Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla"

Transkriptio

1 Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Web-sivuja varten kerätty materiaali Kristian Karlsson Metsäntutkimuslaitos Kannuksen tutkimusasema 1997 Rannikkometsätutkimus, moniste n:o 2

2 2 Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Web-sivuja varten kerätty materiaali Kristian Karlsson Sisällys Hankeen esittely...3 Valokuvia rannalta...4 Hankkeen rakenne...5 Rannikkoalue ja sen metsät...6 Tutkimussuunnitelma...13 Näkökohtia tutkimusten toteutuksesta...27 Introducing the project...35 The structure of the project...36 The coastal area and its forests...37 Presentation av projektet...45 Projektets struktur...46 Kustområdet och dess skogar...47 Tutkijat the researchers forskarna...54

3 3 Maisema Merenkurkun saariston "uloimmalla laidalla" tuo mieleen arktisen metsänrajan Pohjois-Suomessa. Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Metlan tutkimushanke Tässä poikkitieteellisessä hankkeessa tutkimme Pohjanlahden rannikkoalueen metsien erityispiirteitä, ratkaisemme maankohoamisrannikon metsätaloudessa havaittuja ongelmia ja luomme keinot alueen metsätalouden kehittämiseksi kestävään suuntaan metsien terveydentilaa, monimuotoisuutta ja sosio-ekonomisia hyötyjä mukaanlukien. Lyhyt esittely Rannikkoalue ja sen metsät Tutkimussuunnitelma Näkökohtia tutkimusten toteuttamisesta Ajankohtaista Hankkeeseen osallistuu tutkijoita Muhoksen, Kannuksen, Parkanon ja Joensuun tutkimusasemilta sekä Vantaan tutkimuskeskuksesta. Yhteistyötä tehdään alueen ympäristö- ja metsäkeskusten sekä ruotsalaisten ja suomalaisten yliopistojen kanssa. Koordinoinnista vastaa Kristian Karlsson Kannuksen tutkimusasemalta. Hänelle voit mailata huomautuksesi näistä web-sivuista ja tutkimushankkeesta.

4 4 Pari maisemakuvaa meren rannalta: Loiva, hienojakoinen ranta (190 kb). Kivinen, huuhtoutunut ranta (180 kb).

5 5 Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Metlan tutkimushanke Metsäntutkimuslaitos käynnistää vuonna 1997 uuden hankkeen, jossa tutkitaan Pohjanlahden rannikkoalueen metsien erityispiirteitä ja niistä johtuvia ongelmia. Suurin osa tutkimuksista liittyy suoraan tai välillisesti maan kohoamiseen ja merelliseen ilmastoon. Päätavoite on kuvata tärkeimpiä prosesseja ja kehittää metsänhoitoa metsien kunnon parantamiseksi. Suunnitteluvaiheessa korostettiin monelta taholta riittävän laajojen tutkimusten tärkeyttä. Lopulliseen suunnitelmaan sisällytettiin myös metsien käsittelyyn ja käyttöön liittyviä tutkimuksia. Hankkeessa pyritään kehittämään apuvälineitä rannikkoalueen metsätalouden kehittämiseksi kestävään suuntaan metsien terveydentilaa, monimuotoisuutta ja sosio-ekonomisia hyötyjä mukaanlukien. Hanke on jaettu viiteen osaan käytännön työn ja tieteellisen suuntauksen perusteella. I. Maaperätutkimuksissa selvitetään karikkeen hajoamista, hiilen ja typen mineralisaatiota ja nitrifikaatiota primäärisukkession eri vaiheissa nuorilla mailla, alkaen leppävaltaisesta metsiköstä edeten aina vanhoihin, rapistuviin kuusikoihin asti. Lisäksi kartoitetaan maaveden happamuutta ja ravinnetilaa. Näiden tekijöiden suhde puiden ravinnetilaan analysoidaan. (Hannu Raitio). II. Metsien kasvututkimuksissa yksi tärkeä osa muodostuu nuoren maaperän ominaisuuksien ja puulajien vaatimusten kartoittamisesta sekä puulajien keskinäisen edullisuuden määrittämisestä. Tutkimuksissa kokeillaan myös muuttaa tavallisia käsittelymenetelmiä (harvennus, lannoitus) niin, että metsien kunto paranee. Tähän kuuluu myös kokeilut eri puulajeilla ja puulajisekoituksilla. Tulokset tulevat sisältämään arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista rannikkometsien kehitykseen. (Kristian Karlsson). III. Uudistamiseen vaikuuttavia tekijöitä analysoidaan pääosin jo aiemmin perustettujen, mm. eri puulajeja ja vaihtelevaa maanmuokkausta sisältävien uudistamiskokeiden avulla. Käytännön metsätaloudessa saavutetuista uudistamistuloksista hankitaan tietoa taimikkoinventoinnilla. Tavoitteena on selvittää maaperätekijöiden vaikutuksia uudistamistulokseen ja puiden kuntoon. (Jyrki Hytönen). IV. Pinta-kasvillisuutta kartoittamalla hankitaan tietoa kasvillisuuden kehittymisestä maankohoamisalueilla. Erityisesti selvitetään primäärisoistumisen etenemistä ja sen eri vaiheita maan "iän" funktiona. Tuloksia käytetään arvioidessa kasvillisuustyyppien vaikutusta alueen monimuotoisuuteen. Lisäksi tutkitaan miten kasvillisuus heijastaa kasvupaikkojen hyvyyttä puuston kannalta. Inventointitietoja käytetään vertailuaineistona, ja niistä hankitaan myös tietoa kasvillisuuden muutoksista kautta aikojen. (Leila Korpela). V. Osana metsäsuunnittelun tutkimuksia tullaan kehittämään menetelmiä metsätalouden kestävyyden arvioimiseksi. Näitä menetelmiä kokeillaan tapaustutkimuksissa rannikkoalueella. Hankkeen muissa osissa tuotettua tietoa pyritään integroimaan suunnittelulaskelmiin, erityisesti monimuotoisuuden, maiseman kauneuden ja rantametsien käsittelyn osalta. Osallistavaa suunnittelua käytetään menetelmänä sosio-ekonomisten näkökulmien huomioonottamisessa metsien käyttössä. (Jyrki Kangas).

6 6 Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Metlan tutkimushanke Rannikkoalue ja sen metsät Maan kohoaminen Rannikkoalueen metsät Puuston kasvun alueellisuus Puiden kasvu merellisessa ilmastossa Maan kohoaminen Maan kohoaminen jääkauden aiheuttamasta painumisesta on nopeampaa Pohjanmaalla kuin muualla Suomessa. Kohoaminen on jatkuvasti hidastunut, mutta se on edelleen noin 8 9 mm/v Vaasan ja Kokkolan välisellä alueella. Kuva 1 havainnollistaa eron Suomen etelärannikon ja Pohjanlahden rannikon välillä. Maa alkoi paljastua n.k. Litorina-meren alta noin 7000 vuotta sitten. Litorina-meren peitossa ollut alue ulottuu siten noin 100 m korkeudelle Pohjanmaalla, mutta vain noin 30 m korkeudelle Suomen etelärannikolla. Maannoksen ominaisuuksien perusteella professori V.T. Aaltonen määritteli oppikirjassaan (1940) Litorinameren alta paljastuneita maita "nuoriksi". Syntyneelle podsolimaannokselle oli hänen mukaansa ominaista kehittymätön huuhtoutumiskerros, joka erottui muusta maasta vain vähän vaaleampana mutta suhteellisen paksuna kerroksena. Pohjanlahden rannikolta löytyy syntytavoiltaan hyvinkin erilaisia maita, joten maaperään ja maannokseen vaikuttavat monet muutkin seikat kuin aika paljastumisesta. Maannoksen kehittyminen on hiekkamaissa nopeinta ensimmäiset 2500 vuotta paljastumisesta (Starr 1991). Rannikkoalueen metsät Pohjanlahden rannikkoalueen metsiä sopii esittää Rannikon metsäkeskuksen aluetta koskevilla tiedoilla, koska tämä alue myötäilee rannikkoa km leveänä kaistaleena. Seuraavat luvut koskevat tätä aluetta. Tiedot ovat peräisin valtakunnan metsien 8. inventoinnista vuodelta Rannikkoalueen metsissä on pääpiirteissään nähtävissä samanlainen kehitys kuin muualla Suomessa. Muutokset metsänhoidossa ovat johtaneet puuston tihenemiseen. Metsiköissä löydetään myös isompia puita suhteessa ikään kuin aikaisemmin, koska puustopääomaa yllä-

7 7 Korkeus - level - nivå (m) Kristiinankaupunki Helsinki Ikä - age - ålder (C14) Kuva 1. Merenpinnan suhteellinen korkeus viimeisen vuoden aikana. pidettäessä suositaan hyviä puuyksilöitä. Ojitus on lisännyt kasvuisaa metsäpinta-alaa ja metsien kokonaiskasvua. Tänä päivänä 75 % soista on ojitettu. Soita on kuitenkin vähemmän rannikolla kuin Pohjanmaan sisä- ja pohjoisosissa (26 % verrattuna %). Puuston keskitilavuus on noussut 44 % 1950-luvun alusta lähtien. Metsien nykykasvu ylittää myös poistuman reilusti. Puulajin vaihtuminen on ominaista rannikon metsille. Rannikolle tyypillisilla moreenimailla luontainen kasvillisuus kehittyy yleensä kohti kliimaksvaiheen puhdasta kuusikkoa luvun alusta lähtien kuusikot on kuitenkin uudistettu hakkaamalla aukeiksi ja mäntyä viljellen. Tästä syystä 54 % kankaiden alasta kasvaa tänään mäntyä. Männiköiden keski-ikä on vain 50 vuotta, kun kuusikot ovat keskimäärin 86 vuotta vanhoja. Nopeasti kasvavana puulajina mänty on tuottanut runsaspuustoisia nuoria kasvatusmetsiköitä, joten panostus mäntyyn ei ole ollut väärään osunut. Toisaalta nykyiset nuoret männiköt ovat erittäin huonolaatuisia ja niissä saattaa esiintyä tuhoja. Nämä havainnot ovat johtaneet kuusen viljelyn suosion nousuun, mutta kuusen sopivuudesta rannikon kasvupaikoille on epätietoisuutta. Vuonna % viljelyalasta istutettiin kuusilla, mutta määrä oli huomattavasti suurempi lähellä rannikko kuin alueen sisäosissa. Oikeilla kasvupaikoilla kuusi tuleekin tutkimusten mukaan (Karlsson & Walheim 1996) kasvamaan hyvin, säilyen rasittaviin olosuhteisiin nähden hyväkuntoisena. Nykyinen kuva kuusikoiden kunnosta johtuu edelleen osin näiden esiintymisesta karuilla kasvupaikoilla ja harsintahakkuiden aiheuttamista jäljistä. Vaatimukset monimuotoisesta metsästä tulevat vahvistamaan kuusen viljelyn suositeltavuutta, koska se laajalti ottaen on luontainen puulaji. Lisäksi suuri yleisö kaivannee lisää lehtipuumetsiköitä ja sekapuustoja. Näiden kasvupaikkavaatimuksista ja kasvatuksen taloudellisuudesta rannikon olosuhteissa ei ole riittävästi tietoa. Ilmastonmuutos luo myös osaltaan epävarmuutta puulajivalintaan. Turvallisinta olisi valita puulaji kasvupaikkojen

8 8 25 % pinta-alasta - of area - av areal Ikäluokka - ageclass - åldersklass Kuva 2. Kangasmaiden mänty- (sininen) ja kuusivaltaisten (punainen) metsien pinta-alan jakautuminen ikäluokkiin. omiaisuuksien mukaan, suosien sekapuustoja kaikkialla missä se on mahdollista. Puuston kasvun alueellisuus Maan kohoamista seuraavat maaperän muutokset näkyvät kasvillisuudessa. Kasvillisuuden luontaista kehitystä kutsutaan primäärisukkessioksi. On myös esitetty, että kasvupaikkojen puuntuotoskyky muuttuisi ratkaisevasti maan kohotessa (Appelroth 1948). Tämä tulisi silloin näkyviin perinteisten Cajanderin metsätyyppien (1909) vähittäisenä muuttumisena rehevistä tyypeistä karuimmiksi. Johtopäätös on kuitenkin pitkälti johdettu siitä havainnoista, että reheviä kasvupaikkoja esiintyy suuremmassa määrin lähellä rantaa kuin kauempana. Tämä ero johtuu suurelta osin maaperän erilaisista syntyprosesseista ja topografiasta eikä maaperän kehityksestä aikojen kuluessa. Metsäntutkimuslaitoksessa on tutkittu miten kasvun tason muutokset alueesta toiseen mahdollisesti liittyvät maan kohoamiseen (Karlsson 1996). Tarkastelu suuralueilla osoitti erityisen selvästi kuusen osalta, että alavat alueet alle 100 m korkeudella merenpinnasta poikkesivat muusta Etelä-Suomesta. Tämän alueen kuusikot kasvoivat huomattavasti huonommin kuin niiden pitäisi kasvaa yleisten kasvumallien mukaan. Alueen sisällä oli myös nähtävissä kasvun heikkenemistä rantaa kohti mentäessä. Viimeksi mainittu saattoi olla merkki merellisen ilmaston kasvua rajoittavasta vaikutuksesta. Ilmaston vaikutuksiin viittaa myös Itä-Suomen korkeiden maiden alhainen kasvun taso. Rannikolla alueen suhteellisen jyrkkä raja sisämaahan nähden kertoi taas yhteydestä maan ominaisuuksiin. Maan

9 9 ominaisuuksista sekä kivisyys että maan hienojakoisuus ja tiiviys ovat tekijöitä, jotka estävät juuriston kehitystä rajoittaen siten puiden kasvua ja altistaen niitä merellisen ilmaston rasituksille. Kuva 3. Poikkileikkaus Suomesta. Siniset sävyt osoittavat alueita, jossa kuusikoiden tilavuuskasvu oli alhainen verrattuna kasvumalliin. Erityisen selvästi erottuvat kapeahko vyöhyke Pohjanmaan rannikolla ja Itä-Suomen korkeat alueet. Männiköiden kasvun taso oli alhainen alueella, joka ulottui hiukan pitemmälle sisämaahan. Alue ei noudattanut korkeuskäyriä niinkuin kuusikoiden erottuva kasvualue. Vertailu maaperäkarttoihin osoitti, että männiköiden huonokasvuisella alueella esiintyy enemmän hienojakoisia maalajeja kuin muualla. Ne ovat alkuperältään syvän veden kerrostumia, silttiä ja savea, jotka eivät ole hyviä kasvupaikkoja männylle. Metsikkökohtaisella tasolla tätä yhteyttä ei kuitenkaan voitu varmistaa luotettavasti mitattujen tietojen puuttuessa. Tutkimukset eivät oikein tue perinteisiä käsityksiä puuntuotoskyvyn heikkenemisestä maan kohoamisen myötä. Maaperän muutokset ovat suurimmat lähellä rantoja ja siellä myös kehittyvä kasvillisuus itse muokkaa ensimmäistä kertaa kasvualustansa. On todennäköistä, että kasvillisuustyyppien (metsätyyppien) suuret muutokset rajoittuvat tälle kapealle alueelle, muutaman kymmenen metrin tai korkeintaan sadan metrin etäisyydelle rannasta. Maankohoamisalue erottui kyllä kasvututkimuksissa, mutta alue oli suhteellisen yhtenäinen, joten maan kehittymisen vaikutukset eivät siten itsessään voisi vaikuttaa puuntuotoskykyyn keskeisellä tavalla, ainakaan sitä heikentäen.

10 10 Kuva 4. Poikkileikkaus Suomesta. Siniset sävyt osoittavat alueita, jossa männiköiden tilavuuskasvu oli alhainen verrattuna kasvumalliin. Erityisen selvästi erottuvat Etelä- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan "alavat tasangot". Puiden kasvu merellisessa ilmastossa Pohjanlahden rannikon paikallisilmastoa voi luonnehtia merelliseksi. Meren läheisyys pitää lämpötilat alhaisina keväällä ja korkeina syksyllä. Tämä viive on verrannollinen lähiympäristön vesipinta-alaan, joten se korostuu siirryttäessä rannikolta ulkosaaristoon. Kevät ja alkukesä ovat myös vähäsateisia suhteessa muuten kosteaan suurilmastoon. Yhteydet kasvun ja ilmaston välillä voidaan selvittää lustotutkimuksilla, koska puiden kasvun, esimerkiksi lustoleveyden, vuotuinen vaihtelu on osin seurausta säätekijöiden vaihtelusta. Yleisesti ottaen Etelä-Suomen kuusten kasvunvaihteluun vaikuttaa sademäärä, mikä on tullut esiin mm. professori Mielikäisen tutkimuksissa (1996). Vähäsateisina vuosina kuuset kärsivät kuivuudesta ja vaikutukset ulottuivat jopa kymmenen vuotta eteenpäin ajassa. Pohjanlahden rannikolla kuusten kasvunvaihtelu todettiin kuitenkin tutkimuksessa (Karlsson & Walheim 1996) erilaiseksi verrattuna Etelä-Suomen kuusten kasvunvaihteluun. Suurilmaston vaihtelut ovat kuitenkin kutakuinkin samanlaiset eri osissa Etelä-Suomea:

11 11 vähäsateinen vuosi erottuu samalla tavalla eri osissa, vaikka absoluuttisissa sademäärissä olisikin eroa. Tästä voi jo vetää johtopäätöksen, että säätekijät vaikuttavat eri tavalla tai, että kyse on osin kokonaan eri tekijöistä Pohjanlahden rannikolla Index Kuva 5. Kuusten kasvunvaihtelu Pohjanlahden rannikolla (sininen) ja Etelä-Suomessa yleisemmin (punainen). Tarkkaa kuvaa rannikon puiden kasvuun vaikuttavista säätekijöistä ei vielä ole, mutta on todennäköistä, että alkukesän, kevään tai edeltävän talven olosuhteet vaikuttavat kasvuun. Tämä voi johtua suoraan alhaisesta lämpötilasta tai välillisesti lumen ja roudan hitaasta sulamisesta. Merellinen ilmasto ja pohjoinen sijainti yhdessä luovat olosuhteet, jossa on vähän lunta ja kohtalaisesti pakkasta, mikä johtaa paksun ja pitkään säilyvän routakerroksen syntymiseen. Myös tiiviit, hienojakoiset ja mahdollisesti kerrokselliset maat ovat omiaan äärevöittämään routaolosuhteet Pohjanmaalla. Nämä seikat voivat selittää, miksi kuusen kasvuindeksit eivät korreloi sademäärien kanssa, vaikka puiden ulkonäössä on kuivuuden merkkejä Pohjanlahden rannikolla. Kirjallisuus Aaltonen, V.T Metsämaa. Porvoo. 615 s. Appelroth, E Några av landhöjningen betingade skogliga särdrag inom den österbottniska skärgården. Julkaisussa: Cederhvarf, B. (red.) Skärgården. Nordenskiöld-samfundet i Finland. Helsingfors. S Cajander, A.K Ueber Waldtypen. Acta Forestalia Fennica s.

12 12 Karlsson, K Kasvupaikkojen puuntuotoskyvyn ja puuston kasvun alueellinen vaihtelu Pohjanmaan rannikolta sisämaahan. Folia Forestalia 2: Karlsson, K. & Walheim, M Kuusikoiden kasvu - Granskogens tillväxt. Julkaisussa: Raitio, H. (toim. / red.) Kuusikoiden kunto Merenkurkun alueella - Granskogens hälsotillstånd i Kvarkenregionen. Summary: Condition of Norway spruce in the Kvarken region of the gulf of Bothnia. Merenkurkun neuvosto - Kvarkenrådet. S Mielikäinen, K Kasvunvaihtelu ja kasvutrendit Euroopassa. Julkaisussa: Hökkä, H., Salminen, H. & Varmola, M Pohjoisten metsien kasvu ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 589: Starr, M.R Soil formation and fertility along a 5000 year chronosequence. In Pulkkinen, E Environmental geochemistry in northern Europe. Geological Suvey of Finland, Special Paper 9:

13 13 Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Metlan tutkimushanke Tausta Ekologisista erityispiirteistä Metsänhoito Metsien käyttö 3.1 Hankkeen tavoitteiden tiivistelmä 3.2 Hankken tulos- ja toimintatavoitteet 4 Menetelmät I) Metsämaiden happamoitumis- ja mineralisaatioprosessejä Pohjanmaan rannikolla II) Metsän kasvu ja kasvatus muuttuvissa ympäristöoloissa Pohjanlahden rannikolla III) Rannikkometsien uudistaminen ja puulajisukkessio IV) Pohjanlahden rannikkometsien kasvillisuuden monimuotoisuus, soistumisgradientti ja luokittelu V) Rannikkometsien suunnittelu 5 Aineistot 6 Hanketta sivuava aikaisempi toiminta 8 Yhteydet muihin hankkeisiin, koti- ja ulkomainen yhteistoiminta 9 Julkaisusuunnitelma 10 Tulosten hyväksikäyttömahdollisuudet 12 Suunnitelma tutkimustulosten viemisestä käytäntöön Kirjallisuutta Nimi Metsätalouden kestävä kehitys Pohjanlahden rannikolla Nimi englanniksi Sustainable development in the coastal area forests of Ostrobothnia Avainsanat Rannikkometsä, maankohoaminen, typpi, hiili, mineralisaatio, puuntuotos, metsän kasvatus, ilmastonmuutos, metsän uudistaminen, metsittäminen, sukkessio, monimuotoisuus, kasvillisuus, ekologinen gradientti, metsäsuunnittelu, paikkatieto, osallistava suunnittelu Keywords Coastal forest, land uplift, nitrogen, carbon, mineralisation, growth and yield, forest management, climatic change, reforestation, afforestation, succession, biodiversity, vegetation, ecological gradient, forest planning, GIS, participative planning

14 14 2 Tausta Pohjanmaan rannikkometsien poikkeavuudesta on puhuttu paljon, mutta tutkittua tietoa on ollut vähän tarjolla. Yleiskuva Pohjanmaan rannikon olosuhteista ja metsistä perustuvat suuressa määrin Eric Appelrothin tutkimuksiin (1948). Viime vuosina metsien kasvua, kehitystä, niiden nykyistä terveydentilaa ja kuntoa koskevien tietojen määrä on kasvanut Merenkurkun kuusikoiden terveydentilaa ja Pohjanlahden rannikkometsien kasvua ja kehitystä selvitelleiden tutkimusten johdosta (Raitio 1996, Karlsson 1996a). Tietojen perusteella on ollut mahdollista määritellä ongelmakokonaisuudet, joiden ratkaisuilla on oleellista merkistystä alueen metsien kestävälle kehitykselle ja käytölle. Yhteydenotot paikallisiin ja valtakunnallisiin metsä- ja ympäristöorganisaatioihin ovat vahvistaneet ja täsmentäneet tiedot rannikkometsiin liittvyvistä ongelmista ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Ekologisistä erityispiirteistä Pohjanlahden rannikko eroaa monilta ekologisilta piirteiltään sisämaasta. Erityisesti maankohoaminen ja siihen liittyvä primäärisukkessio muuttaa ekologisia tekijöitä rannikkoalueella jatkuvasti. Meren läheisyys tasaa myös yleisesti vuodenaikojen vaihtelua, pitää sään viiileänä keväällä ja viivyttää talven tuloa syksyllä. Rannikkoalueelle on tyypillistä suuri säteilymäärä keväällä liittyneenä vähäsateisuuteen. Lisäksi lumipeitteen paksuus on ohut ja routa säilyy maassa myöhään keväällä. Tuulisuus lienee erityisesti aivan lähellä rannikkoa myös tärkeä tekijä. Primäärisukkessio Merenkurkun maankohoamisrannikon moreenimailla etenee leppävaltaisesta lehtipuuvaiheesta lähes puhtaisiin kuusikoihin. Muutos typpeäsitovasta leppävaiheesta paksuhumuksisiin, soistuneisiin ja typen niukkuudesta kärsiviin kuusikoihin on huomattava. Muutokset ravinteiden kierrossa näkyvät puulajisuhteissa ja pintakasvillisuuden koostumuksessa. Ravinnekierron hidastuminen metsikkösukkession edetessä näkyy orgaanisen aineen kasaantumisena humuskerrokseen. Mineralisaation hidastuminen sekä maan märkyydestä ja kylmyydestä johtuva puiden heikentynyt ravinteiden otto saattavat johtaa kuusikoiden typen puutokseen ja ennenaikaiseen rapistumiseen. Ravinteiden puute ja happamuus olivat tutkimusten mukaan suurimmat vanhoissa kuusikoissa, jotka myös olivat voimakkaasti harsuuntuneita (Merilä ym. 1996a, 1996b, Salemaa ym. 1996). Pohjanmaan rannikon huonokuntoisten kuusikoiden syiden varmentamiseksi on siten välttämätöntä tuntea karikkeen hajoamisnopeus sekä hiilen ja typen mineralisaatio ja nitrifikaatio metsikkösukkession eri kehitysvaiheissa. Merenkurkun kuusikoiden terveydentila-hankkeessa maaperän happamuutta tutkittiin ainoastaan maa-analyysein (Merilä ym. 1996a), sillä maaveden tutkiminen ei maaperän kivisyydestä johtuen ollut mahdollista silloisilla menetelmillä. Maaveden kemiallinen koostumus on kuitenkin keskeinen indikaattori arvioitaessa metsien terveydentilaa, maaperän happamoitumista sekä kriittistä kuormitusta. Uusimmilla menetelmillä maavesitutkimus on mahdollista toteuttaa myös erittäin kivisillä moreenimailla. Maankohoamisrannikon kasvillisuuden kehittymisesta on tehty vain harvoja tutkimuksia ja ne keskittyvät eri sukkessionvaiheiden selvittelyyn (Appelroth 1948, Palomäki 1963). Vaasan saaristosta tehdyssä raportissa (Osala 1987) myös todetaan, että järjestelmällistä kasvillisuuden tutkimusta ei ole Merenkurkun alueella tehty. Muutokset kasvillisuudessa rannalta sisämaahan päin lisäävät todennäköisesti alueen monimuotoisuutta. Metsätalouden toimenpiteet vaikuttavat yleensä toiseen suuntaan, pienpiirteisyyttä ja vaihtelua tasoittaen.

15 15 Tiedot monimuotoisuutta lisäävien kasvillisuustyypeistä on kuitenkin niukasti. Monimuotoisuudeltaan tärkeät kasvupaikat lienevät heikosti erottuvia notkoja, suopainanteita ym. primäärisoistumisen eri vaiheet. Maankohoamisen vaikutukset pintakasvillisuuteen tulevat myös ilmi perinteisen metsätyyppiteorian soveltamisvaikeuksina. Metsätyyppejä on ollut vaikeata erottaa toisistaan, suuri osa on luokiteltu joko tuoreeksi tai kuivahkoksi kankaiksi, ilman johdonmukaista eroa varsinaisessa puuntuotoskyvyssä ja viljavuudessa. Rantojen lehdot eivät ole rinnastettavissa muun Suomen lehtoihin. Kasvillisuuden monimuotoisuustutkimuksista (lajirunsaudet) saataisiin kaivattua tietoa myös metsätyyppien tarkentamiseksi edellyttäen, että on käytettävissä maaperä- ja puustotietoja samoista paikoista. Metsänhoito Pohjanmaan rannikon kasvuolosuhteet on yleisemminkin tutkimuksissa (Raitio 1996) todettu niin poikkeaviksi, että on syytä kriittisesti tarkastella yleisten metsänhoitosuositusten soveltuvuutta alueelle. Merellinen ilmasto rasittaa varsinkin kuusikkoja. Tämä näkyy erilaisina kuivuusoireina. Kuivuusoireet eivät välttämättä johdu sateiden vähyydestä, vaan juuriston heikko kehitys ja/tai ajoittainen soistuminen voivat haitata puiden vedenottoa. Tuulen tärkein vaikutus saattaa olla siinä, että se heiluttaa puita, jolloin niiden juuret katkeilevat, vedenottokyky heikkenee ja maannousemasieni pääsee etenemään (Hintikka 1972). Kuusikoiden kuntoa voidaan mahdollisesti parantaa välttämällä harvennushakkuita myöhällä iällä, mutta vastaavasti täytyy silloin aikasemmat harvennukset suorittaa voimakkaammin. Typpilannoitus on Ruotsissa lisännyt puiden kuivuuden sietokykyä huomattavasti (Nilsson & Wiklund 1992). On myös tärkeätä yrittää ennakoida ilmaston lämpenemisen vaikutusta kuusikoiden kuntoon. Lämpimät talvet lisäävät puiden ja erityisesti juuriston hengitystä, jolloin ne voivat kuivua pystyyn (Jalkanen 1994, vrt. Lippu 1995). Toisaalta roudan nopeampi sulaminen keväällä voi olla ratkaisevampi puihin positiivisesti vaikuttavana tekijänä. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntynyt sademäärä talvella voi puolestaan edistää maiden soistumista tai muuten vaikeuttaa puiden kasvuun lähtöä keväällä. Kasvukauden alku on kasvunvaihtelututkimuksissa osoittautunut kriittiseksi ajanjaksoksi (Karlsson & Walheim 1996). Valtaosa Pohjanmaan rannikon hakatuista metsistä on uudistettu männylle. Nuorten männiköiden tulevan kehitysken ennustaminen kasvumalleilla on keskeinen haaste metsätutkimukselle. Lisäksi metsänhoitoyhdistysten mukaan männiköt kärsivät paikoin maan tiiviyden aiheuttamista tuhoista. Kasvukin jää keskimäärin alhaisemmalle tasolle kuin sisämaassa (Karlsson 1996a), mutta metsätalouden kannalta huono ulkoinen laatu lienee merkittävämpi ongelma (Kangas 1995). Huono laatu on seurausta istuttamisesta liian reheville kasvupaikoille, mutta voi osin myös olla seurausta rannikon merellisestä ilmastosta. Tilanne pakottaa kuitenkin täsmentämään puulajivalintaa sekä harkitsemaan muutoksia männiköiden harvennusten kohdistamisessa ja kiertoajoissa. Kasvumallit ovat keskeisiä työvälineitä ja niiden alueellisen paikkaansapitävyyden kehittämiseen tulisi edelleen panostaa. Männyntaimikot kehittyvät vakiinnuttuaan erittäin nopeasti, mutta ovat paikoitellen tuhojen vaivaamia ja niiden laadullinen kehitys on huono. Vesijättömaiden metsittäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi, mutta nämä epäonnistuneet metsitysyritykset voivat antaa arvokasta tietoa tuoreen maaperän kehittymisestä ja sen ominaisuuksista kasvualustana. Ennakoitu ilmastonmuutos on osaksi vaikuttanut koivun viljelyn suosioon muualla Etelä- Suomessa. On arvioitu, että lehtipuiden kilpailukyky lisääntyy ilmaston lämmetessä

16 16 (Kuusisto ym. 1996). Koivikoiden nykyinen tuotos ja laatu on suhteellisen heikko (Appelroth ym. 1971). Lisäksi kasvupaikat rannikolla ovat osoittautuneet karuimmiksi suhteessa metsätyyppiin kuin kasvupaikat muualla Suomessa (Karlsson & Walheim 1996, Merilä ym. 1996a). Tästä syystä on epätodennäköistä, että koivu olisi ratkaisu puulajivalinnassa muuttuneessa ilmastossa. Koivun suurin potentiaali lienee sekapuulajina kuusikoissa, jolloin näiden mikroilmasto paranee, tai sekapuulaijna ryhmittäisesti kasvupaikoilla, joilla tyypillisesti esiintyy kosteita painanteita tai pienialaisia soita. Myös leppälajien viljely- ja kasvatuspotentiaalia tulisi selvittää metsätalouden monipuolistamiseksi. Pohjanlahden eteläisimmillä rannoilla tervaleppä on yleisempi, mutta Kokkolan seudulla harmaaleppä on vallitseva ja näiden kasvupaikat eroavat selvästi muusta maasta (Appelroth 1981). Ilmastonmuutoksen ohella turkistarhojen typpipäästöt ovat merkittävin ympäristöä muuttava tekijä Pohjanlahden rannikolla. Turkistarhojen lähellä typpilaskeuman suuruus voi olla yli 30 kg/ha vuodessa (Ferm ym. 1990), mikä on vähintään kolminkertaisesti Etelä- Suomen typpilaskeuman määrä. Laskeuma vaikuttaa pinta-kasvillisuuden muutosten lisäksi myös puiden neulasten ravinnesuhteisiin ja typpimetaboliaan (Ferm ym. 1990, Pietilä ym. 1991), mikä näkyy kasvuhäiriönä tarhojen läheisyydessä. Typpipäästöjen vaikutuksia puiden kasvuun ei ole selvitetty. Saattaa olla, että typpilaskeuma lisää merkittävästi ympäristömetsien kasvua Pohjanmaan rannikkoalueella ja kasvunlisäys suuralueilla voi olla merkittävämpi kuin haitalliset pistemäiset vaikutukset tarhojen läheisyydessä. Typpipäästöjen vaikutusten laajuus sekä puulajien kasvureaktiota ja sietokykyä tulisi selvittää osana metsänhoidollisia tutkimuksia. Useat metsänhoidolliset tutkimusongelmat kiteytyvät eri tavoilla puulajivalinnan ympärille. Nuoren maaperän kehitys ja merellinen ilmasto ovat vaikuttavina taustatekijöinä. Kokeellisella tutkimuksella voitaisiin luoda pohjan alueellisten metsänkäsittelyohjeiden laatimiseksi. Oleellista on rajoittaa tutkimukset rannikon erityispiirteitä koskeviksi ja siten, että tuotettu tieto lisää muualla Suomessa kautta aikojen tuotettua metsäosaamista. Metsien käyttö Maatalous, taajama-asutus sekä metsä- ja muu teollisuus ovat kaikki keskittyneet rannikkokaistaleelle. Rantametsien ja saariston virkistys- ja matkailukäytön paineet, puuntuotannon edellytysten erilaisuus sisämaahan verrattuna sekä metsänomistuksen pirstaleisuus asettavat erityisvaatimuksia metsäsuunnitteluun. Konfliktihallinnan keinoja voidaan tarvita mm. kesämökkiläisten ja metsänomistajien näkemyserojen, sekä virkistyskäytön ja metsätalouden tarpeiden sovitteluun. Kalajoen matkailukeskus, Mikkelinsaarten tuleva kansallispuisto sekä muut vaikeasti saavutettavat suojelualueet Merenkurkussa ovat esimerkkejä (metsä-) alueista, jotka keskenään hyvin erilaisilla tavoilla ovat virkistyskäytön kohteena. Suuri osa rannikon metsistä on toisaalta edelleen miltei puhtaasti metsätalouskäytössä. Rannikkoalueen metsien omistusrakenne on myös muuta maata enemmän yksityisomistukseen painottunut. Vaikka rannikkoalueen kestävän kehityksen tarkeastelu vaatiikin laajojen alueiden yhteissuunnittelua, myös tila- ja pienaluetason suunnittelu on tärkeää. Vähintään yhtä keskeistä kuin toimenpiteiden sopivuus laajan alueen kestävän kehityksen malliin on niiden hyväksyttyvyys. Muutoin tarkastelumittakaava ei täytä sosiaalisen kestävyyden vaatimuksia. Tavoiteanalyysin käyttöönotto ja hyödyntäminen on välttämätöntä omistusrakenteeltaan pirstaleisten sekä käyttötavoiltaan monimuotoisten

17 17 rannikkometsien suunnittelussa. Hankkeen muissa osissa tuotettujen uusien tietojen yhteensovittamisessa metsäsuunnittelun menetelmät voivat osoittautua korvaamattomiksi. 3.1 Hankkeen tulos- ja toimintatavoitteiden tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tarvittavat tiedot ja välineet, jolla alueen metsä-, ympäristö- ja muut viranomaiset pystyvät ohjamaan rannikkometsien käyttöä kestävään suuntaan. Kestävyys pitää sisällään ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset kriteerit. Ekologisissa tutkimuksissa tavoitteena on tutkia karikkeen hajoamisnopeuden, hiilen ja typen mineralisaation sekä maaveden laadun vaikutuksia puiden ravinnetilaan maankohoamisrannikolla. Lisäksi tutkitaan pintakasvillisuutta, sen kehittymistä maan kohotessa sekä kasvillisuuden erityispiirteiden vaikutuksia alueen monimuotoisuuteen ja niiden merkitystä kasvupaikkaluokituksessa. Metsänkäsittelymenetemien sopivuutta rannikon olosuhteisiin arvioidaan ja lisäksi pyritään ennakoimaan ympäristömuutosten vaikutuksia puiden kasvuun. Nuoren maaperän ja merellisen ilmaston vaikutukset puulajivalintaan ovat keskeisesti esillä ja näitä selvitetään myös metsittämis- ja uudistamikokeita analysoimalla. Metsäsuunnittelussa tavoitteena on kehittää keinoja metsätalouden kestävyyden arvioimiseen Pohjanlahden rannikkoseudulla. Erityisesti on tavoitteena hankkeen muiden osien tuloksia hyödyntäen esittää sovellus metsien monimuotoisuuden integrointiin metsäsuunnittelun laskelmiin sekä osallistavan suunnittelun menetelmien sovittaminen rannikkometsien erityispiirteisiin. 3.2 Hankkeen tulos- ja toimintatavoitteet Hanke toteutetaan monitieteisenä kokonaisuutena, johon kuuluu viisi osahanketta. Osahankkeissa tutkitaan I) Metsämaiden happamoitumis- ja mineralisaatioprosessejä II) Metsien kasvua ja kasvatusta muuttuvissa ympäristöoloissa III) Metsien uudistamista, vesijättömaiden metsittämistä ja maankohoamisrantojen luontaista puulajisukkessiota IV) Kasvillisuuden kehittymistä ja monimuotoisuutta rannikolla V) Metsäsuunnittelun soveltamista rannikon erikoisolosuhteissa Osahankkeiden tavoitteet: I. Maaperätutkimuksissa tavoitteena on 1) tutkia karikkeen hajoamisnopeutta sekä hiilen ja typen nettomineralisaatiota ja -nitrifikaatiota humuskerroksessa ja kivennäismaan pintaosassa sekä ympäristötekijöiden vaikutuksia niihin eri primaarisukkessiovaiheita edustavissa metsiköissä, 2) tutkia maaveden happamuus- ja ravinnetilaa sekä 3) tarkastella edellä mainittujen tekijöiden ja puiden ravinnetilan välistä suhdetta. II. Kasvututkimuksissa tavoitteena on 1) määrittää puulajien (mänty, kuusi) sopivuutta eri kasvupaikoille rannikolla valtapituusboniteetin ja maaperän ominaisuuksien avulla, 2) arvioida tavallisten metsänkäsittelymenetelmien (harvennus, lannoitus) sopivuutta rannikon olosuhteissa ottaen huomioon ilmaston muuttuminen ja ympäristömuutokset kuten typpilaskeuma sekä 3) arvioida lehtipuiden (koivu, leppä) kasvatuspotentiaalia sekapuustoissa tai puhtaina metsikköinä kasvupaikoilla, joilla havupuustot menestyvät

18 18 huonosti. Tiedoilla luodaan pohja metsänkäsittelyohjeiden tarkentamiseksi ja alueellisten ohjeiden luomiseksi. III. Uudistamista koskevissa tutkimuksissa tavoitteena on selvitettää rannikkometsien metsittämistä, uudistamisen onnistumista, puulajivalintaa ja maanmuokkauksen menetelmiä. Erityisesti tutkitaan maaperätekijöiden vaikutuksia. Lisäksi luontaista puulajisukkessiota tutkitaan Perämeren rannikon maankohoamisalueella. IV. Kasvillisuustutkimuksissa tavoitteena on 1) selvittää kasvillisuuden vaihtelua soistumisgradientilla eri primaarisukkessiovaiheita edustavissa metsiköissä 2) selvittää soistumisesta johtuvien erityispiirteiden vaikutusta suo- ja metsäkasvillisuuden monimuotoisuuteen Pohjanmaan rannikkoalueella 3) selvittää yleinen Pohjanmaan rannikkometsien metsä- ja suokasvillisuuden monimuotoisuus ja sen muutos 40 vuoden välillä pohjautuen VMI 3., 8., 9. kasvillisuus-, puusto- ja kasvupaikkatietoihin verrattuna koko Vaasan läänin alueeseen tai muuhun Suomeen 4) täsmentää kasvupaikkaluokitusta rannikkometsien alueella. V. Metsäsuunnittelun osahankkeessa tavoitteena on kehittää keinoja metsätalouden kestävyyden arvioimiseen Pohjanlahden rannikkoseudulla. Erityisesti on tavoitteena - hankkeen muiden osien tuloksia hyödyntäen - esittää sovellus metsien monimuotoisuuden integrointiin metsäsuunnittelun laskelmiin sekä osallistavan suunnittelun menetelmien sovittaminen rannikkometsien erityispiirteisiin. Sovellusten myötä on tavoitteena hankkia valmius kohdealueen metsätalouden tavoiteohjelmien ja metsästrategioiden laadinnassa konsultointiin. 5 Aineistot Hankkeessa käytetään useita eri aineistoja. Osa aineistoista on jo olemassa ja voidaan hyödyntää pienillä täydennyksillä. Eri mittauksia pyritään suorittamaan samoissa koemetsiköissä parantaakseen mahdollisuudet tietojen yhdistämiseksi ja synteesien luomiseksi. A. Primäärisukkession eri vaiheiden metsiköitä (esim. leppä, sekapuusto, kolme eri vaihetta kuusikoissa) paikallistetaan eri etäisyyksillä rannasta. Gradienteillä kartoitetaan muutokset maaperässä, kasvillisuudessa ja puustossa. Karikkeen hajoamisnopeutta sekä hiilen ja typen nettomineralisaatiota tutkitaan kenttäoloissa ja näytteiden avulla laboratoriossa. B. Aiempiin tutkimuksiin liittyen valtakunnalliset koealaverkostot on täydennetty kasvu- ja terveydentilatutkimuksiin soveltuvilla kestokoealoilla Pohjanmaan rannikolla Kristiinankaupungin ja Kokkolan välillä (Karlsson 1996b). Koealoilla on mitattu puusto (myös kaatokoepuita) ja osalla niistä on kerätty maa- ja neulasnäytteitä sekä laskeumatietoja. Aiemmat mittaukset täydennetään keräämällä näytteet maaveden happamuutta ja ravinnetilaa sekä puuston ravinnetilaa analysointia varten 'Merenkurkun rannikon ja saariston kuusikoiden terveydentila' -projektin 30 havaintokuusikoista. C. Puusto on aiemmin mitattu yhteensä 77 koealalla eri etäisyyksillä turkistarhoista 22 nuoressa männikössä rannikolla (Ferm ym. 1988). Näiden koealojen puusto mitataan toistamiseen. Aineisto täydennetään kairauksilla eri etäisyyksillä tarhoista varttuneissa ja

19 19 vanhoissa männiköissä ja kuusikoissa samojen turkistarhojen läheisyydessä. Lähimetsät mitataan uudestaan siitä huolimatta vaikka turkistarha olisi lakkautettu. Tarvittaessa valitaan täydennykseksi sopiva määrä uusia tarhoja. D. Kuusikoihin perustetaan käsittelykokeita (3 6 kpl), joissa tutkitaan lehtipuusekoituksen, vahvan ja aikaisen harvennuksen sekä typpi- ja tuhkalannoituksen vaikutusta puiden kasvuun ja kuntoon. Männiköihin perustetaan käsittelykokeita (2 kpl), joissa harvennus kohdistetaan vaihtoehtoisesti määrään tai laatuun sekä kokeita (2 kpl), joissa selvitetään puun runkomuodon kehitystä rannikon tuntumassa ja sisämaassa. Käsittelykokeissa mitataan jatkuvasti puiden kasvua ja ympäristömuuttujia (lämpö, sade, lumi, maan lämpö ja kosteus, routa) ympäri vuoden tai kasvukauden aikana. E. Muhoksen tutkimusaseman toimesta on 70-luvun alussa perustettu metsittämis- ja uudistamiskokeita Kempeleellä, Ylivieskassa ja Munsalassa (Kubin 1985, 1990, Kubin & Valtanen 1993). Luontaista puulajisukkessiota on seurattu gradientilla Hailuodossa (Siira & Kubin 1995). Perustetut kokeet mitataan uudestaan, erityisesti luontaisten taimien osalta. Lisäksi tehdään maa- ja kasvipeiteanalyysejä. Lisäksi perustetaan uusia kokeita (2 4 kpl), joissa tutkitaan keinoja uudistaa lepiköitä lepälle tai kuuselle, luontaisesti ja viljellen. Uudistamisen onnistumista Rannikon metsälautakunnan Pohjanmaan alueella tutkitaan käytännön metsitysaloilla. Inventoinnissa pääpaino on taimikoiden tuhojen määräällisessä ja laadullisessa selvityksessä sekä maaperätekijöiden vaikutuksen arvioinnissa. Uudistusaloilta otetaan maanäytteet, joista määritetään maalaji sekä humuksen ja pintamaan ravinnepitoisuuksia. 4 Menetelmät I) Metsämaiden happamoitumis- ja mineralisaatioprosessejä Pohjanmaan rannikolla (Raitio, Derome, Smolander, Merilä, Lindroos) Typen mineralisaatiotutkimus toteutetaan sekä laboratorio- että maastoinkubaationa. Kokeissa seurataan sekä kentällä että laboratoriossa ammonium- ja nitraattitypen muodostumista humuskerroksessa ja kivennäismaan pintakerroksessa rannikon metsikkösukkession eri vaiheissa (aineisto A). Mineralisaation vuodenaikaisvaihtelua tarkastellaan kahden kasvukauden ajan. Tutkimuksissa pyritään selvittämään vuosittain mineralisaation kautta vapautuvan nitraatti- ja ammoniumtypen määrä pinta-alayksikköä kohden. Mineralisaationopeuteen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi typen nettomineralisaatiota tarkastellaan suhteessa orgaanisen aineksen omaisuuksiin (hiili-, typpi-, fosfori-, selluloosa- ja ligniinipitoisuus sekä ph). Hiilen mineralisaatiota tutkitaan inkubaatiokokeella (näytteet aineistosta A), jossa seulotusta maanäytteestä vapautuvan hiilidioksidin määrä mitataan kaasukromatografisesti. Kun tulokset lasketaan maan orgaanista hiiltä kohden, ne kuvastavat hiilen mineralisaatiota. Maan mikrobibiomassa mitataan fumigaatioekstraktiomenetelmällä. Kuten typen mineralisaationopeutta, myös maahengitystä tutkitaan suhteessa orgaanisen aineksen ominaisuuksiin (hiili-, typpi-, fosfori-, selluloosa- ja ligniinipitoisuus sekä ph). Karikkeen hajoamiskokeessa seurataan karikkeen painohäviötä ja ravinteiden vapautumista eri sukkessiovaiheiden humuskerroksessa 4, 12 ja 18 kk:n kuluttua kokeen aloittamisesta

20 20 (aineisto A). Hajoamiskokeissa käytetään a) kunkin sukkessiovaiheen omaa lehtikariketta sekä b) homogeenista kuusenneulaskariketta. Metsämaiden happamuus- ja ravinnetila määritetään 1) analysoimalla maavesinäytteiden ph sekä alkuaineiden ja liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuus sekä alumiinin eri fraktiot, 2) määrittämällä maanäytteiden ph(h 2 O) sekä efektiivinen kationinvaihtokapasiteetti ja emäskyllästysaste. Maaperänäytteet kerätään maannoshorisonteittain, ja maavesinäytteet sentrifugoimalla tuoreet maanäytteet (osa aineistosta B). Puiden ravinnetila määritetään analysoimalla eri-ikäisten neulasten kemiallinen koostumus (märkäpoltto ICP, LECO CHN). II) Metsän kasvu ja kasvatus muuttuvissa ympäristöoloissa Pohjanlahden rannikolla (Karlsson, Gustavsen, Hytönen, Savonen) Puulajien keskinäistä edullisuutta (ekologinen, metsänhoidollinen ja taloudellinen) arvioidaan käyttämällä seurantakokeiden (aineisto B) tietoja valtapituusboniteetista, kasvusta ja kasvupaikoista. Kaadettujen koepuiden perusteella laaditaan rannikkoalueelle sopivat valtapituuden kehitysyhtälöt. Näillä ennustetaan kestokoealojen valtapituusboniteetit ja laaditaan regressioyhtälöt, jossa valtapituusboniteetti esitetään maaperätunnusten funktiona. Yhtälöiden paikkaansapitävyyttä Keski-Suomen oloissa kokeillaan vertailuaineiston avulla. Maaperätunnuksilla haetaan eri puulajien valtapituusboniteetit ja edelleen todelliset boniteetit mahdollisimman samanlaisille kasvupaikoille, jolloin niiden keskinäinen paremmuus selviää. Rannikon läheisyydessä kuusikoihin kohdistuvat rasitukset yritetään minimoida tietyillä käsittelyillä (aineisto D). Näiden käsittelyiden vaikutukset puihin arvioidaan kasvun ja ympäristötekijöiden jatkuvilla mittauksilla. Määrittämällä säätekijöiden ja kasvun väliset riippuvuudet voidaan ennakoida kasvihuoneilmiön vaikutuksia puiden kasvuun. Ilmastomuutoksen vaikutukset tutkitaan joko tavallisilla tilastollisilla menetelmillä tai sitten yhdistämällä saadut tiedot prosessipohjaisiin kasvumalleihin. Metsänkäsittelytoimenpiteiden käytännöllinen ja taloudellinen toteutuskelpoisuus arvioidaan hankkeen lopussa viiden vuoden kasvujakson perusteella. Männiköiden laadullinen kehitys ja sen kehittämismahdollisuuksia tutkitaan laatu-määrä-harvennustapakokeilla sekä vertailemalla runkomuodon kehitystä suojatuilla ja avoimilla kasvupaikoilla, rannalla ja sisämaassa. Laatukasvatuskokeiden tulosten analysointiin liittyy myös kiertoaikojen tarkistamista yleisten kasvutietojen avulla (aineisto B) sekä männiköitä koskevien kasvumallien käyttökelpoisuuden arviointia. Tervalepän kysynnästä ja tarjonnasta ja tehdään selvitys. Kysynnän (määrä, laatu ja hinta) selvittämiseksi voidaan suunnata kysely jalostajille. Tarjonnasta (määrä ja laatu) pyritään saamaan tarkempi kuva metsäkeskuksen tai veroluokittajien ilmakuva-aineistolla ja/tai aluesuunnitelmilla. Kartoitukseen liittyy leppälajien kasvupaikkavaatimusten alustava selvitys, jonka pohjalta arvioidaan arvokkaamman, eli tervalepän, viljelypotentiaalia rannikolla. Turkistarhojen typpipäästöjen vaikutusta lähimetsien puiden kasvuun ja kuntoon selvitetään mittaamalla tarhojen lähimetsissä sijaitsevia koealoja (aineisto C). Tiedot puuston kasvusta määritetään kolmella tavalla: toistuvien puustomittausten erotuksena, nuorten männiköiden vuotuisilla pituuskasvuilla sekä laatimalla kasvuindeksejä varttuneista puista kairatuista lastuista. "Lannoitusreaktion" määrittämiseksi verrataan tilavuus- ja pituuskasvut kestokoealojen tietoihin (aineisto B) sekä lannoitusreaktiomalleihin. Kasvuindeksit kertovat reaktiosta suoraan. Eri menelmien tulokset verrataan keskenään. Kasvureaktio esitetään etäisyyden ja tuotantoa kuvaavien tunnusten funktiona. Tiedot pyritään myös yleistämään

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Yhteistyötä maan alla

Yhteistyötä maan alla Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA. Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten

Lisätiedot

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Projektiryhmä Tapio Räsänen, Simo Kaila, Mika Lehtonen ja Markus Strandström Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Metsämaat happamoituvat hitaasti mm. maannosprosessien

Metsämaat happamoituvat hitaasti mm. maannosprosessien Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s s e l o s t e i t a Pekka Tamminen ja John Derome Kangasmaan ominaisuuksien ajalliset muutokset Etelä- Suomessa Seloste artikkelista: Tamminen, P. & Derome, J.

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

MONTA-YHTEISTUTKIMUS MONTA-YHTEISTUTKIMUS Talousmetsän uudistamisen taloudelliset ja ekologiset vaikutukset Markus Monta-kokeiden Strandström perusteella Metsäteho iltapäiväseminaari 26.9.2007 Markus Strandström Metsäteho

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014 Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014 Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Metsämaiseman herkkyysluokitus Kainuun ja Kuusamon vaaramaan alueella Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Maisema, virkistyskäyttö

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot