Vaikuttavaa voimaa kunnallisvaaleissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuttavaa voimaa kunnallisvaaleissa"

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 2/2012 Tässä lehdessä mm: Uudet tuulet Metallin Vaikuttajaryhmässä...2 Turja Lehtosen linjauksia..3 Juha Kapiainen eurooppalaisessa junassa...4 Valtion vastuusta kirjoittaa Paavo Arhinmäki...6 Työttömyyskassan palveluista...17 Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaina olevat Metallin Vaikuttajat Helsingin ja Uudenmaan alueella...18 Metalliliiton hallintoon valitut Metallin Vaikuttajat...19 Lisäksi lehdessä on runsaasti Helsingin ja Uudenmaan eri kuntien ehdokkaiden näkemyksiä oman kotikuntansa kehittämisestä. Vaikuttavaa voimaa kunnallisvaaleissa Monilla paikkakunnilla on vahvoja Metallin Vaikuttajia ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Näin on myös perinteisesti punaisena pidetyllä paikkakunnalla Karkkilassa. Kuvassa Metallin Vaikuttajia Karkkilan torilla. Heidän mielipiteitään sivuilla

2 2 2/2012 METALLIN VAIKUTTAJAT METALLIN VAIKUTTAJAT 2/ pääkirjoitus Uudet tuulet Metallin Vaikuttajaryhmässä Metallin liittokokouksessa keväällä sai meidän ryhmä uuden vetäjän, kun Turja Lehtonen Turusta valittiin äänestyksen jälkeen ryhmän johtoon. Myös ryhmän hallitus- ja valtuustoryhmässä tapahtui monia vaihdoksia. Helsinki-Uudenmaan alueelta ei valittu hallitukseen jäsentä, mutta valtuustoryhmän puheenjohtajana jatkaa Kapiaisen Juha Uudeltamaalta. Hän osallistuu hallituksen kokouksiin lähes täysivaltaisena jäsenenä. Valtuustoon saatiin sentään viisi meidän alueelta, mutta menetimme samalla työttömyyskassan hallituksen paikan, vaikka teimme minun mielestä hyvän vaalituloksen molemmissa vaalipiireissä. Valinnat on tehty ja niillä mennään neljä vuotta eteenpäin. Uskon, että valitut hoitavat tehtävät hyvin ja toivotankin heille jaksamista, sillä tuleva nelivuotiskausi ei tule olemaan helppo, koska talousvaikeudet jatkuvat eikä esim. työehtosopimusneuvotteluista voi kauheasti odottaa parannuksia meidän jäsenistölle. Yt-neuvottelut ovat taas jokapäiväistä luettavaa lehtien sivuilla tällä hetkellä. Meidänkin alueilla ovat työnantajat alkaneet irtisanoa työntekijöitään, vaikka samaan aikaan ne puhuvat tulevasta työvoimapulasta. Edellisessä lamassa ne sentään vain lomauttivat henkilöstöä, mutta nyt pääsääntöisesti yt-neuvottelujen jälkeen irtisanomislappuja jaellaan varmuuden vuoksi. Kun tämäkin hetkellinen notkahdus jossain vaiheessa kääntyy nousuun, silloin varmasti on tällä alueella ammattitaitoisesta työvoimasta pulaa. Suurin osa irtisanotuista on vaihtanut alaa tai he ovat henkisesti siinä tilassa, etteivät jaksa enää opiskella uutta. Nyt olisi työnantajilla mahdollisuus kouluttaa tuleviin haasteisiin päteviä Metallin ammattilaisia kun sorvit eivät pyöri juuri nyt täysillä. Mutta työnantajilta puuttuu tällainen ajatusmaailma ja ne näkevät vain TULOS tai ULOS mahdollisuuden! Nyt on meillä mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin, lokakuun lopulla: KUNTAVAALIT. Helsingissä sekä Uudenmaan kunnissa valitaan päättäjät lokakuussa neljäksi vuodeksi eteenpäin. Meillä äänestäjillä on mahdollisuus muuttaa omassa kunnassa asioita meille parempaan suuntaan. Monessa pienemmässä kunnassa mietitään yhdistämistä toisen kunnan kanssa, jolla saataisiin kuntalaisille palvelut turvattua. Kunnan menoista kaksi kolmasosaa menee terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä lasten koulujen ja tarhojen ylläpitoon, joten ne ovat tärkeitä meille metallityöläisille. Kun itse olen syntyperäinen stadilainen, voisin hyväksyä tämän neljän pääkaupunkiseudun kunnan yhdistämisen, en Julkaisija Metallin Vasemmistoryhmä Päätoimittaja Raimo Riima Taitto Timo Sandberg Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani metallinvaikuttajat.fi niinkään talouden takia vaan koska kuntalaisilla olisi helpompi toimia ja asua täällä, jos ei olisi kuntarajoja. Meitä Metallin Vaikuttajien kuntavaaliehdokkaita Helsinki-Uudellamaalla on lähes 30. Toivonkin, että jos sinun omassa kunnassa on meidän jäsen ehdokkaana, voisit antaa äänesi hänelle. Uskon, että hän ajaa sinun ja perheesi tärkeitä asioita. Käytetään äänioikeutta ja tehdään kunnastamme hiukan parempi ja oikeudenmukaisempi. Raimo Riima Helsinki-Uusimaa Vaikuttajat puheenjohtaja Metallin Vaikuttajilla on paljon päteviä kuntavaaliehdokkaita, toteaa Raimo Riima kirjoituksessaan. Itse hän on ehdokkaana Helsingissä. Jouni Linden on kunnallisvaaliehdokkaana Lohjalla. Hän painottaa, että kuntien tulee panostaa työllisyyteen. Se luo edellytykset palveluiden tuottamiseen. Hyvä työllisyys turvaa hyvät palvelut kunnassa Kunnan on tärkeää huolehtia hyvästä työllisyydestä, sillä korkea työllisyysaste antaa turvaa kunnan asukkaille sekä verotuloja, joilla kunnan talous voidaan pitää kunnossa. Kunnat tarvitsevat palveluiden tuottamiseen juuri niitä verotuloja. Työpaikkojen saaminen ja pitäminen kunnassa, on varsin haasteellista nykymaailmassa, jossa voitto yritetään maksimoida ja kilpailu on kovaa. Mitä kunta sitten ja kunnanvaltuusto voi tehdä, hyvän työllisyysasteen turvaamiseksi? Kunnan pitää tarjota jo olemassa oleville työpaikoille toimintamahdollisuudet, sekä luoda edellytykset uusien syntymiseen. Työ teollisten työpaikkojen saamiseksi kuntaan, alkaa jo kaavoituksesta. Kunnan pitää kaavoittaa riittävästi hyvien kulkuyhteyksien varrella olevia tuotanto- ja toimitiloja, erilaisten yritysten tarpeisiin. Kuntien pitää myös madaltaa pienyritysten kynnystä, aloittaa toimintaa omalla alueellaan, esimerkiksi tarjoamalla vuokrattavia toimitiloja. Ammatillinen koulutus on myös tärkeää. Kunnan pitää varmistaa, että työpaikoille on saatavilla riittävästi oikean alan ammattitaitoisia työntekijöitä. Tähän kunnat pystyvät vaikuttamaan, järjestämällä ammatillista koulutusta alueellaan, mahdollisimman hyvin tarvetta vastaavaksi. Koulutusta, ei myöskään pidä päästää karkaamaan liian kauas kunnasta, muuten on vaarana, että ammattiin valmistuneet hakeutuvat töihin muualle. Jouni Linden Pääluottamusmies Metalliliiton liittovaltuuston jäsen Metalli 8 puheenjohtaja ehdokkaana Lohjalla METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 2/2012 Turja Lehtonen haluaa aitoa keskustelua Metalliliiton vasemmistoryhmän vetäjän Turja Lehtosen mukaan metallityöläisten asiat hoidetaan parhaiten ryhmien yhteistyöllä. Metallityöväen liiton toukokuun lopulla pidetty liittokokous oli riitaisin vuosikausiin. Poliittisten ryhmien välinen keskeinen riitakysymys liittyi liittosihteerin valintaan. Sosialidemokraatit eivät hyväksyneet vasemmistoryhmän valitsemaa liittosihteeriehdokasta Turja Lehtosta. Pitkien neuvottelujen jälkeen sovittiin, että liittosihteerinä jatkaa Matti Mäkelä. Lehtonen puolestaan toimii vasemmistoryhmän vetäjänä ja työehtosihteerinä laajennetulla tehtäväkentällä. Nyt kesän jälkeen kuumimmat tunteet ovat jo laantumassa. Turja Lehtosen mukaan poliittisen sopimuksen toteuttamisessa on edetty hyvässä hengessä. info Turja Lehtonen Sopimuksen mukaan Lehtonen saa paikan liiton työvaliokunnassa, pienessä neuvottelukunnassa ja SAK:n hallituksen varajäsenyyden. Sosialidemokraattinen ryhmä on pitänyt näiltä osin lupauksensa. Jotkut käytännön asiat vievät vielä aikaa, mutta keskusteluissa on edetty ihan hyvässä hengessä. Valtuustoryhmä uudistui Vasemmistoryhmän valtuustoryhmä kokoontui syyskuun puolivälissä Jyväskylässä ensi kertaa liittokokouksen jälkeen. Paikalla oli myös hallitusryhmä sekä edustajat SAK:n valtuustosta ja nuorisotoimikunnasta. Lehtosen Metallityöväen liiton työehtosihteeri ja Metalliliiton vasemmistoryhmän vetäjä. Syntynyt Turussa. Asuu Turussa, viikot Helsingissä. Koulutus ilmastointiasentaja ammattikoulusta, erilaisia kursseja. Töissä Valmetin Pansion tehtaalla SDNL:n ja Vasemmistonuorten pääsihteeri Metalliliitossa vuodesta 2001 työehtotoimitsijana, järjestösihteerinä ja työehtosihteerinä. Turun kaupunginvaltuuston varavaltuutettu. Vaimo ja 11-vuotias poika. Kaksi portugalin vesikoiraa. Harrastuksena järjestötoiminta ja veneily. mukaan kokous oli rakentava ja hyvähenkinen. Kokouksessa nousi tulevaisuus vahvasti esille. Keskustelu oli Lehtosen mukaan rakentavaa ja vilkasta. Uudistuminen näkyi siinäkin, että 20 hengen valtuustoryhmässä on 16 uutta edustajaa ja hallituksen 7 hengen ryhmästäkin 4 on uusia. Viime kädessä enemmistö tekee ratkaisut, mutta niissä tarvitaan kaikkien yhteistä päätöksentekoa. Minulle jäi oikeasti positiivinen tunne siitä, että porukka on aidosti halukas tekemään jotain uutta. Minulle jäi arvio, että porukka halusi vahvempaa Metalliliittoa, näkyvämpää vasemmistoryhmää ja avoimempaa vasemmistoryhmää. Riitavuosiin ei paluuta Lehtosen mukaan näkyvyys ei tarkoita paluuta 1980-luvulle, jolloin sosialidemokraatit tekivät yksin päätökset ja vasemmistoryhmä eli silloinen kansandemokraattinen niistä automaattisesti irtautui. Mikäli se on minusta kiinni, en halua palata aikaan, jossa mennään kahdella hissillä. Omia näkemyksiä tuodaan esille, mutta emme halua lähteä rakkikoiramaiseen loksutukseen. Sellaista tahtotilaa ei ainakaan Jyväskylässä ollut. Uskon aidosti, että sekä meidän valtuustoryhmämme että hallitusryhmämme on sisäistänyt sen, että sosialidemokraateilla on liitossa enemmistö. Viime kädessä enemmistö tekee ratkaisut, mutta niissä tarvitaan kaikkien yhteistä päätöksentekoa. Minusta ryhmien väliset neuvottelusuhteet ovat vähintäänkin normaalit. Ei ole sellaisia asioita, joista ei voitaisi puhua ja joita ei voitaisi nostaa esille. Vaikka keväällä oli kapulanheittoa ja kaikki ei mennyt kuten oli totuttu, niin uskon edessä olevien suurien haasteiden ajavan siihen, että meidän kaikkien on kuunneltava toisiamme. Erilaisiin irtiottoihin ei hirveästi ole varaa, sanoo Lehtonen. Turja Lehtonen korostaa, että edessä olevat suuret haasteet vaativat yhteistoiminnan tehostamista edelleen Metallityöväen Liitossa. Ensi syksystä vaikea Lehtonen viittaa vuoden kuluttua päättymässä olevaan raamisopimukseen. Teknologiateollisuuden viimeaikaisten puheenvuorojen perusteella ensi syksyn työehtosopimusneuvotteluista ei tule helppoa, oli muoto sitten mikä tahansa. Teknologiateollisuudelle on raamiratkaisusta jäänyt jonkinasteinen trauma, josta he eivät ole päässeet millään ulos. Se näkyy kaikissa yhteyksissä. Heidän mukaansa sopimus oli huono, kallis ja siinä tuhotaan suomalaista kilpailukykyä ja niin edelleen. Minusta tämä ei ole oikea tapa toimia. Kun sopimus on tehty, se on tehty ja pulinat pois. Näin meiltäkin edellytetään. Mitä sitten vuoden kuluttua on edessä? Ennustaminen on vaikeata ja taloudellisen tilanteen ennustaminen vielä vaikeampaa. Mitään merkkiä ei ole siitä, että vuoden 2013 syksyllä oltaisiin paremmassa tilanteessa kuin 2011 syksyllä, pohtii Turja Lehtonen.

3 4 2/2012 METALLIN VAIKUTTAJAT METALLIN VAIKUTTAJAT 2/ Eurooppalaisessa junassa VAALIRUMBA Näin hiljakkoin kummallisen unen. Olin viiden miljoonan muun suomalaisen kanssa hauskalla junamatkalla Euroopassa. Haitari ja mandoliini soi, jotkut jumalattomat hampparit löivät kortilla nakkia sekä raminaa, hurskaammat veisasivat virsiä, syötiin eväitä ja torkuttiin. Seurakunta oli sekalaista ja tunnelma kuin Lentävästä Kalakukosta. Puuttui ainoastaan matkalaisia jutuillaan hauskuuttava Esa Pakarinen. Niitä hommia hoiteli tällä kertaa Timo Soini. Jossain kohtaa alettiin kuitenkin epäillä junan kovaa vauhtia ja muutenkin huojuvaa menoa. Että pysyykö edes radalla. Laitettiin Kataisen Jyrki selvittämään tilannetta. Saatiin huonoja uutisia. Jyrki kertoi, että junamiehenä on muuan Herra Markkinavoima. Kreikkalaiset olivat keksineet pyytää Markkinavoimaa näyttämään, kuinka paljon veturista saadaan tehoja irti. Olivat tunkeneet tyhjän ouzopullon höyrykattilan varoventtiilin ja katon väliin. Paineet olivat jo hirvittävät ja koko pannu natisi liitoksissaan. Markkinavoima lapioi kuitenkin uutta hiiltä kattilaan ja kreikkalaisten mielestä vauhti oli nyt kohdillaan. Vaunuosastossa huolestuttiin jo toden teolla, että mitenhän tässä vielä käy. Joku ehdotti, että otetaan se pullo pois sieltä varon päältä. Saadaan paine laskemaan ja vauhti tasaantumaan. Silloin penkistä ampaisi ylös Sixten Korkman, talousviisas, ja kertoi, ettei se enää mitään hyödytä. Seuraavaksi italiaanot tunkevat siihen parmankinkun Eurooppalainen juna vie meitä kaikkia hurjaa vauhtia, yllätykset seuraavat toisiaan väliasemilla, eikä pääteasemasta ole tarkkaa tietoa. Tämä juna on puuskuttanut myös Juha Kapiaisen uniin. Tässä kuvassa hän on kuitenkin turvallisesti hereillä Metallin liittokokouksessa. tai espanjalaiset valtavat häränsarvet. Eikä tässä vielä kaikki. Veturista tuotiin tietoa, että kreikkalaiset olivat ostaneet ne poltetut hiilet velaksi Herra Markkinavoimalta. Tämä taasen ilmoitti, että hermostuu, jos maksumiestä ei löydy. Asiaa lähti selvittämään Jutta Urpilainen. Näytti meille vielä lähtiessään valtiovarainkukkaroa ja sanoi, että tästä ei sitten senttiäkään. Viipyi vartin ja ilmoitti palattuaan, että pitäisi kerätä kolehti. Jutta oli kuitenkin neuvotellut Suomelle hyvät takuiden takuut. Aikanaan, kun sotku on selvitetty, saadaan saatavamme hiilinä takaisin. Sitä tulisi niin paljon, että niillä voidaan lämmittää kesämökkien saunat ikiajoiksi. Sitä riemua kesti kuitenkin vain hetken. Ovelle ilmestyi EU-politrukki Olli Rehn ja sanoi, että ei se noin mennyt. Ei mitään ensisijaista takuuta Suomelle, vaan ne voi mennä yhtä hyvin vaikka italialaisten pizzauunien lämmitykseen. Alkoi hirmuinen hälinä. Presidentti Niinistökin vaati jo selvitystä. Sanoi, että hänellekin pitäisi sitä tavaraa kipata sitten kahteen osoitteeseen, Mäntyniemeen ja Kultarantaan. Täytyisi ehtiä ennen talventuloa merkata autokuskille paikat. Että tuleeko vai ei? Pekkarisen Mauri, Kepun oma duracell-pupu, steppasi edestakaisin pitkin vaunun käytävää ja noitui, kun jäi lähtiessä jalkaan ne matalammat piilokorot. Ei ylety hätäjarruun. Mauri olisi pysäyttänyt koko junan. Soinin Timo ehdotti, että hypätään vauhdissa ulos ja kävellään sitten rataa pitkin katsomaan, minne muu Eurooppa meni. Joku epäilevä tuomas sanoi Timolle, että hitoilleko tästä hypätään, kun on juhannuksesta asti ajettu pimeässä tunnelissa. Tilanne oli äärimmäisen vakava. Vaan silloin kuului Kataisen Jyrkin huuto: Tunnelin päässä häämöttää valoa! Fiilikset olivat hetkessä vaunun katossa ja haitarista palkeet suorana. Vaan eipä ollut kovin pitkä sekään ilo. Pahanilmanlintu Olli Rehn oli jälleen äänessä ja ilmoitti, ettei se edessä kajastava valo mikään tunnelin suuaukko ole vaan vastaantulevan kiinalaisjunan etulyhty. Tässä kohtaa heräsin sängyn vierestä lattialta, yltä päältä hiessä ja lakana kaulan ympärille kiertyneenä. Tuntui huojentavalle huomata olevansa edelleen kolmen A:n Suomessa, ja uskalsin vähän jo naurahtaakin tuolle karmealle painajaiselle, millä ei sitten lopulta ollut mitään tekemistä tosielämän kanssa. Juha Kapiainen Miehet mustissa ovat Ari-Pekka Hynynen, Markku Nieminen, Tapani Koivunen, Eero Tuhkanen ja Juha Kaasinen. Raija-Riitta Luiro-Piippo on ainoa joka näkee selvästi ja tämän tarkkanäköisyyden huomaa myös seuraavasta kirjoituksesta. Pitäisikö herroilta kieltää hiihtäminen? Täytyykö meidän haalarikansan joka vuosi hiihtokelien ollessa parhaimmillaan, kuulla miten joku hallinnon kravattikaula on hiihdellyt pohjoisen lumilla ja miettinyt hyvinvointivaltion eläkekuluja. Metallin työpaikoilla tehdään pääosin raskasta ja erittäin staattista työtä. On suorastaan ihme, jos meistä kukaan jaksaa, tai kykenee jatkamaan työntekoa 63 vuoden rajapyykin ohitettuaan. Eläkeikärajan nosto ei kuitenkaan vaikuta siihen, että meillä tosiasiassa siirtyy vuosittain lähes ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle ja oikeilla toimilla tämä voitaisiin ehkäistä. Viime syksyn Raamisopimuksen ikäohjelmasta nousi työnantajien osalta iso haloo, koska nähtiin, että ohjelma kuormittaa työnantajan pussia. Kuitenkin tiedetään, että ne työnantajat, joilla tällainen ikäohjelma tuotannossa on, saavat siitä moninkertaisen hyödyn, esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentymisenä ja työkyvyn ylläpitäjänä. Ei riitä, että kehitetään vain prosesseja ja tuotteita, vaan on satsattava myös ihmiseen. Työntekijöiden osaamisen ja arvostamisen lisääminen, olisi oltava etusijalla. Varmaa on, että tuottavuus ja kilpailukyky paranevat, kun työntekijöille annetaan reilu ja oikeudenmukainen kohtelu ja mahdollisuus vaikuttaa itsensä ja työpaikkansa kehittämiseen. Tässä mielessä harmittaa, että työnantajapuoli edelleen jarruttaa työmarkkinasopimuksessa työntekijöille sovitun koulutusjakson toteuttamista. Metalliliiton tulee lähteä edunvalvonnassaan siitä, että työntekijä on eläkkeensä ansainnut ja eläkkeen rajapyykki on 63 vuotta niillä, jotka tässä kyydissä pysyvät sinne asti, koska helppoa se ei ole näillä tuotantomäärillä ja vaatimuksilla. Vanhuuseläkeikää 63 vuotta on mahdollista joustaa aina 68 vuoteen, jos kykyä ja haluja vielä riittää, ja kokee ettei riistoa ja ruoskaa ole tarpeeksi siihen mennessä saanut. Raskaissa ja kuluttavissa vuorotöissä olisi tuo rajapyykki alennettava 55 vuoteen. Metallityöntekijän eläkeikään ja osa-aikaisiin eläkkeisiin ei tule koskea nostomielessä missään vaiheessa, jatkakoon nämä kravattiherrat vaikka taivaanporteille työuraansa. Näen suurempana ongelmana nuorisotyöttömyyden ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen, kuin väsyneiden ikäihmisten työhön pakottamisen. Olisi aika puuttua nuorisotyöttömyyteen, sillä maailmanlaajuisesti noin vuotiaista nuorista 12,7 prosenttia eli 75 miljoonaa on työttömänä. Suomen luvut ovat vieläkin korkeammat, maaliskuulta 24 prosenttia. Taustalla on pitkittynyt kansainvälinen talouskriisi. ILO arvioi korkean nuorisotyöttömyyden jatkuvan ainakin vuoteen Mitä ihmettä tässä enää kuusikymppisiä töihin raahataan? Kysymys, joka väistämättä tulee mieleen, on yksinkertaisuudessaan: onko meidän halvempaa maksaa suuria korvauksia ja seuraamuksia työttömyydestä ja syrjäytymisestä, kun että maksamme eläkkeitä. Tässä on miettimistä niin Metalliliitolla kun Suomen valtiollakin. Raija-Riitta Luiro-Piippo Seuraavana ovat vuorossa kunnallisvaalit, johon puolueet keräsivät ehdokkaita vaihtelevilla tuloksilla, vähän alueista ja paikkakunnista riippuen. No tätä kirjoittaessa, ovat ehdokaslistat jo valmiina vapauttaen puolueet varsinaiseen vaalityöhön, jota toki on tehty taustalla kaiken aikaa. Kuten todettua, on ehdokkaat kartoitettu, mutta miten ja mistä löytyvät näille yhteiskunnan asioista kiinnostuneille, sekä niihin osallistumaan haluaville naisille ja miehille äänestäjät, jotka edesauttaisivat ehdokkaiden pyrkimyksiä päästä vaikuttamaan asioihin. Esiintyykö äänestäjissä mahdollista vaaliväsymystä, kun mietitään aikaisempia kunnallisvaaleja historian varrelta. Yllättävän samankaltaisia ovat puolueiden teemat vaaleista toiseen. Viestiikö tämä äänestäjille, ettei epäkohtia ole saatu korjattua, lupauksista huolimatta. Ja miksi samat teemat vain toistuvat, toistuvat. Kansalaisten vaaliväsymys näkyy sitten taas aikanaan, alhaisena äänestysprosenttina, antaen kummastelun aihetta puolueille, eikö siis kuntien hyvinvointi kiinnostanutkaan tämän enempää. Puolue, joka uskaltautuisi kehittämään muista poikkeavan vaalitavan, saattaisi erottua edukseen kansan silmissä. Eipä vain taida sellaista viisastenkiveä löytyä, joka tämän spekulaation mahdollistaisi. Eli mennään kuten aina ennenkin, luottaen kansalaisten muistin lyhyyteen. Lempisitaattiani mukaillen: Eiväthän ne vaalit koskaan niin mene, etteivätkö ne jotenkin menisi. Tenho Kellokangas ao. 12 puheenjohtaja työsuojeluvaltuutettu ehdokas Helsingissä Tenho Kellokangas arvioi kirjoituksessaan vaalirumbaa. Hän on nyt itsekin intoutunut mukaan kunnallisvaalikarkeloiden pyörteisiin ja haluaisi tuoda tähän tanssiin hiukan toisenlaisia askelkuvioita.

4 6 2/2012 METALLIN VAIKUTTAJAT METALLIN VAIKUTTAJAT 2/ Valtiolla on vastuu omistajana Vasemmisto ajaa duunarin etua Suomessa kuultiin jälleen syyskuussa tyrmistyttäviä uutisia yritysmaailman päätöksistä, joita joskus aiemmin on kutsuttu myös nimellä työn ja pääoman välinen ristiriita. Metallikonserni Metso ilmoitti jakavansa 330 miljoonan euron osingot, joista vielä ylimääräisiä osinkoja oli 75 miljoonaa euroa. Samalla suunniteltiin 630 ihmisen poispotkimista. Suurista irtisanomisista ilmoittivat syyskuun lopulla myös OP- Pohjola ja Kesko, joista kummatkin ovat tehneet hyvää tai vähintään kohtuullista tulosta. Vaikka Metso peruikin lisäosinkonsa kovan julkisen ryöpytyksen ja työntekijöiden aktiivisuuden takia, ei irtisanomissuunnitelmiin ole tehty muutoksia ja yritys on jakamassa osinkoja. Ainoaksi pörssiyhtiöksi, joka on samaan aikaan jakanut ylimääräisiä lisäosinkoja ja vähentänyt väkeä, jääkin Metson äkkikäännöksen jälkeen Ehrnroothien sukuyhtiö Fiskars. Silti pörssistä löytyy kaikkiaan 140 yhtiötä, joista 24 maksaa tämän vuoden aikana omistajilleen tavallista osinkoa ja jakaa samalla työntekijöille irtisanomisilmoituksia. Niistä kuusi Kemira, Metso, Rautaruukki, Sampo, Stora Enso ja TeliaSonera on sellaisia, joissa valtio on suurin tai ainakin merkittävä omistaja. Suomalainen työelämä onkin mennyt siihen, että kaikilta vaaditaan yli sataprosenttista sitoutumista, mutta vain omistajia tai ylintä johtoa palkitaan. Työntekijöille palkkio sitoutumisesta on monesti työn loppu. Erityisen huonosti asenne sopii valtion omistamiin yhtiöihin. Moniin niistä on pesiytynyt omituinen ahneuden ja röyhkeyden kulttuuri. Tuoreessa muistissa on valtion lentoyhtiö Finnairin tapaus, jossa työntekijöitä potkittiin pois samalla, kun johtajille maksettiin ylimääräistä siitä, että he tulivat töihin, olivat töissä ja pysyivät siellä. Vasemmiston vaatimuksesta nykyinen hallitus on tuntuvasti kiristänyt ehtoja, joilla valtion omistamien yhtiöiden pomoporrasta voidaan palkita - ja hyvä niin. Jäljelle jää silti kysymys valtion omistuksesta ja siihen sisältyvästä vallasta ohjata yhtiöiden toimintaa. Usein sanotaan, ettei valtio voi olla osaksi omistamissaan yhtiöissä aktiivinen omistaja ja vaikuttaa yhtiön johdon tekemiin päätöksiin. Miksi ei? Poliitikkojen osa ei voi olla vain tuen tarjoaminen irtisanotuille ja yhtiöiden aiheuttaman sotkun siivoaminen veronmaksajien rahoilla. Tähänkin pitää tietysti olla valmius. Hallitus onkin tukenut erityisen rajusta työpaikkojen vähentämisestä kärsineiden paikkakuntien ihmisiä. Silti valtio voisi käyttää aktiivista omistajavaltaa ja olla puuttumassa tilanteisiin, joissa sen omistuksessa olevat yhtiöt tekevät lisää työttömiä ainakin silloin, kun työntekijöille on tarjolla potkuja, mutta omistajille ylimääräisiä osinkoja ja johtajille perusteettomia bonuksia. Valtio voi ajaa sitä, että omistajat se itse mukaan lukien kieltäytyvät osingoista työntekijöiden hyväksi. Vasemmiston kanta on, että valtionyhtiöillä voi ja pitää olla yhä rooli yhteiskunnan muiden tavoitteiden kuten työllisyyden, aluepolitiikan tai ympäristönsuojelun näkökulmasta. Tämä on kiinni poliittisesta tahdosta. Valtion ei tarvitse omistajana myötäillä kapitalistista ahneutta, vaikka tämä olisikin ajan henki. Uutiset isoista irtisanomisista ovat jälleen vahvistaneet sen, että Suomessa työntekijöiden poispotkiminen on liian helppoa ja halpaa. Työntekijöiden irtisanomissuoja on huomattavasti heikompi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Silti meillä on ehditty jo vaatia, että työsuhdeturva poistettaisiin työntekijöiltä kokonaan. Asialla on ollut täydestä tuntemattomuudesta julkisuuteen noussut Suomen Pienyrittäjäin liitto. Kenen suulla he oikein puhuvat? Amattiyhdistysliike aivan oikein tyrmäsi esityksen välittömästi ja Suomen Yrittäjät joutuivat irtisanoutumaan kilpailevan yrittäjäjärjestön julkisuustempusta. Näinä aikoina Paavo Arhinmäellä pitää kiirettä, joten urheilumiehen kuntoa todella tarvitaan. Samalla kuitenkin jäi huomiotta se, että Suomessa työsuhdeturvan täydellinen puuttuminen on todellisuutta jo monen palkansaajan kohdalla. Näin on erityisesti vuokratyössä, jossa työtä voi joutua tekemään pienissä pätkissä pahimmillaan vain muutaman tunnin viikossa ilman irtisanomisaikaa tai takuuta ansioista. Vasemmiston tavoite onkin, että vuokratyöläiset saisivat takuupalkan ja heitä koskisi sama irtisanomissuoja ja sosiaaliturva kuin muitakin palkansaajia. Periaatteessa laki antaa mahdollisuuden työntekijöille vaikuttaa yrityksen asioihin. Tätä kutsutaan yhteistoimintamenettelyksi. Yt-neuvotteluissa ideana on alun perin ollut, että työntekijät ja työnantajat voivat yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työoloja. Nykyisin yt tarkoittaa käytännössä potkuja. Yt onkin lyhenteenä yhä enemmän yhtä tyhjän kanssa tai ylimielinen työnantaja. Laki olisikin syytä uudistaa. Sen pitää olla todellinen vaikutuskanava työntekijöille yrityksen asioissa. Myös tässä on kyse on poliittisesta tahdosta. Paavo Arhinmäki Vasemmiston puheenjohtaja kulttuuri- ja urheiluministeri Kokenut Metallin Vaikuttaja Ari-Pekka Hynynen on kuntavaalien ehdokkaana Vantaalla. Ensimmäinen kerta! Ensimmäinen kerta jännittää aina, mutta siinä on mukana myös uteliaisuutta. Näin keskiiällä tähän asiaan suhtautuu kuitenkin jo rauhallisemmin. Tarkoitan siis ensimmäistä kertaa kunnallisvaaliehdokkaana olemista tulevissa kuntavaaleissa. Kun on toiminut useassa ay-luottamustoimessa vuosien aikana ja kun Vantaan Vasemmistosta kysyttiin halukkuutta ehdokkaaksi, niin en epäröinyt lähteä mukaan. Metallityöväen liiton Murikka-opisto järjesti syyskuun puolivälissä yhteiskuntavaikuttamisen kurssin Espoossa. Kurssilta ensikertaa kunnallisvaaleihin lähtevä sai paljon tarpeellisia vinkkejä vaalityöhön. Kurssilla kävi puhumassa erilaisista kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista kansanedustajat Kari Uotila Espoosta ja Antti Lindtman Vantaalta. Tätä kirjoittaessa olen ehtinyt käydä jo moneen vaalikoneeseen vastaamassa. Vantaan Vasemmisto on jo järjestänyt useita tapahtumia kaupungin eri puolilla ja vaikken kaikkiin tapahtumiin ehdi mukaan, niin on tarkoitus jalkautua kaduille ja toreille äänestäjiä tapaamaan. Vaaleissa valitut kuntalaisten edustajat joutuvat aikamoiseen mylläkkään heti alkumetreillä. Vantaalla ja monissa Suomen kunnissa käydään jo tällä hetkellä vilkasta keskustelua, talousasioista, yhdistymisistä, leikkauslistoista, palveluiden ulkoistamisista ja muista asioista, mitkä koskettavat kuntalaisia tavalla tai toisella. Vantaan Vasemmiston tavoitteita näissä kuntavaaleissa ovat muun muassa jokaisen oikeus terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin, kulttuuriin, laadukkaaseen koulutukseen sekä toimivaan julkiseen liikenteeseen. Kotisivuilta (vantaa. vas.fi) voi käydä lukemassa koko vaaliohjelman ja tavoitteet. Vuotta 2012 voi hyvällä syyllä kutsua vaikuttamisen vuodeksi. Ensin päästiin äänestämään presidentistä, sitten metallilaiset valitsivat liittokokousedustajat, nyt on ovella kunnallisvaalit ja vielä jatkoksi valitaan ammattiosastojen toimijat sekä luottamushenkilöt eri tehtäviin. Tärkeintä on kuitenkin äänestäminen ja sitä kautta vaikuttaminen asioiden hoitoon. Mutta nyt meidän kuntalaisten on aktivoiduttava äänestämään kuntavaaleissa. Vantaan Vasemmiston listalta löytyy varmasti sopiva ehdokas! Vantaalainen, äänestä ja vaikuta tulevaisuuteen! Ari-Pekka Hynynen Pääluottamusmies Vantaan Vasemmisto Minulla oli todella miellyttävä tilaisuus tavata metallilaisia kunnallisvaaliehdokkaita Espoossa On hienoa huomata, kuinka moni on lähtenyt oman kotikuntansa ehdokkaaksi. Hienoa siksi, koska metalliduunareiden ääntä tarvitaan valtuustoissa, lautakunnissa ja muissa luottamuselimissä. Kunnissa tehtävillä päätöksillä toteutetaan 2/3 hyvinvointipalveluista. Näistä päättäessä on ehdottoman tärkeää, että duunarin ääni kuuluu vahvasti ja hyvin edustetusti. Tätä tekstiä kirjoittaessani, oli paperiyhtiö Metso juuri pudottanut hirvittävän uutispommin yhteensä 630 työntekijän irtisanomisesta. Määrät ovat huikeita varsinkin, kun samaan aikaan yhtiön osakkeenomistajille jaetaan lisäosinkoja yli 70 miljoonan euron edestä. Metalliliiton puheenjohtaja totesikin, että jokainen irtisanottu työntekijä tuottaa osakkeenomistajille euroa puhtaana käteen. (Painostuksen alla Metso tosin perui lisäosinkopäätöksensä, mutta tämän aikeen varjo seuraa Metsoa ja osoittaa, miten se suhtautuu työntekijöihinsä.) Tällaisten tragedioiden yhteydessä on hyvä muistaa kuka ja mikä tässä yhteiskunnassa ajaa työntekijöiden etuja. Massairtisanomiset ja ulkoistamiset ovat kylmää tehokkuusajattelua, johon aloite on tullut poliittiselta oikeistolta. Lyhytnäköistä voitontavoittelua havitteleva kvartaalijärjestelmä musertaa jalkoihinsa duunarin irtisanomisilla, työehtojen polkemisella, huonoilla työehtosopimuksilla ja jatkuvilla säästöillä. Tässä ahneuden logiikassa mikään ei riitä. Työntekijöiden ja heikompien etuja sen sijaan ajaa vasemmisto. Suomalaisten korkea elintaso ja pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on saavutettu työväenliikkeen ja ay-liikkeen ansiosta. Vasemmiston tavoitteena on edelleenkin vapauttaa ihmiset kasvavasta epävarmuudesta elämään, jossa toimeentulo on turvattu ja elämänlaatua parannetaan laadukkailla julkisilla palveluilla ja riittävällä vapaa-ajalla. Kunnanvaltuustoissa ei välttämättä saada irtisanottujen työntekijöiden työpaikkoja takaisin, mutta niissä voidaan vaikuttaa yhteiskunnan muuhun turvaverkkoon. Sosiaali- ja terveyspalvelut, vanhuspalvelut, päivähoito, varhaiskasvatus ja koulupalvelut, kaavoitus, maankäyttö ja asuminen koskettavat kaikkia. Näin tärkeitä asioita emme saa jättää porvareiden romutettavaksi. Uusina asioina eteen tulevat esimerkiksi vanhuspalvelulain ja nuorisotakuun käytännön toteutus kuntatasolla. Työpaikoilta lähtevää asiantuntemusta tarvitaan myös kuntien työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa. Toivotan kaikille ehdokkaille ja tukijoukoille voimia, tsemppiä ja jaksamista vaalikamppailussa! Kari Uotila Kansanedustaja Kansanedustaja Kari Uotila (oikealla) tutustumassa Componentan Karkkilan valimon toimintaan. Oppaana hänellä on pääluottamusmies Kalevi Turtiainen.

5 8 2/2012 METALLIN VAIKUTTAJAT METALLIN VAIKUTTAJAT 2/ Juttuja Hangosta Veronkierto kuriin niin EU:n Metalliliiton liittokokouksessa tehtiin päätös, jolla tullaan vaikuttamaan yhteiskunnassa suuntaan, jossa puututaan kaikin mahdollisin keinoin harmaan talouden kitkemiseen. Toimintaedellytykset on luotava teollisuudelle, joka turvaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen. Vielä kun saisimme kaikki yhteiskunnan osa-alueet sille mielelle, että on arvokasta työllistää kotimaassa, siten saadaan verotuloja, jolla yhteiskunta pidetään elinvoimaisena. Lisäksi on torjuttava hyökkäykset työeläkejärjestelmää tai työttömyyspäivien lisäpäiviä vastaan. Torjuttava on myös joustavan eläkkeelle siirtymisiän alarajan korottaminen, sillä on totta, että teollisuuden työpaikat eivät riitä kaikille työhaluisille. Parempi on vanhemmasta päästä mennä eläkkeelle, ja näin on siten nuoremmilla töitä. Kuntavaalit Hangossa ollaan sellaisessa tilanteessa, että työttömyysprosentti on todella korkea. FN Steelin Koverharin terästehtaan konkurssin myötä lisääntyi työttömien määrä ja paljon. Toivon todella, että työttömäksi jääneet saavat koulutuksen, joka johtaa työllistymiseen, ettei mene niin, että koulutetaan aloille, jossa ei ole työpaikkoja. Hyvät julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä, niitä tulee vaan jatkuvasti pitää esillä, ja toimia niin, että ne turvataan. Olen mennyt mukaan valtakunnalliseen projektiin, Voimaa Vanhuuteen. Olen sen johtoryhmässä eläkeläisten edustajana. Hyvät tulokset, joita on saatu monissa Suomen kunnissa, on hyvä saada toteutettua myös täällä Hangossa, eri sektorien yhteistyöllä. Hangossa toimivassa Vuokratalo-yhtiössä on harmillista kyllä, paljon tyhjiä asuntoja, koska asukkaat lähtevät niistä pois, osaksi korkeiden vuokrien takia. Parempi olisi kuitenkin, että olisi asukkaita, kun kuitenkin hoitokustannukset joudutaan maksamaan. Toivon, että mahdollisimman moni käyttää äänioikeutta, joka meillä on! Raili Peni Hanko Helsingissä kunnallisvaalien ehdokkaana oleva pääluottamusmies Juha Kaasinen hymyili vielä kuvanottohetkellä. Nyt yt-neuvottelujen paineessa työntekijöiden edustajalla on totisemmat paikat. Euroopan talouskriisi on jatkunut kohta neljä vuotta. Ongelmia on lykätty ensin elvytyksellä ja sitten velkamaiden pelastuspaketeilla. Eteläisten Euroopan maiden kriisipankkien vastuita on jaettu euromaille. Lainoja on sosialisoitu ja velkoja leikattu. Olemme monen miljardin euron edestä ottaneet vastuita itsellemme, jotta euroalue pysyisi koossa. Kovimman hinnan kriisistä ovat joutuneet maksamaan tavalliset ihmiset Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa, Italiassa ja Irlannissa, koska palkkoja ja eläkkeitä on leikattu rajusti ja monet ovat joutuneet työttömiksi. Erityisen ahtaalla ovat nuoret. Alle 25-vuotiaista Kreikkalaisnuorista on työttöminä 52,8 prosenttia siis selvästi yli puolet, aivan käsittämätön määrä. Kreikan Vasemmistopuolueen mukaan leikkausohjelmilla ei voi taloutta eikä maiden velanmaksukykyä kasvattaa. Etelä-Euroopan maista on tehty koekaniineja, joista leikkauspolitiikka leviää jatkossa kaikkialle Eurooppaan. Ei ole tavallisen kansalaisen vika, että maalla menee huonosti. Tavallinen pulliainen koettaa vain pär velkakriisi ratkeaa jäillä. Syyttävä sormi täytyy kohdistaa sinne, joka tästä sotkusta on vastuussa. Eli rehottavaan harmaaseen talouteen ja rikkaisiin veronkiertäjiin. Ongelma on syntynyt, kun ei makseta veroja ja rahat siirretään veroparatiiseihin. Myös Suomessa samaa kehitystä on nähtävillä. Nopeassa ajassa Suomeen on syntynyt rajusti harmaan talouden yrityksiä ja kymmeniä tuhansia pimeän työn tekijöitä, joita ei veronmaksu kiinnosta. Samoin suuryritysten veronkierto on lisääntynyt. Esimerkkinä vaikka, paljon julkisuudessa ollut Mehiläinen, joka käärii vuodessa lähes 40 miljoonaa euroa voittoja ja maksoi Suomeen veroja 0,9 prosenttia eli vaivaiset euroa, koska lainsäädäntö mahdollistaa verokikkailun veroparatiisiin rekisteröityjen sijoitusyhtiöiden kautta. Lisäksi Mehiläisen johdon hulppeat pääomatulot ovat herättäneet huomiota. Kansainvälinen Tax Justice Network -tutkijaverkosto teki tutkimuksen, jonka aineistona olivat kansainvälisen järjestelypankin BIS:in, kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Maailmanpankin ja eri maiden hallitusten tiedot pankkeihin talletetuista varoista. Tämän tutkimuksen mukaan Maailman rikkaimmat ovat piilottaneet ainakin 21 biljoonaa dollaria, eli noin 17 biljoonaa euroa, veroparatiiseihin vuoden 2010 loppuun mennessä. Veroparatiiseihin siirretyillä varoilla ratkaistaisiin Euroopan velkakriisi monta kertaa. Yksi biljoona on tuhat miljardia. Suomen valtion budjetti on noin 50 miljardia, joten 21 biljoonalla Suomen valtion menot olisi katettu 400 vuoden ajalta. Jo osa piilotetuista varoista riittäisi ratkaisemaan Euroopan velkakriisin. Kriisirahastojen varojen yhteismäärä on noin 700 miljardia euroa. Jos vaikka puolet veroparatiisien piilovaroista saataisiin siirrettyä lähtömaihinsa ja niistä kerättyä asiaan kuuluvat verot, kriisi olisi kerralla hoidettu. Tämä on päättäjien halusta kiinni. Enemmän on näköjään halua leikata tavallisilta kansalaisilta kuin keplottelijoilta ja veronkiertäjiltä. Juhani Kouhia Kaupunginvaltuutettu Hyvinkää Keplottelijoita suojellaan ja tavallinen kansa maksaa seuraukset, toteaa Juhani Kouhia kirjoituksessaan. Hän on Hyvinkään kaupunginvaltuutettu ja ehdokkaana jälleen vaaleissa. Raili Peni korostaa, että hyvät julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä. Hän itse on ehdokkaana Hangossa. Vaikea vuosi konepajateollisuudella Suomessa Metso Paperin Suomen konepajat joutuvat suurien sopeuttamisien kohteiksi johdon antaman pörssitiedotteen mukaan. Metso Paperin Järvenpään konepajalla on irtisanomisien uhan alla 113 henkilöä sekä liiketoiminnan luovutuksien kautta ulkoistettavia työpaikkoja on 95. Metson kaavaileman 75 miljoonan lisäosingon maksamisen henkilöstö sai sentään torjuttua. Olen ollut töissä vuodesta 1986 lähtien Järvenpään konepajalla. Olen surullinen koska huippuammattilaisia työllistävä tehokas ja toimiva konepaja teurastetaan kannattamattomaksi torsoksi. Alasajo alkoi vuoden 2003 alussa, sitä on jatkunut säännöllisesti kolmen - neljän vuoden välein. Etenkin tulevien sukupolvien vuoksi on harmillista, kun hyvä työpaikka ajetaan kannattamattomaksi ja kuihtuu pois. Ylimitoitetut osakeannit Metsolle ja kaikelle konepajatoiminnalle Suomessa on vahingollista, kun ylimitoitetut osakeannit pakottavat yritysjohdon jatkuviin tarpeettomiin sopeuttamistoimiin, mitkä vievät edellytykset kannattavalta liiketoiminnalta teknologiateollisuuden konepajoilta. Ainoastaan suunnittelemalla ja valmistamalla laadukasta huipputeknologiaa, jota edelleen asiakkaalle myydään kohtuullisella katteella, saadaan hyvinvointia yhteiskunnalle, henkilöstölle, yritykselle, omistajille. Kuormitusvajeista tulee selvitä koulutuksilla tai tarvittaessa vuoroviikkolomautuksilla. Syytä herätä Nyt olisi syytä päättäjien herätä valtio- sekä kuntatasolla. Kaikki kunnat tarvitsevat muutakin työtä kuin palveluja. Veropohja ei riitä, kun teollisuuden annetaan kuihtua kunnista pois markkinavoimien lyhytnäköisen voitontavoittelun vuoksi. Helsingin päättäjät ovat myös toimineet vastuuttomasti vuosikymmeniä antaessaan elintarvike- sekä konepajateollisuuden kadota kaupungista. Verotulojen kaventuessa eivät terveys-, opetus- tai sosiaalipalvelutkaan saa enää riittävää rahoitusta Helsingissä. Määrätietoisella kaavoituksella saadaan teollisuus takaisin. Teollisuudelle tärkeät logistiset edut ovat Helsingillä merkittävät. Juha Kaasinen metallin pääluottamusmies Pukinmäki, Helsinki Me asukkaat olemme kunta Vasemmiston kuntavaalitavoitteita Kunnilla on vastuu peruspalvelujen järjestämisestä. Valtuutettujen päätökset vaikuttavat jokaisen ihmisen arkeen. Toimivan julkisen liikenteen, terveyspalveluiden, peruskoulun ja muiden lähipalvelujen pitää tukea kuntalaisten arkea ja asiointia. Kuntapäätökset on valmisteltava ja toteutettava palvelemaan kaikkia kuntalaisia riippumatta iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä taustasta, kansalaisuudesta, vammasta tai elämäntilanteesta. Vasemmiston tavoitteena on, että kaikkien oikeus palveluihin turvataan ilman syrjintää. Vasemmisto ajaa maksutonta perusterveydenhuoltoa, ihmisarvoisia sosiaalipalveluita, pienempiä asumiskuluja, työllisyyden parantamista ja palveluiden tuottamista kunnan omana työnä. Jokaisella kuntalaisella tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa oman kuntansa kehittymiseen kohti tasa-arvoista ja reilua kuntaa. Kuntapalvelujen järjetön ulkoistaminen tulee lopettaa ja kuntaa on kehitettävä pitkäjänteisesti kuntalaisia kuunnellen. Kun kuntaliitoksia tehdään, on ne tehtävä paikallisesti ja demokraattisesti sopien ja niin, että lähipalvelut säilyvät tai paranevat. Myös lähidemokratiasta on pidettävä huolta. METALLIRISTIKON RATKAISU

6 10 2/2012 METALLIN VAIKUTTAJAT METALLIN VAIKUTTAJAT 2/ Kokemus luo hyvän pohjan asioiden hoidolle Miksi peruspalvelut karkaavat Karkkilasta? Jorma Snellman on ollut kunnallisvaaleissa ehdokkaana 80-luvulta lähtien. Hän on ollut myös Karkkilan kaupunginvaltuuston jäsenenä. Kuluneen nelivuotiskauden hän on ollut varaedustaja. Hänellä on monipuolinen kokemus, jota on kertynyt erilaisten luottamustehtävien myötä. Hän toimii parhaillaan käräjäoikeuden lautamiehenä. Hän on Päihdehuollon kuntainliiton kuntayhtymän yhtymäkokouksen edustajana ja siellä vasemmistoryhmän puheenjohtaja. Hän on myös paikallisen Vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen puheenjohtaja sekä paikallisen diabetes-yhdistyksen puheenjohtaja. Terveydenhoitoasiat ovat Jorma Snellmanin mielestä kipeimmin parannusta kaipaavia asioita. Oikeastaan voisi sanoa, että täällä ei ole Karviainen kunnossa. Karviainen on Karkkilan, Vihdin ja Nummi-Pusulan yhteinen terveydenhoitokuntayhtymä. Sen sijaan Jorma Snellman antaa kiitosta Karkkilan terveyskeskukselle. Jorma Snellman on monenlaisessa järjestötoiminnassa mukana. Vapaa-aikanaan hän harrastaa kuvataidetta. Siellä on edelleen hyvä henkilökunta ja siellä tehdään hyvää työtä. Se on vain kummaa, ettei Karviainen ole niitä asioita oppinut. Päivystyspaikat ovat kuitenkin kaukana ja se aiheuttaa Jorma Snellmanin mielestä ongelmia. Täällä on nähty aika kummallisia tilanteita. Ambulanssihenkilökunta ei lähde helposti ajamaan kauas, vaan jää arvioimaa potilaan tilaa. Ja kun paikkakunnalla on vain yksi ambulanssi, niin joskus on tullut aika kipeitä tilanteita. Diabetes-yhdistyksen puheenjohtajana hän toteaa, että siltä osin asiat ovat melko hyvällä mallilla. Diabeetikkona minulla ei ole valittamista, mutta se johtuu pitkälti Karkkilan terveyskeskuksen hyvästä henkilökunnasta. Paikallinen yhdistys on toiminut sen puolesta, että nämä diabeetikkojen palvelut toimivat. Ja niiden on toimittava, koska siinä on se rahareikä, jos ne eivät toimi. Järjestötoiminnan ohella Jorma Snellmanin harrastuksena on kuvataide. Sen parissa hän rentoutuu ja siitä saa voimaa. Työväenopiston yhteisnäyttelyissä olen ollut mukana, ja on mulla kotona ympäriinsä tauluja, jos vaikka pitäisi pienemmän porukan kanssa näyttelyn, hän pohtii. Se on mielenkiintoista puuhaa, sellainen henkireikä. Ja harrastusryhmä on mukavaa porukkaa. Anna-Liisa Riekkinen työskentelee Componentalla. Hän on työpaikan työhuonetoimikunnan jäsen ja kuuluu Karkkilan Metallityöväen ammattiosaston toimikuntaan. Hän kertoo, että Componentalla on tällä hetkellä lomautuksia. Yksi päivä viikossa ollaan lomautettuna. Yhdeksän henkilöä kuitenkin irtisanottiin kokonaan, mutta osa heistä pääsi eläkeputkeen. Anna-Liisa Riekkinen kertoo, että Componentan tuotannosta menee paljon ulkomaan vientiin, joten maailmantalouden vaikeudet heijastuvat myös Karkkilan tehtaalle. Näinä aikoina joka paikassa on epävarmuutta. Toivotaan kuitenkin että työt jatkuu. Kuluvan kauden Anna-Liisa Riekkinen on ollut kaupunginvaltuuston varaedustajana. Nyt hän on jälleen ehdokkaana. Tärkeimpänä tulevan valtuustokauden asiana hän pitää terveyspalvelujen kuntoon saamista. Perusturva-asioita hoitava kuntayhtymä Karviainen on tehnyt paljon hallaa meidän peruspalveluille ja on vienyt niitä Vihtiin ja Nummelaan. Lääkäriin on aika vaikea päästä. Anna-Liisa Riekkinen on aiemmin työskennellyt hoitajana sekä Helsingissä että Karkkilassa. Olin vanhuspuolella töissä ja näin, että hoitopalveluja on erittäin heikosti saatavana tällä paikkakunnalla. Kun hoitopalvelut ovat niinkin kaukana kuin Nummi-Pusulassa, niin siellä on erittäin vaikea esimerkiksi omaisten käydä, kun ei ole kunnollisia liikenneyhteyksiä. Anna-Liisa Riekkinen on huolissaan myös lasten ja nuorten palveluista. Niitäkin on viety paljon Nummelaan. Esimerkiksi psykiatrinen mielenterveyshoito pitäisi saada Karkkilaan, hän vaatii. Täällä ei ole myöskään koulutuspaikkoja. Nuorten pitää mennä ammattikouluun jonnekin Lohjalle asti. Monen mielestä ei varmasti kannata mennä yli 50 kilometrin päähän kouluun. Oppisopimuskoulutusta ja työharjoittelua pitäisi saada enemmän tänne paikkakunnalle, eikä pelkästään metallialalla vaan myös esimerkiksi hoitoalalla. Karkkilan kovat haasteet Veikko Raunio on yksi niistä, joilta työpaikka menee alta, kun Moventas siirtää tuotantoaan Jyväskylään. Tosin hän on niiden viiden työntekijän joukossa, jotka pääsevät samassa yhteydessä eläkkeelle. Ensi kesäkuussa siis päättyy Veikko Raunion pitkä työura, jonka aikana hän on toiminut monissa keskeisissä luottamustehtävissä muun muassa pääluottamusmiehenä ja Metallin liittovaltuuston jäsenenä. Monet luottamustehtävät kuitenkin jatkuvat. Esimerkiksi hän on toiminut vuodesta 1976 yhtäjaksoisesti Karkkilan metallityöväen ammattiosaston taloudenhoitajana ja on lupautunut hoitamaan sitä tehtävää ainakin vielä ensi vuoden. Päivätyön loppuminen tuo Veikko Rauniolle kuitenkin mahdollisuuksia paneutua entistä keskeisemmin kotikaupunkinsa asioihin. Hänellä on takanaan erittäin pitkä aika Karkkilan kaupungin eri luottamustehtävissä. Hän on ollut valtuustossa varsinaisena jäsenenä vuodesta -80 lähtien ja jo sitä ennen hän toimi varavaltuutettuna. Ensimmäisen kerran olin ehdokkaana vuonna -72, joten tavallaan nyt on 40-vuotisjuhlavuosi meneillään, Raunio virnistää. Erityisiä juhlia ei tosin ole aikomus järjestää. Osallistun vaalityöhön ja katsotaan miten jatkon käy. Se on sitten äänestäjien käsissä. Veikko Raunion mielestä tärkeimmät haasteet kuntakentässä ovat siinä, mitä valtiovalta tekee kuntauudistuksen kanssa. Me joudumme Karkkilassa pohtimaan, onko meillä kyky säilyä itsenäisenä, halu siihen kuitenkin on kova. Tärkein haaste Karkkilassa on, että pystymme säilyttämään peruspalvelut ja turvaamaan ne niin, että ne saadaan Karkkilasta. Karkkilan talous on tosin heikohko, mutta meidän on varmistettava, että me siitä huolimatta pärjätään. Se on tietysti ainoa edellytys, millä kaupungin itsenäisyys pystytään säilyttämään, Raunio toteaa. Veikko Rauniolla on takanaan pitkä ura kaupungin luottamustehtävissä. Hän on myös ollut keskeinen vaikuttaja vuosikymmenten ajan Karkkilan Metallityöväen ammattiosastossa. Metallin Vaikuttajat tekevät Karkkilan torin teltalla joka perjantai ennen vaaleja vaalityötä. Tässä Harri Lindfors, Teemu Tuiskula ja Eino Hellsten toivottavat Vasemmiston vaalityölle menestystä ja muistuttavat että nyt on todella tärkeää käydä äänestämässä. Karkkila Karkkila (ruots. Högfors) sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Se on 69 kilometrin ja noin tunnin automatkan päässä Helsingistä. Asukkaita paikkakunnalla on hieman yli 9 000, joista enemmistö vuotiaita. Karkkilan naapurikunnat ovat Loppi, Nummi-Pusula, Tammela ja Vihti. Karkkila on alun perin rakentunut metalliteollisuuden varaan. Edelleen metalliteollisuus on Karkkilassa keskeinen työllistäjä. Metallityöntekijät ovat aina olleet vahvasti kehittämässä omaa kotikuntaansa. Myös näissä kunnallisvaaleissa Karkkilassa on suuri joukko päteviä Metallin Vaikuttajia ehdokkaina. Anna-Liisa Riekkinen panostaisi kaupunginvaltuustossa ennen kaikkea hoitopalvelujen parantamiseen sekä lasten ja nuorten palveluihin.

7 12 2/2012 METALLIN VAIKUTTAJAT METALLIN VAIKUTTAJAT 2/ Äänestä, sinunkin äänesi on tärkeä! Vuosi 2012 on todellinen vaalivuosi, alkuvuodesta meillä metallivaikuttajilla oli Liittokokousvaalit joissa itsekin olin ehdokkaana ensimmäistä kertaa. Hyviä ehdokkaita Metallin Vaikuttajilla oli myös Karkkilassa, joista myös kolme pääsi osallistumaan liittokokoukseen Tampereelle. Kuntavaalit ovat myös minulle uusi asia, olen näissä vaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla. Kunnan asiat kiinnostavat mutta vaikuttaminen on vaikeata. Parhaiten se onnistuisi, jos pääsisi valtuustoon tai saisi lautakuntapaikan. Karkkilassa minua mietityttää terveys- ja hoivapalvelut. Vasemmistoliiton listalla olevat henkilöt ovat keski-iältään korkeita, joten myös nämä asiat ovat tärkeitä vaaliteemoja. Kuntaliitospuheet ovat osa tätä keskustelua koska meiltä on pitkät matkat ja terveyspalvelut täytyy hakea suhteellisen kaukaa ja julkinen liikenne ei mitenkään kohtaa tässä asiassa. Samoin käy opiskelijoilla jotka joutuvat asumaan asuntoloissa esimerkiksi Lohjalla koska bussit kulkevat niin harvaan että kotona käyminen päivittäin vie liian paljon aikaa päivästä. Palvelut häviävät Karkkilasta, työvoimatoimisto poistuu kahta työntekijää lukuun ottamatta ensi vuonna ja poliisi keskittää toimintansa Lohjalle. Kelan toimisto siirtyi keskeiseltä paikalta torin laidalta TE- toimiston viereen kaupungintalolle hankalaan paikkaan. Tähänkin siirtymiseen oli tietysti hyvät perustelut mutta monet Kelan asiakkaat olisivat halunneet sen pysyvän entisissä tiloissa. Asukkaat, olemme kunta, on Vasemmistoliiton vaaliteema. Tähän on helppo yhtyä mutta kuntaliitoskeskustelut jatkuvat. Karkkila haluaa olla itsenäinen kunta, mutta katsotaan mitä uuden valtuustokauden aikana tapahtuu. Toivottavasti pääsisin itsekin osallistumaan tähän keskusteluun! Loppuvuoden uurastus on työpaikoilla järjestettävät luottamusmiesvaalit. Yhden kauden eli kaksi vuotta toimineena haluan asettua uudelleen ehdolle, koska tämä luottamustoimi tuo haasteita elämään. Onnistuminen on tässä toimessa se paras kannustus minkä tästä työstä saa. Yhteistyö työpaikan työntekijöiden kanssa rikastuttaa omaa käsitystä miten tätä työtä tehdään. Koulutus ja kaikenlainen yhteinen tapaaminen muiden luottamushenkilöiden kanssa antaa hyviä vinkkejä, ne ovat tosi tärkeitä. Saa sitten nähdä loppuvuodesta miten tässä vaalissa käy! Hyvää syksyn jatkoa kaikille ja hyvää vaalivuotta kaikille ehdokkaille! Muistakaa äänestää, vain siten voitte vaikuttaa. Marja Muurinen Pääluottamusmies Helvar Oy Marja Muurinen haluaisi vaikuttaa valtuustossa muun muassa terveys- ja hoivapalvelujen kuntoonsaamiseen. (kuva Ulla Jokila) Karkkilan Metallityöväen ammmattiosaston puheenjohtaja Teemu Tuiskula haluaisi Karkkilaan kunnollisia metallialan koulutuspaikkoja. Nuorille on turvattava työ- tai koulutuspaikka Teemu Tuiskula toimii maineikkaan Karkkilan Metallityöväen ammattiosaston puheenjohtajana. Hän toteaa, että ammattiosaston tilanne on suhteellisen hyvä tällä hetkellä, jäsenmäärä on noin Melkoisia uhkakuvia on kuitenkin näköpiirissä. Isommissa firmoissa alkaa olla lomautuksia. Moventas lähtee suurelta osin Jyväskylään. Tänne jää ainoastaan koteloverstas. Tuiskula itse työskentelee koteloverstaalla, hän toimii siellä osaston luottamusmiehenä. Tuiskula on ollut varavaltuutettuna kaupunginvaltuustossa. Kahdessa lautakunnassa hän on varahenkilönä ja on näin ollen jo alustavasti perehtynyt kunnalliseen päätöksentekoon ja kaupungin tilanteeseen. Karkkilan tulevaisuuden kannalta hän pitää keskeisenä sitä, että nuoret saataisiin työhön. Metallimiehiä tarvitaan varmasti jatkossakin tähän kylään, Tuiskula toteaa. Metallifirmat lomauttavat ja nuoret eivät saa koulutuspaikkoja eivätkä oppisopimuspaikkoja. Heitä ei oteta edes kesätöihin. Kunnon koulutusmahdollisuuksia ei ole, metallin osalta lähimmät koulutuspaikat ovat Lohjalla ja Nummelassa. Kun ei tässä kaupungissa ole näköaloja, nuoret joutuvat lähtemään pois. Mitä tekevät metallifirmat sitten? Porukka jää eläkkeelle eikä ole uusia tulossa. On suuri vaara, että nyt hukataan melkoisesti voimavaroja ja niitä edellytyksiä, joita tarvittaisiin paremman tulevaisuuden rakentamiseksi. Tämän kehityksen suunnan kääntämiseksi Karkkilassa tarvitaan Tuiskulan mukaan vahvaa yhteistoimintaa. Kuntaliitosasiasta tulee kova kädenvääntö Harri Lindfors on ollut kerran aikaisemmin ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Tuolloin hän ei vaalityöhön juurikaan panostanut, oli vain joukon jatkona. Nyt monien epäkohtien kärjistyminen on saanut hänet vakavalla mielellä liikkeelle. Kaikkein suurimmat ongelmat täällä ovat terveyspalveluongelmat, Lindfors sanoo. Terveyskeskus menee joka päivä kiinni kello 16 maanantaista perjantaihin. Sen jälkeen palvelut siirtyvät Lohjalle. Viikonloppuisin täällä Karkkilassa ei päivystä ainoakaan lääkäri. Ja täällä on vanhaa väestöä. Eihän ne pysty muuta kuin ajamaan taksilla ja ambulanssilla Karkkilan ja Lohjan väliä terveyskeskuspäivystykseen. Hän vaatiikin, että Karkkilaan täytyy saada lääkärin viikonloppupäivystys. Sanotaan ettei siihen ole rahaa, mutta kyllä kai rahaa on, jos asiat osataan laittaa oikeaan järjestykseen. Jos rahaa riittää taksiin ja ambulanssiin, niin kyllä sitä riittää johonkin muuhunkin. Harri Lindfors haluaisi terävyyttä myös Vasemmistoliiton paikalliseen politiikkaan. Terävöittäminen merkitsisi sitä, että ehdokkaiden tulee pe rehtyä kunnolla kunnan asioihin. Eikä se riitä, että valtuustossa käsitellään vain asioita, mitä virkamiehet nostavat pöydälle. Entistä enemmän on kuunneltava kuntalaisia. Kuntaliitokset eivät saa Lindforsilta kannatusta. Meillä Vasemmistoliitossa on ollut se periaate, että pysytään omana kuntana, mutta vaikeata se tulee olemaan. Nyt tiedetään, että vaihtoehtona on Vihti tai Lohja. Vihti on yhtä velkainen kuin Karkkilakin. Ja jos kuntaliitos tulee, niin palvelut heikkenevät edelleen. Entistä enemmän on ajettava Lohjalle. Tästä kuntaliitosasiasta tullaan varmasti seuraavalla vaalikaudella käymään kova kädenvääntö. Harri Lindfors toteaa, että Karkkila on pitkään polkenut paikoillaan. Hän kertoo lueskelleensa vanhaa historiikkia, kun hänen isänsä on aikoinaan ollut kunnan elimissä ja urheiluseuran toiminnassa. Sen mukaan Karkkilassa oli 1970-luvulla vähän alle 9000 asukasta ja nyt asukasluku on 9188 ( ). Kehitys on todella ollut aika heikkoa ja uuden valtuuston keskeinen tehtävä on saada myönteinen kehitys käyntiin. Harri Lindfors vaatii lisää terävyyttä Karkkilan kunnallispolitiikkaan, jotta saadaan myönteinen kehitys kaupungissa käyntiin. Eino Hellsten tarjoilee kahvia ja kertoilee Karkkilan vasemmiston tavoitteista torille pystytetyllä vaaliteltalla. Valtuustossa tarvitaan kokemusta Eino Hellsten on ollut kaksi kautta Karkkilan kaupunginvaltuuston jäsenenä. Hän on ollut myös ympäristölautakunnassa, jossa on vaikuttanut kaava-asioihin, soranottolupiin ja yleensä ympäristölupamääräyksiin. Historiallisesti punaisessa Karkkilassa vasemmistolla on edelleen vahva kannatus. Vasemmistoliitolla on valtuustossa kaksitoista valtuutettua, kun valtuutettujen kokonaismäärä on 35, Hellsten kertoo. Hänen mielestään tulevalla valtuustokaudella tärkeintä on säilyttää peruspalvelut kunnassa ja nimenomaan kunnan omina toimintoina. Täällä tarvitaan muun muassa kunnolliset lääkäripalvelut ja koulupalvelut, hän korostaa. Kuntaliitoshankkeita on Karkkilassakin vireillä. Eino Hellstenin mukaan Vasemmistoliito kuitenkin lähtee siitä, että Karkkila tulisi säilyttää itsenäisenä kuntana. Tämä on melkoinen haaste, sillä myös Karkkilalla on ollut pahoja talousvaikeuksia. Velkaa on vielä 4000 euroa asukasta kohti ja veroprosentti on kohtalaisen korkea eli 20, 25, Hellsten kertoo. Tilikaudella päästiin justiin nippa nappa plussan puolelle, joten ei tämä aivan kriisikunta sentään ole. Eino Hellsten on toiminut kunnallisten luottamustehtävien lisäksi monissa luottamustehtävissä. Hän oli muun muassa pitkään työsuojeluvaltuutettuna ja toimi ammattiosaston puheen johtajana. Hän toimii nykyisin Karkkilan Urheilijoiden puheenjohtajana ja on TUL:n valtuuston jäsen. Hän on aktiivinen myös metallityöväen ammattiosaston veteraanijaostossa. Tätä laajaa järjestökokemustaan hän haluaisi edelleen hyödyntää jatkamalla toimintaansa kaupunginvaltuuston jäsenenä. Eino Hellstenin mielestä tulevalla valtuustokaudella tulee panostaa erityisesti peruspalveluihin.

8 14 2/2012 METALLIN VAIKUTTAJAT METALLIN VAIKUTTAJAT 2/ Taktiikan ja asenteen muutos, kiitos! Mikä ihme ajaa työväenliikkeen ja ylipäänsä vasemmiston sopeutumaan vieläkin kapitalistiseen markkinatalouteen? Pikku hiljaa pitäisi jo kaikille olla selvillä, että järjestelmä on ylitsepääsemättömien ongelmien edessä pankki- ja velkakriiseineen. Silti mm. suurin osa ammattiliitoista myötäilee porvariston ja oikeiston aloitteita ja avauksia levittelemällä käsiään ja hyväksymällä kapitalistien etukäteen ammattiliitoille räätälöimät torjuntavoittopaketit, etteivät ay-johtajat aivan kokonaan menettäisi kasvojaan ja hiipuvaa uskottavuuttaan. Syy niin sanotun ay-aristokratian kykenemättömyydelle puolustaa tai vielä enemmän parantaa työntekijöiden etuja lienee heidän oman ideologisen ajatusmaailmansa ja tulotasonsa porvarillistuminen. Haluttomuus ja laiskuus analysoida nykykapitalismin taloudellista älyttömyyttä kielii ay-johtajien kiertokoulutasoisesta kansantaloustieteen tuntemuksesta. * Useimmat ay-johtajat on siis saatu hyväksymään kapitalistien ja porvariston määrittelemät pelisäännöt ainoana ja välttämättömänä toimintakehyksenä. Aloitteelliset kapitalistien edustajat mm. EK:ssa ja Teknologiateollisuudessa vedättävät työntekijäjärjestöjä mielensä mukaan milloin mihinkin raamiin tai paikalliseen sopimukseen. Tietoisena siitä, että ay-byrokratia pyrkii myös ensisijaisesti säilyttämään kapitalistien vakaat voitot, hyökkäävät kyseiset järjestöt yhä röyhkeämmin työntekijöiden etuja vastaan rikkoen jo sovittuja sopimuksia todeten vain, että tämä nyt ei meille sovikaan. * En ole koskaan kuullut minkään suuryhtiön enkä pienemmänkään ilmoittavan julkisuudessa seuraavaa: Olemme tehneet kovia voittoja tänä vuonna ja varsinkin viime kvartaalilla. Tilauskantamme on vahvassa nousussa, joten tulevaisuudennäkymät ovat varsin valoisat! Siksi olemme päättäneet maksaa yhtiömme työntekijöille huomattavasti korkeampaa palkkaa ja luovuttamaan osan voitoista heille bonuksena hyvin tuotetusta jalostus- eli lisäarvosta. Päinvastoin käy työnteettäjäpuoli jatkuvaa julkisuuskampanjaa heikosta kilpailukyvystä, palkkakustannusten liiallisesta noususta sekä ylläpitää uhkaa tuotannon siirtämisestä ulos Suomesta. Harva se päivä vuodattaa joku työnantajajärjestön edustaja valtamediassa teollisuuden ahdingosta. Lähes joka toinen päivä marssitetaan heidän tuekseen asiantuntijatutkija vahvistamaan teollisuuden ennustukset tulevasta harmageddonista. Koko ay-liike kaipaa Terho Laitilan mielestä selvää asenteen ja taktiikan muutosta. - Malja uudistumiselle, hän sanoo. Tällainen tiedotushegemonia on saanut ay-aristokratian apatian valtaan: Emmekö enää tulevaisuudessa saakaan murusiamme ylitsepursuavalta pöydältä? Nyt ei sovi vaatia vähääkään. Voivat EK:ssa vielä loukkaantua, eivätkä kutsu yhteiseen pöytään. Ei käy kieltäminen, että ay-johtajien saamattomuus on hälyttävästi lamauttanut myös työpaikkatason vaatimuksia. * Kapitalisteista ja oikeistosta tulee yhä röyhkeämpiä kriisitietoisen ay-johdon surkutellessa voimattomuuttaan. Yt-neuvotteluihin työvoiman vähennystarve mitoitetaan järjestelmällisesti yläkanttiin, jotta hyväntekijänmaine vahvistuisi lopullisten irtisanottavien oltua pariakymmentä alle suunnitellun. Irtisanomisilmoituksen jälkeen perutaan ylimääräiset osingot, että huomio ei kiinnittyisi voitolliseen tulokseen ja tavanomaisiin osinkoihin. Eli ajatus on sama kuin miehestä, jota pidettiin lopultakin kunniallisena tämän maksettua kymmenen vuoden perästä puolet varastamastaan rahasummasta. Firmat kavaltavat rahaa niin työntekijöiltään kuin verottajalta saaden palkinnoksi mittavia yritystukia. * Kaikelle tälle olisi mahdollisuus lyödä stoppi myös metallialalla. Sen sijaan, että harrastetaan Teknologiateollisuuden kanssa yhteistä julkaisutoimintaa kuten Yhteiset tavoitteet yhteiset edut, tulisi kannustaa kenttäväkeä rohkeampaan taisteluun. Työntekijöillä ja työnteettäjillä ei ole yhteistä etua vaan keskenään ristiriitaiset tavoitteet. Kapitalistien röyhkeyksiin tulisi vastata liiton määräämillä yhtiö- tai työpaikkakohtaisilla ulosmarsseilla kuten esimerkiksi Prolla näyttäisi olevan aika usein tapana. Pitää ymmärtää, että pistelakot tekevät kapitalistien askeleista varovaisempia ja ja niitä peijakkaan cv:itä. Tämän jälkeen työttömälle voidaan harkinnanvaraisesti maksaa esimerkiksi tulityökortti. Mitä se sitten enää autlaajempi lakko rampauttaa heidät täysin. Koko ay-liike kaipaa selvää asenteen ja taktiikan muutosta. Ammattiliitot ovat pakotettuja siirtymään aloitteelliseen hyökkäykseen torjuntataistelun sijaan, jos ne aikovat oikeuttaa olomassaolonsa työntekijöiden silmissä. Mikään ei estä Metalliliittoa vaatimasta kuudetta lomaviikkoa jo työn tuottavuuden kohenemiseen vedoten ja lakolla uhaten. Meillä on vihollinen ja se pitää uskaltaa tunnustaa ja tunnistaa. Sopuileminen vain näivettää toiminnan, etäännyttäen itsensä petetyksi tuntevan rivijäsenen entisestään ammattiyhdistysliikkeestä. Sitä paitsi viholliskuva on siinäkin mielessä tarpeen, että oma kiukku ja meininki pysyvät yllä niukkojen saavutusten olosuhteissa. TERHO LAITILA Varapääluottamusmies, ABB Kunnallispolitiikan parantamisella on suuri merkitys työttömälle Miksi ei järjestetä töitä kunnan avustuksella? Missä ovat kunnalliset konepajat nuorille koulusta valmistuneille ja pitkäaikaistyöttömille osaajille? Kuntien tulisi luoda teollisia työpaikkojakin joko ponnahduslaudaksi juuri valmistuneille metallialan, rakennusalan ja muille käsien työtään aloittaville. Jos kapitalisti ei luo työpaikkoja, on yhteiskunnan tehtävä se. Muutenkin yhteiskunnan tai kaupungin omat tuotantolaitokset luovat todellista tulevaisuuden uskoa. Joka päivä saa lukea taloussivuilta päivän yt:t, kuinka monta sataa mikäkin firma on päättänyt potkaista kylmästi pihalle lopullisesti. Näin he varmistavat osingonomistajille tuottoa. He, jotka ovat varsinaisen tuottavuuden alunperin luoneet, joutavat kylmästi kadunmittausosastolle kapitalistin osinkoa nakertamasta. Miksi sitten näin tehtyä työtöntä vielä kiusataan vaatimalla maksamaan itse esimerkiksi tulityö- tai työturvallisuuskortti, hygieniapassi sekä erilaiset todistukset, jotka sallivat märkätilojen rakentamisen jne. aiempien todistusten ollessa vanhentuneita. Ennen kaupunki maksoi tulityökortin jne. Nyt ei enää maksa, vaan työvoimaviranomaiset kehottavat menemään työnhakukurssille, joka voi kestää muutaman kuukauden. Siellä opetetaan työtöntä hakemaan töitä tekemällä työhönhakupapereita Helsingin teollisuuspolitiikka haparoi melkoisessa sumussa, toteaa pääluottamusmies Ilpo Haaja. (Kuva Jouni Miettinen) toikaan työtöntä työnhakijaa, koska työpaikka meni jo jollekin toiselle, jolla oli voimassa olevat kortit. Luvat ja kortit ovat erittäin Helsinkiläinen kunnallisvaaliehdokas Ilpo Haaja pitää turhina kotkotuksina muun muassa sitä, että työttömältä vaaditaan kaiken maailman cv:t. kalliita varsinkin pitkäaikaistyöttömille. Pahimmillaan puhutaan useista sadoista euroista. Näitä rahoja ei todellakaan löydy työtönpoloisen taskusta. Lainankin saaminen on lähes mahdotonta, kun ei ole säännöllisiä tuloja. Näillä toimilla kunta tekee tietoisesti aina suuremman syrjäytettyjen ryhmän. Tästä kuuluisasta cv-kotkotuksesta voisi mainita, että en ole nähnyt esimerkiksi yhdenkään hitsarin hitsaavan kyseisellä cv:llä. Todellista työmiehen kiusaamista on koko helvetin cv. Ei voi edellyttää, että kaikilla olisi kone ja vaadittava osaaminen cv:n tekemiseen. Cv. joutaa roviolle ainakin tavallisen työläistyöttömän silmin katsottuna. Helsinkiä pidän teollisuuspolitiikan retuperänä nykymuodossaan. Näin on ainakin monen yrittäjän mielestä ja niin myös työttömäksi joutuneiden metallimiesten mielestä. Entisaikojen konepajateollisuudesta on vain rippeet jäljellä. Helsinki vaikeuttaa myös loppujenkin olemassaoloa. Kaavapolitiikka vaatinee esimerkiksi Viikissä viimeistenkin konepajojen siirtoa. Pajat on rakennettu äärimmäistä tarkkuutta ja harkintaa tilojen käyttöä ajatellen. Pelkkä siirto saattaa jo aiheuttaa koneiden suurta toimimattomuutta. NIIDEN PITÄISI ANTAA PYSYÄ PAIKALLAAN! Jos pajat joudutaan muuttamaan muualle, tulee se niin peijakkaan kalliiksi, että siirto tulee olemaan mahdotonta. Menkööt pajat nurin vaikka lopullisesti valtavan ja ammattitaidon omaavat työntekijät työttömäksi. Näinpä ajattelevat päättäjät, jotka visioivat suuria elinkeinopoliittisia linjoja pääkaupungissamme. Sepätöntä maailmaa ei ole koskaan ollutkaan, eikä koskaan sellaista hetkeä tulekaan. Tietokoneella ei yksin taloja tai laivoja rakenneta. Tulevaisuudessakin tarvitaan eri alojen seppiä ja muita kädentaidon osaajia. Näin myös Helsingissä. Plm Ilpo Haaja Arctechin telakka Helsinki

9 16 2/2012 METALLIN VAIKUTTAJAT METALLIN VAIKUTTAJAT 2/ Uimahalli on osa ennaltaehkäisyä! Keravan valtuuston kokouksessa maanantaina lista-asioihin kuului myös Kaupungin vuoden 2012 talousarvion toteutumisen seuranta. Esityslistan 88 :ssä käsiteltiin eri hallintokuntien tulojen ja menojen kehitystä, verrattuna laadittuun talousarvioon. Liikuntalautakunnan jäsenenä kiinnitin huomiota siihen, että uimahallin ja maauimalan tulot jäänevät alle budjetoidun. Asiasta käydyssä keskustelussa eräät totesivat syyksi sateisen kesän, jolla voikin olla osa tulojen vähenemiseen. Mielestäni syitä löytyy muualtakin. Kiinnitinkin huomiota uimalan rakenteiden vanhanaikaisuuteen ja tutkimuksissa havaittuihin laitteiden huonoon kuntoon. Niitä on myös pidettävä syyllisinä asiakkaiden katoamiseen tai siirtymiseen peruskorjattuun Järvenpään- ja melko uuteen Tuusulan (Hyrylä) uimahalliin. Joidenkin asiakkaiden mielestä kiinteistön rapistu Keijo Pouttu esittelee kirjoituksessaan Keravan Vasemmiston kuntavaalitavotteita. mista johtuen pääsymaksulle ei saada enää riittävää vastiketta. Uimahallia pyritään ehostamaan kesäisin tehtävällä uimahallin kasvojen kohotuksella eli kevyt make up -menetelmällä. Se ei kuitenkaan estä ikääntymisestä johtuvien ongelmien kasvua. Riittävien korjausmäärärahojen ja ajan puutteen vuoksi kiinteistön perusrakenteille ja laitteille ei käytännössä tehdä mitään. Pelättävissä onkin tilanne (jota en toivo), että jonkin teknisen laitteen vika pakottaa pahimmassa tapauksessa sulkemaan uimahallin. Erityisesti keravalaiset eläkeläiset pitävät uimahallista. Se on myös paikka, jossa rennon yhdessäolon merkeissä päivittäin tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia. Se on siis myös sosiaalisen kohtaamisen paikka. Peruskorjauksella on myös tosi kiire siksi, että ikäihmiset haluavat ylläpitää mahdollisimman hyvää fyysistä ja henkistä kuntoaan eli ennakolta torjua sairauksien tuomia ongelmia. Uimahalli on myös tasa-arvokysymys, koska uima-altaassa kaikki ovat samassa asemassa, olipa heillä jokin vamma tai ei tai jokin muu syy. Edellä olevista seikoista johtuen uimahallin peruskorjaus onkin nähtävä erityisesti ennaltaehkäisevänä työnä, joka johtaa paremman henkisen- ja fyysisen kunnon kautta parempaan elämän laatuun. Se tuo myös pitkässä juoksussa todellisia taloudellisia säästöjä, niin henkilökohtaisella, kuin kunnankin tasolla. Siksi onkin käsittämätöntä, että Keravan valtuustosta löytyy henkilöitä, jotka eivät ymmärrä tai halua ymmärtää uimahallin kokonaisvaltaista, yhteiskunnallista merkitystä. Tämä surullinen suuntaus tuli selvästi ilmi viime maanantaina erään valtuutetun lausahduksesta, jonka mukaan Keravan uimahalli ei ole investointien ykköshanke Keravalla. Itse olen sitä mieltä, että uima Kansalaisten oma osaaminen on saatava mukaan kunnalliseen päätöksentekoon Suomessa on yksi maailman koulutetuimmista kansoista. Lisäksi ihmisillä on osallistumisen halua ja kuulluksi tulemisen tarvetta. Mikä on silloin demokraattisesti näkyvin tapa vaikuttaa ihmistä koskeviin ja lähellä oleviin asioihin? Edustuksellisessa demokratiassa ihmiset valitsivat edustajansa päättämään heidän puolestaan yhteisistä asioista. Kuntavaaleissa valta on kuntalaisilla. Heillä on äänioikeus, ja heidän valitsemansa valtuutetut hoitavat kuntalaisten asioita niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Valituiksi tulevat pääsääntöisesti arvostetut, osaavat ja keskimääräistä koulutetummat kansalaiset. Jokainen meistä voi miettiä olisiko äänestämättä jättäminen hyvä keino työntekijöiden aseman parantamiseen? Luotan siihen että sinä tiedät tähän oikean vastauksen. Ole Keravalla kunnallisvaaliehdokkaana oleva Kari Kuulas korostaa uimahallin kokonaisvaltaista merkitystä. hallin peruskorjaus olisi aloitettava välittömästi. Vähintään on pidettävä kiinni Keravan investointiohjelmasta, jonka mukaan uimahallin peruskorjaus on aktiivinen, käytä äänioikeuttasi. Kaupungin peruspalvelut on tuotettava kunnan omana työnä ja lähellä asukkaita. Kalliin ja epädemokraattisen ulkoistamisen ja yhtiöittämisen sijaan Vasemmisto haluaa lisätä asukkaiden valtaa ja vaikutusta sekä valmisteluun että päätöksentekoon. Äänestämällä Vasemmistoa olet mukana muuttamassa Keravaa ihmisläheisemmäksi ja kaikille paremmaksi kaupungiksi. Keravan Vasemmiston kuntavaalikärjet: 1. Asumisen hinta alas Kaupungin on huolehdittava edullisten vuokra-asuntojen tuotannosta. 2. Laadukas päivähoito on lapsen oikeus Kaikille taattava päivähoitopaikka läheltä kotia. 3. Luokkakoot pienemmiksi Peruskoulun ryhmäkoot rajattava 20 lapseen opettajaa kohti. 4. Nuoriin panostettava Nuori aloitettava viimeistään vuonna Kari Kuulas Kari punainen Kuulas Kerava sotoimesta ja opiskelupaikoista säästäminen syrjäyttää nuoria. 5. Terveyskeskusmaksut poistettava Terveyspalvelut saatava ilman kohtuutonta jonotusta. 6. Sosiaalitoimen alibudjetointi lopetettava Voimavaroja ongelmien ennaltaehkäisyyn. 7. Vanhusta ei jätetä yksin Hyvää hoitoa niin kotona kuin laitoksissa. Tukea omaishoitajille. 8. Kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikille Tukea vapaa-aikatoimelle, seuroille ja järjestöille. 9. Hyvä ympäristö Energiatehokkuus, kaupunkimetsät ja toimiva joukkoliikenne. 10. Hyvin toteutettu kuntauudistus lähipalvelut säilyttäen ja demokratiaa kehittäen. Kun me haluamme muutosta, muutos myös tapahtuu. Keijo Pouttu Keravan kunnallisvaaliehdokas Varapääluottamusmies Työttömyyskassa paransi sähköistä asiointia ja puhelinpalvelua Sähköinen asiointi internetin kautta on helppoa. Järjestelmään kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla työttömyyskassan kotisivujen kautta. Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen tai jatkohakemuksen, sekä skannata mukaan hakemuksen käsittelyä varten tarvittavat liitteet esim. palkkatodistuksen, irtisanomisilmoituksen, lomautustodistuksen ym. Tilannetietojen kautta näet: lähettämiesi hakemusten alku- ja loppupäivän sekä hakemuksen saapumispäivän omia maksutietojasi kuluvalta sekä kolmelta edelliseltä kalenterivuodelta tulossa olevasta maksusta näet hakemuksen alku- ja loppupäivän sekä etuuden nimen. Kun edellä mainitut tiedot näkyvät, etuus on maksussa tililläsi viimeistään kolmen arkipäivän kuluttua Metallityöväen työttömyyskassan hoitaja Juha Vierimaa kertoo kirjoituksessaan kassan parannetuista palveluista ja työttömyysturvaan tulevista lakimuutoksista. arkistoiduista dokumenteista näet maksussa olleet jatkohakemukset sekä annetut päätökset Näinä aikoina valitettavan monet hitsausliekit sammuvat ja koneet pysähtyvät. Silloin lomautetulle tai irtisanotulle metallityöntekijälle tulee asiaa työttömyyskassaan. Lisätietoja työttömyysturvasta saa Metallityöväen työttömyyskassasta. ja lähetetyt kirjeet tiedon kuinka monta päivää on kertynyt 500 päivän enimmäislaskuriin ja korotettujen päivärahojen laskureihin Työttömyyskassan kotisivuilta löydät mm. tietoa päivärahahakemusten käsittelyaikatilanteesta, lomakkeet ja ohjeet päivärahan hakemisesta. Työttömyyskassa kehittää edelleen sähköisiä palveluja. Työttömyyskassan palvelunumeron lisäksi on otettu käyttöön puheentunnistuspalvelu , joka on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Saat puheentunnistuspalvelusta tiedon ansiopäivärahan tai vuorottelukorvauksen hakemuksen saapumisesta kassalle, sen käsittelytilanteesta tai jo käsitellyn hakemuksen maksupäivän. Voi myös tarkastaa viimeisimmän hakemuksen jakson. Työttömyysturvaan tulevia lakimuutoksia: Raamisopimuksessa sovittiin, että lomakorvauksen jaksotus poistuu vuoden 2013 alusta luki en. Siirtymäsäännös ei ole vielä tiedossa. Työurasopimuksessa sovittiin työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistamisesta ja sen kannustavuuden parantamisesta. Muutokset astuvat voimaan Korvaustasoja vähennetään kahteen, nykyisen kolmen sijasta. Aktiivitoimenpiteiden ajalta maksetaan korkeampaa päivärahaa. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, niin enimmäiskesto on 400 päivää. Jos työhistoriaa on yli kolme vuotta, niin enimmäiskesto on edelleen 500 päivää. Työssäoloehto lyhenee 6 kuukauteen aiemmasta 34 viikosta. Lisäpäiväoikeuden ikärajaa nostetaan 1957 tai sen jälkeen syntyneillä. Lainsäädäntöä näihin muutoksiin ei ole vielä olemassa, joten kaikki yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Juha Vierimaa

10 18 2/2012 METALLIN VAIKUTTAJAT METALLIN VAIKUTTAJAT 2/ Metallin Vaikuttajat Vasemmistoliiton ehdokkaina kunnallisvaaleissa Helsinki Ilpo Haaja pääluottamusmies Juha Kaasinen pääluottamusmies Ville Kari sähkökoneenvalmistaja Tenho Kellokangas työsuojeluvaltuutettu Karita Lahtinen tuotantotyöntekijä Raimo Riima pääluottamusmies Mari Kostamo sihteeri Marjut Lumijärvi erikoissairaanhoitaja työsuojelusihteeri Espoo Aarne Ukkola hitsaaja Kari Uotila kansanedustaja Hanko Raili Peni eläkeläinen Katja Mäkelä kunnostaja Kari Hållfast eläkeläinen Seppo Kinnunen varastonhoitaja Hyvinkää Heikki Ahtonen huoltomies Pekka Haukka-Aho NC-koneistaja Juhani Kouhia Kone OYJ yritysneuvoston puheenjohtaja Karkkila Eino Hellsten laitosmies eläkeläinen Harri Lindfors malliviilari eläkeläinen Marja Muurinen automaattikoneenhoitaja pääluottamusmies Veikko Raunio laadunohjaaja Jorma Snellman eläkeläinen Teemu Tuiskula CNC-koneistaja Pasi Åman koneistaja Kerava Kari Kuulas eläkeläinen Elvi Pihlajaniemi eläkeläinen Keijo Pouttu kelloseppä Kirkkonummi Leo Vartiainen metallimies Lohja Erkki Hartikka hitsaaja Lauri Kalanti metallityöntekijä Kari Karjalainen koneistaja Jouni Linden hitsaaja Heikki Lönnqvist varastomies Mervi Murto elektroniikkatyöntekijä Jukka Seger automekaanikko Eero Särkinen koneasentaja Loviisa Paavo Siipola eläkeläinen Nurmijärvi Raimo Järvenpää eläkeläinen Raasepori Kalevi Vuori varastomies Heikki Holappa työehtosihteeri Veikko Kauppinen työehtosihteeri Tuusula Arja Taipale ostoassistentti Pasi Kojola kiinteistöhuoltomies Vantaa Ari-Pekka Hynynen pääluottamusmies Pertti Oksman putkiasentaja Uudenmaan alueen Metallin Vaikuttajat liittokokouksessa: Ari-Pekka Hynynen, Kari Purmonen, aluetoimitsija Eero Tuhkanen, Jouni Linden, Veikko Raunio, Juha Kapiainen, Tapani Koivunen, Kimmo Tsurkka, Seppo Koponen, Tuula Utriainen, Pasi Vahtermo, Seppo Gråsten, Mirkka Andersson, Leo Vartiainen, Juha Kaasinen, Kalevi Turtiainen, Tenho Kellokangas, Juhani Kouhia Metallin 21. Liittokokouksessa valitut hallinnon jäsenet ja varajäsenet Helsinki Liittovaltuuston jäsen Ilpo Haaja 1.varajäsen Markku Nieminen 2.varajäsen Terho Laitila 3.varajäsen Pentti Ruohonen Liittovaltuuston jäsen Raija-Riitta Luiro- Piippo 1.varajäsen Karita Lahtinen 2.varajäsen Saila Kaattari 3.varajäsen Heli Hovi-Karlsson Auto- ja konealat Liittovaltuuston jäsen Harri Hoviniemi 2.varajäsen Marianne Vallius Uusimaa Liittovaltuuston jäsen ja valtuuston 1. varapuheenjohtaja Juha Kapiainen 1.varajäsen Mirkka Andersson 2.varajäsen Kari Purmonen 3.varajäsen Tenho Kellokangas Liittovaltuuston jäsen Jouni Linden 1.varajäsen Kalevi Turtiainen 2.varajäsen Mervi Murto 3.varajäsen Juha Kaasinen Työttömyyskassan hallitus 1.varajäsen Tapani Koivunen 1.varajäsen Juhani Miettinen 2.varajäsen Raimo Riima Valtakunnallinen nuorisotoimikunta jäsen Ville Kari varajäsen Marianne Vallius Valtakunnallinen kulttuuri- ja vapaa-aikatoimikunta jäsen Sanna Korkiamäki Autoalan osasto 84:n Vaikuttajat liitokouksessa: Harri Hoviniemi, Marianne Vallius, Raimo Riima. Helsingin vaalipiiristä valitut Metallin Vaikuttajat liittokokouksessa: Saila Kaattari, Terho Laitila, Esko Sankilampi, Ilpo Haaja, Markku Nieminen, Raija-Riitta Luiro-Piippo, Kari Pekkarinen.

11 20 2/2012 METALLIN VAIKUTTAJAT METALLIRISTIKKO metalliristikon ratkaisu sivulla 9

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA Kansanedustaja Lauri Ihalainen pitää koulutusta merkittävänä tekijänä tulevaisuuden työelämässä ja kannustaa nuoria osallistumaan rohkeasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Kunnanhallitus 55 05.02.2013 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Äänestysaluejaon muuttaminen // KHALL 55 KESKV 54 sihteeri Seuraavat vaalit ovat Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7)

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kesälahti & Kitee kuntaliitos 2013! Yhteenvetoraportti N=199 Julkaistu: 10.2.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen 1. kesälahtelainen 71 37,17% 2. kiteeläinen

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tarja Korkalainen p. 0500-504120 tarja.korkalainen@proliitto.fi

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

PORVOON KIRJATYÖNTEKIJÄIN YHDISTYS RY

PORVOON KIRJATYÖNTEKIJÄIN YHDISTYS RY PORVOON KIRJATYÖNTEKIJÄIN YHDISTYS RY Toimintasuunnitelma 2016 - ammattiyhdistystoimintaa vuodesta 1896 - YLEISTÄ - puheenjohtajalta Arvoisat Porvoon Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen jäsenet, vuosi on taas

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 Kuinka ikäihmiset voivat itse tukea kotona asumistaan Laukaassa järjestettiin ensimmäinen ikäihmisten foorumi. Tilaisuuteen oli kutsuttu

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot