EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1

Transkriptio

1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1

2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus merkitsee muutoksia myös päihdetyössä Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma antaa yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Alkoholiohjelma Ehkäisy ja hoito. Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus tukiaineiston tarkoituksena on auttaa kuntia, seutukuntia, kuntayhtymiä ja alueita niiden suunnitellessa ehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 2

3 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (MIEPÄS) Ensimmäinen mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvaltainen arviointi v:n 1984 (mielenterveystyön komitea) jälkeen. Jatkumo: Mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset, STM Mielenterveyspalveluiden laa-tusuositukset, STM 2002 Päihdepalveluiden laatusuositukset, Mielenterv.kuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositukset 2007 Mieli2009 työryhmä: Linjaukset vuoteen 2015 ( ) Tarkastelee yhdessä kuntien mielenterveystyötä ja päihdetyötä. Perus- ja avopalveluiden vahvistaminen Ottaa huomioon valmisteilla olevat lait. Neljä osakokonaisuutta Asiakkaan aseman vahvistaminen Edistävä ja ehkäisevä työ Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen Ohjauskeinojen kehittäminen 18 ehdotusta Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 3

4 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - ehdotukset Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveys- ja päihdetyö Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 4

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 T E R VE Y D EN Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Terveydenedistämisen p.o. KASTE -ohjelma MIEPÄS 2015 Palveluinnovaatiohanke Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. S O SI A A LI H U O L T O L A K I HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 potilaslaki ja asiakaslaki vammaispalvelulaki palveluseteli Lakihankkeita: PARAS-hanke: Puitelaki voimassa asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 yksityinen th ja sh päivähoitolaki th.ammattihenkilölaki VOS-uudistus HE valmis Voimaan: 2010 STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta H U O L L O N L A IT HE: 2012 Voimaan: ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira 2009

6 MITÄ PÄIHTEET MEILLE MAKSAVAT? Vuonna 2006 alkoholista aiheutui valtiolle ja kunnille välittömiä kustannuksia arviolta miljoonaa euroa: Poliisille ja oikeusjärjestelmälle alkoholiin liittyvä rikollisuus maksoi arviolta miljoonaa euroa Terveydenhuollon kulut arviolta miljoonaa euroa Sosiaalihuollon kustannukset arviolta miljoonaa euroa Alkoholinkäyttöön liittyvät omaisuusvahingot, tutkimus, ehkäisevä päihdetyö sekä alkoholilainsäädännön valvonta maksoivat yhteiskunnalle arviolta miljoonaa euroa. Vuonna 2006 välillisiä kustannuksia (tuotantomenetykset, menetetyn elämän arvo) arviolta miljoonaa euroa Vrt. alkoholiveron tuotto vuonna 2006: 992 miljoonaa euroa Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 6

7 Alkoholinkulutus 100 % alkoholina mitattuna, Litraa, asukasta kohti 10, ,9 8, ,9 Tilastoimaton 6 5 Tilastoidut miedot Tilastoidut väkevät Stakes / StakesTieto THL/Airi Partanen 7

8 Kannabiksen käyttö joskus ikäryhmittäin (%) (Kontula & Koskela 1992; Kontula 1997; Alkoholi- ja huumetutkimukset 1998, 2002, 2004, 2006, Stakes) Käyttö elämän aikana Kaikki ** 14* THL/Airi Partanen 8

9 Alkoholinkulutus (1/3) Alkoholinkulutus Suomessa juomalajeittain, 100 % alkoholina mitattuna, Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson

10 Juomatavat (1/3) Valtaosa suomalaisten juomiskerroista osuu perjantai- ja lauantai-iltoihin. Alkoholijuomien nauttimista lounaalla ja arkipäivisin esiintyy hyvin vähän. Vuonna 2006 raittiita oli vuotiaista suomalaisista 12 %. Enää miesten ja naisten raittiudessa ei ole suurta eroa: naisista 13 % oli raittiita, miehistä 10%. Naisten osuus alkoholinkulutuksesta on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta viime aikoina naisten osuus on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Nykyään naiset kuluttavat vajaan kolmasosan Suomessa juodusta alkoholista. Pieni osa väestöstä juo valtaosan kaikesta alkoholista. Eniten kuluttava kymmenys kulutti vuonna 2006 reilusti yli 40 % Suomessa kulutetusta alkoholista Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson

11 Juomatavat (2/3) Päiväkulutukseksi laskettuna miesten eniten kuluttava kymmenys ( henkilöä) juo vajaat kolme viinipullollista tai yli puoli litraa väkeviä joka ikisenä vuoden päivänä (n. 90 litraa/vuosi). Naisten eniten kuluttavalla kymmenyksellä ( henkilöä) vastaava luku on reilu pullollinen viiniä päivässä (vajaa 40 litraa/vuosi). Eurooppalaisessa vertailussa humalajuominen Suomessa on verrattain yleistä. Yleisintä humalajuominen on nuorten miesten ja naisten keskuudessa. Noin 2/3 nuorista oli vuonna 2006 juonut itsensä tosi humalaan edellisen vuoden aikana. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen vähintäänkin 1990-luvun alkupuolelta lähtien vuotiaiden miesten alkoholia käyttävien osuus on lisääntynyt vuoden prosentista 77 prosenttiin vuonna Naisilla vastaavat osuudet ovat 38 ja 54 prosenttia. Myös nautitut alkoholimäärät ovat kasvaneet Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson

12 Juomatavat (3/3) ja luvuilla myös nuorten raittiiden osuus väheni ja humalakulutus yleistyi. Vuosituhannen vaihteessa tässä kehityksessä tapahtui kuitenkin selkeä käänne, ja luvulla raittius onkin nuorilla merkittävästi yleistynyt ja humalakulutus vähentynyt. Raittiiden osuus (%) vuotiaista tytöistä ja pojista, Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson

13 THL/Airi Partanen 13

14 Työikäisten yleisimmät kuolinsyyt sukupuolen mukaan vuonna 2007 (Tilastokeskus) Miehet Naiset Kuolleet Sija Kuolemansyy Sija Kuolemansyy % Kuolleet 1. Alkoholisyyt ,7 1. Alkoholisyyt ,5 2. Sepelvaltimotauti ,9 2. Rintasyöpä ,3 3. Tapaturmat yht ,4 3. Tapaturmat yht ,5 4. Itsemurhat 618 8,1 4 Sepelvaltimotauti 206 6,4 5. Keuhkosyöpä 400 5,2 5. Itsemurhat 199 6,2 % 6. Aivoverenkierron sairaus Muut kuolemansyyt , ,1 6. Keuhkosyöpä 189 5,9 Muut kuolemansyyt ,2 Työikäisenä (15-64 v.) kuolleita miehiä yht Työikäisenä (15-64 v.) kuolleita naisia yht Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 14

15 Päihdehuollon erityispalveluiden päihdeasiakkaat ja sairaaloiden alkoholi- ja huumepotilaat (Päihdetilastollinen vuosikirja) A-klinikat Nuorisoasemat Terveysneuvontapisteet Katkaisuhoitoasemat Kuntoutuslaitokset Alkoholisairaudet (1. dg) Huumesairaudet (1. dg.)

16 Lähde: Sotkanet

17 MITÄ PÄIHTEET MEILLE MAKSAVAT? Lisääntyvä päihteiden käyttö haittoineen ei kuormita vain päihdetyön erityispalveluja, vaan kuntien koko palvelujärjestelmää Kulutuksen kasvu näkyy lisääntyneinä sosiaalisina, terveydellisinä ja turvallisuuteen vaikuttavina haittoina Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 17

18 MISTÄ ON KYSE? ehkäisevä työ Kuntien perusturvan ja erityisesti sosiaali- ja terveysjohdon rooli on olennainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä johon myös ehkäisevä päihdetyö kytkeytyy. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävän ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä tulee huomioida ehkäisevän päihdetyön laaja-alaisuus ja siksi sitä tulee kehittää samanaikaisesti myös muilla tahoilla, kuten oppilaitoksissa, vapaa-ajantoimessa, järjestöissä tai jopa elinkeinoelämän yhteistyönä Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 18

19 MISTÄ ON KYSE? korjaava työ Korjaavassa työssä päihdepalvelujen kehittämistä tulee tehdä niin peruspalveluissa toteutettavien lähipalveluiden kuin seudullisten erityispalveluiden osalta. Päihde- ja mielenterveyskysymykset liittyvät toisiinsa kehittämistyötä on tärkeä tehdä yhdessä. Päihdetyön kokonaisuus vaatii johtamista ja voimavarojen käytön suunnittelua, niin lähipalvelujen kuin laajemman alueen väestön palveluja tuotettaessa Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 19

20 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ PERUSTUU LAKIIN Toimintaa säätelevät monet eri lait ja säädökset alkaen perustuslain perusoikeussäädöksistä: sekä raittiustyölaki ja asetus että päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja tupakkalaki, alkoholilaki, huumausainelaki, lastensuojelulaki perusopetuslakikin edellyttää tukea lapsen terveelle kasvulle => Yhteistä ja oleellista on velvoite huolehtia kansalaisen hyvinvoinnista Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 20

21 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TAVOITTEENA on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa keinoinaan esim. päihteettömien elintapojen edistäminen päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen päihteisiin liittyvien ilmiöiden ymmärrys Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 21

22 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KEINOIN VAIKUTETAAN päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin => EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AVARA TILA Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 22

23 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Ehkäisevää päihdetyötä ei pidä nähdä vain valistuksena ja tiedotuksena, vaan paljon laajemmin hyvinvointia ja terveyttä edistävien toiminta- ja elinympäristöjen luomisena. vrt. mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: hyvinvointia tukevien yhteisöjen vahvistaminen (E6) Ehkäisevään päihdetyöhön sisältyvän yleisen ehkäisyn tavoitteet ja toimintasisällöt ovat hyvin lähellä yleistä terveyden edistämistä. vrt. mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen: hinta, saatavuus, mielikuvamainonta (E6) Sen sijaan siihen sisältyvä riskiehkäisy edellyttää jo päihdetyön erityisosaamista Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 23

24 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Kunnan tulee huolehtia, että ehkäisevä päihdetyö ulottuu kaikkiin väestöryhmiin, on pitkäjänteistä ja koordinoitua. vrt. mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: strategiatyö (E7) Kolmannen sektorin järjestöt ja muut toimijat ovat välttämättömiä yhteistyökumppaneita toteutettaessa yhteisesti sovittuja tavoitteita. Oli kunnan ratkaisu palvelurakenteensa järjestämiseksi mikä tahansa, kunnan peruspalvelut muodostavat ehkäisevän päihdetyön perustan Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 24

25 EHKÄISEVÄÄ PÄIHDETYÖTÄ TEHDÄÄN ESIMERKIKSI sosiaalitoimessa: päihdetiedotus, vanhemmuuden tukeminen, varhainen puuttuminen terveystoimessa: työterveyshuollossa, ja polikliinisessa työssä tiedotuksen ja mini-intervention keinoin opetustoimessa: koulujen hyvinvointiohjelmat, päihdekasvatus ja varhainen puuttuminen nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa: nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen, päihteettömät nuorisotilat ja tilaisuudet, varhainen puuttuminen Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 25

26 LISÄÄ ESIMERKKEJÄ: päihteiden käyttöä ja päihdekäyttäytymistä voidaan ohjata myös välillisesti muuttamalla paikallisia rakenteita ja ympäristöä koko yhteisöön kohdistuvissa ehkäisyhankkeissa esim. alkoholijuomien saatavuutta sääntelevät toimenpiteet yhdistetään pehmeämpiin menetelmiin, kuten asennekasvatus ja medianäkyvyys yhteiset pelisäännöt (vanhemmat, urheiluseurat, paikalliset toimijat) kunnan hyvinvointisuunnittelu tärkeä työjalusta myös ehkäisevälle päihdetyölle kunnan päätöksillä voidaan edistää - tai haitata ehkäisevää päihdetyötä: julkisten tilojen päihteettömyydestä päättäminen, varsinkin jos niitä käyttävät lapset, nuoret ja perheet Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 26

27 RISKIEHKÄISY EHKÄISEVÄN JA KORJAAVAN PÄIHDETYÖN RAJAPINNALLA Riskiehkäisyn tavoitteena on puuttua jo ilmenneisiin päihdeongelmiin mahdollisimman varhain. Myös riskiehkäisyssä kunnan peruspalveluilla on keskeinen merkitys: riittävällä osaamisella erityispalvelujen kuormitusta voidaan keventää. Esimerkkinä riskiehkäisystä on alkoholinkäytön riskien arviointi mini-interventiolla Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 27

28 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Kunta- ja palvelurakenneuudistus: Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen toiminnallisena alueellisena kokonaisuutena Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydet kunnan muuhun toimintaan eivät saa katketa, vaan laaja-alaisen sektorirajat ylittävän yhteistyön edellytyksien on säilyttävä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä palvelujen järjestämistä on johdettava kokonaisuutena Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 28

29 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Ehkäisevä päihdetyö - laaja-alaisuus tuo tehokkuutta strategia seudullinen tai kunnallinen monialainen päihdetyöryhmä johtaminen ja koordinaatio erillinen henkilöstö & paikallistason vastuuhenkilöt ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaation vahvistaminen myös laajan väestöpohjan alueella Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 29

30 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 30

31 KORJAAVA PÄIHDETYÖ - PÄIHDEPALVELUT Päihdepalveluja tulee järjestää kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa päihdehuollon erityispalveluina Päihdehuoltolaki 41/ Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 31

32 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2015 MIEPÄS - taustaa Päihteiden käyttö ja niihin liittyvät haitat lisääntyneet ja jatkavat kasvuaan Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt nopeasti. Kansainvälisesti runsas laitoshoidon ja hoidon pakkokeinojen käyttö. Huomio kohdistuu enemmän päihdehaittoihin ja mielenterveysongelmiin kuin niiden ehkäisyyn Päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikaisuus Mielenterveystyön ja päihdetyön hoitojärjestelmät ovat pirstaleisia. Hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan hoidon ja kuntoutuksen haasteisiin (mielenterveys ja päihde). Avohoito Perusterveydenhoito vs. erikoissairaanhoito Lapsiperheiden tarpeet Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 32

33 Palvelukokonaisuuden koordinointi (E8) Kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Lasten tuen tarpeen arviointi aina mukana. Palveluista muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. Palveluiden monipuolisuus Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 33

34 Perus- ja avopalveluiden tehostaminen avo- ja peruspalveluiden kehittäminen matalakynnyksisen yhden oven periaate (E2) sosiaalityön vahvistaminen peruspalveluissa (E2) päihde- ja depressiohoitaja (E9) perus- ja erikoispalvelujen yhteistyö, mm. jalkautuvat työmuodot, konsultaatiot (E9) kotiin vietävät palvelut (E9) ryhmämuotoinen kuntoutus (E9) yhdistetyt päihde- ja mielenterveystyön avohoitoyksiköt (E9)

35 Yhdistetty mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksikkö (E9) Myös kasper voi olla osa toimintaa. Yksikkö voi olla kuntien tai laajan väestöpohjan kuntayhtymien alaisia. Kaikkien osaamisresurssien hyödyntäminen. Yksiköt antavat tukea peruspalveluille. Yksiköt hoitavat erikoistason m&pongelmia sairastavia. Suurissa kaupungeissa tai yli asukkaan alueilla mahdollisuus sisäiseen erikoistumiseen Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 35

36 Avohoitoa tukevat palvelut (E9) Monipuolisuus ja riittävä resursointi: m&p Kolmannen sektorin palvelut Päivätoimintakeskukset, klubitalot ym Tk:n vuodeosastot: päihdekatkaisu Psykiatriset vuodeosastot siirrettävä asteittain yleissairaaloiden yhteyteen. Sairaalahoito ei saa johtua asumispalveluiden puutteesta Kunnan velvollisuus järjestää avohoito ja palveluasuminen, kun laitoshoito yli 6kk ja laitoshoidon tarvetta. Sairaalahoidon tarpeen väheneminen Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 36

37 Kuntoutustoiminta ja asumispalvelut (E9) Monimuotoisuus Kaikkien hoidon vaiheiden aikana. Avopainotteisuus. Ryhmämuotoiset avohoidon ohjelmat. Klubitaloverkoston laajentaminen. Vankiloista vapautuneiden päihdekuntoutuksen järjestäminen. Asumispalveluiden kehittämissuositukset pohjaksi suunniteltaessa m&p -asumispalveluita Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 37

38 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ohjautuminen palvelujärjestelmään Mielenterveys- ja/tai päihdeongelmainen asiakas Asumispalvelut Puhelinpalvelut Päivystys Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottotoiminta: -matalan kynnyksen sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän vastaanottotoiminta - depressiohoitajan, päihdehoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto - terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Päihtyneiden selviämisasematoiminta Alkoholi ja huume vieroitushoitoyksiköt Laitos- ja yhteisökuntoutus Huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta Yhdistetty mielenterveys- ja päihdehoidon avohoitoyksikkö Erikoissairaanhoidon osastohoidot Yleissairaalan psykiatriset poliklinikat THL/Airi Partanen 38

39 Päihdepalvelut Peruspalvelut mitä? päihdeongelmien tunnistaminen varhainen puuttuminen, mini-interventio akuutit ongelmat (katkaisuhoito, tapaturmat, infektiot yms.) erityispalveluiden tarpeen arviointi motivointi päihdehoitoon ohjaus pitkäaikaiseen jatkohoitoon osallistuminen matalakynnyksiset, päihteiden käytön haittoja vähentävät ja huono-osaisuuteen liittyvät tukipalvelut Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 39

40 Päihdepalvelut Yhdistetty mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksikkö mitä? päihdeongelman ja hoidon tarpeen arviointi terapeuttinen avohoito katkaisuhoito kuntoutus matalakynnyksisiä huono-osaisuuspalveluja ja jälkikuntoutuksen tukipalveluja yhteistyössä peruspalveluiden, järjestöjen yms. kanssa asiakastyön lisäksi asiantuntija- ja konsultaatiopalveluja, jalkautuvaa päihdetyötä Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 40

41 TAVOITTEENA KOORDINOITU KOKONAISUUS Kunta- ja palvelurakenneuudistus puitelaki: 5 - perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät järjestettävä vähintään asukkaan väestöpohjalla; kunta tai yhteistoiminta-alue; 6 - laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut; kuntayhtymät - terveydenhuoltolaki, sosiaalihuollon lait, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva puitelaki - väliarviointi: kuntarakenteen muutokset merkittäviä ja nopeampaa kuin uudistusta käynnistettäessä ajateltiin - onko kuntarakenteen muutosvauhti ja lähinnä mekaaniset ratkaisut riittäviä? => painopiste on siirrettävä rakenteista palveluihin, mm. palvelujen sisältöihin, palveluprosessien kehittämiseen, teknologian hyödyntämiseen ja työnjakojen uudistamiseen, kustannustehokkaampien palvelukäytäntöjen tunnistamiseen ja levittämiseen Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 41

42 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Päihdestrategia osana kunnallista hyvinvointistrategiaa Yhteistyörakenteet ja resurssit Monialainen päihdetyöryhmä Kunnan perusturvan johtamisorganisaatio Riittävät resurssit Johtaminen ja koordinaatio päihdetyön johtaminen on prosessien johtamista edellyttää selkeää johtajuuden ja vastuun määrittelyä Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 42

43 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 43

44 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 44