Kokemuksia Silta-Lisä-hankkeesta

Transkriptio

1 Kokemuksia Silta-Lisä-hankkeesta

2 Sisällysluettelo JOHDANTO SILTA-LISÄ-HANKE SILTA-LISÄN LISÄOPETUS Vanha Miika löytyi uudelleen Silta-Lisä-vuoden aikana KESÄVALMENNUS NIVELVAIHEVALMENNUS SILTA-LISÄN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Toimittanut Maarit Kamppinen Kirjoittajat Maarit Kamppinen, Kristiina Kaarakka, Maija Schellhammer-Tuominen Työryhmä Maarit Kamppinen, Sami Kiviaho, Kristiina Kaarakka, Kati Pekkarinen, Maija Schellhammer-Tuominen Kustantaja Silta-Valmennusyhdistys ry Euroopan sosiaalirahan tuella Taitto Silta-Viestintä/Jarmo Hyytiä 2

3 JOHDANTO Perusopetuksen päättäneistä nuorista valtaosa siirtyy toisen asteen opintoihin, mutta vuosittain valtakunnan tasolla noin nuorta ei pääse tai ei ota vastaan toisen asteen koulutuspaikkaa. Toisen asteen koulutukseen siirtymistä suurempana ongelmana voidaan nähdä toisen asteen opiskelupaikan vastaanottavat nuoret, jotka eivät aloita lainkaan tai keskeyttävät opintonsa varhaisessa vaiheessa. Tämä, erityisesti ammatilliset opinnot keskeyttävien nuorten joukko on kasvanut myös Tampereen seudulla huolestuttavan suureksi, jopa yli 10 % ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää opintonsa. Luvut ovat suuntaa antavia ja vaihtelevat vuosittain. Näiden lukujen pohjalta on kuitenkin perusteltua todeta, että erilaisia tukimuotoja ja toimintamalleja tarvitaan. Vuoden 2013 alussa voimaan astunut nuorisotakuu ja siihen liittyvä koulutustakuu edellyttävät, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jotta nuorisotakuu toteutuisi mahdollisimman hyvin, on selvää, että nuorten ammatinvalinnan ohjaus ja realististen valintojen tekeminen siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle on tärkeää. Omien vahvuuksien ja kehittymistarpeiden tunnistaminen, elämänhallinta- ja opiskelutaidot sekä omien kiinnostuksen kohteiden löytäminen ovat keskeisessä asemassa urasuunnitelmia tehtäessä. Peruskoulun päättötodistuksen arvosanat määrittelevät nuoren mahdollisuudet päästä yhteishaussa haluamalleen alalle. Mikäli keskiarvo on hyvin alhainen, saattaa se estää halutulle koulutusalalle pääsyn ammatillisessa koulutuksessa. Tämän vuoksi mahdollisuus korottaa peruskoulun arvosanoja on osalle nuorista tärkeää. Silta-Lisä-hanke on käynnistetty Euroopan sosiaalirahaston rahoittamana hankkeena vuonna 2010 vastaamaan palvelun tarpeeseen, jossa peruskoulun päättäviä nuoria tuetaan peruskoulun loppuun saattamisessa sekä toiselle asteelle siirtymisessä ja siellä pysymisessä. Peruskoulun päätyttyä nuori voi joutua tilanteeseen, jossa hänen kasvunsa tukeminen ei toteudu tarvittavassa laajuudessa. Toiminnallisten palvelujen kehittäminen perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen on todettu yleisesti tarpeelliseksi. Peruskoulun päättävien joukossa on nuoria, joiden oppimistyyli ja toimintatavat ovat erilaiset oppilaiden pääjoukkoon verrattuna. Monella perusopetuksen heikoin arvosanoin päättäneistä nuorista on negatiivisia koulukokemuksia liittyen esimerkiksi kokemuksiin kiusatuksi tulemisesta tai teoriapainotteiseen opetukseen osallistumisen vaikeuksiin. Tämän seurauksena heidän halukkuutensa ja pääsymahdollisuutensa toisen asteen koulutukseen ovat muita heikommat ja heillä on myös muita suurempi opintojen keskeyttämisriski. Mahdollisimman varhainen tehostettu tuki perusopetuksen päättöluokilla sekä perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa on keskeistä näiden nuorten opinpolun turvaamiseksi. Hankkeen päätavoitteina ovat olleet opinnoista syrjäytymisen ehkäisy, koulumotivaation lisääminen sekä jatko-opintoedellytysten parantaminen ja opiskelupaikan saavuttaminen. Hankkeessa on etsitty ja kehitetty sellaisia syrjäytymisvaarassa oleville soveltuvia nonformaalin oppimisen menetelmiä, joissa korostuvat oppilaiden kädentaidot ja tekemällä oppiminen ja toiminnallisuus. Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty Silta-Valmennusyhdistyksen pitkää kokemusta tekemällä oppimisen menetelmistä ja Tuotantokoulumallista. Uuden toimintamallin avulla pyritään aiempaa onnistuneempiin alavalintoihin, minkä vaikutuksena opintojen keskeyttäminen toisella asteella vähenee. Tämän julkaisun tarkoituksena on tarjota lukijalle kattava mutta tiivis kuvaus Silta-Lisä-hankkeen kolmesta toiminnosta, lisäopetuksesta, nivelvaihevalmennuksesta ja kesävalmennuksesta sekä levittää kokemuksia ja tietoa käytännöistä ja hyvistä toimintamalleista, joita hankeen toimintakauden aikana on kokeiltu. Lisäksi oppaassa hahmotellaan myös Silta-Lisän tulevaisuuden suuntaviivoja. Julkaisussa on mukana runsaasti käytännön esimerkkejä ja kuvia hankkeen toiminta-ajalta. 3

4 SILTA-LISÄ-HANKE Silta-Lisä on saanut alkunsa ESR-rahoitteisena hankkeena, jossa toiminnan toteuttajina ovat olleet Silta-Valmennusyhdistys ry, Tampereen kaupungin perusopetus sekä Tampereen ammattiopisto ( alkaen Tampereen seudun ammattiopisto Tredu). Hankkeessa on kehitetty kolme erilaista toimintoa, jotka muodostuvat toiminnallisesta lisäopetusryhmästä, nivelvaihevalmennuksesta ja kesävalmennuksesta. Silta-Lisän toiminnalliseen lisäopetusryhmään valitaan peruskoulun päättötodistuksen samana tai aloittamista edeltävänä vuonna saaneita nuoria, jotka ovat kiinnostuneita tekemällä oppimisesta perinteisen pulpettiopetuksen sijaan. Toimintaan valittujen oppilaiden katsotaan hyötyvän työpainotteista opetuksesta ja valmennuksesta sekä vahvasta yksilöllisestä tuesta. Lisäopetuksessa noudatetaan perusopetuksen lisäopetuksen opetussuunnitelmaa. Hankeaikana lisäopetusryhmä kulki nimellä tamperelainen pajakoulu. Hankkeen loppuessa Silta-Lisä-nimike tulee jatkossa tarkoittamaan hankkeen nimen sijasta lisäopetusryhmää. Nivelvaihevalmennuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä koulupudokkuutta sekä parantaa nuoren kiinnittymistä peruskoulun jälkeisiin opintoihin antamalla nuorelle yksilöllistä tukea peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Peruskoulun henkilökunnan kautta toimintaan ohjautuvien nuorten katsotaan tarvitsevan erityistä tukea peruskoulun suorittamisessa, toiselle asteelle siirtymisessä ja siellä pysymisessä sekä yleisissä arjentaidoissa ja elämänhallinnassa. 4

5 Kesävalmennuksen tarkoituksena on tarjota peruskoulun päättäville nuorille positiivisia kesätyökokemuksia. Valmennukseen osallistutaan heti peruskoulun päättämisen jälkeen kesäkuun alussa. Tarkoituksena on, että toimintaan ohjataan nuoria, jotka tarvitsevat ohjattua toimintaa ja kasvun tukemista myös kesän aikana. Valmennuksen avulla on tarkoitus tukea siirtymiä perusopetuksesta lisäopetukseen tai suoraan toiselle asteelle. Toiminnot limittyvät toisiinsa ja sama nuori voi siirtyä joustavasti eri toimintojen välillä. Nuori voi esimerkiksi siirtyä yhdeksännellä luokalla aloitetusta nivelvaihevalmennuksesta kesävalmennusjakson kautta lisäopetukseen, mikäli se on nuoren tuen tarpeen kannalta mielekästä. Hanke on toiminut ESR-rahoitteisena hankkeena syksystä 2010 kesään Hankkeen aikana toiminnasta on tiedotettu aktiivisesti ja toiminta on tullut tunnetummaksi yhteistyötahojen keskuudessa. Uudenlaisia toimintatapoja on kehitetty jatkuvasti eteenpäin koko hankkeen ajan. Hankkeen aikana on kokeiltu erilaisia henkilökunnan kokoonpanoja intensiivisen ja toiminnallisen tuen turvaamiseksi. Hankkeen päättyessä henkilökunta muodostui kahdesta yksilö- ja nivelvaihevalmentajasta, työja ryhmävalmentajasta, opettajasta, osa-aikaisesta projektipäälliköstä ja osa-aikaisesta projektisuunnittelijasta. ESR-hankekauden päättymisen jälkeen Tampereen kaupunki ja Silta-Valmennusyhdistys ry toteuttavat kumppanuudessa Silta-Lisässä luotuja toimintamalleja. Toimintaa tullaan jatkossakin kehittämään vastaamaan kohderyhmän tarpeita yhä kokonaisvaltaisemmin. Syksyllä työtä jatketaan neljän hengen tiimissä. Tiimiin kuuluu kaksi opettajaa, työja ryhmävalmentaja sekä yksilö- ja nivelvaihevalmentaja. Toisen opettajan työpanos painottuu oppivelvollisuusopetuksen kehittämiseen niiden nuorten osalta, jotka tarvitsevat joustavia polkuja peruskoulun loppuun suorittamisessa. Vuosittain Silta-Lisä-palvelumallilla voidaan tukea noin 50 tukea tarvitsevaa nuorta perusopetuksen päättöluokilla ja Silta-Lisä- lisäopetusryhmässä. Silta-Lisä antaa nuorelle vuoden aikaa miettiä uravalintaansa, tunnistaa vahvuuksiaan ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Ryhmä vierailee runsaasti eri paikoissa mm. oppilaitoskäynneillä, TET- ja pajajaksoilla, infotilaisuuksissa ja näyttelyissä. Silta-Lisän tavoitteena on tarjota nuorille perinteisestä koulumaailmasta poikkeava ympäristö, jossa heille tarjotaan aktiivinen rooli toimijoina ja tekijöinä. Silta-Lisä lisäopetus Silta-Lisä Nivelvaihevalmennus Kesävalmennus 5

6 SILTA-LISÄN LISÄOPETUS TIEDOTTAMINEN JA TOIMINTAAN HAKEUTUMINEN Silta-Lisän lisäopetuksesta tiedotetaan yhteistyöverkostojen kautta laajasti. Tiedotus painottuu perusopetuksen päättövaiheessa oleviin nuoriin ja heidän kanssaan työskenteleviin ammattilaisiin. Toimintaa on esitelty mm. Tampereen alueen yläkoulujen oppilashuoltoryhmissä, verkostotapaamisissa sekä muissa tilaisuuksissa ja vierailuissa yhdessä muiden hankkeessa kehitettyjen toimintamallien kanssa. Toiminnasta on painettu esitteitä, joita jaetaan aktiivisesti verkostoille. Tietoa löytyy myös sähköisen median kautta muun muassa Silta-Valmennusyhdistyksen kotisivuilla sekä Silta-Lisän Facebook-sivuilla. Lisäksi Silta-Lisän palveluita esitellään muilla verkkosivuilla, joilla esitellään nuorten erilaisista koulutusmahdollisuuksista, kuten toponetti.fi ja ammattipolku.fi -sivustoilla. Perusopetuksen oppilaita ja vailla toisen asteen koulutuspaikkaa jääneitä nuoria tiedotetaan vuoden mittaan erilaisissa nuorille suunnatuissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Varsinainen haku Silta-Lisään tapahtuu lisäopetuksen yleisenä hakupäivänä elokuussa. Tilaisuudessa Silta-Lisän lisäopetus esittelee toimintaansa, vastaa kysymyksiin ja ottaa vastaan hakulomakkeita. Kaikki hakijat haastatellaan hakupäivänä tai heti sitä seuraavina päivinä. Valintatulokset ilmoitetaan nuorille jo samalla viikolla. Toiminta alkaa noin kaksi viikkoa hakutilaisuuden jälkeen. KOHDERYHMÄ JA RYHMÄN KOKO Toiminta on suunnattu erityisesti pulpettiopetuksessa heikosti viihtyville nuorille, jotka kaipaavat toiminnan ja tekemisen kautta tapahtuvaa oppimista. Heillä on usein peruskouluaikana ollut ongelmia koulumotivaation suhteen. Poissaoloja ja käyttäytymisongelmia on saattanut ilmetä, ja päättötodistus on saavutettu heikoin arvosanoin. Moni tällaisista nuorista onkin suoriutunut peruskoulusta 6

7 Syksyllä 2012 aloittanut Silta-Lisä-ryhmä vietti retkipäivää lisäopetusvuoden aluksi Kortejärvellä. selvästi omia todellisia kykyjään heikommin kokiessaan luokassa istumisen ja teoreettisen opetuksen itselle sopimattomaksi oppimistavaksi. Silta-Lisä tarjoaa runsaasti yksilöllistä tukea ja ohjausta ryhmäkoon ollessa 12 oppilasta. Ryhmä ei ole erityisopetusta ja jokaisen oppilaan erityisen tuen tarve ja soveltuvuus ryhmään arvioidaan hakeutumisvaiheessa. Keskeistä on nuoren halu oppia ja korottaa peruskoulun päättötodistuksen numeroita toiminnallisin menetelmin sekä saada lisäaikaa ja tukea tulevaisuuden alaa miettiessään. HENKILÖKUNTA Silta-Lisän lisäopetusryhmässä työskentelee syksystä 2013 alkaen opettaja, työ- ja ryhmävalmentaja sekä osa-aikaisesti yksilövalmentaja. Opettaja vastaa opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhdessä työ- ja ryhmävalmentajan kanssa. Opettaja sekä työvalmentaja tekevät tiiviisti yhteistyötä niin huoltajien kuin yksilövalmentajan kanssa. Työvalmentaja suunnittelee ja toteuttaa käytännön töitä, jotka liittyvät opettajan opettamiin asioihin. Työt voivat olla myös Silta-Valmennuksen muilla työpajoilla toteutettavia urakoita ja oppimisprojekteja. Tavoitteena on, että projekteissa yhdistetään eri oppiaineita, teoriaa ja käytännön töitä. Yksilövalmentaja keskustelee jokaisen oppilaan kanssa säännöllisesti kahden kesken ja tarjoaa nuorelle vahvaa yksilöllistä tukea niin koulunkäyntiin kuin muuhun elämänhallintaan liittyen. Ajatuksena on nopea puuttuminen sekä ongelmatilanteiden selvittäminen ja ennaltaehkäisy. Oppilaan on mahdollista päästä nopeallakin aikataululla puhumaan valmentajan kanssa tilanteen niin vaatiessa. Yksilövalmentaja tekee jatkuvasti yhteistyötä nuoren huoltajien kanssa ja on mukana nuoren muissa verkostoissa tarpeen mukaan. Tavoitteena on tarjota nuorelle kokonaisvaltaista yksilöllistä tukea. Tarvittaessa muita oppilashuollon palveluita, ohjaa yksilövalmentaja oppilaan Kaukajärven koulun oppilashuollon piiriin. 7

8 Lisäopetusvuoteen sisältyy monenlaista toimintaa. Seuraavassa on tarkoitus kertoa sanoin, kuvin ja kaavioin, mitä lisäopetusvuoden perusohjelmarunkoon sisältyy. Runko on kuitenkin vain suuntaa antava esimerkki. Muutoksia toimintaan tehdään tarvittaessa tilanteen mukaan. LUKUVUODEN PERUSRUNKO Viereisessä laatikossa on lueteltuina asioita, jotka koskevat koko lisäopetusvuotta. Oppiaineita korotetaan koko lukuvuoden ajan, vaikka painotukset saattavat vaihdella ajanjaksoittain. Ryhmän mukana on koko vuoden työ- ja ryhmävalmentaja, joka suunnittelee erilaisia projekteja yhdessä opettajan kanssa ja toteuttaa niitä oppilaiden kanssa. Samoin yksilövalmentajan tuki ja henkilökohtaiset keskustelut kuuluvat osaksi jatkuvaa toimintaa. Oppilaat myös vierailevat koko lukuvuoden ajan ahkerasti erilaisissa kohteissa. Suuren osan vierailuista muodostavat oppilaitosvierailut tai koulunkäyntiin muutoin liittyvät tapahtumat. Kuitenkin myös erilaisissa kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvissä kohteissa vierailemiset kuuluvat lukuvuoden ohjelmaan. Silta-Lisässä on oleellista tiivis yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa. Koko lukuvuoden ajan pidetään säännöllisesti vanhempainiltoja. Vanhempainiltoja pidettiin lukuvuonna yhteensä viisi. Kaikissa vanhempainilloissa osanottajamäärä oli erittäin runsas, joten yhteistyö huoltajien kanssa on selvästi toivottua myös kodin näkökulmasta. Oppilaan huoltajat kutsutaan Silta-Lisään myös kunkin nuoren henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekoon syksyllä, sekä sen päivittämiseen kevätlukukauden alkupuolella. Poissaoloista ilmoitetaan kotiin viipymättä. Huoltajiin pidetään tapaamisten ja puheluiden lisäksi yhteyttä niin sähköpostin kuin Facebook-ryhmän kautta. Tärkeän osan pajakouluvuodesta muodostavat myös elämänhallintaan liittyvät asiat. Varsinaisten elämänhal- lintatuntien lisäksi lähes kaikkeen toimintaan liittyy arjen taitojen opettelua. Tulevaisuutta ajatellen tärkeitä asioita ovat niin vuorokausirytmin ja ajankäytön hallinta, vastuunoton kasvaminen, koulutus- ja työelämäntaitojen opettelu kuin itseluottamuksen lisääntyminen ja oman tulevaisuuden pohtiminen. Kaikilla nuorilla tärkeimpiä lukuvuoden aikana saavutettuja asioita eivät olekaan korottuneet numerot, vaan ennemmin yleiset elämäntaidot ja henkinen kasvu. Syyslukukausi Syyslukukausi alkaa elokuun puolivälissä lisäopetuksen hakutilaisuuden, haastattelujen ja oppilasvalinnan jälkeen. Heti lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa käydään läpi peruskäytännöt ja Silta-Valmennusyhdistyksen yleisten säännöt. Näiden lisäksi oppilaat saavat yhdessä pohtia oman ryhmän sääntöjä, joita sitoutuvat noudattamaan. Sääntöjen yhdessä luominen lisää oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja saa heidät paremmin sisäistämään ja hyväksymään sovitut toimintatavat. Samoin Silta-Valmennusyhdistyksen yleiset säännöt perustellaan nuorille, jolloin tuodaan ilmi, että jokaisella säännöllä on merkityksensä ja tarkoituksena. Ryhmäytymiseen panostetaan paljon, jotta ryhmään saataisiin heti hyvä ja luottavainen ilmapiiri. Retkipäivä muuhun ympäristöön onkin tärkeä osa lukuvuoden alkamista. Retkipäivänä toisiin tutustuminen käy helposti, ja yhteisten pelien ja leikkien myötä yhteistyö saa hyvän alun. Silta-Lisän työntekijöiden aktiivisen osallistumisen myötä 8

9 myös henkilökunta tulee nuorille tutuksi. Ensimmäinen vanhempainilta pidetään mahdollisimman varhain, ja niitä järjestetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Oppilaat ovat vanhempainiltojen järjestämisessä mukana leipomalla tarjoiluja sekä järjestämällä tiloja. Huoltajat kutsutaan paikalle myös nuoren henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen heti alkusyksyllä sekä sen päivittämiseen kevätlukukauden alussa. Tapaamisen tarkoituksena on asettaa tulevalle lukuvuodelle tavoitteita niin oppiaineiden korotuksia, eri ammatti- ja koulutusaloihin tutustumisia kuin elämänhallintataitoja koskien. Muita palavereja huoltajien kanssa pidetään tarvittaessa. Silta-Lisä onkin saanut vanhemmilta kiitosta aktiivisesta yhteydenpidosta sekä mielipiteiden kysymisestä ja kuuntelemisesta. Syyslukukaudella aloitetaan työelämään tutustumiset sekä vierailut Silta-Valmennusyhdistyksen omilla pajoilla.eri oppilaitoksissa aletaan vierailla jo syksystä alkaen, jotta eri alat ja opiskelupaikat tulisivat nuorille tutummiksi. Oppilaiden onkin hyvä varautua siihen, että Silta- Lisässä tullaan liikkumaan paljon paikasta toiseen, eikä varsinaisessa ryhmätyötilassa olla päivittäin välttämättä ollenkaan. Kevätlukukausi Kevätlukukauden alussa kartoitetaan kunkin oppilaan kokonaistilannetta. Kartoitukseen kuuluu kuluneen syksyn arviointi niin menestymisien kuin ongelmienkin osalta. Samalla katsotaan, missä vaiheessa arvosanojen korotukset ovat suhteessa oppilaan omiin syksyllä määriteltyihin tavoitteisiin. Opintosuunnitelmaa päivitetään kuluneen syksyn osalta ja tarvittaessa muokataan vastaamaan oppilaan tavoitteita vielä paremmin. Päivitettyyn opintosuunnitelmaan kirjataan myös ajatuksia tulevista yhteishaun hakukohteista. Alkuvuodesta keskitytäänkin entistä enemmän siihen, että jokainen nuori löytäisi mieleiset ja realistiset hakutoiveet kevään yhteishakuun. Oppilaille pyritään räätälöimään vielä henkilökohtaisia tutustumispäiviä niille aloille, jotka he aikovat laittaa ensimmäisiksi hakutoiveikseen. KOKO LUKUVUOTEEN KUULUVAT ELEMENTIT oppiminen, eri oppiaineiden kertaaminen ja korotukset työelämään tutustuminen, työ- ja oppimisprojektit ammatilliseen koulutukseen tutustuminen, urasuunnittelutaidot yksilövalmennus, yksilöllinen tuki vierailut eri kohteisiin ja tapahtumiin yhteydenpito nuoren huoltajiin ja tarvittaessa nuoren muihin verkostoihin elämänhallinnan vahvistaminen, arjentaidot sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen 9

10 Silta-Lisäryhmä vierailee oppilaitoksissa syksystä alkaen Runsaalla oppilaitosvierailujen määrällä, yksilövalmennuksella sekä muulla nuoren kasvun tukemisella lukuvuoden aikana on huomattu olevan positiivisia vaikutuksia siihen, että ammatinvalinta alkaa hahmottua aiempaa paremmin. Samoin korottuneet numerot lisäävät realististen hakuvaihtoehtojen määrää. Erilaisten korttien ja passien, kuten työturvallisuuskortin ja hygieniapassin, suorittamiset keskittyvät erityisesti loppukevääseen. Koulutuksista kerrotaan lisää osiossa Oppimistavat ja arviointi. Keväällä pidetään myös Silta- Lisän avointen ovien päivä, jotta eri yhteistyötahot ja mahdolliset tulevat oppilaat pääsevät tutustumaan toimintaan ja opetustiloihin. Oppilaat ovat aktiivisesti mukana päivän valmisteluissa sekä vieraiden vastaanottamisessa ja toimitilojen esittelyssä. Kevätlukukausi päättyy kevätjuhlaan, jossa jaetaan todistus korotetuista arvosanoista ja lisäopetusvuoden suorittamisesta. Kevätjuhlan jälkeen oppilaisiin otetaan yhteyttä yhteishaun tulosten julkistamisen aikaan. Jos oppilas ei ole päässyt haluamaansa oppilaitokseen, pidetään huolta siitä, ettei kukaan jää tyhjän päälle syksyllä. Tarvittaessa nuori saatetaan ohjaavien palveluiden piiriin. Koulupäivien rakenne Silta-Lisän päivän rakenne säilyy samankaltaisena viikosta toiseen, mikä luo tuttuja rutiineja ja turvallisuutta. Oppilaat saavat päivittäin aamupalan. Sen valmistaa ja kattaa jokainen oppilas vuorottain yhdessä yksilövalmentajan kanssa. Aamupalan teko on osa yksilövalmennusta, koska työskentelyn lomassa syntyy luottamuksellisia keskusteluja. Kotitalouden arvosanaa korottavilla aamupalan valmistaminen vaikuttaa myös arvosanaan. Aamupalan lomassa luetaan päivän lehdet: Aamulehti ja Helsingin Sanomat. Lehdistä etsitään työhakuun, ammatinvalintaan, perusopetuksen oppiaineisiin tai nuorten elämään liittyviä teemoja, joista keskustellaan tai tehdään tehtäviä. Lehtikeskustelut ja -tehtävät otetaan huomioon arvioinneissa. Aamupalan ja lehtikatsauksen jälkeen käydään läpi kalenteriasiat. Oppilaille jaetaan syksyn alussa kalenterit, sillä monella on vaikeuksia ajanhallinnassa. Yhdessä kirjoitetaan kalentereihin maanantaisin viikon asiat ja muina päivinä yhden päivän asiat ja muutokset tai lisäykset, joita päivään on tullut. Ensimmäinen oppimisjakso alkaa kalenteriasioiden käsittelyn jälkeen. Aamupäivän oppimisjakso on iltapäivän jaksoa teoriapainotteisempi. Aamupäivän aikana on yksi tauko eli kaksi pienempää oppimistuokiota. 10

11 Oppilaitosvierailuja suunnitellaan kiinnostuksen mukaan. Ruokailuun käytetään aikaa yksi tunti. Ruokailtaessa oppilaat ovat aikuisten joukossa ja ruokapaikkana on laadukas lounasruokala. Myös ruokailu on oppimistilanne. Ruokailtaessa opitaan hyviä tapoja, käyttäytymistä ja keskustelutaitoja. Ruokailuun mennään kävellen tai pyörällä. Tämä otetaan huomioon liikunnan arvosanassa. Lisäksi opitaan hyötyliikuntaajattelua. Toinen oppimisjakso on iltapäivällä. Se sisältää käytännöllisempää opetusta ja ohjausta: pajatoimintaa, toiminnallisia tehtäviä, vierailuja. Yleensä iltapäivän jaksolla pyritään aamupäivällä opitun teoria-asian yhdistämistä käytännön työhön. Jakso jakaantuu tauon avulla kahteen osaan. Iltapäiväjakson lopuksi siivotaan yhdessä luokka. Siivotessa harjoitellaan arjentaitoja ja opitaan yhteisvastuullisuutta. Siivouksen jälkeen jokainen kirjoittaa vihkoonsa kolme päivän aikana oppimaansa asiaa. Opitut asiat tulevat näkyviksi. Silta-Lisä-hankkeessa on kokeiltu ennakkoluulottomasti monenlaisia opiskelumuotoja ja erilaisia oppimistapoja, jotta perinteisempi opiskelutapa oppikirjoja lukemalla ja niihin liittyvien kirjallisten tehtävien tekemisellä jäisi vähäiseksi. Seuraavassa kuvataan erityisesti lukuvuonna käytettyjä oppimistapoja, sekä niiden pohjalta saatujen kokemusten perusteella tehtyjä hahmotelmia tulevaisuuden toimintatapoja ajatellen. Nuori Yrittäjyys NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelmassa nuoret voivat perustaa oman yrityksen vuoden ajaksi. Nuori Yrittäjyys-toimintaa kokeiltiin lukuvuonna siten, että oppilaat perustivat NY-yrityksen 3 4 hengen ryhmissä. Oppilaat saivat suunnitella yritystoimintansa omien kiinnostuksen kohteidensa pohjalta. Ajatuksena yritystoiminnassa oli, että perusopetuksen oppiaineiden sisältöjä opitaan yritystoiminnan avulla. Yritystoiminnan kautta nuori oppii muun muassa taloudenhallintaa, vastuunkantoa, työelämävalmiuksia, ryhmätyötaitojen harjoittelua sekä saa mahdollisuuden suunnitella itse toimintaansa koulussa. Kaikki ryhmän nuoret lähtivät syksyllä mukaan perustamaan omia yrityksiään, ja matkan varrella opittiin monenlaisia taitoja. Syksystä 2013 alkaen on tarkoitus lähteä yritystoimintaan mukaan yhtenä luokkana. Tällöin jokaisen nuoren ei tarvitse olla niin tiiviisti mukana kaikessa yritystoiminnassa, vaan jokainen voi osallistua yrityksen toimintaan omien erityisten kiinnostuksen kohteiden ja taitojen pohjalta. Näin ollen tehtäviä voidaan jakaa esimerkiksi markkinointiin, tuotteiden valmistamiseen, taloudenhallintaan, myyntiin ynnä muihin toimintoihin. 11

12 Esimerkki syksyn lukukausikellosta ELOKUU hakutilaisuus & valinnat lukuvuosi alkaa säännöt ja käytännöt luokkaretki, ryhmäytyminen JOULUKUU joulujuhla lukukausi päättyy joululoma SYYSKUU 1. vanhempainilta tehdään opintosuunnitelmat oppilaitostutustumiset alkavat työpaja- ja TET-jaksot alkavat MARRASKUU 2. vanhempainilta LOKAKUU väliarviointi: pajat ja työelämään tutustumiset syysloma Esimerkki kevään lukukausikellosta TAMMIKUU väliarviointi opintosuunnitelman päivitys HELMIKUU 3. vanhempainilta oppilasvierailuja hiihtoloma KESÄKUU kevätjuhla yhteishaun tulokset jälkiohjaus TOUKOKUU kortti- ja passikoulutuksia avoimet ovet luokkaretki HUHTIKUU 4. vanhempainilta kortti- ja passikoulutuksia MAALISKUU yhteishaku 12

13 Esimerkki päivän ohjelmasta 13

14 Aamupalan lomassa luetaan sanomalehtiä. Teemapäivinä oppilaat valmistavat itse ruokansa. Maalaustyöt ovat oppilaille mieluisia. Silta-Lisässä voi kehittää omia vahvuuksiaan. 14

15 Ryhmäläiset kuvasivat elokuvaa. 15

16 Esimerkki vertaisoppimisesta: Silta-Lisän tatuointia harrastava oppilas opetti koko ryhmän tatuoimaan appelsiineja Esimerkki Silta-Lisästä 1. Käsiteltiin muinaista Egyptiä historian tunneilla, käytiin Muumiot-näyttelyssä ja valmistettiin paperimassasta muumio Omapaja ja Silta-Valmennusyhdistyksen muut työpajat Pajatyöskentelyssä pyritään syventämään perusopetuksen oppisisältöjä tekemällä oppien. Tekeminen voi olla esimerkiksi maalaamista, ruoanlaittoa, kunnostustöitä tai tapahtumien suunnittelua. Pajatyöskentely nivoutuu luontevasti meneillään olevien aineiden opetussisältöihin ja aiheisiin. Oppilaat pystyvät siten vaikuttamaan numeroiden korottamiseen teoriaopetuksen lisäksi myös pajatyöskentelyllä. Yksi tärkeä oppimistapa niin pajatyöskentelyssä kuin muussakin opetuksessa on vertaisoppiminen. Siinä on ajatuksena toisilta ryhmäläisiltä oppiminen. Oppilas tuo pajalle omia kiinnostuksen kohteitaan ja opettaa niihin liittyviä asioita muille. Näin nuori saa vahvistusta omista taidoistaan sekä oppii samalla sosiaalisia taitoja muita opettaessaan. Oppilailla on ollut mahdollisuus tutustua joihinkin Silta-Valmennusyhdistyksen omiin työpajoihin. Syksystä 2013 alkaen yhteistyötä pajojen kanssa tiivistetään, jolloin oppilaille tarjoutuu mahdollisuus säännölliseen työskentelyyn pajoilla. Tarkoituksena on, että nuoret vievät työpajoille toteutettaviksi omia opiskeluun liittyviä projektejaan, joita voivat tehdä työpajoilla ohjatusti valmiiksi. Työelämään tutustumiset Lukuvuonna nuorilla oli yhteensä neljä viikon mittaista TET-harjoittelua. Syksystä 2013 alkaen on ajatuksena lähteä kokeilemaan työelämään tutustumisia esimerkiksi kerran viikossa. Jokaiselle TET-päivälle annetaan perusopetuksen aineisiin liittyvä tehtävä työssä oppimisen lisäksi. Samoin TET-jaksolla haastatellaan ammattilaisia ja haastatteluista kirjoitettu tekstejä. Osa haastatelluista esitetään suullisesti luokassa, myös oma TET-paikka esitellään muulle ryhmälle Power Point -esityksen avulla. Tehtävien avulla oppilaat pystyvät vaikuttamaan äidinkielen numeroonsa. Oppiaineet,vaihtelevat oppimistavat Silta-Lisässä pyritään vaihteleviin ja mahdollisimman toiminnallisiin oppimistapoihin, koska ryhmämme on suunnattu pulpettiopetuksessa heikosti viihtyville oppilaille. Oppiaineita integroidaan toisiinsa ja elämänhallinnan taitoihin, jolloin samaa aihetta ei käsitellä erikseen jokaisen oppiaineen yhteydessä. Esimerkiksi monet terveystiedon ja biologian aihealueet ovat osa elämänhallintataitoja. Opetus on joustavaa, koska varsinaisia oppituntirajoja ei ole. 16

17 TET-paikat ovat yksi Silta-Lisän oppimisympäristöistä Kaupunkiin tulevat näyttelyt, esitykset ja muut tapahtumat otetaan luontevasti osaksi opetusta ja näin opetus pysyy tuoreena. Silta-Lisässä oppimisympäristönä on koko Tampere ei vain luokkatila. Erilaisissa tilaisuuksissa käydessä opitaan varsinaisen aiheen lisäksi myös tapoja ja käyttäytymissääntöjä. Jokainen vierailu on tärkeä käytännönharjoitus arjenhallinnantaitoihin. Päivittäisessä sanomalehtikatsauksessa esille tulevat teemat liittyvät yleensä johonkin korotettavaan oppiaineeseen: luontevasti syntyvä keskustelu on tehokas oppimistilanne. Lehtiin liittyen tehdään monenlaisia oppiaineisiin liittyviä tehtäviä ja lajitellaan artikkeleita eri aineiden alle, mikä motivoi opiskelemaan oppilas huomaa yhteyden oppiaineen ja arjen välillä. Draaman käyttö opetuksessa on hyvin hedelmällistä. Oma ilmaisu auttaa ymmärtämään ja muistamaan. Historian tapahtumat tulevat oppilaille tutuksi itse suunnitellun pienen draaman avulla ja työnhakutilanne tuntuu tutummalta, kun sitä on jo harjoiteltu. Silta-Lisässä käsitellään myös vaikeita arkeen liittyviä tilanteita draamaharjoitusten avulla. Esimerkki Silta-Lisästä 2. Pyydettiin kokemusasiantuntija (Kris) kertomaan huumetaustastaan. Samalla käytiin läpi terveystiedon, biologian ja elämänhallinnan huumausaineasiat ryhmätöiden avulla. Vaikka Silta-Lisä ei ole varsinaisesti suunnattu erityistä tukea tarvitseville oppilaille, otetaan jokaisen henkilökohtaiset oppimistyylit opetuksessa huomioon. Oppimistyylit kartoitetaan yhdessä yksilövalmentajan kanssa. Henkilökuntaa on runsaasti, joten jokainen saa tehtävissä tarpeeksi tukea ja ohjausta. Kaikille yhteisiä korotettavia aineita ovat syksystä 2013 alkaen äidinkieli, matematiikka, terveystieto, biologia, yhteiskuntaoppi, historia, liikunta ja kotitalous. Mahdollisuuksien ja oppilaan oman motivaation mukaan voi korottaa myös muita taito- ja taideaineita. 17

18 Esimerkki Silta-Lisästä 3. Oppilaat etsivät englannin- ja ruotsikieliset nimitykset pajassa käytettäville työkaluille, tekivät nimityksistä kyltit ja kiinnittivät ne työkalun säilytyspaikalle. Kortti- ja passikoulutukset Lukuvuonna oppilailla oli mahdollisuus suorittaa monenlaisia ammatillisiin opintoihin liittyviä kortti- ja passikoulutuksia. Oppilaat suhtautuivat niihin erittäin innostuneesti, joten koulutuksia on tarkoitus järjestää Silta-Lisän oppilaille myös tulevina vuosina. Kortti- ja passikoulutuksista on hyötyä niin kesätöiden haussa kuin tulevissa opinnoissakin. Useassa ammatillisen toisen asteen koulutuksessa suoritetut passit ja kortit kuuluvat pakollisiin opintoihin. Tämä vaihtelee aloittain, mutta vähintäänkin niistä on hyötyä vapaasti valittavissa opinnoissa. Koulutusten pitäjinä toimivat Tampereen seudun ammattiopiston opettajat. Koulutuspäivät pidettiin trukkikorttikoulutusta lukuun ottamatta Silta-Lisän omissa tiloissa. Yksilövalmennus Nuori voi keskustella yksilövalmentajan kanssa omien tarpeidensa mukaan. Sen lisäksi valmentaja käsittelee tiettyjä teemoja jokaisen oppilaan kanssa. Näitä teemoja ovat muun muassa SWOT-analyysi oppilaan vahvuuksista ja kehittymiskohteista, yhdessä opettajan ja huoltajan/huoltajien kanssa tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma, oppimistyylitesti, mielenkiinnonkohteiden kartoitus, TETpaikkojen etsintä ja realististen yhteishakuvaihtoehtojen pohtiminen. Lisäksi yksilövalmentaja kutsuu tarvittaessa oppilaan huoltajia tai muita verkostoja koolle ja auttaa nuorta arjen pulmatilanteissa yksilöllisesti. Yksilövalmentajat ovat kevätlukukaudella 2013 pitäneet elämänhallintatunteja kerran viikossa. Tunteja tullaan pitämään myös jatkossa. Tuntien teemoina ovat esimerkiksi aarrekartan tekeminen, omien arvojen pohtiminen, ravitsemusasiat ja käytöstavat. Vierailijoina keväällä 2013 ovat käyneet Marttojen edustaja sekä velkaneuvoja puhumassa raha-asioista, Silta- Valmennusyhdistyksen oma työntekijä kertomassa Kelan tarjoamista palveluista. Te-toimiston nuorten ammativalintapsykologin aiheena olivat te-toimiston palvelut ja poliisi kertoi harmaan talouden vaaroista. Lisäksi ryhmä kävi vierailulla Aku- ja Etti-palveluiden tiloissa sekä nuorille suunnatuissa koulutus- ja työelämätapahtumissa kuten Rekrytorilla. 18

19 Facebook-ryhmä Silta-Lisän lisäopetusryhmä luo vuosittain oman salaisen ja suljetun Facebook-ryhmän, jossa ovat jäseninä Silta-Lisän henkilökunta, oppilaat ja oppilaiden huoltajat. Ryhmän tarkoituksena on toimia tiedotus- ja yhteydenpitokanavana ryhmään kuuluvien jäsenten välillä. Ryhmään päivitetään aktiivisesti tietoja tulevasta opetuksesta, vierailuista ja muista tapahtumista. Sitä kautta voidaan jakaa myös opetukseen liittyviä materiaaleja ja tärkeitä linkkejä. Heti lukuvuoden alussa käydään läpi sosiaalisen median oikeanlaisia käyttötapoja ja sääntöjä. Sosiaalisen median käyttö liittyy korotettaviin oppiaineisiin sekä yleiseen elämänhallintaan. SUORITETUT KORTIT JA PASSIT hygieniapassi anniskelupassi trukkikortti työturvallisuuskortti tulityökortti Vierailut ja tutustumiset Lisäopetusryhmä käy paljon erilaisilla tutustumiskäynneillä ja vierailuilla. Syksyllä tehdään lähes viikoittain vierailuja koko ryhmän kanssa. Kevättä kohden pyritään järjestämään yksilöllisiä vierailuja oppilaan omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Lisäksi ryhmä tekee vierailukäyntejä muun muassa yrityksiin, yhteiskunnan palvelulaitoksiin sekä kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyviin kohteisiin. Vierailut yhdistetään elämänhallintaan, ammatinvalintaan ja peruskouluaineiden korotuksiin ja tehtäviin. Oppilaat tutustuvat Silta-Valmennusyhdistyksen työpajoihin syksyn alussa ryhmänä. Myöhemmin oppilaat käyvät niissä pareittain esimerkiksi yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Oppilaat saavat mukaansa perusopetuksen aineisiin liittyviä tehtäviä pajoilla toteutettaviksi. Kesävalmennus päättyi retkipäivään

20 Arviointi Peruskoulusta tulevat opiskelijat joskus ajattelevat, että kaikki arviointi perustuu kokeisiin, vaikka nykyään jatkuvaan näyttöön perustuvaa arviointia pidetään tärkeämpänä. Koetilanteet voidaan kokea pelottaviksi eikä omaa osaamista kyetä pukemaan sanoiksi ja kirjoittaa paperille. Monella hahmottamis- ja tekstinymmärtämisen ongelmat vaikeuttavat vastaamista, koska kysymyksiä ei ymmärretä tai ne ymmärretään väärin. Silta-Lisässä kokeiden merkitys on vähennetty minimiin. Arviointi perustuu pääosin opetustuokioiden tehtäviin ja tuotoksiin: keskusteluihin, itsearviointeihin, osallistumiseen, draamaharjoituksiin, esityksiin, esitelmiin, NY-toimintaan, toimintaan vierailukäynneillä tai seminaareissa ja jatkuvaan näyttöön. Jokaisella oppilaalla on käytössään kaksi kansiota, joista toiseen kerätään muistiinpanot ja toiseen siirretään opettajalle arvioitavaksi halutut tehtävät. Arvioinnissa opettaja ottaa muun Silta-Lisän henkilökunnan näkemykset huomioon, ja kunkin oppilaan tilanne käydään läpi yksilöllisesti. Kokeita voidaan pitää, jos ne ovat oppilaan edun mukaisia, esim. jos oppilas ei ole saanut pidettyä tallessa tekemiään tehtäviä. Tarpeen vaatiessa kokeet pidetään suullisesti. Oppilaiden itsearviointi on tärkeä osa arviointia. Jokainen oppilas arvioi kaikki tekemänsä tehtävät ensin itse ja pohtii, mitä oppiaineita tehtävällä voisi korottaa ja minkä arvosanan hän itselleen antaisi. Samalla kehittyy oppilaalle tärkeä itsearvioinnin taito. Syksyn ja kevään lopuksi kerätään yhteisesti miellekarttaa tai listaan asioita, joita jakson aikana on opittu ja kirjoitetaan essee, jonka aiheena on oman oppimisen kartoitus ja itsearviointi. Tässä käytetään apuna päivittäin kirjoitettuja muistiinpanoja opituista asioista. Esseetä kirjoitettaessa myös analysoidaan omaa oppimista ja mietitään, mitä olisi voinut oppia enemmän ja miten oppimista olisi voinut tehostaa. Nautin koulun viimeisten viikkojen rentoudesta varsinkin sen jälkeen, kuinka paljon olin tänä keväänä oppinut. Kevään aikana olen oppinut kaikkea. Paras oppi oli maalaaminen, siitä pidin eniten. - Opin avaamaan myös pankkitilin. Alkuvuodesta aloitimme liikuntatunnit ja siitä opin, että kaikilla oppilailla ei ole samoja mielipiteitä. 20