Kokemuksia Silta-Lisä-hankkeesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia Silta-Lisä-hankkeesta"

Transkriptio

1 Kokemuksia Silta-Lisä-hankkeesta

2 Sisällysluettelo JOHDANTO SILTA-LISÄ-HANKE SILTA-LISÄN LISÄOPETUS Vanha Miika löytyi uudelleen Silta-Lisä-vuoden aikana KESÄVALMENNUS NIVELVAIHEVALMENNUS SILTA-LISÄN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Toimittanut Maarit Kamppinen Kirjoittajat Maarit Kamppinen, Kristiina Kaarakka, Maija Schellhammer-Tuominen Työryhmä Maarit Kamppinen, Sami Kiviaho, Kristiina Kaarakka, Kati Pekkarinen, Maija Schellhammer-Tuominen Kustantaja Silta-Valmennusyhdistys ry Euroopan sosiaalirahan tuella Taitto Silta-Viestintä/Jarmo Hyytiä 2

3 JOHDANTO Perusopetuksen päättäneistä nuorista valtaosa siirtyy toisen asteen opintoihin, mutta vuosittain valtakunnan tasolla noin nuorta ei pääse tai ei ota vastaan toisen asteen koulutuspaikkaa. Toisen asteen koulutukseen siirtymistä suurempana ongelmana voidaan nähdä toisen asteen opiskelupaikan vastaanottavat nuoret, jotka eivät aloita lainkaan tai keskeyttävät opintonsa varhaisessa vaiheessa. Tämä, erityisesti ammatilliset opinnot keskeyttävien nuorten joukko on kasvanut myös Tampereen seudulla huolestuttavan suureksi, jopa yli 10 % ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää opintonsa. Luvut ovat suuntaa antavia ja vaihtelevat vuosittain. Näiden lukujen pohjalta on kuitenkin perusteltua todeta, että erilaisia tukimuotoja ja toimintamalleja tarvitaan. Vuoden 2013 alussa voimaan astunut nuorisotakuu ja siihen liittyvä koulutustakuu edellyttävät, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jotta nuorisotakuu toteutuisi mahdollisimman hyvin, on selvää, että nuorten ammatinvalinnan ohjaus ja realististen valintojen tekeminen siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle on tärkeää. Omien vahvuuksien ja kehittymistarpeiden tunnistaminen, elämänhallinta- ja opiskelutaidot sekä omien kiinnostuksen kohteiden löytäminen ovat keskeisessä asemassa urasuunnitelmia tehtäessä. Peruskoulun päättötodistuksen arvosanat määrittelevät nuoren mahdollisuudet päästä yhteishaussa haluamalleen alalle. Mikäli keskiarvo on hyvin alhainen, saattaa se estää halutulle koulutusalalle pääsyn ammatillisessa koulutuksessa. Tämän vuoksi mahdollisuus korottaa peruskoulun arvosanoja on osalle nuorista tärkeää. Silta-Lisä-hanke on käynnistetty Euroopan sosiaalirahaston rahoittamana hankkeena vuonna 2010 vastaamaan palvelun tarpeeseen, jossa peruskoulun päättäviä nuoria tuetaan peruskoulun loppuun saattamisessa sekä toiselle asteelle siirtymisessä ja siellä pysymisessä. Peruskoulun päätyttyä nuori voi joutua tilanteeseen, jossa hänen kasvunsa tukeminen ei toteudu tarvittavassa laajuudessa. Toiminnallisten palvelujen kehittäminen perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen on todettu yleisesti tarpeelliseksi. Peruskoulun päättävien joukossa on nuoria, joiden oppimistyyli ja toimintatavat ovat erilaiset oppilaiden pääjoukkoon verrattuna. Monella perusopetuksen heikoin arvosanoin päättäneistä nuorista on negatiivisia koulukokemuksia liittyen esimerkiksi kokemuksiin kiusatuksi tulemisesta tai teoriapainotteiseen opetukseen osallistumisen vaikeuksiin. Tämän seurauksena heidän halukkuutensa ja pääsymahdollisuutensa toisen asteen koulutukseen ovat muita heikommat ja heillä on myös muita suurempi opintojen keskeyttämisriski. Mahdollisimman varhainen tehostettu tuki perusopetuksen päättöluokilla sekä perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa on keskeistä näiden nuorten opinpolun turvaamiseksi. Hankkeen päätavoitteina ovat olleet opinnoista syrjäytymisen ehkäisy, koulumotivaation lisääminen sekä jatko-opintoedellytysten parantaminen ja opiskelupaikan saavuttaminen. Hankkeessa on etsitty ja kehitetty sellaisia syrjäytymisvaarassa oleville soveltuvia nonformaalin oppimisen menetelmiä, joissa korostuvat oppilaiden kädentaidot ja tekemällä oppiminen ja toiminnallisuus. Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty Silta-Valmennusyhdistyksen pitkää kokemusta tekemällä oppimisen menetelmistä ja Tuotantokoulumallista. Uuden toimintamallin avulla pyritään aiempaa onnistuneempiin alavalintoihin, minkä vaikutuksena opintojen keskeyttäminen toisella asteella vähenee. Tämän julkaisun tarkoituksena on tarjota lukijalle kattava mutta tiivis kuvaus Silta-Lisä-hankkeen kolmesta toiminnosta, lisäopetuksesta, nivelvaihevalmennuksesta ja kesävalmennuksesta sekä levittää kokemuksia ja tietoa käytännöistä ja hyvistä toimintamalleista, joita hankeen toimintakauden aikana on kokeiltu. Lisäksi oppaassa hahmotellaan myös Silta-Lisän tulevaisuuden suuntaviivoja. Julkaisussa on mukana runsaasti käytännön esimerkkejä ja kuvia hankkeen toiminta-ajalta. 3

4 SILTA-LISÄ-HANKE Silta-Lisä on saanut alkunsa ESR-rahoitteisena hankkeena, jossa toiminnan toteuttajina ovat olleet Silta-Valmennusyhdistys ry, Tampereen kaupungin perusopetus sekä Tampereen ammattiopisto ( alkaen Tampereen seudun ammattiopisto Tredu). Hankkeessa on kehitetty kolme erilaista toimintoa, jotka muodostuvat toiminnallisesta lisäopetusryhmästä, nivelvaihevalmennuksesta ja kesävalmennuksesta. Silta-Lisän toiminnalliseen lisäopetusryhmään valitaan peruskoulun päättötodistuksen samana tai aloittamista edeltävänä vuonna saaneita nuoria, jotka ovat kiinnostuneita tekemällä oppimisesta perinteisen pulpettiopetuksen sijaan. Toimintaan valittujen oppilaiden katsotaan hyötyvän työpainotteista opetuksesta ja valmennuksesta sekä vahvasta yksilöllisestä tuesta. Lisäopetuksessa noudatetaan perusopetuksen lisäopetuksen opetussuunnitelmaa. Hankeaikana lisäopetusryhmä kulki nimellä tamperelainen pajakoulu. Hankkeen loppuessa Silta-Lisä-nimike tulee jatkossa tarkoittamaan hankkeen nimen sijasta lisäopetusryhmää. Nivelvaihevalmennuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä koulupudokkuutta sekä parantaa nuoren kiinnittymistä peruskoulun jälkeisiin opintoihin antamalla nuorelle yksilöllistä tukea peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Peruskoulun henkilökunnan kautta toimintaan ohjautuvien nuorten katsotaan tarvitsevan erityistä tukea peruskoulun suorittamisessa, toiselle asteelle siirtymisessä ja siellä pysymisessä sekä yleisissä arjentaidoissa ja elämänhallinnassa. 4

5 Kesävalmennuksen tarkoituksena on tarjota peruskoulun päättäville nuorille positiivisia kesätyökokemuksia. Valmennukseen osallistutaan heti peruskoulun päättämisen jälkeen kesäkuun alussa. Tarkoituksena on, että toimintaan ohjataan nuoria, jotka tarvitsevat ohjattua toimintaa ja kasvun tukemista myös kesän aikana. Valmennuksen avulla on tarkoitus tukea siirtymiä perusopetuksesta lisäopetukseen tai suoraan toiselle asteelle. Toiminnot limittyvät toisiinsa ja sama nuori voi siirtyä joustavasti eri toimintojen välillä. Nuori voi esimerkiksi siirtyä yhdeksännellä luokalla aloitetusta nivelvaihevalmennuksesta kesävalmennusjakson kautta lisäopetukseen, mikäli se on nuoren tuen tarpeen kannalta mielekästä. Hanke on toiminut ESR-rahoitteisena hankkeena syksystä 2010 kesään Hankkeen aikana toiminnasta on tiedotettu aktiivisesti ja toiminta on tullut tunnetummaksi yhteistyötahojen keskuudessa. Uudenlaisia toimintatapoja on kehitetty jatkuvasti eteenpäin koko hankkeen ajan. Hankkeen aikana on kokeiltu erilaisia henkilökunnan kokoonpanoja intensiivisen ja toiminnallisen tuen turvaamiseksi. Hankkeen päättyessä henkilökunta muodostui kahdesta yksilö- ja nivelvaihevalmentajasta, työja ryhmävalmentajasta, opettajasta, osa-aikaisesta projektipäälliköstä ja osa-aikaisesta projektisuunnittelijasta. ESR-hankekauden päättymisen jälkeen Tampereen kaupunki ja Silta-Valmennusyhdistys ry toteuttavat kumppanuudessa Silta-Lisässä luotuja toimintamalleja. Toimintaa tullaan jatkossakin kehittämään vastaamaan kohderyhmän tarpeita yhä kokonaisvaltaisemmin. Syksyllä työtä jatketaan neljän hengen tiimissä. Tiimiin kuuluu kaksi opettajaa, työja ryhmävalmentaja sekä yksilö- ja nivelvaihevalmentaja. Toisen opettajan työpanos painottuu oppivelvollisuusopetuksen kehittämiseen niiden nuorten osalta, jotka tarvitsevat joustavia polkuja peruskoulun loppuun suorittamisessa. Vuosittain Silta-Lisä-palvelumallilla voidaan tukea noin 50 tukea tarvitsevaa nuorta perusopetuksen päättöluokilla ja Silta-Lisä- lisäopetusryhmässä. Silta-Lisä antaa nuorelle vuoden aikaa miettiä uravalintaansa, tunnistaa vahvuuksiaan ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Ryhmä vierailee runsaasti eri paikoissa mm. oppilaitoskäynneillä, TET- ja pajajaksoilla, infotilaisuuksissa ja näyttelyissä. Silta-Lisän tavoitteena on tarjota nuorille perinteisestä koulumaailmasta poikkeava ympäristö, jossa heille tarjotaan aktiivinen rooli toimijoina ja tekijöinä. Silta-Lisä lisäopetus Silta-Lisä Nivelvaihevalmennus Kesävalmennus 5

6 SILTA-LISÄN LISÄOPETUS TIEDOTTAMINEN JA TOIMINTAAN HAKEUTUMINEN Silta-Lisän lisäopetuksesta tiedotetaan yhteistyöverkostojen kautta laajasti. Tiedotus painottuu perusopetuksen päättövaiheessa oleviin nuoriin ja heidän kanssaan työskenteleviin ammattilaisiin. Toimintaa on esitelty mm. Tampereen alueen yläkoulujen oppilashuoltoryhmissä, verkostotapaamisissa sekä muissa tilaisuuksissa ja vierailuissa yhdessä muiden hankkeessa kehitettyjen toimintamallien kanssa. Toiminnasta on painettu esitteitä, joita jaetaan aktiivisesti verkostoille. Tietoa löytyy myös sähköisen median kautta muun muassa Silta-Valmennusyhdistyksen kotisivuilla sekä Silta-Lisän Facebook-sivuilla. Lisäksi Silta-Lisän palveluita esitellään muilla verkkosivuilla, joilla esitellään nuorten erilaisista koulutusmahdollisuuksista, kuten toponetti.fi ja ammattipolku.fi -sivustoilla. Perusopetuksen oppilaita ja vailla toisen asteen koulutuspaikkaa jääneitä nuoria tiedotetaan vuoden mittaan erilaisissa nuorille suunnatuissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Varsinainen haku Silta-Lisään tapahtuu lisäopetuksen yleisenä hakupäivänä elokuussa. Tilaisuudessa Silta-Lisän lisäopetus esittelee toimintaansa, vastaa kysymyksiin ja ottaa vastaan hakulomakkeita. Kaikki hakijat haastatellaan hakupäivänä tai heti sitä seuraavina päivinä. Valintatulokset ilmoitetaan nuorille jo samalla viikolla. Toiminta alkaa noin kaksi viikkoa hakutilaisuuden jälkeen. KOHDERYHMÄ JA RYHMÄN KOKO Toiminta on suunnattu erityisesti pulpettiopetuksessa heikosti viihtyville nuorille, jotka kaipaavat toiminnan ja tekemisen kautta tapahtuvaa oppimista. Heillä on usein peruskouluaikana ollut ongelmia koulumotivaation suhteen. Poissaoloja ja käyttäytymisongelmia on saattanut ilmetä, ja päättötodistus on saavutettu heikoin arvosanoin. Moni tällaisista nuorista onkin suoriutunut peruskoulusta 6

7 Syksyllä 2012 aloittanut Silta-Lisä-ryhmä vietti retkipäivää lisäopetusvuoden aluksi Kortejärvellä. selvästi omia todellisia kykyjään heikommin kokiessaan luokassa istumisen ja teoreettisen opetuksen itselle sopimattomaksi oppimistavaksi. Silta-Lisä tarjoaa runsaasti yksilöllistä tukea ja ohjausta ryhmäkoon ollessa 12 oppilasta. Ryhmä ei ole erityisopetusta ja jokaisen oppilaan erityisen tuen tarve ja soveltuvuus ryhmään arvioidaan hakeutumisvaiheessa. Keskeistä on nuoren halu oppia ja korottaa peruskoulun päättötodistuksen numeroita toiminnallisin menetelmin sekä saada lisäaikaa ja tukea tulevaisuuden alaa miettiessään. HENKILÖKUNTA Silta-Lisän lisäopetusryhmässä työskentelee syksystä 2013 alkaen opettaja, työ- ja ryhmävalmentaja sekä osa-aikaisesti yksilövalmentaja. Opettaja vastaa opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhdessä työ- ja ryhmävalmentajan kanssa. Opettaja sekä työvalmentaja tekevät tiiviisti yhteistyötä niin huoltajien kuin yksilövalmentajan kanssa. Työvalmentaja suunnittelee ja toteuttaa käytännön töitä, jotka liittyvät opettajan opettamiin asioihin. Työt voivat olla myös Silta-Valmennuksen muilla työpajoilla toteutettavia urakoita ja oppimisprojekteja. Tavoitteena on, että projekteissa yhdistetään eri oppiaineita, teoriaa ja käytännön töitä. Yksilövalmentaja keskustelee jokaisen oppilaan kanssa säännöllisesti kahden kesken ja tarjoaa nuorelle vahvaa yksilöllistä tukea niin koulunkäyntiin kuin muuhun elämänhallintaan liittyen. Ajatuksena on nopea puuttuminen sekä ongelmatilanteiden selvittäminen ja ennaltaehkäisy. Oppilaan on mahdollista päästä nopeallakin aikataululla puhumaan valmentajan kanssa tilanteen niin vaatiessa. Yksilövalmentaja tekee jatkuvasti yhteistyötä nuoren huoltajien kanssa ja on mukana nuoren muissa verkostoissa tarpeen mukaan. Tavoitteena on tarjota nuorelle kokonaisvaltaista yksilöllistä tukea. Tarvittaessa muita oppilashuollon palveluita, ohjaa yksilövalmentaja oppilaan Kaukajärven koulun oppilashuollon piiriin. 7

8 Lisäopetusvuoteen sisältyy monenlaista toimintaa. Seuraavassa on tarkoitus kertoa sanoin, kuvin ja kaavioin, mitä lisäopetusvuoden perusohjelmarunkoon sisältyy. Runko on kuitenkin vain suuntaa antava esimerkki. Muutoksia toimintaan tehdään tarvittaessa tilanteen mukaan. LUKUVUODEN PERUSRUNKO Viereisessä laatikossa on lueteltuina asioita, jotka koskevat koko lisäopetusvuotta. Oppiaineita korotetaan koko lukuvuoden ajan, vaikka painotukset saattavat vaihdella ajanjaksoittain. Ryhmän mukana on koko vuoden työ- ja ryhmävalmentaja, joka suunnittelee erilaisia projekteja yhdessä opettajan kanssa ja toteuttaa niitä oppilaiden kanssa. Samoin yksilövalmentajan tuki ja henkilökohtaiset keskustelut kuuluvat osaksi jatkuvaa toimintaa. Oppilaat myös vierailevat koko lukuvuoden ajan ahkerasti erilaisissa kohteissa. Suuren osan vierailuista muodostavat oppilaitosvierailut tai koulunkäyntiin muutoin liittyvät tapahtumat. Kuitenkin myös erilaisissa kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvissä kohteissa vierailemiset kuuluvat lukuvuoden ohjelmaan. Silta-Lisässä on oleellista tiivis yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa. Koko lukuvuoden ajan pidetään säännöllisesti vanhempainiltoja. Vanhempainiltoja pidettiin lukuvuonna yhteensä viisi. Kaikissa vanhempainilloissa osanottajamäärä oli erittäin runsas, joten yhteistyö huoltajien kanssa on selvästi toivottua myös kodin näkökulmasta. Oppilaan huoltajat kutsutaan Silta-Lisään myös kunkin nuoren henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekoon syksyllä, sekä sen päivittämiseen kevätlukukauden alkupuolella. Poissaoloista ilmoitetaan kotiin viipymättä. Huoltajiin pidetään tapaamisten ja puheluiden lisäksi yhteyttä niin sähköpostin kuin Facebook-ryhmän kautta. Tärkeän osan pajakouluvuodesta muodostavat myös elämänhallintaan liittyvät asiat. Varsinaisten elämänhal- lintatuntien lisäksi lähes kaikkeen toimintaan liittyy arjen taitojen opettelua. Tulevaisuutta ajatellen tärkeitä asioita ovat niin vuorokausirytmin ja ajankäytön hallinta, vastuunoton kasvaminen, koulutus- ja työelämäntaitojen opettelu kuin itseluottamuksen lisääntyminen ja oman tulevaisuuden pohtiminen. Kaikilla nuorilla tärkeimpiä lukuvuoden aikana saavutettuja asioita eivät olekaan korottuneet numerot, vaan ennemmin yleiset elämäntaidot ja henkinen kasvu. Syyslukukausi Syyslukukausi alkaa elokuun puolivälissä lisäopetuksen hakutilaisuuden, haastattelujen ja oppilasvalinnan jälkeen. Heti lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa käydään läpi peruskäytännöt ja Silta-Valmennusyhdistyksen yleisten säännöt. Näiden lisäksi oppilaat saavat yhdessä pohtia oman ryhmän sääntöjä, joita sitoutuvat noudattamaan. Sääntöjen yhdessä luominen lisää oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja saa heidät paremmin sisäistämään ja hyväksymään sovitut toimintatavat. Samoin Silta-Valmennusyhdistyksen yleiset säännöt perustellaan nuorille, jolloin tuodaan ilmi, että jokaisella säännöllä on merkityksensä ja tarkoituksena. Ryhmäytymiseen panostetaan paljon, jotta ryhmään saataisiin heti hyvä ja luottavainen ilmapiiri. Retkipäivä muuhun ympäristöön onkin tärkeä osa lukuvuoden alkamista. Retkipäivänä toisiin tutustuminen käy helposti, ja yhteisten pelien ja leikkien myötä yhteistyö saa hyvän alun. Silta-Lisän työntekijöiden aktiivisen osallistumisen myötä 8

9 myös henkilökunta tulee nuorille tutuksi. Ensimmäinen vanhempainilta pidetään mahdollisimman varhain, ja niitä järjestetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Oppilaat ovat vanhempainiltojen järjestämisessä mukana leipomalla tarjoiluja sekä järjestämällä tiloja. Huoltajat kutsutaan paikalle myös nuoren henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen heti alkusyksyllä sekä sen päivittämiseen kevätlukukauden alussa. Tapaamisen tarkoituksena on asettaa tulevalle lukuvuodelle tavoitteita niin oppiaineiden korotuksia, eri ammatti- ja koulutusaloihin tutustumisia kuin elämänhallintataitoja koskien. Muita palavereja huoltajien kanssa pidetään tarvittaessa. Silta-Lisä onkin saanut vanhemmilta kiitosta aktiivisesta yhteydenpidosta sekä mielipiteiden kysymisestä ja kuuntelemisesta. Syyslukukaudella aloitetaan työelämään tutustumiset sekä vierailut Silta-Valmennusyhdistyksen omilla pajoilla.eri oppilaitoksissa aletaan vierailla jo syksystä alkaen, jotta eri alat ja opiskelupaikat tulisivat nuorille tutummiksi. Oppilaiden onkin hyvä varautua siihen, että Silta- Lisässä tullaan liikkumaan paljon paikasta toiseen, eikä varsinaisessa ryhmätyötilassa olla päivittäin välttämättä ollenkaan. Kevätlukukausi Kevätlukukauden alussa kartoitetaan kunkin oppilaan kokonaistilannetta. Kartoitukseen kuuluu kuluneen syksyn arviointi niin menestymisien kuin ongelmienkin osalta. Samalla katsotaan, missä vaiheessa arvosanojen korotukset ovat suhteessa oppilaan omiin syksyllä määriteltyihin tavoitteisiin. Opintosuunnitelmaa päivitetään kuluneen syksyn osalta ja tarvittaessa muokataan vastaamaan oppilaan tavoitteita vielä paremmin. Päivitettyyn opintosuunnitelmaan kirjataan myös ajatuksia tulevista yhteishaun hakukohteista. Alkuvuodesta keskitytäänkin entistä enemmän siihen, että jokainen nuori löytäisi mieleiset ja realistiset hakutoiveet kevään yhteishakuun. Oppilaille pyritään räätälöimään vielä henkilökohtaisia tutustumispäiviä niille aloille, jotka he aikovat laittaa ensimmäisiksi hakutoiveikseen. KOKO LUKUVUOTEEN KUULUVAT ELEMENTIT oppiminen, eri oppiaineiden kertaaminen ja korotukset työelämään tutustuminen, työ- ja oppimisprojektit ammatilliseen koulutukseen tutustuminen, urasuunnittelutaidot yksilövalmennus, yksilöllinen tuki vierailut eri kohteisiin ja tapahtumiin yhteydenpito nuoren huoltajiin ja tarvittaessa nuoren muihin verkostoihin elämänhallinnan vahvistaminen, arjentaidot sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen 9

10 Silta-Lisäryhmä vierailee oppilaitoksissa syksystä alkaen Runsaalla oppilaitosvierailujen määrällä, yksilövalmennuksella sekä muulla nuoren kasvun tukemisella lukuvuoden aikana on huomattu olevan positiivisia vaikutuksia siihen, että ammatinvalinta alkaa hahmottua aiempaa paremmin. Samoin korottuneet numerot lisäävät realististen hakuvaihtoehtojen määrää. Erilaisten korttien ja passien, kuten työturvallisuuskortin ja hygieniapassin, suorittamiset keskittyvät erityisesti loppukevääseen. Koulutuksista kerrotaan lisää osiossa Oppimistavat ja arviointi. Keväällä pidetään myös Silta- Lisän avointen ovien päivä, jotta eri yhteistyötahot ja mahdolliset tulevat oppilaat pääsevät tutustumaan toimintaan ja opetustiloihin. Oppilaat ovat aktiivisesti mukana päivän valmisteluissa sekä vieraiden vastaanottamisessa ja toimitilojen esittelyssä. Kevätlukukausi päättyy kevätjuhlaan, jossa jaetaan todistus korotetuista arvosanoista ja lisäopetusvuoden suorittamisesta. Kevätjuhlan jälkeen oppilaisiin otetaan yhteyttä yhteishaun tulosten julkistamisen aikaan. Jos oppilas ei ole päässyt haluamaansa oppilaitokseen, pidetään huolta siitä, ettei kukaan jää tyhjän päälle syksyllä. Tarvittaessa nuori saatetaan ohjaavien palveluiden piiriin. Koulupäivien rakenne Silta-Lisän päivän rakenne säilyy samankaltaisena viikosta toiseen, mikä luo tuttuja rutiineja ja turvallisuutta. Oppilaat saavat päivittäin aamupalan. Sen valmistaa ja kattaa jokainen oppilas vuorottain yhdessä yksilövalmentajan kanssa. Aamupalan teko on osa yksilövalmennusta, koska työskentelyn lomassa syntyy luottamuksellisia keskusteluja. Kotitalouden arvosanaa korottavilla aamupalan valmistaminen vaikuttaa myös arvosanaan. Aamupalan lomassa luetaan päivän lehdet: Aamulehti ja Helsingin Sanomat. Lehdistä etsitään työhakuun, ammatinvalintaan, perusopetuksen oppiaineisiin tai nuorten elämään liittyviä teemoja, joista keskustellaan tai tehdään tehtäviä. Lehtikeskustelut ja -tehtävät otetaan huomioon arvioinneissa. Aamupalan ja lehtikatsauksen jälkeen käydään läpi kalenteriasiat. Oppilaille jaetaan syksyn alussa kalenterit, sillä monella on vaikeuksia ajanhallinnassa. Yhdessä kirjoitetaan kalentereihin maanantaisin viikon asiat ja muina päivinä yhden päivän asiat ja muutokset tai lisäykset, joita päivään on tullut. Ensimmäinen oppimisjakso alkaa kalenteriasioiden käsittelyn jälkeen. Aamupäivän oppimisjakso on iltapäivän jaksoa teoriapainotteisempi. Aamupäivän aikana on yksi tauko eli kaksi pienempää oppimistuokiota. 10

11 Oppilaitosvierailuja suunnitellaan kiinnostuksen mukaan. Ruokailuun käytetään aikaa yksi tunti. Ruokailtaessa oppilaat ovat aikuisten joukossa ja ruokapaikkana on laadukas lounasruokala. Myös ruokailu on oppimistilanne. Ruokailtaessa opitaan hyviä tapoja, käyttäytymistä ja keskustelutaitoja. Ruokailuun mennään kävellen tai pyörällä. Tämä otetaan huomioon liikunnan arvosanassa. Lisäksi opitaan hyötyliikuntaajattelua. Toinen oppimisjakso on iltapäivällä. Se sisältää käytännöllisempää opetusta ja ohjausta: pajatoimintaa, toiminnallisia tehtäviä, vierailuja. Yleensä iltapäivän jaksolla pyritään aamupäivällä opitun teoria-asian yhdistämistä käytännön työhön. Jakso jakaantuu tauon avulla kahteen osaan. Iltapäiväjakson lopuksi siivotaan yhdessä luokka. Siivotessa harjoitellaan arjentaitoja ja opitaan yhteisvastuullisuutta. Siivouksen jälkeen jokainen kirjoittaa vihkoonsa kolme päivän aikana oppimaansa asiaa. Opitut asiat tulevat näkyviksi. Silta-Lisä-hankkeessa on kokeiltu ennakkoluulottomasti monenlaisia opiskelumuotoja ja erilaisia oppimistapoja, jotta perinteisempi opiskelutapa oppikirjoja lukemalla ja niihin liittyvien kirjallisten tehtävien tekemisellä jäisi vähäiseksi. Seuraavassa kuvataan erityisesti lukuvuonna käytettyjä oppimistapoja, sekä niiden pohjalta saatujen kokemusten perusteella tehtyjä hahmotelmia tulevaisuuden toimintatapoja ajatellen. Nuori Yrittäjyys NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelmassa nuoret voivat perustaa oman yrityksen vuoden ajaksi. Nuori Yrittäjyys-toimintaa kokeiltiin lukuvuonna siten, että oppilaat perustivat NY-yrityksen 3 4 hengen ryhmissä. Oppilaat saivat suunnitella yritystoimintansa omien kiinnostuksen kohteidensa pohjalta. Ajatuksena yritystoiminnassa oli, että perusopetuksen oppiaineiden sisältöjä opitaan yritystoiminnan avulla. Yritystoiminnan kautta nuori oppii muun muassa taloudenhallintaa, vastuunkantoa, työelämävalmiuksia, ryhmätyötaitojen harjoittelua sekä saa mahdollisuuden suunnitella itse toimintaansa koulussa. Kaikki ryhmän nuoret lähtivät syksyllä mukaan perustamaan omia yrityksiään, ja matkan varrella opittiin monenlaisia taitoja. Syksystä 2013 alkaen on tarkoitus lähteä yritystoimintaan mukaan yhtenä luokkana. Tällöin jokaisen nuoren ei tarvitse olla niin tiiviisti mukana kaikessa yritystoiminnassa, vaan jokainen voi osallistua yrityksen toimintaan omien erityisten kiinnostuksen kohteiden ja taitojen pohjalta. Näin ollen tehtäviä voidaan jakaa esimerkiksi markkinointiin, tuotteiden valmistamiseen, taloudenhallintaan, myyntiin ynnä muihin toimintoihin. 11

12 Esimerkki syksyn lukukausikellosta ELOKUU hakutilaisuus & valinnat lukuvuosi alkaa säännöt ja käytännöt luokkaretki, ryhmäytyminen JOULUKUU joulujuhla lukukausi päättyy joululoma SYYSKUU 1. vanhempainilta tehdään opintosuunnitelmat oppilaitostutustumiset alkavat työpaja- ja TET-jaksot alkavat MARRASKUU 2. vanhempainilta LOKAKUU väliarviointi: pajat ja työelämään tutustumiset syysloma Esimerkki kevään lukukausikellosta TAMMIKUU väliarviointi opintosuunnitelman päivitys HELMIKUU 3. vanhempainilta oppilasvierailuja hiihtoloma KESÄKUU kevätjuhla yhteishaun tulokset jälkiohjaus TOUKOKUU kortti- ja passikoulutuksia avoimet ovet luokkaretki HUHTIKUU 4. vanhempainilta kortti- ja passikoulutuksia MAALISKUU yhteishaku 12

13 Esimerkki päivän ohjelmasta 13

14 Aamupalan lomassa luetaan sanomalehtiä. Teemapäivinä oppilaat valmistavat itse ruokansa. Maalaustyöt ovat oppilaille mieluisia. Silta-Lisässä voi kehittää omia vahvuuksiaan. 14

15 Ryhmäläiset kuvasivat elokuvaa. 15

16 Esimerkki vertaisoppimisesta: Silta-Lisän tatuointia harrastava oppilas opetti koko ryhmän tatuoimaan appelsiineja Esimerkki Silta-Lisästä 1. Käsiteltiin muinaista Egyptiä historian tunneilla, käytiin Muumiot-näyttelyssä ja valmistettiin paperimassasta muumio Omapaja ja Silta-Valmennusyhdistyksen muut työpajat Pajatyöskentelyssä pyritään syventämään perusopetuksen oppisisältöjä tekemällä oppien. Tekeminen voi olla esimerkiksi maalaamista, ruoanlaittoa, kunnostustöitä tai tapahtumien suunnittelua. Pajatyöskentely nivoutuu luontevasti meneillään olevien aineiden opetussisältöihin ja aiheisiin. Oppilaat pystyvät siten vaikuttamaan numeroiden korottamiseen teoriaopetuksen lisäksi myös pajatyöskentelyllä. Yksi tärkeä oppimistapa niin pajatyöskentelyssä kuin muussakin opetuksessa on vertaisoppiminen. Siinä on ajatuksena toisilta ryhmäläisiltä oppiminen. Oppilas tuo pajalle omia kiinnostuksen kohteitaan ja opettaa niihin liittyviä asioita muille. Näin nuori saa vahvistusta omista taidoistaan sekä oppii samalla sosiaalisia taitoja muita opettaessaan. Oppilailla on ollut mahdollisuus tutustua joihinkin Silta-Valmennusyhdistyksen omiin työpajoihin. Syksystä 2013 alkaen yhteistyötä pajojen kanssa tiivistetään, jolloin oppilaille tarjoutuu mahdollisuus säännölliseen työskentelyyn pajoilla. Tarkoituksena on, että nuoret vievät työpajoille toteutettaviksi omia opiskeluun liittyviä projektejaan, joita voivat tehdä työpajoilla ohjatusti valmiiksi. Työelämään tutustumiset Lukuvuonna nuorilla oli yhteensä neljä viikon mittaista TET-harjoittelua. Syksystä 2013 alkaen on ajatuksena lähteä kokeilemaan työelämään tutustumisia esimerkiksi kerran viikossa. Jokaiselle TET-päivälle annetaan perusopetuksen aineisiin liittyvä tehtävä työssä oppimisen lisäksi. Samoin TET-jaksolla haastatellaan ammattilaisia ja haastatteluista kirjoitettu tekstejä. Osa haastatelluista esitetään suullisesti luokassa, myös oma TET-paikka esitellään muulle ryhmälle Power Point -esityksen avulla. Tehtävien avulla oppilaat pystyvät vaikuttamaan äidinkielen numeroonsa. Oppiaineet,vaihtelevat oppimistavat Silta-Lisässä pyritään vaihteleviin ja mahdollisimman toiminnallisiin oppimistapoihin, koska ryhmämme on suunnattu pulpettiopetuksessa heikosti viihtyville oppilaille. Oppiaineita integroidaan toisiinsa ja elämänhallinnan taitoihin, jolloin samaa aihetta ei käsitellä erikseen jokaisen oppiaineen yhteydessä. Esimerkiksi monet terveystiedon ja biologian aihealueet ovat osa elämänhallintataitoja. Opetus on joustavaa, koska varsinaisia oppituntirajoja ei ole. 16

17 TET-paikat ovat yksi Silta-Lisän oppimisympäristöistä Kaupunkiin tulevat näyttelyt, esitykset ja muut tapahtumat otetaan luontevasti osaksi opetusta ja näin opetus pysyy tuoreena. Silta-Lisässä oppimisympäristönä on koko Tampere ei vain luokkatila. Erilaisissa tilaisuuksissa käydessä opitaan varsinaisen aiheen lisäksi myös tapoja ja käyttäytymissääntöjä. Jokainen vierailu on tärkeä käytännönharjoitus arjenhallinnantaitoihin. Päivittäisessä sanomalehtikatsauksessa esille tulevat teemat liittyvät yleensä johonkin korotettavaan oppiaineeseen: luontevasti syntyvä keskustelu on tehokas oppimistilanne. Lehtiin liittyen tehdään monenlaisia oppiaineisiin liittyviä tehtäviä ja lajitellaan artikkeleita eri aineiden alle, mikä motivoi opiskelemaan oppilas huomaa yhteyden oppiaineen ja arjen välillä. Draaman käyttö opetuksessa on hyvin hedelmällistä. Oma ilmaisu auttaa ymmärtämään ja muistamaan. Historian tapahtumat tulevat oppilaille tutuksi itse suunnitellun pienen draaman avulla ja työnhakutilanne tuntuu tutummalta, kun sitä on jo harjoiteltu. Silta-Lisässä käsitellään myös vaikeita arkeen liittyviä tilanteita draamaharjoitusten avulla. Esimerkki Silta-Lisästä 2. Pyydettiin kokemusasiantuntija (Kris) kertomaan huumetaustastaan. Samalla käytiin läpi terveystiedon, biologian ja elämänhallinnan huumausaineasiat ryhmätöiden avulla. Vaikka Silta-Lisä ei ole varsinaisesti suunnattu erityistä tukea tarvitseville oppilaille, otetaan jokaisen henkilökohtaiset oppimistyylit opetuksessa huomioon. Oppimistyylit kartoitetaan yhdessä yksilövalmentajan kanssa. Henkilökuntaa on runsaasti, joten jokainen saa tehtävissä tarpeeksi tukea ja ohjausta. Kaikille yhteisiä korotettavia aineita ovat syksystä 2013 alkaen äidinkieli, matematiikka, terveystieto, biologia, yhteiskuntaoppi, historia, liikunta ja kotitalous. Mahdollisuuksien ja oppilaan oman motivaation mukaan voi korottaa myös muita taito- ja taideaineita. 17

18 Esimerkki Silta-Lisästä 3. Oppilaat etsivät englannin- ja ruotsikieliset nimitykset pajassa käytettäville työkaluille, tekivät nimityksistä kyltit ja kiinnittivät ne työkalun säilytyspaikalle. Kortti- ja passikoulutukset Lukuvuonna oppilailla oli mahdollisuus suorittaa monenlaisia ammatillisiin opintoihin liittyviä kortti- ja passikoulutuksia. Oppilaat suhtautuivat niihin erittäin innostuneesti, joten koulutuksia on tarkoitus järjestää Silta-Lisän oppilaille myös tulevina vuosina. Kortti- ja passikoulutuksista on hyötyä niin kesätöiden haussa kuin tulevissa opinnoissakin. Useassa ammatillisen toisen asteen koulutuksessa suoritetut passit ja kortit kuuluvat pakollisiin opintoihin. Tämä vaihtelee aloittain, mutta vähintäänkin niistä on hyötyä vapaasti valittavissa opinnoissa. Koulutusten pitäjinä toimivat Tampereen seudun ammattiopiston opettajat. Koulutuspäivät pidettiin trukkikorttikoulutusta lukuun ottamatta Silta-Lisän omissa tiloissa. Yksilövalmennus Nuori voi keskustella yksilövalmentajan kanssa omien tarpeidensa mukaan. Sen lisäksi valmentaja käsittelee tiettyjä teemoja jokaisen oppilaan kanssa. Näitä teemoja ovat muun muassa SWOT-analyysi oppilaan vahvuuksista ja kehittymiskohteista, yhdessä opettajan ja huoltajan/huoltajien kanssa tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma, oppimistyylitesti, mielenkiinnonkohteiden kartoitus, TETpaikkojen etsintä ja realististen yhteishakuvaihtoehtojen pohtiminen. Lisäksi yksilövalmentaja kutsuu tarvittaessa oppilaan huoltajia tai muita verkostoja koolle ja auttaa nuorta arjen pulmatilanteissa yksilöllisesti. Yksilövalmentajat ovat kevätlukukaudella 2013 pitäneet elämänhallintatunteja kerran viikossa. Tunteja tullaan pitämään myös jatkossa. Tuntien teemoina ovat esimerkiksi aarrekartan tekeminen, omien arvojen pohtiminen, ravitsemusasiat ja käytöstavat. Vierailijoina keväällä 2013 ovat käyneet Marttojen edustaja sekä velkaneuvoja puhumassa raha-asioista, Silta- Valmennusyhdistyksen oma työntekijä kertomassa Kelan tarjoamista palveluista. Te-toimiston nuorten ammativalintapsykologin aiheena olivat te-toimiston palvelut ja poliisi kertoi harmaan talouden vaaroista. Lisäksi ryhmä kävi vierailulla Aku- ja Etti-palveluiden tiloissa sekä nuorille suunnatuissa koulutus- ja työelämätapahtumissa kuten Rekrytorilla. 18

19 Facebook-ryhmä Silta-Lisän lisäopetusryhmä luo vuosittain oman salaisen ja suljetun Facebook-ryhmän, jossa ovat jäseninä Silta-Lisän henkilökunta, oppilaat ja oppilaiden huoltajat. Ryhmän tarkoituksena on toimia tiedotus- ja yhteydenpitokanavana ryhmään kuuluvien jäsenten välillä. Ryhmään päivitetään aktiivisesti tietoja tulevasta opetuksesta, vierailuista ja muista tapahtumista. Sitä kautta voidaan jakaa myös opetukseen liittyviä materiaaleja ja tärkeitä linkkejä. Heti lukuvuoden alussa käydään läpi sosiaalisen median oikeanlaisia käyttötapoja ja sääntöjä. Sosiaalisen median käyttö liittyy korotettaviin oppiaineisiin sekä yleiseen elämänhallintaan. SUORITETUT KORTIT JA PASSIT hygieniapassi anniskelupassi trukkikortti työturvallisuuskortti tulityökortti Vierailut ja tutustumiset Lisäopetusryhmä käy paljon erilaisilla tutustumiskäynneillä ja vierailuilla. Syksyllä tehdään lähes viikoittain vierailuja koko ryhmän kanssa. Kevättä kohden pyritään järjestämään yksilöllisiä vierailuja oppilaan omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Lisäksi ryhmä tekee vierailukäyntejä muun muassa yrityksiin, yhteiskunnan palvelulaitoksiin sekä kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyviin kohteisiin. Vierailut yhdistetään elämänhallintaan, ammatinvalintaan ja peruskouluaineiden korotuksiin ja tehtäviin. Oppilaat tutustuvat Silta-Valmennusyhdistyksen työpajoihin syksyn alussa ryhmänä. Myöhemmin oppilaat käyvät niissä pareittain esimerkiksi yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Oppilaat saavat mukaansa perusopetuksen aineisiin liittyviä tehtäviä pajoilla toteutettaviksi. Kesävalmennus päättyi retkipäivään

20 Arviointi Peruskoulusta tulevat opiskelijat joskus ajattelevat, että kaikki arviointi perustuu kokeisiin, vaikka nykyään jatkuvaan näyttöön perustuvaa arviointia pidetään tärkeämpänä. Koetilanteet voidaan kokea pelottaviksi eikä omaa osaamista kyetä pukemaan sanoiksi ja kirjoittaa paperille. Monella hahmottamis- ja tekstinymmärtämisen ongelmat vaikeuttavat vastaamista, koska kysymyksiä ei ymmärretä tai ne ymmärretään väärin. Silta-Lisässä kokeiden merkitys on vähennetty minimiin. Arviointi perustuu pääosin opetustuokioiden tehtäviin ja tuotoksiin: keskusteluihin, itsearviointeihin, osallistumiseen, draamaharjoituksiin, esityksiin, esitelmiin, NY-toimintaan, toimintaan vierailukäynneillä tai seminaareissa ja jatkuvaan näyttöön. Jokaisella oppilaalla on käytössään kaksi kansiota, joista toiseen kerätään muistiinpanot ja toiseen siirretään opettajalle arvioitavaksi halutut tehtävät. Arvioinnissa opettaja ottaa muun Silta-Lisän henkilökunnan näkemykset huomioon, ja kunkin oppilaan tilanne käydään läpi yksilöllisesti. Kokeita voidaan pitää, jos ne ovat oppilaan edun mukaisia, esim. jos oppilas ei ole saanut pidettyä tallessa tekemiään tehtäviä. Tarpeen vaatiessa kokeet pidetään suullisesti. Oppilaiden itsearviointi on tärkeä osa arviointia. Jokainen oppilas arvioi kaikki tekemänsä tehtävät ensin itse ja pohtii, mitä oppiaineita tehtävällä voisi korottaa ja minkä arvosanan hän itselleen antaisi. Samalla kehittyy oppilaalle tärkeä itsearvioinnin taito. Syksyn ja kevään lopuksi kerätään yhteisesti miellekarttaa tai listaan asioita, joita jakson aikana on opittu ja kirjoitetaan essee, jonka aiheena on oman oppimisen kartoitus ja itsearviointi. Tässä käytetään apuna päivittäin kirjoitettuja muistiinpanoja opituista asioista. Esseetä kirjoitettaessa myös analysoidaan omaa oppimista ja mietitään, mitä olisi voinut oppia enemmän ja miten oppimista olisi voinut tehostaa. Nautin koulun viimeisten viikkojen rentoudesta varsinkin sen jälkeen, kuinka paljon olin tänä keväänä oppinut. Kevään aikana olen oppinut kaikkea. Paras oppi oli maalaaminen, siitä pidin eniten. - Opin avaamaan myös pankkitilin. Alkuvuodesta aloitimme liikuntatunnit ja siitä opin, että kaikilla oppilailla ei ole samoja mielipiteitä. 20

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011. Arto Nieminen ja Merja Wahra

Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011. Arto Nieminen ja Merja Wahra Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011 Arto Nieminen ja Merja Wahra Taustaa TUPO-toiminta alkoi Hatanpäällä syyskuussa 2008 Ammatillisen koulutuksen vetovoima, alle 7 keskiarvolla

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 8.12.2014 Hyvä päättöluokkalainen ja huoltajat, yksi elämäsi suurimmista päätöksistä on käsillä jatko-opintopaikan valinta. Yhteishaku tulee pian, joten nyt viimeistään on

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013 Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Suomen koulutusjärjestelmä 1 Koulutustarjonta Lukiot: 11 lukiota Tampereen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

MATKUSTAJASTA. Katja Luukaslammi Nuoriso-ohjaaja/ JOPO KULJETTAJAKSI

MATKUSTAJASTA. Katja Luukaslammi Nuoriso-ohjaaja/ JOPO KULJETTAJAKSI MATKUSTAJASTA Katja Luukaslammi Nuoriso-ohjaaja/ JOPO KULJETTAJAKSI JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN ALKU KAUHAJOELLA Joustava perusopetus JOPO -hanke käynnistyi tammikuussa 2006, kun opetusministeriö myönsi määrärahaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6.

www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6. YHTEISHAKU 2014 www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6. Opiskelupaikan vastaanottaminen 26.6. mennessä Opiskelijavalinta Yhteishaussa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

9. lk vanhempainilta. Ti 8.9.2015 klo 18.00

9. lk vanhempainilta. Ti 8.9.2015 klo 18.00 9. lk vanhempainilta Ti 8.9.2015 klo 18.00 TET eli työelämään tutustuminen Linnainmaan TET 7.-18.9.2015 Päivittäinen työaika 6 h, viikottainen työaika enintään 30 h Työaika mielellään klo 8-14 tai 9-15

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2016 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä Ohjaus esiopetuksessa Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Koulumaiseen toimintaan perehtyminen Erityisen tuen tarpeiden kartoitus Yhteistyö

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Kerro ne hänelle illalla

Kerro ne hänelle illalla Kerro ne hänelle illalla YHTEISHAKU 2015 Hakuaika ammatilliseen ja lukiokoulutukseen 24.2.-17.3.2015 LISÄKSI: *Haku erityisammattioppilaitoksiin, valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 *Haku VALMA-koulutuksiin,

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Tukea tarvitsevan nuoren onnistunut nivelvaiheohjaus

Tukea tarvitsevan nuoren onnistunut nivelvaiheohjaus JÄRVENPÄÄN MALLI Tukea tarvitsevan nuoren onnistunut nivelvaiheohjaus Tiedottaminen: koulutuspaikoista ja mahdollisuuksista, koulutuksesta, alan vaatimuksista, työllistymisvaihtoehdoista, koulutuksen järjestäjän

Lisätiedot

Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille

Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille Oppimis- ja ohjauskeskus mäntykangas Mitä on lisäopetus Mäntykankaalla? Mäntykankaan koulun lisäopetuksen tavoitteet tukevat jatko-opintoihin siirtymistä

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot