Kasvatus- ja opetuspalvelujen matalan kynnyksen osallistumistavat selvitystyöryhmän esitys kasvatus- ja opetuslautakunnalle

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetuspalvelujen matalan kynnyksen osallistumistavat selvitystyöryhmän esitys kasvatus- ja opetuslautakunnalle Kunnanjohtaja asetti sivistystoimen esityksestä Kasvatus- ja opetuspalvelujen matalan kynnyksen osallistumistavat selvitystyöryhmän (KOMO ryhmän). Selvitysryhmältä odotettiin analyyttistä pohdintaa nykyisin käytössä olevista toimintamalleista (mukaan lukien Lempäälän toimintamalli) ja 2-3 esitystä niistä vaihtoehtoisista toimintamalleista, joista kasvatus- ja opetuslautakunta voi päättää. Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman tavoitteissa edellytetään, että huoltajat osallistetaan koulun toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. OPS:n perusteissa todetaan: "On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin." Opetussuunnitelman perusteet siis edellyttävät, että huoltajien esiin nostamat asiat on otettava käsittelyyn ja heillä on siis oltava virallinen rooli ja kanava vaikuttaa asiaan. Huoltajien ehdotuksia ei tietenkään tarvitse sellaisenaan hyväksyä, mutta ne tulee ottaa koulussa asialliseen tarkasteluun ja niihin pitäisi antaa perusteltu vastaus. Lempäälän kunta on panostanut lähidemokratian kehittämiseen. Matalan kynnyksen osallistumistapojen kehittäminen kouluilla tukee myös lähidemokratian edistämistavoitetta. Selvitysryhmä tarkasteli kuudessa kokouksessaan useita Suomen eri kouluissa käytössä olevia johtokunta- ja niitä korvaavia malleja. Kokouspäivät olivat 16.4, 7.5, 8.6, 17.8, ja KOMO-ryhmä näkee, että Lempäälässä nykyisten johtokuntien työ perusopetuksessa voidaan jatkossa järjestää kolmella eri tavalla: 1. Nykyiset johtokunnat jatkavat toimintaansa. Niiden toimintaa pyritään kehittämään Wilma-viestintää tehostamalla, vähentämällä koulukohtaisia eroavaisuuksia ja toteuttaa kouluilla Lempäälän parhaiksi havaittuja johtokuntakäytänteitä. 2. Johtokunnat lakkautetaan ja niiden tehtävät siirretään Kasvatus- ja opetuslautakunnalle. Vanhempainyhdistykset jatkavat toimintaansa ja niiden toimintaa pyritään tukemaan kaikilla kouluilla. Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet ottavat aktiivisemman roolin oman nimikkokoulunsa suhteen osallistumalla entistä enemmän koulun arkeen ja vanhempaintilaisuuksiin. 3. Koulun johtokunnat korvataan uudella matalan kynnyksen osallistumismallilla, jota kutsutaan nimellä Koulukokous. Koulukokouksen ja kasvatus- ja opetuslautakunnan välillä voisi toimia vaihtoehtoisesti kaksi väliportaan elintä: Joko Aluejohtokunta, joka perisi osan nykyisistä johtokuntien tehtävistä ja mahdollisesti myös kasvatus- ja opetuslautakunnalta tai aluefoorumi, joka olisi aluejohtokuntaan verrattuna enemmän keskusteleva ja asioita ideoiva toimielin. Aluefoorumissa voitaisiin käsitellä useamman hallintokunnan toimialaan kuuluvia asioita. Aluejohtokuntien/foorumien koostumus noudattaisi Lempäälän tulevaa palvelualueverkkoa. Työryhmä paneutui koulukokousmallin suunnitteluun, koska sen katsottiin parhaiten mahdollistavan lähidemokratian toteutumisen sekä matalan kynnyksen osallistamisen. Koulukokouksella voisi olla esimerkiksi seuravia toimintatapoja: - Koulukokoukset olisivat avoimia kaikille koulun oppilaiden huoltajille. Niissä olisivat läsnä koulun rehtori, opettajat ja henkilökunnan edustajat sekä oppilaiden edustus. - Koulukokous kokoontuisi jokaisella koululla 2-4 kertaa vuodessa. Huoltajat voisivat myös pyytää rehtorilta koollekutsumista, jos jotain tärkeää ja ajankohtaista ilmenee.

2 - Koulukokoukset pyritään saada keskusteleviksi. Ne voisivat olla myös toiminnallisia ja niissä voi myös vierailla eri asiantuntijoita. - Rehtori laatii koulukokouksen asialistan, mutta myös huoltajat voisivat ehdottaa asioita, joista haluttaisiin keskustella. Ehdotuksia voisi pyytää myös Wilman kautta. - Myös sivistystoimi voisi lähettää koulukokouksille asioita/kysymyksiä, joista halutaan kuulla vanhempien näkemyksiä. - Lukukauden alussa rehtori esittelee koulukokoukselle lukuvuosittaisen opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman. Tämä olisi luettavissa etukäteen Wilmassa. Huoltajat ym. voivat tutustua siihen ennen tilaisuutta ja esittää koulukokouksessa siitä ajatuksia ja kysymyksiä rehtorille. - Koulukokouksen sihteeri kirjaa tilaisuudessa esiin tulleet kannanotot ja ehdotukset ja laatii kokousmuistion, joka lähetetään tiedoksi alueelliselle toimielimelle ja/tai kasvatus- ja opetuslautakunnalle (mm. vuosisuunnitelman liitteenä). - Tarvittaessa seuraavassa koulukokouksessa rehtori/koulu esittäisi vastauksen edellisessä tilaisuudessa tehtyihin ehdotuksiin. - Koulukokous voisi esittää kannanottoja tai ehdotuksia myös suoraan sivistystoimelle tai lautakunnalle, jos asia ei ole koulun päätettävissä. Myös näihin ehdotuksiin/kannanottoihin pitäisi antaa vastaus. - Koulukokous voisi liittyä osana vanhempainiltoihin ja kokouksen jälkeen tilaisuus voisi jatkua esim. huoltajien ja opettajien tapaamisina. - Huoltajille tulisi korostaa, että koulukokousten on tarkoitus olla rakentavia, eikä niissä käsitellä yksittäisiä kiistatapauksia. - Muita mahdollisia tehtäviä olisivat kodin ja koulun yhteistyö- suunnitelman laatiminen ja järjestyssääntöjen käsittely. Työryhmän esittämät mallit: VE1: Nykyiset johtokunnat jatkavat toimintaansa (Toiminnan kehittäminen) Johtokunnan tehtävät: 4.3. PERUSKOULUN JA LUKION JOHTOKUNNAT (SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ) Muualla säädettyjen tai määrättyjen asioiden lisäksi 1. Vastaa osaltaan koulun opetus- ja kasvatustehtävästä yhteistyössä koulun henkilöstön ja kotien kanssa; 2. Hyväksyy koulun lukuvuosittaisen opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman ja toimittaa sen lautakunnalle tiedoksi; 3. Hyväksyy edelliseen liitettävän kodin ja koulun yhteistyösuunnitelman ja tiedottaa siitä koteihin lukuvuosittain; 4. Hyväksyy koulun järjestyssäännöt; 5. Päättää kodin ja koulun välisen yhteistyön muodoista yhdessä rehtorin ja opettajien kanssa; 6. Päättää koulun osallistumisesta kehittämistoimintaan talousarvion puitteissa (esim. Comenius-hanke); 7. Päättää oppilaan erottamisesta vähintään viikon määräajaksi, enintään kolmeksi kuukaudeksi; 8. Laatii oman toimintasuunnitelman lukuvuosittain; 9. Antaa lausunnon koulua koskevissa asioissa; 10. Päättää lukion opiskelijan pidättämisestä opiskelusta rikostutkinnan ajaksi; 11. Lukion johtokunta määrää oppilaskunnan ehdotuksesta oppilaskunnan ohjaajana toimivan opettajan ja hänen sijaisensa. Nykyistä johtokuntamallia kehitetään erityisesti tiedotusta ja viestintää parantamalla. Kaikille johtokunnille valitaan oma tiedotusvastaava. Johtokunnan julkisista päätöksistä tiedotetaan oman koulun Wilmassa. Johtokunnan aseman vahvistaminen esim. osallistumalla enemmän työsuunnitelman

3 valmisteluun jatkossa Yhteisöllisyyden lisääntyminen. Yhteistyötä lautakunnan nimikkojäsenten välillä tehostetaan. Edustaja on mukana sekä koulukokouksissa että johtokunnan kokouksissa. VE2: Johtokunnat lakkautetaan ja niiden tehtävät siirretään kasvatus- ja opetuslautakunnalle Vanhempainyhdistykset jatkavat toimintaansa ja niiden toimintaa pyritään tukemaan kaikilla kouluilla. Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet ottavat aktiivisemman roolin oman nimikkokoulunsa suhteen osallistumalla entistä enemmän koulun arkeen ja vanhempaintilaisuuksiin. VE3:Koulun johtokunnat korvataan uudella matalan kynnyksen osallistumismallilla, jota kutsutaan nimellä koulukokous. Koulukokouksen ja kasvatus- ja opetuslautakunnan välillä voisi toimia vaihtoehtoisesti kaksi väliportaan elintä: Joko aluejohtokunta, joka perisi osan nykyisistä johtokuntien tehtävistä ja mahdollisesti myös kasvatus- ja opetuslautakunnalta tai aluefoorumi, joka olisi aluejohtokuntaan verrattuna enemmän keskusteleva ja asioita ideoiva toimielin. Aluefoorumissa voitaisiin käsitellä useamman hallintokunnan toimialaan kuuluvia asioita. Aluejohtokuntien/foorumien koostumus noudattaisi Lempäälän tulevaa palvelualueverkkoa. Näiden kahden vaihtoehtoisen toimielimien tehtäväkenttää ja työmuotoja tulisi kehitellä vielä jatkossa yhdessä varhaiskasvatuksen ja mahdollisesti myös muiden hallintokuntien kanssa. Koulukokous (Kaikilla kouluilla toimiva malli) 1. Vastaa osaltaan koulun opetus- ja kasvatustehtävästä yhteistyössä koulun henkilöstön ja kotien kanssa 2. Neuvottelee/keskustelee/ohjaa kodin ja koulun välisen yhteistyön muodoista yhdessä rehtorin ja opettajien kanssa 3. Antaa lausuntoja koulua koskevissa asioissa 4. Vuosisuunnitelma valmistellaan yhdessä koulukokouksen osallistujien kanssa 5. Laatii koulukokouksen vuosikellon 6. Tiedottaa tulevista kokouksista Wilman kautta (Wilman kautta lähetetään myös aloitteita sekä julkaistaan kokousmuistiot) 7. Koulukokouksessa on mukana edustus koulun henkilökunnasta (Huoltajilla mahdollisuus suoraan keskusteluun / palautteeseen henkilökunnan kanssa) 8. Keskustelee koko kouluun liittyvistä kehittämisasioita (vanhempainilloissa käsitellään luokkakohtaisia asioita) 9. Valitsee oman edustajan / edustajat aluejohtokuntaan tai aluefoorumiin. 10. Ottaa kantaa koulun kielivalinta-mahdollisuuksiin 11. Lautakunnan edustaja on mukana koulukokouksessa kuulemassa (Linkki lautakunnan ja koulun välillä) 12. Koulukokous laatii esitykset aluejohto-kunnalle Vanhempien kuuleminen / kuuntelu Ei varsinaista toimivaltaa, keskustelee, tekee aloitteita, osallistuu asioiden valmisteluun ja antaa lausuntoja.

4 Seuraava toimintaporras valitaan kahdesta vaihtoehdoista: VE3A: Alueellinen johtokunta (perustuu palveluverkkoalueisiin, mukana alueen saman palveluverkkoalueen koulut ) Alueellinen johtokunta 1. Aluejohtokuntien julkisista päätöksistä tiedotetaan alueen koulujen Wilmassa 2. Aluejohtokuntatoiminnan kautta on tarkoitus edelleen kehittää yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen välillä. 3. Palvelualueiden mukaiset kehitystavoitteet 4. Aluejohtokunnassa huomioidaan oppilaskunnan edustus 5. Alueellisen johtokunnan tehtävä on kehittää oman toimialueen koulujen yhteistyötä toiminnallisesti ja taloudellisesti. Puheenjohtajat valitaan 2 vuodeksi kerrallaan, kuten muitakin kunnan luottamuselimiä valittaessa. (esim. lautakunnan jäsenistä) Esittelijyys vaihtuu, kun käsitellään toisen koulun asioita. 1. Hyväksyy oman alueensa koulujen lukuvuosisuunnitelmaan perustuvat suunnitelmat Tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnalle 2. Hyväksyy kodin ja koulun yhteistyösuunnitelmat Tiedottaa siitä koteihin lukuvuosittain 3. Hyväksyy koulujen järjestyssäännöt Hyväksymisesitys tulee olla käsitelty VE3B: Aluefoorumimalli (yhdistää kunnan kaikkien toimialojen palvelut samaan yhteisfoorumiin) Aluefoorumi 1. Aluefoorumi yhdistää kunnan kaikkien toimialojen palvelut samaan yhteisfoorumiin 2. Alueen koulujen ajankohtaiset teemat ovat sisällöllisenä runkona, mutta foorumilla käsitellään myös koulun koko viitekehyksen (lähiyhteisön) asioita. 3. Koollekutsujana voisi toimia esim. sivistysjohtaja, kunnanjohtaja tai muu toimialajohtaja, mutta läsnä aihepiirin mukaan esim. varhaiskasvatusjohtaja, ruokapalvelupäällikkö, kunnan puutarhuri 4. Hyödynnetään varhaiskasvatuksen foorumeissa opittua 5. Poikkihallinnollinen yhteistyö, josta on oltava kaikkien toimialojen yhteinen päätös 6. Lautakuntatasoille esitetään vaihtoehtoja, joista lautakunnat pohtivat syvemmin käytännön malleja omien toimialojensa osalta. Lautakunnat esittävät omat näkemyksensä kunnanvaltuustolle päätettäviksi. 1. Ei toimivaltaa, keskustelee ja antaa lausuntoja koulukokouksessa 4. Antaa lausuntoja alueen kouluja koskevissa asioissa

5 Laatii oman toimintasuunnitelman lukuvuosittain Rehtorin tehtävät ja toimivalta 1. Toimii koulukokouksen koollekutsujana / vetäjänä / esittelijänä 2. Vastaa koulukokouksen informoinnista Wilman kautta 3. Vastaa koulukokoukseen valmisteltavista asioista 1. Päättää opetus- ym. harjoittelijan ottamisesta 2. Päättää poikkeuksellisesta oppilaan siirtämisestä vuosiluokalta toiselle 3. Päättää oppilaan opiskelun järjestämisestä poikkeuksellisesti 4. Päättää erityisen tuen antamisesta, jos koulu ja huoltaja ovat asiasta yksimielisiä. 5. Päättää opetuksen julkisuuden rajoittamisesta 6. Huolehtii muussa kuin kunnan opetuksessa olevan oppivelvollisen edistymisen valvonnasta 7. Päättää valitun aineen tai oppimäärän vaihtamisesta toiseksi 8. Myöntää oppilaalle 5 päivää tai yli kestävän tilapäisen vapautuksen koulunkäynnistä huoltajan anomuksesta; (1-4 päivän vapautuksen koulunkäynnistä myöntää opettaja) 9. Päättää oppilaalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta; (opetusta häiritsevän oppilaan poistamisesta luokasta, jälki-istunnon määräämisestä ja kotitehtävien suorittamisen valvonnasta päättää opettaja) 10. Antaa päättötodistuksen, erotodistuksen, lisäopetuksen todistuksen sekä yhden tai useamman oppiaineen suorittamisesta annettavan todistuksen 11. Antaa todistuksen oppilaalle perusopetuksen/lukion oppimäärän suorittamisesta erityisessä tutkinnossa kokonaan tai osittain 12. Myöntää luvan koulunkäynnin jatkamiseen oppivelvollisuusiän saavuttamisen jälkeen 13. Päättää oppilaan poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä. 14. Päättää koulutilojen käytöstä lukuun ottamatta liikuntatilojen ilta- ja viikonloppukäyttöä 15. Hyväksyy koulun ulkopuolella annettavan opetuksen (leirikoulut ym.) yksityiskohtaisen suunnitelman viimeistään kahta viikkoa ennen tapahtumaa 16. Päättää alueen koulujen osallistumisesta kehittämistoimintaan talousarvion puitteissa Rehtorin tehtävien ja toimivallan erot VE3A: Alueellinen johtokunta Tehtäväkohtainen ero: 4. Rehtorit toimivat oman koulun esittelijöinä aluejohtokunnassa. Esittelijyys vaihtuu, kun käsitellään toisen koulun asioita. Toimivaltaerot: 17. Laatii lausunnot poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä koskeviin asioihin. Rehtorin tehtävien ja toimivallan erot VE3B: Aluefoorumimalli Toimivaltaerot: 17. Hyväksyy kodin ja koulun yhteistyösuunnitelman (koulukokous ohjaa). 18. Hyväksyy koulun järjestyssäännöt (koulukokous ohjaa). 19. Päättää oppilaan erottamisesta vähintään viikon määräajaksi, pidemmät erottamiset käsittelee lautakunta.

6 - KOMO- työryhmä esittää, että lukiolla jatkaisi nykyisen johtokunnan kaltainen tuki- ja yhteistyöelin tai toteutetaan koulukokouksen kaltainen malli. Ryhmässä on laadittu SWOT-analyysit eri malleista.