Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet"

Transkriptio

1 Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet ClimBus-ohjelman katsaus 2008 Toimittaja Jatta Jussila, Technopolis Oyj Tekesin katsaus 235/2008

2 Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet ClimBus-ohjelman katsaus 2008 Toimittaja Jatta Jussila Technopolis Oyj Tekesin katsaus 235/2008 Helsinki 2008

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2008

4 Alkusanat Tekesin ClimBus Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet -ohjelman viimeinen täysi toimintavuosi on puolivälissä. Ohjelman aikana keskustelu ilmastonmuutoksesta on siirtynyt ympäristöaktiivien joukosta talouslehdistön ja yritysmaailman puheenaiheeksi myös Suomessa. ClimBus-ohjelmassa on mukana jo noin 165 yritystä ja 22 tutkimuslaitosta kehittämässä osaamistaan ilmastomuutokseen liittyviin tuotteisiin, palveluihin ja liiketoimintaan. ClimBus-ohjelmaan ei enää liitetä uusia julkisia tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen projekteja, mutta yritysten kehityshankkeita ohjelmaan voidaan liittää tämän vuoden loppuun. Ohjelma päättyy maaliskuussa 2009 ja sen päättöseminaari on kesäkuussa Tämä katsaus täydentää vuonna 2007 ilmestynyttä Tekesin julkaisua Teknologiakatsaus 211/2007 siten, että tässä esitellään vain edellisen julkaisun jälkeen käynnistyneet ohjelman projektit. Toukokuu 2008 Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

5 Sisällys Alkusanat Katsaus ClimBus-ohjelman toimintavuoteen Puhdas energiantuotanto ja polttoaineet...7 Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line-määritykseen...7 Edistyksellisen kierrätyspolttoaineen seospolttokonseptin kehittäminen ja demonstrointi korkean hyötysuhteen CHP-leijukerroskattiloille...15 Yrityshankkeet...26 Monipolttoainekonseptin kehittäminen MFC...26 Mesohuokoiset materiaalit liikennepolttoaineiden valmistamisessa Kasvihuonekaasujen talteenotto ja hyötykäyttö...27 CCS:n soveltaminen Suomen olosuhteissa Energiatehokkuusteknologiat Teollisuuden käyttöhyödykejärjestelmien energiatehokkuus...35 Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit EPO...40 Prosessi-integraatin energiatehokkuuden liikejohtaminen PI-ENERGIALIITO...42 Yhdyskuntien ja rakennusten energiaratkaisujen ja -huollon yhteensovittaminen kokonaistaloudellisesti päästöjä minimoiden Yrityshankkeet...49 Aidon tutkimus, kehitys ja markkinalaajentuminen Vacon Advanced Technology II...49 Puristushieronnan mahdollisuudet mekaanisen massanvalmistuksen energiakulutuksen pienentämisessä...50 Paperitehtaan energiankäytön tehostaminen...50 Energiatehokkaat hiontapinnat...51 Toisen sukupolven bussisimulaattori...51 Kaasukäyttöiset jäteautot Palvelut...53 CLIMATE BONUS...53 Yrityshankkeet...63 Emission monitor Energiatodistuspalvelun kehittäminen www-ympäristöön...63 Ilmastonmuutos ja PK-yritysten uudet liiketoimintamahdollisuudet Tulevaisuuden teknologiat ja liiketoimintamahdollisuudet...65 Suomalaisen energiateollisuuden kilpailukyky ilmastopolitiikan muuttuessa SEKKI...65 Energy Technology Visions

6 Maailmanlaajuiset metsäenergiavarat, hankinnan sertifiointi ja energiateknologian markkinat...80 Liiketoiminnan sopeuttaminen ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimuksiin case ostoskassi (OPTIKASSI) Liitteet 1 ClimBus-yhteistyöfoorumin jäsenet Järjestetyt seminaarit Tekesin katsauksia...104

7 Katsaus ClimBus-ohjelman toimintavuoteen 2007 ClimBus Business Opportunities in Mitigating Climate Change Jatta Jussila Technopolis Oyj PL 35, Vantaa Teknobulevardi 3 5, Vantaa Puh Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy Puh kirsti.karkkainen@ideapoiju.fi Marjatta Aarniala Tekes PL 69, Helsinki Kyllikinportti 2, Helsinki Puh Päivi Saarnia Green Net Finland ry Pakkalankuja 5, Vantaa Puh Abstract The 5-year programme ClimBus is a large national investment in Finland to develop technology and business concepts related to reduction of greenhouse gas emissions. The programme provides financing for innovative research and development projects, networks people and companies by, for instance, organising seminars in current topics, and supports SMEs through tailored services. The programme will run until the end of 2008, and the total ClimBus budget will be close to 75 million. The ClimBus programme focuses on areas of technology in which Finland already has solid expertise. Finland has strengths in, for example, clean energy, especially bioenergy, and also energy-efficient technologies. Special objectives are set in the programme for the development of services including those related to emissions trading and monitoring. Within the time frame of the ClimBus programme has financed 50 public research projects and 74 industrial R&D projects. The total budget of these projects is about 73.5 million euros and the amount of Tekes funding about 36.7 million euros. 1 Toimintaympäristö Ilmastoteknologian globaalien markkinoiden arvioidaan kasvavan noin 60 % vuodesta 2004 vuoteen 2010 mennessä aloilla, joilla suomalaisilla on vahvaa osaamista (Jaakko Pöyry Consulting, 2003). Kasvavan kysynnän taustalla on kansainvälinen ilmastosopimus ja sen mukaiset tavoitteet ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) vähentämiselle eri maissa. EU:ssa tavoitteeseen pyritään muun muassa edistämällä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä ja energiansäästöä. EU:n laajuinen päästökauppa alkoi vuoden 2005 alussa. KHK-päästöjen vähentämisessä tullaan etenemään globaalisti asteittain kohti tiukempia päästövähennyksiä. Tässä teknologioilla ja teknologian kehityksellä on merkittävä rooli. Suomalaisen energiaosaamisen vahvuusaloja ovat bioenergian, tuulivoiman ja jätehuollon teknologiat sekä teollisuuden energiankäyttöä tehostavat teknologiat. Kysyntää tulee olemaan myös teknologioille, joiden avulla voidaan vähentää liikenteen ja rakennusten energiankäyttöä ja päästöjä. Tulevaisuudessa tarvitaan nykyteknologioiden lisäksi uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi, jotta päästöjen kasvu saadaan pysähtymään. 1

8 ClimBus-ohjelma ajoittuu siis ilmastopoliittisesti merkittävään ajanjaksoon, vuosille Ohjelman taustalla on Tekesin Teknologia ja ilmastonmuutos -teknologiaohjelma Climtech ( ), jossa koottiin tietoa ilmastonmuutosta hillitsevistä teknologioista ja tunnistettiin suomalaisten liiketoimintamahdollisuuksia. ClimBus-ohjelma pyrkii realisoimaan näitä mahdollisuuksia. 2 ClimBus-ohjelman kuvaus 2.1 Ohjelman tavoitteet ClimBus-ohjelma tähtää suomalaisten ilmastoteknologian yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä uuden yritys- ja liiketoiminnan synnyttämiseen ilmastomarkkinoille. Ohjelman päätavoitteena on kehittää sellaisia kilpailukyvyltään vahvoja tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja, jotka ovat: kustannustehokkaita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, kansainvälistä huippuluokkaa, vientipotentiaaliltaan merkittäviä sekä ilmastomyönteistä toimintaa edistäviä. ClimBus-ohjelman tavoitteena on saada yritykset heräämään ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuuksiin ja panostamaan kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on sekä teknologia- että palveluliiketoiminnoissa kehittää uusia liiketoimintamalleja sekä luoda arvoverkon eri toimijoiden välisiä yhteenliittymiä. Ohjelmassa pyritään myös tunnistamaan potentiaalisia uusia liiketoiminnan kasvualueita. Teknologiapuolella kasvumahdollisuudet lyhyellä tähtäimellä tunnetaan varsin hyvin, mutta pitkällä tähtäimellä on vaikea ennustaa, mitkä teknologiat menestyvät parhaiten. Ohjelmassa pyritään tunnistamaan tällaisia tulevaisuuden menestysteknologioita ja tuotetaan tietoa, joka antaa perustaa yritysten pitkän tähtäimen t&k-panosten suuntaamiseen. Palvelupuolella ClimBus-ohjelma aktivoi uusien liiketoimintakonseptien kehittämistä sekä sitä tukevaa korkeatasoista tutkimusta. Ohjelma pyrkii synnyttämään maahamme kansainvälisesti vahvoja ja tunnettuja tutkimusverkostoja. ClimBus-ohjelma toteuttaa myös kansallista energia- ja ilmastostrategiaa tuomalla esiin teknologian mahdollisuuksia sekä erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen kustannuksia päästöjen vähentämisessä pitkällä aikajänteellä. Lisäksi ohjelmassa tuotetaan tietoa toimintaympäristön muuttumisesta globaalin ilmastopolitiikan vaikutuksesta erityisesti yritysten strategisen suunnittelun ja ilmastoriskien hallinnan tarpeisiin. 2.2 Ohjelman painopisteet ClimBus-ohjelmassa keskitytään seuraaviin teemoihin: Puhdas energiantuotanto ja polttoaineet Kasvihuonekaasujen talteenotto ja hyötykäyttö Energiatehokkuusteknologiat Ilmastonmuutoksen hillinnän palveluliiketoiminta Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet ja teknologiat. 2.3 Ohjelman organisointi ja resursointi ClimBus-ohjelma toteutetaan ajalla Ohjelman kokonaisbudjetti noussee lähelle 75 miljoonaa euroa, josta noin puolet on Tekesin rahoitusta. Rahoituksen pääpaino on ollut yrityshankkeissa ja näitä tukevissa tutkimuslaitosten hankkeissa. Lisäksi ohjelma rahoittaa sellaisia strategisen ja pitkän tähtäimen tutkimushankkeita, jotka auttavat tulevaisuuden teknologioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa. Tutkimushankkeille on avattu haku kerran vuodessa; viimeinen julkisen tutkimuksen haku päättyi syksyllä Yritykset voivat jättää ohjelmaan hakemuksia 2008 vuoden loppuun asti. ClimBus-ohjelmalla on johtoryhmä, jonka päätehtävänä on ollut ohjelman strategian muodostaminen sekä ohjelman ohjaaminen haluttuun 2

9 suuntaan. Johtoryhmän kokoonpano on vuonna 2007 ollut seuraava: Jussi Nykänen, GreenStream Network Oy (pj) Sirkka Vilkamo, kauppa- ja teollisuusministeriö (ajalla ja ) Pentti Puhakka, kauppa- ja teollisuusministeriö (ajalla ) Matti Rautanen, Metso Power Eero Siitonen, YIT/Inesco Oy Mika Räsänen, Suomen teollisuussijoitus Oy Petri Väisänen, Pöyry Energy Risto Talja, Metso Paper Marjatta Aarniala, Tekes Jatta Jussila, Technopolis Oyj (siht.) Johtoryhmä on vaikuttanut ohjelman sisältöön muun muassa julkisen tutkimuksen hakujen suuntaamisen kautta. Johtoryhmä on myös antanut hankekäsittelyssä lausuntonsa julkisista tutkimushankkeista Tekesin päätöksenteon tueksi ja pohjaksi. ClimBus-ohjelma on kutsunut kahdesti vuodessa kokoon yhteistyöfoorumin, jonka puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Jouko Kinnunen Motiva Oy:stä. Foorumin jäsenet on listattu liitteessä 1. Yhteistyöfoorumin tehtävänä on varmistaa ohjelman kytkentä yhteiskunnan eri intressipiireihin ja niiden toimintoihin. Foorumi on vahvistanut edellytyksiä eri rahoittajien väliselle yhteistyölle ohjelman tavoitteiden mukaisten hankkeiden synnyttämiseksi. Lisäksi yhteistyöfoorumi on antanut palautetta ClimBus-ohjelman toteutukseen sekä suosituksia ja kannanottoja strategisiin avauksiin ohjelmassa. Ohjelman käytännön toteutuksesta on vuonna 2007 vastannut ohjelman koordinaattori Jatta Jussila Technopolis Oyj:stä tukenaan asiantuntijatiimi Tekesissä. Ohjelman päällikkönä on toiminut teknologia-asiantuntija Marjatta Aarniala. Tekesissä ohjelmatiimissä ovat toimineet myös johtava teknologia-asiantuntija Raija Pikku- Pyhältö, teknologia-asiantuntija Jarkko Piirto, teknologia-asiantuntija Pia Salokoski ja johtava teknologia-asiantuntija Mikko Ylhäisi. Ohjelman viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta vuonna 2007 on puolestaan vastannut viestintäasiantuntija Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy:stä yhdessä Tekesin tiedottaja Soile Pohjanpalon kanssa. Ohjelmakoordinaation assistenttina on toiminut Maritta Seilo Technopolis Oyj:stä ja verkkoviestinnästä sekä ClimBus Business Programmesta vastaavana assistenttina Päivi Saarnia Green Net Finland ry:stä. 3 Teknologiaohjelman toiminta vuonna Hankesalkku 2007 ClimBus-ohjelmassa on kaudella rahoitettu kaikkiaan 50 tutkimushanketta, joiden yhteenlaskettu volyymi on noin 23,8 miljoonaa euroa ja Tekes-rahoitus noin 15,7 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana on ohjelma rahoittanut yhteensä 74 yrityshanketta. Näiden kokonaisvolyymi on noin 50 miljoonaa euroa, josta Tekes-rahoituksen osuus on noin 21 miljoonaa euroa. Kuvassa 1 on esitetty yhteenlasketun Tekes-rahoituksen jakautuminen ohjelman painopisteille vuoden 2007 lopussa. Kuvassa 2 puolestaan on esitetty Tekesin rahoitus energia- ja ilmastonmuutosteknologioihin kokonaisuudessaan eri vuosina. Hankesalkussa korostuvat ClimBus-ohjelman teemoista Puhdas energiantuotanto ja polttoaineet sekä Energiatehokkuusteknologiat. Kaikissa tutkimusprojekteissa on mukana yrityksiä ja monissa myös useampia tutkimusryhmiä. Lisäksi suurimmassa osassa hankkeista tehdään kansainvälistä yhteistyötä. ClimBus-ohjelman hankkeisiin on vuosina osallistunut 22 tutkimuslaitosta ja yhteensä noin 165 yritystä. Tekes käynnisti vuonna 2007 BioRefine Uudet biomassatuotteet -ohjelman, jonka toimintaalue kattaa myös biopohjaiset polttoainejalosteet. ClimBus-ohjelmaan kuuluneet aihepiirin projektit raportoivat jatkossa tälle ohjelmalle tuloksistaan. 3

10 Tekes rahoitus yhteensä 10 % 12 % 1 % 32 % Puhdas energiantuotanto ja polttoaineet Kasvihuonekaasujen talteenotto ja muu kuin energiahyötykäyttö sekä muut KHK-kaasut Energiatehokkuusteknologiat Palveluliiketoiminta 5 % Tulevaisuuden teknologiat ja liiketoimintamahdollisuudet 40 % Kansainvälisten yhteistyösopimusten hallinnointi Kuva 1. Tekes-rahoituksen jakautuminen ClimBus-ohjelman painopisteille vuoden 2007 lopussa. 120 Million euros Wind energy Solar energy Waste-to-energy Bioenergy Hydro power Other energy technology Fusion Fission Other energy production Energy end-use Other climate technology Kuva 2. Tekesin kokonaisrahoitus energia- ja ilmastonmuutosteknologioihin eri vuosina. 4

11 3.2 Teknologiaohjelman toteutus Johtaminen ClimBus-ohjelman johtoryhmä kokoontui vuoden 2007 aikana viisi kertaa. Työskentelyssä keskityttiin ohjelman strategian täsmentämiseen, hakujen suunnitteluun ja hankekäsittelyyn sekä ohjelman loppukauden suunnitteluun. Ohjelma järjesti haun julkisen tutkimuksen jatkohankkeille keväällä 2007 ja varsinaisen tutkimushaun, joka oli myös ohjelman viimeinen haku, syksyllä ClimBus-ohjelman teettämä ClimBus Research Landscape -nettisivusto valmistui alkuvuodesta Sivusto on linkitetty ClimBus-ohjelman sivuille kohtaan Kansainväliset asiat. Sivusto listaa keskeisiä julkaisuja, jotka käsittelevät ilmastoja energiamarkkinoiden tulevaisuudennäkymiä. Lisäksi sivusto sisältää tietoa keskeisistä hankkeista sekä toimijoista (korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset) seuraavilla aloilla: 1. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi 2. Energiatehokkuus teollisuusprosessien ja rakennustekniikan tuotteissa 3. Agrobiomassa energialähteenä. Mukana on myös analyyseja julkaisutoiminnasta ja patenteista. ClimBus-ohjelman yhteistyöfoorumi kokoontui vuonna 2007 kaksi kertaa. Ensimmäinen kokous pidettiin yhdessä ClimBus-ohjelman johtoryhmän kanssa, ja kyseisessä kokouksessa käsiteltiin ClimBus-ohjelman loppukauden toimintasuunnitelmaa. Foorumi on myös kuullut kokouksissaan ClimBus-ohjelman tutkimushankkeiden tuloksista ja keskustellut niin kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin ilmastopolitiikasta. Yhteistyöfoorumin kokousten lisäksi ClimBus-ohjelma on käynyt aktiivista vuoropuhelua sitä sivuavien ohjelmien ja hankkeiden kuten Tulevaisuusselonteko-hankkeen, Suomen Akatemian Kestävä energia -ohjelman, Sitran Ympäristöohjelman ja MMM:n koordinoiman Sopeutumisen tutkimusohjelman kanssa. Ilmastonmuutoksella voi useille eri alojen yrityksille olla sellaisia positiivisia tai joskus epävarmuutta aiheuttavia vaikutuksia, joita yrityksissä ei ehkä vielä edes tunnisteta. Osana ClimBus Business Programme -kokonaisuutta kehitettiin Business Breakfast -seminaarisarja, jossa paneudutaan ilmastonmuutoksen luomaan liiketoimintapotentiaaliin ja herätellään yrityksiä tarkastelemaan ko. muutostekijää oman liiketoimintansa kannalta. Tilaisuuksien tavoitteena on myös muistuttaa, että ilmastonmuutos voi luoda osalle yrityksistä paineita kehitystoimintaan ja riskien hallintaan. Business Breakfast -tilaisuuksia järjestetään ClimBus-ohjelman aikana useilla paikkakunnilla yhteistyössä Technopolis Oyj:n ja osaamiskeskusohjelman kansallisen ympäristöja energiaklusterin kanssa. ClimBus-ohjelman www-sivuille on myös luotu Liiketoiminnan tueksi -osio, johon on koottu tietoa ja yhteyksiä liiketoiminnan ja kansainvälistymisen kouluttajiin sekä konsultteihin. ClimBus-ohjelman kansainvälistämistoimenpiteiden tärkeimpänä tavoitteena on yritysten liiketoiminnan kasvattaminen ja tutkimusyhteistyön lisääminen. Kansainvälisyys on ilmennyt ohjelmassa sekä ohjelmatason että projektitason toimenpiteinä. Ohjelmatason toimenpiteet ovat olleet pitkälti verkostojen ja puitteiden luomista sekä tiedonvaihdon tehostamista. Yhtäältä on pyritty tiedottamaan suomalaisille toimijoille kansainvälisen kentän tapahtumista mm. EU:n puiteohjelmien hauista on tiedotettu sähköisin uutiskirjein. Toisaalta viestinnällä on pyritty parantamaan Suomen tunnettuutta ilmastoteknologian korkean osaamisen maana kansainvälisellä foorumilla. Tarkoitusta varten ohjelma on mm. julkaissut kerran vuodessa englanninkielisen uutislehden, jossa kerrotaan suomalaisesta osaamisesta. Vuonna 2007 osallistuttiin myös Carbon Forum Asia näyttelyyn Singaporessa. 5

12 Hanketason kansainvälisyyttä on pyritty nostamaan lisäämällä tutkijavaihtoa ja käynnistämään yhteisprojekteja hyödyntämällä jo olemassa olevia puitesopimuksia ja verkostoja. Näitä verkostoja ovat muun muassa Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) tutkimussopimukset. Lisäksi ClimBus-ohjelma osallistuu EU-rahoitteisen ERA-NET Bioenergian toimintaan. 3.3 Viestintä ja aktivointi Vuoden 2007 viestinnässä keskityttiin hankkeiden tuloksista tiedottamiseen. Hankkeiden tuloksia uutisoitiin yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kanssa. mm. lehtiartikkelien, lehdistötiedotteiden ja www-uutisten muodossa. Ohjelma julkaisi kaksi painettua uutislehteä, keväällä englanniksi ja syksyllä suomeksi. Uutislehdistä tuli hyvää palautetta, ja ne vakiinnuttivat paikkansa ohjelman keskeisenä viestintävälineenä. Ohjelmalla oli edelleen myös oma palsta Motiva Xpress lehdessä, lehti ilmestyi vuoden aikana 4 kertaa. Ilmastonmuutosuutisointi kasvoi moninkertaisesti vuonna Viestimissä käsiteltiin myös teknologian mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Teknologiaratkaisut ja liiketoimintanäkökulma ei kuitenkaan vielä saanut ansaitsemaansa näkyvyyttä muun ilmastokirjoittelun joukossa, muutamaa ammattilehteä lukuun ottamatta. Teknologianäkökulmaa tuotiin esiin Ilmatieteen laitoksen järjestämässä toimittajakoulutuksessa ja toimittajia aktivoidaan aiheen käsittelyyn jatkuvasti. Vuoden 2007 aikana ClimBus-ohjelma järjesti 2 omaa seminaaria ja työpajaa (Liite 2). Lisäksi valmisteltiin kansainvälinen seminaari hiilidioksidin talteenoton teemalla alkuvuodeksi Seminaarit toimivat verkottumisen tapahtumapaikkoina, niissä osaaminen näkyy, kuuluu ja siirtyy, ja lisäksi seminaarit aktivoivat osallistujia ideoimaan uutta liiketoimintaa ja uusia kehitysprojekteja. 4 Julkaisut Innovaatioita ilmaston hyväksi ClimBus Uutislehti 2/2007 Suomenkielinen kattava uutislehti Julkaisupvä: ClimBus Newsletter 1/2007 Englanninkielinen kattava uutislehti Julkaisupvä: Innovaatioita ilmaston hyväksi ClimBus Uutislehti 2/2006 Suomenkielinen kattava uutislehti Julkaisupvä: ClimBus Newsletter 1/2006 Englanninkielinen kattava uutislehti Julkaisupvä: Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet, ClimBus-teknologiaohjelman katsaus 2007, Teknologiakatsaus 211/2007, Jatta Jussila, Technopolis Oyj (toim.), Tekes, Helsinki, Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet, ClimBus-teknologiaohjelman katsaus 2006, Teknologiakatsaus 193/2006, Eija Alakangas, VTT & Jatta Jussila, Technopolis Oyj (toim.), Tekes, Helsinki, Suomen ilmastoteknologiaklusterin kilpailuetu, Teknologiakatsaus 194/2006, Juha Vanhanen, Mikko Halonen, Jari Hiltunen, Jukka Loikala, Santtu Hulkkonen & Janne Hietaniemi (eds.), Tekes, Helsinki, Saatavilla: opencms/opencms/ohjelmaportaali/ohjelmat/ ClimBus/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_ aktivointi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/ 194_06_Suomen_Ilmastoteknologiaklusterin_ kilpailuetu.pdf Finnish Climate Business Initiative for Central and Eastern Europe, Tekes-Finpro-DuO-projektin loppuraportti, Santtu Hulkkonen, Finpro Central & South East Europe & Tommi Tynjälä, Green Stream Network Ltd (eds.), Helsinki, August Saatavilla: opencms/ohjelmaportaali/ohjelmat/climbus/fi/ Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Julkaisut/ Projektiaineistot/2004/Raportit/Report-Climbus_ CEE-0509-final.pdf 5 Viitteet Jaakko Pöyry Consulting, Ilmastoaiheisen teknologiaohjelman taustaselvitys (sopimus 10340/25/03), Selvitys Tekesille,

13 1 Puhdas energiantuotanto ja polttoaineet Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line-määritykseen Wood chip moisture on-line measurement system based on the combination of the different methods Timo Järvinen hankkeen vastuullinen johtaja VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 1603, Jyväskylä Puh Pekka Teppola VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 1199, Kuopio Microkatu 1, Kuopio Puh Jouko Malinen VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 1100, Oulu KV1 Kaitoväylä 1, Oulu Puh Sami Siikanen VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 1199, Kuopio Microkatu 1, Kuopio Puh Eero Hietala VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 1100, Oulu KV1 Kaitoväylä 1, Oulu Puh Markku Tiitta Kuopion yliopisto, fysiikan laitos PL 1627, Kuopio Savilahdentie 9, Kuopio Puh Abstract The aim of the project is to develop wood chip moisture on-line measurement system based on the combination of different methods. The gauges utilised are nir-, impedance- and radiometric devices. All the measurements are installed in PDU-scale conveyor facility, which is targeted for development and testing fuel and bulk material quality and property measurement technology and devices. The system enables to achieve accurate reference moisture content data and sufficient range of moisture content variation in full scale. The usability and accuracy of the separate measurement methods have been researched by testing in different conditions. As a result it will be suggested the best combination of different methods for each purpose. The actual system will be realised in a separate new project under plan. The combination should have good usability and it should be able to apply to the different types of wood chip like wood chips for pulping and logging residue chips and even to other biomass materials in variable conditions. Projektin kuvaus Projektin kesto Projektin rahoitus , josta Tekesin osuus Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset Osallistuvat yritykset Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Jyväskylän ja Oulun toimipisteet Kuopion yliopisto, fysiikan laitos, Kuopio Alholmens Kraft Oy, BMH Technology Oy, Jyväskylän Energiantuotanto Oy, Kouvo Automation Oy,Metso Power Oy, Metsäteho Oy, Raumaster Oy 7

14 Hankkeen tavoitteena on yhdistelmämittauksen kehittäminen hakkeen kosteuden on-line -määritykseen perustuen nir-, impedanssi- ja radiometriseen menetelmään. Mittaukset on asennettu VTT:n koelinjan mittahihnalle, joka mahdollistaa tarkemman referenssikosteuden saannin ja halutun kosteusalueen ja olosuhdemuuntelun lähes täydessä mitassa verrattuna energialaitos- tai teollisuusoloihin. Koeajojen avulla on tutkittu erillisten menetelmien toimivuus ja tarkkuus eri oloissa ja niiden perusteella tehdään ehdotus yhdistelmämenetelmäksi, joka toteutetaan erillisessä hankkeessa. Menetelmällä tulee olla hyvä käytettävyys ja sovellettavissa erityyppisille hakkeille, kuten teollisuus- ja metsähake sekä mahdollisesti myös muille biomassoille vaihtelevissa oloissa. 1 Tausta Puuperäisen biomassan, kuten metsähakkeen energiakäytössä ja muussa raaka-ainekäytössä, esim. nestemäisten biopolttoaineiden valmistuksessa, etukäteen prosessin ohjaukseen saatu kosteustieto nostaa hyötysuhdetta ja käytettävyyttä. Toisaalta hakkeen kosteustietoa tarvitaan useimpien puunjalostusprosessien säädössä, tyypillisesti esimerkiksi kemiallisessa massanvalmistuksessa hakkeen kosteustiedon avulla saatua tietoa puun kuiva-ainesmäärästä voidaan hyödyntää tarkempaan keittokemikaalien annostukseen, mekaanisen massanvalmistuksessa kosteustieto kertoo tarkemmin raaka-aineen laadusta prosessoinnin kannalta. Perusongelma näissä tapauksissa on sama: saada mahdollisimman tarkka ja nopea etukäteistieto hakkeen kosteuspitoisuudesta. Kuitenkin on-linemäärityksen kehittämisen vaikeusaste nousee materiaalin epähomogeenisuuden kasvaessa so. kun siirrytään teollisuushakkeesta energiakäyttöön menevään hakkuutähdehakkeeseen. Periaatteessa kosteuden jatkuvatoimiseen mittaukseen voidaan käyttää erikseen hyvin monenlaisia menetelmiä, esimerkiksi laajaa aluetta sähkömagneettista spektriä (gamma, röntgen, ir, rf, mikroaalto, radio-aalto, sähköiset menetelmät), ydinmagneettista resonanssia ja neutroni(absorptio)menetelmää. Vertailumittauksena käytetään puun kosteuden standardin mukaista määritystä kuivaamalla kosteusnäyte lämpökaapissa vakiopainoon. Hitaudestaan huolimatta standardimenetelmä on sellaisenaan tai eri pikakosteusmittausmodifikaatioina käytössä teollisuudessa ja tutkimuksessakin kaikkialla maailmassa. Koska hakkeen kosteusmittaus on ollut haastavaa nykyteknologiallakin, niin erilaisia kiertoteitä so. epäsuoria menetelmiä on myös käytetty (Järvinen, Malinen & Tiitta, 2007). 2 Tavoitteet ja rajaukset Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmien yhdistämiseen perustuva on-line-kosteusmittausmenetelmä hakkeelle, joka on tarkempi ja ennen kaikkea käytettävämpi ja olosuhdesietoisempi kuin erilliset menetelmät. Yhdistämällä pyritään eri menetelmien etujen avulla korjaamaan niiden puutteita: esim. läpäisevä menetelmä (gammamittaus) yhdistetään pintamittausluonteiseen sekä lumeen ja jäähän herkemmin reagoiviin menetelmiin, kuten nir- ja/tai impedanssimittaus. Koska puun kosteuden on ollut hyvin haastavaa, niin tässäkin tapauksessa asiaa lähestytään tutkimuksellisen keinoin lähtien menetelmien perusteista. Valmiin mittausratkaisun kehittäminen vaatii kuitenkin lisäpanostuksia. Ensivaiheessa tavoitteena on yhdistelmämenetelmä, joka myöhemmin kehitetään ja kalibroidaan mahdollisesti monimuuttujamallinnuksen avulla tai yksinkertaisemmilla algoritmeilla erillisessä hankkeessa kosteusmittariksi eri sovelluksiin. 3 Toteutus Kosteusmittauksen kehittämisen eräs pääkysymyksiä on, miten saadaan luotettava referenssimittaus riittävän suuresta materiaalivirrasta, jolloin päästään laboratoriomitasta eteenpäin. VTT:llä ja muillakin kehittäjillä on paljon kokemusta myös suoraan energialaitoksilla ja teollisuudessa tehdystä kosteusmittauksen kehitystyöstä, jolloin luotettavaa vertailutietoa esim. näytteenoton edustavuuden ja riittävän kosteusvaihtelun suhteen on ollut hyvin vaikea saada. Siksi hankkeessa on käytetty VTT:lle Jyväskylään toteutettua täydenmitan koelinjaa (Järvinen, 2005), jossa materiaalia voidaan hallitusti kierrättää ja manipuloida halutulla tavalla. 8

15 Kuva 1. Kuvissa koelinjan mittahihna: vasemmalla metsähaketta ja radiometriset mittaukset sekä niiden välissä kaupallinen ir-mittari ja oikealla teollisuushaketta ja nir-mittapää sekä kaksi impedanssimittausta. Koelinjaan asennettiin kaikki tarvittavat mittaukset: VTT:llä Oulussa kehitetty nir-mittauspää (Aikio et al., 2002) sekä Kuopion yliopistossa kehitetyt impedanssimittapäät (Tiitta, 2007) linjassa valmiina olevien radiometristen ja muiden mittausten lisäksi (kuva 1) (Järvinen, 2007). Linjaan syötettiin erityyppisiä ja kosteusalueilla olevia hakkeita, jotka oli saatu polttoainetoimittajalta ja sellunvalmistajalta. Eri kosteustasot on saatu haketta kuivaamalla, kastelemalla ja seostamalla. Lisäksi hakkeita on jäädytetty konttipakastimessa. Projekti on käynnistynyt elokuussa 2007 ja syyskuun aikana tehtiin mittauksien asennukset ja tarvittavat kalibroinnit. Ensimmäinen mittausjakso toteutettiin loka-marraskuussa, jonka tulokset on analysoitu ja raportoitu johtoryhmälle tammikuussa Toinen mittausjakso on tehty talvioloissa maaliskuussa 2008 käyttäen myös jäädytettyjä hakkeita. Koetoimintaa hankkeessa ei enää tehdä, vaan tarkoituksena on analysoida maaliskuun kokeet ja tehdä esitys yhdistelmämenetelmäksi, jota kehitetään jatkohankkeessa. Projekti on suunniteltu päättyväksi syyskuussa Tulokset Toistaiseksi on käsitelty syksyllä 2007 tehtyjen ajojen mittaustulokset. Tulokset on käsitelty eri menetelmien osalta. Nir-menetelmässä mittapäästä tuleva sädekimppu vietiin valokuidulla InGaAs-alueen ( nm) Zeissin rivispektrometrille, jolla voitiin mitata 128 aallonpituutta kerralla. Mitatut spektrit olivat pimeävirta- ja referenssikorjattuja absorbanssispektrejä. Niiden integrointiaika 10 ms ja ne keskiarvoistettiin ja tallennettiin sekunnin välein. Referenssinä käytettiin mitattua ja laskettua kosteutta ja malliin otettiin spektrejä 2 min aikavälillä ennen referenssikosteutta. Mittauksien kalibroinnissa käytettiin partial last square (PLS) -menetelmää. Kuvassa 2 on esitetty erään teollisuushakemittauksen raakaspektri ja mallin kalibrointisarja. Kuvan 2 kalibrointimallissa oli 13 referenssipistettä suhteellisen tasaisesti hakkeen kosteusvälillä m-%. Laskennassa käytettiin tuhansia spektrejä. Korrelaatiokertoimeksi ao. spektrien ja referenssikosteuden välillä saatiin tässä tapauksessa ja kosteuden keskivirheeksi mallin osalta 1,3 prosenttiyksikköä (Siikanen, 2008). Kun em. mallia käytettiin kosteuden ennustamiseen testisarjassa, saatiin esimerkkinä tulos, joka on esitetty kuvassa 3. Ennustekosteus on nousevan kosteuden alueella vastaava kuin testisarjassa, mutta laskevan kosteuden alueella tulee virhettä, joka voi selittyä pintakosteuden siirtymisellä hihnaan ja tässä tapauksessa kuivempiin hakepalasiin sekä haihtu- 9

16 Kalibrointisarja: mitattu vs. ennustettu n: 2001 r: R 2 : RMSE: b 0 : / b 1 : / Kuva 2. Vasemmalla nir-mittauksen raakaspektri (x-akselilla aallonpituus, y-akselilla kosteus); oikealla esimerkki PLS:llä lasketusta kalibrointimallista ao. hakkeelle. misella. Kuitenkin laskevallakin alueella trendi on vastaava kuin testisarjassa. Impedanssispektroskopiassa materiaan muodostetaan elektrodeilla muuttuva sähkökenttä ja tutkittavaa systeemiä voidaan kuvata sähköisillä malleilla, joiden perusteella siitä voidaan analysoida haluttuja ominaisuuksia. Impedanssispektroskopiassa mittausalue on vastaava kuin kapasitiivisella menetelmällä. Etuna on kuitenkin, että mittaus tehdään useilla eri taajuuksilla, josta edelleen em. spektrin mallinnuksen avulla saadaan tietoa mm. hakkeen kosteudesta. Syksyn 2007 mittauksissa käytettiin kahta erilaista elektrodityyppiä; toinen oli pinnasta mit- Kuva 3. Ennustemallin testaus (kuvan lukuisat siniset pistejoukot edustavat testisarjan kosteuspitoisuutta ajan funktiona; x-akseli ja yksittäiset suuremmat punaiset pisteet mallilla ennustettua kosteuspitoisuutta). 10

17 Selluhake x 104 Keskiarvo minuutin aikana tehdyistä mittauksista Enas m-tase Minuuttia (0 = klo 12.00) Kuva 4. Impedanssin itseisarvon muutokset (yhtenäinen sininen viiva) erään teollisuushakeajon aikana (neliöt ja pallot edustavat referenssikosteuksia (vrt. kuva 5.): laboratoriokosteus ja ajon massataseesta laskettu kosteus). taava laahaava malli ja toinen hakevirran sisällä uiva torpedo-malli (Tiitta, 2008). Kuvassa 4 on esitetty miten tietyllä taajuudella mittauksista laskettu ns. impedanssimodulus seuraa kosteuspitoisuuden kehittymistä eräässä teollisuushakeajossa. Impedanssimittauksien perusteella tehtiin monimuuttujaregressiomallit kosteuksien suhteen eri haketyypeillä. Mallien korrelaatiot on esitetty taulukossa 1. Kuvassa 5 on esitetty regressiomalleilla lasketut kosteudet sekä referenssipisteet ja luottamusvälit: suorat kuvaavat lineaarista sovitusta ja 95 %:n luottamusväliä. Sovituksien standardoiduksi keskivirheeksi saatiin 1,26 prosenttiyksikköä. Radiometrisillä mittauksilla, joita linjalla on kaksi (Am- ja Cs-lähteeseen perustuen), mitataan periaatteessa tiheyttä. Tiheys korreloi kosteuden kanssa hyvin tasalaatuisella hakkeella (taulukko 2 ja kuva 6), mutta hakkeen laadun muuttuessa on käytettävä ao. hakkeelle soveltuvaa uutta kalibrointikäyrää. Metsähakkeella tiheyden luontainen vaihtelu on kuitenkin niin suurta, että vastaavan tasoista korrelaatioita, joita teollisuushakkeella saatiin, ei tullut, mutta kuitenkin selvä yhteys on havaittavissa (taulukko 2). Kuitenkin jopa samantyyppisellä eri vuosilta peräisin olevalla Taulukko 1. Regressiomallien korrelaatiot (yksittäinen parametri edustaa joko impedanssimodulusta tai vaihesiirtoa; kaksi parametria sisältävät kummatkin). Korrelaatio keskiarvo-kosteuden kanssa Selluhake Metsähake Paras korrelaatio yksittäisen parametrin kanssa 0,89-0,98 Regressiomallin R (kaksi parametria) 0,90 0,98 Regressiomallin estimaatin standardivirhe 1,7 % 0,9 % 11

18 MC_malli laatu Selluhake Metsähake Fit line for Total 35 R Sq Linear = MC_korjmtase Kuva 5. Impedanssimittauksista ja referenssikosteuksista laskettujen regressiomallien vastaavuus eri hakelaaduilla (x-akselilla referenssikosteus ja y-akselilla impedanssi-mallista saatu kosteus). samasta puulajista tehdyllä teollisuushakkeella korrelaatio kosteuden ja tiheyden välillä näyttäisi muodostuvan kohtuulliseksi (kuva 7). Myös tässä projektissa 2007 ja 2008 teollisuushakkeella tehdyt mittaukset antavat vastaavan tuloksen (kuva 8), vaikka 2008 ajoissa oli myös huomattava määrä jäädytettyä haketta. Taulukko 2. Kosteuden ja tiheyden välinen korrelaatio hakemittauksissa (radiometristen mittausten lineaarinen vaimennuskerroin vastaa tiheyttä, koska hakepatjan korkeus on myös ajoissa mitattu). Korrelaatiotaulukko, selluhake itih, astia itih,astia, pak. Cs lin. vk Am lin.vk kakosteus, m-% mtkosteus, m-% itih,astia, kg/m itih,astia, pakattu, kg/m Korrelaatiotaulukko, metsähake Itih. astia Itih.astia, pak. Cs lin. vk Am lin.vk kakosteus, m-% kakosteus, m-%, nk itih,astia, kg/m itih,astia, pakattu, kg/m

19 1/cm Lineaarinen vaimennuskerroin 137 CS:lle keskiarvokosteuden funktiona 2007 selluhakeajoissa lin.vk. CS, 2 min ka 1/cm Poly. (lin.vk. CS, 2 min ka 1/cm) Lineaariset vaimennuskertoimet laskettu 2 minuutin keskiarvoina sekunnin välein kerätystä datasta 2 R = kosteus, m-% Kuva 6. Radiometrisen (127Cs) mittauksen lineaariset vaimennuskertoimet kosteuden funktiona. 1/cm Lineaarinen vaimennuskerroin 241Am:lle kosteuden funktiona mäntyselluhakeajoissa 2007 ja laboratoriomittauksissa 1992 Lineaariset vaimennuskertoimet (07) laskettu 2 minuutin keskiarvoina sekunnin välein kerästystä datasta, 1992-mittauksissa kerätty useita miljoonia pulsseja, aika ei ole tiedossa, keruunopeus kuitenkin < 1 s vuoden 1992 laboratoriomittauksissa Am-241:n aktiivisuus 0,52 GBq ja kollimointiaukko 12 mm; koelinja-ajoissa vastaavat arvot 1,48 GBq ja 10 mm 2 R = kosteus, m-% Kuva 7. Radiometrisen (241Am) mittauksen lineaariset vaimennuskertoimet kosteuden funktiona (pisteet saatu 2007 koelinja- ja laboratoriomittauksista; Puumalainen,1992). kg/m Irtotiheys vs. keskiarvokosteus selluhakeajoissa 2007 ja mittaus 30 l astiassa säännönmukaisesti "pakattuna 2 R = R = 0.96 mittaus 30 l astiassa käsittelemättä m-% Kuva 8. Irtotiheyden ja kosteuden välinen korrelaatio teollisuushakkeella (pisteet vuoden 2007 ja 2008 koelinja-ajoista). 13

20 5 Tuloksien hyödyntäminen Hankkeessa on mukana rahoittajina Tekesin lisäksi energia- ja metsäteollisuuden yrityksiä sekä käsittelylaitevalmistajia ja instrumenttitoimittaja. Tuloksia voidaan jo erillisinä suoraan hyödyntää lämpö- ja voimalaitoksilla ja teollisuudessa sekä laitostoimituksissa, joissa tarvitaan tarkempaa tietoa poltto- tai raaka-aineen laadusta, kosteuden ja tiheyden osalta. Lopullisena tavoitteena on kuitenkin yhdistelmämittauksen toteuttaminen, joka vaatii jatkohankkeen. Jatkohankkeessa tavoitteena on menetelmäesityksen perusteella tehdä yhdistelmäratkaisu hakkeen on-line-kosteusmittaukseen, jota sovelletaan eri käyttötarkoituksiin so. esim. energiahakkeelle ja teollisuushakkeelle vaihtelevissa oloissa, mutta myös muut biomassat voivat tulla kyseeseen. Tällaisia voivat olla sekä pohjoiset että eksoottisemmat eteläiset puu- ja kasviperäiset poltto- ja raaka-aineet erilaisissa olosuhteissa. Tarve biomassojen kosteuden mittaukseen lähtee suoraan poltto- ja raaka-aineiden tarkemman ja säästävämmän käytön vaatimuksesta, joka tulee sekä ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen että yleensä ympäristöä säästävämmän teknologian kehittämistavoitteista. Lisäksi samanaikaisesti saadaan kustannussäästöjä jo hyötysuhteiden nousun kautta, joka pienentää myös hiilidioksidipäästöjä. Viitteet Aikio, M., Suopajärvi, P., Tenhunen, J., Haapalainen, A., Seppänen, T., Alasaarela, I., Vasama, H. & Mäntylä, M., Design and manufacturing method for IR analyzers based on mirror optics, Research activities in optoelectronics and electronics manufacturing, VTT Electronics, Oulu, 2002, ss Järvinen, T., Malinen, J., Tiitta, M. & Teppola P., State of art -selvitys puun kosteusmittauksesta, Metsäteho Oy Puun kosteusmittaus -hanke, VTT:n Tutkimusraportti, Jyväskylä, 2007, 90 s. Järvinen, T., PDU-scale conveyor facility, ClimBusteknologiaohjelman vuosiseminaari, Hyvinkää , VTT Process, Poster-presentation. Järvinen, T., Polttoaineen kosteuden mittaus matalaenergistä gammasäteilyä käyttäen, VTT:n Tutkimusraportti, Jyväskylä, 2007, 14 s. Puumalainen, P., Paperin laadun ja siihen valmistusprosessissa vaikuttavien tekijöiden on-line-mittaukset, Tieteellisiä julkaisuja 29, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Lappeenranta, 1993, 279 s. Siikanen, S., Zeiss-NIR -laitteistolla saatuja mittaustuloksia, Hankkeen Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen raportti johtoryhmälle Tiitta, M., On-line impedanssi- ja ae-mittaukset VTT:n hakekuljettimella, Hankkeen Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen raportti johtoryhmälle Tiitta, M., Tomppo, L. & Lappalainen, R., Vertaileva kosteusmittaus, Hankkeen Biomassapolttoaineen käsittelytekniikan kehittämishanke päätulokset, Tutkimusraportti, Kuopio, 2007, 14 s. 14

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Copyright Tekes. ClimBus. Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet

Copyright Tekes. ClimBus. Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet 11-2007 Copyright Tekes ClimBus Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet 2004-2009 Projektit ja rahoitus Projekteja yhteensä 134 Projektien hankkeiden kokonaisvolyymi 90,6 milj. josta Tekesin

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

VUOSI 2015 / YEAR 2015

VUOSI 2015 / YEAR 2015 VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Ilmansuojeluyhdistys syyskokous 23.11.2017 Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Espoon kaukolämpö hiilineutraaliksi 2030 Ilkka Toijala / Head of Heating and Cooling, Finland / 23.11.2017 Kattava kaukolämpöverkko,

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen Geoenergian tulevaisuuden visio Jari Suominen 1 The global energy challenge 3 Renewable energy potential does not limit its use Fossil energy: total estimated resources Renewable energy: estimated annual

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLIOPISTOKESKUSSEMINAARI Tulevaisuuden innovaatioiden, oppimisen ja osaamisen ekosysteemejä

VALTAKUNNALLINEN YLIOPISTOKESKUSSEMINAARI Tulevaisuuden innovaatioiden, oppimisen ja osaamisen ekosysteemejä VALTAKUNNALLINEN YLIOPISTOKESKUSSEMINAARI Tulevaisuuden innovaatioiden, oppimisen ja osaamisen ekosysteemejä 13. 14.11.2017 KAJAANISSA Päivi Tikkakoski, tuotekehitysjohtaja, Analysaattorit ja mittaukset

Lisätiedot

Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A

Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma 6.4.2017 Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A Manni Hiilineutraali kaupunkialue 2040 mennessä Turun

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä.   public-procurement Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Konserniohjausyksikkö ERDF and

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 10.10.2013 Ilkka Hiltunen Biomass Gasification to Different Final Products

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

895 M ,26%*

895 M ,26%* 17.4.2019 Tiedot pohjautuvat Euroopan komission 13.03.2019 päivättyyn hanketietokantaan Suomen avainluvut: 895 M 2068 14,26%* 1360 590 322 150 Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus Suomalaisten

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Gap-filling methods for CH 4 data

Gap-filling methods for CH 4 data Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5. ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.2011 Otaniemi ReFuel a three year research project (2009-2011) goal utilize the

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura 28.6.2016 Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Integration Sustainability

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power 28.10.2009 Sisältö Metso Power, CCS, ETP ja ZEP; mikä yhdistää Mikä on ETP? Mikä on ZEP? ZEP:n

Lisätiedot

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä M a t t i K a t t a i n e n O T M 1 1. 0 9. 2 0 1 9 Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä Ympäristöoikeustieteen

Lisätiedot

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050 CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050 Tiina Koljonen & Antti Lehtilä VTT CCS-seminaari 28.10.2009, Hanasaari SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. CCS:N MERKITYS GLOBAALISTI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Stormwater filtration unit

Stormwater filtration unit Stormwater filtration unit Background, concept and applied design work Olli Hakala 2018 WSP Finland Aalto university Kyttä ym. 2014. Veden äärellä kysely, ENTJUSTESS-hanke. Aalto yliopisto. STORMWATER

Lisätiedot

FP3: Research task of UTA

FP3: Research task of UTA FP3: Research task of UTA Task 1.5.1 Acceptability The objective is to study arguments regarding bio-ccs in the Finnish print media. Research questions: How bio-ccs is perceived by different actors? Which

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia kehitysmaissa Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia

Lisätiedot

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä

Lisätiedot

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km

Lisätiedot

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Electricity Market, targets Competitive ness Sustainab ility Technical requirement; keep

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Yksityisen sektorin rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kansanvälisesti

Yksityisen sektorin rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kansanvälisesti Yksityisen sektorin rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kansanvälisesti Vesikysymykset kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Kaj Jansson Maa- ja metsätalousministeriö/luonnonvarasto

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Millaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan?

Millaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan? Millaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan? 1 Suomen tietoturvayhtiöillä on merkityksellisiä kasvutavoitteita 2 Kyberturva on vakaasti kasvava osa perinteistä ICT:tä

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää ään n? Reaktoriturvallisuus Eija Karita Puska, VTT EURATOM in FP 7 (from FP7 factsheets www.ec.europa.eu/research) 2 Budget: 2.7 billion

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

766 M ,83%*

766 M ,83%* 9.11.2018 Tiedot pohjautuvat Euroopan komission 29.9.2018 päivättyyn hanketietokantaan Suomen avainluvut: 766 M 1 832 13,83%* 1206 537 280 130 Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus Suomalaisten

Lisätiedot