HJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISM

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISMAINEN SUOMI POHJOISM"

Transkriptio

1 IN IS- HJOISMAIN ISM IN S UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI Pohjoismainen Suomi UOMI UOMI UOMI Larserik Häggman UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI

2 Pohjola-Norden Fredrikinkatu 61 A Helsinki Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete Pohjo Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma

3 Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismai Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen

4 IS- JOISMAIN ISMA SU MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI Johdanto MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI

5 5 I SMAIN N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N Oheinen raportti on laadittu Pohjola-Nordenin toimeksiannosta yhteistyössä Center for Nordic Studies (CS)kanssa. Tavoitteena on ollut sektoripohjaiseen tarkasteluun pohjautuvan yleiskartoituksen tekeminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ovat pääosin rahoittaneet raporttityötä. Hanketta ovat myös tukeneet Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Folke Bernadotten Muistosäätiö sekä Pohjola-Nordenin tukisäätiö. Työ pohjautuu ohjelmiin ja julistuksiin tutustumiseen sekä luottamuksellisiin keskusteluihin yli sadan yksittäisen poliitikon/virkamiehen/järjestöaktiivin kanssa. Raporttia on työstetty pääasiallisesti vuoden 2012 aikana rinnan ja vuorovaikutuksessa CS:ssa työstetyn Pohjoismaiden neuvoston tilaaman Pohjoismaiden yhteisöt raportin kanssa, keskuksen verkostoja hyödyntäen. Pyrkimyksenä on ollut selvittää eri tahojen periaatteellisia tai ohjelmallisia kantoja pohjoismaiseen yhteistyöhön, yhteistyön organisointia, laajuutta, pääasiallista sisältöä ja suuntausta. Samalla on kartoitettu maakohtaisia painotuksia tai rajoituksia, määrällistä kehitystä sekä mahdollisia arvioita ja selvityksiä. Myös kielikäytäntöihin on kiinnitetty huomiota. Raportoiviin osuuksiin on liitetty kommentteja ja yleishavaintoja sekä joukko niihin pohjautuvia esityksiä. Työmenetelmää voisi luonnehtia utelevaksi ja pohdiskelevaksi journalistiseksi menetelmäksi, eikä raportti vastaa akateemiselle tutkimukselle tai virkamiesraportille asetettavia kriteerejä. Toivottavasti se kuitenkin antaa kuvan eri tahojen pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä joukosta mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä. Helsingissä huhtikuussa 2013 Larserik Häggman

6 6 MAIN Tavoite ja tarkoitus

7 MI 7 -projektin ensisijainen tavoite on vastata kansalaisten mielipidemittauksissa esittämiin haasteisiin kartoittamalla vallitsevaa tilannetta realistisen kuvan saamiseksi yleistilanteesta. Kartoituksen pohjalta tavoitteena on kehittää konkreettisia esityksiä yhteistyön hyödyntämiseksi ja keskustelun vilkastuttamiseksi. -projektin tarkoitus on a b c selvittää missä määrin suomalaiset instituutiot, laitokset ja järjestöt tiedostavat ja hyödyntävät pohjoismaista yhteistyötä, harrastavat sitä ja missä määrin pohjoismaiset yhteydet kuuluvat normaaliin rutiiniin selvittää millä kielellä yhteistyö tapahtuu selvittää minkälaisia tarpeita instituutioilla, laitoksilla ja järjestöillä on pohjoismaisen yhteistyön suhteen d e ja näiden selvitysten pohjalta tehdä esityksiä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi ja pohjoismaisuuden hyödyntämiseksi erityisesti nuorisotyössä, mutta myös laajemmin tehdä esityksiä nuorten tietojen lisäämiseen pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä nuorisoa koskevan yhteistyön tiivistämiseksi

8 8 IS- MAIN SUOM ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN Raportin ISMAIN ISMAIN ISMAIN rakenne ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN

9 9 AIN OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN Johdanto Tavoite ja tarkoitus Raportin rakenne Yleistilanne Yhteistyön rakenne Ministeriöt a Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä olevat Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Oikeusministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö b Pohjoismaiden ministerineuvoston piirin ulkopuoliset Liikenne- ja viestintäministeriö Ulkoasiainministeriö Puolustusministeriö c Pääministerit/yhteistyöministerit Laitokset Puolueet Kunnat Ammattiliitot Järjestöt Nuoriso a Poliittiset järjestöt b Muut c Koulut Yhteenveto

10 MAIN OHJOISMAIN IS- S MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN Yleis- MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN tilanne MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN

11 HJOISMAIN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI Suomessa on viime vuosien aikana useassa mielipidetiedustelussa käynyt ilmi, että Suomen kansalaiset tuntevat itsensä hyvin pohjoismaalaisiksi ja haluavat enemmän pohjoismaista yhteistyötä. Tiedustelujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kukaan ei oikeastaan vastusta pohjoismaista yhteistyötä. Neljän viimeisen hallituksen ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi pohjoismaisen yhteistyön syventäminen ja kehittäminen (vrt. aikaisemmat passiivisemmat muotoilut). Hallituksen päättäessä luopua ruotsinkielen pakollisuudesta ylioppilaskirjoituksissa asetettiin tavoitteeksi, että koulujen pohjoismainen yhteistyö lisääntyisi. Vanhan Ruotsi-Suomen hajoamisen merkkivuoden yhteydessä julkaistiin suuri määrä teoksia, jotka valaisivat Suomen ja Ruotsin yhteistä taustaa ja rinnakkaista kehitystä. Vuosi vietettiin laajasti molemmin puolin rajaa lukemattomien tilaisuuksien ja hankkeiden merkeissä. Viime vuosikymmenien aikana huomattava osa Pohjoismaiden yrityksistä on laajentanut kotimarkkinansa käsittämään koko Pohjolaa tai Pohjolaa/Baltiaa tai Itämeren aluetta. Suomen ja Ruotsin välisiä yritysfuusioita on yli 600. Vuonna 2007 Pohjoismaiden pääministerit totesivat, että Pohjoismaiden tulisi yhdessä kohdata globalisaatiokehityksen haasteet. Erikseen maat ovat liian pieniä. Julistuksen pohjalta on toteutettu joukko hankkeita. Kansalaisten liikkuvuutta haittaavien rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden välillä on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi. Viime vuosina puolustuspoliittinen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi ja kehitys näyttää jatkuvan. Valtaenemmistö suomalaisista kannattaa mielipidemittauksen perusteella pohjoismaista turvallisuuspoliittista ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Samalla keskustelu aiheesta näyttää vilkastumisen merkkejä. Samalla kun yleinen kehitys suorastaan vaatii lisää pohjoismaista yhteistyötä, ylin poliittinen taho ilmoittaa pyrkivänsä siihen suuntaan ja kansalaiset ovat valmiita siihen, on selvästi havaittavissa vastakkaisia trendejä. Keskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä on julkisuudessa hyvin laimeaa. Harva poliitikko, virkamies tai tutkija osallistuu julkiseen keskusteluun. Kun keskustelua käydään, on se usein hyvin muodollista, ja visioita puuttuu melkein kokonaan. Elinkeinoelämä muodostaa välillä poikkeuksen. Mainitut puolustuspolitiikkaan liittyvät puheenvuorot poikkeavat niin ikään yleiskuvasta. 11

12 Median kiinnostus naapurimaiden tapahtumiin on hyvin rajallinen. Moni tiedotusväline välittää enemmän tietoa Yhdysvaltojen osavaltioista kuin naapurimaista. Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat jäämässä pimentoon suomalaisessa mediassa. Rajaestetyö etenee hitaasti. Keskustelu ruotsin kielen asemasta voi heijastua yhteistyöhön lähinnä välillisesti ruotsin kielen kielitaidon rappeutumisen myötä. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa Pohjoismaiden historian ja Ruotsin ajan historian opetus on vähentynyt, Pohjoismaita käsitellään aikaisempaa vähemmän, pohjoismaista yhteistyötä ja pohjoismaisia yhteisiä arvoja ja ratkaisuja hyvin rajoitetusti. Ruotsinkielen opetus, ja sitä kautta ruotsin osaaminen, ja muiden skandinaavisten kielten ymmärtäminen, supistuu. Pohjoismaisen yhteistyön esillä pitäminen jää usein ruotsinopettajien harteille. Kuntatasolla ystäväkuntasuhteiden kehitys on monella paikkakunnalla pysähtynyt ja joissain tapauksissa suhteista on luovuttu kokonaan. Virkamiestasolla on tapahtunut/tapahtuu sukupolvenvaihdos, jonka seurauksena henkilökohtaiset yhteydet naapurimaihin ovat uhattuina. Sama koskee joukkoa kulttuurilaitoksia ja muita instituutioita. Kansalaisyhteiskunnassa on havaittavissa ristiriitaisia tendenssejä, samalla kun yhteydet helposti rajoittuvat pieneen joukkoon. Ammattiyhdistyspuolella yhteistyö on aikaisemmin ollut vähenevää, mutta viime aikoina on esiintynyt merkkejä yhteistyön vilkastumisesta ja esimerkiksi teollisuusliitot harjoittavat hyvinkin tiivistä yhteistyötä. ISM PO MAIN S ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO 12

13 IS- MAIN POH SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU Yhteistyön ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU rakenne ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN 13

14 Kokonaiskäsityksen muodostaminen yhteistyön laajuudesta, järkevyydestä, tuloksellisuudesta sekä työtavoista ja muodoista osoittautuu haasteelliseksi monesta syystä. 14 Ministeriöiden kohdalla yhteistyö rakentuu toisaalta eri lailla riippuen siitä onko kyseessä muodollisesti niin sanottu virallinen yhteistyö vai niin sanottu epävirallinen yhteistyö. Arkisessa kielenkäytössä molemmat ovat varsin virallisluontoisia. Virallinen yhteistyö tarkoittaa yhteistyötä, joka tapahtuu pohjoismaista yhteistyötä säätelevän niin sanotun Helsingin sopimuksen (Liite 1) puitteissa. Kyseisessä sopimuksessa ei määritellä suoraan, mitkä alat kuuluvat viralliseen yhteistyöhön, mutta sopimuksen pohjalta Pohjoismaiden ministerineuvosto kokoontuu nykyisin kymmenessä sektorikokoonpanossa sekä yhteistyöministerien muodostamassa kokoonpanossa. Näin ollen virallinen yhteistyö, ministerineuvostoineen ja virkamieskomiteoineen (valmisteleva ja toimeenpaneva elin), jota avustaa Kööpenhaminassa toimiva Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö, käsittää seuraavat yhteistyöalat: Työelämä, Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka, Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiat, Tasa-arvoasiat, Kulttuuri, Oikeusyhteistyö, Ympäristöasiat, Sosiaali- ja terveyspolitiikka, Koulutus- ja tutkimus, Talous- ja rahapolitiikka Epäviralliseen yhteistyöhön kuuluu kaikki muu yhteistyö, kuten ulko- ja puolustuspoliittinen yhteistyö. Näiden alojen ministerien kokoontuessa kyseessä ei ole Pohjoismaiden ministerineuvoston kokous vaan Pohjoismaiden ministereiden kokous. Ministerineuvoston sihteeristö ei myöskään avusta näillä aloilla, eikä entisillä viralliseen yhteistyöhön kuuluvilla, kuten liikenne- tai kuluttaja-asia-aloilla. Asia on huomioitu Helsingin sopimuksessa, jossa säädetään: Paitsi ministerineuvostossa voivat Pohjoismaiden hallitukset neuvotella keskenään myös pohjoismaisissa ministerikokouksissa. Pääministerien roolista todetaan Helsingin sopimuksessa, 1990-luvulla tehdyn muutoksen jälkeen, että heillä on vastuu pohjoismaisten yhteistyökysymysten yhteensovittamisesta. Heitä avustaa valittu hallituksen jäsen kustakin maasta (yhteistyöministeri) sekä valtiosihteeri tai virkamies (Pohjoismaiden yhteistyökomitean jäsen). Näin ollen pääministerien erikoisasema korostuu sopimuksessa, mutta pääministerien yhteistyö on tavallaan virallisen yhteistyön ulkopuolella, eivätkä pääministerit muodosta ministerineuvostoa. Puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden hallitusten kesken ja siihen kuuluu vastuu Pohjoismaiden hallitusyhteistyön yhteensovittamisesta ja tarpeellisten aloitteiden tekemisestä. Puheenjohtajuuteen kuuluu ministerineuvoston ja muiden ministerikokousten sekä hallitusten eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten kysymysten yhteisneuvottelujen työn johtaminen. Toisaalta sekä virallisen yhteistyön, että epävirallisen yhteistyön muodot, laajuus ja rakenne vaihtelevat. Pohjoismaiden yhteistyöministeri ja hänen apunaan toimiva Pohjoismaiden yhteistyön sihteeristö

15 (PYS) koordinoi periaatteessa ns. virallista yhteistyötä ja seuraa myös ns. epävirallista, mutta voimavarojen pienuudesta johtuen on vaikea kuvitella, että ministerillä tai PYS:llä voisi olla muuta kuin suhteellisen ylimalkaista tietoa yhteistyön koko kirjosta. Yllä mainitun yhteistyön ohella ja osittain siihen kiehtoutuneena Suomi harjoittaa bilateraalista yhteistyötä eri Pohjoismaiden kanssa. Tyypillistä pohjoismaiselle yhteistyölle on tämän ohella muiden kuin valtion tahojen löysempi tai tiiviimpi yhteistyö. Näin ollen esimerkiksi kaikilla puolueilla on omat yhteistyösuhteensa, samaten niiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöillä. Tämä yhteistyö vaihtelee suuresti hyvinkin tiiviistä poliittisesta neuvonpidosta, jopa yhteisistä tutkimushankkeista, löysään mielipidevaihtoon. Melkein kaikilla instituutioilla ja laitoksilla näyttää olevan pohjoismaisia yhteyksiä, joita tämän raportin puitteissa on ollut mahdotonta tarkastella lähemmin. Järjestöpuolella on niin ikään selvää, että melkein kaikilla järjestöillä on jonkinasteiset pohjoismaiset suhteet. Ne vaihtelevat tiiviistä yhteisestä pohjoismaisesta järjestöstä, niin sanotun sateenvarjojärjestön kautta aina satunnaisiin suhteisiin. Tässä raportissa kerrotaan muutamasta nuorten keskusjärjestöstä sekä muutamasta kansalaisjärjestöstä, jotka ovat rakentaneet yhteistyönsä eri tavoilla. Kuntasektorilla on pitkäaikaiset pohjoismaiset suhteet, jossa ystäväkuntatoiminta, jonka juuret ulottuvat kummikuntatoimintaan, aikaisemmin näytteli suurta roolia, mutta näyttää osaksi hiipuneen eri syistä. Tässä raportissa kerrotaan Suomen kuntaliiton pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä esitetään joitakin havaintoja kuntien toiminnasta. Suomalaiset taiteilijat ja kulttuurityöntekijät ovat vuosien varrella erilaisten hankkeiden muodossa hyödyntäneet sekä Pohjoismaiden kulttuurirahaston, että Pohjoismaiden kulttuuriohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Tämän raportin puitteissa ei ole ollut mahdollista tarkastella tätä toimintaa tarkemmin. Sama koskee kulttuurilaitosten pohjoismaista yhteistyötä, jota Suomen ja Ruotsin osalta vuonna 2007 kartoitettiin Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston toimesta. Suomen koulut ovat pitkään harrastaneet pohjoismaista yhteistyötä, eikä tässä toiminnassa näy hiipumisen merkkejä. Tuhannet koululaiset osallistuvat vuosittain vaihtotoimintaan. Koulujen yhteistyötä käsittelevä tuore raportti on osaltaan pohjana tämän raportin huomioille. Urheilu on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, vaikka sillä sektorilla harrastetaan tiivistä yhteistyötä, joka koskettaa laajoja joukkoja suomalaisia. Sama koskee kirkkoja ja seurakuntia. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tiedeyhteisön pohjoismaista yhteistyötä tulisi ehdottomasti kartoittaa oman raportin puitteissa. 15

16 Ministeriöt MAIN OHJOISMAIN IS- S MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM ISMAIN IS- OHJOISMAIN MI SUOM MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN ISMAINE 16

17 Seuraavassa kuvataan lyhyesti muutamien niin sanottuun viralliseen yhteistyöhön kuuluvien ministeriöiden toimintaa. HJOISMAIN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN MAIN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ, OKM (koulutus, tutkimus) Voimassa olevan hallitusohjelman kirjaukset ovat hyvin tiedossa ja poliittiset signaalit selvät. Toimintaa ohjaa 3-vuotinen yhteispohjoismainen strategia. (liite 2) Suomen koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmassa on selvät maininnat yhteistyöstä. Ministeriön epävirallinen virkamiesryhmä, johon kuuluvat pohjoismaisen virkamiestoimikunnan jäsenet sekä ministeriön asiantuntijat, kokoontuu aina ennen pohjoismaisia kokouksia mutta myös tarvittaessa muutoin. Ennakkopalavereissa muokataan ministerin kannanotot, muut tärkeät asiat kuten Nordplus ja huippututkimus käsitellään ministeriön johtoryhmässä. Ministerit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa, kansliapäälliköt kerran kahdessa vuodessa. Muu yhteistyö: teemat kokoavat väkeä. Norjan ja Ruotsin virkamiehet sekä Högskoleverketin edustajat vierailevat usein. Pisatutkimusten tulokset ovat aiheuttaneet valtavan pyhiinvaellusaallon. Yhteistyö koskee kaikkea ja kaikkia aloja ja laajenee jatkuvasti. Ruotsi ja Norja ovat erittäin kiinnostuneita yhteistyöstä kaikilla aloilla, Tanskan kiinnostuksen rajoittuessa Pisa-kokemuksiin. Vastaavasti Suomi seuraa kiinnostuksella Ruotsia ja Norjaa sekä Tanskan korkeakoulu-uudistusta. Teemat ratkaisevat, mutta kaikki pohjoismaat ovat periaatteessa mukana. Huippututkimusaloite (terveys, hyvinvointi, vihreä kasvu) on erityisen huomion kohteena. Nordforskiin pitäisi saada lisää varoja. Suomalaiset ovat hyvin mukana näissä hankkeissa. Balteilta puuttuu rahaa - ei kiinnostusta. E Science on voimakkaassa nousussa. Nordplus-uudistus on viety onnistuneesti läpi kieliongelmista huolimatta (Nordplus språkin merkitys on vähäisistä hankkeista johtuen jäänyt vaatimattomaksi). Koulutustutkimusohjelmaan on saatu hyvä rahoitus. 17

18 Lasten ja nuorten syrjäytymisen estämishanke on poikkisektorialinen, eikä yhteistyö Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tahdo sujua. Yhteistyö suuntautuu sekä ulos-, että sisäänpäin. Baltit ovat usein mukana. On selvästi tullut tavaksi olla yhteydessä rajojen yli, kysyä ja vastata sekä antaa vihjeitä. Skandinaavisia kieliä käytetään pääasiassa, mutta kieli aiheuttaa ongelmia. Nuorten kohdalla on ministeriön arvioiden mukaan hirvittävät paineet käyttää englantia. Yhteistyö on selvästi lisääntynyt viimeisten neljän, viiden vuoden aikana, kiinnostus ja hyöty ovat kasvaneet. Syvempi oivallus havaittavissa samalla kuin vaikeuksia esiintyy suhteessa Keski-Eurooppaan. Yhteistyö ministeriöiden välillä kangertelee selvästi. Varsinaisia tuloskartoituksia ei ole tehty, mutta isojen projektien yhteydessä on järjestetty keskusteluareenoja. Systemaattisuuden puute johtuu resurssipulasta ja osa-aikaisuudesta.» Kommentti: Yhteistyöalana koulutus- ja tutkimusyhteistyö kuuluu niihin aloihin, joille myönnetään eniten yhteispohjoismaisia varoja (opetus- ja tutkimusyhteistyö saa noin 25 prosenttia yhteisistä varoista). Huippututkimusprojektit, jotka kuuluvat tälle sektorille ovat viime vuosien näkyvimpiä ja suurimpia pohjoismaisia hankkeita. Priorisoitujen hankkeiden joukossa huomio kiinnittyy mm. Pohjoismaiden tutkimus- ja innovaatioalueen, NORIA:n kehittämiseen osana vastaavaa eurooppalaista aluetta, ERA:a, sekä pyrkimyksiin kehittää yhteistyötä pohjoismaisten ja kansallisten rahoittajien kesken. Opetusministerit ovat tehneet periaatepäätöksen kansallisten tutkimusrahoituslähteiden asteittaisesta avaamisesta naapurimaiden tutkijoille. Hallitustason yhteiskokouksessa Suomi ja Ruotsi sopivat periaatteessa tutkimusrahojen avaamisesta jo vuonna Vielä ei tiedetä miten suunnitelmat etenevät. Suhteellisen laajoista yhteisistä hankkeista huolimatta, huomio kiinnittyy pohjoismaista yhteistyötä koskevan tutkimuksen vähäisyyteen. Resursseja tähän tarkoitukseen ei ole varattu kansallisella eikä pohjoismaisella tasolla. Koulujen pohjoismaista yhteistyötä rahoitetaan osaksi yhteispohjoismaisesti, osaksi kansallisesti. Asia on tässä raportissa käsitelty omassa luvussa. 18

19 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ, OKM (kulttuuri) Ministeriöllä on vuoteen 2020 ulottuva strategia, jossa lyhyesti mainitaan Pohjoismaiden yhteistyö. Kulttuurin osalta on myös olemassa ministeriön linjapäätös: Pohjoismaisessa yhteistyössä korostetaan pohjoismaiden keskinäistä kulttuuriyhteistyötä, pohjoismaiden näkyvyyttä Euroopan unionissa ja yhteistyötä lähialueiden kanssa. Kulttuuriyhteistyön perustana on viiden Pohjoismaan vuonna 1971 allekirjoittama kulttuurisopimus. Kulttuuriyhteistyötä ollaan suuntaamassa useampivuotisiin yhteistyöprojekteihin ja hankkeisiin. Myös vierailuateljeetoiminnalle etsitään uusia muotoja. Pohjoismaiden kulttuuriministerit ovat päättäneet lähivuosien strategiasta, jossa mainitaan mm. seuraavat tavoitteet: pyritään vahvistamaan pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä panostamalla lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan tuodaan esille ammattimaisen taideja kulttuuritoiminnan tuloksia muassa lisäämällä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa Haetaan tukea julkisista rahastoista ja tietoa yhteistyöstä Laaja-alaista pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä tukee Pohjoismainen kulttuurirahasto. Rahasto sijaitsee Kööpenhaminassa. Suomi osallistuu aktiivisesti rahaston toimintaan. Suomella on lisäksi kahdenvälinen kulttuurirahasto kaikkien Pohjoismaiden kanssa: Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto (perustettu 1960), Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto (1974), Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto (1979) ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto (1981). Kahdenvälisiä kulttuurirahastoja hallinnoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Suomenlinnassa sijaitseva Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen kulttuuripiste Kulturkontakt Nord (2007) jakaa tietoa pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyöstä sekä hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston uusia kulttuuritoiminnan tukemiseen luotuja ohjelmia (taide - ja kulttuuriohjelma sekä liikkuvuus- ja residenssiohjelma). painotetaan kulttuuritoimintaa, jolla voidaan lisätä tietoa, kiinnostusta ja kunnioitusta niitä eri kulttuureja kohtaan, joista pohjoismainen yhteisö muodostuu vahvistetaan kansalaisten osallistumista pohjoismaiseen yhteistyöhön muun Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisia laitoksia ovat lisäksi Pohjoismaiden Suomen instituutti (Nifin) Helsingissä ja Ahvenanmaan Pohjolan Instituutti (Nordens Institut på Åland). 19

20 HUOM: Syksystä 2012 lähtien Nifin ja Kulturkontakt Nord yhdistettiin. Suunnitteilla on vielä liittää KreaNord samaan kokonaisuuteen. Opetusministeriön toimialaan kuuluvia kysymyksiä käsitellään Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvostossa ja kulttuuriyhteistyön virkamieskomiteassa. Pohjoismaiden kulttuurifoorumi toimii ministerineuvoston ja pohjoismaiden kulttuurikentän yhdyssiteenä järjestämällä konferensseja, seminaareja ja työpajoja. Kansliapäällikkö hallinnoi, ei osallistu. Ylijohtaja (osastopäällikkö) vetää pohjoismaista yhteistyöryhmää, jossa yksiköt edustettuina. Kulttuuriyksikkö on edustettuna pohjoismaisessa virkamiestoimikunnassa. Kulttuurirahastossa ylijohtaja on jäsenenä. Yhteistyö on leimallisesti toiminnallista ja rakentuu Pohjoismaiden ministerineuvoston ja pohjoismaisten instituutioiden ympärille. Pohjoismaiden kulttuuri- ja taideohjelma sekä Pohjoismaiden ja Baltian kulttuurin liikkuvuusohjelma sekä pohjoismaiset palkinnot ovat keskeisiä toiminnassa. Yhteistyössä ovat mukana kaikki viisi Pohjoismaata sekä itsehallintoalueet. Ministerit ovat paikalla ministerineuvoston kokouksissa ja kokoontuvat nykyisin myös vapaamuotoisen klubin muodossa, ilman agendaa. Asialistalla ovat aina kansalliset ja EU-agendat. Bilateraalirahastot täydentävät kuviota. Asiakysymyksistä liikkuvuus, työolosuhteet, ammattimaisuus, työmarkkinat ja luova talous ovat olleet esillä viime aikoina. Epävirallisesti on keskusteltu tekijänoikeuksista, kulttuuriperinnöstä ja kirjastokysymyksistä. Yhteistyötä kehutaan luontevaksi ja byrokratiasta vapaaksi. Nuorisopuolella Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK - Nordiska Barn- och Ungdomskommittén) toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston nuorisopoliittisena asiantuntijaelimenä ja vastaa ministerineuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian koordinaatiosta ja seurannasta. Lisäksi se mm. myöntää järjestötukia ja hanketukia pohjoismaiseen nuorisoyhteistyöhön. Yhteistyö suuntautuu sekä ulos-, että sisäänpäin. Erityisenä haasteena on Suomen osallistuminen tai mukaan pääsy. Yleensä käytetään ruotsin kieltä, mutta ministerikokouksissa on tulkkaus. Kööpenhamina ja tanskan kieli muodostavat suomalaisille ongelmia. Meneillään oleva sukupolvenvaihdos virkamieskunnan keskuudessa johtaa selvästi lisääntyviin kieliongelmiin. Yhteistyön muodot ovat selvästi muuttuneet viime vuosien aikana, muodollisuuksien poistuessa tai vähentyessä huomattavasti. Toiminnallisuus on selvästi lisääntynyt, mutta erilaisten kohtaamispaikkojen ja toistuvien tapahtumien määrä vähentynyt, samaten byrokratia. Alkuvaiheessa Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys passivoi pohjoismaista yhteistyötä, nyttemmin EU aktivoi. Mitään omia arviointeja ei ole tehty, mutta osallistuttu pohjoismaisiin evaluointeihin. 20

Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018

Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018 Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018 Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018 ISBN 978-92-893-4049-6 (PRINT) ISBN 978-92-893-4056-4 (PDF) http://dx.doi.org/10.6027/anp2015-743

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

340.000 24.000 769.065 21.398 1.765 24.000 769.065 POHJOLA JA SINA. Varat, politiikka ja profiili 2011 340.000 1.765

340.000 24.000 769.065 21.398 1.765 24.000 769.065 POHJOLA JA SINA. Varat, politiikka ja profiili 2011 340.000 1.765 1.554 24.000 340.000 4 769.065 15 112 21.398 1.765 38 24.000 769.065 29 POHJOLA JA SINA 4 340.000 231 Varat, politiikka ja profiili 2011 15 1.765 2 Mika Pohjola on Pohjola on sekä alueen että yhteistyön

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Satu Keskinen

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Satu Keskinen EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Satu Keskinen EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen; kattavuus, tehokkuus

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia

Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia 2 3 NORDISK MILJØMÆRKNING Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia Strategi for børn og unge i Norden ANP 2010:711 Pohjoismaiden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 2 3 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 ANP 2010:750

Lisätiedot

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 Mitä on pohjoismainen oikeus? Yhteisnimitys Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan oikeudelle + ylikansallinen

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen Yksittäiset linjaukset

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2014 2017

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2014 2017 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2014 2017 VALOKUVA: SIGNELEMENTS VALOKUVA: PÅL ESPEN OLSEN Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Laadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta

Laadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta Laadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) yhteistyöohjelma vuodesta 2015 lähtien 541 TRYKSAG 457 Laadukasta ja merkityksellistä

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista

Lisätiedot

Pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö ohjelma ja periaatteet

Pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö ohjelma ja periaatteet Pohjoismaiden ministerineuvosto Store Strandstræde 18 DK-1255 Köpenhamn K Puhelin +45 3396 0200 Faksi +45 3396 0201 www.norden.org Pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö ohjelma ja periaatteet MR-lag, 2005-1,

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2006-2009

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2006-2009 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2006-2009 ANP 2006:727 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoytheistyön komitean toimintasuunnitelma 2006-2009 ANP 2006:727 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Opintojen rahoitusmahdollisuudet Pohjoismaissa

Opintojen rahoitusmahdollisuudet Pohjoismaissa Opintojen rahoitusmahdollisuudet Pohjoismaissa Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelun n opiskelijoille suunnatut palvelut Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi tiistai, 15.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa

Kesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Kesätöitä 18 28-vuotiaille Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Mikä on Nordjobb? Välittää kesätöitä, asunnon ja kulttuuriohjelmaa Pohjoismaissa Välittänyt yli 21 000 työpaikkaa vuodesta 1985

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Haloo Pohjola -neuvontapalvelu

Haloo Pohjola -neuvontapalvelu -neuvontapalvelu Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu ja rajaesteyhteistyö Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi EU-asetusuudistus ja Pohjoismaiset sopimukset 1 Mikä on?

Lisätiedot

Osaamisella vihreää kasvua ja hyvinvointia. Koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) koulutus- ja tutkimusalan strategia 2011 2013

Osaamisella vihreää kasvua ja hyvinvointia. Koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) koulutus- ja tutkimusalan strategia 2011 2013 Osaamisella vihreää kasvua ja hyvinvointia Koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) koulutus- ja tutkimusalan strategia 2011 2013 2 Osaamisella vihreää kasvua ja hyvinvointia 7 Johdanto 8 Visio 9

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

kulttuurin pohjoismaiset tukiohjelmat

kulttuurin pohjoismaiset tukiohjelmat kulttuurin pohjoismaiset tukiohjelmat kolme tukiohjelmaa KULTTUURI- JA TAIDEOHJELMA Projekti ja kuva: Dansarena Nord POHJOISMAIDEN JA BALTIAN MAIDEN KULTTUURIALAN LIIKKUVUUSOHJELMA NORDBUK TUKIOHJELMA

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja YSRG Youth Service Resource Group ja Rotaryn Nuorisotoiminnot (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Interact 14 18 v Tarkoitus: Antaa nuorille tilaisuus toimia yhdessä maailmanlaajuisessa toveripiirissä,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN VAIHTOEHTONA POHJOLA ALTERNATIV NORDEN 14.11.2014 HEIDI ILOMÄKI & LARS BÄCKMAN Kansainvälisen vaihdon palvelut MIKSI LÄHTISIN? Kielitaito Ulkomaankokemus Itsenäistyminen Uusia

Lisätiedot

SUOMEN VESIOHJELMA VESISEMINAARI 10.09.2008 KARI KINNUNEN SUOMEN VESIOHJELMAN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ. Kari Kinnunen/Suomen vesiohjelma

SUOMEN VESIOHJELMA VESISEMINAARI 10.09.2008 KARI KINNUNEN SUOMEN VESIOHJELMAN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ. Kari Kinnunen/Suomen vesiohjelma SUOMEN VESIOHJELMA VESISEMINAARI 10.09.2008 KARI KINNUNEN SUOMEN VESIOHJELMAN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ SUOMEN VESIOHJELMAN TAUSTAA VEDEN VUOSIKYMMEN/WATER FOR LIFE DECADE 2005-2015 (YK:n OHJELMA) MMM ALOITTI

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Tasa-arvoministerien hyväksymä 19.2.2007 Nro 44001.11.010/07 POHJOISMAISEN TASA-ARVOYHTEISTYÖN OHJELMA 2007

Tasa-arvoministerien hyväksymä 19.2.2007 Nro 44001.11.010/07 POHJOISMAISEN TASA-ARVOYHTEISTYÖN OHJELMA 2007 Tasa-arvoministerien hyväksymä 19.2.2007 Nro 44001.11.010/07 POHJOISMAISEN TASA-ARVOYHTEISTYÖN OHJELMA 2007 2 1. Pohjoismainen yhteistyö 1.1 Pohjoismaiden keskinäinen yhteistyö Keväällä 2005 pohjoismaiset

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Viron, Latvian ja Liettuan kanssa vuosina 2006 2008

Suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Viron, Latvian ja Liettuan kanssa vuosina 2006 2008 NSK 70/2004 Dnro 730101400404/23.09.04 Suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Viron, Latvian ja Liettuan kanssa vuosina 2006 2008 Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Baltian maat ovat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Pohjoismainen TKI- Tom Lind Arcada

Pohjoismainen TKI- Tom Lind Arcada Pohjoismainen TKI- korkeakouluyhteistyö Tom Lind Arcada Workshopin sisältö Alustus Lyhyt katsaus kv. TKI-toiminnan nykytilaan Tutkimus- ja innovaationeuvoston raportti Pohjoismainen TKI-korkeakouluyhteistyö

Lisätiedot

Päivitetty 29.11.2011. TILAn työsuunnitelma vuodelle

Päivitetty 29.11.2011. TILAn työsuunnitelma vuodelle Päivitetty 29.11.2011 TILAn työsuunnitelma vuodelle 2012 TILAn tehtävät (1) KHT-tilintarkastajien t t ja KHT-yhteisöjen hyväksyminen (TilintL 30 ja 33 ) KHT- ja HTM-tutkintojen tki t järjestäminen j (TilintL

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot