Viite: Korkeimman hallinto-oikeuden vastinepyyntö dnro 3533/3/12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viite: Korkeimman hallinto-oikeuden vastinepyyntö 28.1.2013 dnro 3533/3/12"

Transkriptio

1 LUONNOS Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy:n Korpelan Voima kuntayhtymän pyynnöstä laatima ehdotus Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven ja Toholammin jäsenkunnille siitä, miten Kokkolan kaupungin valitukseen hallintoriitahakemuksen hylkäämisestä on mahdollista vastata. Viite: Korkeimman hallinto-oikeuden vastinepyyntö dnro 3533/3/12 VASTINE KOKKOLAN KAUPUNGIN VALITUKSEEN VAASAN HALLINTO- OIKEUDEN HALLINTORIITA-ASIASSA ANTAMASTA PÄÄTÖKSESTÄ NRO 12/0526/3 VAATIMUKSET Vastineen antaja vaatii, että Korkein hallinto-oikeus 1. hylkää Kokkolan kaupungin valituksen; 2. vahvistaa Vaasan hallinto-oikeuden tavoin, että Kokkolan kaupunki ei ole Korpelan Voima kuntayhtymän jäsen; ja 3. velvoittaa Kokkolan kaupungin korvaamaan asiassa vastineen antajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen myöhemmin esitettävän selvityksen mukaan. PERUSTELUT 1. Aluksi Joulukuussa 2010 Kokkolan kaupunki (jäljempänä Kokkola) teki Vaasan hallintooikeudelle ja Oulun hallinto-oikeudelle kahdeksan kunnallisvalitusta jäsenkuntien päätöksistä, joilla ne ovat muuttaneet kuntayhtymän perussopimusta siten, että Kokkolaan liittyneitä kuntia ei enää mainita. Kuten Vaasan hallinto-oikeuskin on nyt todennut, näillä päätöksillä ei voida ratkaista riidanalaista asiaa jäsenyyden siirtymisestä kuntaliitoksessa. Maaliskuussa 2011 Korpelan Voima kuntayhtymä (jäljempänä Korpelan Voima) jätti Vaasan hallinto-oikeuteen hallintoriitahakemuksen, jossa se vaati vahvistamaan, että Kokkolan kaupunki ei ole Korpelan Voima kuntayhtymän jäsen.

2 2 Kesäkuussa 2011 Kokkola nosti vastaavan hallintoriita-asian Halsuan, Himangan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven ja Toholammin kuntia vastaan Vaasan hallinto-oikeudessa ja Sieviä ja Kalajokea (johon Himanka liittyi ) vastaan Oulun hallinto-oikeudessa. Mikäli Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Vaasan hallinto-oikeudella oli juridinen peruste tutkia Kokkolan kaupungin (jäljempänä Kokkola) hallintoriitahakemus, vaikka Korpelan Voima kuntayhtymä (jäljempänä Korpelan Voima) oli ennen sitä saattanut vireille hallintoriitahakemuksen sen vahvistamiseksi, että Kokkola ei ole Korpelan jäsen, vastineen antaja toteaa kantanaan, että Kokkola ei ole eikä ole koskaan ollut Korpelan jäsenkunta. Tämän kannan perusteiden osalta vastineen antaja viittaa kaikkeen hallinto-oikeudessa lausuttuun, sekä sen itsensä, että myös Korpelan Voiman toimesta. Vastaavasti viitataan kaikkeen kunnallisvalitusasioissa lausuttuun. Näissä asioissa Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksensä samana päivänä kuin jäsenyysasiassa ja Kokkola on valittanut myös näistä päätöksistä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös Kokkolan hallintoriitahakemuksen tutkimisen osalta viittaamme hallinto-oikeudessa lausuttuun. Vastineen antajan kanta Korpelan Voiman asemaan hallintoriidassa on, että Korpelan Voima on selvästi asianosainen jäsenyyttä koskevassa asiassa ja Korpelan Voiman ensin vireillepanema hakemus olisi siten tullut tutkia hallinto-oikeudessa. Tiedossamme on, että Korpelan Voima on valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen siitä, että sen hakemus on jätetty tutkimatta. 2. Valitusten käsitteleminen yhdessä Koska Kokkolan ja Korpelan Voiman valitukset mainituissa hallintoriita-asioissa koskevat samaa asiaa, pyytää vastineen antaja, että ne, samoin kuin Kokkolan tekemät valitukset mainituissa kunnallisvalitusasioissa, käsitellään yhdessä ja kaikkien näiden prosessien yhteydessä sen toimesta esitetyt seikat otetaan huomioon. Samoin Oulun hallinto-oikeuden antamista, Kalajoen kaupunkia ja Sievin kuntaa koskevista päätöksistä (mahdollisesti) tehtävät valitukset pyydetään ottamaan käsittelyyn samassa yhteydessä. 3. Perusteista vastineen antajan kannalle jäsenyysasiassa Vastineen antaja on samaa mieltä Vaasan hallinto-oikeuden perusteluista, joiden nojalla hallinto-oikeus on päätynyt siihen, että Kokkolasta ei ole tullut Korpelan Voiman jäsen. Kokkola ei ole esittänyt valituskirjelmässään mitään uutta perustelua vaatimustensa tueksi. Seuraavassa on vielä yhteenvetona esitetty vastineen antajan kannan juridiset perusteet, jotka ovat osin laajemmat kuin hallinto-oikeuden perusteet:

3 3 i. Kyseessä on kuntien vapaaehtoinen, ei-lakisääteinen yhteistoiminta, jonka toteuttamisen perusteet määritellään kuntalaissa sekä kuntalain nojalla ja kuntalain määrittelemissä puitteissa sopimusperusteisesti perussopimuksessa. Kunnallinen itsehallinto on suojattu perustuslailla ja se kohdistuu myös kuntien yhteistoimintaan ja suojaa samalla myös tätä kuntien yhteistoimintaa koskevaa sopimusvapautta. Jokaisella kunnalla on perustuslaissa oikeus valita, kenen kanssa ne tekevät yhteistyötä. Vapaaehtoiseen kuntayhtymään kuulumaton kunta ei voi siten kuntajaon muuttuessakaan vaatia oikeudellisesti tehokkaalla tavalla pääsyä kuntayhtymän jäseneksi muiden kuntien sitä vastustaessa. Jäsenkunnilla ei ole myöskään lakiin perustuvaa velvollisuutta ottaa Kokkolaa jäseneksi eikä velvoitetta perustella jäseneksi ottamattomuutta. Jäsenkunnat eivät ole päättäneet ottaa Kokkolaa jäseneksi. Se, että jäsenyys ei kuntaliitoksessa siirry, on johdonmukaista myös siihen nähden, että Kokkolan asukasmäärä johtaisi kuntalain 79 :n johdosta josta ei voi poiketa perussopimuksen määräyksin - siihen, että Kokkola voisi jäsenenä yksin estää (vetooikeus) kuntayhtymän perussopimuksen muutokset. Kuntayhtymän perussopimus on kuntalain ohella kuntayhtymän kaikkein keskeisin asiakirja. Siinä sovitaan jäseninä olevien kuntien kesken kaikkein keskeisimmät periaatteet, joille kuntien välinen yhteystyö perustuu. Lisäksi Kokkola on Korpelan Voiman kanssa kilpailevan toiminnan omistaja (Kokkolan Energia), eikä voi olla niin, että kuntayhtymän jäseneksi olisi kuntien vastustaessa otettava kilpailevan toiminnan harjoittaja. Korpelan Voima kuntayhtymässä pääsääntönä on nimenomaan ollut, että kuntayhtymään liittyvät kunnat luopuvat omasta sähkön jakelu- ja tuotantotoiminnastaan, kun ne liittyvät kuntayhtymään. Tällä hetkellä yksikään Korpelan Voiman jäsenkunta ei harjoita kuntayhtymän kanssa kilpailevaa liiketoimintaa. ii. Korpelan Voiman perussopimuksen 17 :n mukaan jäsenkunta ei voi luovuttaa osuuksiaan toiselle kunnalle. Määräys on voimassa riippumatta siitä millainen tilanne on kyseessä. Kokkolaan liittyneet Kälviä ja Lohtaja, sekä Kannus ja Toholampi ovat aikanaan perustaneet Korpelan Voiman, ja päättäneet sen säännöistä. Myöhemmin kuntayhtymään liittyneet seitsemän muuta kuntaa ovat liittyessään hyväksyneet sen säännöt. Säännöt kuvaavat siten jäsenkuntien tahtotilaa yhteistyön periaatteista ja mm. 17 kuvaa tahtotilaa siitä, että jäsenyyttä ei voi siirtää. iii. Tähän tapaukseen sovellettavaan (vanhaan) kuntajakolakiin, joka sääntelee kunnan lakkaamisen vaikutuksia, ei sisälly säännöstä, joka sisältäisi eikä se voisikaan sisältää - kuntayhtymän jäsenyyteen kohdistuvia oikeusvaikutuksia. Edellä tarkoitetuille oikeusvaikutuksille ei ole perustuslain :n edellyttämää lakiperustaa: myös kuntajaon muutosten oikeudellisista vaikutuksista on säädettävä lailla eikä lakia voi siten myöskään tulkita laajentavasti. Jäsenyyttä ei voida pitää sellaisena varallisuusoikeudellisena oikeutena, jota kuntajakolaissa tarkoitetaan.

4 4 Asiasta on myös relevanttia oikeuskäytäntöä, kuten aiemmin on todettu (KHO II-54 ( ) ja KHO 1966-II-39). Kuntayhtymän toiminnan luonne ei vaikuta mitenkään asian arviointiin. Kuntayhtymä on julkisoikeudellinen oikeushenkilö, jonka perustaminen ja toiminnan puitteet määritellään kuntalaissa. Kuntayhtymään ei voida soveltaa suoraan tai analogisesti esim. osakeyhtiötä koskevia säännöksiä tai periaatteita. iv. Uuden kunnan tuleminen kuntayhtymän jäseneksi edellyttää kuntalain mukaan joka tapauksessa perussopimuksen muuttamista. Kuntajakolaki tai muukaan laki ei sisällä poikkeusta tästä kuntalain perusvaatimuksesta. v. Kokkola ja siihen liittyneet kunnat ovat toimenpiteillään ja passiivisuudellaan hyväksyneet vuosina , että Kokkolasta ei tule / ei ole tullut kuntayhtymän jäsentä lukien. Kokkola on nostanut jäsenyysasian esiin vasta syksyllä Kokkolan ja siihen liittyneiden kuntien toimenpiteiden ja passiivisuuden takia Kokkolan on toissijaisesti katsottava eronneen kuntayhtymästä tai menettäneensä oikeutensa vedota kuntayhtymän jäsenyyteen. 4. Yksityiskohtaisia kommentteja Kokkolan valituksesta Kokkolan kaupungin päivätyn valituksen eräitä yksityiskohtia kommentoidaan tarkemmin seuraavassa. Jaottelu vastaa Kokkolan valituskirjelmän otsikoita. 4.1 Tapahtumainkulku ja tausta Riidatonta on, että Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat ovat lakanneet liittyessään Kokkolan kaupunkiin kuntaliitoksessa lukien. Riippumatta siitä, mitä yhdistymissopimuksessa on sanottu, ei kuntaliitokseen osallisilla kunnilla ole oikeutta keskenään päättää kuntayhtymän jäsenyyden säilymisestä. Edelleen on selvää, että kuntayhtymän jäsenkunnat eivät ole ottaneet Kokkolaa uudeksi kuntayhtymän jäseneksi. Kunnat ovat päättäneet Korpelan Voiman perussopimuksen muuttamisesta siten, ettei siinä mainita enää Kälviän, Lohtaja ja Ullavan kuntia, mikä käy ilmi kunnallisvalituksien liitteinä olevista päätöspöytäkirjoista. Mikään kunta ei päätynyt ehdottamaan perussopimuksen muuttamista siten, että Kokkolasta tulisi kuntayhtymän jäsen. Paikkansa ei pidä Kokkolan valituskirjelmän sivulla 6 esitetty väite siitä, että siihen liittyneiden kuntien osuus Korpelan Voimassa oli yksipuolisesti otettu jäljelle jääneiden kuntien haltuun ja tämän lisäksi osuuden arvoa ei oltu valmiita korvaamaan Kokkolalle. Korpelan Voima on katsonut, että Kokkolalla on olemassa saaminen kuntayhtymältä. Kun tämän suuruudesta ja ehdoista ei ole päästy sopuun, niin kuntayhtymä on saattanut asian välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi. Sinänsä on johdonmukaista, että Kokkola ei saisi asiaan liittyvää rahallista korvausta sinä aikana, kun sen alueella asuvat asukkaat saavat samat

5 5 edut kuin muutkin Korpelan Voiman toimialueella olevat asukkaat. Tämä perussopimukseen liittyvä asia ratkaistaan kuitenkin erillisessä välimiesmenettelyssä, joka ei ole tehnyt asiassa mitään päätöksiä itse asiassa käsittely ei ole kunnolla edes alkanut Kokkolan esittämän kuntayhtymän jäsenyyttä koskevan väitteen takia. Se pitää paikkansa että näkemykset korvauksen määrästä poikkeavat merkittävästi. Edelleen sivulla 5 Kokkola viittaa maantieteellisiin toimiympäristöihin ja maaseutukaupunki vastakkainasetteluun. Vaikka asia ei ole relevantti kyseessä olevan jäsenyysasian kannalta, todettakoon, että sekä Kokkolan Energialla että Korpelan Voimalla on molemmilla noin asiakasta. Suuri ero muodostuu kuitenkin siinä, että Kokkolan Energia tavoittaa kaikki asiakkaansa noin kilometrin mittaisella jakeluverkolla, kun taas Korpelan Voima tarvitsee siihen noin kilometriä, joten se, että Kokkolan Energia toimii enemmänkin kaupunkiympäristössä ja Korpelan Voima maaseutuympäristössä, pitää täysin paikkansa. Kokkolan Energialla puolestaan on oman jakeluverkkonsa alueella yksinoikeus sähkön siirron osalta, vastaavasti kuin Korpelan Voimalla oman jakeluverkkonsa alueella tai vaikkapa Fortumilla. Sivulla 6 Kokkola on todennut, että yhtenä yrityksenä tilanteen ratkaisemiseksi Kokkola lähetti helmikuussa 2009 Korpelan Voimalle laskun, koska kuntayhtymän kanta oli ollut se, että Kokkolan jäsenyys oli lakannut. Tämä ei pidä täysin paikkansa, sillä vastineen antajan käsityksen mukaan kaikille osapuolille oli lukien selvää, että lakanneet kunnat eivät ole enää kuntayhtymän jäseniä eikä myöskään Kokkolan kaupungista ole tullut kuntaliitoksen myötä Korpelan Voiman jäsentä. Kokkolan kaupungin tai lakanneiden kuntien edustajat eivät pyrkineet osallistumaan jälkeen kuntayhtymän päätöksentekoon eikä Kokkola muutenkaan esittänyt olevansa jäsen. Vuonna 2009 erimielisyys Kokkolan kanssa koski sitä, minkä suuruinen korvaus kuntayhtymän on suoritettava Kokkolan kaupungille jäsenyyden loppumisen johdosta ja milloin korvaus on suoritettava. Sivulla 7 Kokkola toteaa, että kesken välimiesmenettelyn Korpelan Voima laittoi vireille hallintoriita-asian sen vahvistamiseksi, että Kokkola ei ole Korpelan Voiman jäsen. Vastineen antajan tietojen mukaan muuta ei voitu, koska Kokkola syksyllä 2010 kesken välimiesmenettelyn alkoi vetoamaan Kokkolan jäsenyyteen kuntayhtymässä, asiamiehensä vaihduttua. Lisäksi Kokkola teki joulukuussa 2010 jäsenkuntien perussopimuksen muuttamispäätöksistä kunnallisvalitukset, vaikka oli selvää, ettei siten voitu päästä jäsenyysasiassa ratkaisuun, minkä hallinto-oikeuskin on nyttemmin todennut jättäessään valitukset tutkimatta. Välimiesoikeus odottaa nyt jäsenyysasiassa annettavaa lainvoimaista ratkaisua, Kokkolan toiminnasta johtuen. 4.2 Korpelan Voima kuntayhtymä - toiminnan luonne Vastineen antaja on samaa mieltä kuin hallinto-oikeus siinä, että kuntayhtymän toiminnan luonne ei anna aihetta arvioida jäsenyyden siirtymättömyysasiaa toisin.

6 6 Kuntayhtymän toiminnan luonne (esim. koulutusalan tai energia-alan kuntayhtymä) ei vaikuta jäsenyysasian arviointiin. Kuntayhtymän toiminnan luonteen huomioimiselle ei ole mitään juridista tai muuta perustetta. Kokkolan valituksen kohdassa 1.2 esitetyistä väitteistä todettakoon seuraavaa: - kuntayhtymä ei ole liiketaloudellinen yhteenliittymä, vaan kuntien välisellä, valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella, kuntalain nojalla perustettu ja sen mukainen itsenäinen oikeushenkilö ja kuntien välisen (tässä tapauksessa vapaaehtoisen) yhteistyön muoto; kuntayhtymän toiminta vastaa kuntien liikelaitoksien toimintaa, mutta erona on se, että kahdeksan kunnan tehdessä yhteistyötä, ei toimintaa voi organisoida liikelaitosmuotoon ilman kuntayhtymämuotoa, johon liittyy omat juridiset piirteensä, joita ei voi jättää huomioimatta. - väite siitä, että Korpelan Voiman tarkoituksena on monopoliasemansa turvin tuottaa kunnille tuloja, ei pidä paikkansa. Kuten aiemmin on todettu, Korpelan Voima kuntayhtymän toimintaperiaatteisiin ei kuulu jakaa syntynyttä ylijäämää jäsenkunnilleen. Asiakkailta kerätyt maksut pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina, ja mahdollinen ylijäämä käytetään asiakkaita palveleviin investointeihin. - se, minkä suuruinen korvaus kuntayhtymän on suoritettava Kokkolan kaupungille jäsenyyden loppumisen johdosta ja milloin korvaus on suoritettava, ei kuulu nyt vireillä olevaan asiaan, eikä myöskään Kunnat ja kilpailuneutraliteetti - lainsäädäntöhanke. Mikäli kuntayhtymä yhtiöittäisi kilpailun alaisen toimintansa tytäryhtiöön, ei sillä olisi jäsenyysasiaan mitään vaikutusta. - Kokkola toteaa (s. 8) virheellisesti että hintahyöty tulisi vain jäsenkunnille ja jäsenkuntien kuntalaisille, vaikka se aivan hyvin tietää, että jäsenkuntien kuntalaisilta perittävä sähkösiirtohinta on sama kuin Kokkolan kunnan (entisten jäsenkuntien) alueella olevilta asiakkailta perittävä sähkönsiirtohinta, eikä voisi muuta ollakaan sähkömarkkinalain velvoitteista johtuen kuntayhtymä ei siten tosiasiallisestikaan siirrä tulostaan jäsenkunnille ja jäsenkuntien kuntalaisille. - se, mikä on Korpelan Voiman arvo, ei kuulu käsiteltävänä olevaan asiaan 4.3 Kuntaliitos yleisseuraantona Vastineen antaja on samaa mieltä kuin hallinto-oikeus siinä, että kuntajakolain 19 :n käsitteitä omaisuus, velat tai velvoitteet ei ole tarkennettu laissa tai sen esitöissä, mutta ne eivät myöskään ole Kokkolan väittämällä tavalla vain lainsäätäjän semanttinen ilmaus, jolla lainsäätäjä on tarkoittanut kuntaliitosta yleisseuraantona, kokonaisvaltaisena saannon muotona tarkoittamattakaan antaa käsitteille mitään itsenäistä merkitystä. Kokkola on edelleen vedonnut valituksessaan siihen, että kuntajakolaissa tapahtuu yleisseuraanto (valituksen kohdassa 2.1).

7 7 Vastineen antajan käsityksen mukaan asiassa ei kuitenkaan ole merkitystä, kutsutaanko vuoden 1997 kuntajakolain mukaista omaisuuden, varojen ja velkojen siirtymistä yleisseuraannoksi vai ei (joka ei myöskään ole laissa määritelty käsite). Yleisseuraannostakaan ei nimittäin seuraa, että seuraaja saatettaisiin kaikissa suhteissa samaan oikeusasemaan kuin aiempi oikeuksien haltija. Erilaissa yhteisöissä jäsenyydet ja osakkuudet ovat eri tavalla siirrettävissä. Yksinkertainen esimerkki on periminen, jossa myös tapahtuu yleisseuraanto perinnönjättäjältä perillisille. Selvää on, että vainajan jäsenyydet vaikkapa seurakunnassa tai yhdistyksessä eivät siirry perillisille. Samoin vaikkapa rikoslain mukainen syyteoikeus kunnianloukkauksesta ei siirry perilliselle, vaan syyteoikeus on eräillä vainajan läheisillä rikoslain 24 :n 12 :n 3 momentin määräämällä tavalla perillisasemasta riippumatta. Vastaavasti osakeyhtiön sulautuessa toiseen osakeyhtiöön, sen jäsenyys yhdistyksessä lakkaa, eikä siirry automaattisesti yleisseuraannon perusteella vastaanottavalle yhtiölle. Oikeuskirjallisuudessa on tältä osin todettu seuraavaa: Yksityisen henkilön jäsenyys [yhdistyksessä] päättyy aina jäsenen kuolemaan. Jäsenyys ei voi siirtyä, joskin yleis- tai erityissaannon kohteena olevalla voi olla mahdollisuus hakea yhdistyksen jäsenyyttä. Oikeushenkilön jäsenyys päättyy, kun oikeuskelpoisuus on päättynyt purkautumisen, sulautumisen tai lakkauttamisen kautta. Yhdistyksen jäsenyyden lakkaaminen merkitään kirjaamistoimena jäsenluetteloon. Lakkaaminen tulee voimaan siitä alkaen, kun oikeuskelpoisuus on menetetty. 1 Vastaavasti jos yhdistyksen jäsen on osakeyhtiö, niin sen jäsenyys yhdistyksessä lakkaa osakeyhtiön sulautuessa toiseen osakeyhtiöön. Yhdistyksen jäsenyys ei siirry automaattisesti yleisseuraannon perusteella. Osakeyhtiöissä osakkuus on pääsääntöisesti vapaasti siirrettävissä, ja osakkuus siirtyy myös yleisseuraantotilanteissa: useimmiten yhtiön osakkuus siirtyy perilliselle, jos aiempi osakas kuolee. Samoin jos osakkaana oleva yhtiö sulautuu uuteen yhtiöön, siirtyy osakkuus tälle uudelle yhtiölle. Edelleen jos kunta omistaa yhtiön osakkeita, osakkeet siirtyvät kuntaliitoksessa laajenevalle kunnalle. Kaikissa tapauksissa osakeyhtiöidenkään osakkuus ei siirry, vaan osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on voitu rajoittaa osakkeiden siirtymistä muun muassa osakeyhtiölain 3 luvun 7 :n mukaisella lunastuslausekkeella tai 3 luvun 8 :n mukaisella suostumuslausekkeella. Näiden tapausten osalta on oikeuskirjallisuudessa todettu, että kuntaliitos ei ole sen paremmassa asemassa kuin muutkaan osakkeiden siirtotilanteet, eikä laajeneva kunta välttämättä pääse osakeyhtiön osakkaaksi. 2 1 Halila, Heikki: Suomen asianajajaliitto yhdistyksenä, 1988, s Kyläkallio, Juhani Iirola, Olli Kyläkallio, Kalle: Osakeyhtiö, 2008, s. 421.

8 8 Edelleen osuuskunnan jäsenyyttä ei voi osuuskuntalain 3 luvun 7 :n mukaan luovuttaa toiselle, eikä jäsenyys siirry perillisille osuuskunnan jäsenen kuollessa 3. Jäsenen kuollessa perillisille siirtyy ainoastaan osuus osuuskunnassa, mikä muuttuu jäsenyydeksi, jos perillisen jäsenhakemus hyväksytään. Jos siirronsaaja ei hae jäsenyyttä määräajassa tai hänen hakemuksensa evätään, hänellä on vain samat oikeudet osuusmaksun palautukseen, ylijäämään ja osuuskunnan muihin varoihin kuin osuuden siirtäjällä olisi erotessaan ollut (osuuskuntalaki 9:10). Jäsenyyden siirtymisen kannalta ei ole olennaista, kuinka merkittävää ja arvokasta liiketoimintaa osuuskunta harjoittaa. Osuuskunnassa jäsenyys ei yleisseuraannossa, fuusiossa tai yksityishenkilön kuollessa, siirry. Kuolintapauksen osalta laissa on em. säännös, josta asia selviää. Vastaavaan tapaan oikeushenkilön lakatessa olemasta, jäsenyys osuuskunnassa ei siirry sen varat ja velat vastaanottavalle taholle. Jäsenyys osuuskunnassa ei ole omaisuutta. Jäsenyys on henkilökohtaista. Kuntaliitoksessa, kuten missään muussakaan yleisseuraannoksi nimitetyssä tapauksessa eivät seuraajalle kuitenkaan siirry kaikki lakkaavalle oikeushenkilölle kuuluvat oikeudet. Tämän vahvistaa Kokkolankin mainitsema kohta uuden kuntajakolain hallituksen esityksestä 125/2009, jossa todetaan, että lähtökohtaisesti kaikki lakkaavalle kunnalle oikeushenkilönä kuuluneet sitoumukset ja oikeudet siirtyisivät yleisseuraantona uudelle kunnalle, jollei asian luonteesta muuta johdu. Olennainen asia on, että kuntayhtymän jäsenyys ei ole sellainen omaisuus, velka tai velvoite joka voisi siirtyä yleisseuraannossa. Laintasoisen nimenomaisen säännöksen puuttuessa jäsenyys ei voi siirtyä. Kuntajaon muutoksen oikeudellisista vaikutuksista on perustuslain nojalla säädettävä laissa. Yksityiskohtina Kokkolan valituksessaan kohdassa 2.1 esittämistä yksityiskohdista todettakoon: - sivulla 9 Kokkola toteaa, että perussopimuksen muuttaminen edellyttää kuntalain 79.1 :n mukaan sitä että määräenemmistö jäsenkunnista sitä kannattaa. Tässä on jätetty mainitsematta toinen osa ko. lainkohdan mukaista vaatimusta eli että kannattavien kuntien asukasluvun on samalla oltava vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Tämä lisäedellytys, josta ei sopimuksinkaan voi poiketa, on juuri tässä relevantti säännös, koska se loisi Kokkolalle edellä todetun käytännön veto-oikeuden kaikkiin perussopimuksen muutoksiin, jos Kokkola olisi jäsen. - Kokkola on jälleen viitannut asiassa kuntajakolakiin erityislakina (lex specialis) suhteessa kuntalakiin (s ). Lex specialis lex generalis -jaottelu ei kuiten- 3 OKL 3:8: Kuolleen jäsenen oikeudenomistajilla on oikeus yhdessä käyttää vainajan oikeutta osuuskunnassa vuoden ajan kuolinpäivästä tai, kunnes oikeudenomistaja on sitä ennen tullut osuuskunnan jäseneksi, jollei säännöissä toisin määrätä. Oikeudenomistajien on käytettävä oikeutta yhteisen edustajan kautta; Kokkolan vastaselitys Oulun hallinto-oikeudelle hallintoriita-asiassa dnro 00652/11/2204 s. 13.

9 9 kaan ole asiassa mielekäs tarkastelutapa. Kuntajakolaki on luonnollisesti kuntaliitoksia koskeva erityislaki. Tässä laissa ei ole kuitenkaan säännöksiä siitä, mitä kuntayhtymille tapahtuu kuntaliitoksissa. Tällöin joudutaan tutkimaan muusta lainsäädännöstä, mikä on kuntayhtymä ja onko se rinnastettavissa kuntajakolaissa mainittuun omaisuuteen, velkaan ja velvoitteisiin. Tältä osin erityislain asemassa on kuntalaki, jonka 10 luku sisältää kuntayhtymiä koskeva säännökset. Näin ollen sekä kuntajakolain että kuntalain tarkastelu on välttämätöntä asiassa. - vanha kuntajakolaki on kumottu uudella kuntajakolailla, mutta toisin kuin Kokkola väittää (s. 10) sen 36 :ään ei sisälly vanhaa 19 :ää vastaava säännös, vaan sitä on sisällöllisestikin muutettu, kuten hallituksen esityksestä käy ilmi. Hallituksen esityksen mukaan uusi säännös kattaa aiemmassa laissa mainittujen omaisuuden, velkojen ja velvoitteiden lisäksi myös laajemmin kunnille annettujen tai niille kuuluvien muiden oikeuksien ja lupien sekä niihin liittyvien velvoitteiden siirtymisen uudelle kunnalle kunnan lakatessa. Kokkolan valituksessa ja Professori Kullan lausunnossa oleva maininta siitä, että uudella lailla olisi tarkoitus ainoastaan täsmentää aiempaa sääntelyä on siis harhaanjohtava. Toiseksi tähän tapaukseen sovellettava laki on vanha kuntajakolaki, eikä uusi, ja uuden lain valmistelutöissä olevan hallintovaliokunnan mietinnön kuntaliitosta koskevat kannanotot koskevat vain uutta vuoden 2009 lakia, eikä hallintovaliokunta ole ottanut mitään kantaa siihen, mikä aiempi oikeustila on kuntayhtymien osalta ollut. Hallintovaliokunnan vuonna 2009 tekemä mietintö ei kerro mitään vuoden 1997 lainsäätäjän tarkoituksesta, eikä se ole vuoden 1997 lain kannalta mielekäs ja asiallinen oikeuslähde. - Kokkola toteaa valituksessaan (s.10), että perussopimuksessa ei ole sovittu mitään siitä tilanteesta, että jokin jäsenkunnista lakkaa toiseen kuntaan liittymisen seurauksena. Korpelan Voiman perussopimuksen 17 :n mukaan kuntayhtymäosuuksia ei voi luovuttaa toiselle kunnalle. Määräyksen voimassaoloa ei ole rajoitettu vain tiettyihin tilanteisiin vaan sen on katsottava olevan voimassa riippumatta siitä millainen tilanne on kyseessä. Perussopimusta ei käsityksemme mukaan edes voi muuttaa siten, että siirto sallittaisiin perussopimuksessa, vaikkapa vain kuntaliitostilanteissa. Tätä tukee myös Kuntaliiton lausunto Se, ettei jäsenyys siirry kuntaliitoksessa, tulee jo suoraan laista (siitä ettei asiasta ole säädetty laissa), kuten edellä on todettu. - Kokkolan mukaan asiasta ei ole relevanttia oikeuskäytäntöä (s. 10). Kuitenkin asiaa on tarkasteltava samoin kuin kunnallisen jaoituksen muuttamisesta annetun lain (180/1925) mukaan. Tapauksessa KHO 1968-II-54 ( ) KHO totesi, että toiseen kuntaan liittyneen kunnan edustajan toimiaika kuntainliiton liittovaltuustossa päättyi samalla hetkellä, kun kuntajaon muutos tuli voimaan. Vastaavasti on selvää, että laajentunut kunta ei ole tullut kuntaliitoksessa kuntaliiton jä-

10 10 seneksi. Edelleen asiaa on käsitelty tapauksessa KHO 1966-II-30. Tällöin KHO totesi, että kuntaliitokseen liittyvää kuntien välistä taloudellista välienselvitystä koskeva päätös ei koskenut kuntainliiton oikeutta ja etua. Kuntaliitoksen osapuolet eivät voineet keskinäisillä päätöksillään päättää kunnan jäsenyydestä kuntainliitossa. - Kokkolan mukaan (s.11) Olli Mäenpää on kuntajakolain uudistusta koskevassa asiantuntijalausunnossaan todennut, että yleisseuraanto koskee myös kuntayhtymää, ellei perussopimuksesta muuta johdu (s. 11). Professori Mäenpään lausunto koskee ensinnäkin sisällöltään 1997 laista poikkeavaa vuoden 2009 kuntajakolakia. Toiseksi Kokkola referoi Mäenpään lausuntoa virheellisesti. Mäenpään mukaan se, tarkoittaako [uuden lain 36 ] myös kuntaa kuntayhtymän perussopimuksen osapuolena, jää kuitenkin avoimeksi. Edelleen Mäenpään mukaan käytettävissä on kaksi perusmallia ja näistä ensimmäisessä lähtökohtana voi olla perusteltu se, että 36 :ssä tarkoitettu yleisseuraanto koskee myös kunnan jäsenyyttä (vapaaehtoisessa) kuntayhtymässä, ellei perussopimuksesta muuta johdu. Mäenpään mukaan mahdollinen olisi toiseksi myös se ratkaisumalli, että lakkaavan kunnan katsotaan lain mukaan eronneen kuntayhtymästä. Mäenpään yksiselitteinen kanta vuoden 2009 kuntajakolain tulkinnasta käy ilmi hänen Korpelan Voimalle antamasta asiantuntijalausunnostaan (joka on Korpelan Voiman Vaasan hallinto-oikeudelle toimittaman vastineen liitteenä 1 ). Siinä hän toteaa, että voimassaolevan kuntajakolain mukaan kunnan jäsenyys vapaaehtoisessa kuntayhtymässä ei sellaisenaan siirry uudelle kunnalle kuntajaon muutoksen johtaessa siihen, että kunta lakkaa (s. 8 9). Lausuntoa käsitellään laajemmin jäljempänä kohdassa Kokkola viittaa professori Heikki Kullalta hankkimaansa lausuntoon, jonka mukaan hallintovaliokunnan lausuntoa tulee tulkita siten, että yleisseuraantosäännös soveltuu kuntaliitostilanteeseen. Ensinnäkin on todettava, että valiokunnan kannanotto koskee uutta kuntajakolakia ja toiseksi, kuten Kullan lausunnossa on todettu, valiokunnan kanta on tulkinnanvarainen. Valiokunnan lausumaa ei siten ole edes relevantti nyt kyseessä olevassa asiassa. - Kokkola perustelee valitustaan edelleen mm. sillä, millä edellytyksillä sopimukset siirtyvät osakeyhtiöiden sulautumisessa (s ). Osakeyhtiöiden toiminnan luonteesta johtuen niiden oikeudet ja vastuut ovat pääosin varallisuusoikeudellisia, ja nämä oikeudet siirtyvät muun muassa osakeyhtiöiden sulautumisessa. Tätä ei voida rinnastaa kuntajakolain mukaiseen omaisuuden, varojen ja velkojen siirtymiseen. Jäsenyyttä kuntayhtymässä ei myöskään voi rinnastaa varallisuusoikeudelliseen sopimukseen. Kuntayhtymä on itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka perustetaan jäsenkuntien välisellä perussopimuksella vastaavantyyppisesti kuin yhdistys perustetaan perustamiskirjalla ja osakeyhtiö perustamissopimuksella. Vaikka yhteisön perustamisasiakirjaa kutsutaan joissain tapauksissa

11 11 sopimukseksi, niin siitä ei seuraa, että yhtymän jäsenyyden siirtämistä voitaisiin tarkastella samoin kuin varallisuusoikeudellisten sopimusten siirtymistä. Lisäksi voidaan todeta, että osakeyhtiön sulautumiseen liittyy aina velkojainsuojamenettely, jossa velkoja voi vastustaa sulautumista, jos se katsoo että sulautuminen vaarantaa sen saatavan suorittamisen. Kuntayhtymässä sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, vastaavat kuntalain 83 :n mukaan jäsenkunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on perussopimuksessa sovittu. Jos jäsenyys kuntayhtymässä siirtyisi uudelle kunnalle automaattisesti, ei kuntayhtymän jäsenillä olisi mahdollisuutta reagoida mitenkään uuden, mahdollisesti hyvinkin heikossa taloudellisessa asemassa olevan kunnan tulemiseen vastuulliseksi kuntayhtymän rahoituksesta. Kuntayhtymään ei voida soveltaa suoraan tai analogisesti esim. osakeyhtiötä koskevia säännöksiä tai periaatteita. 4.4 Perussopimuksen muuttaminen ja kuntien antama hyväksyntä Vastineen antaja on samaa mieltä kuin hallinto-oikeus siinä, että myös se, että kuntalain mukaan kunnan liittyminen kuntayhtymään edellyttää perussopimuksen muuttamista ja jäsenkuntien laissa määriteltyä kannatusta, on asiassa merkityksellinen seikka. Tämä on vastineen antajan mukaan yksi ilmentymä siitä, että kuntayhtymän jäsenyys ei siirry kuntaliitoksen seurauksena. Kokkolan kuntaliitoksessa on kyse siitä, että kolme jäsenkuntaa lakkasi olemasta, jolloin kyse on käytännössä uuden kunnan, Kokkolan, liittymisestä kuntayhtymään. Kokkola on myös (valituskirjelmän kohdassa 2.2, s. 13) vedonnut siihen, että jos Kokkola olisi liittynyt Lohtajaan ja Kokkola olisi lakannut, olisi liittyneestä Kokkolasta tullut kuntayhtymän jäsen. Tähän voidaan ensinnäkin todeta, että näin laajentuneen Lohtajan osuus olisi ollut edelleen vain Lohtajan noin 11 %:n osuus, jossa on suuri ero päätöksentekovallan osalta nyt puheena olevaan lakanneiden Kälviän, Lohtajan ja Ullavan yhteenlaskettuun noin 27,4 prosentin osuuteen. Lisäksi Lohtajan liittyminen Kokkolan kuntaan ei ole oikeusvaikutuksiltaan sama asia kuin Kokkolan liittyminen Lohtajan kuntaan. Esimerkiksi lakkaavan kunnan virat lakkaavat, ja työntekijät siirretään ei kuitenkaan poikkeuksetta vastaaviin virkoihin erillisen säännöksen mukaisesti (kuntajakolaki 13 ). Lakkaavan kunnan kunnanjohtajan virka lakkaa kokonaan, mutta laajenevan kunnan kunnanjohtaja jatkaa virassaan (15 ). Lakkaavan kunnan valtuusto lopettaa toimintansa, mutta laajenevan kunnan valtuusto jatkaa väliajan toimintaansa siten täydennettyinä, kuin erillisissä säännöksissä säädetään (23 ). Lakkaavan kunnan viranomaisten toimivalta päättyy eräin osin heti, kun kuntajaon muutoksesta on määrätty, kun taas laajenevan kunnan viranomaisten toimivalta jatkuu entisellään (33 ). Jos lakkaava kunta kuuluu toiseen tuomiopiiriin kuin laajeneva kunta, siirretään lakkaavan kunnan alue laajenevan kunnan tuomiopiiriin, ei toisten päin (45 ). Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että kunnan A liittyminen kuntaan

12 12 B ei ole Kokkolan hakemuksessa viitatulla tavalla symmetrinen sen kanssa, että kunta B liittyisi kuntaan A. Kokkola vetoaa siihen, että muilla jäsenkunnilla on mahdollisuus kuntaliitoksen jälkeen erota kuntayhtymästä, mikäli nämä eivät halua toimia yhteistyöstä uuden kunnan kanssa. Sovellettuna tähän tapaukseen: koska jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet Kokkolaa jäseneksi, niiden kaikkien eroaminen aikaansaisi sen - jos Kokkola olisi kuntayhtymän jäsen - että kuntayhtymä purkautuisi, koska kuntayhtymässä on oltava enemmän kuin yksi jäsen. Tämäkin seikka on yksi ilmentymä siitä, että jäsenyys ei voi olla kuntajakolaissa tarkoitettu siirtyvä omaisuus tai velka. Kokkolan viittaamalla lainsäädännön tarkoituksella edistää kuntaliitoksia ei ole mitään relevanssia asian kannalta. Kuntaliitoksen vaikutus kuntayhtymien jäsenyyteen on yksi huomioon otettava asia kuntaliitosten valmistelussa. Kuten edellä ja mm. uuden kuntajakolain esitöissä on todettu, kaikki muutkaan oikeudet ja velvollisuudet tms. eivät kuntaliitoksessa siirry automaattisesti. Kaikissa tapauksissa ei esimerkiksi osakeyhtiöidenkään osakkuus siirry, vaan osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on voitu rajoittaa osakkeiden siirtymistä muun muassa osakeyhtiölain 3 luvun 7 :n mukaisella lunastuslausekkeella tai 3 luvun 8 :n mukaisella suostumuslausekkeella. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että kuntaliitos ei ole sen paremmassa asemassa kuin muutkaan osakkeiden siirtotilanteet, eikä kunta, johon osakkeen omistanut kunta liittyi, välttämättä pääse osakeyhtiön osakkaaksi. Päinvastoin kuin Kokkola toteaa, mikäli lainsäätäjän tarkoituksena olisi ollut, että kuntayhtymän jäsenyyden kuntaliitostilanteessa olisi tarkoitettu siirtyvän kuntajakolain 19 :n nojalla, olisi tästä tullut ottaa lakiin nimenomainen säännös, perustuslain :n kunnallisen itsehallinnon ja kuntajaon perusteita koskevan :n johdosta. Kuntajakolain 19 ja sen esityöt nimenomaan tunnistavat ja hyväksyvät sen tosiasian, että kaikki oikeudet ja velvollisuudet eivät voi siirtyä. Yksi sellainen on edellä ja aiemmin todetuista syistä kuntayhtymän jäsenyys. 4.5 Kuntayhtymän jäsenyys varallisuusoikeudellisena oikeutena Vastineen antaja on samaa mieltä kuin hallinto-oikeus siinä, että kuntayhtymän jäsenyyttä julkisoikeudellisena oikeutena ei voi pitää sellaisena varallisuusoikeudellisena oikeutena, josta vanhan kuntajakolain 19 :ssä säädetään. Eikä se seikka että kuntayhtymän jäsenyydellä on sinänsä varallisuusarvoa, tee jäsenyydestä lain tarkoittamaa omaisuutta. Kokkola selvittää asiassa omaisuudensuojaan liittyviä näkökohtia viitaten siihen, että kunnan omaisuuden omaisuudensuoja estäisi sen, että jäsenyys kuntayhtymässä voisi lakata kuntaliitoksessa (s ). Tältä osin argumentoinnissa on kolme keskeistä virhettä:

13 13 Ensinnäkin, kuntien omaisuus ei kuulu omaisuudensuojan piiriin. Kokkolan omakin asiantuntija, professori Kulla, toteaa asian yksiselitteisesti: Sinänsä omaisuuden perustuslainsuojalla ei ole käsiteltävään asiaan välitöntä merkitystä, koska kuntien ja kuntayhtymien omaisuus ei kuulu edes välillisesti, kunnan jäseniin kohdistuvien vaikutusten kautta, perustuslain 15 :n mukaisen omaisuudensuojan piiriin.. Kuntien omaisuudensuojaa ei voi johtaa Kokkolan väittämällä tavalla myöskään oikeudellisesti sitomattomasta Euroopan Unionin perusoikeuskirjasta. Toiseksi, jäsenyys kuntayhtymässä ei ole omaisuutta. Korpelan Voima ei ole hakemuksessa väitetyin tavoin tosiasiassa liiketaloudellinen yritys (s. 16), eikä asiaa ole arvioitava järjestelyn tosiasiallisen luonteen näkökulmasta, jolla Kokkola viitannee juuri kuntayhtymän toiminnan laatuun. Kuten aiemmin on todettu ja perusteltu, Korpelan Voiman jäsenkunnat eivät saa taloudellista etua siitä, että ne kuuluvat Korpelan Voima kuntayhtymään. Sen sijaan Korpelan Voiman toiminta-alueella olevat sähkönkäyttäjät saavat Korpelan Voiman toiminnasta etua. Tämä etu on samanlainen Korpelan Voiman jäsenkuntien alueella kuin myös Kokkolan kaupunkiin liittyneiden Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueilla. Korpelan Voiman tulee jo lain mukaan kohdella tasavertaisesti Kokkolan kaupungin ja kuntayhtymän jäsenkuntien alueella asuvia. Kuntayhtymän toimintaperiaatteet poikkeavatkin olennaisesti Kokkolan mainitsemista voittoa tuottavista osakeyhtiöistä. Lisäksi kuntayhtymämuodossa toimiminen on tietoinen ratkaisu, eikä kuntayhtymän jäsenyyden siirtymistä voi perustella sillä, että osittain samalla toimialalla voi toimia myös liiketaloudellisia yrityksiä. Kolmanneksi, Kokkolaan liittyneiden kuntien jäsenyys kuntayhtymässä ei lakannut yllättäen eikä ilman näiden kuntien toimenpiteitä, vaan nämä kunnat päättivät hakea kuntaliitosta Kokkolan kanssa tietoisina siitä, että kuntayhtymän jäsenyys samalla päättyy. Se, että jäsenyydellä on sinällään, hallinto-oikeudenkin toteamalla tavalla, varallisuusarvoa, ei tarkoita sitä, että jäsenyys olisi vanhan kuntajakolain 19 tarkoittamaa omaisuutta. Kokkola viittaa jakoon julkisoikeudelliseen ja yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen ja toteaa, ettei jako ole välttämättä yksiselitteinen ja selvä (s. 16). Tämä ei pidä paikkansa. Jäsenyydessä on professori Mäenpään lausunnossa mainituin tavoin sekä julkisoikeudellisia elementtejä että varallisuusarvoisia oikeuksia, joiden perusteena on perustuslakiin perustuva voimassaolevan oikeusjärjestyksen jakautuminen julkisoikeuteen ja yksityisoikeuteen. Asiaa on kommentoitu tarkemmin Korpelan Voiman Vaasan hallinto-oikeudelle toimittamassa vastineessa (kohdassa Jäsenyyden julkisoikeudellisista ja varallisuusoikeudellisista elementeistä). Kuntayhtymän jäsenyyden erityispiirteet eivät kuitenkaan perustu pelkästään tähän oikeudenalojen väliseen perusjaotteluun, vaan ne on kirjattu yksiselitteisesti myös kuntalakiin. Lailla voidaan erikseen säätää yksityis- ja varallisuusoikeudellisten perusteiden soveltamisesta julkisoikeudellisessa oikeussuhteessa, mutta tällaisia erityissäännöksiä ei kuitenkaan voida tulkita laajentavasti. Jäsenyys on mitä suurimmassa määrin myös julkisoikeudellinen, kun kuntayhtymä ja sen jäsenyys on kuntalakiin ja sitä kautta perussopimukseen perustuva kuntien keskinäisen yhteistyön merkittävin muo-

14 14 to. Kunnat tekevät vapaaehtoista yhteistyötä kuntayhtymässä sen jäseninä. Juuri tämä on myös yksi olennainen perustelu sille, miksi jäsenyys ei siirry kuntaliitoksessa. Kuntajakolain 19 ei sovellu kuntayhtymän jäsenyyteen eikä jäsenyyden siirtymisestä ole muutakaan säännöstä. Toiseen liittyvä kunta lakkaa oikeushenkilönä olemasta. Kokkola on esittänyt käsityksenään (s. 17) että perussopimuksen 17 :n (jäsenkuntien osuudet yhtymän varoihin ja velkoihin) mukainen jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin tarkoittaa yhteisomistuksen periaatteen mukaisesti jäsenkunnan oikeutta kuntayhtymän kaikenlaisiin varoihin (esim. sähkönjakeluverkkoon). Tähän on todettava ensinnäkin, että kuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö ja se omistaa oman omaisuutensa. Kyseessä ei ole jäsenkuntien yhteisomistama omaisuusmassa. Oikeuskirjallisuuden osalta voidaan viitata seuraavaan: Yhtä vähän kuin jäsenkunnat omistavat sairaansijansa taikka hoito- tai oppilaspaikkansa kuntayhtymän laitoksissa, niiden osuudet kuntayhtymän varoihin ovat omistusosuuksia, mitä nimitystä varsinkin aikaisemmin käytettiin. Kuntayhtymän varat ovat sen varoja, eivät jäsenkuntien, joista erillinen oikeushenkilö kuntayhtymä on. Osuuksista ei voi antaa osuustodistuksia, jotka olisivat arvopaperin luonteisia niin kuin osakeyhtiön osakkeet tai osuuskunnan osuustodistukset.4 Toiseksi jää vähintään epäselväksi, mitä Kokkola tarkoittaa, sillä että yhtymän varoihin olevan osuuden toteuttaminen voisi johtaa kuntayhtymän purkamiseen. Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot perussopimuksen 19 :n mukaisesti. On täysin selvää, että esimerkiksi mistään yhteisomistussuhteen purkamisesta ei voi olla kysymys. 4.6 Kokkolan oikeussuojan tarve Kokkola toteaa kohdassa 2.4 (s. 17), että Korpelan Voima ei ole hyväksynyt Kokkolan alueella olevan sähkönjakeluverkon liittämistä Kokkolalle ja näin ollen Kokkolan alueella olevan sähkönjakeluverkon kunnossapito ja toiminta riippuvat Korpelan Voimasta. Tähän voidaan todeta, että vastineen antajan tiedossa ei ole, että Kokkola olisi edes tehnyt Korpelan Voimalle mitään tällaista pyyntöä, mutta tiedossa on Energiamarkkinavirastolle Kokkolan tekemä hakemus, josta tarkemmin jäljempänä kohdassa 4.6, ei Korpelan Voimalta eikä sen jäsenkunnilta ole edes kysytty lausumaa. Kokkola on myös väittänyt, että Kokkola tai sen alueella asuvat sähkönkäyttäjät eivät voi vaikuttaa siihen miten Korpelan Voima toteuttaa investointipolitiikkaansa ja hoitaa muuta toimintaansa. Lisäksi Kokkola on väittänyt että Korpelan Voiman jäsenkunnat käyttävät 4 Hannus, Arno Hallberg, Pekka Niemi, Anne E.: Kuntalaki, 2009, s, 464.

15 15 Kokkolalle kuuluvaa kunnallista itsehallintovaltaa suhteessa Kokkolaan liittyneiden kuntien alueella asuviin noin kuntalaiseen. Suomessa vastaavaa päätösvaltaa investoinneista käyttää omilla maantietueellisilla vastuualueillaan myös lukuisa joukko aivan yksityisiä ja jopa pörssinoteerattuja yhtiöitä, joiden toimintaan alueen kunnat tai sähkönkäyttäjät varmasti vielä vähemmän voivat vaikuttaa, joten Kokkolan jälleen tehdyt väitteet siitä, että asia olisi jotenkin otettava tässä asiassa huomioon, on käsittämätön. Energiapalvelut eivät myöskään kuulu kuntien lakisääteisiin palveluihin. Kuten jo aiemmin on todettu: - Kuntayhtymän päätoimintoja ovat sähkön siirto sekä sähkön myynti. - Sähkön siirto (eli sähköverkkotoiminta) on sähkömarkkinalain (SML) 2 luvun mukaista luvanvaraista toimintaa. Korpelan Voimassa sähköverkkotoiminnasta vastaa kuntayhtymän kokonaan omistama yhtiö Verkko Korpela Oy, jolla on asianmukainen sähkömarkkinalain mukainen sähköverkkolupa. Luvassa on määritelty SML 6 :n mukaisesti maantieteellinen vastuualue, joka Verkko Korpela Oy:n osalta kattaa Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Sievin ja Toholammin kunnat, osan Kalajoen kaupungista sekä Kokkolaan liittyneiden Kälviän, Ullavan ja Lohtajan alueet. - Verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. Verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava myös kohtuullista (SML 14 ). Jakeluverkossa siirtopalvelujen hinta ei saa riippua siitä, missä asiakas maantieteellisesti sijaitsee verkonhaltijan vastuualueella (SML 15 ). - Luvanhaltija voi sopia toisen luvanhaltijan kanssa vastuualueen muutoksesta. Myös Energiamarkkinavirasto voi painavasta syystä muuttaa vastuualuetta. Kokkola onkin keskustellut asiasta Energiamarkkinaviraston kanssa ja tehnyt hakemuksen jakelualueiden muutoksesta. Kokkolan on todennut asiasta itse seuraavaa: Energiamarkkinavirasto otti hakemukseen kielteisen ennakkokannan, minkä johdosta Kokkola joutui peruuttamaan hakemuksensa. Energiamarkkinaviraston mukaan kuntaliitos ei ole riittävä syy jakelualueen muuttamiseen. (s. 5). - Sähkön myynti on vapaata, joten siltä osalta kaikki sähkön myyjät (Korpelan Voima, Kokkolan Energia ja kaikki muut Suomen sähkönmyyjät) voivat tarjota sähköä Kokkolaan liittyneiden kuntien alueella. Tällä hetkellä suurin osa asiakkaista ostaa sähkönsä Korpelan Voimalta, joka on tällä alueella sähkömarkkinalain 21 :n mukainen toimitusvelvollinen sähkönmyyjä.

16 16 Edellä sanotusta seuraa, että lain mukaan Korpelan Voiman omistaman Verkko Korpela Oy:n on jatkossakin tarjottava verkkopalvelut Kokkolaan liittyneiden Kälviän, Ullavan ja Lohtajan alueilla samaan hintaan, samoilla ehdoilla ja yhtä laadukkaina kuin muille Verkko Korpela Oy:n alueen asukkaille. Lisäksi Korpelan Voimalla on jatkossakin velvollisuus tarjota alueensa kuluttajille ja muille SML 21 :ssä määritellyille sähkönkäyttäjille sähköä lain määrittelemään kohtuulliseen hintaan, eli samaan hintaan kuin mihin Korpelan Voima toimittaa sähköä jäsenkuntiensa alueella sijaitseville asiakkailleen. Kokkola on todennut (s. 18), että mikäli Korkein hallinto-oikeus päätyisi tulkitsemaan kuntajakolakia toisin kuin Kokkola sitä tulkitsee, tulisi tämä johtamaan suuriin vaikeuksiin tulevissa kuntaliitoksissa ja joissakin tapauksissa myös muodostamaan tosiasiallisia esteitä kuntaliitosten toteutumiselle, kun syntyisi riski siitä, että kunta menettää kuntaliitoksessaan toimintaedellytyksiään ja/tai merkittävää omaisuutta. Korpelan Voiman mukaan tämä ei pidä paikkansa, sillä yleisesti ottaen - jos jäsenyys lakkaa, siirtyy uudelle tai laajentuvalle kunnalle lain ja perussopimuksen mukaan jäsenyyteen liittyvä saaminen kuntayhtymältä /velka kuntayhtymälle 5 ; - jo kuntaliitosta suunniteltaessa on luonnollisesti otettava huomioon sen lukuisat vaikutukset, joista kuntayhtymien jäsenyyden päättyminen on vain yksi yksityiskohta. Liitospäätöksen taustalla (jossa päätetään mm. Kokkolan mainitsemasta kuntaliitoksen suunnasta) on varmasti aina olemassa sekä liitokseen liittyviä hyötyjä että haittoja, ja vaihtoehtoja. Kuntaliitostilanne on myös normaali neuvottelutilanne sellaisten sopimusten, oikeuksien ym. suhteen, jotka eivät kuntajakolain nojalla kuntaliitoksessa siirry; - mikäli laajempi kuntareformi tulisi ajankohtaiseksi, on mahdollista, että lainsäätäjä säätää uutta lainsäädäntöä. Toisin kuin Kokkola kohdassa 3 väittää, hallinto-oikeuden päätös ei tarkoita asiallisesti sitä, että Kokkolaan liittyneiden kuntien osuudet kuntayhtymän varoihin olisi siirretty muille jäsenkunnille eikä kuntien omaisuuden (pakko)siirtämistä kunnilta ilman niiden suostumusta. Valituskirjelmän lopussa esitetyt väitteet jäsenyyden siirtymättömyyden vaikutuksista ovat virheellisiä. 4.7 Muita asiassa huomioitavia asioita Kuntaliiton lausuntojen merkitys asiassa 5 Ks. esimerkiksi Kuntaliiton lausunnot , ja Yleiskirje 8/80/

17 17 Myös Suomen Kuntaliitto ry:n kanta sekä pyydetyissä lausunnoissa nyt puheena olevaan kuntaliitokseen, että yleisesti kuntaliitoksissa, on se, että kuntayhtymän jäsenyys ei siirry. Kuntaliiton kanta perustuu kokeneiden ja pitkään alalla olleiden kuntalainsäädännön asiantuntijoiden näkemykseen. Kuntaliiton tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen mukaan kuntien etu- ja palvelujärjestönä vahvistaa ja tukea kuntien ja niiden yhteistyön toimintaedellytyksiä ja elinvoimaisuutta. Yhdistykseen kuuluvat maamme kaikki kunnat ja kaupungit, ja sillä on vahva tuntuma sekä kunnallisoikeuteen että kunnalliseen todellisuuteen. Kuntayhtymän jäsenten luottamuksesta Kuntaliittoa kohtaan kertoo esimerkiksi kuntayhtymän perussopimuksen 20 :n määräys: jos perussopimuksesta aiheutuva riita ratkaistaan välimiesmenettelyssä, niin Kuntaliitto asettaa yhden välimiehen. Kuntaliiton kanta asiassa ei toki ole samanlainen sitova oikeuslähde kuin laintasoiset säädökset, mutta edellä mainituista syistä sillä voidaan katsoa olevan paljonkin merkitystä Professori Olli Mäenpään asiantuntijalausunto Korpelan Voima on myös pyytänyt jäsenyysasiasta oikeudellisen asiantuntijalausunnon oikeustieteen tohtori, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäältä (joka on Korpelan Voiman Vaasan hallinto-oikeudelle toimittaman vastineen liitteenä 1). Kuten professori Mäenpään asiantuntijalausunnossa on todettu, on ilmeistä, että kunta ei voi siirtää jäsenyyttään kuntayhtymässä toiselle kunnalle (s. 3). Jo kuntalain 78 :n 2 momentin mukaan perussopimuksessa on mainittava kuntayhtymän jäsenenä olevat kunnat, joten uuden kunnan liittyminen jäseneksi kuntayhtymään edellyttää perussopimuksen muuttamista. Myös Korpelan Voiman perussopimuksen 17 :ssä on mainittu, että jäsenkunta ei voi siirtää osuuksiaan toiselle kunnalle. Kuntayhtymän jäsenyys ei ole kunnan päätöksellä siirrettävissä oleva oikeus, vaan kuntalakiin ja sen nojalla julkisoikeudelliseen perussopimukseen perustuva oikeusasema (status). Kuntajakolain mukaan kunnan lakatessa sen omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät laajenevalle kunnalle. Sen sijaan kuntajakolakiin tai muuhunkaan lakiin ei sisälly säännöksiä, joiden mukaan lakanneen kunnan jäsenyys kuntayhtymässä siirtyisi laajentuvalle kunnalle. Kuntayhtymän jäsenyys on julkisoikeudellinen oikeusasema, joka perustuu kuntalakiin ja perussopimukseen, eikä se siten ole siirtokelpoinen oikeus tai velvollisuus, joita kuntajakolain 19 :ssä käsitellään. Kuntayhtymän jäsenyys ei kuulu nyt sovellettavana olevan kuntajakolain 19 :n ensisijaisesti varallisuusoikeudellista yleisseuraantoa määrittelevän säännöksen soveltamisalaan (liite 1, s. 7). Laintasoisen säännöksen puuttuessa jäsenyys ei voi siirtyä. Kuten professori Mäenpään asiantuntijalausunnossa on todettu, kuntajaon muutosten oikeusvaikutukset voivat perustua vain lakiin. Kuntayhtymän jäsenillä ei myöskään ole velvollisuutta hyväksyä uutta kuntaa kuntayhtymän jäseneksi. Jo perustuslain 121 :ssä turvatun kunnallisen itsehallinnon perusteella vapaaehtoisen kuntayhtymän jäsenkunnilla ei ole velvollisuutta hyväksyä tiettyä kuntaa kuntayhtymän jäseneksi. Perustuslain säännökset huomioon ottaen kunnat voidaan pakottaa

18 18 keskenään yhteistyöhön vain, jos velvollisuudelle olisi painavat ja hyväksyttävät perusteet, minkä lisäksi velvollisuus voitaisiin perustaa vain säätämällä siitä erikseen lailla. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa lainsäädäntöön ei kuitenkaan ole sisältynyt tällaista velvoitetta (liite 1, s. 11). Kuntajakolain mukaan kunnan lakatessa sen omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät laajenevalle kunnalle. Sen sijaan kuntajakolakiin tai muuhunkaan lakiin ei sisälly säännöksiä, joiden mukaan lakanneen kunnan jäsenyys kuntayhtymässä siirtyisi laajentuvalle kunnalle. Kuntayhtymän jäsenyys on julkisoikeudellinen oikeusasema, joka perustuu kuntalakiin ja perussopimukseen, eikä se siten ole siirtokelpoinen oikeus tai velvollisuus, joita kuntajakolain 19 :ssä käsitellään. Kuntayhtymän jäsenyys ei kuulu nyt sovellettavana olevan kuntajakolain 19 :n ensisijaisesti varallisuusoikeudellista yleisseuraantoa määrittelevän säännöksen soveltamisalaan (liite 1, s. 7). Laintasoisen säännöksen puuttuessa jäsenyys ei voi siirtyä. Kuten professori Mäenpään asiantuntijalausunnossa on todettu, kuntajaon muutosten oikeusvaikutukset voivat perustua vain lakiin Kokkolan kaupungin eroamisesta kuntayhtymästä 5. Yhteenveto Kuten vastineen antaja on alussa todennut, Kokkola ja siihen liittyneet kunnat ovat toimenpiteillään ja passiivisuudellaan hyväksyneet vuosina , että Kokkolasta ei tule / ei ole tullut kuntayhtymän jäsentä lukien. Kokkolan ja siihen liittyneiden kuntien toimenpiteiden ja passiivisuuden takia Kokkolan on toissijaisesti katsottava eronneen kuntayhtymästä tai menettäneensä oikeutensa vedota kuntayhtymän jäsenyyteen. Kaiken edellä ja aiemmin sanotun perusteella ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti, Korkeimman hallinto-oikeuden tulee hylätä Kokkolan kaupungin valitus ja näin vahvistaa, että Kokkolan kaupungista ei ole tullut Korpelan Voima kuntayhtymän jäsen, ja samalla velvoittaa Kokkolan kaupungin korvaamaan asiassa vastineen antajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen myöhemmin esitettävän selvityksen mukaan.

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.1.2011 Taltionumero 86 Diaarinumero 2098/2/09 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija, Jyväskylä Päätös, jota valitus koske Selostus

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610 1 Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi Puh. (013) 631 610, Fax (013) 632 610 asianajotoimisto@pietarinen.inet.fi ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207 LAUSUNNON

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Irene Toppinen on tehnyt valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä

Irene Toppinen on tehnyt valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä Kunnanhallitus 251 24.09.2013 Selitys korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen koskien Irene Toppisen valitusta Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä 00733/13/2299, 00734/13/2204, 00735/13/2204 ja 00736/13/2204

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 999/420/2012 JULKINEN 13.11.2012 ASIA Valkeakosken Energia Oy:n jakeluverkkoasiakkaan oikeus omaa sähkönkulutustaan koskevaan tietoon ASIANOSAINEN Valkeakosken Energia

Lisätiedot

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Laki tavaramerkkilain muuttamisesta muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/64) 14 :n 1 momentin

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen ja osuuskunnan purkaminen Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen Osuuskunta voi sulautua toiseen osuuskuntaan siten, että

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Lakimies Amanda Nikkilä Jätehuolto tänään ja huomenna, LHJ:n omistajapäivä KHO:2016:19 Jätelaki Siirtymäsäännös Jätteenkuljetus

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Vastaselitys Helsingin kaupunginhallituksen antaman lausunnon johdosta asiassa dnro. 06276/06/2202, koskien Helsingin kaupunginvaltuuston esitystä kuntajaon muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen 1 (5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 102 29.11.2011 Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen kuntakonserniin 1 Lausuntopyyntö 1.1 Varsinainen lausuntopyyntö

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista oikeuskäytäntöä hallintoasioissa

Ajankohtaista oikeuskäytäntöä hallintoasioissa Ajankohtaista oikeuskäytäntöä hallintoasioissa Kuntamarkkinat 9.9.2015 Mervi Kuittinen Sisältö KHO:2015:115, Valitusperusteen tutkiminen, koeaikapurkupäätöksen perusteleminen KHO:2015:123, Kuntayhtymän

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Yritysmuodon muutokset Yrityskaupat Yritysmuodon muutokset Yleensä osa yritysjärjestelykokonaisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Toimialoina ovat kaikki kulttuurin ja taiteen alat ja näiden toimintaa välittömästi tai välillisesti tukevat toimialat.

Toimialoina ovat kaikki kulttuurin ja taiteen alat ja näiden toimintaa välittömästi tai välillisesti tukevat toimialat. Kulttuuriosuuskunta Bertta Osuuskunnan säännöt 1 Toiminimi ja kotipaikka 2 Toimiala Osuuskunnan toiminimi on Kulttuuriosuuskunta Bertta ja sen kotipaikka on Kotka. Osuuskunnan tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

KPK THH OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

KPK THH OY:N YHTIÖJÄRJESTYS KPK THH OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Tilikausi Yhtiön toiminimi on KPK THH Oy. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 5 Osakkuus yhtiössä ja omistus 6 Osakkeiden

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS

Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS Allekirjoittanut merkitsijä merkitsee Kuntien Tiera Oy:n uusia osakkeita tämän merkintäsitoumuksen mukaisesti. Merkintä perustuu

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) KIRKKONEUVOSTO 2/ 2012 7.3.2012

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) KIRKKONEUVOSTO 2/ 2012 7.3.2012 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) Aika Tiistai 7.3.2012 klo 9.05 9.30 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Eija Nurminen puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu Hyttinen Riitta

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Päätös 1 (3) VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA SEKÄ VIREILLÄ OLEVIA MALMINETSINTÄLUPAHAKEMUKSIA KOSKEVA PÄÄTÖS

Päätös 1 (3) VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA SEKÄ VIREILLÄ OLEVIA MALMINETSINTÄLUPAHAKEMUKSIA KOSKEVA PÄÄTÖS Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2015 KaivNro 8001, 8124, 8126, 8373,8426, 8680, ML2012:0201,ML2013:0035, ML2014:0005,ML2014:0006, ML2014:0007,ML2014:0072, ML2014:0099 Northland Mines Oy:n

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 Kaupunginhallitus 37 19.1.2015 42 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä (Pöydälle 19.1.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 11.2.2015 valtausoikeuden siirtoa koskeva hakemus.

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 11.2.2015 valtausoikeuden siirtoa koskeva hakemus. Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 19.3.2015 8982, 9095 Geologian tutkimuskeskus PL 77 96101 ROVANIEMI VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes)

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 2 ENSIKSIKIN: MIKÄ EI MUUTU? Olennaista osuuskunnan tarkoitus (EOKL 1:5) Osuuskunnan toiminnan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot

Hallitus osakeyhtiössä

Hallitus osakeyhtiössä Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot