Varpu Paakinaho-Heikkinen KIINTEISTÖHUOLTOHENKILÖSTÖN KOULUTUS JA URAPOLKU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varpu Paakinaho-Heikkinen KIINTEISTÖHUOLTOHENKILÖSTÖN KOULUTUS JA URAPOLKU"

Transkriptio

1 Varpu Paakinaho-Heikkinen KIINTEISTÖHUOLTOHENKILÖSTÖN KOULUTUS JA URAPOLKU Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tuotantotalouden koulutusohjelma Helmikuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Tekniikan toimipiste Ylivieska Aika Koulutusohjelma Tuotantotalouden koulutusohjelma Työn nimi Kiinteistönhuoltohenkilöstön koulutus ja urapolku Työn ohjaaja Koulutusohjelmajohtaja, diplomi-insinööri Rahja Antti Työelämäohjaaja Projektijohtaja, diplomi-insinööri Siipola Antti Tekijä Paakinaho-Heikkinen Varpu Sivumäärä Tällä opinnäytetyöllä selvitettiin kiinteistönhuollon ja ulkoaluehoidon henkilöstön osaamistarpeita ja uramahdollisuuksia ammatillisen kasvun ja koulutuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa tutustuttiin kiinteistönhuoltoalan koulutusjärjestelmiin ja laadittiin ISS Palvelut Oy:lle henkilöstön perehdytys- ja koulutusohjelma. Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle tutustumalla ammatillista kasvua ja urakehitystä käsittelevään oppimateriaaliin. Tämän jälkeen tutustuttiin alan henkilöstön koulutuksen historiaan ja tulevaisuuden näkymiin. Seuraavassa vaiheessa selvitettiin alan koulutuksen nykytila. ISS Palvelut Oy:n perehdytysprosessiin ja osaamisen hallintaa liittyvät toimintamallit ja menettelytavat todettiin käyttökelpoiseksi. Tutkimuksen tuloksena tuotettiin ISS Palvelut Oy:n kiinteistönhuollon ja ulkoaluehoidon konseptiin liittyvä koulutusjärjestelmäkuvaus. Asiasanat Ammatillinen kasvu, osaamisen hallinta, urakehitys

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Degree program Industrial management Name of thesis Date The employees of property services education and career path Instructor Pages M.Sc. Head of Programme, Senior Lecturer Rahja Antti Supervisor Project Director, Master of Science in Technology Siipola Antti Author Paakinaho-Heikkinen Varpu The purpose of this thesis was to study the property services employee s needs of know-how and potential career paths from educations and training point of view. In thesis the training systems of property services was studied and the programme of education and orientation was formulated to ISS Finland Ltd. The research was started by reading up on the materials of branch of study and development of career. Next the educational history of employees and vision of the future were familiarized. In following stage the present state fields educational was analysed. The operations model and plans of action were connected with the orientation process and the containment of know-how in ISS services Ltd was found out usable. The real estate management are connected the educational system description of ISS services Ltd was produced by research result. Key words technical expansion, development of career, management of know-how

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO Tutkimuksen kohde Tutkimusongelman määrittely Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rajaukset Tutkimustapa ja -menetelmät 5 2. AMMATILLINEN KASVU JA URAKEHITYS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA Työelämän muutokset ja elinikäinen oppiminen Osaamisen ylläpitäminen jatkuvassa muutoksessa Yksilön ammatillisen kasvun haasteet Jatkuvaa oppimista tukeva organisaatio KATSAUS HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN HISTORIAAN JA TULEVAISUUDEN NÄKYMIIN Kiinteistönhuollon ja ulkoaluehoidon henkilöstön koulutuksen historiaa Kiinteistöpalvelualan tulevaisuuden näkymiä Tulevaisuus raportti: Palvelu osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa Tulevaisuusluotain - Verkostoitumisesta voimaa osaamiseen Kiinteistönhuoltoalan koulutus Suomessa tällä hetkellä Ammatillisen koulutuksen haasteet KIINTEISTÖNHUOLLON JA ULKOALUEIDEN HOIDON TOIMINNAN KUVAUS Kiinteistönhuollon ja ulkoaluehoidon konsepti Kiinteistönhoidon tehtäväkokonaisuudet Tehtävänimikkeitä Kiinteistönhuoltoalalle tulo PEREHDYTTÄMINEN OSAAMISEN HALLINTA Osaamiskartoitus Tehtäväkuva Kehityskeskustelu KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Osaamista täydentävä koulutus Osaamista ylläpitävä koulutus Osaamista synnyttävä koulutus Koulutuskortti ja koulutuksen vuosikello ARIOINTI JA POHDINTA YHTEENVETO 43 LÄHTEET 44 LIITTEET 46

5 1 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen kohde Työskentelen ISS Palvelut Oy:ssä palvelupäällikkönä. ISS palvelut (ISS) on kiinteistö- ja toimitilapalveluja tuottava palvelualan yritys. Keväällä 2007 pääsin mukaan kiinteistönhuollon ja ulkoalueidenhoidon konseptia rakentavaan valtakunnalliseen projektiryhmään, joka oli työskennellyt noin vuoden ajan. Alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan projekti piti valmistua vuoden 2007 loppuun mennessä. Konseptin visio oli luoda ja jalkauttaa ISS:lle yhtenäinen ja tehokas tapa toimia kiinteistönhuollossa ja ulkoaluehoidossa. Projektiryhmän tavoitteena oli tuottaa ISS WAY konseptikäsikirja. Konsepti oli tarkoitus luoda yhdeksi osaksi muita ISS konsepteja. Vastaavanlainen konsepti on jo käytössä ISS:n siivouspalveluille. Minun tehtäväni projektiryhmässä oli huolehtia henkilöstön koulutus- ja perehdytysosion kokoamisesta. Tämä oli lähtökohta insinöörityölleni. ISS Palvelut on kansainvälinen yritys, joka on perustettu vuonna 1901 Tanskassa. ISS on alallaan kansainvälinen markkinajohtaja ja sen toimintaa on 49 eri maassa. Vuoden 2006 liikevaihto oli 7,5 Mrd.. ISS:n omistajina on pääomasijoittajat EQT ja Goldman Sachs Capital Partners. Maailmassa ISS:läisiä on lähes Suomessa ISS Palvelut Oy on erikoistunut kiinteistö- ja toimitilapalveluihin. ISS:n ydinosaamista ovat asiakaskohtaisten palveluratkaisujen suunnittelu ja toteutus. Suomessa ISS:n henkilökuntaa on n Asiakkaita yli 340 paikkakunnalla ja liikevaihto oli 425 milj. vuonna ISS Palvelujen liikeideana on toimittaa yrityksille ja julkiselle sektorille palvelukokonaisuuksia, joiden arvo asiakkaille muodostuu siitä, että ne mahdollistavat asiakkaiden keskittymisen päätoimintoihinsa ja erityisosaamiseensa. Näin palvelukokonaisuudet mahdollistavat uusia toiminnallisesti, laadullisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä toimintamuotoja. ISS:n palvelut nivoutuvat osaksi asiakkaan toimintaympäristöä ja liiketoimintaa. ISS:n asiakkaina ovat sekä yksityinen että julkinen sektori.

6 2 ISS:n arvot ovat: rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu. Rehellisyys tarkoittaa, että ISS:llä kunnioitetaan ja keskustellaan asioista avoimesti ja pidetään kiinni sovitusta. Yrittäjyys tarkoittaa, että ISS:llä ollaan sitoutuneita toimimaan asiakaslähtöisesti, ammattitaitoisesti ja tehokkaasti. Päätöksiä tehdään ja toimitaan. Vastuu tarkoittaa sitä, että ISS:llä otetaan vastuun asiakkaista, työtovereista ja ympäristöstä. Laatu tarkoittaa sitä, että asiakkaan saama arvo toteutetaan sitoutuneen henkilökunnan, korkean ammattitaidon ja parhaiden menetelmien avulla. ISS:n uusi strategia astuu voimaan Tästä johtuen ISS:n organisaatiot ovat jonkin verran muuttumassa, eivätkä ole tässä vaiheessa julkaisukelpoisia. 1.2 Tutkimusongelman määrittely ISS Palvelut Oy on vahvasti mukana työelämän muutoksissa. Kolme ja puoli vuotta sitten ISS Palvelut osti toisen lähes samankokoisen alan yrityksen, Engel Palvelut Oy:n. Vastaavankokoista tämän toimialan yrityskauppaa ei Suomessa ole aiemmin tapahtunut. Tällä yrityskaupalla haettiin vahvaa markkina-asemaa, mutta myös synergiaetuja ja monialaosaamisen vahvistamista. Molemmissa yrityksissä oli jo olemassa toimivat henkilöstön koulutus- ja perehdytysohjelmat. Yritysten yhdistyminen käynnisti muutosprosessin, josta alalla ei ollut Suomessa aiempaa kokemusta. Yrityksen johdon tahtotila oli että, molemmista yrityksistä otetaan käyttöön parhaat ja toimivimmat käytännöt. Tämä muutosprosessi on koskettanut jokaista ISS:n työntekijää jollakin tavalla. Tällä hetkellä ISS:n muutosprosessi on edennyt siihen vaiheeseen, että kaikille toiminnoille on rakennettu tai ollaan rakentamassa konsepteja, jotka ohjaavat toimintoja. Konseptilla voidaan osoittaa, että toiminnot ovat yhdenmukaiset kaikkialla ISS:n eri toimipaikoilla. Koska ISS on palvelualan yritys, henkilöstön koulutus, perehdytys ja urapolku ovat keskeisellä sijalla toimintojen kehittämisessä. Tulevaisuuden haasteena on saada

7 3 alalle ammattitaitoista ja koulutettua työvoimaa. Toisaalta haasteena on myös moniosaaminen. Monialayrityksen työntekijän tulee hallita erilaisia tietoja ja taitoja sekä kyetä muuttumaan yrityksen muuttaessa toimintojaan. Pysyvää tulevaisuudessa on vain jatkuva muutos. Muuttuvissa tilanteissa henkilöstön osaaminen ja sen ylläpitäminen ovat merkittävä haaste yritykselle. ISS:llä on laadittu koko henkilöstöä koskeva työntekijöiden osaamisen kehittämistä kuvaava koulutusohjelma. KUVIO 1. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen -koulutusohjelma (ISS perehdytysmateriaali 2007.) Siivouspalvelun käyttämän konseptin nimi on Q3E, jotka kirjaimet tulevat englanninkielisistä sanoista, quality, employees, economy, environment. Kiinteistöhuollon ja ulkoaluehoidon konseptin rakentamisessa on mukana samat elementit.

8 4 KUVIO 2. Q3E Siivouspalvelukonsepti (ISS koulutusmateriaali 2007.) Projekti on käynnistetty ISS:n kiinteistönhuolto- ja ulkoalueiden hoitopalveluiden yhtenäistämiseksi. Samaa yhteistä mallia noudattavaa palvelua on helpompi seurata ja mitata. ISS:llä ei ole ollut aiemmin käytössään valtakunnallista yhtenäistä konseptia, vaan toimintamalli palvelun tuottamiseksi on ollut alueellista. Tällöin kiinteistönhuoltoa ja ulkoalueiden hoitoa on ollut erittäin vaikea ohjata ja kehittää tehokkaasti. Henkilöstön koulutuksen ja urapolkujen selvittäminen on tärkeä osa konseptikehitystä. ISS:llä on keskitetty henkilöstöosasto, mutta jokainen toimiala vastaa henkilöstönsä koulutuksesta ja urakehityksestä. ISS:n valtakunnallisena koulutus- ja työsuojelupäällikkönä toimii Marja Virtala-Kantola. 1.3 Tutkimuksen tavoitteet Insinöörityön aiheena on kiinteistönhuoltohenkilöstön koulutus ja urapolku. Tehtävänä oli tutustua alan koulutusjärjestelmiin ja laatia henkilöstön koulutus- ja perehdytysohjelma. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa ISS Palvelut Oy:n kiinteistönhuollon ja ulkoaluehoidon konseptiin liittyvä koulutusjärjestelmäkuvaus.

9 5 KUVIO 3. Koulutusjärjestelmän kuvauksen alustava tavoite (ISS projektikansio 2006.) 1.4 Tutkimuksen rajaukset Insinöörityössä käsitellään kiinteistönhuoltohenkilöstöön liittyviä koulutus- ja urapolkuja. Työssä kuvataan suorittavan tason kiinteistönhuollon ja ulkoalueidenhoidon henkilöstön koulutusjärjestelmä. Työssä käsitellään lisäksi alan uralla etenemismahdollisuuksia. 1.5 Tutkimustapa ja -menetelmät Tutkimus tehtiin tutustumalla ammatillista kasvua ja urakehitystä käsittelevään oppimateriaaliin, tutustumalla alan historiaan ja tulevaisuuden näkymiin, perehtymällä valtakunnalliseen kiinteistönhuoltoalan koulutustarjontaan ja mahdollisuuksiin sekä tutustumalla ISS:n nykyisiin perehdytys- ja koulutusjärjestelmiin. Lisäksi haastateltiin alan asiantuntijoita. Tutkimusaikana

10 6 suunniteltiin ja toteutettiin kaksi räätälöityä pilottikoulutusta yhteistyökumppaneiden kanssa. Näistä koulutuksista koottiin palautteet ja tehtiin jatkosuunnitelmat.

11 7 2. AMMATILLINEN KASVU JA URAKEHITYS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA 2.1 Työelämän muutokset ja elinikäinen oppiminen Työelämässä tapahtuu ilmiöitä, jotka tekevät ammattitaidon jatkuvan kehittämisen ja ammatillisen uudistumisen välttämättömäksi. Nykyään ei ole enää toimialoja, josta voitaisiin sanoa, että toimitaan vakailla ja helposti ennustettavilla markkinoilla. On mahdotonta ennustaa markkinatilanteita vuosiksi eteenpäin. On ilmeisen todennäköistä, että markkinoiden kehitys ja kulutuskysyntä muuttuvat yhä epävarmemmiksi ja yritysten on otettava entistä suurempia riskejä, mikäli ne aikovat menestyä markkinoilla. Henkilöstön osaamisen ja tietotaidon ylläpitäminen on noussut keskeiseksi osaksi yritysten menestystekijöinä. Pekka Ruohotien mukaan tietojen ja taitojen nopea vanhentuminen on todellinen uhka. Se voi tulla ongelmaksi missä tahansa työssä ja missä tahansa ikäryhmässä. (Ruohotie 1998, 57.) Muutoksen keskellä elinikäisestä oppimisesta on tullut tärkeä osa muutokseen sopeutumista. Työelämän muutokset haastavat työntekijät elinikäisen oppimisen matkalle. Ruohotien mukaan ihmisten on totuttava ajatukseen, ettei ikuisia työsuhteita enää ole ja että ammattia on vaihdettava muutamaan kertaan. Jokaisen on otettava vastuu itse omasta kilpailukyvystään työmarkkinoilla ja omasta osaamisestaan. Koska ammatti ja työ voivat koska tahansa vaihtua, pelkkä työssä tapahtuva koulutus ei enää riitä. Ammatillista uudistumista ja kasvua ovat kaikki kehittämistoimenpiteet, joilla pidetään yllä ja lisätään ammatillista pätevyyttä. (Ruohotie 1998, 57.) Ammatillinen kasvu tulisi ymmärtää koko elämän jatkuvana prosessina ja mahdollisuutena uusiutua työntekijänä. Ammatillinen kasvu voidaan myös määritellä osaamisen ja ammatti-identiteetin kehittymisenä ja vahvistumisena. (Eteläpelto 1992, 36.)

12 8 2.2 Osaamisen ylläpitäminen jatkuvassa muutoksessa Ihmiset reagoivat muutokseen eri tavoin. Monille ihmisille muutos on epämiellyttävä, toisille taas muutos voi olla elämäntapa. Toiset kokevat muutoksen haasteeksi, toiset taistelevat sitä vastaan ja pitäytyvät tuttuihin ajattelun ja tekemisen rutiineihin. Nykyaikana menestyvät parhaiten ne, jotka hyväksyvät muutosten aiheuttaman epävarmuuden eli kulkevat muutoksen mukana. Vieläkin aktiivisemmin voidaan toimia: käännetään muutos omaksi eduksi ja näin voidaan tarttua uusiin avautuviin mahdollisuuksiin. Innovatiivisuus ja luovuus auttavat sopeutumaan muutokseen ja ne ovat henkilökohtaisia työllistymistakuita. Muutoksessa eläminen edellyttää uskoa omiin kykyihin uusiutua läpi elämän. (Ruohotie 2000, 47.) Jokaisen tulisi muistaa, että ainoa turva on oma osaaminen ja ammattitaito. Yksilöllä on vastuu omasta työllistymisestään läpi elämän. Lisäksi hän on vastuussa taitojensa ja osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä. Työnantaja huolehtii taitojen päivittämisestä vain sen verran kuin se yritystä hyödyttää, lopullinen vastuu on jokaisella itsellään. Omista mahdollisuuksista kannattaa pitää huolta sen takia, ettei turvallisia elinikäisiä työpaikkoja ole olemassa. Koulutusta vastaavaa työtä ei nykyään välttämättä ole, koska sekä koulutus että ammatit muuttuvat nopeassa tahdissa. Työsuhteiden lisääntyessä ja työn jatkuvuutta koskevan epävarmuuden kasvaessa vastuu omasta kouluttautumisesta, osaamisesta ja kilpailukyvystä työmarkkinoilla siirtyy yksilölle. Ketään ei voi käskeä oppimaan, oppimiseen tarvitaan oma tavoite ja halu. Työturvavakuutus on hyvä työmarkkinakunto, ajan tasalla oleva pätevyys sekä kyky oppia tehokkaasti. (Ruohotie 2002.) Yksilön on tarpeen ennakoida osaamistarpeet ja reflektoida sitä, millä osaamisella menestytään esim. viiden vuoden kuluttua. 2.3 Yksilön ammatillisen kasvun haasteet Organisaatioiden kilpailukyvyn uusiin haasteisiin pystyvät vastaaman ne, jotka ovat jatkuvasti valmiit omaksumaan uutta tietoa ja soveltamaan sitä uudella tavalla. Pulmia taas voi syntyä erityisesti niille, jotka monivuotisen

13 9 työkokemuksensa kautta ovat saavuttaneet erinomaisen ammattitaidon jollakin erikoisalalla, mutta joutuvat ammatin muuttuessa uudistamaan ammattitaitonsa. Tietojen ja taitojen vanhentumisesta tulee ilmeinen ongelma, kun työtehtävissä, velvollisuuksissa ja vastuualueissa tapahtuu sellaisia muutoksia, joista työntekijät eivät suoriudu nykyisellä ammattipätevyydellä, ja kun uusimpia ja ajanmukaisia tietoja ja taitoja ei ole riittävästi. Ammatillinen jälkeenjääneisyys on ammatin vaatimusten ja ammatillisten valmiuksien välistä yhteensopimattomuutta. (Ruohotie 1998, 57.) Uskomukset uudistusten hyödyllisyydestä ja saavutettavasta palkkioista ja uskomukset kehitystoiminnan tehokkuudesta vaikuttavat siihen, miten halukkaasti henkilö osallistuu kehitystoimiin. Odotusarvoteorian mukaan aiemmista työkokemuksista johtuvat odotukset ja uskomukset määrittelevät motivaatiota. Kehitystoimintaan osallistuvan tulee uskoa siihen, että hän yltää kehittämistavoitteisiin ja että suoriutuminen kehityshaasteista johtaa hänen arvostamiinsa tuotoksiin. (Ruohotie 1998, ) KUVIO 4. Osoitusarvoteoriaan perustuva malli ammatillisesta uudistumisesta määräävistä tekijöistä (Ruohotie 1998, 59.)

14 Jatkuvaa oppimista tukeva organisaatio Uudistavassa oppimisessa on olennaista, että organisaation kehittämistavoitteet suunnataan ammatilliseen uusiutumiseen ja kehittämiseen sekä niitä palveleviin oppimistoimintoihin. Uudistava oppiminen perustuu itsearvioinnille, jonka tuloksena on kokonaisvaltainen, sisäistetty ymmärrys omasta kokemuksesta uudenlaisessa toimintaympäristössä. Asiantuntijoiden mukaan oppiva organisaatio on tietynlainen metafora ihanteellisesta avoimesta, joustavasta ja nopeasti uusiin haasteisiin vastaavasta organisaatiosta. Ilmapiiri on keskusteleva ja jatkuvaan oppimiseen kannustava, ja oppimista tapahtuu yksilö-, ryhmä- ja koko organisaation tasolla. (Eteläpelto & Tynjälä 1999, 96.) Oppivalle organisaatiolle voidaan määritellä piirteillä, jotka sillä tulee olla. Näitä piirteitä ovat esimerkiksi jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen kannustavan ilmapiirin luominen, jäsenten kyky huomata virheet ja korjata toimintaansa ja se, että organisaatio kannustaa jäseniään koko ajan oppimaan. Pekka Ruohotie määrittelee oppivan organisaation yhteisöksi, joka alinomaa muuttaa itseään ja tekee kaikkien jäsentensä oppimisen helpommaksi. (Ruohotie 1996, 40.)

15 11 3. KATSAUS HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN HISTORIAAN JA TULEVAISUUDEN NÄKYMIIN 3.1 Kiinteistönhuollon ja ulkoaluehoidon henkilöstön koulutuksen historiaa Kiinteistönhuolto ei ole käsitteenä kovin vanha luvuilla talonmies oli henkilö, joka huolehti julkisen rakennuksen tai asuinkiinteistön lämmityksestä ja ulkoaluetöistä. Useimmiten hän myös asui kiinteistössä talonmiehelle varatussa asunnossa. Usein talonmies kävi töissä muualla ja hoiti talonmiehentehtäviä sivutoimisesti. Ennen talonmies oppi ammattiinsa työtä tekemällä. Ehkä kirvesmiestaidoista ja hyvästä supliikista oli hyötyä. Ei ollut tarvetta erikseen kouluttautua talonmiehen tehtäviin. Kiinteistönhuollonhenkilöstön koulutus Suomessa onkin suhteellisen uutta. Kun luvuilla kiinteistöt alkoivat teknistyä, talonmiehen osaamistarpeet lisääntyivät luvulla ammattikouluissa alettiin järjestää ensimmäisiä talonmieskursseja. Kiinteistötekniikka onkin tuonut kiinteistöhuoltoalalle suurimmat henkilöstön koulutuksenhaasteet luvun loppupuolella ammatillinen kiinteistönhoidon koulutus alkoi ammattioppilaitoksissa. Samoihin aikoihin tuli kova tarve kouluttaa jo ammatissa toimivia kiinteistönhoitajia, koska kiinteistötekniikka ja automaatio lisääntyivät kiinteistöissä. Kiinteistönomistajat ulkoistivat omia kiinteistönhuoltopalveluja entistä enemmän. (Bergman 2007.) 3.2 Kiinteistöpalvelualan tulevaisuuden näkymiä Kiinteistöpalvelualan tulevaisuuden näkymistä on olemassa tutkittua tietoutta. Kahden eri tulevaisuutta selvittäneen ennakointihankeen raportin mukaan kiinteistöpalvelualalla on tapahtumassa haasteellisia muutoksia, jotka on hyvä alalla toimivien tiedostaa.

16 Tulevaisuus raportti: Palvelu osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa Palvelut 2020 on Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa toteutettu pitkän aikavälin ennakointihanke, joka käynnistyi Palvelutyönantajat ry:ssä vuonna Hankkeen tavoitteena on ennakoida yksityisellä palvelusektorilla tapahtuvia muutoksia, alojen tulevaisuuden toimintaympäristöä ja näiden heijastumista tarkastelussa olevien alojen osaamisvaatimuksiin. Ennakoinnin aikajänne ulottuu vuoteen Hanketta ovat rahoittaneet EK:n lisäksi opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Osaamistarpeiden ennakointi on keino vaikuttaa valtakunnalliseen koulutussuunnitteluun. Ennakointia tarvitaan, jotta osaavaa henkilöstöä olisi riittävästi ja osaaminen vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinoelämän tarpeita. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2004.) Raportin mukaan globalisaatio vaikuttaa vahvasti palvelualoilla. Työvoima ja asiakaskunta tulevat olemaan entistä monikulttuurisempia. Palveluja ja palvelukonsepteja kehitetään. Teknologiaa tullaan hyödyntämään entistä enemmän. Asiakaslähtöiset palveluprosessit kehittyvät edelleen. Palvelun aika- ja paikkasidonnaisuus vähentyy entisestään. Työ ja osaaminen tulevat olemaan muutoksessa. Rakennetaan tiiviitä verkostoja ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Toimialat tulevat lähentymään toisiaan. Verkosto-osaamista tarvitaan. Palvelujen kysyntä kasvaa ja segmentoinnin merkitys korostuu. Tästä johtuen osaavasta työvoimasta alkaa tulla pula. Huomiota tuleekin kiinnittää entistä enemmän palvelualojen houkuttelevuuden lisäämiseen. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2004.) Raportin mukaan kiinteistöpalveluvallalla tulee olemaan haasteita, sillä uhkaskenaariona on, että työntekijöitä ei ole tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa työväestön vanheneminen on myös tosiasia. Osaaville ammattilaisille olisi kysyntää ja kiinteistönhoitoalan työllisyysnäkymät ovatkin erittäin hyvät. Toisaalta alan heikko vetovoima ja riittämätön sitoutuminen ovat haaste alan tulevaisuudelle. Niinpä laadukas ja monipuolinen koulutus ja osaamisyhdistelmät auttavat alan houkuttelevuuden lisäämisessä. Houkuttelevuus puolestaan kasvattaa alan ammattiylpeyttä. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2004.)

17 13 Kiinteistönhuoltoalan osaamistarpeiden lisääntyminen on tosiasia. Moniosaajia tarvitaan yhä enemmän. Yhden henkilön on osattava laajalti ja tunnettava monia asioita. Tekniset taidot tulevat tarpeelliseksi tehtävässä kuin tehtävässä. Moniosaajille, joilla on valmius siirtyä joustavasti tehtävästä toiseen, on kysyntää. Moniosaaminen haastaa koulutuksen. Koulutuksen onkin vapauduttava vanhoista toimialarajoista. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2004.) Tulevaisuusluotain - Verkostoitumisesta voimaa osaamiseen Toinen mielenkiintoinen Elinkeinoelämän keskusliiton toteuttama tulevaisuuden ennakointihanke on Tulevaisuusluotain- hanke, jonka tavoitteina on ollut ennakoida teollisuus- ja rakentamistaustaisten yritysten osaamis- ja koulutustarpeita vuoteen Hankkeen tavoitteena on ollut vaikuttaa koulutussuunnitteluun siten, että yritykset saavat tulevaisuudessa tarvitsemaansa osaavaa henkilöstöä riittävästi. Lähtökohta on ollut eri ennakointitahojen edustavien asiantuntijoiden verkostoituminen. Ennakoinnin kohteena oli toimialoja kuusi, joista yksi oli rakennus, kiinteistö ja infra. Loppuraportin mukaan suomalaisen elinkeinoelämän organisaatio- ja liiketoimintamallina on vuonna 2015 innovatiivinen, osaava ja oppiva verkosto, joka ennakoi vuorovaikutteisesti asiakkaiden tarpeita. Verkosto tarjoaa perinteisillä ja uusilla prosesseilla eettisiä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja sekä lisäarvoa globaalissa toimintaympäristössä. Raportin mukaan myös työelämä muuttuu kohti monimuotoista työmarkkinaa, jossa yritysten kärkijoukko kehittää perinteisten organisaatioiden joukossa jatkuvasti uusia, entistä kilpailukykyisempiä organisaatioita ja tehtäviä. Sekä työnhakijalla että työnantajalla on mahdollisuus valita paikallisista ja maailman mahdollisuuksista sopivin vaihtoehto. Ammattiryhmäjako muuttuu. Tulevaisuuden työntekijät voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: tekijät, soveltajat ja näkijät. Samalla eri ammattiryhmien rajat hämärtyvät. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen haasteina nähdään osaamisen hallinta ja kehittäminen, joka sisältää osaamisen johtamisen organisaation ja sen verkostokumppaneiden organisaatiokulttuuriin liittyvän osaamisen ja luovuuden

18 14 esiin nostamisen. Raportin mukaan tulevaisuudessa tarvitaan työelämän tarpeita ennakoivat oppimispolut ja niiden yksilöllinen käytännön toteutus. Tulevaisuuden opiskelija voi valita, millä tavoilla osaamisprofiili rakentuu työelämässä, lähiopetuksessa tai esimerkiksi eri puolilta maailmaa osallistujia yhteen saattavissa yhteisöissä. (Tulevaisuusluotain, loppuraportti 2006). KUVIO 5. Tulevaisuuden verkostoissa tarvittavia kiinteistöteknisiä ratkaisuja ja palveluita (Tulevaisuusluotain, loppuraportti 2006.) 3.3 Kiinteistönhuoltoalan koulutus Suomessa tällä hetkellä Kiinteistönhuoltoala on kokenut viime vuosina aikamoisen teknisen mullistuksen, josta johtuen alan ammattikunnan osaamisvaatimuksissa on tapahtunut merkittävä muutos. Ala teknistyy entistä enemmän. Kiinteistönhuollon tietokoneilla pyörii erilaista tietoa, joka tulee kiinteistönhoitajan hallita. Hänen on hallittava aikatauluja, hälytyksiä, talojen lämmitys- ja muita käyriä sekä työmääräyksiä. Nämä ovat uusia teknisiä ratkaisuja ja niiden käyttö, huolto ja kunnossapito edellyttävät aivan uudenlaista osaamista. Myös energianhallinta ja sisäilmaolosuhteet ovat

19 15 keskeinen osa nykyaikaisen kiinteistönhoitajan ammattitaitoa. Lisäksi edelleen on käytössä vanhoja, perinteisiä järjestelmiä, jolloin kiinteistönhoitajalta edellytetään myös niiden hoitotaitoja. Työssä vaaditaan itsenäisyyttä, ahkeruutta, omatoimisuutta sekä monipuolista teknistä ammattitaitoa. Kiinteistönhoitaja joutuu tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Asiakaspalvelutaitot tulee hallita. Myös kiinteistönhuollon ulkoalueiden vaatimukset ovat lisääntyneet, ja näin kiinteistönhoitajan vastuu ja osaamistarpeet on monella tapaa muuttunut. Kiinteistönhoitajan tuleekin olla monialainen osaaja ja asiakaspalvelija. Talotekniikan opiskelua ammattioppilaitoksessa Talotekniikan perustutkintoa tarjoavat useat ammatilliset oppilaitokset Suomessa. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa ja valmistumisaika on kolme vuotta. Lukion käyneille koulutusaika on 40 opintoviikkoa lyhyempi lukioopintojen hyväksi lukemisen vuoksi. Talotekniikan perustutkinnon suorittaneelta edellytetään laajaa alan yleisosaamista ja monipuolista ammattitaitoa, sillä alan tehtäväkokonaisuudet ovat tyypillisesti laajoja. Käytännön työtehtävissä hän tarvitsee perustietoja ja -taitoja laajempaa osaamista yhdellä tai useammalla osaalueella sen mukaan minkälaiseen työpaikkaan sijoittuu. LVI-alalle tyypillisten laajojen tehtäväkokonaisuuksien vuoksi työnantajat odottavat työntekijöiltä laajaa alan yleisnäkemystä. Toisaalta monet alan työtehtävistä perustuvat entistä vaativampaan erityisosaamiseen. (Koulutusopas 1, Opetushallitus 2008.) Talotekniikan koulutusohjelmat Talotekniikkaa voi lukea kolmessa eri koulutusohjelmassa: Kiinteistönhoidon koulutusohjelmassa, LVI-asennuksen koulutusohjelmassa ja teknisen eristyksen koulutusohjelmassa. Kiinteistönhoitaja vastaa kiinteistön tekniikan toimivuudesta ja siitä, että suunnitelmissa esitetyt toiminnalliset arvot toteutuvat mahdollisimman hyvin. LVI-asentaja asentaa, korjaa ja huoltaa rakennusten lämpö, vesi- ja ilmastointilaitteita ja - putkistoja. Hän työskentelee useimmiten LVI-alan yrityksessä, joka tekee LVI-urakoita uudis- ja korjaustyömailla. Tekninen eristäjä eristää LVI-alan ja teollisuuden putkistot ja laitteistot. Teknisellä eristyksellä

20 16 hallitaan erilaisten tuotantoprosessien lämpötiloja energiansäästön, käyttövarmuuden ja tehokkaan tuotannon aikaansaamiseksi. (Koulutusopas 1, Opetushallitus 2008.) Jatko-opinnot Kolmivuotinen perustutkinto tuottaa yleisen jatko- opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin, korkeakouluihin ja yliopistoihin. Tyypillisiä tutkintonimikkeitä jatko-opintojen jälkeen ovat insinööri ja diplomi-insinööri. Ammatillisia jatkotutkintoja ovat monet ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. (Koulutusopas 1, Opetushallitus 2008.) Aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksen tavoitteena on tukea kansalaisten elinikäistä oppimista sekä kehittää yhteiskunnan eheyttä ja tasa-arvoa. Lisäksi sen tavoitteena on turvata työvoiman saatavuutta ja ammattitaidon kehittämistä ja tukea työllisyysasteen nostamista ja eläkkeelle siirtymisestä johtuvan osaamisvajeen täyttymistä. (Aikuiskoulutus, Opetushallitus, 2007.) Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuiset voivat osoittaa näyttötutkinnolla ammattitaitonsa ja saada osaamisestaan virallisen tunnustuksen tutkintotodistuksen. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumaton, tutkintotoimikuntien ja Opetushallituksen valvoma menettely. Tutkinnon suorittajat osallistuvat tavallisesti myös tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Koulutuksen sisältö ja kesto määritellään silloin aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella jokaiselle henkilökohtaisesti. Näyttötutkintojärjestelmä tukee elinikäistä oppimista ja tarjoaa samalla merkittävän henkilöstön kehittämisvälineen yrityksille. (Tutkintopalvelut, Opetushallitus 2007.)

21 17 KUVIO 6. Tutkintorakenne (Opetushallitus, 2007.) Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on ainutlaatuinen tapa yhdistää ammattiopinnot tietopuoliseen koulutukseen. Koulutusmuodolla on pitkät perinteet. Koulutustoimintaa kehitetään jatkuvasti ja se on taloudellisesti tuettua. Koulutus soveltuu niin nuorille kuin aikuisillekin. Se räätälöidään opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaan. Koulutus on tasaveroinen muiden koulutusmuotojen kanssa tähdäten perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Oppisopimus edellyttää sopivaa työpaikkaa. Järjestelyissä auttavat oppisopimuskeskukset, oppisopimustoimistot ja oppilaitokset kautta maan. Niiden puoleen voivat kääntyä niin opiskelijat kuin työnantajatkin. (Oppisopimuskoulutus, Opetushallitus, 2007.) Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat kaupunkien, kuntayhtymien tai erilaisten säätiöiden tai ammattiliitojen omistamia tai hallinnoimia oppilaitoksia, jotka

22 18 järjestävät koulutuksia ja kursseja aikuisväestölle. Aikuisten näyttötutkintokoulutus oppisopimuskoulutuksena on tällä hetkellä yksi tyypillisimmistä opiskelumuodoista aikuiskoulutuskeskuksessa. Puutarha-alan koulutusohjelmat Puutarha-alan ammatillinen perustutkinto on puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri. Sen voi suorittaa puutarha-alan opetusta antavassa oppilaitoksessa. Tutkinnon voi hankkia myös oppisopimuskoulutuksena. Muut kiinteistöpalvelualaan liittyvät tutkinnot: putkiasentaja, ilmastointiasentaja Ammattioppilaitoksissa voi valmistua LVI-asennuksen koulutusohjelmasta joko putki tai ilmastointiasentajiksi. Nämä LVI-alan ammattilaiset asentavat ja huoltavat lämmitys-, vesi- ja ilmastointijärjestelmiä. Tutkinnot voi hankkia myös oppisopimuskoulutuksena. KUVIO 7. Arkkitehtuuri ja rakennusalan tutkinnot (www.oikeesti.com, 2007.) 3.4 Ammatillisen koulutuksen haasteet Kuten Palvelut raportista käy ilmi, työelämän tarpeet ovat muuttuneet ja muuttavat väistämättä tulevaisuuden ammatillista koulutusta. Herääkin epäilys pysyvätkö tämänhetkiset koulutusjärjestelmät mukana? Enää eivät välttämättä oppilaitokset kykene tuottamaan alan ammattilaisia suoraan koulun penkiltä, vaan työnantajien on itse tai osittain itse räätälöitävä koulutukset. Tämänhetkinen

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Lähiesimiestyön ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Näyttötutkinnot Joustava tapa suorittaa tutkinto työn ohessa Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy AMKE Johdon foorumi Merja Oljakka SOL Palvelut Oy SOL Aurinkokunta Haluamme luoda tarinan, joka vastaa sitä mitä olemme ja tahdomme nyt ja tulevaisuudessa. Sen päähenkilö on SOL moniosaaja, asiakkaalle

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Securitas-yhtiöt. Henkilöstöraportti 2008

Securitas-yhtiöt. Henkilöstöraportti 2008 Securitas-yhtiöt Henkilöstöraportti 28 2 Securitas-yhtiöt Arvoisa lukija Securitas yhtiöissä on julkaistu henkilöstöraporttia vuodesta 21 lähtien. Vuonna 28 henkilöstön määrä oli jälleen kasvussa. Henkilöstö

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS Hämeenlinna 4.9.2006 Helena Kasurinen helena.kasurinen@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla MIKSI TUTKIMUSTA Kehittämisen lähtökohta - kansallinen taso - organisaatiotaso

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa

Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa INSKE ry 27.1.2016 1 Sisältö: Metsä Group lyhyesti Biotalouden osaamistarpeet Metsäteollisuuden henkilöstön koulutustaustoja ja oppilaitoksia Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Puhtausalan esimies- ja asiantuntijapäivät Hotelli Haaga 20.1.2017 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Perustetyöryhmän eteneminen Toimikausi

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kokkolassa 1.9.2014 31.5.2016 Koulutus Aikuisopiskelijoille tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistava koulutus. Tutkintonimikkeenä

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1 HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Hakeutuminen Tiedon kirjaamis- ja siirtolupa Tietojen kirjaamisen on kysytty lupa kyllä ei Tässä henkilökohtaistamissuunnitelmassa olevia tietoja saa antaa valmistavassa

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala Pasi Ollikainen 8.9.2016 Amiedu yli 40 vuoden kokemus koulutuksesta Vuonna 2015 yli 22 000 opiskelijaa 300 aikuiskoulutuksen asiantuntijaa ja laaja yhteistyöverkosto

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot