Raportti kuntouttavan työtoiminnan uudesta arvioinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti kuntouttavan työtoiminnan uudesta arvioinnista"

Transkriptio

1 Raportti kuntouttavan työtoiminnan uudesta arvioinnista Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Aikuisten palvelut Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Työhönkuntoutus Ohjaus- ja toimistopalvelut Aura Pasila ja Anja Ahonen

2 1 Sisältö 1 Yleistä kuntouttavan työtoiminnan arvioinnista Taustatietoja kuntouttavasta työtoiminnasta Tietojen keruu, tallennus ja tulosten esitys Tulokset Palautuneiden lomakkeiden määrä Työtoimintajakson alkaminen, arviointityypit ja arvioinnin ajoitus Toiminnalle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Työtehtävät eri työtoimintapaikoilla Osallistujien vahvuudet ja rajoitukset Toiminnan aikana tapahtuneet muutokset Jatkosuositukset ja -suunnitelmat Osallistujien kokemukset Osallistujien palaute Osallistujien ryhmittelyä Arviointiprosessin tarkastelua ja kehitysehdotuksia Yhteenveto Lähteet...30 Liite 1. Arviointilomakkeen ( ) sisältö

3 2 1 Yleistä kuntouttavan työtoiminnan arvioinnista Helsingin kaupungin sosiaaliviraston työhönkuntoutusyksikkö järjestää kuntouttavia työllistämispalveluja. Kuntouttava työtoiminta on osallistujamäärien 1 perusteella yksikön merkittävin toimintamuoto. Palvelusta säädetään laissa 2, jossa toiminnan tarkoitukseksi määritellään siihen osallistuvan elämänhallinnan parantaminen ja työllistymisedellytysten luominen. Lisäksi toiminnan pitäisi olla osallistujan työ- ja toimintakyvylle sopivaa sekä työmarkkinoille pääsemisen kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Osallistuminen on vuoden 2010 alusta asti ollut velvoittavaa kaikenikäisille pitkään työttömänä olleille, joiden aktivointisuunnitelmassa on sovittu toimenpiteeksi kuntouttava työtoiminta. Palvelulle asetetut tavoitteet ovat kahtalaisia: yhtäältä pyritään lisäämään asiakkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja arjen toimintakykyä, toisaalta edistämään työmarkkinoille siirtymistä. Tavoitteet kytkeytyvät osittain toisiinsa elämänhallinnan saavuttaminen on välttämättömän työllistymisen edellytys. Vastaavasti voidaan odottaa työllistymisen lisäävän hyvinvointia muun muassa osallisuuden kokemuksen ja taloudellisten resurssien lisääntymisen vuoksi. Kuntouttavan työtoiminnan osallistuneista on tehty tutkimuksia, joiden perusteella heidän elämänhallintansa kohenee toiminnan aikana, mutta avoimille työmarkkinoille siirtyminen toimenpiteen päätyttyä on vähäistä. 3 Toisaalta kyse on tiettyyn aikaan ja paikkaan sidotuista tuloksista. Jatkuvaa seurantatietoa toiminnasta kerätään toistaiseksi melko vähän, eikä sitä varsinkaan tilastollisessa muodossa ole saatavilla. Helsingin kaupungin järjestämän kuntouttavan työtoiminnan sisällön kuvaamiseksi ja vaikutusten selvittämiseksi on kehitetty muutaman vuoden ajan jatkuvasti toimivaa tiedonkeräysjärjestelmää. Tavoitteena on ollut arvioida sekä osallistujan että häntä työtoimintapaikan työtehtävissä ohjaavan työntekijän näkökulmasta sitä, miten osallistujan kuntouttavan työtoiminnan jakso on onnistunut. Samalla pyritään hankkimaan tietoa osallistujan jatkosuunnitelmista. Lisäksi osallistuja voi antaa palautetta toiminnasta. Tietoa on kerätty sekä osallistujan kuntouttavaan työtoimintaan lähettäneelle taholle eli työvoiman palvelukeskus Duurille että työhönkuntoutuksen toimintaa hallinnoiville ohjauspalveluille. Duuri on etupäässä kiinnostunut yksittäisten asiakkaiden prosessien etenemisestä, ohjauspalvelut puolestaan on keskittynyt toiminnan kokonaisuuden tarkasteluun. Järjestettyjen palveluiden kuvaaminen, seuranta ja arviointi ovat osa yksikön tulevaisuudenvision toteuttamista. 4 Ensimmäinen arviointilomakekokeilu toteutettiin vuonna Seuraavan vuoden alussa kokeilun pohjalta luotu arviointilomake otettiin käyttöön koko työhönkuntoutuksessa. Vuoden 2009 jälki- 1 Tilastopäivät Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/ esim. Ala-Kauhaluoma, Mika et al. (2004): Työttömien aktivointi; Kandolin, Maija-Liisa (2006): Tavallisen elämän ihme: Kuntouttava työtoiminta työttömän nuoren kokemana; Luhtasela, Leena (2009): Osallisuuden rakentuminen kuntouttavassa työtoiminnassa 4 Leena Luhtasela: Työhönkuntoutuksen tulevaisuuden näkymät,

4 3 puolella alettiin kiinnittää huomiota tulosten raportointikäytäntöihin ja esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Ensimmäinen kuntouttavan työtoiminnan arviointia ja arvioinnin tuloksia käsittelevä laaja raportti kehitysehdotuksineen valmistui työhönkuntoutuksen ohjauspalveluissa Seuraava raportti lomakkeista valmistui Kuntouttavan työtoiminnan arviointilomakkeista tehdyt yhteenvedot ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia kuin edellä mainitut tutkimukset: kuntouttava työtoiminta tarjoaa sosiaalisen yhteisön ja osallistujan omiin edellytyksiin sopivia työtehtäviä, mikä tukee elämänhallintaa ja hyvinvointia, mutta asiakkaiden työmarkkinoille siirtymisen tiellä on useita esteitä. 5 Työllistyminen ei välttämättä olekaan osallistujien ainoa tai kaikkein tärkein tavoite, vaan toiminnan toivotaan useammin antavan tekemistä arkeen sekä tukevan omaa työ- ja toimintakykyä. 6 Ensimmäisen raportin kehitysehdotuksiin työhönkuntoutuksen arviointiryhmä reagoi suunnittelemalla uuden arviointimallin. Tuloksena oli pelkkää arviointilomakkeen muokkaamista laajempi uudistus, jonka suunnittelu- ja valmisteluvaihe kesti yli viisi kuukautta. Arviointilomakkeen lisäksi uuteen malliin kuuluu tärkeänä osana työtoimintapaikoilla ohjaavan työntekijän ja asiakkaan välillä käyty arviointikeskustelu. Arviointiryhmän ideoinnin pohjalta järjestettiin alkuvuonna 2010 useita arviointia esitteleviä koulutustilaisuuksia sekä tehtiin uusi ohjeistus tiedonkeruun systematisoimiseksi. Uusi arviointimalli aiempaa laajempine tiedonkeruulomakkeineen otettiin käyttöön koko työhönkuntoutuksessa Kevään aikana alayksiköissä käytiin uudelleen läpi arvioinnin perusteita, vastattiin sitä koskeviin kysymyksiin ja kerättiin palautetta arvioinnin käyttöönoton onnistumisesta sekä työhönkuntoutuksen että työvoiman palvelukeskuksen työntekijöiltä. Enemmistö kyselyyn vastanneista työhönkuntoutuksen työntekijöistä oli uuteen malliin tyytyväisiä ja oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että osallistujien arviointi on tarpeellista (50 vastaajaa 56:sta). Lisäksi uutta arviointimallia koskeviin kysymyksiin vastanneet muutamat Duurin työntekijät suhtautuivat arviointeihin myönteisesti ja mielenkiinnolla. Tosin esille tuli se, ettei kaikista osallistujista ainakaan kevään lopulla ollut tullut arviointia. Tämän raportin tarkoituksena on esittää yhteenveto uusista lomakkeista ja arvioinnin toteuttamisesta työhönkuntoutuksen ohjauspalveluiden näkökulmasta. Läpikäytävät lomakkeet ovat palautuneet työhönkuntoutuksen ohjauspalveluihin uuden lomakkeen käyttöönoton ja välisenä aikana eli ne käsittelevät noin viiden kuukauden pituista jaksoa. Koska lomakkeen sisältö on uudistunut, ei kaikin osin ole mahdollista vertailla tuloksia aiempiin raportteihin. Yhdenmukaisuuksia vanhaan lomakkeeseenkin silti on: raportin tiivistämiseksi en kuitenkaan käsittele niitä laajasti tässä, vaan viittaan aiempiin raportteihin. 5 5 Pasila, Aura (2009): Raportti kuntouttavan työtoiminnan arvioinnista; Pasila, Aura (2010): Raportti kuntouttavan työtoiminnan arvioinnista 6 Oksman, Ilkka (2010): Asiakkaat palveluiden arvioijina asiakkaiden tulkintoja työllisyyttä edistävistä palveluista

5 4 2 Taustatietoja kuntouttavasta työtoiminnasta Helsingin kaupungin työhönkuntoutuksessa järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa kahdeksassa eri alayksikössä. Alayksikköjä ovat kiinteistöpalvelut, koti- ja laitospalvelut, Käsityöpaja, Pakilan työkeskus, Tekstiilityökeskus, toimistopalvelut, Uusix-verstaat sekä ulkotyö- ja kuljetuspalvelut. Lisäksi vuoden 2010 aikana ohjauspalveluiden alaisuudessa on järjestetty kuntouttavaan työtoimintaan valmentavaa toimintaa Syty!-ryhmissä. Näiden työtoimintapaikkojen lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan Helsingissä myös erillisissä ostopalvelupaikoissa. Kaupungin ulkopuolisten tahojen järjestämää toimintaa ei käsitellä tässä raportissa. Ostopalveluihin liittyy kuitenkin oma, yksilötason tietojen keruuseen tarkoitettu arviointilomakkeensa, jossa on samankaltaisia piirteitä kuin tässä käsiteltävässä arviointilomakkeessa. Helsingin kaupungin työhönkuntoutuksessa henkilökuntaa on kaikkiaan noin 160 henkeä. Asiakkaita on kerrallaan hiukan alle 800, joista yli puolet osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. 7 Vuositasolla kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa. Vuonna 2007 asiakkaita oli 608, seuraavana vuonna 791 ja 2009 jo Kuviossa 1 on havainnollistettu tummemmalla viivalla kehitystä vuodesta 2002 lähtien. Osallistujamäärien nousu on ollut sekä jatkuvaa että huomattavan suurta: toiminnan mittakaava on kasvanut 50 asiakkaasta yli 900:aan alle kymmenessä vuodessa. Määrällä ei kuitenkaan ole täysin suoraviivaista suhdetta koko työhönkuntoutuksen toiminnan laajuuteen, sillä kuntouttavan työtoiminnan osanottajamäärät ovat osittain kasvaneet muiden toimenpiteiden painoarvon vähentyessä. Tarve kuntouttavalle työtoiminnalle lisääntynee vastaisuudessa edelleen muun muassa alavireistä taloustilannetta seuraavan työttömyyden vuoksi. Myös väestön ikääntymisestä tai muista syistä aiheutuva työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen sekä työvoima- ja sosiaalipoliittiset linjaukset voivat lisätä pyrkimyksiä tarjota ja kehittää kuntouttavaa työtoimintaa vaihtoehtoisten toimenpiteiden sijaan. Osallistujamäärien ohella kuvioon 1 on merkitty vaaleammalla viivalla se, montako kuntouttavan työtoiminnan päivää keskimäärin yhtä osallistujaa kohden Helsingin kaupungin työhönkuntoutuksessa on järjestetty. Vuonna 2009 toteutuneita päiviä oli yhteensä vajaat Osallistujamäärien lisäksi myös toteutuneiden kuntouttavan työtoiminnan päivien määrä on koko tarkasteluaikana lisääntynyt, mutta osallistujaa kohden laskettuna nousu ei ole ollut tasaista. Vuosien 2008 ja 2009 välillä tapahtunut nousu on ollut nopeampaa kuin osallistujamäärän kasvun perusteella olisi odotettavissa. Kasvun syynä saattaa olla se, että osallistujien jaksoissa on olla aiempaa useampia viikoittaisia työtoimintapäiviä. Kyse voi olla myös siitä, että osallistujat ovat pidempiä jaksoja kuntouttavassa työtoiminnassa ja siten osallistujien vaihtuvuuden aiheuttamia tilapäisesti tyhjiä asiakaspaikkoja on vähemmän. 7 Asiakasmäärät 8 Tilastopäivät

6 5 KUVIO 1. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden asiakkaiden määrän kehitys Helsingin kaupungin työhönkuntoutusyksikössä vuosina Osallistujaa vuodessa Päivää osallistujaa kohden Osallistujat Päivät osallistujaa kohden Osallistujista ja heidän jaksojensa määrästä tai osallistujien jatkosiirtymistä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole työhönkuntoutusyksikössä kokonaistason tietoa tai tietoa lainkaan. Yksikön roolina on kuntouttavan työtoiminnan osalta tarjota toimintaa, johon osallistujat työvoiman palvelukeskuksesta Duurista tai sosiaaliasemilta lähetetään tavallisesti kolmen kuukauden pituisten jaksojen ajaksi. Kattavaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka kauan asiakkaat ovat olleet kuntouttavassa työtoiminnassa, ei tällä hetkellä ole työhönkuntoutuksessa saatavilla. Eniten tietoa osallistujista on lähettävillä tahoilla, mutta käytössä olevia asiakastietojärjestelmiä ei kuitenkaan ole ensisijaisesti suunniteltu tilastollisten yhteenvetojen laatimiseen. Tämän vuoksi tietoa on saatavilla lähinnä osallistujakohtaisella tasolla. Tietojärjestelmien jäykkyys hankaloittaa tietojen jakamista toiminnan osapuolten välillä ja vaikeuttaa myös kokonaiskuvan saamista toiminnasta. Tietojen puute voi peittää näkyvistä sekä toiminnan vahvuuksia että heikkouksia. Työvoiman palvelukeskuksen toimintaa koskevista tilastokatsauksista on saatavilla hyvin yleisluontoista tietoa kuntouttavasta työtoiminnasta. Tietojen ongelmana on osittainen yhteensopimattomuus työhönkuntoutuksen kokoamien vastaavien lukujen kanssa. Yhteenvetolukujen perusteella voidaan kuitenkin havaita, että kuntouttava työtoiminta on aktivointisuunnitelmissa erittäin yleinen toimenpide, osallistujien ikäjakauman painopiste on voimakkaasti yli 25-vuotiaissa ja enemmistö asiakkaista saa ylläpitokorvausta eli heidän toimeentulonsa muodostuu työmarkkinatuesta. 9, 10 Toimeentulotukea saavat osallistujat ovat hiukan pienempi ryhmä. 9 Helsingin kaupungin tietohuolto- ja tilastoyksikkö: Kuntouttava työtoiminta, kesäkuu Helsingin kaupungin tietohuolto- ja tilastoyksikkö: Kuntouttavan työtoiminnan suoritteet, kesäkuu 2010

7 6 3 Tietojen keruu, tallennus ja tulosten esitys Sekä lomakkeen sisältö että pituus ovat aiempiin versioihin verrattuna muuttuneet. Suunnittelutyön pyrkimyksenä oli luoda kohtuullisen nopeasti täytettävä ja mahdollisimman yksiselitteinen tiedonkeruuväline. Suunnittelun edetessä lomakkeen pituus kasvoi sivulla ja sisältö muuttui yksityiskohtaisemmaksi. Uudessa lomakkeessa on kolme sivua, joista osallistujan omatyöntekijä eli esimerkiksi työnjohtaja tai työpajan ohjaaja täyttää kaksi ensimmäistä ja osallistuja itse mahdollisuuksien sekä valintansa mukaan täyttää itsenäisesti kolmannen. Arviointilomakkeen kysymykset vastausvaihtoehtoineen löytyvät liitteestä 1. Omatyöntekijän eli työtoimintapaikalla osallistujan toimintaa erityisesti seuraavan työhönkuntoutuksen ohjaavan työntekijän lomakeosiossa selvitetään osallistujan jaksolle asetettuja tavoitteita ja niiden täyttymistä sekä osallistujan työtehtäviä, työelämävalmiuksia, poissaoloja ja jatkosuositusta. Osallistujalta kysytään hänen omista tavoitteistaan ja niiden täyttymisestä, kuntouttavan työtoiminnan sujumisesta, työkyvyn tasosta ja jatkosuunnitelmista. Lisäksi osallistuja voi antaa palautetta. Tarkoituksena on se, että työtoimintapaikoilla arviointi täytetään aina työvoiman palvelukeskuksen kanssa sovittujen kuntouttavan työtoiminnan jaksojen lopulla. Alkuarviointi tehdään kaksi kuukautta sen jälkeen, kun osallistuja on aloittanut kuntouttavassa työtoiminnassa. Seurantaarviointeja tehdään seuraavien jaksojen loppupuolella noin kuukausi ennen jakson päättymistä. Jos osallistuja keskeyttää, tarkoituksena on tehdä keskeytysarviointi. Siihen ei välttämättä voida liittää osallistujan omaa arviota, koska hän ei välttämättä ole tavoitettavissa. Ohjaavan työntekijän ja osallistujan on tarkoitus täyttää itsenäisesti omat osionsa lomakkeesta, mutta arviointikeskustelussa sivut käydään yhdessä läpi. Sosiaalinen paine voi kummankin osapuolen kohdalla vinouttaa vastauksia myönteisempään suuntaan, mikä täytyy ottaa tuloksia tarkasteltaessa huomioon. Ratkaisuun päädyttiin, koska annettujen vastausten salaaminen toiselta osapuolelta työtoimintapaikalla olisi voinut herättää epäluottamusta ja estää sekä myönteisen että kielteisen palautteen esilletulon. Lisäksi sivujen yhdisteleminen olisi ollut käytännössä varsin hankalaa. Myönteinen vinoutuma on syytä tiedostaa, jolloin sen aiheuttama häiriö tulosten tulkinnan kannalta vähenee. Merkittävämmän ongelman tulosten yhdenmukaisuuden kannalta muodostaa arviointikäytäntöjen toteutuksen vaihtelu. Aiemmin arviointi saatettiin tehdä yhteisessä arviointikeskustelussa tai kumpikin osapuoli saattoi täyttää lomakkeen omalla tahollaan. Sama ongelma näyttää koskevan jossain määrin uuttakin arviointilomaketta. Esimerkiksi osassa keskusteluissa on mukana osallistuja Duurista, osassa ei. Lisäksi vaihtelua havainnollista kevään 2010 loppupuolella työntekijöille toteuttamani kysely. Sen mukaan viitisen prosenttia työntekijöistä ei ollut edelleenkään käynyt arviointikeskusteluja (N=49). Toisaalta käytännöissä olevan vaihtelun määrä on luultavasti koulutusten vuoksi paljon pienempi kuin aiemmin, sillä edellisten lomakkeiden käytön aikana täyttämisen toteuttamiseen liittyvät käytännöt vaikuttivat olevan monille työntekijöille tiedonpuutteen vuoksi epäselviä.

8 7 Työtoimintapaikalla järjestetyn arviointikeskustelun jälkeen lomakkeista otetaan kopioita, jotka työhönkuntoutuksen työntekijät välittävät ohjauspalveluihin toimistopalveluiden kautta sekä osallistujan kuntouttavaan työtoimintaan lähettäneelle taholle eli yleensä Duuriin. Lisäksi osallistuja saa yhden kappaleen. Tarvittaessa työtoimintapaikalla voidaan jatkoarviointeja varten tilapäisesti säilyttää yhtä lomaketta. Työhönkuntoutuksessa toimistopalvelujen toimistosihteeri Anja Ahonen on uuden arviointimallin käytön aikana lähes kokonaan vastannut saapuneiden lomakkeiden tietojen tallennuksesta sähköiseen muotoon. Lisäksi hän on vastannut lomakkeiden järjestämisestä ja säilyttämisestä arkistointia varten. Lomakkeiden sisältö on tallennettu Digium-ohjelmaan luotuun lomakepohjaan. Henkilötietoja ei ole tallennuksessa liitetty lomakkeiden yhteyteen. Kuitenkin erillisten nimilistojen avulla on kontrolloitu sitä, ettei mahdollisesti useampia kertoja saapuvaa samaa lomaketta tallenneta toistamiseen. Käsittelyn jälkeen lomakkeet arkistoidaan ensin lukolliseen kaappiin ja myöhemmin työhönkuntoutusyksikön arkistoon. Muissa paikoissa niitä ei säilytetä. Tallennuksen periaatteena on ollut, että henkilöiden nimet ja vastaavat suoraan henkilöön viittaavat yksityiskohdat jätetään tallentamatta. Analysointia varten Digiumiin kerätyt tiedot siirrettiin Exceliin, jonka avulla luotiin raportissa esitettävät taulukot ja kuviot. 4 Tulokset 4.1 Palautuneiden lomakkeiden määrä Arviointeja palautui 396 kappaletta, mutta yksi lomake on jäänyt tallennusvaiheessa käsittelemättä. Tallennettujen lomakkeiden anonyymiuden vuoksi sitä ei voitu enää tallennuksen jälkeen identifioida ja lisätä muiden lomakkeiden joukkoon. Lisäksi kaksi arviointia palautui kaksi kertaa, jolloin arviointien toiset kopiot jätettiin huomiotta. Arviointilomakkeita tallennettiin yhteensä 395 kappaletta. Erillisen, kaikki lomakkeet kattavan kirjanpidon mukaan arvioinnit käsittelevät 352:a eri osallistujaa. Työhönkuntoutuksen henkilökuntaan kuuluvista työntekijöistä lomakkeita on vastaavanlaisen kirjanpidon mukaan täyttänyt 69 työntekijää. Lomakkeiden palautumisjakauma eri alayksiköistä on esitetty taulukossa 1. Eniten lomakkeita palautui suurimmasta alayksiköstä, Uusix-verstailta. Samassa taulukossa on esitetty eri alayksiköiden keskimääräinen osuus osallistujista tarkastelujakson aikana. Osallistujamäärät on laskettu poikkileikkausmäärien keskiarvoina. Alayksiköt ovat olleet arvioinnissa lähes yhtä aktiivisia. Pakilan työkeskus on kuitenkin yliedustettuna suhteessa asiakasmääriin, kun taas kiinteistöpalvelut ovat hiukan aliedustettuna. Käsityöpajalta ei ole palautettu yhtään arviointilomaketta. Uusixin pajoilta palautuneiden lomakkeiden määrää on ollut mahdollista eritellä tarkemmin vastausten suuren määrän vuoksi. Tulokset ovat taulukossa 2. Selkeästi eniten arviointeja on tämän tarkastelujakson aikana palautunut koru- ja keramiikkapajalta.

9 8 TAULUKKO 1. Lomakkeiden palautuminen ja poikkileikkaustietoihin perustavat osallistujamäärien keskiarvot tarkasteluajankohtana, kaikki alayksiköt Lomakkeet Osallistujat Alayksikkö N % X % Kiinteistöpalvelut Koti- ja laitospalvelut Käsityöpaja Pakilan työkeskus Tekstiilityökeskus Toimistopalvelut Ulkotyö- ja kuljetuspalvelut Uusix-verstaat Yhteensä Osallistujamäärien keskiarvot on laskettu joka toinen viikko ilmoitettujen osallistujamäärien perusteella vuoden 2010 viikkojen osalta. Uusix-verstaiden kohdalla keskiarvo perustuu viikkojen tietoihin. TAULUKKO 2. Lomakkeiden palautuminen, Uusix-verstaat Paja N % Koru- ja keramiikkapaja Metalliverstas 11 6 Ompelimo 14 7 Painotex 4 2 Polkupyöräverstas 11 6 Puuverstas Rakennusosasto 16 8 Rakennusosien kierrätys 7 4 Tekstiilipaja Uusix-tietotekniikka ja IT-paja 17 9 Verhoomo Yhteensä* * = yhdessä lomakkeessa ei ilmoitettu pajaa eikä arvioinnin tekijää Raportissa tarkastellaan arviointeja noin viiden kuukauden ja yhden työviikon ajalta. Lomakkeita on palautunut kuukautta kohden noin 75 kappaletta. Aiemman arviointilomakkeen käytön aikana lomakkeita palautui keskimäärin hiukan alle 26 kappaletta kuukautta kohden. Arviointeja on siten tehty uuden arviointimallin aikana noin kolme kertaa enemmän kuin aiemmin eli vuoden 2009 aikana ja vuoden 2010 alussa. Nykyisellä tahdilla pyöristämättömästä arvosta kuukautta kohden tulisi vuoden ajalle noin 903 arviointia. Viime vuonna osallistujamäärä oli 902 osallistujaa eli määrän voisi ajatella merkitsevän yhtä arviointia jokaisesta osallistujasta. Arviointien tekemisessä on tapahtunut hyvin myönteistä kehitystä. Tosin edelleen tuntematon osuus osallistujista jää arvioinnin ulkopuolelle, sillä arviointien joukossa on myös samojen henkilöiden uusinta-arviointeja.

10 9 Kuviossa 2 on vielä esitelty lomakkeiden palautumismääriä kuukausittain. Muutama lomake palautui jo helmikuun lopussa, kun lomake jaettiin ohjaaville työntekijöille. Huhtikuussa sekä toukokuussa arviointeja on tehty kaikkein aktiivisimmin. Laskeva suuntaus kesäkuukausien aikana johtuu todennäköisesti kesälomista, joiden aikana myös osallistujia on toiminnassa hiukan vähemmän. 11 Elokuusta taas on tässä raportissa huomioitu vain ensimmäinen viikko, mikä osaltaan selittää palautuneiden lomakkeiden pientä palautumismäärää. Toistaiseksi ei voi sanoa, onko taustalla myös todellinen laskeva trendi arviointien teossa alkukuukausien aktiivisuuden jälkeen. KUVIO 2. Lomakkeiden palautuminen kuukausittain, kaikki alayksiköt Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu 4.2 Työtoimintajakson alkaminen, arviointityypit ja arvioinnin ajoitus Arvioitujen osallistujien jaksojen alkamisvuosien jakauma esitetään taulukossa 3. Muutamia hyvin pitkään kuntouttavassa työtoiminnassa olleita löytyy osallistujien joukosta, mutta valtaosa osallistujista on melko uusia. Tosin, jos luvut suhteutetaan siihen, että nykyisin kuntouttavan työtoiminnan jaksot ovat yleensä kolmen kuukauden pituisia, on monille osallistujille kertynyt varsin useita yksittäisiä jaksoja kuntouttavassa työtoiminnassa. TAULUKKO 3. Osallistujien aloitusvuodet, kaikki alayksiköt Vuosi N % Yhteensä* * =puuttuvia vastauksia 23 kappaletta 11 Kuntouttavan työtoiminnan seuranta 2010

11 10 Palautuneista lomakkeista 28 prosenttia oli alkuarviointeja, 56 seuranta-arviointeja ja 15 prosenttia koski keskeyttämisiä (N=381). Arviointityypin lisäksi lomakkeessa kysyttiin, milloin arviointikeskustelu pidettiin, mikä on osallistujan aloituspäivä kuntouttavassa työtoiminnassa ja koska nykyinen kuntotuttavan työtoiminnan jakso on alkaa ja loppuu. Näiden kysymysten kohdalla huomattava määrä vastauksista oli puutteellisia tai epäloogisia. Alkuarviointien kohdalla uuden osallistujan tulisi olla ensimmäistä kertaa olla arvioitavana ja kuntouttavan työtoiminnan sekä jakson alkamispäivien pitäisi olla samat. Noin 21 prosentissa alkuarvioinneista näin ei ollut. Seuranta-arviointien kohdalla vastaavien päivämäärien tulisi olla eri päivät, koska osallistujalla on ehtinyt jo olla aiempia jaksoja kuntouttavassa työtoiminnassa vaikka niitä ei olisi arvioitukaan. Samoja päivämääriä ja epäloogisesti ilmaistuja päivämääriä, joiden mukaan osallistujan kuntouttava työtoiminta alkoi myöhemmin kuin hänen jaksonsa, oli kaiken kaikkiaan 12 prosenttia. Osuus kasvaa viidennekseen, jos epävarmoiksi määritellään tapaukset, joissa on ilmaistu vain toinen päivämääristä. Todennäköisimmin tällaiset tapaukset ovat kuitenkin sellaisia, jossa osallistujan ensimmäistä ja ehkä jo melko kaukaista aloituspäivämäärää kuntouttavassa työtoiminnassa ei ole ollut tiedossa eikä muutenkaan täyttäjän ulottuvilla. Näiden tietojen perusteella keskeytysarvioinneista puuttuvia ja epäloogisia päivämäärämerkintöjä oli 14 prosenttia. Ilmoitettujen tietojen eli alkamis- ja aloituspäivän eron perusteella 42 prosenttia keskeytysarvioinneista koski äskettäin aloittaneita ja 44 prosenttia ainakin jo yhden edeltävän jakson ajan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneita. Kun tarkastellaan sitä, kuinka nopeasti arviointi jakson alkamisen jälkeen tehtiin, ovat tulokset hyväksyttävien ja ristiriidattomien vastausten osalta seuraavat: alkuarvioinnit suoritettiin keskimäärin 65 päivää osallistujan aloittamisen jälkeen ja seuranta-arvioinnit 89 päivän kuluttua. Tavoitteena voitaisiin kummankin jakson osalta asettaa noin päivää. Alkuarviointien kohdalla luku osuukin tähän haarukkaan. Seuranta-arviointien osalta näin ei ole, mutta se liittyy todennäköisesti ainakin osittain siihen, että osalla osallistujista on vielä ollut kolmea kuukautta pidempiä arvioitavia jaksoja. Tämä voi liittyä käyttöönottovaiheeseen. Keskeytysarvioinnit tehtiin keskimäärin 95 päivää jakson alkamisen jälkeen. Jakson alun ja arviointihetken pituus liittyy ehkä samaan tekijään kuin seuranta-arviointien kohdalla, mutta todennäköisesti vastauksiin liittyy myös jonkinlaisia epäselvyyksiä. Lisäksi hyvin nopeasti keskeyttäneistä ei välttämättä ole aina tehty arviointeja. Lomakkeessa kysyttiin myös lyhyesti keskeytyksen syytä. Keskeytyksille mainittiin useimmin syyksi luvattomat poissaolot (n=25), jakson sovittu päättyminen (n=8) jolloin kyseessä ei tosin ole kyseessä varsinainen keskeytys työ- ja toimintakykyyn sekä terveyteen liittyvät ongelmat (n=7) ja muihin toimenpiteisiin siirtyminen (n=6). Neljän kohdalla keskeytykseen johtivat ongelmat alkoholin käytössä. Lisäksi kahden osallistujan mainittiin keskeyttäneen kuntouttava työtoiminta työllistymisen vuoksi. Yksittäistapauksena esille tuli muun muassa kulkemisen hankaluus.

12 Toiminnalle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Arviointilomakkeen yksi uusi elementti on työvoiman palvelukeskuksissa osallistujan jaksolle asetetut tavoitteet. Kyse on siis siitä, mitä osallistujien toivotaan kuntouttavassa työtoiminnassa saavuttavan. Tiedot on ilmoitettu työtoimintapaikalle toimitetussa sijoituspäätöksessä, josta ohjaava työntekijä siirtää ne arviointilomakkeelle. Vastausvaihtoehdot, jotka oli yleistetty tehdyistä sijoituspäätöksistä, annettiin valmiiksi. Lisäksi oli kuitenkin avorivi mahdollisille muille tavoitteille. Vastausten jakaumat ovat taulukossa 4 eli yleisin tavoite on ollut päivärytmin vakiinnuttaminen. Työkokemuksen saaminen oli valmiista vaihtoehdoista harvinaisin tavoite. Viidessä lomakkeessa ei ollut merkitty kohtaan mitään. Jos kysymykseen oli vastattu ja varsinaisia tavoitteita mainittu, eri tavoitekohtia oli merkitty keskimäärin 1,8 eli lähes kaksi. Osallistujilla on siis ollut useampia tavoitteita. Määrää kasvattaa vielä se, että avovastauksissa voitiin mainita useampi kuin yksi tavoite. TAULUKKO 4. Osallistujien tavoitteet sijoituspäätöksessä, kaikki alayksiköt Vuosi N % Työelämävalmiuksien arviointi Työkokemuksen saaminen Mielekkääseen työskentelyyn osallistuminen Päivärytmin vakiinnuttaminen Päihteettömyyden tukeminen Jokin muu Yhteensä 713 * * =prosentit eivät summaudu sataan, sillä tietyn tavoitteen osuus on ilmoitettu osuutena kaikis ta mainituista tavoitteis ta. Avovastaukset olivat osin sellaisia, että ne olisivat voineet sopia myös valmiisiin luokkiin. Ne ehkä haluttiin vielä kirjoittaa varmuuden vuoksi. Osa tavoitteista oli varsin abstrakteja, kuten asiakkaan aktivoituminen, kuntoutuminen työelämään tai elämän hallinnan tukeminen. Tällaisten tavoitteiden valossa kuntouttava työtoiminta näyttää luonteeltaan hyvin yleisluontoiselta aktivointikeinolta, jonka suhteen ei ole tarkempia sisällöllisiä tavoitteita. Tällaiset tavoitteet ovat myös jakson kolmen kuukauden pituuteen nähden varsin laajamittaisia. Neljään jokin muu -kohtaan oli kirjoitettu selostus siitä, ettei mitään tavoitteita oltu mainittu sijoituspäätöksessä, niitä ei ollut merkitty tarkasti tai niitä ei tiedetty. Kuitenkin lomakkeista löytyi myös konkreettisempia ja yksilökohtaisia tavoitteita. Ne liittyivät muun muassa kielitaidon tai tietotekniikkaosaamisen kaltaisten eriteltyjen taitojen hankintaan tai parantamiseen, tietyn alan kokeilemiseen esimerkiksi henkilön terveysongelman tai kiinnostuksen kannalta sekä pohjan hankintaan asiakkaan jatkosuoriutumiselle eli esimerkiksi työharjoittelupaikan löytämiselle. Tavoitteiden toteutumista ei eritelty tavoitekohtaisesti, vaan ohjaavalta työntekijältä kysyttiin yleisesti tavoitteiden kokonaisuuden toteutumisesta jakson aikana. Tulokset ovat taulukossa 5. Ohjaavien työntekijöiden mukaan tavoitteet ovat useimmiten täyttyneet osittain. Kysymyksen suunnittelun vuoksi on kuitenkin vaikeaa arvioida yleisimmin toteutuneita tavoitteita. Tein vertailua otta-

13 12 malla tarkasteluun kaikki lomakkeet, joissa mainittiin tavoitteiden toteutuneen. Niissä mainittiin yhteensä 266 eri tavoitetta, joista suurin ryhmä (23 %) oli päivärytmin vakiinnuttaminen. Toiseksi suurin ryhmä (21 %) oli mielekkääseen työskentelyyn tutustuminen. Suhteellisesti harvimmin täyttynyt tavoite (9 %) oli päihteettömyyden tukeminen. Tein vastaavan tarkastelun lomakkeista, joissa mainittiin, etteivät tavoitteet olleet toteutuneet. Tällaisissa lomakkeissa eri tavoitteita oli yhteensä 39 kappaletta. Yleisimmät toteutumatta jääneet tavoitteet olivat päihteettömyyden tukeminen (28 %), työelämävalmiuksien arviointi (28 %) ja päivärytmin vakiinnuttaminen (21 %). Mielekkääseen työskentelyyn osallistuminen jäi harvimmin toteutumatta (5 %). TAULUKKO 5. Ohjaajien näkemykset sijoituspäätöksen tavoitteiden toteutumisesta ja osallistujien näkemykset omien tavoitteidensa toteutumisesta, kaikki alayksiköt Ohjaajat Osallistujat N % N % Kyllä Osittain Ei Ei voi vielä arvioida Yhteensä Ohjaavien työntekijöiden lisäksi osallistujilta kysyttiin erikseen avokysymyksellä heidän omia tavoitteitaan kuntouttavassa työtoiminnassa ja sitä, miten ne ovat toteutuneet. Osallistujista 271 kirjoitti jonkin vastauksen kysymykseen. Pelkät kysymysmerkit on poistettu tästä luvusta. Kävin vastaukset läpi pilkkomalla ne yksittäisiin tavoitteisiin. Sen jälkeen ryhmittelin harkintani mukaan tavoitteita eri ryhmiin. Prosessi pohjautui vahvasti subjektiiviseen luokitteluun, sillä tavoitteet olivat hyvin moninaisia ja luokittelu vähentää tätä moninaisuutta. Erottelemani luokat voidaan tulkita osin päällekkäisiksikin. Lisäksi tavoitteet itsessään liikkuivat eri tasoilla. Ne voitiin esittää portaittain eli ensin täytyisi saavuttaa esimerkiksi välineellistä kuntoutumista, jotta voisi päästä työmarkkinoille. En kuitenkaan huomioinut tätä vastausten tarkastelussa. Erottelin kaikkiaan 447 tavoitetta tai kommenttia eli keskimäärin jokaisella osallistujalla on ollut yksi tavoite. Kaikki eivät kuitenkaan ole vastanneet, joten vastauksen ylipäänsä antaneilla on ollut pyöristettynä kaksi tavoitetta. Tavoitteet ja osallistujien arvio niiden toteutumisesta esitellään taulukoissa 5 ja 6. Yleisin tavoite on säännöllisen päivärytmin saaminen. Muita tavoitteita on monia erilaisia. Jokainen luokka pitää sisällään vielä lisää vaihtelua eli esimerkiksi tavoitellut jatkotoimenpiteet vaihtelevat eläkkeen ja suoraan avoimille työmarkkinoille siirtymisen välillä. Tässä luokassa työmarkkinoille siirtyminen näyttää kuitenkin olevan yleisin tavoite. Osallistujien tavoitteita voi tarkastella monesta näkökulmasta. Ovatko tavoitteet aidosti osallistujan omia vai pinnallisesti omaksuttuja viranomaisten muodollisia tavoitteita? Kuinka motivoituneesti osallistuja tähtää tavoitteisiinsa ja miten tärkeinä hän niitä pitää? Millainen merkitys tavoitteilla on osallistujalle? Tässä ei valitettavasti ole mahdollisuutta selvittää kaikkia kysymyksiä.

14 13 Pääpiirteissään tavoitteet näyttävät liittyvän jonkinlaisen pysyvämmän ratkaisun saamiseen oman työmarkkinastatuksen suhteen, mahdollisuuteen kokeilla työelämää, otteen saamiseen omasta elämästä, terveyden tukemiseen sekä omaa persoonaa ja omassa elämässä viihtymistä vahvistavien myönteisten kokemusten hankkimiseen. Joitakin asioita voidaan tavoitella välineellisesti, kun taas toisia tavoitellaan itseisarvoisina. Tässä on vaihtelua vastaajienkin kohdalla: jotkut esimerkiksi toivovat saavansa sosiaalisia taitoja työmarkkinoita varten, kun taas toiset etsivät uusia tuttavuuksia. TAULUKKO 6. Osallistujien kuntouttavalle työtoiminnalle asettamat tavoitteet, kaikki alayksiköt Osallistujan tavoite N % Säännöllisen päivärytmin opettelu Eteenpäin siirtyminen, esim. työllistyminen Erilaisten taitojen ja kokemusten hankinta Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito tai kohennus Kokemusten saaminen työstä ja työnteosta 36 8 Mielekkään sisällön saaminen elämään 28 6 Sosiaaliseen kanssakäymiseen osallistuminen 27 6 Oman elämänhallinnan parantaminen 23 5 Työkyvyn tai sopivan työn kokeilu 17 4 Itsevarmuuden ja -luottamuksen kasvatus 16 4 Aktivoituminen tulevaisuuden suhteen 15 3 Päihteettömyys tai päihteiden hallinta 15 3 Resurssien saaminen (raha, ruoka) 5 1 Kielitaidon parantaminen 4 1 Ei osaa sanoa, ei tavoitetta tai muu 19 4 Yhteensä Näyttää siltä, että esimerkiksi elämänhallinnasta puhuminen voi hyvinkin olla viranomaiskielen omaksumista ja sen toistamista, mitä Duurissa on sovittu. Toisaalta voi olla, että vastaaja käyttää viranomaisilta omaksumaansa käsitettä kuvailemaan niitä ongelmia, joita hänellä on. Lisäksi se, että vastaajat voivat ilmaista tavoittelevansa asioita ilman työmarkkinaorientaatiota, esimerkiksi hyvää mieltä, taiteellista tunnustusta tai ompelutaitoja kotitarpeiksi, kertonee siitä, että osallistujat asettavat toiminnalle kuitenkin omia henkilökohtaisia ja yksilöllisempiä tavoitteitaan. Kaikilla ei kuitenkaan välttämättä ole tällaisia tavoitteita tai muitakaan. Eräs vastaaja kiteyttää: En minä toivo mitään, vaan ne viranhaltijat jotka ovat tänne toimittaneet. Lisäksi osa ryhmän muu vastauksista ei liity tavoitteisiin vaan sisältää esimerkiksi myönteistä kuntouttavan työtoiminnan kommentointia. Joihinkin osallistujien tavoitteisiin toiminta selvästi kuvion 5 perusteella onnistuu myös vastaamaan. Osallistujien ja ohjaajien näkemykset tavoitteiden toteutumisesta ovat melko samankaltaisia, mutta osallistujat kuitenkin useammin ovat vielä epävarmoja tavoitteiden toteutumisesta. Varsinaisia toteutuneita erillisiä tavoitteita laskin 146. Lisäksi yksi vastaaja ilmoitti, ettei toivonut

15 14 mitään ja toive oli myös toteutunut. Taulukon 7 perusteella toiminnan aikana saavutettiin ennen kaikkea säännöllisyyden lisääntymistä, toiseksi yleisimmin erilaisia taitoja sekä kokemuksia ja elämän mielekkyyden lisääntymistä toiminnan myötä. Eteenpäin siirtyminen on myös usein toteutunut tavoite, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että asiakkaalla olisi jo jatkopaikka: kyse voi olla myös käsityksestä siitä, että on tapahtunut edistystä kohti tuota jatkopaikkaa. Toisin sanoen esimerkiksi työelämävalmiudet ovat parantuneet. Taulukossa 7 esitetään lisäksi se, miten usein asetettu tavoite toteutui täysin: yleisimmin toteutuivat kielitaidon kohentumiseen, mielekkään sisällön saamiseen ja työkokemuksen hankkimiseen liittyvät tavoitteet. Osittain toteutuneita tavoitteita ei voitu huomioida. Varsinaisia erillisiä tavoitteita, jotka eivät toteutuneet, ilmoitettiin seitsemän kappaletta. Ne olivat selvyys työkyvystä, tervehtyminen, valmiuksien saanti työelämään, normaaliin työhön pääseminen, kuntouttavasta työtoiminnasta poistuminen, säännöllinen päivärytmi ja työkokemuksen saaminen. TAULUKKO 7. Osallistujien asettamat, täysin toteutuneet tavoitteet ja niiden osuus kaikista asetetuista tavoitteista, kaikki alayksiköt Osallistujan tavoite N % % tot. Säännöllisen päivärytmin opettelu Eteenpäin siirtyminen, esim. työllistyminen Erilaisten taitojen ja kokemusten hankinta Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito tai kohennus Kokemusten saaminen työstä ja työnteosta Mielekkään sisällön saaminen elämään Sosiaaliseen kanssakäymiseen osallistuminen Oman elämänhallinnan parantaminen Työkyvyn tai sopivan työn kokeilu Itsevarmuuden ja -luottamuksen kasvatus Aktivoituminen tulevaisuuden suhteen Päihteettömyys tai päihteiden hallinta Resurssien saaminen (raha, ruoka) Kielitaidon parantaminen Yhteensä Työtehtävät eri työtoimintapaikoilla Työtehtäviä kuvailtiin 389 lomakkeessa. Keskimäärin niistä kerrottiin kahdeksalla sanalla ja 72 merkillä (ilman välilyöntejä). Sanojen keskiarvo oli aiemmin raportoiduissa arvioineissa lähes sama eli liki kahdeksan, mutta kuitenkin hiukan suurempi kuin tällä arviointijaksolla. Tallennuskäytäntöjen erot voivat vaikuttaa tuloksiin, mutta näyttää siltä, ettei huomattavaa muutosta vastausten sanamäärissä ole tapahtunut. Merkkien määrä sitä vastoin on kasvanut hiukan, koska määrä oli aiemmin käytetyissä arviointilomakkeissa 68 merkkiä. Suurta muutosta ei voi tässäkään katsoa tapahtuneen. Sisältöä tarkastellessa työtehtäviä tulee aiempien arviointien tapaan hyvin laaja kirjo.

16 15 Kiinteistöpalveluissa keskeisimpiä työtehtäviä ovat olleet lumityöt, hiekoitus, siivous, pihan sekä kiinteistöjen kunnossapito, rakennus-, remontointi-, korjaus- ja huoltotehtävät. Lisäksi mainittiin ATK-myynti ja erilaiset avustavat tehtävät. Ulkotyö- ja kuljetuspalveluissa toimenkuvat ovat liittyneet lumitöihin, puistotöihin, kuten nurmikon ja pensaiden leikkuuseen, haravointiin, siistimiseen ja roskien vientiin, puistokalusteiden kunnostukseen, kompostin hoitoon, asennuksiin, auton kuljettamiseen, polttopuiden tekoon ja metsän, niittyjen, ojien sekä purojen putsaukseen sekä raivaukseen ja keittiötyöhön. Koti- ja laitospalveluissa tehdään kotihoidon tukiryhmän tehtäviä, joihin lukeutuu esimerkiksi asiakkaan saattaminen eri kohteisiin, ulkoilu ja seurustelu. Lisäksi työtoimintaan kuuluu muun muassa siistimistä, vaatehuoltoa sekä pienkorjauksia. Myös avustavat tehtävät vanhustenpalvelulaitoksessa kuuluvat koti- ja laitospalveluiden työkenttään. Seniorina työskentelevä ottaa samalla vastuuta muusta ryhmästä. Koti- ja laitospalvelut suorittavat myös muutto- ja kuljetustehtäviä. Toimistopalveluissa työskennelleet ovat tehneet hieman erityyppisiä tehtäviä, joihin on kuulunut lähetin töitä, laskutusta, postitusta sekä avustavia toimistotehtäviä. Pakilan työkeskuksessa on suoritettu kalusteiden purkua sekä korjausta, kalusteiden ja arkkujen valmistusta, kokoamista ja verhoilua, tehtyjen tuotteiden toimitusta sekä asennusta asiakkaille sekä varaston ylläpitoa. Myös kiinteistöjen ja pihojen huolto sekä ylläpito lukeutuvat työkeskuksen tarjoamiin tehtäviin. Lisäksi asiakkaat ovat tehneet keittiöapulaisen työtehtäviä, siivousta ja toimistotyötä. Tekstiilityökeskuksessa on tehty kodin- ja teollisuustekstiilien valmistusta, korjausompelua, laadunvalvontaa, pyykin jälkikäsittelyä, pihatöitä, kahvitusta ja siivousta, maton kutomista ja siinä avustamista, tuotteiden pakkaamista ja varaston ylläpitoa, verhojen ripustusta ja toimistotyötä sekä myyntityössä avustamista. Uusix-verstaiden eri pajoilla on tehty tuotteiden suunnittelua, ompelu- ja muita käsitöitä, kankaanpainantaa, verhoilua, korujen tekoa, puutyötä, huonekalujen kunnostusta, savityötä, metallityötä, kiinteistön ja pihan siivousta, pieniä korjauksia, kurssisihteerin ja apuopettajan tehtäviä, ATK-asennuksia ja korjauksia, vahtimestarin tehtäviä, varasto- ja myyntityötä, kuljetuksia, rakennusapumiehen työtä sekä kierrätyspolkupyörien purkua ja kasaamista. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuttiin 1 5 päivänä viikossa 4 6,5 tunnin ajan päivässä (N=383 ja N=385). Erilaisia työaikayhdistelmiä on periaatteessa tarjolla varsin monia. Yleisin päivien määrä oli viisi päivää viikossa. Työajat riippuvat niin osallistujan mahdollisuuksien ja päämäärien mukaan asetetuista tavoitteista kuin eri työtoimintapaikkojen luonteesta ja toimintakäytännöistä. Tunteja tehtiin kaikkia arvioituja osallistujia tarkastellessa useimmiten neljä päivässä. Keskiarvot ovat viisi päivää viikossa ja viisi tuntia päivässä. 4.5 Osallistujien vahvuudet ja rajoitukset Kuten aiemmissakin lomakkeissa, ohjaavia työntekijöitä pyydettiin arvioimaan kuntouttavassa työtoiminnassa olevien vahvuuksia ja rajoituksia. Tiedot auttavat luomaan kokonaiskuvaa osallistujien

17 16 erityisongelmista ja toisaalta vahvuuksista. Nykyisessä mallissa selvitetään sekä osallistujien työelämävalmiuksien tasoa että jakson aikana tapahtunutta muutosta. Osallistujia koskevaa informaatiota kerätään sekä avo- että monivalintakysymyksillä. Kuviossa 3 on esitetty osallistujien työelämävalmiuksia koskevia arvioita jakson lopulla. Osallistujat ovat saaneet selvästi enemmän erittäin hyvää palautetta työelämävalmiuksistaan. Kyse on todennäköisesti paitsi osallistujan ominaisuuksista sinänsä myös pyrkimyksestä antaa myönteisiä vastauksia, kun lomake käydään läpi yhdessä osallistujan kanssa. Lisäksi voi olla, ettei mitta-asteikkoa ole huomioitu: tarkoitus oli kalibroida se niin, että vaihtoehto erittäin hyvä tarkoittaisi avoimilla työmarkkinoilla edellytetyn kynnyksen ylittämistä. Asteikolla ei siis välttämättä ole ollut yhtenäistä merkitystä kaikille, mutta tätä on vaikea selvittää. Voi myös olla niin, että osallistujilla on muutamia erittäin hyvällä tasolla olevia työelämävalmiuksia, mutta yksittäisen henkilön kohdalla kokonaisuuteen kuuluu myös kehittämistä vaativia valmiuksia. Vastauksien suhteellisista jakaumista voidaan todeta, että osallistujien vahvin puoli on yhteistyökyky. Työaikojakin noudatetaan usein, mutta niiden suhteen osallistujat ovat kahtiajakautuneempia, koska on myös kohtuullisen suuri osuus sellaisia osallistujia, jotka eivät noudata työaikoja säännöllisesti. KUVIO 3. Osallistujien arviointi, kaikki alayksiköt 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1. Työaikojen noudattaminen (N=391) 2. Annettujen ohjeiden seuraaminen (N=392) 3. Uusien asioiden omaksuminen (N=389) 4. Motivaatio työskentelemiseen (N=391) 5. Yhteistyökyky (N=390) 6. Omatoimisuus (N=391) 7. Monitaitoisuus (N=389) 8. Työskentelytahti (N=391) 9. Työn laatu (N=392) Vaatii kehittämistä Hyvä Erittäin hyvä Työaikojen noudattamisen ongelmista kertoo se, että työntekijät raportoivat poissaolopäiviä 276 arviointilomakkeessa. Niiden osalta, joille oli ilmoitettu päivien määrä, päiviä oli keskimäärin kymmenen osallistujaa kohden. Joukossa on selostusten perusteella erityyppisiä eli sekä luvallisia että luvattomia poissaoloja erilaisilta ajanjaksoilta, mutta ne antavat kuitenkin jotakin suuntaa poissaolojen mittakaavasta. Poissaolot ovat odotetusti yleisimpiä keskeyttäneillä, joiden keskiarvo 15 päivää (n=46). Alkuarvioinnissa osallistujat ovat olleet poissa keskimäärin seitsemän päivää (n=69) ja seuranta-arvioinnissa 11 (n=125). Alayksiköittäin vähiten poissaoloja oli Pakilassa (n=32), jossa keskiarvo oli 8 päivää ja eniten kiinteistöpalveluissa (n=15), jossa määrä oli keskimäärin 16 päivää. Tarkastelua voivat vaikuttaa erilaiset raportointitavat poissaolojen suhteen ja arvioitujen jaksojen vaihtelevat pituudet eri alayksiköissä.

18 17 Ohjaavat työntekijät ovat lisäksi erikseen kommentoineet hyvin usein osallistujan henkilökohtaisia vahvuuksia ja rajoituksia avovastauksissa. Osallistujan myönteisiä ominaisuuksia kuvailtiin 310 lomakkeessa. Rajoitteita käsittelevään kohtaan oli kirjoitettu jotakin 258 lomakkeessa, mutta joukossa oli monia vastauksissa, joissa vain todettiin rajoitusten puute. Raporttia tiivistääkseni en käy vastausten sisältöä tämän tarkemmin läpi, mutta niiden määrä antaa myönteisen kuvan arvioijien aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta osallistujaa kohtaan. Monivalintakysymysten lisäksi on usein haluttu tarkemmin ja henkilökohtaisemmin kuvailla osallistujan tilannetta. Kuvaukset voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia, jolloin niistä on todennäköisesti hyötyä erityisesti Duurin työntekijöille Toiminnan aikana tapahtuneet muutokset Aiemmasta arvioinnista poiketen tässä lomakkeessa otettiin mukaan myös osallistujien selviytymisen muutosta kartoittavia kysymyksiä. Lomakkeessa kysyttiin sitä, ovatko osallistujan työtehtävät muuttuneet vaativammiksi ja lisäksi selvitettiin edellä esitellyissä työelämävalmiuksissa tapahtuneita muutoksia. Kaikkia vastauksia tarkasteltaessa osallistujista 14 prosenttia oli siirtynyt arviointijakson aikana selvästi vaativampiin tehtäviin, 51 prosenttia hiukan vaativampiin ja 35 prosentin osalta vaativuus ei ollut lisääntynyt (N=384). Viimeinen luokka sisältää myös ne, joiden työtehtävien vaatimus on laskenut. Tuloksia tulkitessa on syytä huomioida se, että vastausasteikko on tarkoituksella vinoutettu myönteiseen suuntaan. Kuviossa 4 on puolestaan esitelty osallistujien työelämävalmiuksien muutosta kuluneen jakson aikana. Tärkeä havainto kuviossa on se, että vastauksia on selvästi vähemmän kuin työntekijän arviointihetken selviytymistä koskevia vastauksia. Muutosta kuvaava vastaus on voitu monesta syystä kokea vaikeaksi antaa: sama henkilö ei välttämättä ole seurannut osallistujaa alusta loppuun, osallistujan alkuvaiheen selviytymisestä ei ole muistikuvia tai muutoksen erittely käytettyjen muuttujien luonteen tai yksityiskohtaisuuden erottelun vuoksi on vaikeaa. KUVIO 4. Osallistujien kehittymisen arviointi, kaikki alayksiköt 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1. Työaikojen noudattaminen (N=326) 2. Annettujen ohjeiden seuraaminen (N=327) 3. Uusien asioiden omaksuminen (N=325) 4. Motivaatio työskentelemiseen (N=325) 5. Yhteistyökyky (N=325) 6. Omatoimisuus (N=325) 7. Monitaitoisuus (N=325) 8. Työskentelytahti (N=324) 9. Työn laatu (N=326) Muutos heikompaan Ei muutosta Muutos parempaan

19 18 Kuvion vastauksia katsottaessa silmiinpistävin piirre on se, että hyvin harva osallistuja kehittyy selkeästi heikompaan suuntaan jakson aikana: lähinnä työaikojen noudatus ja työskentelymotivaatio ovat voineet jakson aikana heiketä. Myönteinen kehitys varsinkin työn laadussa, uusien asioiden omaksumisessa ja omatoimisuudessa on paljon tavallisempaa. Toisaalta selvästi useimmin ei jakson aikana tapahdu huomattavaa muutosta. 4.7 Jatkosuositukset ja -suunnitelmat Sekä aiemmassa että nykyisessä arvioinnissa kerätään ohjaavien työntekijöiden sekä osallistujien jatkosuosituksia ja -suunnitelmia. Tulokset taulukossa 8 antavat yleiskuvaa: mikä on ohjaajien ensisijainen jatkosuositus ja mikä on osallistujien ensisijainen jatkosuunnitelma. Kuntouttavassa työtoiminnassa jatkaminen on kummankin osapuolen ykkösvaihtoehto, mutta myös joitakin eroja löytyy. Yksi selkeimmistä on osallistujien hiukan vahvempi pyrkimys tähdätä seuraavaksi työmarkkinoille. Ohjaajista ja osallistujista samaa mieltä jatkosta on kaikkiaan 64 prosenttia (N=331). TAULUKKO 8. Ohjaajien ja osallistujien jatkosuositukset ja suunnitelmat, kaikki alayksiköt ja arviointityypit Ohjaajat Osallistujat N % N % Palkkatyö Palkkatuettu työ Opiskelu tai koulutus Työharjoittelu tai työelämävalmennus Kuntouttava työtoiminta Jokin muu Yhteensä Taulukoissa 9 ja 10 tuloksia on eritelty pidemmälle. Erojen alku- ja seuranta-arvioinnin välillä on katsottu väljästi kuvaavan kuntoutetussa työtoiminnassa vietetyn ajan vaikutusta jatkosuosituksiin ja -suunnitelmiin. Yleisin jatkovaihtoehto on pääsääntöisesti kuntouttavassa työtoiminnassa jatkaminen. Olisi odotettavaa, että toiminnan jatkuessa selkeytyisi se, mikä pysyvämpi vaihtoehto olisi osallistujalle sopivin. Ohjaajien osalta näin käykin, osallistujien osalta puolestaan ei. TAULUKKO 9. Ohjaajien jatkosuositukset eroteltuna arviointityypin mukaan Alkuarv. Seuranta-arv. Keskeytysarv. N % N % N % Palkkatyö Palkkatuettu työ Opiskelu tai koulutus Työharjoittelu tai työelämävalmennus Kuntouttava työtoiminta Jokin muu Yhteensä

20 19 TAULUKKO 10. Osallistujien jatkosuunnitelma eroteltuna arviointityypin mukaan Alkuarv. Seuranta-arv. Keskeytysarv. N % N % N % Palkkatyö Palkkatuettu työ Opiskelu tai koulutus Työharjoittelu tai työelämävalmennus Kuntouttava työtoiminta Jokin muu Yhteensä Ohjaajista ja osallistujista samaa mieltä alkuarvioinneissa 62 prosenttia (N=99). Vastaava osuus on seuranta-arvioinneissa 68 prosenttia (N=202). Keskeytysarvioinnissa ohjaajista ja osallistujista on samaa mieltä ensisijaisesta jatkovaihtoehdosta 47 prosenttia (N=17). Poikkeavat näkemykset jatkosta ovat siten yleisimpiä keskeytysarviointien osalta ja harvinaisimpia seuranta-arviointien kohdalla. 4.8 Osallistujien kokemukset Edellä on käsitelty jo muutamia osallistujien antamia vastauksia. Tässä ja seuraavassa osiossa käydään läpi vielä tarkemmin kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden näkemyksiä selviytymisestään jakson aikana ja kartoitetaan osallistujien mielipiteitä kuntouttavasta työtoiminnasta. Kuviossa 5 esitetään ensiksi osallistujien monivalintakysymysten vastausten lukumäärä. Kuvion perusteella työyhteisön ilmapiiri on ollut hyvä, työtehtävät sopivia ja ohjaus riittävää. Osallistujat ovat kohtalaisen usein saaneet onnistumisen kokemuksia ja oppineet uusia taitoja. Sen sijaan kuntouttava työtoiminta ei ole vaikuttanut yhtä lailla myönteisesti osallistujien suunnitelmien selkeytymiseen tai työnhakumotivaation vahvistumiseen. KUVIO 5. Osallistujien kehittymisen arviointi, kaikki alayksiköt 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1. Työyhteisöni ilmapiiri on ollut kannustava. (N=331) 2. Työtehtävät ovat olleet sopivia. (N=335) 3. Olen saanut riittävästi ohjausta. (N=334) 4. Olen oppinut uusia taitoja työtehtävissäni. (N=320) 5. Olen saanut onnistumisen kokemuksia. (N=327) 6. Suunnitelmani ovat selkeytyneet. (N=266) 7. Toiminta on motivoinut hakemaan töitä. (N=271) Ei pidä paikkaansa Ei pidä juurikaan paikkaansa Pitää osittain paikkansa Pitää paikkansa

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka

Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka UUSIX-VERSTAAT ALOITTI TOIMINTANSA 9.12.1997 Kyläsaaressa, entisen jätteenpolttolaitoksen saneeratuissa tiloissa.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN DUUNIPAIKAN TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTTÖMIEN DUUNIPAIKAN TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTTÖMIEN DUUNIPAIKAN TOIMINTASUUNNITELMA MIKÄ ON DUUNIPAIKKA? Duunipaikka on tarkoitettu heikossa työllisyysasemassa oleville työttömille. Siellä tarjottavan ns. matalan kynnyksen toiminnan ja helppojen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 AlfaKuntoutus Hervanta ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 Maanantai Mielikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Tiistai Päivikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Keskiviikko

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

23.5.2012 Pajalla kasvaa - työ innostaa! Duurin nuorten palveluiden esittelyä ja Hollannin tuliaisia Kati Hynninen Sari Tuominen Minna Virkajärvi

23.5.2012 Pajalla kasvaa - työ innostaa! Duurin nuorten palveluiden esittelyä ja Hollannin tuliaisia Kati Hynninen Sari Tuominen Minna Virkajärvi 23.5.2012 Pajalla kasvaa - työ innostaa! Duurin nuorten palveluiden esittelyä ja Hollannin tuliaisia Kati Hynninen Sari Tuominen Minna Virkajärvi * Duurin nuorten tiimistä, tilastoja ja kuvausta * Kuntouttava

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot