Risk Consulting. Vahingontorjuntatyö sairaalassa. Uudet ja muuttuvat vastuuriskit riskienhallinnan haasteena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Risk Consulting. Vahingontorjuntatyö sairaalassa. Uudet ja muuttuvat vastuuriskit riskienhallinnan haasteena"

Transkriptio

1 Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / Vahingontorjuntatyö sairaalassa Uudet ja muuttuvat vastuuriskit riskienhallinnan haasteena

2 Sisältö Pääkirjoitus Scanpix Sweden / Lehtikuva KILPAILU PARHAISTA OSAAJISTA JATKUU Systemaattinen työturvallisuuden vaaliminen on kaikkien etu 8 Arvokuljetukset ja turvallisuus 12 Vahingontorjuntatyö sairaalassa 19 Riskienhallinta on kilpailutekijä Suurvahinkojen synkkä vuosi Suomessa Johda riskienhallintaa samalla tavalla kuin organisaatiota Systemaattinen työturvallisuuden vaaliminen on kaikkien etu Pölyräjähdyksestä otettiin opiksi Arvokuljetukset ja turvallisuus Tuotanto jatkuu vaikka vahinko sattuu Vahingontorjuntatyö sairaalassa Yhteinen haveri vahinkomeno ilman vahinkoa Uudet ja muuttuvat vastuuriskit riskienhallinnan haasteena Tulitöitä koskeva yhteistyö Pohjoismaissa Kilpailukykyinen, kansainvälinen palveluverkosto Mitkä ovat vakuutusyhtiön menestymisen edellytykset? Vastaus on yksinkertainen: osaaminen ja pääoma. Vakuutusmeklareiden, riskipäälliköiden ja muiden vakuutusalan toimijoiden näkökulmasta vastaus saattaa olla vieläkin yksinkertaisempi: tarvitaan vain osaamista. Yrityksen osaaminen syntyy sen työntekijöiden osaamisesta, ja tänä päivänä osaaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Samalla erot yksittäisten työntekijöiden tehokkuudessa eli kyvyssä luoda arvoa ovat kasvaneet ennennäkemättömän suuriksi. Kun työntekijöiden väliset tuottavuuserot olivat aikaisemmin 25, 50 tai jopa 75 prosenttia, nykyään tuottavuuserot työntekijöiden luomalla arvolla mitattuna saattavat olla helposti jopa kymmenkertaiset. Tässä toimintaympäristössä yrityksillä on tärkeä taistelu voitettavanaan: taistelu parhaista osaajista. Luonnollisesti myös yritysten johtohenkilöt ymmärtävät, mistä on kysymys. Tämän seurauksena työntekijöiden rekrytoiminen kilpailevista yrityksistä on lisääntynyt, mikä on yleisesti ottaen hyvä uutinen niin vakuutusalalla työskenteleville kuin headhuntereillekin. Pohjoismaissa kilpailu vakuutusalan parhaista osaajista on kiihtynyt, ja ennätysmäärä työntekijöitä onkin vaihtamassa työpaikkaa tänä syksynä. Tämä ei kuitenkaan sinänsä lisää osaamisen määrää vakuutusalalla, sillä alalle palkataan edelleen todella vähän uusia työntekijöitä. Vakuutusyhtiöiden yhteisenä haasteena onkin jatkaa alalla työskentelevien osaamisen kehittämistä ja varmistaa, että vakuutusalan ulkopuolelta palkataan entistä enemmän uusia osaajia. Samalla kun kilpailu osaajista jatkuu, toivomme, että tämä lehti antaa asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme paljon hyödyllistä tietoa sekä yhtiömme osaamisesta että erilaisista riskeistä. Morten Thorsrud Julkaisija If Suurasiakkaat Vattuniemenkuja 8 A, Helsinki IF puh Päätoimittaja Juha Ettala Toimituskunta Olav Breen Per Hagström Lars von Hertzen Harry Nordqvist Inkeri Salin Anna Maria Vähäkuopus Tuotanto Markkinointiviestintä Dialogi Oy Paino Salpausselän Kirjapaino Oy Osoitteenmuutokset Risk Consultingista ilmestyvät myös skandinaavinen ja englanninkielinen versio. ISSN Kannen kuva Index Open IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006

3 Markkinakatsaus Riskienhallinta on kilpailutekijä Kuvitteelliset esimerkit kertovat analyysien lopputulosten esitystavasta. Tulosten perusteella tehdään esitys riskienhallinnan tason parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Hyvätasoinen riskienhallinta auttaa yritystä selviämään onnettomuustilanteesta myös taloudellisesti. Avainasemassa on ylin johto ja sen kyky toimia oikein kriisin jälkeisessä tilanteessa. Riskienhallinta on siis selkeä kilpailutekijä. Ylimmän johdon kyky osoittaa johtajuutta sekä kommunikoida jatkuvasti, rehellisesti ja avoimesti on keskeinen syy eroihin kriisitilanteen hoidossa. Lähde: Protecting Value in the Face of Mass fatality Events, Oxfordmetrica.com Oxford Metrica on julkaissut äskettäin kansainvälisen tutkimuksen, jossa on selvitetty ihmishenkiä vaatineiden suuronnottomuuksien vaikutusta yritysten osakasarvon (shareholders value) kehitykseen. Yritykset jakautuivat selkeästi yrityksiin, jotka hoitivat onnettomuuden jälkeisen tilanteen hyvin ja joiden osakasarvo alun notkahduksen jälkeen vahvistui ja yrityksiin, joiden osakasarvo ei toipunut. Jälkimmäisessä ryhmässä kurssinotkahdus syveni ja jäi vuoden tarkasteluajanjaksona (261 kaupantekopäivänä) pysyvästi alhaiselle tasolle. Tutkimuksen mukaan ylimmän johdon kyky toimia onnettomuuden ja sen aiheuttaman kriisin jälkeisessä tilanteessa on merkittävä yrityksen arvoon vaikuttava tekijä. Tutkimuksessa analysoitiin 74 onnettomuuden kohteeksi joutunutta yritystä. Hyvästä riskienhallinnasta on tullut merkittävä kilpailutekijä ja Enterprise Risk Management -prosessi (ERM) on tullut osaksi lähes jokaisen suuryrityksen Corporate Governance -järjestelmää. Samalla sille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet. ERM-prosessin tehtävänä on varmistaa kaikkien sellaisten yritystoimintaa uhkaavien riskien hallinta, jotka voivat estää yrityksen liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Yksi tärkeä ERM:n osa-alue on vahinkoriskit. Ifin suurasiakasliiketoiminnan tehtävänä on tukea asiakasyrityksiämme tällä alueella tarjoamalla vakuutus- ja riskienhallintaratkaisuja, jotka turvaavat asiakasyritystemme liiketoiminnan. Kysymys on siis saumattomasta kokonaisuudesta, johon sisältyy riskien arviointi, vahingontorjunta, vakuutusratkaisu ja vahinkojen hoito. Osana tätä kokonaisuutta Ifin suurasiakasliiketoiminnalla on oma Risk Management -yksikkö, RM. RM-yksikkö on vakuutusalan suurin Pohjoismaissa ja se keskittyy omaisuusja keskeytysriskien ohella kuljetus-, tapaturma- ja vastuuriskeihin. Yksikkö tukee asiakasyritysten kotimaista ja kansainvälistä riskienhallintatyötä liiketoiminnan turvaamiseksi ja riskienhallinnan tason parantamiseksi maailmanlaajuisesti. Vahinkoriskien osa-alueista haastavimpia on vastuuriskien hallinta. Tämän osa-alueen riskit eivät ole yhtä hyvin ennustettavissa ja arvioitavissa kuin esimerkiksi omaisuus- ja keskeytysriskit. Esimerkiksi altistuminen kemikaaleille ja siihen liittyvät vastuukysymykset voivat ilmetä vasta vuosikymmenien kuluttua. Komponentteihin liittyvät riskit esimerkiksi osana turvallisuuskriittistä järjestelmää voivat olla vaikeasti analysoitavissa. Samoin tuotteiden eri käyttäjäryh miin liittyvät riskit voivat olla arvioinnin kannalta haaste. Lainsäädäntö vaihtelee maittain ja lakeja voidaan myös muuttaa, mikä vaikuttaa riskien arviointiin. Lisäksi vastuun muotoja on useita erilaisia. Toiminta- ja tuotevastuualueiden ohella konsulttivastuun ja hallintoelinten vastuun analysointi edellyttää omaa asiantuntemusta. Ifin suurasiakasliiketoiminta on tehnyt vastuuriskien hallintaan liittyvää konsultointia asiakasyrityksille Suomessa yli 10 vuotta. Toimintamalli on uudelleen kohdennettu ja se laajennetaan nyt kaikkiin Pohjoismaihin siten, että se tukee underwriting-päätöksiä ja samalla antaa hyvän kokonaiskuvan vastuuriskien hallinnan kokonaisuudesta yritystasolla asiakasyrityksillemme. Toimintamalli perustuu yhteistyöhön asiakasyritystemme kanssa ja siinä käytettävät riskien arvioinnin työkalut ovat 1. eri liiketoimintojen vastuuriskien asemointi ja analyysi 2. vastuuriskien navigaattorianalyysi niillä alueilla, joissa riski arvioidaan korkeaksi Toimintamalli on kaikilla riskienhallinnan alueilla samanlainen ja se perustuu yhteistyöhön asiakasyritystemme, meklareiden ja Ifin suurasiakasliiketoiminnan välillä. Tavoitteenamme on oikea riskien tunnistaminen ja arviointi sekä kriittinen riskienhallinnan tarkastelu rakentavasti. Riskeihin liittyviä esille tulleita asioita käsittelemme asiakkaan kanssa avoimesti yhdessä. Tavoitteena on saada aikaiseksi kolmen vuoden ohjelma riskienhallinnan tason parantamiseksi. Juha Ettala 4 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 5

4 LEHTIKUVA Markkinakatsaus Suurvahinkojen synkkä vuosi Suomessa Johtamisen näkökulma Johda riskienhallintaa samalla tavalla kuin organisaatiota Erityisesti Suomessa on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon suurvahinkoja. Yhtä yhteistä nimittäjää on vaikea löytää. Suurin osa vahingoista olisi kuitenkin voitu ehkäistä tai rajoittaa minimiin paremmilla toimintatavoilla ja teknisillä suojausratkaisuilla. Usein tällaiset keinot eivät edellytä edes merkittäviä kustannuksia niiden moninkertaiseen hyötyyn nähden. Tänä vuonna suomalaisten vakuutusyhtiöiden korvattavaksi on tullut syyskuun loppuun mennessä lähes yhtä monta suurvahinkoa kuin tämän vuosituhannen ennätysvuonna Tulipalo onkin suurin omaisuusriski Pohjoismaissa. Noin 80 prosenttia omaisuuden suurvahingoista on tulipalojen aiheuttamia. Vahinkoja sattuu siitäkin huolimatta, että niiden ennalta ehkäisemiseen on panostettu niin yritysten kuin viranomaisten ja vakuutusyhtiöiden toimesta. Suurvahinkoon ja sen aiheuttamaan toiminnan pitkäaikaiseen keskeytykseen ei yhdelläkään yrityksellä olisi varaa. Suoranaisten aineellisten tappioiden lisäksi Mediatietoihin perustuva lista suurimmista palovahingoista Suomessa Tapahtuma/vahinko Korvausmenoarvio MEUR Teollisuushallipalo Savonlinnassa, 1/ Hyötypaperivarasto Lappeenrannassa, 1/06 0,5 1 Sahapalo Heinolassa, 5/ Huonekaluvarasto Tampereella, 5/ Kirkko Porvoossa, 5/ Betonitehdas Kuopiossa, 6/ Jätteenkäsittelylaitos Seinäjoella, 6/ Puun jatkojalostuksen tuotantolaitos Oulussa, 6/ Teollisuushalli Hyvinkäällä, 5/ Maalitehdas Ylöjärvellä, 5/ Kittilän lentoasema, 7/ Kokoonpanolinja venttiilitehtaassa, 7/ Veneveistämö Kuopiossa, 8/ vahinko aiheuttaa aina huomattavasti ylimääräistä työtä, usein seurauksena on myös asiakkaiden menetys sekä maineen ja kilpailukyvyn heikkeneminen. Omaisuusriskienhallinnassa oikeat toimintatavat ovat a ja o. Erityisesti jatkuvuus toimintatapojen hallinnassa on syytä varmistaa, kun yrityksessä on käynnissä sukupolvenvaihdos ja kun nuoria rekrytoidaan työelämään. Yhtä tärkeää on taata hyvien riskienhallintatapojen säilyminen ja siirtyminen, kun yrityksen rakenteita muutetaan tai toimintoja ulkoistetaan. Pelkkä ohjeiden ja lupamenettelyiden olemassaolo ei riitä, vaan tarvitaan vuorovaikutusta ajoissa, siis perehdyttämisessä ja yhteistyöstä sovittaessa. Hyvään omaisuusriskienhallintaan kuu Millainen on hyvin suojattu tehdaskiinteistö? 1. Johto sitoutuu vahvasti riskienhallintaan ja vahingontorjuntaan 2. Vahingontorjunta-ohjelmat toimivat: - Tulitöiden ja tupakoinnin valvonta, - Palavien nesteiden turvallinen käsittely, - Vartiointi, - Sammutuslaitteistojen tarkistukset ja valvonta 3. Hyvästä siisteydestä ja järjestyksestä pidetään huolta. 4. Rakennusten ja koneiden hyvästä kunnossapidosta huolehditaan. 5. Organisaatio on koulutettu tehokkaasti vahinkotilanteiden varalle. 6. Riittävä sammutusveden saanti on varmistettu. 7. Rakennusten rakenteet ovat sopivat. 8. Automaattiseen sprinklerisuojaukseen on varauduttu palovaarallisilla alueilla. 9. Palovaaralliset prosessit ja kohteet on riittävästi suojattu. 10. Riittävä valmius ja suojaus on hoidettu ulkopuolisia vaaratilanteita (esim. palo, myrsky, rankkasateet, tulva) varten. Yksi Suomen vanhimmista kirkoista, Porvoon tuomiokirkko vahingoittui pahoin tulipalossa luvat myös tekniset ratkaisut, joista automaattinen sprinklerijärjestelmä on investointina vaativin, mutta liiketoiminnallisen jatkuvuuden kannalta järkevä sijoitus, joka vahingon sattuessa maksaa itsensä takaisin nopeasti. Riskien tunnistaminen sekä ajoissa tehdyt pienetkin parannustoimenpiteet saattavat olla ratkaisevia toiminnan jatkuvuudelle. Usein jo pienellä panostuksella voidaan riskiä pienentää aivan oleellisesti. Hyvästä esimerkistä käy hydrauliikkaöljykeskuksen varustaminen lukituksella, joka pysäyttää öljyvirtauksen palotilanteessa rajoittaen vahingon minimiin. Investointina se on muutama tuhat euroa, mutta sillä saatetaan estää kymmenien miljoonien vahingot ja vakava toiminnan keskeytys yritykselle. Jukka Forssén Suomen riskienhallintajohtaja alkaen Kun haluat saada asioita tehdyksi, muista tärkeä periaate: keskity olennaiseen. Tämä ohje pätee mielestäni lähes kaikkeen toimintaan, mutta erityisen hyvin se soveltuu johtamiseen. Kun haluat johtaa yritystä tai organisaatiota hyvin, yksi tärkeimmistä muistisäännöistä on se, että alaisten täytyy tietää, miksi he tekevät jotakin ja mihin tarkoitukseen tiettyä tuotetta myydään. Kaksi henkilöä sekoittaa betonia ja kysyt heiltä, mitä he tekevät. Ensimmäinen vastaa: Sekoitan betonia. Toinen vastaa: Rakennan siltaa Tanskan ja Ruotsin välille. Olen varma, että jälkimmäinen tekee työnsä paremmin. Nämä kaksi periaatetta ovat suoraan sovellettavissa myös siihen, miksi yrityksen riskienhallintaa ja yrityksen johtamista tulisi hoitaa samalla tavalla, ja miten se pitäisi tehdä. Jos organisaatiollasi on selkeä strategia ja tavoitteet sekä liiketoiminnan ja johtamisen seurantajärjestelmät, on ensiarvoisen tärkeää, että myös riskienhallinta on sisällytetty niihin. Seuraavien yksinkertaisten kysymysten avulla voit varmistaa, että riskienhallinta-asiat on huomioitu: Mitä riskejä organisaation strategiseen liiketoimintasuunnitelmaan sisältyy? Mitä riskejä olemme valmiita ottamaan? Onko meillä tarvittavat prosessit riskien hallitsemiseksi? Mihin riskeihin voi liittyä myös liiketoimintamahdollisuuksia? On melko yleistä, että yritykset käyttävät erillisiä riskienhallintajärjestelmiä. Kokemukseni perusteella on kuitenkin todennäköistä, että tämä toimintatapa johtaa pikemminkin huonoon kuin hyvään riskienhallintaan. Kuten aiemmin jo mainitsin, tärkeintä on keskittyä olennaiseen. Kun työntekijät näkevät, että riskienhallinta ei ole erillistä toimintaa vaan osa yrityksen johtamisjärjestelmää, on todennäköisempää, että riskienhallinta-asiat tulevat hoidetuiksi asianmukaisesti. Eräs johtamiseen liittyvistä periaatteista on se, mitä mitataan, myös tehdään. Tämä soveltuu myös riskienhallintatyöhön. Riskienhallinnan kehittämiseksi ja keskeytysvahinkojen välttämiseksi on tärkeää, että sekä sinä että alaisesi tiedätte, mitä teiltä odotetaan ja sinä varmistat, että se myös tehdään. Tässäkin haluan korostaa keskittymistä olennaiseen, jolloin asiat tulevat todennäköisemmin tehdyiksi. Lisäksi on tärkeää, että seurantajärjestelmät ovat alaisten näkökulmasta selkeitä ja helppotajuisia. Riskienhallinnan periaatteet: 1. Keskity olennaiseen. 2. Varmista, että kaikki tietävät yrityksen riskienhallintatavoitteet. 3. Sisällytä riskienhallinta yrityksen johtamisjärjestelmään. 4. Mittaa ja seuraa riskienhallinnan kehittymistä. 5. Keskity olennaiseen. Toimi Valvo Suunnittele Jatkuva parantaminen Tee Demingin laatuympyrä Kun nämä luonnonlait pidetään mielessä, riskienhallintatyö tukee yrityksen liiketoimintaa ja luo sille lisäarvoa. Näin voidaan varmistaa, että myös asetetut tavoitteet saavutetaan. Ken Henningson Ruotsin riskienhallintajohtaja alkaen 6 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 7

5 Borealis Polymersin tavoitteena nolla vahinkoa Systemaattinen työturvallisuuden vaaliminen on kaikkien etu Nolla tapaturmaa on Ifin ja teollisuuden yhteinen tavoite. Sen edistämiseksi vakuutusyhtiö tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Kun riskit tunnistetaan ja tiedostetaan, niitä on helpompi hallita. Parhaiten onnistuvat yritykset, joiden johto on sitoutunut tapaturmien torjuntaan ja joissa työturvallisuus on valittu strategiseksi alueeksi. Tällöin kehitystä mitataan ja seurataan. Borealis Polymers Oy ja UPM Keuruun viilutehdas ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka johdonmukaisella tapaturmientorjuntatyöllä saavutetaan tuloksia. Borealis Polymers Oy parantaa työturvallisuuttaan kohti nollatapaturmatasoa pitkällä tähtäimellä. Vuonna 2003 Borealis Polymers palkittiin Ifin Nolla tapaturmaa käytännön tasolla -palkinnolla. Viime vuoden marraskuussa yritys julistettiin Työturvallisuus kohti maailman kärkeä -palkinnon voittajaksi valtioneuvoston työtapaturmaohjelman päätteeksi. Borealis on innovatiivinen muoviratkaisujen valmistaja, jolla on tuotantoa kuudessa Euroopan maassa sekä USA:ssa ja Brasiliassa. Niiden lisäksi yrityksellä on yhteistyöyhtiöitä Arabiemiirikuntien liitossa ja Kiinassa. Konsernissa on työntekijää. Suomessa Borealis Polymers Oy:n tuotanto on keskittynyt Kilpilahden teollisuusalueelle Porvooseen, jossa toimivat olefiini-, fenoli-, polyeteeni-, polypropeeni- ja Borstar-polyeteeniyksiköt. Noin 70 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Polyeteenin ja polypropeenin vuosituotannon määrää konkretisoidaan kuvaamalla, että se riittäisi täyttämään enemmän kuin kaksi Hartwall Areenan kokoista tilaa. Lisäksi Borealiksella on vahva, noin 140 henkilön tutkimusyksikkö, johon kuuluu kaksi koetehdasta. Porvoossa yhtiön palveluksessa on 850 henkeä. Kilpilahden teollisuusalue on Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä, jossa Borealiksen lisäksi toimivat muun muassa Neste Oil, Ashland Finland, Finnplast, Styrochem Finland, Innogas ja Aga. Alueella on noin teollista työpaikkaa. Toimialan luonteesta johtuen turvallisuusriskien hallinta ja minimointi on ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi alueen kaikki yritykset ja niiden alihankkijat noudattavat yhteisiä turvallisuussäännöksiä, jotka on kiteytetty kymmeneksi perusohjeeksi. Ohjeet kattavat muun muassa työ- ja kulkulupakäytännöt, suojavarusteiden käyttömääräykset ja alkoholin käyttöön liittyvät kiellot. Yhteiset pelisäännöt ovat osa kunkin yrityksen turvallisuusohjeistoa. Työturvallisuus on osa johtamista Työturvallisuus on keskeisessä asemassa Borealiksessa ja se on kirjattu yrityksen strategiaan. Tavoitteena on olla työturvallisuudeltaan yksi maailman parhaita kemianteollisuuden yrityksiä. Turvallisuus on osa johtamisjärjestelmää. HSE&Q-järjestelmän (Health, Safety, Environment & Quality = terveys, turvallisuus, ympäristö ja laatu) taustalla ovat Det Norske Veritasin auditoimat ja myöntämät ISO-perheeseen kuuluvat laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusstandardit. Standardit eivät kuitenkaan yksin takaa johtavaa asemaa turvallisuusasioissa. Käytännön toiminnan kulmakivenä on turvallisuuskulttuurin ja -ajattelun luominen. Lähtökohtana ovat johdon sitoutuneisuus sekä johtamisjärjestelmämme. Työturvallisuuden tasoa tarkkaillaan erilaisilla mittareilla ja sitä verrataan työturvallisuudeltaan maailman parhaiden kemianteollisuuden toimijoiden tasoon. Olemme verkostoituneet kansainvälisten benchmarking-ryhmien kanssa ja rakentaneet yrityksen sisäisen työturvallisuusverkoston. Yhteisistä toimintamalleista sovitaan konsernitasolla ja päätökset pannaan täytäntöön kaikissa tuotantoyksiköissä eri puolilla maailmaa, kertoi Borealiksen HSEQ-päällikkö Martti Honkala Ifin järjestämässä Turvallisuus- ja vahingontorjuntapäivässä. Tavoitteenamme on nolla vahinkoa, joka tarkoittaa, että työperäisiä sairauksia, onnettomuuksia tai loukkaantumisia ei pääse tapahtumaan. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, jota olemme tehneet koko Borealiksen toiminnan ajan yli kymmenen vuotta. Johto ei voi ratkaista työturvallisuuskysymyksiä yksin. Se vaatii kaikkien organisaatiotasojen osallistumista, koulutusta, työryhmiä ja vuorovaikutusta. Työ on kokonaisvaltaista, eikä se voi onnistua, jos organisaatio voi huonosti. Työhyvinvoinnin täytyy olla kunnossa ja organisaation on oltava kypsä yhteistoimintaan sekä puhumaan asioista suoraan. Erot työturvallisuudeltaan maailman parhaiden yritysten välillä syntyvät juuri siitä kuinka niitä johdetaan ja hoidetaan, Honkala totesi. Käytännön tasolla Honkala painotti usein tapahtuvia turvallisuuskierroksia, toiminnan yleistä havainnointia ja asioihin puuttumista, säntillistä turvallisuusraportointia, puutteiden korjaamista ja jatkuvaa parantamista. Syyllisiä ei etsitä Kemianteollisuudessa henkilöstö tiedostaa riskit. Työturvallisuusasioissa motivaatio on siksi yleisesti ottaen kohdallaan. Turvallisuusasioita pyritään kuitenkin pitämään jatkuvasti tietoisuudessa sisäisellä viestinnällä henkilöstölehdessä ja intranetissä sekä koko teollisuusalueen naapureille suunnatussa Naapurit -lehdessä. Intranetin HSE-osiosta henkilöstö saa tietoa päivittäisistä tapahtumista sekä niiden taustoista. Asiantuntijat tapaavat, vaihtavat parhaita käytäntöjä ja oppivat toisiltaan. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Sananvaihtoa, joskus väittelyäkin tarvitaan, että löydetään parhaat käytännöt. Meillä ei etsitä syyllisiä. Uskomme palkitsemiseen. Jaamme vuosittain turvallisuuspalkintoja sekä konserni- että paikallistasolla ja valitsemme parhaan urakoitsijan. Lisäksi meillä on palkkiojärjestelmä, jolla voimme välittömästi palkita henkilön, joka tekee jotain erityisen hyvää turvallisuus- tai ympäristöasioissa. Turvallisuusasiat ovat yhtenä kriteerinä myös henkilöstön tuottavuuspalkinnossa, kertoo huhtikuun alussa toisiin tehtäviin siirtyneen Honkalan vakanssin HSEQ-päällikkönä vastaanottanut Jarmo Paulamäki. Alihankkijat toimivat kuin oma väki Borealiksen porttien sisäpuolella on myös muutamia yrityksen alihankkijoiden toimipisteitä. Työturvallisuusasioissa alihankkijat toimivat kuten Borealiksen oma henkilöstö ja jopa raportoivat työturvallisuusasioistaan suoraan Borealiksen tietojärjestelmään. Alihankkijamme ovat sisäistäneet, että työturvallisuudesta huolehtiminen on heidän kilpailuetunsa. He osallistuvat työturvallisuuskoulutukseemme ja noudattavat samoja menettelytapoja kuin oma henkilöstömme. Alkuunsa se saattaa tuntua heistä oudolta, mutta jonkin ajan kuluttua he pitävät sitä hyvänä. Heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin, kuuntelemme heitä mielellämme, Paulamäki sanoo. Menestyksekästä toimintaa Viime vuonna meillä tapahtui neljä työtapaturmaa, joista kolme johti työstä poissaoloon. Suomalaisen mittapuun mukaan olemme onnistuneet hyvin. Parhaimmat kansainväliset kemianteollisuuden yritykset ovat olleet tällaisella tasolla jo pidempään. Parannettavaa on kuitenkin vielä. Työturvallisuudesta huolehtiminen on sekä moraalinen että imagokysymys, se on tärkeä osa yhteiskuntavastuutamme, Paulamäki toteaa. Marjatta Pietilä 8 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 9

6 Veli-Matti Parkkinen Lessons from losses Nolla tapaturmaa tuli todeksi UPM:n Keuruun viilutehtaalla Mekaanisessa metsäteollisuudessa nolla tapaturmaa -tavoitetta on pidetty lähes mahdottomana saavuttaa. UPM:n Keuruun viilutehtaalla tapaturmatilanne hipoi kuitenkin nollaa jo vuonna 2004 ja viime vuonna tavoitteesta tuli totta. Tapaturmien määrä kääntyi Keuruulla laskuun jo vuosituhannen vaihteessa, jolloin tehtaalla aloitettiin järjestelmällinen riskien kartoitus. Tänä päivänä työsuojelu on erottamaton osa tehtaan jokapäiväistä toimintaa. Työturvallisuusasiat ovat esillä kuukausittain linjapalavereissa, joissa jokainen voi kertoa näkemyksiään työsuojeluasioista ja lisäksi käydään läpi läheltäpititilanteet. Myös muilla tehtailla sattuneiden tapaturmien todennäköisyys ja riski arvioidaan aina heti oman tehtaan näkökulmasta. Ennaltaehkäisy on työturvallisuuden ykkösasioita. Kun riskit ja puutteet ovat tiedossa, ryhdymme korjaaviin toimenpiteisiin välittömästi. Se osoittaa, että työsuojelu otetaan tosissaan, painottaa Keuruun viilutehtaan tuotantopäällikkö Timo Isojärvi. Työsuojeluvaltuutettu Arto Lähdeaho uskoo, että johdon sitoutuminen työsuojeluun ja hyvä tiedonkulku ovat Keuruulla vaikuttaneet ratkaisevasti työntekijöiden asenteisiin. Panostamme paljon myös työnopastukseen, sillä teollisuusympäristö on aina riski uudelle työntekijälle, sanoo Lähdeaho, joka vetää tehtaalla myös työturvallisuuskorttikoulutusta niin omalle henkilökunnalle kuin alihankkijoille. UPM:n Puutuotetoimialan työsuojelupäällikkö Hannu Kontio kiittelee Keuruun tehtaan hyvää työsuojeluasennetta. Kontion mukaan UPM:n puutuotteita valmistavilla tehtailla suunta on kaikkiaan hyvä. Tapaturmien määrä on laskenut edellisvuodesta yli 15 prosenttia. Keuruun viilutehdas valmistaa sorvattuja koivuviiluja pääasiassa eurooppalaisille huonekalu- ja sisustusteollisuuden asiakkaille sekä rakenneviiluja ja ohutviiluvaneria. Tehdas työllistää 78 henkeä. Kaikkiaan UPM:n Puutuotetoimialalla työskentelee henkilöä. Aino-Maija Koli UPM, puutuotetoimiala UPM:n Keuruun viilutehdas saavutti vuonna 2005 nolla tapaturmaa -tavoitteen pitkäjänteisellä työllä työturvallisuuden hyväksi. PÖLYRÄJÄHDYKSESTÄ otettiin opiksi Pölyräjähdys voimalaitoksen polttoaineasemalla synnytti vakavan vaaratilanteen ja aiheutti aineellisia vahinkoja. Palovammoiltakaan ei vältytty, mutta pahimmalta säästyttiin. Erään teollisuuslaitoksen yhteyteen rakennettu voimalaitos toimittaa kyseiselle laitokselle sekä paikalliseen kaukolämpöverkkoon lämpöä ja höyryä. Sähkön tuotantoteho laitoksessa on max 85 MW. Polttoaineena käytetään pääosin biopolttoainetta, kuten puu- ja sahausjätettä sekä turvetta. Laitoksella on leijukerrostekniikkaan perustuva kattila, joka mahdollistaa monipuolisten polttoaineiden käytön. Puupolttoaineiden joukossa on muun muassa oksia ja kantoja, jonka vuoksi polttoaine murskataan sopivan kokoiseksi ennen kuin se voidaan kuljettaa kattiloihin. Kantojen mukana murskaimiin voi joutua 10 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

7 Scanpix Sweden / Lehtikuva Arvokuljetusryöstössä Hölössä Södertäljen eteläpuolella useita autoja sytytettiin tuleen. Ryöstössä käytettiin myös konetuliaseita. suuriakin kiviä, jotka saattavat aiheuttaa kipinöiden syntyä. Kuljetinlinjasto tulessa Eräänä iltana polttoainemurskaimessa tapahtui pölyräjähdys. Räjähdys eteni osastoiduissa kuljetintunneleissa aiheuttaen linjastolla tulipalon. Räjähdys aiheutti myös sekundaariräjähdyksiä, jolloin tuli levisi vastaanottotaskuihin ja rinnakkaiseen polttoainelinjastoon. Polttoaineen vastaanottoasemalla oli kuljetusliikkeen työntekijä parhaillaan puhdistamassa vastaanottoaseman aluetta annettujen ohjeiden mukaisesti. Pölyräjähdyskaasut purkautuivat vastaanottoasemalla ja aiheuttivat kuljettajalle palovammoja. Myös rinnakkaisella polttoainelinjastolla työskennelleet autonkuljettajat saivat lieviä palovammoja. Ripeä toiminta pelasti paljon Voimalaitoksen henkilökunta aloitti välittömästi alkusammutustoimet ja polttoainelinjastoihin laukaistiin sammutushöyryt. Palokunta saapui paikalle 15 minuutin kuluessa, aloitti laajat sammutustoimet ja tyhjensi polttoainelinjastot. Palo ei päässyt leviämään polttoainesiiloihin. Ripeiden sammutustoimenpiteiden ansiosta omaisuusvahingot jäivät alle euron. Suurimmat vahingot syntyivät paineaallon revittyä irti seiniä, ovia ja polttoainelinjoja. Toimenpiteitä vastaavien vahinkojen välttämiseen Tapahtuman jälkeen todettiin, että kipinäilmaisimet olivat toimineet murskaimessa moitteettomasti. Nämä ilmaisimet eivät kuitenkaan estä pölyräjähdystä, koska pölyräjähdys tapahtuu heti, jos sopiva pölyseos saa riittävän sytytysenergian. Syytä alettiin etsiä polttoainepuolelta. Pian todettiin, että päivän aikana laitokselle oli saapunut muutamia kuormia ohjeiden vastaisesti liian kuivaa biopolttoainetta. Tämä saattoi olla syy räjähdysherkän pölyn muodostumiselle. Vastaavien vahinkojen välttämiseksi ryhdyttiin seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Polttoainelinjoille murskainten yhteyteen rakennettiin räjähdysluukut. 2. Kosteudeltaan matalan, satunnaisesti saapuvan pölymäisen polttoaineen vastaanotto lopetettiin kokonaan. 3. Sammutushöyryn käyttöä lisättiin erittäin kuivan polttoaineen aikana sekä huolto- ja korjaustöiden aikana. 4. Sammutushöyryventtiilien toiminta ja paikat käydään jatkossa läpi koko henkilöstön kanssa. Ripeä palontorjunta säästää pahimmilta seurauksilta, mutta sattuneesta onnettomuudesta voi aina ottaa opiksi ja koettaa ennakoida vaaratilanteet. VILLE VALTA Yritysten, pankkikonttorien ja laskentakeskusten välillä tapahtuvien rahakuljetusten arvo ja turvallisuusvaatimukset saattavat vaihdella hyvinkin paljon. Vaikka rahankäsittelyyn kohdistunut rikollisuus on kasvanut uhkaavasti Pohjoismaissa, voidaan kuljetukset hoitaa turvallisesti. Arvokuljetusryöstöt ovat joka tapauksessa koko yhteiskuntaa koskeva ongelma. Arvokuljetukset ja turvallisuus Euroopassa on jo vuosia tehty ammattimaisia, hyvin suunniteltuja arvokuljetusryöstöjä, joissa auton pysäyttämiseen on käytetty konetuliaseita ja auton avaamiseen räjähteitä. Ruotsissa on 1990-luvulta alkaen ryöstetty vuosittain kymmeniä arvokuljetuksia. Suomessa arvokuljetusryöstöjä on tehty selvästi vähemmän, mutta uhkana on, että Ruotsissa toimivat rikolliset laajentavat reviiriään myös Suomen puolelle. Tämänkaltaisesta kehityksestä saatiin viit teitä, kun Ahvenanmaalla tehtiin viime elokuussa arvokuljetusryöstö. Tilanne Ruotsissa Mielenkiinto turvallisuusalaa kohtaan on kasvanut viime aikoina Ruotsissa, mikä johtuu ennen kaikkea useista näyttävistä arvokuljetusryöstöistä. Vuosi 2006 näyttää myönteisemmältä, sillä arvokuljetuksiin kohdistuneet rikokset ovat vähentyneet, kertoo Securitas Värde -arvokuljetusyhtiön tiedotuspäällikkö Stefan Wikman. Rikosten vähenemiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi poliisin yksiköiden parempi keskinäinen yhteistyö ja aikaisempaa suuremmat resurssit. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että ryöstöä valmistelevia rikollisia on saatu kiinni. Monet näistä rikollisista istuvat vankilassa juuri nyt, mikä tietysti vaikuttaa asiaan. He eivät voi näyttäytyä kalliissa autoissa osoittaakseen, että rikos kannattaa ja houkutella ihmisiä rikolliselle ural 12 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

8 le. Sitä paitsi he käyttäytyvät kuin ketkä tahansa yrittäjät. He arvioivat riskejä suhteessa voittoihin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kiinnijäämisriskin vaikutus painaa vaakakupissa aikaisempaa enemmän, Stefan Wikman sanoo. Toinen syy arvokuljetusryöstöjen vähenemiseen voi olla se, että useimmat arvokuljetusryöstöt epäonnistuvat nykyään. Kun rikokset lisääntyivät muutama vuosi sitten, Securitas panosti yhä enemmän turvallisuusjärjestelmien kehittämiseen. Tämän ansiosta muun muassa kaikki Securitaksen rahakuljetuslaukut on nykyään tehty niin, ettei rahoihin voi päästä käsiksi vahingoittamatta niitä, jos laukut avataan väärin. Me kehitämme myös järjestelmiä ajoneuvojen ohjaamiseen, Stefan Wikman kertoo. Käytämme reittejä, joilta ajoneuvojen ei pidä poiketa. Jos auto poikkeaa merkityltä reitiltä, saamme siitä heti hälytyksen. Muilla järjestelmillä hallitaan nopeutta niin, ettei se esimerkiksi moottoriteillä laske liikaa. Turvallisuus Securitaksessa perustuu uuteen tekniseen ajatteluun ja yhteistyöhön poliisin kanssa sekä avustajien oikeaan rekrytointiin. Jokaisesta työnhakijasta tehdään ns. turvallisuusselvitys, eli selvitys rikosrekisteristä siltä osin kuin se koskee rikoksia kuten ryöstöä, murhaa ja petoksia. Ennen kaikkea painotamme, että turvalliset kuljetukset perustuvat ihmisen ja tekniikan tiiviiseen yhteistyöhön. Ei riitä, että vain toinen niistä toimii täydellisesti, toteaa Wikman. Suurin ero nykyisten ja joitakin vuosia sitten tehtyjen ryöstöjen välillä on raakuus. Kolme vuotta sitten ei räjäytetty koko autoa eikä tukittu moottoriteitä varastetuilla autoilla ja piikkiesteillä. Stefan Wikmanin mukaan ryöstömäärissä on Ruotsissa alueellisia eroja. Skånessa sattuu tuskin lainkaan arvokuljetusryöstöjä huolimatta mannermaan ja Öresundsbron läheisyydestä. Mälardalenissa arvokuljetusryöstöt ovat sitä vastoin huomattavasti tavallisempia. Emme oikein tiedä miksi näin on, mutta Securitas Securitas on 20 vuodessa kehittynyt ruotsalaisesta vartiointiyrityksestä maailmanlaajuiseksi turvallisuuskonserniksi, jolla on toimintaa 20 maassa ja palveluksessaan yhteensä henkilöä Euroopassa ja USA:ssa. Yritys toimii edelleen vartioinnin piirissä, mutta kehittää myös turvallisuusjärjestelmiä yksityisasuntojen ja yritysten käyttöön. Se on myös arvostettu osaaja arvokuljetuksissa ja käteisen rahan käsittelyssä. luultavasti tämä johtuu siitä, että ryöstäjät asuvat siellä silloin, kun eivät satu istumaan vankilassa. Securitas ei hoida ainoastaan rahakuljetuksia vaan myös muita arvotavarakuljetuksia, joiden turvallisuudelle, täsmällisyydelle ja luotettavuudelle asiakkaat asettavat korkeita vaatimuksia. Tällaisia arvotavarakuljetuksia ovat muun muassa tietokoneiden, lääkkeiden, jalometallien ja kellojen kuljetukset. Tiettyjen tavaroiden saapuminen perille täsmälleen oikeaan aikaan on asiakkaalle erittäin tärkeää. Sen sijaan, että asiakkaat käyttäisivät tavallista huolitsijaa, he haluavat erikoiskuljetuksen ovelta ovelle. Esimerkiksi joissakin kylmäkuljetuksissa oikean lämpötilan säilyminen on niin tärkeää, että siitä pidetään kirjaa. Näin asiakkaalle voidaan osoittaa, että lämpötila on pysynyt tasaisena koko kuljetuksen ajan. Asiakkaat vaativat hyvää turvallisuutta, mutta myös sitä, että meillä on oikea ja riittävä vakuutusturva. Se on myös osa turvallisuusajatteluamme, Stefan Wikman painottaa. Tilanne Suomessa Pankkien näkökulmasta arvokuljetusriskit Suomessa ovat hallinnassa. Rahan lastaus- ja purkutilanteet tehdään sisätiloissa ja huomaamattomasti niin, ettei henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuus vaarannu, kertoo Sampo Pankin turvallisuusjohtaja Jari Väinölä. Kulkureittien turvatasoa pyritään edelleen parantamaan. Kohde pyritään tekemään ei-houkuttelevaksi ja suojaamaan korkeatasoisella turvallisuustekniikalla niin, että ryöstöjä ei yritetä tehdä. Pankit ovat ulkoistaneet arvokuljetukset alan ammattilaisille, joilla on paljon paremmat mahdollisuudet hoitaa arvokuljetukset kuin pankkilaisilla, sanoo Jari Väinölä. Rahahuollon muutokset ovat vaikuttaneet myönteisesti turvallisuuteen, esimerkiksi käteisen rahan käsittely pankeissa on vähentynyt sähköisen ympäristön kehittymisen myötä. Turvataso pankeissa on korkea. Esimerkiksi 1990-luvun alussa pankkiryöstöjä tehtiin usein, mutta nyt ne ovat vähentyneet. Pankki tekee järjestelmällistä turvallisuustyötä rahankäsittelyyn kohdistuvien rikosten estämiseksi. Henkilökunnalla on tässä tärkeä rooli, nimittäin arvokuljetusryöstöihin liittyy usein sisäpiiritietoa. Mahdollisuus tehdä henkilöstön taustatarkastuksia on lakimuutoksen myötä oleellisesti heikentynyt. Turvallisuusjohtaja Jari Väinölä pitää tärkeänä, että pankeilla olisi käytössään poliisin tekemä turvallisuusselvitys niistä henkilöistä, jotka toimivat rahankäsittelyssä. Lehtikuva Pankin henkilökunnalle annetaan turvallisuuskoulutusta mahdollisten riskitilanteiden välttämiseksi, esimerkiksi havainnoimaan uhkatilanteiden kehittyminen. Pankeilla on hyvä yhteistyö arvokuljetusyritysten ja poliisin kanssa arvokuljetusten turvallisuuden kehittämiseksi ja ryöstöjen estämiseksi: ryöstöjen suunnitteluja on havaittu ja ryöstöjä on pystytty estämään. Jari Väinölän mielestä on olemassa useita syitä siihen, että arvokuljetusrikollisuuden kehitys on ollut erilaista Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa ei ole samanlaista paikallista rikollisuutta kuin Ruotsissa. Myös eksoottinen suomen kieli vähentänee Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten rikollisten silmissä. Toisaalta ammattimaisen rikollisuuden uhka on olemassa jo nyt Suomessa. Tekijät ovat olleet suomalaisia tai ovat olleet yhteistyössä virolaisten kanssa. Varautuminen on samanlaista huolimatta rikollisuuden alkuperästä. Automatia Pankkiautomaatit Oy:llä on vastuullaan pääosa valtakunnan rahahuollosta ja myös arvokuljetuksista. Mahdollisiin arvokuljetusryöstöihin on varauduttu Suomessa tiiviissä yhteistyössä poliisin ja rahaa käsittelevien osapuolien välillä: toimintamalleja kehitetään ja harjoitellaan yhdessä, kertoo turvallisuuspäällikkö Ari Partanen Automatiasta. Suomessa on oivallettu, että arvokuljetuksiin liittyvä rikollisuus on koko yhteiskunnan eikä pelkästään arvokuljettajien vastuulle jäävä ongelma. Automatia on osaltaan arvioinut omat rahahuollon riskinsä, jotka itse arvokuljetuksissa ovat pitkälti sopimusjuridiikkaa: Automatia on antanut arvokuljetukset alihankintoina ammattimaisten arvokuljetusyhtiöiden hoidettaviksi. Edes yrityksen asteelle edenneitä hyökkäyksiä Automatian käyttämiä hyvämaineisia ja ammattimaisia arvokuljettajia kohtaan on ollut vähän. Ammattimaiset arvokuljetusyhtiöt huolehtivat suurista arvokuljetuksista Suomessa. Pääosan Suomen arvokuljetuksista hoitaa G4S Cash Services Oy, jonka toimitusjohtaja Timo Sankari katsoo, että arvokuljetusten turvallisuus on hyvä. Toimintaa on kehitetty, riskinarviointia on tehty ja turvallisuutta parannettu yhteistyössä Automatian ja pankkien kanssa. Muun muassa rahojen lastausja luovutustilojen tulee olla hyvin suojattuja. Ahvenanmaalla tilannetta oli tarkkailtu ulkoa, ja ryöstö vaikuttaa enemmän pankkiryöstöltä kuin arvokuljetusryöstöltä. Timo Sankarin mukaan on vaikea arvioida, riittääkö turvallisuustaso tulevaisuudessa. On kuitenkin selvää, että rikollisuuteen pitää puuttua ajoissa ennen kuin se kasvaa. Suomessa arvokuljetuksissa on lisätty yhteistyötä poliisin kanssa, jotta voitaisiin välttää sen tyyppiset rahankäsittelyyn kohdistuvat rikokset, jotka Ruotsissa ovat kehittyneet jo yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Arvokuljetusriskien hallinta ja vakuuttaminen Suurin arvokuljetuksiin kohdistuva uhka on rikos: ryöstö, varkaus tai kavallus. Kun arvokuljetusriskit selvitetään, koko rahankäsittely- ja kuljetusketju pitää analysoida alusta loppuun. Riskienanalysoinnilla löydetään ne heikot kohdat, joita tulee vahvistaa niin, että arvokuljetuksesta tulee turvallinen. Arvokuljetusriskit ja muukin rahankäsittely voidaan vakuuttaa. Vakuutusratkaisu räätälöidään ja se perustuu kyseisten kuljetusten riskianalyysiin. Lähtökohtana on, että ainakin ryöstö, varkaus ja tavalliset vahinkoriskit vakuutetaan. Suuret arvokuljetukset on tapana vakuuttaa laajalla turvalla, johon kuuluu edellä mainittujen lisäksi kavallus- (omaisuusrikos) ja vastuuvakuutukset. Anders Kumm Pentti Kautto Ahvenanmaalla Maarianhaminassa ryöstettiin arvokuljetus 10. elokuuta Kuvassa ryöstäjien pakoautoa sammutetaan. Arvokuljetusryöstöjen lukumäärä Euroopassa Iso-Britannia Ranska Puola Ruotsi Irlanti Italia Portugali Tanska Saksa Alankomaat Lähde: European Security Transport Association (ESTA), Svenska bevakningsföretag (Sweguard) (TT) Arvokuljetusryöstöjen kokonaissaalis miljoonissa Ruotsin kruunuissa Iso-Britannia Ranska Italia Ruotsi Luxemburg Saksa Norja Tanska Unkari Belgia Arvokuljetusryöstöjen lukumäärä Pohjoismaissa vuosina Tanska Ruotsi Norja Suomi Lähde: Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto 14 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

9 Yrityksen jatkuvuuden suunnittelu on osa riskienhallintaa. Oikein valittu jatkuvuusstrategia nopeuttaa toiminnan normalisointia kriisin jälkeen. Myson Heating Controls Ltd:n tehtaan nopea paluu markkinoille tulipalon jälkeen osoittaa, että kriisitilanteen johdonmukaisella jälkihoidolla voidaan merkittävästi vähentää kriisin aiheuttamia vaurioita. TUOTANTO JATKUU vaikka vahinko sattuu Irlannissa, Newcastle Westissä sijaitsevassa Myson Heating Controls Ltd:n tehtaassa syttyi tulipalo aamuyöllä 10. heinäkuuta Palo sai alkunsa IT-huoneesta, todennäköisesti palvelimesta. Koska palon syttyessä oli viikonloppu, työntekijöitä ei ollut paikalla. Palon havaitsi satunnainen ohikulkija, joka teki siitä ilmoituksen hätäkeskukseen. Palokunta oli paikalla jo kuuden minuutin kuluttua ilmoituksesta. Huolimatta nopeasta toiminnasta lähes kaikki tuotantotilat tuhoutuivat palossa käyttökelvottomiksi. Konttoritilat sen sijaan selvisivät vähemmin vaurioin, mutta vesi ja savuvahinkojen vuoksi nekin jouduttiin myöhemmin purkamaan. Muut tontilla sijainneet rakennukset eivät savuvahinkoja lukuun ottamatta vaurioituneet. Myson Heating Controls Ltd on osa Rettig ICC-ryhmää, joka kuuluu suomalaiseen Rettig-konserniin. Rettig ICC (Indoor Climate Comfort) valmistaa mm. radiaattoreita, konvektoreita, pyyheliinakuivaimia, venttiileitä, säätimiä ja lattialämmitystarvikkeita. Tehtaita on useissa Euroopan maissa ja markkinaalueena koko maailma. Rettig ICC on alansa johtavia yrityksiä ja tunnetaan kymmenen vakiintuneen brandinsa ansiosta kaikkialla. Eräs näistä brandeista on Myson, joka tunnetaan hyvin Irlannin ja Brittein saarien markkinoilla. Englannissa Mysonilla on kolme tehdasta, jotka yhdessä valmistavat tuotteita Brittein saarten markkinoille. Newcastle Westin tehtaan roolina on venttiilien ja termostaattien tuottaminen, josta pieni osa menee pattereita valmistaville sisartehtaille. Suurin osa tuotannosta myydään tehtaan ulkopuolisille asiakkaille. Newcastle West sijaitsee Irlannissa, Limerickin kreivikunnassa. Kaupunkiin perustettiin Mysonin tehdas vuonna 1969 ja tehdasrakennus valmistui samana vuonna. Vuosien mittaan tehtaalla oli tehty tuotannon edellyttämiä muutostöitä. Kiinteistö oli asianmukaisesti kunnossapidetty ja vakuutettu. Lisäksi yrityksellä oli keskeytysvakuutus. Toiminnan jatkuvuutta kriisitilanteessa oli pohdittu ennakkoon, mutta varsinaista kirjallista jatkuvuussuunnitelmaa ei ollut laadittu. Välittömästi vahingon tapahduttua tehtiin yhteistyössä Ifin kanssa toipumisstrategia liiketoiminnan jatkamiseksi. Kahden tason neuvotteluja Ifin luoman toimintakonseptin mukaisesti Mysonin vahinkotapahtumaa hoitamaan perustettiin heti sammutustöiden päätyttyä Large Claim Team. Tällainen Ifissä perustetaan aina suurvahinkojen yhteydessä. Tiimin tehtävänä on huolehtia vakuutusyhtiön perinteisestä vahinkokäsittelystä, jossa selvitetään yhteistyössä asiakkaan kanssa vahingon korvattavuus sekä materiaalisen vahingon ja keskeytyksen taloudelliset seuraukset. Tämän lisäksi Large Claim Team auttaa asiakasta aktiivisesti jälkivahinkojen torjunnassa ja muussa vahingon seurausten rajoittamisessa välittömästi vahingon jälkeen. Tiimi myös tukee ja neuvoo asiakasta koko vahingon keston ajan vahingosta toipumiseen liittyvissä asioissa. Työssään Large Claim Team voi hyödyntää Ifille vuosien mittaan kertyneitä kokemuksia erityyppisten vahinkojen hoidosta. Asiakkaan kannalta tämä on usein ensiarvoisen tärkeää, sillä harvalla asiakkaalla on samanlaisia tietoja tai resursseja suurvahinkojen hoitoon. Ifin Large Claim Team -konsepti on osoittautunut kaikkien osapuolten kannalta erittäin toimivaksi. Asiakkaat ovat kokeneet tiimiltä saamansa avun suureksi tueksi vahinkotilanteessa, jossa vakuutuksen nojalla saatava taloudellinen korvaus on vain osa yrityksen toiminnan, tuloksen ja jatkuvuuden turvaamista. Mysonin Large Claim Team oli kansainvälinen, kuten useimmat Ifin Industrial-liiketoiminta-alueen tiimit ovat. Siihen kuuluivat Ifin kokeneet vahinkokäsittelijät Kyösti Korventausta ja Mike Freeman. Lisäksi tiimin työhön otettiin mukaan Ifin vahinkoselvityksissä käyttämän yhteistyökumppanin GAB Robinsin vahinkoarvioija Niall Pritchard. Työtä tehtiin niin Newcastle Westissä, Lontoossa kuin Helsingissäkin. Paikallisjohdon kanssa käynnistettiin heti tiivis yhteistyö. Samanaikaisesti keskusteltiin strategiseen päätöksentekoon liittyvistä kysymyksistä Rettigin johdon kanssa Helsingissä. Vakuutusyhtiö on tärkeä neuvottelukumppani sekä paikallisjohdolle että yrityksen ylimmälle johdolle. Vahingon sattuessa yritys joutuu ratkaisemaan monenlaisia ongelmia. On ratkaistava kuinka alihankintatuotteita valmistavan tehtaan tuotanto pystytään korvaamaan siten, että asiakassuhteet ja lopputuotteiden valmistajien tuotanto ja myynti eivät kärsi. Sa 16 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

10 Norjassa sattui tammikuussa 2005 sairaalatulipalo, jonka yhteydessä tuli todistetuksi osastoinnin tärkeys. Työntekijöiden oikean toiminnan ansiosta tulipalo pysähtyi palo-osaston sisälle. Savu kuitenkin levisi koko leikkausosasmalla on mietittävä ovatko vanhat ratkaisut uudessa tilanteessa enää käyttökelpoisia. Taloudelliset olosuhteet voivat olla muuttuneet niin, että valmistus on kustannustehokkaampaa jossain muualla. Valmistusteknologia kehittyy ja uusi teknologia muuttaa valmistustapoja, työntekijöitä tarvitaan ehkä vähemmän. Muutos vaatii sekä uudelleen organisoitumista että prosesseihin liittyviä ratkaisuja. Vakuutetun vahingon tuoma muutos on kuitenkin aina myös mahdollisuus arvioida asioita puhtaalta pöydältä, Korventausta sanoo. Rettig päätti rakentaa vastaavanlaisen tehtaan entiselle paikalle, sillä Brittein saarten suuret markkinat vaativat paikallista läsnäoloa. Päätöksen jälkeen tehtaan toiminnan uudelleen organisointi ja kiinteistön jälleenrakennus voitiin aloittaa välittömästi. Irlannin kauppa- ja teollisuusministeri (Minister for Enterprise, Trade and Employment) vihki uuden tehtaan käyttöön jo Tehtaan uudelleenrakennus oli paikkakunnalle elintärkeää, sillä kyseessä on yli sadan henkilön työnantaja. Tuotanto käynnistyi vajaa kolme viikkoa tulipalon jälkeen Tulipalon jälkeen Myson Heating Controls Ltd:n Newcastle Westin tehtaan toipuminen alkoi nopeasti. Tietojärjestelmästä oli olemassa varmuuskopiot. Lähes kaikki tiedot saatiin siten talteen. Vaikka suurin osa tuotantolaitteista oli tuhoutunut, tuli oli säästänyt hallin omassa tilassa olleet muotinvalmistuskoneet (toolroom). Tämä merkitsi, että uudet muotit useiden tuotteiden valmistukseen voitiin tehdä heti kun työstökoneet oli saatu siirrettyä väliaikaisiin tiloihin. Sen lisäksi muutamia muita avainkoneita onnistuttiin korjaamaan käyttökelpoisiksi. Väliaikaiset tuotantotilat saatiin tien toisella puolella olleesta tyhjästä teollisuushallista. Mysonille laaditussa toipumissuunnitelmassa todettiin, että veisi ainakin vuoden ennen kuin yritys voisi vastata itse koko tuotannosta. Siihen saakka toimitukset asiakkaille pitäisi taata ulkoistamalla suurin osa tuotannosta. Alihankintaneuvottelut aloitettiin välittömästi. Oli löydettävä toimittajat, joiden toimitusajat, hinta ja laatu olisivat kohdallaan, ja joilla olisi riittävästi kapasiteettia osavalmistukseen. Halukkaita yhteistyökumppaneita löytyi, koska Myson on tunnettu ja arvostettu toimialallaan. Valmistusprosessin vaiheet jaettiin eri alihankkijoiden kesken. Aiemmin koko arvoketjusta vastanneen tuottajan piti alle neljässä viikossa muuttaa koko toimintamallinsa ja oppia johtamaan verkostomaiseen tuotantoon liittyvää logistiikkaa. Väliaikaisissa toimitiloissa tehtaan oma väki hoiti manuaalisesti kokoonpanon, testit, pakkauksen ja tuotteiden toimitukset. Yhteisten ponnistusten tuloksena ensimmäiset toimitukset lähtivät asiakkaille vajaa kolme viikkoa tulipalon jälkeen, Niall Pritchard kertoo. Tulipalossa tuhoutuneiden tuotantolaitteiden tilalle tilattiin uudet. Vaikka Mysonin tuotanto on hyvin erikoistunutta, valmistuksessa käytettäviä koneita oli saatavilla usealta eri taholta. Joidenkin laitteiden toimitusaika oli kuitenkin kuudesta yhdeksään kuukautta. Viimeinen laite saatiin asennettua avajaisten jälkeen. Laitteiden kunnossapidon helpottamiseksi ostot pyrittiin keskittämään tietyille toimittajille, Ennalta tehty jatkuvuussuunnitelma nopeuttaa paluuta normaaliin liiketoimintaan. Pritchard jatkaa. Prosessia nopeuttivat Rettig-konsernin johdon nopea päätöksenteko, Myson Heating Controls Ltd:n Newcastle Westin paikallisjohdon palava halu säilyttää työpaikat paikkakunnalla sekä Ifin aktiivinen apu ja tuki. Onni onnettomuudessa oli, että tehdas oli palon sattuessa varautunut kesäloman aikaisiin toimituksiin mittavilla puskurivarastoilla. Vaikka tuotanto tulipalon jälkeen alkuunsa ontui, Mysoniin vahvasti luottavat asiakkaat sopeutuivat hetkellisesti lievään alivarastotilanteeseen ja jopa tasasivat varastoja keskenään varmistaakseen toistensa toimitusten jatkumisen. Mysonin ja Ifin toipumisstrategia osoittautui oikeaksi, eikä yhtään merkittävää asiakassuhdetta menetetty. Huolimatta ensimmäisten paloa seuranneiden viikkojen aikana koetuista myynnin menetyksistä, myyntiluvut saatiin kirittyä seuraavina kuukausina lähes normaalille tasolle. Vahingosta opittiin ja oppia hyödynnettiin koko Rettig ICCryhmässä. Newcastle Westin tehdaspalon jälkeen konsernin muissa tuotantolaitoksissa kiinnitettiin erityistä huomiota vahingontorjuntaan ja kriisin jälkeisten jatkuvuussuunnitelmien laatimiseen. Turvana keskeytysvakuutus moottorina jatkuvuussuunnitelma Myson Heating Controls Ltd oli suojautunut kahdentoista kuukauden keskeytysvakuutuksella tuotannon keskeyttävän krii sin varalta. Keskeytysvakuutuksella vakuutetaan yrityksen myyntikate sovituksi ajaksi. Vaikka esimerkiksi raaka-ainehankintatai energiakulut jäävät toiminnan keskeytyksen ajaksi pois, kiinteät kustannukset kuten palkat, vuokrat ja rahoituskulut on edelleen hoidettava. Keskeytysvakuutus turvaa näistä kuluista selviytymisen. Kun keskeytysvakuutuksen ottamista harkitaan, kannattaa yrityksen riskiprofiili ja tuotannon rakenne huomioon ottaen miettiä, kuinka pitkäksi ajaksi keskeytysvakuutus pitää ottaa. Ratkaisevaa on kuinka pian paluu markkinoille on mahdollista ja kuinka nopeasti entinen ote markkinoista saavutetaan. Paluuta normaaliin liiketoimintaan nopeuttaa ennalta tehty jatkuvuussuunnitelma, Korventausta sanoo. Yrityksen riskienhallintaan kuuluvat kirjallisesti laaditut riskienhallintapolitiikka ja -strategia, vakuuttamisstrategia, turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, kriisin aikainen viestintäsuunnitelma ja koko yritystä koskeva jatkuvuussuunnitelma. Jos jokin näistä puuttuu, kriisistä selviytyminen hidastuu. Jatkuvuus- tai toipumissuunnitelma kattaa toimenpiteet, joihin yrityksen pitää ryhtyä päästäkseen nopeasti takaisin normaaliin toimintaan. Koska toipumissuunnitelman pitää vastata kunkin yrityksen omaa toimintaa ja tavoitteita, sen voi laatia vain yritys itse. If voi antaa apua suunnitelman laatimiseen ja varmentaa, että suunnitelma kattaa kaikki kriittiset alueet. Jatkuvuussuunnitelmassa 1) nimetään toipumisryhmä, joka ryhtyy hoitamaan asioita jo siinä vaiheessa, kun kriisi havaitaan. Toipumisstrategiaa laadittaessa arvioidaan yrityksen avainfunktioihin liittyvät kriittiset tarpeet sekä kriittinen aika, jolloin ilman kyseistä toimintoa voidaan tulla toimeen. Niin ikään priorisoidaan toiminnot ja tuotannon osat sekä määritellään tarvittavat resurssit ja niiden käyttö. Keskeistä on suunnitella tuotannon järjestäminen ja mahdollisten alihankkijoiden saatavuus. Tärkeä osa suunnitelmaa on sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän järjestäminen. Viestinnällä varmistetaan asiakkaiden luottamus toimitusten jatkumiseen kriisin aikana ja varmistetaan siten asiakassuhteiden säilyminen. Marjatta Pietilä 1) Selviääkö yrityksesi kriisistä voittajana, Lars von Hertzen, Risk Consulting 2/2003. Katso selviaako-yrityksesi-kriisista-voittajana-.html Sairaala on monin tavoin erityislaatuinen riskikohde. Tulipalo, vesi- ja sähköhuollon katkeaminen, lämmityksen keskeytyminen tai tietokonelaitteiston pettäminen voivat olla kriittisiä niin potilaille ja sairaalan työntekijöille kuin koko sairaalan toiminnan jatkumisellekin. Tulipalo on vakavasti otettava riski, joka voi aiheuttaa vakavia seurauksia sairaalan koko toiminnan kannalta. Muita riskejä ovat mm. vesi- ja sähköhuollon katkeaminen, lämmityksen keskeytyminen ja tietokonelaitteistojen pettäminen. Toisin kuin esimerkiksi hotelli- tai toimistorakennuksissa, sairaalassa on potilaita, jotka eivät pysty liikkumaan ilman apua. Sairaalaa ei voida evakuoida muutamassa minuutissa. Joissakin tapauksissa joudutaan jopa harkitsemaan, kumpi on Vahingontorjuntatyö SAIRAALASSA potilaalle suurempi riski, evakuointi vai osastolle jääminen. Kaikki tämä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa sairaalan koko turvallisuuspolitiikkaa. Miten voidaan ehkäistä tulipalosta aiheutuvia vahinkoja? tolle, koska ovet eivät sulkeutuneet. Ihmishenget eivät missään vaiheessa olleet vaarassa. Palo kuitenkin keskeytti sairaalan leikkaustoiminnan moneksi viikoksi, koska kaikki leikkauksissa käytettävät laitteet piti kalibroida uudelleen. Jos kyseessä olisi ollut toimistorakennus, tilat olisi saatu käyttökuntoon yhdessä tai kahdessa päivässä. Tapaus osoitti, että pienikin heikkous sairaalan turvallisuusjärjestelmässä voi aiheuttaa merkittäviä seurauksia. Sairaalassa, jossa on vuodeosastoja, 18 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

11 Varauloskäytävän edustan tulee aina olla vapaa, jotta evakuointi voi sujua nopeasti ja esteettömästi. Potilaskäytäviä ei saa pitää odotustilana. on henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Siellä missä on potilaita, on aina myös työntekijöitä, mikä on yksi sairaalan paloturvallisuuden vahvoista puolista. Hyvä palo-osastointi ja savunilmaisimiin perustuva palohälytyslaitteisto antaa työntekijöille mahdollisuuden rajoittaa paloa tai sammuttaa se heti palon alkuvaiheessa. Joka osastolla on palokeskuksen alinäyttö, josta voidaan nopeasti lukea, mistä päin palohälytys tulee. Tämän ansiosta työntekijät voivat reagoida paloon nopeasti. Palovahinkojen ehkäisemiseksi sairaalassa 1. Työntekijöiden pitää olla hyvin valmistautuneita, jotta he osaavat toimia oikein tulipalon sattuessa, oli sitten kyse palon sammuttamisesta tai rajoittamisesta. Lisäksi heidän tulee pystyä evakuoimaan potilaat nopeasti ja tehokkaasti. 2. Potilashuoneiden ja uloskäyntien täytyy olla hyvässä järjestyksessä ja siistejä, jotta evakuointi sujuu nopeasti ja esteettömästi. 3. Osastoinnin on oltava kunnossa, jotta savu ja palokaasut eivät leviä toisille palo-osastoille. Koulutus ja harjoitukset ylläpitävät palontorjuntataitoja Sairaalahenkilökunnan paloturvallisuuskoulutukseen panostetaan paljon. Monissa sairaaloissa on käytössä malli, jossa vastuu paloharjoituksista ja -opetuksesta on osastonhoitajalla, jota paloturvallisuusvastaava auttaa käytännön järjestelyissä ja harjoitusten toteuttamisessa. Tällainen järjestely on osoittautunut tehokkaaksi, sillä se lisää henkilökunnan sitoutumista ja auttaa heitä paremmin ymmärtämään palontorjuntatyön tärkeyden osastoilla. Osastot myös raportoivat entistä aktiivisemmin paloturvallisuutta heikentävistä seikoista. Paloturvallisuusopetuksessa keskitytään siihen, kuinka toimitaan oikein palotilanteessa ja kuinka palon leviämistä voidaan rajoittaa. Lisäksi käydään läpi potilaita koskevat evakuointisuunnitelmat. Keskeisessä roolissa järjestys ja siisteys Osastojen aktiivinen raportointi on tärkeä osatekijä paloturvallisuuden ylläpitämisessä. Mikäli palo-ovet eivät toimi, asia täytyy korjata pikaisesti, joten työntekijöiden tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista viipymättä. Kiinteistöosastolla on myös oltava selkeät toimintaohjeet palo-ovien jälkitarkastusta ja paloseinissä olevien reikien korjaamista varten. Järjestys ja siisteys ovat tärkeitä asioita palontorjuntatyössä. Sairaaloiden potilasalueet ovat yleensä tyydyttävässä, joissakin sairaaloissa jopa erittäin hyvässä kunnossa. Joillakin poliklinikoilla voi olla ongelmana se, että käytäviä käytetään odotushuoneina ja että niihin on sijoitettu tuoleja. Muilla kuin potilasalueilla järjestys- ja siisteystasossa on usein toivomisen varaa, koska käytäviä, ilmastointihuoneita, teknisiä tiloja, tavaran vastaanottotiloja jne. käytetään varastotiloina. Nämä tilat ovat usein sellaisessa kunnossa, että ne voivat vaarantaa koko sairaalan turvallisuuden. Osastointi ja hälytysjärjestelmät rajoittavat palon leviämistä Sairaalat jaetaan rakenteellisesti, hieman rakennuksen koosta riippuen, useampaan palo-osastoon paloa hidastavalla REIM 120 -rakenteella (kantava paloseinä). Jokainen palo-osasto on edelleen jaettu pienempiin palo-osastoihin EI 60- tai EI 30-rakenteilla. Tyypillinen pienempi palo-osasto on potilashuone. Ajatuksena on, että palo voi kestää 30 minuuttia, ennen kuin se leviää huoneen ulkopuolelle, mikä antaa aikaa osaston evakuointiin. Potilaiden rajallisten liikkumismahdollisuuksien vuoksi evakuointia ei käytännössä voida tehdä kerroksesta toiseen, joten evakuointi toteutetaan siirtämällä potilaat viereiselle palo-osastolle. Sairaaloissa on kattavat palohälytysjärjestelmät, jotka perustuvat savunilmaisimiin. Koska palosta saadaan ilmoitus jo alkuvaiheessa, sairaalan työntekijöillä on mahdollisuus toimia nopeasti ja rajoittaa palon leviämistä. Riskeille alttiina tietojärjestelmät, vesihuolto, sähkönjakelu ja lämmitys Sairaalat tekevät haavoittuvuusanalyysejä saadakseen selville, mitkä asiat voivat aiheuttaa kriittisiä tilanteita. Yksi kriittinen alue ovat tietojärjestelmät. Sairaaloiden ja ylipäätään koko yhteiskunnan toiminta on tullut riippuvaiseksi sähköisestä tietojenkäsittelystä. Tietojärjestelmän kaatuminen vaikuttaa suureen osaan sairaalan toiminnasta. Muun muassa pääsy potilastiedostoihin ja röntgenkuvien siirtäminen on mahdotonta ja laboratoriotulokset voivat kadota. Riskien vähentämiseksi sairaaloilla on nykyään kaksinkertaiset tietojärjestelmät tai juokseva varmuuskopiointi, niin että toiminta voidaan käynnistää nopeasti uudelleen. Toinen seikka, joka sairaalassa voi nopeasti aiheuttaa kriittisen tilanteen, on vesihuollon katkeaminen. Sairaalan evakuointi vedenpuutteen vuoksi on iso toimenpide. Siksi monella sairaalalla on suunnitelma, joka mahdollistaa vaihtoehtoisen vesilähteen kytkemisen sairaalan omaan vesijohtoverkostoon. Tämä koskee lääkinnällisiä tarpeita, kun taas juomavesi tuodaan osastoille erikseen. Sähkönjakelu on myös kriittinen tekijä, joka on otettava huomioon riskienhallintatyössä. Leikkauksissa käytetään nykyään useita monimutkaisia ja elintärkeitä sähkölaitteita, joten sähkönjakelun katkeaminen on erittäin kriittinen asia. Siksi kaikilla sairaaloilla on yksi tai useampi varasähköaggregaatti, joka kattaa vähintään leikkaussalin ja erilaisten lääkinnällisten valvontalaitteiden sähköntarpeen. Varajärjestelmiä on testattava jatkuvasti täydellä kuormituksella kytkemällä päävirta pois päältä. Lämmitys on sairaaloissa yhtä kriittinen tekijä kuin vesi ja sähkö. Riskikartoitus auttaa vähentämään riskejä Sairaalan riskitason minimoiminen edellyttää, että kaikki menettelytavat ja rutiinit toimivat kuten pitääkin. Tämä on sairaalaan sisäisen valvonnan vastuulla. If auttaa sairaaloita vähentämään riskejään mahdollisimman tehokkaasti. Riskikartoitus aloitetaan käymällä läpi sairaalan toiminta, jotta saadaan kuva toiminnan nykytilasta ja sairaalan riskitasosta. Tähän liittyy myös sairaalan sisäisen valvonnan läpikäynti, jotta saamme yleiskuvan organisaation vastuusuhteista ja siitä, mitkä menettelytavat ja rutiinit ovat käytössä. Jos sairaala on tehnyt oman riskienarvioinnin, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty riskien vähentämiseksi tai hallitsemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla? Seuraavaksi käymme läpi paloturvallisuusdokumentoinnin tulipalon vaaran kartoittamiseksi. Mitkä paloturvallisuusrutiinit ja -valvontajärjestelmät ovat käytössä? Dokumentointia verrataan siihen, miten organisaatiossa todella toimitaan, ja mikäli poikkeavuuksia ilmenee, ne kirjataan. Paloturvallisuustason selvittämiseksi tehdään myös sairaalan fyysinen tarkastus. Tähän sisältyvät palo-ovet, reiät paloseinissä, sammutusvälineet, järjestys ja siisteys, työntekijöiden paloturvallisuusopetus sekä varauloskäyntien tila. Tarkastuksen perusteella laaditaan raportti, jossa kuvataan olosuhteet ja dokumentoidaan mahdolliset puutteet. Tällaiset raportit sisältävät myös parannusehdotuksia, mutta niissä ei kuitenkaan tuputeta tiettyjä ratkaisuja ainoina oikeina vaihtoehtoina. Raportoinnin jälkeen pohdimme ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä asiakkaan kanssa. Voimme parantaa sairaalan turvallisuutta myös yleisemmällä tasolla osallistumalla kokouksiin ja järjestämällä koulutusta. Tavoitteenamme on hyödyntää sitä osaamista, jota olemme saaneet eri toimialoilta ja muista sairaaloista. Näin voimme olla mukana vähentämässä yksittäisen sairaalan riskitasoa mahdollisimman paljon. Runar Bache 20 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

12 Yhteisellä haverilla (General average) tarkoitetaan tapahtumaa, joka voi sattua ainoastaan merellä. Haverin julistaa yleensä lastia kuljettava alus, mutta myös lastin omistajalla on haverin julistamiseen oikeus. Pelastustoimenpiteisiin ryhdytään esimerkiksi laivan karilleajon tai aluksella vallitsevan tulipalon johdosta, jolloin uhkana on koko aluksen ja siinä olevan lastin menetys. Pelastusoperaatiosta aiheutuvat kustannukset, joista pelastusyhtiön palkkio muodostaa merkittävimmän osan, maksavat alus ja lastinomistajat. Lopullinen kustannus eli yhteisen haverin osallistumismaksun suuruus on prosenttimääräisesti sama alukselle ja lastinomistajille. Rahamäärä vaihtelee siis laivan ja lastin arvoihin suhteutettuna. Vakuutus, takuu ja osallistumismaksu Kuljetusvakuutus korvaa lastinomistajalle yhteisen haverin osallistumismaksun, olipa tavara vakuutettu täysin ehdoin tai perusehdoin. Vakuutusyhtiö asettaa takuun lastinomistajilta vaadittavalle yhteishaverimaksulle. Pelastusoperaation päätyttyä lasti voidaan purkaa aluksesta, eikä sitä pidätetä vakuutena tulevista maksuista, koska pidätys saattaisi kestää jopa useita vuosia. Yhteisen haverin osallistumismaksun määräytyminen kun on monimutkainen ja aikaa vievä prosessi. Yhteinen haveri on vahinkotyyppinä erikoinen, mutta suuruudeltaan merkittävä peräti 10 prosentin suuruusluokkaa merivakuuttajien vahinkomenoissa. Yksittäiselle tavaranomistajalle yhteisen haverin osallistumismaksun suuruutta, esimerkiksi 20 % tavaran arvosta, on usein vaikea ymmärtää, varsinkaan kun itse tavara ei kärsi usein minkäänlaisia vaurioita. Periaate lähtee ajatuksesta, että hätätilanteessa kaikkien on oltava valmiina uhrauksiin, joilla vältetään kaiken menettämisen vaihtoehto. Kulujen jakautumisesta haverissa Tavaravakuuttajat toivovat, että alusta ja siinä olevaa lastia pidettäisiin vähintään saman arvoisina, koska haverimaksun korvausperuste on prosentuaalinen. Näin yhteisen haverin kulut painottuisivat sekä alukselle että lastinomistajille. Esimerkiksi projektilaivauksissa kuljetuskalustona saattaa olla iäkäs, pieni alus ja moninkertaisesti kalliimpi lasti. Tilanne tekee lastinomistajasta yhteishaveritilanteessa päämaksajan. Prosenttiperiaatteen mukaan hän näin tavallaan yksinään rahoittaa yhteishaverista syntyvät kustannukset. Tämä on hyvä pitää mielessä kun alusta rahdataan. Yhteisen haverin syyt Pohtimalla yhteisen haverin syitä saadaan laajempi näkökulma siihen, mitkä seikat voivat vaikuttaa tapahtumien syntyyn. Syitä löytyy muun muassa laivasta, sen operoinnista, lastista sekä ympäristötekijöistä. Aluksen ikä on yksi merkittävimmistä tekijöistä. Laivojen kokonaismenetysten seurannassa on havaittu, että tilastokäyrä nousee voimakkaasti aluksen saavuttaessa 15 vuoden iän. Laivojen tekniset ongelmat ja todennäköisyys joutua merihätään lisääntyvät samaisen ikäkäyrän myötä, esim. vakavat konerikot nousevat 10 prosentista 25 prosenttiin. Alusten kuntoa ja ikää seurataankin eri tahoilla. Erinomaiseksi tietopankiksi ovat muodostuneet Paris MOU Port State Control laivojen tarkastustietokannat (www.parismou.org ja org). Niistä voidaan tarkistaa yksittäisen aluksen kohdalla tehdyt tarkastukset, havaitut puutteet ja mahdollisesti puutteiden johdosta tehdyt pidätykset. Tämä tietokanta on kaikkien käytettävissä. Etenkin, jos alus on luokiteltu yli-ikäiseksi, tavaravakuuttaja pyrkii tarkistamaan aluksen tarkastustiedot ja puutelistan (noted deficiencies). Selvien teknisten puutteiden lisäksi huomiota kiinnitetään yleiseen turvallisuuteen liittyviin puutteisiin sekä esim. konehuoneen ja yleisten tilojen siisteyteen. Yllättävän usein huomautuslistassa ovat mukana puutteet keittiötilojen tuuletushormiston puhtaudessa, jolloin aiheutuu riski rasvapalosta. Viimemainitut seikat voidaan tulkita merkiksi laatuongelmista aluksessa. Kokonaisturvallisuutta ei välttämättä ole tiedostettu ja se saattaa heijastua myös suurempana riskinä aluksen meri- ja lastiturvallisuudelle. Tilastojen mukaan yli kolmannes merionnettomuuksista on puutteelliseen navigointiin liittyviä seikkoja, yhteentörmäyksiä ja karilleajoja eli lähinnä aluksen hallintaan liittyviä asioita. Pelastusyhtiö vaati 100 % lastin arvosta Alus lastasi kasvuturvetta lastiruumaan ja sääkannelle kahden metrin korkuisina lavoina. Kansilasti suojattiin huolella peitteillä ja kiinnitettiin vöillä tiukaksi paketiksi, jotta se pysyisi paikallaan lähes viikon merimatkan Skandinaviasta Espanjaan. Kaikki meni hyvin Biskajan lahdelle saakka, jossa suhteellisen pieni ja kapearunkoinen alus joutui merenkäyntiin. Aamuyön tunteina alus sai voimakkaan kallistuman, josta seurasi laivan pääkoneen pysähtyminen ilmeisesti polttoaineen syöttöongelmien vuoksi. Aluksen kallistuma kasvoi niin voimakkaaksi, että kapteeni päätti lähettää hätäkutsun. Paikalle saapui Ranskan laivaston helikopteri, joka poimi viisihenkisen miehistön turvaan. Yhteinen haveri vahinkomeno ilman vahinkoa 22 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

13 Myöhemmin paikalle saapui pelastushinaaja, joka otti aluksen hinaukseen ja vei sen Brestin satamaan. Pelastusyhtiön näkemys tehdystä työstä oli, että alus oli hylätty ja heidän palkkionsa tulisi olla 100 % pelastetusta omaisuudesta. Neuvotteluissa pelastuspalkkiota saatiin huomattavasti kohtuullistettua ja yhteishaverimaksuosuudeksi määriteltiin 27 %. Aluksen sääkannella vajaan metrin verran sivulle siirtyneet turvepelletit siirrettiin takaisin paikalleen ja alus jatkoi matkaansa Brestin satamasta. Espanjassa vakuutusyhtiö asetti yhteishaverimaksulle takuun ja lasti purettiin maihin lähes vahingoittumattomana. Vaaralliset aineet kuljetuksissa Konteissa kuljetettavat vaaralliset aineet ovat viime vuosina muodostuneet erityisen ongelmallisiksi lasteiksi ja aiheuttaneet todella merkittäviä vahinkotapauksia lähes vuosittain. Tapaus Hyundai Fortune sattui maaliskuussa 2006 Punaisella merellä TEU yksikön konttialuksessa syttyi räjähdysmäinen tulipalo konehuoneen yläpuolella olevissa konteissa. Palo levisi nopeasti aluksen peräosassa ja tuhosi lähes 500 konttia, aluksen komentosillan ja konehuoneen. Palon sammutustyö oli vaikea ja mittava operaatio. Alus pysyi kuitenkin pinnalla ja se saatiin hinattua Omanin Salalahin satamaan. Vahingoittumattomat kontit purettiin ja laivattiin edelleen määränpäihinsä. Tätä edelsi kuitenkin yhteishaveritakuiden asettaminen vakuutusyhtiöiden puolelta. Vaarallisten aineiden kohdalla ongelma on kuljetettava tavara. Konttivarustamot ovatkin reagoineet asiaan voimakkaasti, esille on tullut jopa ilotulitekonttien kuljettamisen boikotointi. Tämä on ymmärrettävää, kun ajatellaan niitä vahinkoja ja jopa imagon menetystä, mitä kyseiset lastit ovat aiheuttaneet konttikuljetus kun yleensä on varma ja kuljetuskanavana ongelmaton. Onkin hyvä tiedostaa, että tavaran lähettäjällä on hyvin pitkälle vastuu tavaran aiheuttamista ongelmista. Oikeat valinnat kannattavat pitkällä tähtäyksellä Aluksen valinnalla voidaan vaikuttaa ehkäisevästi vahinkotapahtumiin ja välttää tilanteen muodostumista yhteiseksi haveriksi. Jos ajatellaan vain taloudellisia seikkoja, kuljetus on paljolti kompromissi ja houkutus tinkiä kaluston ja miehityksen laadussa syntyy helposti. Pitkällä tähtäimellä tällainen menettely tuskin kuitenkaan kannattaa. ILKKA KALPIO Uudet ja muuttuvat vastuuriskit riskienhallinnan haasteena Konteissa kuljetettavat vaaralliset aineet ovat viime vuosina muodostuneet erityisen ongelmallisiksi lasteiksi ja aiheuttaneet todella merkittäviä vahinkotapauksia lähes vuosittain. Tapaus Hyundai Fortune sattui maaliskuussa 2006 Punaisella merellä. Viime vuosina on tapahtunut runsaasti suuria vahinkoja, joita ei aiemmin olisi voitu kuvitellakaan. Näitä riskejä kutsutaan englannin kielellä nimellä emerging risks ja ne asettavat uusia haasteita yrityksille, konsulteille ja vakuutusyhtiöille. Myrskytuhot, terrorismi ja hullun lehmän tauti ovat esimerkkejä valtavien mittasuhteiden katastrofeista. Samaan aikaan on ilmaantunut myös vaikeasti ennustettavia, monimutkaisia vastuuriskejä, joiden hallinta ja vakuuttaminen ovat haasteellisia perinteisillä keinoilla. AFP / Lehtikuva Vastuuriskin toteutuessa yritys joutuu maksuvelvolliseksi ihmiselle, ihmisryhmälle, yritykselle, yhteisölle tai viranomaisille. Tapahtumat, joihin vastuu liittyy, voivat olla melkein mitä tahansa. Vastuu perustuu yleensä lakiin, jonka mukaan tietty käyttäytyminen tai tapahtuma johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen, sakkoihin tai muihin seuraamuksiin. Yritysten kesken tärkeitä ovat myös sopimuksiin perustuvat vastuutilanteet, joihin sovelletaan myös lakia. Muutokset yhteiskunnassa, taloudessa ja ihmisten toiminnassa sekä teknologian kehitys merkitsevät muutoksia myös vastuuriskeihin. Ei siis ole ihme, että maailman jatkuvasti kiihtyvä muutostahti on alkanut nostaa esiin yhä monimutkaisempia riskejä. Kuulemme usein uutisia USA:n merkillisistä, jättimäisistä vahingonkorvauksista. Ne osoittavat, että jo yhden maan oikeuskulttuurin puitteissa on mahdollista kehittyä suuri, joskin epävarma riski joutua tällaisen vahingonkorvausjutun vastaajaksi. Monet pitävät USA:n oikeusjärjestelmää jo itsessäänkin omalaatuisena riskinä. Vaikka muualla vastuuriskit eivät ole yhtä räikeitä, vahingonkorvausoikeus seuraa yhteiskunnan kehitystä ja sillä on taipumus kiristyä. Yritykset joutuvat vahingonkorvausvastuuseen entistä herkemmin. Tätä edistää nykyaikainen ajattelu, johon liittyy voimakas kuluttajien ja yleensä ihmisten suojelu yritysten toiminnan ja tuotteiden aiheuttamien vahinkojen varalta. Yritysten vastuuta halutaan lisätä myös sen takia, että ne saavat toiminnastaan voittoa, jonka vastapainona ajatellaan niiden velvollisuuden olevan toiminnan riskien kantaminen. Ja mitä suuremmista riskeistä on kyse, sitä suoremmin vastuu syntyy ilman yrityksen tekemää virhettä tai laiminlyöntiä. Millaisia ovat uudet ja muuttuvat riskit? Vakuutustoiminta perustuu riskien tilastoitavuuteen. Vakuutustuotteet ovat samankaltaisten riskien luokkia, joiden vakuutusmaksu perustuu kyseisen luokan keskimääräiseen riskiin. Jotta tietty riski voitaisiin vakuuttaa, sen pitää olla vakuutuksenottajalle satunnainen tapahtuma, jota ei voida etukäteen tietää tai ennustaa. Lisäedellytyksenä on, että suuressa massassa, kun mukana ovat monien vakuutuksenottajien samankaltaiset riskit, riskin suuruus on arvioitavissa. Jos tällaisessa riskisalkussa tapahtuu vähitellen muutoksia, vakuutusyhtiö voi ottaa tämän huomioon seuraamalla tilastollista kehitystä. Uudet riskit ovat perinteisiä riskejä hankalampia. Jos riskiä ei ole aiemmin 24 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

14 Suositusten mukaan tuleviin katastrofeihin tulee valmistautua niin, että kommunikaatio toimii avoimesti, yhteiskunnan elintärkeät toiminnot pystytään ylläpitämään, riskin osapuolet tunnetaan ja yleinen luottamus yhteiskuntaan säilyy kriisiolosuhteissakin. ollut, siitä ei ole lainkaan olemassa tilastoja. Tilaston korvaaminen tutkimalla riskiä tarkemmin on huomattavasti vaikeampaa. Tämä johtuu mm. siitä, että muuttujia voi olla liikaa tai niiden välisiä yhteyksiä ei ymmärretä. Tällainen on tyypillistä juuri uusille vastuuriskeille. Mutta myös entiset riskit voivat alkaa poiketa tilastollisesta ennustettavuudesta yhteiskunnan tai teknologian aiempaa nopeamman kehityksen seurauksena. Vahinkomekanismin pitkä kesto Eräs merkittävimpiä tekijöitä juuri vastuuriskeissä on ns. pitkähäntäisyys. Tällä tarkoitetaan vahinkomekanismin pitkää kestoa. Vahingonkorvausvelvollisuus perustuu yleisimmin johonkin virheeseen tai laiminlyöntiin, jonka seurauksena vahinko sattuu. Etenkin teollisten tuotteiden, erityisesti kemikaalien ja lääkkeiden vahinkoriskit, voivat kuitenkin tulla esiin vasta pitkän ajan kuluttua. Tätä ennen lukuisat ihmiset ovat saattaneet käyttää kyseistä tuotetta tietämättä sen vaarallisuudesta. Kun vahinkoa aiheuttava ominaisuus sitten havaitaan, ovat ihmiset jo altistuneet vasta vähitellen esiin tuleville vahingoille. Tällaisesta vahinkomekanismista voi syntyä katastrofaalinen kokonaisvahinko. Esimerkkinä maailmanlaajuisesti voidaan pitää asbestin aiheuttamia henkilövahinkoja, joista maksetut korvaukset ylittävät monin verroin esimerkiksi New Yorkin terrori-iskussa aiheutetut vahingot. Vastaavia altistuksia voivat aiheuttaa myös muut uudet teknologiat kuten geneettisesti muunnellut organismit, matkapuhelimien ja muiden sähkölaitteiden synnyttämät sähkömagneettiset kentät (EMF) ja nanoteknologia. Herkimmin on tähän mennessä kuitenkin uusia vastuuperusteita syntynyt keuhkojen kautta hengityksen mukana tulevista sairauksia aiheuttavista aineista. Mutta riskit voivat olla valtavan erilaisia: kloonaus, liikalihavuus, vastustuskyky antibiooteille, implantit, päästökauppa, IT-riskit jne. Itse vahinkoja ehkä aiheuttavan sisällön lisäksi riskin muodostavat myös lainsäädännön kehitys korvausvaatimuksia suosivaan suuntaan sekä korvausvaatimusten lisääntyminen ja henkilövahinkojen korvausmäärien kasvaminen muuta taloutta nopeammin. Yhteisvaikutukset ja riippuvuussuhteet Yhteistä uusille riskeille on se, että ne eivät enää johdu yksittäisistä tapahtumista tai virheistä, vaan liittyvät monien tekijöiden yhteisvaikutukseen ja monimutkaisiin riippuvuussuhteisiin ja verkottuneisuuteen. Lisäksi riskit ovat entistä riippumattomampia valtioiden rajoista ja voivat nopeasti levitä ympäristön kautta tai ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden myötä. Globaalit tuotantorakenteet ja uusien teknologioiden nopea leviäminen kaikkialle edistävät myös riskien nopeaa leviämistä. Vakuutettavuus suotavaa Vakuutettavuus on tärkeä osa uusien vastuuriskin hallintaa. Jos uuden mahdollisesti pitkähäntäisen riskin todennäköisyyttä ja raha-arvoa ei voida laskea luotettavasti, vakuutusyhtiöt eivät voi vakuuttaa sitä. Vakuutusyhtiön kannalta on valitettavaa, kun menetetään mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa. Asiakkaan kannalta asia on vielä hankalampi, koska riski ei katoa sillä perusteella, että sen varalta ei saa vakuutusta. Tämän vuoksi vastuuvakuuttajat toivovat, että ainakin lainsäädännössä pyrittäisiin minimoimaan epävarmuustekijöitä tulevissa vahingonkorvaustilanteissa ja tuettaisiin mahdollisuutta luoda uusille riskeille vakuutustuotteita. Yhteiskunta voi valmistautua riskeihin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on eri tavoin pyrkinyt selvittämään uusia ja muuttuvia riskejä jäsenmaittensa riskienhallintaa varten. Vuodesta 1999 lähtien on selvityksiä tehty G7- maiden pyynnöstä biotekniikan ja elintarviketurvallisuuden alalla. Vuonna 2000 aloitti työnsä tulevaisuusprojekti aiheenaan uhkaavat järjestelmäriskit, jonka työn tuloksena syntyi 2003 raportti Emerging Risks in the 21st Century An Agenda for Action. Raportin laatijat pyrkivät aiempaa laaja-alaisempaan lähestymistapaan, joka on tulevaisuuteen suuntautuva, monialainen ja monitieteinen. Raportti nimesi joukon tekijöitä, jotka muuttavat perinteistä riskikenttää: väestömuutokset; väestön kasvu, ikääntyminen, muuttoliike ja kaupungistuminen ympäristö; ilmaston muutos ja sen vaikutus luonnonkatastrofeihin ja tarttuviin tauteihin, veden riittävyys, luonnonympäristön köyhtyminen teknologia; yhteydenpidon helppous, teknologian muutokset sosioekonominen kehitys; vaurauden keskittyminen, valtioiden merkityksen väheneminen. OECD:n esille ottamat riskitekijät koskevat tietenkin laajasti muita kuin vastuuriskejä. Raportin riskienhallinnalle listaamat tulevien riskien kriittiset tekijät sopivat kuitenkin osaltaan myös vastuuriskeihin: monimutkaisuus, liikkuvuus, yksityisten ja julkisyhteisöjen muuttuvat vastuut, mittasuhteet, riskien aktiivinen torjunta myös epävarmuuden vallitessa, sosiaalisten tekijöiden vahvistuminen ja osapuolten erilaisuus. Raportissa suositellaan huomion kiinnittämistä ennakoivaan toimintaan. Vastuuriskejäkin koskee ristiriitoja herättävä ennaltavarautumisperiaate (precautionary principle). Sen mukaan vakavien vaarojen ja peruuttamattomien vahinkojen varalta on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin etukäteen huolimatta siitä, että täyttä varmuutta vahinkomekanismista ei ole. Toimiin ryhtymisen laiminlyönti voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen. Kriittisesti tähän mm. ympäristövahinkojen lainsäädännön alalla esiintyvään ajatteluun ovat suhtautuneet ne, jotka joutuisivat toimenpiteet maksamaan. Suositusten mukaan tuleviin katastrofeihin tulee valmistautua niin, että kommunikaatio toimii avoimesti, yhteiskunnan elintärkeät toiminnot pystytään ylläpitämään, riskin osapuolet tunnetaan ja yleinen luottamus yhteiskuntaan säilyy kriisiolosuhteissakin. Mielenkiintoisia havaintoja löytyy myös vahingonkorvauksista ja vakuutusalasta. Missä määrin vakuutusyhtiöt kykenevät kantamaan uusien, arvaamattomien mutta suurten riskien taloudellisia seurauksia? Vahingonkorvauslait ja niihin perustuvat vastuuvakuutukset eivät välttämättä pysty tuottamaan riittävää painetta katastrofiriskien välttämiseen eivätkä riittäviin korvauksiin jälkikäteen. Täydentäviä mekanismeja, joilla yhteiskunta voi puuttua asiaan, ovat pakolliset vakuutukset ja rahastot. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua ns. subjektiivinen vaara ( moral hazard ). Pakolliset järjestelmät saattavat entisestään vähentää kiinnostusta riskien ennalta ehkäisyyn ja pienentämiseen. OECD:n toiminta riskien hallinnassa on jatkunut pilottiprojekteilla eräissä maissa. Eräitä esillä olevia vastuuriskejä Muutamien paljon keskustelussa esillä olleiden riskien sisältö tiedetään, mutta niihin valmistautuminen on vaikeaa. Eikä näistä riskeistä tiedetä, johtaako altistuminen joskus myöhemmin lukuisiin vahinkoihin. Nanoteknologia Nanoteknologialla tarkoitetaan tekniikoita, joissa ainetta muokataan atomi- ja molekyylitasolla uusien materiaalien ja prosessien luomiseksi. Molekyylituotannossa manipuloidaan yksittäisiä atomeita tai äärimmäisessä pienentämisessä puolestaan tuotetaan yhä pienempiä laitteita. Näitä tuotteita voidaan käyttää tietokoneiden, puhelimien ja muiden laitteiden kehittämiseen, mutta myös terveyttä edistäviin laitteisiin, jotka sijoitetaan ihmiskehon sisään. Tätä tekniikkaa tutkitaan erittäin intensiivisesti ja suurin panoksin tällä hetkellä. Käytännön sovellutusten riskejä on vaikea arvioida tai vakuuttaa. Samantapainen riski liittyy muihinkin teknologioihin, joissa uusia materiaaleja käytetään ihmiskehon osana. Geneettisesti muunnetut organismit Erityisesti elintarvikkeiden ominaisuuksia pystytään kehittämään muuntamalla niitä geneettisesti. Vaikka kasvi- ja eläinlajeja on kehitetty pitkään esimerkiksi risteyttämällä, on geenien muuntamisella mahdollista päästä suuriin muutoksiin paljon aiempaa nopeammin. Muunneltujen organismien pelätään luonnossa risteytyvän muiden kanssa ja aiheuttavan peruuttamattomia haittoja. Tämä vaikeasti arvioitava riski on aiheuttanut myös pelkoja ja kieltoja eri maissa. Osin nämä ovat arvomaailmaan pohjautuvia, mutta yhtä kaikki riskiin vaikuttavia tekijöitä. Elektromagneettiset kentät (EMF) Tästä riskistä on puhuttu jo vuosia erityisesti sähkölinjojen ja matkapuhelinten mahdollisesti aiheuttamien vaarojen takia. Tutkimuksissa ei ole juurikaan löydetty vahinkoa aiheuttavia ominaisuuksia, mutta näiden laitteiden laaja käyttö pitää tämän riskin keskustelussa. Miten uusia riskejä voidaan hallita? Vaikeasti arvioitavat riskit eivät ole vain vakuutusyhtiöiden ongelma. Vakuutus on yksi keino rahassa mitattavien riskien hallitsemiseksi siirtämällä riski maksua vastaan vakuutusyhtiölle. Suuret ja katastrofaaliset riskit ovat laajasti myös koko talouselämän ja yhteiskuntien ongelmia. Riskienhallintamallin on oltava laajaalainen. Huomioon otetaan tekniikan, talouden ja yhteiskunnan kehitys ja pyritään havaitsemaan myös heikkoja signaaleja. Havaitut merkitykselliset riskit analysoidaan ja arvioidaan. Riskejä seurataan pitkäjänteisesti ja ajoittain tehdään uusia arvioita riskin todennäköisyydestä ja suuruudesta sekä riskin vähentämiseen käytettävistä toimenpiteistä. Tällä tavoin voidaan ajoissa ryhtyä tarvittaviin toimiin ( Early Warning ). Mitä monimutkaisempia riskit ovat, siitä laajemmin arvioinnissa pitää ottaa huomioon myös muut osapuolet ja yhteiskunnan pelisäännöt. Toisaalta ylireagointia tulee välttää, sillä liika riskien pelko lamauttaa kehitystä ja innovaatioita. Taloudellisen riskin kantajana vakuutusyhtiöt pyrkivät tarvittaessa analysoimaan uudet riskit muilla kuin tilastollisilla keinoilla, jotta niiden varalta voidaan luoda vakuutustuotteita. Myös vakuutusten sisällöllä voidaan vähentää riskien kumuloitumista. Joskus rajoitusehdot ovat välttämättömiä. Vakuutusyhtiö voi myös pyrkiä saamaan jokaisesta yksittäisestä riskistä tarkempaa tietoa asiakkailtaan sekä räätälöimään vakuutusratkaisuja. Tämä asettaa kovat laatuvaatimukset vakuutusyhtiöiden underwriting-toiminnoille, joissa on ymmärrettävä entistä tarkemmin asiakkaitten riskit sekä kyettävä vastaamaan niihin sopivilla tuotteilla ja vakuutusratkaisuilla. Yritykset voivat varautua myös itse taloudellisiin uhkiin, kuten ne tekevät muutoinkin liiketoiminnassaan. Vahinkoriskeihin varautuminen voi sisältää myös vaihtoehtoisia rahoituskeinoja vakuuttamiseen verrattuna. Matti Sjögren 26 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

15 Pohjoismaisen yhteistyön päämääränä on harmonisoida järjestelmät siten, että tulityökoulutus ja koulutusmateriaali ovat yhtenäisiä kaikissa Pohjoismaissa. Myös vakuutussopimuksiin sisältyviä suojeluohjeita ja -määräyksiä kehitetään jatkuvasti. Tulitöitä koskeva yhteistyö Pohjoismaissa Tulityön määritelmä on lähes samanlainen kaikissa Pohjoismaissa. Norjassa käytetään seuraavaa määritelmää: Tulitöillä tarkoitetaan rakennus-, asennus-, pystytys-, purkamis-, korjaus-, kunnossapito- ja muita sellaisia töitä, joissa käytetään avotulta tai lämmittämis-, hitsaamis-, juottamis-, leikkaus- ja/ tai hiomislaitteita. Tulipalot ja palovahingoista aiheutuvat korvauskulut lisääntyivät Pohjoismaissa huomattavasti koko 1980-luvun ajan, ja myös tulitöistä aiheutuneiden palojen määrä kohosi jyrkästi. Tämän vuoksi pohjoismaiset vakuutusyhtiöt alkoivat kiinnittää entistä enemmän huomiota palovaarallisiin tulitöihin. Vaikka tulitöitä koskevia turvallisuusmääräyksiä ja -sääntöjä olikin jo olemassa, palojen määrän lisääntyminen viittasi siihen, että ne eivät yksin riittäneet. Tulitöihin liittyvät tulipalot aiheutuvat aina ihmisen toiminnasta. Siksi käynnistettiin työ, jonka päämääränä oli sel vittää, millaisia tietovaatimuksia tulitöitä tekeville työntekijöille asetettiin. Tulityökortti ja tulityölupa Ruotsissa ja Suomessa tämä selvitys johti siihen, että 1990-luvun alussa laadittiin erityinen opetusohjelma loppukokeineen kaikkia niitä työntekijöitä varten, jotka tekevät tulitöitä. Loppukokeen läpäistyään työntekijä saa tulityökortin. Lisäksi vakuutusehtoihin lisättiin vaatimus, että jokaisella, joka tekee tulitöitä väliaikaisella tulityöpaikalla, pitää olla tulityökortti. Myös jokaiseen yksittäiseen tulityöhön pitää hankkia tulityölupa, ja yrityksellä pitää olla vastuuhenkilö, jolla on oikeus myöntää tulityölupia. Norjassa näitä vaatimuksia ei otettu käyttöön, koska samoihin aikoihin otettiin käyttöön terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden sisäistä valvontaa koskeva määräys. Sisäisen valvonnan tarkoituksena oli osaltaan vähentää onnettomuuksien ja niistä aiheutuvien korvausten määrää Norjassa. Määräyksessä vaadittiin riskien kartoittamista ja kartoituksen tulosten kirjallista dokumentointia. Kaikkien Pohjoismaiden tavoitteena oli tulitöihin liittyvien korvauskulujen vähentäminen. Ruotsissa ja Suomessa tulitöistä aiheutuneiden tulipalojen määrä vähenikin selvästi 1990-luvulla. Alla olevasta, Suomea koskevasta taulukosta käy ilmi, että tulipalojen määrän lasku oli huomattava heti alusta lähtien. Ruotsissa päästiin samanlaisiin tuloksiin kuin Suomessakin. Norjassa vastaavaa kehitystä ei sen sijaan tapahtunut, vaan palovahinkojen määrä pysyi korkeana. Siksi Norjassa aloitettiin vuonna 1996 työ, jonka tavoitteena oli saada aikaan Ruotsin ja Suomen mallin mukainen tulityölupajärjestelmä. Vuonna 1996 alkoi tulitöitä koskeva pohjoismainen yhteistyö. Tuolloin järjestettiin ruotsalaisen ja suomalaisen tulityötoimikunnan ensimmäinen tapaaminen, ja seuraavana vuonna myös Norja tuli mukaan tähän yhteispohjoismaiseen projektiin. Tulityökoulutusta ja tulityökorttia koskevat vaatimukset otettiin käyttöön Norjassa vuonna Tämän jälkeen myös Norjan palotilastoissa alkoi näkyä sama laskeva suuntaus kuin Ruotsissa ja Suomessa: tulitöistä aiheutuneisiin tulipaloihin liittyvät korvauskulut laskivat prosenttia. Tanskassa tulityökortit eivät ole pakollisia, mutta Tanska osallistuu pohjoismaiseen yhteistyöhön, ja halukkaille tarjotaan vapaaehtoista tulityökoulutusta ja tulityökortteja. Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa myönnetty tulityökortti hyväksytään nykyään kaikissa Pohjoismaissa. Tämä helpottaa työvoiman liikkumista yli rajojen. Tulityökortti on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se täytyy uusia. Norjan, Ruotsin ja Suomen palotilastoista käy selvästi ilmi, että tulityökorttivaatimuksella on ollut vaikutusta. Nykyään tulitöiden aiheuttamat palot ovat 3 5 prosenttia kaikkien palojen määrästä, ja osuus on sama kaikissa kolmessa maassa. Taso on pysynyt suhteellisen vakaana jo useita vuosia. Tulevaisuudessa vaarana on, että tulitöihin ei enää kiinnitetä tarpeeksi huomiota, koska ne muodostavat niin pienen osan palovahingoista. On mahdollista, että tulitöitä edeltäviä valmisteluja aletaan tehdä huonommin, koska tulitöitä ei pidetä ongelmana, jolloin vahinkojen määrä lähtee jälleen kasvuun. Siksi on tärkeää, että vahinkojen ennaltaehkäisy jatkuu samalla tasolla kuin nykyään ja että pohjoismaista yhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen. Myös muualla Euroopassa toteutetaan toimenpiteitä tulitöistä aiheutuvien palojen vähentämiseksi. Kansallisten palo-organisaatioiden yhteiseurooppalainen yhdistys CFPA (Confederation of Norjassa palovahinkojen määrä pysyi korkeana, vaikka käytössä oli sisäistä valvontaa koskeva määräys. Tämän vuoksi Norjassa aloitettiin vuonna 1996 työ, jonka tavoitteena oli saada aikaan Suomen ja Ruotsin mallin mukainen tulityölupajärjestelmä. Ensimmäinen tulityökurssi järjestettiin Norjassa vuonna 1999, ja tulityökoulutusta ja tulityökorttia koskevat vaatimukset otettiin käyttöön vuonna Tämän jälkeen myös Norjan palotilastoissa alkoi näkyä sama laskeva suuntaus kuin Suomessa ja Ruotsissa. Fire Protection Associations) on laatinut tulitöitä koskevia suuntaviivoja, jotka perustuvat pitkälti suomalaisiin linjauksiin. Tulityövaatimukset Pohjoismaissa Norja: Tulityökortti pakollinen. Työn riskinarviointi ja toimenpiteiden kirjallinen dokumentointi palolain ja -asetusten mukaisesti. Tulityöluvan käyttö on yksi mahdollinen ratkaisu. Noudatettavat turvallisuusmääräykset sisältyvät vakuutusehtoihin. Ruotsi: Tulityökortti ja täytetty ja allekirjoitettu tulityölupa ovat pakolliset. Tilaajalla on oltava tulitöiden vastuuhenkilö. Ruotsissa on erilaisia turvallisuusmääräyksiä, joita pitää noudattaa. Näihin viitataan vakuutusehdoissa. Suomi: Tulityökortti ja täytetty tulityölupa ovat pakolliset. Tilaajalla on oltava tulitöiden vastuuhenkilö. Noudatettavat turvallisuusmääräykset sisältyvät vakuutusehtoihin. Tanska: Tulityökortti on vapaaehtoinen. Vakuutusehdoissa ei ole tulitöihin liittyviä määräyksiä. Runar Bache 28 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

16 Ifin kattava palveluverkosto koostuu omien yhtiöiden ja sivuliikkeiden lisäksi paikallisista vakuutuskumppaneista ympäri maailman. Suurin osa noin 80 prosenttia Ifin suurista pohjoismaisista yritysasiakkaista toimii useammassa kuin yhdessä maassa. Tämä tarkoittaa, että If täyttää asiakkaidensa vakuutustarpeet kaiken kaikkiaan yli 55 maassa joko omien toimistojensa välityksellä tai paikallisten yhteistyökumppanien avulla. Jokainen asiakas ja hänen tarpeensa ovat ainutlaatuisia, ja jokaisella markkina-alueella on omat erityiset säännöksensä ja vakuutusperinteensä. Tämä asettaa suuria vaatimuksia Ifin kansainväliselle liiketoiminnalle. Kilpailukykyinen, kansainvälinen palveluverkosto If on räätälöinyt kansainvälisesti toimivien asiakkaidensa tarpeita varten palveluverkoston, joka koostuu Ifin omista yhtiöistä ja sivuliikkeistä sekä pitkäaikaisista vakuutuskumppaneista. Nämä tuntevat paikalliset markkinakäytännöt hyvin ja ovat muutenkin hyvin kilpailukykyisiä muiden markkinoilla toimivien, kansainvälisten vakuutusyhtiöiden kanssa. Ifin osuus Pohjoismaiden kokonaismarkkinoista on yli viidesosa. Yhtiö toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, minkä lisäksi se on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Baltian kasvavien markkinoiden suurimmista toimijoista. Ifillä on jo pitkään ollut sivuliikkeet myös Saksassa, Englannissa, Ranskassa ja Hollannissa. Venäjälle perustettiin edus tusto vuonna 1995, ja tällä hetkellä If suunnittelee vakuutusyhtiön perustamista Pietariin. Meillä on paljon asiakkaita, jotka toimivat aktiivisesti Venäjällä. Monet heistä tekevät myös investointeja laajentaakseen toimintaansa entisestään. Lisäämällä toimintaamme Venäjällä voimme laajentaa palvelujamme ja siten tukea asiakkaitamme entistäkin paremmin Venäjän kasvavilla markkinoilla, If Russian Operations -toiminnon varajohtaja Laura Paasio toteaa. Yhteistyökumppaneita ympäri maailman tiön kanssa eri puolilla maailmaa. Näiden yhteistyökumppanien valintakriteereinä on pidetty muun muassa paikallisten markkinoiden tuntemusta, taloudellista vakautta ja palvelukapasiteettia sekä Ifin omia kokemuksia aiemmasta yhteistyöstä kyseisen toimijan kanssa. Mitkään yhteistyömuodot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne voidaan sovittaa yksittäisen asiakkaan erityistarpeisiin eri markkinoilla. Suurehkoilla markkinoilla Ifillä on yleensä useampia paikallisia yhteistyökumppaneita, ja monissa tapauksissa samaa vakuutusyhtiötä käytetään kumppanina useammassa kuin yhdessä maassa. Yhdysvalloissa ja Kanadassa If tekee yhteistyötä Liberty Mutualin kanssa, joka on yksi suurimmista vakuutustoimijoista sekä Pohjois-Amerikan markkinoilla että kansainvälisesti. Liberty Mutualin kansainvälisen toiminnan johtajalla Trond Landsvikillä on usean vuoden kokemus vakuutusalalta. Hän toteaa Yhdysvaltain ja Euroopan markkinoiden eroavan toisistaan huomattavasti. Vakuutuksen ottaminen Yhdysvalloissa on lähinnä rinnastettavissa liiketoimintaan 50 eri maan kanssa, koska lainsäädäntö Amerikan eri osavaltioissa poikkeaa toisistaan. Voimassa olevien lakien noudattaminen edellyttää laajaa markkinatuntemusta. Syyskuun 11. päivän katastrofin jälkeen säädetyn, terrorismiriskiä ja vakuuttamista koskevan lain (the Terrorism Risk and Insurance Act; TRIA) voimaantulon jälkeen lakisääteiset vaatimukset ovat muuttuneet entistäkin monimutkaisemmiksi. Liberty Mutual huolehtii asiakkaiden tarpeista tukemalla Ifin underwritereita siten, että kaikki tärkeät lakisääteiset vaatimukset täytetään ja että asiakkaalla on vahingon sattuessa oikea turva. Kysymys on aivan yksinkertaisesti siitä, että toimimme markkinoilla Ifin silminä ja korvina ja varmistamme, että Ifin kansainväliset asiakkaat saavat jatkuvasti hyvää palvelua, Landsvik kiteyttää. Latinalaisessa Amerikassa If on aloittanut yhteistyön espanjalaisen Mapfre Empresas -yhtiön Global Risks -divisioonan kanssa. Mapfre on jo aiemmin huolehtinut Ifin Espanjassa vakuuttamista riskeistä, ja nyt yhteistyötä on laajennettu uudella sopimuksella, joka käsittää useita Latinalaisen Amerikan maita, joissa Mapfre toimii. Muutamien paikallisten riskien hallinnasta ei siis jokaisessa maassa enää vastaa yksittäinen, omia rutiinejaan soveltava kumppani, vaan riskienhallinta keskitetään sellaiselle kumppanille, jolla on paikallinen verkosto useissa maissa. Tämän ansiosta pystytään koordinoimaan ja yksinkertaistamaan työskentelyprosesseja, parantamaan palvelua ja lisäämään valvontaa. Riskien yhteensovittaminen luo uusia tarpeita Entistä suuremmat riskikeskittymät ja riskien yhteensovittaminen luovat uusia tarpeita. Asiakkaat valvovat omaa riskiasemaansa entistä kattavammin muun muassa siksi, että tiukentunut lainsäädäntö velvoittaa yrityksiä huolehtimaan riskienhallinnastaan yhä tarkemmin. Monille suurille konserneille muutos on ollut kouriintuntuva. On asiakkaita, jotka ovat sekä nykyään että aiemmin halunneet keskittää riskinsä captive-yhtiöihin. Yhä suurempi joukko asiakkaita keskittää kuitenkin sekä riskienhallintansa että vakuutustensa hoitamisen yhteen paikkaan, Ruotsin Ifin myyntiyksikön johtaja Peter Johansson toteaa. Tämän vuoksi meidän täytyy pystyä antamaan asiakkaille hyvä yleiskuva paikallisista vakuutussopimuksista, jotka sisältyvät heidän konsernitason pääsopimukseensa, hän jatkaa. Markkinat asettavat vakuutusyhtiöiden palveluille ja toisaalta toiminnan val Omien palvelujensa täydentämiseksi If tekee yhteistyötä noin 40 vakuutusyhvonnalle yhä enemmän vaatimuksia niin vakuuttamisen kuin korvauskäsittelynkin osalta. Näiden vaatimusten täyttämiseksi If tekee aktiivista yhteistyötä kaikkien kumppaniensa kanssa ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan luomaan yhteisiä työskentelyprosesseja. Lisäksi If kartoittaa palvelutasossa ja vakuutusten käsittelyssä eri maiden välillä esiintyviä eroja, jotka voivat johtua paikallisista säännöksistä, erilaisista markkinakäytännöistä jne. Tämän jälkeen asiakkaalle annetaan yhteenveto paikallisista vakuutuskäytännöistä. Yhdenmukainen palvelumalli Ifin palvelumalli yhdenmukaistaa vakuutusten käsittelyn kansainvälisessä liiketoiminnassa. Vakuutusten käsittelyn yksinkertaistamiseksi ja selkiyttämiseksi eri maissa If on luonut palvelumallin, jonka avulla on tarkoitus mahdollisimman laajasti koordinoida eri kumppanien ja maiden välistä vakuutusten käsittelyä. Malli parantaa myös asiakkaan mahdollisuutta valvoa vakuutusten käsittelyä kokonaisvaltaisesti riskien maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Ifin palvelumalli määrittelee erityiset aikakehykset, jotka koskevat vakuutussopimuksen tekemiseen liittyviä seikkoja, kassavirtaa ja vahinkojen ilmoittamista. Tämän ansiosta asiakas on tarkkaan selvillä siitä, mitä If pystyy tekemään eri markkinoilla ja minkälaista asiakkaan omaa panosta vaaditaan paikallisella tasolla, jotta kaikki vakuutuksen ottamiseen, vahinkojen ilmoittamiseen ja kassavirtaan liittyvät tekijät toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Elisabeth Wisén 30 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

17 SWEDEN If P&C Insurance S Stockholm SWEDEN Visit: Barks väg 15 If tel. P&C +46 Insurance (0) S-106 fax (0)8 Stockholm Visit: Barks väg 15 tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) Vikingsgatan 4 S Gothenburg If tel. P&C +46 Insurance (0) Vikingsgatan fax. +46 (0) S Gothenburg tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) Västra Varvsgatan 19 S Malmö If tel. P&C +46 Insurance (0) Västra fax. +46 Varvsgatan (0) S Malmö tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) Box 190 S Sundsvall If Visit: P&CUniversitetsallén Insurance 2 Box tel (0) S-851 fax (0)60 Sundsvall Visit: Universitetsallén 2 tel. +46 (0) DENMARK fax. +46 (0) If P&C Insurance Stamholmen fi 159 DENMARK DK-2650 Hvidovre If tel. P&C +45Insurance Stamholmen fifax DK-2650 Hvidovre tel fax FINLAND If P&C Insurance FIN IF FINLAND Visit: Vattuniemenkuja 8 A If Helsinki P&C Insurance FIN tel IF Visit: fax. +35 Vattuniemenkuja A Helsinki tel If fax. P&C +35Insurance FIN IF Visit: Niittyportti 4 A If Espoo P&C Insurance FIN tel IF Visit: fax. +35 Niittyportti A Espoo tel fax. NORWAY If P&C Insurance P.O. Box 240 NORWAY N-1326 Lysaker If Visit: P&CLysaker Insurance Torg 35 P.O. tel. +47 Box N-1326 fax. +47Lysaker Visit: Lysaker Torg 35 tel fax. If Safety Centre Ringvoll N-1827 Hobøl If tel. Safety Centre Ringvoll fax N-1827 Hobøl tel fax FRANCE AND LUXEMBOURG If Assurances France 4, rue Cambon, 2e étage FRANCE F Paris AND LUXEMBOURG tel. If Assurances France fax. 4, rue +33 Cambon, e 09étage 76 F Paris tel GERMANY fax If Schadenversicherung AG Direktion für Deutschland GERMANY Siemensstrasse 9 If D Schadenversicherung Neu-Isenburg AG Direktion tel für Deutschland Siemensstrasse fax D Neu-Isenburg tel fax. THE +49 NETHERLANDS AND BELGIUM If P&C Insurance THE Boompjes NETHERLANDS 413 NL-3011 AND BELGIUM XZ Rotterdam If tel. P&C +31Insurance Boompjes fax NL-3011 XZ Rotterdam tel fax. GREAT +31BRITAIN If P&C Insurance 2nd floor, 40 Lime Street GREAT London BRITAIN EC3M 7AW If tel. P&C +44 Insurance nd fax. +44 floor, Lime7629 Street London EC3M 7AW tel fax ESTONIA AS If Eesti Kindlustus Pronksi 19 ESTONIA EE Tallinn AS tel. If +372 Eesti6 Kindlustus Pronksi fax EE Tallinn tel fax. LATVIA AS If Latvia Kronvalda bulvaris 3 LATVIA LV-1010 Riga AS tel. If +371 Latvia Kronvalda fax bulvaris LV-1010 Riga tel fax. LITHUANIA UAB If Draudimas Zalgirio 88 LITHUANIA LT Vilnius UAB tel If Draudimas Zalgirio fax LT Vilnius tel fax. RUSSIA If St.Petersburg Representative Office P.O.Box 16, FIN Lappeenranta RUSSIA Visit: Malaya Konyushennaya 1/3, If office St.Petersburg B 42 Representative Office P.O.Box St.Petersburg, 16, FIN-53501Russia Lappeenranta Visit: tel. +7Malaya Konyushennaya /3, office fax. +7B St.Petersburg, Russia tel fax Relax, we ll help you. Relax, we ll help you.

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Turvallisuuden bisnesmalli

Turvallisuuden bisnesmalli Turvallisuuden bisnesmalli 19.4.2013 STM, esote Minä Valtioneuvoston palveluiden ja järjestelmien turvallisuus Puolustusvoimien tietoturvallisuuden toimialajohtaja Alma Median turvallisuuspäällikkö Professori

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Mitä on jokaisen vastuu?

Mitä on jokaisen vastuu? Mitä on jokaisen vastuu? - mitä me olemme tehneet 1 Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen (RaTuKe) Tampere-talo 20.9.2007 Juha Hetemäki Skanska Oy Skanska Latin America Öljyteollisuuden turvallisuusvaatimukset

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Turvalliseen huomiseen SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Veli-Pekka Nurmi Valtuuston puheenjohtaja, dosentti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Lisätiedot

Haavoittuvuusanalyysi

Haavoittuvuusanalyysi Haavoittuvuusanalyysi VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HKScan on merkittävä työnantaja kaikissa toimintamaissaan, ja sosiaalinen vastuu on yksi konsernin vastuullisuustyön painopistealuista. HKScanille sosiaalisesti vastuullinen toimintatapa

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00 Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset if.fi 010 19 15 00 vakuutussuositus ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenille Oheista taulukkoa voidaan käyttää apuna vakuutusratkaisua suunniteltaessa. Siinä olevat turvalaajuudet

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus 17.10.2015 22.4.2015 vs Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä

Lisätiedot

GNA SEMINAARI

GNA SEMINAARI 1 GNA SEMINAARI Ville Saksi Tapaturmaton työmaa 2 olla työturvallisuusasioissa maailman johtava rakennusalan yritys, joka parantaa turvallisuuttaan jatkuvasti, tavoitteenaan tapaturmaton työpaikka. - Skanska

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tapahtuma: Osallistujat: Taekwon-do Akatemian leiri noin 200 osallistujaa Ajankohta: 2.11.2007 4.11.2007 Tapahtumapaikka: Järjestäjä: Rajakylän koulu Taekwon-do Akatemia ry -----------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

1 12/2016 Antti Leino - Skanska 1 2 3 4 Skanskasta Kansainvälinen yritys 5 11/11 ALe Skanska Oy Mikä toimintapa sinun organisaatiossa on tänään hyväksyttyä, mutta huomenna mahdollisesti ei? 6 7 11/12 ALe Skanska Oy 8 11/11 ALe Skanska

Lisätiedot

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? TY ÖELÄMÄN LA ATU Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE

Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE 15.4.2014 Matkailijan ja matkailualan työntekijän suojautuminen ja turvallisuus Haasteita matkailualalla: suojautuminen ja ympäristöstä aiheutuvat tekijät Suomessa luonnonolosuhteet

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Arto Hiltunen Kansi: Janne Harju Kannen kuva: Antti Mannermaa Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

dmg mori Suomi ja Baltia Palvelumme tuovat lisätehoa toimintaasi.

dmg mori Suomi ja Baltia Palvelumme tuovat lisätehoa toimintaasi. dmg mori LifeCycle Services dmg mori Suomi ja Baltia Palvelumme tuovat lisätehoa toimintaasi. 24/7-huoltopalvelu karapalvelu Luotettava, nopea, suora. varaosapalvelu kolme tärkeintä palvelua käyttäjille!

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI 27.4.2006 Kuva: STM 2005 (muokattu) 2 Kuva: SaTuRH 3 Kuva: SaTuRH 4 Sairaankuljetustyön riskeille on tyypillistä: Riippuvuus hälytystehtävistä ja

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot