Kulttuurinen esteettömyys web-suunnittelussa

Transkriptio

1 Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma Kulttuurinen esteettömyys web-suunnittelussa Kandidaatintyö 4. toukokuuta 2011 Hanne Aho

2 2 Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma KANDIDAATINTYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Hanne Aho Työn nimi: Kulttuurinen esteettömyys web-suunnittelussa Päiväys: 4. toukokuuta 2011 Sivumäärä: 19 Pääaine: Mediatekniikka Koodi: IL3011 Vastuuopettaja: Ma professori Tomi Janhunen Työn ohjaaja(t): DI Petri Mannonen (Tietotekniikan laitos) Internetin käyttäjien määrän kasvaessa myös web-sivustot tavoittavat entistäkin kansainvälisemmän käyttäjäkunnan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten web-sivustoista voidaan tehdä kulttuurisesti esteettömiä. Tutkimus perustuu aineistoon, joka koostuu lähinnä web-suunnitteluun, kulttuureihin ja kulttuurisesti esteettömään suunnitteluun liittyvistä artikkeleista, kirjoista ja web-lähteistä. Kulttuurisesti esteetön web-suunnittelu etenee kulttuurin ehdoilla. Aluksi kohdekulttuuri tunnistetaan ja analysoidaan perusteellisesti. Tämän jälkeen sivusto kansainvälistetään, eli sieltä poistetaan kaikki tiettyyn kulttuuriin viittaavat elementit. Toteutusteknologiat valitaan siten, että kansainvälistetty sivusto voidaan helposti lokalisoida halutuille kulttuureille. Lokalisoinnissa kaikki sisältö ja ulkoasu muokataan kohdekulttuuriin sopivaksi. Erityisesti täytyy kiinnittää huomiota web-sivun asetteluun, väreihin, kuvitukseen, animaatioihin, navigointiin ja tekstisisältöön. Avainsanat: Kieli: kulttuuri, kulttuurinen esteettömyys, web-suunnittelu, kansainvälistäminen, lokalisointi, menetelmät, teknologiat, asettelu, värit, kuvitus, animaatio, navigointi, tekstisisältö Suomi

3 Sisältö 3 1 Johdanto 4 2 Kulttuurisesti esteetön suunnittelu 4 3 Kulttuurimallit Hofsteden kulttuuriulottuvuudet Hallin kulttuuritekijät Kulttuurimerkit Kulttuuri web-suunnittelussa Visualisointi Asettelu Värit Kuvitus Animaatiot Muu sisältö Navigointi Tekstisisältö Toteutusmenetelmät ja -teknologiat Menetelmät Kansainvälistäminen Lokalisointi Teknologiat Johtopäätökset 17 Lähteet 20

4 1 Johdanto 4 Internetin käyttö on ollut viime vuosien aikana jatkuvassa kasvussa kaikkialla maailmassa (ITU, 2011). Niinpä myös nykyiset web-sivustot tavoittavat entistä helpommin kansainvälisen ja eri kulttuureista koostuvan käyttäjäkunnan. Tämä asettaa suunnittelijoille uusia haasteita, sillä kullekin kulttuurille ominaiset tavat ja tottumukset vaikuttavat oleellisesti siihen, miten miellyttävältä ja luotettavalta sivusto vaikuttaa. Kyseessä onkin taloudellisesti merkittävä tekijä, jonka unohtamalla suuri joukko potentiaalisia käyttäjiä jää ulkopuolelle. Tämä kandidaatintyö käsittelee kulttuurista esteettömyyttä ja keinoja sen saavuttamiseksi web-suunnittelussa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä asioita websuunnittelijan tulisi huomioida, jotta suunniteltu sivusto soveltuisi mahdollisimman hyvin laajalle ja eri kulttuureista koostuvalle yleisölle. Lisäksi tutkitaan, millaisia menetelmiä ja tekniikoita käyttämällä tämä tavoite on mahdollista saavuttaa. 2 Kulttuurisesti esteetön suunnittelu Yksi varhaisimmista kulttuurin määritelmistä kuuluu seuraavasti: Kulttuuri on monimutkainen kokonaisuus, joka sisältää tiedon, uskomukset, taiteen, moraalin, lain, tavat sekä muut ominaisuudet ja tottumukset, jotka ihminen on omaksunut yhteisön jäsenenä (Tylor, 1920). Määritelmään sisältyy kaksi erilaista näkökulmaa: esteettinen ja antropologinen. Esteettinen kulttuuri on tietoisesti luotua ja ylläpidettyä; termillä viitataan usein korkeakulttuuriin, kuten taiteeseen. Antropologinen kulttuuri sen sijaan kuvastaa ihmisen elämäntapoja ja tottumuksia. (Williams, 1985) Tässä tutkimuksessa kulttuuria tarkastellaan nimenomaan antropologisesta näkökulmasta. Esteettömyys puolestaan tarkoittaa palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon (ESKE). Esteettömässä suunnittelussa palveluista pyritään siis tekemään sellaisia, että ne olisivat kaikkien saatavilla. Näistä lähtökohdista päästään kulttuurisesti esteettömän suunnittelun ytimeen. Siinä missä kulttuuri yhdistää ihmisiä, se myös erottaa. Jokaisella kulttuuriryhmällä on omat tyypilliset tapansa ja tottumuksensa, joilla ympäröivää maailmaa on opittu käsittelemään ja ymmärtämään. Kun kaksi erilaista kulttuuria kohtaavat, tuloksena voi olla väärinkäsitys tai jopa tilanne, jossa kulttuurit eivät ymmärrä lainkaan toisiaan. Kulttuurisesti

5 5 esteetön suunnittelu on tapa suunnitella tuotteita ja palveluita siten, että erilaiset kulttuuriryhmät voivat käyttää ja ymmärtää niitä omalle kulttuurilleen ominaisella tavalla. 3 Kulttuurimallit Kulttuurisesti esteettömän suunnittelun tukena voidaan käyttää erilaisia kulttuurimalleja, joiden avulla eri kulttuurien tunnuspiirteitä pystytään jäsentämään ja tunnistamaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahta erittäin tunnettua ja yleisesti käytettyä mallia, Hofsteden kulttuuriulottuvuuksia (cultural dimensions) ja Hallin kulttuuritekijöitä (cultural factors). Lisäksi mukaan on otettu Barberin ja Badren kulttuurimerkit (cultural markers), joka on erityisesti web-suunnitteluun soveltuva malli. 3.1 Hofsteden kulttuuriulottuvuudet Hofstede et al. (2010) toteutti vuosina laajamittaisen kyselytutkimuksen, johon IBM:n työntekijät eri puolilta maailmaa osallistuivat. Tutkimustulosten perusteella voitiin tunnistaa seuraavat viisi kansallisia kulttuurieroja kuvaavaa ulottuvuutta: 1. Valtaetäisyys (Power Distance Index) kuvaa sitä, miten hyväksyttävänä ja itsestäänselvänä vaikutusvallaltaan vähäiset henkilöt pitävät vallan epätasaista jakautumista. Kun valtaetäisyys on suuri, yhteisön vaikutusvaltaisemmilla jäsenillä on selvä auktoriteetti, ja suhde alaisiin on etäinen. Vastaavasti pienen valtaetäisyyden kulttuureissa alaiset ja johtajat toimivat usein yhteistyössä, ja heidän on helppo lähestyä toisiaan. 2. Yksilöllisyys/yhteisöllisyys (Individualism/Collectivism) viittaa siihen, miten tiukasti yksilö sitoutuu yhteisöön. Yksilöllisissä kulttuureissa ihminen kasvatetaan itsenäiseksi; jokainen huolehtii vain itse itsestään ja omasta lähipiiristään. Valtaosa maailman kulttuureista on kuitenkin yhteisöllisiä kulttuureja, joissa ihminen on syntymästään lähtien osa yhtenäistä, perhettä suurempaa ryhmää, joka suojelee häntä ehdotonta lojaalisuutta vastaan. 3. Maskuliinisuus/feminiinisyys (Masculinity/Femininity) kuvaa kulttuurin taipumusta vaalia tyypillisiä miehiin tai naisiin yhdistettyjä arvoja. Maskuliinisissa kulttuureissa korostuu itsevarmuus ja kilpailullisuus, kun taas feminiinisissä kulttuureissa vallitsevat vaatimattomat ja välittävät arvot. 4. Epävarmuuden välttäminen (Uncertainty Avoidance) kuvaa sitä, miten hyvin kulttuurissa siedetään tilanteita, joihin ei ole etukäteen varauduttu. Epävarmuutta välttävissä kulttuureissa tällaisten tilanteiden mahdollisuus pyritään ennaltaehkäise-

6 6 mään tiukoilla laeilla, turvallisuustoimilla ja uskomalla absoluuttiseen totuuteen. Epävarmuuden hyväksyvissä kulttuureissa sääntöjä onvähän ja totutusta poikkeavat mielipiteet hyväksytään helpommin. 5. Pitkän/lyhyen aikavälin suuntautuminen (Long/Short-Term Orientation) kuvaa kulttuurin kärsivällisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Pitkällä aikavälillä suuntautuneille kulttuureille säästäväisyys ja pitkäjänteisyys ovat tyypillisiä arvoja. Lyhyellä aikavälillä suuntautuneet kulttuurit vuorostaan pitävät tärkeänä perinteiden kunnioittamista, sosiaalisten velvollisuuksien täyttämistä ja kasvojenmenetykseltä suojautumista. Jokaiselle tutkimukseen osallistuneelle maalle määriteltiin lisäksi kunkin ulottuvuuden voimakkuutta kuvaavat indeksit väliltä Osajälkeenpäin lisätyistä maista sai yli sadan menevän indeksin. Indeksien avulla eri maiden kulttuurisia piirteitä voidaan vertailla keskenään (Hofstede et al., 2010). Kuva 1: Hofsteden kulttuuriulottuvuudet Suomessa ja Japanissa (Hofstede et al., 2010). Kuvassa 1 on vertailtu Suomen ja Japanin Hofstede-indeksejä. Voidaankin todeta, että Japanissa on jonkin verran suurempi valtaetäisyys kuin Suomessa, kun taas Suomessa yksilöllisyys korostuu Japania enemmän. Maskuliinisuuden osalta maiden ero on suurin, sillä Suomi on melko feminiininen kun taas Japani huomattavan maskuliininen kulttuuri. Epävarmuutta vältellään molemmissa maissa, mutta Japanissa selkeästi enemmän. Viimeisenä suomalaiset ovat suhteellisen lyhyellä aikavälillä suuntautuneita, kun taas Japanissa ollaan huomattavasti pitkäjänteisempiä.

7 7 Hofsteden malli on erittäin suosittu, ja siihen viitataan yleisesti kulttuurin tutkimuksessa, mutta siitä on esitetty myös runsaasti kritiikkiä. Holden (2002) pitää arveluttavana, että kymmeniä vuosia sitten kerättyä maakohtaista informaatiota sovelletaan varauksetta nykymaailmaan. McSweeney (2002) puolestaan kyseenalaistaa koko ajatuksen siitä, että jokaisella valtiolla olisi yhtenäinen kansallinen kulttuuri, jonka edustajina rajattua IBM:n työntekijöiden joukkoa voidaan pitää. 3.2 Hallin kulttuuritekijät Hall ja Hall (1990) tunnistivat kuusi kulttuuritekijää: viestien nopeus (speed of messages), konteksti (context), tila (space), aika (time), tietovirta (information flow) sekä toimintaketjut (action chains). Tässä tutkimuksessa käsitellään vain web-suunnittelun kannalta olennaiset tekijät, joita on kaksi: 1. Konteksti kuvaa sitä, kuinka suurelta osin viestintä on sidoksissa siihen tilanteeseen ja ympäristöön, jossa se tapahtuu. Matalan kontekstin kulttuureissa sanallinen, yksityiskohtainen ja täsmällinen viestintä on suuressa roolissa. Tällaista kulttuuria edustavat amerikkalaiset, saksalaiset, sveitsiläiset, skandinaavit ja muut pohjoiseurooppalaiset. Korkean kontekstin kulttuureissa sen sijaan tietoa tulkitaan myös tilanteen ja ympäristön perusteella, jolloin sanattoman viestinnän merkitys korostuu. Korkean kontekstin kulttuureja ovat japanilaiset, arabit ja Välimeren kansat. 2. Aikajaottelussa kulttuurit jaetaan yksiaikaisiin (monochronic) ja moniaikaisiin (polychronic) kulttuureihin. Yksiaikaisissa kulttuureissa ihmiset keskittyvät vain yhteen asiaan kerralla ja suunnittelevat tekemisiään etukäteen. Aikataulujen noudattaminen on tärkeää, eikä myöhästymistä pidetä hyväksyttävänä. Tyypillisiä yksiaikaisia kulttuureja ovat Saksa, Sveitsi, Yhdysvallat ja Skandinavian maat. Yksiaikaisen kulttuurin vastakohta on moniaikainen kulttuuri. Moniaikaisissa kulttuureissa ihmissuhteet menevät kaiken muun edelle, ja mikä tahansa tehtävä voidaan keskeyttää, jos ihmissuhteen ylläpito vaatii sitä. Useita asioita voidaan tehdä samanaikaisesti, ja täsmällisiä aikatauluja tärkeämpää on se, mitä saadaan aikaan. Moniaikaisia kulttuureja on esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Arabimaissa. Myös Hallin kulttuurimallia käytetään erittäin yleisesti kulttuurin tutkimuksessa. Kontekstimallia on kritisoitu siitä, että se perustuu vähäiseen tai olemattomaan empiiriseen validointiin (Cardon, 2008), mutta muuten Hallin kulttuuritekijöistä ei ole esitetty juurikaan kritiikkiä.

8 8 3.3 Kulttuurimerkit Kulttuurimerkit ovat web-sivujen suunnitteluelementtejä, jotka esiintyvät selvästi yleisemmin jossakin tietyssä kulttuuriryhmässä verrattuna muihin. Tällaisia elementtejäovat esimerkiksi kansalliset symbolit, tietyt värit, ikonit, fontit, tekstin lukusuunta tai grafiikan määrä suhteessa tekstiin. (Badre ja Barber, 1998) Eri kulttuureiden kulttuurimerkit voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon, esimerkiksi länsimaisilla web-sivuilla uuteen ikkunaan avautuvat linkit ovat huomattavasti harvinaisempia kuin kiinalaisilla web-sivuilla (taulukko 1). Taulukko 1: Länsimaisten ja kiinalaisten web-sivustojen kulttuurimerkit (Fraternali ja Tisi, 2008). Ominaisuus Länsimaat Kiina % Sivun pituus 2,4 2,8 16,7% Elementtien kokonaismäärä 223, ,7% Pikselitiheys 89,6 160,3 78,9% Pysyvä navigointimahdollisuus 100% 100% 0,0% Sivukartta 83% 71% 16,9% Navigointipolku 67% 86% 28,4% Tekstilinkkien prosenttiosuus 83,17% 92,16% 10,8% Kuvalinkkien prosenttiosuus 16,20% 7,80% - Videolinkkien prosenttiosuus 0,63% 0,04% - Uuteen ikkunaan avautuvat linkit 7,45% 75,35% 911,4% Klikattavuuden vihjeet: Kursori muuttuu kädeksi 100,00% 100,00% 0,0% Klikattavuuden vihjeet: Linkit alleviivattu 43,14% 1,99% 2067,8% Klikattavuuden vihjeet: Väri tai fontti muutettu 56,77% 79,91% 40,8% Sisäinen haku 100,00% 100,00% 0,0% Hakutoiminto näkyvillä jokaisella sivulla 83% 86% 3,6% Laajennettu haku 67% 71% 5,9% Tarkennettu haku 50% 57% 14,0% 4 Kulttuuri web-suunnittelussa Web-suunnittelun laajin ja näkyvin osa on visuaalisen ilmeen suunnittelu, joka käsitellään tässä tutkimuksessa kokonaan omana osa-alueenaan. Lisäksi tarkastellaan kulttuurin yhteyttä muihin olennaisiin osa-alueisiin: navigoinnin toteuttamiseen ja tekstisisältöön.

9 9 4.1 Visualisointi Web-sivun visuaalinen ilme muodostuu asettelusta, väreistä, kuvituksesta ja animaatioista. Kuvitus ja animaatiot ovat osa web-sivuston varsinaista sisältöä, kun taas asettelu ja värivalinnat viimeistelevät sen, miten sisältö välitetään käyttäjälle Asettelu Asettelulla on suora yhteys web-sivuston käytettävyyteen, koska sen avulla käyttäjää autetaan hahmottamaan sivun rakennetta. Badre ja Barber (1998) tunnistivat joukon kulttuurimerkkejä, joista asetteluun liittyy erityisesti symmetrisyys/epäsymmetrisyys, erilaiset tavat ryhmitellä elementtejä ja tekstin lukusuunta. Useimpia eurooppalaisia kieliä luetaan vaakasuoraan vasemmalta oikealle, mutta esimerkiksi arabia ja heprea ovat kaksisuuntaisia kieliä, eli niitä luetaan numeroita lukuunottamatta oikealta vasemmalle (Proctor ja Vu, 2005). Tällöin myös asettelu täytyy kääntää peilikuvaksi, kuten esimerkiksi hepreankielisessä Wikipediassa on tehty (kuva 2). Vähimmällä vaivalla pääsee, kun suunnittelee sivustosta alun perinkin mahdollisimman symmetrisen ja sijoittaa navigoinnin vaakasuoraan. Lisäksi erilaisten tekstiä sisältävien elementtien, kuten laatikoiden ja nappuloiden, suunnittelussa on huomioitava, että sanojen pituudet vaihtelevat kielestä riippuen. Useissa eurooppalaisissa kielissä sanat ovat pitkiä ja tarvitsevat enemmän tilaa kuin englanninkielinen versio. Toisaalta taas esimerkiksi kiinan kielessä sanat ovat lyhyitä, mutta monimutkaiset merkit täytyy esittää tavallista suuremmalla fonttikoolla, jotta niistä saisi selvää. (Proctor ja Vu, 2005) Eripituisiin sanoihin voi varautua joko jättämällä pidemmille käännöksille erikseen ylimääräistä tilaa tai tekemällä komponenteista automaattisesti tekstin pituuteen mukautuvia (Proctor ja Vu, 2005). Tekstien sijaan voi joissakin tilanteissa käyttää myös symboleita, jolloin sanojen pituuksia ei tarvitse lainkaan miettiä. Kielten fyysisten ominaisuuksien lisäksi muut kulttuuripiirteet saattavat vaikuttaa sivun asetteluun. Esimerkiksi Würtz (2005) havaitsi, että matalan kontekstin kulttuurit suosivat yhdenmukaista asettelua kaikkialla sivustolla, mutta korkean kontekstin kulttuureissa linkeistä voi avautua täysin uudenlaisia ja keskenään erilaisia näkymiä. Tätä havaintoa tukee Kentucky Fried Chickenin japanilainen sivusto, jonka näkymiä onkerätty kuvaan Värit Väreihin liittyy paljon uskonnollisia, poliittisia ja muita kulttuurisidonnaisia merkityksiä. Sama väri voikin herättää eri kulttuureissa hyvin erilaisia tai jopa täysin vastakkaisia

10 10 mielikuvia. Esimerkiksi länsimaissa punainen väri yhdistetään tyypillisesti rakkauteen ja intohimoon sekä erilaisiin negatiivisiin asioihin, kuten vaaraan ja vihaan, mutta Kiinassa sillä on vahva yhteys juhlimiseen ja elämän positiivisiin puoliin, kuten iloon, onneen, varakkuuteen ja maineeseen (Coloria, 2008). Erityisen tarkkana täytyy olla silloin, kun jollakin värillä on tietyssä kontekstissa hyvin vahva merkitys. Poliittisissa yhteyksissä punainen väri viittaa useissa kulttuureissa kommunismiin, ja Irlannissa oranssilla taas on voimakas uskonnollinen yhteys maan protestantteihin (de Bortoli ja Maroto, 2001b). Lisäksi tietyt värit yhdessä muodostavat uusia merkityksiä, joita niillä eivälttämättä ole yksinään esiintyessään. Esimerkiksi länsimaisissa kulttuureissa punainen ja vihreä väri yhdistetään jouluun ja oranssi ja musta halloweeniin (Coloria, 2008). Kiinassa taas punainen ja musta on tyypillinen hääkutsuissa käytetty väriyhdistelmä, koska se symboloi onnellisuutta (de Bortoli ja Maroto, 2001b). Värejä voidaan tutkia myös kulttuurimallien avulla. Värimaailman suunnittelulle voidaan määrittää myös joitakin yleismaailmallisia linjauksia. Jotkin värit, kuten valkoinen, kaikki sinisen ja harmaan sävyt sekä vaaleankeltainen, ovat yleisesti käytössä web-suunnittelussa ympäri maailmaa (Kondratova ja Goldfarb, 2011). Lisäksi on havaittu, että sininen, vihreä ja valkoinen ovat suosittuja ja merkitykseltään samankaltaisia värejä eri kulttuureissa. Suosittuja ovat myös punainen ja musta, mutta niiden merkitys vaihtelee huomattavasti kulttuurista riippuen. (de Bortoli ja Maroto, 2001b) Marcuksen ja Gouldin (2000) mukaan epävarmuutta välttävissä kulttuureissa värien tehtävänä on selkeytettää javähentää epämääräisyyttä web-sivustolla. Epävarmuuden hyväksyvissa kulttuureissa puolestaan tarjotun tiedon määrä pyritään maksimoimaan, jolloin värejäkin käytetään runsaasti Kuvitus Kuvitusta ovat erilaiset symbolit, ikonit ja valokuvat sekä muu sivustolla oleva grafiikka. Badren ja Barberin (1998) tunnistamista kulttuurimerkeistä kuvitukseen liittyvät erityisesti metaforisen merkityksen sisältävät symbolit, kuten koti kuvastamassa etusivua tai kirjekuori viittaamassa sähköpostiin. Toisena kulttuurimerkkien ryhmänä voidaan pitää sivuston kuvitusta yleisesti hallitsevia teemoja, esimerkiksi kansainvälisyyttä. Samalla symbolilla voi olla eri kulttuureissa hyvinkin erilainen merkitys. Siinä missä esimerkiksi susi herättää Yhdysvalloissa ja Euroopassa mielikuvan villistä ja saalistavasta pedosta, Pohjois-Kiinassa, Siperiassa ja Intiassa se yhdistetään paikallisiin kansantaruihin, joissa susi huolehtii hylätystä ihmislapsesta (Miller et al., 2000). Metaforisen merkityksen sisältävien symboleiden kanssa onkin syytä olla erityisen varovainen, jotta haluttu

11 11 viesti välittyisi varmasti käyttäjälle oikealla tavalla. Esimerkiksi amerikkalaistyyppistä postilaatikkoa ei kannata käyttää sähköpostin metaforana, koska sitä eivälttämättä tunnisteta Pohjois-Amerikan ulkopuolella (de Bortoli ja Maroto, 2001a). Jos symbolin mahdollisista piilomerkityksistä ei ole täyttä varmuutta, se kannattaa korvata sanallisella ilmaisulla. Monimerkityksinen tai kulttuurisidonnainen kuvitus, kuten erilaiset käsimerkit, ruumiinosat ja eläimet sekä mytologiset, kansalliset, uskonnolliset ja juhlapyhiin liittyvät symbolit on parasta jättää kokonaan väliin. (de Bortoli ja Maroto, 2001a) Kuvitusta voidaan tarkastella myös kulttuurimallien avulla. Yksilöllisissä kulttuureissa kuvitus on yksinkertaista, selkeää ja yhdenmukaista (Marcus ja Gould, 2000). Kuvissa esiintyvät ihmiset rentoutuvat ja viettävät aikaa useammin yksikseen kuin ryhmässä (Würtz, 2005). Yhteisöllisissä kulttuureissa kuvitus on vaihtelevampaa ja sekalaisempaa (Marcus ja Gould, 2000), ja keskittyy perheen ja ystävien kanssa vietettyyn aikaan (Würtz, 2005). Suuren valtaetäisyyden kulttuureissa johtajat, auktoriteetit ja rakennukset ovat näkyvästi esillä, kun taas pienen valtaetäisyyden kulttuureissa korostuvat tavalliset ihmiset ja tasaarvo. Pitkällä aikavälillä suuntautuneet kulttuurit puolestaan suosivat lippuja, värejä ja muuta kansallisen teeman mukaista kuvitusta, mutta lyhyellä aikavälillä suuntautuneissa kulttuureissa kuvia on vain vähän, ja ne keskittyvät johonkin tiettyyn aihepiiriin. Marcus ja Gould (2000) Animaatiot Yleisissä web-käytettävyyden oppaissa (Nielsen, 2000; Lazar, 2006) animaatioita kehotetaan käyttämään mahdollisimman vähän, koska ne häiritsevät käyttäjää ja vievät huomion pois sivuston varsinaisesta sisällöstä. Tilanteita, joissa se voi kuitenkin olla perusteltua, ovat esimerkiksi ajan funktiona tapahtuvan muutoksen havainnollistaminen, kolmiulotteisten rakenteiden visualisointi ja huomion kiinnittäminen (Nielsen, 2000). Myös viihteellisillä sivustoilla sitä voikäyttää, koska tällöin animaatio on osa sivuston varsinaista sisältöä (Lazar,2006). Korkean kontekstin kulttuureissa pidetään siitä, että sivulla on paljon vuorovaikutusta. Liikkuvan kuvan käyttö onkin tällaisissa kulttuureissa huomattavaa ja yksityiskohtaista. Matalan kontekstin kulttuureissa sivut ovat staattisempia ja animaatiota käytetään hienovaraisemmin esimerkiksi korostamaan aktiivisia linkkejä. (Würtz, 2005) Sivulle ei kuitenkaan kannata lisätä animaatiota, ellei sen käyttö ole perusteltua. Animaation käyttö täytyy nähdä tarpeellisena tai lisäarvoa tuovana, sillä myös käyttäjän kärsivällisyys vaikuttaa asiaan (Würtz, 2005). Pitkällä aikavälillä suuntautuneet kult-

12 12 tuurit sietävät ylimääräistä odottelua paremmin kuin lyhyellä aikavälillä suuntautuneet kulttuurit (Marcus ja Gould, 2000). 4.2 Muu sisältö Muun sisällön osalta käsitellään web-sivun navigointi ja varsinainen tekstisisältö. Navigointi on erittäin olennainen osa sivun käytettävyyttä, koska sen avulla haluttuun tietoon päästään käsiksi. Tekstisisältö taasmäärää hyvin pitkälti, millainen viesti käyttäjälle välitetään Navigointi Navigoinnin tehtävänä onkertoakäyttäjälle missä ollaan, missä ollaan oltu ja minne voidaan mennä (Nielsen, 2000). Kulttuuri vaikuttaa kuitenkin siihen, millä tavalla se kannattaa toteuttaa. Kralisch et al. (2005) havaitsivat, että navigoinnin toteuttamisessa voi käyttää joko lineaarista tai epälineaarista lähestymistapaa. Lineaarista lähestymistapaa noudattavat yksiaikaiset, epävarmuutta välttävät ja lyhyellä aikavälillä suuntautuneet kulttuurit. Yksiaikaiset kulttuurit haluavat, että tieto esitetään suoraviivaisessa järjestyksessä, ja linkit noudattavat hierarkkista rakennetta (Kralisch et al., 2005). Epävarmuutta välttävissä kulttuureissa puolestaan arvostetaan selkeää ja helppokäyttöistä navigointia, jossa tiedon ja valintojen määrää on rajattu. Käyttäjä ei pääse eksymään, kun navigoinnista tehdään mahdollisimman looginen, ennustettava ja yksinkertainen. Lyhyellä aikavälillä suuntautuneet kulttuurit haluavat löytää halutun tiedon mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti (Marcus ja Gould, 2000), ja heille kannattaakin tarjota mahdollisuus esimerkiksi hakutoiminnon käyttämiseen (Kralisch et al., 2005). Epälineaarista lähestymistapaa käytetään moniaikaisissa, epävarmuuden hyväksyvissä ja pitkällä aikavälillä suuntautuneissa kulttuureissa. Moniaikaisille kulttuureille on tärkeää, että käyttäjä voi liikkua sivustolla vapaasti (Kralisch et al., 2005). Epävarmuuden hyväksyvät kulttuurit puolestaan haluavat mahdollisimman paljon tietoa ja vaihtoehtoja (Marcus ja Gould, 2000) sekä mahdollisuuksia tutkia sivustoa (Kralisch et al., 2005). Sivulla vaelteluun jopa rohkaistaan, ja linkeistä saattaa avautua uusia ikkunoita, jotka johtavat pois alkuperäiseltä sivustolta (Marcus ja Gould, 2000). Pitkällä aikavälillä suuntautuneille kulttuureille aika ei ole elämää hallitseva tekijä, joten sivustolla voidaan käyttää esimerkiksi sellaisia elementtejä, joiden latautumista täytyy odotella (Kralisch et al., 2005).

13 Tekstisisältö Tekstisisällön muuntaminen tietylle kulttuurille sopivaan muotoon ei ole koskaan pelkkää mekaanista kielen kääntämistä. Jos käännetyllä tekstillä halutaan olevan täsmälleen samanlainen tehtävä kuin alkuperäistekstillä, kääntäjän on osattava tunnistaa ja ymmärtää olennaiset kulttuuripiirteet sekä lähde- että kohdekielestä (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008). Jokaisella kulttuurilla on yksilöllinen ja tunnistettava kieli, historia, huumori, etiketti ja monia muita piirteitä (de Bortoli ja Maroto, 2001a), joita tuntematta hyvää käännöstä on vaikea tehdä. Esimerkiksi englannin kielestä puhutaan lukuisia eri murteita, joissa esiintyvien sanojen ja ilmaisujen kirjoitusasu ja merkitys saattaa vaihdella. Myöskään samanlainen tyyli ei välttämättä toimi kaikissa kulttuureissa. Marcuksen ja Gouldin (2000) mukaan esimerkiksi yksilöllisissä kulttuureissa saatetaan käyttää rohkeaa ja äärimmäisyyksiin menevää tyyliä, kun taas yhteisöllisissä kulttuureissa suositaan virallisia iskulauseita ja hillittyä liioittelua. Pitkällä aikavälillä suuntautuneissa kulttuureissa taas pidetään tärkeänä, että tarjottu informaatio on käytännöllistä ja tarkoituksenmukaista, mutta lyhyen aikavälin kulttuureissa arvostetaan totuudenmukaista ja varmaa tietoa. (Marcus ja Gould, 2000) Tekstisisällön kielellinen laatu on ratkaisevassa roolissa web-suunnittelussa, koska sen avulla haluttu viesti välitetään kohdeyleisölle (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008). Sitä voidaankin pitää kulttuurisesti esteettömän web-suunnittelun tärkeimpänä osa-alueena, joka kannattaa antaa paikallista kieltä äidinkielenään puhuvan kielenkääntäjän tehtäväksi. 5 Toteutusmenetelmät ja -teknologiat Toteutusmenetelmät ja -teknologiat ovat keinoja ja toimintatapoja, joiden avulla kulttuuriseen esteettömyyteen käytännössä pyritään. Menetelmät ovat suunnittelutasolla tehtäviä päätöksiä, jotka helpottavat kulttuurisesti esteettömän suunnittelun toteutusta käytännössä. Teknologiat puolestaan ovat konkreettisia teknisiä valintoja, joiden avulla toteutusvaiheessa vältytään ongelmilta. 5.1 Menetelmät Globaali käyttöliittymä on kulttuurisesti moniulotteinen ja pystyy muuntumaan nopeasti kohdeyleisön kulttuuriin soveltuvaksi (Badre ja Barber, 1998). Helposti muunneltavan käyttöliittymän luominen edellyttää erilaisten teknisten valintojen pohtimista jo suunnit-

14 14 teluprosessin alkuvaiheessa. Aivan ensimmäinen vaihe on kuitenkin yksi käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusperiaatteista: kohdeyleisön tunnistaminen ja analysointi Kansainvälistäminen Kansainvälistäminen tarkoittaa sitä, että jo suunnitteluvaiheessa ja teknisellä tasolla varmistetaan, että tuote voidaan helposti lokalisoida. Käytännössä kaikilta tuotteen osaalueilta, kuten kuvista ja grafiikoista, pyritään poistamaan kaikki tiettyyn kulttuuriin, kieleen tai markkina-alueeseen viittaavat elementit. (LISA, 2009) Kansainvälistäminen alkaa sisällön analysoinnilla. Tässä yhteydessä täytyy myös miettiä, mitkä tekstit voidaan kääntää millekin kielille ja mitä kannattaisi jättää pois tai ainakin lyhentää. (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008) Lokalisointi Lokalisointi on tuotteen tai palvelun kokonaisvaltaista muokkaamista kohdemarkkinoiden kulttuuriin sopivaksi. Web-suunnittelussa se tarkoittaa sitä, että tekstisisällön kääntämisen lisäksi myös lukuisat muut tekijät, kuten sivuston väritys, kuvitus, erilaiset yksiköt sekä muut yksityiskohdat täytyy suunnitella kulttuurin mukaan. (LISA, 2009) Gerzymisch-Arbogast et al. (2008) mukaan Rose Lockwood määritteli kolme eri tasoa, joilla lokalisointi voidaan toteuttaa: 1. Monarkistinen lähestymistapa, jossa tekstisisältö onkäännetty, mutta kuvia tai muita yksityiskohtia ei ole sopeutettu kulttuuriin. Tässä lähestymistavassa ei huomioida paikallisia markkinoita. 2. Anarkistinen lähestymistapa, jossa useat paikalliset sivustot eivät ole keskinäisessä yhteistyössä, vaan jokainen on suunniteltu omalla tavallaan. Tässä lähestymistavassa kustannukset ovat korkeat, eivätkä eri sivustot käytä yhteistä strategiaa. 3. Federalistinen lähestymistapa, joka on kahden edellisen kompromissi. Tässä lähestymistavassa maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tuotettu sisältö yhdistyvät. Maailmanlaajuinen sisältö tuotetaan keskitetysti yhdessä paikassa, jonka jälkeen se käännetään ja sitä käytetään kansainvälisesti. Myös alueellinen sisältö käännetään, ja sitä käytetään alueellisessa kontekstissa. Paikallinen sisältö tuotetaan paikallisesti suoraan kohdekielellä, eikä sitä tarvitse kääntää. Ennen kuin mitään voidaan lokalisoida, julkaisijan täytyy päättää, mille kielille sivusto käännetään. Valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi oma aktiivisuus ja markkinapotentiaali tietyllä markkina-alueella, aktiivisten Internetin käyttäjien määrä sekä tiettyä

15 15 kieltä vartenkäytettävissä oleva henkilökunta. Lisäksi täytyy arvioida, kattavatko tuloksena saatavat hyödyt lokalisoinnista aiheutuvat pakolliset kustannukset. Tähän vaikuttaa esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden tarve ja mahdolliset oikeudelliset ongelmat uudella markkina-alueella. (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008) Web-sivujen lokalisointi on monin tavoin haasteellista, koska niitä päivitetään usein, ja ne sisältävät hyvin erilaisia käännösstrategioita vaativia tekstejä. Koska sisältö muuttuu jatkuvasti, lokalisoijan ja asiakkaan välillä täytyy olla jatkuva suhde. Itse lokalisointiprosessi voidaan jakaa kahteen osaan: käännöstyöhön sekä teknisiin palveluihin, joiden avulla käännettyjen sivujen kunnollinen toiminta varmistetaan. (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008) 5.2 Teknologiat Taulukko 2: Tiedostoformaattien lokalisoitavuus (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008). Formaatti HTML (Hypertext Markup Language) XML (Extensive Markup Language) CSS (Cascading Style Sheet) XSL (Extensible Style Sheet Language) JS (Javascript) ASP (Active Server Pages) PHP (Hypertext Preprocessor) JSP (Java Server Pages) GIF (Graphics Interchange Format) JPG (Joint Photographic Experts Group) PSD (Photoshop Document) Lokalisoitavissa/käännettävissä kyllä kyllä ei lokalisoitavaa sisältöä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei (jos teksti on upotettu kuvaan) ei (jos teksti on upotettu kuvaan) kyllä, jos jokin taso sisältää tekstiä Web-sivuston varsinainen sisältö voidaan jakaa viiteen kategoriaan: perussisältöön, multimediasisältöön, sovellusriippuvaiseen sisältöön, tapahtumasisältöön ja yhteisölliseen sisältöön. Kaikkiin näistä voi sisältyä lokalisoitavaa informaatiota. (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008) 1. Perussisältöä ovat tekstit, kuvat ja linkit, jotka muodostavat sivuston pääasiallisen rakenteen (Gerzymisch-Arbogast et al., 2008). Tekstien kääntämiseen liittyy monenlaisia kompastuskiviä, jotka on hyvä ottaa jo aikaisessa vaiheessa huomioon.