merimies Finlands Sjömans-Union FS-U rf bogserarna klarar alla slags uppdrag Raakaa voimaa ja teknistä taitoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies7 2007 Finlands Sjömans-Union FS-U rf bogserarna klarar alla slags uppdrag Raakaa voimaa ja teknistä taitoa"

Transkriptio

1 merimies Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjömans-Union FS-U rf Rå styrka och tekniska kunskaper bogserarna klarar alla slags uppdrag s. 30 Raakaa voimaa ja teknistä taitoa hinaajilta onnistuvat mitä monipuolisimmat työtehtävät s. 14 Työpaikkakiusaamiseen on puututtava s. 6 Mobbning på arbetet måste stoppas s. 28

2 merimies 7/2007 TÄSSÄ NUMEROSSA I DET HÄR NUMRET Vain vuosi Vuosaaren sataman starttiin... 3 Kiusaaminen on työpaikalla vakava asia... 6 Nuoret työturvallisuusopissa... 8 Mari ja oma tölli... 9 Merimieseläke on hintansa väärti Håkansin hinaajat uudisrakennuksen siirrossa Mari och den egna kåken Ungdomar lär sig om arbetarskydd Bara ett år kvar till startskottet för Nordsjös hamn Mobbning en allvarlig fråga på arbetsplatsen Håkans bogserare flyttar ett nybygge Sjömanspensionen är värd sitt pris s.16 s.14 s.20 PÄÄKIRJOTUS Meriliikenteen kilpailukyvyn parantaminen Matti Vanhasen hallitus on vastikään antanut eduskunnalle esityksen laiksi, jonka nimenä on komeasti laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta. Kuten nimestä voi arvata, esityksen tavoitteena on säilyttää Suomen lipun alla purjehtivien alusten kansainvälinen kilpailukyky, luoda varustamoille kansainvälisesti kilpailukykyiset edellytykset harjoittaa merenkulkua Suomen lipun alla, mahdollistaa varustamotoiminnan pitkäjänteinen suunnittelu ja edesauttaa uusien investointipäätösten teossa sekä alusten tuomisessa Suomen lipun alle. Tämän lisäksi esityksellä pyritään säilyttämään merenkulun osaaminen ja riittävä suomalainen merenkulkijaväestö sekä turvaamaan merenkulkijoiden työllisyys ja Suomen huoltovarmuus. Esityksen keskeisenä sisältönä on matkustaja-alustuen vakinaistaminen sekä matkustaja- ja lastialuksilla noudatettavien tukijärjestelmien yhdenmukaistaminen. Hallituksen esityksen tavoitteita ja esityksen keskeistä sisältöä on ilman muuta pidettävä myönteisenä ja oikean suuntaisena. Kyse on hallitusohjelmaan jo sisältyneiden kirjausten mukaisista toimenpiteistä suomalaisen kauppalaivaston tulevaisuuden turvaamiseksi. Esitys on kuitenkin ollut osittain jonkin asteinen pettymys, sillä se ei kata kaikkia niitä tukimuotoja, jotka EU komission antamien valtiontuen suuntaviivojen mukaan olisi mahdollista toteuttaa ja joita esitystä valmistelleelle virkamiestyöryhmälle useilta tahoilta esitettiin. Se, että esitys jää tällä tavoin osittain vajaaksi johtaa vääjäämättä siihen, että tukijärjestelmiä joudutaan jälleen paikkaamaan tulevina vuosina, mitä ilmeisimmin jo ensi vuoden kuluessa. Valtiontuet pitäisi kohdentaa kaikkeen meriliikenteeseen, joka on kansainvälisessä Simo Zitting kilpailussa riippumatta siitä harjoitetaanko liikennettä sisävesillä, rannikolla, saaristossa, lähialueilla tai muualla. Esimerkiksi sisävesillä Saimaan kanavan kautta harjoitettavasta lasti- ja rahtiliikenteestä valtaosa tapahtuu ulkomaan lipun alla, mm. hollantilaisilla, venäläisillä ja saksalaisilla aluksilla. Vaikka kyse on selvästi kotimaanliikenteestä, kilpailu on äärimmäisen kansainvälistä ja suomalaisten varustamoiden kannalta vääristynyttä. Tukien piiriin olisi myös otettava muun muassa offshore -toiminta, eli käytännössä monitoimimurtajilla harjoitettu liiketoiminta, joka jo nyt on kansainvälisesti kilpailutettua ja johon liittyvä kansainvälinen palvelutarjonta tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan. Suomen Merimies-Unioni on myös useassa eri yhteydessä tuonut esiin sen, että merenkulun tukia koskeva lainsäädäntö pitäisi rajoittua ainoastaan elinkeinopoliittisiin kysymyksiin. Tukilainsäädäntöön ei saisi sisällyttää työoikeudellista sääntelyä, jonka tulisi perustua ainoastaan ja yksinomaan Suomessa voimassa olevaan niin merityöoikeudelliseen kuin yleiseenkin työoikeudelliseen lainsäädäntöön. Tästä huolimatta hallituksen esitys mahdollistaa edelleen sekamiehityksen ja halpatyövoiman käyttämisen samalla tavalla kuin voimassa oleva kauppa-alusluettelolainsäädäntö. Hallituksen esityksen mukaan ulkomaalaisen järjestön tekemällä työehtosopimuksella olisi mahdollista syrjäyttää kokonaan niin merimieslain, merimiesten vuosilomalain, merityöaikalain kuin myös yhteistoimintalain säännökset. Kaiken lisäksi laista on poistettu ETA-alueen ulkopuolelta tulevien merimiesten lukumäärää koskeva 50 %:n katto. Merimies-Unionin mukaan kyse on sosiaalisen polkumyynnin laillistamisesta, mitä ei voida pitää missään tapauksessa perusteltuna saati suomalaiseen työmarkkinakäytäntöön soveltuvana. Tuskin tulisi kysymykseen se, että esimerkiksi vientiteollisuuden tuotteita valmistavassa ja Uudellamaalla sijaitsevassa tehtaassa työskentelevät työntekijät voitaisiin sulkea työsopimuslain, vuosilomalain, työaikalain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain soveltamisalan ulkopuolelle ulkomaalaisen järjestön tekemällä työehtosopimuksella. Saati sitten se, että tällaisella työehtosopimuksella sovittaisiin siitä, että palkkataso olisi vain neljännes siitä, mitä vastaavissa muissa tehtaissa työskenteleville maksetaan. Merimies-Unioni onkin esittänyt sekamiehityksen mahdollistavien säännösten poistamista uudesta laista. Mikäli näin ei käy, taistelu halpatyövoiman hyväksikäyttöä vastaan jatkuu edelleen puhtaasti järjestöllisin toimin. Hallituksen esityksessä ei myöskään ole otettu kantaa tonnistoverolainsäädännön uudistamiseen, alushankintavarausjärjestelmän käyttöön ottamiseen saati investointi- ja korkotukiin. Hallituksen taholta on kuitenkin esitetty alustavia lupauksia siitä, että varustamoverotukseen liittyvät uudistukset toteutettaisiin ensi vuoden aikana. Mikäli hallitus lunastaa lupauksensa saattaa olla, että suomalaisella kauppalaivastolla olisi edessään aurinkoisempia tulevaisuudennäkymiä. Työehtosopimuskierros edessä Työehtosopimukset Merimies- Unionin pääsopimusaloilla ovat voimassa ensi vuoden helmikuun loppuun asti. Normaalisti neuvottelut sopimusten uusimisesta alkaisivat vuoden vaihteen jälkeen tammi-helmikuussa. Varustamoyhdistysten esityksestä Merimies-Unioni aloitti alkusyksyllä neuvottelut siitä, olisiko mahdollista aikaistaa uusien sopimusten tekemistä. Neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä ja niissä on esitetty puolin ja toisin tavoitteita niin palkkojen korotusten kuin myös työehtosopimusten tekstien uudistamisen osalta. Tätä kirjoitettaessa neuvotteluissa ei kuitenkaan olla vielä edistytty niin pitkälle, että olisi mahdollista ennustaa saavutetaanko ratkaisuja ennen vuoden vaihdetta vai jääkö sopimusten uudistaminen sopimuskauden loppuun. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikki mahdollisuudet aikaistettuihin ratkaisuihin olisivat olemassa. MERIMIES SJÖMANNEN Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjöman-Union FS-U rf Päätoimittaja/chefredaktör Simo Zitting Toimittaja, tiedottaja / Redaktör, informatör Saana Lamminsivu Ulkoasu ja taitto Mikko Taipale Kannen kuvakäsittely Mikko Taipale 2 Toimitus: John Stenbergin ranta 6, 2 kerros, Helsinki Puh. (09) Redaktion: John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors Tel. (09) Osoitteenmuutokset ja ilmoitukset Puh. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. 77. vuosikerta 77:e årgången Tilaushinnat vuodelle 2007: 1/1 vuosi 20 e, 1 2 vuosi 10 e Ilmoitushinnat: yksiväri-ilmoitukset 1 e/pmm, värilisä 200 e (yksi koristeväri). Moniväri ilmoituksista sovittava erikseen. Lehti ei vastaa sille pyytämättä lähetetystä materiaalista ja pidättää itselleen oikeuden julkaistavien kirjoitusten lyhentämiseen. Jäsenetuna lehden saavia pyydetään tarkistamaan, että osoitetiedot ovat ajan tasalla ja jäsenmaksut asianmukaisesti hoidettu. Vain siten varmistuu Merimies-lehden saanti. Prenumerationspris år 2007: 1/1 år 20 e, 1 2 år 10 e. Annonspris: enfärgannonser svartvitt 1 e/smm, färgtillägg 200 e (en extrafärg). Flerfärgannonser enligt särskild överenkommelse. De som erhåller tidningen Sjömannen som medlemsförmån ombes se till att adressuppgifterna är korrekta och medlemsavgifterna betalda. Bara då kan de vara säkra på att få tidningen hemsänd. Painettu: SanomaPrint, Forssa 2007

3 sjömannen 7/2007 Vain vuosi Vuosaaren sataman starttiin Siinä se nousee, Vuosaaren uusi satama. Merestä ylöspäin sojottaa teräsharkkoja, jotka on upotettu vahvaan betonielementtiin. Niiden paikoilleen asentaminen on ollut työläs, mutta kannattava projekti. Vuosaaren sataman perusta lepää tulevaisuudessa vahvalla pohjalla. - Suuri venäläinen nosturi asensi raskaat, yli 300 tonnin painoiset betonielementit laiturinpohjaksi. Suomesta ei löytynyt vastaavia vehkeitä, joilla olisi voitu nostella noin suuria elementtejä vesiolosuhteissa, Helsingin satamalla työskentelevä Pekka Lehtola kertoo. Suuren mittaluokan rakennusprojekti Helsingin kaupunki ja eduskunta löivät lukkoon Vuosaaren sataman rakentamisen vuonna Kokonaiskustannuksiksi arvioitiin alkuaan yli 600 miljoonaa euroa. Julkisuudessa on ollut esillä paljon hankkeen kustannusten noususta. Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita muistuttaa kuitenkin hankkeen kehittyneen matkan varrella ja rakentamisen yleisten kustannusten nousseen huomattavasti vuodesta Julkisen panostuksen lisäksi myös satamaoperaattorit ovat investoineet uusiin nostureihin, tehokkaisiin ja moderneihin lastinkäsittelylaitteisiin sekä terminaaleihin. Rakenteilla olevassa satamassa käy aikamoinen kilke ja kalke. Maata kaivetaan ja siirretään, elementtejä nostellaan paikoilleen. Satama-altaan keskiosassa häärii ruoppaaja apuveneineen. Toisaalla iso nosturi hiilaa ylöspäin vahvaa rautapalkkia. Aamuauringon noustessa kohti horisonttia sukeltajat vetävät märkäpuvut ylleen ja pulahtavat kohti merenpohjaa. Pimeää pelkäämättömät miehet tekevät veden alla laiturielementtien vaativia paikoilleen asennuksia. Vuosaaren rakentamisprojektin projektijohtaja Leo Sundström tarkistaa, että merellä kaikki on kunnossa. Antti Mäkinen pitää valmisteilla olevaa laituria Suomen olosuhteissa täysin ainutlaatuisena. - Suurin osa Vuosaaren sataman laitureista on rakennettu niin sanotuilla kulmatukimuurielementeillä, joiden päälle valetaan näkyvä laiturin osa. Meressä on yhteensä 3,4 kilometriä betonirakennetta. Suomessa ei ole pystytetty aiemmin pystyttämään yhdellä kertaa vastaavan mittaluokan rakennelmaa, Mäkinen kertoo ylpeänä. Vuosaaren satamaa on pystyttämässä useiden eri alojen ammattilaisia. Rakentajilla on aikamoinen vauhti päällä, sillä uuden sataman on oltava valmis vuoden päästä. - Laivat starttaavat ensi vuoden marraskuussa Vuosaaresta liikkeelle. Voi olla aikamoinen trafiikki kyseisenä päivänä, Lehtola tuumii samalla, kun miehen kipparoima Kluuvi-alus kaartaa mereltä kohti Vuosaaren sataman sydäntä ja uusia laituripaikkoja. Diplomaatin taidot eivät ole pahitteeksi Leo Sundsdröm ja Pekka Lehtola työskentelevät Helsingin Satamalle. Heidän tehtävänsä on valvoa satamalle kuuluvia merialueita ja rantoja. Miehet tarkistavat esimerkiksi, että merimerkit ovat toimivia ja pelastusveneet sekä renkaat sijaitsevat omilla paikoillaan rannoilla. Yksi suuri työllistäjä on laivojen luvaton kiinnitys kaupungin laitureihin. - Huviveneilijät teettävät paljon töitä, sillä he kiinnittävät laivojaan kaupungin laitureihin luvatta, Sundström kertoo. Vääriin paikkoihin kiinnitettyjen veneiden poissaanti vaatii diplomaattista silmää ja sovittelua. Usein selvitään rauhallisella puheella, mutta vastapuolelta voidaan vuodatella ärräpäitä sujuvasti varsinkin kesäaikaan. Selvät säännöt ovat kuitenkin olemassa ja suurin osa veneilijöistä 3

4 merimies 7/2007 noudattaa niitä kertauksen saatuaan. Paitsi huviveneilijät, nykypäivänä erityisesti ympäristön tilan seuranta teetättää paljon töitä. Miesten katse etsii ajon aikana mereltä mahdollisia öljypäästöjä. - Toimialueemme on idästä, Vuosaaren tienoolta Harmajalle, Leo ja Pekka kertovat. Porukka yhtenä kysymysmerkkinä Suomen satamat huolehtivat merialueidensa ja väyliensä huollosta. Kauempana ulapalla meriväyliä ja -alueita kunnostaa pääasiassa Merenkulkulaitos. Helsingin Satamalla oli töissä vuoden 2006 lopussa 269 henkilöä. Sataman toiminnoissa on meneillään muutosprosessi, jonka seurauksena 22 henkilöä siirtyi nosturitoiminnoista ahtausliikkeen palvelukseen. Vuosaaren sataman synnyn myötä Helsingin Sataman rooli muuttuu, todetaan liikelaitoksen vuoden 2006 vuosikertomuksessa. Tämä tarkoittanee käytännössä ulkoistamisia. Leo ja Pekka eivät ole enää kovin huolissaan omista työpaikoistaan, sillä eläkepäivät koittavat lähivuosina. Hieman aiemmin eläkkeelle jäävää Pekkaa kuitenkin harmittaa sataman teknisen puolen väen väheneminen. - Teknisen puolen porukka vähenee, eikä saada uusia tilalle. Tehtyjen ulkoistamisten myötä hinnat ovat saattaneet jopa tuplaantua rakennusurakoissa - näin on käynyt kilpailutuksesta huolimatta, Pekka tuntee asian taustan. Helsingin satamalla on ollut aiempina vuosikymmeninä käytössään jopa kolme ruoppaajaa, mutta nyt ruoppausta hoitavat yksityiset firmat. Sataman teknisellä puolella töitä tehdään hinaaja Ahdilla, öljyntorjunta-alus Saukolla, merenmittausalus Kielolla ja nosturilautta Teemulla sekä muilla pienemmillä veneillä. Viime vuoden joulukuussa saatiin käyttöön uusi öljyntorjunta-alus Martta. - 7,5 metriä pitkällä Martalla on tarkoitus hoitaa pääasiassa satama-altaan ja satama-alueen öljyntorjuntaa, kertoo teknisellä puolella työskentelevä Tor Åberg. Helsingin Sataman työntekijöiden keski-ikä oli viime vuoden lopussa 49,5 vuotta. Väen vanhenemisen myötä olisi saatava uusia työntekijöitä ainakin tekniselle puolelle, tuumii Åberg. Liikelaitosmalli on toiminut miehen mielestä hyvin ja sitä hän toivoo jatkettavan tulevaisuudessakin. - Koko porukalla on yksi suuri kysymysmerkki, että miten meidän käy. Suullisesti on tosin luvattu, että ketään ei irtisanota, Åberg kuvailee väen tuntoja. Vuosaari imee Helsingin muita satamatoimintoja Vuosaaren satamaan tullaan siirtämään Sörnäisten (Sompasaaren) sataman toiminnot. Länsisatamaan jää jäljelle vain matkustajapuoli - tosin myös Superfast-liikenne siirretään Vuosaareen. Nykyisistä satamista vain Eteläsatama jää entiselleen. - Vuosaari on hyvin erikoistunut kontti- traileri ja rekkaliikenteeseen, Pekka Lehtola kipparoi vuosaaren väylillä. eli sellaiseen nopeaan liikenteeseen. Satamassa ei ole tarkoitus käsitellä bulkkia, kertoo satamakeskuksen johtaja Noroviita. Useat Suomen satamat ovat toiminnaltaan hyvin yleisluonteisia, mutta Vuosaari erikoistuu toiminnoissaan jo alusta alkaen. Harvoin päästään suunnittelemaan satamaa aivan yhtä puhtaalta pöydältä kuten Vuosaaressa on ollut mahdollista tehdä, Noroviita tuumii. Sataman infrastruktuuria on voitu kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa jo ensi metreistä lähtien. TBT:tä kaivettiin ylös puoli miljoonaa kuutiota Vuosaaren satamaan kulkevat liikenneyhteydet ovat huippuluokkaa. Satama-alueen vierestä lähtevät kiskot. Satamaradan pituus on noin 19 kilometriä, joista tunneliosuuksia on yhteensä 14 kilometriä. Pääosa tunneliosuudesta taittuu Suomen pisimmässä, 13,5 kilometrin pituisessa Merimieskeskus palvelee merenkulkijoita Vuosaaren satamaan rakentuu pääportin viereen toimistorakennus Gatehouse, jossa on tarjolla muun muassa sosiaali- ja peseytymis- ja lepotilat rekkakuskeille. Gatehousen viereen nousee Merimieskirkon ja Merimiespalvelutoimiston yhteinen Merimieskeskus. Samalla aukiolla sijaitsee myös matkustajaliikenteen terminaali. - Merimieskeskuksen rakentavat yhdessä Suomen Merimieskirkko ry ja Merimiespalvelutoimisto. Molemmat tulevat myös toimimaan talossa yhdessä, kertoo Merimieskirkon osastopäällikkö Jaakko Laasio. Merimieskeskuksen lopullinen nimi ei ole vielä aivan valmis, mutta aika synnyttänee tilalle oman kutsumanimensä. Laasion mukaan hankkeessa on ainutlaatuista se, että ensi kertaa niin maallinen kuin kirkollinen toimija tekevät yhteistyötä jo projektin suunnitteluvaiheen alusta alkaen. Merimieskeskuksen pääkävijäjoukko tulee olemaan merenkulkijat, mutta ovia ei suljeta muiltakaan kävijöiltä. Merimieskeskus tarjoaa tulevaisuudessa monipuolisia palveluja. - Merimieskeskus tulee olemaan kaikille avoin taustaan katsomatta. Talo tarjoaa seamen s clubin peruspalvelut baaria lukuun ottamatta. Palveluista mainittakoon nettikahvila, lainapuhelimet, pieni myymälä, kahvio, kirjasto, pelit, sauna ja pesutupa. Henkilökunta tekee laivakäyntejä ja kuljettaa tarvittaessa merenkulkijoita ostoksille ja muille asioille. Talon iso sali on monitoimitila, jossa voi pelata ja istuskella. Tarvittaessa se saadaan muutettua kirkkotilaksi. Vuosaaren seurakunta on yksi yhteistyökumppaneistamme. He tulevat tarjoamaan paikkaa toimituskappeliksi häihin ja ristiäisiin, Laasio luettelee Merimieskeskuksen monipuolisia toimintoja. SL 4

5 sjömannen 7/2007 Nyt haettavana erikoiskuntoremontit Kylpylähotelli Keurusselässä Kuntoremonttijakso on 5 vrk (4 yötä). Savion rautatietunnelissa. Sataman pääportilta ulos ajettaessa puolestaan alkaa välittömästi moottoritie. Porvarinlahden alla se sukeltaa 1,5 kilometrin pituiseen tunneliin alittaen Natura 2000-alueen. Ympäristökysymykset onkin otettu satamaa rakennettaessa erityisen tarkkaan huomioon. Heti rakennustöiden alkuvaiheessa suoritettiin mittava ruoppaustyö. - Vanhalla telakka-alueella oli jäänyt saven pinnalle tributyylitinaa, eli TBT: tä, joka oli kaivettava meren pohjasta pois. Pilaantunutta maa-ainesta oli kaikkiaan puoli miljoonaa kuutiota, mikä ei ole ihan pieni määrä, kertoo projektinjohtaja Mäkinen. Myrkyllinen TBT stabiloitiin satamakentän alle ja kiinteytettiin sementillä. Nyt se ei pääse enää leviämään vesialueille. Satamaa rakennettaessa otettiin huomioon myös muita ympäristökysymyksiä, kuten esimerkiksi valosaaste. - Satamaa rakennettaessa tutkittiin erittäin huolellisesti valaistusta, joka on työolosuhteiden ja ympäristön kannalta erityisen tärkeä asia. Turhan valaistuksen karsimiseksi tehtiin kilpailutuksia ja selvityksiä. Voidaan sanoa, ettei näin perusteellisesti selvitettyä valaistussysteemiä ole aiemmin tehty, Mäkinen kertoo. Vuosaari ei ole transitoliikenteen satama Vuosaaresta on tarkoitus saada Suomen ulkomaankaupan tuonnin ja viennin pääsatama. - Vuosaaren sataman tähtäin ei ole transitoliikenteessä, sillä itäiset satamat sopivat siihen paremmin, Noroviita toteaa. Vuonna 2006 Helsingin satamien kautta kulki 11,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Noroviidan mukaan Helsingin satamien tuonti ja vienti ovat suhteellisen tasapainossa lukujen ollessa noin puolet ja puolet. Helsingin satamissa on myös varauduttu liikenteen kasvuun, nyt kun logistiikkaa saadaan Vuosaaren kautta tehostettua. Rahtialukset saapuvat Vuosaareen yli 30 kilometriä pitkää meriväylää pitkin. Satamassa on kaksi 750 metrin pitkää konttilaituria ja 15 roro-paikkaa, joista osassa on mahdollista käsitellä kansilastia nosturilla. Vuosaaren satama on herättänyt kyselyjä myös ulkomailta, mutta niistä ei voi puhua vielä tarkemmin tässä vaiheessa. - Vuosaareen odotetaan tehtävän aluskäyntiä päivässä aluksen koosta riippuen, Noroviita laskeskelee. Saapuvaa tai vietävää lastia ei aiota makuuttaa alueella kauaa. Yhden rekan palveluajaksi on arvioitu kahdeksaa minuuttia, mutta ruuhkahuiput voivat vaikuttaa palvelunopeuteen. Satamaan on hankittu kuitenkin uudet tehokkaat nosturit ja muu lastinkäsittelykalusto, jotka ovat ennen kaikkea sijoitus tulevaisuuteen. Irtotavarasta satamaan on aiottu tehdä varasto Suomeen myytäville autoille. Entiseen telakka-altaaseen on kaavailtu rakennettavan varastoalue 6000 autolle. Kaiken kaikkiaan Vuosaaren sataman on tarkoitus ottaa vastaan autoa vuodessa, Mäkinen ennakoi. Satamakeskus työllistää jopa 4000 ihmistä Satamakeskuksen, eli sataman ja sen rinnalle rakennettavan yritysalueen on laskettu työllistävän noin henkilöä. Sataman oheen nousee myös muita yrityksiä, kuten Pauligin kahvipaahtimo, ABB:n Azipod-potkuritehdas ja muita yrityksiä, jotka eivät ole suoraan sataman toimintoihin liittyviä. Hyvät liikenneyhteydet tulevat varmasti siirtämään myös muita toimintoja Vuosaaren suunnalle tulevaisuudessa. Helsingin satama tulee toimimaan Vuosaaressa landlord-periaatteella, eli se vuokraa alueita eri yritysten käyttöön. Satama-alueen pääoperaattorit ovat Finnsteve Oy Ab ja Multi-Link Terminals Ltd Oy ja Steveco Oy. SL Kuntoremonttijaksot maanantaista perjantaihin: vko vko vko vko vko Hinta 10 euroa. Hinta sisältää: - majoituksen 2- hengen huoneissa - täysihoito päivittäin; aamiainen x 4, salaatti/keittolounas x 3 vaihdellen päivittäin, päivällinen x 4 noutopöydästä ja lisäksi tulokahvi ja lähtökahvit (kahvi, tee, suolainen kahvileipä). - kuntoremonttiohjelman, jossa kuntotestejä, ohjattua liikuntaa sekä terveystietoa Ilmoittaudu pikaisesti. Täytä hakemuslomake, jonka löydät osoitteesta Lähetä hakemus osoitteella: SAL / Lomatuki PL Helsinki Kullekin lomajaksolle otetaan korkeintaan 20 henkilöä. Tuki kuntoremonttilomaan myönnetään painotetusti terveydellisin perustein, mutta niin, että myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon. Lisätietoja: SAL / Pasi Ylitalo puh tai Lomaliiton loma RAY:n tuella työttömille 2008 Terveysloma työttömille Hotelli Korpilammella, Espoossa Omavastuuhinta 60 /aikuinen. Hinta sisältää puolihoidon (aamiainen+päivällinen). Majoitus: 2 hengen hotellihuone. Lomalla liikutaan yhdessä oman kunnon mukaan ja saadaan vinkkejä terveelliseen elämään. Lomalle voivat hakea työttömät yksin tai puolison kanssa. Hotelli Korpilampi sijaitsee lammen rannalla v. 23 km Helsingistä. Hotellissa on uima-allas, pieni lasten kahluu-allas, kuntosali, hyvät ulkoilumahdollisuudet luonnossa. Lisätietoja hotellista Lomatuki Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt Lomaliitto ry:lle avustuksen, jolla lomatuki rahoitetaan. Lomatuet myönnetään sosiaalisin, taloudellisin ja terveydellisin perustein. Lomatukea ei myönnetä hakijalle, joka on ollut tuetulla lomalla vuoden 2007 aikana. Hakuaika päättyy:

6 merimies 7/2007 Minua ei saa kiusata! Turun ja Porin työsuojelupiirin piiritarkastaja Kai Mäcklinin mukaan kiusaamistapaukset pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan työpaikalla. Työnantajan on puututtava epäasialliseen kohteluun ja häirintään. Kiusatun pitää selkeästi ilmaista, että ei halua tulla häirityksi. Mitä tehdä, jos tuntee itsensä kaltoin kohdelluksi? - Ensin täytyy ilmoittaa kiusaajalle selkeästi, että ei hyväksy epäasiallista käytöstä osakseen, painottaa piiritarkastaja Kai Mäcklin. Sillä jos ei selkeästi ilmaise tuntemuksiaan, pahenee kiusaaminen yleensä entisestään. Mikäli et uskalla puhutella kiusaajaasi suoraan, kannattaa hakeutua työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen juttusille. Jos häiriön aiheuttaja ei lopeta toimintaansa on asia vietävä työnantajan käsittelyyn. Työnantajan on puututtava kiusaamiseen Työturvallisuuslaki, sekä mm. työsopimuslaki ja tasa-arvo laki omalta osaltaan, velvoittavat työnantajaa puuttumaan sellaiseen häirintään tai epäasialliseen kohteluun, joka aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle. Jos neuvot ja ohjeet eivät auta, työnantajalla on työnjohto- ja valtaoikeutensa nojalla mahdollisuus ryhtyä kurinpidollisiin toimenpiteisiin Toimivia käytäntöjä täytyisi kehittää merenkulkualalla kiusaamistapausten ehkäisemiseksi. Työpaikalla ilmenevä häirintä sekä kiusaamistapaukset pyritään aina ensisijaisesti selvittämään työpaikalla. Tehokkaimpia ovat Kai Mäcklinin mukaan olleet muutaman hengen selvittelyryhmät. Työsuojelupiirien virkamiehet ovat ulkopuolisia ja voivat tarjota opastusta sekä puuttua lainsäädännön rikkomuksiin. Työsuojelupiirit selvittävät myös tapauksia, joissa työnantaja ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamisen lopettamiseksi. Jos työnantaja ei saa epäasiallista käytöstä loppumaan ja työntekijä saa häirinnästä haittaa terveydelleen, työnantajaa voidaan syyttää työturvallisuuden laiminlyömisestä, jopa työturvallisuusrikoksesta. Työnantajan on edistettävä suhteitaan työntekijöihin, sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Tämä tarkoittaa hyvää työilmapiiriä edistäviä toimenpiteitä. Kokemukset kannattaa merkitä muistiin On erittäin tärkeää arvioida omaa tilannettaan ja selvittää mitä epäasiallinen kohtelu on ja miten se ilmenee. Usein kiusaamistapauksissa on vain sana sanaa vastaan. Siksi on tärkeää kirjata tapahtumat. Kannattaa myös keskustella ongelmasta ja hakea henkistä tukea muilta. Laivan vaihto ei ole ratkaisu Monesti kiusattu voi joutua vaihtamaan laivaa ja kiusaaja jää, jolloin asiat jäävät selvittämättä. Tai voi olla, että ongelmien taustoja ei aina osata selvittää, vaan on helpompaa käyttää radikaaleja varoitusmenetelmiä tai jopa irtisanomista. Tällöin häiriökäyttäytyminen saattaa sopivan uhrin löydyttyä alkaa uudelleen, eikä kiusattu toivu kokemastaan tai kiusaaja muuta käyttäytymistään. Työsuojelupiireihin tulee useita yhteydenottoja vuosittain, mutta vain muutama tapaus etenee työrikosepäilyyn. Kiusatuksi tuleminen on subjektiivinen kokemus. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiintyy erimielisyyksiä, loukkaannutaan ja käytetään hurttia huumoria. Myös työnantajan toimet saattavat joskus tuntua kiusaamiselta, vaikka kyseessä onkin työnjohdolliset asiat. Epävarmuus vaikuttaa monella tavalla Myös merenkulussa kiusaamistapauksia on noussut viime vuosina enemmän pinnalle. Alalla pitkään jatkunut epävarmuustilanne heijastelee moneen suuntaa. Työntekijät ovat voineet kokea epävarmuutta työpaikkojen säilymisen osalta. Laivoilla on tyypillistä, että kiusattu henkilö sietää tilannetta merimatkan loppuun ja anoo siirtoa toiselle alukselle ennen seuraavaa työvuoroa. Usein asia jätetään kertomatta eteenpäin. Kirjaa kokemukset ylös. Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa hahmottamaan tilannetta ja voi helpottaa asian käsittelyä ja tutkimista myöhemmin: - Kuka tai ketkä ovat kiusaajia? - Kiusataanko lisäksesi muita? - Miten kiusaaminen ilmenee? - Kuinka kauan kiusaaminen on jatkunut ja miten usein se on toistunut? - Löytyykö tapauksille todistajia? - Miten olet pyrkinyt lopettamaan sinuun kohdistuneen kiusaamisen? - Kenen tai keiden kanssa olet keskustellut kiusaamisesta? (esimies tai hänen esimiehensä, työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies, työterveyslääkäri) - Onko ongelmaa yritetty ratkaista mitenkään? Mitä kiusaaminen on? Kiusaaminen on pitkään jatkuvaa ja toistuvaa kielteistä käyttäytymistä, jonka seurauksena kiusattu kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi: Kiusaamisen eri muotoja voivat olla: - mielipiteen rajoittaminen - jatkuva arvostelu - työyhteisöstä eristäminen - maineen ja aseman loukkaaminen - vähäarvoiset ja merkityksettömät työtehtävät - uhkailu ja ahdistelu 6

7 sjömannen 7/2007 MAAILMAN MERILTÄ Laivoille on palkattu vikaeeraajia yhä enemmän. Vanhemmat työntekijät saattavat kokea työpaikkansa uhatuksi, kun nuorta väkeä tulee töihin. Vikaeeraajia saatetaan syrjiä mm. työvuorojen jaossa. Selkeät toimintamallit kiusaamistapausten käsittelyyn Euroopan yhteisön varustamoyhdistysten keskusjärjestö (ECSA) ja Euroopan kuljetusliittojen federaatio (ETF) laativat yhdessä varustamoille ja muille merenkulun toimijoille suunnatut ohjeet häirinnän ja kiusaamisen poistamiseksi. Järjestöt suosittelevat, että varustamot luovat häirintään ja kiusaamiseen liittyvien valitusten käsittelyyn selkeät pelisäännöt. Laivalla pitäisi olla luotettava taho, jonka puoleen voi kääntyä ja lisäksi maapuolen johdon tulisi saada tietää tapahtumista. Monissa varustamoissa on luotu toimintamalleja kiusaamistapauksien hoitamiseen, mutta käytännön toteutus saattaa silti vielä ontua. Ollaan ihmisiksi Kiusaaminen aiheuttaa monia ongelmia Mikä ei ole työpaikkakiusaamista? niin yksittäisille ihmisille kuin koko työyhteisöllekin. Pitkään jatkuvana se voi heikentää yrityksen tuottavuutta ja pilata työilmapiirin. Itsetunto kolhiintuu, sairaspoissaolot lisääntyvät, myös kiusatun omaiset kärsivät. Jokainen vastaa omista tekemisistään. Lainsäädäntö velvoittaa meitä käyttäytymään asiallisesti työtovereita kohtaan. Meidän kaikkien olisi varmasti hyvä joskus pohtia omaa käytöstämme työpaikalla: olenko minä aina oikeassa, kohotanko ääntäni tai kohtelenko muita oikeudenmukaisesti? Lähteitä ja lisätietoa aiheesta: Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 609/1986 Työturvallisuuslaki 738/2002 Työsopimuslaki 55/2001 Teksti: Katja Gräsbeck - ihmisten väliset erimielisyydet ja näkemyserot - työyhteisön ongelmien käsittely - työnjohdolliset päätökset - työntekijöiden erilainen kohtelu, kun siihen on perusteltu syy - työntekijöiden väliset ristiriidat työhön liittyvistä päätöksistä ja tulkinnoista ITF sopi merimiehen palkankorotuksista Niin sanotun IBF-sopimuksen piirissä olevien merimiehen palkat nousevat ensi vuoden alussa kahdeksan prosenttia. Asiasta ovat sopineet Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF ja useita varustamoyhdistyksiä edustava JNG. Sopimus koskee työehtoja yli aluksella. Osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen myös muutoksista useissa määräyksissä, joissa nykyinen IBF-sopimus on ristiriidassa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asiakirjojen kanssa. Osa eroista johtuu uusista määräyksistä, jotka sisältyvät ILO:ssa vuonna 2006 hyväksyttyyn merimiesten työehtoja ja -oloja säätelevän kansainväliseen sopimukseen (International Maritime Labour Convention www.ilo.org/public/ english/standards/norm/mlc2006/index.htm) Missä on The Reef Azaria? The Reef Azaria lähti 18. kesäkuuta Dubaista määränpäänään Seychellien saarivaltio Intian valtameressä. Alusta operoiva Zambesi Shipping Agency oli vahvistamattomien mukaan yhteydessä alukseen 24. heinäkuuta, jolloin se liikkui Somalian aluevesien tuntumassa. Sen jälkeen Karibialla toimivaan mukavuuslippurekisteriin kirjatun aluksen liikkeistä ei ole saatu tietoa. Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF havahtui aluksen katoamiseen saatuaan Pakistanin kauppalaivastoyhdistykseltä avunpyynnön. Aluksen henkilökunta koostuu tansanialaisista, burmalaisista, intialaisista ja pakistanilaisista merenkulkijoista. ITF vetosi syyskuun lopulla Zambesi Shipping Agencyyn, jotta se toimisi avoimesti ja suostuisi yhteistyöhön katoamisen selvittämisessä. ITF:n toimintaosaston Finlay McIntoshin mukaan tapauksen synnyttämiin kysymyksiin ei ole annettu kunnon vastauksia. Mitään todisteita aluksen uppoamisesta tai joutumisesta merirosvojen kaappaamaksi ei ole olemassa. Äskettäin Pakistanin kauppalaivastoyhdistys raportoi myös Infinity Marine 1:n katoamisesta. Sen omistaa dubailainen yhtiö. Alus liikkuu Panaman lipun alla. Näiden mukavuuslippulaivojen omistajat ovat haluttomia antamaan minkäänlaisia tietoja, pakistanilaisyhdistyksen pääsihteeri Mohammad Iqbal arvostelee. Omistajat näyttävät pikemmin huolehtivan vakuutusrahojen saamisesta kuin kadonneilla aluksilla työskennelleiden merimiesten omaisten auttamisesta. Merimiesten hyvinvointia Kaakkois-Aasiassa kohennetaan Kaakkois-Aasiassa merimiesten enemmistö ei ole päässyt lainkaan hyötymään merimiehille suunnatuista palveluista. Nyt tilannetta ryhdytään parantamaan hankkeella, jonka rahoituksesta vastaa Kuljetustyöläisten kansainvälisen liiton ITF:n merimiesrahasto ja jota valvoo Merimiesten hyvinvoinnin kansainvälinen komitea ICSW. Hankkeen suunnitteluryhmään nimeävät edustajansa ayliike, varustamot, uskonnolliset järjestöt, satamaviranomaiset sekä alueen maiden hallitukset. Hankkeessa hyödynnetään vastaavista projekteista Itä-Euroopassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa saatuja kokemuksia. Muiden alueiden ohjelmien avulla on luotu merimieskeskuksia ja palveluja, jotka ovat suoraan vastanneet merimiesten ilmaisemiin tarpeisiin, ITF:n merimiesrahaston sihteeri Tom Holmer toteaa. Olemme vakuuttuneita, että samaan ylletään Kaakkois-Aasiassa. Koonnut: Juhani Artto 7

8 merimies 7/2007 Merimies-Unionin työsuojeluvaliokunta luennoi Raumalla Unionin työsuojeluvaliokunta teki 6-7. syyskuuta tiedotus-, tutustumis- ja kokousmatkan merikaupunki Raumaan. Matkan pääkohteet olivat Rauman ammattiopiston merenkulkualan yksikkö ja Aker Finnyardsin Rauman telakka. Työturvallisuus laivatyössä Rauman merimieskoulun merenkulkualan opiskelijoille järjestettiin auditoriossa tiedotustilaisuus. Tilaisuuden organisoinnista vastasivat koulun lehtori ja työelämäyhteyksien vastaava Kai Raikunen ja merimiesaineiden opettaja Harry Rostedt. Tilaisuudessa valistettiin nuoria merenkulkijoita laivatyöturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Suomalaisissa aluksissa työturvallisuuslain määräysten lisäksi ovat voimassa yksityiskohtaisemmat aluksen työympäristöä ja laivatyötä koskevat säädökset. Laivatyössä on myös otettava huomioon YK:n alaisen työjärjestö ILO:n ja merenkulkujärjestö IMO:n turvallisuutta ja työturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet. Toimiva ja aktiivinen työsuojeluyhteistoiminta (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, työsuojelutoimikunta) on tärkeää turvallisen laivatyön kannalta. Työsuojeluvaliokunnan jäsenet selvittivät nuorille laivatyön erityispiiteitä. Työturvallisuusasioita koskien he korostivat erityisesti nuorelle ja alalla vasta saapuneelle laivayhteisön työilmapiiriasioita, kuten esimerkiksi henkistä työsuojelua. Tämän lisäksi käsiteltiin myös muita erityiskysymyksiä. Tilaisuudessa käytiin lävitse myös merenkulkualan ammattiyhdistystoimintaa. Nuorille kerrottiin Suomen Merimies-Unionin toiminnasta ja sen pitkäaikaisesta työstä suomalaisen merenkulkijan kunnollisten palkka- Työsuojeluvaltuutettu Heikki Suomalainen Finnlines Oy (vas.), erityistyösuojeluvaltuutettu Matti Aro Finnstaship, pääluottamusmies Tarja Rännäli Finnlines Oy, työsuojeluvaltuutettu Seija Multanen Viking Line Ab, eritystyösuojeluvaltuutettu Markku Knuutinen Tallink Silja Oy ja toimitsija/itf-tarkastaja Ilpo Minkkinen SM-U. ja muiden työehtojen saavuttamiseksi. Tilaisuudessa painotettiin myös edunvalvontatyön merkitystä jäsenistölle. Kansainvälinen toiminta ja kotimaan asiat Luennon aikana nuorille annettiin myös tietoisku Kansainvälisen Kuljetustyöntekijöiden Liitto ITF:n mukavuuslippukampanjasta asiaan kuuluvien esimerkkitapausten höystämänä. Vain eri maiden merenkulkijoiden ammattiliittojen aktiivisella yhteistoiminnalla voidaan saada solmittua kunnolliset työehdot ja palkat takaavat työehtosopimukset aluksille. Syysmyrskyjen lähestyessä voi todeta merimiehen työstään saaman rahallisen korvauksen olevan kuitenkin merimieselämän epäilemättä tärkeimpiä pointteja. ITF:n politiikan mukaisesti Suomen Merimies-Unioni edellyttää, että kaikilla suomalaisilla aluksilla ja myös kaikilla Suomen satamissa käyvillä aluksilla on asianmukaiset ITF:n jäsenliittojen solmimat työehtosopimukset. Tilaisuudessa painotettiin nuorille kirjallisen merimiehen työsopimuksen tekemisen tärkeyttä ja myös työtodistuksen merkitystä palkkaan olennaisena osana kuuluvien kokemuslisien saamisen kannalta. Aker Finnyards Rauman telakka Telakan palo- ja vartiointipäällikkö Timo V. Laine piti seikkaperäisen esitelmän telakan HSE-järjestelmästä. Työterveyden (Health), työturvallisuuden (Safety) ja ympäristönsuojelun (Environment) hyvä hoito telakalla on tärkeää pyrittäessä kohti parempaa työhyvinvointia ja ympäristöä. Telakalla kaikki sitoutuvat HSE-politiikassa työturvallisuuden, työterveyden ja ympäristönsuojelun jatkuvaan parantamiseen, ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn ja lainsäädännön ja muiden työpaikka sitovien vaatimusten noudattamiseen. HSE päämääriä ovat toiminta ilman tapaturmia tai palon alkuja ja hyvinvoiva henkilöstö. Päämääriin kuuluu myös se, että toiminta ei aiheuta poikkeuksellisia, äkillisiä päästöjä ympäristöön tai pitkän aikavälin haittoja. Jokainen Aker Yardsin telakoilla työskentelevä kantaa vastuun omista HSE-asioista ja -tehtävistä. Telakalla työskentelevillä tulee olla tehtävästä riippuen työturvallisuuskortit ja tulityökortit. Kierroksella telakka-alueen eri työpisteissä voitiin havaita, että nostotöitä tehdään paljon eri tyyppisillä nostolaitteilla ja nostoapuvälineillä. Nostotöiden turvallisuus ja paloturvallisuus ovat tärkeimmät asiat työturvallisuuden kannalta telakalla. Kaikki ovat sitoutuneita työturvallisuuden parantamiseen Telakalla oli viimeistelyvaiheessa ja valmistautumassa lähtöön liikennealueelleen Oslo Kiel risteilyalus Color Macig. Color Linelle on valmistumassa myös kaksi nopeaa ro-pax alusta joiden lohkojen valmistumista käytiin myös seuraamassa. Käynnin perusteella voitiin todeta johdon ja työntekijöiden sitoutumisen turvallisuusjohtamisjärjestelmään olevan toimiva ja merkitsevän työturvallisuuden parantumista telakalla. Tapaturmatilastot viime vuosilta osoittavat toiminnan menestyksellisyyttä. Merenkulussa ISM safety management turvallisuusjohtamisen tulisi myös kattaa perusteellisemmin työturvallisuusasiat laivatyössä. Myönteinen asenne ja nolla -tapaturma-ajattelun omaksuminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tapaturmien ja ammattitautien ehkäisyssä. Työsuojeluvaliokunnan kokouksessa käsiteltiin seikkaperäisesti marraskuussa 2006 M/s Gabriellalla sattunutta konekorjausmiehen kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Työsuojelutarkastajan tarkastuskertomus työtapaturmasta oli juuri valmistunut. Kokouksen asialistalla oli myös ajankohtaiset työturvallisuusasiat merenkulussa, työturvallisuuskortti merenkulkuun, erityistyösuojeluvaltuutettujen määrän lisääminen valiokunnassa, työturvallisuuskeskuksen työsuojelun peruskurssien ja jatkokurssien järjestäminen ja informaatiotilaisuuksien järjestäminen merimieskouluihin. Ilpo Minkkinen Perinteiset jouluglögit Helsingin ja Turun toimistoilla Helsinki Perinteiseen tapaan tarjoamme jäsenillemme jouluglögit Unionin Helsingin toimistolla (John Stenbergin ranta 6, Helsinki). Pannu on kuumana perjantaina klo Tervetuloa! Turku Tervetuloa jouluglögille maanantaina klo Turun toimistolle, Maariankatu 6 b. 5. krs. Matkustajalaivojen miehistökustannusten tukia esitetään vakinaistettavan Suomen hallitus antoi lokakuussa eduskunnalle esityksen, jossa se esittää että ulkomaan meriliikenteessä toimivien matkustajalaivojen miehistökustannusten täysimääräinen tuki muutetaan pysyväksi. Tarkoituksena on parantaa suomalaisen kauppalaivaston miehistökustannusten kilpailukykyä. Lastialuksilla valtio on korvannut täysimääräisesti työnantajalle tämän maksamat sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut sekä merityötulosta toimitetut ennakonpidätykset. Matkustaja-alusten miehistökustannusten tuki nostettiin huhtikuussa 2007 lastialusten tasolle, mutta tukipäätös oli määräaikainen. Lakiehdotus on osa kauppa-alusluettelolain kokonaisuudistusta, sillä merenkulun tukimuotoja ollaan kokoamassa yhteen lakiin. 8

9 sjömannen 7/2007 Tällä palstalla esittäytyvät nuoret unionilaiset. Ahvenanmaalaisia oli tänä vuonna suuri edustus luottamusmiesten neuvottelupäivillä: Ulf Öhman (vas.), Leif Blomqvist, Rainer Eriksson, Mia Björling ja Nina Hellman. Kuvasta puuttuvat Ossian Suominen ja Kenneth Bondas. Rohkeasti mukana luottamusmiesten neuvottelupäivillä! Ahvenanmaalainen Ros-Mari Mia Björling osallistui elämänsä ensimmäistä kertaa luottamusmiesten neuvottelupäiville, jotka pidettiin Naantalissa lokakuuta. - Minut valittiin osastoluottamusmieheksi M/s Birka Paradiselle tänä kesänä. Neuvottelupäiviltä haen tietoa tehtävähoitoni tueksi, hän kertoo. Mia työskentelee Paradisella hyttiemäntänä ja seilauksesta hänellä on kokemusta jo neljän vuoden ajalta. Birka Paradisen henkilökunnalla on ollut raskaat ajat viime vuosina, joista Mian on vaikeaa edes puhua. Oman työyhteisön kokemusten kautta hän kuitenkin päätti hakea luottamusmiehen tehtävään. - Haluan auttaa muita ihmisiä, siksi ryhdyin luottamusmieheksi. SL Haaveesta tuli totta Mari ja Aku. Merimiesasiain neuvottelukunta asetettiin kolmivuotiskaudeksi Hallitus asetti 18. lokakuuta merimiesasiain neuvottelukunnan toimikaudeksi Merimiesasiain neuvottelukunta toimii työministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta on valmistelu-, neuvottelu- ja lausunnonantoelin merenkulkijoiden työ- ja sosiaalisiin oloihin liittyvässä lainsäädännössä sekä merenkulkijoiden työoloihin liittyvissä kysymyksissä. Suomen Merimies-Unionista neuvottelukunnan varsinaiseksi jäseneksi valittiin Simo Zitting. Merimies-Unionin toimisto suljettu Merimies-Unionin toimisto on suljettu Itsenäisyyspäivän jälkeisenä perjantaina Työttömyyskassassa on kuitenkin puhelinpäivystys tuona päivänä klo välisenä aikana normaaliin tapaan. Työttömyyskassalla uusi faksinumero Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassalla on uusi faksinumero: +358 (0) Mäentöyrään päällä seisoo pieni punainen tupa. Sen vieressä törröttävät puuliiteri ja ulkosauna. Pihatantereella kasvaa vanhoja ja jo harvinaiseksikin käyneitä koristekasveja. Luonto on villiintynyt, mutta kaunis. Suuret lehtipuut luovat varjonsa tuvan ylle. Mäenpäälle kiemurtelee hiekkatie, joka on jo hieman umpeenkasvanut. Kulkija on vihdoin kotona. Kinnarin Mari oli haaveillut jo tovin aikaa kotipaikkakunnallaan sijaitsevaa pientä punaista tupaa. Oma pihapiiri ja sauna, oma rauha ja mahdollisuus remontoida töllistä sellainen kuin itse haluaisi, kutkuttivat Marin mielessä. Hän ajoi punaisen tuvan ja vanhan pihamaan ohi monet kerrat ja päätti, että vielä jonain päivänä hän tekisi haaveestaan totta. - Tampereella tehtiin sitten kaupat. Mulla oli shekki laukussa ja isä kuskina. Kädet tärisivät koko matkan. En olisi kyllä pystynyt itse ajamaan, koska sen verran hermoilin sen shekin ja tulevien kauppojen kanssa, Mari kuvailee Tampereelle suunnattua kaupantekomatkaa nyt jälkeenpäin hymyssä suin. Reilu vuosi sitten Mari päätti laittaa tuumasta toimeen ja toteuttaa pitkään mielessä muhineen haaveensa. Oman talon osto ei ollut mikään pikku juttu, sillä Mari oli tuolloin vasta 21-vuotias. Lainanottoon ei ryhdytty kuitenkaan hätiköiden, vaan lainalaskureita oli näpytelty internetissä jo pidemmän aikaa. Myös Marin omat vanhemmat olivat tukena ja apuna talokaupoissa. Varsinkin lainapapereiden teossa sai olla tarkkana. - Kädet tärisivät viimeistä päivää, mutta hyvin se meni, Mari muistelee tilannetta pankin tiskillä. Taisipa äidiltä tirahtaa kyynel silmäkulmaankin, kun talopaperit olivat Marin kädessä. Punaisesta tuvasta, koko perheen haaveesta, oli tullut nyt totta! Vuosi sitten tapahtuneen talokaupan jälkeen pihassa on tehty paljon raivaustöitä. Vanhoista kasveista Mari ei aio luopua, vaan vanha maalaismiljöö yritetään säilyttää mahdollisimman hyvin. Syksy on tuonut tullessaan myös puusouvin. Mari heittelee mieluummin halkoja talvea varten liiteriin kuin käyttää sähkölämmitystä, jolloin syntyy selvää säästöä sähkönkulutuksessa. Marille oman tuvan osto tuli mahdolliseksi mereltä saadun työtulon myötä, onhan Mari työskennellyt merillä jo lähes 4 vuotta valmistuttuaan vuonna 2004 Rauman ammattiopistosta laivakokiksi. Tuona aikana tuli oltua kesäisin myös kumitehtaalla töissä, joten hänellä ei ole epäilystäkään siitä, kumpi vetää paremmin puoleensa liukuhihnatyö vai meren ulappa. Tällä hetkellä Mari toimii talousapulaisena Finnlinesin M/s Finnladyllä vakituisessa työsuhteessa. Mari on hyvä esimerkki siitä, että omalla työllään ansaituilla rahoilla voi tehdä haaveestaan totta ja nähdä myös pidemmälle kuin lähimmälle baaritiskille. Mikä onkaan sen upeampaa, kuin ostaa oma talo, auto tai matkustaa, nuori merimies toteaa. SL 9

10 merimies 7/2007 MEL-eläke on hintansa väärti Merimieseläkejärjestelmä kestää hyvin vertailun muiden yksityisten alojen työeläkelakiin. Kysymykseen Kannattaako merenkulkijan maksaa maissa työskentelevään verrattuna korkeampaa eläkevakuutusmaksua? aktuaari Kimmo Karppinen Merimieseläkekassasta vastaa yksiselitteisesti: Kyllä kannattaa. Merenkulkijat saavat Kimmo Karppisen mukaan täyden vastineen eläkemaksuilleen. MELin tarjoamat edut ovat paremmat kuin muiden yksityisten alojen työeläkejärjestelmään, TyELiin, sisältyvät etuudet. Vaikka merimieseläkelain mukainen vakuuttaminen noudattaa pääosin TyELin mukaista vakuuttamista, siinä on joitakin selkeästi poikkeavia säännöksiä, hän toteaa ja luettelee kohdat, joissa järjestelmät eroavat toisistaan: + oikeus alennettuun eläkeikään, jos merityö on kestänyt yli 27 vuotta (324 kuukautta) + korkeammat eläkekarttumat + eläkettä laskettaessa palkoista ei vähennetä työntekijän eläkemaksuosuutta + alle 67-vuotiaana kuolleiden merenkulkijoiden leskien oikeus hautausavustukseen + valtion osallistuminen rahoitukseen kolmanneksella MEL-eläkemenosta. Menoerä on valtion budjetissa vuosittain noin 40 miljoonaa euroa - työntekijä ja työnantajat maksavat yhtä suuren vakuutusmaksun, vuonna prosenttia palkoista. MEL-eläkejärjestelmän erityispiirteiden säilymistä eri aikakausien mukanaan tuomissa muutoksissa on karppisen mukaan pidetty tärkeänä merenkulkijoiden etuja ajavissa organisaatioissa. Etuudet onnistuttiinkin säilyttämään myös viimeisimmässä, vuonna 2005 toteutetussa suuressa työeläkeuudistuksessa. MEL-eläkejärjestelmä on edullinen erityisesti sellaiselle merenkulkijalle, joka tekee pitkän MELin alaisen meriuran ja jää siitä aikanaan eläkkeelle. Alempi eläkeikä ja isommat karttumat Merenkulkijan kukkarossa MEL-järjestelmän erityispiirteet näkyvät siten, että työeläkemaksu on vuonna 2007 niin työntekijälle kuin työnantajalle 11 prosenttia merenkulkijan palkasta. Maatyössä työntekijä maksaa työeläkemaksuna vastaavasti 4,3 tai 5,4 prosenttia iästä riippuen. Kimmo Karppinen on vakuutusmatematiikan asiantuntija. Hän on toiminut Merimieseläkekassan aktuaarina vuodesta Esimerkki Merenkulkija X:n meripalvelu on alkanut 30-vuotiaana, ja hänen kuukausipalkkansa on euroa, siis euroa vuodessa. Hänen meripalvelunsa on kestänyt 30 vuotta, ja tuona aikana hän on maksanut eläkevakuutusmaksua euroa. Maatyössä vastaavan ajan työeläkevakuutusmaksut olisivat olleet yhteensä noin euroa. Mitä erityisetuja merimies tällä suuremmalla eläkemaksusummalla sitten saa? Kimmo Karppinen jatkaa esimerkkiä nostamalla MELin erityispiirteistä ensimmäiseksi esiin alemman eläkeiän mahdollisuuden: merenkulkijalla on oikeus jäädä eläkkeelle alle 63- vuotiaana, jos meripalvelu on kestänyt riittävän pitkään. Kun merityöpalvelukuukausien määrä ylittää 324, mikä tarkoittaa 27 palveluvuotta, lisäpalvelukuukaudet alentavat eläkeikää kuukausi kuukaudesta -periaatteella. Päällystön varhaisin eläkeikä on kuitenkin 60 ja miehistöllä 55 vuotta, Kimmo Karppinen selvittää. Hän laskee, että mikäli esimerkin merenkulkija käyttää oikeuttaan jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana, hänelle karttunut eläke on euroa kuukaudessa. Maatyöstä eläkettä olisi vastaavin edellytyksin karttunut euroa kuukaudessa, ja sitä alettaisiin maksaa vasta työntekijän täytettyä 63 vuotta; maatyön suuruisen eläkkeen merenkulkija oli ansainnut jo 57-vuotiaana. Eläkesummien ero selittyy Karppisen mukaan kahdella syyllä: suuremmista eläkekarttumaprosenteista ja siitä, että toisin kuin TyEL-eläkettä laskettaessa työntekijän maksamaa MEL-maksua ei vähennetä palkoista. Merityöstä eläkettä karttuu 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin maatyöstä). Ikä Merityö Maatyö ,6 % 1,5 % ,0 % 1,9 % 63-4,5 % 4,5 % Varsin pieniltä tuntuvat prosentin kymmenyksen erot ovatkin yllättävän isoja, kun vuosittaisia eläkekarttumia aletaan laskea yhteen, Kimmo Karppinen huomauttaa. MEL-järjestelmä kestää vertailun Jotta maatyössä oleva henkilö voisi saada jo 60-vuotiaana yhtä suuren eläkkeen kuin merenkulkija, hänen pitäisi tavalla tai toisella säästää korotettua karttumaa vastaava osa 60 vuoden iästä elinikänsä loppuun. Lisäksi hänen pitäisi säästää maatyöstä saamansa eläke euroa/kk ikävuosien 60 ja 63 väliselle ajalle, Kimmo Karppien toteaa. Hän laskee vertailun selventämiseksi hinnat korotetulle karttumalle ja eläkeiän kolmen vuoden alennukselle. Laskelman pohjaksi hän ottaa arvion, jonka mukaan 60-vuotias henkilö elää vielä esimerkiksi 18 vuotta. Korotetun karttuman hinta: 12 kuukautta x korotetun karttuman määrä /kk x jäljellä oleva elinikä eli 12 kk x (1.524 euroa/kk euroa/ kk) x 18 vuotta = euroa Eläkeiän alennuksen hinta: 12 kuukautta x maatyön eläke x eläkeikien erotus (63 vuotta 60 vuotta) eli 12 kk x euroa/kk x 3 vuotta = euroa Yhteenvetona hän toteaa esimerkin merenkulkijan saavan merityöstä euron MEL-kuukausieläkkeen 60-vuotiaana ja maksavan siitä työaikanaan eläkevakuutusmaksua euroa. Vastaavanlaisen eläkkeen kustantaminen etuineen TyEL-järjestelmän piiriin kuuluvissa maatöissä tulisi maksamaan TyEL-eläkevakuutusmaksu mukaan lukien euroa: euroa (kertyneet työeläkevakuutusmaksut) euroa (korotetun karttuman hinta ) euroa (eläkeiän alennuksen hinta ) = euroa. Esimerkki osoittaa selkeästi, että työskentely merimieseläkelain alaisessa työssä kannattaa, jos meripalveluvuosia on 30. Itse asiassa merimieseläkelain alainen työ kannattaa tässä mielessä aina, jos meripalveluvuosia on vähintään 29 eli ansaittu eläkeikä on 61 vuotta tai alempi, Kimmo Karppinen tiivistää. Lisäksi merenkulkijat arvostavat erityisesti mahdollisuutta jäädä eläkkeelle alennetussa eläkeiässä. Myös verojärjestelmä tukee merityötä Merityö saa erityiskohtelun myös sekä valtion- että kunnallisverotuksessa. Molemmat järjestelmät myöntävät merenkulkijalle merityötulovähennyksen, Kimmo Karppinen muistuttaa. Valtion verotuksessa vähennyksen määrä on 18 prosenttia palkasta, kuitenkin enintään euroa. Kunnallisverotuksessa vähennysoikeus on suurempi, 30 prosenttia palkasta, kuitenkin enintään euroa. Lisäksi maksetut eläkevakuutusmaksut ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Verohallituksen verolaskurilta Kimmo Karppinen saa esimerkkihenkilön veroprosentiksi 14 olettaen kotipaikaksi Helsingin ja vuosiansioksi euroa. Vastaavilla lähtötiedoilla laskurin mukainen veroprosentti maatöissä työskentelevälle on 25. Erilaiset etuudet muodostavat kokonaisuuden Merimieseläkekassan perimä vakuutusmaksu on kokonaisuus. Työntekijän ja työnantajan maksuosuuksien muuttaminen on mahdollista vain, jos työmarkkinaosapuolet siitä sopivat. Lisäksi vaaditaan, että MELjärjestelmän kolmas osapuoli, valtio, tämän hyväksyy ja muuttaa lakia. On kuitenkin selvää, että jos yhden maksajan osuutta pienennetään, on toisen otettava se vastattavakseen. Yhteiskunnallisesti ja kokonaisuuden kannalta ajatellen Kimmo Karppinen haluaa painottaa myös valtion varustamoille sosiaaliturvamaksuista myöntämän tuen merkitystä. Sillä edistetään merenkulkuelinkeinon kilpailukykyä ja siis myös merenkulkijoiden työllisyyttä ja elinehtoja. Teksti: Maria Hallila Kuva: Marina Paulaharju, Miguel Vera 10

11 sjömannen 7/2007 Jäsenten äänen pitää kuulua lehdessä Toimittaja Aino Juppala-Paasikallio jäi eläkkeelle Suomalaisten merimiesten toveruus on tehnyt minuun suuren vaikutuksen, Aino Juppala-Paasikallio sanoo. Merimies-lehden toimittaja nostaa hattua erityisesti luottamusmiehille. Heitä yhdistää yksi piirre, pyrkimys oikeudenmukaisuuteen. Jos laivalla keittiön ovi aukeaa ja Aino tupsahtaa sisään, ohjatkaa hänet lempeästi ulos. Tuntuu oudolta, etten enää voi painua messiin tai mennä ravintolan läpi keittiöön: Merimies-Unionista päivää, mitä tänne kuuluu. Koetan pitää näppini kurissa, hän nauraa. Aino ennakoi joskus ikävöivänsä risteilyllä kulissien taakse, katsomaan ihmisten arkea. Eniten hän sanoo jäävänsä kaipaamaan ihmisiä, Merimies- Unionin jäseniä. Suomalainen merimies on parhaimmillaan reilu mies ja nainen. Erityisesti mieleen on jäänyt Sally Albatrossin karilleajo Porkkalan edustalla maaliskuussa Aino oli keittiössä tekemässä juttua, kun pamahti. Ulkona oli talvi, pimeää ja jäitä. Raavaat miehet alkoivat rynniä naisten ja lasten ohi. Luotin siihen, että miehistö hoitaa tilanteen. He ohjasivat rauhallisesti ihmiset pelastuslautoille. Ihmiset ovat elämän rikkaus Merimiesten yhteenkuuluvuus on tehnyt minuun valtavan vaikutuksen. Tottakai laivoillakin on kaikenlaisia ihmisiä ja sielläkin häijyillään, mutta parhaimmillaan se toveruus on suurenmoista, Aino painottaa. Kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu monta työkeikkaa, ensimmäisiin vuosiin myös muutama ikävä kokemus. Sai olla sylkykuppina, kun jäsenet olivat pettyneitä Unioniin. Silloin oli joskus hankalaa olla yksin laivalla liiton edustajana.vastaanotto muuttui parissa vuodessa. Paras palaute on, että laivalle on aina ollut tervetullut. Liittoon luotetaan ja lehteä pidetään omana. Tapahtumat eivät ole jääneet niinkään toimittajan mieleen, vaan ihmiset. Moni on ottanut vuosien jälkeen hihasta kiinni ja vaihtanut kuulumisia. Olen saanut tavata paljon ihmisiä, joilla on sydämen sivistystä. Joidenkin kanssa on saanut sellaisen keskusteluyhteyden, ettei paremmasta väliä. Yksi luottamusmies sanoi jälkeenpäin, että pelastin hänen elämänsä. Osuin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Tapahtumista Ainon mieleen ovat jääneet vahvasti uhka miehistöjen vaihdosta filippiiniläisiksi Boren Englannin kanaalin laivoissa sekä vielä ratkaisematon Rosella-kiista. Jokainen jäsen on jutun arvoinen New York, New York! Puheteksti saa yllättävästi painoarvoa lehteen printattuna. Aivan kaikkea ei lehteen kuitenkaan voi laittaa, Aino huomauttaa. Luottamuksellisuus on säilytettävä, jotta jäsenet eivät joudu pulaan. Työnantajat lukevat ammattiliittolehtiä kuin piru raamattua, tarkemmin kuin jäsenet. Au pair -vuosilta jäi rakkaus suurkaupunkeihin. Aina kun rahapussi antaa myöten, Aino Juppala-Paasikallio reissaa. Jos hän saisi itse valita, aika usein matkakohteeksi tulisi New York, tai sitten Lontoo. Tykkään suurkaupungeista. Niissä pystyn kielen puolestakin keskustelemaan ihmisten kanssa, lukemaan lehtiä ja käymään teatterissa. Moderni näytelmä vai klassikko? Aino menisi katsomaan jälkimmäistä. Shakespearen näytelmät välillä muistuttavat järjestöelämää: valtataistelua, rakkautta ja intohimoja, hän nauraa. Nyt on aikaa myös ystäville, joita ei työn ja kodin välissä ole ehtinyt riittävästi tavata. Ja nyt aikaa nauttia rauhassa aamukahvi ja aamulehdet! Teksti: UP/Birgitta Suorsa Vaikeinta on ollut kirjoittaa laivojen saarroista. Olen joutunut monta kertaa nielemään journalismin periaatteet, kun tiedonannosta ei ole saanut muuttaa pilkkuakaan. Siitä olisi seurannut ITF:lle oikeustoimia. Liiton lehdessä pitää kuitenkin olla avointa keskustelua. Se ei saa olla mikään Vartiotorni ja julistaa yhtä totuutta. Vahva liitto kestää jäsentensä kritiikin. Kovien työmarkkinajuttujen oheen tarvitaan aitoa ihmisääntä. Jäsen on muutakin kuin liittomaksujen maksaja ja sopimusten noudattaja ja kohde. Ihminen ansaitsee kunnioituksen ja arvotuksen asemastaan riippumatta. Lehtiin tarvitaan juttuja tavallisista työtätekevistä, jotka ylläpitävät tätä maata. Juorupalstojen tähdet ja yritysten talousjohtajat ovat muutoinkin riittävästi esillä. Solidaarisuus kodin perintöä Olen ollut etuoikeutettu. Olen saanut tehdä työtä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta, Aino sanoo. Hänelle solidaarisuus on itsestäänselvyys. Ensimmäiset muistikuvat pulassa olevien auttamisesta liittyvät Unkarin kansannousuun Lähetimme sinne Ruotsin kautta apua. Kuuban ohjuskriisin aikaan kotona varauduttiin pahimpaan hankkimalla säilykepurkkeja ja jauhoja varastoon. Äiti seurasi aina Time-lehteä. Ylitorniolla rehtorin ja kirjakauppiaan akateemiseen porvarisperheeseen syntynyt tytär kävi lukion ja lähti au pairiksi Yhdysvaltoihin. Toisen vuosista Aino työskenteli perheessä, jonka isäntä kuului Kennedyjen perheystäviin ja työskenteli kongressiedustajana. Isäntäperheeni majoitti Vietnamin sodasta kieltäytyviä heidän matkallaan Kanadaan. Siellä asui myös maanpaossa ollut eteläafrikkalainen kirjailija, Mary Benson, Nelson Mandelan tuttuja. Maailmanpolitiikka tuli tutuksi. Suomeen palattuaan 1970 Aino meni Tampereen yliopistoon opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa ja lehdistö- ja tiedotusoppia. Elettiin radikaalia aikaa. Opiskelijapolitiikkaa hetken seurattuaan Aino liittyi demariopiskelijoihin. Heti ensimmäisessä kokouksessa hän joutui sihteeriksi, puheenjohtajaksi valittiin muuan Jukka Paasikallio. Siitä se lähti. Mutta olihan se touhua, kun monistettiin käsikoneella ja vastustettiin imperialismia: USA, kädet irti Vietnamista! Lehtityö imaisi lopulta kokonaan Lehtityön makuun Aino pääsi opiskeluaikanaan kesätöissä oululaisessa Kalevassa. Muistan kerran kirjoittaneeni ravintolatyöntekijöistä, jotka kehuivat työläisiä parhaiksi asiakkaiksi. Lehti sai palautetta, että kerrankin tässä lehdessä arvostetaan työläisiä! Opintojen jälkeen työpaikka löytyi Oulun naapurikunnasta Haukiputaalta Pohjolan Opistosta yhteiskunnallisten aineiden opettajana. Ay-liike kasvoi ja uskottiin tulevaisuuteen. Se oli hyvin innostava työympäristö. Opettajavuosien jälkeen Aino toimitti oppimateriaalia Työväen Sivistysliitossa ja siirtyi Merimies-lehteen Noista ajoista merenkulku ei Ainon mukaan ole juuri muuttunut. Ulosliputus uhkaa, valtion tukitoimista keskustellaan ja ihmisten työpaikat ovat kiinni laivojen myynneistä. Omistajat ottavat voittonsa sieltä mistä ne nopeimmin on saatavilla. Teksti: UP/Birgitta Suorsa 11

12 merimies 7/2007 Hankintasopimus ja noudatettava työehtosopimus Ey-tuomioistuimen käsittelyssä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa on käsittelyssä niin sanottu Rüffert-juttu. Jutun kiistakysymykset ja lopputulos ovat samalla tavalla tärkeitä Euroopan ay-liikkeen kannalta kuin Rosella- ja Laval-juttujen lopputulokset, uskoo johtaja Jorma Rusanen. Puolalaisten palkka vain kolmannes alan TES:stä Rüffert-juttu on tullut Ey-tuomioistuimen käsittelyyn Saksasta. Ala-Saksin osavaltio järjesti rakentamiseen liittyvän julkisen tarjouskilpailun vuonna Tarjouskilpailun voitti saksalainen yritys, joka osavaltion hankintalainsäädännössä edellytetyn mukaisesti sitoutui maksamaan työntekijöille palkat sopimuksessaan osavaltiossa sovellettavan rakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti. Myös aliurakoitsijat velvoitettiin noudattamaan samoja työehtoja. Aliurakoitsijaksi päätyi puolalainen yritys, jonka sivuliike oli Saksassa. Vuoden 2004 kesällä heräsi epäilyksiä, oliko puolalaisille rakennusmiehille maksettu työehtosopimusta heikompia palkkoja. Myöhemmin selvisi, että puolalaiset olivat saaneet vain kolmanneksen osavaltiossa noudatettavaan rakennusalan palkkoja koskevaan työehtosopimukseen verrattuna. Laadittu urakkasopimus irtisanottiin ja osavaltio vaati sopimusrikkomuksen johdosta yritykseltä sopimussakkoa. Asia päätyi oikeuteen. Työehtosopimus kiistan aiheena Eri oikeusasteiden jälkeen juttu eteni lopulta Ey-tuomioistuimen käsittelyyn. Kiistan syynä on noudatettava työehtosopimus: Onko EU:n alueella noudatettavan palvelujen tarjoamisen vapauden kanssa yhteensopivaa vaatia ulkomaista työnantajaa maksamaan palkka työn suorituspaikassa noudatettavan työehtosopimuksen mukaisesti? (Kun työntekijät olivat puolalaisia, oliko heihin noudatettava Ala-Saksin osavaltion rakennusalan palkkoja koskevaa työehtosopimusta.) Ey-tuomioistuin pohtii myös työehtosopimuksen yleissitovuutta: jos työehtosopimus ei ole yleissitova, voidaanko sen palkkamääräyksiä vaatia kuitenkin noudatettavaksi. Palkka työn suorituspaikan TES:n mukaan Ey-tuomioistuimen julkisasiamies Yves Bot otti kantaa edellä mainittuihin kysymyksiin lokakuun alussa. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus toteaa, että hankintalainsäädäntö ja hankintasopimus voi edellyttää työn suorituspaikan työehtosopimuksen noudattamista. Bot:n ratkaisuehdotuksen mukaan yritys ja alihankkijat voidaan velvoittaa maksamaan lähetetyille työntekijöille vähintään palvelun suorituspaikassa voimassa olevan työehtosopimuksen mukainen palkka tiettyjen seuraamusten uhalla, joista ankarin on urakkasopimuksen irtisanominen, silloinkin kun työehtosopimusta ei ole julistettu yleisesti sovellettavaksi. Rosella-jutun päätöstä odotetaan vuoden lopulla Julkisasiamiehen antaman ratkaisuehdotuksen jälkeen asia siirtyy Ey-tuomioistuimeen ratkaistavaksi. Ey-tuomioistuimessa on käsittelyssä myös Suomen Viking Linen juttu (ns. Rosella-juttu) sekä Ruotsin Laval-juttu, joista odotettaneen ratkaisua tämän vuoden loppuun mennessä. Rusanen: Rüffert-jutun ratkaisulla vaikutukset erityisesti julkiseen sektoriin Jorma Rusanen toimii Brysselissä Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions:n (ent. KEY Finland) johtajana. FinUnions on suomalaisten 12

13 sjömannen 7/2007 palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteinen edustusto toimien yhteensä noin kahden miljoonan suomalaisen palkansaajan edunvalvojana. Rusanen on koulutukseltaan juristi. Ennen Brysselin komennusta hän vastasi SAK:ssa työehtosopimus- ja lakiasioista päälakimiehenä. Rusanen pitää käsittelyssä olevaa Rüffert-juttua erittäin merkittävänä ja mielenkiintoisena. - Voidaanko julkisessa hankintalainsäädännössä vaatia noudatettavan työntekopaikan sellaista työehtosopimusta, joka on tasoltaan työntekijää suojaavampi, mutta joka ei ole yleissitova, kiteyttää Rusanen jutun kiistan. Rüffert-jutun ratkaisulla voi olla vaikutuksia myös Suomen ay-liikkeelle julkisella sektorilla - Jutun ratkaisulla voi olla vaikutusta neuvottelutoimintaan julkisella sektorilla, jossa ei ole katsottu, että julkisen sektorin työehtosopimukset olisivat yleissitovia. Tulevalla päätöksellä voi olla se vaikutus, että Suomen julkisen sektorin liitot voivat lähteä painamaan enemmän siihen suuntaan, että heidän sopimustensa tasoisia työehtoja pitää noudattaa. Ey-tuomioistuimen julkisasiamiehen ratkaisuehdotus on Rusasen mielestä oikeanlinjainen. Hän kuitenkin muistuttaa, että julkisasiamiehen päätös on ratkaisuehdotus. Se ei sido Ey-tuomioistuinta, joka voi päätyä joko kokonaan tai yksityiskohdissaan erilaiseen ratkaisuun. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus näyttää kuitenkin tuomioistuimelle suuntaa. Ey-tuomioistuin tullee pohtimaan käsittelyssään kuitenkin luultavasti vielä tarkemmin, mikä on yleissitova työehtosopimus. SL Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen (HE 115/2007) laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Uuden lain on tarkoitus kumota ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettu laki. Tämän lehden pääkirjoituksessa on käsitelty lain keskeisiä kohtia ja kulmakiviä. Hallituksen antama esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja sen valmistelun edettyä lain sisältöä tullaan käymään Merimies-lehdessä tarkemmin lävitse seuraavassa numerossa. Viking Linen maahenkilöstön ja Suomenlinnan liikenteen työehtosopimuksista syntyi neuvottelutulos Suomen Merimies-Unioni SM-U ry on saanut aikaan neuvottelutuloksen Viking Linen maahenkilöstön ja Suomenlinnan liikenteen työehtosopimuksista. Suomenlinnan Liikenteen työehtosopimus on voimassa Työehtosopimuksen korotusvaikutus on yhteensä runsaalle kahdelle vuodelle 10,6 prosenttia. Korotukset toteutetaan euro- ja prosenttimääräisinä. Viking Linen maahenkilöstön työehtosopimus on voimassa: Työehtosopimuksen kokonaisvaikutus on runsaat kymmenen prosenttia. Korotukset toteutetaan euro- ja prosenttimääräisinä. Korotusten suora vaikutus on 9,1 prosenttia runsaalle kahdelle vuodelle. Sen lisäksi toteutetaan 0,5 prosentin järjestelyvaraerä. Työehtosopimukseen tuli lisäksi tekstimuutoksia, joilla on myös kustannusvaikutuksia. Finnlink-terminaalityöntekijöihin noudatetaan Viking Linen maahenkilöstön työehtosopimusta ja näin ollen he ovat yllä olevan sopimusratkaisun piirissä. Lokakuun lopussa on saatu aikaan myös neuvottelutulos Merenkulkulaitoksen väylänhoitajia koskevasta tarkentavasta virkaehtosopimuksesta. 13

14 merimies 7/2007 Se liikkuu Uudisrakennuksen siirto Helsingin Hietalahden telakka on toiminut vuosikymmenten aikana useiden laivojen syntysijana. Viimeisten vuosien aikana laivanrakentajien tilauskirjat ovat pullistelleet mukavasti ja sektori työllistää tällä hetkellä enemmän ihmisiä, kuin töihin olisi tulijoita. Myös Hietalahdessa hitsataan rautaa jatkuvalla syötöllä, sillä vasta valmistuneen laivan jälkeen alkaa aina uuden aluksen rakennustyö. Syyskuussa 2007 telakalla on rakenteilla samanaikaisesti kolme laivaa. Hietalahden telakka-altaan reunalle on kokoontunut tiukkailmeisiä työntekijöitä. Tapittavat katseet tähyävät altaan pohjukkaan kuin hai laivaa odottaen. Muutamat miehet kiskovat vimmatusti köysiä ylöspäin rakenteilla olevan laivan päälle. Mahtavan rautalaatikon kyljistä purkautuu vähitellen ulospäin yhä enemmän köysiä ja vaijereita. Seuraavien tuntien aikana on tarkoitus siirtää valmisteilla oleva uudisrakennus uuteen rakennuspisteeseen telakka-altaaseen. Epäilyksen varjot hiipivät tässä vaiheessa mieleen: Mahtaakohan tuosta tulla yhtään mitään? Puolivalmiilla rakennelmalla alkaa olla kokoa jo suuren laivan verran, joten voikohan purkki edes liikkua - ja ennen kaikkea millä keinoin? Yölliseltä mereltä laivan siirtoon Siirto-operaatioon valmistaudutaan tug Porin Karhulla ja tug Helioksella rauhallisesti. Viime yönä hinaajat työskentelivät merellä kauempana Helsingistä ja nyt on edessä täysin toisenlainen työkeikka. Selvää on, että ilman hinaajien apua uudisrakennus ei tule liikkumaan metriäkään. Alusten miehistö koostuu pitkän linjan ammattilaisista, joille on kertynyt kokemusta mitä erilaisimmista hinaustöistä. - Tätä mä retuuttelin pitkin Suomenlahtea, osoittaa Helioksen kippari Pekka Gustafsson tietokoneeltaan kuvaa suuresta uudisrakenteesta, joka kelluu keskellä aavaa merta jylhän näköisenä. Pekan hinaama uudisrakennus näyttää väärälle planeetalle pudonneelta kerrostalorakennelmalta. Tuolloin hinauksessa ollut uudisrakennelma ei päässyt tuulen takia Helsinkiin asti, joten siksi se kuljetettiin Skölvikiin. Kaikkea sitä voi merellä tulla vastaan. Tuntuu melko absurdilta ajatukselta, että vastaavien rakennelmien siirto on hinaajille melko arkipäiväistä työtä. Ei 14

15 sjömannen 7/2007 sittenkin! ei ole hinaajille temppu eikä mikään siis ole ihme, että piskuruisia hinaajia odotetaan jo Hietalahden telakkaaltaalla hartaasti. Alusten lähestyessä altaan reunaa miehet viittilöivät niille iloisesti. Suureen, rakenteilla olevaan rautalaatikkoon verrattuna ne ovat kuin kaksi hiirtä ja elefantti. - Helios ja Porin Karhu ovat tällä hetkellä satamahinaustehtävissä. Alusten sijoituspaikka on nyt Helsinki, mutta operoimme eri satamissa aina Kaskisista alaspäin aina Haminaan asti tarpeen niin vaatiessa, Pekka kertoo. Hinaajien työt koostuvat aina proomun vedosta meripelastukseen, mutta tänään ollaan telakkatöiden äärellä. Helios kurvaa uudisrakennuksen edustalle oikealta laidalta. Sen etuosaan kiinnitetään yksi apuvaijeri. Helioksen tehtävä on pitää rakennelma oikeassa kurssissa ja jarruttaa tarvittaessa vastaan, jos alus alkaisi kallistua siirto-operaation aikana toiselle kyljelleen. (Mikäli näin tapahtuisi, olisi se kuulemma Pulitzer-arvoisen kuvan paikka.) Uudisrakenteen siirtoon on laskettu riittävän tällä kertaa kaksi hinaajaa. - Aluksen tuulipinta lasketaan ja sen mukaan arvioidaan tarvittava paaluveto teho ja tehtävään tarvittavien hinaajien määrä, myöskin tuulen nopeudella ja suunnalla on oma merkityksensä, Gustafsson selvittää. Porin Karhu parkkeeraa puolestaan hinattavan aluksen takaosaan. Uudisrakennelman perästä lasketaan alaspäin viimeiset kaksi teräsvaijeria, jotka näyttävät jänteviltä, mutta eivät kovin paksuilta. Siis hetkinen, noillako rautalaatikko aiotaan saada liikkeelle? - Normaalisti me hinataan köysillä tällaiset uudisrakenteet. Köydet ovat nimittäin kevyempiä käsitellä. Köysien murtolujuus on 190 tonnia ja Porin Karhun veto on 30 tonnia, selittää ytmatruusi Tuure Tuukkanen. Vanhana syntynyt merimies ja muita edesottamuksia Sekä Porin Karhulla että Helioksella työskentelee vakituiseen kolme miestä: kippari, konepäällikkö ja yt-matruusi. Neljäs mies otetaan keikalle aina tarvittaessa apuvoimaksi. Hinaajilla valmistetaan itse sapuskat ja Porin Karhulla patojen äärissä häärii useimmiten Tuure. Muut myöntävät, että siinä on mies paikallaan, sillä kaikki ovat käyneet koittamassa taitojaan keittiössä eikä heidän ole sen koommin tarvinnut kyökissä naamaansa näyttää. Kokin työn hoitaminen vaikuttaa olevan muutenkin taiteellisesti lahjakkaalle Tuurelle mukavaa puuhaa. - Hinaajilla työskentely sopii ihmiselle, joka on valmis tekemään käsillään töitä. Täällä riittää kesäisin tehtäviä aina ruosteen raaputtamisesta maalaamiseen, sillä lähes kaikki tehdään itse, Tuure kuvailee. Tuukkanen on ehtinyt toimia ikänsä aikana jo 17 eri ammatissa, hän laskeskelee. Helsingin hinaajilla tehdään työtä 1:1-vuorottelujärjestelmällä. Talvisin työjaksot ovat parin viikon ja kesällä kolmen viikon mittaisia. Maissa ehtii näin ollen monenlaista, kuten kuvanveistäjän apuriksi tai musisoimaan. Tuure on yksi Werver Bros. -yhtyeen viidestä veljeksestä, eli padat, pyykkilaudat ja lusikat soivat usein myös vapaalla. Alfons Håkansin hinaajille mies päätyi puolestaan Helsingin vesibusseilta. - Olen niin sanottu vanhana syntynyt merimies. 30-kesäisenä lähdin opiskelemaan laivuriksi Raumalle, Tuure hekottaa. Alfons Håkansin käytössä on yhteensä 35 alusta. Porin Karhu on Porin kaupungilta aikarahdattu ja voimanpesälle on tullut siirto-operaatioon apujoukkoja tällä kertaa Heliokselta. Yhden painavan teräsvaijerin paikoilleen kantamiseen ja kiinnittämiseen tarvitaan kerrallaan vähintään kahden raavaan miehen voimat. Tuure ja Helioksen konepäällikkö Matti Nurmi nostavat ylös painavan vaijerin. Toisella puolen kantta vaijereita retuuttaa puolestaan Porin Karhun konepäällikkö Juha Lindroos. Hiki virtaa ja terästä kiskotaan koko kropan voimalla. Kun kaikki vaijerit ovat lopulta paikoillaan, voidaan uudisrakennuksen siirto aloittaa. Hinaaja jarrumiehen työssä Uudisrakennus alkaa liikkua taaksepäin pesästään pikku hiljaa. Vesi pulppuaa sen alta ja koneiden tasainen humina täyttää Hietalahden. Kippari Seppo Kautonen kävelee Porin Karhun ohjaamossa aluksen ulkolaidalta toiselle. Välillä hän vääntää ajosiivellä olevaa ruoria ja sitten onkin oltava jo vasemmalla laidalla vastaavaa laitetta vääntämässä. - Paapuuri soutaa pakkia, hän karjuu muille miehille. Mammutti on nytkähtänyt liikkeelle hitaasti, mutta varmasti. Sen oikealta puolelta pistää esiin Helios, joka pitää aluksen sivusuuntaisen liikkeen hallinnassa. - Alus potkii itsensä altaaseen. Ensin hinasimme sitä ja nyt tässä vaiheessa täytyy vuorostaan jarrutella, selittää Seppo meneillään olevaa operaatiota. Pölykallena meriuransa aloittanut Kautonen seuraa tarkasti, että vaijerit pysyvät oikeassa jännityksessä. Vuonna -65 merille lähtenyt Seppo jäi hinaajahommiin vuonna No niin, tuonne taas ravintola Salven suuntaan perää, nyt hän selittää vuorostaan jo puhelimeen. Ilman hinaajan apua moni laiva ei pääsisi rantaan eikä takaisin merelle. Uudisrakennus siirtyy metri metriltä kohti uutta paikkaa. Operaation aikana ei auta hötkyillä, sillä tehtävä vie oman aikansa. Ohjaamoon on kerääntynyt nyt enemmän miehiä siirtoa seuraamaan. - Esimerkiksi kovalla tuulella monet laivat eivät pääsisi rantaan ilman hinaajien apua. Avustamme esimerkiksi kaikkia Tallinnaan liikennöiviä laivoja kovalla tuulella, Tuure toteaa. Mikäli tuuli yltyy oikein navakaksi, voi yhtä risteilijää olla avustamassa kolmekin hinaajaa. Niiden tehtävä on avustaa alus turvallisesti satamaan ja satamasta ulos. Vaativampia tilanteita syntyy talviaikaan jääolosuhteissa, tuumii Tuure. - Tuuli ei ole niinkään hankala juttu, mutta talviolosuhteet vaikeuttavat laivojen laituriin menoa. Kun jäät ja laiva liikkuvat kaikki yhtä aikaa, niin sitten on kiire. Hinaajille on riittänyt töitä hyvin ja varsinkin kun työalue on muutaman läänin kokoinen. Töitä tehdään usein myös yöaikaan. - Rahtialukset, Länsisataman konttilaivat ja isot MSC -laivat (konttivarustamo Mediterranean Shipping Companyn alukset) tarvitsevat aina hinaajat avukseen ja ne ajavat yleensä yöllä. Helsingin satamista suurimman osan toiminnoista siirtyessä Vuosaareen, siirtyvät hinaajat perässä, sillä niillä on tämän jälkeen enemmän töitä tiedossa Vuosaaren tienoolla. Talvella ne hoitavat myös jäänmurtoa sataman vesialueilla ja alusten toimivuutta erilaisissa pelastus- ja ympäristönhoitotehtävissä kehitetään jatkuvasti. Tämän lisäksi hinaajat ovat avustamassa esimerkiksi uusia laivoja koeajoissa, jolloin ne toimivat varmistimina, jos uuden aluksen omat koneet eivät riitä tai eivät toimi niin kuin pitäisi. Töitä Helsingin hinaajien miehillä näyttää piisaavan, sillä viime yön jälkeen heillä on meneillään jo neljäs työkeikka uudisrakennuksen siirron parissa. Konemestari Nurmi tutkii Internetistä seuraavan päivän säätilaa. Huomenna olisi tarkoitus olla jo Hangossa uusissa askareissa. SL 15

16 merimies 7/2007 Vain Suomen lipun alla olevat alukset turvaavat kuljetukset Maan mediassa käytiin lokakuussa keskustelua Suomen huoltovarmuuden nykytilasta. Huoltovarmuuskeskuksen ylijohtaja Mika Purhonen totesi MTV3:n aamu-uutisten haastattelussa, että Suomen lipun alla kulkevien alusten määrä on alittanut kriittisen 40 prosentin rajan jo vuosia sitten. Samaisessa uutisessa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen lupasi tukitoimia asian korjaamiseksi, joten laitetaan asia korvan taakse muistiin. Suomen Merimies-Unioni on tehnyt jo vuosikymmeniä töitä taatakseen merenkulun Suomen lipun alla ja muistuttanut päättäjiä säännöllisesti huoltovarmuuden turvaamisesta. On selvää, että kotimaan lipun alla olevat alukset ovat tärkeässä asemassa kriisija häiriöolosuhteissa. Samaa mieltä asiasta on Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Raija Viljanen, jonka vastuualueena ovat kuljetukset ja logistiikka. - Mikäli toimimme sellaisessa kriisitilanteessa, jossa viranomaisilla on tarve ohjata ja priorisoida kuljetuksia, se on mahdollista vain Suomen lipun alla oleville laivoille, Viljanen kertoo. Valtion tukitoimet eheyttäisivät tilannetta Viljanen kertoo, että huoltovarmuuden turvaaminen perustuu toimiviin markkinoihin. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että suomalaisen merenkulun kilpailukykyä parannetaan tärkeimpien kilpailijamaiden tasolle EU:n sallimilla tukimuodoilla. Nyt lupaukset olisi lunastettava, sillä muuten maamme merenkulun kilpailukyky ei ole riittävä suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihimme. Suomalaisen laivaston korkea ikä, n. 18 vuotta, on myös kilpailukyvyn kannalta epäedullista, kun EU-maiden laivojen keski-ikä on noin 12 vuotta. Tämän vuoksi uusien laivainvestointien edistäminen ja uusien laivojen rekisteröinti Suomen lipun alle olisi myös tärkeää. - Monet muut EU-maat, esim. Saksa, Iso-Britannia, Tanska ja Belgia, ovat tehneet sellaisia päätöksiä, joiden ansiosta heidän merenkulun tukensa ovat korkeammalla tasolla kuin Suomen. Se on näissä maissa parantanut merenkulun kilpailukykyä ja johtanut siihen, että heidän oman lippunsa alla oleva laivasto on kasvanut merkittävästi, mitä taas Suomessa ei ole vastaavasti tapahtunut. Viljanen näkee, että Suomen pitäisi päästä osalliseksi Itämeren liikenteen kasvusta, sillä kyseessä on koko maamme meriklusterin tulevaisuus. - Kyse ei ole pelkästään kotimaisista laivoista, vaan tässä on kysymys koko meriklusterin tulevaisuudesta. Meillä pitää olla osaavia henkilöitä ja siihen liittyvää koulutusta, tutkimusta ja kehitystä myös tulevaisuudessa, Viljanen kuvailee koko meriklusterin merkitystä maamme toiminnan kannalta. Jos meriklusterin annetaan hävitä Suomesta, sitä ei nykyisessä toimintaympäristössä pystytä tänne uudelleen palauttamaan. Meriklusteria on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa monella eri tekijällä on merkitystä. Suomi sijaitsee logistisessa mielessä saaressa, mistä syystä merenkululla on ollut ja tulee tulevaisuudessa olemaan entistä tärkeämpi merkitys huoltovarmuudelle. Talvimerenkulku on kriittinen piste Talvimerenkulku on pohjoisen alueen ja myös Suomen kriittinen piste. Maailmassa talvimerenkulkuun kyke- 16

17 sjömannen 7/2007 poikkeusoloissa nevien laivojen määrä on rajallinen, ja niiden vuosittainen käyttöaika on lyhyt. Tämän vuoksi niihin ei markkinaehtoisesti haluta investoida muuta kuin mikä on täysin välttämätöntä. Myös Viljanen kokee talvimerenkulun turvaamisen elintärkeäksi. - Haluan korostaa talvimerenkulkua ja siihen liittyvää osaamista Suomessa. Vaikka ilmastonmuutoksesta on paljon puhuttu ja sen ennustetaan tapahtuvan, keskimäärin joka 7. vuosi arvioidaan edelleen olevan vaikea jäätalvi. Toinen asia, johon Viljanen haluaa kiinnittää Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamiehenä huomiota, on osaavan henkilökunnan turvaaminen talvimerenkulussa. - Meillä pitää olla laivoilla sellaista henkilökuntaa työssä, jotka hallitsevat talvimerenkulun ja pystyvät toimimaan vaikeissa jäätilanteissa. Suuret ikäluokat jäävät pian eläkkeelle ja heidät korvataan nuoremmalla sukupolvella, joilla on usein parempi teoreettinen koulutus, mutta heiltä puuttuu se käytännön työkokemus ja varsinkin tällaisten erityistilanteiden hallinta. Tämä yhdistettynä vaikeaan jäätalveen saattaa olla sellainen tekijä, mikä aiheuttaa häiriötä kuljetusketjun toiminnassa. Kun vaikeat jääolot esiintyvät entistä harvemmin, niissä tarvittavan kokemuksen hankkiminen voi viedä pitkään. Näin ollen Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies korostaa koulutuksen laatua ja riittävyyttä, jotta nuoria merenkulkijoita saadaan töihin ja harjoitteluihin. Talvimerenkulun hallitsevat parhaiten ne työntekijät, joilla on kokemusta jääoloista, Viljanen toteaa. SL Huoltovarmuuskeskus toimii kauppaja teollisuusministeriön alaisuudessa, mutta sen toiminnan kulut katetaan budjetin ulkopuolisesta huoltovarmuusrahastosta. Rahaston tulonlähteenä on energiatuotteilta kerättävä veroluonteinen huoltovarmuusmaksu. 17

18 merimies 7/2007 Taivas, tähdet ja meri Jyrki Lummejoesta Viking Linen pääluottamusmies Jyrki Lummejoki on valittu Suomen Merimies-Unionin Viking Linen uudeksi pääluottamusmieheksi. Tehtävässään hän aloittaa Viking Linen pääluottamusmiesvaaleihin oli ehdotettu kolmea työntekijää ehdokkaiksi, mutta heistä vain Lummejoki oli antanut suostumuksensa tehtävään. Näin ollen keskusvaalitoimikunta totesi ja vahvisti Lummejoen tulleen valituksi tehtävään, jonka toimikausi on Lummejoki on ammatiltaan kokki ja toimii tällä hetkellä M/s Amorellan laivaluottamusmiehenä sekä varustamon varapääluottamusmiehenä. Viking Linen varapääluottamusmiesvaali käynnissä Viking Linen varapääluottamusmiesvaali on käynnissä ja äänestysaika päättyy Vaalit toimitetaan laivoilla. Viking Linen varapääluottamusmiesvaaliehdokkaat ovat: Marko Auvinen - Mariella, tarjoilija / servitör Henri Laakso - Amorella, talousapulainen / ekonomibiträde Mika Ojala - Mariella, kokki / kock Tero Palokoski Isabella, muonavarastonhoitaja / proviantskötare Käynnissä oleva NESTE OIL SHIPPINGIN pääluottamusmiesja varapääluotttamusmiesvaali Neste Oil Shippingin pääluottamusmiesvaali on parhaillaan käynnissä ja äänestysaika päättyy Tällä kerralla äänestys tapahtuu joko kotona tai laivalla. Mikäli et ole saanut äänestysmateriaalia kotiin tai et ole osallistunut äänestykseen omalla laivallasi, ota yhteys Merimies-Unioniin Anja Uusitaloon, puh. (09) Tämän näyttävän merenkulun historiaa käsittelevän teoksen on julkaissut Itämeren tilasta syystäkin huolestunut John Nurmisen Säätiö. Nurminen, jonka nimi liitetään ehkä helpommin huolintayritykseen, on tässä tavallaan palannut juurilleen. Aloittihan John Nurminen -yhtiö varustamotoiminnan jo 1891 Raumalla rakennetulla kuunari Uljaalla. Kirjan on toimittanut säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen, jonka kartografian harrastus näkyy teoksen upeasta karttoja ja maalauksia sisältävästä kuvituksesta. Esipuheen mukaan kirja on saanut alkunsa viisi vuotta sitten Nurmisen saunan lauteilta. Siellä istui myös sen tuleva kirjoittaja, juuri Atlantin takaa omatekoisella kuunarillaan purjehtinut merihistorioitsija Donald S. Johnson. Kirjassa käydään läpi länsimaisen navigoinnin historia 3000 vuoden ajalta egyptiläisistä ja foinikialaisista viikinkeihin ja suuret löytöretkeilijät Kolumbuksesta Nordenskiöldiin. Jostain syystä mukaan on päässyt myös luku mitä luultavimmin fiktiivisen kuningas Arthurin merimatkoista. Teoksessa esitellään myös Euroopan ja Välimeren ulkopuolisten kansojen merenkulkutaitoja, samoin navigointivälineistä esitellään polynesialaisten kanootit ja inuitien (eskimoiden) kajakit. Tyynenmeren kansoilla oli varsin erilainen maailmankäsitys kuin eurooppalaisilla, eikä se sopinut länsimaiselle kartalle. Heidän yhteydessään olisi varmasti ollut luontevaa mainita norjalainen biologi ja navigaattori Thor Heyerdahl, joka Kon-Tiki Meritie. Navigoinnin historia Donald S. Johnson, Juha Nurminen John Nurmisen Säätiö s euroa -lautallaan jäljitti polynesialaisten mahdollisia muuttoreittejä. Hänet huomioidaan kirjassa toisaalla suunnilleen sivulauseen verran. Johtuisiko tämä siitä, että Johnson on itse lähes saman alan miehiä? Amerikkalainenkin on ylittänyt Atlantin useaan kertaan ja testannut siinä samalla vanhoja navigointimenetelmiä. Merenkäyntiin vaikuttavat luonnonilmiöt - tuulet, merivirrat, vuorovesi ja tietenkin myös tähtitaivas käsitellään ennen siirtymistä kirjan varsinaiseen historiaosuuteen. Navigoinnin kehitystä laivanrakennuksesta astronomiaan seurataan löytöretkien historian ohessa laatikkomaisin tietoiskuin. Tekniikkapuolelta kirjassa esitellään mm. viikinkien leveysasteen löytämiseksi kehittämä aurinkokompassi. Kertomus magneettikompassin kehityksestä ajanlaskumme alun Kiinassa ja matkasta arabien mukana muiden navigointitaitojen ohella keskiaikaiseen Eurooppaan on kiehtovaa luettavaa. Historiallinen osuus päättyy Koillisväylän löytämiseen ja ensimmäiseen yksinpurjehdukseen maailman ympäri. Tämä tapahtui siis samoihin aikoihin kun John Nurminen aloitteli logistiikka-alalla. Tämän jälkeen kirjassa kerrataan lyhyesti luotaimien, tutkien sekä satelliittipaikantimien ajan saavutukset. Teos on ulkoasultaan upea. Tosin sen koko (26x35cm) hankaloittaa jo jossain määrin sen lukemista. Kirja on julkaistu lokakuussa myös Englannissa Royal Geographical Societyssa nimellä The History of Seafaring. Koska pääkirjoittaja on amerikkalainen, englanti on myös kirjan ensisijainen alkukieli. Paikoitellen tämä näkyy suomenkielisessäkin tekstissä muuten huolellisesti viimeistellyssä teoksessa. Kaiken kaikkiaan Meritie kuuluu jokaisen merenkulkijan ja navigoinnin harrastajan kirjahyllyyn/ pukinkonttiin. Teksti: Petri Kosonen Kuvat kirjasta: Meritie. Navigoinnin historia 18

19 sjömannen 7/2007 LEDARE Förbättrande av sjöfartens konkurrenskraft Matti Vanhanens regering överlämnade nyligen en proposition till riksdagen om en lag med det imponerande namnet lagen om förbättrande av konkurrenskraften för fartyg som används för sjötransport. Som namnet förtäljer är avsikten med lagen att bevara den internationella konkurrenskraften för fartyg som seglar under finsk flagg, skapa internationellt konkurrenskraftiga förutsättningar för rederier att bedriva sjöfart under finsk flagg, göra det möjligt för rederier att planera sin verksamhet på lång sikt, fungera som drivkraft för nya investeringsbeslut och gynna tillförseln av fartyg till det finska fartygsregistret. Dessutom har propositionen för avsikt att bibehålla sjöfartskompetensen och en tillräcklig finsk sjöfararbefolkning samt trygga sysselsättningen av sjöfarare och den finska försörjningsberedskapen. En av de viktigaste punkterna i propositionen är att göra stödet till passagerarfartyg permanent till dess fulla belopp och harmonisera stödsystemen för passagerar- och lastfartyg. Målsättningen med regeringens proposition och det centrala innehållet i den bör utan tvekan betraktas som positiva och på väg i rätt riktning. Det handlar om åtgärder som skall trygga den finska handelsflottans framtid och som följer de skrivningar som redan finns i regeringsprogrammet. Däremot är propositionen till viss del en besvikelse, eftersom den inte innefattar alla stödformer som skulle kunna implementeras enligt EU-kommissionens riktlinjer för statligt stöd och som flera instanser presenterade för tjänstemannagruppen som förberedde propositionen. Det faktum att propositionen därmed blir något knapphändig leder oundvikligen till att stödsystemen återigen måste bytas ut de närmaste åren, troligen redan nästa år. Det statliga stödet borde riktas mot all sjöfart som i den internationella konkurrensen är oberoende av huruvida sjöfarten bedrivs i insjöar, vid kusten, i skärgården, i närområden eller på annat håll. Större delen av last- och fraktfartygstrafiken som bedrivs på t.ex. insjöarna via Saima kanal sker under utländsk flagg med bl.a. holländska, ryska och tyska fartyg. Även om det helt klart handlar om inhemsk trafik är konkurrensen extremt internationell och ur finska rederiers perspektiv förvriden. Andra som borde vara berättigade till stöd är offshore-verksamheterna, i praktiken verksamheter med kombiisbrytare som redan nu möter internationell konkurrens och där det tillhörande internationella serviceutbudet bara kommer att öka i framtiden. Finlands Sjömans-Union har i flera olika sammanhang framfört att lagstiftningen för stöd åt sjöfarten borde begränsas och endast omfatta näringslivspolitiska frågor. Stödlagstiftningen bör inte innefatta arbetsrättsliga bestämmelser, som enbart och uteslutande bör baseras på den i Finland gällande sjöarbetsrättsliga och allmänt arbetsrättsliga lagstiftningen. Trots det innebär regeringens proposition att det alltjämt gå att använda blandad besättning och billig arbetskraft på samma sätt som den gällande lagen om förteckning över handelsfartyg. Enligt regeringens proposition skulle man genom att teckna ett kollektivavtal med en utländsk organisation kunna förbigå bestämmelserna i sjömanslagen, semesterlagen för sjömän, sjöarbetstidslagen och samarbetslagen i sin helhet. Dessutom har den övre gränsen på 50 % för antalet sjömän från länder utanför EES strukits från lagen. Enligt Sjömans-Unionen handlar det om en legalisering av social dumpning, vilket inte på något sätt kan anses motiverat, än mindre tillämpligt för finsk arbetsmarknadspraxis. Det skulle knappast komma på fråga att ställa till exempel anställda på en fabrik i Nyland som tillverkar exportindustriella produkter utanför arbetsavtalslagens, semesterlagens, arbetstidslagens och samarbetslagens tillämpningsområde med ett kollektivavtal som har tecknats med en utländsk organisation. För att inte tala om att ett sådant kollektivavtal skulle kunna utnyttjas för att sätta löner som bara utgör en fjärdedel av den på liknande fabriker. Sjömans-Unionen har överlämnat en proposition om att stryka bestämmelserna som möjliggör blandad besättning från den nya lagen. Om så inte sker, kommer striden mot utnyttjande av billig arbetskraft att fortsätta med rent organisatoriska åtgärder. Regeringen har i sin proposition inte heller tagit ställning till revidering av tonnageskattelagstiftningen, ibruktagande av ett system för fartygsanskaffningsreservering eller ens investerings- och räntestöd. Från regeringshåll har man emellertid lagt fram preliminära löften om rederibeskattningsrevideringar under nästa år. Om regeringen infriar sitt löfte kanske den finska handelsflottan har en ljusare framtid att se fram emot. Kollektivavtalsförhandlingar på gång Kollektivavtalen på Sjömans-Unionens huvudavtalsområden gäller till och med slutet av februari nästa år. I vanliga fall skulle förhandlingarna om avtalsförnyelse börja efter årsskiftet i januari-februari. På förslag från rederiföreningarna inledde Sjömans-Unionen tidigare i höst förhandlingar om huruvida det är möjligt att tidigarelägga avtalsförnyelsen. Förhandlingarna har drivits i god anda och flera målsättningar har presenterats, från löneförhöjning till revidering av kollektivavtalstexten. I skrivande stund har förhandlingarna däremot inte kommit så långt att det går att säga huruvida man kan hitta en lösning före årsskiftet eller om avtalsförnyelsen sker först i slutet av avtalsperioden. Däremot verkar det finnas alla förutsättningar för en tidigare lösning. Simo Zitting Stödet till bemanningskostnaderna på passagerarfartyg föreslås bli bestående Den finska regeringen överlämnade i oktober en proposition till riksdagen där det föreslås att det fulla stödet till bemanningskostnaderna på passagerarfartyg i utrikestrafik skall göras bestående. Avsikten är förbättra bemanningskostnadernas konkurrenskraft i den finska handelsflottan. På lastfartyg har staten till sitt fulla belopp ersatt arbetsgivaren för de avgifter han betalt för socialskydd och försäkringar samt för de förskottsinnehållningar som verkställts på sjöarbetsinkomst. Stödet till bemanningskostnaderna på passagerarfartyg höjdes i april 2007 till nivån för lastfartyg, men beslutet om stödet är tidsbundet. Lagförslaget är en del av totalreformen av lagen om förteckning över handelsfartyg, eftersom stödformerna till sjöfarten skall samlas i en enda lag. Sjömans-Unionens expedition stängd Sjömans-Unionens expedition är stängd fredag efter självständighetsdagen. Arbetslöshetskassan har telefonjour som vanligt, även fredag kl Arbetslöshetskassan har nytt faxnummer Finlands Sjömans-Unions Arbetslöshetskassa har nytt faxnummer: +358 (0) Traditionell julglögg på Unionens kontor i Helsingfors och Åbo Helsingfors Såsom under tidigare år bjuder vi våra medlemmar på julglögg på Unionens kontor i Helsingfors (John Stenbergs strand 6, Helsingfors). Pannan är varm fredagen den kl Välkommen! Åbo Välkommen på julglögg måndagen den kl på Unionens kontor, Mariegatan 6b, 5 vån. 19

20 merimies 7/2007 I den här kolumnen presenterar vi unga unionsmedlemmar. Drömmen som blev verklighet Uppe på backkrönet står en röd liten stuga. Bredvid stugan finns ett vedlider och en bastubyggnad. På gården växer gamla sällsynta prydnadsväxter. Naturen är förvildad men vacker, stora lövträd skänker skugga över stugan. En sandväg som delvis har vuxit igen slingrar sig upp för backen. Äntligen hemma. Mari Kinnari hade länge drömt om en röd liten stuga som fanns på hennes hemort. Hon längtade efter en egen gård och bastu, lugn och ro och friheten att renovera den lilla stugan just så som hon själv vill, Hon körde flera gånger förbi det röda torpet med den gamla gårdsplanen och beslöt att en dag skulle hennes dröm bli verklighet. - Affären gjordes i Tammerfors. Jag hade checken i väskan och pappa var chaufför. Mina händer skakade hela vägen. Jag skulle nog inte själv ha kunnat köra eftersom jag var så nervös för checken och det förestående köpet, berättar Mari småleende om resan till Tammerfors. För drygt ett år sedan beslöt Mari att göra slag i saken och förverkliga drömmen som hon så länge närt. Det var ingen småsak för en 21-åring att köpa ett helt hus. Hon hade funderat rätt länge på att ta ett lån och under en längre tid kalkylerat med olika lånevillkor på Internet. Mari var inte ensam, hon hade också föräldrarnas stöd och hjälp. Speciellt undertecknandet av lånepappren krävde noggrannhet. - I banken skakade mina händer som aldrig förr, men allt gick sist och slutligen bra, berättar Mari. Det var ett stort ögonblick även för Maris mamma när Mari äntligen fick pappren i sin hand. Drömmen om den lilla röda stugan, en dröm som hon delat med hela familjen, hade blivit verklighet! Det har nu gått ett år sedan husköpet och gårdsplanen har genomgått stora förändringar. Mari försöker bevara den gamla gårdsmiljön och alla gamla växter så långt det bara är möjligt. Hösten har medfört mycket jobb; vedklabbarna ska in i lidret. För att spara på elkostnaderna under vintern värmer Mari inte stugan med el utan eldar med ved. Maris arbetsinkomst från jobbet till sjöss hade möjliggjort köpet av ett eget torp. Mari har arbetat på sjön nästan 4 år efter att hon blev färdig fartygskock från yrkesinstitutet i Raumo år På den tiden jobbade hon också på en gummifabrik om somrarna. Yrkesvalet klarnade och det var inte svårt för Mari att välja mellan ett arbete vid det löpande bandet och ett arbete till sjöss. I dag har Mari fast anställning som ekonomibiträde på Finnlines M/s Finnlady. Mari är faktiskt ett lysande exempel på att man med pengar som man själv förtjänat kan förverkliga sin dröm och våga se framåt. Finns det någonting härligare än att köpa ett eget hus, en bil eller satsa på att resa, konstaterar den unga sjömannen. SL 20

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN OHJE 10.2.2016 KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Yleisohjeet Nämä ohjeet on annettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) perusteella maksettavan

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN OHJE: PALKKALASKELMAN LÄHETTÄMINEN TYÖNANTAJALLE RAKENNUSLIITON PALKKALASKURILLA

TYÖNTEKIJÄN OHJE: PALKKALASKELMAN LÄHETTÄMINEN TYÖNANTAJALLE RAKENNUSLIITON PALKKALASKURILLA TYÖNTEKIJÄN OHJE: PALKKALASKELMAN LÄHETTÄMINEN TYÖNANTAJALLE RAKENNUSLIITON PALKKALASKURILLA Rakennusliitto tarjoaa sivuillaan palkkalaskurin, joka on tarkoitettu yksityisille työtä tekeville rakennusalan

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus 17.9.2013 Markku Vanhanen LT, erikoislääkäri Erityisasiantuntija Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa MERIKARVIAN SATAMA Satamamaksutaksa Satamamaksutaksaa koskevat yleiset määräykset 1. Satamamaksutaksan mukainen lasku on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on korkolain

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 210/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot