Kokemuksia Silta-Lisä-hankkeesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia Silta-Lisä-hankkeesta"

Transkriptio

1 Kokemuksia Silta-Lisä-hankkeesta

2 Sisällysluettelo JOHDANTO SILTA-LISÄ-HANKE SILTA-LISÄN LISÄOPETUS Vanha Miika löytyi uudelleen Silta-Lisä-vuoden aikana KESÄVALMENNUS NIVELVAIHEVALMENNUS SILTA-LISÄN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Toimittanut Maarit Kamppinen Kirjoittajat Maarit Kamppinen, Kristiina Kaarakka, Maija Schellhammer-Tuominen Työryhmä Maarit Kamppinen, Sami Kiviaho, Kristiina Kaarakka, Kati Pekkarinen, Maija Schellhammer-Tuominen Kustantaja Silta-Valmennusyhdistys ry Euroopan sosiaalirahan tuella Taitto Silta-Viestintä/Jarmo Hyytiä 2

3 JOHDANTO Perusopetuksen päättäneistä nuorista valtaosa siirtyy toisen asteen opintoihin, mutta vuosittain valtakunnan tasolla noin nuorta ei pääse tai ei ota vastaan toisen asteen koulutuspaikkaa. Toisen asteen koulutukseen siirtymistä suurempana ongelmana voidaan nähdä toisen asteen opiskelupaikan vastaanottavat nuoret, jotka eivät aloita lainkaan tai keskeyttävät opintonsa varhaisessa vaiheessa. Tämä, erityisesti ammatilliset opinnot keskeyttävien nuorten joukko on kasvanut myös Tampereen seudulla huolestuttavan suureksi, jopa yli 10 % ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää opintonsa. Luvut ovat suuntaa antavia ja vaihtelevat vuosittain. Näiden lukujen pohjalta on kuitenkin perusteltua todeta, että erilaisia tukimuotoja ja toimintamalleja tarvitaan. Vuoden 2013 alussa voimaan astunut nuorisotakuu ja siihen liittyvä koulutustakuu edellyttävät, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jotta nuorisotakuu toteutuisi mahdollisimman hyvin, on selvää, että nuorten ammatinvalinnan ohjaus ja realististen valintojen tekeminen siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle on tärkeää. Omien vahvuuksien ja kehittymistarpeiden tunnistaminen, elämänhallinta- ja opiskelutaidot sekä omien kiinnostuksen kohteiden löytäminen ovat keskeisessä asemassa urasuunnitelmia tehtäessä. Peruskoulun päättötodistuksen arvosanat määrittelevät nuoren mahdollisuudet päästä yhteishaussa haluamalleen alalle. Mikäli keskiarvo on hyvin alhainen, saattaa se estää halutulle koulutusalalle pääsyn ammatillisessa koulutuksessa. Tämän vuoksi mahdollisuus korottaa peruskoulun arvosanoja on osalle nuorista tärkeää. Silta-Lisä-hanke on käynnistetty Euroopan sosiaalirahaston rahoittamana hankkeena vuonna 2010 vastaamaan palvelun tarpeeseen, jossa peruskoulun päättäviä nuoria tuetaan peruskoulun loppuun saattamisessa sekä toiselle asteelle siirtymisessä ja siellä pysymisessä. Peruskoulun päätyttyä nuori voi joutua tilanteeseen, jossa hänen kasvunsa tukeminen ei toteudu tarvittavassa laajuudessa. Toiminnallisten palvelujen kehittäminen perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen on todettu yleisesti tarpeelliseksi. Peruskoulun päättävien joukossa on nuoria, joiden oppimistyyli ja toimintatavat ovat erilaiset oppilaiden pääjoukkoon verrattuna. Monella perusopetuksen heikoin arvosanoin päättäneistä nuorista on negatiivisia koulukokemuksia liittyen esimerkiksi kokemuksiin kiusatuksi tulemisesta tai teoriapainotteiseen opetukseen osallistumisen vaikeuksiin. Tämän seurauksena heidän halukkuutensa ja pääsymahdollisuutensa toisen asteen koulutukseen ovat muita heikommat ja heillä on myös muita suurempi opintojen keskeyttämisriski. Mahdollisimman varhainen tehostettu tuki perusopetuksen päättöluokilla sekä perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa on keskeistä näiden nuorten opinpolun turvaamiseksi. Hankkeen päätavoitteina ovat olleet opinnoista syrjäytymisen ehkäisy, koulumotivaation lisääminen sekä jatko-opintoedellytysten parantaminen ja opiskelupaikan saavuttaminen. Hankkeessa on etsitty ja kehitetty sellaisia syrjäytymisvaarassa oleville soveltuvia nonformaalin oppimisen menetelmiä, joissa korostuvat oppilaiden kädentaidot ja tekemällä oppiminen ja toiminnallisuus. Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty Silta-Valmennusyhdistyksen pitkää kokemusta tekemällä oppimisen menetelmistä ja Tuotantokoulumallista. Uuden toimintamallin avulla pyritään aiempaa onnistuneempiin alavalintoihin, minkä vaikutuksena opintojen keskeyttäminen toisella asteella vähenee. Tämän julkaisun tarkoituksena on tarjota lukijalle kattava mutta tiivis kuvaus Silta-Lisä-hankkeen kolmesta toiminnosta, lisäopetuksesta, nivelvaihevalmennuksesta ja kesävalmennuksesta sekä levittää kokemuksia ja tietoa käytännöistä ja hyvistä toimintamalleista, joita hankeen toimintakauden aikana on kokeiltu. Lisäksi oppaassa hahmotellaan myös Silta-Lisän tulevaisuuden suuntaviivoja. Julkaisussa on mukana runsaasti käytännön esimerkkejä ja kuvia hankkeen toiminta-ajalta. 3

4 SILTA-LISÄ-HANKE Silta-Lisä on saanut alkunsa ESR-rahoitteisena hankkeena, jossa toiminnan toteuttajina ovat olleet Silta-Valmennusyhdistys ry, Tampereen kaupungin perusopetus sekä Tampereen ammattiopisto ( alkaen Tampereen seudun ammattiopisto Tredu). Hankkeessa on kehitetty kolme erilaista toimintoa, jotka muodostuvat toiminnallisesta lisäopetusryhmästä, nivelvaihevalmennuksesta ja kesävalmennuksesta. Silta-Lisän toiminnalliseen lisäopetusryhmään valitaan peruskoulun päättötodistuksen samana tai aloittamista edeltävänä vuonna saaneita nuoria, jotka ovat kiinnostuneita tekemällä oppimisesta perinteisen pulpettiopetuksen sijaan. Toimintaan valittujen oppilaiden katsotaan hyötyvän työpainotteista opetuksesta ja valmennuksesta sekä vahvasta yksilöllisestä tuesta. Lisäopetuksessa noudatetaan perusopetuksen lisäopetuksen opetussuunnitelmaa. Hankeaikana lisäopetusryhmä kulki nimellä tamperelainen pajakoulu. Hankkeen loppuessa Silta-Lisä-nimike tulee jatkossa tarkoittamaan hankkeen nimen sijasta lisäopetusryhmää. Nivelvaihevalmennuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä koulupudokkuutta sekä parantaa nuoren kiinnittymistä peruskoulun jälkeisiin opintoihin antamalla nuorelle yksilöllistä tukea peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Peruskoulun henkilökunnan kautta toimintaan ohjautuvien nuorten katsotaan tarvitsevan erityistä tukea peruskoulun suorittamisessa, toiselle asteelle siirtymisessä ja siellä pysymisessä sekä yleisissä arjentaidoissa ja elämänhallinnassa. 4

5 Kesävalmennuksen tarkoituksena on tarjota peruskoulun päättäville nuorille positiivisia kesätyökokemuksia. Valmennukseen osallistutaan heti peruskoulun päättämisen jälkeen kesäkuun alussa. Tarkoituksena on, että toimintaan ohjataan nuoria, jotka tarvitsevat ohjattua toimintaa ja kasvun tukemista myös kesän aikana. Valmennuksen avulla on tarkoitus tukea siirtymiä perusopetuksesta lisäopetukseen tai suoraan toiselle asteelle. Toiminnot limittyvät toisiinsa ja sama nuori voi siirtyä joustavasti eri toimintojen välillä. Nuori voi esimerkiksi siirtyä yhdeksännellä luokalla aloitetusta nivelvaihevalmennuksesta kesävalmennusjakson kautta lisäopetukseen, mikäli se on nuoren tuen tarpeen kannalta mielekästä. Hanke on toiminut ESR-rahoitteisena hankkeena syksystä 2010 kesään Hankkeen aikana toiminnasta on tiedotettu aktiivisesti ja toiminta on tullut tunnetummaksi yhteistyötahojen keskuudessa. Uudenlaisia toimintatapoja on kehitetty jatkuvasti eteenpäin koko hankkeen ajan. Hankkeen aikana on kokeiltu erilaisia henkilökunnan kokoonpanoja intensiivisen ja toiminnallisen tuen turvaamiseksi. Hankkeen päättyessä henkilökunta muodostui kahdesta yksilö- ja nivelvaihevalmentajasta, työja ryhmävalmentajasta, opettajasta, osa-aikaisesta projektipäälliköstä ja osa-aikaisesta projektisuunnittelijasta. ESR-hankekauden päättymisen jälkeen Tampereen kaupunki ja Silta-Valmennusyhdistys ry toteuttavat kumppanuudessa Silta-Lisässä luotuja toimintamalleja. Toimintaa tullaan jatkossakin kehittämään vastaamaan kohderyhmän tarpeita yhä kokonaisvaltaisemmin. Syksyllä työtä jatketaan neljän hengen tiimissä. Tiimiin kuuluu kaksi opettajaa, työja ryhmävalmentaja sekä yksilö- ja nivelvaihevalmentaja. Toisen opettajan työpanos painottuu oppivelvollisuusopetuksen kehittämiseen niiden nuorten osalta, jotka tarvitsevat joustavia polkuja peruskoulun loppuun suorittamisessa. Vuosittain Silta-Lisä-palvelumallilla voidaan tukea noin 50 tukea tarvitsevaa nuorta perusopetuksen päättöluokilla ja Silta-Lisä- lisäopetusryhmässä. Silta-Lisä antaa nuorelle vuoden aikaa miettiä uravalintaansa, tunnistaa vahvuuksiaan ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Ryhmä vierailee runsaasti eri paikoissa mm. oppilaitoskäynneillä, TET- ja pajajaksoilla, infotilaisuuksissa ja näyttelyissä. Silta-Lisän tavoitteena on tarjota nuorille perinteisestä koulumaailmasta poikkeava ympäristö, jossa heille tarjotaan aktiivinen rooli toimijoina ja tekijöinä. Silta-Lisä lisäopetus Silta-Lisä Nivelvaihevalmennus Kesävalmennus 5

6 SILTA-LISÄN LISÄOPETUS TIEDOTTAMINEN JA TOIMINTAAN HAKEUTUMINEN Silta-Lisän lisäopetuksesta tiedotetaan yhteistyöverkostojen kautta laajasti. Tiedotus painottuu perusopetuksen päättövaiheessa oleviin nuoriin ja heidän kanssaan työskenteleviin ammattilaisiin. Toimintaa on esitelty mm. Tampereen alueen yläkoulujen oppilashuoltoryhmissä, verkostotapaamisissa sekä muissa tilaisuuksissa ja vierailuissa yhdessä muiden hankkeessa kehitettyjen toimintamallien kanssa. Toiminnasta on painettu esitteitä, joita jaetaan aktiivisesti verkostoille. Tietoa löytyy myös sähköisen median kautta muun muassa Silta-Valmennusyhdistyksen kotisivuilla sekä Silta-Lisän Facebook-sivuilla. Lisäksi Silta-Lisän palveluita esitellään muilla verkkosivuilla, joilla esitellään nuorten erilaisista koulutusmahdollisuuksista, kuten toponetti.fi ja ammattipolku.fi -sivustoilla. Perusopetuksen oppilaita ja vailla toisen asteen koulutuspaikkaa jääneitä nuoria tiedotetaan vuoden mittaan erilaisissa nuorille suunnatuissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Varsinainen haku Silta-Lisään tapahtuu lisäopetuksen yleisenä hakupäivänä elokuussa. Tilaisuudessa Silta-Lisän lisäopetus esittelee toimintaansa, vastaa kysymyksiin ja ottaa vastaan hakulomakkeita. Kaikki hakijat haastatellaan hakupäivänä tai heti sitä seuraavina päivinä. Valintatulokset ilmoitetaan nuorille jo samalla viikolla. Toiminta alkaa noin kaksi viikkoa hakutilaisuuden jälkeen. KOHDERYHMÄ JA RYHMÄN KOKO Toiminta on suunnattu erityisesti pulpettiopetuksessa heikosti viihtyville nuorille, jotka kaipaavat toiminnan ja tekemisen kautta tapahtuvaa oppimista. Heillä on usein peruskouluaikana ollut ongelmia koulumotivaation suhteen. Poissaoloja ja käyttäytymisongelmia on saattanut ilmetä, ja päättötodistus on saavutettu heikoin arvosanoin. Moni tällaisista nuorista onkin suoriutunut peruskoulusta 6

7 Syksyllä 2012 aloittanut Silta-Lisä-ryhmä vietti retkipäivää lisäopetusvuoden aluksi Kortejärvellä. selvästi omia todellisia kykyjään heikommin kokiessaan luokassa istumisen ja teoreettisen opetuksen itselle sopimattomaksi oppimistavaksi. Silta-Lisä tarjoaa runsaasti yksilöllistä tukea ja ohjausta ryhmäkoon ollessa 12 oppilasta. Ryhmä ei ole erityisopetusta ja jokaisen oppilaan erityisen tuen tarve ja soveltuvuus ryhmään arvioidaan hakeutumisvaiheessa. Keskeistä on nuoren halu oppia ja korottaa peruskoulun päättötodistuksen numeroita toiminnallisin menetelmin sekä saada lisäaikaa ja tukea tulevaisuuden alaa miettiessään. HENKILÖKUNTA Silta-Lisän lisäopetusryhmässä työskentelee syksystä 2013 alkaen opettaja, työ- ja ryhmävalmentaja sekä osa-aikaisesti yksilövalmentaja. Opettaja vastaa opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhdessä työ- ja ryhmävalmentajan kanssa. Opettaja sekä työvalmentaja tekevät tiiviisti yhteistyötä niin huoltajien kuin yksilövalmentajan kanssa. Työvalmentaja suunnittelee ja toteuttaa käytännön töitä, jotka liittyvät opettajan opettamiin asioihin. Työt voivat olla myös Silta-Valmennuksen muilla työpajoilla toteutettavia urakoita ja oppimisprojekteja. Tavoitteena on, että projekteissa yhdistetään eri oppiaineita, teoriaa ja käytännön töitä. Yksilövalmentaja keskustelee jokaisen oppilaan kanssa säännöllisesti kahden kesken ja tarjoaa nuorelle vahvaa yksilöllistä tukea niin koulunkäyntiin kuin muuhun elämänhallintaan liittyen. Ajatuksena on nopea puuttuminen sekä ongelmatilanteiden selvittäminen ja ennaltaehkäisy. Oppilaan on mahdollista päästä nopeallakin aikataululla puhumaan valmentajan kanssa tilanteen niin vaatiessa. Yksilövalmentaja tekee jatkuvasti yhteistyötä nuoren huoltajien kanssa ja on mukana nuoren muissa verkostoissa tarpeen mukaan. Tavoitteena on tarjota nuorelle kokonaisvaltaista yksilöllistä tukea. Tarvittaessa muita oppilashuollon palveluita, ohjaa yksilövalmentaja oppilaan Kaukajärven koulun oppilashuollon piiriin. 7

8 Lisäopetusvuoteen sisältyy monenlaista toimintaa. Seuraavassa on tarkoitus kertoa sanoin, kuvin ja kaavioin, mitä lisäopetusvuoden perusohjelmarunkoon sisältyy. Runko on kuitenkin vain suuntaa antava esimerkki. Muutoksia toimintaan tehdään tarvittaessa tilanteen mukaan. LUKUVUODEN PERUSRUNKO Viereisessä laatikossa on lueteltuina asioita, jotka koskevat koko lisäopetusvuotta. Oppiaineita korotetaan koko lukuvuoden ajan, vaikka painotukset saattavat vaihdella ajanjaksoittain. Ryhmän mukana on koko vuoden työ- ja ryhmävalmentaja, joka suunnittelee erilaisia projekteja yhdessä opettajan kanssa ja toteuttaa niitä oppilaiden kanssa. Samoin yksilövalmentajan tuki ja henkilökohtaiset keskustelut kuuluvat osaksi jatkuvaa toimintaa. Oppilaat myös vierailevat koko lukuvuoden ajan ahkerasti erilaisissa kohteissa. Suuren osan vierailuista muodostavat oppilaitosvierailut tai koulunkäyntiin muutoin liittyvät tapahtumat. Kuitenkin myös erilaisissa kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvissä kohteissa vierailemiset kuuluvat lukuvuoden ohjelmaan. Silta-Lisässä on oleellista tiivis yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa. Koko lukuvuoden ajan pidetään säännöllisesti vanhempainiltoja. Vanhempainiltoja pidettiin lukuvuonna yhteensä viisi. Kaikissa vanhempainilloissa osanottajamäärä oli erittäin runsas, joten yhteistyö huoltajien kanssa on selvästi toivottua myös kodin näkökulmasta. Oppilaan huoltajat kutsutaan Silta-Lisään myös kunkin nuoren henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekoon syksyllä, sekä sen päivittämiseen kevätlukukauden alkupuolella. Poissaoloista ilmoitetaan kotiin viipymättä. Huoltajiin pidetään tapaamisten ja puheluiden lisäksi yhteyttä niin sähköpostin kuin Facebook-ryhmän kautta. Tärkeän osan pajakouluvuodesta muodostavat myös elämänhallintaan liittyvät asiat. Varsinaisten elämänhal- lintatuntien lisäksi lähes kaikkeen toimintaan liittyy arjen taitojen opettelua. Tulevaisuutta ajatellen tärkeitä asioita ovat niin vuorokausirytmin ja ajankäytön hallinta, vastuunoton kasvaminen, koulutus- ja työelämäntaitojen opettelu kuin itseluottamuksen lisääntyminen ja oman tulevaisuuden pohtiminen. Kaikilla nuorilla tärkeimpiä lukuvuoden aikana saavutettuja asioita eivät olekaan korottuneet numerot, vaan ennemmin yleiset elämäntaidot ja henkinen kasvu. Syyslukukausi Syyslukukausi alkaa elokuun puolivälissä lisäopetuksen hakutilaisuuden, haastattelujen ja oppilasvalinnan jälkeen. Heti lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa käydään läpi peruskäytännöt ja Silta-Valmennusyhdistyksen yleisten säännöt. Näiden lisäksi oppilaat saavat yhdessä pohtia oman ryhmän sääntöjä, joita sitoutuvat noudattamaan. Sääntöjen yhdessä luominen lisää oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja saa heidät paremmin sisäistämään ja hyväksymään sovitut toimintatavat. Samoin Silta-Valmennusyhdistyksen yleiset säännöt perustellaan nuorille, jolloin tuodaan ilmi, että jokaisella säännöllä on merkityksensä ja tarkoituksena. Ryhmäytymiseen panostetaan paljon, jotta ryhmään saataisiin heti hyvä ja luottavainen ilmapiiri. Retkipäivä muuhun ympäristöön onkin tärkeä osa lukuvuoden alkamista. Retkipäivänä toisiin tutustuminen käy helposti, ja yhteisten pelien ja leikkien myötä yhteistyö saa hyvän alun. Silta-Lisän työntekijöiden aktiivisen osallistumisen myötä 8

9 myös henkilökunta tulee nuorille tutuksi. Ensimmäinen vanhempainilta pidetään mahdollisimman varhain, ja niitä järjestetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Oppilaat ovat vanhempainiltojen järjestämisessä mukana leipomalla tarjoiluja sekä järjestämällä tiloja. Huoltajat kutsutaan paikalle myös nuoren henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen heti alkusyksyllä sekä sen päivittämiseen kevätlukukauden alussa. Tapaamisen tarkoituksena on asettaa tulevalle lukuvuodelle tavoitteita niin oppiaineiden korotuksia, eri ammatti- ja koulutusaloihin tutustumisia kuin elämänhallintataitoja koskien. Muita palavereja huoltajien kanssa pidetään tarvittaessa. Silta-Lisä onkin saanut vanhemmilta kiitosta aktiivisesta yhteydenpidosta sekä mielipiteiden kysymisestä ja kuuntelemisesta. Syyslukukaudella aloitetaan työelämään tutustumiset sekä vierailut Silta-Valmennusyhdistyksen omilla pajoilla.eri oppilaitoksissa aletaan vierailla jo syksystä alkaen, jotta eri alat ja opiskelupaikat tulisivat nuorille tutummiksi. Oppilaiden onkin hyvä varautua siihen, että Silta- Lisässä tullaan liikkumaan paljon paikasta toiseen, eikä varsinaisessa ryhmätyötilassa olla päivittäin välttämättä ollenkaan. Kevätlukukausi Kevätlukukauden alussa kartoitetaan kunkin oppilaan kokonaistilannetta. Kartoitukseen kuuluu kuluneen syksyn arviointi niin menestymisien kuin ongelmienkin osalta. Samalla katsotaan, missä vaiheessa arvosanojen korotukset ovat suhteessa oppilaan omiin syksyllä määriteltyihin tavoitteisiin. Opintosuunnitelmaa päivitetään kuluneen syksyn osalta ja tarvittaessa muokataan vastaamaan oppilaan tavoitteita vielä paremmin. Päivitettyyn opintosuunnitelmaan kirjataan myös ajatuksia tulevista yhteishaun hakukohteista. Alkuvuodesta keskitytäänkin entistä enemmän siihen, että jokainen nuori löytäisi mieleiset ja realistiset hakutoiveet kevään yhteishakuun. Oppilaille pyritään räätälöimään vielä henkilökohtaisia tutustumispäiviä niille aloille, jotka he aikovat laittaa ensimmäisiksi hakutoiveikseen. KOKO LUKUVUOTEEN KUULUVAT ELEMENTIT oppiminen, eri oppiaineiden kertaaminen ja korotukset työelämään tutustuminen, työ- ja oppimisprojektit ammatilliseen koulutukseen tutustuminen, urasuunnittelutaidot yksilövalmennus, yksilöllinen tuki vierailut eri kohteisiin ja tapahtumiin yhteydenpito nuoren huoltajiin ja tarvittaessa nuoren muihin verkostoihin elämänhallinnan vahvistaminen, arjentaidot sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen 9

10 Silta-Lisäryhmä vierailee oppilaitoksissa syksystä alkaen Runsaalla oppilaitosvierailujen määrällä, yksilövalmennuksella sekä muulla nuoren kasvun tukemisella lukuvuoden aikana on huomattu olevan positiivisia vaikutuksia siihen, että ammatinvalinta alkaa hahmottua aiempaa paremmin. Samoin korottuneet numerot lisäävät realististen hakuvaihtoehtojen määrää. Erilaisten korttien ja passien, kuten työturvallisuuskortin ja hygieniapassin, suorittamiset keskittyvät erityisesti loppukevääseen. Koulutuksista kerrotaan lisää osiossa Oppimistavat ja arviointi. Keväällä pidetään myös Silta- Lisän avointen ovien päivä, jotta eri yhteistyötahot ja mahdolliset tulevat oppilaat pääsevät tutustumaan toimintaan ja opetustiloihin. Oppilaat ovat aktiivisesti mukana päivän valmisteluissa sekä vieraiden vastaanottamisessa ja toimitilojen esittelyssä. Kevätlukukausi päättyy kevätjuhlaan, jossa jaetaan todistus korotetuista arvosanoista ja lisäopetusvuoden suorittamisesta. Kevätjuhlan jälkeen oppilaisiin otetaan yhteyttä yhteishaun tulosten julkistamisen aikaan. Jos oppilas ei ole päässyt haluamaansa oppilaitokseen, pidetään huolta siitä, ettei kukaan jää tyhjän päälle syksyllä. Tarvittaessa nuori saatetaan ohjaavien palveluiden piiriin. Koulupäivien rakenne Silta-Lisän päivän rakenne säilyy samankaltaisena viikosta toiseen, mikä luo tuttuja rutiineja ja turvallisuutta. Oppilaat saavat päivittäin aamupalan. Sen valmistaa ja kattaa jokainen oppilas vuorottain yhdessä yksilövalmentajan kanssa. Aamupalan teko on osa yksilövalmennusta, koska työskentelyn lomassa syntyy luottamuksellisia keskusteluja. Kotitalouden arvosanaa korottavilla aamupalan valmistaminen vaikuttaa myös arvosanaan. Aamupalan lomassa luetaan päivän lehdet: Aamulehti ja Helsingin Sanomat. Lehdistä etsitään työhakuun, ammatinvalintaan, perusopetuksen oppiaineisiin tai nuorten elämään liittyviä teemoja, joista keskustellaan tai tehdään tehtäviä. Lehtikeskustelut ja -tehtävät otetaan huomioon arvioinneissa. Aamupalan ja lehtikatsauksen jälkeen käydään läpi kalenteriasiat. Oppilaille jaetaan syksyn alussa kalenterit, sillä monella on vaikeuksia ajanhallinnassa. Yhdessä kirjoitetaan kalentereihin maanantaisin viikon asiat ja muina päivinä yhden päivän asiat ja muutokset tai lisäykset, joita päivään on tullut. Ensimmäinen oppimisjakso alkaa kalenteriasioiden käsittelyn jälkeen. Aamupäivän oppimisjakso on iltapäivän jaksoa teoriapainotteisempi. Aamupäivän aikana on yksi tauko eli kaksi pienempää oppimistuokiota. 10

11 Oppilaitosvierailuja suunnitellaan kiinnostuksen mukaan. Ruokailuun käytetään aikaa yksi tunti. Ruokailtaessa oppilaat ovat aikuisten joukossa ja ruokapaikkana on laadukas lounasruokala. Myös ruokailu on oppimistilanne. Ruokailtaessa opitaan hyviä tapoja, käyttäytymistä ja keskustelutaitoja. Ruokailuun mennään kävellen tai pyörällä. Tämä otetaan huomioon liikunnan arvosanassa. Lisäksi opitaan hyötyliikuntaajattelua. Toinen oppimisjakso on iltapäivällä. Se sisältää käytännöllisempää opetusta ja ohjausta: pajatoimintaa, toiminnallisia tehtäviä, vierailuja. Yleensä iltapäivän jaksolla pyritään aamupäivällä opitun teoria-asian yhdistämistä käytännön työhön. Jakso jakaantuu tauon avulla kahteen osaan. Iltapäiväjakson lopuksi siivotaan yhdessä luokka. Siivotessa harjoitellaan arjentaitoja ja opitaan yhteisvastuullisuutta. Siivouksen jälkeen jokainen kirjoittaa vihkoonsa kolme päivän aikana oppimaansa asiaa. Opitut asiat tulevat näkyviksi. Silta-Lisä-hankkeessa on kokeiltu ennakkoluulottomasti monenlaisia opiskelumuotoja ja erilaisia oppimistapoja, jotta perinteisempi opiskelutapa oppikirjoja lukemalla ja niihin liittyvien kirjallisten tehtävien tekemisellä jäisi vähäiseksi. Seuraavassa kuvataan erityisesti lukuvuonna käytettyjä oppimistapoja, sekä niiden pohjalta saatujen kokemusten perusteella tehtyjä hahmotelmia tulevaisuuden toimintatapoja ajatellen. Nuori Yrittäjyys NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelmassa nuoret voivat perustaa oman yrityksen vuoden ajaksi. Nuori Yrittäjyys-toimintaa kokeiltiin lukuvuonna siten, että oppilaat perustivat NY-yrityksen 3 4 hengen ryhmissä. Oppilaat saivat suunnitella yritystoimintansa omien kiinnostuksen kohteidensa pohjalta. Ajatuksena yritystoiminnassa oli, että perusopetuksen oppiaineiden sisältöjä opitaan yritystoiminnan avulla. Yritystoiminnan kautta nuori oppii muun muassa taloudenhallintaa, vastuunkantoa, työelämävalmiuksia, ryhmätyötaitojen harjoittelua sekä saa mahdollisuuden suunnitella itse toimintaansa koulussa. Kaikki ryhmän nuoret lähtivät syksyllä mukaan perustamaan omia yrityksiään, ja matkan varrella opittiin monenlaisia taitoja. Syksystä 2013 alkaen on tarkoitus lähteä yritystoimintaan mukaan yhtenä luokkana. Tällöin jokaisen nuoren ei tarvitse olla niin tiiviisti mukana kaikessa yritystoiminnassa, vaan jokainen voi osallistua yrityksen toimintaan omien erityisten kiinnostuksen kohteiden ja taitojen pohjalta. Näin ollen tehtäviä voidaan jakaa esimerkiksi markkinointiin, tuotteiden valmistamiseen, taloudenhallintaan, myyntiin ynnä muihin toimintoihin. 11

12 Esimerkki syksyn lukukausikellosta ELOKUU hakutilaisuus & valinnat lukuvuosi alkaa säännöt ja käytännöt luokkaretki, ryhmäytyminen JOULUKUU joulujuhla lukukausi päättyy joululoma SYYSKUU 1. vanhempainilta tehdään opintosuunnitelmat oppilaitostutustumiset alkavat työpaja- ja TET-jaksot alkavat MARRASKUU 2. vanhempainilta LOKAKUU väliarviointi: pajat ja työelämään tutustumiset syysloma Esimerkki kevään lukukausikellosta TAMMIKUU väliarviointi opintosuunnitelman päivitys HELMIKUU 3. vanhempainilta oppilasvierailuja hiihtoloma KESÄKUU kevätjuhla yhteishaun tulokset jälkiohjaus TOUKOKUU kortti- ja passikoulutuksia avoimet ovet luokkaretki HUHTIKUU 4. vanhempainilta kortti- ja passikoulutuksia MAALISKUU yhteishaku 12

13 Esimerkki päivän ohjelmasta 13

14 Aamupalan lomassa luetaan sanomalehtiä. Teemapäivinä oppilaat valmistavat itse ruokansa. Maalaustyöt ovat oppilaille mieluisia. Silta-Lisässä voi kehittää omia vahvuuksiaan. 14

15 Ryhmäläiset kuvasivat elokuvaa. 15

16 Esimerkki vertaisoppimisesta: Silta-Lisän tatuointia harrastava oppilas opetti koko ryhmän tatuoimaan appelsiineja Esimerkki Silta-Lisästä 1. Käsiteltiin muinaista Egyptiä historian tunneilla, käytiin Muumiot-näyttelyssä ja valmistettiin paperimassasta muumio Omapaja ja Silta-Valmennusyhdistyksen muut työpajat Pajatyöskentelyssä pyritään syventämään perusopetuksen oppisisältöjä tekemällä oppien. Tekeminen voi olla esimerkiksi maalaamista, ruoanlaittoa, kunnostustöitä tai tapahtumien suunnittelua. Pajatyöskentely nivoutuu luontevasti meneillään olevien aineiden opetussisältöihin ja aiheisiin. Oppilaat pystyvät siten vaikuttamaan numeroiden korottamiseen teoriaopetuksen lisäksi myös pajatyöskentelyllä. Yksi tärkeä oppimistapa niin pajatyöskentelyssä kuin muussakin opetuksessa on vertaisoppiminen. Siinä on ajatuksena toisilta ryhmäläisiltä oppiminen. Oppilas tuo pajalle omia kiinnostuksen kohteitaan ja opettaa niihin liittyviä asioita muille. Näin nuori saa vahvistusta omista taidoistaan sekä oppii samalla sosiaalisia taitoja muita opettaessaan. Oppilailla on ollut mahdollisuus tutustua joihinkin Silta-Valmennusyhdistyksen omiin työpajoihin. Syksystä 2013 alkaen yhteistyötä pajojen kanssa tiivistetään, jolloin oppilaille tarjoutuu mahdollisuus säännölliseen työskentelyyn pajoilla. Tarkoituksena on, että nuoret vievät työpajoille toteutettaviksi omia opiskeluun liittyviä projektejaan, joita voivat tehdä työpajoilla ohjatusti valmiiksi. Työelämään tutustumiset Lukuvuonna nuorilla oli yhteensä neljä viikon mittaista TET-harjoittelua. Syksystä 2013 alkaen on ajatuksena lähteä kokeilemaan työelämään tutustumisia esimerkiksi kerran viikossa. Jokaiselle TET-päivälle annetaan perusopetuksen aineisiin liittyvä tehtävä työssä oppimisen lisäksi. Samoin TET-jaksolla haastatellaan ammattilaisia ja haastatteluista kirjoitettu tekstejä. Osa haastatelluista esitetään suullisesti luokassa, myös oma TET-paikka esitellään muulle ryhmälle Power Point -esityksen avulla. Tehtävien avulla oppilaat pystyvät vaikuttamaan äidinkielen numeroonsa. Oppiaineet,vaihtelevat oppimistavat Silta-Lisässä pyritään vaihteleviin ja mahdollisimman toiminnallisiin oppimistapoihin, koska ryhmämme on suunnattu pulpettiopetuksessa heikosti viihtyville oppilaille. Oppiaineita integroidaan toisiinsa ja elämänhallinnan taitoihin, jolloin samaa aihetta ei käsitellä erikseen jokaisen oppiaineen yhteydessä. Esimerkiksi monet terveystiedon ja biologian aihealueet ovat osa elämänhallintataitoja. Opetus on joustavaa, koska varsinaisia oppituntirajoja ei ole. 16

17 TET-paikat ovat yksi Silta-Lisän oppimisympäristöistä Kaupunkiin tulevat näyttelyt, esitykset ja muut tapahtumat otetaan luontevasti osaksi opetusta ja näin opetus pysyy tuoreena. Silta-Lisässä oppimisympäristönä on koko Tampere ei vain luokkatila. Erilaisissa tilaisuuksissa käydessä opitaan varsinaisen aiheen lisäksi myös tapoja ja käyttäytymissääntöjä. Jokainen vierailu on tärkeä käytännönharjoitus arjenhallinnantaitoihin. Päivittäisessä sanomalehtikatsauksessa esille tulevat teemat liittyvät yleensä johonkin korotettavaan oppiaineeseen: luontevasti syntyvä keskustelu on tehokas oppimistilanne. Lehtiin liittyen tehdään monenlaisia oppiaineisiin liittyviä tehtäviä ja lajitellaan artikkeleita eri aineiden alle, mikä motivoi opiskelemaan oppilas huomaa yhteyden oppiaineen ja arjen välillä. Draaman käyttö opetuksessa on hyvin hedelmällistä. Oma ilmaisu auttaa ymmärtämään ja muistamaan. Historian tapahtumat tulevat oppilaille tutuksi itse suunnitellun pienen draaman avulla ja työnhakutilanne tuntuu tutummalta, kun sitä on jo harjoiteltu. Silta-Lisässä käsitellään myös vaikeita arkeen liittyviä tilanteita draamaharjoitusten avulla. Esimerkki Silta-Lisästä 2. Pyydettiin kokemusasiantuntija (Kris) kertomaan huumetaustastaan. Samalla käytiin läpi terveystiedon, biologian ja elämänhallinnan huumausaineasiat ryhmätöiden avulla. Vaikka Silta-Lisä ei ole varsinaisesti suunnattu erityistä tukea tarvitseville oppilaille, otetaan jokaisen henkilökohtaiset oppimistyylit opetuksessa huomioon. Oppimistyylit kartoitetaan yhdessä yksilövalmentajan kanssa. Henkilökuntaa on runsaasti, joten jokainen saa tehtävissä tarpeeksi tukea ja ohjausta. Kaikille yhteisiä korotettavia aineita ovat syksystä 2013 alkaen äidinkieli, matematiikka, terveystieto, biologia, yhteiskuntaoppi, historia, liikunta ja kotitalous. Mahdollisuuksien ja oppilaan oman motivaation mukaan voi korottaa myös muita taito- ja taideaineita. 17

18 Esimerkki Silta-Lisästä 3. Oppilaat etsivät englannin- ja ruotsikieliset nimitykset pajassa käytettäville työkaluille, tekivät nimityksistä kyltit ja kiinnittivät ne työkalun säilytyspaikalle. Kortti- ja passikoulutukset Lukuvuonna oppilailla oli mahdollisuus suorittaa monenlaisia ammatillisiin opintoihin liittyviä kortti- ja passikoulutuksia. Oppilaat suhtautuivat niihin erittäin innostuneesti, joten koulutuksia on tarkoitus järjestää Silta-Lisän oppilaille myös tulevina vuosina. Kortti- ja passikoulutuksista on hyötyä niin kesätöiden haussa kuin tulevissa opinnoissakin. Useassa ammatillisen toisen asteen koulutuksessa suoritetut passit ja kortit kuuluvat pakollisiin opintoihin. Tämä vaihtelee aloittain, mutta vähintäänkin niistä on hyötyä vapaasti valittavissa opinnoissa. Koulutusten pitäjinä toimivat Tampereen seudun ammattiopiston opettajat. Koulutuspäivät pidettiin trukkikorttikoulutusta lukuun ottamatta Silta-Lisän omissa tiloissa. Yksilövalmennus Nuori voi keskustella yksilövalmentajan kanssa omien tarpeidensa mukaan. Sen lisäksi valmentaja käsittelee tiettyjä teemoja jokaisen oppilaan kanssa. Näitä teemoja ovat muun muassa SWOT-analyysi oppilaan vahvuuksista ja kehittymiskohteista, yhdessä opettajan ja huoltajan/huoltajien kanssa tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma, oppimistyylitesti, mielenkiinnonkohteiden kartoitus, TETpaikkojen etsintä ja realististen yhteishakuvaihtoehtojen pohtiminen. Lisäksi yksilövalmentaja kutsuu tarvittaessa oppilaan huoltajia tai muita verkostoja koolle ja auttaa nuorta arjen pulmatilanteissa yksilöllisesti. Yksilövalmentajat ovat kevätlukukaudella 2013 pitäneet elämänhallintatunteja kerran viikossa. Tunteja tullaan pitämään myös jatkossa. Tuntien teemoina ovat esimerkiksi aarrekartan tekeminen, omien arvojen pohtiminen, ravitsemusasiat ja käytöstavat. Vierailijoina keväällä 2013 ovat käyneet Marttojen edustaja sekä velkaneuvoja puhumassa raha-asioista, Silta- Valmennusyhdistyksen oma työntekijä kertomassa Kelan tarjoamista palveluista. Te-toimiston nuorten ammativalintapsykologin aiheena olivat te-toimiston palvelut ja poliisi kertoi harmaan talouden vaaroista. Lisäksi ryhmä kävi vierailulla Aku- ja Etti-palveluiden tiloissa sekä nuorille suunnatuissa koulutus- ja työelämätapahtumissa kuten Rekrytorilla. 18

19 Facebook-ryhmä Silta-Lisän lisäopetusryhmä luo vuosittain oman salaisen ja suljetun Facebook-ryhmän, jossa ovat jäseninä Silta-Lisän henkilökunta, oppilaat ja oppilaiden huoltajat. Ryhmän tarkoituksena on toimia tiedotus- ja yhteydenpitokanavana ryhmään kuuluvien jäsenten välillä. Ryhmään päivitetään aktiivisesti tietoja tulevasta opetuksesta, vierailuista ja muista tapahtumista. Sitä kautta voidaan jakaa myös opetukseen liittyviä materiaaleja ja tärkeitä linkkejä. Heti lukuvuoden alussa käydään läpi sosiaalisen median oikeanlaisia käyttötapoja ja sääntöjä. Sosiaalisen median käyttö liittyy korotettaviin oppiaineisiin sekä yleiseen elämänhallintaan. SUORITETUT KORTIT JA PASSIT hygieniapassi anniskelupassi trukkikortti työturvallisuuskortti tulityökortti Vierailut ja tutustumiset Lisäopetusryhmä käy paljon erilaisilla tutustumiskäynneillä ja vierailuilla. Syksyllä tehdään lähes viikoittain vierailuja koko ryhmän kanssa. Kevättä kohden pyritään järjestämään yksilöllisiä vierailuja oppilaan omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Lisäksi ryhmä tekee vierailukäyntejä muun muassa yrityksiin, yhteiskunnan palvelulaitoksiin sekä kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyviin kohteisiin. Vierailut yhdistetään elämänhallintaan, ammatinvalintaan ja peruskouluaineiden korotuksiin ja tehtäviin. Oppilaat tutustuvat Silta-Valmennusyhdistyksen työpajoihin syksyn alussa ryhmänä. Myöhemmin oppilaat käyvät niissä pareittain esimerkiksi yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Oppilaat saavat mukaansa perusopetuksen aineisiin liittyviä tehtäviä pajoilla toteutettaviksi. Kesävalmennus päättyi retkipäivään

20 Arviointi Peruskoulusta tulevat opiskelijat joskus ajattelevat, että kaikki arviointi perustuu kokeisiin, vaikka nykyään jatkuvaan näyttöön perustuvaa arviointia pidetään tärkeämpänä. Koetilanteet voidaan kokea pelottaviksi eikä omaa osaamista kyetä pukemaan sanoiksi ja kirjoittaa paperille. Monella hahmottamis- ja tekstinymmärtämisen ongelmat vaikeuttavat vastaamista, koska kysymyksiä ei ymmärretä tai ne ymmärretään väärin. Silta-Lisässä kokeiden merkitys on vähennetty minimiin. Arviointi perustuu pääosin opetustuokioiden tehtäviin ja tuotoksiin: keskusteluihin, itsearviointeihin, osallistumiseen, draamaharjoituksiin, esityksiin, esitelmiin, NY-toimintaan, toimintaan vierailukäynneillä tai seminaareissa ja jatkuvaan näyttöön. Jokaisella oppilaalla on käytössään kaksi kansiota, joista toiseen kerätään muistiinpanot ja toiseen siirretään opettajalle arvioitavaksi halutut tehtävät. Arvioinnissa opettaja ottaa muun Silta-Lisän henkilökunnan näkemykset huomioon, ja kunkin oppilaan tilanne käydään läpi yksilöllisesti. Kokeita voidaan pitää, jos ne ovat oppilaan edun mukaisia, esim. jos oppilas ei ole saanut pidettyä tallessa tekemiään tehtäviä. Tarpeen vaatiessa kokeet pidetään suullisesti. Oppilaiden itsearviointi on tärkeä osa arviointia. Jokainen oppilas arvioi kaikki tekemänsä tehtävät ensin itse ja pohtii, mitä oppiaineita tehtävällä voisi korottaa ja minkä arvosanan hän itselleen antaisi. Samalla kehittyy oppilaalle tärkeä itsearvioinnin taito. Syksyn ja kevään lopuksi kerätään yhteisesti miellekarttaa tai listaan asioita, joita jakson aikana on opittu ja kirjoitetaan essee, jonka aiheena on oman oppimisen kartoitus ja itsearviointi. Tässä käytetään apuna päivittäin kirjoitettuja muistiinpanoja opituista asioista. Esseetä kirjoitettaessa myös analysoidaan omaa oppimista ja mietitään, mitä olisi voinut oppia enemmän ja miten oppimista olisi voinut tehostaa. Nautin koulun viimeisten viikkojen rentoudesta varsinkin sen jälkeen, kuinka paljon olin tänä keväänä oppinut. Kevään aikana olen oppinut kaikkea. Paras oppi oli maalaaminen, siitä pidin eniten. - Opin avaamaan myös pankkitilin. Alkuvuodesta aloitimme liikuntatunnit ja siitä opin, että kaikilla oppilailla ei ole samoja mielipiteitä. 20

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013 Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Suomen koulutusjärjestelmä 1 Koulutustarjonta Lukiot: 11 lukiota Tampereen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUPAIKKATIEDOT Pohjankartanon koulu Suvantokatu 1 90140 OULU Puhelinnumerot Opettajainhuone 08 5571476 Kanslia 08

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KOUVOLAN YHTEISKOULU KESÄMUISTIO 2016 PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄVÄLLE

KOUVOLAN YHTEISKOULU KESÄMUISTIO 2016 PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄVÄLLE KOUVOLAN YHTEISKOULU KESÄMUISTIO 2016 PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄVÄLLE YHTEISHAUN TULOKSET JULKAISTAAN AIKAISINTAAN TORSTAINA 16.6.2016 Ammatilliseen oppilaitokseen opiskelijaksi valitulle ilmoitetaan valinnasta

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hakuinfo Mäntsälän lukio

Hakuinfo Mäntsälän lukio Hakuinfo 2017 Mäntsälän lukio Millaista on opiskelu lukiossa? Lukio = lukemalla opiskelua Tavoitteena hankkia valmiudet korkeakouluopiskeluun (yliopisto + ammattikorkeakoulu) Millaista on opiskelu lukiossa?

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

YHTEISHAKU KEVÄT 2017

YHTEISHAKU KEVÄT 2017 YHTEISHAKU KEVÄT 2017 MILLOIN HAETAAN? Hakuaika 21.2. 14.3.2017 (koulussa vkolla 10) Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 15. Harkintaan perustuvan valinnan (oppimisvaikeudet ja sosiaaliset syyt)

Lisätiedot

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus 9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Pikkolan koulu VANHEMPAINILTA VALINNAISAINEISTA TORSTAINA

Pikkolan koulu VANHEMPAINILTA VALINNAISAINEISTA TORSTAINA Pikkolan koulu VANHEMPAINILTA VALINNAISAINEISTA TORSTAINA 26.1.2017 ILLAN OHJELMASSA: Kahvit Yleisiä asioita Tredun rakentamisaikataulusta Valinnaisaineiden valinnan esittelyä Huoltajien kysymyksiä valinnaisaineista

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2016 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2017 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Annaleena Vuorinen Oppilaanohjaaja Karakallion koulu

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2017 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Annaleena Vuorinen Oppilaanohjaaja Karakallion koulu SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2017 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Annaleena Vuorinen Oppilaanohjaaja Karakallion koulu YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRROLLA JA HUOLTAJAN KUULEMISELLA Huoltajaa tiedotetaan ja kuullaan

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta 0 Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä Ohjaus esiopetuksessa Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Koulumaiseen toimintaan perehtyminen Erityisen tuen tarpeiden kartoitus Yhteistyö

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien joustava perusopetus

Maahanmuuttajien joustava perusopetus Maahanmuuttajien joustava perusopetus Maahanmuuttajien joustava perusopetus OPM:n hankkeen toteutus Kontiolahdella OPM:n hankkeen toteutus Kontiolahdella Aija Vartiainen, Kontiolahden koulu, tammikuu 2008

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot