tapaturma Työturvallisuuden myönteinen kehitys pysähtyi vuonna 2004 paperi- ja selluteollisuudessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tapaturma Työturvallisuuden myönteinen kehitys pysähtyi vuonna 2004 paperi- ja selluteollisuudessa."

Transkriptio

1 0 Tutkija Liisa Yrjämä: Vapaa-ajan tapaturmat vakavampia kuin työtapaturmat s. 8. Työsuojelupäällikkö Ari Hänninen, UPM Raflatac Oy: Tuottavuutta, laatua ja turvallisuutta yhtä aikaa s. 4. tapaturma Paperiteollisuuden työturvallisuuslehti 2006 Työmarkkinajärjestöjen asiantuntijat: Yhteinen tavoite nolla tapaturmaa Työmarkkinajärjestöjen työturvallisuusasiantuntijat työsuhdeasiamies Leevi Myllymäki Toimihenkilöunionista (kuva vasemmalla), asiamies Juha Mutru Metsäteollisuus ry:stä ja työsuojelusihteeri Hannu Ulenius Paperiliitosta haluavat tehostaa paperiteollisuuden työturvallisuustoimintaa. Yhteisenä tavoitteena työmarkkinajärjestöjen asiantuntijoilla on kunnianhimoisesti nolla tapaturmaa. s. 3. Turvallisuuspäällikkö Kari Ritolahti, Stora Enso Imatran tehtaat: Vaaratilanneilmoituksilla lisää turvallisuutta Huolto- ja kunnossapitotyöt ovat erityisen riskialttiita sellu- ja paperitehtaissa. Alan myönteinen tapaturmakehitys on usean myönteisen vuoden jälkeen kääntynyt lievään nousuun. Olemme pystyneet selvästi lisäämään tehtaiden työturvallisuutta panostamalla merkittävästi vaaratilanne- ja läheltä piti-ilmoitusten tekoon, korostaa Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden turvallisuuspäällikkö Kari Ritolahti. Imatran tehtailla on myös parannettu turvallisuusjohtamista ja riskien arviointia. s. 5. Sivu 2: Työsuojelun valvontalaki uudistui Jo lähes työturvallisuuskorttia Metsäteollisuus ry perusti työturvallisuusryhmän Myönteinen tapaturmakehitys pysähtyi paperiteollisuudessa Työturvallisuuden myönteinen kehitys pysähtyi vuonna 2004 paperi- ja selluteollisuudessa. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton keräämät tilastotiedot osoittavat, että tapaturmataajuus kääntyi jopa lievään nousuun. Vuonna 1996 paperi- ja selluteollisuudessa sattui 40,8 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohde. Sen jälkeen työturvallisuudessa tapahtui merkittävää paranemista. Vuonna 2003 oli päästy jo taajuuteen 32,7, kertoo työturvallisuustutkija Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta. Seitsemässä vuodessa paperi- ja selluteollisuuden työtapaturmataajuus putosi Tynkkysen mukaan ilahduttavasti jopa noin 20 prosenttia. Mutta vuonna 2004 tapahtui käänne huonompaan. Paperi- ja selluteollisuuden tapaturmataajuus oli noussut 33,9 työpaikkatapaturmaan miljoonaa työtuntia kohden. Nyt on pidettävä huolta, että paperija selluteollisuudessa pystytään palaamaan nopeasti takaiskuvuoden jälkeen hyvään, alaspäin menevään suuntaan, Tynkkynen korostaa. s. 3. Trukkikuski jäi junan alle s.7.

2 0 tapaturma Paperiteollisuuden työturvallisuuslehti 2006 Päätoimittaja: Carl-Henrik Lemström, Toimituksellinen sisältö: Karissa Oy/ Kari Rissa, Kuvat: Kari Rissa Taitto: Teppo Jokinen, Julkaisija: Paperiteollisuuden työalatoimikunta: Pauli Karjalainen, Mauri Kinnunen, Heikki Lauronen, Juha Mutru, Leevi Myllymäki, Kari Ritolahti, Hannu Ulenius, Harri Veirto ja Jaakko Väärä. Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4B Helsinki puh , fax Kirjapaino: PunaMusta Oy, Iisalmi 2006 Pääkirjoitus Työsuojelu muutosten keskellä Suomen paperiteollisuus on juuri nyt keskellä voimakkaita muutospaineita. Yritykset pyrkivät turvaamaan Suomen tehtaidensa tuottavuutta ja kannattavuutta eri keinoin. Monin paikoin joudutaan vähentämään työvoimaa ja sovitaan töiden ulkoistamisista. Myös esimiesten vastuualueet ovat laajentuneet. Tilanne on haastava työsuojelun kannalta, kun aikaisemmin tutuksi tullut tehtäväkenttä ja työyhteisö muuttuvat. Mahdollisesti samaan aikaan tehtyjen investointien myötä tulee käyttöön uusia koneita ja laitteita. Ulkoistettaessa työtehtäviä ja käytettäessä alihankintaa voi syntyä vaaratilanteita, jos tiedonvaihto toimii puutteellisesti. Muutokset edellyttävät yrityksiltä hyvää toimintojen suunnittelua, pitkäjänteistä henkilöstöjohtamista ja panostamista työntekijöiden osaamiseen. Työntekijöiltä muutokset edellyttävät joustavuutta ja halua kehittyä töidensä mukana. Aina kun työssä tapahtuu muutoksia, työyhteisön tulee yhdessä arvioida myös työn turvallisuudessa tapahtuneita muutoksia. Muutosten mukana jotkut riskit voivat lisääntyä ja aiheuttaa vaaratilanteita, ellei riskejä tiedosteta. Muutostilanteissa piilee toisaalta myös mahdollisuuksia. Uuden turvallisuuskulttuurin luominen on helpompaa, jos taustalla ei ole menneisyyden näin täällä on tehty ennenkin -painolastia. Myös työterveyteen liittyvät seikat korostuvat muutostilanteissa. Muutokset töissä, kuten muillakin elämänalueilla, voivat aiheuttaa ihmisissä epävarmuuden tuntemuksia ja stressiä. Tähän tulee reagoida paitsi työterveyshuollon toimenpitein, myös työyhteisön keskuudessa. Tärkeää olisi, että jokainen voisi saada tukea työyhteisön muilta jäseniltä. Kukaan ei saisi jäädä yksin yhteisön ulkopuolelle. Muutostilanteissa on myös tärkeää huolehtia omasta kunnosta ja jaksamisesta. Virkeinä jaksamme paremmin pohtia tulevaisuuttamme. Elämässä on aina toivoa ja voimme luoda oman tulevaisuutemme ajan myötä alamme nähdä uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Paperiteollisuuden työalatoimikunta Työsuojelun yhteistoiminta- ja valvontalaki uudistui helmikuun alussa Uudistuksilla on pyritty lisäämään työntekijöiden osallistumista työsuojeluasioiden käsittelyyn työpaikoilla, kertoo vanhempi hallitussihteeri Antti Posio sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta. Uuden lain peruslähtökohta Posion mukaan on, että työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat käsitellään aina ensisijassa asianomaisen työntekijän ja hänen esimiehensä kesken. Tavoitteena on, että päivittäiseen yhteistoimintaan kuuluvat asiat käsitellään aina heti ja nopeasti siellä, missä työtä tehdään. Työsuojelutoimikunnat valitaan kuten ennen Edustuksellista ja laaja-alaista työsuojelun yhteistoimintaa varten työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunta. Valinta voidaan tehdä kahdeksi vuodeksi tai myös paikallisesti sopimalla tätä pidemmäksikin ajaksi. Työpaikalle on valittava työsuojeluvaltuutettu, jos työntekijöitä on vähintään Uuden valtakunnallisen työturvallisuuskortti suosio jatkuu. Kesällä 2006 työturvallisuuskorttien määrä lähenteli jo kappaleen rajaa. Työturvallisuuskortista on tullut oleellinen osa suomalaista työturvallisuutta. Yritykset ja työntekijät ovat oivaltaneet kortin merkityksen. Kortilla on ollut yhteiskunnallinen tilaus, jopa suorastaan imu, iloitsee Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Työsuojelun valvontalaki uudistui vuoden alussa kymmenen. Työsuojelutoimikunta on valittava, kun työntekijöitä on vähintään 20. Työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunta voidaan niin sovittaessa valita myös pienemmille työpaikoillekin, Posio kertoo. Työsuojelutoimikunta käsittelee periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia asioita sekä seuraa työolojen tilaa ja kehitystä. Uutta on, että työsuojeluvaltuutetun ajankäytölle on tullut vähimmäismäärä: vähintään neljä tuntia neljän viikon jaksossa. Työmarkkinajärjestöjen tekemissä sopimuksissa on sovittu usein vielä alakohtaisesti tarkemmin ja laajemmin työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä ja muusta yhteistoiminnasta, Posio lisää. Uuden lain mukaan työnantajan on huolehdittava, että työsuojeluvaltuutetulla on riittävä koulutus tehtävän hoitamiseen. Koulutustarve on selvitettävä viimeistään kahden kuukauden sisällä valtuutetun valinnasta. Jo lähes työturvallisuuskorttia Metsäteollisuus ry on perustanut työterveys- ja turvallisuusryhmän. Se aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Työsuojelu koetaan metsäteollisuudessa yhä tärkeäm- Työsuojelun yhteistoiminta- ja valvontalaki ei aiheuta suuri muutoksia paperi- ja selluteollisuudessa. Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM. Metsäteollisuus ry perusti työturvallisuusryhmän mäksi. Uuden ryhmän tehtävänä on viedä eteenpäin alan yhteisiä työterveys- ja turvallisuusasioita, kertoo Metsäteollisuus ry:n työterveys- ja turvallisuusryhmän puheenjohtaja, M-realin apulaisjohtaja Kari-Pekka Martimo. Ryhmään kuuluu johtotason edustajia paperiteollisuuden lisäksi myös kemiallisesta ja mekaanisesta metsäteollisuudesta. Ryhmän sihteerinä toimii Metsäteollisuus ry:n Viranomaisvalvontaan lisää jämäkkyyttä Työsuojelun viranomaistoimintaan on tullut tämän vuoden alusta lisää jämäkkyyttä, kun uusittu laki työsuojelun valvonnasta tuli voimaan. Työsuojelutarkastajilla on nyt käytössään aiempaa parempia keinoja korjata työpaikoilla havaittuja vikoja ja puutteita, Posio kertoo. Työsuojelutarkastaja antaa kirjallisia toimintaohjeita, jos havaitut epäkohdat eivät ole terveyden ja turvallisuuden kannalta olennaisia. Mutta jos vaara tai haitta on vähäistä suurempi tai jos työnantaja ei noudata annettuja toimintaohjetta, tarkastajan on annettava kirjallinen, yksilöity kehotus asian korjaamiseksi. Tämä on uutta, Posio Kehotuksen annettuaan tarkastajan on seurattava, että työnantaja tekee tarvittavat korjaustoimenpiteet määräajassa. Jos toimenpiteitä ei toteuteta, tarkastajan on siirrettävä asia työsuojeluviranomaisen eli työsuojelupiirin käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Työsuojelupiiri tekee sitten velvoittavat päätökset samaan tapaan kuin nykyisin. Työsuojelupiirillä on mahdollisuus määrätä uhkasakko tai teettämis- tai keskeyttämisuhka päätöksensä tehosteeksi. (TVL) työturvallisuuskorttitoimikunnan puheenjohtaja Jari Korpisaari. Kaikki suuret suomalaiset paperi- ja sellutehtaat vaativat, että niihin korjaus- tai huoltotöihin tulevat työntekijät ovat suorittaneet työturvallisuuskortin. Myös omaa henkilökuntaa on koulutettu laajasti. Kortti on osoitus siitä, että kortin haltija on käynyt läpi päivän mittaisen työturvallisuuskoulutuksen työsuojelun yleisistä periaatteista, vaarojen tunnistamisesta ja yhteistoiminnasta. Nyt on toteutettu yksi suurimmista vapaaehtoisista koulutustapahtumista Suomessa. Pidän koulutettujen määrää merkittävänä, Korpisaari Työturvallisuuskorttikurssien toteutuksesta vastaavat kaksipäiväisen kouluttajakoulutuksen suorittaneet kurssinjohtajat. Useiden paperi- ja sellutehtaiden työsuojeluhenkilöstö on suorittanut kouluttajakoulutuksen. Valtakunnallinen työturvallisuuskorttikoulutus käynnistyi vuonna Vuonna 2007 käynnistyy kortin laaja uusintakoulutus, koska työturvallisuuskortti on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Uusintakoulutus on puolen päivän pituinen. asiamies Juha Mutru. Tämän vuoden aikana ryhmän on jo saanut koottua metsäteollisuuden yhteiset yritys- ja tehdaskohtaiset tapaturmatilastot.

3 Työmarkkinajärjestöjen asiantuntijat: Yhteinen tavoite nolla tapaturmaa Työmarkkinajärjestöjen työturvallisuusasiantuntijat haluavat tehostaa paperi- ja selluteollisuuden työturvallisuutta. Asiamies Juha Mutrun, työsuhdeasiamies Leevi Myllymäen ja työsuojelusihteeri Hannu Uleniuksen yhteisenä tavoitteena on kunnianhimoisesti nolla tapaturmaa. Mutru, Myllymäki ja Ulenius muodostavat paperiteollisuuden työalatoimikunnan työvaliokunnan, joka kehittää alan yhteistä työturvallisuustoimintaa. Asiamies Juha Mutru, Metsäteollisuus ry: Kohti maailman kärkeä Työturvallisuutta on parannettava edelleen. Viime vuosien myönteinen kehitys ei riitä, vaan meidän olisi päästävä myös työsuojeluasioissa maailman kärkeen, korostaa Met Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastot osoittavat, että paperiteollisuuden työturvallisuuden myönteinen kehitys on pysähtynyt ja jopa kääntynyt lievään nousuun. Vuonna 2004 paperi- ja selluteollisuuden tapaturmataajuus oli TVL:n tilastojen mukaan 33,9 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Edellisvuonna taajuus oli jonkin verran alhaisempi eli 32,7. Kehitys on ollut pitkällä aikavälillä kuitenkin hyvä, sillä 2000 Metsäteollisuus ry:n asiamies Juha Mutru. Hyvä tapaturmakehitys pysähtyi paperiteollisuudessa Työtapaturmien taajuudet paperi- ja selluteollisuudessa vuosina Lähde: TVL vuonna 1996 paperi- ja selluteollisuuden tapaturmataajuus oli 40,8 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, vertaa työturvallisuustutkija Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuslaiton liitosta. TVL:n tilastojen mukaan työpaikkatapaturmien kokonaismäärä on paperi- ja selluteollisuudessa vähentynyt voimakkaasti. Vuonna 1996 alalla sattui yhteensä korvaukseen johtanutta työpaikkatapaturmaa. Vuonna 2004 niiden määrä oli vain säteollisuus ry:n asiamies Juha Mutru. Työturvallisuus liittyy Mutrun mielestä tulevaisuudessa oleellisesti suomalaisten paperialan yritysten kilpailukykyyn. Metsäteollisuuden ylin johto on oivaltanut turvallisuustyön merkityksen myös laadun ja tuotavuuden kannalta. Monet tehtaat ovat jo panostaneet työympäristön jatkuvaan parantamiseen. Muun muassa erilaisia nolla tapaturmaa-ohjelmia on toteutettu. Suomalaiset paperi- ja sellutehtaat ovat Mutrun mukaan maailmanlaajuisessa vertailussa yleensä vain keskitasoa. Useimmilla suomalaisilla paperiteollisuusyrityksillä on vielä paljon tekemistä, jotta ne saavuttavat maailman kärkiluokan. Mutrun mukaan jatkossa tarvitaan erityisesti asennemuutoksia joka portaassa, jotta työpaikkojen koko työturvallisuuskulttuuri saadaan muuttumaan. Yhteistyö esimiesten ja henkilöstön välillä on tehdastasolla aivan ratkaisevaa. Nyt tarvitaan yhteistä sitoutumista ja käytännön tekoja, joilla työturvallisuustasoa voidaan entisestään parantaa tehdastasolla, Mutru korostaa. Työsuhdeasiamies Leevi Myllymäki, Toimihenkilöunioni: Uutta puhtia tarvitaan Työturvallisuustoiminnalla on parinkymmenen vuoden aikana saavutettu paljon. Työtapaturmien määrä ja taajuus on saatu laskemaan, vaikka parin viime vuoden tilastot näyttävätkin huonompaa, korostaa Toimihenkilöunionin työsuhdeasiamies Leevi Myllymäki. Myllymäki arvioi, että työpaikoille tarvittaisiin nyt työsuojelutoimintaan nopeasti uutta puhtia, jotta myönteinen kehitys saataisiin jatkumaan. Työturvallisuudessa päästään eteenpäin, kun sekä johdolta että henkilöstöltä löytyy yhteinen tahtotila työolojen parantamiseen. Ilman ylimmän johdon näkyvää ja aitoa sitoutumista ei työturvallisuudessa tapahdu mitään, korkeintaan työpaikoilla tapahtuu pientä puuhastelua, Myllymäki Tällä hetkellä työturvallisuusasiat ovat paperi- ja selluteollisuudessa monissa konserneissa Myllymäen mukaan kyllä näkyvästi esillä erilaisissa juhlapuheissa, mutta käytännön toimintastrategioista ne valitettavasti edelleen puuttuvat. Tehdas- ja työpaikkatasolla olisi vihdoin oivallettava, että turvallisuusasiat kuuluvat oleellisina kaikkeen johtamiseen ja päivittäiseen työntekoon. Myllymäki korostaa myös hyvän työpaikkatasoisen yhteistyön merkitystä. Vain yhdessä avoimesti ja luottamuksellisesti toimimalla voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia. Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. Työsuojelusihteeri Hannu Ulenius, Paperiliitto: Käänne huonompaan huolestuttaa Tavoitteen on oltava työolojen jatkuva parantaminen. Olen huolestunut, koska viimeiset tilastot osoittavat paperiteollisuuden työtapaturmataajuuden kääntyneen nousuun. Suunta on nyt väärä, korostaa Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. Toimihenkilöunionin työsuhdeasiamies Leevi Myllymäki. Ulenius uskoo, että muutaman vuoden tiukat metsäteollisuusyhtiöiden taloudelliset paineet ovat haitanneet työpaikkatason työturvallisuustoimintaa. Kun töitä joudutaan tekemään aiempaa vähemmällä työntekijämäärällä, ei enää ehditä kiinnittämään huomiota kaikkiin turvallisuusasioihin ja vaaratekijöihin. Kiire on myös omiaan lisäämään riskinottoa. Ulenius vaatii, että työturvallisuusasioihin olisi kiinnitettävä tulevaisuudessa selvästi nykyistä enemmän huomiota. On myös syytä muistaa, että hyvin hoidettu työturvallisuus parantaa samalla työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi myös tehtaiden kilpailukykyä. Luulisi, että johdon kannattaisi panostaa tälle alueelle entistä enemmän. Työturvallisuus on Uleniuksen mielestä työpaikoilla ennen muuta yhteinen asia ja kaikkien etu. Tavoitteena pitää olla kaikilla nolla tapaturmaa. Jos jotain hyvää pitää nykykehityksestä löytää, niin selvitystemme mukaan vaaratilanneilmoitusten teko on lähtenyt hyvään vauhtiin työpaikoilla. Parin viime vuoden aikana niiden määrä on jopa lähes kolminkertaistunut. Uskon, että vaaratilanneilmoituksilla saamme esille paljon uusia riskitekijöitä, joita poistamalla työturvallisuustasoa pystytään jatkossa nostamaan huomattavasti.

4 UPM Raflatac Oy: Työturvallisuus - yrityksen kehittämistä UPM Raflatac Oy valmistaa Tampereen tehtaassaan tarralaminaattia. Tehtaassa on noin 330 henkilöä töissä. Maailmanlaajuisesti UPM Raflatac työllistää 11 tehtaassa noin henkeä. Työturvallisuus on tärkeä osa UPM Raflatac Oy:n kehitystoimintaa. Olemme lähteneet kehittämään yhtä aikaa laatua, tuottavuutta ja työturvallisuutta todella hyvin tuloksin, kertoo UPM Raflatac Oy:n toimitusjohtaja Arto Tuomi. Toiminnan sujuvuus-hankkeen lähtökohtana olivat henkilöstön mielipidetutkimuksen tulokset. Meillä oli selvä tarve kehittää johtamista ja työoloja, vähentää työtapaturmia ja sairauspoissoloja sekä parantaa laatua, Tuomi perustelee. Perustan kehitystyölle muodosti UPM:n Kajaanin paperitehtaalla käytössä oleva työturvallisuusindeksi, josta on saatu hyviä kokemuksia. Halusimme ottaa työturvallisuuden ja siisteyden lisäksi mittariin mukaan myös johtamisen, tuottavuuden ja laadun. Ideana oli niputtaa nämä asiat kokonaisvaltaisesti yhteen, koska ne kulkevat käytännössä käsi kädessä. UPM Raflatacin tehtaalla indeksiin valittiin lopulta yhteisvoimin neljä osa-aluetta: turvallisuuden parantaminen, viihtyvyyden parantaminen, laatuketjun hallinta sekä johtaminen ja vuorovaikutus. Jokaisella osa-alueella on oma painoarvonsa, yhteensä pisteitä voi kertyä Tavoitteena oli, että indeksin mittaamilla alueilla saataisiin aikaan jatkuvaa kehitystyötä ja parannuksia, Tuomi selvittää. Alkuun mittarista rakennettiin pilotti yhdelle tuotantolinjalle. Myöhemmin hyvien kokemusten jälkeen se laajennettiin koko tehtaaseen. Tuotantoon, tehdaspalvelulle ja terminaalitoiminnoille räätälöitiin kuitenkin omat mittarit. Johtamisen apuväline Toiminnan sujuvuus-mittaristo on nyt tärkeä uusi johdon työkalu, jolla ohjataan yrityksen kehitystoimintaa. Olemme nyt päässeet säännölliseen toimintaan, joka parantaa työturvallisuuden lisäksi tutkitusti myös tehtaan kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tärkeää Tuomen mielestä on, että indeksissä on mukana sellaisia asioita, joita voidaan yksiselitteisesti ja luotettavasti mitata. Sitä saa, mitä mittaa. Kannattaa keskittyä muutamaan oleelliseen asiaan, toimitusjohtaja muistuttaa. Työsuojelun toteutusvastuu on UPM Raflatacin tehtaalla nyt selkeästi linjassa toimivilla esimiehillä. Aiemmin meilläkin työturvallisuus miellettiin aika lailla erilliseksi ja sisäänlämpiäväksi asiaksi, omaksi hiekkalaatikoksi. Nyt olemme liittäneet turvallisuusasiat osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. Tuloksia seurataan säännöllisesti Toiminnan sujuvuus-mittareilla, Tuomi kertoo. Johto ja esimiehet näkevät koko ajan missä mennään ja missä on kehitettävää ja parannettavaa. Lähtökohtana on, että havaittuihin ongelmiin puututaan osastoilla heti. Asioita ei jätetä enää odottamaan työsuojelutoimikunnan käsittelyä. Toiminnan sujuvuus-hankkeella tähdätään nolla tapaturmaa -tavoitteeseen linjakohtaisesti. Pyrimme nyt vähintään puolittamaan vuosittain työpaikkatapaturmien määrän, Tuomi linjaa. yösuojelutoiminta on -Tsaanut meillä parin viime vuoden aikana aivan uutta sisältöä ja painoarvoa, kiittelee UPM Raflatac Oy:n työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Juha Tiihala. Tiihala on ollut keskeisesti mukana toteuttamassa Toiminnan sujuvuus-hanketta. Hän kerää osastoilta seurantatiedot ja huolehtii tulosten raportoinnista. Parin vuoden aikana meillä on tapahtunut selvä muutos parempaan työoloissa. Olemme saaneet näkyvää aikaan ja tehtaan yleisilme on ihan erilainen kuin ennen. Asenteet työsuojelukohtaan ovat myös tulleet aiempaa paremmiksi. Viimeisetkin Henkilöstö mukana UPM Raflatacin Tampereen tehtaan toimihenkilöt ja työntekijät ovat lähteneet innolla mukaan Työsuojeluvaltuutettu Juha Tiihala: Toiminnan sujuvuus-hankkeeseen. Sen merkitys on ymmärretty. Alkuun koko henkilöstölle järjestettiin päivän mittainen koulutustilaisuus. Konsernin työturvallisuus- ja terveysasioiden kehityspäällikkö Pauli Karjalainen ja työturvallisuusasiantuntija Ulla Juuti toimivat kouluttajina. Koulutuspalaverien ryhmätöissä löytyi noin 800 erilaista epäkohtaa, joihin haluttiin korjauksia tai parannuksia. Suurin osa liittyi siisteyteen, järjestykseen ja kunnossapitoon, kertoo työsuojelupäällikkö Ari Hänninen. Tietoa puutteita ja vaaroista saadaan jatkuvasti henkilöstön tekemistä vaaratilanne-ilmoituksista. Osastojen työsuojeluparit seuraavat myös koko ajan työympäristöä. Turha sähläys vähenee ja viihtyvyys paranee. Tavoitteena on, että työturvallisuusasioissa ei enää katsota taustapeiliin, vaan yhdessä etulasista reippaasti eteenpäin, Tuomi ja Hänninen korostavat. Työturvallisuusasioita pohditaan nyt säännöllisesti yhdessä pienryhmissä osastoilla. Kun asioihin päästään Hännisen mukaan vaikuttamaan lattiatasolla, niihin myös sitoudutaan. Hyviä tuloksia Toiminnan sujuvuus-hanke on parantanut UPM Raflatac Oy:n työturvallisuutta kahden vuo- Päästy jatkuvaan kehittämiseen Työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun Juha Tiihalan mukaan parin vuoden aikana on saatu uuden sujuvuusmittarin avulla paljon hyvää aikaan. vastarannan kiisket ovat alkaneet tajuta, mistä tässä on kyse. Henkilöstö on lähtenyt Tiihalan mukaan lähtenyt innokkaasti mukaan työoloja kehittämään entistä sujuvimmiksi.

5 Stora Enson Imatran tehtaat: Vaaratilanneilmoituksilla lisää turvallisuutta Toimitusjohtaja Arto Tuomen mukaan työolojen. laadun ja tuottavuuden kehittämisessä saa sitä, mitä mittaa. den aikana merkittävästi. Vuonna 2004 sujuvuusmittarin lähtötaso oli 514. Tämän vuoden alussa se oli jo 743, Hänninen laskee. Työpaikkatapaturmien määrä on pudonnut puoleen. Vuonna 2002 tehtaalla sattui työntekijöille 32 työpaikkatapaturmaa ja niistä aiheutui yhteensä 421 poissaolopäivää. Vuonna 2005 työpaikkatapaturmia sattui vain 16 ja niistä aiheutui 56 poissaolopäivää. Myös sairauspoissaolojen määrä on huomattavasti vähentynyt. Ja mikä parasta, myös laatu ja tuottavuus ovat tehtaalla selvästi parin viime vuoden aikana parantuneet, toimitusjohtaja Tuomi lisää. Hyvä työturvallisuuskehitys näkyy myös tehtaan tuotantopalkkioissa enimmillään työntekijät voivat saada 2,5 päivän bonuspalkan. Kari Rissa Myös vaaratilanneilmoitusten määrä on ilahduttavasti noussut. Kunnossapito on hoitanut hyvin tarvittavat korjaustoimenpiteet. Pidän erittäin hyvänä sitä, että olemme itse päässeet mukaan laatua, tuottavuutta ja työoloja parantamaan. Konsulttivetoisesti tämä ei kyllä olisi onnistunut, Tiihala tuumaa. Työsuojeluhankkeiden hyvä menestys edellyttää Tiihalan mielestä johdon tiukkaa tahtotilaa ja henkilöstön sitoutumista. Täällä porukka on oivaltanut, että työsuojeluun kannattaa panostaa. Olemme päässeet mukavasti jatkuvaan työolojen parantamiseen ja kehittämiseen, josta on etua kaikille. Nyt on vain pidettävä paikat kunnossa ja hommat hanskassa, että ei tule takapakkeja. Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailla on panostettu vaaratilanteiden ja läheltä piti-tapausten ilmoittamiseen. Uskon, että pystymme näin lisäämään tehtaiden työ-turvallisuutta ja vähentämään työtapaturmien määrää, arvioi turvallisuuspäällikkö Kari Ritolahti. Vaaratilanteiden ilmoittaminen ja tutkiminen on tärkeä keino, jolla Stora Enson Imatran tehtailla etsitään uutta työturvallisuuteen. Olemme nyt muutaman vuoden ajan korostaneet vaaratilateiden ilmoittamisen merkitystä. Kun läheltä piti -tilanteet saadaan esille, voidaan torjua jo ennakolta monia tapaturmia ja muita onnettomuuksia, Ritolahti Ritolahdelle ei kuitenkaan riitä pelkkä vaaratilanteiden ja läheltä piti-tapausten ilmoittaminen esimiehille ja työturvallisuusasiantuntijoille. Tapahtumaselostuksen lisäksi pyrimme saamaan myös aina selville tilanteeseen vaikuttaneet tekijät sekä ehdotukset vastaavien tapausten torjuntaan. Viime vuonna Imatran tehtailla tehtiin vajaa 200 vaaratilanneilmoitusta, mutta oleellista on, että ilmoitukset johtavat toimintaan, Ritolahti korostaa. Samalla lomakkeella raportoitiin myös yli 10tutkintaa. Olemme päässeet vasta hyvään alkuun. Tämän kokoisessa työpaikassa vaaratilanneilmoituksia pitäisi vuoden aikana saada hyvinkin jopa 800. Vaaratilanteista ilmoittamista varten Stora Enson Imatran tehtaiden sisäisessä tietoverkossa on valmis lomakepohja. Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen. Turvallisuustoiminta tehostuu Stora Enson Imatran tehtailla on töissä noin ihmistä. Tehtaat Kaukopäässä (kuvassa selluntuotantoyksikkö) ja Tainionkoskella valmistavat mm. pakkauskartonkia ja toimistopaperia. Tuotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin. Stora Enson Imatran tehtaiden turvallisuuspäällikkö uskoo, että vaaratilanneilmoitusten avulla voidaan parantaa erityisesti ennakoivaa työturvallisuutta. Aktiivinen vaaratilanteiden ilmoittelu ja havaittuihin ongelmiin puuttuminen ovat myös omiaan parantamaan työpaikan turvallisuuskulttuuria. Työturvallisuudesta tulee näin näkyvää ja tarpeelliseksi koettua toimintaa, Ritolahti arvioi. Vaaratilanteisiin puuttuminen vie eteenpäin myös työturvallisuutta, kun mahdolliset tapaturmien syytekijät saadaan selville ja niitä opitaan poistamaan. Tärkeää myös on, että työpaikalla opitaan kulkemaan avoimin silmin ja mielin sekä tunnistamaan vaaranpaikkoja. Riskitietoisuus kasvaa koko ajan, Ritolahti korostaa. Riskien arviointia myös tehostettu Imatran tehtailla on myös tehostettu riskien arviointia. Käytämme riskien arvioinnissa hyödyksi myös vaaratilanneilmoituksia. Niiden avulla saamme kuvan siitä, millainen turvallisuustilanne arvioitavassa kohteessa on ollut, Ritolahti kertoo. Vaaratilanneilmoitusten teko ja riskien arviointi ovat kiinteä ja välttämätön osa tehtaan turvallisuusjohtamisjärjestelmää, Turvallisuuspäällikkö Kari Ritolahti korostaa riskien arvioinnin ja vaaratilanteiden ilmoittamisen merkitystä työturvallisuudelle. Stora Enson Imatran tehtaille valmistuu sertifioitu OSHAS turvallisuusjohtamisjärjestelmä syksyn 2006 aikana. joka on tarkoitus sertifioida syksyllä 2006 OSHAS standardin mukaan. Riskien arvioinnin tekevät osastot itse tehtaan turvallisuusasiantuntijoiden avustuksella. Yleensä työolosuhteet, työtehtävät, työmenetelmät, sattuneet tapaturmat ja vaaratilanneilmoitukset käydään läpi ja arvioidaan pienessä työryhmässä. Viime vuonna Imatran tehtailla sattui yhteensä 149 työtapaturmaa. Niistä 98 johti yli päivän poissaoloon. Poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus oli 28 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Henkilöstöä tehtailla on noin TTT-järjestelmä valmistuu syksyllä Stora Enson Imatran tehtailla ollaan ottamassa käyttöön syksyn aikana sertifioitua työturvallisuusjärjestelmää. Olemme loppusuoralla TTTjärjestelmän laadinnassa. Riskien arviointia vielä parannamme ja sitten alkaa olla valmista, lupaa turvallisuuspäällikkö Kari Ritolahti. Imatran tehtaille turvallisuusjohtamisjärjestelmää laaditaan kansainvälisen OSHAS standardin mukaan tehtaan johdon toimeksiannosta. Uskomme, että sertifioitu turvallisuusjärjestelmä antaa lisää tavoitteellisuutta ja järjestelmällisyyttä työterveys- ja turvallisuusasioiden hoitoon. Aikaisemmin tehtaalla on jo ollut ympäristöasioissa voimassa vastaava ISO järjestelmä, Ritolahti OSHAS toimii Ritolahden mukaan tehtaan johdon hyvänä työkaluna turvallisuus- ja terveysasioiden johtamisessa. Turvallisuusjärjestelmän tavoitteena on työolojen ja työturvallisuuden jatkuva parantaminen. Ajattelu sopii erittäin hyvin yhteen Stora Enson nolla tapaturmaa-ajattelun kanssa. Vastuu turvallisuustoiminnasta on nyt selkeästi siellä missä työtä tehdään eli linjassa. Imatran tehtailla on pidetty jo uuden turvallisuusjärjestelmän edellyttämiä johdon katselmuksia. Viimeksi Imatran tehtailla pidetyssä yhtiön omassa turvallisuusauditoinnissa oli varta vasten mukana Stora Enso -konsernin toimitusjohtaja Jukka Härmälä. Tämä oli mielestäni selkeä osoitus sitoutumisesta ja myös siitä, minkä painoarvon yritysjohto nykyisin työturvallisuusasioille antaa, Ritolahti Kari Rissa

6 Näin Botnialla: Nolla tapaturmaa nykyaikaista turvallisuusjohtamista Botnian Rauman sellutehdas tuottaa vuosittain yli tonnia havusellua puupitoisten painopapereiden, pehmopaperituotteiden sekä hienopaperin raaka-aineeksi. Nolla tapaturmaa -ajattelu on tämän päivän hyvää turvallisuusjohtamista, korostaa Botnian turvallisuuspäällikkö Anssi Tuomikoski. Oy Metsä-Botnia Ab on Euroopan toiseksi suurin sellunvalmistaja. Suomessa sillä on viisi sellutehdasta. Kaikki tehtaamme tavoittelevat turvallisuudessa parasta tasoa. Tavoitteena on yksiselitteisesti nolla tapaturmaa. Tähän olemme sitoutuneet koko henkilöstö ylimmästä johdosta alkaen, Tuomikoski Botniassa uskotaan Tuomikosken mukaan työolojen jatkuvaan parantamiseen. Turvallisuusasiat kuuluvat nykyisin kiinteästi liiketoimintamme. Edellytämme vastaavaa sitoutumista myös alihankkijoiltamme ja yhteistyökumppaneiltamme. Koko ketjun on pyrittävä ennalta ehkäisemään Botnian tehtailla kaikilta edellytetään voimassa olevaa työturvallisuuskorttia, kertoo turvallisuuspäällikkö Anssi Tuomikoski. onnettomuudet ja työtapaturmat. Yleistavoitteena Rauman sellutehtaalla on, että vakavia, yli kolmen päivän työstä poissaoloon johtavia tapaturmia ei satu ja pienten tapaturmien määrä on puolet alan keskimääräisestä tasosta. Osa johtamista ja työntekoa Työturvallisuus on Rauman tehtaalla nyt liitetty kiinteäksi osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. Vastuu on selkeästi tehtaan johdolla ja esimiehillä eli siellä missä pitääkin. Vielä muutama vuosi sitten luultiin, että työturvallisuus on tehtaalla toimivien työsuojeluukkojen vastuulla eikä kuuluu muille. Nyt tästä on onneksi päästy ja niin esimiehet kuin työntekijätkin ovat oivaltaneet, että työsuojelu on tärkeä asia kaikille, toteaa henkilöstön työsuojeluvaltuutettu Seppo Peltola. Samalla kun työsuojeluvastuu on viety linjaan, on työturvallisuustoiminnan painoarvo Peltolan mukaan myös alkanut nousta. Nykyisin nähdään, että työturvallisuus kannattaa kaikille. Siitä on työnantajalle selvää taloudellista etua, mutta myös meille työntekijöille hyötyä, kun terveys säilyy. Nykyisin turvallisuusasiat käsitellään sellutehtaan erilaisissa kokouksissa ykkösasiana. Aiemmin työturvallisuusasiat tuppasivat jäämään hännille tai jopa kokonaan unohtumaan. Nyt tilanne on meillä ihan toinen, Peltola Työsuojeluasioiden valmistelu tapahtuu turvallisuustiimissä tehtaanjohtaja Kaija Pehu-Lehtosen linjausten mukaan. Tehtaanjohtaja on ilahduttavan aktiivisesti mukana työturvallisuusasioissa, työsuojeluvaltuutettu Peltola kiittelee. OSHAS ohjaa Rauman tehdas on sitoutunut hyvään turvallisuusjohtamiseen ja työolojen jatkuvaan paran- tamiseen sertifioidulla OSHAS työturvallisuusjärjestelmällä. Työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmä on nykyisin tärkeä osa tehtaan toimintajärjestelmää, Tuomikoski korostaa. Tehdas laatii ja toteuttaa vuosittaisia toimintaohjelmia, joissa on määritelty tarkat turvallisuustavoitteet sekä suunnitelmat niiden saavuttamiseksi. Parhaiten työturvallisuustoiminnassa onnistutaan ja tuloksia syntyy, kun se on liitetty muuhun toimintaan. Irrallisena siitä ei tule mitään. Työturvallisuuskortti kaikilla Botnia on antanut toimittajilleen ja aliurakoitsijoilleen tiukat ohjeet huolto- ja korjaustöiden turvallisuutta varten. Kaikilta palveluyritysten edustajilta vaaditaan työturvallisuuskorttia. Ilman sitä tänne ei pääse töihin, kertoo YIT Service Oy:n kunnossapitoasentaja Jarmo Sallinen, joka edustaa sellutehtaan turvallisuustiimissä kiinteästi alueen palveluntuottajia. Työhöntuloperehdytys kaikille ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden työntekijöille annetaan puolen tunnin mittaisella tehokkaalla turvainfolla. Työturvallisuuskortin ja turvainfojen merkitys on erityisen suuri silloin, kun tehtaalla on suurempia huolto- ja korjausseisokkeja tai rakennetaan uutta, Sallinen Annettujen turvallisuusohjeiden valvontaa suorittavat sellutehtaan alueasiantuntijat, vuorotiimin vetäjät, työsuojeluparit, työsuojeluvaltuutettu sekä muu turvallisuushenkilöstö. Luvut alaspäin Botnian kaikilla tehtailla sattui vuonna 2005 yhteensä 103 työtapaturmaa niistä 70 omalle henkilökunnalle ja 33 ulkopuolisen työnantajan henkilökunnalle. Oman henkilökunnan tapaturmataajuus oli viime vuonna 27 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Kehitys on ollut todella hyvä, sillä vielä kuusi vuotta sitten tapaturmataajuutemme oli kaksi kertaa se, Työsuojelun painoarvo on nousut, arvioi Rauman tehtaan työsuojeluvaltuutettu Seppo Peltola.

7 TOT- tapaus Kunnossapidon merkitys on työturvallisuuden kannalta oleellinen, kertoo YIT:n palveluksessa oleva työsuojelutiimin jäsen, kunnossapitoasentaja Jarmo Sallinen. mikä nykyisin on, Tuomikoski vertaa. Rauman tehdas oli viime vuonna tapaturmataajuudella mitattuna Botnian paras tuotantoyksikkö. Rauman tehtaalla omalle henkilökunnalle sattui vain 13 työpaikka- ja työmatkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Työpäiviä menetettiin vain 22. Meillä Raumalla sattuu nykyisin henkilöstölle enemmän vapaa-ajan tapaturmia kuin työtapaturmia. Yhtiön sellutehtaat ovat eriikäisiä. Tämän vuoksi niille on myös asetettu erilaisia turvallisuustavoitteita. Vaikka kehitys työturvallisuudessa on ollut viime vuosina kaikilla tehtailla hyvä, edessä on eri osa-alueilla vielä paljon töitä, jotta tavoitteet saavutetaan. Kari Rissa Jatkuvaa työolojen kehittämistä Oy Metsä-Botnia Ab:n tehtailla seurataan työoloja säännöllisillä arvioinneilla, tarkastuksilla ja vaaratilanne-ilmoituksilla. Seuraamme kuukausittain tehdaskohtaisesti turvallisuuden kehitystä eri mittareilla. Poikkeamat käydään tarkasti läpi tehtailla erilaisissa palavereissa, muun muassa vuorojen aamukokouksissa. Myös koko yrityksen ja tehtaiden johtoryhmät käsittelevät työtapaturmaasioita, kertoo turvallisuuspäällikkö Anssi Tuomikoski. Botnia järjestää myös säännöllisesti laajoja sisäisen turvallisuuden arviointeja tehtailleen. Teemme arviointeja ryhmässä, jossa ovat lisäkseni koko yhtiön tuotannosta vastaava johtaja Ilkka Hämälä ja projektipäällikkö Marja-Liisa Autio. Arviointikierroksilla saadaan hyvä kokonaiskuva tehtaiden turvallisuusjohtamisen tasosta ja työsuojelun toimivuudesta. Kirjaamme myös puutteet ja kehittämiskohteet. Arvioinnin tulokset käydään läpi tuotannon johtoryhmässä. Kehittämistoimet siirretään sitten tehtaiden vastuulle, Tuomikoski OSHAS turvallisuusjärjestelmän toiminta vahvistetaan tehdaskohtaisesti johdon katselmuksilla kerran vuodessa. Päivittäin työoloja seurataan mm. vaaratilanneilmoituksin. Turvallisuustiimi on kannustanut henkilökuntaa vaaratilanneilmoitusten tekoon. Raumalla tavoitteena on tänä vuonna saada niitä jo 80. Vaaratilanneilmoitukset käsitellään yleensä alueen tiimeissä. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti. Vaaratilanneilmoitusten teko ja käsittely on uusi hyvä toimintatapa. Ilmoituksia tekemällä kukin voi vaikuttaa oman työpaikkansa turvallisuuden paranemiseen, työsuojeluvaltuutettu Seppo Peltola korostaa. Käynnissä olevissa rakennuskohteissa tehdään kerran viikossa työmaatarkastus. Trukkikuski törmäsi liikkuvaan junaan Varastomies oli kuljettamassa haarukkatrukilla tyhjää kemikaalisäiliötä paperitehtaalta muutaman sadan metrin päähän kemikaalitehtaalle. Haarukkatrukin reitti ylitti tehdasalueella olevan rautatien, jonka tehdasalueella toimivat yritykset omistavat yhdessä. Samaan aikaan tehdasalueelle peruutettiin täydessä puutavaralastissa ollutta junaa, johon kuului veturin lisäksi 20 vaunua. Junan nopeus oli noin 10 km/h. Junan kulkusuunnassa ensimmäisen vaunun perässä seisoi vaihtotyönjohtaja, joka antoi radiopuhelimella ohjeita veturinkuljettajalle. Varastomies NN lähestyi junaradan ja kulkuväylän risteystä peruuttamalla, koska hän oli kuormannut trukkiin kaksi säiliökonttia päällekkäin. NN ei havainnut liikkuvaa junaa, vaan hän peruutti pysähtymättä kohti risteystä. Junanraiteille oli esteetön pääsy. Vaihtotyönjohtaja havaitsi trukin ja käski junankuljettajaa välittömästi pysäyttämään junan. Junan hiljaisesta vauhdista ja hätäjarrutuksesta huolimatta varastomies ohjasi trukin kulmittain kulkusuunnassa ensimmäisen vaunun alle. Törmäyksen voimasta trukki kaatui kyljelleen ja ohjaamo rikkoutui. NN lensi osittain trukista ulos jäi puristuksiin sen alle. Myös junanvaunu kaatui yhteentörmäyksessä kyljelleen. Vaihtotyönjohtaja ehti hypätä pois vaunusta juuri ennen sen kaatumista. Kokenut, 52-vuotias varastomies menehtyi törmäyksessä saamiinsa vammoihin. Tapaturmaan johtaneet syyt Työtapaturmassa kuolleen varastomiehen työnantaja oli kemianteollisuuden yritys, joka toimittaa kemikaaleja muun muassa läheisen paperitehtaan Nuolen osoittama trukki ajautui kulmittain peruuttavan junan ensimmäisen vaunun alle. Törmäyksessä trukki kaatui ja varastomies jäi puristukseen sen alle. (Kuva TVL:n arkisto.) käyttöön. Tehtaat toimivat samalla alueella. Suurin työnantaja ja yhteisö työturvallisuusasioita koordinoiva yritys on paperitehdas. Trukkien käyttö tehtaiden välisissä kuljetuksissa on tavanomaista. NN siirsi trukilla kemikaalikontteja kuitenkin työohjeiden vastaisesti, koska hän oli kuormannut kaksi 800 litran kemikaalikonttia päällekkäin. Varastomies joutui ajamaan peruuttamalla, sillä säiliöt peittivät näkymän eteen. NN ohjasi trukkia hankalassa ajoasennossa olkansa yli katsoen selin menosuuntaan. Päällekkäiset kontit lyhyehköissä trukkipiikeissä vaativat lisäksi erityishuomiota ylikäytävän kohdalla. Tämä on saattanut häiritä junan havaitsemista. NN:n käyttämällä kulkutiellä ei ollut minkäänlaisia puomeja tai muita vastaavia esteitä, jotka olisivat estäneet pääsyn risteysalueelle junan lähestyessä. Junien tulosta ei myöskään ilmoitettu päiväsaikaan varoitusvaloilla tai äänimerkeillä. Juna tuli kohti risteystä auringon suunnasta. Todennäköisesti kirkas auringon paiste on vaikeuttanut lähestyvän junan havaitsemista. On myös mahdollista, että NN ei havainnut hitaasti noin 10 kilometriä tunnissa liikkuvaa junaa, vaan piti sitä liikkumattomana ja siten vaarattomana. Tapahtumahetkellä viereisellä raiteella ylikäytävän välittömässä läheisyydessä seisoi tyhjiä puutavaravaunuja odottamassa siirtoa. Juna oli liikkeellä tehdasalueen tavanomaisesta vaihto-ohjelmasta poikkeavaan aikaan. NN liikkui työtehtävissä päivittäin tehdasalueella, joten hänen on täytynyt olla hyvin selvillä siitä, milloin junat liikkuivat. On mahdollista, että hän ei odottanut junan olevan liikkeellä juuri onnettomuushetkellä. Trukin ohjaamossa ei ollut kuljettajaa suojaavaa tai paikallaan pitäviä turvalaitteita. Trukissa ei myöskään ollut peruutushälytintä. Tapaturmatekijänä hälyttimen puuttumista ei tässä tapauksessa kuitenkaan voida pitää, sillä junan vaihtotyönjohtaja havaitsi lähestyvän trukin ilman sitäkin. Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan varastomies NN:n lääkityksellä on voinut olla vaikutusta tarkkaavaisuuteen. Tarjolla huipputason tietoa: Paperialan turvallisuusseminaari Paperiteollisuuden työalatoimikunta järjestää jälleen korkean tason työturvallisuusseminaarin. Tilaisuus järjestetään klo Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Seminaari on tarkoitettu erityisesti paperi- ja selluteollisuudessa tehtaiden ja yksiköiden johdon edustajille sekä työsuojeluhenkilöstölle. Tilaisuuden avaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila. Paperi- ja selluteollisuuden työtapaturmatilanteesta kertoo Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuustutkija Mika Tynkkynen. Johtaja Kaisa Lehtipuro UPM-Kymmene Oy:stä esittelee kolmen paperitehtaan onnistunutta turvallisuuskulttuurimuutosta kolmessa maassa. Professori Paavo Jäppinen Stora Enso OyJ:stä kertoo työturvallisuudesta kansainvälisessä yrityksessä. Apulaisjohtaja Kari-Pekka Martimo M-real oyj:stä kannustaa tapaturmaluvuista turvallisuustekoihin. UPM Raflatac Oy:n henkilöstöpäällikkö Marko Hakala kertoo toiminnan Vastaavien tapaturmien torjunta Tehdasalueen liikenteen suunnittelussa pitää huomioida kulkuväylät ja muut liikenteeseen vaikuttavat tekijät. Liikenne on pyrittävä järjestämään siten, että vältetään risteävää liikenne. Jos tämä ei käytännössä ole mahdollista, on tärkeää arvioida risteävästä liikenteestä aiheutuvat mahdolliset vaaratilanteet ja suunnitella toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Liikenne pitää järjestää turvalliseksi ensisijassa teknisin ratkaisuin, esimerkiksi puomitus tai ääni- ja valojärjestelmät. Turvallistamiskeinojen valinnan tulee perustua tehtyyn riskien arviointiin. Turvallisuutta haittaavat näkemän esteet, kuten junaradan ja kulkureitin risteyksen kohdalla olevat puut ja pensaat pitää poistaa. Vasta mikäli tekniset keinot eivät ole mahdollisia, turvallisuus tulee varmistaa ohjeistamalla ja varoittamalla alueella työskenteleviä vaaroista. Työnantajan pitää varmistua siitä, että tehdasalueella työskentelevät on ohjeistettu työhön liittyvistä vaaroista, myös alueen liikennöintiin liittyvistä riskeistä. Annettua ohjeistusta tulee noudattaa ja sen noudattamista valvoa. Työturvallisuuslain mukaan yhteisellä työpaikalla toimivien työnantajien pitää kunkin omalta osaltaan ja keskenään riittävällä yhteistoiminnalla huolehtia siitä. että heidän toimintansa ei vaaranna alueella työskentelevien työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Liikenteen järjestelyissä paras tapa on arvioida riskit ja suunnitella toimenpiteet niiden hallitsemiksi yhdessä tehdasalueen yritysten edustajien ja alueella liikennöivien kanssa. TOT 7/05 sujuvuuden ja työturvallisuuden yhteyksistä ja Työterveyslaitoksen professori Juhani Ilmarinen ikääntymisestä työssä ja professori Jorma Saari Nolla tapaturmaa foorumista. Oulun yliopiston tutkijan Liisa Yrjämän aiheena on koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjunta ja Työturvallisuuskeskuksen asiamiehen Mira Seppäsen työturvallisuuskortin nykytila. Seminaari antaa hyviä eväitä paperi- ja sellutehtaiden ja niiden eri yksiköiden työturvallisuustason parantamiseen ja -ajattelun edistämiseen. Lisätietoa: Työturvallisuuskeskus/asiamies Carl-Henrik Lemström puh. (09) tai Ilmoittautumiset: 7.9. mennessä tai puh. (09) /Anitta Eskola-Tapiovaara. Seminaarimaksu on 200 e ja se laskutetaan jälkikäteen.

8 Tutkija Liisa Yrjämä: Vapaa-ajan tapaturmat ovat työtapaturmia vakavampia Nollatavoite myös vapaa-ajan tapaturmiin Juha Sarkkinen Polttopuiden teko on suosittu, mutta vaarallinen harrastus, etenkin kesämökeillä. Polttopuiden teko voi olla vaarallista työtä. Esimerkkiä oikeista työtavoista näyttää EU:n työsuojeluviraston uusi johtaja Jukka Takala. Vapaa-ajan tapaturmat aiheuttavat tällä hetkellä enemmän töistä poissaoloja kuin työajalla sattuneet tapaturmat. Työstä poissaolot ovat koti- ja vapaa-ajan tapaturmista myös keskimäärin huomattavasti pidempiä kuin työtapaturmista, kertoo tutkija Liisa Yrjämä Oulun yliopiston Työtieteen yksiköstä. Vammaan johtavia koti- ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu Suomessa tällä hetkellä noin vuodessa. Työpaikkatapaturmia sattuu vain noin vuodessa. Työtapaturmien torjuntaan on panostettu jo pidemmän aikaa hyvin tuloksin. Nyt kannattaisi lähteä torjumaan myös kotona ja vapaa-aikana sattuvia tapaturmia yhtä suurella innostuksella, Yrjämä Oulun yliopiston Työtieteen yksikössä tutkittiin keväällä 2005 UPM:n Kaipolan tehtaan työntekijöiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Kyselymme mukaan koti- tai vapaa-ajan tapaturman oli viimeksi kuluneen vuoden aikana kohdannut 15 prosenttia työntekijöistä. Työ- tai työmatkatapaturma oli sattunut vain neljälle prosentille työntekijöistä. Poissaolot koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ovat yleensä keskimäärin selvästi pidempiä kuin työtapaturmista. Työtapaturman vuoksi esimerkiksi UPM:n Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaalla ollaan keskimäärin poissa 8 työpäivää, mutta vapaa-ajan tapaturmien vuoksi 16, Yrjämä laskee. Tapaturmat vaikuttavat ikävällä tavalla työntekijöiden elämän laatuun ja aiheuttavat työnantajalle huomattavia kustannuksia. Poissaoloista seuraa niin suoria kuin epäsuoriakin kustannuksia, jotka voivat nousta tuhansiin euroihin. Vapaa-ajalla otetaan enemmän riskejä Oulun yliopiston tekemät kyselyt ja haastattelut paljastavat, että eniten vapaa-ajalla otetaan enemmän ja suurempia riskejä kuin työnteon aikana. Kaipolan tehtaalla vastanneista yli 60 prosenttia oli ainakin vähän samaa mieltä siitä, että turvallisuusasiat ovat paremmin mielessä työssä kuin vapaa-ajalla. Myös ryhmäkeskusteluissa sama asia nousi esiin. Vapaalla tehdään usein sellaista, mikä töissä ei tulisi edes mieleen, Yrjämä Vapaa-ajan askareissa, joissa suojaimet olisivat tarpeen, kertoi kuulunsuojaimia käyttävänsä miltei puolet vastaajista. Suojalaseja ilmoitti käyttävänsä 41 prosenttia ja turvakenkiä 28 prosenttia vastaajista. Pyöräilyn harrastajista kypärää kertoi käyttävänsä noin joka kolmas eli tässäkin on paljon parannettavaa työelämään verrattuna. Urheilussa sattuu ja tapahtuu Vapaa-ajan tapaturmia sattuu useimmiten liikunnan yhteydessä. Eniten vapaa-ajan tapaturmia kyselyn mukaan sattuu vuotiaille miehille. He myös liikkuvat paljon, enemmän kuin muut, Yrjämä kertoo. Vaarallisin liikuntamuoto ainakin Kaipolan tehtaan työntekijöillä oli jääkiekko. Joka kymmenelle jääkiekon harrastajalle oli edellisen vuoden aikana sattunut tapaturma. Sen sijaan vain muutamalle prosentille lenkkeilijöistä sattui vuoden aikana tapaturma. Suosituimpia harrastusmuotoja Kaipolassa ovat mökkeily, piha- ja puutarhatyöt, polttopuiden teko, remontointi- ja rakentaminen sekä ruuanlaitto. Liikuntaharrastuksista suosituimpia olivat kävely, pyöräily ja hiihto. Kari Rissa Tutkija Liisa Yrjämä Oulun yliopiston työtieteen yksiköstä korostaa kokonaisvaltaista turvallisuusajattelua. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjunnassa olisi käytettävä samoja työtapaturmien torjunnasta tuttuja keinoja. Nollatavoite on hyvä asettaa myös koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin. Se on sekä työnantajien että työntekijöiden yhteinen etu, tutkija Liisa Yrjämä korostaa. Parhaiten Yrjämän mukaan tapaturmia voidaan torjua nostamalla myös koti- ja vapaaajan tapaturmariskit yleiseen tietoisuuteen. Tarvitaan yleistä herätystä ja asenteisiin vaikuttamista. Turvallisuuden tulisi olla kiinteä osa työntekijöiden arkipäivän elämää ja toimintaa. Yrjämä korostaa kokonaisvaltaisen turvallisuusajattelun merkitystä. Työ- ja vapaa-ajan tapaturmia tulisi torjua samojen pelisääntöjen mukaan. Työnantaja voi Yrjämän mukaan monella tavalla tukea ja edistää myös työntekijöiden koti- ja vapaa-ajan turvallisuutta. Esimerkiksi työnantajat voisivat kannustaa sellaisiin liikuntamuotoihin, jotka ovat turvallisia. Työnantajien kannattaisi myös neuvotella jonkun paikallisen liikkeen kanssa sopimuksen, jolla työntekijät voisivat hankkia reilulla alennuksella esimerkiksi pyöräily- tai jääkiekkokypärän, sammutuspeitteen tai muita turvavarusteita, Yrjämä ehdottaa. Työpaikoilla voitaisiin myös tiedottaa esimerkiksi ilmoitustauluilla tai intranet-verkossa koti- ja vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvistä asioista. Työpaikoilla voitaisiin järjestää tietoiskuja ja teemapäiviä erilaisista turvallisuuteen liittyvistä asioista. Monilla voi olla selkeä kytkös työ- ja työmatkaturvallisuuteen. Työpaikalla voidaan järjestää myös esimerkiksi myyntinäyttely, jolloin esiteltäisiin vaikkapa rakentamisessa ja metsätöissä tarvittavia turvavälineitä. UPM:n ryhmäkeskusteluissa nousi myös esiin ajatus, että tehtaalle hankittaisiin esimerkiksi ylimääräiset rakennustelineet ja turvavaljaita, joita työntekijät voisivat lainata omiin rakennuskohteisiinsa. Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuusaineistoa Esimiehen työsuojeluopas työkirja. Opas sisältää ohjeita työsuojelutehtävien hallintaan. 64 sivua, 8 euroa. Hyviä turvallisuuskäytäntöjä yhteisellä työpaikalla. VHS-ohjelma 11 minuuttia, 15 euroa. Hyvä näyttöpäätetyöpiste Verkkojulkaisu osoitteessa: Hyvä turvallisuusjohtaminen teollisuuden yhteisillä työpaikoilla. Kirjassa esitellään tilaaja-toimittaja suhteen pelisäännöt. Kirjaan on koottu esimerkkejä 13 eri yrityksestä. 48 sivua, 5 euroa. Riskit hallintaan Kirja laatu-, turvallisuus-, terveys- ja ympäristöasioiden hoitoon. 206 sivua, 20 euroa. Työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristöjärjestelmät. Kirja kuvaa yleisen toimintamallin yhdistetyn järjestelmän rakentamiseksi ja käyttöönottamiseksi. 128 sivua, 10 euroa. Työsuojelulla hyvinvointia ja tulosta osat I-III Julkaisu on kaikille aloille soveltuva työsuojelun perusaineisto. 136 sivua. 12 euroa. Turvallisuudella tulosta. Tavoitteena a. Kirja esittelee toimintamalleja, joiden avulla yritys voi parantaa turvallisuustasoaan -ajattelun pohjalta. Kirjaan on koottu 22 hyvää esimerkkitapausta yrityksistä, joissa turvallisuustyöllä on saavutettu tuloksia. 9 euroa. Työturvallisuuskortti. Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla. Työturvallisuus-korttikoulutukseen osallistuvan aineisto. Tietovihko kuvaa vaaratekijöitä ja työsuojelua yhteisellä työpaikalla. 48 sivua. 5 euroa. Teollisuusnosturin käyttäjän opastus ja ohjaus. Kirja antaa turvallisen nostamisen perustiedot nostojen suunnittelusta nosturin käyttöön. 40 sivua, 12 euroa. Tilaukset ja yhteydenotot: Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki, fax , -lehteä saa maksutta Työturvallisuuskeskuksesta!

Kemikaalien valmistus TOT 7/05. Haarukkatrukkia kuljettanut varastomies kuoli törmättyään junaan tasoylikäytävällä tehdasalueella

Kemikaalien valmistus TOT 7/05. Haarukkatrukkia kuljettanut varastomies kuoli törmättyään junaan tasoylikäytävällä tehdasalueella TOT-RAPORTTI 7/05 Haarukkatrukkia kuljettanut varastomies kuoli törmättyään junaan tasoylikäytävällä tehdasalueella TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Varastomies (52 v.) oli siirtämässä haarukkatrukilla

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksessa vahvistettu 19.6.2012 Johdon työturvallisuussitoumus Meidän yrityksessämme:

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

Työturvallisuus jokaisen vastuu

Työturvallisuus jokaisen vastuu Torstai 20.9.2007 Tampere-talo Työturvallisuus jokaisen vastuu Avaus puheenvuoro RaTuKe hanke pj. Tästä lähdimme liikkeelle: RATUKE on työtapaturmaohjelman sovellus rakennusalalle toimii yhteistyössä valtakunnallisen

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Miksi ET suosittaa jäsenyrityksilleen työturvallisuusmittareita Hyvä työturvallisuusmittaristo mahdollistaa työturvallisuustoiminnan

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Tapaturmapäivä 13.5.2011 tutkija Toni Hyytinen,Tampereen teknillinen yliopisto ESITYKSEN TAUSTA Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Ratuke-seminaari 30.10.2012 Jokaiselta työpaikalta löytyvä vaikutusketju ja sen sääntely Turvallisuuden johtaminen = työpaikan

Lisätiedot

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto ESIPUHE Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan liiton eri

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Kohti Nolla tapaturmaa -ajattelu- ja toimintatapa parempaa työn hallintaa! Turvallisuus hallintaan kuntatyössä 21.5.2015

Kohti Nolla tapaturmaa -ajattelu- ja toimintatapa parempaa työn hallintaa! Turvallisuus hallintaan kuntatyössä 21.5.2015 Kohti Nolla tapaturmaa -ajattelu- ja toimintatapa parempaa työn hallintaa! Turvallisuus hallintaan kuntatyössä 21.5.2015 Asennetta? Pyöräilykypärä ei vain pysy päässä. HS 31.5.2012 Se sotkee inhottavasti

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/01 Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan johdon ja valvonnan alaisena työskennellyt vuokrattu

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työympäristötoiminta Caverion Suomi Oy. Oulu 20.05.2015

Työympäristötoiminta Caverion Suomi Oy. Oulu 20.05.2015 Työympäristötoiminta Suomi Oy Oulu 20.05.2015 Liikevaihto Suomessa 521 milj. EUR vuonna 2014 VAHVA markkina-asema Suomessa. kiinteistötekniikan ja teollisuuden palveluiden markkinajohtaja. Suomessa kolme

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Prosessiteollisuuden kesäkoulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Petri Pakkanen Taustatietoja

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Ville Peijariniemi 3.12.2015 Strategia 2 Liiketoiminta ja ihmiset Johdamme liiketoimintaamme johtamisperiaatteidemme mukaisesti. Empowerin henkilöstön odotetaan

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto Vesiväylähankkeiden Yhteenveto 19.3.2015 Esityksen sisältö Johdanto Työn tavoitteet, sisältö ja aineisto Työturvallisuuspoikkeamat Tilannekatsaus Työtapaturmien vakavuudet Vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Työsuojelun tavoitteet: Turvalliset ja terveelliset työolot Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen Tärkeää: Osa jokapäiväistä työntekoa Yhdessä luotuja työsuojelukäytäntöjä

Lisätiedot

tapaturma UPM Stracel näytti:

tapaturma UPM Stracel näytti: 0 tapaturma 0 Turvallisuusjohtaja Jim Bergeron, Stora Enso: Vastuullisuus ja sitoutuminen avainasioita s. 3. Olli Lehtinen ja Taisto Nieminen, M-real Kirkniemi: TyöKuntoon-projektilla sairauspoissaolot

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen ABB Oy Jukka Peltola April 29, 2015 Slide 1 ABB Vaasassa globaali liiketoiminta Liikevaihto yli 700 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015 työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Kysymyksiä ja vastauksia Mitä keinoja vähentää läheltäpiti-, vaaratilanteita (esim. tienkäyttäjän ajoneuvo

Lisätiedot

Kemiallinen metsäteollisuus TOT 16/04. Koneenkuljettaja jäi pyöräkuormaajan alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja

Kemiallinen metsäteollisuus TOT 16/04. Koneenkuljettaja jäi pyöräkuormaajan alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja TOT-RAPORTTI 16/04 Koneenkuljettaja jäi pyöräkuormaajan alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Ammatti Toimiala Työmenetelmä tai tehtävä Koneet ja laitteet Pyöräkuormaajan kuljettaja ja häntä avustanut

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Kunnat turvallisiksi 2

Kunnat turvallisiksi 2 Kunnat turvallisiksi 2 2014 Henkilöstö ja työturvallisuus HUOLTOTYÖT! KÄYNNISSÄ Työsuojelu jokaisen asia Henkilöstö avainroolissa kuntien työsuojelussa Toimi näin työturvallisuusasioissa Turvallisuus lisää

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Maanrakennus TOT 16/03

Maanrakennus TOT 16/03 TOT-RAPORTTI 16/03 Aliurakoitsijan työntekijä menehtyi ajettuaan puskutraktorin niin lähelle avolouhoksen rintausta, että puskutraktori putosi alas 15 metrin matkan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖIDEN TOIMIALAT Consti Yhtiöt Toimitilat Asuintalot Consti Talotekniikka Oy PKS Muu Suomi Consti

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Vastuullisuusraportti 2013

Vastuullisuusraportti 2013 Vastuullisuusraportti 2013 Global Compact -ohjelma YK:n perustama ja johtama yritysten vastuullisuusohjelma Global Compact on toiminut vuodesta 2000 lähtien. Se perustettiin sitouttamaan kansainvälisesti

Lisätiedot

Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke

Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke Näin Ratuke alkoi: Valtioneuvoston periaatepäätös työtapaturmaohjelmasta 2001-2005 toimii kehyksenä valtion ja muiden keskeisten työelämän tahojen toimenpiteille,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Kunnat turvallisiksi 1

Kunnat turvallisiksi 1 Kunnat turvallisiksi 1 2014 Esimiehet ja työturvallisuus Työturvallisuutta on johdettava Turvallisuuden johtaminen tärkeä osa esimiestyötä Ylin johto vastaa työturvallisuudesta Turvallisuusjohtamisessa

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi UPA-hanke Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi Yhteisen työpaikan työturvallisuus Yhteisen työpaikan tapaturmat eivät synny yhden osapuolen toiminnasta tai turvallisuusasioiden

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 1

CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 1 Turvallisuusjohtaminen 25.2.2013 Juhani Kuronen, juhani.kuronen@lut.fi puh. 040 71 82 536 huone 4450, vastaanottoaika keskiviikkoisin klo 14-1515 CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen työturvallisuus Ovatko työssäoppimisen alkuperäiset

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Fingridin työturvallisuushanke 2012 Tavoitteena 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot