1 TIIVISTELMÄ 0 2 ALKUSANAT 4 3 JOHDANTO 5 4 MENETELMÄT 13 5 TULOKSET 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 TIIVISTELMÄ 0 2 ALKUSANAT 4 3 JOHDANTO 5 4 MENETELMÄT 13 5 TULOKSET 17"

Transkriptio

1 Työtieteen hankeraportteja No. 31 Henna Paananen (toim.), Henri Jounila, Tommi Autio, Juhani Tarkkonen, Liisa Kiviniemi, Juha Petäjäkangas ja Janne Sinisammal Näkökulmia ja kehittämisen työvälineitä työhyvinvointiin kunta-alalla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. KUNPASSI hankkeen loppuraportti Julkaistu Työsuojelurahaston ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) tuella Oulun yliopisto 2012 ISBN (PAINETTU) ISBN (PDF) ISSN

2 1 TIIVISTELMÄ Alunperin kunnallisen työympäristöpassin luomiseksi tarkoitetun KUNPASSI- hankkeen tavoitteena oli kehittää työhyvinvoinnin konsultointi- ja perehdyttämismalli kunta-alan niille toimialoille ja ammattiryhmille, joille teollisuus- ja teknistyyppisiin töihin tarkoitetun työturvallisuuskortin sisältö ei vastannut tarpeita. Tiedossa oli monilta tahoilta tulleiden havaintojen perusteella, että työturvallisuuskortti ei vaikuttanut nimenomaan työhyvinvoinnin niillä osa-alueilla, joita voidaan kutsua henkilöstön työkyvyksi ja työssä jaksamiseksi sekä henkiseksi hyvinvoinniksi. Hankkeen kanssa samaan aikaan virisi myös Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikortti-hanke ja Kunpassissa päätettiin keskittyä työhyvinvoinnin sisältöihin sekä erityisesti sote-alaan. Kunpassi-hankkeen tavoitteiksi muodostui kerätä tietoa työhyvinvoinnista kunta-alalla keskittyen erityisesti sosiaali- ja terveysalaan sekä kehittää ja kokeilla työhyvinvoinnin perehdytystä kunnallisen sote-alan henkilöstölle ja kuntajohdolle. Hankkeessa tehtiin 25 strukturoitua ja seitsemän avointa haastattelua työhyvinvoinnin asiantuntijoille. Sotealan ammattilaisia haastateltiin 15: seitsemän yksittäin ja kahdeksan neljän hengen ryhmissä. Sote-alan ammattilaisten haastattelurunko pohjautui työjärjestelmäviitekehykseen ja asiantuntijahaastatteluiden tuloksiin. Kaikki sote-alan ammattilaiset tekivät myös parivertailun asiantuntijoilta saatujen työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden merkityksestä. Hankkeessa kokeiltiin työhyvinvointiin liittyvää perehdyttämistä kahden Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kunnan johdolle (10 henkilöä) ja työntekijöille (22 henkilöä) sekä kolmen kunnallisen sote-alan oppilaitoksen opettajille (12 henkilöä). Hankkeen tuloksina saatiin tietoa asiantuntijoiden ja sote-alan ammattilaisten näkemyksistä työhyvinvoinnista sekä kokemuksia työhyvinvointiin liittyvästä perehdyttämisestä. Asiantuntijoiden ja sote-alan ammattilaisten näkemykset työhyvinvoinnista erosivat toisistaan ja perehdyttämisessä johdolle suunnatut interventiot nähtiin tärkeiksi. Sote-alalla keskeisimmin työhyvinvointiin vaikuttavat työtehtävät; mahdollisuus vaikuttaa ja keskittyä niihin sekä niiden järkevyys ja mielekkyys. Organisaation merkitys nähtiin vähäiseksi. Asiantuntijat puolestaan painottivat organisaatiota. Haastatteluissa työjärjestelmämalli toimi hyvänä pohjana myös sotealan ammattilaisten omalle reflektiolle ja kehityskeskusteluille työhyvinvointiin liittyen. Tulevaisuudessa työpaikat voisivat hyödyntää mallia kehityskeskusteluissaan. Perehdytyksiin osallistuneissa organisaatioissa laadittiin työhyvinvointiohjelmat. 1

3 1 TIIVISTELMÄ 0 2 ALKUSANAT 4 3 JOHDANTO TYÖOLOISTA KUNNALLISELLA ALALLA TYÖHYVINVOINTI JA TYÖJÄRJESTELMÄVIITEKEHYS 8 TYÖHYVINVOINTI 8 TYÖJÄRJESTELMÄVIITEKEHYS TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVIÄ PEREHDYTTÄMISJÄRJESTELMIÄ 11 TYÖTURVALLISUUSKORTTI 11 POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTTI TAVOITTEET 12 4 MENETELMÄT ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT SOTE-ALAN HAASTATTELUT PEREHDYTYSINTERVENTIOT 14 JOHTORYHMIEN JÄSENTEN PEREHDYTTÄMINEN JA KONSULTAATIO 15 TYÖNTEKIJÖIDEN PEREHDYTTÄMINEN 16 AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETTAJIEN SEMINAARISARJA 16 5 TULOKSET HAASTATTELUTULOKSET 17 ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT 17 SOTE-ALAN HAASTATTELUT PEREHDYTYSINTERVENTIOIDEN TULOKSET 22 JOHTORYHMIEN JÄSENTEN PEREHDYTTÄMINEN JA KONSULTAATIO 22 TYÖNTEKIJÖIDEN PEREHDYTTÄMINEN 23 AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETTAJIEN SEMINAARISARJA 24 TULOSTEN KOONTA 25 2

4 5.3 HANKKEEN TUOTOKSET 26 TYÖHYVINVOINNIN KESKEISET SISÄLLÖT SOTE-ALALLA 26 HANKKEEN ANTI OSALLISTUNEILLE ORGANISAATIOILLE 26 POHJA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISKESKUSTELUILLE 27 HANKKEEN YHTEYDESSÄ TEHDYT JULKAISUT 27 6 YHTEENVETOA JA POHDINTAA 28 7 LÄHTEET 29 8 LIITTEET 31 LIITE 1. HAASTATTELURUNGOT 31 LIITE 2. PARIVERTAILULOMAKKEEN ENSIMMÄINEN SIVU 34 LIITE 3. PARIVERTAILUTULOKSET (TYÖTEHTÄVÄ, TYÖNTEKIJÄ, ORGANISAATIO) 35 LIITE 4. PEREHDYTYSINTERVENTIOIDEN ASIASISÄLLÖT 38 3

5 2 ALKUSANAT Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Jouni Aitto-oja (Oulaisten kaupunki), Teija Heikkinen (Limingan kunta), Liisa Kiviniemi (Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Pia Koistinen (Oulaisten ammattiopisto), Ilkka Koski (Oulaisten yrittäjät), Pauliina Marjala (Oulun aikuiskoulutuskeskus), Laura Mettovaara (Oulaisten ammattiopisto), Anne Mironen (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL), Aini Ojala (Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Markku Roiha (Kunnallinen työmarkkinalaitos), Nuppu Rouhiainen (Tekes), Kaija Sepponen (Taukokangas), Ilkka Tahvanainen (Työsuojelurahasto), Eeva-Maarit Valkama (Limingan kunta), Irmeli Vuoriluoto (Terveyden- ja sosiaalihuoltoalan ammattijärjestö Tehy ry.) ja Seppo Väyrynen (Oulun yliopisto). Ohjausryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. Hankkeen tutkijoina toimivat Tommi Autio (Oulun yliopisto), Henri Jounila (Oulun yliopisto), Tiina Karila (Oulun yliopisto), Liisa Kiviniemi (Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Maarit Niemelä (Oulun yliopisto), Anne Ollanketo (Oulun yliopisto), Henna Paananen (Oulun yliopisto), Juha Petäjäkangas (Oulun yliopisto), Arto Reiman (Oulun yliopisto), Janne Sinisammal (Oulun yliopisto) ja Juhani Tarkkonen (Innosafe). Niemelä, Ollanketo ja Jounila olivat valmistelemassa hanketta, Karila teki hankkeessa tilastotutkimusta ja Petäjäkangas kirjallisuustutkimusta, Sinisammal suoritti asiantuntijahaastattelut, Tarkkonen toteutti työhyvinvoinnin yleisperehdytykset kohdekunnissa ja -oppilaitoksissa, Autio, Jounila, Paananen ja Reiman vastasivat sote-alan haastatteluosuudesta ja Kiviniemi osallistui sekä koulutusinterventioihin että hankkeen tutkimukselliseen puoleen. Paananen toimitti loppuraportin. Hankkeen kohdeorganisaatioina olivat Oulaisten kaupunki, Limingan kunta, Oulun aikuiskoulutuskeskus ja Oulaisten ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Lisäksi hankkeessa haastateltiin Oulun kaupungin, Hailuodon kunnan ja Caritas- Säätiön työntekijöitä. Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Tekesin Tykes -ohjelma. 4

6 3 JOHDANTO 3.1 TYÖOLOISTA KUNNALLISELLA ALALLA Kuntien eläkevakuutuksen vuosittain tekemän kyselyn mukaan kunta-alalla työhyvinvointi on matalinta terveysalalla. Ero muihin aloihin ei kuitenkaan ole merkittävä. (Kunta-alan työsyke 2010.) TVL:n (2009) kautta, lähinnä tapaturmapakista ja erikseen tuoreimpia tietoja pyytämällä, saatiin joitakin hyödyllisiä tilastotietoja hankkeen taustatiedoiksi. Näistä tiedoista koottiin erillinen dokumentti (Karila 2009), josta tähän lukuun on koottu lyhyesti tärkein sisältö. Tässä käsitellään kolmea ryhmää (2 päätoimialaa ja 1 pääammattiluokka), jotka ovat kuntasektori, kuntasektorin terveydenhuolto ja sosiaalialan työ (kunta-sote) sekä kunta-alan ulkopuolelta terveydenhuolto ja sosiaalipalvelu (muu sote). Kun tarkastellaan kunta-alan vähintään neljän päivän poissaolon aiheuttaneita työtapaturmia vuonna 2008 vahingoittumistavan mukaan, määrällisesti suurimpana luokkana oli iskeytyminen kiinteää pintaa vasten. Tämä luokka oli toiseksi suurin sekä kunta-sotella että muulla sotella. Suurimpana näissä molemmissa oli äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen liki 40 prosentin osuudella. Kun katsotaan vuonna 2008 sattuneita työpaikkatapaturmia työsuorituksen mukaan, nousi henkilön liikkuminen suurimmaksi kaikissa kolmessa ryhmässä. Huomattavaa on se, että kunta-sotella henkilön liikkuminen aiheutti lähes 45 % tapauksista, kun muun soten vastaava luku oli 36,5 %. Eron voisi ajatella johtuvan ainakin siitä, että kuntapuolella tehdään runsaasti työtä asiakkaiden kodeissa, joka vaatii enempi liikkumista paikasta toiseen työpäivän aikana. Kaksi seuraavaa ryhmää työsuorituksen mukaan sattuneissa työpaikkatapaturmissa olivat esineiden käsitteleminen ja taakan käsivoimin siirtäminen. Kuntasektorilla yleisesti selvästi eniten työpaikkatapaturmia aiheutti vuonna 2008 poikkeaman mukaan putoaminen, hyppääminen, kaatuminen tai liukastuminen -luokka. Kun katsotaan pelkästään kunta-sotea, niin edellä mainitun luokan rinnalla oli hyvin tasaväkisenä henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (molemmat noin 27 %). Myös muun soten osalta nämä kaksi luokkaa olivat tasaväkisiä (molemmat noin 21 %), mutta selvästi pienemmällä prosenttiosuudella kunta-soteen verrattuna. Kolmanneksi yleisin luokka oli kaikissa tässä käsiteltävänä olevissa ryhmissä terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itsensä kolhiminen, polvistuminen tai istuutuminen. Suomessa asuvien vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden yleisin päädiagnoosi oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (32,8 % diagnosoiduista). Toiseksi yleisin oli tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (31,7 %). Nämä kaksi luokkaa erottuivat selvästi muista, sillä kaikki muut luokat jäivät alle kymmenen prosentin. (Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2008.) Samantyyppinen ilmiö löytyy toisenlaisestakin tilastosta, mutta siinä kaksi suurinta luokkaa ovat edelliseen verrattuna vaihtaneet paikkaa. Kyseessä olevassa tilastossa esitetään vuonna 2009 kuntoutuspalveluja saaneet, ammatissa toimineet ja 16 5

7 vuotta täyttäneet kuntoutujat. Siinä suurin luokka on tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet noin 47 % kuntoutujista ja toiseksi suurin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt reilut 26 % kuntoutujista. (Kelan kuntoutustilasto 2009.) Nämä luvut osoittavat, että edelleen työelämässä mukana olevista työntekijöistä, jotka pääsevät kuntoutukseen, liki puolet tulee tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairauden luokkaan kuuluvien sairauksien vuoksi. Tämä sairausluokka on suurin myös tilastossa (ks. kuva 1), jossa esitetään korvatut sairauspäivärahat päivien lukumäärän perusteella. Toisena on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ja kolmantena vammat ja myrkytykset sekä eräät muut ulkoisten syiden seuraukset. (Kelan sairausvakuutustilasto 2008; Valle 2009.) milj. pv Korvatut päivät (milj. pv) 2004 Korvatut päivät (milj. pv) 2005 Korvatut päivät (milj. pv) 2006 Korvatut päivät (milj. pv) 2007 Korvatut päivät (milj. pv) a b c d e a Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet b Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt c Vammat ja myrkytykset sekä eräät muut ulkoisten syiden seuraukset d Kasvaimet e Verenkiertoelinten sairaudet Kuva 1. Vuosina korvatut sairauspäivärahat. Viisi yleisintä sairauspääryhmää. (mukaillen Valle 2009; Kelan sairausvakuutustilasto). Toisenlaisen lähestymistavan asiaan tuo työolotutkimus, jossa kartoitetaan mm. palkansaajien koettua terveydentilaa, työkykyä, sairauspoissaoloja ja työtapaturmia. Tutkimuksen mukaan tule-vaivat ovat pitkällä aikavälillä lisääntyneet, johtuen osittain ikääntymisestä. Kaikkein yleisimpiä ovat kivut ja säryt niska-hartiaalueella; vuonna % kertoi kärsivänsä toistuvasti näistä ja naisilla nämä olivat huomattavasti yleisempiä. Toistuvaa kipua ja särkyä ristiselässä koki vuonna %, jaloissa lonkat mukaan lukien 27 % sekä käsissä ja käsivarsissa 26 % palkansaajista. (Lehto & Sutela 2008.) Psyykkisistä oireista (ks. kuva 2), kun kriteerinä on kokee kärsivänsä vähintään kerran viikossa, yleisin oli vuonna 2008 univaikeudet (33 % palkansaajista). Tässä on ollut voimakasta kasvua 30 vuoden aikana erityi- 6

8 sesti naisilla. Toiseksi yleisin oli väsymyksen, haluttomuuden ja tarmottomuuden tunne (33 %) ja kolmanneksi jännittyneisyyden, hermostuneisuuden ja ärtyisyyden tunteet (18 %). (Lehto & Sutela 2008.) Kuva 2. Psyykkisten oireiden esiintyminen (vähintään kerran viikossa) (mukaillen Lehto & Sutela 2008). Työolotutkimuksessa yhtenä kohtana oli työn tai työolojen yhteys oireisiin niillä, jotka olivat ilmoittaneet kärsivänsä jostain psyykkisestä tai somaattisesta oireesta vähintään kerran viikossa. 28 % vastaajista katsoi, että työllä tai työoloilla oli huomattavasti osuutta oirehtimiseen ja yhteensä 82 %, että yhteyttä oli ainakin jonkin verran. Äsken mainituilla oireilla katsotaan olevan kiistaton yhteys seuraaviin työympäristötekijöihin: kiire, henkinen väkivalta, ristiriidat työpaikalla ja tyytymättömyys esimiestoimintaan. (Lehto & Sutela 2008.) Kun tarkastellaan pelkästään kunta-alaa, voidaan tehdä joitakin työhyvinvointiin selkeästi vaikuttavia havaintoja. Vuonna 2009 kunta-alan työntekijöistä 18 prosenttia ilmoitti havainneensa määräaikaisten työntekijöiden syrjintää omassa organisaatiossaan. Tämä on sikäli merkittävä asia, että kuntasektorilla työskentelee selvästi enemmän määräaikaisia työntekijöitä kuin muilla sektoreilla. Työpaikkakiusaaminen sekä asiakkaitten että työtovereiden taholta oli vuonna 2009 yleisempää kuntasektorilla kuin muilla aloilla. Asiakkaitten taholta se oli selvästi suurempaa, sillä esimerkiksi yksityisellä palvelusektorilla ja valtiolla työskentelevistä noin joka neljännes ilmoitti tulevansa kiusatuksi asiakkaitten toimesta, kun luku kunta-alalla oli 38 %. Työtovereiden kiusaamisen osalta erot olivat alojen välillä pieniä; kuntasektorin osalta tällaista kiusaamista koki 5 % vastaajista. Kuntasektorin suuri ongelma on asiakkaitten tekemä työpaikkaväkivalta, sillä vuonna % kuntien työntekijöistä oli joutunut itse tällaisen väkivallan uhriksi. 34 % kertoi, että omalla työpaikalla joku oli joutunut asiakasväkivallan kohteeksi. Molemmat luvut ovat erittäin paljon suurempia esimerkiksi yksityiseen sektoriin verrattuna. Kaiken lisäksi väkivalta on kuntasektorilla lisääntynyt vuodesta Kuntien ter- 7

9 veystoimessa luvut ovat erityisen pahoja, sillä vuoden prosenttia muuttui vuonna prosenttiin, kun tarkasteltiin omalla työpaikalla jonkun joutumista asiakasväkivallan kohteeksi ainakin kerran. (Kuntaalan työolobarometri 2009.) Sosiaali- ja terveysalalla viime vuosina tapahtuneet muutokset liittyvät erityisesti organisaatioiden ja työnjaon muutoksin sekä teknologian kehittymiseen. Näyttöä on myös siitä, että asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän läheistensä odotukset ja tarpeet ovat muuttuneet vaativammiksi ja monimuotoisemmiksi. Resurssit eivät kuitenkaan ole kasvaneet työn vaativuuden lisääntymisen myötä. Sosiaali- ja terveysalalla yhtenä keskeisenä keskustelun kohteena ovat olleet toiminnan hyvään ja riittävään laatuun liittyvät kriteerit. Uuden työntekijän perehdyttäminen on muodostunut entistä suuremmaksi haasteeksi sosiaali- ja terveysalalla. Työtahti on tiivistynyt ja määräaikaisten työntekijöiden määrä on lisääntynyt, joten ajan löytäminen tavoitteelliseen ja systemaattiseen perehdytykseen ei aina ole mahdollista. Lisäksi voi olla puutetta ajanmukaisesta ja riittävästä perehdytysmateriaalista. Kunnolliseen perehdytykseen oleellisena osana kuuluvat myös organisaation ja työyhteisön toimintaan liittyvien tekijöiden esille ottaminen. Uuden työn aloituksen tarkastelu työhyvinvoinnin kannalta on tärkeä kehittämishaaste myös sosiaali- ja terveysalalla. (Vahtera & al. 2002; Yliruka & al ) 3.2 TYÖHYVINVOINTI JA TYÖJÄRJESTELMÄVIITEKEHYS Työhyvinvointi Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan työssä käyvän henkilön suoriutumista työtehtävistään, mihin on vaikutusta hänen fyysisellä, henkisellä ja sosiaalisella kunnollaan, työyhteisön toimivuudella sekä muilla työympäristössä esiintyvillä tekijöillä. Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa työsuhde, palkkaus, työsopimus, yksityisja perhe-elämä, taloudellinen tilanne, elämän muutokset ja muut ympäristön tapahtumat. Työhyvinvointia tarkastellaan yleensä erityisesti turvallisuuden ja terveyden kannalta. (STM 2005.) Työhyvinvointi käsitetään kestävänä ja kokonaisvaltaisena kehitysprosessina, joka etenee järjestelmällisesti ja yhdessä tekemällä. Työhyvinvoinnin käsitteeseen sisältyy kokonaisvaltaisten toimenpiteiden käyttäminen terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi työpaikoilla niin, että edistetään tuottavuutta ja yrityksen menestymistä samanaikaisesti. Työhyvinvointi on siis turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt hyvin johdetussa organisaatiossa. Työhyvinvointiin liittyy työntekijöiden ja työyhteisöjen kokemus mielekkäästä, palkitsevasta ja elämänhallintaa tukevasta työstä. Työntekijän kannalta ehkä tärkein työhyvinvoinnin muodostumiseen vaikuttava tekijä on suhde lähimpään esimieheen. Mitä paremmin johtaja kykenee tunnistamaan työntekijän kiinnostuksen kohteita, sitä paremmin työtiimin luominen onnistuu ja työntekijän hyvinvoinnista lopulta tulee olennainen osa työn valmiiksi tekemistä. (Anttonen & al ) Työhyvinvointi säilyy parhaiten, kun henkilöresurssit ja työjärjestelyt mitoitetaan ja suunnitellaan oikein (STTK 2007). 8

10 Työhyvinvoinnin ymmärtäminen sisällöllisesti laajana on perusta työhyvinvointitoiminnalle. Teknisesti painottuvien ammattitautien ja tapaturmien torjunnan, sekä laite- ja koneturvallisuuden ohella työhyvinvointiin sisältyvät ergonomia, työhygienia, henkinen työsuojelu, väkivallan uhan torjuminen työpaikalla ja työssä jaksaminen. Hyvinvoinnin tarkastelu on perinteisesti ollut hyvin ongelma- ja epäkohtalähtöistä. Työhyvinvointityön tarpeen perustana on edelleen usein työpaikoilla esiintyvät turvallisuus- ja terveysongelmat eli erityyppiset terveyttä uhkaavat vaarat ja haitat. Työhyvinvointityössä kiinnitetään kuitenkin nykyisin yhä enemmän huomiota myös työkykyä ja työhyvinvointia edistäviin tekijöihin, ennaltaehkäisevien tekijöiden ohella. (Kämäräinen 2006.) Työhyvinvointi on kokoava yleiskäsite, jonka sisältöön voidaan perustellusti sijoittaa 1) perinteinen työturvallisuus ja -terveys, 2) työkyky ja työssä jaksaminen sekä 3) henkinen hyvinvointi. Kullekin alueelle on kehkeytynyt historiallisesti erilaisia teemoja ja painopisteitä, jotka työhyvinvoinnin kokemiseen ja hallintaan nähden ovat osa kokonaisuutta. Syy-seuraus-suhteet kulkevat eri alueiden välillä eivätkä työhyvinvoinnin alueet ole aina erillisiä vaan pikemminkin päällekkäisiä. Kaikki voi vaikuttaa kaikkeen ainakin pitkällä aikavälillä. Esimerkkinä voisi mainita sen, että monet fyysisen työympäristön kuormitustekijät vaikuttavat työkykyyn ja henkiseen hyvinvointiin. Toisaalta henkinen pahoinvointi voi vaikuttaa jossain vaiheessa työkykyyn ja hyvinkin nopeasti turvallisuuskäyttäytymiseen. Liiallinen kiire ja työn aikapaine voivat vaikuttaa haitallisesti kaikkiin työhyvinvoinnin osa-alueisiin. (Tarkkonen 2005.) Työhyvinvointitoiminta Työsuojelu, työturvallisuustoiminta Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta Työelämän laatu, työhyvinvointitoiminta Työturvallisuus ja - terveys Työkyky ja työssä jaksaminen Henkinen hyvinvointi Turvallisuusjohtaminen Vaarat, haitat ja kuormitus Ergonomia Työtapaturmat ja ammattitaudit Turvallisuuskäyttäytyminen Työaika- ja ikärajoitukset Työn sisältö ja mitoitus Työn- ja muutoksenhallinta Työyhteisön tila Yksilö ja terveys Häiriöt ja ristiriidat Johtamisjärjestelmän tila Johtamisvuorovaikutus Työyhteisötaidot Henkilöstö- ja kehittämispolitiikat Työhyvinvointipalvelut >> >> >> Juhani Tarkkonen 2009 Kuva 3. Työhyvinvointi käsitekarttana ja tiedostuksen kautta historiallisesti muuttuneena ilmiönä. Työjärjestelmäviitekehys Työjärjestelmämalli on systemaattinen keino kuvata kaikkia työn tekijään ja työn lopputulokseen vaikuttavia työn ulottuvuuksia. Malli sisältää viisi tekijää, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Mallissa 9

11 työntekijä suorittaa hänelle kuuluvaa työtehtävää käyttäen ja hyödyntäen tarvittavia apuvälineitä (teknologiaa) omassa työympäristössään ja työorganisaatiossaan (kuva 4). PANOKSET Teknologia ja työvälineet Organisaatio Henkilö (työntekijä) Tehtävä(t) (Työ)ympäristö TULOKSET Toivotut Ei-toivotut Kuva 4. Työjärjestelmäviitekehys. Jos työjärjestelmän johonkin tekijään kohdistuu muutosta, se voi aiheuttaa useita muutoksia myös muissa järjestelmän tekijöissä (Carayon 2009). Tavoitteena on tasapainottaa tekijöitä ja niiden keskinäistä suhdetta sillä tavalla, että se tyydyttää ja hyödyttää sekä työntekijää että parantaa työn laatua ja tuloksellisuutta (Carayon & Smith 2000; Smith & Sainfort 1989). Tuloksellisuus ja tuottavuus yhdessä työhyvinvoinnin kanssa ovat mallin pääasiallisia positiivisia tuloksia kun taas virheet, tapaturmat, työperäiset sairaudet sekä epämukavuus ovat mallin negatiivisia ja siksi ei-toivottuja tuloksia (Väyrynen 2010). 10

12 3.3 TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVIÄ PEREHDYTTÄMISJÄRJES- TELMIÄ Työturvallisuuskortti Kunpassi-hankkeen alkuperäinen tavoite oli rakentaa perehdyttämisjärjestelmä kuntasektorin niille ammattiryhmille, joille työturvallisuuskorttikoulutus ei sellaisenaan sovellu. Tämän vuoksi työturvallisuuskorttikoulutusmateriaalin soveltuvuutta työhyvinvoinnin perehdyttämismateriaalin osaksi arvioitiin hankkeen alkuvaiheissa. Arvioinnin teki työturvallisuuskorttikoulutuksia vetänyt kouluttaja, joka esitteli tulokset projektin ohjausryhmälle loppukesästä Työturvallisuuskorttikoulutuksen materiaali oli juuri uudistunut, joten tulokset esiteltiin sekä vanhan että uuden materiaalin pohjalta. Arvioinnin lopputulos oli, että sekä uusi että vanha materiaali soveltuvat aihevalinnoiltaan hyvin ko. aloille lukuun ottamatta kappaleen neljä erityisesti teollisuuteen suunnattuja osioita (esim. telineet, säiliöt jne.). Sisältö pitäisi kuitenkin suunnata ja soveltaa halutuille aloille, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että liikkuminen työpaikalla -kappaleen sisältö muuttuu tehdasalueen liikkumisjärjestelyistä terveyskeskusympäristöön tai muuhun alan käyttämään ympäristöön. Esityksen lopuksi käytiin lyhyesti läpi Kehys II -projektin antia aiheeseen. Projektissa kävi ilmi, että esimerkiksi kuntien työsuojelupäälliköt ja tekniset johtajat toivoivat työturvallisuuskorttikoulutusmateriaaliin lisättäväksi enemmän tietoa ergonomiasta ja henkisestä hyvinvoinnista. Nämä muutokset voisivat myös osaltaan viedä työturvallisuuskorttikoulutusmateriaalin sisältöä lähemmäksi palvelualojen tarpeita. Projektissa havaittiin myös, että esimerkiksi keittiöalalle työturvallisuuskortin sopivuus ei ole kovin hyvä, mutta alalla työskennellään kuitenkin sähkölaitteiden parissa, kosteissa tiloissa ja kemikaalien kanssa, joten kokonaisuutena työturvallisuuskorttikoulutuksen voidaan katsoa olevan hyödyllinen. (Latva-Ranta & al ) Ohjausryhmässä esityksen jälkeen käydyn keskustelun lopputulema oli, että kunta-alan ja erityisesti sotealan perehdyttämisjärjestelmästä ei haluta työturvallisuuskortin kaltaista alalle suunnattua rinnakkaista järjestelmää, vaan perehdyttämisjärjestelmää lähdetään pohtimaan puhtaalta pöydältä suunnaten kortin sisältö enemmän työhyvinvointiin psykososiaaliselta kannalta. Näin ollen työturvallisuuskorttikoulutusmateriaalin sisältö päätettiin jättää kokonaan sivuun projektin jatkovaiheissa. Potilassiirtojen ergonomiakortti Potilassiirtojen ergonomiakorttiin liittyviä käytänteitä selvitettiin Kunpassi-hankkeen alkuvaiheissa. Ergonomiakortin materiaali sisältää muun muassa opettajan käsikirjan, opetusta tukevat kalvosarjat ja laajahkon videoleikesarjan. Koulutukseen sisältyy verkko-opiskelua, tehtävien tekemistä, lähiopetusta, käytännön harjoittelua sekä käytännössä suoritettava koe. Kortin hallinnointi hoidetaan Työterveyslaitoksella, johon on sijoitettu myös rekisteri suorittajista. Kortti on työturvallisuuskortin tavoin voimassa viisi vuotta. 11

13 Kunpassi-hanketta ajatellen potilassiirtojen ergonomiakortin taustatyöstä otettiin muutama asia esille. Ensinnäkin kehitystyöhön tulisi ottaa mukaan kaikki osapuolet, kuten työnantajat, työntekijät ja asiantuntijat (tutkijat), sillä se edistää työskentelyn sujuvuutta ja käsiteltävän asian hyväksyttävyyttä kaikkien osapuolten keskuudessa. Toiseksi, pilotoinnin avulla voidaan kerätä hyödyllisiä kokemuksia kehitystyön tueksi. Potilassiirtojen ergonomiakorttia varten tehtiin kolme hyvin erilaista pilottia. Tarpeet ja tekijät olivat näissä erilaisia, jonka seurauksena myös saadut kokemukset olivat erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että erilaisiin kokeiluihin osallistuvilta, myös työntekijöiltä, saadaan henkilökohtainen suostumus osallistumiseen. Tällöin heillä on vahva halu olla mukana ja näin pilotoinnin läpivienti onnistuu paremmin. 3.4 TAVOITTEET Kunpassi-hankkeen tavoitteina oli kerätä tietoa työhyvinvoinnista kunta-alalla keskittyen erityisesti sosiaali- ja terveysalaan sekä kehittää ja kokeilla työhyvinvoinnin perehdytystä sote-alan henkilöstölle ja johdolle. 12

14 4 MENETELMÄT 4.1 ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT Asiantuntijahaastattelujen tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin perehdyttämisjärjestelmän keskeinen sisältö. Asiantuntijahaastattelut tehtiin kahdessa kierroksessa: ensin haastateltiin strukturoidusti 20 erilailla työhyvinvoinnin kanssa tekemisissä olevaa henkilöä (mm. työsuojeluvaltuutettuja, ammattiyhdistyksen edustajia, työturvallisuuden asiantuntijoita, lääkäreitä, opettajia). Kuusi henkeä haastateltiin fokusryhmänä. Yksi haastattelu tehtiin videopuhelun ja kolme puhelimen avulla, loput kasvotusten. Havaittiin, että strukturoiduilla haastatteluilla ei saatu tarpeeksi syvällistä tietoa työhyvinvoinnista (Sinisammal, J. & Kiviniemi, L. 2011). Tämän jälkeen haastateltiin vielä seitsemän työhyvinvoinnin asiantuntijaa (konsultteja, tutkijoita, kouluttajia) avoimilla haastatteluilla, joissa muodostettiin miellekarttoja työhyvinvoinnista. Aineisto analysoitiin työjärjestelmäviitekehyksessä ja tästä saatua kehikkoa käytettiin pohjana sote-alan ammattilaisten haastatteluille (kts. kuva 8 sivulla 18). Asiantuntijahaastatteluista tehtiin artikkeli TIIM konferenssiin (Autio & al. 2011). 4.2 SOTE-ALAN HAASTATTELUT Asiantuntijahaastattelujen jälkeen muodostetussa työjärjestelmäviitekehikossa jokaiseen viiteen eri työjärjestelmäviitekehyksen tekijään (organisaatio, työntekijä, työtehtävät, työympäristö ja teknologia ja työvälineet) kuului useita työhyvinvointiin vaikuttavia osatekijöitä. Hankkeessa haluttiin löytää tärkeimmät työhyvinvointiin vaikuttavat osatekijät sote-alalla ja sote-alan ammattilaisia haastateltiin yhteensä 15, joista kahdeksan neljän hengen ryhmissä ja loput yksilöittäin. Haastateltavat edustivat seuraavia ammattiryhmiä: sairaanhoitaja (4), perushoitaja (2), johtava sairaanhoitaja (1), lääkäri (1), sosiaalityöntekijä (1), johtava terveystieteiden opettaja (1), terveystieteiden opettaja (1), sosionomi / vammaispalvelut (4). Haastateltavia pyydettiin kertomaan mitkä työjärjestelmäviitekehykseen asetetuista, asiantuntijahaastatteluista saaduista työhyvinvoinnin osatekijöistä (kuva 8 sivulla 18), ovat tärkeimpiä ja vähiten tärkeimpiä heidän työhyvinvointinsa kannalta. Kaikki haastateltavat täyttivät myös parivertailulomakkeet haastattelurungon työhyvinvoinnin osatekijöistä. Parivertailu on menetelmä jonka avulla pystytään määrittämään valittujen asioiden tärkeysjärjestys toisiinsa nähden. Menetelmä on hyödyllinen erityisesti silloin, kun vertailuun ei ole käytettävissä objektiivista tietoa. Parivertailussa vastaajien pitää valita kahdesta esitetystä asiasta (=pari) se, joka heidän mielestään on tärkeämpi halutun tuloksen saavuttamiseksi. Näitä vertailupareja toistetaan niin kauan, että jokaisen osatekijän keskinäinen paremmuus on arvioitu kaikkien muiden osatekijöiden kanssa. Saadusta datasta pystytään laskemaan vastaajien mielipiteen mukainen, luotettava paremmuusjärjestys. Tämän hankkeen parivertailussa jokaista asiantuntijahaastattelujen jälkeisen työjärjestelmäviitekehyksen osatekijää (kuva 8) verrattiin keskenään ja vastaajan piti valita kumpi osatekijöistä vaikuttaa enemmän työhyvinvointiin. Täydelliset tulokset 13

15 löytyvät liitteestä 3.Teknologia ja työvälineet sekä työympäristö kohtien tarkkoja tuloksia ei ole esitelty koska kyseisissä osioissa oli liian vähän osatekijöitä parivertailuun. 4.3 PEREHDYTYSINTERVENTIOT Hankkeessa oli interventioasetelma, jossa kokeiltiin työhyvinvointiin liittyvää ja päivittävää perehdyttämistä viiden Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan tai toimivan kuntaorganisaation jäsenille. Kaksi työorganisaatioista oli peruskuntia, joista toinen oli kuntamuodoltaan kaupunki (A, asukasmäärä 8000 / henkilöstöä 550) ja toinen tavallinen kunta (B), jonka kasvuvauhti on ollut viime vuosina nopea (asukasmäärä 8900 / henkilöstöä 640). Kohdeorganisaatioihin kuului myös kolme ammatillisen koulutuksen kunnallista organisaatiota, joista yksi oli ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (henkilöstöä 180), yksi ammattikorkeakoulun alueellinen yksikkö (ei julkisia henkilöstö- ja opiskelijatietoja netissä) ja yksi ammatillisen opiston alueellinen yksikkö (600 opiskelijaa). Kahden viimeisen kohdeorganisaation fyysinen sijoituspaikka oli samassa rakennuskompleksissa, jossa oli myös kaikkien kolmen oppilaitoksen opettajien seminaarisarjan pitopaikka. Interventiot esitellään tässä tiivistetysti; kokonaisen raportin saa Juhani Tarkkoselta. (Tarkkonen 2011.) Perehdytysten sisällöt löytyvät liitteestä 4. KUNTA A: kunnan johtoryhmän konsultaatio ja perehdyttäminen (4 x 0,5 pv) sosiaalitoimen työntekijäryhmän perehdyttäminen (2 x 0,5 pv) Alkutilanne - esiymmärrys KUNTA B: kunnan johtoryhmän konsultaatio ja perehdyttäminen (4 x 0,5 pv) terveystoimen työntekijäryhmän perehdyttäminen (2 x 0,5 pv) Lopputilanne - itsearviointi - avovastaukset - oppimisvaikutukset OPPILAITOKSET C, D JA E sosiaali- ja terveystoimen opettajat seminaarisarja (3 x 1 pv) interventiot ja muutokset Kuva 5. Perehdytysinterventiot. Tutkimusasetelma perustui kahden ymmärryksellisen tilan väliseen eroon, joka yritettiin aikaansaada perehdyttämis- ja konsultaatiointerventioiden avulla. Alkutilanteessa oli olemassa osanottajien esiymmärrys työhyvinvoinnista. Esiymmärrys muodostui tutkimusasetelmassa niistä tiedoista ja merkityssuhteista, jotka olivat yhteydessä yleistymässä olevaan käsitteeseen työhyvinvointi. Merkityssuhteet muodostuvat johonkin asi- 14

16 aan liittyvistä arvostuksista ja syy-seuraus-suhteiden oletuksista. Pääsääntönä voi todeta, että mitä enemmän ja voimakkaammin johonkin asiaan liittyy erilaisia arvostuksia ja tiedostettuja syy-seuraus-suhteita, sitä merkittävämpi se on yksilön kannalta. Silloin kun merkitykset ovat työyhteisössä jaettuja, niillä on vaikutusta myös sen kannalta. Lopputilanne oppimisvaikutuksineen kuvaa tutkimusasetelmassa sitä muutosta, jota voidaan itsearvioinnilla verrata esiymmärrykseen. Itsearviointi on subjektiivinen väline oppimisvaikutuksen arviointiin. Objektiivisluonteinen vaihtoehto olisi ollut se, että osanottajilta olisi interventiossa mitattu sekä alussa että lopussa työhyvinvointia koskeva tiedontaso. Tässä olisi kuitenkin kohdattu sekä tekninen haaste että osanottajia koskeva motivaatio-ongelma: mitä olisivat ne riittävän yksiselitteiset tosiasiat, joita työhyvinvoinnin asiayhteydessä voidaan objektiivisesti mitata ja jotka testimielessä olisivat osanottajille tarkoituksenmukaisia? Niitä on kenties jonkin verran, mutta ei luultavasti niin laaja-alaiseen käyttöön, kuin mitä oli perehdyttämisen ja konsultaation yleisen sisällön oppimismuutosten mittaukset olisivat edellyttäneet. Johtoryhmien jäsenten perehdyttäminen ja konsultaatio Johtoryhmien konsultaatio ja perehdyttäminen työhyvinvointiin tapahtui neljällä noin puolen päivän mittaisella kokoontumiskerralla. Kunta B:n johtoryhmäperehdyttämisessä ja -konsultoinnissa oli mukana kaksi Kunpassi -hankkeen tutkijaryhmään kuulunutta konsulttia. Kukin kokoontuminen sisälsi aluksi noin 2,5 tunnin mittaisen konsultin alustuksen työhyvinvoinnin eri teemoista ja alustuksen aikana keskusteltiin käsiteltävistä asioista. Alustuksen jälkeen siirryttiin työstämään tai päivittämään kunnalle vaiheittain työhyvinvointiohjelmaa tai kehittämissuunnitelmaa. Prosessi eteni seuraavien vaiheiden kautta (vrt. Lehtonen 2004): 1. työhyvinvoinnin tavoitenäkymien luominen 2. tavoitenäkymien tiellä olevien yleisten, periaatteellisten tai käytännöllisten esteiden määrittäminen 3. esteiden poistamisen, ohittamisen tai ylittämisen ratkaisujen määrittäminen, sekä 4. työhyvinvointiohjelman tai työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman luonnoksen kokoaminen. Kunnan A johtoryhmän perehdyttämistä, yhteisen ymmärryksen muodostumista ja yhteistä kehittämistä vaikeutti uskottavuus- ja oppimismielessä kolmen kokoontumiskerran ajan se, että kuntaorganisaation ylin johtaja ei osallistunut niihin. Hän kuitenkin osallistui suurimman osan viimeistä kokoontumiskertaa. Sen sijaan kunnan B johtajalla oli kokoontumissa erityisen näkyvä ja rakentava rooli, mikä teki perehdyttämisestä ja varsinkin kehittämisohjelman laatimisprosessista uskottavan tapahtuman. On kuitenkin huomattava, että molemmissa johtoryhmissä vallitsi erittäin vilkas keskustelu, joka tuki ja rikasti oppimistapahtumia. 15

17 Työntekijöiden perehdyttäminen Työntekijöiden (N=22) tietoja päivittävä perehdyttäminen tapahtui kahden puolipäivän aikana ja kahdessa eri ryhmässä kunnittain. Ryhmissä oli ajankäytön suhteen eroja, sillä toisen kunnan (A) osanottajat saattoivat osallistua ilman häiritseviä taukoja perehdyttämiseen ja työnantaja oli varannut kahvitarjoilut kaikille osanottajille joka kokoontumiskertaan. Toisen kunnan (B) osanottajat joutuivat työnsä vuoksi tauottamaan perehdyttämistä lähes 45 minuutin ajan, koska työhön liittyvät raportit piti antaa perehdyttämiskokoontumisten aikana olleissa osastopalavereissa. Lisäksi kunnan B osanottajia ei ollut informoitu kattavasti, mikä näkyi osanoton pienuutena verrattuna kunnan A ryhmään, jonka informointi oli toteutettu erinomaisesti. Kunnan B ryhmää häiritsi myös perehdyttämiseen varatun tilan kylmyys, joka johtui sekä suurista ikkunapinnoista, ajankohdan kovista pakkasista että sisäilman lämmitysjärjestelmän liian pienestä tehosta. Suuri osa osanottajista joutui kuuntelemaan konsulttia ympärilleen kiedotun lisäpeitteen alla. Kaikista edellä mainituista syistä kunnan B työntekijäryhmän tehollinen perehdyttäminen jäi kokonaisuudessaan noin kaksi tuntia lyhemmäksi kuin kunnassa A. Ammatillisten oppilaitosten opettajien seminaarisarja Ammatillisten oppilaitosten opettajiin (n= 12: vastaajien N=7) kohdistunut interventio toteutettiin kolmen yhden päivän mittaisen seminaarin sarjalla elokuun 2010 ja tammikuun 2011 välisenä aikana. Seminaareissa käytiin läpi samoja asioita kuin johto- ja työntekijäryhmissä, mutta hieman laajemmin. Keskustelun määrä oli erityisen runsasta työhyvinvointitietojen päivittämisestä ja tietojen soveltamisesta. Opettajien ryhmä oli myös työhyvinvointiosaamisen kannalta poikkeuksellisen korkeatasoinen. Joukossa oli muutama tohtorintutkinnon suorittanut ja heistä yksi oli väitellyt pari vuotta aiemmin työhyvinvoinnin narratiiveista. 16

18 5 TULOKSET 5.1 HAASTATTELUTULOKSET Asiantuntijahaastattelut Asiantuntijahaastatteluissa piirrettiin käsitekarttoja (mindmap), joihin koottiin työhyvinvointia muodostavia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Miellekartoista näkyi myös työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden keskinäisiä suhteita (kuva 6). Kuva 6. Esimerkki haastattelun aikana piirretystä työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden miellekartasta (mind map). Jokaiselta seitsemältä haastateltavalta saatiin työhyvinvoinnin tekijöitä kuvaava raaka miellekartta. Nämä miellekartat analysoitiin nauhoitettujen haastattelujen avulla käyttäen mahdollisimman yhtenäistä terminologiaa eri asiantuntijoiden käyttämien termien sijaan. Tämä mahdollisti jatkossa miellekarttojen vertailun ja yhdistämisen (kuva 7). 17

19 Loukkaantuminen Positiivinen palaute (saaminen ja vastaanottaminen) Itsekunnioitus Vastuun kantaminen Palautteen käsittelyn pelisäännöt Palautteen vastaanotto Itsensä tunteminen Työyhteisötaidot Ratkaisukeskeisyys Puuttumattomuus Itsensä johtaminen Syyllistäminen Työhyvinvointi Työtoveruus Erilaisuuden hyväksyminen Johtoporras ja johtaminen Hienotunteisuus Havahtuminen Sitoutuminen Jämäkkyys Luottamus ja luottamuksellisuus Perustehtävän ymmärtäminen Uudistuminen Edellytykset Tukeminen Rohkeus Rehellisyys Rakenteisiin puuttuva oppiminen Tekninen oppiminen Kuva 7. Esimerkki puhtaaksi piirretystä työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden miellekartasta (mind map). Asiantuntijahaastattelujen pohjalta ja puhtaaksi piirrettyjen ja terminologialtaan yhtenäistettyjen miellekarttojen perusteella saatiin kerättyä ja listattua 52 erilaista työhyvinvointiin keskeisesti vaikuttavaa osatekijää. Havaittiin, että nämä työhyvinvointiin vaikuttavat osatekijät voidaan sijoittaa työjärjestelmäviitekehykseen (kuva 8). Asiantuntijahaastatteluissa painottui organisaation ja johtamisen sekä yksilön merkitys työhyvinvoinnille. Yksittäisiä osatekijöitä tuli todella paljon työjärjestelmän tekijöihin organisaatio ja henkilö. (Autio & al ) Osa asiantuntijahaastatteluissa esille nousseista osatekijöistä sijoittui luontevasti työjärjestelmäviitekehyksen tekijöiden (organisaatio, työntekijä, työtehtävät, työympäristö ja teknologia ja työvälineet) alle, mutta osa oli selkeästi kehyksen ulkopuolella. Nämä osatekijät liittyivät yhteiskunnan, lakien ja määräysten, liikeelämäkentän ja kansainvälisen ja kansallisen talouden maailmaan ja niiden voidaan ajatella muodostavan työjärjestelmäviitekehyksen makrotason. Vastaavalla tavalla viitekehykseen piti lisätä myös mikrotaso sisältäen perheen ja ystävät, vapaa-ajan ja harrastukset, ihmissuhteet sekä yhteisöt ja yhteiskunnan. (Autio & al ) 18

20 Sekä mikro- että makrotason osatekijöillä on joko suora tai epäsuora vaikutus yksittäisen työntekijän työhyvinvointiin, mutta näihin mikro- ja makrotasoihin ei pystytä juurikaan vaikuttamaan työhyvinvointia työpaikoilla kehitettäessä. Tämän vuoksi tässä hankkeessa ei käsitelty mikro- ja makrotasoilla esitettyjä työhyvinvointiin vaikuttavia osatekijöitä. PANOS Lait ja määräykset Yhteiskunta Teknologia ja työvälineet Kone- ja laiteturvallisuus Tuoteturvallisuus Vapaa-aika ja harrastukset Perhe ja ystävät Henkilö (työntekijä) Fyysinen ja psyykkinen terveys Motivaatio Pätevyys Itsensä toteuttaminen Yksilön arvot Työhön sitoutuminen Sitoutuminen arvoihin ja sääntöihin Henkilökohtaiset tavoitteet Perustehtävän ja oman aseman ymmärtäminen Viestintätaidot Tunteiden käsittely Työn ja vapaa-ajan tasapaino Suhtautuminen muutoksiin Kyky käsitellä palautetta Ihmissuhteet Organisaatio Johdon käyttämät menetelmät ja taito Ihmissuhteet työssä Organisaation arvot ja säännöt Muutosjohtaminen Yksilöiden tukeminen muutoksessa Innostava yhteisö Turvallisuuskulttuuri Viestinnän läpinäkyvyys Palautteen käsittelytavat Ristiriitojen käsittely Yhteenkuuluvuus ja sitoutuminen Luottamus ja luottamuksellisuus Yhteistoiminta koskee kaikkia (Ennakoiva) työterveyshuolto Henkilöstöprosessit (HR) Joustavuus Ratkaisukeskeisyys Erilaisuuden hyväksyminen Työpaikkataidot Liike-elämän kenttä Yhteisöt ja yhteiskunta (Työ)tehtävät Mahdollisuus työskennellä turvallisesti Työtaakka Monipuolisuus Järkevyys Työssä onnistuminen Mahdollisuus vaikuttaa työhön Mahdollisuus osallistua kehittämiseen (Työ)ympäristö Turvallinen ympäristö Häiriövapaa Paikallinen ja kansainvälinen talous TUOTOS TOIVOTUT EI- TOIVOTUT Kuva 8. Työhyvinvointiin vaikuttavat osatekijät työjärjestelmäviitekehyksessä sisältäen sekä mikroettä makrotasot. Sote-alan haastattelut Sote-alan haastattelujen päätulos oli, että työtehtävät ovat keskeisimpiä työhyvinvoinnin kannalta sote-alalla. Haastatellut mielsivät työtehtävänsä potilas / asiakaskohtaamisen kautta, mikä on nähty keskeiseksi sote- 19

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia ELINTARVIKEALOJEN TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISHANKE 2012-2013 Työturvallisuuskeskus Tampere 3.12.2013 Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia Juhani Tarkkonen Innosafe 2013 Työhyvinvointi

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin palvelut

Työhyvinvoinnin palvelut Työhyvinvoinnin palvelut Tilanne ja suunnitelmat nyt Toiminta vuonna 2010 40-vuotisjuhlavuosi, hieno tilaisuus Taloudellinen tulos oli hyvä Toiminnallisesti kiireinen ja laadullisesti hyvä vuosi Koulutus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot