HJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISM

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISM"

Transkriptio

1 IN IS- HJOISMAIN ISM IN S UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI Pohjoismainen Suomi UOMI UOMI UOMI Larserik Häggman UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI

2 Pohjola-Norden Fredrikinkatu 61 A Helsinki Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete Pohjo Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma

3 Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismai Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen

4 IS- JOISMAIN ISMA SU MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI Johdanto MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI

5 5 I SMAIN N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N Oheinen raportti on laadittu Pohjola-Nordenin toimeksiannosta yhteistyössä Center for Nordic Studies (CS)kanssa. Tavoitteena on ollut sektoripohjaiseen tarkasteluun pohjautuvan yleiskartoituksen tekeminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ovat pääosin rahoittaneet raporttityötä. Hanketta ovat myös tukeneet Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Folke Bernadotten Muistosäätiö sekä Pohjola-Nordenin tukisäätiö. Työ pohjautuu ohjelmiin ja julistuksiin tutustumiseen sekä luottamuksellisiin keskusteluihin yli sadan yksittäisen poliitikon/virkamiehen/järjestöaktiivin kanssa. Raporttia on työstetty pääasiallisesti vuoden 2012 aikana rinnan ja vuorovaikutuksessa CS:ssa työstetyn Pohjoismaiden neuvoston tilaaman Pohjoismaiden yhteisöt raportin kanssa, keskuksen verkostoja hyödyntäen. Pyrkimyksenä on ollut selvittää eri tahojen periaatteellisia tai ohjelmallisia kantoja pohjoismaiseen yhteistyöhön, yhteistyön organisointia, laajuutta, pääasiallista sisältöä ja suuntausta. Samalla on kartoitettu maakohtaisia painotuksia tai rajoituksia, määrällistä kehitystä sekä mahdollisia arvioita ja selvityksiä. Myös kielikäytäntöihin on kiinnitetty huomiota. Raportoiviin osuuksiin on liitetty kommentteja ja yleishavaintoja sekä joukko niihin pohjautuvia esityksiä. Työmenetelmää voisi luonnehtia utelevaksi ja pohdiskelevaksi journalistiseksi menetelmäksi, eikä raportti vastaa akateemiselle tutkimukselle tai virkamiesraportille asetettavia kriteerejä. Toivottavasti se kuitenkin antaa kuvan eri tahojen pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä joukosta mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä. Helsingissä huhtikuussa 2013 Larserik Häggman

6 6 MAIN Tavoite ja tarkoitus

7 MI 7 -projektin ensisijainen tavoite on vastata kansalaisten mielipidemittauksissa esittämiin haasteisiin kartoittamalla vallitsevaa tilannetta realistisen kuvan saamiseksi yleistilanteesta. Kartoituksen pohjalta tavoitteena on kehittää konkreettisia esityksiä yhteistyön hyödyntämiseksi ja keskustelun vilkastuttamiseksi. -projektin tarkoitus on a b c selvittää missä määrin suomalaiset instituutiot, laitokset ja järjestöt tiedostavat ja hyödyntävät pohjoismaista yhteistyötä, harrastavat sitä ja missä määrin pohjoismaiset yhteydet kuuluvat normaaliin rutiiniin selvittää millä kielellä yhteistyö tapahtuu selvittää minkälaisia tarpeita instituutioilla, laitoksilla ja järjestöillä on pohjoismaisen yhteistyön suhteen d e ja näiden selvitysten pohjalta tehdä esityksiä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi ja pohjoismaisuuden hyödyntämiseksi erityisesti nuorisotyössä, mutta myös laajemmin tehdä esityksiä nuorten tietojen lisäämiseen pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä nuorisoa koskevan yhteistyön tiivistämiseksi

8 8 IS- MAIN SUOM ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN Raportin ISMAIN ISMAIN ISMAIN rakenne ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN

9 9 AIN OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN Johdanto Tavoite ja tarkoitus Raportin rakenne Yleistilanne Yhteistyön rakenne Ministeriöt a Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä olevat Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Oikeusministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö b Pohjoismaiden ministerineuvoston piirin ulkopuoliset Liikenne- ja viestintäministeriö Ulkoasiainministeriö Puolustusministeriö c Pääministerit/yhteistyöministerit Laitokset Puolueet Kunnat Ammattiliitot Järjestöt Nuoriso a Poliittiset järjestöt b Muut c Koulut Yhteenveto

10 MAIN OHJOISMAIN IS- S MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN Yleis- MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN tilanne MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN

11 HJOISMAIN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI Suomessa on viime vuosien aikana useassa mielipidetiedustelussa käynyt ilmi, että Suomen kansalaiset tuntevat itsensä hyvin pohjoismaalaisiksi ja haluavat enemmän pohjoismaista yhteistyötä. Tiedustelujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kukaan ei oikeastaan vastusta pohjoismaista yhteistyötä. Neljän viimeisen hallituksen ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi pohjoismaisen yhteistyön syventäminen ja kehittäminen (vrt. aikaisemmat passiivisemmat muotoilut). Hallituksen päättäessä luopua ruotsinkielen pakollisuudesta ylioppilaskirjoituksissa asetettiin tavoitteeksi, että koulujen pohjoismainen yhteistyö lisääntyisi. Vanhan Ruotsi-Suomen hajoamisen merkkivuoden yhteydessä julkaistiin suuri määrä teoksia, jotka valaisivat Suomen ja Ruotsin yhteistä taustaa ja rinnakkaista kehitystä. Vuosi vietettiin laajasti molemmin puolin rajaa lukemattomien tilaisuuksien ja hankkeiden merkeissä. Viime vuosikymmenien aikana huomattava osa Pohjoismaiden yrityksistä on laajentanut kotimarkkinansa käsittämään koko Pohjolaa tai Pohjolaa/Baltiaa tai Itämeren aluetta. Suomen ja Ruotsin välisiä yritysfuusioita on yli 600. Vuonna 2007 Pohjoismaiden pääministerit totesivat, että Pohjoismaiden tulisi yhdessä kohdata globalisaatiokehityksen haasteet. Erikseen maat ovat liian pieniä. Julistuksen pohjalta on toteutettu joukko hankkeita. Kansalaisten liikkuvuutta haittaavien rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden välillä on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi. Viime vuosina puolustuspoliittinen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi ja kehitys näyttää jatkuvan. Valtaenemmistö suomalaisista kannattaa mielipidemittauksen perusteella pohjoismaista turvallisuuspoliittista ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Samalla keskustelu aiheesta näyttää vilkastumisen merkkejä. Samalla kun yleinen kehitys suorastaan vaatii lisää pohjoismaista yhteistyötä, ylin poliittinen taho ilmoittaa pyrkivänsä siihen suuntaan ja kansalaiset ovat valmiita siihen, on selvästi havaittavissa vastakkaisia trendejä. Keskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä on julkisuudessa hyvin laimeaa. Harva poliitikko, virkamies tai tutkija osallistuu julkiseen keskusteluun. Kun keskustelua käydään, on se usein hyvin muodollista, ja visioita puuttuu melkein kokonaan. Elinkeinoelämä muodostaa välillä poikkeuksen. Mainitut puolustuspolitiikkaan liittyvät puheenvuorot poikkeavat niin ikään yleiskuvasta. 11

12 Median kiinnostus naapurimaiden tapahtumiin on hyvin rajallinen. Moni tiedotusväline välittää enemmän tietoa Yhdysvaltojen osavaltioista kuin naapurimaista. Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat jäämässä pimentoon suomalaisessa mediassa. Rajaestetyö etenee hitaasti. Keskustelu ruotsin kielen asemasta voi heijastua yhteistyöhön lähinnä välillisesti ruotsin kielen kielitaidon rappeutumisen myötä. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa Pohjoismaiden historian ja Ruotsin ajan historian opetus on vähentynyt, Pohjoismaita käsitellään aikaisempaa vähemmän, pohjoismaista yhteistyötä ja pohjoismaisia yhteisiä arvoja ja ratkaisuja hyvin rajoitetusti. Ruotsinkielen opetus, ja sitä kautta ruotsin osaaminen, ja muiden skandinaavisten kielten ymmärtäminen, supistuu. Pohjoismaisen yhteistyön esillä pitäminen jää usein ruotsinopettajien harteille. Kuntatasolla ystäväkuntasuhteiden kehitys on monella paikkakunnalla pysähtynyt ja joissain tapauksissa suhteista on luovuttu kokonaan. Virkamiestasolla on tapahtunut/tapahtuu sukupolvenvaihdos, jonka seurauksena henkilökohtaiset yhteydet naapurimaihin ovat uhattuina. Sama koskee joukkoa kulttuurilaitoksia ja muita instituutioita. Kansalaisyhteiskunnassa on havaittavissa ristiriitaisia tendenssejä, samalla kun yhteydet helposti rajoittuvat pieneen joukkoon. Ammattiyhdistyspuolella yhteistyö on aikaisemmin ollut vähenevää, mutta viime aikoina on esiintynyt merkkejä yhteistyön vilkastumisesta ja esimerkiksi teollisuusliitot harjoittavat hyvinkin tiivistä yhteistyötä. ISM PO MAIN S ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO 12

13 IS- MAIN POH SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU Yhteistyön ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU rakenne ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN 13

14 Kokonaiskäsityksen muodostaminen yhteistyön laajuudesta, järkevyydestä, tuloksellisuudesta sekä työtavoista ja muodoista osoittautuu haasteelliseksi monesta syystä. 14 Ministeriöiden kohdalla yhteistyö rakentuu toisaalta eri lailla riippuen siitä onko kyseessä muodollisesti niin sanottu virallinen yhteistyö vai niin sanottu epävirallinen yhteistyö. Arkisessa kielenkäytössä molemmat ovat varsin virallisluontoisia. Virallinen yhteistyö tarkoittaa yhteistyötä, joka tapahtuu pohjoismaista yhteistyötä säätelevän niin sanotun Helsingin sopimuksen (Liite 1) puitteissa. Kyseisessä sopimuksessa ei määritellä suoraan, mitkä alat kuuluvat viralliseen yhteistyöhön, mutta sopimuksen pohjalta Pohjoismaiden ministerineuvosto kokoontuu nykyisin kymmenessä sektorikokoonpanossa sekä yhteistyöministerien muodostamassa kokoonpanossa. Näin ollen virallinen yhteistyö, ministerineuvostoineen ja virkamieskomiteoineen (valmisteleva ja toimeenpaneva elin), jota avustaa Kööpenhaminassa toimiva Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö, käsittää seuraavat yhteistyöalat: Työelämä, Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka, Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiat, Tasa-arvoasiat, Kulttuuri, Oikeusyhteistyö, Ympäristöasiat, Sosiaali- ja terveyspolitiikka, Koulutus- ja tutkimus, Talous- ja rahapolitiikka Epäviralliseen yhteistyöhön kuuluu kaikki muu yhteistyö, kuten ulko- ja puolustuspoliittinen yhteistyö. Näiden alojen ministerien kokoontuessa kyseessä ei ole Pohjoismaiden ministerineuvoston kokous vaan Pohjoismaiden ministereiden kokous. Ministerineuvoston sihteeristö ei myöskään avusta näillä aloilla, eikä entisillä viralliseen yhteistyöhön kuuluvilla, kuten liikenne- tai kuluttaja-asia-aloilla. Asia on huomioitu Helsingin sopimuksessa, jossa säädetään: Paitsi ministerineuvostossa voivat Pohjoismaiden hallitukset neuvotella keskenään myös pohjoismaisissa ministerikokouksissa. Pääministerien roolista todetaan Helsingin sopimuksessa, 1990-luvulla tehdyn muutoksen jälkeen, että heillä on vastuu pohjoismaisten yhteistyökysymysten yhteensovittamisesta. Heitä avustaa valittu hallituksen jäsen kustakin maasta (yhteistyöministeri) sekä valtiosihteeri tai virkamies (Pohjoismaiden yhteistyökomitean jäsen). Näin ollen pääministerien erikoisasema korostuu sopimuksessa, mutta pääministerien yhteistyö on tavallaan virallisen yhteistyön ulkopuolella, eivätkä pääministerit muodosta ministerineuvostoa. Puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden hallitusten kesken ja siihen kuuluu vastuu Pohjoismaiden hallitusyhteistyön yhteensovittamisesta ja tarpeellisten aloitteiden tekemisestä. Puheenjohtajuuteen kuuluu ministerineuvoston ja muiden ministerikokousten sekä hallitusten eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten kysymysten yhteisneuvottelujen työn johtaminen. Toisaalta sekä virallisen yhteistyön, että epävirallisen yhteistyön muodot, laajuus ja rakenne vaihtelevat. Pohjoismaiden yhteistyöministeri ja hänen apunaan toimiva Pohjoismaiden yhteistyön sihteeristö

15 (PYS) koordinoi periaatteessa ns. virallista yhteistyötä ja seuraa myös ns. epävirallista, mutta voimavarojen pienuudesta johtuen on vaikea kuvitella, että ministerillä tai PYS:llä voisi olla muuta kuin suhteellisen ylimalkaista tietoa yhteistyön koko kirjosta. Yllä mainitun yhteistyön ohella ja osittain siihen kiehtoutuneena Suomi harjoittaa bilateraalista yhteistyötä eri Pohjoismaiden kanssa. Tyypillistä pohjoismaiselle yhteistyölle on tämän ohella muiden kuin valtion tahojen löysempi tai tiiviimpi yhteistyö. Näin ollen esimerkiksi kaikilla puolueilla on omat yhteistyösuhteensa, samaten niiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöillä. Tämä yhteistyö vaihtelee suuresti hyvinkin tiiviistä poliittisesta neuvonpidosta, jopa yhteisistä tutkimushankkeista, löysään mielipidevaihtoon. Melkein kaikilla instituutioilla ja laitoksilla näyttää olevan pohjoismaisia yhteyksiä, joita tämän raportin puitteissa on ollut mahdotonta tarkastella lähemmin. Järjestöpuolella on niin ikään selvää, että melkein kaikilla järjestöillä on jonkinasteiset pohjoismaiset suhteet. Ne vaihtelevat tiiviistä yhteisestä pohjoismaisesta järjestöstä, niin sanotun sateenvarjojärjestön kautta aina satunnaisiin suhteisiin. Tässä raportissa kerrotaan muutamasta nuorten keskusjärjestöstä sekä muutamasta kansalaisjärjestöstä, jotka ovat rakentaneet yhteistyönsä eri tavoilla. Kuntasektorilla on pitkäaikaiset pohjoismaiset suhteet, jossa ystäväkuntatoiminta, jonka juuret ulottuvat kummikuntatoimintaan, aikaisemmin näytteli suurta roolia, mutta näyttää osaksi hiipuneen eri syistä. Tässä raportissa kerrotaan Suomen kuntaliiton pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä esitetään joitakin havaintoja kuntien toiminnasta. Suomalaiset taiteilijat ja kulttuurityöntekijät ovat vuosien varrella erilaisten hankkeiden muodossa hyödyntäneet sekä Pohjoismaiden kulttuurirahaston, että Pohjoismaiden kulttuuriohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Tämän raportin puitteissa ei ole ollut mahdollista tarkastella tätä toimintaa tarkemmin. Sama koskee kulttuurilaitosten pohjoismaista yhteistyötä, jota Suomen ja Ruotsin osalta vuonna 2007 kartoitettiin Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston toimesta. Suomen koulut ovat pitkään harrastaneet pohjoismaista yhteistyötä, eikä tässä toiminnassa näy hiipumisen merkkejä. Tuhannet koululaiset osallistuvat vuosittain vaihtotoimintaan. Koulujen yhteistyötä käsittelevä tuore raportti on osaltaan pohjana tämän raportin huomioille. Urheilu on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, vaikka sillä sektorilla harrastetaan tiivistä yhteistyötä, joka koskettaa laajoja joukkoja suomalaisia. Sama koskee kirkkoja ja seurakuntia. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tiedeyhteisön pohjoismaista yhteistyötä tulisi ehdottomasti kartoittaa oman raportin puitteissa. 15

16 Ministeriöt MAIN OHJOISMAIN IS- S MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM ISMAIN IS- OHJOISMAIN MI SUOM MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN ISMAINE 16

17 Seuraavassa kuvataan lyhyesti muutamien niin sanottuun viralliseen yhteistyöhön kuuluvien ministeriöiden toimintaa. HJOISMAIN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN MAIN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ, OKM (koulutus, tutkimus) Voimassa olevan hallitusohjelman kirjaukset ovat hyvin tiedossa ja poliittiset signaalit selvät. Toimintaa ohjaa 3-vuotinen yhteispohjoismainen strategia. (liite 2) Suomen koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmassa on selvät maininnat yhteistyöstä. Ministeriön epävirallinen virkamiesryhmä, johon kuuluvat pohjoismaisen virkamiestoimikunnan jäsenet sekä ministeriön asiantuntijat, kokoontuu aina ennen pohjoismaisia kokouksia mutta myös tarvittaessa muutoin. Ennakkopalavereissa muokataan ministerin kannanotot, muut tärkeät asiat kuten Nordplus ja huippututkimus käsitellään ministeriön johtoryhmässä. Ministerit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa, kansliapäälliköt kerran kahdessa vuodessa. Muu yhteistyö: teemat kokoavat väkeä. Norjan ja Ruotsin virkamiehet sekä Högskoleverketin edustajat vierailevat usein. Pisatutkimusten tulokset ovat aiheuttaneet valtavan pyhiinvaellusaallon. Yhteistyö koskee kaikkea ja kaikkia aloja ja laajenee jatkuvasti. Ruotsi ja Norja ovat erittäin kiinnostuneita yhteistyöstä kaikilla aloilla, Tanskan kiinnostuksen rajoittuessa Pisa-kokemuksiin. Vastaavasti Suomi seuraa kiinnostuksella Ruotsia ja Norjaa sekä Tanskan korkeakoulu-uudistusta. Teemat ratkaisevat, mutta kaikki pohjoismaat ovat periaatteessa mukana. Huippututkimusaloite (terveys, hyvinvointi, vihreä kasvu) on erityisen huomion kohteena. Nordforskiin pitäisi saada lisää varoja. Suomalaiset ovat hyvin mukana näissä hankkeissa. Balteilta puuttuu rahaa - ei kiinnostusta. E Science on voimakkaassa nousussa. Nordplus-uudistus on viety onnistuneesti läpi kieliongelmista huolimatta (Nordplus språkin merkitys on vähäisistä hankkeista johtuen jäänyt vaatimattomaksi). Koulutustutkimusohjelmaan on saatu hyvä rahoitus. 17

18 Lasten ja nuorten syrjäytymisen estämishanke on poikkisektorialinen, eikä yhteistyö Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tahdo sujua. Yhteistyö suuntautuu sekä ulos-, että sisäänpäin. Baltit ovat usein mukana. On selvästi tullut tavaksi olla yhteydessä rajojen yli, kysyä ja vastata sekä antaa vihjeitä. Skandinaavisia kieliä käytetään pääasiassa, mutta kieli aiheuttaa ongelmia. Nuorten kohdalla on ministeriön arvioiden mukaan hirvittävät paineet käyttää englantia. Yhteistyö on selvästi lisääntynyt viimeisten neljän, viiden vuoden aikana, kiinnostus ja hyöty ovat kasvaneet. Syvempi oivallus havaittavissa samalla kuin vaikeuksia esiintyy suhteessa Keski-Eurooppaan. Yhteistyö ministeriöiden välillä kangertelee selvästi. Varsinaisia tuloskartoituksia ei ole tehty, mutta isojen projektien yhteydessä on järjestetty keskusteluareenoja. Systemaattisuuden puute johtuu resurssipulasta ja osa-aikaisuudesta.» Kommentti: Yhteistyöalana koulutus- ja tutkimusyhteistyö kuuluu niihin aloihin, joille myönnetään eniten yhteispohjoismaisia varoja (opetus- ja tutkimusyhteistyö saa noin 25 prosenttia yhteisistä varoista). Huippututkimusprojektit, jotka kuuluvat tälle sektorille ovat viime vuosien näkyvimpiä ja suurimpia pohjoismaisia hankkeita. Priorisoitujen hankkeiden joukossa huomio kiinnittyy mm. Pohjoismaiden tutkimus- ja innovaatioalueen, NORIA:n kehittämiseen osana vastaavaa eurooppalaista aluetta, ERA:a, sekä pyrkimyksiin kehittää yhteistyötä pohjoismaisten ja kansallisten rahoittajien kesken. Opetusministerit ovat tehneet periaatepäätöksen kansallisten tutkimusrahoituslähteiden asteittaisesta avaamisesta naapurimaiden tutkijoille. Hallitustason yhteiskokouksessa Suomi ja Ruotsi sopivat periaatteessa tutkimusrahojen avaamisesta jo vuonna Vielä ei tiedetä miten suunnitelmat etenevät. Suhteellisen laajoista yhteisistä hankkeista huolimatta, huomio kiinnittyy pohjoismaista yhteistyötä koskevan tutkimuksen vähäisyyteen. Resursseja tähän tarkoitukseen ei ole varattu kansallisella eikä pohjoismaisella tasolla. Koulujen pohjoismaista yhteistyötä rahoitetaan osaksi yhteispohjoismaisesti, osaksi kansallisesti. Asia on tässä raportissa käsitelty omassa luvussa. 18

19 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ, OKM (kulttuuri) Ministeriöllä on vuoteen 2020 ulottuva strategia, jossa lyhyesti mainitaan Pohjoismaiden yhteistyö. Kulttuurin osalta on myös olemassa ministeriön linjapäätös: Pohjoismaisessa yhteistyössä korostetaan pohjoismaiden keskinäistä kulttuuriyhteistyötä, pohjoismaiden näkyvyyttä Euroopan unionissa ja yhteistyötä lähialueiden kanssa. Kulttuuriyhteistyön perustana on viiden Pohjoismaan vuonna 1971 allekirjoittama kulttuurisopimus. Kulttuuriyhteistyötä ollaan suuntaamassa useampivuotisiin yhteistyöprojekteihin ja hankkeisiin. Myös vierailuateljeetoiminnalle etsitään uusia muotoja. Pohjoismaiden kulttuuriministerit ovat päättäneet lähivuosien strategiasta, jossa mainitaan mm. seuraavat tavoitteet: pyritään vahvistamaan pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä panostamalla lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan tuodaan esille ammattimaisen taideja kulttuuritoiminnan tuloksia muassa lisäämällä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa Haetaan tukea julkisista rahastoista ja tietoa yhteistyöstä Laaja-alaista pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä tukee Pohjoismainen kulttuurirahasto. Rahasto sijaitsee Kööpenhaminassa. Suomi osallistuu aktiivisesti rahaston toimintaan. Suomella on lisäksi kahdenvälinen kulttuurirahasto kaikkien Pohjoismaiden kanssa: Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto (perustettu 1960), Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto (1974), Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto (1979) ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto (1981). Kahdenvälisiä kulttuurirahastoja hallinnoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Suomenlinnassa sijaitseva Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen kulttuuripiste Kulturkontakt Nord (2007) jakaa tietoa pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyöstä sekä hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston uusia kulttuuritoiminnan tukemiseen luotuja ohjelmia (taide - ja kulttuuriohjelma sekä liikkuvuus- ja residenssiohjelma). painotetaan kulttuuritoimintaa, jolla voidaan lisätä tietoa, kiinnostusta ja kunnioitusta niitä eri kulttuureja kohtaan, joista pohjoismainen yhteisö muodostuu vahvistetaan kansalaisten osallistumista pohjoismaiseen yhteistyöhön muun Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisia laitoksia ovat lisäksi Pohjoismaiden Suomen instituutti (Nifin) Helsingissä ja Ahvenanmaan Pohjolan Instituutti (Nordens Institut på Åland). 19

20 HUOM: Syksystä 2012 lähtien Nifin ja Kulturkontakt Nord yhdistettiin. Suunnitteilla on vielä liittää KreaNord samaan kokonaisuuteen. Opetusministeriön toimialaan kuuluvia kysymyksiä käsitellään Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvostossa ja kulttuuriyhteistyön virkamieskomiteassa. Pohjoismaiden kulttuurifoorumi toimii ministerineuvoston ja pohjoismaiden kulttuurikentän yhdyssiteenä järjestämällä konferensseja, seminaareja ja työpajoja. Kansliapäällikkö hallinnoi, ei osallistu. Ylijohtaja (osastopäällikkö) vetää pohjoismaista yhteistyöryhmää, jossa yksiköt edustettuina. Kulttuuriyksikkö on edustettuna pohjoismaisessa virkamiestoimikunnassa. Kulttuurirahastossa ylijohtaja on jäsenenä. Yhteistyö on leimallisesti toiminnallista ja rakentuu Pohjoismaiden ministerineuvoston ja pohjoismaisten instituutioiden ympärille. Pohjoismaiden kulttuuri- ja taideohjelma sekä Pohjoismaiden ja Baltian kulttuurin liikkuvuusohjelma sekä pohjoismaiset palkinnot ovat keskeisiä toiminnassa. Yhteistyössä ovat mukana kaikki viisi Pohjoismaata sekä itsehallintoalueet. Ministerit ovat paikalla ministerineuvoston kokouksissa ja kokoontuvat nykyisin myös vapaamuotoisen klubin muodossa, ilman agendaa. Asialistalla ovat aina kansalliset ja EU-agendat. Bilateraalirahastot täydentävät kuviota. Asiakysymyksistä liikkuvuus, työolosuhteet, ammattimaisuus, työmarkkinat ja luova talous ovat olleet esillä viime aikoina. Epävirallisesti on keskusteltu tekijänoikeuksista, kulttuuriperinnöstä ja kirjastokysymyksistä. Yhteistyötä kehutaan luontevaksi ja byrokratiasta vapaaksi. Nuorisopuolella Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK - Nordiska Barn- och Ungdomskommittén) toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston nuorisopoliittisena asiantuntijaelimenä ja vastaa ministerineuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian koordinaatiosta ja seurannasta. Lisäksi se mm. myöntää järjestötukia ja hanketukia pohjoismaiseen nuorisoyhteistyöhön. Yhteistyö suuntautuu sekä ulos-, että sisäänpäin. Erityisenä haasteena on Suomen osallistuminen tai mukaan pääsy. Yleensä käytetään ruotsin kieltä, mutta ministerikokouksissa on tulkkaus. Kööpenhamina ja tanskan kieli muodostavat suomalaisille ongelmia. Meneillään oleva sukupolvenvaihdos virkamieskunnan keskuudessa johtaa selvästi lisääntyviin kieliongelmiin. Yhteistyön muodot ovat selvästi muuttuneet viime vuosien aikana, muodollisuuksien poistuessa tai vähentyessä huomattavasti. Toiminnallisuus on selvästi lisääntynyt, mutta erilaisten kohtaamispaikkojen ja toistuvien tapahtumien määrä vähentynyt, samaten byrokratia. Alkuvaiheessa Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys passivoi pohjoismaista yhteistyötä, nyttemmin EU aktivoi. Mitään omia arviointeja ei ole tehty, mutta osallistuttu pohjoismaisiin evaluointeihin. 20

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Pohjoismainen kulttuuripiste

Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen kulttuuripiste Luomme tilaa pohjoismaiselle kulttuurille Webinaari 16.6.2016 Erityisasiantuntija Laura Norppa, Pohjoismainen kulttuuripiste POHJOISMAINEN KULTTUURIPISTE Virallinen pohjoismainen

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen Yksittäiset linjaukset

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 2 3 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 ANP 2010:750

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle. Tavoitteet. Kohderyhmät

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle. Tavoitteet. Kohderyhmät Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet Vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen välillä Pohjoismaissa ja

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Lapset ja nuoret Pohjolassa. Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia

Lapset ja nuoret Pohjolassa. Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia Lapset ja nuoret Pohjolassa Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia 2016 2022 Lapset ja nuoret Pohjolassa Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia 2016 2022

Lisätiedot

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3. Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.2007 Opetusministeriön kehittämisohjelman tausta Ministeriön kehittämistyö

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari 11.11.2010 Hallitusohjelma Hallitusohjelman mukaan tulevaisuuden talouskasvun yhä tärkeämpi tekijä on osaavan työvoiman riittävä määrä.

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI Itämeristrategian prioriteettialue AGRI kestävä maatalous,

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä Normihanke Seminaari 3.9.2009 lakiasiain johtaja Kari Prättälä Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009 1. Valtio käynnistää yhteistyössä Kuntaliiton kanssa normitalkoot, joissa kartoitetaan ja pyritään poistamaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Botnia-Atlantica

Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Rahoitustaulukko (EUR) Toimintalinjat EU 60 % Kansallinen

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1. Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.2017) Hallinnonala Virasto Osasto Virka Virkasuhteen päättymispvm

Lisätiedot

NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa

NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa Nordplus Junior -ohjelmassa on kyse aktiivisesta oppimisesta. Koululuokat vierailevat toistensa luona, opettajavaihto toimii koulujen välillä

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen

Interreg Pohjoinen Interreg Pohjoinen 2014-2020 Päivän ohjelma Ohjelma-alue Toimintalinjat tulokset/ tavoitteet/ toiminnat Toimien valintaa johtavat periaatteet Muut valintaa johtavat periaatteet Priorisoinnin yhteydessä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Marika Lindström

Marika Lindström Marika Lindström 15.12.2016 Pohjola-Nordenin projekteja Yhteispohjoismaisia projekteja Tiedotusprojekteja Pohjolan päivä Pohjolan pidot Kirjastoviikko Koulualan projekteja Stipendit Leirikoulut, oppilasvaihto

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot