Osaava ja oikeudenmukainen Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaava ja oikeudenmukainen Suomi"

Transkriptio

1 SAK:n 18. edustajakokous Osaava ja oikeudenmukainen Suomi Katsaus edustajakokouskauteen

2 Katsaus edustajakokouskauteen Sisällys ESIPUHE... 2 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 YHTEISKUNNALLINEN TILANNE JA TYÖMARKKINOIDEN MUUTOS... 3 JÄRJESTÖLLINEN KEHITYS... 4 EDUSTAJAKOKOUSKAUDEN SAAVUTUKSIA... 5 Työelämän kehittäminen... 5 Sosiaaliturva... 5 Työttömyysturva... 5 Koulutus... 6 Tasa-arvo...7 Työaika...7 Työsuojelu ja työterveyshuolto...7 Työelämän lainsäädännön kehittäminen... 8 Talous- ja elinkeinopolitiikka Ilmasto- ja energiapolitiikka Liittoyhteistyö- ja työehtosopimusasiat Kansainvälinen edunvalvonta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Järjestötoiminta Nuorisotoiminta Alueellinen toiminta Paikallinen toiminta Maahanmuuttajatoiminta... 14

3 2 Katsaus edustajakokouskauteen ESIPUHE SAK:n vuoden 2006 edustajakokouksessa hyväksyttiin ohjelma-asiakirja Muutoksen suunta osaava ja oikeudenmukainen Suomi, jonka mukaisesti järjestössä on tehty työtä viime edustajakokouskaudella Tässä raportissa luodaan tiivis katsaus menneeseen viisivuotiskauteen, ensin toimintaympäristöön ja isoihin linjoihin ja lopuksi yksityiskohtaisempiin saavutuksiin. Edustajakokouskauden aikana Suomessa tapahtui merkittäviä muutoksia, jotka koskettivat koko yhteiskuntaa ja työmarkkinoita. Viiden vuoden aikana ehdittiin järjestää monet vaalit ja taloudellinen tilanne vaihteli alun nousukaudesta taantumaan ja taas vähitellen kasvuun. Työmarkkinoilla talouden muutokset näkyivät voimakkaina työllisyystilanteen heilahteluina. Työmarkkinapolitiikassa puolestaan siirryttiin uuteen aikakauteen, kun työnantajapuoli ilmoitti irtautuvansa pitkään vallinneista tulopoliittisista kokonaisratkaisuista ja tukevansa tulevaisuudessa jäsenliitojensa neuvottelutoimintaa työehtosopimusneuvotteluissa. On siirrytty liittokohtaisiin neuvotteluihin ja sopimuskenttä on hajautunut niin sopimusten keston kuin sisällönkin osalta. TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Edustajakokouskauden alkupuolella talous ja työllisyys kasvoivat ripeästi. Vuonna 2007 työllisyyden nopea kasvu ylitti Suomessa kaikki ennusteet: työllisten määrä kasvoi silloin lähes henkilöllä, ja työllisyysaste nousi 70 prosenttiin. Erityisesti nuorten työllisyys parani. Työttömyysaste laski noin 6,8 prosenttiin. Suuri osa työllisyyden kasvusta oli kuitenkin osa-aikatyötä, erityisesti palvelualoilla. Positiivista työllisyyskehitystä varjostivat joukkoirtisanomiset erityisesti pörssiyhtiöissä ja päätökset tehtaiden lopettamisista. Vuosi 2008 oli sekä Suomessa että kansainvälisessä taloudessa käännekohta pitkään jatkuneen nousukauden taittuessa taantumaksi. USA:n asuntomarkkinoilta jo edellisenä vuonna alkanut finanssikriisi muuttui laajaksi talous- ja työllisyystaantumaksi. Talouskriisi kosketti Suomea erityisesti viestisektorin vaikeuksien kautta. Työllisyys lähti kuitenkin rajuun laskuun vasta vuonna 2009, jolloin se romahti jopa nopeammin kuin 1990-luvun laman aikana. Työttömiä oli vuoden lopussa yli Työpaikkansa säilyttäneiden tilanne kuitenkin säilyi verraten hyvänä, koska reaaliansiot kasvoivat lähes neljä prosenttia. Inflaatiota ei vuonna 2009 keskimäärin ollut. Vuonna 2010 Suomen talous- ja työllisyyskehitykseen vaikutti Euroopassa edelleen jatkunut finanssikriisi sekä Suomen oma julkisen talouden kestävyysvaje. Talous ja työllisyys alkoivat taantuman jälkeen vähitellen kasvaa, mutta toisaalta pitkäaikaistyöttömyys kääntyi jopa selvään nousuun. Sama suunta jatkui alkuvuonna Työllisyys vuonna 2010 oli vajaat 68 prosenttia. Edustajakokouskauden loppua kohti mentäessä inflaatio kasvoi ja palkansaajien ostovoiman säilyttäminen nousi tärkeäksi elementiksi palkankorotusneuvotteluissa.

4 Katsaus edustajakokouskauteen YHTEISKUNNALLINEN TILANNE JA TYÖMARKKINOIDEN MUUTOS Loppuvuonna 2006 Suomessa valmistauduttiin jo maaliskuun 2007 eduskuntavaaleihin. SAK julkisti omat vaalikauden tavoitteensa ja pyrki vaikuttamaan myös äänestysaktiivisuuteen. Keväällä koottiin vaalituloksen pohjalta keskusta-oikeistolainen Vanhasen II hallitus, johon tulivat mukaan Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja Ruotsalainen Kansanpuolue. SAK:n näkemyksiä otettiin osin huomioon hallitusohjelmassa. Vuonna 2006 oli voimassa tulopoliittinen sopimus (tupo). Syksyllä SAK:ssa aloitettiin seuraavan neuvottelukierroksen valmistelut. Keväällä 2007 kävi ilmi, että neuvottelukierroksella ei ollut edellytyksiä tupoon, vaan neuvottelut järjestettäisiin liittokohtaisina. EK:lta ei keskitetyille sopimuksille Vuoden 2007 neuvottelut saatiin päätökseen ilman suuria painostustoimia, ja useisiin sopimuksiin saatiin kirjauksia SAK:n ja liittojen yhteisesti sopimista laadullisista tavoitteista kuten perhevapaista. Toukokuussa 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti julkisesti, että sen jäsenliitot neuvottelevat jatkossa työehtosopimukset toimiala- ja yritystasoilla ja keskitettyjen sopimusten aika on ohi. SAK ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK esittivät raamittavien kokonaisratkaisujen pitämistä mukana työkalupakissa, mutta EK:n linja oli ehdoton. Vuotta 2009 leimasikin taloudellisten haasteiden lisäksi sekä poliittisen että työmarkkinapoliittisen kentän epävarmuus. Vanhasen hallituksella ei ollut riittävää näkemystä, miten Suomea tulisi luotsata vaikeassa toimintaympäristössä. Hallitus joutui palkansaajajärjestöjen kanssa hankaukseen keväällä, kun pääministeri ilmoitti eläkeiän alaikärajaa nostettavan 63 vuodesta 65 vuoteen. SAK ja muut ay-järjestöt torjuivat kansalaisten tuella hallituksen yksipuolisen esityksen. Eläkeneuvottelut jatkuvat edelleen Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat sen sijaan tavoitteesta nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Neuvottelut työurien pidentämisestä ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostamisesta jatkuvat edelleen jatkotyöryhmissä ja työmarkkinajärjestöjen välillä. SAK ei ole suostunut painostukseen eläkeiän alarajan nostamisesta. Työehtosopimusneuvottelut jatkuivat liittokierroksina edustajakokouskauden loppuun asti. Tosin kierros alkaa olla harhaanjohtava käsite, koska eri alojen sopimukset alkavat ja päättyvät kovin eri aikoihin ja ovat eripituisia. Kyse on jatkuvasta neuvottelusta. Joillakin aloilla on viime vuosina tarvittu työtaistelutoimia sopimukseen pääsemiseksi; laajimpia niistä olivat ahtaajien ja ilmailualan lakot vuonna SAK:n rooliksi liittotason neuvotteluissa on muotoutunut koordinointi yhteisten neuvottelutavoitteiden aikaansaamiseksi. Laadullisissa asioissa siinä on osittain onnistuttukin, mutta palkankorotustavoitteiden yhdenmukaistaminen on osoittautunut varsin hankalaksi. EK pyrki vuonna 2010 asettamaan palkka-

5 4 Katsaus edustajakokouskauteen ankkurin eli yleiskorotusten maksimirajan suitsiakseen palkankorotuksia, mutta se onnistuttiin murtamaan monilla aloilla. Se oli tärkeää palkansaajien ostovoiman säilyttämiseksi inflaation kasvaessa. Maaliskuussa 2011 pidettiin jälleen eduskuntavaalit, jotka voitti Kokoomus. SDP nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja on siten vahvasti mukana hallitusneuvotteluissa samoin kuin vaalien yllätysnousija, kolmanneksi noussut Perussuomalaiset. Tätä raporttia kirjoitettaessa hallitusneuvottelut ovat vielä kesken, mutta ainakaan keskusta-oikeistolainen hallituspohja ei jatku. JÄRJESTÖLLINEN KEHITYS Viime edustajakokouskaudella on suuntauduttu voimakkaasti tulevaisuuteen ja pohdittu, miten SAK:n tulisi uudistaa tavoitteensa, roolinsa ja toimintatapansa. Miten liikkeen tulisi uudistua, jotta se olisi elinvoimainen ja vaikutusvaltainen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua? Vuonna 2007 käynnistetyssä nelivuotisessa tulevaisuushankkeessa määriteltiin SAK:n tulevaisuutta vuoteen 2025 asti. Hankkeessa laadittiin esitys SAK:n uudeksi strategiaperustaksi, joka sisältää toiminta-ajatuksen, arvot, vision ja strategiset päämäärät. Uusi strategiaperusta käsitellään kesäkuun 2011 edustajakokouksessa. SAK:n puheenjohtaja vaihtui vuonna 2009, ja Lauri Lyly aloitti työnsä järjestön johdossa. Jo samana vuonna SAK:n toimisto-organisaatio uudistettiin vastaamaan paremmin muuttuneisiin edunvalvontatarpeisiin. SAK:n liittojen yhteenlasketussa jäsenmäärässä ei kokonaisuutena tapahtunut edustajakokouskaudella merkittäviä muutoksia. Edelleen puhutaan yli miljoonan jäsenen SAK:sta. Jäsenliittojen lukumäärä on tällä hetkellä 21. Edustajakokouskauden aikana on tapahtunut muutamia muutoksia liittokentässä. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto liittyi SAK:n jäseneksi vuonna 2007, ja Aliupseeriliitto liittyi JHL:n yhteisöjäseneksi vuonna Lisäksi Rautatieläisten Liitto päätti liittofuusiosta JHL:ään keväällä 2011, minkä tuloksena perustetaan Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry. Liittojen yhteistyöhankkeita viritellään Julkisen alan liittojen muodostaman JHL:n aloitettua toimintansa vuoden 2006 alussa myös teollisuussektorilla ryhdyttiin selvittelemään mahdollisuuksia tiiviimmän yhteistyön aikaansaamiseksi. Teollisuusaloille kaavailtu laaja yhteenliittymä ei kuitenkaan toteutunut. Vuoden 2010 alusta aloitti sen sijaan toimintansa suppeampi yhteenliittymä nimellä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto. Siinä yhdistivät voimansa Kemianliitto ja Viestintäalan ammattiliitto, ja siitä tuli SAK:n viidenneksi suurin jäsenliitto. Myös kuljetussektorilla on selvitelty yhteistyön tiivistämistä ja jopa liittojen yhdistymisiä, mutta projekti on edelleen kesken. Keväällä 2011 yhdentyivät SAK:lainen Merivartioliitto ja STTK:lainen Rajavartioliitto. Lopullinen liittofuusio toteutuu kevään 2012 Merivartioliiton varsinaisessa edustajakokouksessa.

6 Katsaus edustajakokouskauteen Lisäksi SAK on vuosien varrella solminut yhteistyösopimuksia eri alojen liittojen kanssa enimmäkseen ammattiurheilijoiden. Vuonna 2007 sellainen solmittiin jalkapallon pelaajayhdistyksen kanssa, vuonna 2008 pesäpalloilijoiden kanssa. Vuonna 2010 yhteistyötä laajennettiin ilmailualalle ja solmittiin sopimus Suomen Lennonjohtajat ry:n ja Ilmailutietotekniset ry:n kanssa. EDUSTAJAKOKOUSKAUDEN SAAVUTUKSIA SAK työskenteli edustajakokouskauden aikana määrätietoisesti työelämän eri osa-alueiden kehittämiseksi. Monien hankkeiden ja työryhmien kautta on vaikutettu mm. työelämää, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä koskevaan lainsäädäntöön, työpaikkojen arkeen sekä yhteiskuntapolitiikkaan. SAK:laista ay-liikettä on pyritty kehittämään työelämän parhaaksi asiantuntijaksi, niin että olisimme vaikutusvaltainen edunvalvoja myös tulevaisuudessa. Liikkeen sisäistä eheyttä on pyritty edistämään ja yhteistyötä vahvistamaan. Työelämän kehittäminen Irtisanomistilanteissa uuden työn löytämistä helpottavan muutosturvan toimintamallia laajennettiin talouskriisin aikana vuonna 2009 koskemaan tietyin ehdoin myös lomautettuja työntekijöitä. Myös määräaikaisessa työsuhteessa olleiden mahdollisuuksia päästä muutosturvan piiriin parannettiin. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen nostettiin pysyvästi työpolitiikan agendalle. Perustettiin Tuottavuuden pyöreä pöytä sekä vakinaistettiin 2004 alkanut Työelämän kehittämisohjelma Tykes. Sen resursseja lisättiin siirtämällä se osaksi Tekesin toimintaa vuonna Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat keväällä 2011 yhdessä hallituksen kanssa yhteisymmärryksen käännetyn arvonlisäveron käyttöönottamisesta rakennusalalla. Sosiaaliturva Kesällä 2007 käynnistyi sosiaaliturvaa laajasti uudistavan Sata-komitean työ, joka kuitenkin ajautui umpikujaan, koska palkansaajajärjestöt eivät voineet hyväksyä komitean puheenjohtajan esittämiä palkansaajien sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia. Tammikuussa 2009 työmarkkinajärjestöt solmivat lopulta ns. sosiaalitupon, joka päätettiin sisällyttää komitean peruslinjauksiin. Sosiaalitupossa sovittiin tietyistä työttömyys- ja eläketurvan kysymyksistä sekä vakinaistettiin vuorotteluvapaajärjestelmä. Sata-komitea sai lopulta työnsä päätöksen vuoden 2009 lopussa, ja tietyistä uudistuksista sovittiin yksimielisesti, mutta keskustelu esim. työttömyysturvan uudistamisesta jatkuu. Työttömyysturva SAK:n, työttömyyskassojen ja liittojen yhteisessä työttömyyskassojen kehittämishankkeessa vuonna 2006 selvitettiin kassojen välistä yhteistyötä, jäse-

7 6 Katsaus edustajakokouskauteen nyyteen liittyviä asioita, jäsenmaksutasauksen uudistamista sekä vakuutusvalvonnan toteutumista. Hankkeessa kehitettiin myös SAK:laisten työttömyyskassojen tietotekniikkayhteistyötä, jossa vertailtiin sähköisiä maksatusjärjestelmiä sekä ideoitiin sähköistä jäseneksi liittymistä. Vuonna 2008 perustettiin sähköinen liittymiskanava liitot.fi. Lisäksi toteutettiin hankkeen jatkoseuranta sähköisen asioinnin, asiakaspalvelun ja yhteistyön etenemisestä työttömyyskassoissa. Sata-komitean yhteydessä vuonna 2009 solmitussa sosiaalitupossa tehtiin muutoksia työttömyysturvaan. Parannuksia tuli erityisesti nuorten ja pätkätyöläisten turvaan, kun työssäoloehto lyheni kahdeksaan kuukauteen. Sovitellun päivärahan enimmäiskestosta luovuttiin. Työvoimapoliittisten aktiivitoimenpiteiden piirissä olevien työttömyysturvaa parannettiin ja vuorotteluvapaa vakinaistettiin. Vuosien aikana SAK jatkoi liittojen ja kassojen kanssa työttömyysturvaetuuksien, rahoituksen sekä työttömyyskassojen toiminnan kehittämistä yhteisessä työttömyysturvaprojektissa. Sen tavoitteena on parantaa jäsenten palvelua sekä selkiyttää ja parantaa työttömyysturvaa. Koulutus Hallituskauden aikana toteutettiin ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Sen mukaisesti aikuisten koulutusmahdollisuuksia on lisätty ja oppisopimuskoulutuksen käyttö aikuisten koulutusväylänä on laajentunut. Uudistuksen merkittävin saavutus oli koulutuksen aikaisten toimeentuloetuuksien parantaminen. Aikuiskoulutustuki nousi työttömyysajalta maksettavan työttömyyspäivärahan tasolle Kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksen täyttävä voi saada tukea 18 kuukaudeksi. Työntekijälle, joka siirtyy opintojen takia osaaikatyöhön, voidaan maksaa soviteltua aikuiskoulutustukea. Työttömyyden aikaiseen opiskeluun tuli vuoden 2010 alusta lähtien vain yksi tuki, joka on sosiaalitupon linjausten mukaisesti aktiiviajan työttömyyspäivärahan suuruinen. Molemmat etuusuudistukset ovat lisänneet aikuisten opiskelua ennakoituakin enemmän. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma Noste päättyi vuonna Ohjelman mukaisiin opintoihin osallistui noin opiskelijaa. SAK ja sen jäsenliitot olivat mukana Noste-ohjelmassa omalla Osaava pärjää -hankkeella. SAK:n hallinnoimassa Petmo-projektissa edistettiin työelämän tasa-arvoa, erityisesti erilaisuuden ja monikulttuurisuuden hyväksymistä työyhteisössä. Projektissa tuotettiin maahanmuuttajien ja työhön perehdyttäjien käyttöön tarkoitettu kirja Erilaisuus sallittu. Yhteistyössä TSL:n kanssa tuotettiin myös verkko-opintoaineisto Työelämätietoa maahanmuuttajille. Työelämän verkko-opiston toiminta käynnistettiin ja siihen tuotettiin useita itseopiskelu- ja kurssiaineistoja. Vuoden 2010 aikana kävijämäärä kohosi yli :een.

8 Katsaus edustajakokouskauteen Tasa-arvo SAK osallistui vuosien aikana kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman työskentelyyn useissa eri ryhmissä. Työryhmien työ on edennyt hitaasti. Miesten ja naisten palkkaeron kaventuminen keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä on vienyt aikaa noin viisi vuotta. Vuonna 2006 käynnistynyt tasa-arvoklinikka tuottaa työpaikkojen käyttöön tasa-arvon materiaalipankin ja kysymys-vastaus-palvelun. Verkossa toimivat palvelut vahvistavat työpaikan tasa-arvosuunnittelua. Työaika SAK laati työaikapankkiohjeistuksen vuonna Ohjeistuksissa on lista asioista, joita liitot voivat hyödyntää TES- ja VES-neuvotteluissa, jos työaikapankki on neuvoteltavana asiana. Toisessa oppaassa annettiin käytännön neuvoja luottamusmiehille paikallisten työaikapankkisopimusten neuvotteluihin. Yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa laadittiin myös työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet vuonna Niissä annettiin käytännön neuvoja palkanlaskennan avuksi. Työsuojelu ja työterveyshuolto Työhyvinvointikortin käyttöönotosta sovittiin työmarkkinajärjestöjen kesken vuonna 2010, ja se otettiin käyttöön vuonna Työturvallisuuskortti on vakiintunut osaksi yritystoimintaa erityisesti rakennus- ja teollisuusaloilla. SAK julkaisi syksyllä 2008 ikäohjelman, joka sisältää tavoitteita ja ehdotuksia, miten tulevaisuudessa pystytään paremmin turvaamaan ikääntyneiden työssä jaksaminen ja pidempi työura sekä mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi. Terveydenhuollon neuvottelukunta antoi vuonna 2010 suosituksen hyvästä sairaanhoitokäytännöstä työterveyshuollossa. Työmarkkinakeskusjärjestöt uudistivat vuonna 2006 suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. EU-tason työmarkkinajärjestöt laativat vuonna 2007 häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimuksen. Sitä on toteutettu Suomessa yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Työsuojeluhallinnon resursseja pohtinut kolmikantainen työryhmä julkaisi sekä luovutti sosiaali- ja terveysministerille vuonna 2009 linjauksensa työsuojelun kehittämiseksi (Työsuojeluvalvonnan linjaukset vuoteen 2015). SAK julkaisi omat työsuojelulinjauksensa vuonna 2007, ja julkaisua päivitettiin vuonna Se sisältää joukon ehdotuksia työsuojelun kehittämiseksi sekä lainsäädännön tasolla että yksittäisillä työpaikoilla.

9 8 Katsaus edustajakokouskauteen Työelämän lainsäädännön kehittäminen Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä tuli voimaan vuonna Lailla edistetään yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista erityisesti alihankintaa ja vuokratyötä käytettäessä. Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta tuli voimaan vuonna Laissa säädetään yt-asiamiehestä, joka valvoo ja ohjeistaa mm. yt-lain ja henkilöstörahastolain soveltamista. Uudistettu henkilöstörahastolaki tuli voimaan vuonna Siinä määritellään yrityksen tai viraston henkilöstön palkitsemiseen tarkoitettu henkilöstörahastoerä, josta työnantaja päättää käytyään henkilöstön kanssa yt-neuvottelut palkkion perusteista. Rahastoerä koskee koko henkilöstöä, ja sen enimmäismäärä määräytyy kaikille yhdenmukaisten periaatteiden mukaan. Erä voi määräytyä myös henkilökohtaisena osuutena, kunhan määräytymisperusteet täyttävät edellä kuvat kriteerit. Korkein oikeus hyväksyi vuonna 2010 yli yhdeksän vuoden oikeudenkäynnin päätteeksi perusteiltaan ammattiliittojen ajamat hyvitysvaatimukset Fujitsu Siemensin Kilon tietokonetehtaan ja tuotekehityksen lakkauttamisen yhteydessä. Siellä loukattiin henkilöstön yt-lain mukaisia neuvotteluoikeuksia. Työsuojelu Työsuojelun valvontalain kokonaisuudistus tuli voimaan vuonna Lisäksi muun muassa melupäätös, konepäätös ja rakennustyötä koskevat päätökset on uusittu vastaamaan muuttuneita työelämän tarpeita. Tapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen käynnistettiin kolmikantaisena vuonna Kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe valmistui syksyllä Seuraavana vuonna alkoi edelleen käynnissä oleva uudistustyön toinen vaihe, ja mittava työ yli 60-vuotiaan lainsäädännön ajantasaistamiseksi jatkuu edelleen. Vuonna 2009 uudistettiin tapaturmavakuutusmaksujen hinnoittelua koskevaa lainsäädäntöä. Vuoden 2010 alusta uudistettiin työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön haittaluokitusta, jonka perusteella maksetaan haittarahaa tapaturmavamman ja ammattitaudin aiheuttamasta yleisestä pysyvästä haitasta. Urheilijoiden tapaturma- ja eläkevakuutuslainsäädäntöä uudistettiin vuonna Uudistuksessa korostettiin uuteen ammattiin tähtäävää kuntoutusta sekä parannettiin vakavasti vammautuneiden toimeentuloturvaa. Sairausvakuutus

10 Katsaus edustajakokouskauteen Sairausvakuutuslaki uudistui vuoden 2011 alusta. Muutoksella kannustetaan työpaikkoja työkyvyn hallintaan. Osasairauspäivärahajärjestelmä tuli käyttöön vuoden 2007 alusta. Se helpottaa töihin paluuta pitkähkön työstä poissaolon jälkeen. Vuoden 2010 alusta osasairauspäivärahaa on voinut saada heti omavastuuajan jälkeen. Eläkeasiat Vuoden 2007alussa tuli voimaan uusi työntekijän eläkelaki TyEL. Siinä yhdistettiin yksityisten alojen työntekijöiden eläkelait TEL, LEL ja TaEL sekä ajanmukaistettiin työeläkelain säädökset vuonna 2005 voimaan tulleen eläkeuudistuksen mukaisesti. TyEL:iin tuli myös säädös, jonka mukaan työntekijän rekisteröidyt työeläkeansiot kootaan työeläkeotteeksi. Vuonna 2008 käyttöön otetun otteen avulla työntekijä voi itse tarkistaa, ovatko kaikki ansiot tulleet asianmukaisesti vakuutetuiksi ja ilmoittaa mahdollisista puutteista eläkelaitoksille. Vuoden 2009 sosiaalitupon osana sovittiin yksityisten alojen työeläketurvan rahoituksen vahvistamisesta eli työeläkemaksujen noususta vuosina Perhevapaat Vuoden 2006 työsopimuslain perhevapaauudistuksessa etävanhempi sai oikeuden sairaan lapsen hoitoon. Lisäksi laajennettiin ottovanhempien ja vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen vanhempien hoitovapaita sekä täsmennettiin perhevapaisiin liittyviä ilmoitusaikoja. Sairausvakuutuslain muutokset astuivat voimaan vuonna 2007 perhevapaakustannusten tasausta koskevan työryhmän työn tuloksena. Äitiyspäivärahan tasoa korotettiin ensimmäiseltä 56 päivältä. Muutoksen jälkeen palkalliset äitiysvapaat saatiin useaan naisvaltaisen alan työehtosopimukseen uutena määräyksenä. Muita uudistuksia olivat vanhempainrahan korotus, isäkuukauden joustavoittaminen sekä työnantajien vuosilomakustannusten korottaminen. Myös vuoden 2011 vanhempainvapaatyöryhmä teki lukuisia uudistamisehdotuksia lainsäädäntöön. Joukossa oli monia SAK:lle tärkeitä asioita kuten isien vapaiden vahvistaminen ja joustavoittaminen sekä vanhempainvapaan pidentäminen. Työryhmän ehdotukset linjaavat tulevia uudistuksia. Vuonna 2011 tuli voimaan työsopimuslain muutos, joka koski poissaoloa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Yhdenvertaisuus Vuonna 2008 tuli voimaan useita vuokratyöntekijöiden asemaa parantaneita lakimuutoksia. Muutoksilla parannettiin henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeuksia ja selkeytettiin koeajan käyttöä vuokratyöntekijän siirtyessä käyttäjäyrityksen palvelukseen. Vuonna 2010 tuli voimaan työsopimuslain muutos, joka koski perustellun syyn täsmentämistä, kun solmitaan määräaikainen työsopimus

11 10 Katsaus edustajakokouskauteen SAK on jo vuosia pyrkinyt edistämään yleissitovien työehtosopimusten kääntämistä ruotsiksi. Viime aikoina asia on edennyt vauhdikkaasti, ja ruotsinkielisten TESsien saatavuuden takaavaa lakia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Suurin osa TESseistä käännetään ruotsiksi vuoden 2011 aikana. Talous- ja elinkeinopolitiikka Taloustaantuma iski voimakkaasti erityisesti vientiteollisuuteen. SAK peräänkuulutti voimakasta elvytystä ja aktiivista työvoimapolitiikkaa ja teki omia keskustelunavauksia työllisyydestä, talouskasvusta ja verotuksesta. SAK:n vaatima valmiussuunnittelu ja valtiovallan aktiivinen toiminta isojen irtisanomistilanteiden hoitamisessa aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriössä. SAK nosti harmaan talouden torjunnan vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hallitus toteutti joitakin tarpeellisia uudistuksia, mutta tilaajavastuun laajentaminen ja kanneoikeuden toteuttaminen jäivät vielä toteuttamatta. SAK:n aloitteet harmaan talouden torjumiseksi valmisteltiin harmaan talouden tutkijoiden ja SAK:n asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä vuonna Palkansaajien ostovoima kasvoi koko edustajakokouskauden yhteensä 2,5 prosenttia, mutta reaalinen palkansaajaa kohti käytettävissä oleva tulo kääntyy inflaation kiihtyessä negatiiviseksi vuonna Ilmasto- ja energiapolitiikka SAK vaikutti kohtuuhintaisten, vähäpäästöisten ja monipuolisten energiaratkaisujen toteuttamiseksi. Tähän liittyi mm. uusiutuvan energian lisääminen, periaatepäätökset uusille ydinvoimahankkeille sekä Suomen aseman varmistaminen EU:n energiapoliittisissa päätöksissä. Ilmastopolitiikan merkitys SAK:n edunvalvonnassa kasvoi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. SAK laati myös oman ilmasto- ja energiapoliittisen puheenvuoron. Liittoyhteistyö- ja työehtosopimusasiat Vuodesta 2007 lähtien työehtosopimusneuvottelujen liittokierroksilla on saavutettu yhteisiä laatutavoitteita, jotka on kirjattu useisiin työehtosopimuksiin. Sellaisia olivat mm. palkallinen isyysvapaa, parannukset sairaan lapsen hoitomahdollisuuksiin sekä parannukset luottamushenkilöiden oikeuksiin ja toimintamahdollisuuksiin. SAK on tehnyt aktiivisesti työtä liikkeen sisäisen solidaarisuuden ja eheyden edistämiseksi. Vuonna 2009 perustettiin kaksi keskusjärjestön ja liittojen yhteistä työryhmää, joista toinen arvioi SAK:n ja liittojen keskinäistä työnjakoa ja toinen ennaltaehkäisee sopimus- ja järjestörajaristiriitoja. Liittojen välistä yhteistyötä lisää myös keväällä 2011 perustettu turvallisuusalan foorumi, joka osallistuu yhteiskunnan turvallisuutta ja turvallisuusalan kehitysnäkymiä koskevaan keskusteluun. Se käsittelee myös alan henkilöstön erityiskysymyksiä, kuten koulutus-, työterveys- ja työturvallisuusasioita. Foorumi yhdistää ne SAK:laiset liitot, joilla on jäseninään turvallisuusalan työntekijöitä.

12 Katsaus edustajakokouskauteen Kansainvälinen edunvalvonta EU-vaikuttaminen on olennainen osa SAK:n edunvalvontaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Palkansaajien etuja EU:ssa valvoo Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY, joka edustaa 60 miljoonaa palkansaajaa. SAK on osallistunut EAY:n työhön, jossa tärkeitä painopisteitä ovat olleet palkansaajien oikeuksien vahvistaminen ja Euroopan sosiaalisen mallin puolustaminen. Edustajakokouskauden aikana on tullut voimaan työelämää koskevia EU:n direktiivejä, kuten yritysneuvostodirektiivi, palveludirektiivi ja vuokratyödirektiivi. Vuokrayödirektiivin täytäntöönpano on Suomessa vielä kesken. Vanhempainvapaadirektiivi uudistettiin Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen puitesopimuksen perusteella. Se tuli voimaan Keväällä 2010 aloitettiin uusin yritys työaikadirektiivin uudistamiseksi, ja työ jatkuu edelleen. Kuljetusyrittäjien työaikadirektiivissä päädyttiin ammattiyhdistysliikkeen ajamalle kannalle, jonka mukaan kuljetusyrittäjiin sovelletaan samoja työaikasäädöksiä kuin yritysten palveluksessa oleviin kuljettajiin. Raskaussuojeludirektiivin uudistaminen on kesken. Euroopan parlamentti hylkäsi komission esityksen lokakuussa 2010 ja käsittely jatkuu. Maahanmuuttoon liittyviä direktiiviesityksiä on ollut käsittelyssä viisi, ja niistä osa on edennyt kansallisen toimeenpanon asteelle. Lisäksi EAY on vaatinut lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin uudistamista, mutta komissio ei ole toistaiseksi ryhtynyt toimenpiteisiin. Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelu on kehittynyt viime vuosina. Työssä tapahtuvaa häirintää ja väkivaltaa koskeva puitesopimus tehtiin vuonna Vuonna 2010 työmarkkinajärjestöt tekivät sopimuksen osallisuutta edistävistä työmarkkinoista. Sosiaalisessa vuoropuhelussa on tehty yhteinen analyysi työmarkkinoiden haasteista ja selvitetty rakennemuutoksen vaikutuksia työmarkkinoihin. Asialistalla ovat olleet myös talous- ja työllisyyskriisin vaikutukset, ilmastopolitiikan vaikutukset työllisyyteen sekä työperäinen maahanmuutto. Euroopan työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät yhteisen kannanoton Eurooppa strategiasta. Suomen ollessa EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2006 jälkipuoliskolla SAK osallistui kolmikantaisen sosiaalisen huippukokouksen valmisteluun. Syksyllä 2006 Helsingissä järjestettiin myös EAY:n, Venäjän ay-liikkeen ja Bastunin huippukokous. Tavoitteena on ollut edistää sosiaalista ulottuvuutta Euroopan unionin ja Venäjän yhteistyössä. SAK, STTK ja Akava järjestivät ay-liikkeen huippukokouksen Aasian ja Euroopan unionin ASEMin kuudennen huippukokouksen edellä v Valtionjohtajien ASEM-kokouksessa ay-liikkeen asettamat tavoitteet etenivät merkittävästi, ja ASEM-prosessiin saatiin pysyvä vuoropuhelu työelämäasioissa. Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin kesäkuussa SAK osallistui Eurooppalaisen Suomen vaalikampanjaan.

13 12 Katsaus edustajakokouskauteen Globalisaation vaikutusten hallinnassa ja maailmanlaajuisessa edunvalvonnassa SAK:n tärkeimmät vaikutuskanavat ovat olleet ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC sekä Kansainvälinen työjärjestö ILO. Kansainvälisen ay-liikkeen historiassa alkoi vuonna 2006 uusi aikakausi, kun ITUC perustettiin. ITUCin jäseninä on 305 keskusjärjestöä 151 maasta, ja se edustaa 175 miljoonaa työntekijää. SAK on osallistunut aktiivisesti uuden järjestön työhön. Vuonna 2006 ILO:n työkonferensseissa hyväksyttiin työsuojelun edistämistä koskeva yleissopimus ja työntekosuhteita koskeva suositus. Vuonna 2007 hyväksyttiin kalastusta koskeva sopimus ja suositus sekä vuonna 2008 velvoittava julkistus oikeudenmukaisuuden edistämisestä reilussa globalisaatiossa. Vuonna 2009 hyväksyttiin globaali työllisyyssopimus, jossa todettiin, että talouskriisistä selviäminen edellyttää maailmanlaajuisen talous- ja rahoitusrakennelman uudistamista. SAK:lla on myös laajat kahdenväliset suhteet eri maiden ay-keskusjärjestöihin. Tällä edustajakokouskaudella on kehitetty suhteita myös Kiinan ay-keskusjärjestön ACFTU:n kanssa. Pohjoismainen ammatillinen yhteisjärjestö PAY kokoaa yhteen kaikki Pohjolan palkansaajakeskusjärjestöt. SAK on vaikuttanut PAY:n hallituksessa ja työryhmissä. Vuonna 2010 SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toimi PAY:n puheenjohtajana. Samanaikaisesti SAK on vahvistanut yhteistyötään pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa. SAK on osallistunut Itämeren alueen ay-verkoston Bastunin toimintaan ja on ollut mukana merkittävällä panoksella Baltic Sea Labour Networkin koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeessa. SAK osallistuu ay-liikkeen solidaarisuustoimintaan ennen kaikkea Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin kautta. SAK:lla on ollut hankkeita Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Tavoitteena on ollut edistää ay-oikeuksia ja vahvistaa ay-liikkeen toimintakykyä. SAK on suunnannut solidaarisuustyöhön SASKin ja myös ITUCin kautta tällä edustajakokouskaudella noin 1,7 prosenttia jäsenmaksutuloista. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen SAK järjesti vuosien 2007 ja 2011 eduskuntavaalien alla laajat kampanjat äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi sekä työelämäkysymysten saamiseksi vaalikeskusteluun ja hallitusohjelmiin. Vuoden 2008 kuntavaalien ja vuoden 2009 europarlamenttivaalien alla järjestettiin suppeammat kampanjat. Järjestötoiminta Viime edustajakokouksessa yhdeksi keskeisistä asioista nousi pätkätyöläisten aseman korjaaminen ja ammattiliiton jäseneksi liittymisen helpottaminen. Myös nuorten järjestäytymistä päätettiin edistää. Näihin haasteisiin SAK:ssa on pyritty vastaamaan mm. vuoden 2007 Jäsenyyshankkeen avulla, jonka tu-

14 Katsaus edustajakokouskauteen loksena perustettiin sähköinen liittymiskanava liitot.fi, sekä vuonna 2010 alkaneen Työn teettäminen reiluksi turvaa pätkittyyn työelämään -hankkeen kautta. Lisäksi SAK järjesti yhdessä jäsenliittojen kanssa kaksi onnistunutta jäsenhankintakampanjaa. Vuosina 2009 ja 2010 toteutetuissa nuorille suunnatuissa kampanjoissa jäsenhankintaa vauhdittivat TV:stä tutut Duudsonit. Vuoden 2009 kampanja sai Markkinointiviestinnän toimistojen liiton ja Suomen Markkinointiviestinnän liiton Bronze Effie -palkinnon. Valtakunnalliset SAK-päivät järjestettiin Jyväskylässä 2006, Porissa 2008 ja Oulussa Jokaiseen osallistui viitisen sataa ay-aktiivia ympäri maata. SAK:n 100-vuotista taivalta juhlistettiin näyttävästi vuonna Juhlavuonna järjestettiin 11 tapahtumaa eri puolilla Suomea. SAK:n viestintästrategia uudistettiin vuonna Samalla SAK meni järjestelmällisesti ja aiempaa laajemmin mukaan sosiaaliseen mediaan. Jäsenistön tietoyhteiskuntavalmiuksia tukeva jäsenmikroprojekti saatettiin loppuun. Kaikkiaan jäsenille toimitettiin noin jäsenmikroa. Nuorisotoiminta SAK:n nuorisovaliokunta laati vuodesta 2003 voimassa olleen nuorisopoliittisen ohjelman rinnalle Muutos voimaksi SAK Nuorten tavoiteohjelman vuosiksi Ohjelmassa otetaan kantaa nuorisotoiminnan resursseihin, asuntopolitiikkaan, pätkätöihin, paikalliseen sopimiseen, työelämän tasaarvoon, nuorisoasteen koulutukseen sekä kansalaisvaikuttamisen kehittämiseen verkossa. Alueellinen koulutiedotustoiminta ja Arvo-lehti ovat vakiintuneet merkittäviksi ay-tietoisuuden välittämiskanaviksi nuorille. SAK ja liitot ovat lisäksi kehittäneet yhteistä nuorten koulutustoimintaa. Alueellinen toiminta Aluetoiminnalla on tuettu järjestäytymisen kehitystä sekä paikallisjärjestöjen työtä. Edunvalvonnan kohteena on ollut viranomaisyhteistyö niin maakunnallisella kuin valtion piirihallinnon tasolla. Edustajakokouksessa 2006 hyväksyttiin uudet aluetoiminnan ohjesäännöt. Niiden perusteella siirryttiin 19:sta maakuntaryhmästä 13 aluetoimikuntaan, jotka muodostettiin SAK:n aluepalvelukeskusten toimialueiden pohjalle. Samaan aikaan aloitettiin epävirallinen yhteistyö neljällä toiminta-alueella. Alueiden yhteistoiminnan kokeilusta muotoutui edustajakokouskauden lopulla viisi toiminta-aluetta, ja yhteistyö virallistui mm. toiminnan ja talouden osalta. Alueet ovat Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Lounais-Suomi ja Etelä- Suomi. SAK:n hallituksen päätöksen mukaan toimipisteverkosto tulee supistumaan 13:sta seitsemään tulevan edustajakokouskauden lopulla.

15 14 Katsaus edustajakokouskauteen SAK on osallistunut aluekehittämisstrategian 2020 työhön ja antanut lausuntoja alueiden kehittämislaista ja aluehallinnon uudistamisesta. SAK on ilmaissut tyytymättömyytensä työsuojeluhallinnon asemaan aluehallinnon uudistuksen yhteydessä. SAK on vaikuttanut alueiden hanke- ja kehittämistoimintaan maakuntien yhteistyöryhmissä, ELY-keskusten neuvottelukunnissa ja rakennerahastojen seurantakomiteoissa. Rakennerahastojen mahdollisuuksia on tehty tunnetuksi jäsenistölle yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa järjestetyllä tiedotuskampanjalla vuosina Paikallinen toiminta Paikallisjärjestöjen kehittäminen on jatkunut paikallisjärjestöjä yhdistämällä. Vuonna 2006 SAK:n paikallisjärjestöjä oli 128 ja vuonna 2011 edustajakokoukseen mennessä 106. Kehittämistyön tavoitteena on saada aikaan toimivat paikallisjärjestöt riittävän jäsenpohjan omaavalla alueella joko seutukuntakohtaisesti tai työssäkäyntialueiden mukaisesti. Paikallisjärjestöjen toiminnan aktivoimiseksi SAK on Työväen sivistysliiton avulla kouluttanut paikallisjärjestöjen hallituksia ja muita asiasta kiinnostuneita. Koulutukseen on osallistunut kaikkiaan yli 60 paikallisjärjestöä. Jotkut paikallisjärjestöt ovat lisäksi hakeneet yhteistyötä toimialueensa ulkopuolelta ja järjestäneet yhteisiä sparrauspäiviä. Maahanmuuttajatoiminta Vuoden 2006 edustajakokouksessa keskusteltiin laajasti maahanmuuttajaasioista. Päätettiin, että SAK järjestää vuosittain yhdestä kahteen maahanmuuttajafoorumia. Tällä kaudella foorumi on kokoontunut kerran vuodessa. Maahanmuuttajafoorumien kautta on haluttu nostaa keskusteluun niitä työelämän asioita, joita maahanmuuttajajäsenet pitävät tärkeinä. Työllistymisen vaikeus, suomen kielen opetus ja vaadittava kielitaitotaso, tutkintojen vastaavuus sekä informaation saaminen työehtosopimuksista omalla äidinkielellä ovat olleet keskeisiä viestejä foorumeista. Maahanmuuttajataustaisten jäsenten määrä on jäsenliitoissa noussut tällä edustajakokouskaudella melkein :een, kiitos liittojen aktiivisuuden. Vuonna 2007 elettiin työvoimapulan näkymissä. SAK, EK ja muut työmarkkinajärjestöt järjestivät Ulkomaalaiset työntekijät tervetuloa -kiertueen, joka oli osa EU:n yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta. Työmarkkinajärjestöt julkaisivat kirjan Mahmoud, Mertsi ja Maija Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön arki. Se on koulutusaineisto työpaikoille yhdenvertaisuuden edistämiseksi. SAK on ollut aktiivinen ulkomaisen työvoiman etujen ajamisessa ja saanut aikaan ohjelman maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. SAK on ollut mukana valtakunnallisissa maahanmuuttopoliittisissa hankkeissa ja osallistunut kotoutumislainsäädännön valmisteluun.

16 Katsaus edustajakokouskauteen Ulkomailta työvoimaa palkattaessa Vanhasen II hallituksen tavoitteena oli luopua työvoiman saatavuusharkinnasta asteittain. Niin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan hallitus jatkoi SAK:n linjan mukaisesti työvoiman maahanmuuttopolitiikkaa, joka on systemaattista, hallittua ja todellisiin tarpeisiin perustuvaa.

17 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

18 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

kaikki työ on arvokasta.

kaikki työ on arvokasta. kaikki työ on arvokasta. SAK ihmisen puolella Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n tehtävänä on edistää palkansaajien ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä kehittää suomalaista työelämää.

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2011 Luottamusmiesten peruskurssi (5 pv, 3 pv, 3+2 pv) 1. 24.01. 28.01. Auto- ja Kuljetusalan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi a a s 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Syyskuun aikataulu 31.8. 8.9. 9. 10.9 28.9. 30.9. Kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanon päälinjat

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden

Lisätiedot

SAK:n 18. edustajakokous 6. 8.6.2011. SAK:n toimintakertomus 2010

SAK:n 18. edustajakokous 6. 8.6.2011. SAK:n toimintakertomus 2010 SAK:n 18. edustajakokous 6. 8.6.2011 SAK:n toimintakertomus 2010 SAK Toimintakertomus 2010 1 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS... 3 1 YHTEISKUNNALLISET JA JÄRJESTÖLLISET LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Sopimuspoliittinen tilanne...

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 152/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 4 :n sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 6 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi

SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi Kesäkuu 2008 SAK Pätkätyöohjelma 1 Johdanto Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet viime vuosina yhä tyypillisemmiksi Suomessa. Esimerkiksi

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

askel aikaa edelle Työelämän laadun kehittäminen

askel aikaa edelle Työelämän laadun kehittäminen Työelämän laadun kehittäminen STTK hallitus Markku Salomaa Työvoiman käyttötavat Yksimielisyys määräaikaisen työsopimuksen perusteista eri työsuhdemuodoissa, myös vuokratyössä Kolmikantainen työryhmä selvittää

Lisätiedot

SAK:n toimintakertomus 2009

SAK:n toimintakertomus 2009 SAK:n toimintakertomus 2009 SAK Toimintakertomus 2009 1 SISÄLTÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 Työllisyys heikkeni taantumassa rajusti... 3 Epävarmuus kasvoi, eriarvoisuus lisääntyi... 3 Järjestölliset lähtökohdat...

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) EK - SAK -KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2010 Luottamusmiesten peruskurssi (5 päivää ja 3 päivää) 1. 25.01. 29.01. Yleinen 2. 01.02. 05.02. Kemianliitto

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335 Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino - Hallitus päätti rahoituksen lakkauttamisesta. Mitä päätös käytännössä tarkoittaisi ja miksi se ei kannata? 9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot