Raportti kuntouttavan työtoiminnan uudesta arvioinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti kuntouttavan työtoiminnan uudesta arvioinnista"

Transkriptio

1 Raportti kuntouttavan työtoiminnan uudesta arvioinnista Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Aikuisten palvelut Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Työhönkuntoutus Ohjaus- ja toimistopalvelut Aura Pasila ja Anja Ahonen

2 1 Sisältö 1 Yleistä kuntouttavan työtoiminnan arvioinnista Taustatietoja kuntouttavasta työtoiminnasta Tietojen keruu, tallennus ja tulosten esitys Tulokset Palautuneiden lomakkeiden määrä Työtoimintajakson alkaminen, arviointityypit ja arvioinnin ajoitus Toiminnalle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Työtehtävät eri työtoimintapaikoilla Osallistujien vahvuudet ja rajoitukset Toiminnan aikana tapahtuneet muutokset Jatkosuositukset ja -suunnitelmat Osallistujien kokemukset Osallistujien palaute Osallistujien ryhmittelyä Arviointiprosessin tarkastelua ja kehitysehdotuksia Yhteenveto Lähteet...30 Liite 1. Arviointilomakkeen ( ) sisältö

3 2 1 Yleistä kuntouttavan työtoiminnan arvioinnista Helsingin kaupungin sosiaaliviraston työhönkuntoutusyksikkö järjestää kuntouttavia työllistämispalveluja. Kuntouttava työtoiminta on osallistujamäärien 1 perusteella yksikön merkittävin toimintamuoto. Palvelusta säädetään laissa 2, jossa toiminnan tarkoitukseksi määritellään siihen osallistuvan elämänhallinnan parantaminen ja työllistymisedellytysten luominen. Lisäksi toiminnan pitäisi olla osallistujan työ- ja toimintakyvylle sopivaa sekä työmarkkinoille pääsemisen kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Osallistuminen on vuoden 2010 alusta asti ollut velvoittavaa kaikenikäisille pitkään työttömänä olleille, joiden aktivointisuunnitelmassa on sovittu toimenpiteeksi kuntouttava työtoiminta. Palvelulle asetetut tavoitteet ovat kahtalaisia: yhtäältä pyritään lisäämään asiakkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja arjen toimintakykyä, toisaalta edistämään työmarkkinoille siirtymistä. Tavoitteet kytkeytyvät osittain toisiinsa elämänhallinnan saavuttaminen on välttämättömän työllistymisen edellytys. Vastaavasti voidaan odottaa työllistymisen lisäävän hyvinvointia muun muassa osallisuuden kokemuksen ja taloudellisten resurssien lisääntymisen vuoksi. Kuntouttavan työtoiminnan osallistuneista on tehty tutkimuksia, joiden perusteella heidän elämänhallintansa kohenee toiminnan aikana, mutta avoimille työmarkkinoille siirtyminen toimenpiteen päätyttyä on vähäistä. 3 Toisaalta kyse on tiettyyn aikaan ja paikkaan sidotuista tuloksista. Jatkuvaa seurantatietoa toiminnasta kerätään toistaiseksi melko vähän, eikä sitä varsinkaan tilastollisessa muodossa ole saatavilla. Helsingin kaupungin järjestämän kuntouttavan työtoiminnan sisällön kuvaamiseksi ja vaikutusten selvittämiseksi on kehitetty muutaman vuoden ajan jatkuvasti toimivaa tiedonkeräysjärjestelmää. Tavoitteena on ollut arvioida sekä osallistujan että häntä työtoimintapaikan työtehtävissä ohjaavan työntekijän näkökulmasta sitä, miten osallistujan kuntouttavan työtoiminnan jakso on onnistunut. Samalla pyritään hankkimaan tietoa osallistujan jatkosuunnitelmista. Lisäksi osallistuja voi antaa palautetta toiminnasta. Tietoa on kerätty sekä osallistujan kuntouttavaan työtoimintaan lähettäneelle taholle eli työvoiman palvelukeskus Duurille että työhönkuntoutuksen toimintaa hallinnoiville ohjauspalveluille. Duuri on etupäässä kiinnostunut yksittäisten asiakkaiden prosessien etenemisestä, ohjauspalvelut puolestaan on keskittynyt toiminnan kokonaisuuden tarkasteluun. Järjestettyjen palveluiden kuvaaminen, seuranta ja arviointi ovat osa yksikön tulevaisuudenvision toteuttamista. 4 Ensimmäinen arviointilomakekokeilu toteutettiin vuonna Seuraavan vuoden alussa kokeilun pohjalta luotu arviointilomake otettiin käyttöön koko työhönkuntoutuksessa. Vuoden 2009 jälki- 1 Tilastopäivät Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/ esim. Ala-Kauhaluoma, Mika et al. (2004): Työttömien aktivointi; Kandolin, Maija-Liisa (2006): Tavallisen elämän ihme: Kuntouttava työtoiminta työttömän nuoren kokemana; Luhtasela, Leena (2009): Osallisuuden rakentuminen kuntouttavassa työtoiminnassa 4 Leena Luhtasela: Työhönkuntoutuksen tulevaisuuden näkymät,

4 3 puolella alettiin kiinnittää huomiota tulosten raportointikäytäntöihin ja esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Ensimmäinen kuntouttavan työtoiminnan arviointia ja arvioinnin tuloksia käsittelevä laaja raportti kehitysehdotuksineen valmistui työhönkuntoutuksen ohjauspalveluissa Seuraava raportti lomakkeista valmistui Kuntouttavan työtoiminnan arviointilomakkeista tehdyt yhteenvedot ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia kuin edellä mainitut tutkimukset: kuntouttava työtoiminta tarjoaa sosiaalisen yhteisön ja osallistujan omiin edellytyksiin sopivia työtehtäviä, mikä tukee elämänhallintaa ja hyvinvointia, mutta asiakkaiden työmarkkinoille siirtymisen tiellä on useita esteitä. 5 Työllistyminen ei välttämättä olekaan osallistujien ainoa tai kaikkein tärkein tavoite, vaan toiminnan toivotaan useammin antavan tekemistä arkeen sekä tukevan omaa työ- ja toimintakykyä. 6 Ensimmäisen raportin kehitysehdotuksiin työhönkuntoutuksen arviointiryhmä reagoi suunnittelemalla uuden arviointimallin. Tuloksena oli pelkkää arviointilomakkeen muokkaamista laajempi uudistus, jonka suunnittelu- ja valmisteluvaihe kesti yli viisi kuukautta. Arviointilomakkeen lisäksi uuteen malliin kuuluu tärkeänä osana työtoimintapaikoilla ohjaavan työntekijän ja asiakkaan välillä käyty arviointikeskustelu. Arviointiryhmän ideoinnin pohjalta järjestettiin alkuvuonna 2010 useita arviointia esitteleviä koulutustilaisuuksia sekä tehtiin uusi ohjeistus tiedonkeruun systematisoimiseksi. Uusi arviointimalli aiempaa laajempine tiedonkeruulomakkeineen otettiin käyttöön koko työhönkuntoutuksessa Kevään aikana alayksiköissä käytiin uudelleen läpi arvioinnin perusteita, vastattiin sitä koskeviin kysymyksiin ja kerättiin palautetta arvioinnin käyttöönoton onnistumisesta sekä työhönkuntoutuksen että työvoiman palvelukeskuksen työntekijöiltä. Enemmistö kyselyyn vastanneista työhönkuntoutuksen työntekijöistä oli uuteen malliin tyytyväisiä ja oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että osallistujien arviointi on tarpeellista (50 vastaajaa 56:sta). Lisäksi uutta arviointimallia koskeviin kysymyksiin vastanneet muutamat Duurin työntekijät suhtautuivat arviointeihin myönteisesti ja mielenkiinnolla. Tosin esille tuli se, ettei kaikista osallistujista ainakaan kevään lopulla ollut tullut arviointia. Tämän raportin tarkoituksena on esittää yhteenveto uusista lomakkeista ja arvioinnin toteuttamisesta työhönkuntoutuksen ohjauspalveluiden näkökulmasta. Läpikäytävät lomakkeet ovat palautuneet työhönkuntoutuksen ohjauspalveluihin uuden lomakkeen käyttöönoton ja välisenä aikana eli ne käsittelevät noin viiden kuukauden pituista jaksoa. Koska lomakkeen sisältö on uudistunut, ei kaikin osin ole mahdollista vertailla tuloksia aiempiin raportteihin. Yhdenmukaisuuksia vanhaan lomakkeeseenkin silti on: raportin tiivistämiseksi en kuitenkaan käsittele niitä laajasti tässä, vaan viittaan aiempiin raportteihin. 5 5 Pasila, Aura (2009): Raportti kuntouttavan työtoiminnan arvioinnista; Pasila, Aura (2010): Raportti kuntouttavan työtoiminnan arvioinnista 6 Oksman, Ilkka (2010): Asiakkaat palveluiden arvioijina asiakkaiden tulkintoja työllisyyttä edistävistä palveluista

5 4 2 Taustatietoja kuntouttavasta työtoiminnasta Helsingin kaupungin työhönkuntoutuksessa järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa kahdeksassa eri alayksikössä. Alayksikköjä ovat kiinteistöpalvelut, koti- ja laitospalvelut, Käsityöpaja, Pakilan työkeskus, Tekstiilityökeskus, toimistopalvelut, Uusix-verstaat sekä ulkotyö- ja kuljetuspalvelut. Lisäksi vuoden 2010 aikana ohjauspalveluiden alaisuudessa on järjestetty kuntouttavaan työtoimintaan valmentavaa toimintaa Syty!-ryhmissä. Näiden työtoimintapaikkojen lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan Helsingissä myös erillisissä ostopalvelupaikoissa. Kaupungin ulkopuolisten tahojen järjestämää toimintaa ei käsitellä tässä raportissa. Ostopalveluihin liittyy kuitenkin oma, yksilötason tietojen keruuseen tarkoitettu arviointilomakkeensa, jossa on samankaltaisia piirteitä kuin tässä käsiteltävässä arviointilomakkeessa. Helsingin kaupungin työhönkuntoutuksessa henkilökuntaa on kaikkiaan noin 160 henkeä. Asiakkaita on kerrallaan hiukan alle 800, joista yli puolet osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. 7 Vuositasolla kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa. Vuonna 2007 asiakkaita oli 608, seuraavana vuonna 791 ja 2009 jo Kuviossa 1 on havainnollistettu tummemmalla viivalla kehitystä vuodesta 2002 lähtien. Osallistujamäärien nousu on ollut sekä jatkuvaa että huomattavan suurta: toiminnan mittakaava on kasvanut 50 asiakkaasta yli 900:aan alle kymmenessä vuodessa. Määrällä ei kuitenkaan ole täysin suoraviivaista suhdetta koko työhönkuntoutuksen toiminnan laajuuteen, sillä kuntouttavan työtoiminnan osanottajamäärät ovat osittain kasvaneet muiden toimenpiteiden painoarvon vähentyessä. Tarve kuntouttavalle työtoiminnalle lisääntynee vastaisuudessa edelleen muun muassa alavireistä taloustilannetta seuraavan työttömyyden vuoksi. Myös väestön ikääntymisestä tai muista syistä aiheutuva työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen sekä työvoima- ja sosiaalipoliittiset linjaukset voivat lisätä pyrkimyksiä tarjota ja kehittää kuntouttavaa työtoimintaa vaihtoehtoisten toimenpiteiden sijaan. Osallistujamäärien ohella kuvioon 1 on merkitty vaaleammalla viivalla se, montako kuntouttavan työtoiminnan päivää keskimäärin yhtä osallistujaa kohden Helsingin kaupungin työhönkuntoutuksessa on järjestetty. Vuonna 2009 toteutuneita päiviä oli yhteensä vajaat Osallistujamäärien lisäksi myös toteutuneiden kuntouttavan työtoiminnan päivien määrä on koko tarkasteluaikana lisääntynyt, mutta osallistujaa kohden laskettuna nousu ei ole ollut tasaista. Vuosien 2008 ja 2009 välillä tapahtunut nousu on ollut nopeampaa kuin osallistujamäärän kasvun perusteella olisi odotettavissa. Kasvun syynä saattaa olla se, että osallistujien jaksoissa on olla aiempaa useampia viikoittaisia työtoimintapäiviä. Kyse voi olla myös siitä, että osallistujat ovat pidempiä jaksoja kuntouttavassa työtoiminnassa ja siten osallistujien vaihtuvuuden aiheuttamia tilapäisesti tyhjiä asiakaspaikkoja on vähemmän. 7 Asiakasmäärät 8 Tilastopäivät

6 5 KUVIO 1. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden asiakkaiden määrän kehitys Helsingin kaupungin työhönkuntoutusyksikössä vuosina Osallistujaa vuodessa Päivää osallistujaa kohden Osallistujat Päivät osallistujaa kohden Osallistujista ja heidän jaksojensa määrästä tai osallistujien jatkosiirtymistä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole työhönkuntoutusyksikössä kokonaistason tietoa tai tietoa lainkaan. Yksikön roolina on kuntouttavan työtoiminnan osalta tarjota toimintaa, johon osallistujat työvoiman palvelukeskuksesta Duurista tai sosiaaliasemilta lähetetään tavallisesti kolmen kuukauden pituisten jaksojen ajaksi. Kattavaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka kauan asiakkaat ovat olleet kuntouttavassa työtoiminnassa, ei tällä hetkellä ole työhönkuntoutuksessa saatavilla. Eniten tietoa osallistujista on lähettävillä tahoilla, mutta käytössä olevia asiakastietojärjestelmiä ei kuitenkaan ole ensisijaisesti suunniteltu tilastollisten yhteenvetojen laatimiseen. Tämän vuoksi tietoa on saatavilla lähinnä osallistujakohtaisella tasolla. Tietojärjestelmien jäykkyys hankaloittaa tietojen jakamista toiminnan osapuolten välillä ja vaikeuttaa myös kokonaiskuvan saamista toiminnasta. Tietojen puute voi peittää näkyvistä sekä toiminnan vahvuuksia että heikkouksia. Työvoiman palvelukeskuksen toimintaa koskevista tilastokatsauksista on saatavilla hyvin yleisluontoista tietoa kuntouttavasta työtoiminnasta. Tietojen ongelmana on osittainen yhteensopimattomuus työhönkuntoutuksen kokoamien vastaavien lukujen kanssa. Yhteenvetolukujen perusteella voidaan kuitenkin havaita, että kuntouttava työtoiminta on aktivointisuunnitelmissa erittäin yleinen toimenpide, osallistujien ikäjakauman painopiste on voimakkaasti yli 25-vuotiaissa ja enemmistö asiakkaista saa ylläpitokorvausta eli heidän toimeentulonsa muodostuu työmarkkinatuesta. 9, 10 Toimeentulotukea saavat osallistujat ovat hiukan pienempi ryhmä. 9 Helsingin kaupungin tietohuolto- ja tilastoyksikkö: Kuntouttava työtoiminta, kesäkuu Helsingin kaupungin tietohuolto- ja tilastoyksikkö: Kuntouttavan työtoiminnan suoritteet, kesäkuu 2010

7 6 3 Tietojen keruu, tallennus ja tulosten esitys Sekä lomakkeen sisältö että pituus ovat aiempiin versioihin verrattuna muuttuneet. Suunnittelutyön pyrkimyksenä oli luoda kohtuullisen nopeasti täytettävä ja mahdollisimman yksiselitteinen tiedonkeruuväline. Suunnittelun edetessä lomakkeen pituus kasvoi sivulla ja sisältö muuttui yksityiskohtaisemmaksi. Uudessa lomakkeessa on kolme sivua, joista osallistujan omatyöntekijä eli esimerkiksi työnjohtaja tai työpajan ohjaaja täyttää kaksi ensimmäistä ja osallistuja itse mahdollisuuksien sekä valintansa mukaan täyttää itsenäisesti kolmannen. Arviointilomakkeen kysymykset vastausvaihtoehtoineen löytyvät liitteestä 1. Omatyöntekijän eli työtoimintapaikalla osallistujan toimintaa erityisesti seuraavan työhönkuntoutuksen ohjaavan työntekijän lomakeosiossa selvitetään osallistujan jaksolle asetettuja tavoitteita ja niiden täyttymistä sekä osallistujan työtehtäviä, työelämävalmiuksia, poissaoloja ja jatkosuositusta. Osallistujalta kysytään hänen omista tavoitteistaan ja niiden täyttymisestä, kuntouttavan työtoiminnan sujumisesta, työkyvyn tasosta ja jatkosuunnitelmista. Lisäksi osallistuja voi antaa palautetta. Tarkoituksena on se, että työtoimintapaikoilla arviointi täytetään aina työvoiman palvelukeskuksen kanssa sovittujen kuntouttavan työtoiminnan jaksojen lopulla. Alkuarviointi tehdään kaksi kuukautta sen jälkeen, kun osallistuja on aloittanut kuntouttavassa työtoiminnassa. Seurantaarviointeja tehdään seuraavien jaksojen loppupuolella noin kuukausi ennen jakson päättymistä. Jos osallistuja keskeyttää, tarkoituksena on tehdä keskeytysarviointi. Siihen ei välttämättä voida liittää osallistujan omaa arviota, koska hän ei välttämättä ole tavoitettavissa. Ohjaavan työntekijän ja osallistujan on tarkoitus täyttää itsenäisesti omat osionsa lomakkeesta, mutta arviointikeskustelussa sivut käydään yhdessä läpi. Sosiaalinen paine voi kummankin osapuolen kohdalla vinouttaa vastauksia myönteisempään suuntaan, mikä täytyy ottaa tuloksia tarkasteltaessa huomioon. Ratkaisuun päädyttiin, koska annettujen vastausten salaaminen toiselta osapuolelta työtoimintapaikalla olisi voinut herättää epäluottamusta ja estää sekä myönteisen että kielteisen palautteen esilletulon. Lisäksi sivujen yhdisteleminen olisi ollut käytännössä varsin hankalaa. Myönteinen vinoutuma on syytä tiedostaa, jolloin sen aiheuttama häiriö tulosten tulkinnan kannalta vähenee. Merkittävämmän ongelman tulosten yhdenmukaisuuden kannalta muodostaa arviointikäytäntöjen toteutuksen vaihtelu. Aiemmin arviointi saatettiin tehdä yhteisessä arviointikeskustelussa tai kumpikin osapuoli saattoi täyttää lomakkeen omalla tahollaan. Sama ongelma näyttää koskevan jossain määrin uuttakin arviointilomaketta. Esimerkiksi osassa keskusteluissa on mukana osallistuja Duurista, osassa ei. Lisäksi vaihtelua havainnollista kevään 2010 loppupuolella työntekijöille toteuttamani kysely. Sen mukaan viitisen prosenttia työntekijöistä ei ollut edelleenkään käynyt arviointikeskusteluja (N=49). Toisaalta käytännöissä olevan vaihtelun määrä on luultavasti koulutusten vuoksi paljon pienempi kuin aiemmin, sillä edellisten lomakkeiden käytön aikana täyttämisen toteuttamiseen liittyvät käytännöt vaikuttivat olevan monille työntekijöille tiedonpuutteen vuoksi epäselviä.

8 7 Työtoimintapaikalla järjestetyn arviointikeskustelun jälkeen lomakkeista otetaan kopioita, jotka työhönkuntoutuksen työntekijät välittävät ohjauspalveluihin toimistopalveluiden kautta sekä osallistujan kuntouttavaan työtoimintaan lähettäneelle taholle eli yleensä Duuriin. Lisäksi osallistuja saa yhden kappaleen. Tarvittaessa työtoimintapaikalla voidaan jatkoarviointeja varten tilapäisesti säilyttää yhtä lomaketta. Työhönkuntoutuksessa toimistopalvelujen toimistosihteeri Anja Ahonen on uuden arviointimallin käytön aikana lähes kokonaan vastannut saapuneiden lomakkeiden tietojen tallennuksesta sähköiseen muotoon. Lisäksi hän on vastannut lomakkeiden järjestämisestä ja säilyttämisestä arkistointia varten. Lomakkeiden sisältö on tallennettu Digium-ohjelmaan luotuun lomakepohjaan. Henkilötietoja ei ole tallennuksessa liitetty lomakkeiden yhteyteen. Kuitenkin erillisten nimilistojen avulla on kontrolloitu sitä, ettei mahdollisesti useampia kertoja saapuvaa samaa lomaketta tallenneta toistamiseen. Käsittelyn jälkeen lomakkeet arkistoidaan ensin lukolliseen kaappiin ja myöhemmin työhönkuntoutusyksikön arkistoon. Muissa paikoissa niitä ei säilytetä. Tallennuksen periaatteena on ollut, että henkilöiden nimet ja vastaavat suoraan henkilöön viittaavat yksityiskohdat jätetään tallentamatta. Analysointia varten Digiumiin kerätyt tiedot siirrettiin Exceliin, jonka avulla luotiin raportissa esitettävät taulukot ja kuviot. 4 Tulokset 4.1 Palautuneiden lomakkeiden määrä Arviointeja palautui 396 kappaletta, mutta yksi lomake on jäänyt tallennusvaiheessa käsittelemättä. Tallennettujen lomakkeiden anonyymiuden vuoksi sitä ei voitu enää tallennuksen jälkeen identifioida ja lisätä muiden lomakkeiden joukkoon. Lisäksi kaksi arviointia palautui kaksi kertaa, jolloin arviointien toiset kopiot jätettiin huomiotta. Arviointilomakkeita tallennettiin yhteensä 395 kappaletta. Erillisen, kaikki lomakkeet kattavan kirjanpidon mukaan arvioinnit käsittelevät 352:a eri osallistujaa. Työhönkuntoutuksen henkilökuntaan kuuluvista työntekijöistä lomakkeita on vastaavanlaisen kirjanpidon mukaan täyttänyt 69 työntekijää. Lomakkeiden palautumisjakauma eri alayksiköistä on esitetty taulukossa 1. Eniten lomakkeita palautui suurimmasta alayksiköstä, Uusix-verstailta. Samassa taulukossa on esitetty eri alayksiköiden keskimääräinen osuus osallistujista tarkastelujakson aikana. Osallistujamäärät on laskettu poikkileikkausmäärien keskiarvoina. Alayksiköt ovat olleet arvioinnissa lähes yhtä aktiivisia. Pakilan työkeskus on kuitenkin yliedustettuna suhteessa asiakasmääriin, kun taas kiinteistöpalvelut ovat hiukan aliedustettuna. Käsityöpajalta ei ole palautettu yhtään arviointilomaketta. Uusixin pajoilta palautuneiden lomakkeiden määrää on ollut mahdollista eritellä tarkemmin vastausten suuren määrän vuoksi. Tulokset ovat taulukossa 2. Selkeästi eniten arviointeja on tämän tarkastelujakson aikana palautunut koru- ja keramiikkapajalta.

9 8 TAULUKKO 1. Lomakkeiden palautuminen ja poikkileikkaustietoihin perustavat osallistujamäärien keskiarvot tarkasteluajankohtana, kaikki alayksiköt Lomakkeet Osallistujat Alayksikkö N % X % Kiinteistöpalvelut Koti- ja laitospalvelut Käsityöpaja Pakilan työkeskus Tekstiilityökeskus Toimistopalvelut Ulkotyö- ja kuljetuspalvelut Uusix-verstaat Yhteensä Osallistujamäärien keskiarvot on laskettu joka toinen viikko ilmoitettujen osallistujamäärien perusteella vuoden 2010 viikkojen osalta. Uusix-verstaiden kohdalla keskiarvo perustuu viikkojen tietoihin. TAULUKKO 2. Lomakkeiden palautuminen, Uusix-verstaat Paja N % Koru- ja keramiikkapaja Metalliverstas 11 6 Ompelimo 14 7 Painotex 4 2 Polkupyöräverstas 11 6 Puuverstas Rakennusosasto 16 8 Rakennusosien kierrätys 7 4 Tekstiilipaja Uusix-tietotekniikka ja IT-paja 17 9 Verhoomo Yhteensä* * = yhdessä lomakkeessa ei ilmoitettu pajaa eikä arvioinnin tekijää Raportissa tarkastellaan arviointeja noin viiden kuukauden ja yhden työviikon ajalta. Lomakkeita on palautunut kuukautta kohden noin 75 kappaletta. Aiemman arviointilomakkeen käytön aikana lomakkeita palautui keskimäärin hiukan alle 26 kappaletta kuukautta kohden. Arviointeja on siten tehty uuden arviointimallin aikana noin kolme kertaa enemmän kuin aiemmin eli vuoden 2009 aikana ja vuoden 2010 alussa. Nykyisellä tahdilla pyöristämättömästä arvosta kuukautta kohden tulisi vuoden ajalle noin 903 arviointia. Viime vuonna osallistujamäärä oli 902 osallistujaa eli määrän voisi ajatella merkitsevän yhtä arviointia jokaisesta osallistujasta. Arviointien tekemisessä on tapahtunut hyvin myönteistä kehitystä. Tosin edelleen tuntematon osuus osallistujista jää arvioinnin ulkopuolelle, sillä arviointien joukossa on myös samojen henkilöiden uusinta-arviointeja.

10 9 Kuviossa 2 on vielä esitelty lomakkeiden palautumismääriä kuukausittain. Muutama lomake palautui jo helmikuun lopussa, kun lomake jaettiin ohjaaville työntekijöille. Huhtikuussa sekä toukokuussa arviointeja on tehty kaikkein aktiivisimmin. Laskeva suuntaus kesäkuukausien aikana johtuu todennäköisesti kesälomista, joiden aikana myös osallistujia on toiminnassa hiukan vähemmän. 11 Elokuusta taas on tässä raportissa huomioitu vain ensimmäinen viikko, mikä osaltaan selittää palautuneiden lomakkeiden pientä palautumismäärää. Toistaiseksi ei voi sanoa, onko taustalla myös todellinen laskeva trendi arviointien teossa alkukuukausien aktiivisuuden jälkeen. KUVIO 2. Lomakkeiden palautuminen kuukausittain, kaikki alayksiköt Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu 4.2 Työtoimintajakson alkaminen, arviointityypit ja arvioinnin ajoitus Arvioitujen osallistujien jaksojen alkamisvuosien jakauma esitetään taulukossa 3. Muutamia hyvin pitkään kuntouttavassa työtoiminnassa olleita löytyy osallistujien joukosta, mutta valtaosa osallistujista on melko uusia. Tosin, jos luvut suhteutetaan siihen, että nykyisin kuntouttavan työtoiminnan jaksot ovat yleensä kolmen kuukauden pituisia, on monille osallistujille kertynyt varsin useita yksittäisiä jaksoja kuntouttavassa työtoiminnassa. TAULUKKO 3. Osallistujien aloitusvuodet, kaikki alayksiköt Vuosi N % Yhteensä* * =puuttuvia vastauksia 23 kappaletta 11 Kuntouttavan työtoiminnan seuranta 2010

11 10 Palautuneista lomakkeista 28 prosenttia oli alkuarviointeja, 56 seuranta-arviointeja ja 15 prosenttia koski keskeyttämisiä (N=381). Arviointityypin lisäksi lomakkeessa kysyttiin, milloin arviointikeskustelu pidettiin, mikä on osallistujan aloituspäivä kuntouttavassa työtoiminnassa ja koska nykyinen kuntotuttavan työtoiminnan jakso on alkaa ja loppuu. Näiden kysymysten kohdalla huomattava määrä vastauksista oli puutteellisia tai epäloogisia. Alkuarviointien kohdalla uuden osallistujan tulisi olla ensimmäistä kertaa olla arvioitavana ja kuntouttavan työtoiminnan sekä jakson alkamispäivien pitäisi olla samat. Noin 21 prosentissa alkuarvioinneista näin ei ollut. Seuranta-arviointien kohdalla vastaavien päivämäärien tulisi olla eri päivät, koska osallistujalla on ehtinyt jo olla aiempia jaksoja kuntouttavassa työtoiminnassa vaikka niitä ei olisi arvioitukaan. Samoja päivämääriä ja epäloogisesti ilmaistuja päivämääriä, joiden mukaan osallistujan kuntouttava työtoiminta alkoi myöhemmin kuin hänen jaksonsa, oli kaiken kaikkiaan 12 prosenttia. Osuus kasvaa viidennekseen, jos epävarmoiksi määritellään tapaukset, joissa on ilmaistu vain toinen päivämääristä. Todennäköisimmin tällaiset tapaukset ovat kuitenkin sellaisia, jossa osallistujan ensimmäistä ja ehkä jo melko kaukaista aloituspäivämäärää kuntouttavassa työtoiminnassa ei ole ollut tiedossa eikä muutenkaan täyttäjän ulottuvilla. Näiden tietojen perusteella keskeytysarvioinneista puuttuvia ja epäloogisia päivämäärämerkintöjä oli 14 prosenttia. Ilmoitettujen tietojen eli alkamis- ja aloituspäivän eron perusteella 42 prosenttia keskeytysarvioinneista koski äskettäin aloittaneita ja 44 prosenttia ainakin jo yhden edeltävän jakson ajan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneita. Kun tarkastellaan sitä, kuinka nopeasti arviointi jakson alkamisen jälkeen tehtiin, ovat tulokset hyväksyttävien ja ristiriidattomien vastausten osalta seuraavat: alkuarvioinnit suoritettiin keskimäärin 65 päivää osallistujan aloittamisen jälkeen ja seuranta-arvioinnit 89 päivän kuluttua. Tavoitteena voitaisiin kummankin jakson osalta asettaa noin päivää. Alkuarviointien kohdalla luku osuukin tähän haarukkaan. Seuranta-arviointien osalta näin ei ole, mutta se liittyy todennäköisesti ainakin osittain siihen, että osalla osallistujista on vielä ollut kolmea kuukautta pidempiä arvioitavia jaksoja. Tämä voi liittyä käyttöönottovaiheeseen. Keskeytysarvioinnit tehtiin keskimäärin 95 päivää jakson alkamisen jälkeen. Jakson alun ja arviointihetken pituus liittyy ehkä samaan tekijään kuin seuranta-arviointien kohdalla, mutta todennäköisesti vastauksiin liittyy myös jonkinlaisia epäselvyyksiä. Lisäksi hyvin nopeasti keskeyttäneistä ei välttämättä ole aina tehty arviointeja. Lomakkeessa kysyttiin myös lyhyesti keskeytyksen syytä. Keskeytyksille mainittiin useimmin syyksi luvattomat poissaolot (n=25), jakson sovittu päättyminen (n=8) jolloin kyseessä ei tosin ole kyseessä varsinainen keskeytys työ- ja toimintakykyyn sekä terveyteen liittyvät ongelmat (n=7) ja muihin toimenpiteisiin siirtyminen (n=6). Neljän kohdalla keskeytykseen johtivat ongelmat alkoholin käytössä. Lisäksi kahden osallistujan mainittiin keskeyttäneen kuntouttava työtoiminta työllistymisen vuoksi. Yksittäistapauksena esille tuli muun muassa kulkemisen hankaluus.

12 Toiminnalle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Arviointilomakkeen yksi uusi elementti on työvoiman palvelukeskuksissa osallistujan jaksolle asetetut tavoitteet. Kyse on siis siitä, mitä osallistujien toivotaan kuntouttavassa työtoiminnassa saavuttavan. Tiedot on ilmoitettu työtoimintapaikalle toimitetussa sijoituspäätöksessä, josta ohjaava työntekijä siirtää ne arviointilomakkeelle. Vastausvaihtoehdot, jotka oli yleistetty tehdyistä sijoituspäätöksistä, annettiin valmiiksi. Lisäksi oli kuitenkin avorivi mahdollisille muille tavoitteille. Vastausten jakaumat ovat taulukossa 4 eli yleisin tavoite on ollut päivärytmin vakiinnuttaminen. Työkokemuksen saaminen oli valmiista vaihtoehdoista harvinaisin tavoite. Viidessä lomakkeessa ei ollut merkitty kohtaan mitään. Jos kysymykseen oli vastattu ja varsinaisia tavoitteita mainittu, eri tavoitekohtia oli merkitty keskimäärin 1,8 eli lähes kaksi. Osallistujilla on siis ollut useampia tavoitteita. Määrää kasvattaa vielä se, että avovastauksissa voitiin mainita useampi kuin yksi tavoite. TAULUKKO 4. Osallistujien tavoitteet sijoituspäätöksessä, kaikki alayksiköt Vuosi N % Työelämävalmiuksien arviointi Työkokemuksen saaminen Mielekkääseen työskentelyyn osallistuminen Päivärytmin vakiinnuttaminen Päihteettömyyden tukeminen Jokin muu Yhteensä 713 * * =prosentit eivät summaudu sataan, sillä tietyn tavoitteen osuus on ilmoitettu osuutena kaikis ta mainituista tavoitteis ta. Avovastaukset olivat osin sellaisia, että ne olisivat voineet sopia myös valmiisiin luokkiin. Ne ehkä haluttiin vielä kirjoittaa varmuuden vuoksi. Osa tavoitteista oli varsin abstrakteja, kuten asiakkaan aktivoituminen, kuntoutuminen työelämään tai elämän hallinnan tukeminen. Tällaisten tavoitteiden valossa kuntouttava työtoiminta näyttää luonteeltaan hyvin yleisluontoiselta aktivointikeinolta, jonka suhteen ei ole tarkempia sisällöllisiä tavoitteita. Tällaiset tavoitteet ovat myös jakson kolmen kuukauden pituuteen nähden varsin laajamittaisia. Neljään jokin muu -kohtaan oli kirjoitettu selostus siitä, ettei mitään tavoitteita oltu mainittu sijoituspäätöksessä, niitä ei ollut merkitty tarkasti tai niitä ei tiedetty. Kuitenkin lomakkeista löytyi myös konkreettisempia ja yksilökohtaisia tavoitteita. Ne liittyivät muun muassa kielitaidon tai tietotekniikkaosaamisen kaltaisten eriteltyjen taitojen hankintaan tai parantamiseen, tietyn alan kokeilemiseen esimerkiksi henkilön terveysongelman tai kiinnostuksen kannalta sekä pohjan hankintaan asiakkaan jatkosuoriutumiselle eli esimerkiksi työharjoittelupaikan löytämiselle. Tavoitteiden toteutumista ei eritelty tavoitekohtaisesti, vaan ohjaavalta työntekijältä kysyttiin yleisesti tavoitteiden kokonaisuuden toteutumisesta jakson aikana. Tulokset ovat taulukossa 5. Ohjaavien työntekijöiden mukaan tavoitteet ovat useimmiten täyttyneet osittain. Kysymyksen suunnittelun vuoksi on kuitenkin vaikeaa arvioida yleisimmin toteutuneita tavoitteita. Tein vertailua otta-

13 12 malla tarkasteluun kaikki lomakkeet, joissa mainittiin tavoitteiden toteutuneen. Niissä mainittiin yhteensä 266 eri tavoitetta, joista suurin ryhmä (23 %) oli päivärytmin vakiinnuttaminen. Toiseksi suurin ryhmä (21 %) oli mielekkääseen työskentelyyn tutustuminen. Suhteellisesti harvimmin täyttynyt tavoite (9 %) oli päihteettömyyden tukeminen. Tein vastaavan tarkastelun lomakkeista, joissa mainittiin, etteivät tavoitteet olleet toteutuneet. Tällaisissa lomakkeissa eri tavoitteita oli yhteensä 39 kappaletta. Yleisimmät toteutumatta jääneet tavoitteet olivat päihteettömyyden tukeminen (28 %), työelämävalmiuksien arviointi (28 %) ja päivärytmin vakiinnuttaminen (21 %). Mielekkääseen työskentelyyn osallistuminen jäi harvimmin toteutumatta (5 %). TAULUKKO 5. Ohjaajien näkemykset sijoituspäätöksen tavoitteiden toteutumisesta ja osallistujien näkemykset omien tavoitteidensa toteutumisesta, kaikki alayksiköt Ohjaajat Osallistujat N % N % Kyllä Osittain Ei Ei voi vielä arvioida Yhteensä Ohjaavien työntekijöiden lisäksi osallistujilta kysyttiin erikseen avokysymyksellä heidän omia tavoitteitaan kuntouttavassa työtoiminnassa ja sitä, miten ne ovat toteutuneet. Osallistujista 271 kirjoitti jonkin vastauksen kysymykseen. Pelkät kysymysmerkit on poistettu tästä luvusta. Kävin vastaukset läpi pilkkomalla ne yksittäisiin tavoitteisiin. Sen jälkeen ryhmittelin harkintani mukaan tavoitteita eri ryhmiin. Prosessi pohjautui vahvasti subjektiiviseen luokitteluun, sillä tavoitteet olivat hyvin moninaisia ja luokittelu vähentää tätä moninaisuutta. Erottelemani luokat voidaan tulkita osin päällekkäisiksikin. Lisäksi tavoitteet itsessään liikkuivat eri tasoilla. Ne voitiin esittää portaittain eli ensin täytyisi saavuttaa esimerkiksi välineellistä kuntoutumista, jotta voisi päästä työmarkkinoille. En kuitenkaan huomioinut tätä vastausten tarkastelussa. Erottelin kaikkiaan 447 tavoitetta tai kommenttia eli keskimäärin jokaisella osallistujalla on ollut yksi tavoite. Kaikki eivät kuitenkaan ole vastanneet, joten vastauksen ylipäänsä antaneilla on ollut pyöristettynä kaksi tavoitetta. Tavoitteet ja osallistujien arvio niiden toteutumisesta esitellään taulukoissa 5 ja 6. Yleisin tavoite on säännöllisen päivärytmin saaminen. Muita tavoitteita on monia erilaisia. Jokainen luokka pitää sisällään vielä lisää vaihtelua eli esimerkiksi tavoitellut jatkotoimenpiteet vaihtelevat eläkkeen ja suoraan avoimille työmarkkinoille siirtymisen välillä. Tässä luokassa työmarkkinoille siirtyminen näyttää kuitenkin olevan yleisin tavoite. Osallistujien tavoitteita voi tarkastella monesta näkökulmasta. Ovatko tavoitteet aidosti osallistujan omia vai pinnallisesti omaksuttuja viranomaisten muodollisia tavoitteita? Kuinka motivoituneesti osallistuja tähtää tavoitteisiinsa ja miten tärkeinä hän niitä pitää? Millainen merkitys tavoitteilla on osallistujalle? Tässä ei valitettavasti ole mahdollisuutta selvittää kaikkia kysymyksiä.

14 13 Pääpiirteissään tavoitteet näyttävät liittyvän jonkinlaisen pysyvämmän ratkaisun saamiseen oman työmarkkinastatuksen suhteen, mahdollisuuteen kokeilla työelämää, otteen saamiseen omasta elämästä, terveyden tukemiseen sekä omaa persoonaa ja omassa elämässä viihtymistä vahvistavien myönteisten kokemusten hankkimiseen. Joitakin asioita voidaan tavoitella välineellisesti, kun taas toisia tavoitellaan itseisarvoisina. Tässä on vaihtelua vastaajienkin kohdalla: jotkut esimerkiksi toivovat saavansa sosiaalisia taitoja työmarkkinoita varten, kun taas toiset etsivät uusia tuttavuuksia. TAULUKKO 6. Osallistujien kuntouttavalle työtoiminnalle asettamat tavoitteet, kaikki alayksiköt Osallistujan tavoite N % Säännöllisen päivärytmin opettelu Eteenpäin siirtyminen, esim. työllistyminen Erilaisten taitojen ja kokemusten hankinta Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito tai kohennus Kokemusten saaminen työstä ja työnteosta 36 8 Mielekkään sisällön saaminen elämään 28 6 Sosiaaliseen kanssakäymiseen osallistuminen 27 6 Oman elämänhallinnan parantaminen 23 5 Työkyvyn tai sopivan työn kokeilu 17 4 Itsevarmuuden ja -luottamuksen kasvatus 16 4 Aktivoituminen tulevaisuuden suhteen 15 3 Päihteettömyys tai päihteiden hallinta 15 3 Resurssien saaminen (raha, ruoka) 5 1 Kielitaidon parantaminen 4 1 Ei osaa sanoa, ei tavoitetta tai muu 19 4 Yhteensä Näyttää siltä, että esimerkiksi elämänhallinnasta puhuminen voi hyvinkin olla viranomaiskielen omaksumista ja sen toistamista, mitä Duurissa on sovittu. Toisaalta voi olla, että vastaaja käyttää viranomaisilta omaksumaansa käsitettä kuvailemaan niitä ongelmia, joita hänellä on. Lisäksi se, että vastaajat voivat ilmaista tavoittelevansa asioita ilman työmarkkinaorientaatiota, esimerkiksi hyvää mieltä, taiteellista tunnustusta tai ompelutaitoja kotitarpeiksi, kertonee siitä, että osallistujat asettavat toiminnalle kuitenkin omia henkilökohtaisia ja yksilöllisempiä tavoitteitaan. Kaikilla ei kuitenkaan välttämättä ole tällaisia tavoitteita tai muitakaan. Eräs vastaaja kiteyttää: En minä toivo mitään, vaan ne viranhaltijat jotka ovat tänne toimittaneet. Lisäksi osa ryhmän muu vastauksista ei liity tavoitteisiin vaan sisältää esimerkiksi myönteistä kuntouttavan työtoiminnan kommentointia. Joihinkin osallistujien tavoitteisiin toiminta selvästi kuvion 5 perusteella onnistuu myös vastaamaan. Osallistujien ja ohjaajien näkemykset tavoitteiden toteutumisesta ovat melko samankaltaisia, mutta osallistujat kuitenkin useammin ovat vielä epävarmoja tavoitteiden toteutumisesta. Varsinaisia toteutuneita erillisiä tavoitteita laskin 146. Lisäksi yksi vastaaja ilmoitti, ettei toivonut

15 14 mitään ja toive oli myös toteutunut. Taulukon 7 perusteella toiminnan aikana saavutettiin ennen kaikkea säännöllisyyden lisääntymistä, toiseksi yleisimmin erilaisia taitoja sekä kokemuksia ja elämän mielekkyyden lisääntymistä toiminnan myötä. Eteenpäin siirtyminen on myös usein toteutunut tavoite, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että asiakkaalla olisi jo jatkopaikka: kyse voi olla myös käsityksestä siitä, että on tapahtunut edistystä kohti tuota jatkopaikkaa. Toisin sanoen esimerkiksi työelämävalmiudet ovat parantuneet. Taulukossa 7 esitetään lisäksi se, miten usein asetettu tavoite toteutui täysin: yleisimmin toteutuivat kielitaidon kohentumiseen, mielekkään sisällön saamiseen ja työkokemuksen hankkimiseen liittyvät tavoitteet. Osittain toteutuneita tavoitteita ei voitu huomioida. Varsinaisia erillisiä tavoitteita, jotka eivät toteutuneet, ilmoitettiin seitsemän kappaletta. Ne olivat selvyys työkyvystä, tervehtyminen, valmiuksien saanti työelämään, normaaliin työhön pääseminen, kuntouttavasta työtoiminnasta poistuminen, säännöllinen päivärytmi ja työkokemuksen saaminen. TAULUKKO 7. Osallistujien asettamat, täysin toteutuneet tavoitteet ja niiden osuus kaikista asetetuista tavoitteista, kaikki alayksiköt Osallistujan tavoite N % % tot. Säännöllisen päivärytmin opettelu Eteenpäin siirtyminen, esim. työllistyminen Erilaisten taitojen ja kokemusten hankinta Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito tai kohennus Kokemusten saaminen työstä ja työnteosta Mielekkään sisällön saaminen elämään Sosiaaliseen kanssakäymiseen osallistuminen Oman elämänhallinnan parantaminen Työkyvyn tai sopivan työn kokeilu Itsevarmuuden ja -luottamuksen kasvatus Aktivoituminen tulevaisuuden suhteen Päihteettömyys tai päihteiden hallinta Resurssien saaminen (raha, ruoka) Kielitaidon parantaminen Yhteensä Työtehtävät eri työtoimintapaikoilla Työtehtäviä kuvailtiin 389 lomakkeessa. Keskimäärin niistä kerrottiin kahdeksalla sanalla ja 72 merkillä (ilman välilyöntejä). Sanojen keskiarvo oli aiemmin raportoiduissa arvioineissa lähes sama eli liki kahdeksan, mutta kuitenkin hiukan suurempi kuin tällä arviointijaksolla. Tallennuskäytäntöjen erot voivat vaikuttaa tuloksiin, mutta näyttää siltä, ettei huomattavaa muutosta vastausten sanamäärissä ole tapahtunut. Merkkien määrä sitä vastoin on kasvanut hiukan, koska määrä oli aiemmin käytetyissä arviointilomakkeissa 68 merkkiä. Suurta muutosta ei voi tässäkään katsoa tapahtuneen. Sisältöä tarkastellessa työtehtäviä tulee aiempien arviointien tapaan hyvin laaja kirjo.

16 15 Kiinteistöpalveluissa keskeisimpiä työtehtäviä ovat olleet lumityöt, hiekoitus, siivous, pihan sekä kiinteistöjen kunnossapito, rakennus-, remontointi-, korjaus- ja huoltotehtävät. Lisäksi mainittiin ATK-myynti ja erilaiset avustavat tehtävät. Ulkotyö- ja kuljetuspalveluissa toimenkuvat ovat liittyneet lumitöihin, puistotöihin, kuten nurmikon ja pensaiden leikkuuseen, haravointiin, siistimiseen ja roskien vientiin, puistokalusteiden kunnostukseen, kompostin hoitoon, asennuksiin, auton kuljettamiseen, polttopuiden tekoon ja metsän, niittyjen, ojien sekä purojen putsaukseen sekä raivaukseen ja keittiötyöhön. Koti- ja laitospalveluissa tehdään kotihoidon tukiryhmän tehtäviä, joihin lukeutuu esimerkiksi asiakkaan saattaminen eri kohteisiin, ulkoilu ja seurustelu. Lisäksi työtoimintaan kuuluu muun muassa siistimistä, vaatehuoltoa sekä pienkorjauksia. Myös avustavat tehtävät vanhustenpalvelulaitoksessa kuuluvat koti- ja laitospalveluiden työkenttään. Seniorina työskentelevä ottaa samalla vastuuta muusta ryhmästä. Koti- ja laitospalvelut suorittavat myös muutto- ja kuljetustehtäviä. Toimistopalveluissa työskennelleet ovat tehneet hieman erityyppisiä tehtäviä, joihin on kuulunut lähetin töitä, laskutusta, postitusta sekä avustavia toimistotehtäviä. Pakilan työkeskuksessa on suoritettu kalusteiden purkua sekä korjausta, kalusteiden ja arkkujen valmistusta, kokoamista ja verhoilua, tehtyjen tuotteiden toimitusta sekä asennusta asiakkaille sekä varaston ylläpitoa. Myös kiinteistöjen ja pihojen huolto sekä ylläpito lukeutuvat työkeskuksen tarjoamiin tehtäviin. Lisäksi asiakkaat ovat tehneet keittiöapulaisen työtehtäviä, siivousta ja toimistotyötä. Tekstiilityökeskuksessa on tehty kodin- ja teollisuustekstiilien valmistusta, korjausompelua, laadunvalvontaa, pyykin jälkikäsittelyä, pihatöitä, kahvitusta ja siivousta, maton kutomista ja siinä avustamista, tuotteiden pakkaamista ja varaston ylläpitoa, verhojen ripustusta ja toimistotyötä sekä myyntityössä avustamista. Uusix-verstaiden eri pajoilla on tehty tuotteiden suunnittelua, ompelu- ja muita käsitöitä, kankaanpainantaa, verhoilua, korujen tekoa, puutyötä, huonekalujen kunnostusta, savityötä, metallityötä, kiinteistön ja pihan siivousta, pieniä korjauksia, kurssisihteerin ja apuopettajan tehtäviä, ATK-asennuksia ja korjauksia, vahtimestarin tehtäviä, varasto- ja myyntityötä, kuljetuksia, rakennusapumiehen työtä sekä kierrätyspolkupyörien purkua ja kasaamista. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuttiin 1 5 päivänä viikossa 4 6,5 tunnin ajan päivässä (N=383 ja N=385). Erilaisia työaikayhdistelmiä on periaatteessa tarjolla varsin monia. Yleisin päivien määrä oli viisi päivää viikossa. Työajat riippuvat niin osallistujan mahdollisuuksien ja päämäärien mukaan asetetuista tavoitteista kuin eri työtoimintapaikkojen luonteesta ja toimintakäytännöistä. Tunteja tehtiin kaikkia arvioituja osallistujia tarkastellessa useimmiten neljä päivässä. Keskiarvot ovat viisi päivää viikossa ja viisi tuntia päivässä. 4.5 Osallistujien vahvuudet ja rajoitukset Kuten aiemmissakin lomakkeissa, ohjaavia työntekijöitä pyydettiin arvioimaan kuntouttavassa työtoiminnassa olevien vahvuuksia ja rajoituksia. Tiedot auttavat luomaan kokonaiskuvaa osallistujien

17 16 erityisongelmista ja toisaalta vahvuuksista. Nykyisessä mallissa selvitetään sekä osallistujien työelämävalmiuksien tasoa että jakson aikana tapahtunutta muutosta. Osallistujia koskevaa informaatiota kerätään sekä avo- että monivalintakysymyksillä. Kuviossa 3 on esitetty osallistujien työelämävalmiuksia koskevia arvioita jakson lopulla. Osallistujat ovat saaneet selvästi enemmän erittäin hyvää palautetta työelämävalmiuksistaan. Kyse on todennäköisesti paitsi osallistujan ominaisuuksista sinänsä myös pyrkimyksestä antaa myönteisiä vastauksia, kun lomake käydään läpi yhdessä osallistujan kanssa. Lisäksi voi olla, ettei mitta-asteikkoa ole huomioitu: tarkoitus oli kalibroida se niin, että vaihtoehto erittäin hyvä tarkoittaisi avoimilla työmarkkinoilla edellytetyn kynnyksen ylittämistä. Asteikolla ei siis välttämättä ole ollut yhtenäistä merkitystä kaikille, mutta tätä on vaikea selvittää. Voi myös olla niin, että osallistujilla on muutamia erittäin hyvällä tasolla olevia työelämävalmiuksia, mutta yksittäisen henkilön kohdalla kokonaisuuteen kuuluu myös kehittämistä vaativia valmiuksia. Vastauksien suhteellisista jakaumista voidaan todeta, että osallistujien vahvin puoli on yhteistyökyky. Työaikojakin noudatetaan usein, mutta niiden suhteen osallistujat ovat kahtiajakautuneempia, koska on myös kohtuullisen suuri osuus sellaisia osallistujia, jotka eivät noudata työaikoja säännöllisesti. KUVIO 3. Osallistujien arviointi, kaikki alayksiköt 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1. Työaikojen noudattaminen (N=391) 2. Annettujen ohjeiden seuraaminen (N=392) 3. Uusien asioiden omaksuminen (N=389) 4. Motivaatio työskentelemiseen (N=391) 5. Yhteistyökyky (N=390) 6. Omatoimisuus (N=391) 7. Monitaitoisuus (N=389) 8. Työskentelytahti (N=391) 9. Työn laatu (N=392) Vaatii kehittämistä Hyvä Erittäin hyvä Työaikojen noudattamisen ongelmista kertoo se, että työntekijät raportoivat poissaolopäiviä 276 arviointilomakkeessa. Niiden osalta, joille oli ilmoitettu päivien määrä, päiviä oli keskimäärin kymmenen osallistujaa kohden. Joukossa on selostusten perusteella erityyppisiä eli sekä luvallisia että luvattomia poissaoloja erilaisilta ajanjaksoilta, mutta ne antavat kuitenkin jotakin suuntaa poissaolojen mittakaavasta. Poissaolot ovat odotetusti yleisimpiä keskeyttäneillä, joiden keskiarvo 15 päivää (n=46). Alkuarvioinnissa osallistujat ovat olleet poissa keskimäärin seitsemän päivää (n=69) ja seuranta-arvioinnissa 11 (n=125). Alayksiköittäin vähiten poissaoloja oli Pakilassa (n=32), jossa keskiarvo oli 8 päivää ja eniten kiinteistöpalveluissa (n=15), jossa määrä oli keskimäärin 16 päivää. Tarkastelua voivat vaikuttaa erilaiset raportointitavat poissaolojen suhteen ja arvioitujen jaksojen vaihtelevat pituudet eri alayksiköissä.

18 17 Ohjaavat työntekijät ovat lisäksi erikseen kommentoineet hyvin usein osallistujan henkilökohtaisia vahvuuksia ja rajoituksia avovastauksissa. Osallistujan myönteisiä ominaisuuksia kuvailtiin 310 lomakkeessa. Rajoitteita käsittelevään kohtaan oli kirjoitettu jotakin 258 lomakkeessa, mutta joukossa oli monia vastauksissa, joissa vain todettiin rajoitusten puute. Raporttia tiivistääkseni en käy vastausten sisältöä tämän tarkemmin läpi, mutta niiden määrä antaa myönteisen kuvan arvioijien aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta osallistujaa kohtaan. Monivalintakysymysten lisäksi on usein haluttu tarkemmin ja henkilökohtaisemmin kuvailla osallistujan tilannetta. Kuvaukset voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia, jolloin niistä on todennäköisesti hyötyä erityisesti Duurin työntekijöille Toiminnan aikana tapahtuneet muutokset Aiemmasta arvioinnista poiketen tässä lomakkeessa otettiin mukaan myös osallistujien selviytymisen muutosta kartoittavia kysymyksiä. Lomakkeessa kysyttiin sitä, ovatko osallistujan työtehtävät muuttuneet vaativammiksi ja lisäksi selvitettiin edellä esitellyissä työelämävalmiuksissa tapahtuneita muutoksia. Kaikkia vastauksia tarkasteltaessa osallistujista 14 prosenttia oli siirtynyt arviointijakson aikana selvästi vaativampiin tehtäviin, 51 prosenttia hiukan vaativampiin ja 35 prosentin osalta vaativuus ei ollut lisääntynyt (N=384). Viimeinen luokka sisältää myös ne, joiden työtehtävien vaatimus on laskenut. Tuloksia tulkitessa on syytä huomioida se, että vastausasteikko on tarkoituksella vinoutettu myönteiseen suuntaan. Kuviossa 4 on puolestaan esitelty osallistujien työelämävalmiuksien muutosta kuluneen jakson aikana. Tärkeä havainto kuviossa on se, että vastauksia on selvästi vähemmän kuin työntekijän arviointihetken selviytymistä koskevia vastauksia. Muutosta kuvaava vastaus on voitu monesta syystä kokea vaikeaksi antaa: sama henkilö ei välttämättä ole seurannut osallistujaa alusta loppuun, osallistujan alkuvaiheen selviytymisestä ei ole muistikuvia tai muutoksen erittely käytettyjen muuttujien luonteen tai yksityiskohtaisuuden erottelun vuoksi on vaikeaa. KUVIO 4. Osallistujien kehittymisen arviointi, kaikki alayksiköt 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1. Työaikojen noudattaminen (N=326) 2. Annettujen ohjeiden seuraaminen (N=327) 3. Uusien asioiden omaksuminen (N=325) 4. Motivaatio työskentelemiseen (N=325) 5. Yhteistyökyky (N=325) 6. Omatoimisuus (N=325) 7. Monitaitoisuus (N=325) 8. Työskentelytahti (N=324) 9. Työn laatu (N=326) Muutos heikompaan Ei muutosta Muutos parempaan

19 18 Kuvion vastauksia katsottaessa silmiinpistävin piirre on se, että hyvin harva osallistuja kehittyy selkeästi heikompaan suuntaan jakson aikana: lähinnä työaikojen noudatus ja työskentelymotivaatio ovat voineet jakson aikana heiketä. Myönteinen kehitys varsinkin työn laadussa, uusien asioiden omaksumisessa ja omatoimisuudessa on paljon tavallisempaa. Toisaalta selvästi useimmin ei jakson aikana tapahdu huomattavaa muutosta. 4.7 Jatkosuositukset ja -suunnitelmat Sekä aiemmassa että nykyisessä arvioinnissa kerätään ohjaavien työntekijöiden sekä osallistujien jatkosuosituksia ja -suunnitelmia. Tulokset taulukossa 8 antavat yleiskuvaa: mikä on ohjaajien ensisijainen jatkosuositus ja mikä on osallistujien ensisijainen jatkosuunnitelma. Kuntouttavassa työtoiminnassa jatkaminen on kummankin osapuolen ykkösvaihtoehto, mutta myös joitakin eroja löytyy. Yksi selkeimmistä on osallistujien hiukan vahvempi pyrkimys tähdätä seuraavaksi työmarkkinoille. Ohjaajista ja osallistujista samaa mieltä jatkosta on kaikkiaan 64 prosenttia (N=331). TAULUKKO 8. Ohjaajien ja osallistujien jatkosuositukset ja suunnitelmat, kaikki alayksiköt ja arviointityypit Ohjaajat Osallistujat N % N % Palkkatyö Palkkatuettu työ Opiskelu tai koulutus Työharjoittelu tai työelämävalmennus Kuntouttava työtoiminta Jokin muu Yhteensä Taulukoissa 9 ja 10 tuloksia on eritelty pidemmälle. Erojen alku- ja seuranta-arvioinnin välillä on katsottu väljästi kuvaavan kuntoutetussa työtoiminnassa vietetyn ajan vaikutusta jatkosuosituksiin ja -suunnitelmiin. Yleisin jatkovaihtoehto on pääsääntöisesti kuntouttavassa työtoiminnassa jatkaminen. Olisi odotettavaa, että toiminnan jatkuessa selkeytyisi se, mikä pysyvämpi vaihtoehto olisi osallistujalle sopivin. Ohjaajien osalta näin käykin, osallistujien osalta puolestaan ei. TAULUKKO 9. Ohjaajien jatkosuositukset eroteltuna arviointityypin mukaan Alkuarv. Seuranta-arv. Keskeytysarv. N % N % N % Palkkatyö Palkkatuettu työ Opiskelu tai koulutus Työharjoittelu tai työelämävalmennus Kuntouttava työtoiminta Jokin muu Yhteensä

20 19 TAULUKKO 10. Osallistujien jatkosuunnitelma eroteltuna arviointityypin mukaan Alkuarv. Seuranta-arv. Keskeytysarv. N % N % N % Palkkatyö Palkkatuettu työ Opiskelu tai koulutus Työharjoittelu tai työelämävalmennus Kuntouttava työtoiminta Jokin muu Yhteensä Ohjaajista ja osallistujista samaa mieltä alkuarvioinneissa 62 prosenttia (N=99). Vastaava osuus on seuranta-arvioinneissa 68 prosenttia (N=202). Keskeytysarvioinnissa ohjaajista ja osallistujista on samaa mieltä ensisijaisesta jatkovaihtoehdosta 47 prosenttia (N=17). Poikkeavat näkemykset jatkosta ovat siten yleisimpiä keskeytysarviointien osalta ja harvinaisimpia seuranta-arviointien kohdalla. 4.8 Osallistujien kokemukset Edellä on käsitelty jo muutamia osallistujien antamia vastauksia. Tässä ja seuraavassa osiossa käydään läpi vielä tarkemmin kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden näkemyksiä selviytymisestään jakson aikana ja kartoitetaan osallistujien mielipiteitä kuntouttavasta työtoiminnasta. Kuviossa 5 esitetään ensiksi osallistujien monivalintakysymysten vastausten lukumäärä. Kuvion perusteella työyhteisön ilmapiiri on ollut hyvä, työtehtävät sopivia ja ohjaus riittävää. Osallistujat ovat kohtalaisen usein saaneet onnistumisen kokemuksia ja oppineet uusia taitoja. Sen sijaan kuntouttava työtoiminta ei ole vaikuttanut yhtä lailla myönteisesti osallistujien suunnitelmien selkeytymiseen tai työnhakumotivaation vahvistumiseen. KUVIO 5. Osallistujien kehittymisen arviointi, kaikki alayksiköt 0% 20% 40% 60% 80% 100% 1. Työyhteisöni ilmapiiri on ollut kannustava. (N=331) 2. Työtehtävät ovat olleet sopivia. (N=335) 3. Olen saanut riittävästi ohjausta. (N=334) 4. Olen oppinut uusia taitoja työtehtävissäni. (N=320) 5. Olen saanut onnistumisen kokemuksia. (N=327) 6. Suunnitelmani ovat selkeytyneet. (N=266) 7. Toiminta on motivoinut hakemaan töitä. (N=271) Ei pidä paikkaansa Ei pidä juurikaan paikkaansa Pitää osittain paikkansa Pitää paikkansa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (6) Hankinnan yksilöinti 1083/ / Hankinnan yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (6) Hankinnan yksilöinti 1083/ / Hankinnan yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (6) Espoon kaupunki hankkii ostopalveluna v. 2012 noin 14 000 työtoimintapäivää. Tulevalla sopimuskaudella kaupunki pyrkii hankkimaan vuosittain 20 000 työtoimintapäivää ostopalveluna.

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä NAO-seminaari 30.9.2015, Turku Aineisto Kysely lähetettiin kaikkiaan 224 TPY:n jäsenorganisaatiolle

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1.

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1. 10.4.9. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake (tiedot kerätty alunperin 9 kk:n ensisijaisen huoltajan haastattelulomakkeella Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake on suunniteltu

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen Monitoimitalojen toiminnan suunnittelu ja toteutus käyttäjien arvioimana [toteutus Asuinalue lapsiperheiden kokemana hanke] KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015 Juha Kokkonen

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Rotaryklubin jäsenkysely 20

Rotaryklubin jäsenkysely 20 Rotaryklubin jäsenkyselylomake Päiväys: 3.6.2010/REk Ryhmä: Jäsenyys Rotaryklubin jäsenkysely 20 Tämän jäsenkyselyn tarkoituksena on kartoittaa klubimme jäsenten mielipiteitä ja näkemyksiä koskien klubimme

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot