TUTKIMUS Tutkimus 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUS Tutkimus 11"

Transkriptio

1 TUTKIMUS Tutkimus 11

2 Valta määrittelee totuuksia ja tieto vallan pyrkimyksiä Michel Foucault Matkapuhelinsäteily mitkä ovat terveysriskit? Seppo Kinnunen, Työterveyshuollon erikoislääkäri, Tampere Historia ja nykyhetki Huhtikuussa 2007 brittiläinen säteilyviranomainen Sir William Stewart varoitti langattomien wi-fi (wimax)-verkkojen asentamisesta kouluihin. 1 Syynä tähän ovat lapsiin kohdistuvat terveysriskit. Vaikka wi-fi-laitteiden säteily on heikompaa kuin matkapuhelimen, se on jatkuvaa ja aina läsnä, halusimmepa sitä tai emme. Sir William Stewart on esittänyt lisäksi, että lapsille myytäisiin ainoastaan matkapuhelimia, joissa on kaikkein alhaisin SAR-arvo ja aina yhdessä handsfree-varustuksen kanssa. Stewart on toiminut mm. säteilyn biologisia vaikutuksia selvittelevän, nimeään kantavan komitean puheenjohtajana vuonna Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

3 Stewartin lailla hälytyskelloja ovat soittaneet monet arvostetut tutkijat. Osa varoittajista on myös tämän luvun lopussa esiteltävän Beneventon vetoomuksen 2 allekirjoittajina: Kjell Hansson Mild, Lennart Hardell, Leif Salford, Henry Lai, Gerd Oberfeld, Reba Goodman, Franz Adlkofer. Varoitukset katsoi aiheelliseksi myös jo kymmenen vuotta sitten kollegani uusseelantilainen Neil Cherry Lincolnin yliopistosta. Cherry teki ansiokkaan elämäntyön selvittäessään sähkömagneettisen säteilyn biologisia vaikutuksia. Hän puhui lapsiin ja aikuisiin kohdistuvista riskeistä ja varovaisuusperiaatteesta. Cherryn mukaan on tiedetty jo koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan, että ionisoimattomalla säteilyllä, johon matkapuhelinsäteilykin kuuluu, on biologisia vaikutuksia. Meillä on enemmän kuin tarpeeksi todisteita kromosomi- ja DNA-vaurioista sekä syöpäsolujen aktivoitumisesta 3..., kirjoittaa Cherry. Se, että biologisia tai fysiologisia vaikutuksia syntyy, on edellytys olettamukselle, että ihmiseen kohdistuvat terveyshaitat voisivat ylipäätään olla mahdollisia. Neil Cherry on muistuttanut, että eturivin lääketieteen ja biologian edustajat esittivät jo 1940-luvulla vankalla pohjalla olevia tieteellisiä dokumentteja, joissa osoitetaan, että ihmisen omatkin biologiset järjestelmät hyödyntävät sähkömagneettista säteilyä. Aivot on sähköisesti herkkä järjestelmä, samoin Tutkimus 13

4 sydän. Ihmisen hormonitoiminnassa ja soluissa syntyy vaste säteilylle ja koko kehomme toimii antennina. Näistä lähtökohdista meidän tulee tarkastella myös mahdollisia terveyshaittoja. Ketä Maailman terveysjärjestö (WHO) ja EU kuuntelevat? WHO:n pitäisi oman perustamisasiakirjansa mukaan taata maailman väestölle korkein mahdollinen hyvinvoinnin ja terveyden aste. Tästä huolimatta Maailman terveysjärjestö WHO tunnustaa tänä päivänä vain yhden sähkömagneettisten kenttien aiheuttaman biologisen vaikutuksen: kudoksen lämpenemisen. Kaikki muut todisteet, epidemiologiset tutkimukset ja eläinkokeet, sivuutetaan, vaikka niitä toisaalta käytetään vankkana todistusaineistona esimerkiksi kemiallisten aineiden ja ionisoivan säteilyn riskien arvioinnissa. Tästä on etua matkapuhelinteollisuudelle, koska tiukat turvanormit rasittaisivat sitä. WHO suosittaakin jäsenmailleen noudatettavaksi ICNIRP:n (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) standardia, joka huomioi vain säteilyn kudoksia lämmittävän vaikutuksen eikä biologisia tai kumuloituvia vaikutuksia lainkaan. Standardi on sopimusluonteinen eikä perustu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen. Jotkut maat ovatkin luopuneet WHO:n ja ICNIRP:n suosituksista ja luoneet oman kansallisen standardin. 14 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

5 Itävaltalainen lääkäri Gerd Oberfeld kommentoi WHO-politiikkaa: WHO toimii monessa suhteessa niin kuin pitääkin ihmisen parhaaksi mutta, kun on kyse sähkömagneettisista kentistä, teollisuuden etu on ensisijainen. Vaikka tutkimusraportteja biologisista riskeistä tulee laboratorioista eri puolilta maailmaa, matkapuhelinteollisuuden kattojärjestöt (GSM Association, MMF ja FGF) vaikuttavat samanaikaisesti suhteettoman suurella painoarvollaan sekä WHO-seminaareissa että EU:ssa. Matkapuhelinteollisuus rahoittaa voimakkaasti tutkimusta ja vaikuttaa tiedelehdissä, kuten jäljempänä ilmenee. Tieteellisistä todisteista huolimatta riskien hyväksyminen pitkittyy. Euroopan Unioni on toisaalta kehottanut jäsenmaitaan ennalta varautumisen politiikkaan jo vuonna 1999, mutta juuri tällä hetkellä, kun teknologioiden käyttö voimakkaasti laajenee, asia vaatisi direktiivin. EU:n web-sivuilla lukee: Euroopan Unioni on sitoutunut huolehtimaan kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa, että EU takaa esimerkiksi myynnissä olevien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden turvallisuuden ja ryhtyy toimiin, myös muiden terveysuhkien ilmestyessä näköpiiriin Syksyllä 2006 EU pyysi eri viiteryhmiltä konsultaatiota nykyiseen riskinarviointipolitiikkaansa, Tutkimus 15

6 jonka suuntaviivat esiteltiin EU:n SCENIHR -raportissa. Eräs EU:lle palautetta 4 antaneista on Tukholman yliopiston tutkija, Venäjän tiedeakatemian hallituksen jäsen Igor Belyaev. Belyaevin mukaan raportin ulkopuolelle on jätetty paljon jo toistettuja solutason tutkimuksia ja eläinkokeita, joissa biologiset riskit on nähty ja jotka tukevat terveysvaikutusten olemassaoloa. Myöskään ihmisten kokemia oireita ei huomioida. Esimerkiksi tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan 9 % saa oireita matkapuhelimestaan, Iso-Britanniassa ja Saksassa vastaavasti 9 %, Sveitsissä 5 % jne. Koska tällainen materiaali on heitetty yli laidan, EU:n on helppo perustella johtopäätöksiään, ettei terveysriskeistä ole olemassa yhtenäistä todistusaineistoa. Mikäli vinoutumat poistettaisiin raportista, olisi selvää, että EU:n pitäisi muistuttaa varovaisuudesta uuden teknologian käytön suhteen. Raportissa ei huomioida myöskään solutasolla syntyviä biofysikaalisia mekanismeja; toisin sanoen niitä vaikutuksia, joita toisistaan poikkeavilla tekniikoilla voi olla. Biofysikaaliset mekanismit ovat Igor Belyaevin ominta tutkimusaluetta. Vielä marraskuussa 2006 EU lupasi julkaista riskienhallintaraportti SCENIHR:in 5 kohdistuvat kannanotot web-sivuillaan. Maaliskuussa 2007 julkaistiin 16 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

7 uusi riskienhallintaraportti, mutta EU:n riskienhallintaan kohdistunutta arvostelua ei julkaistu. Venäjän tieteellinen perinne Belyaevin synnyinmaassa, entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä on eläinkokeissa tutkittu esimerkiksi eri taajuuksilla vaikuttavien pulssimaisten tai jatkuvan radiotaajuisen signaalin välisiä eroja. Tällöin on pantu merkille, että pulssimaiset signaalit, joita nykyiset matkapuhelinjärjestelmät käyttävät, ovat biologisesti vaikuttavampia. Sama asia on havaittu lännen tutkimuksissa ja samoin Kiinassa. Venäläiset ovat julkaisseet kymmeniä solu- ja eläinkokeita sekä akuutin että kroonisen säteilyn vaikutuksista immuunijärjestelmään, keskushermoston toimintaan, verenkiertoon, hedelmällisyyteen ja geneettisiin vaurioihin. 6 Venäjän tiedeakatemian puheenjohtaja,yuri Grigoriev korostaa, että tällä hetkellä olemme myös tutkimuksen suhteen aivan uuden tilanteen edessä. Käytössä ovat 3G, WLAN, WPAN, GSM ja kaikki ihmiset altistuvat kroonisesti.ympärivuorokautinen altistus ei kuitenkaan tule esille yhdessäkään nykyisistä altistuskokeista. Jotta saataisiin luotettavasti selville uusien tekniikoiden terveysvaikutukset, olisi tutkittava kroonisesti altistuneita ihmisiä sekä tehtävä solu- ja eläinkokeita uusilla tekniikoilla. Toisaalta, altistumattomia verrokkeja ei enää ole olemassakaan. 7 Tutkimus 17

8 Rottakokeiden perusteella kenttävoimakkuuksien vaikutuksista osataan sanoa jo jotakin. Krooninen altistus μw/m 2 kenttävoimakkuudella johti eläinkokeiden mukaan pysyviin patologisiin muutoksiin nykyisillä kännykkätaajuuksilla. On huomattava, että ICNIRP:n raja-arvot sallivat μw/m 2. Näyttää siltä, että 50 μw/m 2 edustaa jonkinlaista kynnystasoa, jolla biologisia vaikutuksia alkaa jo esiintyä. Sen sijaan μw taso ei saanut aikaan merkittäviä biologisia muutoksia, vaikka altistus oli kroonista, toteaa Venäjän tiedeakatemian puheenjohtaja Yuri Grigoriev (ISTC Report, 2003). 8 Emme ole pelkkien rottakokeiden varassa, ihmisiä on altistettu kroonisesti ennenkin ilman eettisen toimikunnan lupaa kuten nykypäivänäkin tapahtuu. Mennään ajassa vähän taaksepäin. Neuvostoliittolaiset säteilyttivät 60-luvulla USA:n suurlähetystöä Moskovassa häiritäkseen lähetystön radioviestintää. Samalla lähetystön henkilökunta altistui kroonisesti mikroaalloille. Tilanne jatkui lähes samanlaisena vuosikausia. Alettiin puhua käsitteestä Moskovan signaali, jonka tehot olivat huomattavasti alle EU:n ja WHO:n tänä päivänä antamia ohjearvoja. Ehkä signaali oli alun perin tuotettu viattomasti tiedustelutarkoituksessa. Se johti kuitenkin siihen, että lähetystön henkilökunnalla alkoi myöhemmin esiintyä monenlaisia terveysongelmia. Muun muassa suurlähettiläänä toiminut Walter Stoessel ja kaksi 18 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

9 hänen edeltäjäänsä kuolivat syöpään. Vuonna 1976 amerikkalainen lääkäri Abraham Lilienfeld Johns Hopkins -yliopistosta alkoi selvittää henkilökunnan terveydentilaa ja liitti oireet, keskittymiskyvyn häiriöt, syövän lisääntymisen, depression ja muistiongelmat lähetystöön kohdistettuun mikroaaltosäteilyyn. Verrattuna tutkimuksen kontrolliryhmään, lähetystöhenkilökunnalta otetuissa verinäytteissä todetut kromosomimuutokset olivat tilastollisesti merkitseviä (p<0.001). 9 Kiinalaista viisautta Kiinalaiset ovat olleet erityisen kiinnostuneita tutkimaan keskushermoston reaktioita säteilylle altistettaessa. Tämä johtuu siitä, että nimenomaan keskushermosto reagoi radiotaajuiselle säteilylle. Professori Cao Zhaojin Kiinan ympäristövirastosta (National Institute for Environmental Health and Related Product Safety) piti esitelmän 10 aiheesta Beneventossa, Italiassa järjestetyssä seminaarissa helmikuussa Esitelmässään hän kertoi matkapuhelinsäteilyyn liittyviä havaintoja Kiinasta: Radiotaajuinen säteily, kuten myös kännykkäsäteily, häiritsee keskushermoston toimintoja, immuunijärjestelmää sekä aiheuttaa sydän- ja verenkiertosairauksia. Radiotaajuudet vaikuttavat myös perimään sekä antavat sysäyksen kaihin muodostumiselle. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että matalatehoinen mikroaaltosäteily, jopa alhaisempi Tutkimus 19

10 kuin 10 μw/m 2, voi edellä mainittujen lisäksi saada aikaan muutoksia EEG:ssä (aivojen sähköinen toiminta), johtaa mutaatioihin ja mikrotumakkeiden esiintymiseen lymfosyyteissä (tietyn tyyppisiä valkosoluja). Eläinkokeiden mukaan radiotaajuudet vaikuttavat oppimiskykyyn, hedelmällisyyteen ja aivojen välittäjäaineiden toimintaan. Luetteloon on vielä ihmisten osalta lisättävä vaikutukset hermosolujen energiantuottoon, jota kautta muistitoiminnot voivat heikentyä ja johtaa Alzheimerin tautiin. Professori Zhaojin painottaa, että varovaisuusperiaatteen noudattaminen on välttämätöntä sen perusteella, mitä Kiinassa viimeisen kymmenen vuoden ajan on tutkittu. Varovaisuusperiaatteen mukaisesta linjasta Kiinassa kertoo jotakin se, että asutuksen keskeltä Pekingistä on siirretty pois radio- ja TVantenneja, vaikka niiden lähetystehot ovat sallittujen raja-arvojen puitteissa. Säteilyviranomaisena toimivan, johtaja Du Shaozhongin mukaan ne muodostavat tiheään asutulla alueella väestölle liian suuren terveysriskin, vaikka säteilytasot alittavat kiinalaisen standardin. Kiinan säteilyn turvastandardissa huomioidaan erityisesti lapset, vanhukset ja toipilaat. Päiväkotien ja vanhainkotien lähellä vallitsee matalampi säteilytaso muuhun ympäristöön nähden: 0,1-30 MHz:n 20 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

11 taajuudella sallittiin 10 V/m ja MHz:n taajuudella 5V/m. Sen sijaan tehtaiden ja puistojen alueilla sallitut kenttävoimakkuudet olivat taajuudella 0,1-30 MHz, 25 V/m ja MHz:n taajuudella 12 V/m. Matkapuhelintaajuudella (300 MHz-300 GHz) tasot olivat herkille henkilöille 0,1 W/m 2 ja muille 0,4 W/m Kiina ja Venäjä eivät kumpikaan ole taipuneet WHO:n harmonisaatiopolitiikkaan. Sen sijaan EUjäsenyyden myötä mm. Viro on luopunut hyvästä turvastandardistaan. Suomalaiset operaattorit ovat rakentaneet Viroon verkkojärjestelmiä ICNIRP:n standardin periaatteilla. Puola on EU-jäsenyyden jälkeenkin säilyttänyt tieteelliseen tutkimukseen perustuvan standardin, jossa väestön altistukseksi antenneille sallitaan 0,1 W/m Monessa alikehittyneessä maassa, kuten esimerkiksi Intiassa, joka on Nokian uutta markkina-aluetta, 13 ei WHO:n web-sivuilta löydy omaa kansallista standardia, joten matkapuhelinteollisuus voi Intian kaltaisissa neitseellisissä kohteissa soveltaa itselleen edullisia normeja (ICNIRP). Sekä lapset että aikuiset jäävät alikehittyneissä maissa pelkän matkapuhelimen varaan, koska infrastruktuuri on kehittymätöntä eikä lankalinjoja ole läheskään kaikkialla. Matkapuhelinteknologian riskien esille tuominen on kehittyneissäkin maissa hidasta ja prosessia voi hy- Tutkimus 21

12 vällä syyllä rinnastaa asbestin historiaan. Epidemiologi Lennart Hardell kommentoikin ruotsalaislehdessä Kännykkäteknologia on meidän aikamme asbestiskandaali. Asbestin haitallisista vaikutuksista alettiin keskustella jo 100 vuotta sitten. Vuonna 1906 julkaistussa Bulletin of the Work Inspection kirjoitettiin asbestitehtailla ilmenneistä terveyshaitoista. Vasta vuonna 1996 Ranskan Tiedeakatemia äänesti asbestin terveyshaittojen ehkäisystä koskevasta ohjelmasta ja muu Eurooppa seurasi kehitystä. Kului siis 90 vuotta, ennen kuin monessa maassa toimittiin hallitustasolla haittojen torjumiseksi. Vuonna 2007 ollaan matkapuhelinteknologiankin suhteen jo niin pitkällä, että vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet, etteivät vakuuta riskejä, joita ei voi arvioida. Matkapuhelimien tuottama sähkömagneettinen säteily luokitellaan tällaiseksi riskiksi. Biologiset vaikutukset Veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntyminen Herkät ryhmät: lapset ja vanhukset Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla. Yhteiskunta ei pysty terveydenhuollon osalta vastaamaan haasteeseen tarjota laadukasta vanhuutta kaikille. Tilanteen hallintaan on lähdetty hakemaan apua myös matkapuhelinteknologiasta. Hämmästyin teleoperaattoreiden kansaneläkelaitoksen lehdessä joitakin vuo- 22 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

13 sia sitten esittämästä suunnitelmasta, jossa vanhuksia valvottaisiin kaulassa roikkuvan GSM-puhelimen avulla. Onkohan suunnitelma toteutunut? Tässä meillä olisi mahdollisuus pienimuotoisen epidemiologisen tutkimuksen puitteissa tulevaisuudessa selvittää, onko kännykkävalvonnassa olleiden vanhusten joukossa enemmän dementoituneita verrattuna kontrolloimattomiin mummoihin ja vaareihin. Lundin yliopiston rottakokeissa 14 on näet todettu, että matkapuhelinsäteily voi heikentää aivoja suojaavan veriaivoesteen toimintaa ja edesauttaa neurologisten sairauksien syntyä. Veriaivoesteen tehtävä on suojata aivoja haitallisten yhdisteiden tunkeutumiselta aivo- ja selkäydinnesteeseen. Tämän mekanismin häiriöillä selitetään olevan yhteyttä neurologisten sairauksien, Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin syntymiselle. Matkapuhelinsäteilyn vaikutuksesta aivoihin saattaa kulkeutua haitallisia kemiallisia yhdisteitä, joilla voi olla vaikutuksia mm. aivokuoren, hippokampuksen tai tyvitumakkeiden hermosoluissa. Havainnot voivat tutkijoiden mukaan merkitä alentunutta aivokapasiteettia, mikä puolestaan voi edesauttaa ennenaikaista vanhentumista ja pahimmassa tapauksessa toimia sysäyksenä neurologisille sairauksille. Lundissa on tutkittu sekä pulssatun (GSM) että jatkuvan signaalin (NMT-tyyppinen) vaikutuksia yli 1600 koe-eläimeen. Viimeisimmässä, vielä julkai- Tutkimus 23

14 semattomassa tutkimuksessa on saatu selville oppimishäiriöiden lisääntyvän nuorilla matkapuhelinsäteilylle altistetuilla hiirillä. Häiriöitä todettiin sekä UMTS- että GSM-säteilylle altistetuilla koeeläimillä. Aiemmassa raportissaan Lundin ryhmä altisti teini-ikäisiä rottia (12-16 viikkoa) digitaaliselle matkapuhelinsäteilylle taajuudella 915 MHz. Tutkimuksen tarkoitus oli soveltavasti selvittää, miten säteily vaikuttaa kehitysiässä oleviin aivoihin. Teini-ikäisillä rotilla havaittiin merkittäviä vaikutuksia jo tuhannes- ja sadasosan tehoilla nykyisestä matkapuhelimen sallitusta raja-arvosta 2W/kg. Veriaivoesteen läpäisevyyttä on todettu vielä kahdeksan viikkoa kaksi tuntia kestäneen matkapuhelinaltistuksen jälkeen. Vaikutukset jopa alhaisilla tehoilla asettavat turvanormimme uuteen valoon, sillä standardi sisältää 50- kertaisen turvamarginaalin, eikä sen sisällä pitäisi esiintyä lainkaan haitallisia vaikutuksia. Professori Leif Salfordin mukaan on huolestuttavaa, että heikotkin kenttävoimakkuudet näyttävät lisäävän läpäisevyyttä jopa enemmän kuin suuremmat tehot. Mielestäni tässä voi olla kyse niin sanotusta ikkunavaikutuksesta : tietty teho yhdessä sopivan aaltomuodon kanssa voi olla erityisen haitallinen. Nämä ovat rotan aivoissa todettuja reaktioita, eikä niistä voida suoranaisesti vetää johtopäätöksiä ihmisillä tapahtuviin vastaaviin toimintoihin. Profes- 24 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

15 sori Leif Salford on kuitenkin kommentoinut, että rotan ja ihmisen veriaivoeste on fysiologisilta ominaisuuksiltaan yllättävän samankaltainen. Tällä hetkellä on nimittäin olemassa jo noin 20 tutkimusraporttia, joissa osoitetaan tämän aivojen tärkeän suojamekanismin, veriaivoesteen, läpäisevyyden lisääntyvän sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksesta. Onkohan sittenkin syytä pieneen huoleen? Lundin tutkijaryhmä on useasti kehottanut lapsia ja nuoria välttämään matkapuhelimen käyttöä. Salford rinnastaa matkapuhelinteknologian käytön maailman suurimmaksi ihmisillä tehtäväksi tieteelliseksi kokeeksi. EEG-tutkimukset Mitä merkitystä EEG-vaikutuksilla värähtelyn muutoksilla aivojen sähköisessä toiminnassa voi olla tavalliselle kännykän käyttäjälle? Entä erityisesti lapsille ja nuorille? Muistitoiminnot, ajattelu, oppiminen, muistiin painaminen ja muistista haku tai reaktionopeus siinä ehkä tärkeimmät kognitiiviset toiminnot. Oppimisen kannalta EEG-toimintojen muutoksilla on luonnollisesti merkitystä ajatellen etenkin lasten reaktioita. Lasten herkkyyttä reagoida matkapuhelinsäteilylle on tutkittu vasta vähän, mutta suomalaisryhmä Krause & al. 15 mittasi 15 koehenkilöllä, iältään vuotiaita, kännykkäsäteilyn vaikutuksia EEG:ssä Tutkimus 25

16 ilmeneviin muutoksiin kognitiivista suoritusta vaativien tehtävien aikana. EEG-värähtely 4-8 Hz:n taajuudella liitetään tiedonkäsittelyyn ja muistiin palauttamiseen ja muistista hakuun. Kännykkäsäteilylle altistettaessa lapsilla todettiin tilastollisesti merkitseviä eroja EEG-värähtelyssä 4-8 Hz:n ja 15 Hz:n taajuudella muistitehtävien aikana. Tulokset ovat yhteneväisiä Krausen joidenkin aikaisempien havaintojen kanssa. EEG-vaikutukset reaktionopeuden osalta tulevat puolestaan korostetusti esille meillä aikuisilla esimerkiksi autolla ajettaessa. Onnettomuusriski kasvaa, elleivät hoksottimet pelaa. Utahin yliopiston psykologian laitoksen professori David Strayerille 16 selvisi, että kriittinen hetki auto-onnettomuuden kannalta on, paitsi kuljettajan oman puhelun aika, myös puhelun jälkeinen aika riippumatta siitä, kuka puhelinta käytti. Kognitiivisessa mielessä on merkittävää, että riski havaittiin viisi minuuttia puhelun jälkeen kolminkertaiseksi ja 15 minuuttia jälkeenpäin viisinkertaiseksi. Tämä osoittaa, että aivotoiminnoissa on tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat hidastuneena reaktionopeutena ja heikentyneenä tilanteen arviointikykynä. Toisessa raportissaan Utahin yliopiston psykologian laitoksen tutkijat selvittivät kännykkään puhumisen vaikutusta tarkkaavaisuuteen ja vertasivat kän- 26 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

17 nykkäkuskien reaktioita alkoholin vaikutuksen alaisina ajaviin. Kännykkäkuskit käyttäytyivätkin liikenteessä kuin vodkaa nauttineet: puhelun vaikutus oli sama kuin ajaisit 0,8 promillen humalatilassa. Koe, johon osallistui 40 henkilöä, toteutettiin Patrol- Sim-tyyppisellä simulaattorilla. Alkoholia nauttineilla ja kännykkään puhuvilla kuljettajilla oli yhtäläisiä vaikeuksia tarkkaavaisuudessa ja reaktionopeudessa. Kuskeilta olivat yhtä usein jarrut kadoksissa, ajo tapahtui liian lähellä edessä ajavaa ja nopeus ylittyi huomaamatta. Tutkimusta johtanut professori David Strayer kommentoikin: Kaikkein turvallisinta olisi luopua kännykän käytöstä auton ratissa. Kännykkäkuskien kohdalla reaktiot saattoivat johtua paitsi keskittymisestä itse puheluun, myös joko verenkiertohäiriöistä tai EEG-muutoksista aivoissa. Verenkiertohäiriöt voivat olla seurausta niin sanotusta raharullanmuodostuksesta 17 veressä, jota on tutkittu ainakin Saksassa ja Ranskassa. Radiotaajuinen säteily saa mm. punasolujen hemoglobiinia vapautumaan. Punasolut tarttuvat toisiinsa muodostaen hiusverisuonissa vaikeasti eteneviä pötköjä sekä ihmisen pään alueella että koko kehossa. Mekanismin seurauksena verenkierto heikkenee, samoin muisti ja muut kognitiiviset toiminnot sen myötä. Tutkimus 27

18 Lisätietoa EEG-tutkimuksista Matkapuhelinsäteilyllä on todettu vaikutuksia aivotoimintoihin myös Australiassa 18. Hamblin & al. (2006) altistivat 55 koehenkilöä kännykkäsäteilylle 30 minuutin ajan ja vastaavasti lumesäteilylle samanaikaisen jakson sunnuntai-iltana ennen nukkumaanmenoa. Kännykkäsäteilyn havaittiin aktivoivan koehenkilöiden alfa-aaltoja, jotka liitetään rentoutumiseen ja päiväuniin. Alfa-aaltoja ei esiinny yöunen aikana. Tutkimuksessa ilmenneet vaikutukset alfa-aaltoihin olivat merkittäviä ja ilmenivät REM-unta edeltävässä jaksossa ennen syvään uneen vaipumista. Tutkimusryhmään kuulunut apulaisprofessori Andrew Wood Melbournen Swinburnen yliopistosta muistuttaa, että kännykkäsäteily saattaa vaikuttaa unihormoni melatoniinin pitoisuuksiin ja siten uni-valve rytmiin. Koehenkilöiden virtsasta tutkittiin melatoniinipitoisuuksia ja professori Woodin mukaan joillakin koehenkilöillä oli kohonnut melatoniinipitoisuus kännykkäaltistuksen jälkeen ja toisilla laskenut. Tutkijoiden johtopäätöksenä oli, että jotkut ihmiset voivat olla herkempiä kännykkäsäteilylle kuin toiset. Esimerkiksi neurologisten potilaiden kännykän käyttöä ei ole lännessä laajalti tutkittu, mutta maininta Venäjän standardissa: Neurologisia potilaita kehotetaan välttämään kännykän käyttöä, on hyvä ottaa ohjenuoraksi. Viime vuosina olen hämmästyksellä seurannut uutisointia nukahtamis- ja unilääkkeiden myynnin räjähdysmäisestä kasvusta Suomessakin. Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö. Tutkijat Mann & Röschke 19 selvittivät pulssimaisen GSMsäteilyn vaikutusta uneen vuonna Vapaaehtoisia koehenkilöitä altistettiin kahdeksan tunnin ajan. Yöunen määrä lyheni kuten myös syvän REM-unen kesto. Näitä tutkimuksia on muitakin. Muun muassa sveitsiläinen Huberin ryhmä 20 on todennut matkapuhelinsäteilyn voivan aiheuttaa aivotoiminnan muutoksia (EEG), jotka näkyvät altistusta seuraavan unijakson aikana. Huberin ryhmä on esittänyt, että mikroaallot vaikuttaisivat aivojen syvimpiin kerroksiin, esimerkiksi näkökukkulaan ja aivorunkoon, josta ei-tahdonalaisten toimintojen kontrollointi tapahtuu. Vaikkakin EEGmuutokset katosivat muutaman tunnin altistamattoman yö- 28 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

19 unen myötä, Huber arvelee, että nämä kudokset voivat erityisen herkästi reagoida sähkömagneettiselle säteilylle. Vuonna 2006 Vanessa Keetley 21 Australiasta tutki 120 koehenkilöä ja teki heille kahdeksan neuropsykologista testiä altistaen matkapuhelinsäteilylle ja toisaalta valealtistukselle. Kun tuloksia tarkasteltiin tunnettujen muuttujien suhteen, havaittiin useita tilastollisesti merkitseviä muutoksia (<0,05). Yksinkertaiset valintatehtävät osoittivat voimakasta suorituksen huonontumista, kun taas Trail Making Test (hakutehtävä, jossa yhdistellään numeroita ja kirjaimia) osoitti paranemista ja tukee käsitystä, että kännykkäsäteily joillakin parantaa tiedonkäsittelyn nopeutta työmuistissa. Stressiproteiinit solun puolustusmekanismi Ihmisen kehon hienoa puolustusjärjestelmää ei ole kyetty jäljittelemään missään koelaboratorioissa. Tästä syystä emme aukottomasti voikaan arvioida, mitkä laboratorioissa tehdyistä havainnoista osoittavat mahdollisia terveysvaikutuksia ihmisellä. Toisaalta, ihminen altistuu elinympäristössään monille toksisille yhdisteille ja samanaikaisesti eri taajuisille sähkömagneettisille kentille. Elinympäristömme asettaa ihmisen soluille laboratoriota vaativammat olosuhteet. Herää väistämättä myös kysymys, mitä vaikutuksia jatkuvalla matkapuhelimenkäytöllä on soluille? Meillä on tutkimustietoa vain rajallisen laboratorio-olosuhteissa tapahtuvan altistuksen seurauksista. Säteilyturvakeskuksen tutkimuslaboratoriossa on selvinnyt, että jotkut solutyypit ovat herkempiä säteilylle kuin toiset. Tutkimus 29

20 Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski on selvittänyt geenien ja proteiinien reaktioita tutkimusmenetelmällä, jonka nimenä on high throughput -screening. Järjestelmällä pystytään kartoittamaan samanaikaisesti jopa tuhansien geenien ja proteiinien reaktioita matkapuhelinsäteilylle. Juuri suuren seulontamahdollisuutensa ansiosta tätä menetelmää voitaisiin käyttää hyväksi myös arvioitaessa ennalta, mitkä taajuudet tai tekniikat voivat olla haitallisia solutasolla ja mitkä puolestaan vaarattomampia. Säteilyturvakeskuksessahan kehitetään muitakin matkapuhelinsäteilyn mittausmenetelmiä. Leszczynski onkin esittänyt WHO-seminaarissa 22 Helsingissä vuonna 2005: Matkapuhelintekniikat kehittyvät ja uusia sähkömagneettisen säteilyn taajuuksia ja modulaatiomuotoja otetaan jatkuvasti käyttöön. Mikäli syntyisi tarvetta suhteellisen vaivattomasti seuloa eri tekniikoiden mahdolliset ennalta arvaamattomat/ennustamattomat biologiset vaikutukset, tarkoitukseen sopivia tekniikoita on olemassa. Leszczynski ja tutkija Reetta Nylund ovat olleet mukana Euroopan 12 laboratorion laajuisessa REF- LEX-projektissa. Aiemmissa tutkimuksissa saatiin tilastollisesti merkitseviä (p<0.05,n=10) fysiologisia muutoksia altistettaessa ihmisen endoteelisoluja matkapuhelinsäteilylle teholla 2,4W/kg. So- 30 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

21 luissa syntyi stressireaktio 23. Perinteisesti ajatellaan, että soluissa syntyy stressireaktio esimerkiksi joko elimistössä tapahtuvan lämpötilan nousun vuoksi tai altistuttaessa esimerkiksi vahingollisille kemikaaleille. Stressireaktiota voidaan pitää solujen puolustusreaktiona haitallisia yhdisteitä vastaan. Säteilyturvakeskuksessa on todettu biologisia vasteita esimerkiksi solun tukirangan proteiineissa, jotka pitävät yllä solun rakenteita muotoa ja kokoa sekä antavat soluille mekaanista voimaa ja toimivat osana tärkeiden molekyylien ja nesteiden virtauksissa solukalvon läpi. On saatu paljon uutta tietoa radiotaajuisen säteilyn aiheuttamista kriittisistä muutoksista solutason mekanismeissa, kommentoi REFLEX-hanketta vetänyt Franz Adlkofer. Leszczynskin mukaan 24 ei kuitenkaan ole löytynyt mitään universaalia säteilylle reagoivaa solua, mutta massasta erottuvat tietyt herkimmät, säteilylle reagoivat proteiinit ja geenit. Dariusz Leszczynski uskoo, että reaktio voi olla myös perimästä johtuva. Tutkimusprofessori Leszczynski on pannut merkille, että geenien ja proteiinien ilmentymistä (reaktio säteilylle) tapahtuu mielenkiintoisella tavalla. Vaikka matkapuhelinsäteilylle altistuisivat biologisesti läheiset solut, voivat reaktiot olla toisistaan poikkeavia vielä tuntemattomasta syystä. Biologisesti läheisillä sisarsoluilla voi ero reaktioissa olla jopa kymmenkertainen. Tutkimus 31

22 Mielenkiintoista on, että sisarsolujen toisistaan poikkeavista reaktioista säteilylle on tehty vastaavia havaintoja solujen altistuessa ionisoivalle säteilylle, kemikaaleille, lääkkeille tai karsinogeenisille aineille. Leszczynski arvioi, että solujen itsenäiset reaktiot saattavat olla yksi syy, miksi stressiproteiinitutkimuksia ei ole onnistuttu toistamaan ulkopuolisessa laboratoriossa. Ranskalainen Isabelle Lagroye, ICNIRP:n asiantuntijakomitean jäsen, on aikaisemmin yrittänyt toistaa Dariusz Leszczynskin tutkimustuloksia, mutta epäonnistunut. Leszczynskin mukaan Lagroye käytti erilaisia soluja ja tuloksia tulkittiin epätarkemmalla menetelmällä. Nyt Lagroye on saanut mielenkiintoisia tuloksia 25. Lagroye altisti rottia GSM ja UMTS-matkapuhelinsäteilylle viitenä päivänä viikossa neljän viikon ajan, kunakin päivänä kahden tunnin jakson. Kännykkäsäteilyn havaittiin aiheuttavan sekä GSMettä UMTS-teknologioilla stressiproteiinireaktioita hippokampuksen alueella etenkin nuorilla, 12-viikkoisilla koe-eläimillä. 17 kuukautta vanhat rotat eivät reagoineet samalla vasteella, minkä tutkijat päättelivät johtuvan siitä, että vanhempien eläinten hermosolut eivät ole yhtä herkkiä reagoimaan. Havainnot eri ikäisten eläinten reaktioista ovat tulleet esille myös toisessa tutkimuksessa (Lactau & 32 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

23 al), jossa reaktioiden erot pääteltiin johtuviksi immuunijärjestelmän heikkouksista eri ikäkausilla. Tutkijat heittävätkin kysymyksen: Vaikuttavatko eri tyyppiset RF-signaalit toisistaan poikkeavalla tavalla eri ikäisten koe-eläinten immuunijärjestelmään? Myös brittitutkija David de Pomerai 26 herätti aikanaan huomiota Nature-lehden artikkelissa sukkulamadoillaan, jotka olivat alkaneet kasvaa nopeammin kännykkäsäteilyn vaikutuksesta. Sukkulamatojen reaktiot olivat luonteeltaan biologisia vaikutuksia: Huomioiden stressiproteiinien universaali luonne, samanlainen, ei-lämpövaikutteinen käynnistyminen saattaisi tapahtua myös ihmisen kohdalla, kommentoi de Pomerai vielä vuonna Mutta nyt rahoittaja on vaihtunut. Nykyisin de Pomerain tutkimusta rahoittaa Britannian valtio yhdessä matkapuhelinteollisuuden kanssa. Ehkä siksi de Pomerai kieltää stressiproteiinireaktioiden biologisen luonteen ja selittää tutkimustulokset lämpötilaeroista johtuviksi. Suomen Säteilyturvakeskuksen web-sivuilla 27 lukee edelleen: Toistaiseksi ainoa tunnettu mekanismi, jolla matkapuhelimen säteily vaikuttaa eläviin kudoksiin, on lämpeneminen. Tutkimus 33

24 Mikä merkitys terveydelle? Mitä johtopäätöksiä stressiproteiinireaktioista voisi vetää terveysvaikutuksia ajatellen? Leszczynski esittää hypoteesinsa veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntymisestä, jolla voi olla Lundin tutkijoidenkin esille tuomia vaikutuksia neurologisiin sairauksiin tai syöpään. Hän korostaa, että vaikka säteily ei aiheuttaisikaan kuolemanvakavia sairauksia, voi elämänlaatu heikentyä esimerkiksi unihäiriöiden ja päänsäryn kaltaisten oireiden kautta. Leszczynski on altistanut jatkotutkimuksissaan työtovereidensa ihoa kännykällä selvittääkseen, reagoivatko proteiinit iholla samoin kuin laboratorion koemaljassa. Tuloksia odotetaan. Nokia sai ehkä tähänastisesti merkittävimmän verkkokaupan Kiinan suurimmalta matkapuhelinoperaattorilta nimeltä China Mobile. Lähes samanaikaisesti, kun Helsingin Sanomat 28 uutisoi tästä gsmja gprs-verkkojen tilauksesta, Suomen Säteilyturvakeskuksen Dariusz Leszczynski päätti ottaa vastaan professuurin Zhejiangin yliopistossa Kiinassa. Zhejiangin yliopisto on tutkinut kännykkäsäteilyn riskejä sekä koe-eläimillä että soluilla ja professori Zhengping Xu on jo löytänyt soluissa samankaltaisia stressiproteiinireaktioita kuin Dariusz Leszczynski. 34 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

MATKAPUHELINTEN SÄTEILY, TERVEYSRISKI JA VAROVAISUUSPERIAATE

MATKAPUHELINTEN SÄTEILY, TERVEYSRISKI JA VAROVAISUUSPERIAATE MATKAPUHELINTEN SÄTEILY, TERVEYSRISKI JA VAROVAISUUSPERIAATE Dariusz Leszczynski, PhD, DSc Dosentti, Helsingin yliopisto Staff Writer, The Washington Times Communities KUKA OLEN... Kaksi tohtorintutkintoa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

RADIOTAAJUISTEN KENTTIEN JA SÄTEILYN VAIKUTUKSET

RADIOTAAJUISTEN KENTTIEN JA SÄTEILYN VAIKUTUKSET 7 RADIOTAAJUISTEN KENTTIEN JA SÄTEILYN VAIKUTUKSET Jukka Juutilainen, Dariusz Leszczynski, Reetta Nylund, Päivi Heikkinen, Maila Hietanen, Christian Haarala Björnberg, Anssi Auvinen, Hannele Huuskonen,

Lisätiedot

4 in1 SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ. NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen säteilyn.

4 in1 SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ. NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen säteilyn. SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ 4 in1 SÄHKÖKENTTÄSUOJA VALKOINEN MAALI ANTISTAATTINEN PINNOITE POHJAMAALI NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA ELIMISTÖSI HARMONIASSA Email: info@nanosmart.fi Web: www.nanosmart.fi

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Tietoaineistot ja tutkimus Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Välittömiä kommentteja.. Arpo Aromaa Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2 Tietojen keruu ja käyttö Kannattaako tietoja ihmisten terveydestä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Harmonifi TM säteilysuoja

Harmonifi TM säteilysuoja Harmonifi TM säteilysuoja perustuu innovatiiviseen teknologiaan, joka suojaa sinua haitalliselta matkapuhelinsäteilyltä. ELIMISTÖSI HARMONIASSA Email: info@nanosmart.fi Web: www.nanosmart.fi Sveitsiläistä

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10869/15 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D039794/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Kaksikäyttötutkimus. Kun olisi puhuttava mutta vaietaan

Kaksikäyttötutkimus. Kun olisi puhuttava mutta vaietaan Kaksikäyttötutkimus Kun olisi puhuttava mutta vaietaan 13.3.2015 Etiikan päivä/ Erityisasiantuntija Susanna Sissonen, Biologisten uhkien osaamiskeskus 1 Biotieteiden tutkimus edistää esimerkiksi kansanterveyttä

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 26. elokuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Asia: Luonnos

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori, THL Varapj, TUKIJA Harvinaiset sairaudet Ovat nimensä mukaan harvinaisia EU:ssa tauti lasketaan harvinaiseksi,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Tutkimuslain alainen tutkimus on sellaista, jossa seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti:

Tutkimuslain alainen tutkimus on sellaista, jossa seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti: LAUSUNTOHAKEMUS tutkimuseettiselle toimikunnalle Pvm Dnro / (sihteeri täyttää tämän kohdan) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (Ksshp) tutkimuseettinen toimikunta on alueellinen lakisääteinen toimikunta,

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten

Lisätiedot

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' 3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' Tähän lukuun on poimittu pientaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta Lontoo-Malaga julistus Astmatutkimukseen panostamisesta Johdanto Astma on sairaus, joka vaikuttaa 30 miljoonan eurooppalaisen ja yhteensä 300 miljoonan ihmisen päivittäiseen elämään maailmassa. Vuoteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 30.1.2009 2008/2211(INI) TARKISTUKSET 1-47 Mietintöluonnos Frédérique Ries (PE 416.575v01-00) Sähkömagneettisiin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tutkijoiden vetoomus kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta. Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto

Tutkijoiden vetoomus kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta. Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto Tutkijoiden vetoomus kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto Taustaa Kokonaiskustannusmalli vuoden 2009 alusta Kaikki tutkimuksen rahoitus

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.05.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.05.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) 100 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelmaluonnokseen 2017-2024 Lausunto antoi ympäristölautakunnalle

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset Miksi GLP (Good Laboratory Practice)? Kemikaalien ja lääkkeiden turvallisuuden testaamiseksi myyntilupaa tai rekisteröintiä varten

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot