Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun arviointi"

Transkriptio

1 TA M P E R E E N T E K N I L L I N E N Y L I O P I S TO TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Tur vallisuustekniikan laitos. Rapor tti 95 Institute of Occupational Safety Engineering. Repor t 95 Noora Hintikka, Marileena Koskela, Kaija Leena Saarela & Minna Päivinen Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun arviointi Tampere 2007

2 Tampereen teknillinen yliopisto. Turvallisuustekniikan laitos. Raportti 95 Tampere University of Technology. Institute of Occupational Safety Engineering. Report 95 Noora Hintikka, Marileena Koskela, Kaija Leena Saarela & Minna Päivinen Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun arviointi Julkaistu Työsuojelurahaston (hankenumero ), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston sekä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton avustuksella Tampereen teknillinen yliopisto. Turvallisuustekniikan laitos Tampere 2007

3 ISBN ISSN ii

4 TIIVISTELMÄ Teollisuuden yhteisten työpaikkojen turvallisuustoiminnan kehittämiseksi on luotu valtakunnallinen työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmä. Korttikoulutuksen tavoitteena on antaa kurssilaisille perustiedot työturvallisuusasioista. Työturvallisuuskortti on yleistynyt Suomessa nopeasti. Tällä hetkellä Työturvallisuuskortteja on myönnetty yli kappaletta. Hankkeen tavoitteena oli selvittää keskeiset työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavat tekijät. Hankkeessa tarkasteltiin koko työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmää, mutta pääpaino oli koulutustilaisuuksien arvioinnissa. Hankkeessa perehdyttiin järjestelmän laadun nykytilanteeseen ja esitettiin kehittämisideoita, joilla korkea laatutaso voidaan tulevaisuudessakin varmistaa. Tutkimuksessa menetelminä käytettiin haastatteluja, koulutustilaisuuksien havainnointeja ja kyselyjä. Haastattelujen avulla kerättiin tietoa työturvallisuuskorttijärjestelmän eri toimijoiden tehtävistä. Havainnointien kohteena oli 15 työturvallisuuskorttikoulutus- ja 2 kurssinjohtajakoulutustilaisuutta. Tietoa kerättiin myös kolmella kyselyllä. Kurssinjohtajakyselyyn vastasi 45 tulevaa kurssinjohtajaa, kurssilaisille kohdistettuun kyselyyn vastasi 357 kurssilaista ja postitettuun kyselyyn vastasi 102 Työturvallisuuskortin haltijaa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 19 kurssinjohtajaa. Työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmää voidaan pitää tutkimuksen perusteella varsin onnistuneena. Suurin osa kyselyyn vastanneista olivat tyytyväisiä työturvallisuuskorttikoulutukseen. Myös kurssinjohtajat pitivät järjestelmää kokonaisuutena varsin hyvänä. Lisäksi havainnoidut koulutustilaisuudet olivat korkeatasoisia. Järjestelmän laadun kannalta keskeisimmät kehittämisideat liittyvät järjestelmän toimijoiden toimenkuvien selkeyttämiseen ja kurssinjohtajien ohjeistamiseen. Työturvallisuuskorttijärjestelmää pidettiin hieman monimutkaisena ja eri toimijoiden tehtäviä epäselvinä. Korttijärjestelmän hallinnoinnissa hiljattain tehdyt muutokset saattavat jatkossa vaikuttaa tilanteeseen. Kurssinjohtajien toiminta vaikuttaa hyvin keskeisesti järjestelmän laatuun. Kurssinjohtajien ohjeistusta parantamalla varmistetaan mahdollisimman hyvä oppiminen työturvallisuuskorttikoulutuksessa. iii

5 ALKUSANAT Työturvallisuuskorttikoulutuksen laatua on arvioitu monipuolisesti Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Turvallisuustekniikan laitoksen toteuttamassa tutkimushankkeessa. Tutkimus toteutettiin Tutkimuksen rahoituksesta vastasivat Työsuojelurahasto (TSR), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työsuojeluosasto ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL). Hankkeen tutkijoina toimivat Marileena Koskela ja Noora Hintikka ja vastuullisena johtajana professori Kaija Leena Saarela. Hankkeelle muodostettiin johtotiimi, johon edellä mainitun lisäksi kuuluivat lehtori Minna Päivinen ja tutkija Pertti Palukka TTY:n Turvallisuustekniikan laitokselta sekä asiamiehet Jukka Mäkeläinen, Jaana Aho (maaliskuuhun 2006 asti) ja Mira Seppänen (huhtikuusta 2006 alkaen) Työturvallisuuskeskuksesta. Hankkeen ohjausryhmänä toimi työturvallisuuskorttitoimikunnan työvaliokunta täydennettynä TSR:n ja STM:n edustajilla. Työvaliokunnassa olivat TVL:n, SPEK:n, SAK:n, EK:n ja ABB Oy:n edustajat. Kiitämme ohjausryhmän jäseniä ohjauksesta ja neuvoista, jotka auttoivat tutkimuksen eteenpäin viemistä. Erityiset kiitokset työturvallisuusjohtaja Hannu Tarvaiselle (TVL) ja turvallisuuspäällikkö Paavo Hirvikoskelle (ABB Oy) aktiivisesta panoksesta. Suuret kiitokset kuuluvat myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koulutuspäällikkö Riitta Piiroselle ja työturvallisuusinsinööri Seija Vilanderille, joilta saimme muun hyödyllisen tiedon ohella tarvitsemamme rekisteritiedot. SPEK lahjoitti myös palkinnot kortinhaltijoille postitettuun kyselyyn saaduista palkinnoista. Kiitämme myös Työturvallisuuskeskuksen asiamiehiä Jaana Ahoa, Mira Seppästä ja Jukka Mäkeläistä, joilta saadut tiedot ja kommentit auttoivat ymmärtämään järjestelmän toimintaa ja suuntaamaan tutkimusta. Tutkija Sanna Nenosta (TTY / Turvallisuustekniikka) haluamme kiittää hänen avustaan kyselyjen analysoinnissa. Erityisesti kiitämme tutkimuksen aikana havainnoimiemme koulutustilaisuuksien kurssinvetäjiä, kurssien osallistujia ja muita tutkimukseen osallistuneita kurssinhaltijoita heidän vastauksistaan haastatteluihin ja kyselyihin. Kiitos myös kurssinjohtajille, jotka lähettivät omassa organisaatiossaan kyselyt eteenpäin. Ilman heidän merkittävää panostaan tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa! Tampereella Tekijät iv

6 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ALKUSANAT SISÄLLYS 1 JOHDANTO Lähtökohta ja tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimusraportin rakenne TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA JA TAUSTAA TYÖTURVALLISUUSKORTTI- KOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ Laadunhallinta Oppimisen teoria Työturvallisuuskorttikoulutus ja sen tavoitteet Työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmä Järjestelmän ylätaso TVL:n hallitus, Työturvallisuuskorttitoimikunta ja Työturvallisuuskorttitoimikunnan työvaliokunta Kouluttajalaitokset Kurssinjohtajat Kortinhaltijat Työturvallisuuskeskus SPEK AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen toteutus Kirjallisuusselvitys Työturvallisuuskorttikoulutuksen taustatoimijoiden kartoitus Koulutustilaisuuksien havainnointi Havainnoidut koulutustilaisuudet Havainnointien sisältö Havainnoitujen tilaisuuksien taustatiedot Kyselyt eri ryhmille Kyselyjen toteutus Kyselyihin vastanneiden taustatiedot Kurssinjohtajien ja kouluttajien haastattelut v

7 3.6.1 Haastattelujen toteutus Haastattelujen sisältö Haastateltavien taustatiedot TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILANNE Työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavat tekijät Koulutustilaisuuksien havainnoinnit Kyselyt eri ryhmille Kurssinjohtajien ja kouluttajien haastattelut Työturvallisuuskorttijärjestelmän kehittäminen Koulutustilanteisiin liittyviä käytäntöjä KEINOJA TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN LAADUN VARMISTAMISEEN Laadun kehittämistarpeet ja laadun varmistaminen Hyvän koulutustilaisuuden piirteet TUTKIMUKSEN ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Työturvallisuuskorttikurssien havainnointilomake Liite 2 Kurssinjohtajakysely Liite 3 Työturvallisuuskorttikurssilaiskysely Liite 4 Kortinhaltijoille postitettu kysely Liite 5 Kurssijohtajien haastattelulomake Liite 6 Sähköpostilla lähetetty kurssinjohtajahaastattelu Liite 7 Työturvallisuuskorttikoulutuksen laatumalli Liite 8 Havainnointilomake työturvallisuuskorttikurssien arviointiin vi

8 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohta ja tausta Teollisuuden yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden parantamiseksi on kehitetty valtakunnallinen työturvallisuuskorttikoulutus. Työturvallisuuskortti on kehitetty suomalaisten teollisuusyritysten, työmarkkinajärjestöjen, vakuutusalan ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä. Työturvallisuuskorttikoulutuksessa koulutettava saa perustiedot yhteisen työpaikan työsuojelusta ja työympäristöön liittyvistä vaaroista. Tavoitteena on parantaa hyvän turvallisuuden edellyttämää eri osapuolten välistä toimivaa yhteistyötä. Koulutus ei kuitenkaan korvaa lainsäädännön edellyttämää työpaikka- ja työtehtäväkohtaista perehdyttämistä. Työturvallisuuskorttikoulutuksen hyväksytysti suorittaneille myönnetään Työturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta. (Työturvallisuuskortti: työturvallisuus yhteisellä työpaikalla 2005) Työturvallisuuskortti on yleistynyt Suomessa nopeasti toiminnan käynnistyttyä virallisesti vuonna Tällä hetkellä Työturvallisuuskortin haltijoita on jo Työturvallisuuskortin käyttö työpaikalla perustuu vapaaehtoisuuteen. Monet yritykset kouluttavat kuitenkin kaikki työntekijänsä ja edellyttävät myös alihankkijoidensa työntekijöiltä Työturvallisuuskorttia. (Työturvallisuuskortin verkkosivut 2006) Työturvallisuuskortti on usealla yhteisellä työpaikalla edellytyksenä alueelle pääsyyn. Työturvallisuuskortin yleistyttyä koulutusta on alettu hyödyntää myös muilla aloilla. Työturvallisuuskortti on yleistymässä esimerkiksi rakennusalalla ja telakoilla. Myös palvelualalla ja kiinteistönhoitoalalla koulutetaan Työturvallisuuskorttia. Viime aikoina erityisesti oppilaitoskoulutukset ovat yleistyneet, koska nuoret ammattiin opiskelevat tarvitsevat kortin jo työharjoitteluvaiheessa. Muita työturvallisuuskorttikoulutuksen ajankohtaisia haasteita ovat ensimmäisten Työturvallisuuskorttien vanhetessa syksyllä 2006 alkavat uusintakoulutukset sekä koulutusmateriaalin uudistaminen. Lisäksi Tapaturmavakuutuslaitosten liitto on luopumassa järjestelmän hallinnoinnista ja hallinnointi siirtyy Työturvallisuuskeskukselle. Koulutusjärjestelmää suunniteltaessa ja käynnistettäessä sille on asetettu tiettyjä vaatimuksia, mutta perusteellisempi ja kokonaisvaltaisempi laadun varmistamisen tarkastelu on vielä toteuttamatta. Jotta työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmästä saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri, työturvallisuuskorttikoulutuksen laatua on syytä tarkastella laaja-alaisesti tutkimuksessa. 1

9 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää keskeiset laatuun vaikuttavat tekijät työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmässä ja kehittää keinot, joiden avulla korkea laatutaso varmistuu. Tarkastelun kohteena on koko koulutusjärjestelmä (Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuskorttitoimikunta ja sen työvaliokunta, Työturvallisuuskeskus, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö sekä kouluttajalaitokset, kurssinjohtajat ja kortinhaltijat). Tutkimuksen painopiste on koulutustilaisuuksien tarkastelussa. Tutkimustulokset vastaavat seuraaviin kysymyksiin: - Mitkä ovat työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavat keskeisimmät tekijät? - Millainen työturvallisuuskorttikoulutuksen laatu on tällä hetkellä? - Kuinka hyvin korttijärjestelmä täyttää sille asetetut tavoitteet ja odotukset? - Ovatko vaatimukset sopivalla tasolla? - Miten koulutuksen laatua voidaan tehokkaimmin kehittää, ylläpitää ja valvoa (laadun varmistaminen)? Tutkimuksessa perehdytään korttikoulutusjärjestelmän nykytilanteeseen sekä tunnistetaan laatuun vaikuttavia tekijöitä ja kehittämismahdollisuuksia. Kerättyjen tietojen pohjalta laaditaan arvio nykytilanteesta ja muokataan malli työvälineineen, joiden avulla korttikoulutuksen laatua voidaan jatkossa parantaa ja hyvä laatutaso entistä paremmin varmistaa. Lisäksi laaditaan yhdessä yhteistyötahojen kanssa toteuttamissuunnitelma mallin soveltamiseksi käytäntöön. 1.3 Tutkimusraportin rakenne Tutkimusraportin toisessa luvussa käsitellään tutkimuksen teoreettista lähtökohtaa ja tutkimuksen taustaa sekä perehdytään tutkimuksen kannalta olennaiseen laadunvarmistamisen ja oppimisen teoriaan. Samassa luvussa esitellään myös tarkemmin työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmä, sen toimijat ja järjestelmän tavoitteet. Kolmannessa luvussa esitellään tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Kustakin menetelmästä kerrotaan tarkemmin omassa alaluvussaan. Erillisissä alaluvuissa on kerrottu myös tarkemmin, millainen aineisto näillä menetelmillä on kerätty. Neljännessä luvussa esitellään kunkin menetelmän avulla saadut tulokset. Tässä luvussa esitellään keskeisimmät työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavat tekijät ja tarkastellaan tulosten pohjalta työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun nykytilannetta. Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun nykytilannetta arvioidaan suhteessa työturvallisuuskorttikoulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Viidennessä luvussa esitellään keinoja laadun varmistamiselle jatkossa. Luvussa käsitellään myös työturvallisuuskorttikoulutuksen kehittämistarpeita sekä havaittuja hyviä käytäntöjä ja hyvän koulutustilaisuuden piirteitä. Tutkimuksen ja sen tulosten luotettavuutta arvioidaan luvussa kuusi. Luvussa seitsemän esitellään tutkimuksen tuloksiin perustuvat tärkeimmät johtopäätökset. Raportin liitteeksi on koottu tutkimuksessa käytetty laadunvarmistusmalli ja lomakkeet, joita voidaan käyttää työvälineinä laadun varmistamisessa. 2

10 2 TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA JA TAUSTAA TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2.1 Laadunhallinta Laatu on käsitteenä monitahoinen ja suhteellinen. Standardissa SFS-EN ISO 9000 (2001) esitetyn määritelmän mukaan laadulla tarkoitetaan sitä, missä määrin luontaiset ominaisuudet täyttävät vaatimukset. Laadunhallinnan standardi SFS-EN ISO 9000 (2001) määrittelee seuraavasti: koordinoituja toimenpiteitä organisaation suuntaamiseksi ja ohjaamiseksi laatuun liittyvissä asioissa. Laatuasioiden ohjaus muodostuu yleensä laatupolitiikan määrittelystä, laatutavoitteiden asettamisesta, laadun suunnittelusta, laadunohjauksesta, laadunvarmistuksesta ja laadun parantamisesta. Laadunvarmistuksella pyritään tuottamaan luottamus siitä, että laatuvaatimukset tullaan täyttämään. (SFS-EN ISO ) Laadunhallinnalle on tyypillistä prosessimainen tarkastelutapa. Prosessilla tarkoitetaan sarjaa toisiinsa liittyviä tai vuorovaikutteisia toimintoja, jotka muuttavat panokset tuotoksiksi. Prosessimaisessa toimintamallissa olennaista on käytettyjen prosessien järjestelmällinen tunnistaminen, hallitseminen ja näiden prosessien välisen vuorovaikutuksen hallinta. (SFS-EN ISO ) Prosessi koostuu toistuvasta sarjasta määriteltävissä ja mitattavissa olevia yleisiä tehtäviä. Prosessissa tuotosten laadun vaatimustenmukaisuuteen voidaan vaikuttaa ohjaamalla prosessia. (Lecklin 2002) Prosesseissa organisaation osaamisen avulla muodostetaan tuotteita, joilla on asiakkaille lisäarvoa (Lecklin 2002, Summers 2005). Ulkoista asiakasta palvelevia prosesseja kutsutaan ydinprosesseiksi (Lecklin 2002). Avainprosessit ovat niitä prosesseja, joilla on suurin vaikutus siihen, kuinka asiakkaat arvostavat tuotetta ja siten suurin vaikutus asiakkaiden säilyttämisen kannalta (Summers 2005). Avainprosessit ovat organisaation tärkeimpiä prosesseja ja liittyvät organisaation menestystekijöihin (Lecklin 2002). Laadunhallintajärjestelmän yleisten vaatimusten mukaan organisaatioiden tulee tunnistaa järjestelmää varten tarvittavat prosessit, niiden soveltaminen sekä näiden prosessien välinen järjestys ja vuorovaikutus. Lisäksi tulee määrittää kriteerit ja menetelmät, joilla voidaan varmistaa laadunhallintaan liittyvien prosessien toiminta ja ohjaus. Laadunhallintajärjestelmässä tulee varmistaa myös tarvittavien resurssien ja informaation saatavuus sekä prosessien mittaus, analysointi ja seuranta. Laadunhallintajärjestelmässä pyritään jatkuvan parantamisen periaatteeseen, mikä edellyttää suunniteltujen tulosten saavuttamiseksi laadittujen toimenpiteiden toteuttamista. (SFS-EN ISO ) Prosesseihin perustuvan laadunhallintajärjestelmän panos muodostuu asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vaatimuksista. Tuotoksena on asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tyytyväisyys. Johdon vastuu, resurssien hallinta, tuotteen toteuttaminen sekä mittaus, analysointi ja parantaminen muodostavat prosesseihin perustuvan laadunhallintajärjestelmän prosessiyhteydet. (SFS-EN ISO ) 3

11 Johdon tulee sitoutua laadunhallintajärjestelmän kehittämiseen ja toteuttamiseen. Johdon vastuulla on laatupolitiikan määrittäminen, laatutavoitteiden asettamisen varmistaminen, johdon katselmusten suorittaminen ja tarvittavien resurssien varmistaminen. Johdon tulee myös nimittää laadunhallinnasta huolehtiva johdon edustaja ja varmistaa, että myös muut laadunhallintaan liittyvät vastuut ja valtuudet on määritelty. Myös laadunhallintajärjestelmän vaikuttavuuteen liittyvistä asioista viestiminen on johdon vastuulla. (SFS-EN ISO ) Resurssienhallinnalla tulee määrittää tarvittavat resurssit. Ne tulee varata sekä laadunhallintajärjestelmän toteuttamiseen, ylläpitämiseen ja sen vaikuttavuuden jatkuvaan parantamiseen että asiakkaan vaatimusten täyttämiseen ja siten asiakastyytyväisyyden lisäämiseen. Resurssienhallinnassa tulee ottaa huomioon, paitsi tarvittavat henkilöresurssit, myös se, että työympäristö ja muu infrastruktuuri tukee vaatimustenmukaisuuden saavuttamista. (SFS-EN ISO ) Laadunhallintajärjestelmän tuotteen toteuttamiseen liittyvät prosessit ovat tuotteen toteuttamisen suunnittelu, asiakkaaseen liittyvät prosessit, suunnittelu ja kehittäminen, ostotoiminta, tuotanto ja palveluiden tuottaminen, seuranta- ja mittauslaitteiden ohjaus. Mittaus-, analysointi- ja parantamisprosessien avulla osoitetaan tuotteen vaatimusten mukaisuus, varmistetaan laadunhallintajärjestelmän vaatimustenmukaisuus ja pyritään parantamaan jatkuvasti laadunhallintajärjestelmän vaikuttavuutta. (SFS-EN ISO ) Lecklin (2002) käyttää prosessien kehittämismallina kolmivaiheista kehittämismallia, joka koostuu nykytilan kartoittamisesta, prosessianalyysistä ja prosessin parantamisesta. Nykytilan kartoittamisessa päätehtäviä ovat esimerkiksi prosessikuvausten ja prosessikaavioiden laatiminen. Tässä vaiheessa nimetään pääprosessit ja muodostetaan prosessihierarkia. Prosesseja voidaan kuvata kaavioiden ja karttojen avulla sekä sanallisesti. Prosessikuvaus sisältää tietoa muun muassa prosessin tavoitteista, syötteistä, suoritteista ja prosessiin liittyvistä toimijoista. Tässä vaiheessa tehdään myös tiedonkeruusuunnitelma, jossa määritellään, mistä lähteistä kerätään tietoa asiakkaiden tarpeista ja prosessin suorituskykyarvioista. Tässä vaiheessa voidaan myös arvioida prosessin tärkeimmät tulokset ja niiden ominaisuudet sekä arviointikriteerit. Prosessien lisäksi laatujärjestelmään tulee sisällyttää mittaus- ja ohjausjärjestelmä, jolla voidaan kerätä palautetta prosessista. Koska prosessissa tuotetaan suoritteita asiakkaalle, on asiakaspalautteen seuranta ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen tärkeää prosessin kehittämisen kannalta. Prosessianalyysivaiheessa selvitetään ja ratkaistaan varsinaiset prosesseihin liittyvät ongelmat ja arvioidaan erilaisia kehittämisvaihtoehtoja. Prosessianalyysivaiheessa valittu kehittämistapa toteutetaan prosessin parantamisvaiheessa. Parannussuunnitelman laatimisen ja uudistetun prosessin käyttöönoton jälkeen palataan jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti takaisin alkuun. (Lecklin 2002) Opetuksessa ja koulutuksessa tuote koostuu sekä opetusprosessista että oppimistuloksesta. Opetuksen ja koulutuksen laatua tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon siis sekä opetusprosessin oppijalle tarjoama opetuskokemus että se, mitä lopulta on opittu. Opetusprosessin lisäksi koulutukseen liittyviä prosesseja ovat esimerkiksi opetuksen valmistelu ja arviointi. Nämä prosessit sisältävät useita eri toimia, joihin laadunhallinnan toimenpiteitä 4

12 voidaan kohdentaa. Opetuksen ja koulutuksen laadunhallintaa voidaan lähestyä esimerkiksi seuraavien toimien kautta: kurssin ja materiaalin suunnittelu, opetus, tutorointi, oppimisen arviointi ja kurssipalautteen kerääminen. (Freeman 1993) Freeman (1993) kehottaa tunnistamaan edellä mainituista toimista ensin kriittiset toiminnat ja sen jälkeen kirjoittamaan jokaista toimintaa koskevan menettelytapaohjeen ja vielä tarkemman työohjeen. Menettelytapaohjeessa määritellään, mitä tähän toimeen liittyen tulee tehdä ja kenen. Työohjeessa kerrotaan tarkemmin, kuinka tehtävä tulee suorittaa. Menettelytapaohje voi olla esimerkiksi kaavioon pohjautuva ohje siitä, kuinka kurssi-ilmoittautumiset hoidetaan. Työohje puolestaan voi olla esimerkiksi muistilista koulutustilan valmistamisesta koulutukseen. (Freeman 1993) 2.2 Oppimisen teoria Oppimista selittävää teoriaa kutsutaan oppimisnäkemykseksi (Nevgi & Lindblom-Ylänne 2002). Oppimisnäkemysten kehittyminen kuvataan usein kolmen eri vaiheen kautta. Ensimmäisenä oppimisnäkemyksenä pidetään behavioristista, sitä seurasi sosiaalinen oppimisnäkemys ja tällä hetkellä käytetään pitkälti kognitiivista oppimisnäkemystä. Näiden eri oppimisnäkemysten ei voida katsoa olevan täysin syrjäyttäneet toisiaan. Esimerkiksi suomalaisessa peruskouluopetuksessa on edelleen paljon behavioristia piirteitä (Vilkko-Riihelä 2001). Behaviorismin keskeinen kehittäjä oli Ivan Pavlov koirakokeillaan. Behavioristisen oppimisnäkemyksen perusteella ihmistä pidettiin kohteena, jota voidaan sopivissa oloissa muokata ulkoapäin. Oppimista pidettiin hyvänä, jos henkilö pystyi toistamaan opetetun asian täydellisesti. Sosiaalista oppimista kutsutaan myös mallioppimiseksi. Tämän oppimisnäkemyksen mukaan ihminen oppii seuraamalla ja matkimalla toisten ihmisten toimintaa. Kognitiivisessa oppimisnäkemyksessä korostuu oppijan aktiivinen rooli. Tällä hetkellä vallitsevan oppimisnäkemyksen, konstruktivismin, pohjalla on kognitiivinen ihmiskäsitys. Tämän mukaisesti ihminen ei opi tietoa annetussa muodossa, vaan hän muokkaa tulevan tiedon omaan tietopohjaansa sopivaksi. Oppimista ei siis voi tapahtua, jos ei ole pohjaa, johon tietoa voi liittää. Todellinen asian sisäistäminen tapahtuu vain silloin, kun oppijalla on halu oppia ja asiaa pidetään tärkeänä. (Vilkko-Riihelä 2001, Nevgi & Lindblom-Ylänne 2002) Lindblom-Ylänne ja muut (2002a) kuvaavat oppimisen muutoksena oppijan kokemuksissa ja ajattelussa. Laadukkaana oppimisena ei voida näin ollen pitää pelkästään ulkoa opitun tiedon toistamista. Nykyisen oppimiskäsityksen perusteella oppijalla itsellään on aktiivinen rooli oppimistapahtumassa. Opettajaa pidetään lähinnä oppimisen mahdollistajana, ei henkilönä, joka voisi kaataa tiedon oppijoiden päähän (Vilkko-Riihelä 2001). Kuitenkin opettajan rooli laadukkaan oppimisen mahdollistajana on huomattava. Opettajalle pitää olla selvää, mitä hän haluaa opiskelijoiden oppivan ja tämän tulee olla linjassa hänen opetuksensa kanssa, niin opetusmenetelmissä kuin arviointikäytännöissäkin (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2002). Lisäksi opettajan pitää selvittää itselleen, miten laadukas oppiminen näkyy opiskelijoiden toiminnassa. Tästä Lindblom-Ylänne & Nevgi (2002) antavat Biggsin 5

13 (1999) esimerkin: laadukasta ei ole tiedon toistaminen vaan tiedon soveltamien uudessa ympäristössä. Nykyisen oppimisnäkemyksen mukaan oppijalla on siis tärkeä rooli oman oppimisen mahdollistajana: Oppija oppii vain asioita, joita pitää itselleen tärkeänä. Oppijan oma näkökulma oppimiseen voidaan karkeasti ottaen jakaa kahteen ryhmään: pinta- ja syväsuuntautuneeseen oppimiseen (Lindblom-Ylänne et al. 2002b). Opiskelija, joka opiskelee pintasuuntautuneesti, pyrkii vain toistamaan asioita sanatarkasti. Syväsuuntautuneen lähtökohdan valinnut opiskelija puolestaan pyrkii ymmärtämään opettelemiensa asioiden merkityksen omista lähtökohdistaan. Toisinaan nimetään myös kolmas lähestymistapa, strateginen lähestymistapa, oppimiseen. Tämän mukaan opiskelijat pyrkivät opettelemaan asioita niin, kuin niitä tullaan esimerkiksi tentissä kysymään. Lindblom-Ylänne et al. (2002b) kuvaavat tätä lähtökohtaa hyvin sanoessaan Opiskelijalla on kaksi selvästi erillistä huomion kohdetta luennoilla ja kursseilla: varsinainen opetettavaksi tarkoitettu sisältö ja arviointijärjestelmän vaatimukset. Usein esimerkiksi monivalintatentillä ohjataan opiskelijoita pintasuuntautuneeseen oppimiseen (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2002). Oppimisnäkemyksen pitää siis näkyä koko oppimisprosessissa. Hyvin tärkeä osa oppimista on oppimisen arviointiin käytetyt arviointimenetelmät. Opetusta ja oppimista käsittelevässä kirjallisuudessa arvioinnille on esitetty kaksi kilpailevaa tavoitetta: kehityksellinen ja arvioiva (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2002, Bransford et al. 2004). Edellä mainitun tavoitteena on edistää oppijoiden oppimista ja viimeksi mainitun varmistaa, että heitä kohdellaan yhdenmukaisesti. Näiden eri tavoitteiden mukaista arviointia toteutetaan kahdella eri tavalla: formatiivisella ja summatiivisella arvioinnilla. Formatiivisen arvioinnin avulla selvitetään, hallitsevatko opiskelijat opetetun asian. Tämän palautteen avulla opetusta voidaan kehittää, jotta opiskelijat oppisivat paremmin. Summativisella arvioinnilla voidaan selvittää opiskelijoiden tietojen taso ja sitä käytetäänkin yleisesti kurssin suorituksen arviointiin. (Lindblom-Ylänne ja Nevgi 2002) Turvallisuuden oppimisessa pätevät samat periaatteet kuin muidenkin asioiden oppimisessa. On huomattava, että työturvallisuuden kehittämiseen vaikuttavat monet tekijät. Turvallisuuden kehittäminen nojautuu perinteisesti teknisiin toimenpiteisiin, joilla kontrolloidaan vaaroja (Stave et al. 2007). Tapaturmien torjuntaan ei kuitenkaan vaikuta ainoastaan turvallisten koneitten ja laitteiden suunnittelu, vaan erittäin tärkeää on työntekijöiden tietojen, taitojen, asenteiden ja moraalin kehittäminen (Elangovan et al. 2005). Turvallisuuskoulutuksella tarkoitetaan työntekijöiden henkisten voimavarojen systemaattista kehittämistä turvallisuuden osalta (Elangovan et al. 2005). Turvallisuusasenteiden ja käyttäytymisen muutosten on todettu vaativan aikaa (Stave et al. 2007) 6

14 2.3 Työturvallisuuskorttikoulutus ja sen tavoitteet Työturvallisuuskorttikoulutus on kehitetty Oulun yliopiston toteuttaman TYKTA-hankkeen (Työturvallisuustoiminnan kehittäminen teollisuuden alihankinnoissa) yhteydessä (Ylijoutsijärvi 2001). Kehittämistyö on tehty yhteistyössä suomalaisten teollisuusyritysten, työmarkkinajärjestöjen, vakuutusalan ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Työturvallisuuskorttikoulutus on valtakunnallinen menettelytapa, joka on kehitetty työturvallisuuden parantamiseksi teollisuuden yhteisillä työpaikoilla. Koulutus soveltuu kuitenkin myös esimerkiksi rakennusalalle, julkiselle sektorille ja telakoille. Työturvallisuuskortin käyttö työpaikalla on vapaaehtoista. Useilla tilaajayrityksillä kuitenkin työntekijöiden työmaalle pääsyn edellytyksenä on Työturvallisuuskortti. (Työturvallisuuskortti: työturvallisuus yhteisellä työpaikalla. 2005, Työturvallisuuskorttikoulutuksen verkkosivut 2006) Työturvallisuuskorttikoulutus antaa perustiedot yhteisen työpaikan työsuojelusta sekä työympäristöön liittyvistä vaaroista. Tämän tutkimuksen toteutuksen aikana työturvallisuuskorttikoulutuksen tavoitteet oli tarkemmin määritelty seuraavasti (Järjestettävät työturvallisuuskorttikurssit -verkkosivusto 2006): - parantaa käytännön yhteistoimintaa yhteisillä työpaikoilla työn tilaajan ja sen tekijöiden välillä, - antaa valmiudet laadukkaaseen perehdyttämiseen, - antaa perustietoa työsuojelusta, - yhtenäistää toimintatapoja työturvallisuuskoulutuksessa, - vähentää eri tilaajatahojen antamaan päällekkäistä koulutusta, - herättää työpaikoilla kiinnostusta ja motivaatiota myös oman henkilöstön työturvallisuusosaamiseen, - vähentää teollisuuden tapaturmia yleensä ja siten myös riskialttiissa töissä sattuvia vakavia tapaturmia, - alentaa kustannuksia, joita syntyy tapaturmista ja niistä aiheutuvista menetyksistä kansantaloudelle, sekä - on valvottua ja se voidaan toteuttaa sopivaan aikaan. Tämän tutkimuksen valmistumisvaiheessa työturvallisuuskorttikoulutuksen verkkosivuilla (Työturvallisuuskortin verkkosivut 2006) mainitaan, että työturvallisuuskorttikäytännön tavoitteena on: - parantaa käytännön yhteistoimintaa yhteisillä työpaikoilla tilaaja- ja toimittajayritysten välillä, - tukea työnopastusta yhteisillä työpaikoilla, - antaa perustietoa työsuojelusta, - vähentää eri tilaajien antamaa päällekkäistä koulutusta, - herättää työpaikoilla kiinnostusta ja motivaatiota oman henkilöstön työturvallisuusosaamiseen, sekä - pyrkiä vähentämään työtapaturmia ja vaaratilanteita. 7

15 2.4 Työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmä Työturvallisuuskorttijärjestelmän toimijat olivat hankkeen alkaessa TVL:n hallitus, työturvallisuuskorttitoimikunta, korttitoimikunnan työvaliokunta, koulutuslaitokset, kurssinjohtajat, kortinhaltijat, Työturvallisuuskeskus (TTK) ja SPEK. Toimijoiden väliset suhteet on esitetty kuvassa 1. Alla on kuvattu tarkemmin eri tahojen tehtävät. Tiedot on saatu kirjallisista lähteistä ja haastattelujen perusteella. Kuva 1. Työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmän toimijat Järjestelmän ylätaso TVL:n hallitus, Työturvallisuuskorttitoimikunta ja Työturvallisuuskorttitoimikunnan työvaliokunta Järjestelmän ylätason muodostivat hankkeen alussa TVL:n hallitus, työturvallisuuskorttitoimikunta ja työturvallisuuskorttitoimikunnan työvaliokunta. Työturvallisuuskorttitoimikunta koordinoi järjestelmän toimintaa. Sen tehtäviin kuuluu toimintamallin ja koulutuspaketin hyväksyminen. Kurssin sisällön osalta se varmistaa, että sisältö vastaa yhteisten työpaikkojen tarpeita. TVL:n hallitus on asettanut Työturvallisuuskorttitoimikunnan työvaliokunnan. Työvaliokunta puolestaan hyväksyy kouluttajalaitokset, kurssinjohtajat sekä kurssin 8

16 tarkemman sisällön. Työvaliokunnan tehtäviin kuuluu myös laadun varmistus koulutustilaisuuksien osalta. Valiokunnassa käsitellään koulutustilaisuuksien reklamaatiot: SPEK toimittaa yhteenvedon reklamaatioista valiokuntaan ja isoimpiin asioihin työvaliokunta ottaa kantaa Kouluttajalaitokset Kouluttajalaitokset tarjoavat kurssinjohtajakoulutusta. Kurssinjohtajakoulutuksen suorittanut toimii vastuullisena työturvallisuuskorttikouluttajana. Hankkeen alkaessa kouluttajalaitoksia oli 11. Kouluttajalaitokset pitävät huolta, että kurssinjohtajakoulutukseen osallistuvat henkilöt täyttävät kurssinjohtajille asetetut pätevyysvaatimukset. Kouluttajalaitosten valintaan ei ole asetettu pätevyysvaatimuksia ja nimityksen saa organisaatio, ei yksittäinen henkilö Kurssinjohtajat Kurssinjohtajilla tarkoitetaan työturvallisuuskorttikurssien vetäjiä. Kurssinjohtajaoikeudet saa suorittamalla hyväksytysti kouluttajalaitosten tarjoaman kaksipäiväisen kurssinjohtajakoulutuksen sekä kaksi työturvallisuuskorttikoulutuksen tenttiä. Kurssinjohtajaoikeudet ovat voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen oikeudet voi uusia päivän täydennyskoulutuksessa. Kurssinjohtajille on määritelty tiettyjä kriteerejä, jotka heidän tulee täyttää voidakseen osallistua kurssinjohtajakoulutukseen. Kriteereinä ovat: - toiminut työsuojelun parissa aktiivisesti, esim. kaksi kautta työsuojeluvaltuutettuna, - käynyt työsuojelun peruskurssin ja - hänellä on käytännön kokemusta kouluttajana toimimisesta. Osa yrityksistä kouluttaa työntekijänsä yrityksen sisäisissä koulutuksissa. Myös alihankkijoille saatetaan järjestää koulutuksia. Yritysten sisäisten ja alihankkijakoulutusten lisäksi kaikille avoimia sekä opiskelijoille suunnattuja työturvallisuuskorttikursseja tarjoavat erilaiset oppilaitokset, kurssikeskukset ja yksityiset kurssinvetäjät. Kurssit voivat olla myös edellisten vaihtoehtojen yhdistelmiä. Esimerkiksi avoimet kurssit voivat olla jollekin tietylle alalle suunnattuja. Kuvassa 2 on esitetty kurssinjohtajien pitämien tilaisuuksien määrä. Noin puolet kurssinjohtajista ei ole pitänyt yhtään koulutustilaisuutta. 9

17 Kurssinjohtajien pitämien tilaisuuksien määrä (N=926) Kurssinjohtajien määrä yli 40 Kurssinjohtajan pitämien tilaisuuksien määrä Kuva 2. Kurssinjohtajien pitämien tilaisuuksien määrä (Vilander 2006) Kortinhaltijat Työturvallisuuskorttikoulutus koostuu yhden päivän kurssista ja kirjallisesta kokeesta. Kurssin suorituksesta myönnetty henkilökohtainen Työturvallisuuskortti on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen on osallistuttava uusintakoulutukseen. (Työturvallisuuskortti: työturvallisuus yhteisellä työpaikalla 2005, Työturvallisuuskortin verkkosivut 2006) Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus vastaa työturvallisuuskorttikurssin materiaalin tuottamisesta ja päivittämisestä. Työturvallisuuskorttikurssin materiaali koostuu kurssin aikana läpi käytävistä kalvoista, kurssilaisille jaettavasta vihkosesta, valmiista tenttisarjoista ja tenttien vastauksista. Sekä kurssinjohtajakoulutuksessa että työturvallisuuskorttikurssilla käytetään samaa materiaalia. Kurssinjohtajille on tukiaineistona tarjolla kurssin aiheisiin liittyvä multimedia- DVD tehtävineen. Uusintakoulutuksen materiaalia työstettiin tutkimuksen aikana. Osa kalvoista on pakollisia. Vähintään pakolliset kalvot tulee käydä läpi kurssin aikana. Kalvosarja sisältää myös valinnaisia lisäkalvoja, joita kurssinjohtajat voivat käyttää oman valintansa mukaan. Kalvot ovat saatavilla PowerPoint -muodossa. Halutessaan kurssinjohtajat voivat näyttää kalvosarjan tavallisina kalvoina. Kalvoihin on tehty valmiita muistiinpanoja kurssinjohtajia varten. Kurssinjohtajat saavat täydentää kurssimateriaalia omalla oheismateriaalillansa. Kurssimateriaaliin kuuluu myös Työturvallisuuskortti: Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla -vihkonen, joka jaetaan kurssilaisille omaksi. Tentti koostuu monivalintatehtävistä, joissa useampi kohta voi olla oikein. Läpipääsyä varten 75 % vastauksista on oltava oikein. Kurssinjohtajilla on käytössään viisi eri tenttisarjaa. Vihkonen, kalvosarja ja tentti on saatavilla suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi. 10

18 Työturvallisuuskorttikoulutukseen liittyvän tiedotuksen päävastuu on Työturvallisuuskeskuksella. SPEK on myös mukana tiedotuksessa, koska heillä on kurssinjohtajien yhteystiedot. Työturvallisuuskeskus vastaa pääasiassa tiedotuksen sisällöstä ja SPEK tiedotuksen jakelusta. Tiedotus hoidetaan sähköpostilla ja Työturvallisuuskortin Internet-sivujen kautta SPEK SPEK:n päätehtävänä on pitää rekisteriä Työturvallisuuskortin suorittaneista. SPEK:llä on oma tietokanta rekisterin ylläpitämiseen ja päivittämiseen. Kurssinvetäjät ilmoittavat SPEK:lle sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta tiedot järjestettävistä kursseista ja kurssin suorittaneista. SPEK tarjoaa myös neuvontapalveluja kurssinjohtajille. SPEK käsittelee jonkin verran reklamaatioita. Kurssinjohtajat ja kortinhaltijat voivat antaa palautetta työturvallisuuskorttikurssin asioista SPEK:iin. SPEK:n Internet-sivuilta löytyy palautelomake. SPEK tiedottaa käsittelemistään reklamaatioista yhteenvetoina järjestelmän ylätasolle. Ne reklamaatiot, joita SPEK ei voi suoraan käsitellä, menevät järjestelmän ylätasoon käsiteltäväksi. 11

19 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kerättiin tietoa työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmästä ja laadunhallinnasta. Työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmään ja sen toimijoihin perehdyttiin asiantuntijahaastatteluilla sekä järjestelmän toimijoiden verkkosivuihin ja järjestelmästä saatavilla oleviin dokumentteihin tutustumalla. Kirjallisuusselvityksellä haettiin tietoa koulutuksen ja opetuksen laadun arvioinnista ja varmistamisesta. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kerättyjen tietojen avulla muodostettiin alustava malli työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmän laadun varmistamiselle ja työvälineet (havainnointi-, kyselyja haastattelulomakkeet) työturvallisuuskorttikoulutuksen laadun arviointia varten. Lomakkeita muokattiin asiantuntijakommenttien avulla. Tutkimuksen toisessa vaiheessa kerättiin alustavan mallin ja kehitettyjen laadunarvioinnin työvälineiden avulla tietoa työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmän laadusta ja kehittämismahdollisuuksista. Samalla testattiin alustavan mallin ja laadunarviointivälineiden toimivuutta. Tietoa kerättiin havainnoimalla koulutustilaisuuksia. Havainnointien yhteydessä tietoa kerättiin työturvallisuuskorttikoulutukseen osallistuville suunnatulla kyselyllä ja haastattelemalla kurssinvetäjiä. Tutkimukseen osallistui kaksi tutkijaa, jotka kävivät havainnoimassa koulutustilaisuuksia. Ensimmäisiin neljään tilaisuuteen tutkijat osallistuivat yhdessä, jotta lomakkeiden käyttö ja havainnointi olisi yhdenmukaista myös erikseen havainnoitavissa tilaisuuksissa. Kurssinjohtajien koulutuksiin sekä ruotsinkieliseen koulutukseen tutkijat osallistuivat myös yhdessä, jotta havaintoja voitiin verrata keskenään. Havainnoitujen koulutustilaisuuksien päätteeksi kerättiin kurssilaisten kokemuksia kyselyn avulla. Tämän jälkeen haastateltiin vielä kurssinvetäjää. Postitetulla kyselyllä kerättiin kokemuksia Työturvallisuuskortin vähintään puoli vuotta omistaneilta. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten analyysien avulla. Tutkimuksen yhteydessä kehitetty malli ja työvälineet täydennettiin lopulliseen muotoonsa tutkimuksen aikana saatujen käyttökokemusten perusteella. Hankkeen aikana ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa ja johtotiimi 6 kertaa, joista yksi kokous oli laajennetun johtotiimin kokous. 3.2 Kirjallisuusselvitys Kirjallisuusselvityksessä perehdyttiin laadun varmistamisen ja laadunhallinnan sekä oppimisen teoriaan. Erityisesti selvitettiin koulutuksen ja opetuksen laadun arvioinnin ja laadunvarmistamisen periaatteita. Kirjallisuusselvityksessä haettiin teoriatietoa, jonka avulla voitiin tunnistaa työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Kirjallisuusselvityksen tietoja käytettiin laadittaessa alustavaa mallia työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Kirjallisuutta hyödynnettiin myös laadittaessa havainnointi-, kysely- ja haastattelulomakkeita, joilla kerättiin tietoa työturvallisuuskorttikoulutuksen laa- 12

20 dusta. Kirjallisuusselvityksessä käytettiin lähteinä peruskirjallisuutta, standardeja ja tieteellisiä julkaisuja. 3.3 Työturvallisuuskorttikoulutuksen taustatoimijoiden kartoitus Tutkimuksen alussa kerättiin tietoa työturvallisuuskorttikoulutusjärjestelmästä ja sen eri toimijoista. Tietoa kerättiin haastattelemalla järjestelmän eri tahojen asiantuntijoita ja tutustumalla erilaisiin järjestelmää kuvaaviin kirjallisiin lähteisiin. Haastateltavina olivat SPEK:stä työturvallisuusinsinööri Seija Vilander ja koulutuspäällikkö Riitta Piironen sekä Työturvallisuuskeskuksesta asiamiehet Jaana Aho ja Mira Seppänen. Asiantuntijahaastatteluissa selvitettiin työturvallisuuskorttijärjestelmän eri toimijoiden rooleja. Samalla selvitettiin myös työturvallisuuskorttikoulutukseen liittyviä olennaisia taustatietoja sekä koulutukseen ja koulutusjärjestelmään liittyviä ajankohtaisia asioita. Taustatietojen ja kirjallisuusselvityksen pohjalta laadittiin alustava malli työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. 3.4 Koulutustilaisuuksien havainnointi Havainnoidut koulutustilaisuudet Tutkimuksessa osallistuttiin eri tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja havainnoitiin laatuun vaikuttavia tekijöitä. Havainnoitavat tilaisuudet valittiin siten, että koulutuksen nykytilanteesta saataisiin mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaava kuva. Tutkimuksessa havainnoitiin yhteensä 15 työturvallisuuskorttikoulutusta ja kaksi kurssinjohtajakoulutusta. Tilaisuuksien valinnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti kurssinvetäjän pitämien koulutustilaisuuksien lukumäärään, tilaisuuden osallistujamäärään, koulutustyyppiin ja koulutuspaikkakuntaan. Mukaan otettiin mahdollisimman monipuolisesti erilaisia koulutustilaisuuksia. Tutkimuksessa havainnoitiin sekä kokeneempien että kokemattomampien kurssinvetäjien koulutustilaisuuksia ja osallistujamäärältään erisuuruisia kursseja. Koulutuksiin osallistuttiin eri paikkakunnilla, kuitenkin pääasiassa Tampereen seudulla ja pääkaupunkiseudulla. Havainnoitavien tilaisuuksien joukossa oli kaikille avoimia koulutustilaisuuksia, yrityksen sisäisiä tai yrityksen alihankkijoilleen suuntaamia koulutuksia, oppilaitoskoulutuksia sekä edellisten koulutustyyppien yhdistelmiä. Koulutustilaisuuksien valinnassa huomioitiin myös työturvallisuuskorttikoulutuksen ajankohtaisia asioita osallistumalla nuorille tarkoitettuun oppilaitoskoulutukseen sekä keräämällä havaintoja myös ruotsinkielisestä koulutuksesta. Lisäksi havainnoitaviksi koulutustilaisuuksiksi valittiin teollisuuden lisäksi rakennusalan ja muidenkin alojen koulutuksia Havainnointien sisältö Havainnoinnin pohjaksi laadittiin havainnointilomake (liite 1). Lomake muodostettiin työturvallisuuskorttikoulutuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä tehdyn alustavan mallin ja kirjallisuusselvityksen pohjalta. Lomakkeessa havainnoitavat tekijät jaoteltiin viiteen osioon: 13

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm Muutoksen sisältö nro 1.0 26.11.2009 1.1 31.5.2010 Lisätty kokeeseen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

EKL-kouluttajakoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 5

EKL-kouluttajakoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 5 EKL-kouluttajakoulutuksen kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 5 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm Muutoksen sisältö nro 1.0 30.3.2009 1.1 26.11.2009 Koulutuksen kokemusten

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA. Tekijä: Sanni Korpiaho

PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA. Tekijä: Sanni Korpiaho PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA Tekijä: Sanni Korpiaho Päiväys: 5.12.2013 Sisällys 1 Taustaa... 3 2 Projektin tavoitteet...

Lisätiedot

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014 1 Lappeenrannan vertaisohjaajien kouluttaja koulutusten palautteet Kysely tehty 1/014 Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 014 Avita Kaveria hanke YHTEENVETO 1. Millä paikkakunnalla

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA Johda tiedolla Tervetuloa tutustumaan työvälineisiimme, jotka mahdollistavat tiedolla johtamisen ja auttavat päätöksenteossa. Seuraa oppijoiden etenemistä, selvitä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Oikeustieteellisen tiedekunnan opetusansiomatriisi

Oikeustieteellisen tiedekunnan opetusansiomatriisi Oikeustieteellisen tiedekunnan opetusansiomatriisi Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 24.5.2016. Opetusansiomatriisia käytetään 1.8.2016 lukien opetus- ja tutkimustehtäviä hakeneiden opetustaitoa

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson Anita Johansson Käyttöönotto Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä 22.3.2013, Anita Johansson Käyttöönoton periaatteet Palveluiden käyttöönotto tehdään kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ /

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ / Laatusuunnitelmamalli 1(5) 17.3.2015 OUKA/1581/02.08.02/2015 OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI 17.03.2015 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, katu ja viherpalvelut Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot