SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. asiantuntij. asiantuntiia. Kiinnostaako luottamustehtävät? sivu 3. Kehittyvä asiantuntijuus sivu 5 Työsuojelupiiri valvoo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. asiantuntij. asiantuntiia. Kiinnostaako luottamustehtävät? sivu 3. Kehittyvä asiantuntijuus sivu 5 Työsuojelupiiri valvoo"

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE T E E M A N A TY Ö H Y V I N VO I N T I asiantuntij asiantuntiia Kiinnostaako luottamustehtävät? sivu 3 Kehittyvä asiantuntijuus sivu 5 Työsuojelupiiri valvoo sivu 8

2 pääkirjoitus Perkeleen villityksessä Jos Luther tänä päivänä heräisi henkiin ja näkisi yritysten tavoittelevan pelkkää taloudellista tulosta kvartaalitalouden hengessä, hän varmaan pitäisi tätä Perkeleen villityksenä. Lutherin mukaan työn oikeutus perustuu pelkästään siihen hyvään, mitä se yhteisölle tuottaa. Hänen mukaansa rikastuminen tai oman maineen kasvattaminen ei ollut työnteon päämotiivi. Tämä samainen voitontavoittelu, tehokkuusvaatimukset, organisaatiomuutokset ja tuloksellisuuden tavoittelu on johtanut meidät jokaisen niin yrityksissä, julkisella sektorilla ja jopa järjestöissä tekemään töitä äärirajoille. Nyt olisi todella aika pysähtyä pohtimaan, minne me olemme menossa ja kuinka paljon meistä voidaan ottaa irti. Tämän lehden teemana on työhyvinvointi. Akavan tutkija Ulla Aitta käsittelee artikkelissaan asiantuntijuutta ja sen johtamista. Me kaikki specialaiset teemme asiantuntijatyötä, johon tarvittava ammattitieto ja -taito hankitaan pitkän koulutuksen ja sitä täydentävän työkokemuksen kautta. Toisaalta kuulumme ryhmään, missä työ kuormittaa tekijäänsä eri tavalla kuin esimerkiksi teollisuudessa. Tilanteita ja asioita ei välttämättä pidä niellä pureskelematta. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi minulle. Vain sinä itse tiedät, mikä sopii sinulle. Kun osaat hahmottaa itsellesi tärkeät asiat, pystyt myös jakamaan voimavarasi oikeille asioille. Näin vähennät riittämättömyyden tunnetta. Vastuullinen työnantaja myös näkee, että hyvinvoiva henkilöstö on keskeisin voimavara menestykselle. Mahdollisuus joustavaan työntekoon, avoimuus työyhteisössä, määräaikaisten työntekijöiden vakinaistaminen, henkilöstön koulutukseen ja kehitykseen panostaminen, työnsuojelun ja työterveyshuollon valmiuksien käyttäminen sekä erityisesti johtamiseen panostaminen edesauttaa työntekijöiden sitoutumista sekä jaksamista työssä. Näistäkin teemoista on vinkkejä tässä Asiantuntijassa. Lopuksi vielä, meidän pitää huoltaa myös itseämme. Meidän on pidettävä huolta fyysisestä kunnosta, mutta erityisesti kannattaa panostaa ystäviin ja perheeseen. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että suomenruotsalaiset elävät pidempään kuin muut suomalaiset, koska heillä on sosiaaliset verkostot kunnossa ja he pitävät sitä yllä. Työpaikkoja tulee ja menee, mutta todelliset ystävät ovat ne, jotka säilyvät ja tukevat meitä tiukan paikan tullen! Jaksetaan ainakin kesälomaan asti! Rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille! Markku Saarinen Specian toiminnanjohtaja asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6000 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh Kehittämispäällikkö Simon Huldén Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh Faksi (09) (toimistoaika ) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo Kannen kuva: Rodeo 2 asiantuntija

3 Kiinnostaako Specian luottamustehtävät? Leena-Maija TSpecian p Specian kevätkokous päätti valita vaalivaliokunnan valmistelemaan Specian syyskokouksen henkilövalintoja. Syyskokous valitsee Specian hallituksen puheenjohtajan sekä kolme varsinaista ja kolme varajäsentä hallitukseen. Hallituksen valinnassa huomioidaan ensisijaisesti, että hallituksen jäsenet edustavat niin yksityistä kuin julkista sektoria suhteessa jäsenmäärään. Järjestösektori lasketaan yksityiseen sektoriin. Toissijaisesti kokoonpanossa huomioidaan alueellinen, sukupuolinen, koulu - tuksellinen ja ammatillinen edustavuus. Samoin valintakriteereinä toimivat: aiempi toiminta Speciassa, luottamusmies toiminta, järjestötoiminnan kokemus, yhteiskunnallinen aktiivisuus sekä henkilön erityis - osaaminen. Mikäli sinua kiinnostaa jokin edellä mainituista tehtävistä, täytä työpaikkahakemus kotisivuillamme Hakemukset tulee toimittaa mennessä osoitteeseen Specian vaalivaliokunta, Maistraatinportti 4A, HELSINKI. Lisätietoja asiasta antaa toiminnanjohtaja Markku Saarinen, markku.saari cia.fi CIMOssa jäsenilta Specia järjesti jo perinteisen jäsenillan Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOssa. Asiamies Kalevi Juntunen Akavan Erityisaloista kertoi terveisiä koko valtionhallinnon rakennemuutoksesta sekä aluehallintomallista sekä kävi läpi viime neuvottelukierroksella saavutettua tulosta palkkauksessa ja muissa eduissa. Jäseniltaan osallistuneet parikymmentä jäsentä keskustelivat vilkkaasti ja anoivat palautetta varsinkin matka-ajan korvaamisesta valtiolla. Lopuksi vielä toiminnanjohtaja Markku Saarinen kertoi terveisiä Speciasta ja kannusti cimolaisia tekemään esityksiä Specian Reilu Pomo-kampanjassa. Vihreä kortti Francescalle Specian Reilun Pelin Pomo-kampanjan toinen vihreä kortti on myönnetty Vaasan yliopiston kansainvälisten asioiden päällikölle, Francesca Cucinottalle. Vihreää korttia esitti Vaasan yliopiston kansainvälisten asioiden yksikkö. Hakemuksen mukaan hän on positiivinen, avoin ja helposti lähestyttävä esimies, joka ottaa alaisensa huomioon. Onnea Francescalle! Kuvassa vas.kv-suunnittelija Juhani Moisio, kv-assistentti Irina Helskyaho, hallintojohtaja Anita Niemi-Iilahti, kvopintoneuvoja Juuli Savola, kv-opintoneuvoja Henna Huovinen ja kv-päällikkö Francesca Cucinotta. Avoimen yliopiston tuki laajenee Tarjoamme jäsenetuna koulutustukea, jota voit anoa lisäkoulutukseesi avoimessa ja kesäyliopistoissa. Vuoden 2008 alusta tuki koskee myös ammattikorkeakoulujen avointa opetusta sekä yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten tarjoamaa koulutusta. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja enintään 80 euroa/jäsen. Tukea voi anoa vain kerran vuodessa. Tuki haetaan hakemuksella, joka löytyy kotisivujemme linkistä Jäsenedut ja koulutus. Hakemuksen liitteenä on kopio maksetuista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai Hakemukset postitetaan osoitteella Specia, Maistraatinportti 4A, Helsinki. jäsenuutisia Levin vapaat viikot Vuoden 2008 viikot on jaettu hakijoiden kesken. Haussa jäi kuitenkin vapaita viikkoja, joita myymme kaikille halukkaille yhteydenoton perusteella. Vapaat viikot ovat: 21, 22, 23, 24, 28, 33 ja 34. Näitä viikkoja voit kysyä s-postilla - cia.fi. Viikkojen hinnat ja muuta tietoa mökistä löydät koti sivuiltamme asiantuntija 3

4 Akavan Erityisalat ry: Humanististen alojen tulevaisuus turvattava yliopistouudistuksessa Avoin yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia Tutkintovaatimusten mukaisia opintoja Opiskella voi iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta Yleissivistykseksi ja ammattitaidon kehittämiseksi Tutkintoon tähtääville A kavan Erityisalat vaatii päättäjiltä lisää vakuuksia siitä, että humanististen ja kulttuurialojen tulevaisuus turvataan yliopistouudistuksessa. Yliopistojen rahoitusrakenteen painopistettä ollaan voimakkaasti siirtämässä yksityisen rahoituksen suuntaan. Liitto näkee tässä uhkana sen, että ennestään vahvat ja kapeat teknis-taloudelliset alat vahvistuvat yleissivistävien ja laaja-alaisten humanististen erityisalojen kustannuksella. Hallitus on linjannut luovat alat maamme kasvun moottoriksi tulevaisuudessa. Humanistinen ja kulttuuriala voivat me nes tyä vain korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden työllä. Tulevaisuuden monikulttuurinen ja muutosherkkä työelämä tarvitsee nimenomaan laaja-alaisia osaajia, painottaa Akavan Erityisalojen tänään Helsinkiin kokoontunut liittokokous kannanotossaan. Ammattiliiton ja alan oppilaitosten yhteinen haaste on tehdä tunnetuksi humanistikoulutuksen tarjoamia vahvuuksia: laaja-alaisuutta, viestintä- ja kulttuuriosaamista sekä yleissivistävyyttä, jotka ovat yhä kysytympiä valmiuksia tulevaisuuden työmarkkinoilla, sanoi Helsingissä puhunut Akavan Erityisalat ry:n toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki. Humanistisilta aloilta valmistuvat työllistyvät tällä hetkellä osin epätarkoituksenmukaisesti. Myös työttömyyttä on enemmän kuin muilla akateemisilla. Ongelmaan pitää Akavan Erityisalojen mielestä kuitenkin tarttua myös muuten kuin karsimalla opiskelupaikkoja. Liitto ehdottaa, että sinänsä hyvää humanistikoulutusta tulee täydentää työelämävalmiuksia tukevalla koulutuksella kuten liiketoiminnan, yrittäjyyden ja markkinoinnin opinnoilla. Näitä aineita tulisi sisältyä humanistisiin tutkintoihin. Tutkimuksemme osoittavat, että työnantajat arvostavat humanistista osaamista, mutta edellyttävät humanisteilta lisää ns. kovia käytännön työelämätaitoja. Yliopistojen on huolehdittava entistä paremmin siitä, että niistä valmistuvilla on hyvät valmiudet astua täysillä työelämään. Esimerkiksi ura- ja rekrytointipalveluiden saatavuudesta tulisi huolehtia, Luomanmäki vaati. Akavan Erityisalojen koulutuspoliittinen ohjelma julkistettiin tänään liittokokouksessa Helsingissä. Liitto edustaa kulttuurin, hallinnon ja hyvinvoinnin korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat ry, puh Opetusta TY:ssa, Porin yliopistokeskuksessa ja opistoissa eri puolilla Suomea. Ohjattuja verkko-opintoja ja itsenäisiä opintoja voi suorittaa joustavasti etäopiskeluna. Opintokokonaisuuksista voi valita myös yksittäisiä jaksoja. Lisätietoja puh. (02) Opetustarjonnassa lukuvuonna mm.: Aikuiskasvatustiede, perusopinnot 25 op Kasvatustiede, perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op Erityispedagogiikka, perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op Psykologia, perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op Terveystieto, perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op Gerontologia, perusopinnot 25 op Hoitotiede, perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op Maantiede, perusopinnot 25 op Ympäristötiede, perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op Kulttuurihistoria, perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op Kulttuurimatkailu, perusopinnot 25 op Matkailu, perusopinnot 25 op Taidehistoria, perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op Luova kirjoittaminen, perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op Mediatutkimus, perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op Mediakasvatus 6 op Tietojenkäsittelytiede, perusopinnot 25 op Sosiologia, perusopinnot 25 op Sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö, perusopinnot 25 op Sosiaalityö, aineopinnot 35 op Työ- ja organisaatiopsykologia, perusopinnot 25 op Valtio-oppi, perusopinnot 25 op Taloustieto, perusopinnot 25 op Johdatus oikeustieteeseen 5 op ja muita oikeustiet. kursseja Kieli- ja viestintäkursseja Korkealaatuista liiketoimintaosaamisen koulutusta: Liiketaloustieteelliset aineet: laskentatoimi, johtaminen ja organisointi, markkinointi, kansainvälinen liiketoiminta, logistiikka, yrittäjyys Muut kauppatieteelliset aineet: kansantaloustiede, yritysjuridiikka, talousmaantiede, taloussosiologia, taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät, tietojärjestelmätiede Kielet: englanti, espanja, ranska, ruotsi, saksa, suomen kieli ja viestintä, venäjä Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus 26 op. Opintokokonaisuus, joka antaa vankan peruspaketin liiketaloudellista tietoa ja on tarpeen mitä moninaisemmissa ammateissa. Opiskelun voi aloittaa joustavasti kuudesti vuodessa, myös kesällä. Voit opiskella vaikka vain yhden opintojakson tarvitsemaasi tietoa tai suorittaa laajempia kokonaisuuksia aina kauppatieteiden maisterin tutkintoon saakka ns. avoimen väylän kautta. Lisätietoja puh. (02) Tutustu avoimen yliopiston väylään! 4 asiantuntija

5 Kehittyvä asiantuntijuus ja sen johtaminen Yhä useampi palkansaaja työskentelee erilaisissa tieto- ja asiantuntija-ammateissa. Kaikilla akavalaisilla ammattiryhmillä on oma erityinen asiantuntija-alansa, johon tarvittava ammattitieto ja -taito hankitaan pitkän koulutuksen ja sitä täyden - tävän työkokemuksen kautta. Asiantuntijatyön lisääntyessä tulee työlainsäädännön, työn organi soinnin sekä johto- ja esimiestyön seurata mukana kehityksessä. ASIANTUNTIJATYÖN LUONNE Asiantuntijuuden käsite pohjautuu julkishallinnon professioammatteihin, joiden historialliset juuret Suomessa ulottuvat aina 1700-luvulle asti. Perinteisiä professioammatteja ovat esimerkiksi lääkärit, lakimiehet ja papit. Professioiden tunnusmerkkejä ovat pitkä tiedepohjainen koulutus ja kyky harjoittaa itsenäisesti omaa ammattiaan. Talouden ja työelämän muutosten myötä perinteisten professioammattien rinnalle on syntynyt suuri joukko uusia, pitkää koulutusta ja tietyn erityisalan osaamista edellyttäviä ammatteja. Tähän ryhmään kuuluvat myös kunnissa työskentelevät asiantuntijat, jotka ovat hankkineet oman alansa osaamisen pitkän koulutusprosessin kautta. Tämän päivän työelämässä usein myös esimiesten toimenkuvaan liittyy jonkin erityisalan asiantuntijuus. Myös itse esimiestyöstä ja johtamisesta on muotoutunut oma, tiettyä ammattitietoa ja -taitoa edellyttävä asiantuntija-ammatti. Asiantuntijatyön ydin on edelleen vankka ammattitieto, jonka taustalla on tietyn alan tiedepohjainen koulutus. Tätä koulutusta on vaikea, usein jopa mahdotonta, korvata pelkällä käytännön työkokemuksella. Asiantuntijatyössä tarvittavan käytännön ammattitaidon kehittymiseen tarvitaan kuitenkin aina myös tiedon päälle rakentuvaa työkokemusta. Olennainen osa asiantuntijatyön ammattitaitoa on itsenäinen työote tai -orientaatio. Työ edellyttää tekijältään itsenäistä kykyä hankkia, koota ja välittää asiantuntijatasoista tietoa. Tämän lisäksi asiantuntijan tulee osata itsenäisesti muotoilla ratkaisua vaativat ongelmat, kehittää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja tehdä myös itsenäisiä päätöksiä. Ratkaisut saattavat olla hyvinkin kauaskantoisia ja kohdistuvat monesti muihin ihmisiin. Julkisella sektorilla, erityisesti kunnissa, asiantuntijan työ on pääosin palvelujen tuottamista toisille ihmisille tai ihmisryhmille. Siksi asiantuntijavastuuta luonnehditaan ammattieettiseksi vastuuksi. Olennainen osa asiantuntijan ammattitaitoa on kyky toimia ammattieettisesti. Se tarkoittaa muun muassa sitä, ettei esimerkiksi lääkäri voi työnantajansa mahdollisesta määräyksestä huolimatta hoitaa potilastaan vastoin lääkärin etiikkaa. ASIANTUNTIJATYÖ KUORMITTAA Asiantuntijatyö kuormittaa tekijäänsä eri tavalla kuin teollisuuden tai palveluammattien suorittava työ. Asiantuntijatyön henkinen kuormitus liittyy paljolti itse työhön, työn vaatimaan pitkäjänteisyyteen ja sen edellyttämiin vaikeisiin ongelmanratkaisuihin. Työn vaativuutta lisää talouden ja työelämän kansainvälistyminen sekä tiedon ja informaation tulva. Yksi keskeisistä asiantuntijatyön vaatimuksista onkin kyky erottaa tieto informaatiosta. Monissa asiantuntijatehtävissä myös työssä tarvittava ammattitieto vanhenee ja uusiutuu kiihtyvällä vauhdilla. Työntekijällä tulee myös olla se ammattitaito, että hän itse kykenee tunnistamaan ne osaamisensa aukkopaikat, jotka hänen on täydennettävä lisäkoulutuksella. Asiantuntijat joutuvat toimimaan monissa erilaisissa työryhmissä, hankkeissa ja verkostoissa. Eri hankkeiden ja projektien aikataulut voivat kulkea limittäin ja päällekkäin, jolloin työssä syntyy väistämättä kiire- ja kuormitushuippuja. Säilyttääkseen tunteen oman työnsä hallinnasta, työntekijä joutuu silloin tällöin venyttämään työpäiviään tai työviikkojaan. Stressiä ja ylikuormittumista syntyy erityisesti niissä tilanteissa, joissa työehdot, työn organisointi tai esimiestyö eivät riittävästi tue työntekijää selviytymään vaikeista työtehtävistä tai työn vaatimista kuormitushuipuista. Asiantuntijatyössä kuormitus kohdistuu henkiseen kapasiteettiin ja aivoihin. Väitän, että suomalaisessa työelämässä ei edelleenkään riittävästi tunnisteta tai ymmärretä henkiseen ylikuormitukseen liittyvää oireilua. Pitkään jatkunut henkinen ylikuormitus vaatii riittävän pitkiä suvantovaiheita ja lepoa, jotta työntekijällä olisi mahdollisuus uusintaa työkykynsä. Vasta aivan viime vuosina on julkisuudessa herätty huomaamaan työntekijöiden loppuun palamisesta ja masennuksesta asiantuntija 5

6 aiheutuvat unihäiriöt, masennuslääkkeiden runsas käyttö. pitkät sairauslomat ja mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Näissä tilastoissa on aivan liian suuri määrä korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. KEINONA JOUSTAVAT TYÖN TEKEMISEN MUODOT Kaikessa työelämän kehittämisessä ja lainsäädännössä tulee lähtökohdaksi ottaa lisääntyvä asiantuntijatyö. Työaikasäännöksiä tulee nykyaikaistaa. Liikkuva työ, matkustaminen ja muu työpaikan ulkopuolella tehtävä työ lisääntyvät. Työhön käytettyjen todellisten työtuntien seuranta on vaikea. Siksi työorganisaatioissa tarvitaan työaikajohtamista ja uudenlaisia työajan seurantajärjestelmiä. Työaikapankit ovat yksi parhaista joustavia työaikoja mahdollistavista työaikajärjestelmistä. Asiantuntijatyössä töiden ruuhkahuippuja ei aina voi kokonaan välttää. Työntekijä voi tehdä tietyn ajan pitkää työpäivää tai työviikkoa. Jos työpaikalla on käytössä työaikapankki, työntekijä voi halutessaan tallettaa tehdyt ylityöt työaikapankkiin ja käyttää tuntisäästönsä myöhemmin - esimerkiksi pidempinä vapaina. Työaikapankki on myös erinomainen keino tasapainottaa työn ja perheen vaatimaa aikaa. Työaikapankit ovat nopeasti yleistyneet työpaikoilla, mutta niiden käyttöön ottoa tulee edelleen lisätä. Toinen asiantuntijatyön kuormitusta lieventävä työaikajärjestelmä on vuorotteluvapaa. Vuorotteluvapaaoikeus tarjoaa varteen otettavan keinon toipua pitkäkestoisesta henkisestä kuormituksesta ja välttää mahdollista ennen aikaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Tällä hetkellä vuorotteluvapaaoikeutta koskeva laki on väliaikainen ja voimassa pari vuotta. Vuorotteluvapaajärjestelmästä tulisi tehdä pysyvä oikeus erityisesti pitkän työuran tehneille palkansaajille. Myös etätyön tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää nykyistä paljon enemmän. Erityisesti asiantuntijatyössä on mahdollista organisoida ja keskittää työn eri vaiheita siten, että vaativat, keskittymistä edellyttävät työn vaiheet voidaan siirtää rauhalliseen ympäristöön pois tavanomaisesta toimiston arjesta ja kokousrutiineista. Yksi malli toimivasta etätyökäytännöstä on niin kutsuttu liikkuva joustotyö. Siinä päivittäisen pitkän työmatkan aikana joukkoliikennevälineessä tehty työ luetaan osaksi virallista työaikaa. ASIANTUNTIJUUS EI KEHITY PÄTKÄTÖILLÄ Pitkäjänteistä sitoutumista vaativaan asiantuntijatyöhön määräaikaisuus sopii vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa. Jos työ edellyttää työntekijältä korkeaa motivaatiota, sitoutumista ja ammattietiikkaa, vaatimukset ovat ristiriidassa lyhytkestoisen pätkätyökulttuurin kanssa. Määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö tulee rajoittaa tilanteisiin, joissa työn määräaikaisuudelle on selvä lainmukainen peruste. TURVANA AMMATILLINEN OSAAMINEN Kansainvälistymisen ja koulutustason nousun myötä ammatillisen osaamisen kehittämisestä on tulossa yhä tärkeämpi asiantuntijatyötä tekevien työhyvinvoinnin edistämisen keino. Se on keino turvata työntekijälle tunne siitä, että hän hallitsee oman työnsä ja työn asettamat vaatimukset. Tämä auttaa työntekijää jaksamaan ja jatkamaan. Tiettyyn asiantuntija-alaan pohjautuva tieto vanhenee kiihtyvällä vauhdilla. Työt työpaikoilla on mitoitettava siten, että työntekijällä on riittävästi mahdollisuuksia irrottautua päivittäisistä työtehtävistään uusintaakseen ja täydentääkseen ammattitietojaan ja taitojaan. Osaamisen kehittäminen on myös paras muutosturvan tae. ASIANTUNTIJATYÖN JOHTAMISTA KEHITETTÄVÄ Asiantuntijatyön yleistyminen on tuonut mukanaan uusia henkilöstöhallintoon liittyviä haasteita. Uusilla johtamisen ja esimiestyön osa-alueilla, kuten työaika-, ikä- ja projektijohtamisessa, vaaditaan esimiehiltä aivan uudenlaisia taitoja ja osaamista. Työorganisaatioissa johto ja esimiehet ovat avainasemassa koko henkilöstön työhyvinvoinnin turvaajina ja edistäjinä. Työelämää ja asiantuntijatyötä koskevaa tietoa tulee sisällyttää kaikkiin korkeakouluopintoihin. Työpaikoilla esimiestyölle on varattava sen vaatima aika. Lisäksi työpaikoilla on oltava riittävästi henkilöstöhallinnon erityisosaamista. TYÖTERVEYSHUOLLOSTA JA TYÖSUOJELUSTA ENNALTA EHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Työn henkistä ylikuormitusta tulee ehkäistä suunnittelemalla ja mitoittamalla työt oikein. Johdon, esimiesten, työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutettujen valmiuksia tunnistaa psyykkiseen ylikuormitukseen liittyvät riskit ja oireet on parannettava. Työterveyshuollon ja työsuojelun tulee entistä nopeammin tunnistaa muuttuneen työelämän ja asiantuntijatyöhön liittyvät riskit. Kuntoutuksen painopistettä on siirrettävä korjaavasta ja työkykyä palauttavasta kuntoutuksesta työkykyä ylläpitävään ja edistävään kuntoutukseen. Ulla Aitta, tutkija, Akava ry 6 asiantuntija

7 asiantuntija 7

8 jäsenkurkistus Työsuojelupiiri valvoo työntekijän suojelusenkelinä Specialainen Riina Perko on Uudenmaan työsuojelupiirin ylitarkastaja. Työssään hän kohtaa epäasialliseen kohteluun, häirintään ja syrjintään liittyviä tapauksia. Riina tietää, että terve työyhteisö on avoin ja rehdisti johdettu. Esimiesosaaminen ja alaistaidot ovat tärkeitä työhyvinvoinnin välineitä. Teksti: Tuija Heikkilä Riina Perko, 38, on kotoisin Pohjanmaalta mutta asettunut asumaan Helsingin Viikkiin. Vapaa-ajan tehokkain liikuttaja on touhukas ja energinen kaksivuotias Ollipoika, mutta Riinan harrastuksetkin ovat varsin liikunnalliset. - Rakastan laskettelua sekä suksilla että telluilla eli telemarkeilla, golfia, lenkkeilyä, tanssia ja jumppia, mutta myös teatteria ja musiikkia sekä viini- ja ruokakulttuuria, Riina Perko kertoo. Ei ihme, että Riinan harrastukset ovat terveellisen liikunnallisia. Hän halusi ja ryhtyikin aluksi liikunnan opettajaksi. Tähtäsin ensin fysioterapeutiksi Oulun terveydenhuoltooppilaitoksessa, mutta pääsin jo ensimmäisen lukukauden jälkeen Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Siellä opiskelin aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa vuosina Riina ehti työskennellä liikunnan ja terveystiedon opettajana muutamia vuosia, mutta hänen asetuttuaan pääkaupunkiseudulle vaihtui työ Työterveyslaitoksen tutkijan hommiksi. Sieltä "ponnistin" sitten työsuojelupiirin virkamieheksi. Hyppy ei loppujen lopuksi ollut niin kovin suuri: Riinan sydäntä lähellä pitkään olleet liikunta, ihmisen fysiikka, terveys ja hyvinvointi kuuluvat nyt oleellisina osina hänen nykyiseen työhönsä. Tehtävät ovat tutustuttaneet hänet turvallisuusasioihin ja työelämän hyvinvointikysymyksiin sekä valtion valvontaorganisaatioon. Koulutuksestani on ollut hyötyä nykytyöhöni. Minulla on tietoa terveydestä ja kuormitustekijöistä, ja opettajan valmiuksista on apua, sillä luennointi kuuluu epäsäännöllisen säännöllisesti tehtäviini. Lisäksi ns. akateeminen ajattelutapa auttaa monimutkaisten vyyhtien selvittämisessä ja lainsäädännön tulkitsemisessa käytäntöön. TYÖTEKIJÖIDEN TERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN ASIALLA Specialainen Riina Perko on Uudenmaan työsuojelupiirin ylitarkastaja. Työsuojelupiiri on useimmille työelämässä mukana oleville tuttu nimi, mutta harva silti tietää, mitä merkitystä sillä on itse kunkin omalle työhyvinvoinnille. Työsuojelupiirit ovat sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston alaisia ja sen tulosohjauksessa olevia piirihallintoviranomaisia. Ministeriön Työsuojeluosasto antaa työsuojelupiirien valvontatoiminnalle raamit ja pääsisältötavoitteet. Meillä Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan työsuoje lu - piiriä, joista oma työpaikkani, Uudenmaan tsp, on työpaikkamäärältään ylivoimaisesti suurin. 8 8 asiantuntija

9 Työsuojelupiiri valvoo työpaikkojen terveys- ja turvallisuusasioita Työturvallisuuslaki yhtenä puitelakinaan. Teemme työpaikkatarkastuksia, jotka toteutuvat monilla eri menetelmillä ja tavoilla toimialan ja työpaikan koon mukaan. Asiat ovat moninaisia: meillä käsitellään tiettyjä lupaasioita, tutkitaan vakavat työtapaturmat ja ammattitaudit ja puututaan moniin muihin epäkohtiin. Riina Perkon titteli on ylitarkastaja. Hoidan tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan valvontaa ja asiakasaloitteita ja olen mukana joissakin koordinointi- tai kehitystehtävissä. Vuodesta 1999 olen ollut valvomassa useita eri aloja kuten pankki-, vakuutus- ja rahoitusalaa, koulutus- ja it-aloja, julkishallintoa ja siivousalaa. Lisäksi Riina on koordinoinut haitallisten fyysisten kuormitustekijöiden, tuki- ja liikuntaelin sairauksien, valvontaa ja valvontamenetelmien kehittämistä ja pohtii työpaikkojen työhyvinvointikysymyksiä. Hänen työhönsä kuuluu myös selvittää ja tutkia vaikeita epäasialliseen kohteluun ja häirintään tai syrjintään liittyvien tapauksia. Tärkeä työ vaikuttaa raskaalta ja kuormittavalta. Työni ei tule kotiin, sillä minulle on jo kertynyt siitä kokemusta niin paljon, että olen oppinut jättämään työt työpaikalle. Työssä viihtymiseen vaikuttavat mielenkiintoisten tehtävien ohella tietysti myös onnistumisen kokemukset. Parasta työssäni on työpaikoilta saatu hyvä palaute. Se kertoo siitä, että valvonta on kohdentunut oikeisiin asioihin ja oikeassa hengessä. Riinan työtovereilla Uudenmaan työsuojelupiirissä on hyvin erilaiset taustat. Monilla on tekninen koulutus, joillakin pitkä työelämän kokemus. Nautin työyhteisön parhaista puolista ja ihanista kollegoista, heidän tuestaan ja avustaan, jota myös itse yritän parhaani mukaan antaa. Etenemismahdollisuuksia työsuojelupiirissä työskentelevillä on litteän organisaation vuoksi vähän. Alati muuttuva sisältö pitää työn kuitenkin kiinnostavana. Uutta työhön löytyy horisontaalisesti- uusista toimialatiimeistä ja muista tehtävistä, sekä hurjaa tahtia uudistuvasta työlainsäädännöstä. PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT LISÄÄNTYNEET Hyvä työsuojelu kohdentuu turvallisuusjohtamisen ideologian mukaan työpaikoilla oikeisiin, ajankohtaisiin solmukohtiin. Työnantajan tulee selvittää työssä tai työoloissa terveydelle ja turvallisuudelle haitalliset tekijät ja vaarat arvioiden niistä ihmisille aiheutuvat riskit, poistaa vakavat vaarat välittömästi, sekä toteuttaa ja seuraa parannustoimenpiteiden toteutusta. Hyvä ja terve työpaikka ja työyhteisö on avoin ja rehdisti johdettu. Riinan mukaan työsuojelupiirien apua ja tietoa osataan nykyisin käyttää paremmin hyväksi kuin aikaisemmin. Psykososiaaliset kuormitustekijät ovat lisääntyneet työelämän muuttuessa tietokonepainotteisemmaksi. Toki edelleen on tietysti aloja, kuten siivous- tai rakennusala, joissa haitallisia fyysisiä kuormitustekijöitä on paljon. Tietyillä aloilla yritysmuutokset ja työntekijöiden ja esimiesten vaihtuvuus on niin huimaa, että työpaikoilla ei ehditä kunnolla hahmottaa uusia toimintatapoja ja organisaatiota, kun seuraava muutos on jo tulossa. Yksityissektorilla on panostettu pitkään esimiesten osaamiseen, mutta julkisella sektorilla näkyy vieläkin asiantuntijatehtävistä heikoin eväin johtajiksi ylennettyjä, vaikka esimiestyön laatuun on yritetty kiinnittää huomiota. Hyvä ja terve työpaikka ja työyhteisö on avoin ja rehdisti johdettu. Lapsuuden hiekkalaatikkopelisäännöt on hyvässä työpaikassa heitetty romukoppaan. Ylin johto luo työpaikan kulttuurin, ne kirjoittamattomat peli- ja käyttäytymissäännöt. Koettu työpaikkakiusaaminen on kuitenkin nykypäivänä valitettavan yleistä. Yllättävän usein kiusaaja on esimies tai alainen. Usein ns. esimieskiusauksen takaa ei löydy työturvallisuuslain tarkoittamaa terveydelle haitallista epäasiallista kohtelua tai häirintää. Kyse voi olla epäselvyyksistä työtehtävissä, vallassa ja vastuissa, organisaatio- ja tehtävämuutoksista tai sitten vuorovaikutusongelmista, huonosta käytöksestä tai suomalaisesta kateudesta. On tietysti tapauksia, joissa on rikottu lain pykäliä, mutta se on todella harvinaista. Paljon onkin kiinni esimiesosaamisesta ja alaistaidoista, siitä miten kukin työpaikallaan kokee työyhteisön. Myös esimies-alaissuhde vaatii työtä, niin kuin mikä tahansa ihmissuhde, Riina Perko muistuttaa. PERUSTYYTYVÄINEN SPECIALAINEN Riina on ollut Specian jäsen 1990-luvun lopulta. OAJ kertoi, että ei pysty palvelemaan muita kuin opettajan tehtävissä olevia, joten siirryin AEK:hon ja Speciaan, kun muita vaihtoehtoja ei silloin Akavan piirissä oikein ollut. Valtion oma virkaehtosopimus on Riinan mukaan oma "tieteenlajinsa" laajuudessaan ja yksityiskohdissaan. Siksi kannattaa kuulua ay-järjestöön. Specian toimintaan ja palveluihin olen ollut perustyytyväinen. Ehkä toivoisin jämäkämpää otetta nimenomaan edunvalvontatehtävien hoitoon, kuten palkkauksen kehittämiseen korkeakoulutettujen näkökulmasta. Katso lisää: asiantuntija 9

10 Ihaninta vuorotteluvapaalla on vapaus! Teksti: Tuija Heikkilä Specian puheenjohtaja Leena-Maija Talikka nautti pari vuotta sitten vuorotteluvapaastaan. Hän kertoo kokemuksistaan aikatauluista vapaan vuoden ajalta ja siitä, miten vuorotteluvapaa vaikuttaa edelleen hänen elämäänsä. Specian puheenjohtaja Leena-Maija Talikka työskentelee Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn palveluksessa Leonardo da Vinci -ohjelma-asiantuntijana. Leonardo da Vinci on osa Euroopan Unionin elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Sen kautta tuetaan projekteja, joissa kehitetään eurooppalaisessa yhteistyössä ammatillista perus-, jatko-, täydennysja aikuiskoulutusta. Cimolaisen työ Helsingin Hakaniemessä liikkuu kansainvälisissä ympyröissä. Leena-Maija on ollut paria katkosta, kuten äitiyslomia, lukuunottamatta työelämässä jo yli 30 vuotta lähes yhteen putkeen. Olen myös opiskellut työkseni ja työn ohessa, joten kun mahdollisuus vuorotteluvapaaseen tuli, en empinyt jäädä työurani ensimmäiselle vuorotteluvapaalle, Leena-Maija Talikka kertoo. CIMO on opetusministeriön alainen organisaatio. Työnantaja suhtautui Leena-Maijan vuorotteluvapaaajatukseen positiivisesti. Kun olin tehnyt päätökseni ja saanut siihen esimieheni ja työnantajan suostumuksen, ei mennyt Kuvassa vasemmalla Pauli Heikkinen ja Aleksanteri Kiviluoto. 10 kauaa, kun asiat lähtivät jo rullaamaan eteenpäin kohti toteutusta. Leena-Maija halusi työhön kunnon breikin. Niinpä hän käytti pisimmän mahdollisen vuorotteluvapaajakson. Aloitin kesälomallani toukokuun lopussa 2005, jatkoin siitä vuorotteluvapaalla vuoden 2006 kesäkuuhun ja pidin vielä lopuksi lomaa kesäkuun loppuun. Näin ollen olin poissa töistä yhteensä 13 kuukautta. PAPERISOTAA VAIN NAAPURIMAAN KANSSA Vuorotteluvapaa vaatii paperisotaa, mutta byrokratia on pelättyä helpompaa. Ensin tulee täyttää joukko lomakkeita työttömyyskassan, työvoimatoimiston ja työnantajan kanssa. Tarkkana pitää kuitenkin olla etujensa puolesta. Leena- Maijalle naapurimaa Ruotsi aiheutti pienen takaiskun. - Vaikeinta oli saada eläkekassan todistuksia ulkomaan työjaksoistani. Esimerkiksi Ruotsissa on tallella tiedot työjaksoista vain kymmenen viime vuoden ajalta. Vaikka minulla on Ruotsin töistäni työtodistukset, en saanut niitä hyväksytyiksi vuorotteluvapaan ajan korvauksen määrittelyyn ilman eläkekassan todistusta. Ruotsissa pidettyjen äitiyslomien kanssa oli sama ongelma, sillä niistäkin oli kulunut yli kymmenen vuotta. Vaikka ne olisi saanut laskea työjaksoihin mukaan, en näin ollen saanut ansaitsemaani korvausta. Muu paperityö sen sijaan sujui vaivattomasti. Työvoimatoimiston kotisivuilla osoitteessa asiantuntija

11 99_pdf/fi/06_tyo ministerio/06_julkai sut/05_esitteet/ tme8009s_vuorotteluvapaa.pdf on hyvät ohjeet miten menetellä. Vuorotteluvapaakorvauksesta tulee muistaa laittaa ajoissa anomus työttömyyskassaan. Vuorotteluvapaasta tulee ilmoittaa myös Akavan Erityisalojen jäsensihteereille -sivuston sähköisessä asioinnissa tai muutoslomakkeella tai puhelimitse palvelunumeroon JUHLIA, REISSAAMISTA JA OPETUSTA MAROKOSSA Vaikka Leena-Maija Talikan kansainvälinen työ vie häntä milloin minnekin, halusi hän olla myös vuorotteluvapaalla ulkomailla. Vietin kuusi kuukautta kierrellen eri puolilla Marokkoa tavaten ystäviäni, ja osallistuin moniin häihin ja kihlajaisiin. Pelkkää juhlaa Marokossa olokaan ei ollut, sillä aktiivinen Leena-Maija on Marokon Ystävät Suomessa ry:n puheenjohtaja. Solmin yhteistyösuhteita ystävyysseuratoimintamme puitteissa, vierailin oppilaitoksissa ja opetusministeriössä, pidin seminaaria opiskelijarekrytointimessuilla Casablancassa ja oppitunteja muutamassa lukiossa ja teknillisessä koulussa yhdessä paikallisen englannin opettajan kanssa maidemme kulttuureista. Perhekin tarvitsi aikaa. Olin myös sairastuneiden vanhempieni tukena heidän muuttaessaan omasta talostaan palvelutaloon. Yllättävä ti - lanne vaati aikaa järjestelyihin, muuttoon ja mukana elämiseen. Opiskelemattakaan Leena-Maija ei ollut: hän luki työ- ja organisaatiopsykologiaa Specian kurssituella avoimessa yliopistossa. Aluksi minulla oli tarkka suunnitelma, ja ohjelma pyörikin monta kuukautta, mutta en tehnyt kaikkea suunnittelemaani. Lisensiaattityöni jäi siihen pisteeseen, missä se oli ennen vuorotteluvapaata, Leena-Maija tunnustaa. ARVOT UUTEEN JÄRJESTYKSEEN Tärkeintä on tehdä jotakin, mistä itse nauttii ja saavuttaa oman tavoitteensa ja unelmansa. Hyppääminen sivuun työelämän tiukasta oravanpyörästä vaikka väliaikaisestikin vaikuttaa eniten päivittäiseen ajankäyttöön. Ihaninta oli vapaus! Kun pääsin uuteen rytmiin, oli kuin minulle olisi auennut uusi maailma. Se oli parasta, että saatoin mennä uusien impulssien mukaan, enkä ollut sidottu tarkkaan minuuttiaikatauluun. Matkustelujaksokin oli upea kokemus ja terveellinen, sillä minulla lapsesta asti ollut astma parani vuorotteluvapaan aikana lähes kokonaan. Samankaltaisena yhdistelmänä Leena-Maija olisi valmis toteuttamaan vuorotteluvapaan uudelleenkin. En ehkä tekisi ihan samoin, koska uudet asiat ovat aina virkistäviä ja palkitsevia. Mutta sopivassa suhteessa vuorotteluvapaassa olisi taas matkustamista, opiskelua ja perheen kanssa olemista. Tärkeintä on, että tekee jotakin sellaista, mistä itse nauttii ja missä saavuttaa juuri omat tavoitteensa ja unelmansa, se on minun näkemykseni. Vuorotteluvapaa on kuitenkin niin ainutkertaista. Harva ryhtyy siihen toistamiseen, vaikka se periaatteessa onkin mahdollista. Leena-Maija Talikka suosittelee lämpimästi vuorotteluvapaata muillekin, sillä se antaa vapaan jälkeenkin potkua arkiseen työhön. Vuorotteluvapaa muutti suhtautumistani asioihin. Maailmankuvani laajeni tuon vuoden aikana, elämänarvot järjestyivät uuteen uskoon ihan itsestään, ja luulen osaavani ottaa nyt myös työni rennommin. Olen muuttanut joitakin rutiinejani parempaan suuntaan. Esimerkiksi työaikaliukumiini ei enää tule valtavia määriä plussatunteja, vaan pystyn rajaamaan työni työaikaan. Se on päätös, jonka tein, ja yllättävän helposti se on myös onnistunut. Kuulostaako houkuttelevalta? Vuorotteluvapaa sai kahden vuoden jatkoajan Vuorotteluvapaasopimuksia työantajan kanssa voi tehdä vuoden 2009 loppuun asti ja viimeisen vuorotteluvapaan voi pitää vuoden 2010 aikana. Vuorottelu vapaakorvaus on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jonka työttömänä saisi. 80 prosentin vuorotteluvapaakorvauksen saa, jos työhistoriaa on takana vähintään 25 vuotta. Vuorotteluvapaalla voi olla yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalle voi hakea kokoaikatyöntekijä työntekijä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Juuri ennen vuorotteluvapaan alkamista vuorottelijalla pitää olla 13 kuukauden yhtäjaksoinen työsuhde. Tähän jaksoon voi kuulua enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Sairaus tai tapaturma eivät katkaise yhtäjaksoista työsuhdetta. Jos vuorotteluvapaalla on jo ollut vuonna 2003 tai sen jälkeen, tulee henkilöllä olla työhistoriaa ennen uuden vuorotteluvapaan alkamista vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen. Jos edellinen vuorotteluvapaa on päättynyt ennen vuotta 2003, ei viiden vuoden työhistoriaa tarvita. työntekoon rinnastettavana aikana otetaan huomioon äitiysraha-, isyysraha- ja vanhempainrahakausi, hoitovapaa ja varusmies- ja siviilipalvelusaika. Vuorotteluvapaahakemuksen saat työvoimatoimistosta tai Erityiskoulutettujen työttömyyskassa ERKO:sta. Vuorotteluvapaa korvaus haetaan kassasta ja lisää tietoa vuorotteluvapaasta löytyy kassan sivuilta asiantuntija 11

12 henkilökuvassa Kysymykset: Markku Saarinen Tervetuloa töihin, Riikka! 1. Kuka ja mistä olet sekä mitä teet? Riikka Sipilä (HTM) Helsingin Tapanilasta. Aloitin Akavan Erityisalojen työmarkkina-asiamiehenä Työni pääpaino on yksityisen sektorin edunvalvonnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. 2. Lempivärisi? Musta, valkoinen ja vaaleanpunainen. 3. Miten päädyit nykyiseen työhösi taustasi? Valmistumiseni jälkeen olen työskennellyt mm. projektitehtävissä sosiaali- ja terveysjärjestöissä sekä asiamiehenä Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:ssä. Akavan Erityisaloihin tulin Suomen 12 Työterveyshoitajaliitosta, jossa toimin järjestösihteerinä. 4. Miten työpäiväsi kuluu? Työni koostuu pitkälti Akavan ja erityisesti sen yksityissektorin neuvottelujärjestön Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n edunvalvontatehtävistä. Työ on toisaalta tausta- ja suunnittelutyötä ja toisaalta ns. kenttätyötä eli luottamusvaltuutettujen, yritysyhdistysten ja sidosryhmien kanssa työskentelyä. 5. Mitkä on yksityissektorin edunvalvonnan keskeiset haasteet? Järjestäytymisen lisääminen ja kentän (jäsenistön) aktivoiminen. Järjestäytynyt ja aktiivinen kenttä on edunvalvontatyön perusta. asiantuntija

13 Askelia kohti omaa ja työyhteisön hyvinvointia 6. Mitä mieltä olet paikallisesta sopimisesta? Parhaimmillaan paikallinen sopiminen palvelee kaikkien etuja. Esimerkiksi sopimalla paikallisesti liukumien käytöstä ja muista työaikajärjestelyistä voidaan helpottaa perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Lähtökohtana paikallisessa sopimisessa tulee olla työnantaja- ja työntekijäpuolen tasavertaisuus. Sopiminen ei saa perustua työnantajan saneluun tai painostamiseen. 7. Millainen on mielestäsi tulevaisuuden Akavan Erityisalat? Edunvalvontatyön aktiivinen, arvostettu ja tunnettu toimija. 8. Mitä harrastat? Suurin osa vapaa-ajasta menee 3-vuotiaiden kaksosten kanssa puuhaillessa. Varsinaisia harrastuksiani ovat yhdistystoiminta, liikunta ja lukeminen. Ja mahdollisuuksien mukaan matkustelu. 9. Jos saisit lottovoiton, mitä tekisit? Jakaisin rahat läheisteni kanssa ja osan lahjoittaisin hyväntekeväisyyteen. Ja tietysti matkustelisin. 10. Mitä odotat Akavan Erityisalojen yhdistyksiltä? Aktiivista ja toimivaa yhteistyötä. 11. Mokailetko? Tietysti. Jokaisen on hyvä tietää minusta, että olen täällä jäseniä varten. Ottakaa rohkeasti yhteyttä ja tarttukaa hihasta kun tapaamme! asiantuntija 13 Työelämän vaatimusten kasvaessa yhteisistä pelisäännöistä sopiminen on entistä tärkeämpää. Niin Specia, Akavan Erityisalat kuin keskusjärjestö Akavakin tekevät työtä jäsenistön työsuhde-ehtojen parantamiseksi. Ilman jäsenten omaa aktiivisuutta emme siihen kuitenkaan pysty vaan tarvitsemme teitä jokaista mukaan yhteiseen vaikuttamistyöhön. Ensimmäinen askel, jonka yhdessä voimme ottaa, on järjestäytyminen. Edunvalvontatyössä joukkovoima on A ja O. Yhdessä voimme osoittaa työnantajalle, että meidät tulee ja pitää ottaa huomioon työsuhteeseemme liittyvistä asioista päätettäessä. Mahdollisuus vaikuttaa omaa (työ)elämää koskeviin päätöksiin tuottaa motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. Asia, josta työnantajakin on kiinnostunut. Asioiden eteenpäin vieminen yksin on kuitenkin vaikeaa. Yhdessä sen sijaan saamme äänemme kuuluviin. Moni esimies ja asiantuntija on nykyään kiireinen ja stressaantunut jatkuvien projektien ja aikataulujen kanssa. Jatkuvista ylitöistä huolimatta työvuori pöydällä kasvaa ja elämä tuntuu juuttuneen oravanpyörään, josta ei näy ulospääsyä. Jokaisen meistä tulisikin osata tarvittaessa pysähtyä ja ottaa riittävästi aikaa itselleen. Jokaisella meillä tulisi olla mahdollisuus pysähtyä miettimään mihin minun elämäni on menossa? Kuinka minä hallitsen omaa elämääni? Oman elämän hallinta on työhyvinvoinnin keskeisin tekijä. Vasta sitten kun oma elämämme ja jaksamisemme on kunnossa voimme lähteä täysipainoisesti kehittämään työyhteisöä ja rakentamaan yhdessä muiden kanssa työpaikan pelisääntöjä. YTN on julkaissut elämän hallintaa ja työssä jaksamista tu - ke van oppaan Voinhan minäkin, tarinoita uusiutumisesta työelämässä. Opas antaa esimerkkejä ja vinkkejä mm. siihen miten hallita omaa elämää kokonaisuutena ja mi - ten huolehtia omasta osaamisesta. Voit tilata opasta maksutta Specian toimistosta. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme! Teksti: Riikka Sipilä Voinhan minäkin... TARINOITA UUSIUTUMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ YTN YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT

14 Miten virkistyt työviikon jälkeen? Viisi vinkkiä viikonloppurentoutumiseen Raskaan työviikon jälkeen lepo on tärkeää, mutta joskus virkistäytyminen tuntuu mahdottomalta vain kahdessa päivässä. Työn ja vapaa-ajan erottelu on kuitenkin tärkeää, jotta pystyy nauttimaan elämästään täysillä. Rentoutuminen ja vapaa-aika ovat tärkeitä, jotta työnteko onnistuu mielekkäästi. Nykyajan työajat sekä työolosuhteet kuitenkin sekoittavat työn ja vapaa-ajan rajoja. Viikonloppu tuntuu monista liian lyhyeltä rentoutumiseen, ja maanantaiaamuna on usein yhtä väsynyt kuin ennen vapaata. Yksinkertaisilla vinkeillä viikonlopun rentoutuminen onnistuu ja työpäivät menevät helpommin eteenpäin. MUISTA LEPO MYÖS ARKISIN Stressaantuneena viikonloput saattavat mennä työviikon murehtimiseen, joten jaksamiseen tulisi kiinnittää huomiota myös arkena. Jos viikon tekee töitä yötä päivää, on selvää, ettei kahden päivän palautuminen riitä. Toisaalta koko viikonloppua ei kannata valvoa myöhään ja nukkua iltapäivään, sillä tottuminen arjen rytmiin on silloin monin kerroin vaikeampaa. Omassa työssään kannattaa myös hyväksyä tilanteet, jolloin ei ehdi tai jaksa hallita kaikkia asioita. Ihminen ei ole kone vaan omaan jaksamiseen vaikuttavat monet asiat. Parasta on olla rehellinen omista tunteistaan työtovereille, sillä työtehtäviä voi myös järjestellä. Jos huomaat työtoverissasi uupumusta, kysy rohkeasti voitko auttaa työtehtävissä väliaikaisesti. Avoimuus toimii puolin ja toisin, joskus sinä saatat olla avun tarpeessa, ja silloin tarjoamasi tuki muistetaan. VIIKONLOPUN VIRKISTYSVINKIT Harvalla on aikaa lekotella arkisin, joten viikonloppuna kannattaa varata aikaa täydelliselle rentoutumiselle. Viikonloppuna tuntuu kuitenkin olevan kymmeniä asioita, joiden tekemiselle ei löydy sopivaa hetkeä työpäivän jälkeen. Viikkosiivous ja urheiluharrastukset ovat tärkeitä, mutta mieti voiko aikatauluja jakaa viikolle. Eräs perhe ratkaisi nipistämällä perjantain työpäivästä tunnin ja ajoittamalla siivouspäivän perjantaille. Lauantaina oli helpottavaa herätä puhtaaseen kotiin ja päivän saattoi hyvällä omatunnolla omistaa nautiskelulle. Urheilulle on aikaa viikonloppuisin, mutta vapaalla salille lähteminen saattaa tuntua jo työltä. Viikonloppuun ajoitettu urheiluharrastus jääkin helposti tekemättä, joten pidä viikonlopun harrastukset vapaaehtoisina ja rentoina. Kävely, uinti tai puutarhatyöt ovat liikuntaa, jotka nostavat kuntoa kuin itsestään. Muista myös, että rentoutuminen tekee keholle hyvää, sillä stressaantunut ihminen lihoo helpommin. Laiskottelu voi siis myös laihduttaa! VIISI VINKKIÄ VIIKONLOPPURENTOUTUMISEEN: Hyväksy väsymys ja anna itsellesi lupa levätä. Siisti koti ei ole stressin arvoinen. Laita sauna päälle heti aamusta ja vietä spa-päivä! Sytytä tuoksukynttilöitä, tee kauneushoitoja ja jalkakylpyjä. Teksti: Ilona Hiila Lähde: Muista myös oma aika. Mene yksin taidenäyttelyyn, kävelylle tai uimaan. Anna myös kumppanillesi mahdollisuus viettää aikaa omien harrastuksiensa tai ystäviensä parissa. Irrottaudu arjesta ja lähde päiväksi läheiseen kaupunkiin. Käy syömässä ja katsele elämänmenoa. Joskus lähteminen muualle vain päiväksi virkistää mieltä ja auttaa jaksamaan. Syö hyvin. Hyvä ruoka on yksi elämän pienistä nautinnoista. 14 asiantuntija

15 kolumni Me valitsemme ilomme ja surumme paljon ennen kuin koemme ne Viimeisten eduskuntavaalien jälkeen Yle julkisti tutkimuksensa tuloksen, jonka mukaan ehdokkaan vaalilupaukset ovat äänestäjille tärkeämpiä kuin ehdokkaan aikaisemmat todelliset teot. Kuulimme ennen vaaleja, ihania lupauksia, jotka parantaisivat Suomen hyvinvointia merkittävästi; mm. määräaikaisten työsuhteiden, terveyshoidon, vanhustenhoidon, ilmastomuutoksen ja niin edelleen. Mielestäni hyvinvoinnin toteuttaminen Suomessa ei ole ollut koskaan yksinkertaista. Väärillä tavoitteilla/ asenteilla on hyvinvointi saatu laskemaan. Kun ajatellaan hyvinvointia Suomessa, kannattaa myös muistaa, että Suomi on osa Euroopan Unionia ja globaalimaailmaa. "Pakkokoneet" - osa hyvinvointia? Globaalimaailmassa palvotaan pakkoa, jota kutsun omassa teoreettiseen alaa kuuluvassa tutkimuksessani pakkokoneeksi. Melkein heti, kun ymmärrämme jotain tässä maailmassa, löydämme itsemme pyörimässä pakkokoneissa : pakko mennä kouluun, pysyä laihana, näyttää tyylikkäältä, tehdä rahaa jne. Nykyään osataan tehdä loistavia, kauniita mainoksia moniin paikkoihin; televisioon, kaduille, internetiin ja niin edelleen, mikä lisää pakkokoneiden tehoa. Monet tuntevat pakkoa ostaa tämä tai tuo vaikka luotolla ajattelematta pahinta seurausta. Mutta pakkokone ei koskaan sano: "On pakko olla onnellinen tässä hyvin lyhyessä elämän retkessä. Suomi ja EU:n visio Ihailen paljon EU:n visiota: "Rauhaa Eurooppaan ja maailmalle". Mutta EU:ssa on vääriä tavoitteita/ asenteita, esimerkiksi rauha saadaan avustusrahaa maksamalla. Harvat EU-maat muistavat toiminnassaan nykyään edellä mainittua EU-visiota. Toivon, että Suomen hallitus rikkoisi väärää asennetta: "Suomi on pieni maa" eikä sillä siksi nähdä olevan vaikutusvaltaa suurissa piireissä. Tärkeintä nykyään ei ole määrä, mutta laatu. Suomen on hyvä ottaa aktiivisempi rooli EU:ssa. Esimerkiksi ajamalla vahvasti "hyvinvointi koko Eurooppaan" -teemaa, Suomi ja EU siirtyisivät askeleen eteenpäin EU:n visiossa; ulkoisesta rauhasta sisäiseen rauhaan. Uskon vahvasti, että hyvinvointi luo hyvän pohjan sisäiseen rauhaan. Kilpailukyvyn lisääminen keino hyvinvoinnin lisäämiseen? Suomen hallitusten tavoitteena on ollut kilpailukyvyn parantaminen niin, että myös hyvinvointi lisääntyisi asiantuntija 15 Ahmed El Ashram, Suunnittelija, kielten, hyvinvoinnin ja tietotekniikan kouluttaja. Specian hallituksen jäsen. Monet Suomen hallituksista ovat pyrkineet tähän, ja kilpailukykyä on yritetty kovasti nostaa monin eri tavoin. Ydinvoimaloita on rakennettu (vaikka tiedetään niiden mahdollisista vaaroista ja ydinjätteiden ongelmista) ja suuria yrityksiä on tuettu. Valitettavasti kilpailukyvyn paraneminen ei kuitenkaan ole lisännyt hyvinvointia. Siitä kertovat työntekijöiden lisääntyneet sairauslomat ja loppuun palamiset, lasten mielialasairauksien räjähdysmäinen kasvu jne. Työntekijöiden irtisanominen on lisääntynyt huippuunsa, vaikka osakkeenomistajille on maksettu saman aikaan valtavia osinkoja. Päättäjien olisi aika ymmärtää, että Suomen tärkein kilpailukykyelementti nyt ja tulevaisuudessa on ihmisten hyvinvointi: koulutus ja terveys, työnilo jne. Hyvinvointi työelämässä Työnantajan tasolla on myös vääriä asenteita esim. "kilpailukykyisin on vuotias Matti Meikäläinen, joka osaa paljon ja jolla on monta kieltä hallussa". Hän ei mielellään välittäisi palata työstä ajoissa perheensä luo ja jos viitsii palata kotiin, hänen on hyvä ottaa vähän töitä mukanaan. Työtä, jonka mieluiten hän tekee kotonaan palkatta eikä edes uskalla pyytää vapaata tekemistään työtunneista, muuten hänen työnsä ei tule valmiiksi. Hyvä olisi, jos hänellä ei olisi perhettä ollenkaan. Valitettavasti tämä on työntekijöiden arkea Suomessa. Työntekijän tasolla on myös vääriä tavoitteita/asenteita. Yleinen ajatus on, että intohimo työhön on paras tie pysyvään työhön ja vauraaseen elämään. Tarkoitan tällaisella intohimolla sitä, että tehdään hullusti työtä ja melkein unohdetaan perheen hyvinvointi ja oma terveys. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olemme Specian hallituksessa rikkoneet monia vääriä tavoitteita/ asenteita, kuten esim. määräaikaiset työsuhteet ovat paras ratkaisu korkeaan työttömyyteen. Entä sinä: arvokas, rakas Specian jäsen, mitä olet valmis tekemään omien läheistesi tai työtovereittesi hyvinvoinnin edistämiseksi?

16 niitänäitä Uusi työkalu avotoimistojen akustiseen suunnitteluun Avotoimistojen usein häiritsevänä koettuun meluongelmaan on kehitetty Työterveyslaitoksessa uusi ratkaisu. Internetistä ladattavalla suunnittelutyökalulla voidaan aiempaa helpommin ohjata avotoimistojen akustista suunnittelua ja siihen liittyvää teknisten ratkaisujen valintaa. Työkalu on vapaasti saatavana Työterveyslaitoksen www-sivuilta. Se soveltuu arkkitehtien, sisustusarkkitehtien ja muiden avokonttoreita suunnittelevien käyttöön. Uudessa ratkaisussa häiritsevät äänet voidaan vaimentaa oikealla tavalla. Uusi malli kertoo puheäänten voimakkuuden ja erottuvuuden millä tahansa etäisyydellä puhujasta. "Menetelmä antaa oleellisesti paremmin työntekijän kokemusta kuvaavan tuloksen kuin aiemmin käytetty jälkikaiunta-aikaan perustuva menetelmä", kertoo dosentti Valtteri Hongisto Työterveyslaitoksesta. Menetelmä on herättänyt myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Toimistotyötä tehdään yhä useammin avotilatoimistoissa. Avotoimistoissa ihmisten välinen vuorovaikutus on helppoa, koska nykyajan työnteossa välttämättömät kontaktit ovat suoria. Avokonttorien haittana on meluisuus ja erityisesti puheäänten liiallinen kuuluminen. Puheäänet häiritsevät keskittymistä vaativaa työtä ja huonontavat työsuoritusta oleellisesti. Uusi malli laskee automaattisesti puheensiirtoindeksin, joka kuvaa sitä, kuinka hyvin puhe erottuu ja kuinka paljon ulkopuolisten avotoimistossa puhumat puhelut tai muu puhe häiritsevät työntekoa. Puheensiirtoindeksin tunteminen on oleellista, koska sillä on selkeä yhteys työn tuottavuuteen. Mitä paremmin naapurityöpisteestä kuuluvat turhat puheäänet erottuvat, sitä enemmän työtehoa menetetään. Ääniympäristön parantamiseksi tehdyt investoinnit maksavat itsensä nopeasti takaisin parempana työtehona. Avotilatoimiston akustinen suunnittelu on ollut sopivien työkalujen puuttuessa vaikeaa. Uuden suunnittelutyökalun avulla avotoimistojen akustiikka voidaan suunnitella sellaiseksi, että ääniolot ovat miellyttävät, puheäänet vaimenevat nopeasti eivätkä häiritse työsuoritusta. Mallissa voidaan tilan kokoa, pintojen vaimennuksia ja kalusteiden korkeutta muuttaa vaivattomasti. Uutta tässä on myös mahdollisuus ottaa puheen voimakkuus huomioon. Samoin siinä voidaan valita myös taustaäänen voimakkuus. Sopiva taustaääni peittää hyvin häiritsevän puheen, mutta ei itse häiritse. Lisätiedot: vanhempi tutkija, dosentti Valtteri Hongisto, Työterveyslaitos, puhelin , Työkalu löytyy internetistä Työterveyslaitoksen sivuilta (katso Palvelut, Työterveyslaitoksen laboratoriot, Ilmastointi- ja akustiikkalaboratorio) Osallistu aluetoimintaan! AE:n aluetoimintaan voivat osallistua kaikki Specian jäsenet. Alueryhmien yhteystiedot löydät sivuilta Toukokuu Pirkanmaa Kesäretki Kangasalle Pohjois-Savo Breikki työputkeen Kesäkuu 5.6. Keski-Suomi Tervetuloa nauttimaan Seminaarinmäen 125- vuotiaasta kasvi - tieteellisestä puutarhasta Uusimaa Ulkoilupäivä perheen kanssa Kesä Pohjanmaa Saaristoon suuntautuva yhdistetty virkistäytymis- ja aluetoiminnasta tiedottava tilaisuus Kesä Häme Ulkoilutapahtuma, jossa esimerkiksi melontaa, mahdollisesti Lammilla Kesä Häme Kulttuuriretki Elokuu Pohjois-Karjala Melontaharrastuksen esittely ja opastus sekä melontaretki Pohjois-Savo Tutustumismatka Akavan Erityisalat ry:n toimintaan ja tiloihin Elokuu Kaakkois-Suomi Koko perheen retki Jaalan Verlaan 16 asiantuntija

17 Puolisonsa yrityksessä työssä olevan työttömyysturva Perheyrityksessä työskentelevät perheenjäsenet katsotaan työttömyysturvassa yrittäjiksi. Perheyrityksellä tarkoitetaan yritystä, josta perheenjäsenet omistavat vähintään puolet. Perheenjäsenellä puolestaan tarkoitetaan samassa taloudessa asuvaa aviopuolisoa, avopuolisoa, lasta ja van hempaa. Täten esimerkiksi puolisonsa yrityksessä työsuh - teessa oleva katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi. Hänet katsotaan yrittäjäksi, vaikka hän ei itse omista yrityksestä mitään; yrittäjästatuksen syntymiseen riittää, että hän työskentelee yrityksessä, josta hänen puolisonsa yksin tai yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa omistaa vähintään puolet. Puolisonsa yrityksessä työssä oleva ei voi olla palkansaajakassan jäsen. Mikäli hän haluaa itselleen työttömyysturvan, tulee hänen liittyä yrittäjien työttömyyskassaan. Näitä ovat Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT ja Suomen Yrittäjien työttömyyskassa SYT. Mikäli puolisonsa yrityksessä työssä oleva on yrittäjäkassan jäsen, hän on oikeutettu työttömyysturvaan, mikäli hän täyttää yrittäjäkassan työssäoloehdon (24 kk) ja mikäli hänet katsotaan työttömäksi. Puoliso katsotaan työttömäksi, jos yritys lopettaa kokonaan toimintansa tai sen toiminta on todistettavasti keskeytetty neljän kuukauden ajaksi. jos puolison työ loppuu tuotantosuunnan lopettamisen vuoksi. Tuotantosuunnan lopettamisella tarkoitetaan tilannetta jossa puolison työn loppuu sen vuoksi, että yritys luopuu jostakin toimialastaan tai toiminnastaan tai yritys ulkoistaa jonkin toimintansa tai lopettaa tietyn toiminnan. Näissä tilanteissa puolisonsa yrityksestä työttömäksi jäävä on katsotaan työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla työttömäksi, vaikka yrityksen toiminta ei kokonaan lopu tai keskeydy. Yksistään työn vähäisyydestä johtuva irtisanominen ei siten oikeuta työttömyysturvaetuuksiin. Perheyrityksessä työssä olevan tulee ehdottomasti varmistaa työttömyysturvansa ja se, että on oikeassa kassassa jäsenenä. Väärän kassaan maksettu jäsenmaksu ei oikeuta työttömyysturvaan. Tuire Torvela lakimies, Akavan Erityisalat ry Työturvallisuuskortti Työturvallisuuskortti on kehitetty yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden parantamiseksi. Työturvallisuuskorttikäytännön tavoitteena on parantaa käytännön yhteistoimintaa yhteisillä työpaikoilla tilaaja- ja toimittajayritysten välillä tukea työnopastusta yhteisillä työpaikoilla antaa perustietoa työsuojelusta vähentää eri tilaajien antamaa päällekkäistä koulutusta herättää työpaikoilla kiinnostusta ja motivaatiota oman henkilöstön työturvallisuusosaamiseen pyrkiä vähentämään työtapaturmia ja vaaratilanteita Työturvallisuuskortin saanti edellyttää työturvallisuuskorttikurssin hyväksyttyä suorittamista. Kortti on voimassa viisi vuotta. Työturvallisuuskortin käyttöönotto on vapaaehtoista, mutta useat tilaajayritykset edellyttävät alihankkijoidensa työntekijöiltä työturvallisuuskortin. Korttimenettely on laadittu ennen kaikkea teollisuuden yhteisille työpaikoille, mutta se soveltuu myös rakennusalalle, julkiselle sektorille jne. Lue lisää TUTKITUSTI TARKEMPIA OSUMIA! Tasa-arvosuunnitelmat ja niiden päivittäminen Työyhteisöjen työhyvinvointikartoitukset sekä työprosessien kuvaukset Arviointitutkimukset Faktaduo Ky Vesijärvenkatu Lahti Y-tunnus: Palveluksessanne: KM Anu Raappana, p YTM Riikka Tiitta, p Lisätietoja myös osoitteella: asiantuntija 17

18 svensk resumé För några år sedan beslöt Specias ordförande Leena-Maija Talikka att utnyttja möjligheten till alterneringsledighet. Jag började min ledighet med sommarsemester i slutet av maj 2005 och fortsatte med alterneringsledighet till och med juni 2006 varefter jag ännu hade semester. Jag var borta i sammanlagt 13 månader, berättar Leena-Maija, som arbetar som programsakkunnig vid Centret för internationellt personutbyte CIMO. Trots att Leena-Maija reser mycket i sitt arbete drog hon sig inte från att göra det under ledigheten. I sex månader reste jag runt i Marocko och träffade vänner samt gästade bröllop och förlovningsfester. Marocko-vistelsen hängde ihop med att Leena-Maija är ordförande för föreningen Marokon Ystävät Suomessa (Marockos vänner i Finland). Förutom att resa hann hon bland annat också med att hjälpa sina åldrande föräldrar och med att studera arbets- och organisationspsykologi vid öppna universitetet. Leena-Maija rekommenderar varmt alterneringsledighet till alla och tycker att tiden har en väldigt positiv inverkan på arbetslivet efteråt. Mina dagliga rutiner har förändrats till det bättre. Tidigare samlade jag på mig mängder av övertidstimmar, men nu har jag lärt mig att sköta mitt jobb under normala arbetstider. Alterneringsledigheten vidgade mina vyer och förändrade mina värderingar. Jag tycker att jag nuförtiden förhåller mig lite mera avslappnat till mitt arbete. Har du också funderat på att hoppa av ekorrhjulet för en tid? I så fall kan du glädja dig åt att möjligheten till alterneringsledighet förlängts med två år. Avtal om alterneringsledighet kan göras till slutet av 2009 och själva ledigheten kan hållas under Ersättningen under alterneringsledigheten är 70 procent av arbetslöshetsdagpenningen man skulle få vid arbetslöshet. Ifall man varit med i arbetslivet i över 25 år stiger ersättningen till 80 procent. Längden på ledigheten kan vara allt från 90 till 359 kalenderdagar. Mera information om alterneringsledighet hittas på Arbetslöshetskassornas Samorganisations (TYJ) hemsidor: Jobbar du i ett öppet kontor och har svårt att koncentrera dig på grund av den höga ljudnivån? Arbetshälsoinstitutet har utvecklat ett verktyg som underlättar planeringen av akustiken i öppna kontor. Vanligtvis är det kollegernas prat som stör koncentrationen och försämrar arbetsprestationerna i öppna kontor. Det nya verktyget räknar bland annat ut hur mycket den närmaste kollegans telefonsamtal stör arbetsinsatsen. Ju mer ljud desto mindre effektivitet. Med Arbetshälsoinstitutets verktyg kan man planera om kontorets akustik så att ljudnivån är behaglig i och med att pratljud dämpas och inte stör andra. På samma gång kan man också välja en lämplig volym på bakgrundsljud. Ett lämpligt bakgrundsljud täcker pratljud men stör inte i sig själv. Verktyget är tillgängligt för alla och finns på adressen 18 Simon Huldén Arbetar du i ett familjeföretag? Ifall du gör det är det viktigt att vara medveten om att familjemedlemmar som arbetar i ett familjeföretag räknas som företagare i arbetslöshetsskyddsfrågor. Med familjeföretag menas ett företag som till över hälften ägs av familjemedlemmar ur samma familj, det vill säga maka/make, sambo, barn eller förälder. Familjemedlemmen klassificeras som företagare även om den inte äger någonting av själva företaget. Familjemedlemmen räknas därmed som företagare ifall han/hon arbetar i ett företag som till över hälften ägs av övriga familjemedlemmar. Dessa personer kan inte vara medlemmar i en löntagarkassa. Ifall de önskar sig ett arbetslöshetsskydd skall de ansluta sig till en företagarkassa. Det lönar sig att bekanta sig med villkoren för arbetslöshetsskyddet! Det är alltså ytterst viktigt att arbetstagare i familjeföretag försäkrar sig om att de tillhör den rätta arbetslöshetskassan. Tillhör man fel kassa har man inte rätt till arbetslöshetsskydd. Är du intresserad av en förtroendeuppgift inom Specia? Under Specias vårmöte den 26.4 beslöt man att välja ett valutskott vars uppgift är att förbereda personvalen inför Specias kommande höstmöte. På höstmötet väljs en ordförande, tre ordinariemedlemmar samt tre suppleanter till Specias styrelse. I valet av styrelsemedlemmar ses det som centralt att medlemmarna representerar den privata och den offentliga sektorn i samma förhållande som hela Specias medlemskår. I andra hand betraktas regionala, utbildnings- och yrkesmässiga aspekter samt kön. Även tidigare verksamhet i Specia, verkande som förtroendeman, erfarenhet av förenings- och organisationsverksamhet, samhälleligt engagemang samt personliga specialegenskaper tas i betraktande. Ifall du är intresserad av ett förtroendeuppdrag inom Specia kan du fylla i en ansökningsblankett som hittas på vår hemsida: Ifall det är någonting du undrar över så skall du inte tveka att kontakta mig på adressen asiantuntija

19 Anna Specian vihreä kortti hyvälle esimiehelle! Mitä ikinä odotatkin esimieheltäsi, kerro se hänelle! Auta esimiestä johtamaan sinua ja muita. Yksinään esimies ei voi onnistua. Työyhteisön ilmapiiri muodostuu meistä kaikista: johtajista, esimiehistä ja työntekijöistä. Esimies vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti työntekijöiden jaksamiseen ja työyhteisön ilmapiiriin. Anna hänelle tunnustuksena Specian Vihreä Kortti. SPECIAN VIHREÄ KORTTI KANNUSTAA REILUUN PELIIN TYÖPAIKALLA Specian Vihreän kortin käytöllä haluamme kannustaa jäsenistöämme huomioimaan työpaikkansa hyvät esimiesja johtamiskäytännöt, onnistuneet muutokset ja reilun pelin aivan tavallisessa työpäivän arjessa. Samalla levitämme hyvän olon viestiä siitä, että joissakin työpaikoissa asioihin on paneuduttu ja heistä voi ottaa muutkin mallia. Haluamme kertoa hyviä uutisia työelämästä! Specialaiset voivat ehdottaa Vihreää korttia hyvälle esimiehelleen. Voit ehdottaa Vihreää korttia yksin tai tiiminä, kunhan joku esittäjistä on Specian jäsen. Esimiehen ei tarvitse olla Specian jäsen. Esitys tehdään vapaamuotoisella hakemuksella, missä kerrotaan se, miksi juuri sinun esimiehesi on ansainnut Vihreän kortin. Esitys postitetaan Specian hallitukselle os. Maistraatinportti 4A, Helsinki. Vihreän kortin saajalle annetaan kehystetty diplomi ja ehdottaja saa muistoksi myös Vihreän kortin ehdottajan diplomin. Kaikki Vihreän kortin saajat tullaan mainitsemaan Specian Asian tuntijajulkaisussa sekä internetsivuilla. Lisätietoja asiasta saat toiminnanjohtaja Markku Saariselta, MILLAINEN ON HYVÄ ESIMIES? KENELLE VOIT VIHREÄÄ KORTTIA EHDOTTAA? työntekijöiden tasapuolinen kohtelu työntekijöihin luottaminen työntekijöiden tunteista välittäminen työtehtävien ja niihin liittyvien ongelmien tunteminen tukeminen ja rohkaiseminen palautteen anto kyky keskustella ja pohtia omaa asemaansa työyhteisössä kyky tulla toimeen ihmisten kanssa halua toimia esimiehenä sekä aikaa esimiestyölle avoimuus, huumorintaju ja luotettavuus Vihreän kortin saa reilusta pelistä työpaikan arjessa ei joulubonuksista tai ennätysvuosi - tuloksista asiantuntija 19

20 Nyt myös verkkoilmoittautuminen Kesän kiinnostavimmat kurssit - kesäyliopistossa Haluaisitko maalata merellisessä Helsingissä? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa kiinaa tai saamea? Päivittäisitkö liiketaloustieteen osaamisesi? Miltä kuulostaisi hieroglyfien tai nuolenpääkirjoituksen lukutaito? Pohtisitko sijoitustoimintaa ja arvopaperimarkkinoita? Vai soutaisitko sittenkin viikinkiveneellä? Perehtyisitkö sukututkimukseen? Kehittyisitkö henkilöstöasiantuntijana ja esimiehenä? Kaiken tämän ja paljon muuta voit oppia kesäyliopiston yli 500 kurssilla, jotka ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Katso lisää houkuttelevia vaihtoehtoja www-sivuiltamme. Tervetuloa kesäyliopistoon! Avoin yliopistollinen opetus Arkeologia Assyriologia Design Management Egyptologia Elokuvataide Estetiikka Henkilöstöjohtaminen Historia Informaatiotutkimus Kolmas sektori Kulttuurituotannon suunnittelu Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Latinalaisen Amerikan tutkimus Liiketaloustiede Liikuntalääketiede Mediatutkimus Musiikki Taiteiden tutkimus Tanssi ja kehonhuolto Teatteritaide Työ- ja organisaatiopsykologia Avoin ammattikorkeakouluopetus mm. Henkilöstö yrityksen voimavarana Strateginen ajattelu ja johtaminen Työoikeus Sijoitustoiminta ja arvopaperimarkkinat Tuloslaskenta ja tilinpäätös Kielikursseja: Arabia Englanti Espanja Hollanti Italia Japani Kiina Kreikka Latina Portugali Ranska Ruotsi Saame Saksa Swahili Thai Tšekki Turkki Unkari Venäjä Vietnam Viittomakieli Viro Suomea ulkomaalaisille Laajassa ohjelmatarjonnassa myös Abiturienttikursseja Avoimia yleisötilaisuuksia ajankohtaisista aiheista Taideaineita Tietotekniikkaa Henkilöstön kehittäminen ja esimiestyö Esimiestyön laatutekijät Kehity henkilöstöasiantuntijana ja esimiehenä -koulutusohjelma Huippupomo ReTeaming Arvot ja dialogi Käy taitavasti kehityskeskustelut Motivaatio, innostuminen ja hyvinvointi Tunne itsesi - älyä toiset Opetus ja koulutus Kädentaitojen kesäkurssi opettajille Suggestopedinen menetelmä suomen kielen opettajille Äänen vuosihuolto opettajille ja kouluttajille Työntekijä ja vieras kulttuuri Asiakastyö Ratkaisukeskeinen työkalusarja Arvostava haastattelu Toiminnalliset menetelmät Ratkaisukeskeisen lähestymistapa Narratiivinen työskentelyote Hahmotaideterapia Ilmaisutaidot Esiintymisjännitys hallintaan Dialoginen kirjoittaminen Uudet väriopin perusteet Terve ja ilmaisuvoimainen ääni Vakuuttava esiintyminen Henkilökohtaiset valmiudet NLP:n johdanto Nonviolent Communication - NVC Voimaannu työyhteisössä Muistathan, että Specian jäsenetuna voi hakea koulutustukea kesäyliopisto-opintoihin! HELSINGFORSNEJDENS SOMMARUNIVERSITET Helsingin seudun kesäyliopisto, Liisankatu 16 A 8, Helsinki puh. (09) ,

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot