Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville ja näytteenottajille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville ja näytteenottajille."

Transkriptio

1

2 LAATUSEMINAARI Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville ja näytteenottajille. Torstai Luennoitsija Ilmoittautuminen ja aamukahvi + kahvileipä (luentotilassa) Kurssin avaus Irja Hiekkamäki Suomen Laboratorioalan Liitto ry Lämpötilojen ja olosuhteiden valvontajärjestelmä Maija Moilanen, - esimerkkinä Smart Vuo Thermo Fisher Scientific Oy Lämpötilan mittauslaitteiden kalibrointipalvelut Tom Pohjolainen, Ircal Oy Lounas Erilaiset kenttämittarit ja niiden käyttötarkoitus Mirja Rosenberg, Luode Consulting Oy Taukoliikunnan merkitys, iloa liikunnasta Eero Eskola, AP Gym Oy Kahvi Mikrobiologisen ympäristönäytteen otto ja käsittely Katarina Björklöf, SYKE Näytteenoton laatu tärkeä osa tulosten oikeellisuutta Katarina Björklöf, SYKE Kylpylä Illallinen Perjantai Luennoitsija Ympäristönäytteenoton läheltä piti eli vaaratilanteet Anneli Joutti, SYKE Saastuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen Kirsti Kalevi, SYKE työsuojeluopas :00 Lounas Proftest pätevyyskokeet laboratorioille Mirja Leivuori, SYKE Pätevyyskoetulosten hyödyntäminen laboratoriossa Mirja Leivuori, SYKE Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Ilmoittaudu heti viimeistään mennessä Elsi Saarenpää p tai HUOM! Ilmoittaudu mennessä! Ohjelmatiedustelut: Irja Hiekkamäki )tai Merja Heimala Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh (lisämaksusta 1 hh) ja kylpylän käytön Hinta jäseniltä 520 c, ei-jäsenilta 670 c Ei majoittuvilta jäseniltä 430 c, ei-jäsenilta 570 c Yhden päivän hinta jäseniltä 260 c, ei-jäsenilta 330 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa koulutukseen! Suomen Laboratorioalan liitto ry 2 ANALYYSI 3/2011

3 Analyysi 3/2011 Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, Aura GSM Talous Ilmoitukset Markkinointi Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, Turku puh. koti (02) , puh. työ (02) Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto puh. työ (02) GSM Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, Espoo puh. työ GSM SISÄLLYSLUETTELO Kannen kuva: Hosmed Oy Koulutus: Laatuseminaari... 2 Koulutus: Liuoslaskuilta Kuopiossa... 4 Päätoimittajalta... 5 Elohopean määritys cv-aa ja cv-afs -tekniikalla... 6 Puheenjohtajalta... 9 Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, Aura Painatus Offset Ulonen Oy puh ISSN Bensiinilaadut muutoksessa Ajattele aivojasi...14 Valmistuneet laborantit Laboratorioalan Luentopäivät Liittohallitus esittäytyy Nettisivut uudistuvat Sudoku Osoitteenmuutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, Turku puh Studia Generalia -luentosarja Kemian vuosi 2011: Saippuakuplakilpailu Tapahtumien ABC Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2011 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle Sudokun ratkaisu Yhdistykset ja toimihenkilöt Palvelukortti ANALYYSI 3/2011 3

4 Liuoslaskuilta Kuopiossa Tiistaina klo Paikka: Savon Ammatti- ja Aikuisopisto, laboratorioalan teorialuokka Opettaja: Pirjo Heiskanen Maksuton! Paikkoja rajoitetusti! Ilmoittaudu HETI tai viimeistään mennessä Irjalle, (p tai Tervetuloa mukaan kertaamaan liuoslaskuja! Kahvitarjoilu ja laboratoriotiloihin tutustumista! Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry 4 ANALYYSI 3/2011

5 Saimme vieraita englannista kesällä. Pariskunnan mies on insinööri ja nainen työskentelee laboratoriossa. Mies jaksaa aina ihastella suomalaista tekniikkaa ja keksintöjä; vesihanojen sekoittajia, rakennustekniikkaa, Nokiaa Finnish Technology, Finnish Technology, hän toistaa joka käänteessä. Keksintömme ovat hyviä, käytännöllisiä ja energiaa säästäviä. Tästä huolimatta ne eivät ole lyöneet itseään läpi maailmalla ja Euroopassa. Tai jos ovat, emme saa itse nauttia menestyksestä. Esimerkiksi monissa bioalan yrityksissä on saatu karvaasti huomata valmiiden tuotteiden ja keksintöjen valuvan ulkomaille. Ensin kehitetään kalliilla ja kovalla työllä Suomessa, ja sitten joku muu käärii rahat ulkomailla. Vanhoista työntekijöistä ei ole kivaa lukea uutisia maailmalta, miten heidän kehittämänsä tuotteet tuottaa niin ja niin paljon ja todettu niin ja niin hyväksi. Irtisanomislappu kädessä tämä ei paljoa lämmitä. Miksi suomalaiset yritysjohtajat antavat tämän tapahtua? Eivätkö he ole ylpeitä kotimaastaan ja työntekijöistään. Merkkaako raha enemmän. Vai olemmeko pienuutemme takia voimattomia globaalissa maailmassa? Työkaverini muistuttaa aina, että meitä on vain yhden eurooppalaisen kaupungin verran. Tässäkö syy? Meitä on liian vähän markkinoimassa. Vai onko syynä arvostuksen puute. Ja olemmeko liian vaatimattomia? Pariskunnan nainen taas muistelee lämmöllä suomalaisten vahvaa työmoraalia ja omistautumista työlleen. Hänelle oli kuulemma vaikeaa Arvostamalla itseämme ja työtämme saamme äänemme kuuluviin. aluksi sopeuta sikäläiseen työelämään, kun tuntui että työnteko oli niin verkkaista. Ja rakkaus kehittämiseen ja kehittymiseen puuttui. Selvisimme viime lamasta Nokian avulla. Se oli vahvan ja innovatiivisen tuotekehityksen tulos. Tosin se vaati paljon asiantuntevaa intohimoista työtä ja hieman tuuriakin. Lehtien mukaan uusi lama kolkuttaa jo ovella. Mitä seuraavaksi? Määrällä tuskin nousemme. Perusteollisuuskin on jo näivettynyt melko pieneksi. Uskon, että uuteen nousuun tarvitsemme vahvaa tuotekehitystä ja työn iloa. Mutta nousu vaatii myös roimasti lisää uskoa itseemme. Arvostamalla itseämme ja työtämme saamme äänemme kuuluviin Euroopassa ja maailmallakin. Vaatimattomuus on kaunista sanotaan, mutta tämä sanonta ei päde liike-elämässä n Kehittävää syksyä kaikille! Jaana Vainio Päätoimittajalta ANALYYSI 3/2011 5

6 Elohopean määritys tekniikalla erilaisista Elohopea (Hg) on ainoa metalli, joka esiintyy huoneenlämpötilassa nestemäisenä. Elohopea on jo erittäin pieninä pitoisuuksina hyvin myrkyllistä sekä ihmiselle että ympäristölle. Elohopeaa esiintyy erilaisissa muodoissa, joista Hg 2+ - muoto on kaikkein toksisin. Tavallisesti elohopean eri muodot voidaan jaotella kolmeen ryhmään: alkuaine-elohopea (Hg 0 ), epäorgaaniset elohopeayhdisteet sekä orgaaniset elohopeayhdisteet. Orgaaniset elohopeayhdisteet ovat huomattavasti myrkyllisempiä kuin epäorgaaniset elohopeayhdisteet. Tunnetuin orgaaninen elohopeayhdiste on metyylielohopea (MeHg), joka rasvaliukoisena yhdisteenä läpäisee helposti mm. solukalvoja. Hg-määrityksiä varten kehitettiin erityinen kylmähöyrytekniikka (engl. cold vapor = CV). Menetelmä soveltuu ihanteellisesti elohopean määritykseen, sillä elohopean höyrystyminen tapahtuu jo huoneenlämpötilassa. Tätä liekitöntä CV-tekniikkaa käytettiin yleisesti atomiabsorptiospektrometrian (AAS) yhteydessä jo ennen 1960-luvun alkua. CV-tekniikan käyttöä AFS-tekniikan (atomifluoresenssispektrometria) yhteydessä alettiin tutkia ja 1970-luvuilla. CV- AFS-tekniikka havaittiin erittäin herkäksi tekniikaksi ja nykyisin ko. tekniikka onkin yksi käytetyimmistä elohopean määritykseen tarkoitetuista analyysimenetelmistä. Nykyisin elohopea-analytiikka on pääosin hivenanalytiikkaa. Hivenanalytiikaksi kutsutaan analytiikkaa, jossa näytteiden analyyttipitoisuudet ovat erittäin pieniä (ng µg). Hivenanalytiikan merkitys on korostunut entisestään ympäristöanalytiikassa mm. erilaisten viranomaisvaatimusten kautta. Hivenluokkaa olevien elohopeapitoisuuksien määrittämiseen käytetään yleisesti CV-AFS-tekniikkaa. Atomifluoresenssiin perustuvat menetelmät ovat hyvin herkkiä. 6 ANALYYSI 3/2011

7 CV-AA ja CV-AFS Teksti ja kuva: Kemisti Miia Anttila Boliden harjavalta Oy näytematriiseista AFS-tekniikassa näyteatomeja säteilytetään polykromaattisella viritysvalolla. Tällöin analyytti absorboi viritysvaloa ja elektroni siirtyy perustilalta (S 0 ) virittyneelle tilalle (S 1 ). Kun elektronisesti virittynyt tila purkautuu, systeemi palaa takaisin perustilalle ja samalla syntyy fluoresenssisäteilyä, jonka intensiteetti mitataan. Kuva 1. Viritystilan purkautuminen virittyneeltä tilalta (S 1 ) perustilalle (S 0 ). CV-AFS-tekniikassa on kaksi päävaihetta: elohopeaionien muuttaminen alkuainemuotoon ja fluoresenssisäteilyn detektointi. Jotta epäorgaanisen elohopean kokonaispitoisuus voidaan määrittää, kaikki elohopea on muutettava Hg 2+ - muotoon. Elohopea saadaan muutettua alkuainemuotoon joko tina(ii)kloridin (SnCl 2 x 2H 2 O) tai natriumboorihydridin (NaBH 4 ) avulla seuraavasti: Hg 2+ + Sn 2+ 2 Hgº + Sn 4+ Hg NaBH 4 + 6H 2 O Hgº + 7H 2 + 2H 3 BO 3 + 2Na + Pelkistysvaiheessa muodostettu kaasumainen metallinen elohopea kuljetetaan kantajakaasun mukana AFS-laitteiston detektorille (valomonistinputki). Detektori havaitsee fluoresenssisäteilyn (elohopea fluoresoi aallonpituudella 254 nm). Boliden Harjavalta Oy:n laboratoriossa määritetään elohopeapitoisuuksia useista erilaisista näytematriiseista. Tällaisia ovat mm. puhdistetut prosessi- ja luonnonvesinäytteet, väkevät rikkihapponäytteet sekä rikastenäytteet. Harjavallassa on käytössä kolme erilaista Hg-analysaattoria, joista kahden toiminta perustuu CV-AA-tekniikkaan ja yhden toiminta perustuu CV-AFStekniikkaan. CV-AFS-tekniikalla analysoidaan pääasiassa vesinäytteitä, joissa on pieniä elohopeapitoisuuksia. CV-AFS-tekniikassa on kiinnitettävä erityistä huomiota näytteiden käsittelyyn, sillä hiventekniikkana CV- AFS-tekniikka on altis kontaminaation vaikutukselle. Toisaalta on myös kiinnitettävä huomiota näytteiden säilyvyyteen. CV-AFS-tekniikalla voidaan saavuttaa optimaalisissa olosuhteissa jopa 0,1 ng/l toteamisraja. Väkevien rikkihapponäytteiden sekä rikastenäytteiden analysointiin käytetään Harjavallassa CV-AA-tekniikkaan perustuvia laitteistoja. CV-AAtekniikassa kaasumainen metallinen elohopea kierrätetään vakionopeuksisella pumpulla kyvetin läpi ja mitataan näytteen antama maksimiabsorptio. Menetelmä on suhteellisen nopea ja erittäin käyttökelpoinen suurien elohopeapitoisuuksien määrittämiseen. CV-AFS-tekniikkaa on myös testattu rikkihappo- ja rikastenäytteiden elohopeamäärityksiin. Tulosten perusteella CV- AFS-tekniikkaa voidaan soveltaa myös rikkihappo- ja rikastenäytteiden elohopeamäärityksiin. n ANALYYSI 3/2011 7

8 Puheenjohtajalta UUDET HAASTEET Aurinkoisten ja ihanien lomapäivien jälkeen on mukavaa palata arkeen ottamaan mielenkiinnolla ja innostuneesti vastaan uudet tehtävät ja haasteet. Nykyisen työelämän tuomien muutosten ja haasteiden edessä tulee ajateltua, miten saamme pidettyä meitä yhdistäneen hyvän ja innostavan ilmapiirin keskuudessamme. Työn tuomien paineiden keskellä työhyvinvointi on keskeisessä roolissa. Tulevaisuudessa joudumme työpaikoilla, liitossa ja yhdistyksissäkin panostamaan entistä enemmän työtä ja ajatuksia ihmisen ja työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi. Erään tutkimustuloksen mukaan työntekijöiden työhyvinvointi on muita henkilöstöryhmiä alemmalla tasolla, kun taas ylempien toimihenkilöiden ja johdon osalta tutkimus antaa paremman tuloksen. Asennemuutoksella ja yhteistyöllä saamme yhdessä työntekijöiden, johdon ja ylempien toimihenkilöidenkin kanssa luotua meille kaikille miellyttävän työyhteisön. Työpaikkojen hyvinvointia parantamaan on lanseerattu uusi Työhyvinvointikorttikoulutus. Koulutusta voi verrata työturvallisuuskorttikoulutukseen. Päivän kestävän koulutuksen tavoitteena on käynnistää kehittämisprosesseja ja lisätä yhteistyötä työpaikalla. Koulutus vahvistaa yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista sekä jäsentää rooleja ja vastuita. Voimavaroja ja kehittämiskohteita työpaikalla kartoitetaan ennakkotehtävässä. Päivän aineistot, keskustelut ja ryhmätehtävät auttavat kehittämiskohteiden työstämistä koulutuksen jälkeen. Päivän päätteeksi opitut asiat kerrataan tentin avulla. Koulutuksen ja tentin suoritettuaan saa haltuunsa työhyvinvointikortin. Suomen Laboratorioalan Liitto ry järjestää koulutuksia ja luentopäiviä 6-8 kertaa vuodessa. Tavoitteenamme on, että kaikille koulutuspäiville on järjestetty asiantuntijaluentoja myös työhyvinvoinnista. Tätä voisi sanoa ensiavuksi ennekuin työhyvinvointikorttikoulutus laajenee ja asian tärkeys työpaikoilla tiedostetaan. n Koulutuksella parannetaan työhyvinvointia ja yhteistyötä. Hyvinvointia ja iloa syksyyn. Syysterveisin! Jaana Nousiainen 8 ANALYYSI 3/2011

9 ANALYYSI 3/2011 9

10 Bensiinilaadut Bensiinien biopitoisuuden kasvattaminen Vuoden 2011 vaihteessa Suomessa tapahtuneen bensiinin polttoainemuutoksen perimmäisenä syynä on maailmanlaajuinen kasvihuonekaasujen lisääntyminen ja ilmaston lämpeneminen sekä pelko fossiilisten polttoaineiden loppumisesta. Ratkaisuna näihin ongelmiin EU-maat ovat yhdessä päättäneet, että bensiinin fossiilista alkuperää olevaa polttoaineosuutta on korvattava yhä enemmän uusiutuvista raaka-aineista peräisin olevilla biokomponenteilla, joiden tulee täyttää asteittain tiukkenevat direktiivien asettamat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit. Tyypilliset bensiinin soveltuvat biokomponentit ovat happiyhdisteitä, oksygenaatteja, jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan alkoholeja tai alkoholeista valmistettavia eettereitä. Suomessa on nyt markkinoilla kaksi bensiinilaatua, joiden valmistuksessa on käytetty pääasiallisena biokomponenttina uusiutuvista raaka-aineista valmistettua bioetanolia. Etanolin lisäksi bensiinissä voidaan käyttää bio-etbe:ä (etyyli-tertbutyylieetteri), joka on valmistettu bioetanolista ja fossiilisesta olefiinista. Etanolin käyttö bensiinissä ei ole pelkästään Euroopan valtioiden ratkaisu ongelmiin. Huoli kasvavista hiilidioksidipäästöistä ja niiden vaikutuksista on jo pitkään ollut maailmanlaajuinen. Brasilialla on jo pitkät perinteet etanolin käytöstä polttoaineena luvulla esim. USAssa ja Australiassa on siirrytty maksimissaan 10 % bioetanolia sisältävän E10 polttoaineen käyttöön. Kaksi bensiinilaatua uudet merkinnät Suomessa on ollut bensiinissä jo vuodesta 2008 enintään 5 % bioetanolia. Vuonna 2011 voimaan saatettu Euroopan direktiiveihin perustuva lainsäädäntö nosti bensiinissä sallitun etanolipitoisuuden kaksinkertaiseksi. Nykyisin markkinoilla olevassa 95E10-bensiinilaadussa on enintään 10 % etanolia (=E10) ja laadussa 98E5 enintään 5 % etanolia (=E5). ) Korkeamman oktaaniluvun omaava 98-bensiini säilyi muutoksessa laadullisesti entisellään, vain merkintä pumpulla muuttui muotoon 98E5. Bensiinin soveltuvuus autoon tai moottoriin määräytyy nyt kahden tekijän oktaaniluvun ja etanolipitoisuuden mukaan entisen pelkän oktaaniluvun sijaan. Auton tai moottorin oktaanivaatimuksen on täytyttävä kuten aikaisemminkin ja nyt lisäksi etanolipitoisuus ei saa ylittää käyttölaitteelle määriteltyä soveltuvuusrajaa. Moottorin oktaanilukuvaatimus on aina ensisijainen jatkossakin: jos vaatimus on enemmän kuin 95, ei 95 E10 sovellu käyttöön, vaan on käytettävä 98 E5 -bensiiniä. Autoala ja erilaisten pienja venemoottoreihin maahantuojat antavat polttoainesuositukset ja vastaavat polttoaineiden soveltuvuudesta eri automerkkeihin ja moottorikäyttöisiin laitteisiin. Öljyala vastaa tuotteiden laadusta ja siitä, että polttoaineet täyttävät sekä auto- ja öljyalojen kansainvälisesti hyväksymät tiukat standardit ja normit. Standardit määrittelevät polttoaineille useita erilai- 10 ANALYYSI 3/2011

11 muutoksessa Teksti: Leena Rantanen-Kolehmainen, Neste Oil Oyj Kuvat: Joni Nikulainen sia laatu- ja käyttöominaisuuksia. Yhteisesti sovittujen laatuvaatimusten avulla kumpikin ala voi taata kuluttajille tuotteidensa toimivan käytön. Mistä saa tietoa polttoaineen valintaan Suomessa kuluttajien avuksi on perustettu -nettisivusto, jonka avulla voi selvittää voiko omassa bensiinikäyttöisessä autossaan tai pienkoneessaan käyttää 10 % etanolipitoisuutta. Virallisen sivuston tiedot ovat peräisin autojen, pienkoneiden ja venemoottorien maahantuojilta, jotka ovat mm. Autotuojat ry:n ja Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry:n jäsenyrityksiä. Tiedot koskevat näiden yritysten Suomeen tuomia malleja. Veneitä koskevat tiedot on veneiden maahantuojilta koonnut Venealan Keskusliitto Finnboat ry. Edellä mainitut yhdistykset ja yritykset ylläpitävät sivustolla ajan tasalla olevaa tietoa. Jos et löydä 95 E10-bensiinin soveltuvuudesta varmaa tietoa, ota yhteys jälleenmyyjään tai maahantuojaan. Vanhojen, jo tuotannosta poistuneiden mallien soveltuvuus ei välttämättä selviä luotettavasti mistään lähteistä. Silloin on varminta käyttää 98-oktaanista E5-laatua, joka ei vahingoita vanhankaan auton polttoainejärjestelmää. Korkeampi biopitoisuus vähentää kasvihuonekaasuja enemmän Autontuojien järjestöjen selvitysten mukaan valtaosalle Suomen autoilijoista noin 70 %:lle Suomen autokannasta sopii korkeamman etanolipitoisuuden E10-polttoaine. Kun soveltuvuustiedot löytyvät 95E10 käytölle, on tämän polttoainelaadun käyttö suositeltavaa, sillä autojen polttoaineen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät sitä enemmän mitä enemmän biokomponentteja on käytössä. Neste-pienmoottoribensiini on hyvä vaihtoehto pienmoottoreille Neste-pienmoottoribensiini on erikoisbensiini, joka on tarkoitettu käytettäväksi sekä korkeaviritteisissä 2-tahtimoottoreissa että matalaviritteisissä 4-tahtimoottoreissa sekä kesällä että talvella. Tuotteen käyttöominaisuudet ovat erinomaiset ja se on suunniteltu erityisesti pieniin, usein ilman katalysaattoria oleviin polttomoottoreihin, joiden tekniikka on yksinkertaista. Kun tietoa 95E10- soveltuvuudesta pienmoottoreihin esim. ruohonleikkurit, moottorisahat, perämoottorit jne. ei löydy, on suositeltavaa käyttää joko 98E5 polttoainetta tai Neste-pienmoottoribensiiniä, joka ei sisällä etanolia. Neste-pienmoottoribensiinin haihtuvuus (höyrynpaine) on pieni, joten se säilyttää hyvin käynnistymisominaisuutensa myös mahdollisesta pitkästä säilytysajasta huolimatta. Tuote siis sopii erinomaisesti pienkoneiden kausisäilytykseen. Alhainen haihtuvuus parantaa erityisesti työhygieniaa ja vähentää käyttäjän hengitystiealtistusta polttoaineperäisille haihtumille polttoaineen tankkauksen ja käsittelyn aikana. >> ANALYYSI 3/

12 Neste-pienmoottoribensiini on aromaatiton, bentseenitön ja rikitön eikä se siis myöskään sisällä etanolia. Tuotetta käytettäessä ihoaltistus haitallisille aineille esim. roiskeet on vähäisempää ja altistuminen hengitysteitse haitallisille pakokaasupäästöille on tutkitusti vähäisempää normaalibensiiniin verrattuna. Tuote ei haise kuten perinteinen autobensiini eikä vaatteisiin kerry yhtä paljon käytön aiheuttamia pakokaasun käryjä ja hajuja. Neste-pienmoottoribensiini myynnissä sekä 4-T että 2-T laatuina Neste-pienmoottoribensiini 4-T soveltuu käytettäväksi kaikkiin 4-tahtisiin pienmoottoreihin, kuten moottorikelkkoihin, ruohonleikkureihin, mopoihin, veneisiin, jne. Neste-pienmoottoribensiini 2-T:hen on sekoitettu etukäteen 2-tahtimoottoreihin soveltuvaa öljyä ( 2,5 % Neste 2-T Super Bio kaksitahtiöljyä). Tämä tuotelaatu on tarkoitettu mm. moottori- ja raivaussahoihin, ruohonleikkureihin, trimmereihin, mopoihin, jne. Kaksitahtiset venemoottorit puolestaan vaativat veneilykäyttöön sopivan öljyn, jonka vuoksi Neste-pienmoottoribensiiniä 2-T:tä ei suositella veneiden moottoreihin. Venemoottoreissa voidaan kuitenkin käyttää Neste-pienmoottoribensiiniä 4-T:tä, johon käyttäjä voi sekoittaa veneisiin soveltuvaa 2-tahtiöljyä, kuten esimerkiksi Neste 2-T Marine kaksitahtiöljyä. Bensiinien kehitystyön taustalla on ilmansaasteiden vähentäminen Bensiinilaadut ovat muuttuneen merkittävästi vuosikymmenten varrella erilaisista syistä. Osa muutoksista on liittynyt autotekniikan kehitykseen ja käyttöominaisuuksiin, osa muutoksista puolestaan on liittynyt polttoaineiden raakaaineisiin ja prosessointiin. Tärkeimpänä muutosvoimana on ollut yhteiskunnan asettamat vaatimukset ilmansaasteiden vähentämiseksi. Yhteiskunta on asettanut polttoaineiden kehitystyölle vaatimuksia, jotka koskevat vaikutuksia ihmisten ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen. Polttoaineiden aiheuttamien pakokaasu-päästöjen rajoittaminen on ilman saastumisen ja ihmisten terveyden kannalta oleellisista. Polttoaineiden laatuominaisuuksilla voidaan merkittävästi vaikuttaa pakokaasupäästöihin. Lyijyn korvaaminen bensiinissä, bentseenipitoisuuden ja rikkipitoisuuden vähentäminen, sekä happipitoisten komponenttien lisääminen bensiiniin ovat käytännön esimerkkejä tehdystä polttoaineiden kehitystyöstä sekä pakokaasupäästöjen vähentämiseksi että työhygienian parantamiseksi. Neste Oil on 1980-luvulta alkaen aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ollut mukana ja polttoaineiden kehitystyössä ja ottanut tuotantoonsa puhtaampia polttoaineita polttoainevalmistajien eturintamassa. 12 ANALYYSI 3/2011

13 Nyt kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen etusijalla Polttoaineiden viimeisimmät uudistustavoitteet liittyvät kasvihuonekaasuilmiön torjumiseen ja ovat johtaneet biopolttoaineiden maailmanlaajuisen käyttöönottoon. Biopolttoaineiden käyttöönotto on lisännyt tutkimusta erilaisten bioalkuperää olevien polttoaineiden valmistusteknologioiden kehittämiseksi ja erilaisten bioraaka-aineiden hyödyntämiseksi. Bioetanolin ohella esimerkkejä jo olemassa olevista bensiinin biopolttoainevaihtoehtoista ovat bioetanolista valmistettavat tertiääriset eetterit: bio-etbe (etyyli-tert-butyylieetteri) ja bio-taee (tert-amyyli-etyylieetteri), joita Suomessa käytetään bioetanolin lisänä. Biokomponenttien käyttömäärään polttoaineissa vaikuttaa erilaisille yhdisteille standardeissa sallitut käyttömäärät, niiden lämpöarvo (MJ/ kg), komponenttien kasvihuonekaasujen alenemispotentiaali ja bioenergiaosuustavoitteet. Parhaimpia biokomponentteja ovat yhdisteet, jotka laadullisesti soveltuvat bensiiniin heikentämättä sen ominaisuuksia ja joiden lämpöarvo, kasvihuonekaasujen alenemispotentiaali ovat mahdollisimman suuret. Lähitulevaisuudessa on mahdollista, että edellä mainitut jo käytössä olevat biokomponentit saavat rinnalleen uusia vaihtoehtoja. Toistaiseksi vähemmän käytettyjä bensiinin biokomponentteja ovat esim. biobutanolit. Tulevaisuudessa, korvattaessa yhä enemmän fossiilista polttoainetta uusiutuvista raaka-aineista peräisin olevilla biokomponenteilla, ovat myös perinteisten bensiinikomponenttien kaltaiset bioraaka-aineista valmistetut hiilivetybensiinit varteen otettavia vaihtoehtoja bensiinin biokomponenteiksi. n Ohuempi, mukavampi ja 60% kestävämpi XCEED -nitriilikäsine Fennolabilta. Pyydä näyte! TILAUKSET fennolab.fi fennokauppa.fi asiakaspalvelu puh ANALYYSI 3/

14 Sinikka Hiltunen Ajattele aivojasi! Moni meistä kuntoilee ja pyrkii terveelliseen ruokavalioon, purkaa huoliaan ystäville ja on ehkä käynyt terapiassa sitä tarvitessaan. Meistä on siis luonnollista hoitaa fyysistä kuntoamme ja ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttämme ja siten ennaltaehkäistä mahdollisia sairauksia ja vaivoja jo etukäteen. Monikaan ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että myös aivot tarvitsevat huolenpitoa, hoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Vaikka valtaosa meistä tekee aivotyötä! Kun puhutaan aivoista, ajatellaan useimmiten isojen aivojen aivokuorta, korteksia. Se on kuitenkin vain aivojen ohut kuorikerros, vaikkakin sinällään hyvin tärkeä. Korteksi sisältää noin 100 miljardia hermosolua ja mikä vielä tärkeämpää jokaisella hermosolulla on satoja, tuhansia, joskus jopa kymmeniätuhansia yhteyksiä muihin hermosoluihin, siis muihin aivojen osiin, pikkuaivoihin ja aivojen sisäosissa sijaitseviin tumakkeisiin. Juuri nämä yhteydet ovat oppimisen ja muistin tärkein edellytys: kun jokin asia ei tule mieleen ajallaan tai muisti pätkii, niin syynä on useimmiten aivojen eri osien välisten yhteyksien pettäminen. Aivokuoren eri osilla on eri tehtäviä. Takaraivossa syntyvät ja sinne tallentuvat näköaistimukset ja ohimolohkossa vastaavasti kuuloaistimukset. Ohimolohkossa, useimmiten vasemmassa, sijaitsevat myös kieltä käsittelevät alueet. Lukemattomista hermosäikeistä muodostuva aivokurkiainen taas yhdistää aivojen vasenta ja oikeaa puoliskoa toisiinsa. Päälaella puolestaan on useita assosiaatioalueita, jotka yhdistävät eri aistimuksia sekä eri puolilta aivoja ja aivojen sisäosista tulevia tietoja yhdeksi kokonaisuudeksi, tiedoksi, kokemukseksi. Otsalohko ja etenkin sen osa nimeltä etuotsalohko (PFC) on yksi aivojemme tärkeimmistä osista: se ohjaa muiden osien toimintaa, pitää huolta tavoitteisiin pääsystä, tarkkailee ja toteuttaa toimintoja. Siellä sijaitsee myös persoonallisuutemme ydin. Otsalohko on evoluutiossa viimeisimmäksi kehittynyt aivojen osa ja siten myös hyvin herkkä vaurioitumaan ulkoisten vammojen, iskujen ja täräysten, verenkierron häiriöiden (aivoverenvuoto, aivoinfarktit) tai myrkkyjen vaikutusten, myös alkoholin, seurauksena. Vaikka aivot ovat hyvin joustavat ja hyvinkin upeat toipumistarinat vaurion jälkeen ovat yleensä mahdollisia, niin otsalohkon toimintoja ei useinkaan muut aivojen osat pysty kompensoimaan ja sen vauriot jäävät helposti pysyviksi. Korteksin lisäksi aivojen tärkeitä osia ovat myös isojen aivojen takana, alhaalla sijaitsevat pikkuaivot, joka muun muassa toteuttaa ja ohjaa liikkeitämme, sekä suuri joukko erilaisia ja eri tehtäviin erikoistuneita tumakkeita. Tumakkeet ovat lukuisien hermosolujen muodostamia kimppuja. Muistin ja oppimisen kannalta tärkein tumake on hippokampus, joita on kaksi ja jotka sijaitsevat ohimojen kohdalla aivojen sisäosissa. Hippokampuksessa on lukemattomia kontekstitietoon erikoistuneita hermosoluja, jotka automaattisesti tallentavat ympäristötietoa. Lisäksi siellä syntyy päivittäin uusia jyvässoluiksi kutsuttuja hermosoluja, joiden tehtävänä lienee lyhytkestoisen muistin ylläpito. Hippokampus siis tallentaa opitun tiedon kontekstin, sitoo tiedollisen aineksen ympäristöön: paikkaan, aistimuk- 14 ANALYYSI 3/2011

15 siin ja tunnetilaan. Hippokampus myös yhdistää uuden kokemuksen aikaisempiin vastaaviin kokemuksiin, siis myös uuden tiedon vanhaan, aikaisemmin opittuun. Hippokampuksen ympärillä ja lähituntumassa sijaitsevat nk. limbiset alueet eli tunnekeskus. Tunteet ja mielentilat ovatkin tärkeä osa oppimista ja muistia. Kiinnostus ja motivaatio edistävät hermosolujen toimintaa ja aktivoivat niitä. Vastaavasti kielteiset tunnetilat, kuten hermostuneisuus, jännittäminen tai stressi ehkäisevät hermosolujen viestitystä otsalohkoon ja siten toiminnanohjausta ja rationaalista tiedonkäsittelyä. Jännittämisen tai stressin aikana kyllä opitaan silloinkin asioita, ja vieläpä varsin tehokkaasti, juuri tunnekeskuksen ansiosta, mutta ei uutta tietoa, vaan entistä paremmin jännittämään tai stressaamaan! Suojaa aivosi ja liiku Pääsääntöisesti aivot ovat suojassa iskuilta ja vammoilta kallon sisällä, edellyttäen, että käytämme kypärää pyöräillessä ja urheillessa sekä liukuesteitä ja hyväpohjaisia kenkiä ehkäistäksemme kaatumisia. Oleellinen osa ulkoisten vammojen ehkäisyssä on kuitenkin myös tasapainoaistilla: mitä paremmin tasapainoaistimme pystyy palauttamaan asentomme, sitä pienempi on vaara, että kallo ja aivot iskeytyvät johonkin. Näin ollen kaikki tasapainoa kehittävät liikuntalajit, kuten pyöräily, palloilulajit, luistelu (myös rullaluistimilla) tai vaikkapa tanssi tai telinevoimistelu toimivat ennaltaehkäisevästi. Samalla voimme ehkäistä myös osteoporoosia ja etenkin iän myötä yleistyviä nivel- ja lonkkavaurioita. Liikunta on muutenkin eduksi oppimisen ja muistin kannalta sekä suoraan että välillisesti. Suorat vaikutukset näkyvät muistin toiminnan ja oppimiskyvyn parantumisena. Liikunta myös ehkäisee muistisairauksien syntyä ja hidastaa merkittävästi niiden etenemistä. Välillisistä vaikutuksista mainittakoon sydämen ja verisuonten terveyden ylläpito (verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin alentuminen), unen laadun ja pituuden lisääminen, ylipainon väheneminen sekä mielialan kohentuminen ja sosiaalisten virikkeiden lisääntyminen, mitkä kaikki parantavat oppimista ja ehkäisevät ennalta muistisairauksia. Eikä liikunnan tarvitse olla hikijumppaa tai rehkimistä: normaali puolen tunnin kuntoliikunta, esimerkiksi reipas kävely kolme kertaa viikossa riittää. Aerobinen liikunta lienee muistin kannalta kuitenkin tehokkaampaa kuin anaerobinen. Eikä liikunnan aloittaminen ole koskaan myöhäistä. Äskettäin julkaistiin yhdysvaltalainen tutkimus, johon osallistui 120 vanhempaa ihmistä, jotka eivät aiemmin olleet harrastaneet liikuntaa. Älyllisesti he olivat hyväkuntoisia eikä kenelläkään ollut dementiaa. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, kävelyryhmään ja venyttelyryhmään. Harjoituksia oli molemmissa ryhmissä 40 minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Tulokset osoittivat, että venyttelyryhmässä olleiden hippokampukset pienenivät vuoden aikana, kun taas liikuntaryhmäläisten hippokampukset suurenivat peräti 2 %. Myös muistikokeiden tulokset paranivat liikuntaryhmäläisillä vuoden aikana verrattuna alkutilanteeseen ja venyttelyryhmään. Venyttelyn heikommat vaikutukset hippokampukseen johtunevat lähinnä virikkeiden vähyydestä: kävelyretkellä näkee pakostakin jotain uutta ja tapaa muita ihmisiä ja omasta seurallisuudesta riippuen voi jopa pysähtyä juttelemaan heidän kanssaan. Ja juuri erilaiset virikkeet lisäävät hippokampuksen jyvässolujen määrää. >> ANALYYSI 3/

16 Vältä alkoholia ja nikotiinia Aivot ovat suojassa myös myrkyiltä, alkoholi mukaan luettuna, nk. aivo-veriesteen takana, joka suodattaa valtaosan suurikokoisista, myrkyllisistä molekyyleistä ja siten estää niiden pääsyn vahingoittamaan herkkiä hermosoluja ja niiden välisiä yhteyksiä. Pienikokoinen nikotiinimolekyyli kuitenkin pääsee aivo-veriesteen ohi ja lisäksi meillä on nikotiinille ihan oma reseptorimme, nikotiininsukuista endonikotiini-välittäjäainetta varten. Nikotiinilla ei sinänsä ole todettu välittömiä muistia heikentäviä vaikutuksia, mutta sen ajattelua virkistävä vaikutus on kuitenkin lyhytaikaista ja tilapäistä ja tupakointi kannattaa aina lopettaa muista terveydellisistä syistä. Viime kädessä myös lopettamisen välilliset vaikutukset, kuten kunnon ja Etuotsalohko (PFC) Aivokurkiainen Kuloaivokuori Hippokampus verenkierron paraneminen, auttavat myös aivojen toimintaa. Mitä alkoholiin tulee, niin suomalaiselle juomakulttuurille tyypillinen humalahakuisuus on aivoille erityisen vaarallista, koska suuri alkoholimäärä kerralla auttaa ohittamaan aivo-veriesteen. Tällöin nimenomaan toiminnanohjauksesta ja sosiaalisesta käyttäytymisestä vastuussa oleva otsalohko on herkin vaurioitumaan, myös pysyvästi. Seurauksena on rähinöitä ja tappeluita (jolloin myös ulkoisen vamman vaara kasvaa entisestään) ja viime kädessä koko ihmisen persoonan muuttuminen kärsimättömäksi ja helposti tulistuvaksi ja usein myös itsekeskeisemmäksi. Muutama sana stressistä Stressin kokeminen on yksilöllistä ja osittain synnynnäistä. Osa meistä stressaantuu helposti ja toiset eivät lainkaan. Ja eri ihmiset stressaantuvat eri asioista. Joskus puhutaan myönteisestä ja kielteisestä stressistä. Minä puhuisin mieluummin vireytymisestä tehtävään ja stressistä. Jotta stressitila syntyisi, tarvitaan jokin ristiriita, esimerkiksi koetun tehtävien määrän ja ajan riittämisen tunteen välillä. Stressitila pitää myös havaita ja se pitää arvioida kielteiseksi, ennen kuin voidaan puhua stressistä. Kaikki eivät stressaavaa tilannetta edes huomaa, toiset taas arvioivat tilanteen haastavaksi tai kiinnostavaksi. Kun syntynyt tunnetila tulkitaan myönteiseksi, se edistää tilanteessa toimimista ja muistin toimintaa eikä kielteisiä vaikutuksia synny. Silloin kun tunnetila tulkitaan kielteiseksi, stressihormoni kortisonin taso nousee. Ja kortisoni puolestaan vähentää jyvässolujen syntyä hippokampuksessa ja aiheuttaa siten muistin pätkimistä. Unohdat tehdä jotain, mitä olet luvannut. Usein toistuvassa tai jatkuvassa stressitilassa myös hippokampuksen muut hermosolut saattavat vaurioitua. Tällainen hippokampuksen toiminnan häiriintyminen puolestaan aiheuttaa sen, että kortisonia vapautuu vereen entistä enemmän syntyy kierre, joka voi johtaa loppuunpalamiseen. Tästä tilasta pääsee ulos vain ajattelutapoja muuttamalla. Viime kädessä kyse on tulkinnoista. Töiden paljous tai ajanpuute ovat aina tulkintoja, sisäisiä tunteita, joita voi- Assosiaatioalueet Näköaivokuori Pikkuaivot Aivokuori ja hippokampus. Kuvan osoite netissä: - and-depression/ -nimitysten käännökset kirjoittajan. 16 ANALYYSI 3/2011

17 daan muuttaa monin eri keinoin. Omaa suhtautumistaan ja siten tunnetilojaan muuttamalla stressitilan syntymistä voi ehkäistä jo etukäteen. Usein myös tehokkaat stressinlaukaisu- ja rentoutumiskeinot ovat tarpeen. Ne ovat yksilöllisiä ja niiden löytämiseen kannattaa panostaa. Tärkeää on, että mitä sitten teetkin lähdet lenkille, metsäretkelle, järvelle, hiljennyt lukemaan tai mietiskelemään tai lähdet leffaan, tapaamaan ystäviä tai peräti bilettämään että se tekeminen tyystin ja täydellisesti tyhjentää mielesi stressiä aiheuttavista asioista. Tehokkainta tällainen toiminta on silloin, kun se aiheuttaa ajattomuuden ja itsensäunohtamisen tunteen, siis synnyttää flow-tilan. Usein flow syntyy silloin, kun itse tekeminen, prosessi, on tärkeämpää kuin päämäärä, joka kuitenkin on myös olemassa jossain. Parhaimmillaan ihminen pääsee flowhun myös työssään! Riittävästi unta ja keskittymistä edistäviä harjoituksia Aivot eivät nuku koskaan. Levossakin aivot kuluttavat 20 % energiastamme, vaikka ne painavat vain 5 % ruumiinpainosta. Unen aikana opitaan uudet, etenkin tärkeinä pidetyt asiat (muista motivaatio ja kiinnostus) ja opittu yhdistetään aikaisemmin opittuun. Jos uni häiriintyy tai syntyy univajetta, muisti pätkii. Joidenkin tutkimusten mukaan ihmisen kyky oppia uutta tietoa laskee jopa 40 prosenttia, jos hän ei ole nukkunut riittävästi. Univaje vaikuttaa etenkin keskittymiskykyyn, kykyyn pitää mielessä useita tavoitteita yhtaikaa ja palata entiseen tehtävään keskeytyksen jälkeen. Ja näitähän nykyaikainen työelämä juuri vaatii. Unen tarve on yksilöllistä, mutta valtaosa meistä tarvitsee 7-8 tuntia päivittäin. Jos psyykkiset stressistä palautumiskeinot ovat tehokkaita, joskus voi nukkua viikolla vähemmän, jos viikonloppuna pystyy ottamaan univajeen kiinni. Varastoon ei voi nukkua, mutta hyvin nukutun yön jälkeen myös aivotyö sujuu paremmin. Siitä on varmaan jokaisella kokemusta. Hyvä yöuni ja tehokkaat rentoutumiskeinot lisäävät myös luovuutta, jota työelämässä usein peräänkuulutetaan. Tärkeää on myös, että kaikkia univaiheita tulee riittävästi, sillä niiden aikana opitaan eri asioita. Syvää unta eli hidasunivaiheita on neljä ja ne ajoittuvat iltayöhön. Sen lisäksi aina noin 1,5 tunnin välein aivot siirtyvät vilkeuneen (REMvaihe), jolloin nähdään enemmän unia, ja sitä on määrällisesti enemmän aamuyöstä. Vilkeunen aikana opitaan uusia taitoja ja parannetaan entisiä. Myös kielitaito on taito! Jos siis unen määrä jää vajaaksi iltayöstä, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisu sekä uuden tiedon vastaanottokyky ja sen oppiminen vaikeutuvat. Jos taas heräät aamusta liian varhain, päivän kieliopinnot voivat mennä hukkaan. Laadukkaaseen uneen kannattaa siis panostaa, vaikka nykyajan monet viihdemahdollisuudet houkuttavatkin. Kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön: vapaa-ajan toimintojen priorisointi, oman unirytmin kunnioittaminen, sopiva ravinto ja ruokailun rytmitys, rauhoittuminen ja rentoutuminen ennen unta, viileä ja ehkä pimeä huone, mukava sänky ja tyynyt. Myös ylipainon ehkäisy ja liikunta ovat avuksi. Uniapnea ja kuorsaus kannattaa ehdottomasti hoitaa ja ehkäistä. Kuorsaus häiritsee unta, vaikka ihminen ei ole siitä itse tietoinen. Lisäksi se häiritsee muiden läsnäolevien unta. Uniapnea taas vaikuttaa suoraan hippokampukseen ja aiheuttaa muistikatkoksia. Oleellista on myös stressin ehkäisy: jätä työhuolet (ja työt!) työpaikalle ja anna niiden pysyä siellä. Jos joku työasia tai idea pulpahtaa mieleesi juuri, kun olet rauhoittumassa uneen tai aamuyön kevyen univaiheen tunteina, älä nouse ylös äläkä ajattele sitä. Kirjoita muistutus itsellesi kahdella avainsanalla paperille tai kännykkään ja jatka unia. Jos paperia tai kännykkää ei ole lähettyvillä, älä lähde hakemaan. Heitä jokin esine, vaikka tyyny, lattialle ja ajattele hetki avainsanoja. Ja jatka uniasi. Herättyäsi tyyny kyllä muistuttaa sinua asiasta ja voit tehdä siitä silloin sopivamman muistutuksen itsellesi. Päiväunet ovat eduksi, mutta vain minuuttia eikä ennen 12 tai enää illalla kuu- >> ANALYYSI 3/

18 den jälkeen, sillä kaikki ylimääräinen on poissa yöunesta ja lisää unihäiriöitä entisestään. Pienet nokoset kuitenkin virkistävät aivoja ja palauttavat hermosolujen toimintakyvyn ja uudistavat siten työkykyä ja keskittymiskykyä useaksi tunniksi eteenpäin. Työnantajien kannattaisi panostaa hiljaisiin huoneisiin, joissa voi hetken levähtää kesken työpäivän. Se nostaisi aivotyöläisten työtehoa ja siten yrityksenkin kannattavuutta huimasti. Keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta voi parantaa myös erilaisilla harjoituksilla, kuten jooga, mietiskely tai rentoutuminen ja erilaiset sopivat liikuntalajit. Samalla myös unen laatu paranee. Jos oppii keskittymään yhdellä elämän alueella, se lisää keskittymistaitoa myös muualla, esimerkiksi työssä. Mutta jos olet herkkä häiriintymään, pyri pitämään huolta siitä, että sinua ei keskeytetä silloin, kun teet tärkeää tehtävää. Ja muista oma rytmisi: jätä vaativat tehtävät sellaiseen hetkeen päivästä, jolloin olet virkeimmilläsi. Muistisi on silloin vetreimmillään ja työ tulee hyvin ja tehokkaasti tehdyksi. Hormonikorvaushoidoista Jos yli 35-vuotiaan mutta alle 50-vuotiaan naisen muisti alkaa pätkiä, todennäköisiä syitä on kaksi, liiallinen stressi ja univaje ja/tai estrogeenin väheneminen. Hiirikokeissa on todettu, että ylimääräinen estrogeeniannos lisää hiirinaaraan hippokampuksen jyvässolujen määrää ja se oppii uuden sokkelotehtävän nopeammin kuin ilman estrogeenia. Luultavasti ihmisellä vaikutukset ovat samat, mutta estrogeenivaje aiheuttaa myös unen häiriintymistä ja se puolestaan aiheuttaa keskittymisvaikeuksia ja muistin pätkimistä. Joillakin naisilla muistihäiriöt ovatkin ensimmäinen vaihdevuosien oire. Tutummat oireet, kuten hikoilu ja punastelu, voivat alkaa vasta kymmenen vuoden myöhemmin tai eivät lainkaan. Myös hormonivajeesta johtuvat unihäiriöt voivat alkaa kauan ennen keski-ikää tai kuukautisten loppumista. Kannattaa siis mennä gynekologille hormonikorvaushoidon aloitusta varten. Mutta oleellista on räätälöidä hoito ja annostus itselle sopivaksi. Se voi viedä aikaa ja vaatia kärsivällisyyttä mutta siihen kannattaa panostaa, sillä se ehkäisee ennalta muistihäiriöitä ja mahdollisia myöhempiä muistisairauksia. Ja parantaa unen ja siten elämänlaatua. Myös miehillä mieshormonien, lähinnä testosteronin, väheneminen saattaa heikentää muistin toimintaa, tosin yleensä hieman myöhemmin, keski-iässä. Kannattaa siis mittauttaa hormonimäärät, jos muita, ilmeisempiä syitä muistihäiriöihin ei ole, siis jos stressi on vähäistä, nukut hyvin etkä käytä alkoholia ylenmäärin eikä suvussasi ole varhain alkavaa Alzheimerin tautia tai muuta muistisairautta. Lopuksi Lyhyessä artikkelissa voi mainita vain joitakin aivoterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Lisätietoja aiheesta löytyy muun muassa syksyllä ilmestyvästä Valittujen palojen uudesta kirjasta Terävä pää kaiken ikää, jonka suomennoksessa olen toiminut asiantuntijatarkastajana. Etenkin naisille suosittelen myös Maija Kajanin uutta kirjaa Sukellus kuumaan aaltoon. n Tervetuloa myös koulutuksiini ja luennoilleni, ks. koulutuskalenteri koulutus/kurssit.pdf. Kotisivultani löytyy myös tietoa taustastani muistintutkijana, esimerkiksi joitakin muistia koskevia esseitä ja artikkeleita: 18 ANALYYSI 3/2011

19 LABORATORIOIDEN JA TEOLLISUUDEN TARPEISIIN DESINFEKTIOAINEET Kädet, pinnat, välineet HYGIENIATUOTTEET JA PESUAINEET Kädet, iho, välineet KÄSINEET Kertakäyttö, steriilit, teollisuus, puhdastila ANNOSTELIJAT JA TELINEET RISKIJÄTEASTIAT Berner Oy Terveys ja Tutkimus Asiakaspalvelu (ark. 8-16) puh fax ANALYYSI 3/

20 Keväällä 2010 valmistuneet laborantit Helsingin tekniikan alan oppilaitos Hassinen Jarkko Hirsi Khadra Jokinen Anu Karkulahti Milla Karumo Ilkka Kohtamäki Tiina Koivumäki Joonas Korpela Anna Lahermaa Sanna Lehtonen Juha Lindholm Jasmin-Alia Myllynen Sari Niva Jonna Nuur Farduus Paakkinen Sanna Peltonen Suvi Pesola Arttu Salo Jukka Silventoinen Jenna Taipale Pirjo Torstensson Jessica Vanhala Susanna Voutilainen Katja Östman Christina Turun ammattiinstituutti Laboratorioala Antonescu Marco Arasola Saara Cakar Denis Jaekel Leea Kaveniemi Henri Kumpulainen Annamari Lahtinen Virpi Niittyluoto Aarne Parviainen Tiina Sadiku Asdren Sarkki Siiri Ubaid Fadumo Vanhanen Noora Virtanen Heidi Ammattiopisto Lappia Aikioniemi Tomi-Pekka Kemi Junttari Anton Keminmaa (lisäksi yo-tutkinto) Kerttula Markus Kemi (lisäksi yo-tutkinto) Kreivi Ida Keminmaa Lehto Satu Kemi Pessa Noora Kemi Pikkarainen Tanja Kemi Suhonen Niko Keminmaa Koulutuskeskus Salpaus Kronqvist Noora Lehtinen Veikko Leppäniemi Marjo Pohjantuli Paavo Talala Kristian Valonen Juha Veijalainen Emmi Pöllänen Aki Suomen Laboratorioalan liitto onnittelee lämpimästi valmistuneita laborantteja ja toivottaa onnistuneita analyysejä työelämässä! 20 ANALYYSI 3/2011

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 9. 10.5.2016 Tampere Cumulus Koskikatu Kuva: Tampereen kaupunki/susanna Lyly luentopäivien näytteilleasettajat Oy G.W.Berg & Co Ab HyXo Oy Miele Oy Merck Life Science

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2017

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2017 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2017 24. 25.4.2017 Tampere Cumulus Koskikatu luentopäivien näytteilleasettajat Agilent Technologies Finland Oy Aquaflow Oy Fisher Scientific Oy Hyxo Oy Labema Oy Labo Line

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI

PROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI PERJANTAI 13.06.2008 15. 21.00 1 Joni Renko H 2 Janna Renko H 3 Laura Raninen H 4 Antti-Pekka Valli H 5 Riina Yli-Ojanperä H 6 Sanna Peltoniemi H 7 Reijo Pulli H 8 Tiina Korkonen H 9 Kari Hautamäki H 10

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin Numero 3 2014 10,00 Coquettenuket Voiko nuken rakastaa loppuun, VAI ONKO BARBIELLA TOIVOA LEIKIN JÄLKEEN? Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat Terri Davisin tie NUKKETAITEILIJAKSI Kurkista pelitutkijan

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU

TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU ETUSIVU Kun tulet SOKU-järjestelmän (SOKU) etusivulle, näet listan avoimista työpaikoista. Yläpalkissa mustalla ympyröitynä on Kirjaudu-nappi Kun klikkaat sitä, pääset kirjautumissivulle.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella!

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n liittokokous 2013, Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Toimitamme tällä kirjeellä teille liittokokouskutsun, tarvittavat asiakirjat ja tiedot

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU Sunnuntaina 4.10.2015 CLASSIC MTB SPRINT ENDURO 2X4 SALO, HALIKKO, MÄRYNUMMI

KILPAILUKUTSU Sunnuntaina 4.10.2015 CLASSIC MTB SPRINT ENDURO 2X4 SALO, HALIKKO, MÄRYNUMMI KILPAILUKUTSU Sunnuntaina 4.10.2015 CLASSIC MTB SPRINT ENDURO 2X4 SALO, HALIKKO, MÄRYNUMMI Habanero Mountainbikers (HHCMB) järjestää MTB-endurokisan perinteiseen tyyliin Halikon Märynummen vuoristoalueella.

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot