Kulttuurinen esteettömyys web-suunnittelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurinen esteettömyys web-suunnittelussa"

Transkriptio

1 Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma Kulttuurinen esteettömyys web-suunnittelussa Kandidaatintyö 4. toukokuuta 2011 Hanne Aho

2 2 Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma KANDIDAATINTYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Hanne Aho Työn nimi: Kulttuurinen esteettömyys web-suunnittelussa Päiväys: 4. toukokuuta 2011 Sivumäärä: 19 Pääaine: Mediatekniikka Koodi: IL3011 Vastuuopettaja: Ma professori Tomi Janhunen Työn ohjaaja(t): DI Petri Mannonen (Tietotekniikan laitos) Internetin käyttäjien määrän kasvaessa myös web-sivustot tavoittavat entistäkin kansainvälisemmän käyttäjäkunnan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten web-sivustoista voidaan tehdä kulttuurisesti esteettömiä. Tutkimus perustuu aineistoon, joka koostuu lähinnä web-suunnitteluun, kulttuureihin ja kulttuurisesti esteettömään suunnitteluun liittyvistä artikkeleista, kirjoista ja web-lähteistä. Kulttuurisesti esteetön web-suunnittelu etenee kulttuurin ehdoilla. Aluksi kohdekulttuuri tunnistetaan ja analysoidaan perusteellisesti. Tämän jälkeen sivusto kansainvälistetään, eli sieltä poistetaan kaikki tiettyyn kulttuuriin viittaavat elementit. Toteutusteknologiat valitaan siten, että kansainvälistetty sivusto voidaan helposti lokalisoida halutuille kulttuureille. Lokalisoinnissa kaikki sisältö ja ulkoasu muokataan kohdekulttuuriin sopivaksi. Erityisesti täytyy kiinnittää huomiota web-sivun asetteluun, väreihin, kuvitukseen, animaatioihin, navigointiin ja tekstisisältöön. Avainsanat: Kieli: kulttuuri, kulttuurinen esteettömyys, web-suunnittelu, kansainvälistäminen, lokalisointi, menetelmät, teknologiat, asettelu, värit, kuvitus, animaatio, navigointi, tekstisisältö Suomi

3 Sisältö 3 1 Johdanto 4 2 Kulttuurisesti esteetön suunnittelu 4 3 Kulttuurimallit Hofsteden kulttuuriulottuvuudet Hallin kulttuuritekijät Kulttuurimerkit Kulttuuri web-suunnittelussa Visualisointi Asettelu Värit Kuvitus Animaatiot Muu sisältö Navigointi Tekstisisältö Toteutusmenetelmät ja -teknologiat Menetelmät Kansainvälistäminen Lokalisointi Teknologiat Johtopäätökset 17 Lähteet 20

4 1 Johdanto 4 Internetin käyttö on ollut viime vuosien aikana jatkuvassa kasvussa kaikkialla maailmassa (ITU, 2011). Niinpä myös nykyiset web-sivustot tavoittavat entistä helpommin kansainvälisen ja eri kulttuureista koostuvan käyttäjäkunnan. Tämä asettaa suunnittelijoille uusia haasteita, sillä kullekin kulttuurille ominaiset tavat ja tottumukset vaikuttavat oleellisesti siihen, miten miellyttävältä ja luotettavalta sivusto vaikuttaa. Kyseessä onkin taloudellisesti merkittävä tekijä, jonka unohtamalla suuri joukko potentiaalisia käyttäjiä jää ulkopuolelle. Tämä kandidaatintyö käsittelee kulttuurista esteettömyyttä ja keinoja sen saavuttamiseksi web-suunnittelussa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä asioita websuunnittelijan tulisi huomioida, jotta suunniteltu sivusto soveltuisi mahdollisimman hyvin laajalle ja eri kulttuureista koostuvalle yleisölle. Lisäksi tutkitaan, millaisia menetelmiä ja tekniikoita käyttämällä tämä tavoite on mahdollista saavuttaa. 2 Kulttuurisesti esteetön suunnittelu Yksi varhaisimmista kulttuurin määritelmistä kuuluu seuraavasti: Kulttuuri on monimutkainen kokonaisuus, joka sisältää tiedon, uskomukset, taiteen, moraalin, lain, tavat sekä muut ominaisuudet ja tottumukset, jotka ihminen on omaksunut yhteisön jäsenenä (Tylor, 1920). Määritelmään sisältyy kaksi erilaista näkökulmaa: esteettinen ja antropologinen. Esteettinen kulttuuri on tietoisesti luotua ja ylläpidettyä; termillä viitataan usein korkeakulttuuriin, kuten taiteeseen. Antropologinen kulttuuri sen sijaan kuvastaa ihmisen elämäntapoja ja tottumuksia. (Williams, 1985) Tässä tutkimuksessa kulttuuria tarkastellaan nimenomaan antropologisesta näkökulmasta. Esteettömyys puolestaan tarkoittaa palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon (ESKE). Esteettömässä suunnittelussa palveluista pyritään siis tekemään sellaisia, että ne olisivat kaikkien saatavilla. Näistä lähtökohdista päästään kulttuurisesti esteettömän suunnittelun ytimeen. Siinä missä kulttuuri yhdistää ihmisiä, se myös erottaa. Jokaisella kulttuuriryhmällä on omat tyypilliset tapansa ja tottumuksensa, joilla ympäröivää maailmaa on opittu käsittelemään ja ymmärtämään. Kun kaksi erilaista kulttuuria kohtaavat, tuloksena voi olla väärinkäsitys tai jopa tilanne, jossa kulttuurit eivät ymmärrä lainkaan toisiaan. Kulttuurisesti

5 5 esteetön suunnittelu on tapa suunnitella tuotteita ja palveluita siten, että erilaiset kulttuuriryhmät voivat käyttää ja ymmärtää niitä omalle kulttuurilleen ominaisella tavalla. 3 Kulttuurimallit Kulttuurisesti esteettömän suunnittelun tukena voidaan käyttää erilaisia kulttuurimalleja, joiden avulla eri kulttuurien tunnuspiirteitä pystytään jäsentämään ja tunnistamaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahta erittäin tunnettua ja yleisesti käytettyä mallia, Hofsteden kulttuuriulottuvuuksia (cultural dimensions) ja Hallin kulttuuritekijöitä (cultural factors). Lisäksi mukaan on otettu Barberin ja Badren kulttuurimerkit (cultural markers), joka on erityisesti web-suunnitteluun soveltuva malli. 3.1 Hofsteden kulttuuriulottuvuudet Hofstede et al. (2010) toteutti vuosina laajamittaisen kyselytutkimuksen, johon IBM:n työntekijät eri puolilta maailmaa osallistuivat. Tutkimustulosten perusteella voitiin tunnistaa seuraavat viisi kansallisia kulttuurieroja kuvaavaa ulottuvuutta: 1. Valtaetäisyys (Power Distance Index) kuvaa sitä, miten hyväksyttävänä ja itsestäänselvänä vaikutusvallaltaan vähäiset henkilöt pitävät vallan epätasaista jakautumista. Kun valtaetäisyys on suuri, yhteisön vaikutusvaltaisemmilla jäsenillä on selvä auktoriteetti, ja suhde alaisiin on etäinen. Vastaavasti pienen valtaetäisyyden kulttuureissa alaiset ja johtajat toimivat usein yhteistyössä, ja heidän on helppo lähestyä toisiaan. 2. Yksilöllisyys/yhteisöllisyys (Individualism/Collectivism) viittaa siihen, miten tiukasti yksilö sitoutuu yhteisöön. Yksilöllisissä kulttuureissa ihminen kasvatetaan itsenäiseksi; jokainen huolehtii vain itse itsestään ja omasta lähipiiristään. Valtaosa maailman kulttuureista on kuitenkin yhteisöllisiä kulttuureja, joissa ihminen on syntymästään lähtien osa yhtenäistä, perhettä suurempaa ryhmää, joka suojelee häntä ehdotonta lojaalisuutta vastaan. 3. Maskuliinisuus/feminiinisyys (Masculinity/Femininity) kuvaa kulttuurin taipumusta vaalia tyypillisiä miehiin tai naisiin yhdistettyjä arvoja. Maskuliinisissa kulttuureissa korostuu itsevarmuus ja kilpailullisuus, kun taas feminiinisissä kulttuureissa vallitsevat vaatimattomat ja välittävät arvot. 4. Epävarmuuden välttäminen (Uncertainty Avoidance) kuvaa sitä, miten hyvin kulttuurissa siedetään tilanteita, joihin ei ole etukäteen varauduttu. Epävarmuutta välttävissä kulttuureissa tällaisten tilanteiden mahdollisuus pyritään ennaltaehkäise-

6 6 mään tiukoilla laeilla, turvallisuustoimilla ja uskomalla absoluuttiseen totuuteen. Epävarmuuden hyväksyvissä kulttuureissa sääntöjä onvähän ja totutusta poikkeavat mielipiteet hyväksytään helpommin. 5. Pitkän/lyhyen aikavälin suuntautuminen (Long/Short-Term Orientation) kuvaa kulttuurin kärsivällisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Pitkällä aikavälillä suuntautuneille kulttuureille säästäväisyys ja pitkäjänteisyys ovat tyypillisiä arvoja. Lyhyellä aikavälillä suuntautuneet kulttuurit vuorostaan pitävät tärkeänä perinteiden kunnioittamista, sosiaalisten velvollisuuksien täyttämistä ja kasvojenmenetykseltä suojautumista. Jokaiselle tutkimukseen osallistuneelle maalle määriteltiin lisäksi kunkin ulottuvuuden voimakkuutta kuvaavat indeksit väliltä Osajälkeenpäin lisätyistä maista sai yli sadan menevän indeksin. Indeksien avulla eri maiden kulttuurisia piirteitä voidaan vertailla keskenään (Hofstede et al., 2010). Kuva 1: Hofsteden kulttuuriulottuvuudet Suomessa ja Japanissa (Hofstede et al., 2010). Kuvassa 1 on vertailtu Suomen ja Japanin Hofstede-indeksejä. Voidaankin todeta, että Japanissa on jonkin verran suurempi valtaetäisyys kuin Suomessa, kun taas Suomessa yksilöllisyys korostuu Japania enemmän. Maskuliinisuuden osalta maiden ero on suurin, sillä Suomi on melko feminiininen kun taas Japani huomattavan maskuliininen kulttuuri. Epävarmuutta vältellään molemmissa maissa, mutta Japanissa selkeästi enemmän. Viimeisenä suomalaiset ovat suhteellisen lyhyellä aikavälillä suuntautuneita, kun taas Japanissa ollaan huomattavasti pitkäjänteisempiä.

7 7 Hofsteden malli on erittäin suosittu, ja siihen viitataan yleisesti kulttuurin tutkimuksessa, mutta siitä on esitetty myös runsaasti kritiikkiä. Holden (2002) pitää arveluttavana, että kymmeniä vuosia sitten kerättyä maakohtaista informaatiota sovelletaan varauksetta nykymaailmaan. McSweeney (2002) puolestaan kyseenalaistaa koko ajatuksen siitä, että jokaisella valtiolla olisi yhtenäinen kansallinen kulttuuri, jonka edustajina rajattua IBM:n työntekijöiden joukkoa voidaan pitää. 3.2 Hallin kulttuuritekijät Hall ja Hall (1990) tunnistivat kuusi kulttuuritekijää: viestien nopeus (speed of messages), konteksti (context), tila (space), aika (time), tietovirta (information flow) sekä toimintaketjut (action chains). Tässä tutkimuksessa käsitellään vain web-suunnittelun kannalta olennaiset tekijät, joita on kaksi: 1. Konteksti kuvaa sitä, kuinka suurelta osin viestintä on sidoksissa siihen tilanteeseen ja ympäristöön, jossa se tapahtuu. Matalan kontekstin kulttuureissa sanallinen, yksityiskohtainen ja täsmällinen viestintä on suuressa roolissa. Tällaista kulttuuria edustavat amerikkalaiset, saksalaiset, sveitsiläiset, skandinaavit ja muut pohjoiseurooppalaiset. Korkean kontekstin kulttuureissa sen sijaan tietoa tulkitaan myös tilanteen ja ympäristön perusteella, jolloin sanattoman viestinnän merkitys korostuu. Korkean kontekstin kulttuureja ovat japanilaiset, arabit ja Välimeren kansat. 2. Aikajaottelussa kulttuurit jaetaan yksiaikaisiin (monochronic) ja moniaikaisiin (polychronic) kulttuureihin. Yksiaikaisissa kulttuureissa ihmiset keskittyvät vain yhteen asiaan kerralla ja suunnittelevat tekemisiään etukäteen. Aikataulujen noudattaminen on tärkeää, eikä myöhästymistä pidetä hyväksyttävänä. Tyypillisiä yksiaikaisia kulttuureja ovat Saksa, Sveitsi, Yhdysvallat ja Skandinavian maat. Yksiaikaisen kulttuurin vastakohta on moniaikainen kulttuuri. Moniaikaisissa kulttuureissa ihmissuhteet menevät kaiken muun edelle, ja mikä tahansa tehtävä voidaan keskeyttää, jos ihmissuhteen ylläpito vaatii sitä. Useita asioita voidaan tehdä samanaikaisesti, ja täsmällisiä aikatauluja tärkeämpää on se, mitä saadaan aikaan. Moniaikaisia kulttuureja on esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Arabimaissa. Myös Hallin kulttuurimallia käytetään erittäin yleisesti kulttuurin tutkimuksessa. Kontekstimallia on kritisoitu siitä, että se perustuu vähäiseen tai olemattomaan empiiriseen validointiin (Cardon, 2008), mutta muuten Hallin kulttuuritekijöistä ei ole esitetty juurikaan kritiikkiä.

8 8 3.3 Kulttuurimerkit Kulttuurimerkit ovat web-sivujen suunnitteluelementtejä, jotka esiintyvät selvästi yleisemmin jossakin tietyssä kulttuuriryhmässä verrattuna muihin. Tällaisia elementtejäovat esimerkiksi kansalliset symbolit, tietyt värit, ikonit, fontit, tekstin lukusuunta tai grafiikan määrä suhteessa tekstiin. (Badre ja Barber, 1998) Eri kulttuureiden kulttuurimerkit voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon, esimerkiksi länsimaisilla web-sivuilla uuteen ikkunaan avautuvat linkit ovat huomattavasti harvinaisempia kuin kiinalaisilla web-sivuilla (taulukko 1). Taulukko 1: Länsimaisten ja kiinalaisten web-sivustojen kulttuurimerkit (Fraternali ja Tisi, 2008). Ominaisuus Länsimaat Kiina % Sivun pituus 2,4 2,8 16,7% Elementtien kokonaismäärä 223, ,7% Pikselitiheys 89,6 160,3 78,9% Pysyvä navigointimahdollisuus 100% 100% 0,0% Sivukartta 83% 71% 16,9% Navigointipolku 67% 86% 28,4% Tekstilinkkien prosenttiosuus 83,17% 92,16% 10,8% Kuvalinkkien prosenttiosuus 16,20% 7,80% - Videolinkkien prosenttiosuus 0,63% 0,04% - Uuteen ikkunaan avautuvat linkit 7,45% 75,35% 911,4% Klikattavuuden vihjeet: Kursori muuttuu kädeksi 100,00% 100,00% 0,0% Klikattavuuden vihjeet: Linkit alleviivattu 43,14% 1,99% 2067,8% Klikattavuuden vihjeet: Väri tai fontti muutettu 56,77% 79,91% 40,8% Sisäinen haku 100,00% 100,00% 0,0% Hakutoiminto näkyvillä jokaisella sivulla 83% 86% 3,6% Laajennettu haku 67% 71% 5,9% Tarkennettu haku 50% 57% 14,0% 4 Kulttuuri web-suunnittelussa Web-suunnittelun laajin ja näkyvin osa on visuaalisen ilmeen suunnittelu, joka käsitellään tässä tutkimuksessa kokonaan omana osa-alueenaan. Lisäksi tarkastellaan kulttuurin yhteyttä muihin olennaisiin osa-alueisiin: navigoinnin toteuttamiseen ja tekstisisältöön.

9 9 4.1 Visualisointi Web-sivun visuaalinen ilme muodostuu asettelusta, väreistä, kuvituksesta ja animaatioista. Kuvitus ja animaatiot ovat osa web-sivuston varsinaista sisältöä, kun taas asettelu ja värivalinnat viimeistelevät sen, miten sisältö välitetään käyttäjälle Asettelu Asettelulla on suora yhteys web-sivuston käytettävyyteen, koska sen avulla käyttäjää autetaan hahmottamaan sivun rakennetta. Badre ja Barber (1998) tunnistivat joukon kulttuurimerkkejä, joista asetteluun liittyy erityisesti symmetrisyys/epäsymmetrisyys, erilaiset tavat ryhmitellä elementtejä ja tekstin lukusuunta. Useimpia eurooppalaisia kieliä luetaan vaakasuoraan vasemmalta oikealle, mutta esimerkiksi arabia ja heprea ovat kaksisuuntaisia kieliä, eli niitä luetaan numeroita lukuunottamatta oikealta vasemmalle (Proctor ja Vu, 2005). Tällöin myös asettelu täytyy kääntää peilikuvaksi, kuten esimerkiksi hepreankielisessä Wikipediassa on tehty (kuva 2). Vähimmällä vaivalla pääsee, kun suunnittelee sivustosta alun perinkin mahdollisimman symmetrisen ja sijoittaa navigoinnin vaakasuoraan. Lisäksi erilaisten tekstiä sisältävien elementtien, kuten laatikoiden ja nappuloiden, suunnittelussa on huomioitava, että sanojen pituudet vaihtelevat kielestä riippuen. Useissa eurooppalaisissa kielissä sanat ovat pitkiä ja tarvitsevat enemmän tilaa kuin englanninkielinen versio. Toisaalta taas esimerkiksi kiinan kielessä sanat ovat lyhyitä, mutta monimutkaiset merkit täytyy esittää tavallista suuremmalla fonttikoolla, jotta niistä saisi selvää. (Proctor ja Vu, 2005) Eripituisiin sanoihin voi varautua joko jättämällä pidemmille käännöksille erikseen ylimääräistä tilaa tai tekemällä komponenteista automaattisesti tekstin pituuteen mukautuvia (Proctor ja Vu, 2005). Tekstien sijaan voi joissakin tilanteissa käyttää myös symboleita, jolloin sanojen pituuksia ei tarvitse lainkaan miettiä. Kielten fyysisten ominaisuuksien lisäksi muut kulttuuripiirteet saattavat vaikuttaa sivun asetteluun. Esimerkiksi Würtz (2005) havaitsi, että matalan kontekstin kulttuurit suosivat yhdenmukaista asettelua kaikkialla sivustolla, mutta korkean kontekstin kulttuureissa linkeistä voi avautua täysin uudenlaisia ja keskenään erilaisia näkymiä. Tätä havaintoa tukee Kentucky Fried Chickenin japanilainen sivusto, jonka näkymiä onkerätty kuvaan Värit Väreihin liittyy paljon uskonnollisia, poliittisia ja muita kulttuurisidonnaisia merkityksiä. Sama väri voikin herättää eri kulttuureissa hyvin erilaisia tai jopa täysin vastakkaisia

10 10 mielikuvia. Esimerkiksi länsimaissa punainen väri yhdistetään tyypillisesti rakkauteen ja intohimoon sekä erilaisiin negatiivisiin asioihin, kuten vaaraan ja vihaan, mutta Kiinassa sillä on vahva yhteys juhlimiseen ja elämän positiivisiin puoliin, kuten iloon, onneen, varakkuuteen ja maineeseen (Coloria, 2008). Erityisen tarkkana täytyy olla silloin, kun jollakin värillä on tietyssä kontekstissa hyvin vahva merkitys. Poliittisissa yhteyksissä punainen väri viittaa useissa kulttuureissa kommunismiin, ja Irlannissa oranssilla taas on voimakas uskonnollinen yhteys maan protestantteihin (de Bortoli ja Maroto, 2001b). Lisäksi tietyt värit yhdessä muodostavat uusia merkityksiä, joita niillä eivälttämättä ole yksinään esiintyessään. Esimerkiksi länsimaisissa kulttuureissa punainen ja vihreä väri yhdistetään jouluun ja oranssi ja musta halloweeniin (Coloria, 2008). Kiinassa taas punainen ja musta on tyypillinen hääkutsuissa käytetty väriyhdistelmä, koska se symboloi onnellisuutta (de Bortoli ja Maroto, 2001b). Värejä voidaan tutkia myös kulttuurimallien avulla. Värimaailman suunnittelulle voidaan määrittää myös joitakin yleismaailmallisia linjauksia. Jotkin värit, kuten valkoinen, kaikki sinisen ja harmaan sävyt sekä vaaleankeltainen, ovat yleisesti käytössä web-suunnittelussa ympäri maailmaa (Kondratova ja Goldfarb, 2011). Lisäksi on havaittu, että sininen, vihreä ja valkoinen ovat suosittuja ja merkitykseltään samankaltaisia värejä eri kulttuureissa. Suosittuja ovat myös punainen ja musta, mutta niiden merkitys vaihtelee huomattavasti kulttuurista riippuen. (de Bortoli ja Maroto, 2001b) Marcuksen ja Gouldin (2000) mukaan epävarmuutta välttävissä kulttuureissa värien tehtävänä on selkeytettää javähentää epämääräisyyttä web-sivustolla. Epävarmuuden hyväksyvissa kulttuureissa puolestaan tarjotun tiedon määrä pyritään maksimoimaan, jolloin värejäkin käytetään runsaasti Kuvitus Kuvitusta ovat erilaiset symbolit, ikonit ja valokuvat sekä muu sivustolla oleva grafiikka. Badren ja Barberin (1998) tunnistamista kulttuurimerkeistä kuvitukseen liittyvät erityisesti metaforisen merkityksen sisältävät symbolit, kuten koti kuvastamassa etusivua tai kirjekuori viittaamassa sähköpostiin. Toisena kulttuurimerkkien ryhmänä voidaan pitää sivuston kuvitusta yleisesti hallitsevia teemoja, esimerkiksi kansainvälisyyttä. Samalla symbolilla voi olla eri kulttuureissa hyvinkin erilainen merkitys. Siinä missä esimerkiksi susi herättää Yhdysvalloissa ja Euroopassa mielikuvan villistä ja saalistavasta pedosta, Pohjois-Kiinassa, Siperiassa ja Intiassa se yhdistetään paikallisiin kansantaruihin, joissa susi huolehtii hylätystä ihmislapsesta (Miller et al., 2000). Metaforisen merkityksen sisältävien symboleiden kanssa onkin syytä olla erityisen varovainen, jotta haluttu

11 11 viesti välittyisi varmasti käyttäjälle oikealla tavalla. Esimerkiksi amerikkalaistyyppistä postilaatikkoa ei kannata käyttää sähköpostin metaforana, koska sitä eivälttämättä tunnisteta Pohjois-Amerikan ulkopuolella (de Bortoli ja Maroto, 2001a). Jos symbolin mahdollisista piilomerkityksistä ei ole täyttä varmuutta, se kannattaa korvata sanallisella ilmaisulla. Monimerkityksinen tai kulttuurisidonnainen kuvitus, kuten erilaiset käsimerkit, ruumiinosat ja eläimet sekä mytologiset, kansalliset, uskonnolliset ja juhlapyhiin liittyvät symbolit on parasta jättää kokonaan väliin. (de Bortoli ja Maroto, 2001a) Kuvitusta voidaan tarkastella myös kulttuurimallien avulla. Yksilöllisissä kulttuureissa kuvitus on yksinkertaista, selkeää ja yhdenmukaista (Marcus ja Gould, 2000). Kuvissa esiintyvät ihmiset rentoutuvat ja viettävät aikaa useammin yksikseen kuin ryhmässä (Würtz, 2005). Yhteisöllisissä kulttuureissa kuvitus on vaihtelevampaa ja sekalaisempaa (Marcus ja Gould, 2000), ja keskittyy perheen ja ystävien kanssa vietettyyn aikaan (Würtz, 2005). Suuren valtaetäisyyden kulttuureissa johtajat, auktoriteetit ja rakennukset ovat näkyvästi esillä, kun taas pienen valtaetäisyyden kulttuureissa korostuvat tavalliset ihmiset ja tasaarvo. Pitkällä aikavälillä suuntautuneet kulttuurit puolestaan suosivat lippuja, värejä ja muuta kansallisen teeman mukaista kuvitusta, mutta lyhyellä aikavälillä suuntautuneissa kulttuureissa kuvia on vain vähän, ja ne keskittyvät johonkin tiettyyn aihepiiriin. Marcus ja Gould (2000) Animaatiot Yleisissä web-käytettävyyden oppaissa (Nielsen, 2000; Lazar, 2006) animaatioita kehotetaan käyttämään mahdollisimman vähän, koska ne häiritsevät käyttäjää ja vievät huomion pois sivuston varsinaisesta sisällöstä. Tilanteita, joissa se voi kuitenkin olla perusteltua, ovat esimerkiksi ajan funktiona tapahtuvan muutoksen havainnollistaminen, kolmiulotteisten rakenteiden visualisointi ja huomion kiinnittäminen (Nielsen, 2000). Myös viihteellisillä sivustoilla sitä voikäyttää, koska tällöin animaatio on osa sivuston varsinaista sisältöä (Lazar,2006). Korkean kontekstin kulttuureissa pidetään siitä, että sivulla on paljon vuorovaikutusta. Liikkuvan kuvan käyttö onkin tällaisissa kulttuureissa huomattavaa ja yksityiskohtaista. Matalan kontekstin kulttuureissa sivut ovat staattisempia ja animaatiota käytetään hienovaraisemmin esimerkiksi korostamaan aktiivisia linkkejä. (Würtz, 2005) Sivulle ei kuitenkaan kannata lisätä animaatiota, ellei sen käyttö ole perusteltua. Animaation käyttö täytyy nähdä tarpeellisena tai lisäarvoa tuovana, sillä myös käyttäjän kärsivällisyys vaikuttaa asiaan (Würtz, 2005). Pitkällä aikavälillä suuntautuneet kult-

12 12 tuurit sietävät ylimääräistä odottelua paremmin kuin lyhyellä aikavälillä suuntautuneet kulttuurit (Marcus ja Gould, 2000). 4.2 Muu sisältö Muun sisällön osalta käsitellään web-sivun navigointi ja varsinainen tekstisisältö. Navigointi on erittäin olennainen osa sivun käytettävyyttä, koska sen avulla haluttuun tietoon päästään käsiksi. Tekstisisältö taasmäärää hyvin pitkälti, millainen viesti käyttäjälle välitetään Navigointi Navigoinnin tehtävänä onkertoakäyttäjälle missä ollaan, missä ollaan oltu ja minne voidaan mennä (Nielsen, 2000). Kulttuuri vaikuttaa kuitenkin siihen, millä tavalla se kannattaa toteuttaa. Kralisch et al. (2005) havaitsivat, että navigoinnin toteuttamisessa voi käyttää joko lineaarista tai epälineaarista lähestymistapaa. Lineaarista lähestymistapaa noudattavat yksiaikaiset, epävarmuutta välttävät ja lyhyellä aikavälillä suuntautuneet kulttuurit. Yksiaikaiset kulttuurit haluavat, että tieto esitetään suoraviivaisessa järjestyksessä, ja linkit noudattavat hierarkkista rakennetta (Kralisch et al., 2005). Epävarmuutta välttävissä kulttuureissa puolestaan arvostetaan selkeää ja helppokäyttöistä navigointia, jossa tiedon ja valintojen määrää on rajattu. Käyttäjä ei pääse eksymään, kun navigoinnista tehdään mahdollisimman looginen, ennustettava ja yksinkertainen. Lyhyellä aikavälillä suuntautuneet kulttuurit haluavat löytää halutun tiedon mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti (Marcus ja Gould, 2000), ja heille kannattaakin tarjota mahdollisuus esimerkiksi hakutoiminnon käyttämiseen (Kralisch et al., 2005). Epälineaarista lähestymistapaa käytetään moniaikaisissa, epävarmuuden hyväksyvissä ja pitkällä aikavälillä suuntautuneissa kulttuureissa. Moniaikaisille kulttuureille on tärkeää, että käyttäjä voi liikkua sivustolla vapaasti (Kralisch et al., 2005). Epävarmuuden hyväksyvät kulttuurit puolestaan haluavat mahdollisimman paljon tietoa ja vaihtoehtoja (Marcus ja Gould, 2000) sekä mahdollisuuksia tutkia sivustoa (Kralisch et al., 2005). Sivulla vaelteluun jopa rohkaistaan, ja linkeistä saattaa avautua uusia ikkunoita, jotka johtavat pois alkuperäiseltä sivustolta (Marcus ja Gould, 2000). Pitkällä aikavälillä suuntautuneille kulttuureille aika ei ole elämää hallitseva tekijä, joten sivustolla voidaan käyttää esimerkiksi sellaisia elementtejä, joiden latautumista täytyy odotella (Kralisch et al., 2005).

13 Tekstisisältö Tekstisisällön muuntaminen tietylle kulttuurille sopivaan muotoon ei ole koskaan pelkkää mekaanista kielen kääntämistä. Jos käännetyllä tekstillä halutaan olevan täsmälleen samanlainen tehtävä kuin alkuperäistekstillä, kääntäjän on osattava tunnistaa ja ymmärtää olennaiset kulttuuripiirteet sekä lähde- että kohdekielestä (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008). Jokaisella kulttuurilla on yksilöllinen ja tunnistettava kieli, historia, huumori, etiketti ja monia muita piirteitä (de Bortoli ja Maroto, 2001a), joita tuntematta hyvää käännöstä on vaikea tehdä. Esimerkiksi englannin kielestä puhutaan lukuisia eri murteita, joissa esiintyvien sanojen ja ilmaisujen kirjoitusasu ja merkitys saattaa vaihdella. Myöskään samanlainen tyyli ei välttämättä toimi kaikissa kulttuureissa. Marcuksen ja Gouldin (2000) mukaan esimerkiksi yksilöllisissä kulttuureissa saatetaan käyttää rohkeaa ja äärimmäisyyksiin menevää tyyliä, kun taas yhteisöllisissä kulttuureissa suositaan virallisia iskulauseita ja hillittyä liioittelua. Pitkällä aikavälillä suuntautuneissa kulttuureissa taas pidetään tärkeänä, että tarjottu informaatio on käytännöllistä ja tarkoituksenmukaista, mutta lyhyen aikavälin kulttuureissa arvostetaan totuudenmukaista ja varmaa tietoa. (Marcus ja Gould, 2000) Tekstisisällön kielellinen laatu on ratkaisevassa roolissa web-suunnittelussa, koska sen avulla haluttu viesti välitetään kohdeyleisölle (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008). Sitä voidaankin pitää kulttuurisesti esteettömän web-suunnittelun tärkeimpänä osa-alueena, joka kannattaa antaa paikallista kieltä äidinkielenään puhuvan kielenkääntäjän tehtäväksi. 5 Toteutusmenetelmät ja -teknologiat Toteutusmenetelmät ja -teknologiat ovat keinoja ja toimintatapoja, joiden avulla kulttuuriseen esteettömyyteen käytännössä pyritään. Menetelmät ovat suunnittelutasolla tehtäviä päätöksiä, jotka helpottavat kulttuurisesti esteettömän suunnittelun toteutusta käytännössä. Teknologiat puolestaan ovat konkreettisia teknisiä valintoja, joiden avulla toteutusvaiheessa vältytään ongelmilta. 5.1 Menetelmät Globaali käyttöliittymä on kulttuurisesti moniulotteinen ja pystyy muuntumaan nopeasti kohdeyleisön kulttuuriin soveltuvaksi (Badre ja Barber, 1998). Helposti muunneltavan käyttöliittymän luominen edellyttää erilaisten teknisten valintojen pohtimista jo suunnit-

14 14 teluprosessin alkuvaiheessa. Aivan ensimmäinen vaihe on kuitenkin yksi käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusperiaatteista: kohdeyleisön tunnistaminen ja analysointi Kansainvälistäminen Kansainvälistäminen tarkoittaa sitä, että jo suunnitteluvaiheessa ja teknisellä tasolla varmistetaan, että tuote voidaan helposti lokalisoida. Käytännössä kaikilta tuotteen osaalueilta, kuten kuvista ja grafiikoista, pyritään poistamaan kaikki tiettyyn kulttuuriin, kieleen tai markkina-alueeseen viittaavat elementit. (LISA, 2009) Kansainvälistäminen alkaa sisällön analysoinnilla. Tässä yhteydessä täytyy myös miettiä, mitkä tekstit voidaan kääntää millekin kielille ja mitä kannattaisi jättää pois tai ainakin lyhentää. (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008) Lokalisointi Lokalisointi on tuotteen tai palvelun kokonaisvaltaista muokkaamista kohdemarkkinoiden kulttuuriin sopivaksi. Web-suunnittelussa se tarkoittaa sitä, että tekstisisällön kääntämisen lisäksi myös lukuisat muut tekijät, kuten sivuston väritys, kuvitus, erilaiset yksiköt sekä muut yksityiskohdat täytyy suunnitella kulttuurin mukaan. (LISA, 2009) Gerzymisch-Arbogast et al. (2008) mukaan Rose Lockwood määritteli kolme eri tasoa, joilla lokalisointi voidaan toteuttaa: 1. Monarkistinen lähestymistapa, jossa tekstisisältö onkäännetty, mutta kuvia tai muita yksityiskohtia ei ole sopeutettu kulttuuriin. Tässä lähestymistavassa ei huomioida paikallisia markkinoita. 2. Anarkistinen lähestymistapa, jossa useat paikalliset sivustot eivät ole keskinäisessä yhteistyössä, vaan jokainen on suunniteltu omalla tavallaan. Tässä lähestymistavassa kustannukset ovat korkeat, eivätkä eri sivustot käytä yhteistä strategiaa. 3. Federalistinen lähestymistapa, joka on kahden edellisen kompromissi. Tässä lähestymistavassa maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tuotettu sisältö yhdistyvät. Maailmanlaajuinen sisältö tuotetaan keskitetysti yhdessä paikassa, jonka jälkeen se käännetään ja sitä käytetään kansainvälisesti. Myös alueellinen sisältö käännetään, ja sitä käytetään alueellisessa kontekstissa. Paikallinen sisältö tuotetaan paikallisesti suoraan kohdekielellä, eikä sitä tarvitse kääntää. Ennen kuin mitään voidaan lokalisoida, julkaisijan täytyy päättää, mille kielille sivusto käännetään. Valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi oma aktiivisuus ja markkinapotentiaali tietyllä markkina-alueella, aktiivisten Internetin käyttäjien määrä sekä tiettyä

15 15 kieltä vartenkäytettävissä oleva henkilökunta. Lisäksi täytyy arvioida, kattavatko tuloksena saatavat hyödyt lokalisoinnista aiheutuvat pakolliset kustannukset. Tähän vaikuttaa esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden tarve ja mahdolliset oikeudelliset ongelmat uudella markkina-alueella. (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008) Web-sivujen lokalisointi on monin tavoin haasteellista, koska niitä päivitetään usein, ja ne sisältävät hyvin erilaisia käännösstrategioita vaativia tekstejä. Koska sisältö muuttuu jatkuvasti, lokalisoijan ja asiakkaan välillä täytyy olla jatkuva suhde. Itse lokalisointiprosessi voidaan jakaa kahteen osaan: käännöstyöhön sekä teknisiin palveluihin, joiden avulla käännettyjen sivujen kunnollinen toiminta varmistetaan. (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008) 5.2 Teknologiat Taulukko 2: Tiedostoformaattien lokalisoitavuus (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008). Formaatti HTML (Hypertext Markup Language) XML (Extensive Markup Language) CSS (Cascading Style Sheet) XSL (Extensible Style Sheet Language) JS (Javascript) ASP (Active Server Pages) PHP (Hypertext Preprocessor) JSP (Java Server Pages) GIF (Graphics Interchange Format) JPG (Joint Photographic Experts Group) PSD (Photoshop Document) Lokalisoitavissa/käännettävissä kyllä kyllä ei lokalisoitavaa sisältöä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei (jos teksti on upotettu kuvaan) ei (jos teksti on upotettu kuvaan) kyllä, jos jokin taso sisältää tekstiä Web-sivuston varsinainen sisältö voidaan jakaa viiteen kategoriaan: perussisältöön, multimediasisältöön, sovellusriippuvaiseen sisältöön, tapahtumasisältöön ja yhteisölliseen sisältöön. Kaikkiin näistä voi sisältyä lokalisoitavaa informaatiota. (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008) 1. Perussisältöä ovat tekstit, kuvat ja linkit, jotka muodostavat sivuston pääasiallisen rakenteen (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008). Tekstien kääntämiseen liittyy monenlaisia kompastuskiviä, jotka on hyvä ottaa jo aikaisessa vaiheessa huomioon.

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Monikielinen verkkokauppa

Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielisen verkkokaupan luomisessa pitää Multiple Languages lisämoduuli olla aktivoituna. Klikkaa valikosta Features -> Apps Management -> näkyviin

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Valtakunnalliset museopäivät 2015 Lappeenranta

Valtakunnalliset museopäivät 2015 Lappeenranta Valtakunnalliset museopäivät 2015 Lappeenranta Kulttuurien välinen vuorovaikutus (toiminnallinen klinikka) 19.5. klo 11 ja 12 Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman Miten kala kuvailee vettä?

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 6/8: Navigoinnin tukeminen Edellinen

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Lokalisointitestaus. Matti Vuori, www.mattivuori.net 1(17) 26.3.2009

Lokalisointitestaus. Matti Vuori, www.mattivuori.net 1(17) 26.3.2009 Lokalisointitestaus Lokalisointitestauksella varmistetaan se, että ohjelmisto toimii halutussa kohdemaassa oikein ja halutulla laatutasolla. Lokalisointitestaus ei ole pelkkää käännösten testausta, vaan

Lisätiedot

Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuuriarvojen vertailua Hofsteden mallin mukaan

Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuuriarvojen vertailua Hofsteden mallin mukaan Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuuriarvojen vertailua Hofsteden mallin mukaan Oppimistavoitteet 1.2 Vaihe (I, II, III) I (jos Hofstede ei ole opiskelijoille tuttu). II tai III (jos Hofstede on tuttu jos näin

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan. Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma. Kulttuurit huomioiva. Kandidaatintyö. 29. huhtikuuta 2012.

Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma. Kulttuurit huomioiva. Kandidaatintyö. 29. huhtikuuta 2012. Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma Kulttuurit huomioiva käyttöliittymäsuunnittelu Kandidaatintyö 29. huhtikuuta 2012 Tuukka Kantola Aalto-yliopisto Perustieteiden

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus : maltillisuus vastaan uudistavuus tomminieminen@uef Suomen kieli ja kulttuuritieteet Itä-Suomen yliopisto KäTu XIV Joensuu 15 16 4 2016 Maltillinen ja uudistava kääntäminen Kertauksena viime vuodelta

Lisätiedot

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Johdanto Tehtävänä on analysoida Saariston ekologia-kurssilla käytettävän tietokoneohjelman käyttöliittymän visuaalisia ominaisuuksia. Vastaa ensiksi VisaWi -lomakkeeseen

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

GOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO

GOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO GOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry 09/2012 Tämän ohjeen avulla lippukuntanne voi luoda uudet nettisivut käyttäen valmista Google sivusto mallipohjaa. OHJE: Google

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen suunnittelu

TIE Ohjelmistojen suunnittelu TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 12: Lokalisointia/kansainvälistystä TIE-20200 Samuel Lahtinen 1 Sisältöä Kansainvälistäminen/lokalisointi Mitä asioita voi liittyä kansainvälistämiseen/lokalisointiin?

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen suunnittelu

TIE Ohjelmistojen suunnittelu TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 8: Lokalisointia/kansainvälistystä TIE-20200 Samuel Lahtinen 1 Ajankohtaista Viimeiset viikkoharkat tarjolla, aiheena kansainvälistäminen/lokalisointi Viikkoharkkoja

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006 H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Animaatio Web-sivuilla

Animaatio Web-sivuilla Ihmisen koko huomio kiinnittyy vaistomaisesti (hyökkääjiltä suojautuminen) liikkuvaan kuvaan. Yleisesti ottaen animaatioita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia,

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Minne Seppälä Avat 2014 Dokumentaatio 1 PROJEKTIN KUVAUS... 3 1.1 Projektin aloitus... 3 1.2 Aikataulu... 4 1.3 Kustannusarvio... 4 2 ULKOASU... 5 2.1

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit

Lisätiedot

Digitaalinen MUOTOILU. Petra Suominen

Digitaalinen MUOTOILU. Petra Suominen MUOTOILU Petra Suominen petra.suominen@adkreppi.fi Mikä on yrityksen GRAAFINEN ILME ja on mikä sen tarkoitus? Petra Suominen petra.suominen@adkreppi.fi Graafinen ilme on yritykselle tai yhteisölle luotu

Lisätiedot

SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA

SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA Suomen Lions-liitto ry:n GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA 2 3 4 5 6 Suomen Lions-liitto ry:n graafinen ohjeisto on tehty yhtenäistämään järjestön

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2

Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Sisällysluettelo Muutoshistoria...3 1 Johdanto...4 2 Palvelimen käyttöön tarvittavat ohjelmat...4 3 Palvelimelle kirjautuminen...4 4

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ Pori 15.11.2012 Ulla Kauri vuoden 1729 asetus tupakan istutuksesta: Jywäin Culturi eij ollengan sen [tupakanviljelyn] cautta wähendyä taida. Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen 14.2.2013 elina.melkko@etnoteam.fi Sisältö! Yleistä käyttöohjeiden laatimisesta Hyvä käyttöohje Käyttöohjeen kieli! Virkailijan käyttöliittymän ohjeiden

Lisätiedot

Data@Flow. Verkkosivuston hallinnan ohjeet. atflow Oy tuki@atflow.fi. AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620

Data@Flow. Verkkosivuston hallinnan ohjeet. atflow Oy tuki@atflow.fi. AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620 Data@Flow Verkkosivuston hallinnan ohjeet atflow Oy tuki@atflow.fi AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen... 2 2. Sivuston muokkaus... 2 3. Sivujen ja valikoiden

Lisätiedot

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3 Web-editori 2 Optima Web-editori -ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Web-editorista... 3 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3 2 Pikatoimintopainikkeet... 3 2.1 Tallenna... 3 2.2 Peru / Tee uudelleen...

Lisätiedot

Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet

Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet Elisa Toimisto 365 Pääkäyttäjän pikaopas 02/2015 Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet Kirjautumalla

Lisätiedot

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. Esteettömyys ja käytettävyys Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. Esteettömyys ja käytettävyys Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat Esteettömyys ja käytettävyys 30.4.2004 Harri Laine 1 WWW-sivujen käytettävyyttä arvioidaan usein tyypillisen normaalikäyttäjän kannalta Esteettömyydellä (accessibility) tarkoitetaan

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä

Lisätiedot

esittely Tunnusta ei saa skaalata eikä mittasuhteita vääristää.

esittely Tunnusta ei saa skaalata eikä mittasuhteita vääristää. GRAAFINEN OHJEISTO Päivitys: maaliskuu 2017 TUNNUS esittely Muistiliiton tunnus muodostuu punaisesta ympyrä- ja kaari-teemasta (liikemerkki) sekä Muistiliittotekstiosuudesta (logo) täydennettynä ruotsinkielisellä

Lisätiedot

Pikaopas. Valintanauhan näyttäminen tai piilottaminen Avaa valintanauha napsauttamalla välilehteä, tai kiinnitä se pysyvästi näkyviin.

Pikaopas. Valintanauhan näyttäminen tai piilottaminen Avaa valintanauha napsauttamalla välilehteä, tai kiinnitä se pysyvästi näkyviin. Pikaopas Microsoft Visio 2013 näyttää erilaiselta kuin aiemmat versiot. Tämän oppaan avulla pääset alkuun nopeasti ja saat yleiskuvan uusista ominaisuuksista. Päivitetyt mallit Mallien avulla voit nopeasti

Lisätiedot

Sikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Sikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain 6.11.2006 Sikarodut > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

http://www.microsoft.com/expression/

http://www.microsoft.com/expression/ Verkkojulkaisuharjoitus1 TAVOITE Harjoituksen tarkoituksena on opiskella käyttämään verkkojulkaisueditoria (Microsoft Expression Web) ja käynnistämään verkkosivu internetissä. VERKKOSIVUEDITORIN KÄYTTÖOHJEITA

Lisätiedot

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa. TAULUKKO 1 Taulukoiden avulla voidaan informaatio esittää havainnollisesti esimerkiksi palstoitettuna. Lisäksi voidaan sijoittaa eri elementit haluttuihin paikkoihin (taulukkotaitto). Taulukko luodaan

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

TimeEdit opiskelijan ohje TimeEdit-instructions for students from this link

TimeEdit opiskelijan ohje TimeEdit-instructions for students from this link TimeEdit opiskelijan ohje TimeEdit-instructions for students from this link TimeEdit on työjärjestys- (lukujärjestys) ja tilanvarausohjelmisto. Sisältö 1 Oikeudet... 2 2 TimeEdit Web... 2 3 Kirjautuminen...

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin

Lisätiedot

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 3.2. Tunnus (ilman koulutus-sanaa) ja tunnuksen suoja-alue Tunnuksen muotoilu perustuu sanaan FINVA, erillistä liikemerkkiä ei käytetä. Tunnuksessa yhteen sulautuvat Finanssi ja vakuutus.

Lisätiedot