TUTKIMUS Tutkimus 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUS Tutkimus 11"

Transkriptio

1 TUTKIMUS Tutkimus 11

2 Valta määrittelee totuuksia ja tieto vallan pyrkimyksiä Michel Foucault Matkapuhelinsäteily mitkä ovat terveysriskit? Seppo Kinnunen, Työterveyshuollon erikoislääkäri, Tampere Historia ja nykyhetki Huhtikuussa 2007 brittiläinen säteilyviranomainen Sir William Stewart varoitti langattomien wi-fi (wimax)-verkkojen asentamisesta kouluihin. 1 Syynä tähän ovat lapsiin kohdistuvat terveysriskit. Vaikka wi-fi-laitteiden säteily on heikompaa kuin matkapuhelimen, se on jatkuvaa ja aina läsnä, halusimmepa sitä tai emme. Sir William Stewart on esittänyt lisäksi, että lapsille myytäisiin ainoastaan matkapuhelimia, joissa on kaikkein alhaisin SAR-arvo ja aina yhdessä handsfree-varustuksen kanssa. Stewart on toiminut mm. säteilyn biologisia vaikutuksia selvittelevän, nimeään kantavan komitean puheenjohtajana vuonna Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

3 Stewartin lailla hälytyskelloja ovat soittaneet monet arvostetut tutkijat. Osa varoittajista on myös tämän luvun lopussa esiteltävän Beneventon vetoomuksen 2 allekirjoittajina: Kjell Hansson Mild, Lennart Hardell, Leif Salford, Henry Lai, Gerd Oberfeld, Reba Goodman, Franz Adlkofer. Varoitukset katsoi aiheelliseksi myös jo kymmenen vuotta sitten kollegani uusseelantilainen Neil Cherry Lincolnin yliopistosta. Cherry teki ansiokkaan elämäntyön selvittäessään sähkömagneettisen säteilyn biologisia vaikutuksia. Hän puhui lapsiin ja aikuisiin kohdistuvista riskeistä ja varovaisuusperiaatteesta. Cherryn mukaan on tiedetty jo koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan, että ionisoimattomalla säteilyllä, johon matkapuhelinsäteilykin kuuluu, on biologisia vaikutuksia. Meillä on enemmän kuin tarpeeksi todisteita kromosomi- ja DNA-vaurioista sekä syöpäsolujen aktivoitumisesta 3..., kirjoittaa Cherry. Se, että biologisia tai fysiologisia vaikutuksia syntyy, on edellytys olettamukselle, että ihmiseen kohdistuvat terveyshaitat voisivat ylipäätään olla mahdollisia. Neil Cherry on muistuttanut, että eturivin lääketieteen ja biologian edustajat esittivät jo 1940-luvulla vankalla pohjalla olevia tieteellisiä dokumentteja, joissa osoitetaan, että ihmisen omatkin biologiset järjestelmät hyödyntävät sähkömagneettista säteilyä. Aivot on sähköisesti herkkä järjestelmä, samoin Tutkimus 13

4 sydän. Ihmisen hormonitoiminnassa ja soluissa syntyy vaste säteilylle ja koko kehomme toimii antennina. Näistä lähtökohdista meidän tulee tarkastella myös mahdollisia terveyshaittoja. Ketä Maailman terveysjärjestö (WHO) ja EU kuuntelevat? WHO:n pitäisi oman perustamisasiakirjansa mukaan taata maailman väestölle korkein mahdollinen hyvinvoinnin ja terveyden aste. Tästä huolimatta Maailman terveysjärjestö WHO tunnustaa tänä päivänä vain yhden sähkömagneettisten kenttien aiheuttaman biologisen vaikutuksen: kudoksen lämpenemisen. Kaikki muut todisteet, epidemiologiset tutkimukset ja eläinkokeet, sivuutetaan, vaikka niitä toisaalta käytetään vankkana todistusaineistona esimerkiksi kemiallisten aineiden ja ionisoivan säteilyn riskien arvioinnissa. Tästä on etua matkapuhelinteollisuudelle, koska tiukat turvanormit rasittaisivat sitä. WHO suosittaakin jäsenmailleen noudatettavaksi ICNIRP:n (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) standardia, joka huomioi vain säteilyn kudoksia lämmittävän vaikutuksen eikä biologisia tai kumuloituvia vaikutuksia lainkaan. Standardi on sopimusluonteinen eikä perustu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen. Jotkut maat ovatkin luopuneet WHO:n ja ICNIRP:n suosituksista ja luoneet oman kansallisen standardin. 14 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

5 Itävaltalainen lääkäri Gerd Oberfeld kommentoi WHO-politiikkaa: WHO toimii monessa suhteessa niin kuin pitääkin ihmisen parhaaksi mutta, kun on kyse sähkömagneettisista kentistä, teollisuuden etu on ensisijainen. Vaikka tutkimusraportteja biologisista riskeistä tulee laboratorioista eri puolilta maailmaa, matkapuhelinteollisuuden kattojärjestöt (GSM Association, MMF ja FGF) vaikuttavat samanaikaisesti suhteettoman suurella painoarvollaan sekä WHO-seminaareissa että EU:ssa. Matkapuhelinteollisuus rahoittaa voimakkaasti tutkimusta ja vaikuttaa tiedelehdissä, kuten jäljempänä ilmenee. Tieteellisistä todisteista huolimatta riskien hyväksyminen pitkittyy. Euroopan Unioni on toisaalta kehottanut jäsenmaitaan ennalta varautumisen politiikkaan jo vuonna 1999, mutta juuri tällä hetkellä, kun teknologioiden käyttö voimakkaasti laajenee, asia vaatisi direktiivin. EU:n web-sivuilla lukee: Euroopan Unioni on sitoutunut huolehtimaan kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa, että EU takaa esimerkiksi myynnissä olevien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden turvallisuuden ja ryhtyy toimiin, myös muiden terveysuhkien ilmestyessä näköpiiriin Syksyllä 2006 EU pyysi eri viiteryhmiltä konsultaatiota nykyiseen riskinarviointipolitiikkaansa, Tutkimus 15

6 jonka suuntaviivat esiteltiin EU:n SCENIHR -raportissa. Eräs EU:lle palautetta 4 antaneista on Tukholman yliopiston tutkija, Venäjän tiedeakatemian hallituksen jäsen Igor Belyaev. Belyaevin mukaan raportin ulkopuolelle on jätetty paljon jo toistettuja solutason tutkimuksia ja eläinkokeita, joissa biologiset riskit on nähty ja jotka tukevat terveysvaikutusten olemassaoloa. Myöskään ihmisten kokemia oireita ei huomioida. Esimerkiksi tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan 9 % saa oireita matkapuhelimestaan, Iso-Britanniassa ja Saksassa vastaavasti 9 %, Sveitsissä 5 % jne. Koska tällainen materiaali on heitetty yli laidan, EU:n on helppo perustella johtopäätöksiään, ettei terveysriskeistä ole olemassa yhtenäistä todistusaineistoa. Mikäli vinoutumat poistettaisiin raportista, olisi selvää, että EU:n pitäisi muistuttaa varovaisuudesta uuden teknologian käytön suhteen. Raportissa ei huomioida myöskään solutasolla syntyviä biofysikaalisia mekanismeja; toisin sanoen niitä vaikutuksia, joita toisistaan poikkeavilla tekniikoilla voi olla. Biofysikaaliset mekanismit ovat Igor Belyaevin ominta tutkimusaluetta. Vielä marraskuussa 2006 EU lupasi julkaista riskienhallintaraportti SCENIHR:in 5 kohdistuvat kannanotot web-sivuillaan. Maaliskuussa 2007 julkaistiin 16 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

7 uusi riskienhallintaraportti, mutta EU:n riskienhallintaan kohdistunutta arvostelua ei julkaistu. Venäjän tieteellinen perinne Belyaevin synnyinmaassa, entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä on eläinkokeissa tutkittu esimerkiksi eri taajuuksilla vaikuttavien pulssimaisten tai jatkuvan radiotaajuisen signaalin välisiä eroja. Tällöin on pantu merkille, että pulssimaiset signaalit, joita nykyiset matkapuhelinjärjestelmät käyttävät, ovat biologisesti vaikuttavampia. Sama asia on havaittu lännen tutkimuksissa ja samoin Kiinassa. Venäläiset ovat julkaisseet kymmeniä solu- ja eläinkokeita sekä akuutin että kroonisen säteilyn vaikutuksista immuunijärjestelmään, keskushermoston toimintaan, verenkiertoon, hedelmällisyyteen ja geneettisiin vaurioihin. 6 Venäjän tiedeakatemian puheenjohtaja,yuri Grigoriev korostaa, että tällä hetkellä olemme myös tutkimuksen suhteen aivan uuden tilanteen edessä. Käytössä ovat 3G, WLAN, WPAN, GSM ja kaikki ihmiset altistuvat kroonisesti.ympärivuorokautinen altistus ei kuitenkaan tule esille yhdessäkään nykyisistä altistuskokeista. Jotta saataisiin luotettavasti selville uusien tekniikoiden terveysvaikutukset, olisi tutkittava kroonisesti altistuneita ihmisiä sekä tehtävä solu- ja eläinkokeita uusilla tekniikoilla. Toisaalta, altistumattomia verrokkeja ei enää ole olemassakaan. 7 Tutkimus 17

8 Rottakokeiden perusteella kenttävoimakkuuksien vaikutuksista osataan sanoa jo jotakin. Krooninen altistus μw/m 2 kenttävoimakkuudella johti eläinkokeiden mukaan pysyviin patologisiin muutoksiin nykyisillä kännykkätaajuuksilla. On huomattava, että ICNIRP:n raja-arvot sallivat μw/m 2. Näyttää siltä, että 50 μw/m 2 edustaa jonkinlaista kynnystasoa, jolla biologisia vaikutuksia alkaa jo esiintyä. Sen sijaan μw taso ei saanut aikaan merkittäviä biologisia muutoksia, vaikka altistus oli kroonista, toteaa Venäjän tiedeakatemian puheenjohtaja Yuri Grigoriev (ISTC Report, 2003). 8 Emme ole pelkkien rottakokeiden varassa, ihmisiä on altistettu kroonisesti ennenkin ilman eettisen toimikunnan lupaa kuten nykypäivänäkin tapahtuu. Mennään ajassa vähän taaksepäin. Neuvostoliittolaiset säteilyttivät 60-luvulla USA:n suurlähetystöä Moskovassa häiritäkseen lähetystön radioviestintää. Samalla lähetystön henkilökunta altistui kroonisesti mikroaalloille. Tilanne jatkui lähes samanlaisena vuosikausia. Alettiin puhua käsitteestä Moskovan signaali, jonka tehot olivat huomattavasti alle EU:n ja WHO:n tänä päivänä antamia ohjearvoja. Ehkä signaali oli alun perin tuotettu viattomasti tiedustelutarkoituksessa. Se johti kuitenkin siihen, että lähetystön henkilökunnalla alkoi myöhemmin esiintyä monenlaisia terveysongelmia. Muun muassa suurlähettiläänä toiminut Walter Stoessel ja kaksi 18 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

9 hänen edeltäjäänsä kuolivat syöpään. Vuonna 1976 amerikkalainen lääkäri Abraham Lilienfeld Johns Hopkins -yliopistosta alkoi selvittää henkilökunnan terveydentilaa ja liitti oireet, keskittymiskyvyn häiriöt, syövän lisääntymisen, depression ja muistiongelmat lähetystöön kohdistettuun mikroaaltosäteilyyn. Verrattuna tutkimuksen kontrolliryhmään, lähetystöhenkilökunnalta otetuissa verinäytteissä todetut kromosomimuutokset olivat tilastollisesti merkitseviä (p<0.001). 9 Kiinalaista viisautta Kiinalaiset ovat olleet erityisen kiinnostuneita tutkimaan keskushermoston reaktioita säteilylle altistettaessa. Tämä johtuu siitä, että nimenomaan keskushermosto reagoi radiotaajuiselle säteilylle. Professori Cao Zhaojin Kiinan ympäristövirastosta (National Institute for Environmental Health and Related Product Safety) piti esitelmän 10 aiheesta Beneventossa, Italiassa järjestetyssä seminaarissa helmikuussa Esitelmässään hän kertoi matkapuhelinsäteilyyn liittyviä havaintoja Kiinasta: Radiotaajuinen säteily, kuten myös kännykkäsäteily, häiritsee keskushermoston toimintoja, immuunijärjestelmää sekä aiheuttaa sydän- ja verenkiertosairauksia. Radiotaajuudet vaikuttavat myös perimään sekä antavat sysäyksen kaihin muodostumiselle. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että matalatehoinen mikroaaltosäteily, jopa alhaisempi Tutkimus 19

10 kuin 10 μw/m 2, voi edellä mainittujen lisäksi saada aikaan muutoksia EEG:ssä (aivojen sähköinen toiminta), johtaa mutaatioihin ja mikrotumakkeiden esiintymiseen lymfosyyteissä (tietyn tyyppisiä valkosoluja). Eläinkokeiden mukaan radiotaajuudet vaikuttavat oppimiskykyyn, hedelmällisyyteen ja aivojen välittäjäaineiden toimintaan. Luetteloon on vielä ihmisten osalta lisättävä vaikutukset hermosolujen energiantuottoon, jota kautta muistitoiminnot voivat heikentyä ja johtaa Alzheimerin tautiin. Professori Zhaojin painottaa, että varovaisuusperiaatteen noudattaminen on välttämätöntä sen perusteella, mitä Kiinassa viimeisen kymmenen vuoden ajan on tutkittu. Varovaisuusperiaatteen mukaisesta linjasta Kiinassa kertoo jotakin se, että asutuksen keskeltä Pekingistä on siirretty pois radio- ja TVantenneja, vaikka niiden lähetystehot ovat sallittujen raja-arvojen puitteissa. Säteilyviranomaisena toimivan, johtaja Du Shaozhongin mukaan ne muodostavat tiheään asutulla alueella väestölle liian suuren terveysriskin, vaikka säteilytasot alittavat kiinalaisen standardin. Kiinan säteilyn turvastandardissa huomioidaan erityisesti lapset, vanhukset ja toipilaat. Päiväkotien ja vanhainkotien lähellä vallitsee matalampi säteilytaso muuhun ympäristöön nähden: 0,1-30 MHz:n 20 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

11 taajuudella sallittiin 10 V/m ja MHz:n taajuudella 5V/m. Sen sijaan tehtaiden ja puistojen alueilla sallitut kenttävoimakkuudet olivat taajuudella 0,1-30 MHz, 25 V/m ja MHz:n taajuudella 12 V/m. Matkapuhelintaajuudella (300 MHz-300 GHz) tasot olivat herkille henkilöille 0,1 W/m 2 ja muille 0,4 W/m Kiina ja Venäjä eivät kumpikaan ole taipuneet WHO:n harmonisaatiopolitiikkaan. Sen sijaan EUjäsenyyden myötä mm. Viro on luopunut hyvästä turvastandardistaan. Suomalaiset operaattorit ovat rakentaneet Viroon verkkojärjestelmiä ICNIRP:n standardin periaatteilla. Puola on EU-jäsenyyden jälkeenkin säilyttänyt tieteelliseen tutkimukseen perustuvan standardin, jossa väestön altistukseksi antenneille sallitaan 0,1 W/m Monessa alikehittyneessä maassa, kuten esimerkiksi Intiassa, joka on Nokian uutta markkina-aluetta, 13 ei WHO:n web-sivuilta löydy omaa kansallista standardia, joten matkapuhelinteollisuus voi Intian kaltaisissa neitseellisissä kohteissa soveltaa itselleen edullisia normeja (ICNIRP). Sekä lapset että aikuiset jäävät alikehittyneissä maissa pelkän matkapuhelimen varaan, koska infrastruktuuri on kehittymätöntä eikä lankalinjoja ole läheskään kaikkialla. Matkapuhelinteknologian riskien esille tuominen on kehittyneissäkin maissa hidasta ja prosessia voi hy- Tutkimus 21

12 vällä syyllä rinnastaa asbestin historiaan. Epidemiologi Lennart Hardell kommentoikin ruotsalaislehdessä Kännykkäteknologia on meidän aikamme asbestiskandaali. Asbestin haitallisista vaikutuksista alettiin keskustella jo 100 vuotta sitten. Vuonna 1906 julkaistussa Bulletin of the Work Inspection kirjoitettiin asbestitehtailla ilmenneistä terveyshaitoista. Vasta vuonna 1996 Ranskan Tiedeakatemia äänesti asbestin terveyshaittojen ehkäisystä koskevasta ohjelmasta ja muu Eurooppa seurasi kehitystä. Kului siis 90 vuotta, ennen kuin monessa maassa toimittiin hallitustasolla haittojen torjumiseksi. Vuonna 2007 ollaan matkapuhelinteknologiankin suhteen jo niin pitkällä, että vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet, etteivät vakuuta riskejä, joita ei voi arvioida. Matkapuhelimien tuottama sähkömagneettinen säteily luokitellaan tällaiseksi riskiksi. Biologiset vaikutukset Veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntyminen Herkät ryhmät: lapset ja vanhukset Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla. Yhteiskunta ei pysty terveydenhuollon osalta vastaamaan haasteeseen tarjota laadukasta vanhuutta kaikille. Tilanteen hallintaan on lähdetty hakemaan apua myös matkapuhelinteknologiasta. Hämmästyin teleoperaattoreiden kansaneläkelaitoksen lehdessä joitakin vuo- 22 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

13 sia sitten esittämästä suunnitelmasta, jossa vanhuksia valvottaisiin kaulassa roikkuvan GSM-puhelimen avulla. Onkohan suunnitelma toteutunut? Tässä meillä olisi mahdollisuus pienimuotoisen epidemiologisen tutkimuksen puitteissa tulevaisuudessa selvittää, onko kännykkävalvonnassa olleiden vanhusten joukossa enemmän dementoituneita verrattuna kontrolloimattomiin mummoihin ja vaareihin. Lundin yliopiston rottakokeissa 14 on näet todettu, että matkapuhelinsäteily voi heikentää aivoja suojaavan veriaivoesteen toimintaa ja edesauttaa neurologisten sairauksien syntyä. Veriaivoesteen tehtävä on suojata aivoja haitallisten yhdisteiden tunkeutumiselta aivo- ja selkäydinnesteeseen. Tämän mekanismin häiriöillä selitetään olevan yhteyttä neurologisten sairauksien, Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin syntymiselle. Matkapuhelinsäteilyn vaikutuksesta aivoihin saattaa kulkeutua haitallisia kemiallisia yhdisteitä, joilla voi olla vaikutuksia mm. aivokuoren, hippokampuksen tai tyvitumakkeiden hermosoluissa. Havainnot voivat tutkijoiden mukaan merkitä alentunutta aivokapasiteettia, mikä puolestaan voi edesauttaa ennenaikaista vanhentumista ja pahimmassa tapauksessa toimia sysäyksenä neurologisille sairauksille. Lundissa on tutkittu sekä pulssatun (GSM) että jatkuvan signaalin (NMT-tyyppinen) vaikutuksia yli 1600 koe-eläimeen. Viimeisimmässä, vielä julkai- Tutkimus 23

14 semattomassa tutkimuksessa on saatu selville oppimishäiriöiden lisääntyvän nuorilla matkapuhelinsäteilylle altistetuilla hiirillä. Häiriöitä todettiin sekä UMTS- että GSM-säteilylle altistetuilla koeeläimillä. Aiemmassa raportissaan Lundin ryhmä altisti teini-ikäisiä rottia (12-16 viikkoa) digitaaliselle matkapuhelinsäteilylle taajuudella 915 MHz. Tutkimuksen tarkoitus oli soveltavasti selvittää, miten säteily vaikuttaa kehitysiässä oleviin aivoihin. Teini-ikäisillä rotilla havaittiin merkittäviä vaikutuksia jo tuhannes- ja sadasosan tehoilla nykyisestä matkapuhelimen sallitusta raja-arvosta 2W/kg. Veriaivoesteen läpäisevyyttä on todettu vielä kahdeksan viikkoa kaksi tuntia kestäneen matkapuhelinaltistuksen jälkeen. Vaikutukset jopa alhaisilla tehoilla asettavat turvanormimme uuteen valoon, sillä standardi sisältää 50- kertaisen turvamarginaalin, eikä sen sisällä pitäisi esiintyä lainkaan haitallisia vaikutuksia. Professori Leif Salfordin mukaan on huolestuttavaa, että heikotkin kenttävoimakkuudet näyttävät lisäävän läpäisevyyttä jopa enemmän kuin suuremmat tehot. Mielestäni tässä voi olla kyse niin sanotusta ikkunavaikutuksesta : tietty teho yhdessä sopivan aaltomuodon kanssa voi olla erityisen haitallinen. Nämä ovat rotan aivoissa todettuja reaktioita, eikä niistä voida suoranaisesti vetää johtopäätöksiä ihmisillä tapahtuviin vastaaviin toimintoihin. Profes- 24 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

15 sori Leif Salford on kuitenkin kommentoinut, että rotan ja ihmisen veriaivoeste on fysiologisilta ominaisuuksiltaan yllättävän samankaltainen. Tällä hetkellä on nimittäin olemassa jo noin 20 tutkimusraporttia, joissa osoitetaan tämän aivojen tärkeän suojamekanismin, veriaivoesteen, läpäisevyyden lisääntyvän sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksesta. Onkohan sittenkin syytä pieneen huoleen? Lundin tutkijaryhmä on useasti kehottanut lapsia ja nuoria välttämään matkapuhelimen käyttöä. Salford rinnastaa matkapuhelinteknologian käytön maailman suurimmaksi ihmisillä tehtäväksi tieteelliseksi kokeeksi. EEG-tutkimukset Mitä merkitystä EEG-vaikutuksilla värähtelyn muutoksilla aivojen sähköisessä toiminnassa voi olla tavalliselle kännykän käyttäjälle? Entä erityisesti lapsille ja nuorille? Muistitoiminnot, ajattelu, oppiminen, muistiin painaminen ja muistista haku tai reaktionopeus siinä ehkä tärkeimmät kognitiiviset toiminnot. Oppimisen kannalta EEG-toimintojen muutoksilla on luonnollisesti merkitystä ajatellen etenkin lasten reaktioita. Lasten herkkyyttä reagoida matkapuhelinsäteilylle on tutkittu vasta vähän, mutta suomalaisryhmä Krause & al. 15 mittasi 15 koehenkilöllä, iältään vuotiaita, kännykkäsäteilyn vaikutuksia EEG:ssä Tutkimus 25

16 ilmeneviin muutoksiin kognitiivista suoritusta vaativien tehtävien aikana. EEG-värähtely 4-8 Hz:n taajuudella liitetään tiedonkäsittelyyn ja muistiin palauttamiseen ja muistista hakuun. Kännykkäsäteilylle altistettaessa lapsilla todettiin tilastollisesti merkitseviä eroja EEG-värähtelyssä 4-8 Hz:n ja 15 Hz:n taajuudella muistitehtävien aikana. Tulokset ovat yhteneväisiä Krausen joidenkin aikaisempien havaintojen kanssa. EEG-vaikutukset reaktionopeuden osalta tulevat puolestaan korostetusti esille meillä aikuisilla esimerkiksi autolla ajettaessa. Onnettomuusriski kasvaa, elleivät hoksottimet pelaa. Utahin yliopiston psykologian laitoksen professori David Strayerille 16 selvisi, että kriittinen hetki auto-onnettomuuden kannalta on, paitsi kuljettajan oman puhelun aika, myös puhelun jälkeinen aika riippumatta siitä, kuka puhelinta käytti. Kognitiivisessa mielessä on merkittävää, että riski havaittiin viisi minuuttia puhelun jälkeen kolminkertaiseksi ja 15 minuuttia jälkeenpäin viisinkertaiseksi. Tämä osoittaa, että aivotoiminnoissa on tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat hidastuneena reaktionopeutena ja heikentyneenä tilanteen arviointikykynä. Toisessa raportissaan Utahin yliopiston psykologian laitoksen tutkijat selvittivät kännykkään puhumisen vaikutusta tarkkaavaisuuteen ja vertasivat kän- 26 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

17 nykkäkuskien reaktioita alkoholin vaikutuksen alaisina ajaviin. Kännykkäkuskit käyttäytyivätkin liikenteessä kuin vodkaa nauttineet: puhelun vaikutus oli sama kuin ajaisit 0,8 promillen humalatilassa. Koe, johon osallistui 40 henkilöä, toteutettiin Patrol- Sim-tyyppisellä simulaattorilla. Alkoholia nauttineilla ja kännykkään puhuvilla kuljettajilla oli yhtäläisiä vaikeuksia tarkkaavaisuudessa ja reaktionopeudessa. Kuskeilta olivat yhtä usein jarrut kadoksissa, ajo tapahtui liian lähellä edessä ajavaa ja nopeus ylittyi huomaamatta. Tutkimusta johtanut professori David Strayer kommentoikin: Kaikkein turvallisinta olisi luopua kännykän käytöstä auton ratissa. Kännykkäkuskien kohdalla reaktiot saattoivat johtua paitsi keskittymisestä itse puheluun, myös joko verenkiertohäiriöistä tai EEG-muutoksista aivoissa. Verenkiertohäiriöt voivat olla seurausta niin sanotusta raharullanmuodostuksesta 17 veressä, jota on tutkittu ainakin Saksassa ja Ranskassa. Radiotaajuinen säteily saa mm. punasolujen hemoglobiinia vapautumaan. Punasolut tarttuvat toisiinsa muodostaen hiusverisuonissa vaikeasti eteneviä pötköjä sekä ihmisen pään alueella että koko kehossa. Mekanismin seurauksena verenkierto heikkenee, samoin muisti ja muut kognitiiviset toiminnot sen myötä. Tutkimus 27

18 Lisätietoa EEG-tutkimuksista Matkapuhelinsäteilyllä on todettu vaikutuksia aivotoimintoihin myös Australiassa 18. Hamblin & al. (2006) altistivat 55 koehenkilöä kännykkäsäteilylle 30 minuutin ajan ja vastaavasti lumesäteilylle samanaikaisen jakson sunnuntai-iltana ennen nukkumaanmenoa. Kännykkäsäteilyn havaittiin aktivoivan koehenkilöiden alfa-aaltoja, jotka liitetään rentoutumiseen ja päiväuniin. Alfa-aaltoja ei esiinny yöunen aikana. Tutkimuksessa ilmenneet vaikutukset alfa-aaltoihin olivat merkittäviä ja ilmenivät REM-unta edeltävässä jaksossa ennen syvään uneen vaipumista. Tutkimusryhmään kuulunut apulaisprofessori Andrew Wood Melbournen Swinburnen yliopistosta muistuttaa, että kännykkäsäteily saattaa vaikuttaa unihormoni melatoniinin pitoisuuksiin ja siten uni-valve rytmiin. Koehenkilöiden virtsasta tutkittiin melatoniinipitoisuuksia ja professori Woodin mukaan joillakin koehenkilöillä oli kohonnut melatoniinipitoisuus kännykkäaltistuksen jälkeen ja toisilla laskenut. Tutkijoiden johtopäätöksenä oli, että jotkut ihmiset voivat olla herkempiä kännykkäsäteilylle kuin toiset. Esimerkiksi neurologisten potilaiden kännykän käyttöä ei ole lännessä laajalti tutkittu, mutta maininta Venäjän standardissa: Neurologisia potilaita kehotetaan välttämään kännykän käyttöä, on hyvä ottaa ohjenuoraksi. Viime vuosina olen hämmästyksellä seurannut uutisointia nukahtamis- ja unilääkkeiden myynnin räjähdysmäisestä kasvusta Suomessakin. Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö. Tutkijat Mann & Röschke 19 selvittivät pulssimaisen GSMsäteilyn vaikutusta uneen vuonna Vapaaehtoisia koehenkilöitä altistettiin kahdeksan tunnin ajan. Yöunen määrä lyheni kuten myös syvän REM-unen kesto. Näitä tutkimuksia on muitakin. Muun muassa sveitsiläinen Huberin ryhmä 20 on todennut matkapuhelinsäteilyn voivan aiheuttaa aivotoiminnan muutoksia (EEG), jotka näkyvät altistusta seuraavan unijakson aikana. Huberin ryhmä on esittänyt, että mikroaallot vaikuttaisivat aivojen syvimpiin kerroksiin, esimerkiksi näkökukkulaan ja aivorunkoon, josta ei-tahdonalaisten toimintojen kontrollointi tapahtuu. Vaikkakin EEGmuutokset katosivat muutaman tunnin altistamattoman yö- 28 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

19 unen myötä, Huber arvelee, että nämä kudokset voivat erityisen herkästi reagoida sähkömagneettiselle säteilylle. Vuonna 2006 Vanessa Keetley 21 Australiasta tutki 120 koehenkilöä ja teki heille kahdeksan neuropsykologista testiä altistaen matkapuhelinsäteilylle ja toisaalta valealtistukselle. Kun tuloksia tarkasteltiin tunnettujen muuttujien suhteen, havaittiin useita tilastollisesti merkitseviä muutoksia (<0,05). Yksinkertaiset valintatehtävät osoittivat voimakasta suorituksen huonontumista, kun taas Trail Making Test (hakutehtävä, jossa yhdistellään numeroita ja kirjaimia) osoitti paranemista ja tukee käsitystä, että kännykkäsäteily joillakin parantaa tiedonkäsittelyn nopeutta työmuistissa. Stressiproteiinit solun puolustusmekanismi Ihmisen kehon hienoa puolustusjärjestelmää ei ole kyetty jäljittelemään missään koelaboratorioissa. Tästä syystä emme aukottomasti voikaan arvioida, mitkä laboratorioissa tehdyistä havainnoista osoittavat mahdollisia terveysvaikutuksia ihmisellä. Toisaalta, ihminen altistuu elinympäristössään monille toksisille yhdisteille ja samanaikaisesti eri taajuisille sähkömagneettisille kentille. Elinympäristömme asettaa ihmisen soluille laboratoriota vaativammat olosuhteet. Herää väistämättä myös kysymys, mitä vaikutuksia jatkuvalla matkapuhelimenkäytöllä on soluille? Meillä on tutkimustietoa vain rajallisen laboratorio-olosuhteissa tapahtuvan altistuksen seurauksista. Säteilyturvakeskuksen tutkimuslaboratoriossa on selvinnyt, että jotkut solutyypit ovat herkempiä säteilylle kuin toiset. Tutkimus 29

20 Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski on selvittänyt geenien ja proteiinien reaktioita tutkimusmenetelmällä, jonka nimenä on high throughput -screening. Järjestelmällä pystytään kartoittamaan samanaikaisesti jopa tuhansien geenien ja proteiinien reaktioita matkapuhelinsäteilylle. Juuri suuren seulontamahdollisuutensa ansiosta tätä menetelmää voitaisiin käyttää hyväksi myös arvioitaessa ennalta, mitkä taajuudet tai tekniikat voivat olla haitallisia solutasolla ja mitkä puolestaan vaarattomampia. Säteilyturvakeskuksessahan kehitetään muitakin matkapuhelinsäteilyn mittausmenetelmiä. Leszczynski onkin esittänyt WHO-seminaarissa 22 Helsingissä vuonna 2005: Matkapuhelintekniikat kehittyvät ja uusia sähkömagneettisen säteilyn taajuuksia ja modulaatiomuotoja otetaan jatkuvasti käyttöön. Mikäli syntyisi tarvetta suhteellisen vaivattomasti seuloa eri tekniikoiden mahdolliset ennalta arvaamattomat/ennustamattomat biologiset vaikutukset, tarkoitukseen sopivia tekniikoita on olemassa. Leszczynski ja tutkija Reetta Nylund ovat olleet mukana Euroopan 12 laboratorion laajuisessa REF- LEX-projektissa. Aiemmissa tutkimuksissa saatiin tilastollisesti merkitseviä (p<0.05,n=10) fysiologisia muutoksia altistettaessa ihmisen endoteelisoluja matkapuhelinsäteilylle teholla 2,4W/kg. So- 30 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

21 luissa syntyi stressireaktio 23. Perinteisesti ajatellaan, että soluissa syntyy stressireaktio esimerkiksi joko elimistössä tapahtuvan lämpötilan nousun vuoksi tai altistuttaessa esimerkiksi vahingollisille kemikaaleille. Stressireaktiota voidaan pitää solujen puolustusreaktiona haitallisia yhdisteitä vastaan. Säteilyturvakeskuksessa on todettu biologisia vasteita esimerkiksi solun tukirangan proteiineissa, jotka pitävät yllä solun rakenteita muotoa ja kokoa sekä antavat soluille mekaanista voimaa ja toimivat osana tärkeiden molekyylien ja nesteiden virtauksissa solukalvon läpi. On saatu paljon uutta tietoa radiotaajuisen säteilyn aiheuttamista kriittisistä muutoksista solutason mekanismeissa, kommentoi REFLEX-hanketta vetänyt Franz Adlkofer. Leszczynskin mukaan 24 ei kuitenkaan ole löytynyt mitään universaalia säteilylle reagoivaa solua, mutta massasta erottuvat tietyt herkimmät, säteilylle reagoivat proteiinit ja geenit. Dariusz Leszczynski uskoo, että reaktio voi olla myös perimästä johtuva. Tutkimusprofessori Leszczynski on pannut merkille, että geenien ja proteiinien ilmentymistä (reaktio säteilylle) tapahtuu mielenkiintoisella tavalla. Vaikka matkapuhelinsäteilylle altistuisivat biologisesti läheiset solut, voivat reaktiot olla toisistaan poikkeavia vielä tuntemattomasta syystä. Biologisesti läheisillä sisarsoluilla voi ero reaktioissa olla jopa kymmenkertainen. Tutkimus 31

22 Mielenkiintoista on, että sisarsolujen toisistaan poikkeavista reaktioista säteilylle on tehty vastaavia havaintoja solujen altistuessa ionisoivalle säteilylle, kemikaaleille, lääkkeille tai karsinogeenisille aineille. Leszczynski arvioi, että solujen itsenäiset reaktiot saattavat olla yksi syy, miksi stressiproteiinitutkimuksia ei ole onnistuttu toistamaan ulkopuolisessa laboratoriossa. Ranskalainen Isabelle Lagroye, ICNIRP:n asiantuntijakomitean jäsen, on aikaisemmin yrittänyt toistaa Dariusz Leszczynskin tutkimustuloksia, mutta epäonnistunut. Leszczynskin mukaan Lagroye käytti erilaisia soluja ja tuloksia tulkittiin epätarkemmalla menetelmällä. Nyt Lagroye on saanut mielenkiintoisia tuloksia 25. Lagroye altisti rottia GSM ja UMTS-matkapuhelinsäteilylle viitenä päivänä viikossa neljän viikon ajan, kunakin päivänä kahden tunnin jakson. Kännykkäsäteilyn havaittiin aiheuttavan sekä GSMettä UMTS-teknologioilla stressiproteiinireaktioita hippokampuksen alueella etenkin nuorilla, 12-viikkoisilla koe-eläimillä. 17 kuukautta vanhat rotat eivät reagoineet samalla vasteella, minkä tutkijat päättelivät johtuvan siitä, että vanhempien eläinten hermosolut eivät ole yhtä herkkiä reagoimaan. Havainnot eri ikäisten eläinten reaktioista ovat tulleet esille myös toisessa tutkimuksessa (Lactau & 32 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

23 al), jossa reaktioiden erot pääteltiin johtuviksi immuunijärjestelmän heikkouksista eri ikäkausilla. Tutkijat heittävätkin kysymyksen: Vaikuttavatko eri tyyppiset RF-signaalit toisistaan poikkeavalla tavalla eri ikäisten koe-eläinten immuunijärjestelmään? Myös brittitutkija David de Pomerai 26 herätti aikanaan huomiota Nature-lehden artikkelissa sukkulamadoillaan, jotka olivat alkaneet kasvaa nopeammin kännykkäsäteilyn vaikutuksesta. Sukkulamatojen reaktiot olivat luonteeltaan biologisia vaikutuksia: Huomioiden stressiproteiinien universaali luonne, samanlainen, ei-lämpövaikutteinen käynnistyminen saattaisi tapahtua myös ihmisen kohdalla, kommentoi de Pomerai vielä vuonna Mutta nyt rahoittaja on vaihtunut. Nykyisin de Pomerain tutkimusta rahoittaa Britannian valtio yhdessä matkapuhelinteollisuuden kanssa. Ehkä siksi de Pomerai kieltää stressiproteiinireaktioiden biologisen luonteen ja selittää tutkimustulokset lämpötilaeroista johtuviksi. Suomen Säteilyturvakeskuksen web-sivuilla 27 lukee edelleen: Toistaiseksi ainoa tunnettu mekanismi, jolla matkapuhelimen säteily vaikuttaa eläviin kudoksiin, on lämpeneminen. Tutkimus 33

24 Mikä merkitys terveydelle? Mitä johtopäätöksiä stressiproteiinireaktioista voisi vetää terveysvaikutuksia ajatellen? Leszczynski esittää hypoteesinsa veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntymisestä, jolla voi olla Lundin tutkijoidenkin esille tuomia vaikutuksia neurologisiin sairauksiin tai syöpään. Hän korostaa, että vaikka säteily ei aiheuttaisikaan kuolemanvakavia sairauksia, voi elämänlaatu heikentyä esimerkiksi unihäiriöiden ja päänsäryn kaltaisten oireiden kautta. Leszczynski on altistanut jatkotutkimuksissaan työtovereidensa ihoa kännykällä selvittääkseen, reagoivatko proteiinit iholla samoin kuin laboratorion koemaljassa. Tuloksia odotetaan. Nokia sai ehkä tähänastisesti merkittävimmän verkkokaupan Kiinan suurimmalta matkapuhelinoperaattorilta nimeltä China Mobile. Lähes samanaikaisesti, kun Helsingin Sanomat 28 uutisoi tästä gsmja gprs-verkkojen tilauksesta, Suomen Säteilyturvakeskuksen Dariusz Leszczynski päätti ottaa vastaan professuurin Zhejiangin yliopistossa Kiinassa. Zhejiangin yliopisto on tutkinut kännykkäsäteilyn riskejä sekä koe-eläimillä että soluilla ja professori Zhengping Xu on jo löytänyt soluissa samankaltaisia stressiproteiinireaktioita kuin Dariusz Leszczynski. 34 Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT? I II Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT? Osmo Hänninen - Seppo Kinnunen Mona Nilsson - Antero Kassinen Erkki Tuormaa - Iris Aztmon Matkapuhelinteknologia - MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT? ISBN

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus

Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus Esityksen sisält ltö u Aivokasvaimet u Muut syövät u Neurologiset

Lisätiedot

KATSAUS SÄHKÖMAGNEETTISEEN YMPÄRISTÖÖMME Erja Tamminen Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen

KATSAUS SÄHKÖMAGNEETTISEEN YMPÄRISTÖÖMME Erja Tamminen Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen KATSAUS SÄHKÖMAGNEETTISEEN YMPÄRISTÖÖMME Erja Tamminen Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen - Langattomat verkot yleistyvät - Raja-arvoja tarkistettava - Lapset ovat herkempiä - Luonto vastaa meille Ihminen

Lisätiedot

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Matkapuhelimet ja syöpävaara Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

RADIOTAAJUISTEN KENTTIEN JA SÄTEILYN VAIKUTUKSET

RADIOTAAJUISTEN KENTTIEN JA SÄTEILYN VAIKUTUKSET 7 RADIOTAAJUISTEN KENTTIEN JA SÄTEILYN VAIKUTUKSET Jukka Juutilainen, Dariusz Leszczynski, Reetta Nylund, Päivi Heikkinen, Maila Hietanen, Christian Haarala Björnberg, Anssi Auvinen, Hannele Huuskonen,

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA ELIMISTÖSI HARMONIASSA Email: info@nanosmart.fi Web: www.nanosmart.fi

Lisätiedot

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja tukiasemat

Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelin on yhä useammalle ihmiselle henkilökohtainen viestintäväline, jota käytetään yhä enemmän. Uutta viestintätekniikkaa käyttävät niin vaarit ja mummot kuin lapsenlapsetkin.

Lisätiedot

Sähköpostia 2014/1. Sähköpostia 2014/1 Suomen Sähköherkät ry:n jäsenjulkaisu

Sähköpostia 2014/1. Sähköpostia 2014/1 Suomen Sähköherkät ry:n jäsenjulkaisu Sähköpostia 2014/1 1 Sisällys Päätoimittajalta...3 Lisäys tautiluokitus ICD-10:n suomalaiseen painokseen...4 Ympäristöherkkyydelle ehdotetaan omaa diagnoosinumeroa tautiluokitukseen...8 Matkapuhelinteknologia

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Riskiviestinnän työpaja, SOTERKO 28.5.2013 SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Kari Jokela, tutk. prof. Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus 27.5. 2013/KJo SISÄLTÖ Mitä sähköherkkyys on?. Sähkömagneettisten

Lisätiedot

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s.

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s. Kirjallisuusviitteet Adato Energia Oy. 2001. Sähkö ja Kaukolämpö 2001. 64 s. Ahlbom A., Feychting M., Koskenvuo M., Olsen J.H., Pukkala E., Schulgen G., Verkasalo P. 1993. Electromagnetic fields and childhood

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

STUKin tutkimustoiminta

STUKin tutkimustoiminta STUKin tutkimustoiminta, professori, STUK syöpälääkäri TYKS TENK/TUKIJA seminaari 20.3.2012 1 STUKin tutkimus ja kehitystoiminta tukee koko keskuksen missiota: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ihmisen, yhteiskunnan,

Lisätiedot

Harmonifi TM säteilysuoja

Harmonifi TM säteilysuoja Harmonifi TM säteilysuoja perustuu innovatiiviseen teknologiaan, joka suojaa sinua haitalliselta matkapuhelinsäteilyltä. ELIMISTÖSI HARMONIASSA Email: info@nanosmart.fi Web: www.nanosmart.fi Sveitsiläistä

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Verkkoilmoituksen käyttöohje

Verkkoilmoituksen käyttöohje Potilaiden terveyden suojelu Tämä verkkoilmoituksen käyttöohje sisältää tietoa verkkoilmoituksen tietoalkioista, ulkoasusta, tulkinnasta ja toiminnoista. 1. Tietoalkiot... 2 2. Tietoalkioita täydentävät

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Suunnitelma Perinnöllisyys T9

Suunnitelma Perinnöllisyys T9 Suunnitelma Perinnöllisyys T9 Oppimistavoitteet Järjestelmällisten biologisten laboratoriotutkimuksien tekeminen. Perinnöllisyyteen liittyvien käsitteiden, mallien ja teorioiden ymmärtäminen ja käyttäminen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 30.1.2009 2008/2211(INI) TARKISTUKSET 1-47 Mietintöluonnos Frédérique Ries (PE 416.575v01-00) Sähkömagneettisiin

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset

Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset Työn ohjaaja Tampere 12/2009 Yliopettaja Jorma Punju Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu 3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu Toistaiseksi havaitut terveysvaikutukset Nanomateriaalit voivat hengitettyinä tunkeutua syvemmälle

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO)

SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO) 1 Päivitetty 24.3.2014 SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO) SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET: KANSALLINEN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE 2013-2016 Kari Jokela,

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Matkapuhelimet säteilevät vaarantuuko terveys?

Matkapuhelimet säteilevät vaarantuuko terveys? KATSAUS Kari Jokela, Anssi Auvinen ja Heikki Hämäläinen Matkapuhelimet säteilevät vaarantuuko terveys? Matkapuhelimet säteilevät sähkömagneettista energiaa, josta osa absorboituu puhelimen lähellä oleviin

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Kannanottomme Tietoyhteiskuntakaareen:

Kannanottomme Tietoyhteiskuntakaareen: Sähköherkät ry LAUSUNTO PL 1040 FI-04431 JÄRVENPÄÄ 13.5.2013 www.suomensyh.fi Puh. 09-2796 3680 syh.suomi@jippii.fi Viite: LVM:n lausuntopyyntö/1353/03/2011, 4.4.2013 Kannanottomme Tietoyhteiskuntakaareen:

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008

FINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET COST 244 Kotimainen projekti TUTKIMUSOHJELMA SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET Tutkimuksen yhteenveto 21.5.1997 Kuopion Yliopisto Työterveyslaitos Säteilyturvakeskus Valtion teknillinen

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Tutkijoiden vetoomus kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta. Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto

Tutkijoiden vetoomus kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta. Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto Tutkijoiden vetoomus kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto Taustaa Kokonaiskustannusmalli vuoden 2009 alusta Kaikki tutkimuksen rahoitus

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.05.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.05.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) 100 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelmaluonnokseen 2017-2024 Lausunto antoi ympäristölautakunnalle

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot