1 TIIVISTELMÄ 0 2 ALKUSANAT 4 3 JOHDANTO 5 4 MENETELMÄT 13 5 TULOKSET 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 TIIVISTELMÄ 0 2 ALKUSANAT 4 3 JOHDANTO 5 4 MENETELMÄT 13 5 TULOKSET 17"

Transkriptio

1 Työtieteen hankeraportteja No. 31 Henna Paananen (toim.), Henri Jounila, Tommi Autio, Juhani Tarkkonen, Liisa Kiviniemi, Juha Petäjäkangas ja Janne Sinisammal Näkökulmia ja kehittämisen työvälineitä työhyvinvointiin kunta-alalla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. KUNPASSI hankkeen loppuraportti Julkaistu Työsuojelurahaston ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) tuella Oulun yliopisto 2012 ISBN (PAINETTU) ISBN (PDF) ISSN

2 1 TIIVISTELMÄ Alunperin kunnallisen työympäristöpassin luomiseksi tarkoitetun KUNPASSI- hankkeen tavoitteena oli kehittää työhyvinvoinnin konsultointi- ja perehdyttämismalli kunta-alan niille toimialoille ja ammattiryhmille, joille teollisuus- ja teknistyyppisiin töihin tarkoitetun työturvallisuuskortin sisältö ei vastannut tarpeita. Tiedossa oli monilta tahoilta tulleiden havaintojen perusteella, että työturvallisuuskortti ei vaikuttanut nimenomaan työhyvinvoinnin niillä osa-alueilla, joita voidaan kutsua henkilöstön työkyvyksi ja työssä jaksamiseksi sekä henkiseksi hyvinvoinniksi. Hankkeen kanssa samaan aikaan virisi myös Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikortti-hanke ja Kunpassissa päätettiin keskittyä työhyvinvoinnin sisältöihin sekä erityisesti sote-alaan. Kunpassi-hankkeen tavoitteiksi muodostui kerätä tietoa työhyvinvoinnista kunta-alalla keskittyen erityisesti sosiaali- ja terveysalaan sekä kehittää ja kokeilla työhyvinvoinnin perehdytystä kunnallisen sote-alan henkilöstölle ja kuntajohdolle. Hankkeessa tehtiin 25 strukturoitua ja seitsemän avointa haastattelua työhyvinvoinnin asiantuntijoille. Sotealan ammattilaisia haastateltiin 15: seitsemän yksittäin ja kahdeksan neljän hengen ryhmissä. Sote-alan ammattilaisten haastattelurunko pohjautui työjärjestelmäviitekehykseen ja asiantuntijahaastatteluiden tuloksiin. Kaikki sote-alan ammattilaiset tekivät myös parivertailun asiantuntijoilta saatujen työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden merkityksestä. Hankkeessa kokeiltiin työhyvinvointiin liittyvää perehdyttämistä kahden Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kunnan johdolle (10 henkilöä) ja työntekijöille (22 henkilöä) sekä kolmen kunnallisen sote-alan oppilaitoksen opettajille (12 henkilöä). Hankkeen tuloksina saatiin tietoa asiantuntijoiden ja sote-alan ammattilaisten näkemyksistä työhyvinvoinnista sekä kokemuksia työhyvinvointiin liittyvästä perehdyttämisestä. Asiantuntijoiden ja sote-alan ammattilaisten näkemykset työhyvinvoinnista erosivat toisistaan ja perehdyttämisessä johdolle suunnatut interventiot nähtiin tärkeiksi. Sote-alalla keskeisimmin työhyvinvointiin vaikuttavat työtehtävät; mahdollisuus vaikuttaa ja keskittyä niihin sekä niiden järkevyys ja mielekkyys. Organisaation merkitys nähtiin vähäiseksi. Asiantuntijat puolestaan painottivat organisaatiota. Haastatteluissa työjärjestelmämalli toimi hyvänä pohjana myös sotealan ammattilaisten omalle reflektiolle ja kehityskeskusteluille työhyvinvointiin liittyen. Tulevaisuudessa työpaikat voisivat hyödyntää mallia kehityskeskusteluissaan. Perehdytyksiin osallistuneissa organisaatioissa laadittiin työhyvinvointiohjelmat. 1

3 1 TIIVISTELMÄ 0 2 ALKUSANAT 4 3 JOHDANTO TYÖOLOISTA KUNNALLISELLA ALALLA TYÖHYVINVOINTI JA TYÖJÄRJESTELMÄVIITEKEHYS 8 TYÖHYVINVOINTI 8 TYÖJÄRJESTELMÄVIITEKEHYS TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVIÄ PEREHDYTTÄMISJÄRJESTELMIÄ 11 TYÖTURVALLISUUSKORTTI 11 POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTTI TAVOITTEET 12 4 MENETELMÄT ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT SOTE-ALAN HAASTATTELUT PEREHDYTYSINTERVENTIOT 14 JOHTORYHMIEN JÄSENTEN PEREHDYTTÄMINEN JA KONSULTAATIO 15 TYÖNTEKIJÖIDEN PEREHDYTTÄMINEN 16 AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETTAJIEN SEMINAARISARJA 16 5 TULOKSET HAASTATTELUTULOKSET 17 ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT 17 SOTE-ALAN HAASTATTELUT PEREHDYTYSINTERVENTIOIDEN TULOKSET 22 JOHTORYHMIEN JÄSENTEN PEREHDYTTÄMINEN JA KONSULTAATIO 22 TYÖNTEKIJÖIDEN PEREHDYTTÄMINEN 23 AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETTAJIEN SEMINAARISARJA 24 TULOSTEN KOONTA 25 2

4 5.3 HANKKEEN TUOTOKSET 26 TYÖHYVINVOINNIN KESKEISET SISÄLLÖT SOTE-ALALLA 26 HANKKEEN ANTI OSALLISTUNEILLE ORGANISAATIOILLE 26 POHJA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISKESKUSTELUILLE 27 HANKKEEN YHTEYDESSÄ TEHDYT JULKAISUT 27 6 YHTEENVETOA JA POHDINTAA 28 7 LÄHTEET 29 8 LIITTEET 31 LIITE 1. HAASTATTELURUNGOT 31 LIITE 2. PARIVERTAILULOMAKKEEN ENSIMMÄINEN SIVU 34 LIITE 3. PARIVERTAILUTULOKSET (TYÖTEHTÄVÄ, TYÖNTEKIJÄ, ORGANISAATIO) 35 LIITE 4. PEREHDYTYSINTERVENTIOIDEN ASIASISÄLLÖT 38 3

5 2 ALKUSANAT Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Jouni Aitto-oja (Oulaisten kaupunki), Teija Heikkinen (Limingan kunta), Liisa Kiviniemi (Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Pia Koistinen (Oulaisten ammattiopisto), Ilkka Koski (Oulaisten yrittäjät), Pauliina Marjala (Oulun aikuiskoulutuskeskus), Laura Mettovaara (Oulaisten ammattiopisto), Anne Mironen (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL), Aini Ojala (Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Markku Roiha (Kunnallinen työmarkkinalaitos), Nuppu Rouhiainen (Tekes), Kaija Sepponen (Taukokangas), Ilkka Tahvanainen (Työsuojelurahasto), Eeva-Maarit Valkama (Limingan kunta), Irmeli Vuoriluoto (Terveyden- ja sosiaalihuoltoalan ammattijärjestö Tehy ry.) ja Seppo Väyrynen (Oulun yliopisto). Ohjausryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. Hankkeen tutkijoina toimivat Tommi Autio (Oulun yliopisto), Henri Jounila (Oulun yliopisto), Tiina Karila (Oulun yliopisto), Liisa Kiviniemi (Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Maarit Niemelä (Oulun yliopisto), Anne Ollanketo (Oulun yliopisto), Henna Paananen (Oulun yliopisto), Juha Petäjäkangas (Oulun yliopisto), Arto Reiman (Oulun yliopisto), Janne Sinisammal (Oulun yliopisto) ja Juhani Tarkkonen (Innosafe). Niemelä, Ollanketo ja Jounila olivat valmistelemassa hanketta, Karila teki hankkeessa tilastotutkimusta ja Petäjäkangas kirjallisuustutkimusta, Sinisammal suoritti asiantuntijahaastattelut, Tarkkonen toteutti työhyvinvoinnin yleisperehdytykset kohdekunnissa ja -oppilaitoksissa, Autio, Jounila, Paananen ja Reiman vastasivat sote-alan haastatteluosuudesta ja Kiviniemi osallistui sekä koulutusinterventioihin että hankkeen tutkimukselliseen puoleen. Paananen toimitti loppuraportin. Hankkeen kohdeorganisaatioina olivat Oulaisten kaupunki, Limingan kunta, Oulun aikuiskoulutuskeskus ja Oulaisten ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Lisäksi hankkeessa haastateltiin Oulun kaupungin, Hailuodon kunnan ja Caritas- Säätiön työntekijöitä. Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Tekesin Tykes -ohjelma. 4

6 3 JOHDANTO 3.1 TYÖOLOISTA KUNNALLISELLA ALALLA Kuntien eläkevakuutuksen vuosittain tekemän kyselyn mukaan kunta-alalla työhyvinvointi on matalinta terveysalalla. Ero muihin aloihin ei kuitenkaan ole merkittävä. (Kunta-alan työsyke 2010.) TVL:n (2009) kautta, lähinnä tapaturmapakista ja erikseen tuoreimpia tietoja pyytämällä, saatiin joitakin hyödyllisiä tilastotietoja hankkeen taustatiedoiksi. Näistä tiedoista koottiin erillinen dokumentti (Karila 2009), josta tähän lukuun on koottu lyhyesti tärkein sisältö. Tässä käsitellään kolmea ryhmää (2 päätoimialaa ja 1 pääammattiluokka), jotka ovat kuntasektori, kuntasektorin terveydenhuolto ja sosiaalialan työ (kunta-sote) sekä kunta-alan ulkopuolelta terveydenhuolto ja sosiaalipalvelu (muu sote). Kun tarkastellaan kunta-alan vähintään neljän päivän poissaolon aiheuttaneita työtapaturmia vuonna 2008 vahingoittumistavan mukaan, määrällisesti suurimpana luokkana oli iskeytyminen kiinteää pintaa vasten. Tämä luokka oli toiseksi suurin sekä kunta-sotella että muulla sotella. Suurimpana näissä molemmissa oli äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen liki 40 prosentin osuudella. Kun katsotaan vuonna 2008 sattuneita työpaikkatapaturmia työsuorituksen mukaan, nousi henkilön liikkuminen suurimmaksi kaikissa kolmessa ryhmässä. Huomattavaa on se, että kunta-sotella henkilön liikkuminen aiheutti lähes 45 % tapauksista, kun muun soten vastaava luku oli 36,5 %. Eron voisi ajatella johtuvan ainakin siitä, että kuntapuolella tehdään runsaasti työtä asiakkaiden kodeissa, joka vaatii enempi liikkumista paikasta toiseen työpäivän aikana. Kaksi seuraavaa ryhmää työsuorituksen mukaan sattuneissa työpaikkatapaturmissa olivat esineiden käsitteleminen ja taakan käsivoimin siirtäminen. Kuntasektorilla yleisesti selvästi eniten työpaikkatapaturmia aiheutti vuonna 2008 poikkeaman mukaan putoaminen, hyppääminen, kaatuminen tai liukastuminen -luokka. Kun katsotaan pelkästään kunta-sotea, niin edellä mainitun luokan rinnalla oli hyvin tasaväkisenä henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (molemmat noin 27 %). Myös muun soten osalta nämä kaksi luokkaa olivat tasaväkisiä (molemmat noin 21 %), mutta selvästi pienemmällä prosenttiosuudella kunta-soteen verrattuna. Kolmanneksi yleisin luokka oli kaikissa tässä käsiteltävänä olevissa ryhmissä terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itsensä kolhiminen, polvistuminen tai istuutuminen. Suomessa asuvien vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden yleisin päädiagnoosi oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (32,8 % diagnosoiduista). Toiseksi yleisin oli tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (31,7 %). Nämä kaksi luokkaa erottuivat selvästi muista, sillä kaikki muut luokat jäivät alle kymmenen prosentin. (Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2008.) Samantyyppinen ilmiö löytyy toisenlaisestakin tilastosta, mutta siinä kaksi suurinta luokkaa ovat edelliseen verrattuna vaihtaneet paikkaa. Kyseessä olevassa tilastossa esitetään vuonna 2009 kuntoutuspalveluja saaneet, ammatissa toimineet ja 16 5

7 vuotta täyttäneet kuntoutujat. Siinä suurin luokka on tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet noin 47 % kuntoutujista ja toiseksi suurin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt reilut 26 % kuntoutujista. (Kelan kuntoutustilasto 2009.) Nämä luvut osoittavat, että edelleen työelämässä mukana olevista työntekijöistä, jotka pääsevät kuntoutukseen, liki puolet tulee tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairauden luokkaan kuuluvien sairauksien vuoksi. Tämä sairausluokka on suurin myös tilastossa (ks. kuva 1), jossa esitetään korvatut sairauspäivärahat päivien lukumäärän perusteella. Toisena on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ja kolmantena vammat ja myrkytykset sekä eräät muut ulkoisten syiden seuraukset. (Kelan sairausvakuutustilasto 2008; Valle 2009.) milj. pv Korvatut päivät (milj. pv) 2004 Korvatut päivät (milj. pv) 2005 Korvatut päivät (milj. pv) 2006 Korvatut päivät (milj. pv) 2007 Korvatut päivät (milj. pv) a b c d e a Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet b Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt c Vammat ja myrkytykset sekä eräät muut ulkoisten syiden seuraukset d Kasvaimet e Verenkiertoelinten sairaudet Kuva 1. Vuosina korvatut sairauspäivärahat. Viisi yleisintä sairauspääryhmää. (mukaillen Valle 2009; Kelan sairausvakuutustilasto). Toisenlaisen lähestymistavan asiaan tuo työolotutkimus, jossa kartoitetaan mm. palkansaajien koettua terveydentilaa, työkykyä, sairauspoissaoloja ja työtapaturmia. Tutkimuksen mukaan tule-vaivat ovat pitkällä aikavälillä lisääntyneet, johtuen osittain ikääntymisestä. Kaikkein yleisimpiä ovat kivut ja säryt niska-hartiaalueella; vuonna % kertoi kärsivänsä toistuvasti näistä ja naisilla nämä olivat huomattavasti yleisempiä. Toistuvaa kipua ja särkyä ristiselässä koki vuonna %, jaloissa lonkat mukaan lukien 27 % sekä käsissä ja käsivarsissa 26 % palkansaajista. (Lehto & Sutela 2008.) Psyykkisistä oireista (ks. kuva 2), kun kriteerinä on kokee kärsivänsä vähintään kerran viikossa, yleisin oli vuonna 2008 univaikeudet (33 % palkansaajista). Tässä on ollut voimakasta kasvua 30 vuoden aikana erityi- 6

8 sesti naisilla. Toiseksi yleisin oli väsymyksen, haluttomuuden ja tarmottomuuden tunne (33 %) ja kolmanneksi jännittyneisyyden, hermostuneisuuden ja ärtyisyyden tunteet (18 %). (Lehto & Sutela 2008.) Kuva 2. Psyykkisten oireiden esiintyminen (vähintään kerran viikossa) (mukaillen Lehto & Sutela 2008). Työolotutkimuksessa yhtenä kohtana oli työn tai työolojen yhteys oireisiin niillä, jotka olivat ilmoittaneet kärsivänsä jostain psyykkisestä tai somaattisesta oireesta vähintään kerran viikossa. 28 % vastaajista katsoi, että työllä tai työoloilla oli huomattavasti osuutta oirehtimiseen ja yhteensä 82 %, että yhteyttä oli ainakin jonkin verran. Äsken mainituilla oireilla katsotaan olevan kiistaton yhteys seuraaviin työympäristötekijöihin: kiire, henkinen väkivalta, ristiriidat työpaikalla ja tyytymättömyys esimiestoimintaan. (Lehto & Sutela 2008.) Kun tarkastellaan pelkästään kunta-alaa, voidaan tehdä joitakin työhyvinvointiin selkeästi vaikuttavia havaintoja. Vuonna 2009 kunta-alan työntekijöistä 18 prosenttia ilmoitti havainneensa määräaikaisten työntekijöiden syrjintää omassa organisaatiossaan. Tämä on sikäli merkittävä asia, että kuntasektorilla työskentelee selvästi enemmän määräaikaisia työntekijöitä kuin muilla sektoreilla. Työpaikkakiusaaminen sekä asiakkaitten että työtovereiden taholta oli vuonna 2009 yleisempää kuntasektorilla kuin muilla aloilla. Asiakkaitten taholta se oli selvästi suurempaa, sillä esimerkiksi yksityisellä palvelusektorilla ja valtiolla työskentelevistä noin joka neljännes ilmoitti tulevansa kiusatuksi asiakkaitten toimesta, kun luku kunta-alalla oli 38 %. Työtovereiden kiusaamisen osalta erot olivat alojen välillä pieniä; kuntasektorin osalta tällaista kiusaamista koki 5 % vastaajista. Kuntasektorin suuri ongelma on asiakkaitten tekemä työpaikkaväkivalta, sillä vuonna % kuntien työntekijöistä oli joutunut itse tällaisen väkivallan uhriksi. 34 % kertoi, että omalla työpaikalla joku oli joutunut asiakasväkivallan kohteeksi. Molemmat luvut ovat erittäin paljon suurempia esimerkiksi yksityiseen sektoriin verrattuna. Kaiken lisäksi väkivalta on kuntasektorilla lisääntynyt vuodesta Kuntien ter- 7

9 veystoimessa luvut ovat erityisen pahoja, sillä vuoden prosenttia muuttui vuonna prosenttiin, kun tarkasteltiin omalla työpaikalla jonkun joutumista asiakasväkivallan kohteeksi ainakin kerran. (Kuntaalan työolobarometri 2009.) Sosiaali- ja terveysalalla viime vuosina tapahtuneet muutokset liittyvät erityisesti organisaatioiden ja työnjaon muutoksin sekä teknologian kehittymiseen. Näyttöä on myös siitä, että asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän läheistensä odotukset ja tarpeet ovat muuttuneet vaativammiksi ja monimuotoisemmiksi. Resurssit eivät kuitenkaan ole kasvaneet työn vaativuuden lisääntymisen myötä. Sosiaali- ja terveysalalla yhtenä keskeisenä keskustelun kohteena ovat olleet toiminnan hyvään ja riittävään laatuun liittyvät kriteerit. Uuden työntekijän perehdyttäminen on muodostunut entistä suuremmaksi haasteeksi sosiaali- ja terveysalalla. Työtahti on tiivistynyt ja määräaikaisten työntekijöiden määrä on lisääntynyt, joten ajan löytäminen tavoitteelliseen ja systemaattiseen perehdytykseen ei aina ole mahdollista. Lisäksi voi olla puutetta ajanmukaisesta ja riittävästä perehdytysmateriaalista. Kunnolliseen perehdytykseen oleellisena osana kuuluvat myös organisaation ja työyhteisön toimintaan liittyvien tekijöiden esille ottaminen. Uuden työn aloituksen tarkastelu työhyvinvoinnin kannalta on tärkeä kehittämishaaste myös sosiaali- ja terveysalalla. (Vahtera & al. 2002; Yliruka & al ) 3.2 TYÖHYVINVOINTI JA TYÖJÄRJESTELMÄVIITEKEHYS Työhyvinvointi Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan työssä käyvän henkilön suoriutumista työtehtävistään, mihin on vaikutusta hänen fyysisellä, henkisellä ja sosiaalisella kunnollaan, työyhteisön toimivuudella sekä muilla työympäristössä esiintyvillä tekijöillä. Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa työsuhde, palkkaus, työsopimus, yksityisja perhe-elämä, taloudellinen tilanne, elämän muutokset ja muut ympäristön tapahtumat. Työhyvinvointia tarkastellaan yleensä erityisesti turvallisuuden ja terveyden kannalta. (STM 2005.) Työhyvinvointi käsitetään kestävänä ja kokonaisvaltaisena kehitysprosessina, joka etenee järjestelmällisesti ja yhdessä tekemällä. Työhyvinvoinnin käsitteeseen sisältyy kokonaisvaltaisten toimenpiteiden käyttäminen terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi työpaikoilla niin, että edistetään tuottavuutta ja yrityksen menestymistä samanaikaisesti. Työhyvinvointi on siis turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt hyvin johdetussa organisaatiossa. Työhyvinvointiin liittyy työntekijöiden ja työyhteisöjen kokemus mielekkäästä, palkitsevasta ja elämänhallintaa tukevasta työstä. Työntekijän kannalta ehkä tärkein työhyvinvoinnin muodostumiseen vaikuttava tekijä on suhde lähimpään esimieheen. Mitä paremmin johtaja kykenee tunnistamaan työntekijän kiinnostuksen kohteita, sitä paremmin työtiimin luominen onnistuu ja työntekijän hyvinvoinnista lopulta tulee olennainen osa työn valmiiksi tekemistä. (Anttonen & al ) Työhyvinvointi säilyy parhaiten, kun henkilöresurssit ja työjärjestelyt mitoitetaan ja suunnitellaan oikein (STTK 2007). 8

10 Työhyvinvoinnin ymmärtäminen sisällöllisesti laajana on perusta työhyvinvointitoiminnalle. Teknisesti painottuvien ammattitautien ja tapaturmien torjunnan, sekä laite- ja koneturvallisuuden ohella työhyvinvointiin sisältyvät ergonomia, työhygienia, henkinen työsuojelu, väkivallan uhan torjuminen työpaikalla ja työssä jaksaminen. Hyvinvoinnin tarkastelu on perinteisesti ollut hyvin ongelma- ja epäkohtalähtöistä. Työhyvinvointityön tarpeen perustana on edelleen usein työpaikoilla esiintyvät turvallisuus- ja terveysongelmat eli erityyppiset terveyttä uhkaavat vaarat ja haitat. Työhyvinvointityössä kiinnitetään kuitenkin nykyisin yhä enemmän huomiota myös työkykyä ja työhyvinvointia edistäviin tekijöihin, ennaltaehkäisevien tekijöiden ohella. (Kämäräinen 2006.) Työhyvinvointi on kokoava yleiskäsite, jonka sisältöön voidaan perustellusti sijoittaa 1) perinteinen työturvallisuus ja -terveys, 2) työkyky ja työssä jaksaminen sekä 3) henkinen hyvinvointi. Kullekin alueelle on kehkeytynyt historiallisesti erilaisia teemoja ja painopisteitä, jotka työhyvinvoinnin kokemiseen ja hallintaan nähden ovat osa kokonaisuutta. Syy-seuraus-suhteet kulkevat eri alueiden välillä eivätkä työhyvinvoinnin alueet ole aina erillisiä vaan pikemminkin päällekkäisiä. Kaikki voi vaikuttaa kaikkeen ainakin pitkällä aikavälillä. Esimerkkinä voisi mainita sen, että monet fyysisen työympäristön kuormitustekijät vaikuttavat työkykyyn ja henkiseen hyvinvointiin. Toisaalta henkinen pahoinvointi voi vaikuttaa jossain vaiheessa työkykyyn ja hyvinkin nopeasti turvallisuuskäyttäytymiseen. Liiallinen kiire ja työn aikapaine voivat vaikuttaa haitallisesti kaikkiin työhyvinvoinnin osa-alueisiin. (Tarkkonen 2005.) Työhyvinvointitoiminta Työsuojelu, työturvallisuustoiminta Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta Työelämän laatu, työhyvinvointitoiminta Työturvallisuus ja - terveys Työkyky ja työssä jaksaminen Henkinen hyvinvointi Turvallisuusjohtaminen Vaarat, haitat ja kuormitus Ergonomia Työtapaturmat ja ammattitaudit Turvallisuuskäyttäytyminen Työaika- ja ikärajoitukset Työn sisältö ja mitoitus Työn- ja muutoksenhallinta Työyhteisön tila Yksilö ja terveys Häiriöt ja ristiriidat Johtamisjärjestelmän tila Johtamisvuorovaikutus Työyhteisötaidot Henkilöstö- ja kehittämispolitiikat Työhyvinvointipalvelut >> >> >> Juhani Tarkkonen 2009 Kuva 3. Työhyvinvointi käsitekarttana ja tiedostuksen kautta historiallisesti muuttuneena ilmiönä. Työjärjestelmäviitekehys Työjärjestelmämalli on systemaattinen keino kuvata kaikkia työn tekijään ja työn lopputulokseen vaikuttavia työn ulottuvuuksia. Malli sisältää viisi tekijää, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Mallissa 9

11 työntekijä suorittaa hänelle kuuluvaa työtehtävää käyttäen ja hyödyntäen tarvittavia apuvälineitä (teknologiaa) omassa työympäristössään ja työorganisaatiossaan (kuva 4). PANOKSET Teknologia ja työvälineet Organisaatio Henkilö (työntekijä) Tehtävä(t) (Työ)ympäristö TULOKSET Toivotut Ei-toivotut Kuva 4. Työjärjestelmäviitekehys. Jos työjärjestelmän johonkin tekijään kohdistuu muutosta, se voi aiheuttaa useita muutoksia myös muissa järjestelmän tekijöissä (Carayon 2009). Tavoitteena on tasapainottaa tekijöitä ja niiden keskinäistä suhdetta sillä tavalla, että se tyydyttää ja hyödyttää sekä työntekijää että parantaa työn laatua ja tuloksellisuutta (Carayon & Smith 2000; Smith & Sainfort 1989). Tuloksellisuus ja tuottavuus yhdessä työhyvinvoinnin kanssa ovat mallin pääasiallisia positiivisia tuloksia kun taas virheet, tapaturmat, työperäiset sairaudet sekä epämukavuus ovat mallin negatiivisia ja siksi ei-toivottuja tuloksia (Väyrynen 2010). 10

12 3.3 TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVIÄ PEREHDYTTÄMISJÄRJES- TELMIÄ Työturvallisuuskortti Kunpassi-hankkeen alkuperäinen tavoite oli rakentaa perehdyttämisjärjestelmä kuntasektorin niille ammattiryhmille, joille työturvallisuuskorttikoulutus ei sellaisenaan sovellu. Tämän vuoksi työturvallisuuskorttikoulutusmateriaalin soveltuvuutta työhyvinvoinnin perehdyttämismateriaalin osaksi arvioitiin hankkeen alkuvaiheissa. Arvioinnin teki työturvallisuuskorttikoulutuksia vetänyt kouluttaja, joka esitteli tulokset projektin ohjausryhmälle loppukesästä Työturvallisuuskorttikoulutuksen materiaali oli juuri uudistunut, joten tulokset esiteltiin sekä vanhan että uuden materiaalin pohjalta. Arvioinnin lopputulos oli, että sekä uusi että vanha materiaali soveltuvat aihevalinnoiltaan hyvin ko. aloille lukuun ottamatta kappaleen neljä erityisesti teollisuuteen suunnattuja osioita (esim. telineet, säiliöt jne.). Sisältö pitäisi kuitenkin suunnata ja soveltaa halutuille aloille, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että liikkuminen työpaikalla -kappaleen sisältö muuttuu tehdasalueen liikkumisjärjestelyistä terveyskeskusympäristöön tai muuhun alan käyttämään ympäristöön. Esityksen lopuksi käytiin lyhyesti läpi Kehys II -projektin antia aiheeseen. Projektissa kävi ilmi, että esimerkiksi kuntien työsuojelupäälliköt ja tekniset johtajat toivoivat työturvallisuuskorttikoulutusmateriaaliin lisättäväksi enemmän tietoa ergonomiasta ja henkisestä hyvinvoinnista. Nämä muutokset voisivat myös osaltaan viedä työturvallisuuskorttikoulutusmateriaalin sisältöä lähemmäksi palvelualojen tarpeita. Projektissa havaittiin myös, että esimerkiksi keittiöalalle työturvallisuuskortin sopivuus ei ole kovin hyvä, mutta alalla työskennellään kuitenkin sähkölaitteiden parissa, kosteissa tiloissa ja kemikaalien kanssa, joten kokonaisuutena työturvallisuuskorttikoulutuksen voidaan katsoa olevan hyödyllinen. (Latva-Ranta & al ) Ohjausryhmässä esityksen jälkeen käydyn keskustelun lopputulema oli, että kunta-alan ja erityisesti sotealan perehdyttämisjärjestelmästä ei haluta työturvallisuuskortin kaltaista alalle suunnattua rinnakkaista järjestelmää, vaan perehdyttämisjärjestelmää lähdetään pohtimaan puhtaalta pöydältä suunnaten kortin sisältö enemmän työhyvinvointiin psykososiaaliselta kannalta. Näin ollen työturvallisuuskorttikoulutusmateriaalin sisältö päätettiin jättää kokonaan sivuun projektin jatkovaiheissa. Potilassiirtojen ergonomiakortti Potilassiirtojen ergonomiakorttiin liittyviä käytänteitä selvitettiin Kunpassi-hankkeen alkuvaiheissa. Ergonomiakortin materiaali sisältää muun muassa opettajan käsikirjan, opetusta tukevat kalvosarjat ja laajahkon videoleikesarjan. Koulutukseen sisältyy verkko-opiskelua, tehtävien tekemistä, lähiopetusta, käytännön harjoittelua sekä käytännössä suoritettava koe. Kortin hallinnointi hoidetaan Työterveyslaitoksella, johon on sijoitettu myös rekisteri suorittajista. Kortti on työturvallisuuskortin tavoin voimassa viisi vuotta. 11

13 Kunpassi-hanketta ajatellen potilassiirtojen ergonomiakortin taustatyöstä otettiin muutama asia esille. Ensinnäkin kehitystyöhön tulisi ottaa mukaan kaikki osapuolet, kuten työnantajat, työntekijät ja asiantuntijat (tutkijat), sillä se edistää työskentelyn sujuvuutta ja käsiteltävän asian hyväksyttävyyttä kaikkien osapuolten keskuudessa. Toiseksi, pilotoinnin avulla voidaan kerätä hyödyllisiä kokemuksia kehitystyön tueksi. Potilassiirtojen ergonomiakorttia varten tehtiin kolme hyvin erilaista pilottia. Tarpeet ja tekijät olivat näissä erilaisia, jonka seurauksena myös saadut kokemukset olivat erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että erilaisiin kokeiluihin osallistuvilta, myös työntekijöiltä, saadaan henkilökohtainen suostumus osallistumiseen. Tällöin heillä on vahva halu olla mukana ja näin pilotoinnin läpivienti onnistuu paremmin. 3.4 TAVOITTEET Kunpassi-hankkeen tavoitteina oli kerätä tietoa työhyvinvoinnista kunta-alalla keskittyen erityisesti sosiaali- ja terveysalaan sekä kehittää ja kokeilla työhyvinvoinnin perehdytystä sote-alan henkilöstölle ja johdolle. 12

14 4 MENETELMÄT 4.1 ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT Asiantuntijahaastattelujen tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin perehdyttämisjärjestelmän keskeinen sisältö. Asiantuntijahaastattelut tehtiin kahdessa kierroksessa: ensin haastateltiin strukturoidusti 20 erilailla työhyvinvoinnin kanssa tekemisissä olevaa henkilöä (mm. työsuojeluvaltuutettuja, ammattiyhdistyksen edustajia, työturvallisuuden asiantuntijoita, lääkäreitä, opettajia). Kuusi henkeä haastateltiin fokusryhmänä. Yksi haastattelu tehtiin videopuhelun ja kolme puhelimen avulla, loput kasvotusten. Havaittiin, että strukturoiduilla haastatteluilla ei saatu tarpeeksi syvällistä tietoa työhyvinvoinnista (Sinisammal, J. & Kiviniemi, L. 2011). Tämän jälkeen haastateltiin vielä seitsemän työhyvinvoinnin asiantuntijaa (konsultteja, tutkijoita, kouluttajia) avoimilla haastatteluilla, joissa muodostettiin miellekarttoja työhyvinvoinnista. Aineisto analysoitiin työjärjestelmäviitekehyksessä ja tästä saatua kehikkoa käytettiin pohjana sote-alan ammattilaisten haastatteluille (kts. kuva 8 sivulla 18). Asiantuntijahaastatteluista tehtiin artikkeli TIIM konferenssiin (Autio & al. 2011). 4.2 SOTE-ALAN HAASTATTELUT Asiantuntijahaastattelujen jälkeen muodostetussa työjärjestelmäviitekehikossa jokaiseen viiteen eri työjärjestelmäviitekehyksen tekijään (organisaatio, työntekijä, työtehtävät, työympäristö ja teknologia ja työvälineet) kuului useita työhyvinvointiin vaikuttavia osatekijöitä. Hankkeessa haluttiin löytää tärkeimmät työhyvinvointiin vaikuttavat osatekijät sote-alalla ja sote-alan ammattilaisia haastateltiin yhteensä 15, joista kahdeksan neljän hengen ryhmissä ja loput yksilöittäin. Haastateltavat edustivat seuraavia ammattiryhmiä: sairaanhoitaja (4), perushoitaja (2), johtava sairaanhoitaja (1), lääkäri (1), sosiaalityöntekijä (1), johtava terveystieteiden opettaja (1), terveystieteiden opettaja (1), sosionomi / vammaispalvelut (4). Haastateltavia pyydettiin kertomaan mitkä työjärjestelmäviitekehykseen asetetuista, asiantuntijahaastatteluista saaduista työhyvinvoinnin osatekijöistä (kuva 8 sivulla 18), ovat tärkeimpiä ja vähiten tärkeimpiä heidän työhyvinvointinsa kannalta. Kaikki haastateltavat täyttivät myös parivertailulomakkeet haastattelurungon työhyvinvoinnin osatekijöistä. Parivertailu on menetelmä jonka avulla pystytään määrittämään valittujen asioiden tärkeysjärjestys toisiinsa nähden. Menetelmä on hyödyllinen erityisesti silloin, kun vertailuun ei ole käytettävissä objektiivista tietoa. Parivertailussa vastaajien pitää valita kahdesta esitetystä asiasta (=pari) se, joka heidän mielestään on tärkeämpi halutun tuloksen saavuttamiseksi. Näitä vertailupareja toistetaan niin kauan, että jokaisen osatekijän keskinäinen paremmuus on arvioitu kaikkien muiden osatekijöiden kanssa. Saadusta datasta pystytään laskemaan vastaajien mielipiteen mukainen, luotettava paremmuusjärjestys. Tämän hankkeen parivertailussa jokaista asiantuntijahaastattelujen jälkeisen työjärjestelmäviitekehyksen osatekijää (kuva 8) verrattiin keskenään ja vastaajan piti valita kumpi osatekijöistä vaikuttaa enemmän työhyvinvointiin. Täydelliset tulokset 13

15 löytyvät liitteestä 3.Teknologia ja työvälineet sekä työympäristö kohtien tarkkoja tuloksia ei ole esitelty koska kyseisissä osioissa oli liian vähän osatekijöitä parivertailuun. 4.3 PEREHDYTYSINTERVENTIOT Hankkeessa oli interventioasetelma, jossa kokeiltiin työhyvinvointiin liittyvää ja päivittävää perehdyttämistä viiden Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan tai toimivan kuntaorganisaation jäsenille. Kaksi työorganisaatioista oli peruskuntia, joista toinen oli kuntamuodoltaan kaupunki (A, asukasmäärä 8000 / henkilöstöä 550) ja toinen tavallinen kunta (B), jonka kasvuvauhti on ollut viime vuosina nopea (asukasmäärä 8900 / henkilöstöä 640). Kohdeorganisaatioihin kuului myös kolme ammatillisen koulutuksen kunnallista organisaatiota, joista yksi oli ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (henkilöstöä 180), yksi ammattikorkeakoulun alueellinen yksikkö (ei julkisia henkilöstö- ja opiskelijatietoja netissä) ja yksi ammatillisen opiston alueellinen yksikkö (600 opiskelijaa). Kahden viimeisen kohdeorganisaation fyysinen sijoituspaikka oli samassa rakennuskompleksissa, jossa oli myös kaikkien kolmen oppilaitoksen opettajien seminaarisarjan pitopaikka. Interventiot esitellään tässä tiivistetysti; kokonaisen raportin saa Juhani Tarkkoselta. (Tarkkonen 2011.) Perehdytysten sisällöt löytyvät liitteestä 4. KUNTA A: kunnan johtoryhmän konsultaatio ja perehdyttäminen (4 x 0,5 pv) sosiaalitoimen työntekijäryhmän perehdyttäminen (2 x 0,5 pv) Alkutilanne - esiymmärrys KUNTA B: kunnan johtoryhmän konsultaatio ja perehdyttäminen (4 x 0,5 pv) terveystoimen työntekijäryhmän perehdyttäminen (2 x 0,5 pv) Lopputilanne - itsearviointi - avovastaukset - oppimisvaikutukset OPPILAITOKSET C, D JA E sosiaali- ja terveystoimen opettajat seminaarisarja (3 x 1 pv) interventiot ja muutokset Kuva 5. Perehdytysinterventiot. Tutkimusasetelma perustui kahden ymmärryksellisen tilan väliseen eroon, joka yritettiin aikaansaada perehdyttämis- ja konsultaatiointerventioiden avulla. Alkutilanteessa oli olemassa osanottajien esiymmärrys työhyvinvoinnista. Esiymmärrys muodostui tutkimusasetelmassa niistä tiedoista ja merkityssuhteista, jotka olivat yhteydessä yleistymässä olevaan käsitteeseen työhyvinvointi. Merkityssuhteet muodostuvat johonkin asi- 14

16 aan liittyvistä arvostuksista ja syy-seuraus-suhteiden oletuksista. Pääsääntönä voi todeta, että mitä enemmän ja voimakkaammin johonkin asiaan liittyy erilaisia arvostuksia ja tiedostettuja syy-seuraus-suhteita, sitä merkittävämpi se on yksilön kannalta. Silloin kun merkitykset ovat työyhteisössä jaettuja, niillä on vaikutusta myös sen kannalta. Lopputilanne oppimisvaikutuksineen kuvaa tutkimusasetelmassa sitä muutosta, jota voidaan itsearvioinnilla verrata esiymmärrykseen. Itsearviointi on subjektiivinen väline oppimisvaikutuksen arviointiin. Objektiivisluonteinen vaihtoehto olisi ollut se, että osanottajilta olisi interventiossa mitattu sekä alussa että lopussa työhyvinvointia koskeva tiedontaso. Tässä olisi kuitenkin kohdattu sekä tekninen haaste että osanottajia koskeva motivaatio-ongelma: mitä olisivat ne riittävän yksiselitteiset tosiasiat, joita työhyvinvoinnin asiayhteydessä voidaan objektiivisesti mitata ja jotka testimielessä olisivat osanottajille tarkoituksenmukaisia? Niitä on kenties jonkin verran, mutta ei luultavasti niin laaja-alaiseen käyttöön, kuin mitä oli perehdyttämisen ja konsultaation yleisen sisällön oppimismuutosten mittaukset olisivat edellyttäneet. Johtoryhmien jäsenten perehdyttäminen ja konsultaatio Johtoryhmien konsultaatio ja perehdyttäminen työhyvinvointiin tapahtui neljällä noin puolen päivän mittaisella kokoontumiskerralla. Kunta B:n johtoryhmäperehdyttämisessä ja -konsultoinnissa oli mukana kaksi Kunpassi -hankkeen tutkijaryhmään kuulunutta konsulttia. Kukin kokoontuminen sisälsi aluksi noin 2,5 tunnin mittaisen konsultin alustuksen työhyvinvoinnin eri teemoista ja alustuksen aikana keskusteltiin käsiteltävistä asioista. Alustuksen jälkeen siirryttiin työstämään tai päivittämään kunnalle vaiheittain työhyvinvointiohjelmaa tai kehittämissuunnitelmaa. Prosessi eteni seuraavien vaiheiden kautta (vrt. Lehtonen 2004): 1. työhyvinvoinnin tavoitenäkymien luominen 2. tavoitenäkymien tiellä olevien yleisten, periaatteellisten tai käytännöllisten esteiden määrittäminen 3. esteiden poistamisen, ohittamisen tai ylittämisen ratkaisujen määrittäminen, sekä 4. työhyvinvointiohjelman tai työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman luonnoksen kokoaminen. Kunnan A johtoryhmän perehdyttämistä, yhteisen ymmärryksen muodostumista ja yhteistä kehittämistä vaikeutti uskottavuus- ja oppimismielessä kolmen kokoontumiskerran ajan se, että kuntaorganisaation ylin johtaja ei osallistunut niihin. Hän kuitenkin osallistui suurimman osan viimeistä kokoontumiskertaa. Sen sijaan kunnan B johtajalla oli kokoontumissa erityisen näkyvä ja rakentava rooli, mikä teki perehdyttämisestä ja varsinkin kehittämisohjelman laatimisprosessista uskottavan tapahtuman. On kuitenkin huomattava, että molemmissa johtoryhmissä vallitsi erittäin vilkas keskustelu, joka tuki ja rikasti oppimistapahtumia. 15

17 Työntekijöiden perehdyttäminen Työntekijöiden (N=22) tietoja päivittävä perehdyttäminen tapahtui kahden puolipäivän aikana ja kahdessa eri ryhmässä kunnittain. Ryhmissä oli ajankäytön suhteen eroja, sillä toisen kunnan (A) osanottajat saattoivat osallistua ilman häiritseviä taukoja perehdyttämiseen ja työnantaja oli varannut kahvitarjoilut kaikille osanottajille joka kokoontumiskertaan. Toisen kunnan (B) osanottajat joutuivat työnsä vuoksi tauottamaan perehdyttämistä lähes 45 minuutin ajan, koska työhön liittyvät raportit piti antaa perehdyttämiskokoontumisten aikana olleissa osastopalavereissa. Lisäksi kunnan B osanottajia ei ollut informoitu kattavasti, mikä näkyi osanoton pienuutena verrattuna kunnan A ryhmään, jonka informointi oli toteutettu erinomaisesti. Kunnan B ryhmää häiritsi myös perehdyttämiseen varatun tilan kylmyys, joka johtui sekä suurista ikkunapinnoista, ajankohdan kovista pakkasista että sisäilman lämmitysjärjestelmän liian pienestä tehosta. Suuri osa osanottajista joutui kuuntelemaan konsulttia ympärilleen kiedotun lisäpeitteen alla. Kaikista edellä mainituista syistä kunnan B työntekijäryhmän tehollinen perehdyttäminen jäi kokonaisuudessaan noin kaksi tuntia lyhemmäksi kuin kunnassa A. Ammatillisten oppilaitosten opettajien seminaarisarja Ammatillisten oppilaitosten opettajiin (n= 12: vastaajien N=7) kohdistunut interventio toteutettiin kolmen yhden päivän mittaisen seminaarin sarjalla elokuun 2010 ja tammikuun 2011 välisenä aikana. Seminaareissa käytiin läpi samoja asioita kuin johto- ja työntekijäryhmissä, mutta hieman laajemmin. Keskustelun määrä oli erityisen runsasta työhyvinvointitietojen päivittämisestä ja tietojen soveltamisesta. Opettajien ryhmä oli myös työhyvinvointiosaamisen kannalta poikkeuksellisen korkeatasoinen. Joukossa oli muutama tohtorintutkinnon suorittanut ja heistä yksi oli väitellyt pari vuotta aiemmin työhyvinvoinnin narratiiveista. 16

18 5 TULOKSET 5.1 HAASTATTELUTULOKSET Asiantuntijahaastattelut Asiantuntijahaastatteluissa piirrettiin käsitekarttoja (mindmap), joihin koottiin työhyvinvointia muodostavia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Miellekartoista näkyi myös työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden keskinäisiä suhteita (kuva 6). Kuva 6. Esimerkki haastattelun aikana piirretystä työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden miellekartasta (mind map). Jokaiselta seitsemältä haastateltavalta saatiin työhyvinvoinnin tekijöitä kuvaava raaka miellekartta. Nämä miellekartat analysoitiin nauhoitettujen haastattelujen avulla käyttäen mahdollisimman yhtenäistä terminologiaa eri asiantuntijoiden käyttämien termien sijaan. Tämä mahdollisti jatkossa miellekarttojen vertailun ja yhdistämisen (kuva 7). 17

19 Loukkaantuminen Positiivinen palaute (saaminen ja vastaanottaminen) Itsekunnioitus Vastuun kantaminen Palautteen käsittelyn pelisäännöt Palautteen vastaanotto Itsensä tunteminen Työyhteisötaidot Ratkaisukeskeisyys Puuttumattomuus Itsensä johtaminen Syyllistäminen Työhyvinvointi Työtoveruus Erilaisuuden hyväksyminen Johtoporras ja johtaminen Hienotunteisuus Havahtuminen Sitoutuminen Jämäkkyys Luottamus ja luottamuksellisuus Perustehtävän ymmärtäminen Uudistuminen Edellytykset Tukeminen Rohkeus Rehellisyys Rakenteisiin puuttuva oppiminen Tekninen oppiminen Kuva 7. Esimerkki puhtaaksi piirretystä työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden miellekartasta (mind map). Asiantuntijahaastattelujen pohjalta ja puhtaaksi piirrettyjen ja terminologialtaan yhtenäistettyjen miellekarttojen perusteella saatiin kerättyä ja listattua 52 erilaista työhyvinvointiin keskeisesti vaikuttavaa osatekijää. Havaittiin, että nämä työhyvinvointiin vaikuttavat osatekijät voidaan sijoittaa työjärjestelmäviitekehykseen (kuva 8). Asiantuntijahaastatteluissa painottui organisaation ja johtamisen sekä yksilön merkitys työhyvinvoinnille. Yksittäisiä osatekijöitä tuli todella paljon työjärjestelmän tekijöihin organisaatio ja henkilö. (Autio & al ) Osa asiantuntijahaastatteluissa esille nousseista osatekijöistä sijoittui luontevasti työjärjestelmäviitekehyksen tekijöiden (organisaatio, työntekijä, työtehtävät, työympäristö ja teknologia ja työvälineet) alle, mutta osa oli selkeästi kehyksen ulkopuolella. Nämä osatekijät liittyivät yhteiskunnan, lakien ja määräysten, liikeelämäkentän ja kansainvälisen ja kansallisen talouden maailmaan ja niiden voidaan ajatella muodostavan työjärjestelmäviitekehyksen makrotason. Vastaavalla tavalla viitekehykseen piti lisätä myös mikrotaso sisältäen perheen ja ystävät, vapaa-ajan ja harrastukset, ihmissuhteet sekä yhteisöt ja yhteiskunnan. (Autio & al ) 18

20 Sekä mikro- että makrotason osatekijöillä on joko suora tai epäsuora vaikutus yksittäisen työntekijän työhyvinvointiin, mutta näihin mikro- ja makrotasoihin ei pystytä juurikaan vaikuttamaan työhyvinvointia työpaikoilla kehitettäessä. Tämän vuoksi tässä hankkeessa ei käsitelty mikro- ja makrotasoilla esitettyjä työhyvinvointiin vaikuttavia osatekijöitä. PANOS Lait ja määräykset Yhteiskunta Teknologia ja työvälineet Kone- ja laiteturvallisuus Tuoteturvallisuus Vapaa-aika ja harrastukset Perhe ja ystävät Henkilö (työntekijä) Fyysinen ja psyykkinen terveys Motivaatio Pätevyys Itsensä toteuttaminen Yksilön arvot Työhön sitoutuminen Sitoutuminen arvoihin ja sääntöihin Henkilökohtaiset tavoitteet Perustehtävän ja oman aseman ymmärtäminen Viestintätaidot Tunteiden käsittely Työn ja vapaa-ajan tasapaino Suhtautuminen muutoksiin Kyky käsitellä palautetta Ihmissuhteet Organisaatio Johdon käyttämät menetelmät ja taito Ihmissuhteet työssä Organisaation arvot ja säännöt Muutosjohtaminen Yksilöiden tukeminen muutoksessa Innostava yhteisö Turvallisuuskulttuuri Viestinnän läpinäkyvyys Palautteen käsittelytavat Ristiriitojen käsittely Yhteenkuuluvuus ja sitoutuminen Luottamus ja luottamuksellisuus Yhteistoiminta koskee kaikkia (Ennakoiva) työterveyshuolto Henkilöstöprosessit (HR) Joustavuus Ratkaisukeskeisyys Erilaisuuden hyväksyminen Työpaikkataidot Liike-elämän kenttä Yhteisöt ja yhteiskunta (Työ)tehtävät Mahdollisuus työskennellä turvallisesti Työtaakka Monipuolisuus Järkevyys Työssä onnistuminen Mahdollisuus vaikuttaa työhön Mahdollisuus osallistua kehittämiseen (Työ)ympäristö Turvallinen ympäristö Häiriövapaa Paikallinen ja kansainvälinen talous TUOTOS TOIVOTUT EI- TOIVOTUT Kuva 8. Työhyvinvointiin vaikuttavat osatekijät työjärjestelmäviitekehyksessä sisältäen sekä mikroettä makrotasot. Sote-alan haastattelut Sote-alan haastattelujen päätulos oli, että työtehtävät ovat keskeisimpiä työhyvinvoinnin kannalta sote-alalla. Haastatellut mielsivät työtehtävänsä potilas / asiakaskohtaamisen kautta, mikä on nähty keskeiseksi sote- 19

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta

Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri tapa onnistua Työturvallisuuskeskus Oulu

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 Raportti 1 (5) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina 2005 2007 turvallisuuskilpailu, johon kuului muun

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot