Osaava ja oikeudenmukainen Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaava ja oikeudenmukainen Suomi"

Transkriptio

1 SAK:n 18. edustajakokous Osaava ja oikeudenmukainen Suomi Katsaus edustajakokouskauteen

2 Katsaus edustajakokouskauteen Sisällys ESIPUHE... 2 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 YHTEISKUNNALLINEN TILANNE JA TYÖMARKKINOIDEN MUUTOS... 3 JÄRJESTÖLLINEN KEHITYS... 4 EDUSTAJAKOKOUSKAUDEN SAAVUTUKSIA... 5 Työelämän kehittäminen... 5 Sosiaaliturva... 5 Työttömyysturva... 5 Koulutus... 6 Tasa-arvo...7 Työaika...7 Työsuojelu ja työterveyshuolto...7 Työelämän lainsäädännön kehittäminen... 8 Talous- ja elinkeinopolitiikka Ilmasto- ja energiapolitiikka Liittoyhteistyö- ja työehtosopimusasiat Kansainvälinen edunvalvonta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Järjestötoiminta Nuorisotoiminta Alueellinen toiminta Paikallinen toiminta Maahanmuuttajatoiminta... 14

3 2 Katsaus edustajakokouskauteen ESIPUHE SAK:n vuoden 2006 edustajakokouksessa hyväksyttiin ohjelma-asiakirja Muutoksen suunta osaava ja oikeudenmukainen Suomi, jonka mukaisesti järjestössä on tehty työtä viime edustajakokouskaudella Tässä raportissa luodaan tiivis katsaus menneeseen viisivuotiskauteen, ensin toimintaympäristöön ja isoihin linjoihin ja lopuksi yksityiskohtaisempiin saavutuksiin. Edustajakokouskauden aikana Suomessa tapahtui merkittäviä muutoksia, jotka koskettivat koko yhteiskuntaa ja työmarkkinoita. Viiden vuoden aikana ehdittiin järjestää monet vaalit ja taloudellinen tilanne vaihteli alun nousukaudesta taantumaan ja taas vähitellen kasvuun. Työmarkkinoilla talouden muutokset näkyivät voimakkaina työllisyystilanteen heilahteluina. Työmarkkinapolitiikassa puolestaan siirryttiin uuteen aikakauteen, kun työnantajapuoli ilmoitti irtautuvansa pitkään vallinneista tulopoliittisista kokonaisratkaisuista ja tukevansa tulevaisuudessa jäsenliitojensa neuvottelutoimintaa työehtosopimusneuvotteluissa. On siirrytty liittokohtaisiin neuvotteluihin ja sopimuskenttä on hajautunut niin sopimusten keston kuin sisällönkin osalta. TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Edustajakokouskauden alkupuolella talous ja työllisyys kasvoivat ripeästi. Vuonna 2007 työllisyyden nopea kasvu ylitti Suomessa kaikki ennusteet: työllisten määrä kasvoi silloin lähes henkilöllä, ja työllisyysaste nousi 70 prosenttiin. Erityisesti nuorten työllisyys parani. Työttömyysaste laski noin 6,8 prosenttiin. Suuri osa työllisyyden kasvusta oli kuitenkin osa-aikatyötä, erityisesti palvelualoilla. Positiivista työllisyyskehitystä varjostivat joukkoirtisanomiset erityisesti pörssiyhtiöissä ja päätökset tehtaiden lopettamisista. Vuosi 2008 oli sekä Suomessa että kansainvälisessä taloudessa käännekohta pitkään jatkuneen nousukauden taittuessa taantumaksi. USA:n asuntomarkkinoilta jo edellisenä vuonna alkanut finanssikriisi muuttui laajaksi talous- ja työllisyystaantumaksi. Talouskriisi kosketti Suomea erityisesti viestisektorin vaikeuksien kautta. Työllisyys lähti kuitenkin rajuun laskuun vasta vuonna 2009, jolloin se romahti jopa nopeammin kuin 1990-luvun laman aikana. Työttömiä oli vuoden lopussa yli Työpaikkansa säilyttäneiden tilanne kuitenkin säilyi verraten hyvänä, koska reaaliansiot kasvoivat lähes neljä prosenttia. Inflaatiota ei vuonna 2009 keskimäärin ollut. Vuonna 2010 Suomen talous- ja työllisyyskehitykseen vaikutti Euroopassa edelleen jatkunut finanssikriisi sekä Suomen oma julkisen talouden kestävyysvaje. Talous ja työllisyys alkoivat taantuman jälkeen vähitellen kasvaa, mutta toisaalta pitkäaikaistyöttömyys kääntyi jopa selvään nousuun. Sama suunta jatkui alkuvuonna Työllisyys vuonna 2010 oli vajaat 68 prosenttia. Edustajakokouskauden loppua kohti mentäessä inflaatio kasvoi ja palkansaajien ostovoiman säilyttäminen nousi tärkeäksi elementiksi palkankorotusneuvotteluissa.

4 Katsaus edustajakokouskauteen YHTEISKUNNALLINEN TILANNE JA TYÖMARKKINOIDEN MUUTOS Loppuvuonna 2006 Suomessa valmistauduttiin jo maaliskuun 2007 eduskuntavaaleihin. SAK julkisti omat vaalikauden tavoitteensa ja pyrki vaikuttamaan myös äänestysaktiivisuuteen. Keväällä koottiin vaalituloksen pohjalta keskusta-oikeistolainen Vanhasen II hallitus, johon tulivat mukaan Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja Ruotsalainen Kansanpuolue. SAK:n näkemyksiä otettiin osin huomioon hallitusohjelmassa. Vuonna 2006 oli voimassa tulopoliittinen sopimus (tupo). Syksyllä SAK:ssa aloitettiin seuraavan neuvottelukierroksen valmistelut. Keväällä 2007 kävi ilmi, että neuvottelukierroksella ei ollut edellytyksiä tupoon, vaan neuvottelut järjestettäisiin liittokohtaisina. EK:lta ei keskitetyille sopimuksille Vuoden 2007 neuvottelut saatiin päätökseen ilman suuria painostustoimia, ja useisiin sopimuksiin saatiin kirjauksia SAK:n ja liittojen yhteisesti sopimista laadullisista tavoitteista kuten perhevapaista. Toukokuussa 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti julkisesti, että sen jäsenliitot neuvottelevat jatkossa työehtosopimukset toimiala- ja yritystasoilla ja keskitettyjen sopimusten aika on ohi. SAK ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK esittivät raamittavien kokonaisratkaisujen pitämistä mukana työkalupakissa, mutta EK:n linja oli ehdoton. Vuotta 2009 leimasikin taloudellisten haasteiden lisäksi sekä poliittisen että työmarkkinapoliittisen kentän epävarmuus. Vanhasen hallituksella ei ollut riittävää näkemystä, miten Suomea tulisi luotsata vaikeassa toimintaympäristössä. Hallitus joutui palkansaajajärjestöjen kanssa hankaukseen keväällä, kun pääministeri ilmoitti eläkeiän alaikärajaa nostettavan 63 vuodesta 65 vuoteen. SAK ja muut ay-järjestöt torjuivat kansalaisten tuella hallituksen yksipuolisen esityksen. Eläkeneuvottelut jatkuvat edelleen Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat sen sijaan tavoitteesta nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Neuvottelut työurien pidentämisestä ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostamisesta jatkuvat edelleen jatkotyöryhmissä ja työmarkkinajärjestöjen välillä. SAK ei ole suostunut painostukseen eläkeiän alarajan nostamisesta. Työehtosopimusneuvottelut jatkuivat liittokierroksina edustajakokouskauden loppuun asti. Tosin kierros alkaa olla harhaanjohtava käsite, koska eri alojen sopimukset alkavat ja päättyvät kovin eri aikoihin ja ovat eripituisia. Kyse on jatkuvasta neuvottelusta. Joillakin aloilla on viime vuosina tarvittu työtaistelutoimia sopimukseen pääsemiseksi; laajimpia niistä olivat ahtaajien ja ilmailualan lakot vuonna SAK:n rooliksi liittotason neuvotteluissa on muotoutunut koordinointi yhteisten neuvottelutavoitteiden aikaansaamiseksi. Laadullisissa asioissa siinä on osittain onnistuttukin, mutta palkankorotustavoitteiden yhdenmukaistaminen on osoittautunut varsin hankalaksi. EK pyrki vuonna 2010 asettamaan palkka-

5 4 Katsaus edustajakokouskauteen ankkurin eli yleiskorotusten maksimirajan suitsiakseen palkankorotuksia, mutta se onnistuttiin murtamaan monilla aloilla. Se oli tärkeää palkansaajien ostovoiman säilyttämiseksi inflaation kasvaessa. Maaliskuussa 2011 pidettiin jälleen eduskuntavaalit, jotka voitti Kokoomus. SDP nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja on siten vahvasti mukana hallitusneuvotteluissa samoin kuin vaalien yllätysnousija, kolmanneksi noussut Perussuomalaiset. Tätä raporttia kirjoitettaessa hallitusneuvottelut ovat vielä kesken, mutta ainakaan keskusta-oikeistolainen hallituspohja ei jatku. JÄRJESTÖLLINEN KEHITYS Viime edustajakokouskaudella on suuntauduttu voimakkaasti tulevaisuuteen ja pohdittu, miten SAK:n tulisi uudistaa tavoitteensa, roolinsa ja toimintatapansa. Miten liikkeen tulisi uudistua, jotta se olisi elinvoimainen ja vaikutusvaltainen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua? Vuonna 2007 käynnistetyssä nelivuotisessa tulevaisuushankkeessa määriteltiin SAK:n tulevaisuutta vuoteen 2025 asti. Hankkeessa laadittiin esitys SAK:n uudeksi strategiaperustaksi, joka sisältää toiminta-ajatuksen, arvot, vision ja strategiset päämäärät. Uusi strategiaperusta käsitellään kesäkuun 2011 edustajakokouksessa. SAK:n puheenjohtaja vaihtui vuonna 2009, ja Lauri Lyly aloitti työnsä järjestön johdossa. Jo samana vuonna SAK:n toimisto-organisaatio uudistettiin vastaamaan paremmin muuttuneisiin edunvalvontatarpeisiin. SAK:n liittojen yhteenlasketussa jäsenmäärässä ei kokonaisuutena tapahtunut edustajakokouskaudella merkittäviä muutoksia. Edelleen puhutaan yli miljoonan jäsenen SAK:sta. Jäsenliittojen lukumäärä on tällä hetkellä 21. Edustajakokouskauden aikana on tapahtunut muutamia muutoksia liittokentässä. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto liittyi SAK:n jäseneksi vuonna 2007, ja Aliupseeriliitto liittyi JHL:n yhteisöjäseneksi vuonna Lisäksi Rautatieläisten Liitto päätti liittofuusiosta JHL:ään keväällä 2011, minkä tuloksena perustetaan Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry. Liittojen yhteistyöhankkeita viritellään Julkisen alan liittojen muodostaman JHL:n aloitettua toimintansa vuoden 2006 alussa myös teollisuussektorilla ryhdyttiin selvittelemään mahdollisuuksia tiiviimmän yhteistyön aikaansaamiseksi. Teollisuusaloille kaavailtu laaja yhteenliittymä ei kuitenkaan toteutunut. Vuoden 2010 alusta aloitti sen sijaan toimintansa suppeampi yhteenliittymä nimellä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto. Siinä yhdistivät voimansa Kemianliitto ja Viestintäalan ammattiliitto, ja siitä tuli SAK:n viidenneksi suurin jäsenliitto. Myös kuljetussektorilla on selvitelty yhteistyön tiivistämistä ja jopa liittojen yhdistymisiä, mutta projekti on edelleen kesken. Keväällä 2011 yhdentyivät SAK:lainen Merivartioliitto ja STTK:lainen Rajavartioliitto. Lopullinen liittofuusio toteutuu kevään 2012 Merivartioliiton varsinaisessa edustajakokouksessa.

6 Katsaus edustajakokouskauteen Lisäksi SAK on vuosien varrella solminut yhteistyösopimuksia eri alojen liittojen kanssa enimmäkseen ammattiurheilijoiden. Vuonna 2007 sellainen solmittiin jalkapallon pelaajayhdistyksen kanssa, vuonna 2008 pesäpalloilijoiden kanssa. Vuonna 2010 yhteistyötä laajennettiin ilmailualalle ja solmittiin sopimus Suomen Lennonjohtajat ry:n ja Ilmailutietotekniset ry:n kanssa. EDUSTAJAKOKOUSKAUDEN SAAVUTUKSIA SAK työskenteli edustajakokouskauden aikana määrätietoisesti työelämän eri osa-alueiden kehittämiseksi. Monien hankkeiden ja työryhmien kautta on vaikutettu mm. työelämää, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä koskevaan lainsäädäntöön, työpaikkojen arkeen sekä yhteiskuntapolitiikkaan. SAK:laista ay-liikettä on pyritty kehittämään työelämän parhaaksi asiantuntijaksi, niin että olisimme vaikutusvaltainen edunvalvoja myös tulevaisuudessa. Liikkeen sisäistä eheyttä on pyritty edistämään ja yhteistyötä vahvistamaan. Työelämän kehittäminen Irtisanomistilanteissa uuden työn löytämistä helpottavan muutosturvan toimintamallia laajennettiin talouskriisin aikana vuonna 2009 koskemaan tietyin ehdoin myös lomautettuja työntekijöitä. Myös määräaikaisessa työsuhteessa olleiden mahdollisuuksia päästä muutosturvan piiriin parannettiin. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen nostettiin pysyvästi työpolitiikan agendalle. Perustettiin Tuottavuuden pyöreä pöytä sekä vakinaistettiin 2004 alkanut Työelämän kehittämisohjelma Tykes. Sen resursseja lisättiin siirtämällä se osaksi Tekesin toimintaa vuonna Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat keväällä 2011 yhdessä hallituksen kanssa yhteisymmärryksen käännetyn arvonlisäveron käyttöönottamisesta rakennusalalla. Sosiaaliturva Kesällä 2007 käynnistyi sosiaaliturvaa laajasti uudistavan Sata-komitean työ, joka kuitenkin ajautui umpikujaan, koska palkansaajajärjestöt eivät voineet hyväksyä komitean puheenjohtajan esittämiä palkansaajien sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia. Tammikuussa 2009 työmarkkinajärjestöt solmivat lopulta ns. sosiaalitupon, joka päätettiin sisällyttää komitean peruslinjauksiin. Sosiaalitupossa sovittiin tietyistä työttömyys- ja eläketurvan kysymyksistä sekä vakinaistettiin vuorotteluvapaajärjestelmä. Sata-komitea sai lopulta työnsä päätöksen vuoden 2009 lopussa, ja tietyistä uudistuksista sovittiin yksimielisesti, mutta keskustelu esim. työttömyysturvan uudistamisesta jatkuu. Työttömyysturva SAK:n, työttömyyskassojen ja liittojen yhteisessä työttömyyskassojen kehittämishankkeessa vuonna 2006 selvitettiin kassojen välistä yhteistyötä, jäse-

7 6 Katsaus edustajakokouskauteen nyyteen liittyviä asioita, jäsenmaksutasauksen uudistamista sekä vakuutusvalvonnan toteutumista. Hankkeessa kehitettiin myös SAK:laisten työttömyyskassojen tietotekniikkayhteistyötä, jossa vertailtiin sähköisiä maksatusjärjestelmiä sekä ideoitiin sähköistä jäseneksi liittymistä. Vuonna 2008 perustettiin sähköinen liittymiskanava liitot.fi. Lisäksi toteutettiin hankkeen jatkoseuranta sähköisen asioinnin, asiakaspalvelun ja yhteistyön etenemisestä työttömyyskassoissa. Sata-komitean yhteydessä vuonna 2009 solmitussa sosiaalitupossa tehtiin muutoksia työttömyysturvaan. Parannuksia tuli erityisesti nuorten ja pätkätyöläisten turvaan, kun työssäoloehto lyheni kahdeksaan kuukauteen. Sovitellun päivärahan enimmäiskestosta luovuttiin. Työvoimapoliittisten aktiivitoimenpiteiden piirissä olevien työttömyysturvaa parannettiin ja vuorotteluvapaa vakinaistettiin. Vuosien aikana SAK jatkoi liittojen ja kassojen kanssa työttömyysturvaetuuksien, rahoituksen sekä työttömyyskassojen toiminnan kehittämistä yhteisessä työttömyysturvaprojektissa. Sen tavoitteena on parantaa jäsenten palvelua sekä selkiyttää ja parantaa työttömyysturvaa. Koulutus Hallituskauden aikana toteutettiin ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Sen mukaisesti aikuisten koulutusmahdollisuuksia on lisätty ja oppisopimuskoulutuksen käyttö aikuisten koulutusväylänä on laajentunut. Uudistuksen merkittävin saavutus oli koulutuksen aikaisten toimeentuloetuuksien parantaminen. Aikuiskoulutustuki nousi työttömyysajalta maksettavan työttömyyspäivärahan tasolle Kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksen täyttävä voi saada tukea 18 kuukaudeksi. Työntekijälle, joka siirtyy opintojen takia osaaikatyöhön, voidaan maksaa soviteltua aikuiskoulutustukea. Työttömyyden aikaiseen opiskeluun tuli vuoden 2010 alusta lähtien vain yksi tuki, joka on sosiaalitupon linjausten mukaisesti aktiiviajan työttömyyspäivärahan suuruinen. Molemmat etuusuudistukset ovat lisänneet aikuisten opiskelua ennakoituakin enemmän. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma Noste päättyi vuonna Ohjelman mukaisiin opintoihin osallistui noin opiskelijaa. SAK ja sen jäsenliitot olivat mukana Noste-ohjelmassa omalla Osaava pärjää -hankkeella. SAK:n hallinnoimassa Petmo-projektissa edistettiin työelämän tasa-arvoa, erityisesti erilaisuuden ja monikulttuurisuuden hyväksymistä työyhteisössä. Projektissa tuotettiin maahanmuuttajien ja työhön perehdyttäjien käyttöön tarkoitettu kirja Erilaisuus sallittu. Yhteistyössä TSL:n kanssa tuotettiin myös verkko-opintoaineisto Työelämätietoa maahanmuuttajille. Työelämän verkko-opiston toiminta käynnistettiin ja siihen tuotettiin useita itseopiskelu- ja kurssiaineistoja. Vuoden 2010 aikana kävijämäärä kohosi yli :een.

8 Katsaus edustajakokouskauteen Tasa-arvo SAK osallistui vuosien aikana kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman työskentelyyn useissa eri ryhmissä. Työryhmien työ on edennyt hitaasti. Miesten ja naisten palkkaeron kaventuminen keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä on vienyt aikaa noin viisi vuotta. Vuonna 2006 käynnistynyt tasa-arvoklinikka tuottaa työpaikkojen käyttöön tasa-arvon materiaalipankin ja kysymys-vastaus-palvelun. Verkossa toimivat palvelut vahvistavat työpaikan tasa-arvosuunnittelua. Työaika SAK laati työaikapankkiohjeistuksen vuonna Ohjeistuksissa on lista asioista, joita liitot voivat hyödyntää TES- ja VES-neuvotteluissa, jos työaikapankki on neuvoteltavana asiana. Toisessa oppaassa annettiin käytännön neuvoja luottamusmiehille paikallisten työaikapankkisopimusten neuvotteluihin. Yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa laadittiin myös työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet vuonna Niissä annettiin käytännön neuvoja palkanlaskennan avuksi. Työsuojelu ja työterveyshuolto Työhyvinvointikortin käyttöönotosta sovittiin työmarkkinajärjestöjen kesken vuonna 2010, ja se otettiin käyttöön vuonna Työturvallisuuskortti on vakiintunut osaksi yritystoimintaa erityisesti rakennus- ja teollisuusaloilla. SAK julkaisi syksyllä 2008 ikäohjelman, joka sisältää tavoitteita ja ehdotuksia, miten tulevaisuudessa pystytään paremmin turvaamaan ikääntyneiden työssä jaksaminen ja pidempi työura sekä mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi. Terveydenhuollon neuvottelukunta antoi vuonna 2010 suosituksen hyvästä sairaanhoitokäytännöstä työterveyshuollossa. Työmarkkinakeskusjärjestöt uudistivat vuonna 2006 suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. EU-tason työmarkkinajärjestöt laativat vuonna 2007 häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimuksen. Sitä on toteutettu Suomessa yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Työsuojeluhallinnon resursseja pohtinut kolmikantainen työryhmä julkaisi sekä luovutti sosiaali- ja terveysministerille vuonna 2009 linjauksensa työsuojelun kehittämiseksi (Työsuojeluvalvonnan linjaukset vuoteen 2015). SAK julkaisi omat työsuojelulinjauksensa vuonna 2007, ja julkaisua päivitettiin vuonna Se sisältää joukon ehdotuksia työsuojelun kehittämiseksi sekä lainsäädännön tasolla että yksittäisillä työpaikoilla.

9 8 Katsaus edustajakokouskauteen Työelämän lainsäädännön kehittäminen Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä tuli voimaan vuonna Lailla edistetään yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista erityisesti alihankintaa ja vuokratyötä käytettäessä. Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta tuli voimaan vuonna Laissa säädetään yt-asiamiehestä, joka valvoo ja ohjeistaa mm. yt-lain ja henkilöstörahastolain soveltamista. Uudistettu henkilöstörahastolaki tuli voimaan vuonna Siinä määritellään yrityksen tai viraston henkilöstön palkitsemiseen tarkoitettu henkilöstörahastoerä, josta työnantaja päättää käytyään henkilöstön kanssa yt-neuvottelut palkkion perusteista. Rahastoerä koskee koko henkilöstöä, ja sen enimmäismäärä määräytyy kaikille yhdenmukaisten periaatteiden mukaan. Erä voi määräytyä myös henkilökohtaisena osuutena, kunhan määräytymisperusteet täyttävät edellä kuvat kriteerit. Korkein oikeus hyväksyi vuonna 2010 yli yhdeksän vuoden oikeudenkäynnin päätteeksi perusteiltaan ammattiliittojen ajamat hyvitysvaatimukset Fujitsu Siemensin Kilon tietokonetehtaan ja tuotekehityksen lakkauttamisen yhteydessä. Siellä loukattiin henkilöstön yt-lain mukaisia neuvotteluoikeuksia. Työsuojelu Työsuojelun valvontalain kokonaisuudistus tuli voimaan vuonna Lisäksi muun muassa melupäätös, konepäätös ja rakennustyötä koskevat päätökset on uusittu vastaamaan muuttuneita työelämän tarpeita. Tapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen käynnistettiin kolmikantaisena vuonna Kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe valmistui syksyllä Seuraavana vuonna alkoi edelleen käynnissä oleva uudistustyön toinen vaihe, ja mittava työ yli 60-vuotiaan lainsäädännön ajantasaistamiseksi jatkuu edelleen. Vuonna 2009 uudistettiin tapaturmavakuutusmaksujen hinnoittelua koskevaa lainsäädäntöä. Vuoden 2010 alusta uudistettiin työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön haittaluokitusta, jonka perusteella maksetaan haittarahaa tapaturmavamman ja ammattitaudin aiheuttamasta yleisestä pysyvästä haitasta. Urheilijoiden tapaturma- ja eläkevakuutuslainsäädäntöä uudistettiin vuonna Uudistuksessa korostettiin uuteen ammattiin tähtäävää kuntoutusta sekä parannettiin vakavasti vammautuneiden toimeentuloturvaa. Sairausvakuutus

10 Katsaus edustajakokouskauteen Sairausvakuutuslaki uudistui vuoden 2011 alusta. Muutoksella kannustetaan työpaikkoja työkyvyn hallintaan. Osasairauspäivärahajärjestelmä tuli käyttöön vuoden 2007 alusta. Se helpottaa töihin paluuta pitkähkön työstä poissaolon jälkeen. Vuoden 2010 alusta osasairauspäivärahaa on voinut saada heti omavastuuajan jälkeen. Eläkeasiat Vuoden 2007alussa tuli voimaan uusi työntekijän eläkelaki TyEL. Siinä yhdistettiin yksityisten alojen työntekijöiden eläkelait TEL, LEL ja TaEL sekä ajanmukaistettiin työeläkelain säädökset vuonna 2005 voimaan tulleen eläkeuudistuksen mukaisesti. TyEL:iin tuli myös säädös, jonka mukaan työntekijän rekisteröidyt työeläkeansiot kootaan työeläkeotteeksi. Vuonna 2008 käyttöön otetun otteen avulla työntekijä voi itse tarkistaa, ovatko kaikki ansiot tulleet asianmukaisesti vakuutetuiksi ja ilmoittaa mahdollisista puutteista eläkelaitoksille. Vuoden 2009 sosiaalitupon osana sovittiin yksityisten alojen työeläketurvan rahoituksen vahvistamisesta eli työeläkemaksujen noususta vuosina Perhevapaat Vuoden 2006 työsopimuslain perhevapaauudistuksessa etävanhempi sai oikeuden sairaan lapsen hoitoon. Lisäksi laajennettiin ottovanhempien ja vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen vanhempien hoitovapaita sekä täsmennettiin perhevapaisiin liittyviä ilmoitusaikoja. Sairausvakuutuslain muutokset astuivat voimaan vuonna 2007 perhevapaakustannusten tasausta koskevan työryhmän työn tuloksena. Äitiyspäivärahan tasoa korotettiin ensimmäiseltä 56 päivältä. Muutoksen jälkeen palkalliset äitiysvapaat saatiin useaan naisvaltaisen alan työehtosopimukseen uutena määräyksenä. Muita uudistuksia olivat vanhempainrahan korotus, isäkuukauden joustavoittaminen sekä työnantajien vuosilomakustannusten korottaminen. Myös vuoden 2011 vanhempainvapaatyöryhmä teki lukuisia uudistamisehdotuksia lainsäädäntöön. Joukossa oli monia SAK:lle tärkeitä asioita kuten isien vapaiden vahvistaminen ja joustavoittaminen sekä vanhempainvapaan pidentäminen. Työryhmän ehdotukset linjaavat tulevia uudistuksia. Vuonna 2011 tuli voimaan työsopimuslain muutos, joka koski poissaoloa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Yhdenvertaisuus Vuonna 2008 tuli voimaan useita vuokratyöntekijöiden asemaa parantaneita lakimuutoksia. Muutoksilla parannettiin henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeuksia ja selkeytettiin koeajan käyttöä vuokratyöntekijän siirtyessä käyttäjäyrityksen palvelukseen. Vuonna 2010 tuli voimaan työsopimuslain muutos, joka koski perustellun syyn täsmentämistä, kun solmitaan määräaikainen työsopimus

11 10 Katsaus edustajakokouskauteen SAK on jo vuosia pyrkinyt edistämään yleissitovien työehtosopimusten kääntämistä ruotsiksi. Viime aikoina asia on edennyt vauhdikkaasti, ja ruotsinkielisten TESsien saatavuuden takaavaa lakia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Suurin osa TESseistä käännetään ruotsiksi vuoden 2011 aikana. Talous- ja elinkeinopolitiikka Taloustaantuma iski voimakkaasti erityisesti vientiteollisuuteen. SAK peräänkuulutti voimakasta elvytystä ja aktiivista työvoimapolitiikkaa ja teki omia keskustelunavauksia työllisyydestä, talouskasvusta ja verotuksesta. SAK:n vaatima valmiussuunnittelu ja valtiovallan aktiivinen toiminta isojen irtisanomistilanteiden hoitamisessa aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriössä. SAK nosti harmaan talouden torjunnan vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hallitus toteutti joitakin tarpeellisia uudistuksia, mutta tilaajavastuun laajentaminen ja kanneoikeuden toteuttaminen jäivät vielä toteuttamatta. SAK:n aloitteet harmaan talouden torjumiseksi valmisteltiin harmaan talouden tutkijoiden ja SAK:n asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä vuonna Palkansaajien ostovoima kasvoi koko edustajakokouskauden yhteensä 2,5 prosenttia, mutta reaalinen palkansaajaa kohti käytettävissä oleva tulo kääntyy inflaation kiihtyessä negatiiviseksi vuonna Ilmasto- ja energiapolitiikka SAK vaikutti kohtuuhintaisten, vähäpäästöisten ja monipuolisten energiaratkaisujen toteuttamiseksi. Tähän liittyi mm. uusiutuvan energian lisääminen, periaatepäätökset uusille ydinvoimahankkeille sekä Suomen aseman varmistaminen EU:n energiapoliittisissa päätöksissä. Ilmastopolitiikan merkitys SAK:n edunvalvonnassa kasvoi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. SAK laati myös oman ilmasto- ja energiapoliittisen puheenvuoron. Liittoyhteistyö- ja työehtosopimusasiat Vuodesta 2007 lähtien työehtosopimusneuvottelujen liittokierroksilla on saavutettu yhteisiä laatutavoitteita, jotka on kirjattu useisiin työehtosopimuksiin. Sellaisia olivat mm. palkallinen isyysvapaa, parannukset sairaan lapsen hoitomahdollisuuksiin sekä parannukset luottamushenkilöiden oikeuksiin ja toimintamahdollisuuksiin. SAK on tehnyt aktiivisesti työtä liikkeen sisäisen solidaarisuuden ja eheyden edistämiseksi. Vuonna 2009 perustettiin kaksi keskusjärjestön ja liittojen yhteistä työryhmää, joista toinen arvioi SAK:n ja liittojen keskinäistä työnjakoa ja toinen ennaltaehkäisee sopimus- ja järjestörajaristiriitoja. Liittojen välistä yhteistyötä lisää myös keväällä 2011 perustettu turvallisuusalan foorumi, joka osallistuu yhteiskunnan turvallisuutta ja turvallisuusalan kehitysnäkymiä koskevaan keskusteluun. Se käsittelee myös alan henkilöstön erityiskysymyksiä, kuten koulutus-, työterveys- ja työturvallisuusasioita. Foorumi yhdistää ne SAK:laiset liitot, joilla on jäseninään turvallisuusalan työntekijöitä.

12 Katsaus edustajakokouskauteen Kansainvälinen edunvalvonta EU-vaikuttaminen on olennainen osa SAK:n edunvalvontaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Palkansaajien etuja EU:ssa valvoo Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY, joka edustaa 60 miljoonaa palkansaajaa. SAK on osallistunut EAY:n työhön, jossa tärkeitä painopisteitä ovat olleet palkansaajien oikeuksien vahvistaminen ja Euroopan sosiaalisen mallin puolustaminen. Edustajakokouskauden aikana on tullut voimaan työelämää koskevia EU:n direktiivejä, kuten yritysneuvostodirektiivi, palveludirektiivi ja vuokratyödirektiivi. Vuokrayödirektiivin täytäntöönpano on Suomessa vielä kesken. Vanhempainvapaadirektiivi uudistettiin Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen puitesopimuksen perusteella. Se tuli voimaan Keväällä 2010 aloitettiin uusin yritys työaikadirektiivin uudistamiseksi, ja työ jatkuu edelleen. Kuljetusyrittäjien työaikadirektiivissä päädyttiin ammattiyhdistysliikkeen ajamalle kannalle, jonka mukaan kuljetusyrittäjiin sovelletaan samoja työaikasäädöksiä kuin yritysten palveluksessa oleviin kuljettajiin. Raskaussuojeludirektiivin uudistaminen on kesken. Euroopan parlamentti hylkäsi komission esityksen lokakuussa 2010 ja käsittely jatkuu. Maahanmuuttoon liittyviä direktiiviesityksiä on ollut käsittelyssä viisi, ja niistä osa on edennyt kansallisen toimeenpanon asteelle. Lisäksi EAY on vaatinut lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin uudistamista, mutta komissio ei ole toistaiseksi ryhtynyt toimenpiteisiin. Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelu on kehittynyt viime vuosina. Työssä tapahtuvaa häirintää ja väkivaltaa koskeva puitesopimus tehtiin vuonna Vuonna 2010 työmarkkinajärjestöt tekivät sopimuksen osallisuutta edistävistä työmarkkinoista. Sosiaalisessa vuoropuhelussa on tehty yhteinen analyysi työmarkkinoiden haasteista ja selvitetty rakennemuutoksen vaikutuksia työmarkkinoihin. Asialistalla ovat olleet myös talous- ja työllisyyskriisin vaikutukset, ilmastopolitiikan vaikutukset työllisyyteen sekä työperäinen maahanmuutto. Euroopan työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät yhteisen kannanoton Eurooppa strategiasta. Suomen ollessa EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2006 jälkipuoliskolla SAK osallistui kolmikantaisen sosiaalisen huippukokouksen valmisteluun. Syksyllä 2006 Helsingissä järjestettiin myös EAY:n, Venäjän ay-liikkeen ja Bastunin huippukokous. Tavoitteena on ollut edistää sosiaalista ulottuvuutta Euroopan unionin ja Venäjän yhteistyössä. SAK, STTK ja Akava järjestivät ay-liikkeen huippukokouksen Aasian ja Euroopan unionin ASEMin kuudennen huippukokouksen edellä v Valtionjohtajien ASEM-kokouksessa ay-liikkeen asettamat tavoitteet etenivät merkittävästi, ja ASEM-prosessiin saatiin pysyvä vuoropuhelu työelämäasioissa. Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin kesäkuussa SAK osallistui Eurooppalaisen Suomen vaalikampanjaan.

13 12 Katsaus edustajakokouskauteen Globalisaation vaikutusten hallinnassa ja maailmanlaajuisessa edunvalvonnassa SAK:n tärkeimmät vaikutuskanavat ovat olleet ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC sekä Kansainvälinen työjärjestö ILO. Kansainvälisen ay-liikkeen historiassa alkoi vuonna 2006 uusi aikakausi, kun ITUC perustettiin. ITUCin jäseninä on 305 keskusjärjestöä 151 maasta, ja se edustaa 175 miljoonaa työntekijää. SAK on osallistunut aktiivisesti uuden järjestön työhön. Vuonna 2006 ILO:n työkonferensseissa hyväksyttiin työsuojelun edistämistä koskeva yleissopimus ja työntekosuhteita koskeva suositus. Vuonna 2007 hyväksyttiin kalastusta koskeva sopimus ja suositus sekä vuonna 2008 velvoittava julkistus oikeudenmukaisuuden edistämisestä reilussa globalisaatiossa. Vuonna 2009 hyväksyttiin globaali työllisyyssopimus, jossa todettiin, että talouskriisistä selviäminen edellyttää maailmanlaajuisen talous- ja rahoitusrakennelman uudistamista. SAK:lla on myös laajat kahdenväliset suhteet eri maiden ay-keskusjärjestöihin. Tällä edustajakokouskaudella on kehitetty suhteita myös Kiinan ay-keskusjärjestön ACFTU:n kanssa. Pohjoismainen ammatillinen yhteisjärjestö PAY kokoaa yhteen kaikki Pohjolan palkansaajakeskusjärjestöt. SAK on vaikuttanut PAY:n hallituksessa ja työryhmissä. Vuonna 2010 SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toimi PAY:n puheenjohtajana. Samanaikaisesti SAK on vahvistanut yhteistyötään pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa. SAK on osallistunut Itämeren alueen ay-verkoston Bastunin toimintaan ja on ollut mukana merkittävällä panoksella Baltic Sea Labour Networkin koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeessa. SAK osallistuu ay-liikkeen solidaarisuustoimintaan ennen kaikkea Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin kautta. SAK:lla on ollut hankkeita Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Tavoitteena on ollut edistää ay-oikeuksia ja vahvistaa ay-liikkeen toimintakykyä. SAK on suunnannut solidaarisuustyöhön SASKin ja myös ITUCin kautta tällä edustajakokouskaudella noin 1,7 prosenttia jäsenmaksutuloista. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen SAK järjesti vuosien 2007 ja 2011 eduskuntavaalien alla laajat kampanjat äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi sekä työelämäkysymysten saamiseksi vaalikeskusteluun ja hallitusohjelmiin. Vuoden 2008 kuntavaalien ja vuoden 2009 europarlamenttivaalien alla järjestettiin suppeammat kampanjat. Järjestötoiminta Viime edustajakokouksessa yhdeksi keskeisistä asioista nousi pätkätyöläisten aseman korjaaminen ja ammattiliiton jäseneksi liittymisen helpottaminen. Myös nuorten järjestäytymistä päätettiin edistää. Näihin haasteisiin SAK:ssa on pyritty vastaamaan mm. vuoden 2007 Jäsenyyshankkeen avulla, jonka tu-

14 Katsaus edustajakokouskauteen loksena perustettiin sähköinen liittymiskanava liitot.fi, sekä vuonna 2010 alkaneen Työn teettäminen reiluksi turvaa pätkittyyn työelämään -hankkeen kautta. Lisäksi SAK järjesti yhdessä jäsenliittojen kanssa kaksi onnistunutta jäsenhankintakampanjaa. Vuosina 2009 ja 2010 toteutetuissa nuorille suunnatuissa kampanjoissa jäsenhankintaa vauhdittivat TV:stä tutut Duudsonit. Vuoden 2009 kampanja sai Markkinointiviestinnän toimistojen liiton ja Suomen Markkinointiviestinnän liiton Bronze Effie -palkinnon. Valtakunnalliset SAK-päivät järjestettiin Jyväskylässä 2006, Porissa 2008 ja Oulussa Jokaiseen osallistui viitisen sataa ay-aktiivia ympäri maata. SAK:n 100-vuotista taivalta juhlistettiin näyttävästi vuonna Juhlavuonna järjestettiin 11 tapahtumaa eri puolilla Suomea. SAK:n viestintästrategia uudistettiin vuonna Samalla SAK meni järjestelmällisesti ja aiempaa laajemmin mukaan sosiaaliseen mediaan. Jäsenistön tietoyhteiskuntavalmiuksia tukeva jäsenmikroprojekti saatettiin loppuun. Kaikkiaan jäsenille toimitettiin noin jäsenmikroa. Nuorisotoiminta SAK:n nuorisovaliokunta laati vuodesta 2003 voimassa olleen nuorisopoliittisen ohjelman rinnalle Muutos voimaksi SAK Nuorten tavoiteohjelman vuosiksi Ohjelmassa otetaan kantaa nuorisotoiminnan resursseihin, asuntopolitiikkaan, pätkätöihin, paikalliseen sopimiseen, työelämän tasaarvoon, nuorisoasteen koulutukseen sekä kansalaisvaikuttamisen kehittämiseen verkossa. Alueellinen koulutiedotustoiminta ja Arvo-lehti ovat vakiintuneet merkittäviksi ay-tietoisuuden välittämiskanaviksi nuorille. SAK ja liitot ovat lisäksi kehittäneet yhteistä nuorten koulutustoimintaa. Alueellinen toiminta Aluetoiminnalla on tuettu järjestäytymisen kehitystä sekä paikallisjärjestöjen työtä. Edunvalvonnan kohteena on ollut viranomaisyhteistyö niin maakunnallisella kuin valtion piirihallinnon tasolla. Edustajakokouksessa 2006 hyväksyttiin uudet aluetoiminnan ohjesäännöt. Niiden perusteella siirryttiin 19:sta maakuntaryhmästä 13 aluetoimikuntaan, jotka muodostettiin SAK:n aluepalvelukeskusten toimialueiden pohjalle. Samaan aikaan aloitettiin epävirallinen yhteistyö neljällä toiminta-alueella. Alueiden yhteistoiminnan kokeilusta muotoutui edustajakokouskauden lopulla viisi toiminta-aluetta, ja yhteistyö virallistui mm. toiminnan ja talouden osalta. Alueet ovat Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Lounais-Suomi ja Etelä- Suomi. SAK:n hallituksen päätöksen mukaan toimipisteverkosto tulee supistumaan 13:sta seitsemään tulevan edustajakokouskauden lopulla.

15 14 Katsaus edustajakokouskauteen SAK on osallistunut aluekehittämisstrategian 2020 työhön ja antanut lausuntoja alueiden kehittämislaista ja aluehallinnon uudistamisesta. SAK on ilmaissut tyytymättömyytensä työsuojeluhallinnon asemaan aluehallinnon uudistuksen yhteydessä. SAK on vaikuttanut alueiden hanke- ja kehittämistoimintaan maakuntien yhteistyöryhmissä, ELY-keskusten neuvottelukunnissa ja rakennerahastojen seurantakomiteoissa. Rakennerahastojen mahdollisuuksia on tehty tunnetuksi jäsenistölle yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa järjestetyllä tiedotuskampanjalla vuosina Paikallinen toiminta Paikallisjärjestöjen kehittäminen on jatkunut paikallisjärjestöjä yhdistämällä. Vuonna 2006 SAK:n paikallisjärjestöjä oli 128 ja vuonna 2011 edustajakokoukseen mennessä 106. Kehittämistyön tavoitteena on saada aikaan toimivat paikallisjärjestöt riittävän jäsenpohjan omaavalla alueella joko seutukuntakohtaisesti tai työssäkäyntialueiden mukaisesti. Paikallisjärjestöjen toiminnan aktivoimiseksi SAK on Työväen sivistysliiton avulla kouluttanut paikallisjärjestöjen hallituksia ja muita asiasta kiinnostuneita. Koulutukseen on osallistunut kaikkiaan yli 60 paikallisjärjestöä. Jotkut paikallisjärjestöt ovat lisäksi hakeneet yhteistyötä toimialueensa ulkopuolelta ja järjestäneet yhteisiä sparrauspäiviä. Maahanmuuttajatoiminta Vuoden 2006 edustajakokouksessa keskusteltiin laajasti maahanmuuttajaasioista. Päätettiin, että SAK järjestää vuosittain yhdestä kahteen maahanmuuttajafoorumia. Tällä kaudella foorumi on kokoontunut kerran vuodessa. Maahanmuuttajafoorumien kautta on haluttu nostaa keskusteluun niitä työelämän asioita, joita maahanmuuttajajäsenet pitävät tärkeinä. Työllistymisen vaikeus, suomen kielen opetus ja vaadittava kielitaitotaso, tutkintojen vastaavuus sekä informaation saaminen työehtosopimuksista omalla äidinkielellä ovat olleet keskeisiä viestejä foorumeista. Maahanmuuttajataustaisten jäsenten määrä on jäsenliitoissa noussut tällä edustajakokouskaudella melkein :een, kiitos liittojen aktiivisuuden. Vuonna 2007 elettiin työvoimapulan näkymissä. SAK, EK ja muut työmarkkinajärjestöt järjestivät Ulkomaalaiset työntekijät tervetuloa -kiertueen, joka oli osa EU:n yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta. Työmarkkinajärjestöt julkaisivat kirjan Mahmoud, Mertsi ja Maija Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön arki. Se on koulutusaineisto työpaikoille yhdenvertaisuuden edistämiseksi. SAK on ollut aktiivinen ulkomaisen työvoiman etujen ajamisessa ja saanut aikaan ohjelman maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. SAK on ollut mukana valtakunnallisissa maahanmuuttopoliittisissa hankkeissa ja osallistunut kotoutumislainsäädännön valmisteluun.

16 Katsaus edustajakokouskauteen Ulkomailta työvoimaa palkattaessa Vanhasen II hallituksen tavoitteena oli luopua työvoiman saatavuusharkinnasta asteittain. Niin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan hallitus jatkoi SAK:n linjan mukaisesti työvoiman maahanmuuttopolitiikkaa, joka on systemaattista, hallittua ja todellisiin tarpeisiin perustuvaa.

17 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

18 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007 1.3.2005 1.6.2006

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimus 2016-2017 14.6.2016 ERTO:n info Hki, Tku, Tre, Oulu Miksi KiKy solmittiin? Taustalla Suomen pitkittynyt taantuma Kaatuneet yhteiskuntasopimusneuvottelut 1. haluttiin korvata hallituksen

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335 Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino - Hallitus päätti rahoituksen lakkauttamisesta. Mitä päätös käytännössä tarkoittaisi ja miksi se ei kannata? 9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. HE 131/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi. Isän oikeutta

Lisätiedot

Työllisyyspaketti. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström 12.4.2016

Työllisyyspaketti. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström 12.4.2016 Työllisyyspaketti Oikeus- ja työministeri Jari Lindström 12.4.2016 Uudet toimenpiteet Kannustinloukkujen purkaminen Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen Asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueelliset

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

askel aikaa edelle Työelämän laadun kehittäminen

askel aikaa edelle Työelämän laadun kehittäminen Työelämän laadun kehittäminen STTK hallitus Markku Salomaa Työvoiman käyttötavat Yksimielisyys määräaikaisen työsopimuksen perusteista eri työsuhdemuodoissa, myös vuokratyössä Kolmikantainen työryhmä selvittää

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Työpaikan lait ja työsuhdeopas

Työpaikan lait ja työsuhdeopas Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2015 Ty ö p a i k a n l a i t ja työsuhdeopas 2015 Talentum Media Oy Helsinki 13., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Toimitus: Saara Palmberg

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Strategia Kehittyminen Työllistyminen. Yhteiskunta- vaikuttaminen

Strategia Kehittyminen Työllistyminen. Yhteiskunta- vaikuttaminen Toimeentulo Hyvinvointi Strategia 2016 2020 Kehittyminen Työllistyminen Yhteiskunta- vaikuttaminen oimeentulo yvinvointi Aktiivinen kumppani työelämän kehittäjänä ja yhteiskunnan uudistajana ehittyminen

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2017 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 30.01.-03.02. Paperiliitto 2. 30.01.-03.02.

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ

TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Alma Talent 2016 Helsinki 6., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton

Lisätiedot

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä HE 130/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Määräaikaisena voimassa olevan vuorotteluvapaalain voimassaolo päättyy 31 päivänä

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot