Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville ja näytteenottajille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville ja näytteenottajille."

Transkriptio

1

2 LAATUSEMINAARI Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville ja näytteenottajille. Torstai Luennoitsija Ilmoittautuminen ja aamukahvi + kahvileipä (luentotilassa) Kurssin avaus Irja Hiekkamäki Suomen Laboratorioalan Liitto ry Lämpötilojen ja olosuhteiden valvontajärjestelmä Maija Moilanen, - esimerkkinä Smart Vuo Thermo Fisher Scientific Oy Lämpötilan mittauslaitteiden kalibrointipalvelut Tom Pohjolainen, Ircal Oy Lounas Erilaiset kenttämittarit ja niiden käyttötarkoitus Mirja Rosenberg, Luode Consulting Oy Taukoliikunnan merkitys, iloa liikunnasta Eero Eskola, AP Gym Oy Kahvi Mikrobiologisen ympäristönäytteen otto ja käsittely Katarina Björklöf, SYKE Näytteenoton laatu tärkeä osa tulosten oikeellisuutta Katarina Björklöf, SYKE Kylpylä Illallinen Perjantai Luennoitsija Ympäristönäytteenoton läheltä piti eli vaaratilanteet Anneli Joutti, SYKE Saastuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen Kirsti Kalevi, SYKE työsuojeluopas :00 Lounas Proftest pätevyyskokeet laboratorioille Mirja Leivuori, SYKE Pätevyyskoetulosten hyödyntäminen laboratoriossa Mirja Leivuori, SYKE Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Ilmoittaudu heti viimeistään mennessä Elsi Saarenpää p tai HUOM! Ilmoittaudu mennessä! Ohjelmatiedustelut: Irja Hiekkamäki )tai Merja Heimala Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh (lisämaksusta 1 hh) ja kylpylän käytön Hinta jäseniltä 520 c, ei-jäsenilta 670 c Ei majoittuvilta jäseniltä 430 c, ei-jäsenilta 570 c Yhden päivän hinta jäseniltä 260 c, ei-jäsenilta 330 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa koulutukseen! Suomen Laboratorioalan liitto ry 2 ANALYYSI 3/2011

3 Analyysi 3/2011 Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, Aura GSM Talous Ilmoitukset Markkinointi Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, Turku puh. koti (02) , puh. työ (02) Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto puh. työ (02) GSM Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, Espoo puh. työ GSM SISÄLLYSLUETTELO Kannen kuva: Hosmed Oy Koulutus: Laatuseminaari... 2 Koulutus: Liuoslaskuilta Kuopiossa... 4 Päätoimittajalta... 5 Elohopean määritys cv-aa ja cv-afs -tekniikalla... 6 Puheenjohtajalta... 9 Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, Aura Painatus Offset Ulonen Oy puh ISSN Bensiinilaadut muutoksessa Ajattele aivojasi...14 Valmistuneet laborantit Laboratorioalan Luentopäivät Liittohallitus esittäytyy Nettisivut uudistuvat Sudoku Osoitteenmuutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, Turku puh Studia Generalia -luentosarja Kemian vuosi 2011: Saippuakuplakilpailu Tapahtumien ABC Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2011 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle Sudokun ratkaisu Yhdistykset ja toimihenkilöt Palvelukortti ANALYYSI 3/2011 3

4 Liuoslaskuilta Kuopiossa Tiistaina klo Paikka: Savon Ammatti- ja Aikuisopisto, laboratorioalan teorialuokka Opettaja: Pirjo Heiskanen Maksuton! Paikkoja rajoitetusti! Ilmoittaudu HETI tai viimeistään mennessä Irjalle, (p tai Tervetuloa mukaan kertaamaan liuoslaskuja! Kahvitarjoilu ja laboratoriotiloihin tutustumista! Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry 4 ANALYYSI 3/2011

5 Saimme vieraita englannista kesällä. Pariskunnan mies on insinööri ja nainen työskentelee laboratoriossa. Mies jaksaa aina ihastella suomalaista tekniikkaa ja keksintöjä; vesihanojen sekoittajia, rakennustekniikkaa, Nokiaa Finnish Technology, Finnish Technology, hän toistaa joka käänteessä. Keksintömme ovat hyviä, käytännöllisiä ja energiaa säästäviä. Tästä huolimatta ne eivät ole lyöneet itseään läpi maailmalla ja Euroopassa. Tai jos ovat, emme saa itse nauttia menestyksestä. Esimerkiksi monissa bioalan yrityksissä on saatu karvaasti huomata valmiiden tuotteiden ja keksintöjen valuvan ulkomaille. Ensin kehitetään kalliilla ja kovalla työllä Suomessa, ja sitten joku muu käärii rahat ulkomailla. Vanhoista työntekijöistä ei ole kivaa lukea uutisia maailmalta, miten heidän kehittämänsä tuotteet tuottaa niin ja niin paljon ja todettu niin ja niin hyväksi. Irtisanomislappu kädessä tämä ei paljoa lämmitä. Miksi suomalaiset yritysjohtajat antavat tämän tapahtua? Eivätkö he ole ylpeitä kotimaastaan ja työntekijöistään. Merkkaako raha enemmän. Vai olemmeko pienuutemme takia voimattomia globaalissa maailmassa? Työkaverini muistuttaa aina, että meitä on vain yhden eurooppalaisen kaupungin verran. Tässäkö syy? Meitä on liian vähän markkinoimassa. Vai onko syynä arvostuksen puute. Ja olemmeko liian vaatimattomia? Pariskunnan nainen taas muistelee lämmöllä suomalaisten vahvaa työmoraalia ja omistautumista työlleen. Hänelle oli kuulemma vaikeaa Arvostamalla itseämme ja työtämme saamme äänemme kuuluviin. aluksi sopeuta sikäläiseen työelämään, kun tuntui että työnteko oli niin verkkaista. Ja rakkaus kehittämiseen ja kehittymiseen puuttui. Selvisimme viime lamasta Nokian avulla. Se oli vahvan ja innovatiivisen tuotekehityksen tulos. Tosin se vaati paljon asiantuntevaa intohimoista työtä ja hieman tuuriakin. Lehtien mukaan uusi lama kolkuttaa jo ovella. Mitä seuraavaksi? Määrällä tuskin nousemme. Perusteollisuuskin on jo näivettynyt melko pieneksi. Uskon, että uuteen nousuun tarvitsemme vahvaa tuotekehitystä ja työn iloa. Mutta nousu vaatii myös roimasti lisää uskoa itseemme. Arvostamalla itseämme ja työtämme saamme äänemme kuuluviin Euroopassa ja maailmallakin. Vaatimattomuus on kaunista sanotaan, mutta tämä sanonta ei päde liike-elämässä n Kehittävää syksyä kaikille! Jaana Vainio Päätoimittajalta ANALYYSI 3/2011 5

6 Elohopean määritys tekniikalla erilaisista Elohopea (Hg) on ainoa metalli, joka esiintyy huoneenlämpötilassa nestemäisenä. Elohopea on jo erittäin pieninä pitoisuuksina hyvin myrkyllistä sekä ihmiselle että ympäristölle. Elohopeaa esiintyy erilaisissa muodoissa, joista Hg 2+ - muoto on kaikkein toksisin. Tavallisesti elohopean eri muodot voidaan jaotella kolmeen ryhmään: alkuaine-elohopea (Hg 0 ), epäorgaaniset elohopeayhdisteet sekä orgaaniset elohopeayhdisteet. Orgaaniset elohopeayhdisteet ovat huomattavasti myrkyllisempiä kuin epäorgaaniset elohopeayhdisteet. Tunnetuin orgaaninen elohopeayhdiste on metyylielohopea (MeHg), joka rasvaliukoisena yhdisteenä läpäisee helposti mm. solukalvoja. Hg-määrityksiä varten kehitettiin erityinen kylmähöyrytekniikka (engl. cold vapor = CV). Menetelmä soveltuu ihanteellisesti elohopean määritykseen, sillä elohopean höyrystyminen tapahtuu jo huoneenlämpötilassa. Tätä liekitöntä CV-tekniikkaa käytettiin yleisesti atomiabsorptiospektrometrian (AAS) yhteydessä jo ennen 1960-luvun alkua. CV-tekniikan käyttöä AFS-tekniikan (atomifluoresenssispektrometria) yhteydessä alettiin tutkia ja 1970-luvuilla. CV- AFS-tekniikka havaittiin erittäin herkäksi tekniikaksi ja nykyisin ko. tekniikka onkin yksi käytetyimmistä elohopean määritykseen tarkoitetuista analyysimenetelmistä. Nykyisin elohopea-analytiikka on pääosin hivenanalytiikkaa. Hivenanalytiikaksi kutsutaan analytiikkaa, jossa näytteiden analyyttipitoisuudet ovat erittäin pieniä (ng µg). Hivenanalytiikan merkitys on korostunut entisestään ympäristöanalytiikassa mm. erilaisten viranomaisvaatimusten kautta. Hivenluokkaa olevien elohopeapitoisuuksien määrittämiseen käytetään yleisesti CV-AFS-tekniikkaa. Atomifluoresenssiin perustuvat menetelmät ovat hyvin herkkiä. 6 ANALYYSI 3/2011

7 CV-AA ja CV-AFS Teksti ja kuva: Kemisti Miia Anttila Boliden harjavalta Oy näytematriiseista AFS-tekniikassa näyteatomeja säteilytetään polykromaattisella viritysvalolla. Tällöin analyytti absorboi viritysvaloa ja elektroni siirtyy perustilalta (S 0 ) virittyneelle tilalle (S 1 ). Kun elektronisesti virittynyt tila purkautuu, systeemi palaa takaisin perustilalle ja samalla syntyy fluoresenssisäteilyä, jonka intensiteetti mitataan. Kuva 1. Viritystilan purkautuminen virittyneeltä tilalta (S 1 ) perustilalle (S 0 ). CV-AFS-tekniikassa on kaksi päävaihetta: elohopeaionien muuttaminen alkuainemuotoon ja fluoresenssisäteilyn detektointi. Jotta epäorgaanisen elohopean kokonaispitoisuus voidaan määrittää, kaikki elohopea on muutettava Hg 2+ - muotoon. Elohopea saadaan muutettua alkuainemuotoon joko tina(ii)kloridin (SnCl 2 x 2H 2 O) tai natriumboorihydridin (NaBH 4 ) avulla seuraavasti: Hg 2+ + Sn 2+ 2 Hgº + Sn 4+ Hg NaBH 4 + 6H 2 O Hgº + 7H 2 + 2H 3 BO 3 + 2Na + Pelkistysvaiheessa muodostettu kaasumainen metallinen elohopea kuljetetaan kantajakaasun mukana AFS-laitteiston detektorille (valomonistinputki). Detektori havaitsee fluoresenssisäteilyn (elohopea fluoresoi aallonpituudella 254 nm). Boliden Harjavalta Oy:n laboratoriossa määritetään elohopeapitoisuuksia useista erilaisista näytematriiseista. Tällaisia ovat mm. puhdistetut prosessi- ja luonnonvesinäytteet, väkevät rikkihapponäytteet sekä rikastenäytteet. Harjavallassa on käytössä kolme erilaista Hg-analysaattoria, joista kahden toiminta perustuu CV-AA-tekniikkaan ja yhden toiminta perustuu CV-AFStekniikkaan. CV-AFS-tekniikalla analysoidaan pääasiassa vesinäytteitä, joissa on pieniä elohopeapitoisuuksia. CV-AFS-tekniikassa on kiinnitettävä erityistä huomiota näytteiden käsittelyyn, sillä hiventekniikkana CV- AFS-tekniikka on altis kontaminaation vaikutukselle. Toisaalta on myös kiinnitettävä huomiota näytteiden säilyvyyteen. CV-AFS-tekniikalla voidaan saavuttaa optimaalisissa olosuhteissa jopa 0,1 ng/l toteamisraja. Väkevien rikkihapponäytteiden sekä rikastenäytteiden analysointiin käytetään Harjavallassa CV-AA-tekniikkaan perustuvia laitteistoja. CV-AAtekniikassa kaasumainen metallinen elohopea kierrätetään vakionopeuksisella pumpulla kyvetin läpi ja mitataan näytteen antama maksimiabsorptio. Menetelmä on suhteellisen nopea ja erittäin käyttökelpoinen suurien elohopeapitoisuuksien määrittämiseen. CV-AFS-tekniikkaa on myös testattu rikkihappo- ja rikastenäytteiden elohopeamäärityksiin. Tulosten perusteella CV- AFS-tekniikkaa voidaan soveltaa myös rikkihappo- ja rikastenäytteiden elohopeamäärityksiin. n ANALYYSI 3/2011 7

8 Puheenjohtajalta UUDET HAASTEET Aurinkoisten ja ihanien lomapäivien jälkeen on mukavaa palata arkeen ottamaan mielenkiinnolla ja innostuneesti vastaan uudet tehtävät ja haasteet. Nykyisen työelämän tuomien muutosten ja haasteiden edessä tulee ajateltua, miten saamme pidettyä meitä yhdistäneen hyvän ja innostavan ilmapiirin keskuudessamme. Työn tuomien paineiden keskellä työhyvinvointi on keskeisessä roolissa. Tulevaisuudessa joudumme työpaikoilla, liitossa ja yhdistyksissäkin panostamaan entistä enemmän työtä ja ajatuksia ihmisen ja työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi. Erään tutkimustuloksen mukaan työntekijöiden työhyvinvointi on muita henkilöstöryhmiä alemmalla tasolla, kun taas ylempien toimihenkilöiden ja johdon osalta tutkimus antaa paremman tuloksen. Asennemuutoksella ja yhteistyöllä saamme yhdessä työntekijöiden, johdon ja ylempien toimihenkilöidenkin kanssa luotua meille kaikille miellyttävän työyhteisön. Työpaikkojen hyvinvointia parantamaan on lanseerattu uusi Työhyvinvointikorttikoulutus. Koulutusta voi verrata työturvallisuuskorttikoulutukseen. Päivän kestävän koulutuksen tavoitteena on käynnistää kehittämisprosesseja ja lisätä yhteistyötä työpaikalla. Koulutus vahvistaa yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista sekä jäsentää rooleja ja vastuita. Voimavaroja ja kehittämiskohteita työpaikalla kartoitetaan ennakkotehtävässä. Päivän aineistot, keskustelut ja ryhmätehtävät auttavat kehittämiskohteiden työstämistä koulutuksen jälkeen. Päivän päätteeksi opitut asiat kerrataan tentin avulla. Koulutuksen ja tentin suoritettuaan saa haltuunsa työhyvinvointikortin. Suomen Laboratorioalan Liitto ry järjestää koulutuksia ja luentopäiviä 6-8 kertaa vuodessa. Tavoitteenamme on, että kaikille koulutuspäiville on järjestetty asiantuntijaluentoja myös työhyvinvoinnista. Tätä voisi sanoa ensiavuksi ennekuin työhyvinvointikorttikoulutus laajenee ja asian tärkeys työpaikoilla tiedostetaan. n Koulutuksella parannetaan työhyvinvointia ja yhteistyötä. Hyvinvointia ja iloa syksyyn. Syysterveisin! Jaana Nousiainen 8 ANALYYSI 3/2011

9 ANALYYSI 3/2011 9

10 Bensiinilaadut Bensiinien biopitoisuuden kasvattaminen Vuoden 2011 vaihteessa Suomessa tapahtuneen bensiinin polttoainemuutoksen perimmäisenä syynä on maailmanlaajuinen kasvihuonekaasujen lisääntyminen ja ilmaston lämpeneminen sekä pelko fossiilisten polttoaineiden loppumisesta. Ratkaisuna näihin ongelmiin EU-maat ovat yhdessä päättäneet, että bensiinin fossiilista alkuperää olevaa polttoaineosuutta on korvattava yhä enemmän uusiutuvista raaka-aineista peräisin olevilla biokomponenteilla, joiden tulee täyttää asteittain tiukkenevat direktiivien asettamat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit. Tyypilliset bensiinin soveltuvat biokomponentit ovat happiyhdisteitä, oksygenaatteja, jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan alkoholeja tai alkoholeista valmistettavia eettereitä. Suomessa on nyt markkinoilla kaksi bensiinilaatua, joiden valmistuksessa on käytetty pääasiallisena biokomponenttina uusiutuvista raaka-aineista valmistettua bioetanolia. Etanolin lisäksi bensiinissä voidaan käyttää bio-etbe:ä (etyyli-tertbutyylieetteri), joka on valmistettu bioetanolista ja fossiilisesta olefiinista. Etanolin käyttö bensiinissä ei ole pelkästään Euroopan valtioiden ratkaisu ongelmiin. Huoli kasvavista hiilidioksidipäästöistä ja niiden vaikutuksista on jo pitkään ollut maailmanlaajuinen. Brasilialla on jo pitkät perinteet etanolin käytöstä polttoaineena luvulla esim. USAssa ja Australiassa on siirrytty maksimissaan 10 % bioetanolia sisältävän E10 polttoaineen käyttöön. Kaksi bensiinilaatua uudet merkinnät Suomessa on ollut bensiinissä jo vuodesta 2008 enintään 5 % bioetanolia. Vuonna 2011 voimaan saatettu Euroopan direktiiveihin perustuva lainsäädäntö nosti bensiinissä sallitun etanolipitoisuuden kaksinkertaiseksi. Nykyisin markkinoilla olevassa 95E10-bensiinilaadussa on enintään 10 % etanolia (=E10) ja laadussa 98E5 enintään 5 % etanolia (=E5). ) Korkeamman oktaaniluvun omaava 98-bensiini säilyi muutoksessa laadullisesti entisellään, vain merkintä pumpulla muuttui muotoon 98E5. Bensiinin soveltuvuus autoon tai moottoriin määräytyy nyt kahden tekijän oktaaniluvun ja etanolipitoisuuden mukaan entisen pelkän oktaaniluvun sijaan. Auton tai moottorin oktaanivaatimuksen on täytyttävä kuten aikaisemminkin ja nyt lisäksi etanolipitoisuus ei saa ylittää käyttölaitteelle määriteltyä soveltuvuusrajaa. Moottorin oktaanilukuvaatimus on aina ensisijainen jatkossakin: jos vaatimus on enemmän kuin 95, ei 95 E10 sovellu käyttöön, vaan on käytettävä 98 E5 -bensiiniä. Autoala ja erilaisten pienja venemoottoreihin maahantuojat antavat polttoainesuositukset ja vastaavat polttoaineiden soveltuvuudesta eri automerkkeihin ja moottorikäyttöisiin laitteisiin. Öljyala vastaa tuotteiden laadusta ja siitä, että polttoaineet täyttävät sekä auto- ja öljyalojen kansainvälisesti hyväksymät tiukat standardit ja normit. Standardit määrittelevät polttoaineille useita erilai- 10 ANALYYSI 3/2011

11 muutoksessa Teksti: Leena Rantanen-Kolehmainen, Neste Oil Oyj Kuvat: Joni Nikulainen sia laatu- ja käyttöominaisuuksia. Yhteisesti sovittujen laatuvaatimusten avulla kumpikin ala voi taata kuluttajille tuotteidensa toimivan käytön. Mistä saa tietoa polttoaineen valintaan Suomessa kuluttajien avuksi on perustettu -nettisivusto, jonka avulla voi selvittää voiko omassa bensiinikäyttöisessä autossaan tai pienkoneessaan käyttää 10 % etanolipitoisuutta. Virallisen sivuston tiedot ovat peräisin autojen, pienkoneiden ja venemoottorien maahantuojilta, jotka ovat mm. Autotuojat ry:n ja Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry:n jäsenyrityksiä. Tiedot koskevat näiden yritysten Suomeen tuomia malleja. Veneitä koskevat tiedot on veneiden maahantuojilta koonnut Venealan Keskusliitto Finnboat ry. Edellä mainitut yhdistykset ja yritykset ylläpitävät sivustolla ajan tasalla olevaa tietoa. Jos et löydä 95 E10-bensiinin soveltuvuudesta varmaa tietoa, ota yhteys jälleenmyyjään tai maahantuojaan. Vanhojen, jo tuotannosta poistuneiden mallien soveltuvuus ei välttämättä selviä luotettavasti mistään lähteistä. Silloin on varminta käyttää 98-oktaanista E5-laatua, joka ei vahingoita vanhankaan auton polttoainejärjestelmää. Korkeampi biopitoisuus vähentää kasvihuonekaasuja enemmän Autontuojien järjestöjen selvitysten mukaan valtaosalle Suomen autoilijoista noin 70 %:lle Suomen autokannasta sopii korkeamman etanolipitoisuuden E10-polttoaine. Kun soveltuvuustiedot löytyvät 95E10 käytölle, on tämän polttoainelaadun käyttö suositeltavaa, sillä autojen polttoaineen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät sitä enemmän mitä enemmän biokomponentteja on käytössä. Neste-pienmoottoribensiini on hyvä vaihtoehto pienmoottoreille Neste-pienmoottoribensiini on erikoisbensiini, joka on tarkoitettu käytettäväksi sekä korkeaviritteisissä 2-tahtimoottoreissa että matalaviritteisissä 4-tahtimoottoreissa sekä kesällä että talvella. Tuotteen käyttöominaisuudet ovat erinomaiset ja se on suunniteltu erityisesti pieniin, usein ilman katalysaattoria oleviin polttomoottoreihin, joiden tekniikka on yksinkertaista. Kun tietoa 95E10- soveltuvuudesta pienmoottoreihin esim. ruohonleikkurit, moottorisahat, perämoottorit jne. ei löydy, on suositeltavaa käyttää joko 98E5 polttoainetta tai Neste-pienmoottoribensiiniä, joka ei sisällä etanolia. Neste-pienmoottoribensiinin haihtuvuus (höyrynpaine) on pieni, joten se säilyttää hyvin käynnistymisominaisuutensa myös mahdollisesta pitkästä säilytysajasta huolimatta. Tuote siis sopii erinomaisesti pienkoneiden kausisäilytykseen. Alhainen haihtuvuus parantaa erityisesti työhygieniaa ja vähentää käyttäjän hengitystiealtistusta polttoaineperäisille haihtumille polttoaineen tankkauksen ja käsittelyn aikana. >> ANALYYSI 3/

12 Neste-pienmoottoribensiini on aromaatiton, bentseenitön ja rikitön eikä se siis myöskään sisällä etanolia. Tuotetta käytettäessä ihoaltistus haitallisille aineille esim. roiskeet on vähäisempää ja altistuminen hengitysteitse haitallisille pakokaasupäästöille on tutkitusti vähäisempää normaalibensiiniin verrattuna. Tuote ei haise kuten perinteinen autobensiini eikä vaatteisiin kerry yhtä paljon käytön aiheuttamia pakokaasun käryjä ja hajuja. Neste-pienmoottoribensiini myynnissä sekä 4-T että 2-T laatuina Neste-pienmoottoribensiini 4-T soveltuu käytettäväksi kaikkiin 4-tahtisiin pienmoottoreihin, kuten moottorikelkkoihin, ruohonleikkureihin, mopoihin, veneisiin, jne. Neste-pienmoottoribensiini 2-T:hen on sekoitettu etukäteen 2-tahtimoottoreihin soveltuvaa öljyä ( 2,5 % Neste 2-T Super Bio kaksitahtiöljyä). Tämä tuotelaatu on tarkoitettu mm. moottori- ja raivaussahoihin, ruohonleikkureihin, trimmereihin, mopoihin, jne. Kaksitahtiset venemoottorit puolestaan vaativat veneilykäyttöön sopivan öljyn, jonka vuoksi Neste-pienmoottoribensiiniä 2-T:tä ei suositella veneiden moottoreihin. Venemoottoreissa voidaan kuitenkin käyttää Neste-pienmoottoribensiiniä 4-T:tä, johon käyttäjä voi sekoittaa veneisiin soveltuvaa 2-tahtiöljyä, kuten esimerkiksi Neste 2-T Marine kaksitahtiöljyä. Bensiinien kehitystyön taustalla on ilmansaasteiden vähentäminen Bensiinilaadut ovat muuttuneen merkittävästi vuosikymmenten varrella erilaisista syistä. Osa muutoksista on liittynyt autotekniikan kehitykseen ja käyttöominaisuuksiin, osa muutoksista puolestaan on liittynyt polttoaineiden raakaaineisiin ja prosessointiin. Tärkeimpänä muutosvoimana on ollut yhteiskunnan asettamat vaatimukset ilmansaasteiden vähentämiseksi. Yhteiskunta on asettanut polttoaineiden kehitystyölle vaatimuksia, jotka koskevat vaikutuksia ihmisten ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen. Polttoaineiden aiheuttamien pakokaasu-päästöjen rajoittaminen on ilman saastumisen ja ihmisten terveyden kannalta oleellisista. Polttoaineiden laatuominaisuuksilla voidaan merkittävästi vaikuttaa pakokaasupäästöihin. Lyijyn korvaaminen bensiinissä, bentseenipitoisuuden ja rikkipitoisuuden vähentäminen, sekä happipitoisten komponenttien lisääminen bensiiniin ovat käytännön esimerkkejä tehdystä polttoaineiden kehitystyöstä sekä pakokaasupäästöjen vähentämiseksi että työhygienian parantamiseksi. Neste Oil on 1980-luvulta alkaen aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ollut mukana ja polttoaineiden kehitystyössä ja ottanut tuotantoonsa puhtaampia polttoaineita polttoainevalmistajien eturintamassa. 12 ANALYYSI 3/2011

13 Nyt kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen etusijalla Polttoaineiden viimeisimmät uudistustavoitteet liittyvät kasvihuonekaasuilmiön torjumiseen ja ovat johtaneet biopolttoaineiden maailmanlaajuisen käyttöönottoon. Biopolttoaineiden käyttöönotto on lisännyt tutkimusta erilaisten bioalkuperää olevien polttoaineiden valmistusteknologioiden kehittämiseksi ja erilaisten bioraaka-aineiden hyödyntämiseksi. Bioetanolin ohella esimerkkejä jo olemassa olevista bensiinin biopolttoainevaihtoehtoista ovat bioetanolista valmistettavat tertiääriset eetterit: bio-etbe (etyyli-tert-butyylieetteri) ja bio-taee (tert-amyyli-etyylieetteri), joita Suomessa käytetään bioetanolin lisänä. Biokomponenttien käyttömäärään polttoaineissa vaikuttaa erilaisille yhdisteille standardeissa sallitut käyttömäärät, niiden lämpöarvo (MJ/ kg), komponenttien kasvihuonekaasujen alenemispotentiaali ja bioenergiaosuustavoitteet. Parhaimpia biokomponentteja ovat yhdisteet, jotka laadullisesti soveltuvat bensiiniin heikentämättä sen ominaisuuksia ja joiden lämpöarvo, kasvihuonekaasujen alenemispotentiaali ovat mahdollisimman suuret. Lähitulevaisuudessa on mahdollista, että edellä mainitut jo käytössä olevat biokomponentit saavat rinnalleen uusia vaihtoehtoja. Toistaiseksi vähemmän käytettyjä bensiinin biokomponentteja ovat esim. biobutanolit. Tulevaisuudessa, korvattaessa yhä enemmän fossiilista polttoainetta uusiutuvista raaka-aineista peräisin olevilla biokomponenteilla, ovat myös perinteisten bensiinikomponenttien kaltaiset bioraaka-aineista valmistetut hiilivetybensiinit varteen otettavia vaihtoehtoja bensiinin biokomponenteiksi. n Ohuempi, mukavampi ja 60% kestävämpi XCEED -nitriilikäsine Fennolabilta. Pyydä näyte! TILAUKSET fennolab.fi fennokauppa.fi asiakaspalvelu puh ANALYYSI 3/

14 Sinikka Hiltunen Ajattele aivojasi! Moni meistä kuntoilee ja pyrkii terveelliseen ruokavalioon, purkaa huoliaan ystäville ja on ehkä käynyt terapiassa sitä tarvitessaan. Meistä on siis luonnollista hoitaa fyysistä kuntoamme ja ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttämme ja siten ennaltaehkäistä mahdollisia sairauksia ja vaivoja jo etukäteen. Monikaan ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että myös aivot tarvitsevat huolenpitoa, hoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Vaikka valtaosa meistä tekee aivotyötä! Kun puhutaan aivoista, ajatellaan useimmiten isojen aivojen aivokuorta, korteksia. Se on kuitenkin vain aivojen ohut kuorikerros, vaikkakin sinällään hyvin tärkeä. Korteksi sisältää noin 100 miljardia hermosolua ja mikä vielä tärkeämpää jokaisella hermosolulla on satoja, tuhansia, joskus jopa kymmeniätuhansia yhteyksiä muihin hermosoluihin, siis muihin aivojen osiin, pikkuaivoihin ja aivojen sisäosissa sijaitseviin tumakkeisiin. Juuri nämä yhteydet ovat oppimisen ja muistin tärkein edellytys: kun jokin asia ei tule mieleen ajallaan tai muisti pätkii, niin syynä on useimmiten aivojen eri osien välisten yhteyksien pettäminen. Aivokuoren eri osilla on eri tehtäviä. Takaraivossa syntyvät ja sinne tallentuvat näköaistimukset ja ohimolohkossa vastaavasti kuuloaistimukset. Ohimolohkossa, useimmiten vasemmassa, sijaitsevat myös kieltä käsittelevät alueet. Lukemattomista hermosäikeistä muodostuva aivokurkiainen taas yhdistää aivojen vasenta ja oikeaa puoliskoa toisiinsa. Päälaella puolestaan on useita assosiaatioalueita, jotka yhdistävät eri aistimuksia sekä eri puolilta aivoja ja aivojen sisäosista tulevia tietoja yhdeksi kokonaisuudeksi, tiedoksi, kokemukseksi. Otsalohko ja etenkin sen osa nimeltä etuotsalohko (PFC) on yksi aivojemme tärkeimmistä osista: se ohjaa muiden osien toimintaa, pitää huolta tavoitteisiin pääsystä, tarkkailee ja toteuttaa toimintoja. Siellä sijaitsee myös persoonallisuutemme ydin. Otsalohko on evoluutiossa viimeisimmäksi kehittynyt aivojen osa ja siten myös hyvin herkkä vaurioitumaan ulkoisten vammojen, iskujen ja täräysten, verenkierron häiriöiden (aivoverenvuoto, aivoinfarktit) tai myrkkyjen vaikutusten, myös alkoholin, seurauksena. Vaikka aivot ovat hyvin joustavat ja hyvinkin upeat toipumistarinat vaurion jälkeen ovat yleensä mahdollisia, niin otsalohkon toimintoja ei useinkaan muut aivojen osat pysty kompensoimaan ja sen vauriot jäävät helposti pysyviksi. Korteksin lisäksi aivojen tärkeitä osia ovat myös isojen aivojen takana, alhaalla sijaitsevat pikkuaivot, joka muun muassa toteuttaa ja ohjaa liikkeitämme, sekä suuri joukko erilaisia ja eri tehtäviin erikoistuneita tumakkeita. Tumakkeet ovat lukuisien hermosolujen muodostamia kimppuja. Muistin ja oppimisen kannalta tärkein tumake on hippokampus, joita on kaksi ja jotka sijaitsevat ohimojen kohdalla aivojen sisäosissa. Hippokampuksessa on lukemattomia kontekstitietoon erikoistuneita hermosoluja, jotka automaattisesti tallentavat ympäristötietoa. Lisäksi siellä syntyy päivittäin uusia jyvässoluiksi kutsuttuja hermosoluja, joiden tehtävänä lienee lyhytkestoisen muistin ylläpito. Hippokampus siis tallentaa opitun tiedon kontekstin, sitoo tiedollisen aineksen ympäristöön: paikkaan, aistimuk- 14 ANALYYSI 3/2011

15 siin ja tunnetilaan. Hippokampus myös yhdistää uuden kokemuksen aikaisempiin vastaaviin kokemuksiin, siis myös uuden tiedon vanhaan, aikaisemmin opittuun. Hippokampuksen ympärillä ja lähituntumassa sijaitsevat nk. limbiset alueet eli tunnekeskus. Tunteet ja mielentilat ovatkin tärkeä osa oppimista ja muistia. Kiinnostus ja motivaatio edistävät hermosolujen toimintaa ja aktivoivat niitä. Vastaavasti kielteiset tunnetilat, kuten hermostuneisuus, jännittäminen tai stressi ehkäisevät hermosolujen viestitystä otsalohkoon ja siten toiminnanohjausta ja rationaalista tiedonkäsittelyä. Jännittämisen tai stressin aikana kyllä opitaan silloinkin asioita, ja vieläpä varsin tehokkaasti, juuri tunnekeskuksen ansiosta, mutta ei uutta tietoa, vaan entistä paremmin jännittämään tai stressaamaan! Suojaa aivosi ja liiku Pääsääntöisesti aivot ovat suojassa iskuilta ja vammoilta kallon sisällä, edellyttäen, että käytämme kypärää pyöräillessä ja urheillessa sekä liukuesteitä ja hyväpohjaisia kenkiä ehkäistäksemme kaatumisia. Oleellinen osa ulkoisten vammojen ehkäisyssä on kuitenkin myös tasapainoaistilla: mitä paremmin tasapainoaistimme pystyy palauttamaan asentomme, sitä pienempi on vaara, että kallo ja aivot iskeytyvät johonkin. Näin ollen kaikki tasapainoa kehittävät liikuntalajit, kuten pyöräily, palloilulajit, luistelu (myös rullaluistimilla) tai vaikkapa tanssi tai telinevoimistelu toimivat ennaltaehkäisevästi. Samalla voimme ehkäistä myös osteoporoosia ja etenkin iän myötä yleistyviä nivel- ja lonkkavaurioita. Liikunta on muutenkin eduksi oppimisen ja muistin kannalta sekä suoraan että välillisesti. Suorat vaikutukset näkyvät muistin toiminnan ja oppimiskyvyn parantumisena. Liikunta myös ehkäisee muistisairauksien syntyä ja hidastaa merkittävästi niiden etenemistä. Välillisistä vaikutuksista mainittakoon sydämen ja verisuonten terveyden ylläpito (verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin alentuminen), unen laadun ja pituuden lisääminen, ylipainon väheneminen sekä mielialan kohentuminen ja sosiaalisten virikkeiden lisääntyminen, mitkä kaikki parantavat oppimista ja ehkäisevät ennalta muistisairauksia. Eikä liikunnan tarvitse olla hikijumppaa tai rehkimistä: normaali puolen tunnin kuntoliikunta, esimerkiksi reipas kävely kolme kertaa viikossa riittää. Aerobinen liikunta lienee muistin kannalta kuitenkin tehokkaampaa kuin anaerobinen. Eikä liikunnan aloittaminen ole koskaan myöhäistä. Äskettäin julkaistiin yhdysvaltalainen tutkimus, johon osallistui 120 vanhempaa ihmistä, jotka eivät aiemmin olleet harrastaneet liikuntaa. Älyllisesti he olivat hyväkuntoisia eikä kenelläkään ollut dementiaa. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, kävelyryhmään ja venyttelyryhmään. Harjoituksia oli molemmissa ryhmissä 40 minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Tulokset osoittivat, että venyttelyryhmässä olleiden hippokampukset pienenivät vuoden aikana, kun taas liikuntaryhmäläisten hippokampukset suurenivat peräti 2 %. Myös muistikokeiden tulokset paranivat liikuntaryhmäläisillä vuoden aikana verrattuna alkutilanteeseen ja venyttelyryhmään. Venyttelyn heikommat vaikutukset hippokampukseen johtunevat lähinnä virikkeiden vähyydestä: kävelyretkellä näkee pakostakin jotain uutta ja tapaa muita ihmisiä ja omasta seurallisuudesta riippuen voi jopa pysähtyä juttelemaan heidän kanssaan. Ja juuri erilaiset virikkeet lisäävät hippokampuksen jyvässolujen määrää. >> ANALYYSI 3/

16 Vältä alkoholia ja nikotiinia Aivot ovat suojassa myös myrkyiltä, alkoholi mukaan luettuna, nk. aivo-veriesteen takana, joka suodattaa valtaosan suurikokoisista, myrkyllisistä molekyyleistä ja siten estää niiden pääsyn vahingoittamaan herkkiä hermosoluja ja niiden välisiä yhteyksiä. Pienikokoinen nikotiinimolekyyli kuitenkin pääsee aivo-veriesteen ohi ja lisäksi meillä on nikotiinille ihan oma reseptorimme, nikotiininsukuista endonikotiini-välittäjäainetta varten. Nikotiinilla ei sinänsä ole todettu välittömiä muistia heikentäviä vaikutuksia, mutta sen ajattelua virkistävä vaikutus on kuitenkin lyhytaikaista ja tilapäistä ja tupakointi kannattaa aina lopettaa muista terveydellisistä syistä. Viime kädessä myös lopettamisen välilliset vaikutukset, kuten kunnon ja Etuotsalohko (PFC) Aivokurkiainen Kuloaivokuori Hippokampus verenkierron paraneminen, auttavat myös aivojen toimintaa. Mitä alkoholiin tulee, niin suomalaiselle juomakulttuurille tyypillinen humalahakuisuus on aivoille erityisen vaarallista, koska suuri alkoholimäärä kerralla auttaa ohittamaan aivo-veriesteen. Tällöin nimenomaan toiminnanohjauksesta ja sosiaalisesta käyttäytymisestä vastuussa oleva otsalohko on herkin vaurioitumaan, myös pysyvästi. Seurauksena on rähinöitä ja tappeluita (jolloin myös ulkoisen vamman vaara kasvaa entisestään) ja viime kädessä koko ihmisen persoonan muuttuminen kärsimättömäksi ja helposti tulistuvaksi ja usein myös itsekeskeisemmäksi. Muutama sana stressistä Stressin kokeminen on yksilöllistä ja osittain synnynnäistä. Osa meistä stressaantuu helposti ja toiset eivät lainkaan. Ja eri ihmiset stressaantuvat eri asioista. Joskus puhutaan myönteisestä ja kielteisestä stressistä. Minä puhuisin mieluummin vireytymisestä tehtävään ja stressistä. Jotta stressitila syntyisi, tarvitaan jokin ristiriita, esimerkiksi koetun tehtävien määrän ja ajan riittämisen tunteen välillä. Stressitila pitää myös havaita ja se pitää arvioida kielteiseksi, ennen kuin voidaan puhua stressistä. Kaikki eivät stressaavaa tilannetta edes huomaa, toiset taas arvioivat tilanteen haastavaksi tai kiinnostavaksi. Kun syntynyt tunnetila tulkitaan myönteiseksi, se edistää tilanteessa toimimista ja muistin toimintaa eikä kielteisiä vaikutuksia synny. Silloin kun tunnetila tulkitaan kielteiseksi, stressihormoni kortisonin taso nousee. Ja kortisoni puolestaan vähentää jyvässolujen syntyä hippokampuksessa ja aiheuttaa siten muistin pätkimistä. Unohdat tehdä jotain, mitä olet luvannut. Usein toistuvassa tai jatkuvassa stressitilassa myös hippokampuksen muut hermosolut saattavat vaurioitua. Tällainen hippokampuksen toiminnan häiriintyminen puolestaan aiheuttaa sen, että kortisonia vapautuu vereen entistä enemmän syntyy kierre, joka voi johtaa loppuunpalamiseen. Tästä tilasta pääsee ulos vain ajattelutapoja muuttamalla. Viime kädessä kyse on tulkinnoista. Töiden paljous tai ajanpuute ovat aina tulkintoja, sisäisiä tunteita, joita voi- Assosiaatioalueet Näköaivokuori Pikkuaivot Aivokuori ja hippokampus. Kuvan osoite netissä: - and-depression/ -nimitysten käännökset kirjoittajan. 16 ANALYYSI 3/2011

17 daan muuttaa monin eri keinoin. Omaa suhtautumistaan ja siten tunnetilojaan muuttamalla stressitilan syntymistä voi ehkäistä jo etukäteen. Usein myös tehokkaat stressinlaukaisu- ja rentoutumiskeinot ovat tarpeen. Ne ovat yksilöllisiä ja niiden löytämiseen kannattaa panostaa. Tärkeää on, että mitä sitten teetkin lähdet lenkille, metsäretkelle, järvelle, hiljennyt lukemaan tai mietiskelemään tai lähdet leffaan, tapaamaan ystäviä tai peräti bilettämään että se tekeminen tyystin ja täydellisesti tyhjentää mielesi stressiä aiheuttavista asioista. Tehokkainta tällainen toiminta on silloin, kun se aiheuttaa ajattomuuden ja itsensäunohtamisen tunteen, siis synnyttää flow-tilan. Usein flow syntyy silloin, kun itse tekeminen, prosessi, on tärkeämpää kuin päämäärä, joka kuitenkin on myös olemassa jossain. Parhaimmillaan ihminen pääsee flowhun myös työssään! Riittävästi unta ja keskittymistä edistäviä harjoituksia Aivot eivät nuku koskaan. Levossakin aivot kuluttavat 20 % energiastamme, vaikka ne painavat vain 5 % ruumiinpainosta. Unen aikana opitaan uudet, etenkin tärkeinä pidetyt asiat (muista motivaatio ja kiinnostus) ja opittu yhdistetään aikaisemmin opittuun. Jos uni häiriintyy tai syntyy univajetta, muisti pätkii. Joidenkin tutkimusten mukaan ihmisen kyky oppia uutta tietoa laskee jopa 40 prosenttia, jos hän ei ole nukkunut riittävästi. Univaje vaikuttaa etenkin keskittymiskykyyn, kykyyn pitää mielessä useita tavoitteita yhtaikaa ja palata entiseen tehtävään keskeytyksen jälkeen. Ja näitähän nykyaikainen työelämä juuri vaatii. Unen tarve on yksilöllistä, mutta valtaosa meistä tarvitsee 7-8 tuntia päivittäin. Jos psyykkiset stressistä palautumiskeinot ovat tehokkaita, joskus voi nukkua viikolla vähemmän, jos viikonloppuna pystyy ottamaan univajeen kiinni. Varastoon ei voi nukkua, mutta hyvin nukutun yön jälkeen myös aivotyö sujuu paremmin. Siitä on varmaan jokaisella kokemusta. Hyvä yöuni ja tehokkaat rentoutumiskeinot lisäävät myös luovuutta, jota työelämässä usein peräänkuulutetaan. Tärkeää on myös, että kaikkia univaiheita tulee riittävästi, sillä niiden aikana opitaan eri asioita. Syvää unta eli hidasunivaiheita on neljä ja ne ajoittuvat iltayöhön. Sen lisäksi aina noin 1,5 tunnin välein aivot siirtyvät vilkeuneen (REMvaihe), jolloin nähdään enemmän unia, ja sitä on määrällisesti enemmän aamuyöstä. Vilkeunen aikana opitaan uusia taitoja ja parannetaan entisiä. Myös kielitaito on taito! Jos siis unen määrä jää vajaaksi iltayöstä, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisu sekä uuden tiedon vastaanottokyky ja sen oppiminen vaikeutuvat. Jos taas heräät aamusta liian varhain, päivän kieliopinnot voivat mennä hukkaan. Laadukkaaseen uneen kannattaa siis panostaa, vaikka nykyajan monet viihdemahdollisuudet houkuttavatkin. Kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön: vapaa-ajan toimintojen priorisointi, oman unirytmin kunnioittaminen, sopiva ravinto ja ruokailun rytmitys, rauhoittuminen ja rentoutuminen ennen unta, viileä ja ehkä pimeä huone, mukava sänky ja tyynyt. Myös ylipainon ehkäisy ja liikunta ovat avuksi. Uniapnea ja kuorsaus kannattaa ehdottomasti hoitaa ja ehkäistä. Kuorsaus häiritsee unta, vaikka ihminen ei ole siitä itse tietoinen. Lisäksi se häiritsee muiden läsnäolevien unta. Uniapnea taas vaikuttaa suoraan hippokampukseen ja aiheuttaa muistikatkoksia. Oleellista on myös stressin ehkäisy: jätä työhuolet (ja työt!) työpaikalle ja anna niiden pysyä siellä. Jos joku työasia tai idea pulpahtaa mieleesi juuri, kun olet rauhoittumassa uneen tai aamuyön kevyen univaiheen tunteina, älä nouse ylös äläkä ajattele sitä. Kirjoita muistutus itsellesi kahdella avainsanalla paperille tai kännykkään ja jatka unia. Jos paperia tai kännykkää ei ole lähettyvillä, älä lähde hakemaan. Heitä jokin esine, vaikka tyyny, lattialle ja ajattele hetki avainsanoja. Ja jatka uniasi. Herättyäsi tyyny kyllä muistuttaa sinua asiasta ja voit tehdä siitä silloin sopivamman muistutuksen itsellesi. Päiväunet ovat eduksi, mutta vain minuuttia eikä ennen 12 tai enää illalla kuu- >> ANALYYSI 3/

18 den jälkeen, sillä kaikki ylimääräinen on poissa yöunesta ja lisää unihäiriöitä entisestään. Pienet nokoset kuitenkin virkistävät aivoja ja palauttavat hermosolujen toimintakyvyn ja uudistavat siten työkykyä ja keskittymiskykyä useaksi tunniksi eteenpäin. Työnantajien kannattaisi panostaa hiljaisiin huoneisiin, joissa voi hetken levähtää kesken työpäivän. Se nostaisi aivotyöläisten työtehoa ja siten yrityksenkin kannattavuutta huimasti. Keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta voi parantaa myös erilaisilla harjoituksilla, kuten jooga, mietiskely tai rentoutuminen ja erilaiset sopivat liikuntalajit. Samalla myös unen laatu paranee. Jos oppii keskittymään yhdellä elämän alueella, se lisää keskittymistaitoa myös muualla, esimerkiksi työssä. Mutta jos olet herkkä häiriintymään, pyri pitämään huolta siitä, että sinua ei keskeytetä silloin, kun teet tärkeää tehtävää. Ja muista oma rytmisi: jätä vaativat tehtävät sellaiseen hetkeen päivästä, jolloin olet virkeimmilläsi. Muistisi on silloin vetreimmillään ja työ tulee hyvin ja tehokkaasti tehdyksi. Hormonikorvaushoidoista Jos yli 35-vuotiaan mutta alle 50-vuotiaan naisen muisti alkaa pätkiä, todennäköisiä syitä on kaksi, liiallinen stressi ja univaje ja/tai estrogeenin väheneminen. Hiirikokeissa on todettu, että ylimääräinen estrogeeniannos lisää hiirinaaraan hippokampuksen jyvässolujen määrää ja se oppii uuden sokkelotehtävän nopeammin kuin ilman estrogeenia. Luultavasti ihmisellä vaikutukset ovat samat, mutta estrogeenivaje aiheuttaa myös unen häiriintymistä ja se puolestaan aiheuttaa keskittymisvaikeuksia ja muistin pätkimistä. Joillakin naisilla muistihäiriöt ovatkin ensimmäinen vaihdevuosien oire. Tutummat oireet, kuten hikoilu ja punastelu, voivat alkaa vasta kymmenen vuoden myöhemmin tai eivät lainkaan. Myös hormonivajeesta johtuvat unihäiriöt voivat alkaa kauan ennen keski-ikää tai kuukautisten loppumista. Kannattaa siis mennä gynekologille hormonikorvaushoidon aloitusta varten. Mutta oleellista on räätälöidä hoito ja annostus itselle sopivaksi. Se voi viedä aikaa ja vaatia kärsivällisyyttä mutta siihen kannattaa panostaa, sillä se ehkäisee ennalta muistihäiriöitä ja mahdollisia myöhempiä muistisairauksia. Ja parantaa unen ja siten elämänlaatua. Myös miehillä mieshormonien, lähinnä testosteronin, väheneminen saattaa heikentää muistin toimintaa, tosin yleensä hieman myöhemmin, keski-iässä. Kannattaa siis mittauttaa hormonimäärät, jos muita, ilmeisempiä syitä muistihäiriöihin ei ole, siis jos stressi on vähäistä, nukut hyvin etkä käytä alkoholia ylenmäärin eikä suvussasi ole varhain alkavaa Alzheimerin tautia tai muuta muistisairautta. Lopuksi Lyhyessä artikkelissa voi mainita vain joitakin aivoterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Lisätietoja aiheesta löytyy muun muassa syksyllä ilmestyvästä Valittujen palojen uudesta kirjasta Terävä pää kaiken ikää, jonka suomennoksessa olen toiminut asiantuntijatarkastajana. Etenkin naisille suosittelen myös Maija Kajanin uutta kirjaa Sukellus kuumaan aaltoon. n Tervetuloa myös koulutuksiini ja luennoilleni, ks. koulutuskalenteri koulutus/kurssit.pdf. Kotisivultani löytyy myös tietoa taustastani muistintutkijana, esimerkiksi joitakin muistia koskevia esseitä ja artikkeleita: 18 ANALYYSI 3/2011

19 LABORATORIOIDEN JA TEOLLISUUDEN TARPEISIIN DESINFEKTIOAINEET Kädet, pinnat, välineet HYGIENIATUOTTEET JA PESUAINEET Kädet, iho, välineet KÄSINEET Kertakäyttö, steriilit, teollisuus, puhdastila ANNOSTELIJAT JA TELINEET RISKIJÄTEASTIAT Berner Oy Terveys ja Tutkimus Asiakaspalvelu (ark. 8-16) puh fax ANALYYSI 3/

20 Keväällä 2010 valmistuneet laborantit Helsingin tekniikan alan oppilaitos Hassinen Jarkko Hirsi Khadra Jokinen Anu Karkulahti Milla Karumo Ilkka Kohtamäki Tiina Koivumäki Joonas Korpela Anna Lahermaa Sanna Lehtonen Juha Lindholm Jasmin-Alia Myllynen Sari Niva Jonna Nuur Farduus Paakkinen Sanna Peltonen Suvi Pesola Arttu Salo Jukka Silventoinen Jenna Taipale Pirjo Torstensson Jessica Vanhala Susanna Voutilainen Katja Östman Christina Turun ammattiinstituutti Laboratorioala Antonescu Marco Arasola Saara Cakar Denis Jaekel Leea Kaveniemi Henri Kumpulainen Annamari Lahtinen Virpi Niittyluoto Aarne Parviainen Tiina Sadiku Asdren Sarkki Siiri Ubaid Fadumo Vanhanen Noora Virtanen Heidi Ammattiopisto Lappia Aikioniemi Tomi-Pekka Kemi Junttari Anton Keminmaa (lisäksi yo-tutkinto) Kerttula Markus Kemi (lisäksi yo-tutkinto) Kreivi Ida Keminmaa Lehto Satu Kemi Pessa Noora Kemi Pikkarainen Tanja Kemi Suhonen Niko Keminmaa Koulutuskeskus Salpaus Kronqvist Noora Lehtinen Veikko Leppäniemi Marjo Pohjantuli Paavo Talala Kristian Valonen Juha Veijalainen Emmi Pöllänen Aki Suomen Laboratorioalan liitto onnittelee lämpimästi valmistuneita laborantteja ja toivottaa onnistuneita analyysejä työelämässä! 20 ANALYYSI 3/2011

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2013

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2013 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2013 OHJELMA 25 2642013 Rantasipi Laajavuori Jyväskylä Välinehuolto Mikrobiologia Laiteanalytiikka VÄLINEHUOLLON TORSTAI 254 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 12:00 Erilaiset

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 18.5. 19.5.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Mikroskopia Ympäristöanalytiikka Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 9. 10.5.2016 Tampere Cumulus Koskikatu Kuva: Tampereen kaupunki/susanna Lyly luentopäivien näytteilleasettajat Oy G.W.Berg & Co Ab HyXo Oy Miele Oy Merck Life Science

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Nestepienmoottoribensiini

Nestepienmoottoribensiini Nestepienmoottoribensiini Lehdistömateriaali 4.7.2012 Viestintäpäällikkö Silja Metsola, puh. 050 458 5104 Sisältö 1. Neste-pienmoottoribensiini korkealaatuinen erikoistuote 2. Parempi ja turvallisempi

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2014

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2014 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2014 19.5. 20.5.2014 Hotelli Cumulus Koskikatu Tampere Hyvinvointi ja terveys Laiteanalytiikka Välinehuolto HYVINVOINTI JA TERVEYS 11:00 Työperäinen stressi sairauksien riskitekijänä

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Neste-bensiinin muutokset

Neste-bensiinin muutokset Neste-bensiinin muutokset g/l,8 Lyijypitoisuuden kehitys paino-%,12 Rikkipitoisuuden kehitys,6,1,8,4 Korkeaoktaaninen,6,2 Matalaoktaaninen,4,2 vuosi 8 85 9 95 vuosi 8 85 9 95 Reformuloitu bensiini Citybensiini

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä)

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä) 3/2014 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Jaana Kilponen

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi Weboodi Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi WebOodissa: Henkilötietojen ylläpito Henkilötietojen luovutusluvat ja niiden ylläpito Ilmoittautuminen opetukseen / tentteihin Virallinen suoritusrekisteri

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Yhdistystiedote 5/2014

Yhdistystiedote 5/2014 Yhdistystiedote 5/2014 Tervehdys yhdistysaktiivi! Liittopäivät menivät hienosti, kiitos teille kaikille, jotka pääsitte paikalle. Ohessa hiukan kuvia ja terveisiä tapahtumasta. Tähän yhdistystiedotteeseen

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia. www.varavoimala.fi

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia. www.varavoimala.fi Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia www.varavoimala.fi Nykyajan taudit * Kiiresairaus * Univelkatauti * Infoähky * Ilon puutos tauti * Hullutteluvajaus Kiire * Mistä kiire syntyy?

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot