HJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISM
|
|
- Elina Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 IN IS- HJOISMAIN ISM IN S UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI Pohjoismainen Suomi UOMI UOMI UOMI Larserik Häggman UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI
2 Pohjola-Norden Fredrikinkatu 61 A Helsinki Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete Pohjo Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma
3 Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismai Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen
4 IS- JOISMAIN ISMA SU MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI Johdanto MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI
5 5 I SMAIN N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N Oheinen raportti on laadittu Pohjola-Nordenin toimeksiannosta yhteistyössä Center for Nordic Studies (CS)kanssa. Tavoitteena on ollut sektoripohjaiseen tarkasteluun pohjautuvan yleiskartoituksen tekeminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ovat pääosin rahoittaneet raporttityötä. Hanketta ovat myös tukeneet Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Folke Bernadotten Muistosäätiö sekä Pohjola-Nordenin tukisäätiö. Työ pohjautuu ohjelmiin ja julistuksiin tutustumiseen sekä luottamuksellisiin keskusteluihin yli sadan yksittäisen poliitikon/virkamiehen/järjestöaktiivin kanssa. Raporttia on työstetty pääasiallisesti vuoden 2012 aikana rinnan ja vuorovaikutuksessa CS:ssa työstetyn Pohjoismaiden neuvoston tilaaman Pohjoismaiden yhteisöt raportin kanssa, keskuksen verkostoja hyödyntäen. Pyrkimyksenä on ollut selvittää eri tahojen periaatteellisia tai ohjelmallisia kantoja pohjoismaiseen yhteistyöhön, yhteistyön organisointia, laajuutta, pääasiallista sisältöä ja suuntausta. Samalla on kartoitettu maakohtaisia painotuksia tai rajoituksia, määrällistä kehitystä sekä mahdollisia arvioita ja selvityksiä. Myös kielikäytäntöihin on kiinnitetty huomiota. Raportoiviin osuuksiin on liitetty kommentteja ja yleishavaintoja sekä joukko niihin pohjautuvia esityksiä. Työmenetelmää voisi luonnehtia utelevaksi ja pohdiskelevaksi journalistiseksi menetelmäksi, eikä raportti vastaa akateemiselle tutkimukselle tai virkamiesraportille asetettavia kriteerejä. Toivottavasti se kuitenkin antaa kuvan eri tahojen pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä joukosta mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä. Helsingissä huhtikuussa 2013 Larserik Häggman
6 6 MAIN Tavoite ja tarkoitus
7 MI 7 -projektin ensisijainen tavoite on vastata kansalaisten mielipidemittauksissa esittämiin haasteisiin kartoittamalla vallitsevaa tilannetta realistisen kuvan saamiseksi yleistilanteesta. Kartoituksen pohjalta tavoitteena on kehittää konkreettisia esityksiä yhteistyön hyödyntämiseksi ja keskustelun vilkastuttamiseksi. -projektin tarkoitus on a b c selvittää missä määrin suomalaiset instituutiot, laitokset ja järjestöt tiedostavat ja hyödyntävät pohjoismaista yhteistyötä, harrastavat sitä ja missä määrin pohjoismaiset yhteydet kuuluvat normaaliin rutiiniin selvittää millä kielellä yhteistyö tapahtuu selvittää minkälaisia tarpeita instituutioilla, laitoksilla ja järjestöillä on pohjoismaisen yhteistyön suhteen d e ja näiden selvitysten pohjalta tehdä esityksiä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi ja pohjoismaisuuden hyödyntämiseksi erityisesti nuorisotyössä, mutta myös laajemmin tehdä esityksiä nuorten tietojen lisäämiseen pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä nuorisoa koskevan yhteistyön tiivistämiseksi
8 8 IS- MAIN SUOM ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN Raportin ISMAIN ISMAIN ISMAIN rakenne ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN
9 9 AIN OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN Johdanto Tavoite ja tarkoitus Raportin rakenne Yleistilanne Yhteistyön rakenne Ministeriöt a Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä olevat Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Oikeusministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö b Pohjoismaiden ministerineuvoston piirin ulkopuoliset Liikenne- ja viestintäministeriö Ulkoasiainministeriö Puolustusministeriö c Pääministerit/yhteistyöministerit Laitokset Puolueet Kunnat Ammattiliitot Järjestöt Nuoriso a Poliittiset järjestöt b Muut c Koulut Yhteenveto
10 MAIN OHJOISMAIN IS- S MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN Yleis- MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN tilanne MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN
11 HJOISMAIN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI Suomessa on viime vuosien aikana useassa mielipidetiedustelussa käynyt ilmi, että Suomen kansalaiset tuntevat itsensä hyvin pohjoismaalaisiksi ja haluavat enemmän pohjoismaista yhteistyötä. Tiedustelujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kukaan ei oikeastaan vastusta pohjoismaista yhteistyötä. Neljän viimeisen hallituksen ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi pohjoismaisen yhteistyön syventäminen ja kehittäminen (vrt. aikaisemmat passiivisemmat muotoilut). Hallituksen päättäessä luopua ruotsinkielen pakollisuudesta ylioppilaskirjoituksissa asetettiin tavoitteeksi, että koulujen pohjoismainen yhteistyö lisääntyisi. Vanhan Ruotsi-Suomen hajoamisen merkkivuoden yhteydessä julkaistiin suuri määrä teoksia, jotka valaisivat Suomen ja Ruotsin yhteistä taustaa ja rinnakkaista kehitystä. Vuosi vietettiin laajasti molemmin puolin rajaa lukemattomien tilaisuuksien ja hankkeiden merkeissä. Viime vuosikymmenien aikana huomattava osa Pohjoismaiden yrityksistä on laajentanut kotimarkkinansa käsittämään koko Pohjolaa tai Pohjolaa/Baltiaa tai Itämeren aluetta. Suomen ja Ruotsin välisiä yritysfuusioita on yli 600. Vuonna 2007 Pohjoismaiden pääministerit totesivat, että Pohjoismaiden tulisi yhdessä kohdata globalisaatiokehityksen haasteet. Erikseen maat ovat liian pieniä. Julistuksen pohjalta on toteutettu joukko hankkeita. Kansalaisten liikkuvuutta haittaavien rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden välillä on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi. Viime vuosina puolustuspoliittinen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi ja kehitys näyttää jatkuvan. Valtaenemmistö suomalaisista kannattaa mielipidemittauksen perusteella pohjoismaista turvallisuuspoliittista ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Samalla keskustelu aiheesta näyttää vilkastumisen merkkejä. Samalla kun yleinen kehitys suorastaan vaatii lisää pohjoismaista yhteistyötä, ylin poliittinen taho ilmoittaa pyrkivänsä siihen suuntaan ja kansalaiset ovat valmiita siihen, on selvästi havaittavissa vastakkaisia trendejä. Keskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä on julkisuudessa hyvin laimeaa. Harva poliitikko, virkamies tai tutkija osallistuu julkiseen keskusteluun. Kun keskustelua käydään, on se usein hyvin muodollista, ja visioita puuttuu melkein kokonaan. Elinkeinoelämä muodostaa välillä poikkeuksen. Mainitut puolustuspolitiikkaan liittyvät puheenvuorot poikkeavat niin ikään yleiskuvasta. 11
12 Median kiinnostus naapurimaiden tapahtumiin on hyvin rajallinen. Moni tiedotusväline välittää enemmän tietoa Yhdysvaltojen osavaltioista kuin naapurimaista. Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat jäämässä pimentoon suomalaisessa mediassa. Rajaestetyö etenee hitaasti. Keskustelu ruotsin kielen asemasta voi heijastua yhteistyöhön lähinnä välillisesti ruotsin kielen kielitaidon rappeutumisen myötä. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa Pohjoismaiden historian ja Ruotsin ajan historian opetus on vähentynyt, Pohjoismaita käsitellään aikaisempaa vähemmän, pohjoismaista yhteistyötä ja pohjoismaisia yhteisiä arvoja ja ratkaisuja hyvin rajoitetusti. Ruotsinkielen opetus, ja sitä kautta ruotsin osaaminen, ja muiden skandinaavisten kielten ymmärtäminen, supistuu. Pohjoismaisen yhteistyön esillä pitäminen jää usein ruotsinopettajien harteille. Kuntatasolla ystäväkuntasuhteiden kehitys on monella paikkakunnalla pysähtynyt ja joissain tapauksissa suhteista on luovuttu kokonaan. Virkamiestasolla on tapahtunut/tapahtuu sukupolvenvaihdos, jonka seurauksena henkilökohtaiset yhteydet naapurimaihin ovat uhattuina. Sama koskee joukkoa kulttuurilaitoksia ja muita instituutioita. Kansalaisyhteiskunnassa on havaittavissa ristiriitaisia tendenssejä, samalla kun yhteydet helposti rajoittuvat pieneen joukkoon. Ammattiyhdistyspuolella yhteistyö on aikaisemmin ollut vähenevää, mutta viime aikoina on esiintynyt merkkejä yhteistyön vilkastumisesta ja esimerkiksi teollisuusliitot harjoittavat hyvinkin tiivistä yhteistyötä. ISM PO MAIN S ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO 12
13 IS- MAIN POH SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU Yhteistyön ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU rakenne ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN 13
14 Kokonaiskäsityksen muodostaminen yhteistyön laajuudesta, järkevyydestä, tuloksellisuudesta sekä työtavoista ja muodoista osoittautuu haasteelliseksi monesta syystä. 14 Ministeriöiden kohdalla yhteistyö rakentuu toisaalta eri lailla riippuen siitä onko kyseessä muodollisesti niin sanottu virallinen yhteistyö vai niin sanottu epävirallinen yhteistyö. Arkisessa kielenkäytössä molemmat ovat varsin virallisluontoisia. Virallinen yhteistyö tarkoittaa yhteistyötä, joka tapahtuu pohjoismaista yhteistyötä säätelevän niin sanotun Helsingin sopimuksen (Liite 1) puitteissa. Kyseisessä sopimuksessa ei määritellä suoraan, mitkä alat kuuluvat viralliseen yhteistyöhön, mutta sopimuksen pohjalta Pohjoismaiden ministerineuvosto kokoontuu nykyisin kymmenessä sektorikokoonpanossa sekä yhteistyöministerien muodostamassa kokoonpanossa. Näin ollen virallinen yhteistyö, ministerineuvostoineen ja virkamieskomiteoineen (valmisteleva ja toimeenpaneva elin), jota avustaa Kööpenhaminassa toimiva Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö, käsittää seuraavat yhteistyöalat: Työelämä, Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka, Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiat, Tasa-arvoasiat, Kulttuuri, Oikeusyhteistyö, Ympäristöasiat, Sosiaali- ja terveyspolitiikka, Koulutus- ja tutkimus, Talous- ja rahapolitiikka Epäviralliseen yhteistyöhön kuuluu kaikki muu yhteistyö, kuten ulko- ja puolustuspoliittinen yhteistyö. Näiden alojen ministerien kokoontuessa kyseessä ei ole Pohjoismaiden ministerineuvoston kokous vaan Pohjoismaiden ministereiden kokous. Ministerineuvoston sihteeristö ei myöskään avusta näillä aloilla, eikä entisillä viralliseen yhteistyöhön kuuluvilla, kuten liikenne- tai kuluttaja-asia-aloilla. Asia on huomioitu Helsingin sopimuksessa, jossa säädetään: Paitsi ministerineuvostossa voivat Pohjoismaiden hallitukset neuvotella keskenään myös pohjoismaisissa ministerikokouksissa. Pääministerien roolista todetaan Helsingin sopimuksessa, 1990-luvulla tehdyn muutoksen jälkeen, että heillä on vastuu pohjoismaisten yhteistyökysymysten yhteensovittamisesta. Heitä avustaa valittu hallituksen jäsen kustakin maasta (yhteistyöministeri) sekä valtiosihteeri tai virkamies (Pohjoismaiden yhteistyökomitean jäsen). Näin ollen pääministerien erikoisasema korostuu sopimuksessa, mutta pääministerien yhteistyö on tavallaan virallisen yhteistyön ulkopuolella, eivätkä pääministerit muodosta ministerineuvostoa. Puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden hallitusten kesken ja siihen kuuluu vastuu Pohjoismaiden hallitusyhteistyön yhteensovittamisesta ja tarpeellisten aloitteiden tekemisestä. Puheenjohtajuuteen kuuluu ministerineuvoston ja muiden ministerikokousten sekä hallitusten eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten kysymysten yhteisneuvottelujen työn johtaminen. Toisaalta sekä virallisen yhteistyön, että epävirallisen yhteistyön muodot, laajuus ja rakenne vaihtelevat. Pohjoismaiden yhteistyöministeri ja hänen apunaan toimiva Pohjoismaiden yhteistyön sihteeristö
15 (PYS) koordinoi periaatteessa ns. virallista yhteistyötä ja seuraa myös ns. epävirallista, mutta voimavarojen pienuudesta johtuen on vaikea kuvitella, että ministerillä tai PYS:llä voisi olla muuta kuin suhteellisen ylimalkaista tietoa yhteistyön koko kirjosta. Yllä mainitun yhteistyön ohella ja osittain siihen kiehtoutuneena Suomi harjoittaa bilateraalista yhteistyötä eri Pohjoismaiden kanssa. Tyypillistä pohjoismaiselle yhteistyölle on tämän ohella muiden kuin valtion tahojen löysempi tai tiiviimpi yhteistyö. Näin ollen esimerkiksi kaikilla puolueilla on omat yhteistyösuhteensa, samaten niiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöillä. Tämä yhteistyö vaihtelee suuresti hyvinkin tiiviistä poliittisesta neuvonpidosta, jopa yhteisistä tutkimushankkeista, löysään mielipidevaihtoon. Melkein kaikilla instituutioilla ja laitoksilla näyttää olevan pohjoismaisia yhteyksiä, joita tämän raportin puitteissa on ollut mahdotonta tarkastella lähemmin. Järjestöpuolella on niin ikään selvää, että melkein kaikilla järjestöillä on jonkinasteiset pohjoismaiset suhteet. Ne vaihtelevat tiiviistä yhteisestä pohjoismaisesta järjestöstä, niin sanotun sateenvarjojärjestön kautta aina satunnaisiin suhteisiin. Tässä raportissa kerrotaan muutamasta nuorten keskusjärjestöstä sekä muutamasta kansalaisjärjestöstä, jotka ovat rakentaneet yhteistyönsä eri tavoilla. Kuntasektorilla on pitkäaikaiset pohjoismaiset suhteet, jossa ystäväkuntatoiminta, jonka juuret ulottuvat kummikuntatoimintaan, aikaisemmin näytteli suurta roolia, mutta näyttää osaksi hiipuneen eri syistä. Tässä raportissa kerrotaan Suomen kuntaliiton pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä esitetään joitakin havaintoja kuntien toiminnasta. Suomalaiset taiteilijat ja kulttuurityöntekijät ovat vuosien varrella erilaisten hankkeiden muodossa hyödyntäneet sekä Pohjoismaiden kulttuurirahaston, että Pohjoismaiden kulttuuriohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Tämän raportin puitteissa ei ole ollut mahdollista tarkastella tätä toimintaa tarkemmin. Sama koskee kulttuurilaitosten pohjoismaista yhteistyötä, jota Suomen ja Ruotsin osalta vuonna 2007 kartoitettiin Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston toimesta. Suomen koulut ovat pitkään harrastaneet pohjoismaista yhteistyötä, eikä tässä toiminnassa näy hiipumisen merkkejä. Tuhannet koululaiset osallistuvat vuosittain vaihtotoimintaan. Koulujen yhteistyötä käsittelevä tuore raportti on osaltaan pohjana tämän raportin huomioille. Urheilu on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, vaikka sillä sektorilla harrastetaan tiivistä yhteistyötä, joka koskettaa laajoja joukkoja suomalaisia. Sama koskee kirkkoja ja seurakuntia. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tiedeyhteisön pohjoismaista yhteistyötä tulisi ehdottomasti kartoittaa oman raportin puitteissa. 15
16 Ministeriöt MAIN OHJOISMAIN IS- S MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM ISMAIN IS- OHJOISMAIN MI SUOM MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN ISMAINE 16
17 Seuraavassa kuvataan lyhyesti muutamien niin sanottuun viralliseen yhteistyöhön kuuluvien ministeriöiden toimintaa. HJOISMAIN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN MAIN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ, OKM (koulutus, tutkimus) Voimassa olevan hallitusohjelman kirjaukset ovat hyvin tiedossa ja poliittiset signaalit selvät. Toimintaa ohjaa 3-vuotinen yhteispohjoismainen strategia. (liite 2) Suomen koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmassa on selvät maininnat yhteistyöstä. Ministeriön epävirallinen virkamiesryhmä, johon kuuluvat pohjoismaisen virkamiestoimikunnan jäsenet sekä ministeriön asiantuntijat, kokoontuu aina ennen pohjoismaisia kokouksia mutta myös tarvittaessa muutoin. Ennakkopalavereissa muokataan ministerin kannanotot, muut tärkeät asiat kuten Nordplus ja huippututkimus käsitellään ministeriön johtoryhmässä. Ministerit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa, kansliapäälliköt kerran kahdessa vuodessa. Muu yhteistyö: teemat kokoavat väkeä. Norjan ja Ruotsin virkamiehet sekä Högskoleverketin edustajat vierailevat usein. Pisatutkimusten tulokset ovat aiheuttaneet valtavan pyhiinvaellusaallon. Yhteistyö koskee kaikkea ja kaikkia aloja ja laajenee jatkuvasti. Ruotsi ja Norja ovat erittäin kiinnostuneita yhteistyöstä kaikilla aloilla, Tanskan kiinnostuksen rajoittuessa Pisa-kokemuksiin. Vastaavasti Suomi seuraa kiinnostuksella Ruotsia ja Norjaa sekä Tanskan korkeakoulu-uudistusta. Teemat ratkaisevat, mutta kaikki pohjoismaat ovat periaatteessa mukana. Huippututkimusaloite (terveys, hyvinvointi, vihreä kasvu) on erityisen huomion kohteena. Nordforskiin pitäisi saada lisää varoja. Suomalaiset ovat hyvin mukana näissä hankkeissa. Balteilta puuttuu rahaa - ei kiinnostusta. E Science on voimakkaassa nousussa. Nordplus-uudistus on viety onnistuneesti läpi kieliongelmista huolimatta (Nordplus språkin merkitys on vähäisistä hankkeista johtuen jäänyt vaatimattomaksi). Koulutustutkimusohjelmaan on saatu hyvä rahoitus. 17
18 Lasten ja nuorten syrjäytymisen estämishanke on poikkisektorialinen, eikä yhteistyö Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tahdo sujua. Yhteistyö suuntautuu sekä ulos-, että sisäänpäin. Baltit ovat usein mukana. On selvästi tullut tavaksi olla yhteydessä rajojen yli, kysyä ja vastata sekä antaa vihjeitä. Skandinaavisia kieliä käytetään pääasiassa, mutta kieli aiheuttaa ongelmia. Nuorten kohdalla on ministeriön arvioiden mukaan hirvittävät paineet käyttää englantia. Yhteistyö on selvästi lisääntynyt viimeisten neljän, viiden vuoden aikana, kiinnostus ja hyöty ovat kasvaneet. Syvempi oivallus havaittavissa samalla kuin vaikeuksia esiintyy suhteessa Keski-Eurooppaan. Yhteistyö ministeriöiden välillä kangertelee selvästi. Varsinaisia tuloskartoituksia ei ole tehty, mutta isojen projektien yhteydessä on järjestetty keskusteluareenoja. Systemaattisuuden puute johtuu resurssipulasta ja osa-aikaisuudesta.» Kommentti: Yhteistyöalana koulutus- ja tutkimusyhteistyö kuuluu niihin aloihin, joille myönnetään eniten yhteispohjoismaisia varoja (opetus- ja tutkimusyhteistyö saa noin 25 prosenttia yhteisistä varoista). Huippututkimusprojektit, jotka kuuluvat tälle sektorille ovat viime vuosien näkyvimpiä ja suurimpia pohjoismaisia hankkeita. Priorisoitujen hankkeiden joukossa huomio kiinnittyy mm. Pohjoismaiden tutkimus- ja innovaatioalueen, NORIA:n kehittämiseen osana vastaavaa eurooppalaista aluetta, ERA:a, sekä pyrkimyksiin kehittää yhteistyötä pohjoismaisten ja kansallisten rahoittajien kesken. Opetusministerit ovat tehneet periaatepäätöksen kansallisten tutkimusrahoituslähteiden asteittaisesta avaamisesta naapurimaiden tutkijoille. Hallitustason yhteiskokouksessa Suomi ja Ruotsi sopivat periaatteessa tutkimusrahojen avaamisesta jo vuonna Vielä ei tiedetä miten suunnitelmat etenevät. Suhteellisen laajoista yhteisistä hankkeista huolimatta, huomio kiinnittyy pohjoismaista yhteistyötä koskevan tutkimuksen vähäisyyteen. Resursseja tähän tarkoitukseen ei ole varattu kansallisella eikä pohjoismaisella tasolla. Koulujen pohjoismaista yhteistyötä rahoitetaan osaksi yhteispohjoismaisesti, osaksi kansallisesti. Asia on tässä raportissa käsitelty omassa luvussa. 18
19 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ, OKM (kulttuuri) Ministeriöllä on vuoteen 2020 ulottuva strategia, jossa lyhyesti mainitaan Pohjoismaiden yhteistyö. Kulttuurin osalta on myös olemassa ministeriön linjapäätös: Pohjoismaisessa yhteistyössä korostetaan pohjoismaiden keskinäistä kulttuuriyhteistyötä, pohjoismaiden näkyvyyttä Euroopan unionissa ja yhteistyötä lähialueiden kanssa. Kulttuuriyhteistyön perustana on viiden Pohjoismaan vuonna 1971 allekirjoittama kulttuurisopimus. Kulttuuriyhteistyötä ollaan suuntaamassa useampivuotisiin yhteistyöprojekteihin ja hankkeisiin. Myös vierailuateljeetoiminnalle etsitään uusia muotoja. Pohjoismaiden kulttuuriministerit ovat päättäneet lähivuosien strategiasta, jossa mainitaan mm. seuraavat tavoitteet: pyritään vahvistamaan pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä panostamalla lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan tuodaan esille ammattimaisen taideja kulttuuritoiminnan tuloksia muassa lisäämällä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa Haetaan tukea julkisista rahastoista ja tietoa yhteistyöstä Laaja-alaista pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä tukee Pohjoismainen kulttuurirahasto. Rahasto sijaitsee Kööpenhaminassa. Suomi osallistuu aktiivisesti rahaston toimintaan. Suomella on lisäksi kahdenvälinen kulttuurirahasto kaikkien Pohjoismaiden kanssa: Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto (perustettu 1960), Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto (1974), Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto (1979) ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto (1981). Kahdenvälisiä kulttuurirahastoja hallinnoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Suomenlinnassa sijaitseva Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen kulttuuripiste Kulturkontakt Nord (2007) jakaa tietoa pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyöstä sekä hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston uusia kulttuuritoiminnan tukemiseen luotuja ohjelmia (taide - ja kulttuuriohjelma sekä liikkuvuus- ja residenssiohjelma). painotetaan kulttuuritoimintaa, jolla voidaan lisätä tietoa, kiinnostusta ja kunnioitusta niitä eri kulttuureja kohtaan, joista pohjoismainen yhteisö muodostuu vahvistetaan kansalaisten osallistumista pohjoismaiseen yhteistyöhön muun Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisia laitoksia ovat lisäksi Pohjoismaiden Suomen instituutti (Nifin) Helsingissä ja Ahvenanmaan Pohjolan Instituutti (Nordens Institut på Åland). 19
20 HUOM: Syksystä 2012 lähtien Nifin ja Kulturkontakt Nord yhdistettiin. Suunnitteilla on vielä liittää KreaNord samaan kokonaisuuteen. Opetusministeriön toimialaan kuuluvia kysymyksiä käsitellään Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvostossa ja kulttuuriyhteistyön virkamieskomiteassa. Pohjoismaiden kulttuurifoorumi toimii ministerineuvoston ja pohjoismaiden kulttuurikentän yhdyssiteenä järjestämällä konferensseja, seminaareja ja työpajoja. Kansliapäällikkö hallinnoi, ei osallistu. Ylijohtaja (osastopäällikkö) vetää pohjoismaista yhteistyöryhmää, jossa yksiköt edustettuina. Kulttuuriyksikkö on edustettuna pohjoismaisessa virkamiestoimikunnassa. Kulttuurirahastossa ylijohtaja on jäsenenä. Yhteistyö on leimallisesti toiminnallista ja rakentuu Pohjoismaiden ministerineuvoston ja pohjoismaisten instituutioiden ympärille. Pohjoismaiden kulttuuri- ja taideohjelma sekä Pohjoismaiden ja Baltian kulttuurin liikkuvuusohjelma sekä pohjoismaiset palkinnot ovat keskeisiä toiminnassa. Yhteistyössä ovat mukana kaikki viisi Pohjoismaata sekä itsehallintoalueet. Ministerit ovat paikalla ministerineuvoston kokouksissa ja kokoontuvat nykyisin myös vapaamuotoisen klubin muodossa, ilman agendaa. Asialistalla ovat aina kansalliset ja EU-agendat. Bilateraalirahastot täydentävät kuviota. Asiakysymyksistä liikkuvuus, työolosuhteet, ammattimaisuus, työmarkkinat ja luova talous ovat olleet esillä viime aikoina. Epävirallisesti on keskusteltu tekijänoikeuksista, kulttuuriperinnöstä ja kirjastokysymyksistä. Yhteistyötä kehutaan luontevaksi ja byrokratiasta vapaaksi. Nuorisopuolella Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK - Nordiska Barn- och Ungdomskommittén) toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston nuorisopoliittisena asiantuntijaelimenä ja vastaa ministerineuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian koordinaatiosta ja seurannasta. Lisäksi se mm. myöntää järjestötukia ja hanketukia pohjoismaiseen nuorisoyhteistyöhön. Yhteistyö suuntautuu sekä ulos-, että sisäänpäin. Erityisenä haasteena on Suomen osallistuminen tai mukaan pääsy. Yleensä käytetään ruotsin kieltä, mutta ministerikokouksissa on tulkkaus. Kööpenhamina ja tanskan kieli muodostavat suomalaisille ongelmia. Meneillään oleva sukupolvenvaihdos virkamieskunnan keskuudessa johtaa selvästi lisääntyviin kieliongelmiin. Yhteistyön muodot ovat selvästi muuttuneet viime vuosien aikana, muodollisuuksien poistuessa tai vähentyessä huomattavasti. Toiminnallisuus on selvästi lisääntynyt, mutta erilaisten kohtaamispaikkojen ja toistuvien tapahtumien määrä vähentynyt, samaten byrokratia. Alkuvaiheessa Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys passivoi pohjoismaista yhteistyötä, nyttemmin EU aktivoi. Mitään omia arviointeja ei ole tehty, mutta osallistuttu pohjoismaisiin evaluointeihin. 20
Suomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotOikeusalan yhteistyöohjelma
Oikeusalan yhteistyöohjelma 2015 2018 1. Johdanto Virallinen pohjoismainen yhteistyö käynnistyi Pohjoismaiden neuvoston perustamisen myötä vuonna 1952. Yhteistyöhön osallistuvat Islanti, Norja, Ruotsi,
LisätiedotOikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018
Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018 Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018 ISBN 978-92-893-4049-6 (PRINT) ISBN 978-92-893-4056-4 (PDF) http://dx.doi.org/10.6027/anp2015-743
LisätiedotNordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö
Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien
LisätiedotNordisk kulturkontakt
Nordisk kulturkontakt Pohjoismainen kulttuuripiste Nordic Culture Point Mikä Pohjoismainen kulttuuripiste? Tapahtumia Kirjasto Tukiohjelmia Foto: Kychan Tukiohjelmia kulttuuriyhteistyölle Kulttuuri- ja
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotPohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013
Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden
LisätiedotOikeussektorin yhteistyöohjelma
Oikeussektorin yhteistyöohjelma 2019 2022 1 Oikeussektorin yhteistyöohjelma 2019 2022 PolitikNord 2019:719 ISBN 978-92-893-6053-1 (PDF) ISBN 978-92-893-6054-8 (EPUB) http://dx.doi.org/10.6027/pn2019-719
LisätiedotInterreg Pohjoinen 2014-2020
Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus
LisätiedotNordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät.
Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät Tavoitteena vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen
LisätiedotPohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa
Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi
LisätiedotSuomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007
Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotPohjoismainen kulttuuripiste
Pohjoismainen kulttuuripiste Luomme tilaa pohjoismaiselle kulttuurille Webinaari 16.6.2016 Erityisasiantuntija Laura Norppa, Pohjoismainen kulttuuripiste POHJOISMAINEN KULTTUURIPISTE Virallinen pohjoismainen
LisätiedotPohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015
uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 Mitä on pohjoismainen oikeus? Yhteisnimitys Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan oikeudelle + ylikansallinen
Lisätiedot340.000 24.000 769.065 21.398 1.765 24.000 769.065 POHJOLA JA SINA. Varat, politiikka ja profiili 2011 340.000 1.765
1.554 24.000 340.000 4 769.065 15 112 21.398 1.765 38 24.000 769.065 29 POHJOLA JA SINA 4 340.000 231 Varat, politiikka ja profiili 2011 15 1.765 2 Mika Pohjola on Pohjola on sekä alueen että yhteistyön
LisätiedotEU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Satu Keskinen
EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Satu Keskinen EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen; kattavuus, tehokkuus
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella 2021-27 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2019 EU-valmistelun tilannekatsaus Rahoituskehykset 2021-2027 (MFF) - Esityksessä 2.5.2018 suuri leikkaus
LisätiedotKansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
LisätiedotTyöministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM
Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle
LisätiedotPohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia
Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia 2 3 NORDISK MILJØMÆRKNING Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia Strategi for børn og unge i Norden ANP 2010:711 Pohjoismaiden ministerineuvosto,
LisätiedotNordisk kulturkontakt
Nordisk kulturkontakt Pohjoismainen kulttuuripiste Nordic Culture Point Mitkä ovat vahvuutemme? Tukiohjelmat Tapahtumat Kirjasto Foto: Kychan 4 tukiohjelmaa Kulttuuri- ja taideohjelma Pohjoismaiden ja
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotEU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset
EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi
LisätiedotYleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet
Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien
LisätiedotPohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012
Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 2 3 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 ANP 2010:750
LisätiedotSuomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue
VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotVirkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotEU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä
EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen Yksittäiset linjaukset
LisätiedotNordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011
Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotSYKEn rooli rajavesiyhteistyössä
SYKEn rooli rajavesiyhteistyössä Lea Kauppi Tornionlaakson Vesiparlamentti 25.10. 2017 Yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Sisältö Kokemuksia YKn Euroopan
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016
HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa
Kesätöitä 18 28-vuotiaille Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Mikä on Nordjobb? Välittää kesätöitä, asunnon ja kulttuuriohjelmaa Pohjoismaissa Välittänyt yli 21 000 työpaikkaa vuodesta 1985
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin
Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.
LisätiedotPohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2014 2017
Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2014 2017 VALOKUVA: SIGNELEMENTS VALOKUVA: PÅL ESPEN OLSEN Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma
LisätiedotLapset ja nuoret Pohjolassa. Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia
Lapset ja nuoret Pohjolassa Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia 2016 2022 Lapset ja nuoret Pohjolassa Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia 2016 2022
LisätiedotLaadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta
Laadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) yhteistyöohjelma vuodesta 2015 lähtien 541 TRYKSAG 457 Laadukasta ja merkityksellistä
Lisätiedotettä rajaesteneuvosto pyytää näkemyksiä Nordenyhdistyksiltä ja muilta rajaesteiden poistamiseen tähtääviltä toimijoilta.
MIETINTÖ MINISTERINEUVOSTON EHDOTUKSESTA n mietintö koskien ministerineuvoston ehdotusta rajaestetyön toimintasuunnitelmaksi 2014 2017 1. n ehdotus ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle,
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien
LisätiedotPohjoiskalotin neuvosto (PKN)
Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotNordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle. Tavoitteet. Kohderyhmät
Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet Vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen välillä Pohjoismaissa ja
LisätiedotLEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET
LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO
Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on se EU:n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen suunnan ja prioriteetit. Sen jäseninä ovat EU:n jäsenmaiden
LisätiedotPohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö ohjelma ja periaatteet
Pohjoismaiden ministerineuvosto Store Strandstræde 18 DK-1255 Köpenhamn K Puhelin +45 3396 0200 Faksi +45 3396 0201 www.norden.org Pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö ohjelma ja periaatteet MR-lag, 2005-1,
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotPohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2006-2009
Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2006-2009 ANP 2006:727 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoytheistyön komitean toimintasuunnitelma 2006-2009 ANP 2006:727 Pohjoismaiden
LisätiedotSuosittelemme taidetta jokaiselle
Suosittelemme taidetta jokaiselle Rahoittajan näkökulma ja ministerien suositukset Johanna Vuolasto, FT, erityisasiantuntija, Taiteen edistämiskeskus 9.11.2018/ 2.11.2018 Parannetaan taiteen ja kulttuurin
LisätiedotASIAKIRJA. Selonteko suositusten vahvistamisesta poliittisena välineenä. Pohjoismaiden neuvosto
ASIAKIRJA Selonteko suositusten vahvistamisesta poliittisena välineenä Jäsenehdotukset ja valiokuntaehdotukset ovat n työn perusta. Ehdotusten käsittely suosituksiksi Pohjoismaiden ministerineuvostolle
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 27.3.2018 Sivu 1 5.7.2018 Kansainvälinen yhteistyö Leader-ryhmien rahoittamana Leaderissä kansainvälinen
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotYSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja
YSRG Youth Service Resource Group ja Rotaryn Nuorisotoiminnot (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Interact 14 18 v Tarkoitus: Antaa nuorille tilaisuus toimia yhdessä maailmanlaajuisessa toveripiirissä,
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011
Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa
LisätiedotMIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA. jäsenehdotusta Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuusrotaatioiden muuttamisesta
MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA n mietintö koskien jäsenehdotusta Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuusrotaatioiden muuttamisesta 1. n ehdotus ehdottaa, että ei ryhdy muihin
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta
Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen
LisätiedotAsia EU; Koulutus: Komission tiedonanto: EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00162 KTPO Haltia Petri(OKM) 14.08.2017 JULKINEN Asia EU; Koulutus: Komission tiedonanto: EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma Kokous Koulutus (EU30)
LisätiedotJatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille
Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM
Sosiaali ja terveysministeriö MINVA STM201800371 KVY Konttinen Raija(STM) 03.10.2018 JULKINEN Viite Asia EU; Epävirallinen tasaarvoministerikokous 12.10.2018 EUpuheenjohtajamaa Itävalta järjestää epävirallisen
LisätiedotPohjoismainen yhteistyö
Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotFinnish Science Policy in International Comparison:
Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian
LisätiedotKansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien
LisätiedotVAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset
ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.
LisätiedotOpintojen rahoitusmahdollisuudet Pohjoismaissa
Opintojen rahoitusmahdollisuudet Pohjoismaissa Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelun n opiskelijoille suunnatut palvelut Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi tiistai, 15.
LisätiedotTilannekatsaus kansalliseen Kestävä kaupunki ohjelmaan Suvi Anttila, Ympäristöministeriö
Tilannekatsaus kansalliseen Kestävä kaupunki ohjelmaan Suvi Anttila, Ympäristöministeriö 11.4.2019 12.4.2019 1 Kestävä kaupunki ohjelman visio Kestävä kehitys toteutuu kaupunkien ja kuntien kaikessa toiminnassa
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotPohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake
Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus
LisätiedotOECD Youth Forum Helsinki Arja Terho
OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja
LisätiedotMitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotJohtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa
STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa
LisätiedotKestävä hyvinvointi kaupungeissa
Kestävä hyvinvointi kaupungeissa Ympäristöministeriön tervehdys Kestävä kaupunki ohjelmasta Virve Hokkanen, Ympäristöministeriö, 24.4.2019 29.4.2019 1 Kestävyys yhdistää ympäristön ja sosiaalisen 29.4.2019
LisätiedotEU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset
EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020
LisätiedotHaloo Pohjola -neuvontapalvelu
-neuvontapalvelu Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu ja rajaesteyhteistyö Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi EU-asetusuudistus ja Pohjoismaiset sopimukset 1 Mikä on?
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen
LisätiedotJUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan
LisätiedotNordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat
Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus
LisätiedotSUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,
LisätiedotEuropean Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa
European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP-Finland ry Uudenmaankatu 15 A 5 00120 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org
Lisätiedot1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
Lisätiedot