TR -mittauksen aloittaminen Rkl. Halonen Oy:ssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TR -mittauksen aloittaminen Rkl. Halonen Oy:ssä"

Transkriptio

1 TR -mittauksen aloittaminen Rkl. Halonen Oy:ssä * Marko Niskanen Siikaranta-opisto Työelämän asiantuntija 10 helmikuu 2008

2 Sisältö 1. Tiivistelmä 1 2. Alkusanat 2 3. TR-mittari -menetelmä 4 4. TR-mittarin käyttöönotto työmaalla 5 5. Keskeiset ongelmat Uusi asia Motivaation puute TR - mittausta kohtaan Yrityksen vähäinen Työturvallisuus- ja TR koulutus Työmaiden pieni koko Tarvittavan työsuojelu-/ TR - materiaalin puuttuminen Vanhojen tottumusten muuttaminen TR-mittaus ja ajankäyttö Mittaustavan ja tuloksien vääristely Henkiökohtaistaminen Saate kyselylle Kysely RKL-Halosen työntekijöille TR -mittauksen vaikutukset eri osa-alueisiin TR- mittauksen käyttöönotto Mittauksen suorittaminen Yhteenveto kyselyn tuloksista Lähteet 27

3 1. Tiivistelmä Marko Niskanen, Sotkamo. TAT- 10 projektityö Siikaranta TR - mittauksen aloittaminen Rakennusliike Halonen Oy:ssä Tiivistelmä Työelämän asiantuntijatutkinnon lopputyöaiheeni on TR- mittauksen aloittamminen Rakennusliike Halonen Oy:ssä. TR- mittari on rakennustyömaille kehitetty työturvallisuuden mittausmenetelmä. Kiistattomilla tutkimustuloksilla onkin osoitettu TR- mittaus menetelmän tapaturmia vähetävä vaikutus. Tapaturmat ovatkin menetelmän pääsaiallinen kohde, mutta sillä saavutetaan myös huomattavia työmaan viihtyvyyteen vaikuttavia asioita. TR- mittarin käyttöönottaminen Rakennusliike Halosessa ei ole ollut aivan yksinkertainen ja helppo tehtävä, sillä vanhat pinttyneet menettelytavat eivät hetkessä muutu. Uusi menetelmä koettiin työnantajan puolelta aluksi työta hankaloittavaksia ja turhan byrokraattiseksi. Lisäksi työntekijöiden puutteellinen tieto TR- mittauksesta oli omiaan hankaloittamaan alkutaivalta. Mittarin toimivuus vaatii jokaisen työmaalla työskentelevän henkilön panoksen. Sen vuoksi uuden menetelmän käyttöönottamisessa, tiedottamisen ja kouluttamisen roolia olis pitänyt huomattavasti lisätä. Työntekijölle pidetyssä kyselyssä TR- mittari osoittautui toimivaksi menetelmäksi työturvallisuuden seurannassa. Menetelmä oli silti epäselvä vielä noin puolelle työntekijöistä. Mittaria pidettiin yleiseti ottaen kuitenkin hyvänä ja käyttökelpoisena välineenä työturvallisuuden mittauksessa rakennusliikkeen työmailla. Rakennusliike Halonen Oy otti vuoden 2008 alusta ns. ryhtiliikkeen, sillä vuoden 2007 lopussa tapaturmataajuus oli 144 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Keskiarvo Suomen rakennustyömailla on, noin 70 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tässä tilanteessa yritysjohdossa herättiin. Jotain täytyy tehdä! Nyt onkin valittu yritykseen uusi työturvallisuuspäällikkö, sekä aloitettiin työturvallisuuskorttikoulutus kaikille työntekijöille. Vuoden alussa pidetyssä 1

4 työturvallisuuden keskustoimikunnan kokouksessa asetettiin TR- mittauken tavoitetasoksi 85%. Samalla päätettiin ryhtyä tositoimiin työturvallisuustason parantamisen puolesta. Loppu päätelmänä voikin todeta suunnan olevan parempaan päin, sillä kaksi vuotta sitten työturvallisuuskeskustelua ei juurikaan käyty. Ottaen huomioon yrityksen lähtötilanteen, kehitystä on mielestäni tapahtunut. Yritykseen on muodostumassa työturvallisuuskulttuuri, joka mahdollistaa jatkuvan ja määrätietoisen työturvallisuden kehittämisen. 2. Alkusanat Päästyäni armeijasta vuoden -90 Toukokuussa, sain työpaikan Sotkamossa toimivasta rakennusliike Kaarlo Halonen KY:stä. Siitä tähän hetkeen on jo vierähtänyt reipas kuusitoista vuotta, mutta yhä edelleen työpaikkani on saman yrityksen palveluksessa. Nimi on vaan sittemmin vaihtunut omistajan vaihdosten myötä rakennusliike Halonen Oy:ksi, sekä työntekijä määrä on jonkin verran vuosien varrella kasvanut. Yritys täytti 2005 syksyllä kolmekymmentä vuotta, joka on rakennusfirmalle keskiarvoa pitempi toiminta- aika. Tämä kuudentoista vuoden työskentely rakennusalalla, kirvesmiehen tehtävissä, ei ole ollut yhtäjaksoista Rakennusliike Halosen palveluksessa. Ajanjaksolle mahtuu työllisyyden heikkenemisestä johtuvien irtisanomisten kautta, muutamia lyhyitä työsuhteita yksityisellä omakotipuolella ja muissa yrityksissä. Voin kuitenkin sanoa, että olen työskennellyt valtaosan työhistoriastani Halosen palveluksessa. Näin ollen, olen saanut seurata yrityksen kehitystä työntekijän näkökulmasta katsottuna -90 luvulta tähän päivään saakka. Se on mielestäni aika hyvä ja kattava osa, jonkinlaisen kokonaiskuvan saavuttamisen kannalta. Tänä aikana olen törmännyt työssäni monenlaisiin tilanteisiin, jotkut tilanteista on saanut minut miettimään juuri sillä hetkellä ja vieläpä monesti se jälkeenkin, onko tämä välttämättä oltava näin? Sillä jo armeija aikaan totuin siihen että, jos jotakin tehtäviä annetaan ja niihin liittyy määräyksiä, on niitä noudatettava kaikkien yhteisen hyvän ja turvallisuuden hyväksi. Tämä olikin juuri se seikka, mikä yllätti ja samalla innoitti minua. Koska huomasin kuinka esimerkiksi työturvallisuusasioita ei otettu vakavasti, vaikkakin niistä oli annettu selvät määräykset ja ohjeet työmailla noudatettaviksi. Asenteet työsuojelua kohtaan olivat välinpitämättömiä, niin työnjohdon kuin työntekijöiden puolellakin. Vaikka määräyksissä onkin kyse vain työsuojelun minimitasosta, silti niitä pidettiin liiallisena niuhottamisena. 2

5 Silloin kun asioita seuraa itse paikanpäällä ja on näin ollen yhtenä osana sitä työyhteisöä, jossa asiat eivät tunnu menevä niin, kuin niiden omasta mielestä, sekä määräysten mukaan tulisi mennä. Eli syntyy toistuvia kysymyksiä, onko tämän välttämättä oltava näin? Kysymyksiä ilman, että kukaan antaisi niihin tyhjentäviä ja perusteltuja vastauksia. On aika ryhtyä miettimään, pystynkö itse vaikuttamaan tilanteeseen jollakin tavalla? Voinko itse olla mukana kehittämässä työpaikkani asioita parempaan suuntaan ja löytää vastauksia avoimiin kysymyksiin, sekä niihin asioihin jotka vaativat toimenpiteitä? Ja miten? Kuten omalla kohdallani, heräsi halu kehittyä itse työturvallisuusasioissa ja kehittää niitä samalla myös osaksi rakennusliikkeen arkipäivää. Oli myös kiinnostus olla mukana yhteistyössä, yritysjohdon, työntekijöiden, Rakennusliiton ja Työsuojeluviranomaisten kanssa. Kysymykseen miten? Lähdin omalta osaltani hakemaan ratkaisua, ryhtymällä ehdokkaaksi yrityskohtaisiin luottamusmies / työsuojeluvaltuutettu vaaleihin. Tämä tuottikin toivotun tuloksen, ja tulin valituksi kyseisiin tehtäviin vuoden 2006 alusta lukien. Aiemmin syksyllä olin käynyt jo luottamusmiesten peruskurssi, sekä päivän kestävän TR -mittauskoulutuksen, ja saanut sieltä tarvittavaa tukea pyrkimyksilleni. Syksyn kuluessa sainkin testata TR -mittausta omalla työmaallani, jossa toimin työsuojeluvaltuutettu / yhteysmiestehtävissä. Itse koin mittaustavan mielekkääksi, joten otinkin sen heti vuoden alussa yhdeksi tavoitteeksi, omalle työntekijäedustajakaudelle. Keskustelimme asiasta yritysjohdon kanssa ja sovimme yhteisistä päämääristä, johon kuului muun muassa perinteisen viikkotarkastuksen korvaaminen TR mittauksella. Nyt, kun olen toiminut tehtävässäni yhdeksän kuukautta, alkaa pikkuhiljaa muodostua kuva kompastuskivistä, joihin törmää TR mittauksen alkutaipaleella. Eli minkä tason ongelmia ilmenee yrityksessä, missä jo noin 15 vuotta vanha työturvallisuustasoa mittaava menetelmä otetaan uutena asiana käyttöön. Tässä projektityössä aionkin suuntautua aika suppealla sektorilla juuri TR mittauksen käynnistämisvaikeuksiin, sekä alkuvaiheen niin sanottuihin markkinointivaikeuksiin. Pohdin niitä seikkoja, jotka ovat vaikeuttaneet päämäärän saavuttamista, syy ja seuraus periaatteella. 3

6 3. TR-mittari -menetelmä MIKÄ ON TR-MITTARI? TR-mittari on talonrakennustyömaan työturvallisuuden auditointi- eli havannointimenetelmä, jonka avulla saadaan selville työmaan työturvallisuuden taso (=TR-taso) selkeänä prosenttilukuna. TR-mittari on työmaan oma väline turvallisuuden ja hyvän järjestyksen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Se lisää viihtyisyyttä ja auttaa aikataulujen pitämisessä. Tavoitteena on myös hyvä työn laatu ja kerralla valmiiksi tekeminen. TR-mittari on työmaalla myös yhteistyön toteuttamisväline. Se antaa yhteistyölle konkreettisen ja tasapuolisen lähtökohdan, sen avulla tiedetään mitkä asiat työmaalla ovat kunnossa ja mitkä kaipaavat kohennusta. TR-mittarin ovat kehittäneet yhteistyönä tutkijat, viranomaiset ja yritykset. Se on käytössä sadoilla työmailla Suomessa. Lisäksi TR-mittari on useiden työsuojelupiirien alueilla järjestettävissä rakennusalan työturvallisuuskilpailuissa tärkein arvosteluperuste. TR on lyhenne sanoista talonrakennus. Maa- ja vesirakennustyömaita varten on oma havainnointimenetelmänsä, MVR-mittari. [2.] TR-MITTARIN PERUSASIAT TR-mittari on helpokäyttöinen ja luonteva menetelmä rakennustyömaan turvallisuustason mittaamiseen. Sillä voidaan myös korvata tavallinen viikoittainen kunnossapitotarkastua [1,13 2 mom.]. Mittaus tapahtuu kiertämällä koko työmaa ja merkitsemällä oikein / väärin - havaintoja tarkistuslomakkeelle ns. tukkimiehenkirjanpidolla. Tarkan ja luotettavan tuloksen saamiseksi havaintoja tehdään paljo. Suositeltavaa on tehdä yli 100 havaintoa yhdellä kierroksella. Mittarilla seurataan kaikkia keskeisiä työmaan turvallisuuteen vaikuttavia asioita, ja ne on ryhmitelty lomakeessa kuuteen kohtaan: 1) työskentely 2) telineet, kulkusillat ja tikkaat 3) koneet ja välineet 4

7 4) putoamissuojaus 5) sähkö ja valaistus 6) järjestys ja jätehuolto Mittausta varten ylläolevassa kuvassa, valmis lomake ja havannoitiohjeet. Havainnot tehdään oikein / väärin periaatteella. Kohde merkitään oikeaksi, jos se täyttää työsuojelutarkastyksessa hyväksytyn turvallisuustason ja muussa tapauksessa vääräksi. Jos arvioitava tilanne on poikkeuksellisen epäselvä, se voidaan jättää merkitsemättä. Tärkeimmät asiat kuitenkin painottuvat, sillä ojeiden mukaisesti toimittaessa niistä tehdään enemmän havaintoja kuin vähmmän tärkeistä asioista. Mittaajien on tunnettava riittävän hyvin rakennustyön turvallisuusmääräykset, mutta uusia sääntöjä ei mittausta vartene tarvitse opetella. Mittaajat sopivat keskenään, minkä tason he hyväksyvät kussakin asiassa. Mittauksen jälkeen lasketaan oikein ja väärin - havaintojen kokonaismärät ja työmaan turvallisuustaso. [1. s. 6 ja 8 ] OIKEIN (KPL) TR-taso = x 100 = % OIKEIN + VÄÄRIN (KPL) 4. TR-mittarin käyttöönotto työmaalla Kun työmaalla on päätetty ottaa tavallisen kunnossapitotarkastuksen asemasta käyttöön TR-turvallisuusseuranta, merkitsee se aluksi hieman lisätyötä. Ensimmäinen vaihe on, että työmaan johto ja työntekijöiden edustajat valmistelevat yhdessä pelisäännöt, joita työmaalla halutaan noudattaa. Työnjohdon ja työsuojeluvaltuutettujen on myös perehdyttävä mittauksen tekemiseen. Heidän on tehtävä yhdessä pari harjoituskierrosta yhteisten hyväksymissääntöjen löytämiseksi. Tarvittaessa he voivat osallistua mm. Työterveyslaitoksen järjestämään mittauskoulutukseen. [1, s. 10.] 5

8 TR- MITTARIN KÄYTTÖÖNOTON VAIHEET 1. KOULUTUS 2. ALKUTASON MITTAUKSET TYÖMAALLA 3. PELISÄÄNTÖJEN LAATIMINEN 4. TYÖMAATILAISUUS JA TAVOITTEEN ASETTAMINEN 5. VIIKOITTAISET KIERROKSET 6. VIIKOITTAINEN PALAUTE 7. TOINEN TYÖMAATILAISUUS TARVITTAESSA [1, s.14.] KOULUTUS Koulutusta TR- mittaukseen saa nykyää hyvin monilta eri tahoilta, esimerkkinä mainittakoon RATEKO:n TR- mittari tavaksi - rakennustyömaan turvallisuusseuranta. Kysymyksessä on yrityksille tarkoitettu koulutus, joka on kohdennettu TR -mittarin käyttöä aloittaville. YRITYSKOHTAINEN TR- MITTARI -KOULUTUS Koulutuksen tavoitteena on oppia havainnoimaan työmaan olennaiset turvallisuustekijät ja turvalliset työtavat sekä tunnistamaan turvallinen työympäristö ja mittaamaan turvallisuustasoa TR- mittaria käyttäen. Koulutuspäivä sovitaan erikseen, koulutuksen kesto on esim. klo Koulutuspaikkana on tilaajayrityksen työmaakohde. Koulutuksen kohderyhmänä on osallistuvan yrityksen tuotantohenkilöstö. Koulutuksen järjestää Rakennustellisuuden Koulutuskesku RATEKO Lisätietoja: Kouluttaja Arja Vainio, (09) ja Koulutusassistentti Päivi Eskelinen, [3.] ALKUMITTAUKSET SEURANTAKIERROS JA RUUTUJAKO 6

9 Mittauskierroksella käydään läpi koko työmaa. Hyvä järjestys on esimerkiksi nousta hissillä ylimpään kerrokseen, aoittaa vesikatolta, tulla järjestyksessä alas kerroksittain ja mitata lopuksi piha-alueet, varastot ja sosiaalitilat. Mittausreitti jaetaan alueisiin, eli mittausruutuihin ja havainnot tehdään yhde ruudun alueelta kerrallaan. Ruudun koko ratkaistaan mittaustilanteessa. Nyrkkisääntönä on, että mittaajan on pystyttävä näkemään ruutu kokonaisuudessaan yhdeltä seisomalta. Pienistä ruuduista saa yleensä luotettavamman mittaustuloksen kuin suurista. Täytettyt seurantalomakkeet ovat samalla poytäkirjoja ja ne säilytetään TRkansioissa. Niistä nähdään myös yksityiskohtaisemmat tulokset siitä, mitkä asiat ovat kunnossa ja missä on parantamisen varaa. Seurantalomakkeessa on myös huomautukset -kohta erityisten puutteiden kirjaamiseksi korjaustoimenpiteitä varten, kuten säädöksissä edellytetään. Tähän kohtaan kirjataan kirroksella vain välitöntä vaaraa aiheuttavat puutteet, joita ei pystytä heti hoitamaan kuntoon. [1, s. 15. ja 17.] Kun työmaan johto ja työntekijöiden edustajat ovat muutamien harjoitusmittauksien jälkeen saaneet luotettavan mittautuloksen, alkaa selvitä työmaan turvallisuulähtöstaso. Tämän lähtötason määrittäminen on erittäin tärkä työmaatilaisuutta silmälläpitäen, jossa TR- mittaus markkinoidaan ensimmäistäkertaa. Tämä tason perusteella voidaan asettaa realistisia tavoitteita, sekä tehdä mahdolliseksi työturvallisuustason kehityksen seuraamisen. PELISÄNNÖT Työmaan alussa työmalla sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Ne ovat selkeitä ohjeita työtavoista ja menettelytavoista, joita noudattaen työmaa säilyy turvallisena ja hyvässä järjestyksessä. Pelisääntöjen tarkoituksena on, että jokainen tietää mitä häneltä odotetaan. Hyvät pelisäännöt on hyväksytty yhteisesti. Sääntöjen tulee olla helppoja ymmärtää. Kieltojen sijaan on parempi kirjoittaa ohjeita oikeasta toiminnasta. Sääntöjen noudattaminen on oltava mahdollista.työvälineille on oltava sovitut ja merkityt säilytyspaikat, jos ohjeena on niiden palauttaminen paikoilleen. Jäteastioiden tyhjennys on järjestettävä jonkun vastuulle, jos sääntönä on laittaa roskat jäteastioihin.hyvissä pelisäännöissä otetaa huomioon paitsi turvallisuu, myös työmaan järjrstys ja laatuasiat. Ohessa olevia esimerkkejä voi käyttää pohjana työmaan omista pelisäännöistä sovittaessa. [1, s.10. ] 7

10 TYÖMAATILAISUUS Kun pelisäännöt on valmisteltu ja mittauksen teko sujuu, pidetää koko työmaan väelle yhteistoimintatilaisuus. Siinä käsitellään pelisäännöt ja hyväksytään ne yhteisesti noudatettaviksi. Tilaisuudessa esitellään myös mittausten tekotapa ja miten palautetta tullaan antamaan. Lopuksi kerrotaan tehtyjen mittausten tulokset ja keskustellaan mahdollisista yhteisistä tavoitteista, esimerkiksi tason nousu % - yksiköllä ensimmäisen kahden kuukauden aikana. Tavoitteen saavuttamiseksi voi luvata myös pienen palkkion. Mieleenpainuva palkkio on esimerkiksi pullakahvit kaikille. Tilaisuuden jälkeen kiinnitetään TR - palautetaulut seinälle kaikkien nähtäville. Niihin merkitään sihen asti tehtyjen mittausten tulokset ja sitten viikoittain uusien seurantakierrosten tulokset. [1, s. 12.] VIIKOITTAISET KIRROKSET TR-mittauksen avulla seurataan pelisääntöjen noudattamista luotettavasti ja taspuolisesti. TR-mittaus on samalla työmaan viikoittainen turvallisuusseuranta (kunnossapitotarkastus). Tarkastuksen aikana kierretään koko työmaa ja tehdään havaintoja jokaisesta työturvallisuuteen vaikuttavasta kohteesta. Kierroksen 8

11 tekevät työnanatajan ja työntekijöiden edustajat yhdessä. Mukaan voi ottaa myös esimerkiksi aliurakoitsijan edustajan. Tuloksena saadaan työmaan turvallisuustaso prosenttilukuna, joka merkitään palautetauluun. [1, s. 12.] Kuvassa, Rkl. Halosen luottamusmies / työsuojeluvaltuutettu Marko Niskanen viikoittaisella kunnossapitotarkstuksella Katin Kullan työmaalla, hiekkaniemessä. VIIKOITTAINEN PALAUTE TR-palautteena käytetään turvallisuusseurannan mittaustuloksia. Jos tulos on 80%, se kertoo, että 80 kohdetta sadasta oli kunnossa. Tällainen palaute on tasapuolista ja luotettavaa, eikä sitä koeta kelteisenä. Työnjohto ja työntekijät luottavat palautteeseen ja uskovat sen olevan totta ja oikeudenmukaista. Se antaa tunnustusta parannuksista ja kannustaa niihin. [1, s. 14.] 9

12 Kuva, esimerkki työmaarukalan ilmoitustaululle kinnitettävästä palautetaulusta. Mittaustulokset merkitään kaikkien näkyville palautetauluun. Paikka voi olla esimerkiksi ruokalan seinä. Siten jokainen työmaalla näkee tilanteen kehittymisen ja voi verrata sitä tavoitteisin. Palautetta annetaan säännöllisesti viikoittain. Vanhan huonon rutiinin muuttaminen edellyttää, että sitä muistetaan tietoisesti välttää niin kauan, että on opittu uusi parempi rutiini. Kokemus on osoittanut, että viikoittainen palaute on riittävän tiheä asian muistamiseksi. [1, s. 14.] 5. Keskeiset ongelmat - Uusi asia yritykselle, niin johto, työnjohto kuin myös työntekijä tasolla. - Motivaation puute. - Yrityksen sisäisen TR koulutuksen puute. - Työmaiden pieni koko. - Tarvittavan työsuojelu-/ TR - materiaalin puuttuminen. 10

13 - Vanhojen tottumusten muuttaminen. - TR mittaus ja ajankäyttö. - Mittaustavan ja tuloksien vääristely. - Työsuojelun ja TR mittauksen henkilökohtaistaminen. 6. Uusi asia Uusi asia yritykselle, niin johto, työnjohto kuin myös työntekijä tasolla. Kuinka se voi olla ongelma? Ongelmallisen asiasta tekee se, että kyseisen yrityksen työsuojeluasioihin ei ole aiemmin paneuduttu kovinkaan vakavasti. Yrityksen työsuojelutoimikuntaa ei tiettävästi ole koskaan perustettu tai se ei ainakaan ole kokoontunut, joten mitään yhteistä toimintasuunnitelmaa ei ole voinut olla. Tästä johtuen, johdonmukainen työsuojeluasioiden valvonta ja kehitys on ollut pelkästään työmaatason varassa. Koska edeltävillä työsuojeluvaltuutetuilla ei ollut tapana tehdä viikkotarkastuskäynteja yrityksen eri työkohteisiin, on ollut enemmänkin käytäntö kuin poikkeus, että työmaiden viikkotarkastukset on tehty pelkästään paperille. Varsinainen työmaakierros on jätetty tai jäänyt tekemättä, tai sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi.tästä johtuen aikaa ei ole tuhlautunut niin paljoa perinteisellä viikkotarkastuksella, kun verraten tähän uuteen TR- mittausmenetelmään. Työsuojeluasioiden ollessa pelkästään työmaiden omassa valvonnassa on yrityksen työtyrvallisuustason kokonaisvaltainen kehitys ja sen seuranta miltei mahdottomuus. Työnjohdon lähtöajatus uudistusta kohtaa onkin osalla johtajista ollut seuraavanlainen: siihen menee niin paljon aikaa. Sekä, tällä tavallahan näistä asioista saadaan byrokraattisia, eihän tuota ennen tarvinnut näin tehdä. Juuri tässä kohtaa pääsemmekin itse ongelmaan, sillä uudessa mittausmenetelmässä seurantakierros kattaa koko työmaa. Tällöin työnjohdolla ei ole mahdollisuutta täyttää mittauspöytäkirjaa toimistossa ja tämän jälkeen hyväksyttää sitä yhteysmiehellä, niin kuin perinteisesti on tehty. Tämä onkin hyvä asia, sillä se 11

14 mahdollistaa työmaan ja koko yrityksen työturvallisuustason jatkuvan kehityksen ja seurannan. Mittaustulos antaa juuri sen hetken työturvallisuusprosentin, eli kuinka turvallista tai turvatonta on työskennellä kyseisellä työmaalla juuri sillä hetkellä. Työntekijäpuolella voi ongelmaksi hyvin pitkälle katsoa juuri tämän perinteisen viikkotarkastuksen, lähinnä tavan,jolla se toteutettiin. Jos viikkotarkastus olisi toteutettu kiertämällä koko työmaa, ei uusi TR mittausmenetelmä juurikaan eroittuisi entisestä viikkotarkastuksesta. Entisessä viikkotarkstuksessahan puututtiin vaan ja ainoastaan virheisiin, tämä helposti turruttaa ja turhauttaa työntekijät antaen kielteisen kuvan koko työsuojelutoiminnasta. Kun taas tällä uudella TR -mittauksella mittataa oikeiden ja väärien havaintojen suhdetta keskenään, joten palautteen luonne on enemmän positiivisempi ja palkitsevampi. Kun uutta TR mittausmenetelmää ryhdytään työmaalla toteuttamaan, syntyy helposti työntekijöiden keskuudessa väärä olettamus. Onpas tämä nyt virallista. Ainoastaan siitä syystä että, joku tai jotku kiertävät työmaalla ja tekevät merkintöjä. Näin siksi, koska tätä ei aikaisemmin ole käytetty viikoittaisena menettelytapana, vaikka olisi pitänyt. Viikoittaisella tarkastuskerroksellahan tulisi olla mukana työmaamestarin lisäksi työsuojeluvaltuutettu. Eli työnantajalla on velvollisuus ja työntekijällä oikeus osallistua tähän tarkastukseen. Ratkaisun löytäminen vaatii mielestäni ensinnäkin yrityksen johdon sataprosenttisen hyväksynnän, sekä tuen uusia menettelytapoja kohtaan. Tämänhän täytyisi olla ensisijaisesti yrityksen etu ja tietenkin velvollisuus, että työsuojeluasiat tulee hoidettua lakien ja asetusten mukaan. Käsittääkseni näin ei kuitenkaan kyseisessä yrityksessä ole. Joten lähtötilanne on hankala, joka jollain tapaa täytyisi saattaa kuntoon. On hyvin vaikeaa ryhtyä mihinkään toimivaan yhteistyöhön työsuojeluasioissa, jos kaikilla yrityksen osapuolilla ei ole samaa käsitystä tai päämäärää siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Peruslähtökotien ollessa kutakuinkin kunnossa, olisi uudentyyppisten menettelytapojen käyttöönottaminen paljon kitkattomampaa. Maaperä olisi niin sanotusti otollinen TR mittausta silmälläpitäen. Yrityksen johdon tulisi kuitenkin ensisijaisesti suuntautua uusiin toimintatapoihin ja lähteä rakentamaan tätä kautta pohjaa koko työsuojelutoiminnalle. TR- mittauksen käyttöönottaminen korvaavana menetelmänä, viikoittaisen työmaan kunnossapitotarkastuksen tilalla ei pysty tapahtumaan yksistään työntekijäpuolen vetämänä projektina. Tähän tarvitaan suuri panos myös työnantajalta. Ennakkoluuloton yhteistyö tuo tuloksia. 12

15 7. Motivaation puute TR - mittausta kohtaan Motivaation puute on suuri ongelma TR -mittausta ajatellen kun puhutaan työturvallisuusprosentin tavoitetasosta, siitä tasosta mihin työmaalla täytyisi pyrkiä. Aika-ajoin syntyy keskustelua työnantajan ja työnteijöiden välllä, mitä hyötyä siitä meille on? Sitä kannattaakin pohtia. Miettiä onko siitä meille mitään haittaakaan? On kuitenkin monissa yhteyksissä todettu, että hyöty on todella suuri työssä viihtyvyyden ja työssä jaksamisen kannalta. Siisti ja turvallinen työympäristö vähentää huomattavasti tapaturmariskiä, sekä lisää työtehoa ja parantaa sitä kautta työn tuottavuutta. Myös rakennusmateriaalin hukkaprosetti pienenee, kuten myös rakennusjäteiden määrä. Ottaen huomioon viimeaikaisen jätemaksujen sekä rakennusmateriaalien huiman hinnannousun, tämän pitäsikin olla yritysjohdolle eräs helpoiten rahaksi muutettava motivointi keino. Koska raha on kuitenkin yritysmaailman tärkein mittari. On kuitenkin totta, ettei kaikille työntekijöille pelkkä työviihtyvyyden ja työturvallisuuden lisääntyminen tahdo riittää motivointiin. Täytyisi olla jotakin henkilökohtaisesti motivoivaa. Sellaista, jossa jokainen voisi tuntea onnistuneensa myös yksittäisenä työntekijänä. Kokisi antaneen tärkeän panoksen yhteisen hyvän eduksi ja hyötyneensä myös itse siitä kongreettisesti. Miten se voisi olla? Miten se olisi toteutettavissa? Olen pohtinut tätä asiaa ja päätynyt osittain tähän yritysmaailman käyttämään tärkeimpään mittariin, eli rahaan. Se toimii myös erittäin hyvin tuotannon työntekijöiden motivoinnin tehostajana. Eräs hyvä keino jota NCC käyttää ainakin Oulussa on rahallinen palkkio. Työmaalle on sovittu kahdeksan viikon tarkastelujakso, jonka aikana TR - mittauksen antama työturvallisuusprosentti ei saa alittaa 85%:n tasoa. TR -prosentin pysyessä sovitun tason yläpuolelle. Maksetaan jokaiselle yrityksen työntekijä, kyseisessä kohteessa sovittu palkkio. Esimerkiksi 20 euroa, kuten tässä kyseisessä NCC:n järjestelmässä. Lisäksi tarkastelujaksoon oli sisällytety nolla tapaturma kampanija. Jos samaisen tarkastelujakson aikana ei sattunut ainuttakaan työtapaturmaa, saivat työntekijät vielä 20 euroa lisää. Eli mahdollisuus oli saada hyvästä työturvallisuudesta yhteensä 40 euroa / arkastelujakso. 13

16 Yksi motivointia parantava seikka, voisi mielestäni olla myös vastuualueiden jakaminen. Tämä ajatus syntyi minulle täysin sattumalta, enkä tiedä onko näin menetelty missään. Työmaamestari ja tsv / yteysmies voisivat yhdessä jakaa kokeneimmille työntekijöille vastuualueet, ne määräytyisivät TR mittauksen kohdeluettelon perusteella seuraavasti: - työskentely - telineet, kulkusillat ja tikkaat - koneet ja välineet - putoamissuojat - sähkö ja valaistus - järjestys ja jätehuolto Kyseiset vastuualueet olis helppo jakaa eri ammattiryhmissä tyskenteleville henkilöille. Jakamalla ja nimeämällä laajemmin vastuuta tyntekijöille, asiat voisi pysyä helpommin hallinnassa. Tämä voisi olla niin sanottu työmaan työsuojeluryhmä, jonka vetäjänä toimisi työmaan Tsv / yhteysmies. Tämä olisi varsinkin isommissa kohteissa mielestäni käyttökelpoinen ja kokeilemisen arvoinen asia.tämä lisäisi näkyvyyttä ja kiinnostusta TR mittaukseen, sekä myös yhteistyötä työsuojelun hyväksi koko työmaalla. Liittämällä tähän edellämainittu bonus järjestelmä, kyseessä voisi olla varsin hyvä ja toimiva menetelmä. 8. Yrityksen vähäinen Työturvallisuus- ja TR koulutus TR mittauksen tärkein toimintaedellytys on koulutus, sekä tätä kautta jatkuvan kehityksen luominen. Ongelma meidän tapauksessa onkin juuri koulutuksen puuttuminen, joka mahdollistaisi työsuojelukulttuurin syntymisen. Ei riitä, että osa työntekijöistä on käynyt RT mittaus koulutuksen ja osa työturvallisuuskortti kolutuksen. Se on toki hyvä alkujuuri kehitystyön aloittamiselle, tietoa pitäisi pystyä kuitenkin jakamaan yrityksen sisällä mahdollisimman monille työntekijälle. Tämä on kuitenkin lähes mahdottomuus, ilman sille varattua aikaa, paikkaa ja aseenteellista muutosta. Kysymykseen voisikin tulla aika-ajoin työmailla järjestettävät info- tilaisuudet, jossa kerrataan työturvallisuuteen ja TR- mittaukseen liittyviä asioita. Viikoittainen työmaapalaveri olisi myös hyvä pienelle työturvallisuus osiolle, kuten esimerkiksi 14

17 Skanskan työmailla on tapana. Toimivia malleja onkin jo monissa yrityksissä ympäri Suomen, näistä voisimme valita mallin joka parhaiten sopii juuri Rakennusliike Haloselle. Rakennusliike onkin käyttänyt jo osaa työntekijöistääntyöturvallisuuskortti koulutuksessa, mutta koulutus täytyisi mielestäni järjestää kaikille yrityksen työntekijöille. TR - mittaus koulutukseen, joka järjestettiin jokin vuosi sitten, osallistui mielestäni myös liijan pieni osa työntekijöistä. Ottaen huomioon yrityksen työntekijämäärän joka vaihtelee työntekijään, riippuen vuodenajasta. Olisi TR -mittauksen perusteet hallitsevien työntekijöiden määrän oltava huomattavasti suurempi. Tällä hetkellä yrityksessämme on seitsemän TR -mittaus -koulutuksen saanutta henkilöä. Tästä määrästähän vain kolme kuuluu tuotantoon, kaksi työnjohtoon ja kaksi yrityjohton. Tämän vuoksi toimivan ja lutettavan TR -mittauksen edellytykset eivät vielä yrityksessämme täyty. Tämänkaltaisen perutoiminnan lisäksi olis erittäin tärkeää panostaa uusien työntekijöiden, sekä työssäoppijoiden läsnäoloon TR -mittauskierroksilla. Tämä olisi luonnollinen osa perehdyttämistä, missä myös rakennusliikkeellämme on erittäin paljon parannettavaa. Tällä määrätietoisella toiminnalla saisimme tehokkaasti kattavan tietopohjan, niin TR -asioihin, kuin työsuojeluunkin. Tämän jälkeen oisi mahdollista keskustella, niin sanotusta yrityksen työsuojelukulttuurista. Mihin painopiste yrityksen työsuojelussa asetetaan ja mitkä ovat ne keskeisimmät päämäärät, sekä tavoitteet ja toimintatavat. 9. Työmaiden pieni koko Työsuojeluseurantaa toteutettaessa TR mittauksella, jonkinasteiseksi ongelmaksi voi muodostua työmaiden pieni koko. Mittaustuloshan on sitä tarkempi, mitä suurempi määrä havaintoja on. Sadan havainnon ylittäviä mittauksia voidaankin pitää jo hyvin luotettavina. Tyypillinen pienkohde alueellamme on 3-4 huoneistoa käsittävä rivitalo. Tämäntyyppisessä työkohteessa havaintojen määrä ei ole kovinkaan suuri, joten TR prosentin paikkansapitävyys on hieman kyseenalaista. Mittaus, jossa havaintojen määrä on vähäinen, tuloksen vääristymiseen on suuri riski. Mittausprosentin paikkansapitävyys voi olla epävarma myös kohteissa, jotka ovat aivan alussa tai vastaavasti loppusiivousta vaille valimiita. Tärkeintähän mittauksessa on kuitenkin havaittujen virheiden välitön korjaaminen. Vaikka havaintoja olisikin niukasti, on TR - mittai hyvä työkalu tarkistettavien asioiden läpikäymiseksi. Se toimii eräänlaisena muistilistana. 15

18 Onkin aina mietittävä, missä kohteissa TR mittarin käyttö on tarkoituksen mukaista. Eihän työsuojelun itsetarkoitus ole käyttää vaan ja ainoastaan tiettyä menetelmää, niin kuin tässä tapauksessa TR- mittausta. Mielestäni pienten työmaiden kohdalla voidaan aivan hyvin turvautua perinteiseenkin viikkotarkastuslomakkeeseen ja tehdä viikoittainen kierros sen pohjalta. Tärkeintä kuitenkin on, että vikoittainen tarkastuskierros tehdään ja näin asia tulee hoidettua. Kaiken työsuojelutoiminnan päämääränähän on turvallinen työympäristö, joten vanha tyyli ei tässä tapauksessa ole sen huonopi vaihtoehto. 10. Tarvittavan työsuojelu-/ TR - materiaalin puuttuminen TR - mittauksen toimivuuden kannalta on ensisiaisen tärkeää, että jokaiselta työmaalta löytyy tarvittava aineisto. Tätä ei kuitenkaan tällä hetkellä tahdo yrityksemme työmailta löytyä, ainakaan TR - mittauksen osalta. Jotta mittauksella päästään sille asetettuihin tavoitteisiin on tärkeää miettiä kokonaisuutta, eli se kokonaispakettia millä itse seurantaa toteutetaan. TARVITTAVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Ensimmäinen tärkeä tehtävä yrityksen työsuojelutuoiminnan kehittämisessä on aidosti perustettu Työsuojelutoimikunta. Tästä löytyy laissa kohta. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta 1.luku 38.Työsuojelutoimikuntahan toimii Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti, eli työsuojelutoiminta on jo lakiekin osalta tiuksati säädettyä. Tähän kyseiseen ohjelmaa tulisikin kirjata, seuraavia asioita. Mitä menetelmää yritys ensisiaisesti käyttää työsuojeluseurannassa? Miten se käytännössä toteutetaan? Henkilöt jotka sitä toteuttaa ja ovatko he sitoutuneet kyseiseen tehtävään? Tavoite mihin pyritään ja missä ajassa? Tämä onkin yrityksessämme eräs syy siihen, miksi mittaus on ollut niin sanotusti vastatuulesta. Eli toimintaohjelman sisältämiä asioita ie ole käsitelty yhteistyössä, saatika laadittu niitä. Tämä onkin asia mikä täytyisi korjat, että työsuojelun seuranta ja sen toteuttaminen olisi helpompaa ja määrätietoisempaa. 16

19 KIRJALLINEN MATERIAALI TR - mittaus materiaalin osittainen puuttuminen on myös eräs ongelmista. Jokaiseen työkohteeseen tulisi työnanatajan hankkia mittaukseen liittyvät ohjekirjat, joista voi tarvittaessa kertailla arviointiperusteita. Myös mittauspöytäkirjat, sekä kansiot täytetyjen pöytäkirjojen arkistointia varten tulisi löytyä aina työmaalta. Sekä palautetaulu, seurantakäyrän ylläpitämiseksi on erittäin tärkeä. Koska juuri siitä, työntekijät näkevät tyokohteensa työturvallisuustason. Se toimii samalla merkkinä, että turvallisuusseurantaa tehdään ja se on kaikkien yhteinen asia. TR - mittauksen pohjaksi löytyy Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy:n laatima kattava paketti, vlmiiksi kansioon kasattuna. Tällaisten kansioiden hankinnalla saataisiin työmaalle heti kerralla kaikki tarvittava aineisto, mikä liittyy TR - mittaukseen. SÄHKÖINEN MATERIAALI Olen jo noin kaksi vuotta syöttänyt mittaustulokseni tietokoneelle, josta voin helposti seurata työmaan TR -tason kehitystä. Seuraaminen on mahdollista kokonaiskäyrän tai jokaisen kuuden havaintoalueen käyrän avulla. Olen kokenut sen erittäin helpoksi ja käyttökelpoiseksi tavaksi TR -seurannassa. Palauteen antaminen työkohteessa on yksinkertaista ja se on myös madollista yksilöittää johkin tiettyyn näistä kuudesta havaitoalueesta. Tällä tavalla voin heti osoittaa työturvallisuustasoon vaikuttavan tekijän, esimerkiksi järjestys ja jätehullossa ilmenneen notkahduksen tai parannuksen. Rakennusliike Halosen työmaatoimistoissakin on yleistynyt tietokoneet, joita työnjohtajat käyttää päivittäisten asioiden hoitamiseen. Usein on myös internet mahdollisuus. Tämän vuoksi olenkin yrittänyt saada tätä sähköistä seurantamallia laajemmin yrityksemme jokapäiväiseen toimintaan, mutta turhaan. En ymmärrä miksi tamänkaltainen asia ei kinnosta yrtyksemme johtoa, tämähän antaisi hyvän mahdollisuuden työtrvallisuuden kokonaisvaltaiseen seurantaan. Sekä johtajille välittömän reagointi mahdollisuuden yrityksen työturvallisuustasossa tapahtuviin muutoksiin. 17

20 11. Vanhojen tottumusten muuttaminen Vanhoja tottumuksia ja toimintamalleja on usein hyvin vaikeaa muuttaa, taikka ottaa niiden tilalle korvaavia uudempia menetelmiä. Tämä tulee esille myös, kun vanhan viikottaisen kunnossapitotarkastuksen tilalle ollaan ottamassa uusi TR-mittaus menetelmä. Vaikka kysymyksessä onkin 1992 kehitetty mittaustapa, eli jo kauan käytössä ollut menetelmä. Ei siitä ole karttunut kokemuksia vielä Rakennusliike Halonen Oy:ssä, kuin noin kolmen vuoden ajalta. Tämän vuoksi ennakkoluulot ovatkin olleet alussa aika suuria. Alkuvaiheessa kun uuden menetelmän käyttöönotto vaatii myös rahallista panosta, se ei ainakaan ole lisäämässä intoa toiminnan uudistamiseen. Siispä tässä valossa juuri TR-mittauksesta laadittujen valtakunnallisten tilastojen tutkiminen olisikin yritysjohdolle ensiarvoisen tärkeää. Tilastot nimittäin osoittavat, yrityksen saavuttavan selvää rahallista hyötyä toimiva TR -seurannan myötä. Halosessa pitäisikin asettaa pitemmän aikavälin tavoitteita ja sitoutua määrätietoiseen kehitystyöhön. Alkuvaiheen kustannuspiikin jälkeen järjestelmä toimisikin aivan normaalien kustannusten rajoissa. Pitemmällä aikavälillä mitaten, työturvallisuuden paranemisen ja työympäristön siistiytymisen myötä yritykselle tulee selvää rahallista hyötyä. Työtapaturmien määrä laskee, työn kurmittuvuus vähenee ja tämän myötä työn tuottavuus lisääntyy, koska työssä viihtyvyys on myös lisääntynyt. TR-mittarin käyttöä ottamista voi mielestäni hyvin verrata puutarhan hoitoon. Kun taimi on istutettu, ei heti voi poimia hedelmiä. Kasvia on hoidettava ja sen kasvuympäristö on pidettävä suotuisana, tämä mahdollistaa puulle hyvän kasvukehityksen. Tietyn ajan kuluessa alkaa kukinta, jonka jälkeen alkaa kehittyä hedelmiä. Mutta kokoajan on vaara sadon epäonnistumisesta. Jossakin vaiheessa sato kuitenkin kypsyy ja onnistuu, hedelmät ovat silloin valmiita poimittavaksi. Kaikki riippuu kokoajan olosuhteista, jos jokin asia mättää, ei myskään hedelmiä tarvitse poimia. 12. TR-mittaus ja ajankäyttö Jokaisen työmaan työsuojeluvaltuutetulla / yhteysmiehellä, sekä yrityksen työsuojeluvaltuutetulla on oikeus ja työnjohtajalla on velvollisuus tehdä viikkotarkastuksia. Tämä seikka näyttää ajoittain unohtuvan työmailla. Niin työnjohto, kuin työntekijätkään eivät aina sisäistä asian tärkeyttä ja lakivelvoitetta. Olen usein huomannut, ettei viikkotarkstukset ole ajantasalla. Trkastusta ei ole tehty, "kun tällä 18

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu.

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu. TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015 Avaustilaisuudet Mikkeli Joensuu Kuopio Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi Ohjelma 9.00 Tilaisuuden avaus Aluepäällikkö Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen työturvallisuus Ovatko työssäoppimisen alkuperäiset

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Ratuke-seminaari 30.10.2012 Jokaiselta työpaikalta löytyvä vaikutusketju ja sen sääntely Turvallisuuden johtaminen = työpaikan

Lisätiedot

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa.

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Ratuke-seminaari 28.10.2008 Timo U. Korhonen Toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy NCC kaikkialla Pohjoismaissa Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen

Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia Turvallisesti 2000 luvulla työturvallisuuskilpailu 2014 Uudellamaalla Esittely ja säännöt Uudenmaan alueellinen työturvallisuuskilpailu Pidempiä työuria työsuojelulla

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari Tuotetiistai 19.5.2015 Pohjolan Design-Talo Oy Saku Sipola Työturvallisuus

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

RAKENNUSALAN VALVONTASUUNNITELMA 2013. Rakennuskonepäivät 8-10.11.2012

RAKENNUSALAN VALVONTASUUNNITELMA 2013. Rakennuskonepäivät 8-10.11.2012 RAKENNUSALAN VALVONTASUUNNITELMA 2013 Keijo Päivärinta Rakennuskonepäivät 8-10.11.2012 Keijo Päivärinta / Jan Rosqvist Valvonnan tavoite Valvonnan keskeinen ajatus on saada sirpaloitunut yrittäjäjoukko

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Tuotannon luotettavuus

Tuotannon luotettavuus Tuotannon luotettavuus Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy 1 Sisältö 1. Skanskan Luotettavan Tuotannon Toimintapa (LTT) 2. Miksi tuotannon luotettavuus on tärkeää 3. Miten varmistamme luotettavan

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke

Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke Näin Ratuke alkoi: Valtioneuvoston periaatepäätös työtapaturmaohjelmasta 2001-2005 toimii kehyksenä valtion ja muiden keskeisten työelämän tahojen toimenpiteille,

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen Taustaa hankkeelle - Rakennus rakennettiin vuosina 1937-1941 Helvar Oy:n radiotehtaaksi. - Rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan teollisuusrakennuksesta, asuinkäyttöön

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

TRY-MITTARI TALONRAKENTAMISEN YMPÄRISTÖMITTARI

TRY-MITTARI TALONRAKENTAMISEN YMPÄRISTÖMITTARI TRY-MITTARI TALONRAKENTAMISEN YMPÄRISTÖMITTARI Ekologinen Rakentaja Talonrakentamisen ympäristömittari ja sen käyttö oppimisen välineenä Tampereen teknilliselle yliopistolle tehty kandidaatintyö, syyskuu

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1 LAINSÄÄDÄNTÖ 1 Lainsäädäntöä Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29.5.1986/410

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖIDEN TOIMIALAT Consti Yhtiöt Toimitilat Asuintalot Consti Talotekniikka Oy PKS Muu Suomi Consti

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

Työmaapäiväkirjan käyttöohje

Työmaapäiväkirjan käyttöohje Työmaapäiväkirjan käyttöohje Suomen johtava projektipankki! Kustannustehokkaaseen rakennusprojektien hallintaan SokoPro on Kopijyvän ratkaisu kustannustehokkaaseen rakennusprojektin hallintaan. Rakennusprojektiaineistojen

Lisätiedot

Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla. Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki

Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla. Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki Työ tekijäänsä opettaa Hankkeen taustaa OPHn ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän/ Oulun seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Tilannepaikan riskinarviointi. Pem. Esa Nurmela Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Tilannepaikan riskinarviointi. Pem. Esa Nurmela Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Tilannepaikan riskinarviointi Pem. Esa Nurmela Keski-Uudenmaan pelastuslaitos PTR-mittausmenetelmä Ap-kurssin opinnäytetyö Omakohtaiset kokemukset rakennusteollisuudessa käytössä olevasta TR-mittarista

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennusalan työturvallisuuden koulutuspaketti

Rakennusalan työturvallisuuden koulutuspaketti Tampereen ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Lehtola Veikko Takala Markku Kehittämishanke Rakennusalan työturvallisuuden koulutuspaketti Työn ohjaaja Annukka Tapani Tampere 10/2011 Tampereen

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry:n seminaari 26.2.2014 Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Design-Talo lyhyesti 2009 2010 2011 2012 2013E Liikevaihto 33.6 56.2

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen ABB Oy Jukka Peltola April 29, 2015 Slide 1 ABB Vaasassa globaali liiketoiminta Liikevaihto yli 700 miljoonaa euroa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaisia asioita Ylitarkastaja Kirsi Perälä Maksupäätökset

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 1

CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 1 Turvallisuusjohtaminen 25.2.2013 Juhani Kuronen, juhani.kuronen@lut.fi puh. 040 71 82 536 huone 4450, vastaanottoaika keskiviikkoisin klo 14-1515 CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Ajankohtaisia kuulumisia rakennusvalvonnasta Seminaari 9.10.2014 Kai Miller yli-insinööri Helsingin rakennusvalvonta Kosteudenhallinnasta Kosteudenhallinta on ollut

Lisätiedot

Työturvallisuus jokaisen vastuu

Työturvallisuus jokaisen vastuu Torstai 20.9.2007 Tampere-talo Työturvallisuus jokaisen vastuu Avaus puheenvuoro RaTuKe hanke pj. Tästä lähdimme liikkeelle: RATUKE on työtapaturmaohjelman sovellus rakennusalalle toimii yhteistyössä valtakunnallisen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Fingridin työturvallisuushanke 2012 Tavoitteena 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria

Lisätiedot

Mitä on jokaisen vastuu?

Mitä on jokaisen vastuu? Mitä on jokaisen vastuu? - mitä me olemme tehneet 1 Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen (RaTuKe) Tampere-talo 20.9.2007 Juha Hetemäki Skanska Oy Skanska Latin America Öljyteollisuuden turvallisuusvaatimukset

Lisätiedot

Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta

Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta Keijo Päivärinta Ylitarkastaja Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualue Monen toimijan ongelmia rakennushankkeessa Suuria

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Ketjuauditoinnit. TEVA Tampere ja Oulu Ylitarkastaja Anna Huttunen, Evira

Ketjuauditoinnit. TEVA Tampere ja Oulu Ylitarkastaja Anna Huttunen, Evira Ketjuauditoinnit TEVA Tampere ja Oulu Ylitarkastaja Anna Huttunen, Evira Auditointijärjestelmien tavoitteena: onko rehu- ja elintarvikelainsäädäntöön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeviin sääntöihin

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT Hankkeeseen ryhtyvät Maatilan rakennustyömaa on yhteinen työpaikka Yksi kokonaisuutta hallitseva työnantaja Työpaikka, jossa toimii useampi kuin

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 27 Puhallusvillan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat erityisasiantuntija Jarmo Vorne http://www.tttdigi.fi/index.php?mid=15&pid=57&aid=2774 Miksi henkilöt työskentelevät ei turvallisesti? Henkilö ei usko joutuvansa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot