Päätös Nro 173/2011/1 Dnro ESAVI/478/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 173/2011/1 Dnro ESAVI/478/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Plastilon Oy:n Imatralla sijaitsevan lujitemuovitehtaan olemassa olevaa toimintaa. LUVAN HAKIJA Plastilon Oy Muovikuja IMATRA LAITOS JA SEN SIJAINTI Laitos: Plastilon Oy Muovikuja IMATRA Toimialatunnus: 22210, Yritys- ja yhteisötunnus: Kiinteistörekisteritunnus: , Kiinteistön omistaja: Imatran kaupunki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Imatran kaupungin ympäristötoimistoon Hakemus on siirretty Etelä-Suomen aluehallintovirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 6 b) perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n perusteella toimintaan tuli hakea ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa mennessä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6 b) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Toiminnalla on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen päätös 0495Y Korkein Hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessään (dnro 110 ja 111/4/96) muuttanut ympäristölupapäätöksen lupamääräystä numero 3. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tehnyt ympäristönsuojelulain (86/2000) 65 :n ja VOC asetuksen (VNa 435/2001) 3 :n mukaisen päätöksen (KAS-2005-Y-25-11) toiminnan merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Yrityksellä on ympäristövahinkovakuutus vakuutusyhtiö If Oy:ssä, vakuutuksen numero Plastilon Oy sijaitsee Imatran kaupungissa, Mansikkalan kaupunginosassa. Alue on sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa nro 592 merkitty teollisuusalueeksi (T-1). Kaavamääräysten mukaan tontilla tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa ympäristölle eikä siitä kaavan mukaiselle asutukselle aiheutuva melutaso saa ylittää 55 db(a). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lujitemuovitehdas sijaitsee Valtatie 6:n ja Keskuskadun välisellä alueella Imatran Mansikkalassa, osoitteessa Muovikuja 7. Lähin asutus sijaitsee noin 150 metrin päässä tehdasalueelta etelään Keskuskadun vastakkaisella puolella. Tehtaan itäpuolisella naapurikiinteistöllä alle kymmenen metrin päässä on päivittäistavarakauppa Prisma. Muilla lähialueen tonteilla on usean eri alan erikoisliikkeitä. Laitos ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Korvenkanta A, I lk) on laitoksesta länteen n. 300 metrin päässä. Alueen maaperä vaihtelee hiekasta savi/silttiin. Laitoksen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita.

3 3 Imatran kaupungin Ympäristö- ja tutkimusyksikkö on julkaissut "Imatran, Lappeenrannan ja Svetorgorskin ilmanlaatu vuonna 2010" selvityksen. Imatran Mansikkalassa seurataan jatkuvatoimisesti ilmanlaatua hajurikkiyhdisteiden (TRS), typenoksidien (NO X ), rikkiyhdisteiden (SO 2 ) ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta. Vuonna 2010 oli ilmanlaatu Imatralla ilmanlaatuindeksillä arvioituna enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan huonoksi tai erittäin huonoksi luokiteltua ilmanlaatua ei mitattu missään mittauspisteessä. Ilmanlaatu heikkeni eniten huhtikuussa keväisen katupölyajanjakson aikana, sekä heinä-elokuussa Venäjältä kantautuneiden maastopalosavujen aikana. Myös kaukokulkeuman mukana tulleet epäpuhtaudet heikensivät ilmanlaatua koko Imatran alueella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuotteet ja tuotanto Plastilon Oy on Imatralla toimiva muovituotteita teollisuudelle valmistava yritys. Plastilon kuuluu Plasticon Europe B.V. konserniin, jolla on Euroopassa tehtaita Suomessa, Saksassa, Hollannissa, Puolassa, Englannissa, Belgiassa ja Ranskassa. Imatran tehtaalla valmistetaan lujitemuovituotteita, kuten putkia, putken osia ja säiliöitä. Tuotteet toimitetaan lähinnä kemian-, paperi- ja selluteollisuuden sekä voimalaitoksien ja laivanrakenneteollisuuden käyttöön. Mansikkalassa sijaitsevalla kiinteistöllä on harjoitettu muovituotteiden valmistusta jo vuodesta Yrityksen nimi muutettiin Plastilon Oy:ksi 1990 luvun alussa. Tällä hetkellä laitos työllistää noin 40 työntekijää. Laitosalue muodostuu kolmesta tuotantohallista sekä kolmesta varastohallista. Tuotteita varastoidaan myös piha-alueella. Vuoden 2007 kokonaistuotantomäärä oli 248 tonnia ja vuonna 2008 tuotanto oli 392 tonnia. Lupahakemuksen mukaan vuosittainen tuotanto on noin t. Maksimituotanto on 640 tonnia muovituotteita vuodessa. Laitoksen tavanomaiset tuotantoajat ovat maanantaista perjantaihin klo Käyntiaika voi vaihdella tilausten mukaan. Ajoittain arkisin tehdään myös 2-vuorotyötä klo 6-22 välisenä aikana. Tarpeen mukaan tehdään 3-vuorotyötä tasaamaan kuormitushuippuja. Lujitemuovituotteiden valmistuksessa käytetään muovina polyestereitä sekä lujitteena kuitumaisessa muodossa olevaa lasia. Muovi toimitetaan tehtaalle hartsina liuoksessa varastosäiliöön tai tynnyreissä. Lasilujitteet ja lasikuitumatot tuodaan rullissa. Ensimäisessä valmistusvaiheessa hartsiin sekoitetaan erilaisia kiihdyttimiä ja kovettimia. Hartsin ja kiihdyttimien sekoitussuhde määritetään valmistettavien tuotteiden laatu- ja käyttövaatimusten perusteella. Laminointivaiheessa työstettävät kappaleet muotoillaan hartsista ja lujitteesta muotin päälle erilaisiksi kappaleiksi. Laminointi tapahtuu osin koneellisesti perustuen kelausmenetelmään ja

4 4 osin käsin. Lasikuitu asetetaan kankaana tai nauhana muotin päälle ja hartsi nesteenä tämän päälle. Näitä kerroksia lisätään tarvittava määrä. Viimeisenä vaiheena on tuotteiden kovetus. Kovetusta nopeutetaan lämpökäsittelyllä. Osa tuotteista vielä pinnoitetaan maalilla tai TopCoat - hartsilla. Valmistettavat tuotteet voidaan jakaa putkiin ja putkituotteisiin sekä säiliötuotteisiin. Säiliötuotteet ovat ns. erikoistuotteita ja niiden valmistuksessa käytettävät muotit valmistetaan aina erikseen. Putket ja putkituotteet ovat pääasiassa standardituotteita. Määrällisesti eniten valmistetaan putkituotteita. Säiliötuotteita on muutaman viime vuoden aikana valmistettu noin 20 kpl. Säiliötuotteet ovat erittäin suurikokoisia ja sen vuoksi niiden valmistuksessa käytetään paljon raaka-aineita. Raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi Tuotteiden valmistuksen pääraaka-aineet ovat lasikuitu, hartsi, kovettimet, kiihdyttimet. Pesuaineena käytetään asetonia. Raaka-aineita käytettiin vuonna 2007 yhteensä 276 tonnia. Kaikki raaka-aineet lasikuitua lukuun ottamatta ovat nestemäisiä kemikaaleja. Taulukkoon 1 on koottu Plastilon Oy:n vuodessa käyttämät kemikaalitiedot, vaaraluokituslausekkeet sekä varastointi- ja käyttömäärät. Tiedot ovat vuodelta Taulukko 1. Kemikaalien laatutiedot sekä varastointi- ja käyttömäärät. Kemikaali Kemikaalin vaaraluokitus Varastointimäärät, (kg/a) Käyttömäärä, (kg/a) Hartsi Xn Väri Xn Kovetin C, O / C, E / C, T, N Kiihdytin T, N Inhibiittori Xn / C Lisäaine Xn Pesuaine F, Xi Irroitusaine Xi 20 litraa 60 litraa Vaha T 30 prk 20 prk Suurin osa käytetyistä kemikaaleista on vaaraluokiteltu haitallisiksi (Xn). Pesuaineena käytetty asetoni on luokiteltu helposti syttyväksi (F) ja ärsyttäväksi (Xi). Myrkyllisiksi (T) luokiteltuja kemikaaleja käytetään alle 200 kg/a. Osa käytetyistä kemikaaleista on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi. Laitoksella käytetyistä kemikaaleista kaksi, kiihdytin Akzo NL63/100 sekä vaha Wax 333, on luokiteltu vaaralausekkeilla R40 ja R45. Tällä tarkoitetaan aineiden aiheuttavan ja epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa.

5 5 Veden käyttö Käytetyn hartsin styreenipitoisuus vaihtelee välillä %. Laitos käyttää orgaanisiksi liuottimiksi luokiteltavia raaka-aineita yhteensä noin tonnia vuodessa. Tästä määrästä pesuliuottimien osuus on noin 30 tonnia. Loppuosa on hartsin sisältämää liuotinta. Laitoksella pystytään tislaamaan käytetystä asetonista noin 10 tonnia hyötykäyttöön. Hartsia varastoidaan sisätiloissa 20 t säiliössä sekä erillisissä tynnyreissä noin 5,5 tonnia kerrallaan. Hartsisäiliö täytetään ulkona olevan täyttöyhteen kautta. Säiliö on yksivaippainen eikä siinä ei ole ylitäytön estävää laitteistoa. Ulkopuolella ei ole tippakaukaloa eikä täyttöpaikkaa ole katettu tai asfaltoitu. Säiliön pinnankorkeus pystytään mittaamaan ennen säiliön täyttämistä. Ulkona piha-alueella varastoidaan tynnyreissä hartsia 20 t ja asetonia 5 t. Tynnyrit on sijoitettu hiekkamaan päälle. Peroksidi varastoidaan ulkona 2 tonnin varastossa. Jätteitä varten on oma erillinen 1 tonnin ongelmajätekontti. Vettä käytetään ainoastaan talous- ja saniteettivetenä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Toiminnassa on vuosien aikana kokeiltu ja otettu laajasti käyttöön aikaisempaa haitattomampia hartsilaatuja. Käytössä on hartsilaatuja joiden styreenipitoisuus on ainoastaan 33 %. Plastilon Oy:n muilla tehtailla on kokeiltu suljettujen muottien käyttöönottoa ja menetelmä todettu toimivaksi. Käyttöönotosta tuotannossa Imatran tehtailla ei ole vielä tehty johtotasolla päätöksiä. Sähkön kulutus on laitoksessa varsin pientä, koska prosessit eivät vaadi lämpöä. Energian käytöstä kaukolämmön osuus on noin 1600 MWh/a ja sähkön kulutus noin 800 MWh/a. Laitokselle on tehty vuonna 1997 Kauppa- ja teollisuusministeriön tukema energiakatselmushanke, jonka seurauksena kokonaisenerginkäyttö on pienentynyt huomattavasti aikaisemmasta. Uusia energiansäästötoimenpiteitä ei ole toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan kannattava tehdä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Plastilon Oy:llä ei ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Tuotannossa ei muodostu prosessi- eikä pesuvesiä. Tehdasrakennuksissa ei ole lattiakaivoja. Viemäriin johdetaan ainoastaan saniteettivesiä.

6 6 Hulevedet johdetaan piha-alueella oleviin sadevesiviemäreihin ja kunnalliseen viemäriverkostoon. Päästöt ilmaan Melu ja liikenne Styreenin ja asetonin käytöstä syntyy päästöinä ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli ns. VOC päästöjä. Päästöt johtuvat aineiden haihtumisesta. Styreenipäästöjä syntyy kun muovituotteiden laminoinnin ja kovetuksen aikana hartsista vapautuu reagoimaton styreeni ympäröivään ilmaan. Lujitemuoviteollisuuden tuotantoprosesseissa hartsin sisältämä styreeni kuitenkin pääosin polymeroituu prosessissa ja vain vähäinen osa haihtuu ilmaan. Työkalujen puhdistukseen käytetystä asetonista Plastilon Oy on pystynyt tislaamaan osan hyötykäyttöön ja loppuosan haihtuessa ilmaan. Laitoksen VOC päästöjä ei puhdisteta eikä laitoksella ole tehty päästömittauksia. Lupahakemuksessa on arvioitu laitoksen VOC päästöjä ilmaan raaka-aineiden kulutustietojen perusteella. Laitoksen päästöt vaihtelevat tuotantomäärien mukaan. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tehtaan päästöt saavat olla enintään 70 t/a. Tuotantomäärä oli luvan myöntämisen aikoihin 640 tonnia. Viime vuosina VOC päästöt ilmaan ovat vähentyneet samassa suhteessa kuin tuotantomäärätkin. Vuosina ovat toteutuneet VOC päästöt ilmaan olleet noin tonnia vuodessa. Tuotteita valmistetaan halleissa, jotka on nimetty "siporex-", "sininen-" ja "säiliöhalleiksi". Työpisteissä on höyryjen poistoa varten poistoimut, joista ilma johdetaan ulkoilmaan. Kiinteä hiomapöly kerätään imureilla kontteihin. Siporex hallissa on 7 poistoilmaputkea 3,5-10,5 metrin korkeudella, sinisessä hallissa on kaksi poistoilmaputkea 7,5-9,5 metrin korkeudella ja uusimmassa säiliöhallissa on yksi poistoilmaputki, jonka korkeus on 21 metriä. Suurin osa tuotteista valmistetaan siporex -hallissa. Säiliöhallissa on vähemmän valmistusta, mutta tuotteissa käytetään paljon hartsia sisältävää styreeniä. Säiliöhallin päästöt voivat olla hetkellisesti korkeita. Melua aiheutuu tehdaskiinteistön ulkopuolelle ainoastaan ilmanvaihtolaitteista. Laitokselle suuntautuva vuorokautinen liikennöinti koostuu työntekijöiden henkilöautoista sekä raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuormauksista. Alueelle suuntautuva maksimiliikenne on noin 35 henkilöautoa sekä 8 kuorma-autoa ja pyöräkuormaaja. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tehtaalla syntyneet jätteet ja niiden määrät on esitetty taulukossa 2. Tiedot ovat vuodelta 2010

7 7 Taulukko 2. Toiminnassa muodostuneet jätelajit ja nimikkeet, määrät sekä vastaanottaja. Jätelaji Jätenimike Määrä (t) Vastaanottaja Hiontapöly Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Lujitemuovijäte Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Muovipakkaukset Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Tynnyrit + astiat Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Pahvi- ja hartsijäte Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy * Kovettumaton asetonitislhuolto Etelä-Karjalan Jäte * Jäteöljy * Laboratorioliuokset * 0, * * Vanhentuneet kovettimet * Etelä-Karjalan Jätehuolto vastaanottaa kaikki laitoksella muodostuvat jätejakeet. Eniten toiminnassa muodostuu lujitemuovijätettä. Tällä hetkellä lujitemuovijäte sekä hiontapöly loppusijoitetaan kaatopaikalle. Tyhjät tynnyrit toimitetaan metallikierrätykseen. Hartsilla likaantunutta pahvijätettä muodostuu tuotteiden valmistuksessa, kun nestemäisessä muodossa olevaa hartsia levitetään lasikuidun päälle ja osa nesteestä valuu suojapahvin päälle. Toiminnassa muodostuu ongelmajätteenä pesuliuottimena käytettyä asetonijätettä, jäteöljyä, laboratorioliuoksia sekä vanhentunutta kovetinta. Asetoni tislataan omassa erillisessä tilassaan uudelleen käyttöä varten. Päästöt maaperään (estäminen) Plastilon Oy:n normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Laitoksen piha-alue on pääosin päällystetty asfaltilla. Tällä hetkellä osa kemikaaleista varastoidaan hiekkapäällysteisellä pihan osalla. Laitoksen piha-alueella ei ole sadevesiviemäreitä kemikaalien lastaus / purkupaikkojen välittömässä läheisyydessä. Tuotantotiloissa ei ole lattiakaivoja eikä viemäreitä. Lattiamateriaali ovat betonia. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Laitoksella pidetään kirjaa käytetyistä raaka-aineista, valmistetuista tuotteista sekä jätteistä.

8 8 Laitoksen vaikutusten tarkkailu Maaperän tilaa ja pohjaveden laatua on tarkkailtu vuonna 2007 Pöyry Environment Oy:n toimesta. Maaperänäytteitä otettiin kymmenestä eri paikasta yhteensä 42 näytettä. Pohjaveden laatua tutkittiin kolmesta eri pohjavesiputkesta otetuista näytteistä. Pohjaveden virtaussuunta on itään, poispäin lähimmästä luokitellusta pohjavesialueesta (Korvenkanta), joka sijaitsee 300 metriä laitoksesta länteen. Raportissa verrattiin otettujen maaperänäytteiden tuloksia SAMASE arvoihin. Tuloksissa ei havaittu maaperän pilaantuneisuutta. Raskasmetallien, mineraaliöljyjen ja VOC:ien pitoisuudet alittivat teollisuusalueille asetetut raja-arvot. Arseenipitoisuus oli yhdessä näytteessä yli SAMASE:n tavoitearvon. Toisessa näytteessä kuparipitoisuus oli yli tavoitearvon. SAMASE arvot korvattiin Valtioneuvoston asetuksella maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Verrattaessa saatuja tuloksia voimassa olevaan asetukseen, myös nyt kuparin ja arseenin kynnysarvot ylittyvät hieman. Maaperänäytteissä todettiin kuparia 115 mg/kg ja arseenia 12 mg/kg. Kynnysarvoina pidetään kuparille 100 mg/kg ja arseenille 7 mg/kg. Pohjavesinäytteiden vedenlaatu alitti suurimmassa osassa näytteistä talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Pohjavesinäyte 2:ssa havaittiin mineraaliöljyn ja antimonin kohonneita pitoisuuksia. Pohjavesinäyte 3:ssa arseenipitoisuus oli 15 µg/l, kun talousvedelle asetetun pitoisuusrajana pidetään enintään 10 µg/l. Hajua aiheuttavan styreenin leviämistä on selvitetty vuonna 1997 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n toimesta. Styreenin hajukynnys on hyvin yksilöllinen asia ja se vaihtelee suuresti eri henkilöiden välillä. Tyypillisesti styreenin hajukynnyksenä voidaan pitää alle 1 ppm:ää. Selvityksessä tehdyn mallilaskelman avulla arvioitiin milloin hajukynnys ylittyy ja miten etäälle vaikutus ulottuu sekä mikä on maksimipitoisuus vaikutusalueen sisällä. Arvioissa käytetyt säätiedot olivat vuosilta Hajun kannalta tilanne arvioitiin pahimmaksi kesäaikaan, jolloin poistokaasuilla ei ole samanlaista nostetta kuin talvisin ja noin 20 asteiset kaasut ovat lämpimämpiä kuin ulkoilma. Tuulen nopeuden kasvaessa poistokaasut sekoittuvat suureen ilmamäärään ja laimenevat nopeasti. Tuotantoajoista johtuen styreenin hajua ei ilmene iltaisin eikä viikonloppuisin. Selvityksen mukaan styreenin hajua on odotettavissa laitoksen ympäristössä ainoastaan tyynellä tai lähes tyynellä ilmalla. Selvityksessä käytetyn sääaineiston mukaan styreenin hajukynnys voi ylittyä arviolta kesäaikana 91 tunnin aikana ja talviaikana noin 148 tunnin aikana. Melumittaukset on toteutettu ympäristöluvan edellyttämällä tavalla vuonna Mittaukset suoritti Imatran kaupungin ympäristöpalvelualue. Mittauk-

9 9 set tehtiin 300 metrin päässä laitoksesta ja 10 metrin päässä vilkkaasti liikennöidyn Keskuskadun varrella. Mittaustulosten mukaan valtioneuvoston melulle asettamat ohjearvot ylittyivät yö- ja päiväaikana. Yhteenvetona mittausraportissa todettiin, että ohjearvojen ylitykset eivät johtuneet Plastilon Oy:n toiminnasta vaan lähinnä liikenteestä. Plastilon Oy:n toiminnassa melua aiheutuu ilmanvaihtolaitteista. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnanharjoittaja tunnistaa vakavimmaksi ympäristöriskiksi tulipalon, joka voisi pahimmillaan olla hyvinkin voimakas mikäli tuli pääsisi kosketuksiin nestemäisten kemikaalien kanssa. Valmiit muovituotteet muodostavat palokuorman muun palokuorman ohella sekä palaessaan aiheuttavat haitallisia savukaasuja. Tulipalon leviämisen estämiseksi on raaka-aine varastot sijoitettu erilleen tuotantotiloista ja toiminnanharjoittajan mukaan palon leviäminen varastotiloihin on epätodennäköistä. Ympäristövahinkovakuutusyhtiö If Oy on tehnyt laitokselle tarkastuksia koskien tuotanto- ja varastotilojen turvallisuutta. Tarkastusten perusteella tehtyjä toimenpide ehdotuksia on toteutettu ja näin pyritty minimoimaan onnettomuusriskejä. Laitokselle on laadittu pelastussuunnitelma. Vaarallisten kemiakaalien purkamisessa tai kuljetuksessa voi säiliön rikkoontumisen seurauksena syntyä sekä henkilö- että ympäristövaarallinen tilanne. Tähän on varauduttu tehdasalueella erilaisilla imeytysaineilla sekä puomeilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty sähköisesti 17.8, 18.8 ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Imatran kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Uutisvuoksi-nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristösuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Imatran kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Laitoksella on pidetty neuvottelut ja liittyen ympäristöluvan käsittelyyn. Neuvotteluista on laadittu tarkastusmuistiot, jotka on liitetty asiakirjoihin.

10 10 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Karjalan Pelastuslaitokselta, Imatran kaupunginhallitukselta, Imatran seudun ympäristötoimelta sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Etelä-Karjalan Pelastuslaitos toteaa kirjatuksi tulleessa lausunnossaan seuraavaa: Kohteen pelastussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla. Suunnitelmassa huomioitavia asioita mm: Omatoimisen onnettomuuksien ehkäisyn järjestelyt, mitä ja miten? Mahdollisen onnettomuuden havaitsemiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi tehtävät omatoimiset toimenpiteet. Alueella mahdollisesti sattuvat kemikaalionnettomuudet, niiden ehkäisy ja toiminta onnettomuustilanteissa Imatran seudun ympäristötoimi lausuu kirjatuksi tulleessa lausunnossaan: Nykyisillä tuotantomäärillä ja voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten mukaisilla asetonin ja styreenin enimmäispäästömäärillä Plastilon Oy:n lujitemuovitehtaan toiminnasta ei aiheutune lähialueen asukkaille terveyshaittaa eikä kohtuutonta hajun aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa. Laitoksen sijainti aivan päivittäistavara/elintarvikekaupan vieressä sekä lähellä asutusta aiheuttaa kuitenkin sen, että erityisesti styreenipäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Mikäli tuotantoa aiotaan lisätä, tulee hajuhaittaa aiheuttavien styreenipäästöjen kasvu estää esim. poistokaasujen puhdistuksella. Toiminnanharjoittaja tulee myös velvoittaa seuraamaan tuotantoprosessien ja puhdistustekniikoiden kehitystä, ja mikäli käyttökelpoista ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista VOC-päästöjä vähentävää tekniikkaa on saatavilla, on sen käyttöönottoon myös velvoitettava. Myös mikäli laitoksen rakenteissa kuten, esim. tuotantohalleissa, poistokaasujen keräämisessä ja johtamisessa tai melua tuottavissa ilmastointilaitteissa tapahtuu oleellisia muutoksia, tulee toiminnanharjoittaja velvoittaa uusimaan tarpeellisilta osin aiemmin tehdyt ilmapäästö- ja melumittaukset sekä leviämismallilaskelmat muuttuneiden ympäristövaikutusten todentamiseksi. Imatran kaupunginhallitus päättää saapuneessa lausunnossaan yhtyä Imatran seudun ympäristölautakunnan lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. Etelä-Karjalan Osuukauppa / Prisma Imatra haluaa korostaa saapuneessa muistutuksessaan, ettei Plastilon Oy:n toiminnasta saa tulla

11 11 kiinteistön sisälle ilmanvaihtokanavien tms. kautta merkittäviä terveydellisiä haittoja tai hajuhaittoja. Nykytasolla hajuhaitat ovat ajoittain merkittäviä, eivätkä ne saa kasvaa nykytasosta. Olemassa olevalla tekniikalla on kohtuudella pyrittävä minimoimaan haitat. Hakijan kuuleminen ja vastine Plastilon Oy:n vastine Eteläkarjalan Osuuskaupan lausuntoon: Plastilon Oy on harjoittanut hallitsemassaan kiinteistössä nykyisenlaista toimintaa vuodesta 1970 ja noudattaa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölupaa. Ihminen haistaa styreenin erittäin pienissä pitoisuuksissa ja nykyisin käytettävissä olevilla tekniikoilla ulospuhallusilman styreenipitoisuutta ei voi saada niin pieneksi, että ulospuhallusilma olisi hajutonta. Ulospuhallusilman styreenipitoisuus on niin matala, että se ei nykyisen tietämyksen mukaan aiheuta terveysvaaraa, ainoastaan ajoittaista hajuhaittaa. Pyrimme koko ajan kehittämään tuotantoamme niin, että styreenipäästöt pienenisivät ja seuraamme poistoilman puhdistustekniikoiden kehitystä. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan ajoittamaan styreenipäästöä aiheuttavat työt niin, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähään hajuhaittaa ympäristölle. Esimerkiksi suurten kappaleiden laminoinnit pyritään tekemään kolmessa vuorossa, jolloin styreenipäästö jakautuu mahdollisimman pitkälle ajalle. Tehtaamme tuotannon määrä riippuu tilauskannasta ja tilauskannan vaihtelu huomioidaan tuotannossa toimimalla yhdessä, kahdessa ja kolmessa vuorossa, jolloin keskimäärin ulospuhallettava styreenimäärä ei oleellisesti nouse toiminta-asteen noustessa. Toiminnan tavoitteena on hallita tuotantoprosessit niin, että hajuhaitat eivät nykyisestä tasosta lisäänny ja pysyvät nykyisen ympäristöluvan rajoissa. Plastilon Oy:n vastine Pelastuslaitoksen lausuntoon: Plastilon Oy on toiminut kiinteistöllä vuodesta 1970 eikä toiminnasta ole syntynyt oleellisia kemikaalihaittoja. Tehtaalla on pelastussuunnitelma. Alue on aidattu, vartioitu ja portit lukittu sekä varustettu automaattisella hälytysjärjestelmällä, silloin kun paikalla ei ole henkilökuntaa. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti palo- ja pelastusharjoituksia, tehtaalla työskentelevillä on voimassaoleva työturvallisuuskortti ja tulitöihin osallistuvilla tulityökortti. Olemme ottamassa käyttöön 5S järjestelmää, jolla tehtaan siisteyttä ja järjestystä parannetaan sekä palokuormaa pyritään pienentämään. Henkilöstö on koulutettu käsittelemään ja tunnistamaan käytössä olevat kemikaalit. Kaikille kemikaaleille on käytettävissä käyttöturvallisuustiedotteet. Tehdashalleissa on kemikaalien imeytysaineita ja padotuspuomeja mahdollisen kemikaalivuodon varalle. Kemikaalit pyritään varastoimaan niin, että ne eivät vahingon tapahtuessa pääse imeytymään maahan. Toiminnan tavoitteena on hallita tuotantoprosessit niin, että vaaratekijät on

12 12 huomioitu ja ne pyritään ennaltaehkäisemään. Pelastussuunnitelmaan päivitetään aina viimeisin tieto. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Plastilon Oy:n olemassa olevalle lujitemuovitehtaalle. Lupa myönnetään edellyttäen, että tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muutoin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräykset Yleinen ympäristönsuojelu 1. Laitoksen ja oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Päästöt ilmaan 2. Ilmaan joutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrät on pidettävä mahdollisimman pieninä. Laitoksen vuosittaiset VOC päästöt ilmaan saavat olla enintään 50 t/a. 3. Pölyn erottamiseen käytettävät laitteistot tulee pitää toimintakykyisinä säännöllisillä huolloilla siten, että toimintahäiriöt ja niistä aiheutuvat poikkeukselliset päästöt saadaan minimoitua. Laitteistot tulee huoltojen ja toimintahäiriöiden jälkeen saattaa toimintakykyisiksi niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Päästöt vesiin ja viemäreihin 4. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava tehdasalueelta siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Paras käyttökelpoinen tekniikka 5. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset sekä energiankäyttö mahdollisimman tehokasta.

13 13 Laitoksen on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan korvaamaan vaaralausekkeilla R 40 ja R45 merkityt kemikaalit vähemmän haitallisilla aineilla tai seoksilla sekä selvittää mahdollisuuksia suljettujen muottien käyttöön ottamisesta putkien ja putkituotteiden valmistuksessa. Selvitys tulee toimittaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään vuoden 2014 vuosiraportin yhteydessä. Kemikaalien käsittely sekä maaperän ja pohjaveden suojelu 6. Kemikaaleja saa varastoida ainoastaan sisätiloissa niille tarkoitetussa erillisessä suoja-altain varustetussa tilassa, joissa lattiamateriaali on kemikaalien vaikutuksia kestävästä materiaalista. Suoja-altaiden tilavuuksien tulee vastata vähintään kerrallaan varastoitavaa kemikaalimäärää. Lattioiden ja seinien välisten saumojen tulee olla tiiviitä. Kemikaalisäiliöissä tulee olla ylitäytön estävät laitteistot. 7. Kemikaalien kuormaus ja lastaus tulee tehdä kemikaalien vaikutuksia kestävien pinnoitusten päällä. Kuormaus ja lastaus tulee tehdä laitoksen edustajan valvonnassa. Ulkona olevan kemikaalien lastaus- ja täyttöpaikan tulee olla asfaltoitu ja katettu. Sisäsäiliön ulkona oleva täyttöyhde tulee varustaa tippakaukalolla. Mahdollisessa vuototilanteessa kemikaalit tulee pystyä keräämään hallitusti talteen. Toiminnanharjoittajan tulee laatia selvitys Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tehdyistä toimenpiteistä lupamääräysten noudattamiseksi mennessä. 8. Toiminnanharjoittajan tulee laatia laitosta koskeva ympäristöriskianalyysi riskien tunnistamiseksi ja poistamiseksi sekä laatia toimintasuunnitelma poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Toimintasuunnitelmassa tulee esittää selkeät ohjeistukset poikkeuksellisten häiriötapausten varalle. Ympäristöriskianalyysi tulee päivittää tarvittaessa vuosittain. Toimintasuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Melu ja tärinä 9. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Laitoksella on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätejakeet tulee säilyttää toisistaan erillään. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää. Lujitemuovijäte on pyrittävä hyödyntämään energiana. Laitoksen tulee laatia selvitys mahdollisuuksista toimittaa lujitemuovijäte energiahyötykäyttöön. Selvitys tulee toimittaa Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle mennessä.

14 Kaatopaikalle toimitettavan muun kuin asumistoiminnassa syntyvän jätteeseen rinnastettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus tulee tarvittaessa selvittää perusmäärittelyä ja vastaavuustestausta käyttäen. 12. Ongelmajätteiden säilytyspaikan tulee olla lukittava ja katettu tila. Ongelmajätteet tulee varastoida varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunallisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla. Varaston lattiapinnoitteen tulee olla kemikaalien vaikutuksia kestävä. Mahdollisessa vuototapauksessa ongelmajätteet tulee voida kerätä talteen. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ne tulee säilyttää ehjissä ja tiiviissä pakkauksissa jotka kestävät säilytyksen sekä kuljetuksen. Ongelmajätteet tulee merkitä siten, että niistä ilmenee jätteen laatu ja vaarallisuus. 13. Ongelmajätteet tulee toimittaa säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten tulee laatia siirtoasiakirja, joka luovutetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Toiminnanharjoittajan tulee olla varautunut vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle. Vuotoina ympäristöön päässeiden kemikaalien ja ongelmajätteiden keräystä varten tulee olla saatavilla riittävä määrä imeytysainetta. Suurempia onnettomuus- ja ympäristövahinkotilanteita varten tulee toiminnanharjoittajalla olla riittävästi myös muuta ympäristövahinkojen torjuntalaitteistoa ja tarvikkeita saatavilla ja henkilöstön on oltava perehtynyttä niiden käyttöön. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja kehittää torjuntavalmiutta, kouluttaa henkilöstöä ja järjestää torjuntaharjoituksia. 15. Kaikissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesihuoltolaitoksen viemäriin tai maaperään on viipymättä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi sekä tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtumien toistumisen ehkäisemiseksi. Tilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua merkittävästi normaalista toiminnasta suurempia päästöjä tai ympäristövahingon vaaraa, tulee välittömästi ilmoittaa Imatran kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoituksen tulee sisältää kuvaus häiriöstä, häiriön syy ja kesto, tapahtuma-aika, ympäristövaikutukset sekä suoritetut ennallistamis- ja ehkäisytoimenpiteet, joilla häiriötilannetta on hoidettu. Toiminnanharjoittajan tulee laatia ja ylläpitää henkilökunnalle ohjeistoa päästöistä joista tulee tehdä ilmoitus. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 16. Laitoksella tulee olla ympäristönsuojeluvastaava sekä hänelle vähintään yksi sijainen. Ympäristövastaavan tulee tuntea laitoksen toiminta, laitosta koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja -määräykset sekä laitoksessa

15 15 käsiteltävien kemikaalien ominaisuudet, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunta. Ympäristövastaavan nimeämisestä on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 17. Luvan saajan tulee tarkkailla säännöllisesti tehdasalueensa pohjaveden tilaa kerran vuodessa alkaen. Tarkkailua varten tulee tehdasalueelle asentaa pohjaveden tarkkailuputki siten, että se sijoitetaan pohjaveden virtaussuuntaan nähden laitoksen alapuolelle. Tarkkailuputkesta tulee ottaa vuosittain elo-syyskuussa pohjavesinäyte, josta tutkitaan ainakin veden TVOC, metallit, öljypitoisuus, sameus, ph ja sähkönjohtavuus. Pohjavesinäytetulokset on lähetettävä tiedoksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Mikäli pohjavesinäytetulokset antavat aihetta, voi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrätä lisätutkimuksista ja pohjaveden puhdistamisesta. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavantasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Kirjanpito ja raportointi 18. Laitoksella muodostuvista jätteistä tulee pitää jätekirjanpitoa. Jätekirjanpitoon tulee merkitä vuosittain toiminnassa muodostuvat jätejakeet, tunnuskoodit, määrä [t/a], jätteiden hyödyntäminen/käsittely sekä jätteiden käsittelijä. 19. Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista, laitoksen ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutuneista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, raaka-aineista [kg/a], päästöistä [kg/a] sekä energiankäytöstä ja energiansäästötoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 20. Laitoksen toiminnan valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava viranomaisen edellyttämällä tavalla tilastotiedot ja raportti, joka on toimitettava aina vuosittain helmikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Imatran kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportointi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee tehdä sähköisesti ympäristöhallinnon Vahti tietojärjestelmän kautta. Tästä ns. vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - Tuotantotiedot: Vuotuinen tuotantomäärä [t/a tai kg/a] Tuotantoajat (h/a) Vuodessa käytetyt raaka-aineet ja kemikaalien laatutiedot [t/a tai kg/a] Vuodessa käytetty liuotinaineiden määrä [t/a tai kg/a] Energian käyttötiedot ja energiansäästötoimenpiteet Suunnitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa

16 16 - Jätetiedot: Toiminnasta syntyvien jätteiden määrä [t/a tai kg/a] Jätteiden tunnuskoodi, laji sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat Jätteiden varastointi, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät Mahdolliset kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksessa (YMA 1129/2001) esitettyä jaottelua. - Päästötiedot Yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta sekä vaikutustarkkailusta Ilmaan aiheutuneet arvioidut haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispäästöt sekä niiden laskentaperusteet Tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista (ajankohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) Yhteenveto ympäristön kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä, vuosittaisten raaka-aine- ja päästömäärien vertailu tähän päätökseen kirjattuihin tai myöhemmin muutoksena ilmoitettuihin tietoihin. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 21. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Plastilon Oy:n lujitemuovitehtaan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoksen toiminta on virheellisesti vuonna 2005 määritelty laminoinniksi ja merkitty ympäristönsuojelulain (86/2000) 65 :n ja VOC asetuksen (VNa 435/2001) 3 :n perusteella virheellisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Plastilon Oy:n Imatran tehtaan toimintaan ei sovelleta valtioneuvoston asetusta (435/2001) orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten päästöjen rajoittamisesta (ns. VOC asetus). Asetusta sovellettaessa lujitemuoviteollisuus on rajattu soveltamisalan ulkopuolelle, koska pääosa styreenistä polymeroituu tuotteeseen. Lujitemuovituotteen pinnoitus puolestaan kuuluu asetuksen soveltamisalaan mikäli käytettyjen liuottimien kynnysarvo > 5 t/a ylittyy. Plas-

17 17 tilon Oy:n pinnoituksessa käytettävien hartsien ja maalien sisältämät liuotinainemäärät ovat alle 500 kg/a, joten toimintaan ei sovelleta VOC asetusta. Plastilon Oy:n toiminta on ympäristöluvan varaista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 6 b) perusteella. Kohta 6b tarkoittaa laitoksia, joissa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutunut osuus, vähintään 10 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnot, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne tai paisunta-aineesta. Luvan myöntämisen edellytykset Plastilon Oy valmistaa lujitemuovituotteita, joiden valmistuksessa käytetään haihtuviksi orgaanisiksi yhdisteiksi luokiteltavia raaka-aineita sekä muita liuottimia yhteensä noin tonnia vuodessa. Toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain 28 mukaista ympäristölupaa. Toimittaessa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä, toiminnan katsotaan täyttävän luvan myöntämisen edellytykset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset Ympäristösuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

18 18 Määräys 1. Toimintojen ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (YSL 5, 7, 8, 42,43, 55, JäteL 6, 19, NaapL 4, 17 ) Määräys 2. Laitoksen toiminnasta aiheutuvien orgaanisten yhdisteiden VOC päästöt osallistuvat terveydelle ja kasvillisuudelle haitallisen otsonin muodostumiseen alailmakehässä. Lisäksi haihtuvat orgaaniset yhdisteet voivat aiheuttaa suoria terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Lupamääräyksessä on annettu sallittu enimmäismäärä laitoksen vuosittaisille VOC päästöille ilmaan. Määräyksen mukaan toiminnasta aiheutuvat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden VOC päästöt tulee pitää mahdollisimman vähäisinä. Määräyksessä on otettu huomioon, että laitos sijaitsee päivittäisruokatavaraliikkeen välittömässä läheisyydessä ja lähellä asutusta raaka-aineena käytetyn hartsin sisältämän styreenin vuoksi toiminnasta aiheutuu ajoittain myös hajuhaittoja. Vuosittaiset VOC päästöt ilmaan arvioidaan laskennallisesti hartsin sisältämän styreenin ja käytettyjen pesuliuottimien käyttömäärän perusteella. Käytetystä styreenimäärästä voidaan arvioida % haihtuvan ilmaan, loppuosan polymeroituessa itse tuotteeseen. Styreenin käyttömäärät suhteessa tuotteisiin ovat olleet laitoksella noin puolet tuotteiden painosta. Asetonin määrä lasketaan kokonaispäästöihin mukaan siten, että kokonaiskäyttömäärästä voidaan vähentää hyötykäyttöön erotettava osuus. Käytetyt hartsilaadut tulee valita siten, että styreenipitoisuus on < 50 %. Lupamääräys on annettu laitoksen aiheuttamien viihtyvyys ja terveyshaittojen rajoittamiseksi. (YSL 4, 42, 43, NaapL 17 ) Määräys 3. Tuotantoprosesseissa syntyy pölyä, joka johdetaan ja kerätään kohdeilmapoistojen kautta sykloneihin. Säännöllisillä huolloilla pyritään varmistamaan laitteiden toimintakyky ja mahdollisimman hyvä pölypäästöjen hallinta. Lupamääräys on annettu laitoksen aiheuttamien viihtyvyys ja terveyshaittojen rajoittamiseksi. (YSL 4, 5, 42, 43, NaapL 17 ) Määräys 4. Laitosalueen pintavesien johtaminen ja käsittely on edellytetty hoidettavaksi siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai pilaantumisen vaaraa maaperälle eikä pohja- ja pintavesille. Määräys sallii vain puhtaiden sadevesien ja vastaavien vesien johtamisen sadevesiviemäreihin.(ysl 7, 8, 43 ) Määräys 5. Ympäristönsuojelulain yleisenä periaatteena on, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksen tuotantomenetelmät, päästöjen ehkäisy ja rajoittaminen tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaiku-

19 19 tuksista sekä niiden parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuvista vähentämiskeinoista. (YSL 4, 42, 43, YSA 37, JäteL 51 ) Määräykset 6 ja 7. Tällä hetkellä osa laitoksella käytettävistä kemikaaleista varastoidaan ulkona hiekkamaan päällä. Tästä aiheutuu turhaa riskiä maaperän tai pohjaveden pilaantumiselle. Jo ilkivallan varalta kemikaalit tulisi varastoida sisätiloissa. Varastoimalla kemikaalit sisätiloissa ja asfaltoimalla kemikaalien lastaus- ja kuormausalueet, pyritään varmistamaan, ettei kemikaalien kuljetuksista ja varastoinnista aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mahdollisissa vuototilanteissa kemikaalit saadaan myös kerättyä hallitusti talteen.(ysl 5, 7, 8, 42, 43 JäteL 6 ) Määräys 8. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toiminnastansa aiheutuvista ympäristöriskeistä. Toiminnan laajuuden, luonteen sekä alueen sijaintipaikan huomioon ottaen on ympäristöriskien tunnistaminen, arvioiminen sekä hallinta aiheellista. Ympäristöriskianalyysin avulla pystytään poistamaan ja hallitsemaan toiminnasta aiheutuvia riskejä. Tämän vuoksi määräys ympäristöriskianalyysin laatimisesta ja vuosittain päivittämisestä on tarpeen. (YSL 7, 8, 42, 46 ) Määräys 9. Laitoksen viihtyvyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi on asetettu melulle hyväksyttävä melutaso. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp 993/1992, YSL 43, NaapL 17.) Määräykset Jätehuoltoa koskevat määräykset perustuvat Suomen kansalliseen ja EU:n jätenormistoon. Näiden perusteella on ensisijaisesti pyrittävä ehkäisemään jätteiden syntyä. Syntyvät jätteet tulisi kierrättää mahdollisimman suurelta osin. Kierrätykseen kelpaamattomat jätteet tulisi hyödyntää ensisijaisesti energiana. Vasta viimeisenä keinona on jätteiden loppusijoittaminen kaatopaikalle. Näitä periaatteita tukee määräys selvittää laitoksella syntyvän lujitemuovijätteen toimittamista hyödynnettäväksi energiana. Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen on myös valtakunnallisen jätesuunnitelman teollisuusjätettä koskevan vähentämistavoitteen mukaista. Valtioneuvoston päätöksen pakkauksista ja pakkausjätteistä (962/1997) mukaan on toiminnanharjoittajan velvollisuutena ehkäistä pakkausjätteen syntyä. Käytettävät pakkausmateriaalit on suunniteltava ja valittava siten, että pakkauksen uudelleen käytettävyys tai hyödyntäminen on mahdollista. Haitallisten jätteiden kaatopaikkakäsittelyn asianmukaisuuden arvioimiseksi edellytetään, että toiminnanharjoittaja osoittaa perusmäärityksin sekä vastaavuustestien avulla tarvittaessa teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuuden. Jätteentuottajan on annettava tiedot jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta myös kaatopaikan pitäjälle (VNp 861/1997). Kaatopaikkakelpoisuuden osoittamista voivat harkintansa mukaan edellyttää ympäristönsuojeluviranomainen tai kaatopaikan pitäjä.

20 20 Laitoksen ongelmajätehuolto on järjestettävä jätelain periaatteiden mukaisesti. Ongelmajätteiden varastoinnille sekä varastointipaikalle asetettujen teknisten vaatimusten tarkoituksena on varmistaa, että ongelmajätteitä ei pääse maaperään, pohjaveteen tai viemäriverkostoon. (JäteL 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52, JäteA 5, 6, YSL 42, VNp 101/1997, VNp 962/1997, VNp 883/1998, VNp 861/1997 VNp 659/1996) Määräykset 14 ja 15. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. (YSL 5, 7, 8, 42, 43, 62, 76, YSA 30, JäteL 6, 51 ) Määräykset Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Paikallinen valvontaviranomainen tarvitsee vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. Vuosiraportointi tulisi tehdä sähköisesti ympäristöhallinnon VAHTI -tietojärjestelmän kautta. Määräys 21. Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön, soveltuminen tulevaan käyttötarkoitukseen sekä pitkäaikaisten haittojen ehkäiseminen. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarvittaessa tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman mukaisesti. (YSL 43, 90, JäteL 6 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä toimivaltaiselle viranomaiselle ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Lupahakemukseen on liitettävä mm. arvio toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehityksestä sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. (YSL 55 ) Toiminnan olennaiseen laajentamiseen, muuttamiseen tai toiselle sijaintipaikalle siirtämiseen on oltava lupa. (YSL 28 )