haitaksi, että se vaikuttaisi kulkutavan valintaan. Hyväkuntoisten iäkkäiden määrä kasvaa, samoin heidän henkilöautoriippuvuutensa. Myös polttonesteen korkea hinta vaikuttaa valintoihin. Perheessä ON auto, ja asuinpaikka on maaseudulla Maaseudulla muu väestö tekee vähemmän matkoja ja käyttää niihin hieman vähemmän aikaa kuin kaupunkilaiset. He käyttävät enemmän henkilöautoa ja sen suoman suuremman matkanopeuden vuoksi matkasuorite on kuitenkin suurempi kuin kaupungeissa asuvilla. Tulevaisuudessa ei suuria muutoksia liikkumistottumuksissa. Hyväkuntoisten iäkkäiden määrä kuitenkin kasvaa, samoin todennäköisesti heidän henkilöautoriippuvuutensa. Perheessä EI ole autoa, ja asuinpaikka on pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku tai Oulu Tämä ryhmä liikkuu selvästi vähemmän kuin vastaava autollinen ryhmä. Matkasuorite jää alle puoleen ja matkojakin tehdään vähemmän. Matkoista puolet tehdään kävellen, joukkoliikenteellä kolmasosa ja loput polkupyörällä ja henkilöautolla. Tulevaisuudessa hyväkuntoisten iäkkäiden määrä kasvaa, samoin todennäköisesti heidän liikkumistarpeensa. Joukkoliikenteellä ja myös kävellen (pyöräillen) liikkuminen voidaan kokea vaaralliseksi ja turvattomaksi, mikä vaikuttaa näiden kulkutapojen käyttöön. Perheessä EI ole autoa, ja asuinpaikka on muissa kaupungeissa tai maaseudulla Tämä ryhmä liikkuu kaikilla kriteereillä mitattuna vähiten. Matkojen lukumäärä, matkasuorite ja etenkin käytetty aika jää selvästi alle suurissa kaupungeissa asuvasta vastaavasta ryhmästäkin. Matkoista puolet tehdään kävellen, joukkoliikenteen merkitys on vähäinen ja suurin osa toisesta puolikkaasta tehdään polkupyörällä ja henkilöautolla. Tulevaisuudessa hyväkuntoisten iäkkäiden määrä kasvaa, samoin todennäköisesti heidän liikkumistarpeensa. 11

12 2. TAVARALIIKENNE Suomen tavarakuljetuksissa voidaan tunnistaa logistiikkakonseptin periaatteella ääretön määrä erilaisia kuljetusketjuja. Yksinkertaisin toimintamalli on teollisuussatama (esim. öljy-, paperi- tai metalliteollisuutta), johon raaka-aine tulee ja tuotteet lähtevät laivoilla. Suurin osa kuljetuksista voidaan kuvata seuraavilla tyypillisellä toimintamallikuvauksella, jotka voivat sisältää useita ei kuljetustapoja. Kulutustavaroiden tuonti + jakelu/keräily Tuontitavaran toimittaminen kuluttajille tapahtuu tyypillisesti laivoilla maahan Etelä-Suomen suuriin satamiin, runkokuljetus rekoilla ja jakelu vähittäismyyntiin pienemmällä kuorma- ja pakettiautokalustolla. Tukkuliikkeet ostavat runkokuljetukset ja jakelukuljetukset. Satamien lisäksi tarvitaan alueellisia terminaaleja. Juniin lastatut kuormaautot, perävaunut ja kontit on nähty yhdeksi mahdollisuudeksi siirtää osa pidemmistä runkokuljetuksista raiteille. Kappaletavaran vienti Kappaletavaran vienti tapahtuu nykyisin yleisesti suuryksiköissä, konteissa tai trailereissa. Kuljetus ostetaan vientiin erikoistuneilta huolitsijoilta, jotka järjestelevät autokuljetukset, satamakäsittelyn ja laivauksen. Etelän suurten satamien tiheä alusliikenne on tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Vilkkaimmilla yhteysväleillä myös junakuljetukset voivat olla vaihtoehtona rekkakuljetuksille. Alueelliset kuljetukset, jakelu ja keräily Monet paikalliset toiminnot (maatalous, tuotanto, kauppa) vaativat runsaasti lyhyehköjä autokuljetuksia. Eri kokoiset kuorma-autot sekä pakettiautot hoitavat kuljetukset, joiden järjestely on tyypillisesti tuotantolaitosten tai kaupan keskusliikkeiden tehtävänä. Suomessa KTK-toiminta vastaa suuresta osasta näitä operaatioita. Suurimmat massat kulkevat maansiirtokuljetuksissa.

13 Kotimaan pitkät kuljetukset Kotimaisen teollisuuden pitkämatkaiset kuljetukset hoidetaan usein kuormaautoilla. Esimerkiksi rakennusteollisuuden tuotteet kuljetetaan tyypillisesti suoraan tehtaalta loppukäyttäjälle, tai välituotteet tehtaalta toiselle. Raaka-aineiden tuonti Raaka-aineiden tuonti on tyypillisesti puuta, öljyä, malmeja jne. Meri- ja rautatiekuljetukset ovat kilpailukykyisiä näissä tehtävissä, mutta esimerkiksi putkikuljetukset ovat myös mahdollisia. Suuret teollisuuslaitokset järjestelevät tyypillisesti itse kuljetukset, mutta operaatiot ostetaan kuljetusyrityksiltä. Massatavaran vienti Massatavaran viennissä rautateiden, satamien ja laivakuljetusten on toimittava kustannustehokkaasti yhteen, mutta myös aikataulu- ja säännöllisyysvaatimukset kasvavat koko ajan. Esimerkiksi metsäteollisuus on ollut osallisena koko ketjussa (satamissa, huolinnassa ja varustamotoiminnassa), mutta suuri osa palveluista ostetaan alihankkijoilta. Kilpailutilanteesta riippuen käytetään myös kuorma-autokuljetuksia.

14 Transitokuljetukset Transitokuljetuksia tehdään sekä Venäjälle (esimerkiksi elektroniikkaa ja ajoneuvoja) että Venäjältä (tyypillisesti matalan jalostusasteen tuotteita). Tästä seuraa myös kuljetusmuotojakauman vinous, itään kuljetetaan tavaraa kuorma-autoilla ja länteen junilla. Toiminnan hyötyjiksi voidaan katsoa satamat, terminaalit ja tukkuliikkeet. Kuormaautoyrityksistä valtaosa on venäläisiä, eivätkä polttoaineenmyynti, ravitsemuspalvelut ym. välttämättä kata toiminnan ympäristö- ja liikenneturvallisuushaittoja, tai liikenneväylien kapasiteetin tuottamisen ja ylläpitämisen kustannuksia. Arvotavaran lentorahti Arvotavaran lentokuljetukset vastaavat vain murto-osasta maassamme kuljetetusta tavaramäärästä, mutta kuljetetun tavaran arvosta huomattavaa osuutta. Käytännössä lähes kaikki lentorahti on tuontia tai vientiä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Toimintaan ovat erikoistuneet muutama kansainvälinen pikarahtiyritys, huolintayritys ja muutama lentoyhtiö. Maakuljetukset tehdään pienellä kalustolla, ja kokonaisuuden on toimittava saumattomasti, ettei kalliin nopean kuljetuksen hyötyjä syödä lähtö- tai määränpään terminaalioperaatioissa tai maakuljetuksissa. Tavaraliikenteen käyttäjät voidaan edellä kuvatuissa toimintamalleissa segmentoida periaatteessa kahdella tavalla. Liikenneverkkojen kehittämisnäkökulmasta asiakkaiksi voidaan ottaa kuljetusjärjestelmän operaattorit. Toisaalta sekä laajoissa strategisissa tarkasteluissa että paikallisia toimenpiteitä suunniteltaessa segmentteinä voidaan pitää eri toimialoja. Myös tuonnin ja viennin tarpeiden tunteminen on tässä yhteydessä olennaista.

15 LIIKENNEPOLITIIKAN TOIMENPITEET JA VAIKUT- TAJAT 1 VAIKUTTAJAT Lukuisat liikennepoliittiset toimijat voidaan luokitella kokonaisuuksiksi joko toiminnan laadun tai hallinnollisen yhteyden mukaan: o Liikenne- ja viestintäministeriö, Virastot ja laitokset, liikelaitokset, valtionyhtiöt o Ympäristöministeriö, SYKE, alueelliset ympäristökeskukset o Valtiovarainministeriö o Sisäasiainministeriö, poliisi, lääninhallitukset o Sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes, lapsiasiavaltuutettu, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos, Kansaneläkelaitos o Kauppa- ja teollisuusministeriö o Oikeusministeriö o Kaupungit ja kunnat o Maakuntien liitot o Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering) o Työntekijöiden, työnantajien ja kaupan etujärjestöt o Liikennealan edunvalvontajärjestöt o Kansalais- ja etujärjestöt o Korkeakoulut, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset o Eduskuntaryhmät o Eduskunnan valiokunnat o Poliittiset puolueet o Kansainvälinen yhteistyö o Tiedotusvälineet 2 TOIMENPITEET Liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävinä keinoina tarkastellaan seuraavia toimenpiteitä: Strategisten tavoitteiden laadinta Säädökset Rahoitus Väylähallinnon ohjaus Maankäytön suunnittelu Liikenteen ohjaus ja valvonta Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikenteen ja sitä palvelevan infran suunnittelu, tuottaminen, ylläpito, kehittäminen Liikennelupien myöntäminen 15

16 Ajoneuvo- ja kuljettajatietojen ylläpito ja valvonta Liikenteen informaation suunnittelu, tuottaminen ja ylläpito Liikenteen viranomaisohjaus Edunvalvonta ja/tai työolojen kehittäminen Liikenteen toimintaedellytysten kehittäminen Henkilö- tai tavaraliikenteen terminaalien ja niiden palveluiden suunnittelu, tilaaminen ja kehittäminen Liikenteen kysynnän ja tarjonnan, liikennepalveluiden yms. seuranta, tilastointi, vaikutusten arviointi ja kehittäminen Kuljettajien tai liikennejärjestelmän muun asiantuntemuksen koulutus Suunnitelmista ja päätöksistä tiedottaminen Mielipiteisiin vaikuttaminen Hinnoittelu Palveluiden järjestäminen Henkilö- tai tavaraliikenteen palveluiden myynti ja tuottaminen 3 ROOLIT JA VAIKUTTAVUUS Kunkin osapuolen roolia ja vaikuttavuutta voidaan arvioida käytettävissä olevien keinojen kautta. Oheisessa kuvassa on LVM:n arvio omasta vaikuttavuudestaan. Sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan, jotta kaikissa keinoissa saadaan täysi vaikuttavuus yhteisesti sovituissa päämäärissä. LVM:n käyttämien keinojen vaikuttavuus (keskiarvo asteikolla 0 5) Strategisten tavoitteiden laadinta Henkilö- tai tavaraliikenteen palveluiden myynti ja 5,0 Säädökset tuottaminen Palveluiden järjestäminen Rahoitus 4,0 Hinnoittelu Väylähallinnon ohjaus 3,0 Mielipiteisiin vaikuttaminen 2,0 Maankäytön suunnittelu Suunnitelmista ja päätöksistä tiedottaminen Kuljettajien tai liikennejärjestelmän muun asiantuntemuksen koulutus Liikenteen kysynnän ja tarjonnan, liikennepalveluiden yms. seuranta, tilastointi, vaikutusten arviointi ja kehittäminen Henkilö- tai tavaraliikenteen terminaalien ja niiden palveluiden suunnittelu, tilaaminen ja kehittäminen 1,0 0,0 Liikenteen ohjaus ja valvonta Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikenteen ja sitä palvelevan infran suunnittelu, tuottaminen, ylläpito, kehittäminen Liikennelupien myöntäminen Liikenteen toimintaedellytysten kehittäminen Ajoneuvo- ja kuljettajatietojen ylläpito ja valvonta Liikenteen informaation suunnittelu, tuottaminen ja Edunvalvonta ja/tai työolojen kehittäminen ylläpito Liikenteen viranomaisohjaus 16

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Tulevaisuusfoorumit 2005 Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Hämeenlinna 12.9.2005 Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiosihteeri Perttu Puro Tulevaisuuden liikenneratkaisut

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen Strategia on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari 13.12.2007 1 Öljyn hinnan kehitys > 90 Dollaria/barreli 2 Yleiskirje vuodelta

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys RT:n hallitus 17.1.2017 Sami Pakarinen Liikennehankkeiden toteutus ottaa aikaa Hanke Aloitus Valmis Kesto Tampereen rantatunneli 1990 (suunnittelu) 2016 26 vuotta

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla TransEco tutkijaseminaari Jochim Donner Toimintaympäristö Tutkimuksen ja demonstraatioiden merkitys kasvaa Kansainvälisten sitoumusten takaraja tulee vastaan

Lisätiedot

YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE

YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen liikennepoliittiset linjaukset + VAT (ks. OAS) LÄHTÖKOHTA CO 2 80% kasvihuonekaasupäästöistä Liikenteen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Näkökulmat Rajauksia Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 Uuden liikennepolitiikan

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS

TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS Prof. Jarkko Rantala TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUS 12.4.2014, SKAL, Hämeenlinna 1 Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä Toimintaympäristön muutostekijöitä - megatrendejä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot