Nro 1/04. Tässä numerossa: Haastattelu työministeriössä...5. Osaston liittokokousaloitteita...8

Transkriptio

1 Nro 1/04 Tässä numerossa: Haastattelu työministeriössä...5 Osaston liittokokousaloitteita...8 Metalliliiton puheenjohtaja ja sihteeri haastattelussa

2 Komennusmies-lehti on Metallin ammattiosasto 254:n tiedotuslehti, joka vuonna 2004 ilmestyy kaksi kertaa. Päätoimittaja Risto Lakanen Toimitussihteeri Päivi Jankkari ATK-tuki Kari Heikkonen Ulkoasu ja taitto Päivi Jankkari Painopaikka Painorauma Oy, Rauma Painosmäärä 1300 kpl Ammattiosaston seuraavaan lehteen, joka ilmestyy syksyllä 2004, myydään mainostilaa. Koko sivu ½ sivua ¼ sivua 350 e 175 e 87 e Tiedustelut osaston toimitilasta, puh/fax: (09) , sähköposti: ao254.metalli@pp.inet.fi Sisällysluettelo Puheenjohtaja Hannu Jämsén... 3 Ulkomainen työvoima... 5 Ammattiosaston esityksiä liittokokoukselle... 8 Ammattitaito ajan tasalle Metalliliiton puheenjohtajan ja sihteerin haastattelu Kilpilahdessa hyvä yhteistyö Työturvallisuuskortti Avoin kirje Metalliliiton puheenjohtajalle Komennustyöläisten järjestäytymisen mielekkyys HELSINGIN SEUDUN TEOLLISUUSASENTAJAT RY Ammattiosasto 254 TOIMISTO Turunlinnantie 8, 5. krs Helsinki (Itäkeskus) puh. (09) faksi (09) sähköposti: ao254.metalli@pp.inet.fi ao254.metalli AVOINNA: pe ke puhelinpäivystys Kesä- ja heinäkuu suljettu Puheenjohtaja Hannu Jämsén Kulmatie 1 E Klaukkala puh Varapuheenjohtaja Esa Koskela Pappilantie 5 C Seinäjoki puh Jouko Niskanen Tuulikinkatu 1 C Kyminlinna puh Ilpo Tissarinen Korppitie 32 B Vantaa puh Sihteeri Juha Kapiainen Vuorelantie Kotimäki puh Taisto Kleimola Mäkelänkatu 97 C Helsinki puh Ilkka Lehto Niinikoskentie Laukkoski puh Kalevi Vepsänen Teeritie 2 C Vantaa puh Taloudenhoitaja Lauri Hölsömäki Vaarinpolku Noormarkku puh Auvo Koski Heponiementie 3 as Jäppilä puh Sauli Pietarinen Metsätähdentie Vantaa puh TOIMIKUNTA

3 PUHEENJOHTAJA HANNU JÄMSÉN Liittokokousvaalit On jälleen kulunut neljä vuotta, ja Metallissa on sääntöjen määräämät liittokokousvaalit. Vaaleilla valittavat liittokokousedustajat päättävät Metallin suunnasta ja tavoitteista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kyse on jokaisen metallityöntekijän kannalta tärkeästä asiasta ja oikeastaan ainoasta vaikutusmahdollisuudesta, kun puhutaan liiton suunnasta. On selvää, että liiton uskottavuuden kannalta äänestysprosentilla on suuri merkitys: mitä useampi metallityöläinen äänestää sitä paremmin liiton neuvottelijoita kuunnellaan työehtosopimusneuvotteluissa. Se on varmaa, että kaikki kokousedustajat valitaan, vaikka äänestysprosentti olisi alhainenkin - että jos joku kuvittelee protestoivansa olemalla äänestämättä, niin protestoi kyllä itseään vastaan. Sekin on selvää, että myös ammattiosastoa kuunnellaan liitossa varmasti enemmän tosissaan, jos osaston jäsenet näyttävät aktiivisuutensa vaaleissa ja äänestävät. Komennusmiehille äänestäminen oli takavuosina uurnavaalien aikaan joskus hankalaa, mutta nyt ennakkoäänestys on tehty niin helpoksi, ettei kukaan voi ainakaan "kiireitä" syyttää siitä, ettei äänestänyt. Jos äänestäminen ennakkoon kuitenkin unohtuu tai ääni katoaa esim. postissa, liitto lähettää näille henkilöille vielä "koputuskirjeen", että he voivat äänestää uurnavaalissa. Kyllä näillä eväillä demokratialle on ainakin annettu mahdollisuus toimia. Ammattiosaston jäseniä on ehdokkaana molemmissa merkittävissä vaaliliitoissa. Näistä ehdokkaista varmaan jokainen komennusmies löytää itselleen sopivan ehdokkaan, joka toimii osastossa vaalien välilläkin. Äänestysvilkkauden lisäämiseksi ammattiosasto arpoo kolme 100 euron rahapalkintoa kaikkien äänestäneiden osaston jäsenten kesken. Että eiköhän tehdä kunnollinen äänestysprosentti ja näytetä, että reppumiehet "rulaa"! ARPAJAISET: Kaikkien äänestäneiden ammattiosasto 254:n jäsenten kesken arvotaan kolme 100 euron rahapalkintoa. Arvonnassa voittaneille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti mennessä. Ammattiosasto 254 järjestää uurnavaalin torstaina klo ja lauantaina klo osaston toimitilassa Turunlinnantie 8, Helsinki (Itäkeskus). Ulko-ovessa on ovisummeri ao 254. Toimitila sijaitsee 5. kerroksessa. Käytä äänioikeuttasi, jokainen ääni on tärkeä!

4 TAUNO HAKALA TOVERIMME In Memoriam Tauno Hakala kuoli kotonaan Helsingissä. Hän oli kuollessaan 65- vuotias, syntynyt Helsingissä Hakala oli ammattiosaston perustajajäsen ja toimikunnan jäsen lähes koko osaston olemassaolon ajan sekä taloudenhoitaja vuonna Tauno "Tane" Hakala oli tunteellaan ja sielullaan työväenliikkeen uskollinen kannattaja. Ammattiyhdistys ja vasemmistolainen maailmankatsomus olivat hänelle yksiselitteinen vaihtoehto porvarilliselle maailmalle. Tane oli persoona, joka jaksoi vuodesta toiseen osallistua osaston toimikunnan työskentelyyn. Hän oli toimikunnan stadin kundi, joka omisti hyvän huumorintajun ja osasi nauraa myös itselleen. Tane, "rumankaunis mies", niin kuin hän itseään joskus kutsui, oli persoona, jota on helppo lämmöllä muistaa. RAINER HELÉN Rainer Helén menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Helsingissä. Hän oli kuollessaan 66-vuotias, syntynyt Tampereella Helén oli osaston perustajajäsen ja toimikunnan jäsen vuosina , joista puheenjohtajana vuodet Hän kuului myös Metalliliiton hallintoon olemalla liiton valtuuston jäsen neljä vuotta 80-luvulla. Rainer oli myös aktiivi eri työpaikoilla. Hän vaikutti mm. Onninen Welding Oy:n pitkäaikaisena pääluottamusmiehenä. Rainer osallistui myös politiikkaan kuulumalla SKP:n Helsingin teollisuusasentajiin, ja hän oli Malmin työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Rainer Helén oli järjestötoiminnassa hyväntuulinen toveri, joka ei pahoittanut omaa eikä muiden mieltä pikkuasioilla. Rainerin kanssa työskennellyt ammattiyhdistysväki muistaa hänet tunnollisena, tasapuolisena ja hyvänä työtoverina. NIIN GIMIS ON STADI Stadin slangi-illassa Byggalla NIIN GIMIS ON STADI, OLIS TOIVOMUS SNADI, ETT TSIIGAA SAIS SEN VIELÄ KERRAN. MIELI SÖRKKAAN TSÖRAA, SINNE SKURU KYLLÄ FÖRAA. TAI VISLAA VOIS ISSIKAN TSÄRRAN. NÄKIS HAGIKSEN PLATSIT JA BRAHIKSEN MATSIT JA VALKAN, VOI JEBULIS, SE STEMMAA. SIELLÄ GRIINAIS JA STEPPAIS, VAIKK KOHTALO KNEPPAIS, ETT FIKKASTA PUUTTUISI FEMMA. SIELLÄ FRIIDUT NE SUNGAA, LANTEET GUNGAA, GLOBOS SEKOO JA SYDÄMES STUDAA. OMAN SUSSUSI HITTAAT, ONNEN GLASARISTA KITTAAT, OLIS ELÄMÄ KIVAA JA GUTAA. VAIKKA LINTSILLÄ OISIN JA PENKILLÄ GOISIN JA AINA EI OLIS MITÄ SKRUUDAA, NIIN SILTI GIMIS ON STADI, SIKS TOIVOMUS SNADI, ETT SAISIN VIEL GARTSOILLAS LUUDAA. Veikko Lehmuksela

5 KYSYMYKSIÄ TYÖMINISTERIÖLLE Ulkomainen työvoima - haastateltavana ylitarkastaja Mirkka Mykkänen Mitkä ovat työministeriön yleiset ehdot, kun ulkomaalaiselle työvoimalle myönnetään työlupia Suomeen? Prosessi etenee sillä tavalla, että työnantajan tulee tehdä työlupalausuntopyyntö työvoimatoimistoon, jos hän haluaa ulkomaista työvoimaa. Työlupalausuntopyyntö tehdään tietyllä lomakkeella, jossa kysytään työnantajan tiedot sekä tiedot työntekijästä ja työsuhteesta. Työlupalausuntopyyntö tarvitaan, koska työvoimatoimisto tekee työlupaharkinnan. Työlupaharkinta on kokonaisharkintaa, joka sisältää ennakkovalvonnan, työvoiman saatavuuden arvioinnin ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin. Tämä ennakkovalvonta on tietysti tärkeää, koska siinä selvitetään tämän työnantajan edellytykset, työntekijän edellytykset ja kyseisen työsuhteen edellytykset tuoda maahan ulkomaalaista työvoimaa. Työluvan myöntämiselle on tärkeää, että noudatetaan suomalaisia työehtosopimuksia. Kuitenkin jos alalla ei ole työehtosopimusta, on noudatettava alan suomessa vakiintunutta yleistä käytäntöä. Kun työvoimatoimisto suorittaa työlupaharkinnan, he katsovat, mitä työnantaja on työlupalausuntopyynnössään ilmoittanut ja sitoutunut allekirjoituksellaan noudattamaan. Nämä ovat ne ehdot, jotka pitää täyttää. Työvoiman saatavuuden arvioinnin lähtökohtana on, että työnantajien tulisi rekrytoida Suomen työmarkkinoilla jo olevan työvoiman piiristä. Jos sitten on tällainen tehtävä/toimi, jossa on EU-liikkuvuutta, sitten koko EU-alueelta. Tämä on se pääsääntö. Jos sitten kohtuullisessa ajassa työnantaja ei löydä sopivaa työntekijää (ja työsuhteen edellytykset ovat kunnossa, työnantajan ja työntekijän edellytykset ovat kunnossa), silloin työvoimatoimisto voi puoltaa työlupalausuntoa. Jos joku näistä ennakkovalvonnan edellytyksistä ei täyty, silloin työlupalausunto on kielteinen. Vaikka työlupalausunto on puoltava, se ei vielä tarkoita, että ulkomaalaisella olisi työlupa, että hänellä olisi lupa tulla Suomeen töihin. Ulkomaalaisen työntekijän pitää vielä hakea varsinaista työ- ja oleskelulupaa. Työvoimatoimiston puoltava työlupalausunto on liitteenä siihen. Työlupalausunto on työvoimaviranomaisen kanta varsinaisen työluvan myöntäjälle siitä, että onko sille työluvan myöntämiselle estettä. Jos työvoimatoimiston lausunto on kielteinen, eli edellytykset tai joku niistä ei täyty, silloin se ei edes lähde eteenpäin. Silloin ei ole mahdollista edes hakea sitä varsinaista työ- ja oleskelulupaa. Jos sitten työvoimatoimisto on antanut puoltavan työlupalausunnon - esim. työnantaja on voinut osoittaa, että hän on yrittänyt rekrytoida ja hakea työntekijöitä täältä Suomesta, mutta ei ole sitä sopivassa ja kohtuullisessa ajassa löytänyt - niin sitten tämä ulkomaalainen hakee sitä työ- ja oleskelulupaa Suomen ulkomaan edustustosta. Yleensä ne ovat suurlähetystöjä, jotka nämä luvat myöntävät. Siinä katsotaan sitten vielä oleskeluluvan myöntämisen perusteet, eli ulkomaalaisvirasto, joka on sisäministeriön alainen, antaa lausunnon tälle edustustolle, että voidaanko oleskelulupa myöntää. Jos on jotain, että yleinen turvallisuus tai järjestys vaarantuisi, niin sitten ei missään nimessä tälle henkilölle voida myöntää oleskelulupaa. Eli ne ovat aina yhdessä, työ- ja oleskelulupa. Ulkomaalaislaki on se, joka säätää näitä säännöksiä. Tässä on monia viranomaisia. Jos työvoimatoimiston lausunto on puoltava, se ei vielä tarkoita sitä, että työlupa olisi vielä myönnetty. Juuri nämä ennakkovalvonta ja työvoiman saatavuuden arviointi ovat ne, jotka työvoimatoimisto suorittaa ja jotka ovat hyvin tärkeitä tässä työlupaharkinnassa, kun sitä työlupalausuntoa annetaan. Minkälaisilla ehdoilla suomalainen työnantaja voi tuoda työvoimaa ulkomailta oman firmansa palvelukseen? Lähtökohta on se, että työnantaja tai toimeksiantaja tekee tämän työlupalausuntopyynnön työvoimatoimistolle. Suomessa tehtävään työhön noudatetaan suomalaista työlainsäädäntöä ja suomalaisia työehtosopimuksia. Hakemuslomakkeessa työnantaja antaa vakuutuksen siitä, että tälle ulkomaalaiselle työntekijälle maksettava palkka ja

6 kaikki muut työehdot ovat voimassa olevien työehtosopimusten mukaiset, tai sitten jos alalla ei ole työehtosopimusta, niin että ne vastaavat suomalaisiin työntekijöihin Ehdoton sääntö on, että suomalaista työlainsäädäntöä ja suomalaisia työehtoja on noudatettava, kun Suomeen tulee työvoimaa mistä tahansa EU-maasta. noudatettavaa käytäntöä. Jos kyseessä on lähetettyjä työntekijöitä, niin silloin tämän vakuutuksen antaa ulkomaisen työnantajan suomalainen sopimusosapuoli. Nämä on ne tärkeät ehdot, jotka tulee täyttyä ja jotka työvoimatoimisto katsoo, kun se työlupalausunnon antaa. Miten laajana ja kuinka pitkäksi aikaa työlupa myönnetään? Ensinnäkin kun työlupa myönnetään, se on henkilökohtainen eli se on tietylle henkilölle ja se merkitään passiin. Yleensä lupa on ammattialakohtainen: henkilö, jolle työlupa on myönnetty, saa sillä samalla ammattialalla tehdä töitä. Sitten on poikkeuksia: esim. lähetettyjen työntekijöiden kohdalla on aina niin, että heillä on työnantajakohtainen työlupa, mikä tarkoittaa, että työtä saa tehdä vain yhdelle työnantajalle. Ei ole niin, että viikossa saa työluvan, kun sitä ensimmäistä kertaa hakee. Siinä saattaa mennä viikkoja, jopa kuukausia, ennen kuin lupa on merkitty työntekijän passiin ja hän on oikeutettu tulemaan Suomeen tekemään työtä. Esim. kiire ei ole mikään syy, että voitaisiin jättää tekemättä ennakkovalvonta ja selvitys työvoiman saatavuudesta. Ne pitää joka tapauksessa aina tehdä. Oleskeluluvassa edustusto selvittää aina ulkomaalaisviraston kautta oleskeluluvan myöntämisen perusteet. Se on pitempi prosessi; se ei ole mikään päivässä kahdessa tapahtuva asia, vaan siinä selvitetään tarkasti kaikki, ennen kuin lupa voidaan myöntää. Yleensä työluvat myönnetään aina määräajaksi; se voi olla vuosi, tai se voi olla alle vuoden, jos kyse on esimerkiksi määräaikaisesta projektista. Sitten voi hakea uutta työlupaa, jos työsuhde jatkuu saman tai eri työnantajan palveluksessa, ja tässä tapauksessa työlupahakemus jätetään paikallispoliisille. Paikallispoliisi pyytää tähän jatkolupahakemukseen työlupalausunnon työvoimatoimistolta. Työvoimatoimisto usein pyytää selvitystä maksetuista palkoista ja muista työlupaan liittyvistä ehdoista, että ne on täytetty. Näin tarkastetaan, että palkat on myös todellisuudessa maksettu, niin kuin ensimmäistä työlupaa hakiessa on ilmoitettu. Kun ulkomaalaiselle/suomalaiselle tilaajafirmalle on myönnetty työlupia työvoiman tuonnista, miten työvoimaviranomaiset valvovat, etteivät luvan saajat käytä lupaa väärin? Valvonta ja seuraamukset säännösten rikkomisesta ovat ulkomaalaislaista. Ennakkovalvonta on työvoimatoimistolla, kun se antaa työlupalausunnon. Kun työlupa on myönnetty, ulkomaalaislain säädösten ja ulkomaalaislain säädösten nojalla annettujen muiden säännösten ja määräysten noudattamista valvoo ulkomaalaisvirasto ja poliisi. Rajavartiolaitos ja tulliviranomaiset valvovat sitten, kun ulkomaalaiset tulevat tai lähtevät maasta. Työvoimaviranomaisen, jolla on ennakkovalvonta, tulee ilmoittaa poliisille, jos se saa tietoonsa, että jotain väärinkäytöstä tapahtuu. Yhteistyössä poliisin kanssa voidaan tehdä tarkastus. Työsuojeluviranomaiset valvovat työsuhteen edellytyksiä. Työluvan olemassaolon valvonta kuuluu poliisille ja ulkomaalaisviranomaisille. Kun Suomeen rakennetaan uusi teollisuuslaitos tai sen osia ja kohteesta on käyty urakkakilpailu, urakoitsija esivalmistelee koneet ja laitteet kotimaassaan ja haluaa asentaa ja rakentaa ne Suomessa omalla työvoimallaan, mikä on työvoimaministeriön kanta työlupia myönnettäessä? Työlupalausuntopyyntö tehdään työvoimatoimistolle, jossa työvoiman saatavuuden arviointi suori

7 tetaan; ensisijaisesti pitäisi rekrytoida täältä Suomen työmarkkinoilta. Ulkomaalaislain nojalla työministeriö on antanut määräyksen tehtävistä ja toimista, joihin ei vaadita työlupaa. Siinä on sellainen kohta, että jos työskentelee Suomessa ulkomaalaisen työnantajan lukuun, niin työlupaa ei vaadita. Jos tämä ulkomaalainen tulee suorittamaan yksittäisen ulkomailta maahan tuodun koneen, laitteen, tuotantolinjan tai asiantuntijajärjestelmän toimitussopimukseen sisältyvän asennus-, huolto-, tai korjaustyön, ei vaadita työlupaa. Kyseessä pitää olla siis yksittäinen ja ulkomailta maahan tuotu kone, laite tai tuotantolinja ja sen asennushuolto- tai korjaustyö. Yksittäinen tässä tarkoittaa, että jos on useampia, tai jos työ kestää vuoden tai yli vuoden, ei varmaan enää voida katsoa, että kyseessä on yksittäinen, vaan silloin työlupa vaaditaan. Nämä ovat erityistapauksia, milloin ei tarvita työlupaa. Mitkä ovat rangaistukset tai toimenpiteet, jos ulkomaalainen alihankkija tai suomalainen tilaajayritys syyllistyvät väärinkäytöksiin käyttäessään luvallisen ulkomaalaisen työvoiman rinnalla esimerkiksi harmaata työvoimaa Suomessa? Jos ilman työlupaa tehdään työtä, niin siitä on säädetty rangaistukset. Jos ulkomaalainen tekee työtä ilman työlupaa, se on silloin ulkomaalaisrikkomus ja hän voi siitä saada sakkoja. Jos työnantaja, oli se sitten urakan tai aliurakan antaja tai työn teettäjä, on antanut viranomaisille virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tämän ulkomaalaisen palkka- ja työehdoista, silloin hänet on tuomittava työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta sakkoon. Jos täällä on työntekijöitä ilman työlupaa, niin rikoslain 47 luvun 6a-pykälässä on työluparikos säädetty: Työnantaja tai työnantajan edustaja, joka pitää palveluksessaan ulkomaalaisen, jolla ei ole ulkomaalaislain mukaan vaadittavaa työlupaa, on tuomittava työluparikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Työluparikoksesta tuomitaan Työnantajan pitää rekrytoida työvoimaa ensisijaisesti Suomesta. myös urakan tai aliurakan antaja tai työn teettäjä tai sitten heidän edustajansa, joka on laiminlyönyt varmistautua siitä, että sen ulkomaalaiselle yritykselleen antamassaan urakointi- tai aliurakointityössä tai ulkomaisen yrityksen käyttöön asettamana vuokratyövoimana työskentelevällä ulkomaisella työntekijällä on vaadittava työlupa. Sitten on tietysti tuo laittoman maahantulon järjestäminen, jos yrittää tuoda maahan ulkomaalaisia, joilla ei ole näitä vaadittavia oleskelulupia. Laittoman maahantulon järjestämisestä seuraa sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuotta. Nämä ovat virallisen syytteen alaisia rikkomuksia ja rikoksia. Hiljattain ulkomaalainen firma haki työlupia 130 henkilölle UPM Kymmenen tehtaalle Pietarsaareen. Viranomaiset antoivat myöntävän lausunnon. Tästä oli tehty työlupalausuntopyyntö Pietarsaaren työvoimatoimistoon. Pietarsaaren työvoimatoimisto antoi myöntävän työlupalausunnon. Ulkomaan edustusto ei ole kaikkia näitä lupia myöntänyt. Tässä edetään sillä tavoin, että työnantajan edelleenkin pitää rekrytoida työvoimaa ensisijaisesti Suomesta, kyseissä tapauksessa erikoisosaavia säiliönasentajia ja erikoishitsaajia. Mitä olen Pietarsaaren työvoimatoimiston johtajan Mats Löfbergin kanssa puhunut - hän on tätä asiaa hoitanut - he ovat kyllä hyvää yhteistyötä tehneet siellä tämän työnantajan kanssa. Viimeisin häneltä saamani tieto on, että siellä olisi tällä hetkellä noin 40 ulkomaalaista töissä. Työnantajalla on se ongelma, että erikoishitsaajia on vaikea Suomesta saada, ja sinne on ilmeisesti Saksasta tullut parisenkymmentä erikoishitsaajaa. EU-kansalaisethan eivät tarvitse työlupaa eivätkä ole siten olleet tässä työlupahakuprosessissa. Tässähän oli virolaisille haettu näitä työlupalausuntoja. On sovittu, että edetään kuukausittain: he osoittavat sen, miten he ovat hakeneet ja testanneet Suomesta työvoimaa, ja jos he eivät saa, sitten voidaan myöntää työlupia Virolaisille hitsareille. Siellä on suoritettu ja suoritetaan edelleenkin hitsauskokeita, mutta on totta, että tämä on iso lukumäärä. Työvoiman saatavuuden arviointi on ollut tässä lähtökohtana. Työnantaja kun on sanonut, ettei sopivaa työvoimaa löydy Suomesta. Heillä on tällä hetkellä sekä suomalaisia ammattimiehiä että jokunen virolainen ja saksalaisia. Miksi työntekijöitä haettiin UPM Kymmenen työkohteeseen vain paikallisen Pietarsaaren työvoimatoimiston kautta, kun pääsääntöisesti komennustöitä tekevät metallin ammattilaiset asuvat eri puolella Suomea ja heitä oli silloin myös työttömänä? Työlupalausunnon antaa työvoimatoimisto, joka käsittelee työskentelypaikkakunnan työlupa-asiat

8 Tämä oli sen tähden Pietarsaaren työvoimatoimisto, jonne tämä työlupalausuntopyyntö tehtiin, koska kyseinen työntekopaikka sijaitsee siellä. Tästä oli myös työvoimaministeriön Internet-sivuilla valtakunnallinen ilmoitus. Miten voisi kehittää työvoiman hakumenettelyä siten, että työ ja työntekijä kohtaisivat paremmin, kun rakennetaan suuria teollisuuslaitoksia, koska paikallisten työvoimatoimistojen kautta ei löydy koskaan kaikkea ammattityövoimaa kyseisten laitosten rakentamiseen? Rakentamiseen tarvitaan liikkuvaa ammattityövoimaa, komennusmiehiä. Tässä on varmaan miettimistä kaikilla osapuolilla, miten tätä hakumenettelyä voisi kehittää. Jos työnantaja on tehnyt työlupalausuntopyynnön, niin yleensähän työvoimatoimistot edellyttävät, että työnantajalla on hakuilmoitus ja että he ovat tosiasiallisesti yrittäneet hakea työvoimaa Suomesta. Työministeriöllä on esimerkiksi Internetissä avoimet työpaikat -sivut. Lisäksi on mietittävä, miten tulevaisuudessa paremmin saadaan tieto kulkemaan siitä, missä tarvitaan liikkuvaa ammattityövoimaa. Viro ja Baltian maat liittyvät pian Euroopan unioniin ja heillä on oikeus kilpailla tasavertaisena Suomen työmarkkinoilla. Miten käy suomalaisen metallin matkatöitä tekevän komennusmiehen, jos samoja töitä tehdään ulkomaisella halpatyövoimalla? Mitä työehtoja ja lakeja on ulkomaalaisen firman noudatettava, kun he tulevat ja tuovat työvoiman EU:n sisältä Suomeen? On totta, että EU:n kansalaiset eivät tarvitse työlupaa. Mutta tähän on tulossa nyt ainakin kahden vuoden siirtymäaika, jonka ajan uusien EU-jäsenvaltioiden kansalaisten työnteko tulee hyväksyttää työvoimatoimistossa. Kuitenkin on mahdollista jatkaa siirtymäaikaa kahden vuoden jälkeen kolmella vuodella ja vielä tämän jälkeen kahdella vuodella, jos Suomen työmarkkinoille aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavia häiriöitä työvoiman liikkuvuuden vapauttamisesta. Ehdoton sääntö on, että suomalaista työlainsäädäntöä ja suomalaisia työehtoja on noudatettava, kun Suomeen tulee työvoimaa mistä tahansa EU-maasta. Oli työnantaja ulkomaalainen tai suomalainen, tai oli työntekijä suomalainen tai ulkomaalainen, niin on noudatettava suomalaista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Ammattiosaston esityksiä Metallin liittokokoukselle OSASTON ESITYKSET KOHDISTUVAT LÄHINNÄ TYÖEHTOSOPIMUKSEN 16 :N PARANTA- MISEEN, JOHON ON KIRJATTU MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUSTA, PÄIVÄRAHAA JA MAJOITUSTA KOSKEVAT SOPIMUKSET. TOIMIKUNTAA HUOLESTUTTAVAT MYÖS PÄTKÄ- TYÖT, JOTKA ON YLEISTYNEET KOMENNUSMIESTEN KESKUUDESSA. ESITYKSISSÄ PERÄÄNKUULUTETAAN MYÖS TYÖNANTAJIEN VASTUUTA LOMAUTETTUJEN AMMATILLI- SESTA KOULUTUKSESTA. TÄSSÄ MUUTAMIA KESKEISIMPIÄ ALOITTEITA, JOTKA KOSKE- VAT LÄHINNÄ KOMENNUSMIEHIÄ. LAURI HÖLSÖMÄKI Suomen verolaki, joka määrittelee verottoman päivärahan maksamisen edellytykset, on ristiriidassa metallin työehtosopimuksen kanssa ja usein komennusmiesten tappioksi. Verolaki ei tunne työehtosopimukseen kirjattua päivärahan maksamisen perustetta, joka edellyttää yli 55 kilometrin työmatkaa vakinaisesta työpaikasta tai asunnosta komennuskohteeseen. Olemme kyllä tietoisia siitä, että verolakeja ei muuteta Metalliliiton ja työnantajaliiton neuvottelulla, vaan sen tekee Suomen eduskunta. Aloitteemme verolain muuttamiseksi on suunnattu Me- talliliitolle siltä osin, että sen tehtävänä on viedä asiaa eteenpäin valtiovallan suuntaan. Työehtosopimustoimintaa koskevat esitykset Esityksen perustelut: Päivärahan maksamisen peruste, TES 16 :n mukaan "vakituisesta työntekopaikasta 55 kilometriä"

9 Esitys: Esitämme, että työntekijä, joka työskentelee kotipaikkakuntansa ulkopuolella työnantajansa osoittamassa asennustyöpaikassa, on oikeutettu verottomaan päivärahaan riippumatta siitä, mikä on työnantajan kotipaikkakunta. Sopimus noudattamaan Suomen verolakia myös metallin työntekijöiden kohdalla. Esityksen perustelut: Niiden metallin komennusfirmojen kotipaikkaa, joilla ei ole omaa tuotetta eikä muuta toimintaa kotipaikkakunnallaan kuin konttori, jossa tehdään urakkatarjoukset ja palkanlaskenta, ei voida käytännössä katsoa työntekijän vakituiseksi työntekemispaikaksi, koska heiltä puuttuu kaikki edellytykset työskennellä siellä. Esitys: Esitämme, että työntekijä, joka työskentelee kotipaikkakuntansa ulkopuolella työnantajansa osoittamassa asennustyöpaikassa, on oikeutettu verottomaan päivärahaan riippumatta siitä, mikä on työnantajan kotipaikkakunta. Päivärahan maksamisperuste on aina työkomennus työntekijän kotipaikkakunnalta työnantajansa toimesta. Päivärahaa ei kuitenkaan makseta, jos työkohde on työntekijän omalla kotipaikkakunnalla. Esityksen perustelut: Komennuspaikkakunnalle ja sieltä takaisin tai toiselle komennuspaikkakunnalle maksettavat matkakorvaukset yleisten kulkuneuvojen mukaan eivät vastaa nykyistä käytäntöä matkatöissä. Käytännössä ei ole mahdollista, että kuljetaan yleisillä kulkuneuvoilla, vaan työntekijät joutuvat käyttämään omaa autoaan. Esitys: Esitämme, että TES 16 :n 2 momentin a- kohta Matkakustannukset/Tarpeelliset matkakustannukset muutetaan seuraavasti: Kaikki komennuspaikkakunnalle tai sieltä takaisin tai toiselle komennuspaikkakunnalle matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset korvaa työnantaja oman auton käytön mukaan. Korvauksen suuruus on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa. Marraskuussa 2003 ammattiosaston viikonloppukurssilla käsiteltiin liittokokousaloitteita. Työehtosihteeri Timo Laitinen oli yksi luennoitsijoista. Pätkätyöt ovat lisääntyneet kaikille aloilla, ei vain metalliteollisuudessa ja komennusmiesten riesaksi. Ei ole oikeus ja kohtuus työntekijän kannalta olla saman työnantajan palveluksessa jopa vuosia toistuvissa pätkätöissä saamatta vakituisen työntekijän etuja. Tilanteen tekee vaikeaksi se, että sama isäntä voi omistaa useamman firman, joten hän voi siirtää työntekijänsä uutena työntekijänä toiseen omistamaansa firmaan tekemään samoja töitä kuin aikaisemmin. Kyseisellä kierrätyksellä on mahdollista, että työntekijä ei koskaan saa vakituisen työntekijän asemaa ja etuja vaan on ikuinen pätkätyöläinen. Esityksen perustelut: Teollisuuden huoltotöiden ulkoistamisen lisääntyessä on tilaajafirmojen alihankinta lisääntynyt voimakkaasti, mikä on tuonut alalle epäterveitä määräaikaisia, ketjutettuja työsopimuksia, jolloin työntekijät jäävät ilman vakinaisen työsuhteen etuja. Esitys: Esitämme, että työntekijän työsuhteen katsotaan olevan toistaiseksi voimassa, kun työntekijä on ollut lyhyissä määräaikaisissa työtehtävissä saman firman tai jonkun toisen samalle omistajalle rekisteröidyn firman palveluksessa. Kun työsuhteista kertynyt yhteenlaskettu aika on kolmen vuoden aikana sama, minkä metallin TES edellyttää, katsotaan koeajan päättyneen ja työsuhteen toistaiseksi astuneen voimaan. Komennusmiesten majoitus on ollut koko osaston historian ajan esityslistalla. Majoituksen parantami

10 seksi on ammattiosasto 254 tehnyt liittokokoukselle ja liittovaltuustolle aloitetta jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Nyt näyttäisi siltä, että myös liiton johto ottaisi asian vakavasti, kun komennusmiesseminaarissa keväällä 2001 liiton nykyinen puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa suhtautui asiaan myönteisesti. Esityksen perustelut: Komennuspaikkakunnalla asumisen taso on kirjavaa, usein vielä usean miehen majoitus on samassa huoneessa, jossa ei toteudu yksityinen rauha ja lepo. Esitys: Esitämme, että TES 16 :n 2 momentin f- kohta muutetaan seuraavasti: Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla [...], että asumistilaa kutakin työntekijää kohden on vähintään 10 neliötä ja että samassa huoneessa majoitetaan enintään yksi henkilö. Vaikka ammattiosasto 254 on jäsenrakenteeltaan maata käsittävä komennusmiesosasto, ei se ole kuitenkaan saanut liitolta sellaiseen virallista rekisteröintitunnustusta. Virallisen maata käsittävän ammat- Kurssilaiset perehtyivät liittokokousaloitteiden tekemiseen kevään 2004 Metallin liittokokoukseen tiosaston perustamiseksi tarvittaisiin liittokokouksen päätös sääntömuutoksesta. Suurin osa niistä komennusmiehistä, jotka työskentelevät firmoissa, joissa ei ole omissa konepajoissa valmistettavaa pääasiallista tuotetta, tarvitsisivat oman virallisen ammattiosaston. Myös tästä olemme tehneet liitolle jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan aloitteen saamatta kuitenkaan vastakaikua liiton taholta, mitä emme voi ymmärtää, koska muutos palvelisi komennusmiesten etua. Esityksen perustelut: Suomen teollisuus on ulkoistanut omaa huoltotoimintaansa, minkä johdosta monet työntekijät ovat joutuneet jatkamaan samoissa työpaikoissa pienten alihankintafirmojen palveluksessa. Esimerkiksi monet massa- ja paperitehtaiden työntekijät ovat joutuneet vaihtamaan myös ammattiliittoaan Metalliin. Esitys: Esitämme, että Metallityöväen liiton yhteyteen perustetaan maanlaajuinen komennusmiesosasto. Osaston jäsenkunta muodostuisi lähinnä niiden firmojen työntekijöistä, joilla ei ole varsinaista omaa tuotetta, vaan toimivat lähinnä työvoiman vuokraajina ja aliurakoitsijoina. Osasto toimisi liiton sääntöjen puitteissa työehtosopimuksia noudattaen. Lomautukset ja Kiina-ilmiö: Lomautukset ovat työntekijöillä ainoa vaihtoehto, kun tehdas suljetaan Suomessa ja tuotanto siirretään Kiinaan. Onneksi vielä esimerkiksi paperitehtaan remontti on toistaiseksi tehtävä täällä Suomessa eikä Kiinassa eikä näin ollen siltä osin synny Kiina-ilmiötä. Kiina-ilmiöstä huolimatta ovat useimmat komennusmiehet joutuneet tuntemaan, kuinka herkässä on lomalapun ja lopputilin saaminen. Useimmat joutuvat olemaan lomautettuna omin neuvoin, joiltakin on katkennut yhteys työnantajaansa pitkäksikin aikaa. Työnantajat eivät ota mitään vastuuta lomautetuista työntekijöistään vaan olettavat, että pitkänkin ajan jälkeen työntekijä on tarvittaessa valmis palvelukseen ja vielä varustettuna paremmalla ammattitaidolla kuin ennen lomautusta. Näinhän asia ei ole. Tiedämme, että alan työn laatuvaatimukset ovat lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen, mikä vaatii jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä myös lomautettujen kohdalla. Paineet ovat kovat koko Suomen tuotannon laadun ja ammattitaidon kehityksessä, jos halutaan pärjätä kilpailussa kansainvälisesti. Tämän kehityksen vastuunkantajiksi on saatava myös työnantajat, joiden on osaltaan huolehdittava työntekijöidensä koulutuksesta

11 Koulutustoimintaa koskevat esitykset Esityksen perustelut: Lomautettujen työntekijöiden ammattitaidon säilyttäminen ja lisäkoulutuksen turvaaminen puuttuvat työnantajien velvoitteista. Esitys: Esitämme, että vajaatyöllisyystilanteissa edellytetään työnantajilta, että lomautusten sijaan työntekijöiden ammattitaidon ylläpitoa ja sitä kehittävää koulutustoimintaa on työnantajien tuettava. Työntekijältä edellytetään tällaiseen koulutukseen osallistumista ellei pätevää estettä ole. Liittokokoukselle tulee kaikilta ammattiosastoilta aloitteita, joita on yhteensä satoja. Aloitteet koskevat työehtosopimusta, verotusta, sosiaalipolitiikkaa ja montaa muuta yhteiskunnan kehittämiseen liittyvää asiaa. Ammattiosasto 254 on keskittynyt lähinnä meitä komennusmiehiä koskeviin aloitteisiin, joita liittokokoukseen valitut osaston aktiivit tulevat puolustamaan. Sopimuspolitiikka on hidasta; vaikka saisimmekin aloitteitamme liittokokouksessa läpi, edellyttää se käytännössä vielä sitä, että myös työnantajat ne hyväksyy TES-neuvottelupöydässä. Tässä vaiheessa on tärkeää, että osaston jäsenet äänestävät ehdokkaitaan, jotta komennusmiesten edustajia pääsee kokoukseen puhumaan meidän asioidemme puolesta. Metallin liittokokous on joka neljäs vuosi, ja se on ainoa paikka, jossa voi vaikuttaa seuraavan neljän vuoden kehitykseen niissä asioissa, joita pidetään tärkeinä komennusmiesten etujen parantamiseksi. Ammattitaito ajan tasalle HAASTATTELUSSA JASKA SARLIN Aikuiskoulutukseen perehtynyt Amiedu tarjoaa räätälöityä oppia Jaska Sarlinilla on metallimiestausta: hän on toiminut sekä hitsaajana että hitsausopettajana. Hitsaamisesta tosin on suhteellisen kauan aikaa. Mökillä olen tainnut viimeksi hitsata, Sarlin muistelee. Nyt Sarlin toimii Ami-säätiön ylläpitämässä Amiedussa toimialajohtajana. Toimialoja hänellä on kaksi: rakennus- ja kiinteistötoimiala sekä tietoteollisuustoimiala, jonka tuotantotekniikkaosastolla hän on myös osastopäällikkönä. Amiedu on Ami-säätiön ylläpitämä ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Helsingin Pitäjänmäellä. Amiedu tarjoaa vuosittain koulutusta yli opiskelijalle. Amiedussa voi hankkia ammatin, suorittaa tutkintoja perustutkinnoista erikoisammattitutkintoihin. Osaamista voi laajentaa lisä- ja täydennyskoulutuksessa, seminaareissa ja ajankohtaispäivillä. Tarjolla on myös metallialan koulutusta. Hitsauskoulutuksella on pitkät perinteet Amiedussa. Koulutukset aloitettiin Valmetin ja Wärtsilän telakoiden

12 kanssa (Pääkaupunkiseudun Ammatillisen Kurssikeskuksen nimisenä) jo vuonna Uranuurtajana Amiedu on ollut 90-luvulla eurooppalaisten hitsaajien (EW) ja hitsausneuvojien (EWS) koulutuksen järjestäjänä. Tänään hitsauskoulutusta toteutetaan vuonna 1999 valmistuneessa hitsaamossa. Koulutusvaihtoehtoja ovat mm. seuraavat: yrityskohtaiset "räätälöidyt" koulutukset ja pätevyyskokeet; yhteishankintakoulutukset, jossa rahoittajana on yritys ja työvoimahallinto; hitsaajan ammattitutkinto ja hitsaajan erikoisammattitutkintokoulutukset; eurooppalaisen hitsausneuvojan (EWS), hitsausohjaajan (EWP) ja hitsaajan (EW) koulutukset. Jokaiselle Amiedun opiskelijalle tehdään opiskelun alkaessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS, jonka perusteella määräytyy lopullinen opiskeluaika. HOPSiin kirjataan aiemmilla opinnoilla, työelämässä ja muulla tavoin hankittu ammattitaito. Näin opiskelijalle luetaan hyväksi jo saavutetut tiedot ja taidot. Kullekin opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma ammatilliseen tai työvoimapoliittiseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai vaikka kuntoutukseen. -Perusopiskelija on meillä, metallialalla, pitkän työkokemuksen omaava, kypsässä iässä oleva opiskelija. Tulijoilla on yleensä aina jotain työkokemusta. Sarlinin mukaan aikuisilla on erittäin hyvä motivaatio opiskella. Aikuiskoulutuskeskus Amiedu sijaitsee Taitotalossa Helsingissä Tarkoitus on saada töitä, ja se on meidän päätavoite, että meidän opiskelijat työllistyvät. Täytyy sanoa, että metallialalla on lama-aika ja nyt on tosi vaikea työllistyä. Tavoite on, että 70 prosenttia pitäisi työllistyä, mutta siihen ei tänä päivänä valitettavasti päästä. Mutta tällaisena aikana on juuri hyvä kouluttautua, se on tulevaisuuteen satsausta, muistuttaa Sarlin. Kynnys lähteä opiskelemaan voi olla melkoinen varsinkin monen työvuoden jälkeen. Koska monella on aika vähän sitä opiskelukokemusta, pieni jännitys on vähän päällä, että miten täällä pärjää, mutta kyllä sitten hyvin äkkiä pääsee näkemään, että ihmiset ne vaan tätä tekee. Sitten rupeaa onnistumaan se hitsauskin. Tietoa koulutuksesta saa Amiedun asiakaspalvelusta. Kurssitarjonnasta tarkempaa tietoa löytyy myös Amiedun kotisivuilta. Jos kyse on työvoimakoulutuksesta, ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä työvoimatoimistoon. Noste : Ammattitaitoa ja -tutkintoja Osaaminen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja riittävyys ovat nousseet keskeisiksi keskustelunaiheiksi. Työssä olevista vuotiaista on vailla perusasteen koulutusta tai perusasteen jälkeistä tutkintoa. Aikuiskoulutuskeskus Amiedu on myös yksi Noste-ohjelman koordinaattoreista. Noste, aikuisten koulutustason kohottamisohjelma, on tarkoitettu työelämässä oleville vuotiaille työntekijöille, joilla ei ole perus- tai kansakoulun jälkeistä tutkintoa. Myös yrittäjät voivat hakeutua Noste-ohjelman koulutukseen. Nosteen kautta voi suorittaa tutkinnon tai osan siitä, samoin kesken jäänyt peruskoulu tai

13 lukio voidaan suorittaa loppuun. Noste-ohjelman kautta voi myös suorittaa maksutta tietokoneen ajokortin. Ohjelman ideana on, että opinnot voi suorittaa työn ohessa. Koulutus on pääasiassa työpaikalla tapahtuvaa työssäoppimista, teoriaopinnot suoritetaan oppilaitoksessa. Esimerkiksi oppisopimus on yksi hyvä vaihtoehto, tai opiskelun voi aloittaa vaikka osatutkinnosta. Moniin työtehtäviin tarvittavan todistuksen osaamisestaan voi myös hankkia näyttötutkinnolla. Näyttötutkinto suoritetaan osa kerrallaan. Sanoisin hitsaajienkin kohdalla, että osatutkintotavoite on aika hyvä näin alkuun, siitä voi sitten jatkaa koko tutkintoon ja mahdollisesti hitsaajamestariksi. Nämä tutkinnot kannattaa mielestäni lähteä suorittamaan vanhemmallakin iällä. Tämä Nostehan nimittäin takaa sen, että opiskelijalle itselleen ei tule kustannuksia. Nosteen piiriin kuuluva koulutus on opiskelijalle ilmaista. Ammattitutkinnon suorittajalle lakisääteinen tutkintomaksu on 50,50 euroa. Jos opiskeluun tulee palkattomia jaksoja, voi saada aikuisopintotukea. Aikuisopintotuki koostuu aikuisopintorahasta, opintolainan valtiontakauksesta ja opintotuen asumislisästä. Lisää tietoa saa mm. Kelan kotisivuilta. Oppisopimusopiskelussa työssä oppiminen on aina palkallista ja teoriajaksojen ajalta maksetaan päivärahaa, mikäli palkkaa ei makseta. Noste-ohjelmasta kiinnostuneet voivat suoraan ottaa yhteyttä ohjelmaa toteuttaviin oppilaitoksiin, esim. Amieduun. Amiedu Valimotie Helsinki Asiakaspalvelu puh asiakaspalvelu@amiedu.fi NOSTE Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma Miten toimit? 1. Ota yhteys alueesi Noste-yhteistyöoppilaitokseen, joka on yleensä aikuiskoulutuskeskus tai ammatillinen oppilaitos. 2. Sovi tapaaminen opinto-ohjaajan kanssa. 3. Kysy oman alasi koulutusvaihtoehtoja, ja selvitä mahdollisuutesi suorittaa tutkinto tai osa tutkinnosta. Pyydä henkilökohtaista ohjausta, jos tunnet sen tarpeelliseksi. 4. Keskustele työnantajasi, esimiehesi tai työpaikkasi luottamusmiehen kanssa asiasta. 5. Laatikaa opinto-ohjaajan kanssa opintosuunnitelma. Selvitätte yhdessä keskustellen oppimistarpeesi, sinulle sopivan oppimistyylin sekä arvioitte oppimisvahvuuksiasi ja oppimiseen liittyvät vaikeutesi. Ota vastaan kaikki oppimiseen tarjolla oleva tuki! 6. Neuvottele työnantajasi kanssa opintosuunnitelmasi toteuttamisesta. Ammattiosaston puheenjohtaja Hannu Jämsén suorittaa Amiedussa hitsaajamestari/ -opettajatutkintoa Lisätietoa Nosteesta, hankkeen yhteyshenkilöistä, oppilaitoksista ja alueellisista koulutuspalveluista saa osoitteesta

14 HAASTATTELUSSA METALLITYÖVÄEN LIITON PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI KOMENNUSMIEHET TEKEVÄT PÄÄSÄÄNTÖISESTI TÖITÄ FIRMOISSA, JOILLA EI OLE VARSINAISTA OMAA TUOTETTA, JA FIRMOISSA, JOILLA ON PITKÄAIKAISET HUOLTOSOPIMUKSET TILAAJAFIRMAN HUOLTOTÖIDEN ULKOISTAMISEN MYÖTÄ. METALLITYÖVÄEN LIITON PUHEENJOHTAJA ERKKI VUORENMAALTA JA SIHTEERI ERIK LINDFORSILTA KYSYTTIIN, MILLAINEN KÄSITYS HEILLÄ ON NÄIDEN METALLIMIESTEN ASEMASTA. Komennusmiesten ammattitaito, koulutus ja ikärakenne? Vuorenmaa: Perinteisesti komennustehtävissä on korkea ammattitaito, koska ei komennuksille yleensä lähetetä isoja määriä ihmisiä, jotka eivät osaisi ammattiaan. Eihän komennustöissä ammattitaidoton pärjää. Kun komennustehtävien luonnetta ajatellaan historian saatossa, niin nämä uudet ihmiset ovat entistä koulutetumpia, koska täällä tulee myös muita vaatimuksia tiettyjen komennustehtävien osalta. Erityisesti silloin, kun kansainvälisistä komennustehtävistä puhutaan, puhutaan myös kielitaidosta. Komennustehtävissä työn luonne on erilainen, koska se perustuu pääsääntöisesti kokemukseen ja on kokemuspainotteista osaamista ja uusien asioiden oppimista. Siinähän tekijä käytännössä koko ajan kouluttaa itseään. Käsittääkseni komennusmiesten ikärakenne alkaa ikääntymään, eikä alalle ole tulossa uutta nuorta porukkaa. Se varmasti on aika huolestuttavaa sinänsä, koska komennusmiesten määrän tarve tulee pysymään vähintään nykyisellä tasolla, mutta todellisuudessa voi vielä kasvaakin. Koska tilaajafirmat ulkoistavat omien laitostensa huoltoon liittyviä tehtäviä, voi syntyä myös uusia komennustyöpaikkoja. Lindfors: Minusta komennusmiehet ovat 1) hienoa porukkaa, 2) kovantason ammattilaisia ja ehkä sanoisin yksinkulkijoita. Komennusmiehet ovat tottuneet pärjäämään vaikeissa olosuhteissa. Alalle hakeutuu tietynlainen porukka, jotka ovat tottuneet kulkemaan ja tuntevat monen sorttisia teollisuuslaitoksia sisältäpäin. Arvioni on, että ikärakenne on korkea. Komennusmiehet ovat ikääntymässä. Alalle ei ilmeisesti ole nuoria tulossakaan kovin paljon. Käytännössä elämä on karsinut, ja korkeamman ammattitaidon omaavat ovat kyenneet jäämään alalle. Komennusmiesten ammattitaito on korkea. Koulutustaustan lisäksi on ammattitaito hankittu käytännön kokemuksella. Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa Millaisissa firmoissa komennusmiehet työskentelevät? Millainen henki ja johtamiskulttuuri niissä on? Vuorenmaa: Näissä erilaisissa firmoissa, joissa on komennusmiehiä, on kirjava peruskulttuuri. Vanhemmissa komennusfirmoissa onkin monesti parempi työkulttuuri, koska ihmiset ovat oppineet tekemään toistensa kanssa töitä pitkällä aikavälillä. Firmat ovat keskimäärin joko ihan pieniä tai keskisuuria, harvemmin isoja. Johtamiskulttuuri on myös siinä mielessä erilainen komennusfirmoissa kuin paikallisissa, että ihmiset työskentelevät ympäri Suomea ja osittain myös ulkomailla. Siinä mielessä oma-aloitteisuus

15 komennustehtävissä ja komennuspaikoissa on erittäin korkealla. Miten sitten johtajat ymmärtävät itse tämän, siinä varmasti on puutteita. Komennusfirmojen johtajat joutuvat erilaisten ongelmien kanssa tekemisiin kuin paikalliset, ja minä epäilen, että johtamiskulttuuri ei kaikilla firmoilla juuri tästä johtuen ole ihan kohdallaan. Lindfors: On nämä isommat firmat, joilla on vakinaiset asiakassuhteet. Ne ovat ilmeisesti hengeltään ja johtamiskulttuuriltaan kohtalaisia. Pienissä firmoissa on monenlaista tapaa hoitaa asioita vaihtelevalla menestyksellä sopimusten ja lakien mukaan. Pienissä firmoissa yrityskohtainen sopiminen on aika laajaa. Niissä sopimuksissa saattaa olla hyviä ja huonoja puolia, johon vaikuttaa se, missä olosuhteissa ne tehdään. Työllisyystilanne vaikuttaa myös johtamiskulttuuriin ja palkkaan. Yhteistä komennusfirmoissa on, että palkka ja muut edut sovitaan usein jälkihinnalla, josta harvoin saa kohtuullista urakkavoittoa. Millaiset työsopimukset, irtisanomiset ja lomauttamiset ovat käytännössä? Vuorenmaa: Osa on pitkäaikaisia työsopimuksia, toistaiseksi solmittuja, mutta osa on määräaikaisia työsopimuksia riippuen vähän firman kulttuurista, johon äsken viittasin. On firmoja, joissa on pitkäaikainen kulttuuri tehdä erilaisia tehtäviä, mutta firmoissa, jotka tulevat lyhytaikaisesti markkinoille komennustehtäviin, voi olla olemassa hyvinkin rikkinäisiä ja epämääräisiä työsopimuksia. Lindfors: Työehtosopimus noudattaa tietysti metallin työehtosopimuksia perälautana. Poikkeavia sopimuksia, paikallisesti, sovitaan myös ilmeisesti aika paljon. Irtisanomisten ja lomautusten noudattaminen vaihtelee sen mukaan, miten työpaikoilla on hoidettu luottamusmiesten asema, jotka voivat puuttua tähän asiaan. On yrityksiä, joissa noudatetaan sopimuksia, ja on yrityksiä, joissa niitä noudatetaan heikommin tai jopa työnantaja sanelee työehdot. En tiedä, ovatko kaikki pienet työnantajat järjestäytyneitä. Pienten yritysten joukossa on myös työnantajia, jotka ovat hyvin lähellä harmaata taloutta. Niillä saattaa olla erikoiset tavat hoitaa työsuhdeasioita. Mitä kehitystä on mielestäsi yleisesti tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana? Vuorenmaa: Jos ajatellaan tätä lamakauden jälkeistä aikaa 90-luvun alkupuolesta tähän, niin on siellä selvästi tapahtunut myönteistäkin kehitystä alkuhuuman jälkeen, kun pystyttiin jonkin verran eristämään firmoja, jotka olivat pelkkiä keinottelijoita. Nämä pyrkivät maksamaan pimeästi palkkoja, eivätkä maksaneet sosiaaliturvaa eivätkä mitään muita velvotteitaan. Ne saatiin karsittua aluksi, mutta en ole aivan varma viime vuosien kehityksestä, onko se karsinta onnistunut. Markkinoille on tullut muita tekijöitä - on tullut virolaista ja venäläistä työvoimaa ym. niin metallin komennusmiestyöpaikoille kuin rakennustyömaillekin. Tämän valvonnan osalta meillä ei kaikki ole kunnossa, mutta ei ole myöskään viranomaisvalvonta tältä osalta kunnossa. Mutta jos kokonaisuudesta sanon, niin kyllä minusta tässä myönteisempään päin on menty. Lindfors: Kilpailu on kiristynyt niin kuin teollisuudessa yleensäkin, ammattityöntekijät ovat ikääntyneet ja ammattitaitovaatimus on kasvanut. Entistä pienemmällä porukalla tehdään kovaa tulosta. Se kertoo taas siitä, että kiire vaikuttaa työturvallisuuteen heikentävästi. Toimitusajat ovat aina tiukempia, jolloin se on myös työsuojelullinen riski. Firmojen kilpailu urakoista vaikuttaa myös todennäköisesti palkkoihin. Ns. talokohtaiset saavutetut edut karsitaan todennäköisesti tämän kilpailun myötä. Firmoissa, jotka tarjoavat halvemmalla, ei näitä etuja ole, joita perinteisesti on ehkä ollut huoltosopimusfirmoilla. Minulla on sellainen tunne, että ne kilpailevat puhtaasti työntekijöiden palkkasopimuksilla ja tarjoavat työntekijälle heikennyksiä palkkoihin ja mitä liittyy matkamääräyksiin ja -korvauksiin. Sopimukset ovat sitten enemmän karsittuja malleja, jotta saadaan työsuhdekustannukset halvemmaksi, ja tämä tulee vielä kansainvälistymisen myötä kasvamaan seuraavalla askeleella. Nyt on tämä kotimainen kiristysvaihe tapahtunut. Tässähän noudatetaan sitä verkostoa, että kilpailutetaan erilaisia yrityksiä henkihieveriin. Tämä tulee myös tekemään sen, että samanaikaisesti voi olla ammattimiehiä lomautettuna. Miten liitto varautuu halpatyövoiman uhkakuviin, kun Viro ja myös muut Baltian maat liittyvät Euroopan unioniin? Miten liitto valvoo, että työehtoja noudatetaan myös ulkomaalaisen metallimiehen osalta? Vuorenmaa: Liitto on varautunut Pohjoismaisen Metallin ja Euroopan Metalliliiton kanssa yhdessä etsimään keinoja, kun jossakin vaiheessa tämä ns. itälaajeneminen - tai on parempi kutsua sitä EU:n laajentumiseksi - tulee ajankohtaiseksi, koska näissä maissa on erilainen sosiaaliturva, työsuojelu, työsopimus, työehtosopimus, palkkataso. Esimerkiksi Viron palkkataso on noin parikymmentä prosenttia Suomen palkkatasosta, eli huomattavasti alhaisempi kuin täällä. Metalliliitto on vaikuttanut siihen, että näitten maitten ammattiliitot vahvistuisivat. Siellä on yritetty nostaa järjestäytymistasoa ja myös kouluttaa luottamusmiehiä ja liiton organisaatiota. Viron Metalli esimerkiksi on vuokralla Metallityöväen liiton tiloissa Tallinnassa. Myös SAK:laiset liitot ovat perustaneet yhteisen neuvontatoimiston, jossa kerrotaan mahdollisimman

16 Metalliliiton sihteeri Erik Lindfors hyvin Suomen työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksista ja siitä, mitä kannattaa tehdä, kun Suomeen tulee. Me olemme tätä puolta yrittäneet kovasti valvoa. Toinen puoli on viranomaisvalvonta, mihin kahdessa viimeisessäkin TUPOssa on panostettu siltä osalta, että työsuojelupiireihin ynnä muihin saataisiin valvovaa henkilökuntaa, jotta tänne tulee ihmiset aidosti laillista tietä, työluvilla. Tässä viimeisessä TUPOssa sovittiin kohta, joka nyt on lainvalmistelussa, että jos Suomessa maksetaan pienempää palkkaa, kuin on työehtosopimuksessa sovittu, on se työsyrjintärikos, josta yritys joutuu vastuuseen. Peruskysymys kuitenkin tässä valvonnassa on, että miten meidän oma järjestelmä pysyy vahvana, miten meidän luottamusmiesorganisaatiot, työsuojelu-, ammattiosasto-organisaatiot pysyvät vahvana, koska missään tapauksessa me emme tule pärjäämään pelkästään viranomaisvalvonnoilla työpaikoilla. Meidän on oltava myös aktiivisia ja valvottava, että myös näille uusista EU maista tuleville työntekijöille maksetaan oikeata, meidän työehtosopimusten mukaista palkkaa. Eli tämä oman työn osuus - liiton luottamusmiesten, työpaikkojen työsuojelun ja ammattiosaston osuus - on äärimmäisen tärkeä tässä valvonnassa. Lindfors: Liiton kanta on se, että EU:hun liittyvien uusien maiden on noudatettava EU:n pelisääntöjä, Baltian maat, Viro mukaan lukien. Uusien jäsenmaiden työnantajien on noudatettava samoja työehtoja Suomessa kun suomalaisenkin työnantajan. Metallityöväen liitossa, SAK:ssa sekä maan hallituksessa tulopoliittisessa ratkaisussa pyritään saamaan ennen kaikkea lain kautta valvontaa ja torjumaan niitä uhkakuvia, että tänne tullaan polkemaan hintoja ja ns. tuomaan harmaata taloutta. Ja miten liitto valvoo? Tämä asia on auki. Tämän vuoden aikana (2003) maan hallitus on luvannut valvontaa tähän lainsäädännön kautta, millä toimenpiteillä ammattiliitot, verottaja, sosiaaliviranomaiset, sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee niitä yrityksiä, joissa työntekijät pidemmän aikaa työskentelevät täällä. Työehtosopimusten valvonnassa on ennen kaikkea kysymys meidän luottamusmiesjärjestelmän ja työsuojeluvaltuutettujen toimivuudesta ja kehittämisestä. Tässä on erittäin paljon puutteita. SAK:n kautta haetaan nyt ennen kaikkea siirtymäaikaa sen takia, että täällä saadaan lainsäädännöt ja sopimukset vastaamaan työvoiman liikkuvuutta, että se noudattaa maan pelisääntöjä. Kun liitolta pyydetään lausunto ulkomaalaiselle työvoimalle, esimerkiksi metallin komennusmiehille, miksi liitto ei koskaan kysy suurimmalta komennusmiesammattiosastolta, onko meidän tiedossa alan ammattimiehiä työttömänä, jotka olisivat käytettävissä? Vuorenmaa: Hyvä esimerkki on tämä Pietarsaaren tapaus, missä liitto toimi aktiivisesti sen tiedon perusteella, mitä saatiin työpaikan luottamismiehiltä, mm. YIT:n luottamusmiehiltä. Sinne haettiin kielitaitoista porukkaa, tehtävään, missä kielitaidolla ei ollut mitään käytännön merkitystä. Tässä mielessä me pystyttiin jopa torpedoimaan kielitaitohaihattelut sen firman osalta, joka oli muistaakseni virolainen. Mutta kun meillä ei yksinkertaisesti ole tietoa, ei tule aina tietoa pienten komennusfirmojen osalta, että mikä se käytännön tilanne on. Me painostamme työvoimaviranomaisia ja työnantajia, että aina ensisijaisesti etsitään suomalaista työvoimaa. Heidän tehtävänsä on selvittää, onko kotimaasta saatavilla kyseiseen työkohteeseen sopivaa työvoimaa. Lindfors: En näe mitään estettä, miksi komennusmiesosastolta ja työttömyyskassalta ei voisi kysyä, että onko komennusmiehiä työttöminä vai ei. Tämä olisi normaalia vuorovaikutusta liiton ja ammattiosaston välillä. Tässä on ihan selvästi korjaamisen varaa ainakin tässä suhteessa sekä viranomaisilla että ammattiyhdistysliikkeen yhteistoiminnalla. Osasto on tehnyt liittokokoukselle sen koko olemassaolon aikana runsaasti aloitteita komennusmiesten aseman parantamiseksi. Yksi kestoaloite on vuosia ollut, että komennuspaikkakunnalla olisi majoitus yksi henkilö per huone. Vuorenmaa: Kun puhutaan tästä, että miten ihmiset komennustyöpaikkakunnalla voivat asua, niin

17 minusta se on tavoite, joka pitäisi itse asiassa saada kaikkiin suomalaisiin teollisuusliittoihin. Komennuksella pitää pystyä asumaan yksin, samalla tavalla kuin esim. Ruotsissa on nämä järjestelyt tehty. Tämän tavoitteen osalta, jonka ammattiosasto 254 liittokokoukselle todennäköisesti esittää, minulle ei ole mitään kielteistä sanomista. Tavoitteena se on aivan oikein. Lindfors: Tämä on kova asia työsuojelullisestikin. Kun puhutaan komennusmiesten aseman parantamisesta, on fyysisesti ja henkisesti raskaan työpäivän jälkeen oltava mahdollisuus majoittua yksi henkilö per huone. Myös komennusmiehillä on oltava mahdollisuus erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Kun on kysymys kymmenien vuosien komennustyöstä, siinä ammatissa pysymisestä, säilyttämisestä ja kehittämisestä, niin kyllä on tärkeää, että yöt saa levätä kunnolla omassa rauhassa. Toisena kestoaloitteena on ollut maata käsittävän ammattiosaston perustaminen Metallityöväen liittoon niille metallin komennusmiehille, joiden firmoilla ei ole varsinaisesti omaa tuotetta. Vuorenmaa: Tämän aloitteen teidän osasto on tehnyt lukuisia kertoja. Me haluamme liittona vankasti pitää kiinni siitä näkökulmasta, että komennusmiehiä on eri ammattiosastoissa Suomessa paljon. Jos näitä haluttaisiin tavalla tai toisella yhdistää, niin ihmisten mahdollisuudet toimia oman kotipaikkakunnan ulkopuolella pelkästään yhdessä valtakunnallisessa osastossa ei ole missään tapauksessa paremmat. Minä veikkaan, että ne olisivat heikommat. Me pidämme siitä kiinni, että osastot ovat alueellisesti, maantieteellisesti tiettyihin yrityksiin rajattu, ja yrityksen kotipaikka määrittelee ammattiosastonkin paikkakunnan. Lindfors: Valtakunnallisen komennusmiesosaston toteuttaminen vaatii liiton sääntöjen muuttamisen. Kyllä minä ajattelisin tämän näin, että jos komennusmiesten asioiden hoito paranee sääntömuutoksen myötä, kyllä sitä asiaa pitäisi kehittää ja viedä eteenpäin. Ei säännöt voi olla jäsenistön edunvalvonnan esteenä. Miten sääntöjä olisi kehitettävä ja olisiko koko maan kattava ammattiosasto oikea ratkaisu tähän, siihen varmaan parhaat asiantuntijat olisivat komennusmiehet itse. Tiedän sen, että ehkä muissa paikallisissa ammattiosastoissa teidän asianne ei taida saada ymmärrystä osakseen. Kysymyksessähän on loppujen lopuksi komennusmiesten käytännöllinen asiainhoitokysymys. Onko mielestäsi pienten komennusfirmojen työntekijöitten kynnys ottaa liittoon yhteyttä noussut? Vuorenmaa: Minä oletan, että näitten pienten firmojen työntekijöiden yhteydenotto liittoon perustuu aika paljon siihen, että kun todella rikotaan lakia ja sopimuksia, sitten vasta otetaan yhteyttä. Mutta me olemme kehittäneet viimeisten 10 vuoden aikana liiton alueorganisaatiota. Työttömyyskassat on siirretty osittain aluetoimistoihin. Olemme lisänneet toimitsijamäärää 25 prosentilla ja toimistohenkilökuntaa juuri siitä syystä, kun me tiedämme, että tänne Helsinkiin soittaminen ei ole kaikille helppoa. Työntekijöillä on myös helpompaa soittaa luottamusmiehille, jotka he tuntevat omassa ympäristössään. Aluetoimistojen vahvistaminen ja läheisyys on auttanut näitten pienten työpaikkojen asioiden hoitamista huomattavasti. Siitä me joudumme seuraavassakin liittokokouksessa keskustelemaan, että mikä on aluetoimistojen oikea vahvuus. Lindfors: Minusta on hyvä, että tämäkin kysymys nyt nousee esiin, koska onhan tästä ennenkin ollut puhetta ja joskus tälle on ratkaisu haettava. Ilmeisesti ongelmat eivät ole muuttuneet, vaan tarpeet ovat kasvaneet teollisuuslaitosten huoltotöiden ulkoistamisen lisääntyessä. On aina vaikeampaa pienen komennusfirman työntekijän ottaa yhteys liittoon, varsinkaan kun niissä ei useinkaan ole luottamusmiestä. Liitto on järjestänyt komennusmiehille vuosittain lähes kolmenkymmenen vuoden ajan kaksipäiväisen seminaarin. Nyt seminaarit on kaksi kertaa peruttu eri selityksin. Onko tarkoitus lopettaa seminaarit ja minkä vuoksi? Vuorenmaa: Liitolla ei ole tarkoitus lopettaa reppuseminaareja. Minä pidän niitä edelleen tarpeellisina. Mutta kyllä tietenkin myös jäsenten, komennusmiesten puolelta pitää olla valmius osallistua näihin seminaareihin. Viimeisessä seminaarissa minun tietojen mukaan oli porukkaa äärimmäisen vähän. Minun mielestäni, jos sitä ei vielä tälle vuodelle (2003) ole järjestetty eikä ole ajankohtaa päätetty, pitäisi nyt riittävän ajoissa katsoa aikataulu meidän vastaavien kanssa tähän syksyyn tai ensi kevääseen. Koska aikatauluthan menee umpeen nyt erityisen helposti tästä eteenpäin, kun meillä on liittokokousvaalit ja liittokokouksen valmisteluprosessi. Tätä silmälläpitäen myös ammattiosastojen on aika valmistautua liittokokoukseen ja siinä on hyvänä apuna myös komennusmiesseminaarissa käytävä keskustelu. Lindfors: Liiton on syytä tehostaa yhteistyötä osastojen kanssa, ja seminaarithan antaa sellaisen laajemman pohjan ja perusteet tämän päivän tilanteisiin, ja ennen kaikkea siihen, miten ne ratkaistaan. Jos näin on, että niitä on peruutettu, niin se antaa entistä enemmän painetta. Ennen kaikkea tässä muuttuvassa tilanteessa pitäisi tehdä nyt selvät suunnitelmat, mihinkä toimenpiteisiin ryhdytään tulevassa seminaarissa, joka järjestetään. Olisi syytä konkretisoida siinä ne tehtävät, jotka osoitetaan liiton hallinnolle toimenpiteiksi - myös siten, että tässä

18 liiton hallinnon työskentelyssä on ammattiosastojen asiantuntijat mukana, kun asioihin haetaan ratkaisua. Tämä liittyy ulkoistamiseen, kilpailuttamiseen ja komennusmiesten edunvalvontaperusteisiin. En ole tietoinen, enkä ole kuullut, että komennusmiesseminaarit olisi tarkoitus lopettaa. Miten suhtaudut siihen, että pienissä komennusfirmoissa on myös luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja Loimaan työttömyyskassan jäseninä? Vuorenmaa: Metallityöväen liiton työehtosopimuksessa on selkeä määräys, että ainoat, jotka pystyvät Metallityöväen liiton sopimuksia valvomaan, ovat Metalliliiton jäseninä olevat luottamusmiehet. Samoin liiton jäsenyyteen kuuluu se, että jäsenillä on mahdollisuus saada oikeusapua sen jälkeen, kun he ovat olleet liiton jäseninä 6 kuukautta. Jäsenyys on ollut korvaamaton apu sadoille komennusmiehillekin vuosien aikana, kun on pystytty mittaamaan ulos niiltä työnantajilta palkkasaatavat, jotka eivät ole noudattaneet työehtosopimuksia. Tapauksia on ollut työaikaan, palkkaan, loma- ja ylityökorvauksiin liittyvissä kysymyksissä, mutta myös muihin korvauksiin liittyen, kun työnantaja ei ole ollut työntekijälle niitä valmis maksamaan. Tämän takia Metallityöväen liittoon on liittynyt selkeästi enemmän Loimaan kassasta viimeisten parin vuoden aikana, ja tämä virta näyttää edelleen jatkuvan. Työntekijän turvattomuus, lomautukset, irtisanomiset ja kaikki muut herättävät ihmiset siihen, että pitää olla muutakin turvaa kuin pelkästään työttömyyskassaturva. Pitää olla tämä oikeusapu, työehtosopimusten, lakien ja kaikkien muitten soveltamiseen liittyvät tulkintaoikeudet, jotka ovat Metallityöväen liitolla eivätkä kenelläkään muulla. Lindfors: Se rapauttaa ay-liikkeen organisaatiota ja rakennetta, koska luottamusmies- ja työsuojeluaktiivit edustavat ammattiosastoa työpaikalla, koska esimerkiksi ammattiosaston edustaja valvoo ja vastaa sopimuksen noudattamisesta ja velvoitteista sopijapuolena. Loimaan kassa ei neuvottele eikä sovi työehdoista eikä valvo niitä. Yleisterveiset komennusmiehille? Vuorenmaa: Komennusmiehistähän kerrotaan monenlaisia tarinoita, mutta kun ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta katsoo komennusmiehiä, niin he ovat erittäin aktiivinen, ammattitaidollisesti osaava ja pystyvä joukko. Sen näkee nimittäin meidän liiton historiasta - katsotaan sitä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, minkälaisissa työtehtävissä, luottamustehtävissä komennusmiehistä lähtöisin olevaa porukkaa on ollut. Monet tunsivat ja tuntevat edelleen Kyösti Kiurun, joka oli meidän liiton sihteeri, hallintopäällikkö ja työehtopäällikkö. Se kuvaa hyvin, kuinka arvostetussa asemassa liitossa on ollut ja on edelleen komennustehtävissä olevia ihmisiä. Tässä mielessä kehotankin kaikkia komennustehtävissä ja ammattiosastossa olevia 254:n jäseniä panostamaan voimakkaasti niihin peruslinjauksiin, joita 254:n porukka haluaa seuraavalta liittokokoukselta. Liittokokous tulee linjaamaan niin työehto-, yhteiskuntavaikuttamis- ja järjestöpolitiikassa ynnä muissa kysymyksissä peruslinjoja, ja siihen tarvitaan erityisesti aitojen aktiivien, ammattiosastojen toimikuntien ja jäsenten panosta. Minä toivon, että tämän panoksen myös tällä kertaa kuten ennenkin 254 antaa. Lindfors: On tärkeää, että komennusmiehet pitävät tulevaisuuden omissa käsissään. Kukaan muu ei hoida teidän asioitanne kuin te itse, kun liitto on tukemassa ja auttamassa. Jos ja kun halutaan vaikuttaa alan tulevaan kehitykseen, on hyvä, jos on luonteeltaan ammattitaitoisten komennusmiesten itsenäinen ammattiosasto. Ennen kaikkea nyt, kun ala kansainvälistyy ja kilpailu kiristyy, niin on muutenkin kehitettävä ammatin edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä. Tuleviin haasteisiin liittyy tottakai alan koulutus ja työorganisaatioiden kehittäminen, kun pitää pystyä vastaamaan päätilaajan ja asiakkaan tarpeisiin korkealla ammattitaidolla. Sehän edellyttää sitä, että komennusmiehille vakaa ammatillinen kehitys turvataan, ja siinähän pitää työnantaja myös kantaa vastuuta komennusmiesten ammatillisesta kouluttamisesta. Mutta myös sellaista yrityskulttuuria edellytetään, jossa on työsuhteet, ja niihin liittyviä pelisääntöjä ja sopimuksia noudatetaan. Komennustyö on kuitenkin niin kova ja vaativa ala, että työsuojeluun liittyvät asiat edellyttävät aivan erityisiä toimenpiteitä työnantajilta, mikäli halutaan alan työturvallisuutta ja työsuojelua kehittää eteenpäin. Tämä antaa myös niille yrityksille, jotka ovat nämä asiat hoitaneet, kilpailuedun, että näissä kyseisissä reppufirmoissa pidetään työntekijöistä huolta ja perusasiat ovat kunnossa. Sen takia on karsittava sellaiset yritykset pois kilpailusta, jotka noudattavat epäterveitä pelisääntöjä, olivat ne yritykset sitten kotimaisia tai ulkomaisia. Haastattelijana Risto Lakanen

19 Hannu Tuominen Kilpilahdessa HYVÄ YHTEISTYÖ Kilpilahden teollisuusalueella, joka on Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä, työskentelee pääalan noin 1500 työntekijän lisäksi päivittäin satoja ulkopuolisten yritysten työntekijöitä. Huoltoseisokkien ja uusien investointien aikana alueella voi olla 2000 ulkopuolista työntekijää. Olemme siis kaikki samassa veneessä ja se edellyttää hyvää yhteistoimintaa eri ammattiliittoihin järjestäytyneiden työntekijöiden osalta. Meillä paikallisten ammattiosastojen edustajilla on toimivat ja luottamukselliset suhteet komennusporukoiden järjestöihin. Tällainen järjestö on mm. ammattiosasto 254, jonka luottamus- ja johtohenkilöistä useat työskentelevät tai muuten tehtäviensä takia usein käyvät Kilpilahden alueella. Käytännön edunvalvontatasolla yhteistyö on näkynyt parhaiten ns. Kilpilahden alueen pääluottamusmiesten yhteistyöryhmässä, jossa paikallisten kemianyritysten pääluottamusmiesten lisäksi on mm. useissa eri yrityksissä toimivia 254:n luottamushenkilöitä. He ovat olleet erityisen aktiivisia ulkomaalaisen työvoiman työ- ja palkkaehtojen varmistamiseksi sellaisiksi, että ne täyttäisivät suomalaisten työehtosopimusten määräykset ja eivät polkisi niiden paikallista käytännön palkkatasoa. Tällä estettäisiin ulkomaalaisen halpatyövoiman valvomaton käyttö Kilpilahdenkin alueella ja turvattaisiin suomalaisten metallikourien työpaikkoja. Näissä asioissa pääluottamusmiesten yhteistyöryhmä on ollut mukana 254:n käynneillä Kauppa- ja teollisuusministeriössä ja yhteistyöryhmä on kirjelmöinyt SAK:n hallitukseen ja ammattiliittoihin. Ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnan tehostamisessa on paljon tekemistä ja Kilpilahden alueen yhteistyö niissä jatkuu. On selvää, että näiden asioiden kuntoon saattaminen on meidän kaikkien tällä alueella työssä käyvien yhteinen etu. Asian tärkeyttä korostaa vielä se, että Fortumin jalostamon ns. diesel-yksikön rakentaminen on jo käytännössä aloitettu ja Kilpilahdessa tulee näkymään monenlaista ulkomaalaista yritystä ja työntekijää. Kirjoittaja toimii päätoimisena pääluottamusmiehenä Borealiksen tuotantolaitoksilla Kilpilahdessa. Lomautustilanteissa Työnantajan lomauttaessa työntekijän on hänelle annettava lomautusilmoitus vähintään 14 vuorokautta ennemmin. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen syy ja alkamisajankohta. Tätä työntekijälle pyytämättä kuuluvaa oikeutta rikotaan hyvin usein ja jopa systemaattisesti. Mikäli lomautusilmoituksen antamisesta on erimielisyyttä, on työnantajalla näyttövelvollisuus ilmoituksen antamisesta. Joten mikäli et ole saanut lomautusilmoitusta, niin ei voi lomauttaa, vaan palkanmaksuvelvoite säilyy työnantajalla, vaikka ei olisi osoittaa töitä. Tämänkin työntekijöiden oikeuden ovat työnantajat hyvin usein mitätöineet syyllistämällä työntekijät ymmärtämättömiksi ja joustamattomiksi. Miksi joustaakkaan, onhan kysymys sinulle kuuluvista rahoista. Joustaako työnantajasi ja palkitsee sinut omaehtoisesti hyvin suoritetusta työstä, vai onko palkkio väärin toimitettu lomautus!!! Esa Koskela pääluottamusmies

20 Työturvallisuuskortti - työkalu turvallisuuteen Otsikosta tuli ainakin melko toiveikas. Toivoa sopii, ettei olisi kovin pahasti pielessä. Tarvetta turvallisuustason parantamiseen alallamme riittää, vaikka vuosikymmenten saatossa asiassa on toki edistyttykin. Varsinkin seisokkien ja projektiaikataulujen kireys ulosmittaa koko ajan sitä ammattitaidon osuutta, johon työturvallisuuden hallinta niin yksilöllä kuin työyhteisölläkin täytyy lukea. Varmaan jokainen tämän lehden lukijoista on kuullut ainakin puhuttavan otsikossa mainitusta kortista, ja useilta se löytynee jo lompakosta. Koko Suomessa oli vuoden 2003 loppuun mennessä noin korttikoulutuksen läpikäynyttä henkilöä. Mikä on työturvallisuuskortti ja miksi? Suomessa tapahtuvista kuolemaan johtaneista tapaturmista liki puolet tapahtuu useamman työnantajan työpaikoilla. Tämän tyyppisistä työpaikoista on alettu käyttää nimitystä "yhteinen työpaikka". Siis näitä komennuskohteita, joista 254:n jäsenetkin leipänsä hankkivat. Näille teollisuuden yhteisille työpaikoille kohdennettu työturvallisuuskortti on pitkälti samankaltainen kuin tulityökortti. Päivän koulutus ja hyväksyttävästi suoritettu lopputentti mahdollistavat kortin saamisen. Kortin voimassaoloaika on viisi vuotta. Korttikoulutuksen toteutuksesta vastaavat Suomen Pelastusalan Keskusliiton SPEK:n hyväksymät ja koulutuksen läpikäyneet kurssijohtajat, joita on tällä hetkellä Suomessa noin 700. Heistä 200 on suorittanut tähän mennessä varsinaista koulutusta. SPEK valvoo myös kurssien tasoa ja toteutusta sekä huolehtii koulutusrekisteristä. Koulutusohjelman kehitystyöhön ovat osallistuneet teollisuusyritykset, työmarkkinajärjestöt, vakuutuslaitokset sekä koulutusorganisaatiot, joista mainittakoon POHTO-opisto, sekä Oulun yliopisto. Kortti on vapaaehtoinen, mutta on kuitenkin syytä pitää mielessä, että keskeisimmät puunjalostusyhtiöt ovat kertoneet alkavansa edellyttää ko. korttia vuoden 2005 alusta kaikilta ulkopuolisilta työntekijöiltä, jotka heidän porttiensa sisäpuolella työskentelevät. Kemira on ilmoittanut aikataulukseen Päivän ohjelma koostuu viidestä päälohkosta, joissa käsitellään työturvallisuutta ja vastuukysymyksiä yhteisillä työpaikoilla, nolla tapaturmaa -tavoitetta, tehdasalueen yleisohjeita, keskeisiä vaaratekijöitä sekä varautumista onnettomuustilanteisiin. Näitä samoja asioita on käsitelty teollisuuslaitosten omissa turvallisuuskoulutuksissa, joita on annettu ja tullaan antamaan ainakin suurempien seisokkien yhteydessä. Tästä tulee luonnollisesti mieleen se, että korvaako uusi kortti nämä teollisuuslaitosten omat koulutukset? Ei korvaa, mutta tukee niitä ja tulee ehkä joissakin kohdin vähentämään niiden tarvetta sekä poistamaan päällekkäisyyttä. Korttikoulutuksen ajatus on siinä, että ensimmäistä kertaa on käytössä yleistasolla yhtenäinen malli läpi Suomen, niin tilaajan kuin toimittajankin työntekijöille. Siis nimenomaan yleistasolla. Jokaisesta laitoksesta löytyy spesiaaleja osastoja ja toimintoja, kuten myös menettelytavat, puhelinnumerot ja kokoontumispaikat onnettomuustilanteissa, joihin oma perehdyttäminen on tarpeen. Isot yhtiöt ovat järjestäneet koulutuksen omalle