Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla
|
|
- Pekka Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Web-sivuja varten kerätty materiaali Kristian Karlsson Metsäntutkimuslaitos Kannuksen tutkimusasema 1997 Rannikkometsätutkimus, moniste n:o 2
2 2 Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Web-sivuja varten kerätty materiaali Kristian Karlsson Sisällys Hankeen esittely...3 Valokuvia rannalta...4 Hankkeen rakenne...5 Rannikkoalue ja sen metsät...6 Tutkimussuunnitelma...13 Näkökohtia tutkimusten toteutuksesta...27 Introducing the project...35 The structure of the project...36 The coastal area and its forests...37 Presentation av projektet...45 Projektets struktur...46 Kustområdet och dess skogar...47 Tutkijat the researchers forskarna...54
3 3 Maisema Merenkurkun saariston "uloimmalla laidalla" tuo mieleen arktisen metsänrajan Pohjois-Suomessa. Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Metlan tutkimushanke Tässä poikkitieteellisessä hankkeessa tutkimme Pohjanlahden rannikkoalueen metsien erityispiirteitä, ratkaisemme maankohoamisrannikon metsätaloudessa havaittuja ongelmia ja luomme keinot alueen metsätalouden kehittämiseksi kestävään suuntaan metsien terveydentilaa, monimuotoisuutta ja sosio-ekonomisia hyötyjä mukaanlukien. Lyhyt esittely Rannikkoalue ja sen metsät Tutkimussuunnitelma Näkökohtia tutkimusten toteuttamisesta Ajankohtaista Hankkeeseen osallistuu tutkijoita Muhoksen, Kannuksen, Parkanon ja Joensuun tutkimusasemilta sekä Vantaan tutkimuskeskuksesta. Yhteistyötä tehdään alueen ympäristö- ja metsäkeskusten sekä ruotsalaisten ja suomalaisten yliopistojen kanssa. Koordinoinnista vastaa Kristian Karlsson Kannuksen tutkimusasemalta. Hänelle voit mailata huomautuksesi näistä web-sivuista ja tutkimushankkeesta.
4 4 Pari maisemakuvaa meren rannalta: Loiva, hienojakoinen ranta (190 kb). Kivinen, huuhtoutunut ranta (180 kb).
5 5 Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Metlan tutkimushanke Metsäntutkimuslaitos käynnistää vuonna 1997 uuden hankkeen, jossa tutkitaan Pohjanlahden rannikkoalueen metsien erityispiirteitä ja niistä johtuvia ongelmia. Suurin osa tutkimuksista liittyy suoraan tai välillisesti maan kohoamiseen ja merelliseen ilmastoon. Päätavoite on kuvata tärkeimpiä prosesseja ja kehittää metsänhoitoa metsien kunnon parantamiseksi. Suunnitteluvaiheessa korostettiin monelta taholta riittävän laajojen tutkimusten tärkeyttä. Lopulliseen suunnitelmaan sisällytettiin myös metsien käsittelyyn ja käyttöön liittyviä tutkimuksia. Hankkeessa pyritään kehittämään apuvälineitä rannikkoalueen metsätalouden kehittämiseksi kestävään suuntaan metsien terveydentilaa, monimuotoisuutta ja sosio-ekonomisia hyötyjä mukaanlukien. Hanke on jaettu viiteen osaan käytännön työn ja tieteellisen suuntauksen perusteella. I. Maaperätutkimuksissa selvitetään karikkeen hajoamista, hiilen ja typen mineralisaatiota ja nitrifikaatiota primäärisukkession eri vaiheissa nuorilla mailla, alkaen leppävaltaisesta metsiköstä edeten aina vanhoihin, rapistuviin kuusikoihin asti. Lisäksi kartoitetaan maaveden happamuutta ja ravinnetilaa. Näiden tekijöiden suhde puiden ravinnetilaan analysoidaan. (Hannu Raitio). II. Metsien kasvututkimuksissa yksi tärkeä osa muodostuu nuoren maaperän ominaisuuksien ja puulajien vaatimusten kartoittamisesta sekä puulajien keskinäisen edullisuuden määrittämisestä. Tutkimuksissa kokeillaan myös muuttaa tavallisia käsittelymenetelmiä (harvennus, lannoitus) niin, että metsien kunto paranee. Tähän kuuluu myös kokeilut eri puulajeilla ja puulajisekoituksilla. Tulokset tulevat sisältämään arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista rannikkometsien kehitykseen. (Kristian Karlsson). III. Uudistamiseen vaikuuttavia tekijöitä analysoidaan pääosin jo aiemmin perustettujen, mm. eri puulajeja ja vaihtelevaa maanmuokkausta sisältävien uudistamiskokeiden avulla. Käytännön metsätaloudessa saavutetuista uudistamistuloksista hankitaan tietoa taimikkoinventoinnilla. Tavoitteena on selvittää maaperätekijöiden vaikutuksia uudistamistulokseen ja puiden kuntoon. (Jyrki Hytönen). IV. Pinta-kasvillisuutta kartoittamalla hankitaan tietoa kasvillisuuden kehittymisestä maankohoamisalueilla. Erityisesti selvitetään primäärisoistumisen etenemistä ja sen eri vaiheita maan "iän" funktiona. Tuloksia käytetään arvioidessa kasvillisuustyyppien vaikutusta alueen monimuotoisuuteen. Lisäksi tutkitaan miten kasvillisuus heijastaa kasvupaikkojen hyvyyttä puuston kannalta. Inventointitietoja käytetään vertailuaineistona, ja niistä hankitaan myös tietoa kasvillisuuden muutoksista kautta aikojen. (Leila Korpela). V. Osana metsäsuunnittelun tutkimuksia tullaan kehittämään menetelmiä metsätalouden kestävyyden arvioimiseksi. Näitä menetelmiä kokeillaan tapaustutkimuksissa rannikkoalueella. Hankkeen muissa osissa tuotettua tietoa pyritään integroimaan suunnittelulaskelmiin, erityisesti monimuotoisuuden, maiseman kauneuden ja rantametsien käsittelyn osalta. Osallistavaa suunnittelua käytetään menetelmänä sosio-ekonomisten näkökulmien huomioonottamisessa metsien käyttössä. (Jyrki Kangas).
6 6 Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Metlan tutkimushanke Rannikkoalue ja sen metsät Maan kohoaminen Rannikkoalueen metsät Puuston kasvun alueellisuus Puiden kasvu merellisessa ilmastossa Maan kohoaminen Maan kohoaminen jääkauden aiheuttamasta painumisesta on nopeampaa Pohjanmaalla kuin muualla Suomessa. Kohoaminen on jatkuvasti hidastunut, mutta se on edelleen noin 8 9 mm/v Vaasan ja Kokkolan välisellä alueella. Kuva 1 havainnollistaa eron Suomen etelärannikon ja Pohjanlahden rannikon välillä. Maa alkoi paljastua n.k. Litorina-meren alta noin 7000 vuotta sitten. Litorina-meren peitossa ollut alue ulottuu siten noin 100 m korkeudelle Pohjanmaalla, mutta vain noin 30 m korkeudelle Suomen etelärannikolla. Maannoksen ominaisuuksien perusteella professori V.T. Aaltonen määritteli oppikirjassaan (1940) Litorinameren alta paljastuneita maita "nuoriksi". Syntyneelle podsolimaannokselle oli hänen mukaansa ominaista kehittymätön huuhtoutumiskerros, joka erottui muusta maasta vain vähän vaaleampana mutta suhteellisen paksuna kerroksena. Pohjanlahden rannikolta löytyy syntytavoiltaan hyvinkin erilaisia maita, joten maaperään ja maannokseen vaikuttavat monet muutkin seikat kuin aika paljastumisesta. Maannoksen kehittyminen on hiekkamaissa nopeinta ensimmäiset 2500 vuotta paljastumisesta (Starr 1991). Rannikkoalueen metsät Pohjanlahden rannikkoalueen metsiä sopii esittää Rannikon metsäkeskuksen aluetta koskevilla tiedoilla, koska tämä alue myötäilee rannikkoa km leveänä kaistaleena. Seuraavat luvut koskevat tätä aluetta. Tiedot ovat peräisin valtakunnan metsien 8. inventoinnista vuodelta Rannikkoalueen metsissä on pääpiirteissään nähtävissä samanlainen kehitys kuin muualla Suomessa. Muutokset metsänhoidossa ovat johtaneet puuston tihenemiseen. Metsiköissä löydetään myös isompia puita suhteessa ikään kuin aikaisemmin, koska puustopääomaa yllä-
7 7 Korkeus - level - nivå (m) Kristiinankaupunki Helsinki Ikä - age - ålder (C14) Kuva 1. Merenpinnan suhteellinen korkeus viimeisen vuoden aikana. pidettäessä suositaan hyviä puuyksilöitä. Ojitus on lisännyt kasvuisaa metsäpinta-alaa ja metsien kokonaiskasvua. Tänä päivänä 75 % soista on ojitettu. Soita on kuitenkin vähemmän rannikolla kuin Pohjanmaan sisä- ja pohjoisosissa (26 % verrattuna %). Puuston keskitilavuus on noussut 44 % 1950-luvun alusta lähtien. Metsien nykykasvu ylittää myös poistuman reilusti. Puulajin vaihtuminen on ominaista rannikon metsille. Rannikolle tyypillisilla moreenimailla luontainen kasvillisuus kehittyy yleensä kohti kliimaksvaiheen puhdasta kuusikkoa luvun alusta lähtien kuusikot on kuitenkin uudistettu hakkaamalla aukeiksi ja mäntyä viljellen. Tästä syystä 54 % kankaiden alasta kasvaa tänään mäntyä. Männiköiden keski-ikä on vain 50 vuotta, kun kuusikot ovat keskimäärin 86 vuotta vanhoja. Nopeasti kasvavana puulajina mänty on tuottanut runsaspuustoisia nuoria kasvatusmetsiköitä, joten panostus mäntyyn ei ole ollut väärään osunut. Toisaalta nykyiset nuoret männiköt ovat erittäin huonolaatuisia ja niissä saattaa esiintyä tuhoja. Nämä havainnot ovat johtaneet kuusen viljelyn suosion nousuun, mutta kuusen sopivuudesta rannikon kasvupaikoille on epätietoisuutta. Vuonna % viljelyalasta istutettiin kuusilla, mutta määrä oli huomattavasti suurempi lähellä rannikko kuin alueen sisäosissa. Oikeilla kasvupaikoilla kuusi tuleekin tutkimusten mukaan (Karlsson & Walheim 1996) kasvamaan hyvin, säilyen rasittaviin olosuhteisiin nähden hyväkuntoisena. Nykyinen kuva kuusikoiden kunnosta johtuu edelleen osin näiden esiintymisesta karuilla kasvupaikoilla ja harsintahakkuiden aiheuttamista jäljistä. Vaatimukset monimuotoisesta metsästä tulevat vahvistamaan kuusen viljelyn suositeltavuutta, koska se laajalti ottaen on luontainen puulaji. Lisäksi suuri yleisö kaivannee lisää lehtipuumetsiköitä ja sekapuustoja. Näiden kasvupaikkavaatimuksista ja kasvatuksen taloudellisuudesta rannikon olosuhteissa ei ole riittävästi tietoa. Ilmastonmuutos luo myös osaltaan epävarmuutta puulajivalintaan. Turvallisinta olisi valita puulaji kasvupaikkojen
8 8 25 % pinta-alasta - of area - av areal Ikäluokka - ageclass - åldersklass Kuva 2. Kangasmaiden mänty- (sininen) ja kuusivaltaisten (punainen) metsien pinta-alan jakautuminen ikäluokkiin. omiaisuuksien mukaan, suosien sekapuustoja kaikkialla missä se on mahdollista. Puuston kasvun alueellisuus Maan kohoamista seuraavat maaperän muutokset näkyvät kasvillisuudessa. Kasvillisuuden luontaista kehitystä kutsutaan primäärisukkessioksi. On myös esitetty, että kasvupaikkojen puuntuotoskyky muuttuisi ratkaisevasti maan kohotessa (Appelroth 1948). Tämä tulisi silloin näkyviin perinteisten Cajanderin metsätyyppien (1909) vähittäisenä muuttumisena rehevistä tyypeistä karuimmiksi. Johtopäätös on kuitenkin pitkälti johdettu siitä havainnoista, että reheviä kasvupaikkoja esiintyy suuremmassa määrin lähellä rantaa kuin kauempana. Tämä ero johtuu suurelta osin maaperän erilaisista syntyprosesseista ja topografiasta eikä maaperän kehityksestä aikojen kuluessa. Metsäntutkimuslaitoksessa on tutkittu miten kasvun tason muutokset alueesta toiseen mahdollisesti liittyvät maan kohoamiseen (Karlsson 1996). Tarkastelu suuralueilla osoitti erityisen selvästi kuusen osalta, että alavat alueet alle 100 m korkeudella merenpinnasta poikkesivat muusta Etelä-Suomesta. Tämän alueen kuusikot kasvoivat huomattavasti huonommin kuin niiden pitäisi kasvaa yleisten kasvumallien mukaan. Alueen sisällä oli myös nähtävissä kasvun heikkenemistä rantaa kohti mentäessä. Viimeksi mainittu saattoi olla merkki merellisen ilmaston kasvua rajoittavasta vaikutuksesta. Ilmaston vaikutuksiin viittaa myös Itä-Suomen korkeiden maiden alhainen kasvun taso. Rannikolla alueen suhteellisen jyrkkä raja sisämaahan nähden kertoi taas yhteydestä maan ominaisuuksiin. Maan
9 9 ominaisuuksista sekä kivisyys että maan hienojakoisuus ja tiiviys ovat tekijöitä, jotka estävät juuriston kehitystä rajoittaen siten puiden kasvua ja altistaen niitä merellisen ilmaston rasituksille. Kuva 3. Poikkileikkaus Suomesta. Siniset sävyt osoittavat alueita, jossa kuusikoiden tilavuuskasvu oli alhainen verrattuna kasvumalliin. Erityisen selvästi erottuvat kapeahko vyöhyke Pohjanmaan rannikolla ja Itä-Suomen korkeat alueet. Männiköiden kasvun taso oli alhainen alueella, joka ulottui hiukan pitemmälle sisämaahan. Alue ei noudattanut korkeuskäyriä niinkuin kuusikoiden erottuva kasvualue. Vertailu maaperäkarttoihin osoitti, että männiköiden huonokasvuisella alueella esiintyy enemmän hienojakoisia maalajeja kuin muualla. Ne ovat alkuperältään syvän veden kerrostumia, silttiä ja savea, jotka eivät ole hyviä kasvupaikkoja männylle. Metsikkökohtaisella tasolla tätä yhteyttä ei kuitenkaan voitu varmistaa luotettavasti mitattujen tietojen puuttuessa. Tutkimukset eivät oikein tue perinteisiä käsityksiä puuntuotoskyvyn heikkenemisestä maan kohoamisen myötä. Maaperän muutokset ovat suurimmat lähellä rantoja ja siellä myös kehittyvä kasvillisuus itse muokkaa ensimmäistä kertaa kasvualustansa. On todennäköistä, että kasvillisuustyyppien (metsätyyppien) suuret muutokset rajoittuvat tälle kapealle alueelle, muutaman kymmenen metrin tai korkeintaan sadan metrin etäisyydelle rannasta. Maankohoamisalue erottui kyllä kasvututkimuksissa, mutta alue oli suhteellisen yhtenäinen, joten maan kehittymisen vaikutukset eivät siten itsessään voisi vaikuttaa puuntuotoskykyyn keskeisellä tavalla, ainakaan sitä heikentäen.
10 10 Kuva 4. Poikkileikkaus Suomesta. Siniset sävyt osoittavat alueita, jossa männiköiden tilavuuskasvu oli alhainen verrattuna kasvumalliin. Erityisen selvästi erottuvat Etelä- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan "alavat tasangot". Puiden kasvu merellisessa ilmastossa Pohjanlahden rannikon paikallisilmastoa voi luonnehtia merelliseksi. Meren läheisyys pitää lämpötilat alhaisina keväällä ja korkeina syksyllä. Tämä viive on verrannollinen lähiympäristön vesipinta-alaan, joten se korostuu siirryttäessä rannikolta ulkosaaristoon. Kevät ja alkukesä ovat myös vähäsateisia suhteessa muuten kosteaan suurilmastoon. Yhteydet kasvun ja ilmaston välillä voidaan selvittää lustotutkimuksilla, koska puiden kasvun, esimerkiksi lustoleveyden, vuotuinen vaihtelu on osin seurausta säätekijöiden vaihtelusta. Yleisesti ottaen Etelä-Suomen kuusten kasvunvaihteluun vaikuttaa sademäärä, mikä on tullut esiin mm. professori Mielikäisen tutkimuksissa (1996). Vähäsateisina vuosina kuuset kärsivät kuivuudesta ja vaikutukset ulottuivat jopa kymmenen vuotta eteenpäin ajassa. Pohjanlahden rannikolla kuusten kasvunvaihtelu todettiin kuitenkin tutkimuksessa (Karlsson & Walheim 1996) erilaiseksi verrattuna Etelä-Suomen kuusten kasvunvaihteluun. Suurilmaston vaihtelut ovat kuitenkin kutakuinkin samanlaiset eri osissa Etelä-Suomea:
11 11 vähäsateinen vuosi erottuu samalla tavalla eri osissa, vaikka absoluuttisissa sademäärissä olisikin eroa. Tästä voi jo vetää johtopäätöksen, että säätekijät vaikuttavat eri tavalla tai, että kyse on osin kokonaan eri tekijöistä Pohjanlahden rannikolla Index Kuva 5. Kuusten kasvunvaihtelu Pohjanlahden rannikolla (sininen) ja Etelä-Suomessa yleisemmin (punainen). Tarkkaa kuvaa rannikon puiden kasvuun vaikuttavista säätekijöistä ei vielä ole, mutta on todennäköistä, että alkukesän, kevään tai edeltävän talven olosuhteet vaikuttavat kasvuun. Tämä voi johtua suoraan alhaisesta lämpötilasta tai välillisesti lumen ja roudan hitaasta sulamisesta. Merellinen ilmasto ja pohjoinen sijainti yhdessä luovat olosuhteet, jossa on vähän lunta ja kohtalaisesti pakkasta, mikä johtaa paksun ja pitkään säilyvän routakerroksen syntymiseen. Myös tiiviit, hienojakoiset ja mahdollisesti kerrokselliset maat ovat omiaan äärevöittämään routaolosuhteet Pohjanmaalla. Nämä seikat voivat selittää, miksi kuusen kasvuindeksit eivät korreloi sademäärien kanssa, vaikka puiden ulkonäössä on kuivuuden merkkejä Pohjanlahden rannikolla. Kirjallisuus Aaltonen, V.T Metsämaa. Porvoo. 615 s. Appelroth, E Några av landhöjningen betingade skogliga särdrag inom den österbottniska skärgården. Julkaisussa: Cederhvarf, B. (red.) Skärgården. Nordenskiöld-samfundet i Finland. Helsingfors. S Cajander, A.K Ueber Waldtypen. Acta Forestalia Fennica s.
12 12 Karlsson, K Kasvupaikkojen puuntuotoskyvyn ja puuston kasvun alueellinen vaihtelu Pohjanmaan rannikolta sisämaahan. Folia Forestalia 2: Karlsson, K. & Walheim, M Kuusikoiden kasvu - Granskogens tillväxt. Julkaisussa: Raitio, H. (toim. / red.) Kuusikoiden kunto Merenkurkun alueella - Granskogens hälsotillstånd i Kvarkenregionen. Summary: Condition of Norway spruce in the Kvarken region of the gulf of Bothnia. Merenkurkun neuvosto - Kvarkenrådet. S Mielikäinen, K Kasvunvaihtelu ja kasvutrendit Euroopassa. Julkaisussa: Hökkä, H., Salminen, H. & Varmola, M Pohjoisten metsien kasvu ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 589: Starr, M.R Soil formation and fertility along a 5000 year chronosequence. In Pulkkinen, E Environmental geochemistry in northern Europe. Geological Suvey of Finland, Special Paper 9:
13 13 Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Metlan tutkimushanke Tausta Ekologisista erityispiirteistä Metsänhoito Metsien käyttö 3.1 Hankkeen tavoitteiden tiivistelmä 3.2 Hankken tulos- ja toimintatavoitteet 4 Menetelmät I) Metsämaiden happamoitumis- ja mineralisaatioprosessejä Pohjanmaan rannikolla II) Metsän kasvu ja kasvatus muuttuvissa ympäristöoloissa Pohjanlahden rannikolla III) Rannikkometsien uudistaminen ja puulajisukkessio IV) Pohjanlahden rannikkometsien kasvillisuuden monimuotoisuus, soistumisgradientti ja luokittelu V) Rannikkometsien suunnittelu 5 Aineistot 6 Hanketta sivuava aikaisempi toiminta 8 Yhteydet muihin hankkeisiin, koti- ja ulkomainen yhteistoiminta 9 Julkaisusuunnitelma 10 Tulosten hyväksikäyttömahdollisuudet 12 Suunnitelma tutkimustulosten viemisestä käytäntöön Kirjallisuutta Nimi Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Nimi englanniksi Sustainable development in the coastal area forests of Ostrobothnia Avainsanat Rannikkometsä, maankohoaminen, typpi, hiili, mineralisaatio, puuntuotos, metsän kasvatus, ilmastonmuutos, metsän uudistaminen, metsittäminen, sukkessio, monimuotoisuus, kasvillisuus, ekologinen gradientti, metsäsuunnittelu, paikkatieto, osallistava suunnittelu Keywords Coastal forest, land uplift, nitrogen, carbon, mineralisation, growth and yield, forest management, climatic change, reforestation, afforestation, succession, biodiversity, vegetation, ecological gradient, forest planning, GIS, participative planning
14 14 2 Tausta Pohjanmaan rannikkometsien poikkeavuudesta on puhuttu paljon, mutta tutkittua tietoa on ollut vähän tarjolla. Yleiskuva Pohjanmaan rannikon olosuhteista ja metsistä perustuvat suuressa määrin Eric Appelrothin tutkimuksiin (1948). Viime vuosina metsien kasvua, kehitystä, niiden nykyistä terveydentilaa ja kuntoa koskevien tietojen määrä on kasvanut Merenkurkun kuusikoiden terveydentilaa ja Pohjanlahden rannikkometsien kasvua ja kehitystä selvitelleiden tutkimusten johdosta (Raitio 1996, Karlsson 1996a). Tietojen perusteella on ollut mahdollista määritellä ongelmakokonaisuudet, joiden ratkaisuilla on oleellista merkistystä alueen metsien kestävälle kehitykselle ja käytölle. Yhteydenotot paikallisiin ja valtakunnallisiin metsä- ja ympäristöorganisaatioihin ovat vahvistaneet ja täsmentäneet tiedot rannikkometsiin liittvyvistä ongelmista ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Ekologisistä erityispiirteistä Pohjanlahden rannikko eroaa monilta ekologisilta piirteiltään sisämaasta. Erityisesti maankohoaminen ja siihen liittyvä primäärisukkessio muuttaa ekologisia tekijöitä rannikkoalueella jatkuvasti. Meren läheisyys tasaa myös yleisesti vuodenaikojen vaihtelua, pitää sään viiileänä keväällä ja viivyttää talven tuloa syksyllä. Rannikkoalueelle on tyypillistä suuri säteilymäärä keväällä liittyneenä vähäsateisuuteen. Lisäksi lumipeitteen paksuus on ohut ja routa säilyy maassa myöhään keväällä. Tuulisuus lienee erityisesti aivan lähellä rannikkoa myös tärkeä tekijä. Primäärisukkessio Merenkurkun maankohoamisrannikon moreenimailla etenee leppävaltaisesta lehtipuuvaiheesta lähes puhtaisiin kuusikoihin. Muutos typpeäsitovasta leppävaiheesta paksuhumuksisiin, soistuneisiin ja typen niukkuudesta kärsiviin kuusikoihin on huomattava. Muutokset ravinteiden kierrossa näkyvät puulajisuhteissa ja pintakasvillisuuden koostumuksessa. Ravinnekierron hidastuminen metsikkösukkession edetessä näkyy orgaanisen aineen kasaantumisena humuskerrokseen. Mineralisaation hidastuminen sekä maan märkyydestä ja kylmyydestä johtuva puiden heikentynyt ravinteiden otto saattavat johtaa kuusikoiden typen puutokseen ja ennenaikaiseen rapistumiseen. Ravinteiden puute ja happamuus olivat tutkimusten mukaan suurimmat vanhoissa kuusikoissa, jotka myös olivat voimakkaasti harsuuntuneita (Merilä ym. 1996a, 1996b, Salemaa ym. 1996). Pohjanmaan rannikon huonokuntoisten kuusikoiden syiden varmentamiseksi on siten välttämätöntä tuntea karikkeen hajoamisnopeus sekä hiilen ja typen mineralisaatio ja nitrifikaatio metsikkösukkession eri kehitysvaiheissa. Merenkurkun kuusikoiden terveydentila-hankkeessa maaperän happamuutta tutkittiin ainoastaan maa-analyysein (Merilä ym. 1996a), sillä maaveden tutkiminen ei maaperän kivisyydestä johtuen ollut mahdollista silloisilla menetelmillä. Maaveden kemiallinen koostumus on kuitenkin keskeinen indikaattori arvioitaessa metsien terveydentilaa, maaperän happamoitumista sekä kriittistä kuormitusta. Uusimmilla menetelmillä maavesitutkimus on mahdollista toteuttaa myös erittäin kivisillä moreenimailla. Maankohoamisrannikon kasvillisuuden kehittymisesta on tehty vain harvoja tutkimuksia ja ne keskittyvät eri sukkessionvaiheiden selvittelyyn (Appelroth 1948, Palomäki 1963). Vaasan saaristosta tehdyssä raportissa (Osala 1987) myös todetaan, että järjestelmällistä kasvillisuuden tutkimusta ei ole Merenkurkun alueella tehty. Muutokset kasvillisuudessa rannalta sisämaahan päin lisäävät todennäköisesti alueen monimuotoisuutta. Metsätalouden toimenpiteet vaikuttavat yleensä toiseen suuntaan, pienpiirteisyyttä ja vaihtelua tasoittaen.
15 15 Tiedot monimuotoisuutta lisäävien kasvillisuustyypeistä on kuitenkin niukasti. Monimuotoisuudeltaan tärkeät kasvupaikat lienevät heikosti erottuvia notkoja, suopainanteita ym. primäärisoistumisen eri vaiheet. Maankohoamisen vaikutukset pintakasvillisuuteen tulevat myös ilmi perinteisen metsätyyppiteorian soveltamisvaikeuksina. Metsätyyppejä on ollut vaikeata erottaa toisistaan, suuri osa on luokiteltu joko tuoreeksi tai kuivahkoksi kankaiksi, ilman johdonmukaista eroa varsinaisessa puuntuotoskyvyssä ja viljavuudessa. Rantojen lehdot eivät ole rinnastettavissa muun Suomen lehtoihin. Kasvillisuuden monimuotoisuustutkimuksista (lajirunsaudet) saataisiin kaivattua tietoa myös metsätyyppien tarkentamiseksi edellyttäen, että on käytettävissä maaperä- ja puustotietoja samoista paikoista. Metsänhoito Pohjanmaan rannikon kasvuolosuhteet on yleisemminkin tutkimuksissa (Raitio 1996) todettu niin poikkeaviksi, että on syytä kriittisesti tarkastella yleisten metsänhoitosuositusten soveltuvuutta alueelle. Merellinen ilmasto rasittaa varsinkin kuusikkoja. Tämä näkyy erilaisina kuivuusoireina. Kuivuusoireet eivät välttämättä johdu sateiden vähyydestä, vaan juuriston heikko kehitys ja/tai ajoittainen soistuminen voivat haitata puiden vedenottoa. Tuulen tärkein vaikutus saattaa olla siinä, että se heiluttaa puita, jolloin niiden juuret katkeilevat, vedenottokyky heikkenee ja maannousemasieni pääsee etenemään (Hintikka 1972). Kuusikoiden kuntoa voidaan mahdollisesti parantaa välttämällä harvennushakkuita myöhällä iällä, mutta vastaavasti täytyy silloin aikasemmat harvennukset suorittaa voimakkaammin. Typpilannoitus on Ruotsissa lisännyt puiden kuivuuden sietokykyä huomattavasti (Nilsson & Wiklund 1992). On myös tärkeätä yrittää ennakoida ilmaston lämpenemisen vaikutusta kuusikoiden kuntoon. Lämpimät talvet lisäävät puiden ja erityisesti juuriston hengitystä, jolloin ne voivat kuivua pystyyn (Jalkanen 1994, vrt. Lippu 1995). Toisaalta roudan nopeampi sulaminen keväällä voi olla ratkaisevampi puihin positiivisesti vaikuttavana tekijänä. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntynyt sademäärä talvella voi puolestaan edistää maiden soistumista tai muuten vaikeuttaa puiden kasvuun lähtöä keväällä. Kasvukauden alku on kasvunvaihtelututkimuksissa osoittautunut kriittiseksi ajanjaksoksi (Karlsson & Walheim 1996). Valtaosa Pohjanmaan rannikon hakatuista metsistä on uudistettu männylle. Nuorten männiköiden tulevan kehitysken ennustaminen kasvumalleilla on keskeinen haaste metsätutkimukselle. Lisäksi metsänhoitoyhdistysten mukaan männiköt kärsivät paikoin maan tiiviyden aiheuttamista tuhoista. Kasvukin jää keskimäärin alhaisemmalle tasolle kuin sisämaassa (Karlsson 1996a), mutta metsätalouden kannalta huono ulkoinen laatu lienee merkittävämpi ongelma (Kangas 1995). Huono laatu on seurausta istuttamisesta liian reheville kasvupaikoille, mutta voi osin myös olla seurausta rannikon merellisestä ilmastosta. Tilanne pakottaa kuitenkin täsmentämään puulajivalintaa sekä harkitsemaan muutoksia männiköiden harvennusten kohdistamisessa ja kiertoajoissa. Kasvumallit ovat keskeisiä työvälineitä ja niiden alueellisen paikkaansapitävyyden kehittämiseen tulisi edelleen panostaa. Männyntaimikot kehittyvät vakiinnuttuaan erittäin nopeasti, mutta ovat paikoitellen tuhojen vaivaamia ja niiden laadullinen kehitys on huono. Vesijättömaiden metsittäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi, mutta nämä epäonnistuneet metsitysyritykset voivat antaa arvokasta tietoa tuoreen maaperän kehittymisestä ja sen ominaisuuksista kasvualustana. Ennakoitu ilmastonmuutos on osaksi vaikuttanut koivun viljelyn suosioon muualla Etelä- Suomessa. On arvioitu, että lehtipuiden kilpailukyky lisääntyy ilmaston lämmetessä
16 16 (Kuusisto ym. 1996). Koivikoiden nykyinen tuotos ja laatu on suhteellisen heikko (Appelroth ym. 1971). Lisäksi kasvupaikat rannikolla ovat osoittautuneet karuimmiksi suhteessa metsätyyppiin kuin kasvupaikat muualla Suomessa (Karlsson & Walheim 1996, Merilä ym. 1996a). Tästä syystä on epätodennäköistä, että koivu olisi ratkaisu puulajivalinnassa muuttuneessa ilmastossa. Koivun suurin potentiaali lienee sekapuulajina kuusikoissa, jolloin näiden mikroilmasto paranee, tai sekapuulaijna ryhmittäisesti kasvupaikoilla, joilla tyypillisesti esiintyy kosteita painanteita tai pienialaisia soita. Myös leppälajien viljely- ja kasvatuspotentiaalia tulisi selvittää metsätalouden monipuolistamiseksi. Pohjanlahden eteläisimmillä rannoilla tervaleppä on yleisempi, mutta Kokkolan seudulla harmaaleppä on vallitseva ja näiden kasvupaikat eroavat selvästi muusta maasta (Appelroth 1981). Ilmastonmuutoksen ohella turkistarhojen typpipäästöt ovat merkittävin ympäristöä muuttava tekijä Pohjanlahden rannikolla. Turkistarhojen lähellä typpilaskeuman suuruus voi olla yli 30 kg/ha vuodessa (Ferm ym. 1990), mikä on vähintään kolminkertaisesti Etelä- Suomen typpilaskeuman määrä. Laskeuma vaikuttaa pinta-kasvillisuuden muutosten lisäksi myös puiden neulasten ravinnesuhteisiin ja typpimetaboliaan (Ferm ym. 1990, Pietilä ym. 1991), mikä näkyy kasvuhäiriönä tarhojen läheisyydessä. Typpipäästöjen vaikutuksia puiden kasvuun ei ole selvitetty. Saattaa olla, että typpilaskeuma lisää merkittävästi ympäristömetsien kasvua Pohjanmaan rannikkoalueella ja kasvunlisäys suuralueilla voi olla merkittävämpi kuin haitalliset pistemäiset vaikutukset tarhojen läheisyydessä. Typpipäästöjen vaikutusten laajuus sekä puulajien kasvureaktiota ja sietokykyä tulisi selvittää osana metsänhoidollisia tutkimuksia. Useat metsänhoidolliset tutkimusongelmat kiteytyvät eri tavoilla puulajivalinnan ympärille. Nuoren maaperän kehitys ja merellinen ilmasto ovat vaikuttavina taustatekijöinä. Kokeellisella tutkimuksella voitaisiin luoda pohjan alueellisten metsänkäsittelyohjeiden laatimiseksi. Oleellista on rajoittaa tutkimukset rannikon erityispiirteitä koskeviksi ja siten, että tuotettu tieto lisää muualla Suomessa kautta aikojen tuotettua metsäosaamista. Metsien käyttö Maatalous, taajama-asutus sekä metsä- ja muu teollisuus ovat kaikki keskittyneet rannikkokaistaleelle. Rantametsien ja saariston virkistys- ja matkailukäytön paineet, puuntuotannon edellytysten erilaisuus sisämaahan verrattuna sekä metsänomistuksen pirstaleisuus asettavat erityisvaatimuksia metsäsuunnitteluun. Konfliktihallinnan keinoja voidaan tarvita mm. kesämökkiläisten ja metsänomistajien näkemyserojen, sekä virkistyskäytön ja metsätalouden tarpeiden sovitteluun. Kalajoen matkailukeskus, Mikkelinsaarten tuleva kansallispuisto sekä muut vaikeasti saavutettavat suojelualueet Merenkurkussa ovat esimerkkejä (metsä-) alueista, jotka keskenään hyvin erilaisilla tavoilla ovat virkistyskäytön kohteena. Suuri osa rannikon metsistä on toisaalta edelleen miltei puhtaasti metsätalouskäytössä. Rannikkoalueen metsien omistusrakenne on myös muuta maata enemmän yksityisomistukseen painottunut. Vaikka rannikkoalueen kestävän kehityksen tarkeastelu vaatiikin laajojen alueiden yhteissuunnittelua, myös tila- ja pienaluetason suunnittelu on tärkeää. Vähintään yhtä keskeistä kuin toimenpiteiden sopivuus laajan alueen kestävän kehityksen malliin on niiden hyväksyttyvyys. Muutoin tarkastelumittakaava ei täytä sosiaalisen kestävyyden vaatimuksia. Tavoiteanalyysin käyttöönotto ja hyödyntäminen on välttämätöntä omistusrakenteeltaan pirstaleisten sekä käyttötavoiltaan monimuotoisten
17 17 rannikkometsien suunnittelussa. Hankkeen muissa osissa tuotettujen uusien tietojen yhteensovittamisessa metsäsuunnittelun menetelmät voivat osoittautua korvaamattomiksi. 3.1 Hankkeen tulos- ja toimintatavoitteiden tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tarvittavat tiedot ja välineet, jolla alueen metsä-, ympäristö- ja muut viranomaiset pystyvät ohjamaan rannikkometsien käyttöä kestävään suuntaan. Kestävyys pitää sisällään ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset kriteerit. Ekologisissa tutkimuksissa tavoitteena on tutkia karikkeen hajoamisnopeuden, hiilen ja typen mineralisaation sekä maaveden laadun vaikutuksia puiden ravinnetilaan maankohoamisrannikolla. Lisäksi tutkitaan pintakasvillisuutta, sen kehittymistä maan kohotessa sekä kasvillisuuden erityispiirteiden vaikutuksia alueen monimuotoisuuteen ja niiden merkitystä kasvupaikkaluokituksessa. Metsänkäsittelymenetemien sopivuutta rannikon olosuhteisiin arvioidaan ja lisäksi pyritään ennakoimaan ympäristömuutosten vaikutuksia puiden kasvuun. Nuoren maaperän ja merellisen ilmaston vaikutukset puulajivalintaan ovat keskeisesti esillä ja näitä selvitetään myös metsittämis- ja uudistamikokeita analysoimalla. Metsäsuunnittelussa tavoitteena on kehittää keinoja metsätalouden kestävyyden arvioimiseen Pohjanlahden rannikkoseudulla. Erityisesti on tavoitteena hankkeen muiden osien tuloksia hyödyntäen esittää sovellus metsien monimuotoisuuden integrointiin metsäsuunnittelun laskelmiin sekä osallistavan suunnittelun menetelmien sovittaminen rannikkometsien erityispiirteisiin. 3.2 Hankkeen tulos- ja toimintatavoitteet Hanke toteutetaan monitieteisenä kokonaisuutena, johon kuuluu viisi osahanketta. Osahankkeissa tutkitaan I) Metsämaiden happamoitumis- ja mineralisaatioprosessejä II) Metsien kasvua ja kasvatusta muuttuvissa ympäristöoloissa III) Metsien uudistamista, vesijättömaiden metsittämistä ja maankohoamisrantojen luontaista puulajisukkessiota IV) Kasvillisuuden kehittymistä ja monimuotoisuutta rannikolla V) Metsäsuunnittelun soveltamista rannikon erikoisolosuhteissa Osahankkeiden tavoitteet: I. Maaperätutkimuksissa tavoitteena on 1) tutkia karikkeen hajoamisnopeutta sekä hiilen ja typen nettomineralisaatiota ja -nitrifikaatiota humuskerroksessa ja kivennäismaan pintaosassa sekä ympäristötekijöiden vaikutuksia niihin eri primaarisukkessiovaiheita edustavissa metsiköissä, 2) tutkia maaveden happamuus- ja ravinnetilaa sekä 3) tarkastella edellä mainittujen tekijöiden ja puiden ravinnetilan välistä suhdetta. II. Kasvututkimuksissa tavoitteena on 1) määrittää puulajien (mänty, kuusi) sopivuutta eri kasvupaikoille rannikolla valtapituusboniteetin ja maaperän ominaisuuksien avulla, 2) arvioida tavallisten metsänkäsittelymenetelmien (harvennus, lannoitus) sopivuutta rannikon olosuhteissa ottaen huomioon ilmaston muuttuminen ja ympäristömuutokset kuten typpilaskeuma sekä 3) arvioida lehtipuiden (koivu, leppä) kasvatuspotentiaalia sekapuustoissa tai puhtaina metsikköinä kasvupaikoilla, joilla havupuustot menestyvät
18 18 huonosti. Tiedoilla luodaan pohja metsänkäsittelyohjeiden tarkentamiseksi ja alueellisten ohjeiden luomiseksi. III. Uudistamista koskevissa tutkimuksissa tavoitteena on selvitettää rannikkometsien metsittämistä, uudistamisen onnistumista, puulajivalintaa ja maanmuokkauksen menetelmiä. Erityisesti tutkitaan maaperätekijöiden vaikutuksia. Lisäksi luontaista puulajisukkessiota tutkitaan Perämeren rannikon maankohoamisalueella. IV. Kasvillisuustutkimuksissa tavoitteena on 1) selvittää kasvillisuuden vaihtelua soistumisgradientilla eri primaarisukkessiovaiheita edustavissa metsiköissä 2) selvittää soistumisesta johtuvien erityispiirteiden vaikutusta suo- ja metsäkasvillisuuden monimuotoisuuteen Pohjanmaan rannikkoalueella 3) selvittää yleinen Pohjanmaan rannikkometsien metsä- ja suokasvillisuuden monimuotoisuus ja sen muutos 40 vuoden välillä pohjautuen VMI 3., 8., 9. kasvillisuus-, puusto- ja kasvupaikkatietoihin verrattuna koko Vaasan läänin alueeseen tai muuhun Suomeen 4) täsmentää kasvupaikkaluokitusta rannikkometsien alueella. V. Metsäsuunnittelun osahankkeessa tavoitteena on kehittää keinoja metsätalouden kestävyyden arvioimiseen Pohjanlahden rannikkoseudulla. Erityisesti on tavoitteena - hankkeen muiden osien tuloksia hyödyntäen - esittää sovellus metsien monimuotoisuuden integrointiin metsäsuunnittelun laskelmiin sekä osallistavan suunnittelun menetelmien sovittaminen rannikkometsien erityispiirteisiin. Sovellusten myötä on tavoitteena hankkia valmius kohdealueen metsätalouden tavoiteohjelmien ja metsästrategioiden laadinnassa konsultointiin. 5 Aineistot Hankkeessa käytetään useita eri aineistoja. Osa aineistoista on jo olemassa ja voidaan hyödyntää pienillä täydennyksillä. Eri mittauksia pyritään suorittamaan samoissa koemetsiköissä parantaakseen mahdollisuudet tietojen yhdistämiseksi ja synteesien luomiseksi. A. Primäärisukkession eri vaiheiden metsiköitä (esim. leppä, sekapuusto, kolme eri vaihetta kuusikoissa) paikallistetaan eri etäisyyksillä rannasta. Gradienteillä kartoitetaan muutokset maaperässä, kasvillisuudessa ja puustossa. Karikkeen hajoamisnopeutta sekä hiilen ja typen nettomineralisaatiota tutkitaan kenttäoloissa ja näytteiden avulla laboratoriossa. B. Aiempiin tutkimuksiin liittyen valtakunnalliset koealaverkostot on täydennetty kasvu- ja terveydentilatutkimuksiin soveltuvilla kestokoealoilla Pohjanmaan rannikolla Kristiinankaupungin ja Kokkolan välillä (Karlsson 1996b). Koealoilla on mitattu puusto (myös kaatokoepuita) ja osalla niistä on kerätty maa- ja neulasnäytteitä sekä laskeumatietoja. Aiemmat mittaukset täydennetään keräämällä näytteet maaveden happamuutta ja ravinnetilaa sekä puuston ravinnetilaa analysointia varten 'Merenkurkun rannikon ja saariston kuusikoiden terveydentila' -projektin 30 havaintokuusikoista. C. Puusto on aiemmin mitattu yhteensä 77 koealalla eri etäisyyksillä turkistarhoista 22 nuoressa männikössä rannikolla (Ferm ym. 1988). Näiden koealojen puusto mitataan toistamiseen. Aineisto täydennetään kairauksilla eri etäisyyksillä tarhoista varttuneissa ja
19 19 vanhoissa männiköissä ja kuusikoissa samojen turkistarhojen läheisyydessä. Lähimetsät mitataan uudestaan siitä huolimatta vaikka turkistarha olisi lakkautettu. Tarvittaessa valitaan täydennykseksi sopiva määrä uusia tarhoja. D. Kuusikoihin perustetaan käsittelykokeita (3 6 kpl), joissa tutkitaan lehtipuusekoituksen, vahvan ja aikaisen harvennuksen sekä typpi- ja tuhkalannoituksen vaikutusta puiden kasvuun ja kuntoon. Männiköihin perustetaan käsittelykokeita (2 kpl), joissa harvennus kohdistetaan vaihtoehtoisesti määrään tai laatuun sekä kokeita (2 kpl), joissa selvitetään puun runkomuodon kehitystä rannikon tuntumassa ja sisämaassa. Käsittelykokeissa mitataan jatkuvasti puiden kasvua ja ympäristömuuttujia (lämpö, sade, lumi, maan lämpö ja kosteus, routa) ympäri vuoden tai kasvukauden aikana. E. Muhoksen tutkimusaseman toimesta on 70-luvun alussa perustettu metsittämis- ja uudistamiskokeita Kempeleellä, Ylivieskassa ja Munsalassa (Kubin 1985, 1990, Kubin & Valtanen 1993). Luontaista puulajisukkessiota on seurattu gradientilla Hailuodossa (Siira & Kubin 1995). Perustetut kokeet mitataan uudestaan, erityisesti luontaisten taimien osalta. Lisäksi tehdään maa- ja kasvipeiteanalyysejä. Lisäksi perustetaan uusia kokeita (2 4 kpl), joissa tutkitaan keinoja uudistaa lepiköitä lepälle tai kuuselle, luontaisesti ja viljellen. Uudistamisen onnistumista Rannikon metsälautakunnan Pohjanmaan alueella tutkitaan käytännön metsitysaloilla. Inventoinnissa pääpaino on taimikoiden tuhojen määräällisessä ja laadullisessa selvityksessä sekä maaperätekijöiden vaikutuksen arvioinnissa. Uudistusaloilta otetaan maanäytteet, joista määritetään maalaji sekä humuksen ja pintamaan ravinnepitoisuuksia. 4 Menetelmät I) Metsämaiden happamoitumis- ja mineralisaatioprosessejä Pohjanmaan rannikolla (Raitio, Derome, Smolander, Merilä, Lindroos) Typen mineralisaatiotutkimus toteutetaan sekä laboratorio- että maastoinkubaationa. Kokeissa seurataan sekä kentällä että laboratoriossa ammonium- ja nitraattitypen muodostumista humuskerroksessa ja kivennäismaan pintakerroksessa rannikon metsikkösukkession eri vaiheissa (aineisto A). Mineralisaation vuodenaikaisvaihtelua tarkastellaan kahden kasvukauden ajan. Tutkimuksissa pyritään selvittämään vuosittain mineralisaation kautta vapautuvan nitraatti- ja ammoniumtypen määrä pinta-alayksikköä kohden. Mineralisaationopeuteen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi typen nettomineralisaatiota tarkastellaan suhteessa orgaanisen aineksen omaisuuksiin (hiili-, typpi-, fosfori-, selluloosa- ja ligniinipitoisuus sekä ph). Hiilen mineralisaatiota tutkitaan inkubaatiokokeella (näytteet aineistosta A), jossa seulotusta maanäytteestä vapautuvan hiilidioksidin määrä mitataan kaasukromatografisesti. Kun tulokset lasketaan maan orgaanista hiiltä kohden, ne kuvastavat hiilen mineralisaatiota. Maan mikrobibiomassa mitataan fumigaatioekstraktiomenetelmällä. Kuten typen mineralisaationopeutta, myös maahengitystä tutkitaan suhteessa orgaanisen aineksen ominaisuuksiin (hiili-, typpi-, fosfori-, selluloosa- ja ligniinipitoisuus sekä ph). Karikkeen hajoamiskokeessa seurataan karikkeen painohäviötä ja ravinteiden vapautumista eri sukkessiovaiheiden humuskerroksessa 4, 12 ja 18 kk:n kuluttua kokeen aloittamisesta
20 20 (aineisto A). Hajoamiskokeissa käytetään a) kunkin sukkessiovaiheen omaa lehtikariketta sekä b) homogeenista kuusenneulaskariketta. Metsämaiden happamuus- ja ravinnetila määritetään 1) analysoimalla maavesinäytteiden ph sekä alkuaineiden ja liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuus sekä alumiinin eri fraktiot, 2) määrittämällä maanäytteiden ph(h 2 O) sekä efektiivinen kationinvaihtokapasiteetti ja emäskyllästysaste. Maaperänäytteet kerätään maannoshorisonteittain, ja maavesinäytteet sentrifugoimalla tuoreet maanäytteet (osa aineistosta B). Puiden ravinnetila määritetään analysoimalla eri-ikäisten neulasten kemiallinen koostumus (märkäpoltto ICP, LECO CHN). II) Metsän kasvu ja kasvatus muuttuvissa ympäristöoloissa Pohjanlahden rannikolla (Karlsson, Gustavsen, Hytönen, Savonen) Puulajien keskinäistä edullisuutta (ekologinen, metsänhoidollinen ja taloudellinen) arvioidaan käyttämällä seurantakokeiden (aineisto B) tietoja valtapituusboniteetista, kasvusta ja kasvupaikoista. Kaadettujen koepuiden perusteella laaditaan rannikkoalueelle sopivat valtapituuden kehitysyhtälöt. Näillä ennustetaan kestokoealojen valtapituusboniteetit ja laaditaan regressioyhtälöt, jossa valtapituusboniteetti esitetään maaperätunnusten funktiona. Yhtälöiden paikkaansapitävyyttä Keski-Suomen oloissa kokeillaan vertailuaineiston avulla. Maaperätunnuksilla haetaan eri puulajien valtapituusboniteetit ja edelleen todelliset boniteetit mahdollisimman samanlaisille kasvupaikoille, jolloin niiden keskinäinen paremmuus selviää. Rannikon läheisyydessä kuusikoihin kohdistuvat rasitukset yritetään minimoida tietyillä käsittelyillä (aineisto D). Näiden käsittelyiden vaikutukset puihin arvioidaan kasvun ja ympäristötekijöiden jatkuvilla mittauksilla. Määrittämällä säätekijöiden ja kasvun väliset riippuvuudet voidaan ennakoida kasvihuoneilmiön vaikutuksia puiden kasvuun. Ilmastomuutoksen vaikutukset tutkitaan joko tavallisilla tilastollisilla menetelmillä tai sitten yhdistämällä saadut tiedot prosessipohjaisiin kasvumalleihin. Metsänkäsittelytoimenpiteiden käytännöllinen ja taloudellinen toteutuskelpoisuus arvioidaan hankkeen lopussa viiden vuoden kasvujakson perusteella. Männiköiden laadullinen kehitys ja sen kehittämismahdollisuuksia tutkitaan laatu-määrä-harvennustapakokeilla sekä vertailemalla runkomuodon kehitystä suojatuilla ja avoimilla kasvupaikoilla, rannalla ja sisämaassa. Laatukasvatuskokeiden tulosten analysointiin liittyy myös kiertoaikojen tarkistamista yleisten kasvutietojen avulla (aineisto B) sekä männiköitä koskevien kasvumallien käyttökelpoisuuden arviointia. Tervalepän kysynnästä ja tarjonnasta ja tehdään selvitys. Kysynnän (määrä, laatu ja hinta) selvittämiseksi voidaan suunnata kysely jalostajille. Tarjonnasta (määrä ja laatu) pyritään saamaan tarkempi kuva metsäkeskuksen tai veroluokittajien ilmakuva-aineistolla ja/tai aluesuunnitelmilla. Kartoitukseen liittyy leppälajien kasvupaikkavaatimusten alustava selvitys, jonka pohjalta arvioidaan arvokkaamman, eli tervalepän, viljelypotentiaalia rannikolla. Turkistarhojen typpipäästöjen vaikutusta lähimetsien puiden kasvuun ja kuntoon selvitetään mittaamalla tarhojen lähimetsissä sijaitsevia koealoja (aineisto C). Tiedot puuston kasvusta määritetään kolmella tavalla: toistuvien puustomittausten erotuksena, nuorten männiköiden vuotuisilla pituuskasvuilla sekä laatimalla kasvuindeksejä varttuneista puista kairatuista lastuista. "Lannoitusreaktion" määrittämiseksi verrataan tilavuus- ja pituuskasvut kestokoealojen tietoihin (aineisto B) sekä lannoitusreaktiomalleihin. Kasvuindeksit kertovat reaktiosta suoraan. Eri menelmien tulokset verrataan keskenään. Kasvureaktio esitetään etäisyyden ja tuotantoa kuvaavien tunnusten funktiona. Tiedot pyritään myös yleistämään
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotUusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotViljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotTervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu
Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotPuun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
LisätiedotMetsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin
Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMateriaali: Esa Etelätalo
Materiaali: Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotVMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotEnsiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMillaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Mattila Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Saija.Mattila@metla.fi puh.010-211 2449 Tutkimuksen taustaa Puuston alkukehitys on heikosti tunnettu ja vaikeimmin ennustettavissa
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMotti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa
Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotPorolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla
Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMetsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotYhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi 11.12.2014 Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Mikko Hyppönen Sisältö Pohjoisuus mitä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotMetsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
Lisätiedothallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotYhteistyötä maan alla
Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotPohjois-Savon metsämaan ala on 1,31 milj. ha,
Tenho Hynönen, Kari T. Korhonen ja Erika Tammilehto Kuusen kasvuhäiriöt Pohjois-Savon kangasmetsissä Taustaa Pohjois-Savon metsämaan ala on 1,31 milj. ha, josta kangasmaata on 0,93 milj. ha. Valtakunnan
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
LisätiedotEnergiapuun korjuun vaikutus metsiin
Energiapuun korjuun vaikutus metsiin Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Torstai, 19. huhtikuuta 2012 Hannu Ilvesniemi Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotSuomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotVMI kasvututkimuksen haasteita
VMI kasvututkimuksen haasteita Annika Kangas & Helena Henttonen 18.8.2016 1 Teppo Tutkija VMIn aikasarjat mahdollistavat kasvutrendien tutkimuksen 2 Korhonen & Kangas Missä määrin kasvu voidaan ennustaa?
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
Lisätiedot