Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun arviointi"

Transkriptio

1 TA M P E R E E N T E K N I L L I N E N Y L I O P I S TO TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Tur vallisuustekniikan laitos. Rapor tti 95 Institute of Occupational Safety Engineering. Repor t 95 Noora Hintikka, Marileena Koskela, Kaija Leena Saarela & Minna Päivinen Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun arviointi Tampere 2007

2 Tampereen teknillinen yliopisto. Turvallisuustekniikan laitos. Raportti 95 Tampere University of Technology. Institute of Occupational Safety Engineering. Report 95 Noora Hintikka, Marileena Koskela, Kaija Leena Saarela & Minna Päivinen Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun arviointi Julkaistu Työsuojelurahaston (hankenumero ), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston sekä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton avustuksella Tampereen teknillinen yliopisto. Turvallisuustekniikan laitos Tampere 2007

3 ISBN ISSN ii

4 TIIVISTELMÄ Teollisuuden yhteisten työpaikkojen turvallisuustoiminnan kehittämiseksi on luotu valtakunnallinen työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmä. Korttikoulutuksen tavoitteena on antaa kurssilaisille perustiedot työturvallisuusasioista. Työturvallisuuskortti on yleistynyt Suomessa nopeasti. Tällä hetkellä Työturvallisuuskortteja on myönnetty yli kappaletta. Hankkeen tavoitteena oli selvittää keskeiset työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavat tekijät. Hankkeessa tarkasteltiin koko työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmää, mutta pääpaino oli koulutustilaisuuksien arvioinnissa. Hankkeessa perehdyttiin järjestelmän laadun nykytilanteeseen ja esitettiin kehittämisideoita, joilla korkea laatutaso voidaan tulevaisuudessakin varmistaa. Tutkimuksessa menetelminä käytettiin haastatteluja, koulutustilaisuuksien havainnointeja ja kyselyjä. Haastattelujen avulla kerättiin tietoa työturvallisuuskorttijärjestelmän eri toimijoiden tehtävistä. Havainnointien kohteena oli 15 työturvallisuuskorttikoulutus- ja 2 kurssinjohtajakoulutustilaisuutta. Tietoa kerättiin myös kolmella kyselyllä. Kurssinjohtajakyselyyn vastasi 45 tulevaa kurssinjohtajaa, kurssilaisille kohdistettuun kyselyyn vastasi 357 kurssilaista ja postitettuun kyselyyn vastasi 102 Työturvallisuuskortin haltijaa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 19 kurssinjohtajaa. Työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmää voidaan pitää tutkimuksen perusteella varsin onnistuneena. Suurin osa kyselyyn vastanneista olivat tyytyväisiä työturvallisuuskorttikoulutukseen. Myös kurssinjohtajat pitivät järjestelmää kokonaisuutena varsin hyvänä. Lisäksi havainnoidut koulutustilaisuudet olivat korkeatasoisia. Järjestelmän laadun kannalta keskeisimmät kehittämisideat liittyvät järjestelmän toimijoiden toimenkuvien selkeyttämiseen ja kurssinjohtajien ohjeistamiseen. Työturvallisuuskorttijärjestelmää pidettiin hieman monimutkaisena ja eri toimijoiden tehtäviä epäselvinä. Korttijärjestelmän hallinnoinnissa hiljattain tehdyt muutokset saattavat jatkossa vaikuttaa tilanteeseen. Kurssinjohtajien toiminta vaikuttaa hyvin keskeisesti järjestelmän laatuun. Kurssinjohtajien ohjeistusta parantamalla varmistetaan mahdollisimman hyvä oppiminen työturvallisuuskorttikoulutuksessa. iii

5 ALKUSANAT Työturvallisuuskorttikoulutuksen laatua on arvioitu monipuolisesti Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Turvallisuustekniikan laitoksen toteuttamassa tutkimushankkeessa. Tutkimus toteutettiin Tutkimuksen rahoituksesta vastasivat Työsuojelurahasto (TSR), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työsuojeluosasto ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL). Hankkeen tutkijoina toimivat Marileena Koskela ja Noora Hintikka ja vastuullisena johtajana professori Kaija Leena Saarela. Hankkeelle muodostettiin johtotiimi, johon edellä mainitun lisäksi kuuluivat lehtori Minna Päivinen ja tutkija Pertti Palukka TTY:n Turvallisuustekniikan laitokselta sekä asiamiehet Jukka Mäkeläinen, Jaana Aho (maaliskuuhun 2006 asti) ja Mira Seppänen (huhtikuusta 2006 alkaen) Työturvallisuuskeskuksesta. Hankkeen ohjausryhmänä toimi työturvallisuuskorttitoimikunnan työvaliokunta täydennettynä TSR:n ja STM:n edustajilla. Työvaliokunnassa olivat TVL:n, SPEK:n, SAK:n, EK:n ja ABB Oy:n edustajat. Kiitämme ohjausryhmän jäseniä ohjauksesta ja neuvoista, jotka auttoivat tutkimuksen eteenpäin viemistä. Erityiset kiitokset työturvallisuusjohtaja Hannu Tarvaiselle (TVL) ja turvallisuuspäällikkö Paavo Hirvikoskelle (ABB Oy) aktiivisesta panoksesta. Suuret kiitokset kuuluvat myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koulutuspäällikkö Riitta Piiroselle ja työturvallisuusinsinööri Seija Vilanderille, joilta saimme muun hyödyllisen tiedon ohella tarvitsemamme rekisteritiedot. SPEK lahjoitti myös palkinnot kortinhaltijoille postitettuun kyselyyn saaduista palkinnoista. Kiitämme myös Työturvallisuuskeskuksen asiamiehiä Jaana Ahoa, Mira Seppästä ja Jukka Mäkeläistä, joilta saadut tiedot ja kommentit auttoivat ymmärtämään järjestelmän toimintaa ja suuntaamaan tutkimusta. Tutkija Sanna Nenosta (TTY / Turvallisuustekniikka) haluamme kiittää hänen avustaan kyselyjen analysoinnissa. Erityisesti kiitämme tutkimuksen aikana havainnoimiemme koulutustilaisuuksien kurssinvetäjiä, kurssien osallistujia ja muita tutkimukseen osallistuneita kurssinhaltijoita heidän vastauksistaan haastatteluihin ja kyselyihin. Kiitos myös kurssinjohtajille, jotka lähettivät omassa organisaatiossaan kyselyt eteenpäin. Ilman heidän merkittävää panostaan tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa! Tampereella Tekijät iv

6 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ALKUSANAT SISÄLLYS 1 JOHDANTO Lähtökohta ja tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimusraportin rakenne TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA JA TAUSTAA TYÖTURVALLISUUSKORTTI- KOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ Laadunhallinta Oppimisen teoria Työturvallisuuskorttikoulutus ja sen tavoitteet Työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmä Järjestelmän ylätaso TVL:n hallitus, Työturvallisuuskorttitoimikunta ja Työturvallisuuskorttitoimikunnan työvaliokunta Kouluttajalaitokset Kurssinjohtajat Kortinhaltijat Työturvallisuuskeskus SPEK AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen toteutus Kirjallisuusselvitys Työturvallisuuskorttikoulutuksen taustatoimijoiden kartoitus Koulutustilaisuuksien havainnointi Havainnoidut koulutustilaisuudet Havainnointien sisältö Havainnoitujen tilaisuuksien taustatiedot Kyselyt eri ryhmille Kyselyjen toteutus Kyselyihin vastanneiden taustatiedot Kurssinjohtajien ja kouluttajien haastattelut v

7 3.6.1 Haastattelujen toteutus Haastattelujen sisältö Haastateltavien taustatiedot TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILANNE Työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavat tekijät Koulutustilaisuuksien havainnoinnit Kyselyt eri ryhmille Kurssinjohtajien ja kouluttajien haastattelut Työturvallisuuskorttijärjestelmän kehittäminen Koulutustilanteisiin liittyviä käytäntöjä KEINOJA TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN LAADUN VARMISTAMISEEN Laadun kehittämistarpeet ja laadun varmistaminen Hyvän koulutustilaisuuden piirteet TUTKIMUKSEN ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Työturvallisuuskorttikurssien havainnointilomake Liite 2 Kurssinjohtajakysely Liite 3 Työturvallisuuskorttikurssilaiskysely Liite 4 Kortinhaltijoille postitettu kysely Liite 5 Kurssijohtajien haastattelulomake Liite 6 Sähköpostilla lähetetty kurssinjohtajahaastattelu Liite 7 Työturvallisuuskorttikoulutuksen laatumalli Liite 8 Havainnointilomake työturvallisuuskorttikurssien arviointiin vi

8 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohta ja tausta Teollisuuden yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden parantamiseksi on kehitetty valtakunnallinen työturvallisuuskorttikoulutus. Työturvallisuuskortti on kehitetty suomalaisten teollisuusyritysten, työmarkkinajärjestöjen, vakuutusalan ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä. Työturvallisuuskorttikoulutuksessa koulutettava saa perustiedot yhteisen työpaikan työsuojelusta ja työympäristöön liittyvistä vaaroista. Tavoitteena on parantaa hyvän turvallisuuden edellyttämää eri osapuolten välistä toimivaa yhteistyötä. Koulutus ei kuitenkaan korvaa lainsäädännön edellyttämää työpaikka- ja työtehtäväkohtaista perehdyttämistä. Työturvallisuuskorttikoulutuksen hyväksytysti suorittaneille myönnetään Työturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta. (Työturvallisuuskortti: työturvallisuus yhteisellä työpaikalla 2005) Työturvallisuuskortti on yleistynyt Suomessa nopeasti toiminnan käynnistyttyä virallisesti vuonna Tällä hetkellä Työturvallisuuskortin haltijoita on jo Työturvallisuuskortin käyttö työpaikalla perustuu vapaaehtoisuuteen. Monet yritykset kouluttavat kuitenkin kaikki työntekijänsä ja edellyttävät myös alihankkijoidensa työntekijöiltä Työturvallisuuskorttia. (Työturvallisuuskortin verkkosivut 2006) Työturvallisuuskortti on usealla yhteisellä työpaikalla edellytyksenä alueelle pääsyyn. Työturvallisuuskortin yleistyttyä koulutusta on alettu hyödyntää myös muilla aloilla. Työturvallisuuskortti on yleistymässä esimerkiksi rakennusalalla ja telakoilla. Myös palvelualalla ja kiinteistönhoitoalalla koulutetaan Työturvallisuuskorttia. Viime aikoina erityisesti oppilaitoskoulutukset ovat yleistyneet, koska nuoret ammattiin opiskelevat tarvitsevat kortin jo työharjoitteluvaiheessa. Muita työturvallisuuskorttikoulutuksen ajankohtaisia haasteita ovat ensimmäisten Työturvallisuuskorttien vanhetessa syksyllä 2006 alkavat uusintakoulutukset sekä koulutusmateriaalin uudistaminen. Lisäksi Tapaturmavakuutuslaitosten liitto on luopumassa järjestelmän hallinnoinnista ja hallinnointi siirtyy Työturvallisuuskeskukselle. Koulutusjärjestelmää suunniteltaessa ja käynnistettäessä sille on asetettu tiettyjä vaatimuksia, mutta perusteellisempi ja kokonaisvaltaisempi laadun varmistamisen tarkastelu on vielä toteuttamatta. Jotta työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmästä saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri, työturvallisuuskorttikoulutuksen laatua on syytä tarkastella laaja-alaisesti tutkimuksessa. 1

9 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää keskeiset laatuun vaikuttavat tekijät työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmässä ja kehittää keinot, joiden avulla korkea laatutaso varmistuu. Tarkastelun kohteena on koko koulutusjärjestelmä (Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuskorttitoimikunta ja sen työvaliokunta, Työturvallisuuskeskus, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö sekä kouluttajalaitokset, kurssinjohtajat ja kortinhaltijat). Tutkimuksen painopiste on koulutustilaisuuksien tarkastelussa. Tutkimustulokset vastaavat seuraaviin kysymyksiin: - Mitkä ovat työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavat keskeisimmät tekijät? - Millainen työturvallisuuskorttikoulutuksen laatu on tällä hetkellä? - Kuinka hyvin korttijärjestelmä täyttää sille asetetut tavoitteet ja odotukset? - Ovatko vaatimukset sopivalla tasolla? - Miten koulutuksen laatua voidaan tehokkaimmin kehittää, ylläpitää ja valvoa (laadun varmistaminen)? Tutkimuksessa perehdytään korttikoulutusjärjestelmän nykytilanteeseen sekä tunnistetaan laatuun vaikuttavia tekijöitä ja kehittämismahdollisuuksia. Kerättyjen tietojen pohjalta laaditaan arvio nykytilanteesta ja muokataan malli työvälineineen, joiden avulla korttikoulutuksen laatua voidaan jatkossa parantaa ja hyvä laatutaso entistä paremmin varmistaa. Lisäksi laaditaan yhdessä yhteistyötahojen kanssa toteuttamissuunnitelma mallin soveltamiseksi käytäntöön. 1.3 Tutkimusraportin rakenne Tutkimusraportin toisessa luvussa käsitellään tutkimuksen teoreettista lähtökohtaa ja tutkimuksen taustaa sekä perehdytään tutkimuksen kannalta olennaiseen laadunvarmistamisen ja oppimisen teoriaan. Samassa luvussa esitellään myös tarkemmin työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmä, sen toimijat ja järjestelmän tavoitteet. Kolmannessa luvussa esitellään tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Kustakin menetelmästä kerrotaan tarkemmin omassa alaluvussaan. Erillisissä alaluvuissa on kerrottu myös tarkemmin, millainen aineisto näillä menetelmillä on kerätty. Neljännessä luvussa esitellään kunkin menetelmän avulla saadut tulokset. Tässä luvussa esitellään keskeisimmät työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavat tekijät ja tarkastellaan tulosten pohjalta työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun nykytilannetta. Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun nykytilannetta arvioidaan suhteessa työturvallisuuskorttikoulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Viidennessä luvussa esitellään keinoja laadun varmistamiselle jatkossa. Luvussa käsitellään myös työturvallisuuskorttikoulutuksen kehittämistarpeita sekä havaittuja hyviä käytäntöjä ja hyvän koulutustilaisuuden piirteitä. Tutkimuksen ja sen tulosten luotettavuutta arvioidaan luvussa kuusi. Luvussa seitsemän esitellään tutkimuksen tuloksiin perustuvat tärkeimmät johtopäätökset. Raportin liitteeksi on koottu tutkimuksessa käytetty laadunvarmistusmalli ja lomakkeet, joita voidaan käyttää työvälineinä laadun varmistamisessa. 2

10 2 TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA JA TAUSTAA TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2.1 Laadunhallinta Laatu on käsitteenä monitahoinen ja suhteellinen. Standardissa SFS-EN ISO 9000 (2001) esitetyn määritelmän mukaan laadulla tarkoitetaan sitä, missä määrin luontaiset ominaisuudet täyttävät vaatimukset. Laadunhallinnan standardi SFS-EN ISO 9000 (2001) määrittelee seuraavasti: koordinoituja toimenpiteitä organisaation suuntaamiseksi ja ohjaamiseksi laatuun liittyvissä asioissa. Laatuasioiden ohjaus muodostuu yleensä laatupolitiikan määrittelystä, laatutavoitteiden asettamisesta, laadun suunnittelusta, laadunohjauksesta, laadunvarmistuksesta ja laadun parantamisesta. Laadunvarmistuksella pyritään tuottamaan luottamus siitä, että laatuvaatimukset tullaan täyttämään. (SFS-EN ISO ) Laadunhallinnalle on tyypillistä prosessimainen tarkastelutapa. Prosessilla tarkoitetaan sarjaa toisiinsa liittyviä tai vuorovaikutteisia toimintoja, jotka muuttavat panokset tuotoksiksi. Prosessimaisessa toimintamallissa olennaista on käytettyjen prosessien järjestelmällinen tunnistaminen, hallitseminen ja näiden prosessien välisen vuorovaikutuksen hallinta. (SFS-EN ISO ) Prosessi koostuu toistuvasta sarjasta määriteltävissä ja mitattavissa olevia yleisiä tehtäviä. Prosessissa tuotosten laadun vaatimustenmukaisuuteen voidaan vaikuttaa ohjaamalla prosessia. (Lecklin 2002) Prosesseissa organisaation osaamisen avulla muodostetaan tuotteita, joilla on asiakkaille lisäarvoa (Lecklin 2002, Summers 2005). Ulkoista asiakasta palvelevia prosesseja kutsutaan ydinprosesseiksi (Lecklin 2002). Avainprosessit ovat niitä prosesseja, joilla on suurin vaikutus siihen, kuinka asiakkaat arvostavat tuotetta ja siten suurin vaikutus asiakkaiden säilyttämisen kannalta (Summers 2005). Avainprosessit ovat organisaation tärkeimpiä prosesseja ja liittyvät organisaation menestystekijöihin (Lecklin 2002). Laadunhallintajärjestelmän yleisten vaatimusten mukaan organisaatioiden tulee tunnistaa järjestelmää varten tarvittavat prosessit, niiden soveltaminen sekä näiden prosessien välinen järjestys ja vuorovaikutus. Lisäksi tulee määrittää kriteerit ja menetelmät, joilla voidaan varmistaa laadunhallintaan liittyvien prosessien toiminta ja ohjaus. Laadunhallintajärjestelmässä tulee varmistaa myös tarvittavien resurssien ja informaation saatavuus sekä prosessien mittaus, analysointi ja seuranta. Laadunhallintajärjestelmässä pyritään jatkuvan parantamisen periaatteeseen, mikä edellyttää suunniteltujen tulosten saavuttamiseksi laadittujen toimenpiteiden toteuttamista. (SFS-EN ISO ) Prosesseihin perustuvan laadunhallintajärjestelmän panos muodostuu asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vaatimuksista. Tuotoksena on asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tyytyväisyys. Johdon vastuu, resurssien hallinta, tuotteen toteuttaminen sekä mittaus, analysointi ja parantaminen muodostavat prosesseihin perustuvan laadunhallintajärjestelmän prosessiyhteydet. (SFS-EN ISO ) 3

11 Johdon tulee sitoutua laadunhallintajärjestelmän kehittämiseen ja toteuttamiseen. Johdon vastuulla on laatupolitiikan määrittäminen, laatutavoitteiden asettamisen varmistaminen, johdon katselmusten suorittaminen ja tarvittavien resurssien varmistaminen. Johdon tulee myös nimittää laadunhallinnasta huolehtiva johdon edustaja ja varmistaa, että myös muut laadunhallintaan liittyvät vastuut ja valtuudet on määritelty. Myös laadunhallintajärjestelmän vaikuttavuuteen liittyvistä asioista viestiminen on johdon vastuulla. (SFS-EN ISO ) Resurssienhallinnalla tulee määrittää tarvittavat resurssit. Ne tulee varata sekä laadunhallintajärjestelmän toteuttamiseen, ylläpitämiseen ja sen vaikuttavuuden jatkuvaan parantamiseen että asiakkaan vaatimusten täyttämiseen ja siten asiakastyytyväisyyden lisäämiseen. Resurssienhallinnassa tulee ottaa huomioon, paitsi tarvittavat henkilöresurssit, myös se, että työympäristö ja muu infrastruktuuri tukee vaatimustenmukaisuuden saavuttamista. (SFS-EN ISO ) Laadunhallintajärjestelmän tuotteen toteuttamiseen liittyvät prosessit ovat tuotteen toteuttamisen suunnittelu, asiakkaaseen liittyvät prosessit, suunnittelu ja kehittäminen, ostotoiminta, tuotanto ja palveluiden tuottaminen, seuranta- ja mittauslaitteiden ohjaus. Mittaus-, analysointi- ja parantamisprosessien avulla osoitetaan tuotteen vaatimusten mukaisuus, varmistetaan laadunhallintajärjestelmän vaatimustenmukaisuus ja pyritään parantamaan jatkuvasti laadunhallintajärjestelmän vaikuttavuutta. (SFS-EN ISO ) Lecklin (2002) käyttää prosessien kehittämismallina kolmivaiheista kehittämismallia, joka koostuu nykytilan kartoittamisesta, prosessianalyysistä ja prosessin parantamisesta. Nykytilan kartoittamisessa päätehtäviä ovat esimerkiksi prosessikuvausten ja prosessikaavioiden laatiminen. Tässä vaiheessa nimetään pääprosessit ja muodostetaan prosessihierarkia. Prosesseja voidaan kuvata kaavioiden ja karttojen avulla sekä sanallisesti. Prosessikuvaus sisältää tietoa muun muassa prosessin tavoitteista, syötteistä, suoritteista ja prosessiin liittyvistä toimijoista. Tässä vaiheessa tehdään myös tiedonkeruusuunnitelma, jossa määritellään, mistä lähteistä kerätään tietoa asiakkaiden tarpeista ja prosessin suorituskykyarvioista. Tässä vaiheessa voidaan myös arvioida prosessin tärkeimmät tulokset ja niiden ominaisuudet sekä arviointikriteerit. Prosessien lisäksi laatujärjestelmään tulee sisällyttää mittaus- ja ohjausjärjestelmä, jolla voidaan kerätä palautetta prosessista. Koska prosessissa tuotetaan suoritteita asiakkaalle, on asiakaspalautteen seuranta ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen tärkeää prosessin kehittämisen kannalta. Prosessianalyysivaiheessa selvitetään ja ratkaistaan varsinaiset prosesseihin liittyvät ongelmat ja arvioidaan erilaisia kehittämisvaihtoehtoja. Prosessianalyysivaiheessa valittu kehittämistapa toteutetaan prosessin parantamisvaiheessa. Parannussuunnitelman laatimisen ja uudistetun prosessin käyttöönoton jälkeen palataan jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti takaisin alkuun. (Lecklin 2002) Opetuksessa ja koulutuksessa tuote koostuu sekä opetusprosessista että oppimistuloksesta. Opetuksen ja koulutuksen laatua tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon siis sekä opetusprosessin oppijalle tarjoama opetuskokemus että se, mitä lopulta on opittu. Opetusprosessin lisäksi koulutukseen liittyviä prosesseja ovat esimerkiksi opetuksen valmistelu ja arviointi. Nämä prosessit sisältävät useita eri toimia, joihin laadunhallinnan toimenpiteitä 4

12 voidaan kohdentaa. Opetuksen ja koulutuksen laadunhallintaa voidaan lähestyä esimerkiksi seuraavien toimien kautta: kurssin ja materiaalin suunnittelu, opetus, tutorointi, oppimisen arviointi ja kurssipalautteen kerääminen. (Freeman 1993) Freeman (1993) kehottaa tunnistamaan edellä mainituista toimista ensin kriittiset toiminnat ja sen jälkeen kirjoittamaan jokaista toimintaa koskevan menettelytapaohjeen ja vielä tarkemman työohjeen. Menettelytapaohjeessa määritellään, mitä tähän toimeen liittyen tulee tehdä ja kenen. Työohjeessa kerrotaan tarkemmin, kuinka tehtävä tulee suorittaa. Menettelytapaohje voi olla esimerkiksi kaavioon pohjautuva ohje siitä, kuinka kurssi-ilmoittautumiset hoidetaan. Työohje puolestaan voi olla esimerkiksi muistilista koulutustilan valmistamisesta koulutukseen. (Freeman 1993) 2.2 Oppimisen teoria Oppimista selittävää teoriaa kutsutaan oppimisnäkemykseksi (Nevgi & Lindblom-Ylänne 2002). Oppimisnäkemysten kehittyminen kuvataan usein kolmen eri vaiheen kautta. Ensimmäisenä oppimisnäkemyksenä pidetään behavioristista, sitä seurasi sosiaalinen oppimisnäkemys ja tällä hetkellä käytetään pitkälti kognitiivista oppimisnäkemystä. Näiden eri oppimisnäkemysten ei voida katsoa olevan täysin syrjäyttäneet toisiaan. Esimerkiksi suomalaisessa peruskouluopetuksessa on edelleen paljon behavioristia piirteitä (Vilkko-Riihelä 2001). Behaviorismin keskeinen kehittäjä oli Ivan Pavlov koirakokeillaan. Behavioristisen oppimisnäkemyksen perusteella ihmistä pidettiin kohteena, jota voidaan sopivissa oloissa muokata ulkoapäin. Oppimista pidettiin hyvänä, jos henkilö pystyi toistamaan opetetun asian täydellisesti. Sosiaalista oppimista kutsutaan myös mallioppimiseksi. Tämän oppimisnäkemyksen mukaan ihminen oppii seuraamalla ja matkimalla toisten ihmisten toimintaa. Kognitiivisessa oppimisnäkemyksessä korostuu oppijan aktiivinen rooli. Tällä hetkellä vallitsevan oppimisnäkemyksen, konstruktivismin, pohjalla on kognitiivinen ihmiskäsitys. Tämän mukaisesti ihminen ei opi tietoa annetussa muodossa, vaan hän muokkaa tulevan tiedon omaan tietopohjaansa sopivaksi. Oppimista ei siis voi tapahtua, jos ei ole pohjaa, johon tietoa voi liittää. Todellinen asian sisäistäminen tapahtuu vain silloin, kun oppijalla on halu oppia ja asiaa pidetään tärkeänä. (Vilkko-Riihelä 2001, Nevgi & Lindblom-Ylänne 2002) Lindblom-Ylänne ja muut (2002a) kuvaavat oppimisen muutoksena oppijan kokemuksissa ja ajattelussa. Laadukkaana oppimisena ei voida näin ollen pitää pelkästään ulkoa opitun tiedon toistamista. Nykyisen oppimiskäsityksen perusteella oppijalla itsellään on aktiivinen rooli oppimistapahtumassa. Opettajaa pidetään lähinnä oppimisen mahdollistajana, ei henkilönä, joka voisi kaataa tiedon oppijoiden päähän (Vilkko-Riihelä 2001). Kuitenkin opettajan rooli laadukkaan oppimisen mahdollistajana on huomattava. Opettajalle pitää olla selvää, mitä hän haluaa opiskelijoiden oppivan ja tämän tulee olla linjassa hänen opetuksensa kanssa, niin opetusmenetelmissä kuin arviointikäytännöissäkin (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2002). Lisäksi opettajan pitää selvittää itselleen, miten laadukas oppiminen näkyy opiskelijoiden toiminnassa. Tästä Lindblom-Ylänne & Nevgi (2002) antavat Biggsin 5

13 (1999) esimerkin: laadukasta ei ole tiedon toistaminen vaan tiedon soveltamien uudessa ympäristössä. Nykyisen oppimisnäkemyksen mukaan oppijalla on siis tärkeä rooli oman oppimisen mahdollistajana: Oppija oppii vain asioita, joita pitää itselleen tärkeänä. Oppijan oma näkökulma oppimiseen voidaan karkeasti ottaen jakaa kahteen ryhmään: pinta- ja syväsuuntautuneeseen oppimiseen (Lindblom-Ylänne et al. 2002b). Opiskelija, joka opiskelee pintasuuntautuneesti, pyrkii vain toistamaan asioita sanatarkasti. Syväsuuntautuneen lähtökohdan valinnut opiskelija puolestaan pyrkii ymmärtämään opettelemiensa asioiden merkityksen omista lähtökohdistaan. Toisinaan nimetään myös kolmas lähestymistapa, strateginen lähestymistapa, oppimiseen. Tämän mukaan opiskelijat pyrkivät opettelemaan asioita niin, kuin niitä tullaan esimerkiksi tentissä kysymään. Lindblom-Ylänne et al. (2002b) kuvaavat tätä lähtökohtaa hyvin sanoessaan Opiskelijalla on kaksi selvästi erillistä huomion kohdetta luennoilla ja kursseilla: varsinainen opetettavaksi tarkoitettu sisältö ja arviointijärjestelmän vaatimukset. Usein esimerkiksi monivalintatentillä ohjataan opiskelijoita pintasuuntautuneeseen oppimiseen (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2002). Oppimisnäkemyksen pitää siis näkyä koko oppimisprosessissa. Hyvin tärkeä osa oppimista on oppimisen arviointiin käytetyt arviointimenetelmät. Opetusta ja oppimista käsittelevässä kirjallisuudessa arvioinnille on esitetty kaksi kilpailevaa tavoitetta: kehityksellinen ja arvioiva (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2002, Bransford et al. 2004). Edellä mainitun tavoitteena on edistää oppijoiden oppimista ja viimeksi mainitun varmistaa, että heitä kohdellaan yhdenmukaisesti. Näiden eri tavoitteiden mukaista arviointia toteutetaan kahdella eri tavalla: formatiivisella ja summatiivisella arvioinnilla. Formatiivisen arvioinnin avulla selvitetään, hallitsevatko opiskelijat opetetun asian. Tämän palautteen avulla opetusta voidaan kehittää, jotta opiskelijat oppisivat paremmin. Summativisella arvioinnilla voidaan selvittää opiskelijoiden tietojen taso ja sitä käytetäänkin yleisesti kurssin suorituksen arviointiin. (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2002) Turvallisuuden oppimisessa pätevät samat periaatteet kuin muidenkin asioiden oppimisessa. On huomattava, että työturvallisuuden kehittämiseen vaikuttavat monet tekijät. Turvallisuuden kehittäminen nojautuu perinteisesti teknisiin toimenpiteisiin, joilla kontrolloidaan vaaroja (Stave et al. 2007). Tapaturmien torjuntaan ei kuitenkaan vaikuta ainoastaan turvallisten koneitten ja laitteiden suunnittelu, vaan erittäin tärkeää on työntekijöiden tietojen, taitojen, asenteiden ja moraalin kehittäminen (Elangovan et al. 2005). Turvallisuuskoulutuksella tarkoitetaan työntekijöiden henkisten voimavarojen systemaattista kehittämistä turvallisuuden osalta (Elangovan et al. 2005). Turvallisuusasenteiden ja käyttäytymisen muutosten on todettu vaativan aikaa (Stave et al. 2007) 6

14 2.3 Työturvallisuuskorttikoulutus ja sen tavoitteet Työturvallisuuskorttikoulutus on kehitetty Oulun yliopiston toteuttaman TYKTA-hankkeen (Työturvallisuustoiminnan kehittäminen teollisuuden alihankinnoissa) yhteydessä (Ylijoutsijärvi 2001). Kehittämistyö on tehty yhteistyössä suomalaisten teollisuusyritysten, työmarkkinajärjestöjen, vakuutusalan ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Työturvallisuuskorttikoulutus on valtakunnallinen menettelytapa, joka on kehitetty työturvallisuuden parantamiseksi teollisuuden yhteisillä työpaikoilla. Koulutus soveltuu kuitenkin myös esimerkiksi rakennusalalle, julkiselle sektorille ja telakoille. Työturvallisuuskortin käyttö työpaikalla on vapaaehtoista. Useilla tilaajayrityksillä kuitenkin työntekijöiden työmaalle pääsyn edellytyksenä on Työturvallisuuskortti. (Työturvallisuuskortti: työturvallisuus yhteisellä työpaikalla. 2005, Työturvallisuuskorttikoulutuksen verkkosivut 2006) Työturvallisuuskorttikoulutus antaa perustiedot yhteisen työpaikan työsuojelusta sekä työympäristöön liittyvistä vaaroista. Tämän tutkimuksen toteutuksen aikana työturvallisuuskorttikoulutuksen tavoitteet oli tarkemmin määritelty seuraavasti (Järjestettävät työturvallisuuskorttikurssit -verkkosivusto 2006): - parantaa käytännön yhteistoimintaa yhteisillä työpaikoilla työn tilaajan ja sen tekijöiden välillä, - antaa valmiudet laadukkaaseen perehdyttämiseen, - antaa perustietoa työsuojelusta, - yhtenäistää toimintatapoja työturvallisuuskoulutuksessa, - vähentää eri tilaajatahojen antamaan päällekkäistä koulutusta, - herättää työpaikoilla kiinnostusta ja motivaatiota myös oman henkilöstön työturvallisuusosaamiseen, - vähentää teollisuuden tapaturmia yleensä ja siten myös riskialttiissa töissä sattuvia vakavia tapaturmia, - alentaa kustannuksia, joita syntyy tapaturmista ja niistä aiheutuvista menetyksistä kansantaloudelle, sekä - on valvottua ja se voidaan toteuttaa sopivaan aikaan. Tämän tutkimuksen valmistumisvaiheessa työturvallisuuskorttikoulutuksen verkkosivuilla (Työturvallisuuskortin verkkosivut 2006) mainitaan, että työturvallisuuskorttikäytännön tavoitteena on: - parantaa käytännön yhteistoimintaa yhteisillä työpaikoilla tilaaja- ja toimittajayritysten välillä, - tukea työnopastusta yhteisillä työpaikoilla, - antaa perustietoa työsuojelusta, - vähentää eri tilaajien antamaa päällekkäistä koulutusta, - herättää työpaikoilla kiinnostusta ja motivaatiota oman henkilöstön työturvallisuusosaamiseen, sekä - pyrkiä vähentämään työtapaturmia ja vaaratilanteita. 7

15 2.4 Työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmä Työturvallisuuskorttijärjestelmän toimijat olivat hankkeen alkaessa TVL:n hallitus, työturvallisuuskorttitoimikunta, korttitoimikunnan työvaliokunta, koulutuslaitokset, kurssinjohtajat, kortinhaltijat, Työturvallisuuskeskus (TTK) ja SPEK. Toimijoiden väliset suhteet on esitetty kuvassa 1. Alla on kuvattu tarkemmin eri tahojen tehtävät. Tiedot on saatu kirjallisista lähteistä ja haastattelujen perusteella. Kuva 1. Työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmän toimijat Järjestelmän ylätaso TVL:n hallitus, Työturvallisuuskorttitoimikunta ja Työturvallisuuskorttitoimikunnan työvaliokunta Järjestelmän ylätason muodostivat hankkeen alussa TVL:n hallitus, työturvallisuuskorttitoimikunta ja työturvallisuuskorttitoimikunnan työvaliokunta. Työturvallisuuskorttitoimikunta koordinoi järjestelmän toimintaa. Sen tehtäviin kuuluu toimintamallin ja koulutuspaketin hyväksyminen. Kurssin sisällön osalta se varmistaa, että sisältö vastaa yhteisten työpaikkojen tarpeita. TVL:n hallitus on asettanut Työturvallisuuskorttitoimikunnan työvaliokunnan. Työvaliokunta puolestaan hyväksyy kouluttajalaitokset, kurssinjohtajat sekä kurssin 8

16 tarkemman sisällön. Työvaliokunnan tehtäviin kuuluu myös laadun varmistus koulutustilaisuuksien osalta. Valiokunnassa käsitellään koulutustilaisuuksien reklamaatiot: SPEK toimittaa yhteenvedon reklamaatioista valiokuntaan ja isoimpiin asioihin työvaliokunta ottaa kantaa Kouluttajalaitokset Kouluttajalaitokset tarjoavat kurssinjohtajakoulutusta. Kurssinjohtajakoulutuksen suorittanut toimii vastuullisena työturvallisuuskorttikouluttajana. Hankkeen alkaessa kouluttajalaitoksia oli 11. Kouluttajalaitokset pitävät huolta, että kurssinjohtajakoulutukseen osallistuvat henkilöt täyttävät kurssinjohtajille asetetut pätevyysvaatimukset. Kouluttajalaitosten valintaan ei ole asetettu pätevyysvaatimuksia ja nimityksen saa organisaatio, ei yksittäinen henkilö Kurssinjohtajat Kurssinjohtajilla tarkoitetaan työturvallisuuskorttikurssien vetäjiä. Kurssinjohtajaoikeudet saa suorittamalla hyväksytysti kouluttajalaitosten tarjoaman kaksipäiväisen kurssinjohtajakoulutuksen sekä kaksi työturvallisuuskorttikoulutuksen tenttiä. Kurssinjohtajaoikeudet ovat voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen oikeudet voi uusia päivän täydennyskoulutuksessa. Kurssinjohtajille on määritelty tiettyjä kriteerejä, jotka heidän tulee täyttää voidakseen osallistua kurssinjohtajakoulutukseen. Kriteereinä ovat: - toiminut työsuojelun parissa aktiivisesti, esim. kaksi kautta työsuojeluvaltuutettuna, - käynyt työsuojelun peruskurssin ja - hänellä on käytännön kokemusta kouluttajana toimimisesta. Osa yrityksistä kouluttaa työntekijänsä yrityksen sisäisissä koulutuksissa. Myös alihankkijoille saatetaan järjestää koulutuksia. Yritysten sisäisten ja alihankkijakoulutusten lisäksi kaikille avoimia sekä opiskelijoille suunnattuja työturvallisuuskorttikursseja tarjoavat erilaiset oppilaitokset, kurssikeskukset ja yksityiset kurssinvetäjät. Kurssit voivat olla myös edellisten vaihtoehtojen yhdistelmiä. Esimerkiksi avoimet kurssit voivat olla jollekin tietylle alalle suunnattuja. Kuvassa 2 on esitetty kurssinjohtajien pitämien tilaisuuksien määrä. Noin puolet kurssinjohtajista ei ole pitänyt yhtään koulutustilaisuutta. 9

17 Kurssinjohtajien pitämien tilaisuuksien määrä (N=926) Kurssinjohtajien määrä yli 40 Kurssinjohtajan pitämien tilaisuuksien määrä Kuva 2. Kurssinjohtajien pitämien tilaisuuksien määrä (Vilander 2006) Kortinhaltijat Työturvallisuuskorttikoulutus koostuu yhden päivän kurssista ja kirjallisesta kokeesta. Kurssin suorituksesta myönnetty henkilökohtainen Työturvallisuuskortti on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen on osallistuttava uusintakoulutukseen. (Työturvallisuuskortti: työturvallisuus yhteisellä työpaikalla 2005, Työturvallisuuskortin verkkosivut 2006) Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus vastaa työturvallisuuskorttikurssin materiaalin tuottamisesta ja päivittämisestä. Työturvallisuuskorttikurssin materiaali koostuu kurssin aikana läpi käytävistä kalvoista, kurssilaisille jaettavasta vihkosesta, valmiista tenttisarjoista ja tenttien vastauksista. Sekä kurssinjohtajakoulutuksessa että työturvallisuuskorttikurssilla käytetään samaa materiaalia. Kurssinjohtajille on tukiaineistona tarjolla kurssin aiheisiin liittyvä multimedia- DVD tehtävineen. Uusintakoulutuksen materiaalia työstettiin tutkimuksen aikana. Osa kalvoista on pakollisia. Vähintään pakolliset kalvot tulee käydä läpi kurssin aikana. Kalvosarja sisältää myös valinnaisia lisäkalvoja, joita kurssinjohtajat voivat käyttää oman valintansa mukaan. Kalvot ovat saatavilla PowerPoint -muodossa. Halutessaan kurssinjohtajat voivat näyttää kalvosarjan tavallisina kalvoina. Kalvoihin on tehty valmiita muistiinpanoja kurssinjohtajia varten. Kurssinjohtajat saavat täydentää kurssimateriaalia omalla oheismateriaalillansa. Kurssimateriaaliin kuuluu myös Työturvallisuuskortti: Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla -vihkonen, joka jaetaan kurssilaisille omaksi. Tentti koostuu monivalintatehtävistä, joissa useampi kohta voi olla oikein. Läpipääsyä varten 75 % vastauksista on oltava oikein. Kurssinjohtajilla on käytössään viisi eri tenttisarjaa. Vihkonen, kalvosarja ja tentti on saatavilla suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi. 10

18 Työturvallisuuskorttikoulutukseen liittyvän tiedotuksen päävastuu on Työturvallisuuskeskuksella. SPEK on myös mukana tiedotuksessa, koska heillä on kurssinjohtajien yhteystiedot. Työturvallisuuskeskus vastaa pääasiassa tiedotuksen sisällöstä ja SPEK tiedotuksen jakelusta. Tiedotus hoidetaan sähköpostilla ja Työturvallisuuskortin Internet-sivujen kautta SPEK SPEK:n päätehtävänä on pitää rekisteriä Työturvallisuuskortin suorittaneista. SPEK:llä on oma tietokanta rekisterin ylläpitämiseen ja päivittämiseen. Kurssinvetäjät ilmoittavat SPEK:lle sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta tiedot järjestettävistä kursseista ja kurssin suorittaneista. SPEK tarjoaa myös neuvontapalveluja kurssinjohtajille. SPEK käsittelee jonkin verran reklamaatioita. Kurssinjohtajat ja kortinhaltijat voivat antaa palautetta työturvallisuuskorttikurssin asioista SPEK:iin. SPEK:n Internet-sivuilta löytyy palautelomake. SPEK tiedottaa käsittelemistään reklamaatioista yhteenvetoina järjestelmän ylätasolle. Ne reklamaatiot, joita SPEK ei voi suoraan käsitellä, menevät järjestelmän ylätasoon käsiteltäväksi. 11

19 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kerättiin tietoa työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmästä ja laadunhallinnasta. Työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmään ja sen toimijoihin perehdyttiin asiantuntijahaastatteluilla sekä järjestelmän toimijoiden verkkosivuihin ja järjestelmästä saatavilla oleviin dokumentteihin tutustumalla. Kirjallisuusselvityksellä haettiin tietoa koulutuksen ja opetuksen laadun arvioinnista ja varmistamisesta. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kerättyjen tietojen avulla muodostettiin alustava malli työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmän laadun varmistamiselle ja työvälineet (havainnointi-, kyselyja haastattelulomakkeet) työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun arviointia varten. Lomakkeita muokattiin asiantuntijakommenttien avulla. Tutkimuksen toisessa vaiheessa kerättiin alustavan mallin ja kehitettyjen laadunarvioinnin työvälineiden avulla tietoa työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmän laadusta ja kehittämismahdollisuuksista. Samalla testattiin alustavan mallin ja laadunarviointivälineiden toimivuutta. Tietoa kerättiin havainnoimalla koulutustilaisuuksia. Havainnointien yhteydessä tietoa kerättiin työturvallisuuskorttikoulutukseen osallistuville suunnatulla kyselyllä ja haastattelemalla kurssinvetäjiä. Tutkimukseen osallistui kaksi tutkijaa, jotka kävivät havainnoimassa koulutustilaisuuksia. Ensimmäisiin neljään tilaisuuteen tutkijat osallistuivat yhdessä, jotta lomakkeiden käyttö ja havainnointi olisi yhdenmukaista myös erikseen havainnoitavissa tilaisuuksissa. Kurssinjohtajien koulutuksiin sekä ruotsinkieliseen koulutukseen tutkijat osallistuivat myös yhdessä, jotta havaintoja voitiin verrata keskenään. Havainnoitujen koulutustilaisuuksien päätteeksi kerättiin kurssilaisten kokemuksia kyselyn avulla. Tämän jälkeen haastateltiin vielä kurssinvetäjää. Postitetulla kyselyllä kerättiin kokemuksia Työturvallisuuskortin vähintään puoli vuotta omistaneilta. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten analyysien avulla. Tutkimuksen yhteydessä kehitetty malli ja työvälineet täydennettiin lopulliseen muotoonsa tutkimuksen aikana saatujen käyttökokemusten perusteella. Hankkeen aikana ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa ja johtotiimi 6 kertaa, joista yksi kokous oli laajennetun johtotiimin kokous. 3.2 Kirjallisuusselvitys Kirjallisuusselvityksessä perehdyttiin laadun varmistamisen ja laadunhallinnan sekä oppimisen teoriaan. Erityisesti selvitettiin koulutuksen ja opetuksen laadun arvioinnin ja laadunvarmistamisen periaatteita. Kirjallisuusselvityksessä haettiin teoriatietoa, jonka avulla voitiin tunnistaa työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Kirjallisuusselvityksen tietoja käytettiin laadittaessa alustavaa mallia työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Kirjallisuutta hyödynnettiin myös laadittaessa havainnointi-, kysely- ja haastattelulomakkeita, joilla kerättiin tietoa työturvallisuuskorttikoulutuksen laa- 12

20 dusta. Kirjallisuusselvityksessä käytettiin lähteinä peruskirjallisuutta, standardeja ja tieteellisiä julkaisuja. 3.3 Työturvallisuuskorttikoulutuksen taustatoimijoiden kartoitus Tutkimuksen alussa kerättiin tietoa työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmästä ja sen eri toimijoista. Tietoa kerättiin haastattelemalla järjestelmän eri tahojen asiantuntijoita ja tutustumalla erilaisiin järjestelmää kuvaaviin kirjallisiin lähteisiin. Haastateltavina olivat SPEK:stä työturvallisuusinsinööri Seija Vilander ja koulutuspäällikkö Riitta Piironen sekä Työturvallisuuskeskuksesta asiamiehet Jaana Aho ja Mira Seppänen. Asiantuntijahaastatteluissa selvitettiin työturvallisuuskorttijärjestelmän eri toimijoiden rooleja. Samalla selvitettiin myös työturvallisuuskorttikoulutukseen liittyviä olennaisia taustatietoja sekä koulutukseen ja koulutusjärjestelmään liittyviä ajankohtaisia asioita. Taustatietojen ja kirjallisuusselvityksen pohjalta laadittiin alustava malli työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. 3.4 Koulutustilaisuuksien havainnointi Havainnoidut koulutustilaisuudet Tutkimuksessa osallistuttiin eri tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja havainnoitiin laatuun vaikuttavia tekijöitä. Havainnoitavat tilaisuudet valittiin siten, että koulutuksen nykytilanteesta saataisiin mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaava kuva. Tutkimuksessa havainnoitiin yhteensä 15 työturvallisuuskorttikoulutusta ja kaksi kurssinjohtajakoulutusta. Tilaisuuksien valinnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti kurssinvetäjän pitämien koulutustilaisuuksien lukumäärään, tilaisuuden osallistujamäärään, koulutustyyppiin ja koulutuspaikkakuntaan. Mukaan otettiin mahdollisimman monipuolisesti erilaisia koulutustilaisuuksia. Tutkimuksessa havainnoitiin sekä kokeneempien että kokemattomampien kurssinvetäjien koulutustilaisuuksia ja osallistujamäärältään erisuuruisia kursseja. Koulutuksiin osallistuttiin eri paikkakunnilla, kuitenkin pääasiassa Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla. Havainnoitavien tilaisuuksien joukossa oli kaikille avoimia koulutustilaisuuksia, yrityksen sisäisiä tai yrityksen alihankkijoilleen suuntaamia koulutuksia, oppilaitoskoulutuksia sekä edellisten koulutustyyppien yhdistelmiä. Koulutustilaisuuksien valinnassa huomioitiin myös työturvallisuuskorttikoulutuksen ajankohtaisia asioita osallistumalla nuorille tarkoitettuun oppilaitoskoulutukseen sekä keräämällä havaintoja myös ruotsinkielisestä koulutuksesta. Lisäksi havainnoitaviksi koulutustilaisuuksiksi valittiin teollisuuden lisäksi rakennusalan ja muidenkin alojen koulutuksia Havainnointien sisältö Havainnoinnin pohjaksi laadittiin havainnointilomake (liite 1). Lomake muodostettiin työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä tehdyn alustavan mallin ja kirjallisuusselvityksen pohjalta. Lomakkeessa havainnoitavat tekijät jaoteltiin viiteen osioon: 13

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Mun juttu hankkeen Savonlinnan seuturyhmän kokous

Mun juttu hankkeen Savonlinnan seuturyhmän kokous Mun juttu -hanke ASIALISTA 2009 16.10.2009 Mun juttu hankkeen Savonlinnan seuturyhmän kokous Aika Pe 30.10.2009 klo 12.00 14.00 Paikka Iso neuvotteluhuone, Vipunen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto,

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Prosessiteollisuuden kesäkoulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Petri Pakkanen Taustatietoja

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE

TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE 26.11.2013 Toimintatilasto 2013 TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE Toimintatilasto palvelee ensisijaisesti nais-, varhaisnuoriso- ja nuoriso-osastoja, mutta myös alueellisia pelastusliittoja ja valtakunnallista

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi WellWorks Oy www.wellworks.fi Perustettu 1995 (konsultointi, valmennus, ohjaus) vuodesta 2003 pääpaino HR sovelluksissa ja mobiilioppimisessa patentti etaitavan käyttöliittymälle 2007 vuonna 2007 Suomen

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Aktivoiva matematiikan opetus Aalto-yliopistossa

Aktivoiva matematiikan opetus Aalto-yliopistossa Aalto-yliopistossa Helle Majander ja Linda Havola Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu helle.majander@aalto.fi 23. elokuuta 2011 Johdanto Esittelemme kaksi

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA. Tekijä: Sanni Korpiaho

PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA. Tekijä: Sanni Korpiaho PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA Tekijä: Sanni Korpiaho Päiväys: 5.12.2013 Sisällys 1 Taustaa... 3 2 Projektin tavoitteet...

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän)

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Tekijät: opiskelija 1 (kirjoita tähän oma nimesi) opiskelija 2 (kirjoita tähän

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot