EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1"

Transkriptio

1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1

2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus merkitsee muutoksia myös päihdetyössä Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma antaa yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Alkoholiohjelma Ehkäisy ja hoito. Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus tukiaineiston tarkoituksena on auttaa kuntia, seutukuntia, kuntayhtymiä ja alueita niiden suunnitellessa ehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 2

3 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (MIEPÄS) Ensimmäinen mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvaltainen arviointi v:n 1984 (mielenterveystyön komitea) jälkeen. Jatkumo: Mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset, STM Mielenterveyspalveluiden laa-tusuositukset, STM 2002 Päihdepalveluiden laatusuositukset, Mielenterv.kuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositukset 2007 Mieli2009 työryhmä: Linjaukset vuoteen 2015 ( ) Tarkastelee yhdessä kuntien mielenterveystyötä ja päihdetyötä. Perus- ja avopalveluiden vahvistaminen Ottaa huomioon valmisteilla olevat lait. Neljä osakokonaisuutta Asiakkaan aseman vahvistaminen Edistävä ja ehkäisevä työ Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen Ohjauskeinojen kehittäminen 18 ehdotusta Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 3

4 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - ehdotukset Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveys- ja päihdetyö Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 4

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 T E R VE Y D EN Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Terveydenedistämisen p.o. KASTE -ohjelma MIEPÄS 2015 Palveluinnovaatiohanke Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. S O SI A A LI H U O L T O L A K I HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 potilaslaki ja asiakaslaki vammaispalvelulaki palveluseteli Lakihankkeita: PARAS-hanke: Puitelaki voimassa asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 yksityinen th ja sh päivähoitolaki th.ammattihenkilölaki VOS-uudistus HE valmis Voimaan: 2010 STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta H U O L L O N L A IT HE: 2012 Voimaan: ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira 2009

6 MITÄ PÄIHTEET MEILLE MAKSAVAT? Vuonna 2006 alkoholista aiheutui valtiolle ja kunnille välittömiä kustannuksia arviolta miljoonaa euroa: Poliisille ja oikeusjärjestelmälle alkoholiin liittyvä rikollisuus maksoi arviolta miljoonaa euroa Terveydenhuollon kulut arviolta miljoonaa euroa Sosiaalihuollon kustannukset arviolta miljoonaa euroa Alkoholinkäyttöön liittyvät omaisuusvahingot, tutkimus, ehkäisevä päihdetyö sekä alkoholilainsäädännön valvonta maksoivat yhteiskunnalle arviolta miljoonaa euroa. Vuonna 2006 välillisiä kustannuksia (tuotantomenetykset, menetetyn elämän arvo) arviolta miljoonaa euroa Vrt. alkoholiveron tuotto vuonna 2006: 992 miljoonaa euroa Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 6

7 Alkoholinkulutus 100 % alkoholina mitattuna, Litraa, asukasta kohti 10, ,9 8, ,9 Tilastoimaton 6 5 Tilastoidut miedot Tilastoidut väkevät Stakes / StakesTieto THL/Airi Partanen 7

8 Kannabiksen käyttö joskus ikäryhmittäin (%) (Kontula & Koskela 1992; Kontula 1997; Alkoholi- ja huumetutkimukset 1998, 2002, 2004, 2006, Stakes) Käyttö elämän aikana Kaikki ** 14* THL/Airi Partanen 8

9 Alkoholinkulutus (1/3) Alkoholinkulutus Suomessa juomalajeittain, 100 % alkoholina mitattuna, Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson

10 Juomatavat (1/3) Valtaosa suomalaisten juomiskerroista osuu perjantai- ja lauantai-iltoihin. Alkoholijuomien nauttimista lounaalla ja arkipäivisin esiintyy hyvin vähän. Vuonna 2006 raittiita oli vuotiaista suomalaisista 12 %. Enää miesten ja naisten raittiudessa ei ole suurta eroa: naisista 13 % oli raittiita, miehistä 10%. Naisten osuus alkoholinkulutuksesta on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta viime aikoina naisten osuus on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Nykyään naiset kuluttavat vajaan kolmasosan Suomessa juodusta alkoholista. Pieni osa väestöstä juo valtaosan kaikesta alkoholista. Eniten kuluttava kymmenys kulutti vuonna 2006 reilusti yli 40 % Suomessa kulutetusta alkoholista Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson

11 Juomatavat (2/3) Päiväkulutukseksi laskettuna miesten eniten kuluttava kymmenys ( henkilöä) juo vajaat kolme viinipullollista tai yli puoli litraa väkeviä joka ikisenä vuoden päivänä (n. 90 litraa/vuosi). Naisten eniten kuluttavalla kymmenyksellä ( henkilöä) vastaava luku on reilu pullollinen viiniä päivässä (vajaa 40 litraa/vuosi). Eurooppalaisessa vertailussa humalajuominen Suomessa on verrattain yleistä. Yleisintä humalajuominen on nuorten miesten ja naisten keskuudessa. Noin 2/3 nuorista oli vuonna 2006 juonut itsensä tosi humalaan edellisen vuoden aikana. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen vähintäänkin 1990-luvun alkupuolelta lähtien vuotiaiden miesten alkoholia käyttävien osuus on lisääntynyt vuoden prosentista 77 prosenttiin vuonna Naisilla vastaavat osuudet ovat 38 ja 54 prosenttia. Myös nautitut alkoholimäärät ovat kasvaneet Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson

12 Juomatavat (3/3) ja luvuilla myös nuorten raittiiden osuus väheni ja humalakulutus yleistyi. Vuosituhannen vaihteessa tässä kehityksessä tapahtui kuitenkin selkeä käänne, ja luvulla raittius onkin nuorilla merkittävästi yleistynyt ja humalakulutus vähentynyt. Raittiiden osuus (%) vuotiaista tytöistä ja pojista, Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson

13 THL/Airi Partanen 13

14 Työikäisten yleisimmät kuolinsyyt sukupuolen mukaan vuonna 2007 (Tilastokeskus) Miehet Naiset Kuolleet Sija Kuolemansyy Sija Kuolemansyy % Kuolleet 1. Alkoholisyyt ,7 1. Alkoholisyyt ,5 2. Sepelvaltimotauti ,9 2. Rintasyöpä ,3 3. Tapaturmat yht ,4 3. Tapaturmat yht ,5 4. Itsemurhat 618 8,1 4 Sepelvaltimotauti 206 6,4 5. Keuhkosyöpä 400 5,2 5. Itsemurhat 199 6,2 % 6. Aivoverenkierron sairaus Muut kuolemansyyt , ,1 6. Keuhkosyöpä 189 5,9 Muut kuolemansyyt ,2 Työikäisenä (15-64 v.) kuolleita miehiä yht Työikäisenä (15-64 v.) kuolleita naisia yht Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 14

15 Päihdehuollon erityispalveluiden päihdeasiakkaat ja sairaaloiden alkoholi- ja huumepotilaat (Päihdetilastollinen vuosikirja) A-klinikat Nuorisoasemat Terveysneuvontapisteet Katkaisuhoitoasemat Kuntoutuslaitokset Alkoholisairaudet (1. dg) Huumesairaudet (1. dg.)

16 Lähde: Sotkanet

17 MITÄ PÄIHTEET MEILLE MAKSAVAT? Lisääntyvä päihteiden käyttö haittoineen ei kuormita vain päihdetyön erityispalveluja, vaan kuntien koko palvelujärjestelmää Kulutuksen kasvu näkyy lisääntyneinä sosiaalisina, terveydellisinä ja turvallisuuteen vaikuttavina haittoina Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 17

18 MISTÄ ON KYSE? ehkäisevä työ Kuntien perusturvan ja erityisesti sosiaali- ja terveysjohdon rooli on olennainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä johon myös ehkäisevä päihdetyö kytkeytyy. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävän ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä tulee huomioida ehkäisevän päihdetyön laaja-alaisuus ja siksi sitä tulee kehittää samanaikaisesti myös muilla tahoilla, kuten oppilaitoksissa, vapaa-ajantoimessa, järjestöissä tai jopa elinkeinoelämän yhteistyönä Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 18

19 MISTÄ ON KYSE? korjaava työ Korjaavassa työssä päihdepalvelujen kehittämistä tulee tehdä niin peruspalveluissa toteutettavien lähipalveluiden kuin seudullisten erityispalveluiden osalta. Päihde- ja mielenterveyskysymykset liittyvät toisiinsa kehittämistyötä on tärkeä tehdä yhdessä. Päihdetyön kokonaisuus vaatii johtamista ja voimavarojen käytön suunnittelua, niin lähipalvelujen kuin laajemman alueen väestön palveluja tuotettaessa Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 19

20 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ PERUSTUU LAKIIN Toimintaa säätelevät monet eri lait ja säädökset alkaen perustuslain perusoikeussäädöksistä: sekä raittiustyölaki ja asetus että päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja tupakkalaki, alkoholilaki, huumausainelaki, lastensuojelulaki perusopetuslakikin edellyttää tukea lapsen terveelle kasvulle => Yhteistä ja oleellista on velvoite huolehtia kansalaisen hyvinvoinnista Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 20

21 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TAVOITTEENA on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa keinoinaan esim. päihteettömien elintapojen edistäminen päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen päihteisiin liittyvien ilmiöiden ymmärrys Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 21

22 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KEINOIN VAIKUTETAAN päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin => EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AVARA TILA Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 22

23 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Ehkäisevää päihdetyötä ei pidä nähdä vain valistuksena ja tiedotuksena, vaan paljon laajemmin hyvinvointia ja terveyttä edistävien toiminta- ja elinympäristöjen luomisena. vrt. mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: hyvinvointia tukevien yhteisöjen vahvistaminen (E6) Ehkäisevään päihdetyöhön sisältyvän yleisen ehkäisyn tavoitteet ja toimintasisällöt ovat hyvin lähellä yleistä terveyden edistämistä. vrt. mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen: hinta, saatavuus, mielikuvamainonta (E6) Sen sijaan siihen sisältyvä riskiehkäisy edellyttää jo päihdetyön erityisosaamista Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 23

24 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Kunnan tulee huolehtia, että ehkäisevä päihdetyö ulottuu kaikkiin väestöryhmiin, on pitkäjänteistä ja koordinoitua. vrt. mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: strategiatyö (E7) Kolmannen sektorin järjestöt ja muut toimijat ovat välttämättömiä yhteistyökumppaneita toteutettaessa yhteisesti sovittuja tavoitteita. Oli kunnan ratkaisu palvelurakenteensa järjestämiseksi mikä tahansa, kunnan peruspalvelut muodostavat ehkäisevän päihdetyön perustan Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 24

25 EHKÄISEVÄÄ PÄIHDETYÖTÄ TEHDÄÄN ESIMERKIKSI sosiaalitoimessa: päihdetiedotus, vanhemmuuden tukeminen, varhainen puuttuminen terveystoimessa: työterveyshuollossa, ja polikliinisessa työssä tiedotuksen ja mini-intervention keinoin opetustoimessa: koulujen hyvinvointiohjelmat, päihdekasvatus ja varhainen puuttuminen nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa: nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen, päihteettömät nuorisotilat ja tilaisuudet, varhainen puuttuminen Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 25

26 LISÄÄ ESIMERKKEJÄ: päihteiden käyttöä ja päihdekäyttäytymistä voidaan ohjata myös välillisesti muuttamalla paikallisia rakenteita ja ympäristöä koko yhteisöön kohdistuvissa ehkäisyhankkeissa esim. alkoholijuomien saatavuutta sääntelevät toimenpiteet yhdistetään pehmeämpiin menetelmiin, kuten asennekasvatus ja medianäkyvyys yhteiset pelisäännöt (vanhemmat, urheiluseurat, paikalliset toimijat) kunnan hyvinvointisuunnittelu tärkeä työjalusta myös ehkäisevälle päihdetyölle kunnan päätöksillä voidaan edistää - tai haitata ehkäisevää päihdetyötä: julkisten tilojen päihteettömyydestä päättäminen, varsinkin jos niitä käyttävät lapset, nuoret ja perheet Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 26

27 RISKIEHKÄISY EHKÄISEVÄN JA KORJAAVAN PÄIHDETYÖN RAJAPINNALLA Riskiehkäisyn tavoitteena on puuttua jo ilmenneisiin päihdeongelmiin mahdollisimman varhain. Myös riskiehkäisyssä kunnan peruspalveluilla on keskeinen merkitys: riittävällä osaamisella erityispalvelujen kuormitusta voidaan keventää. Esimerkkinä riskiehkäisystä on alkoholinkäytön riskien arviointi mini-interventiolla Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 27

28 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Kunta- ja palvelurakenneuudistus: Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen toiminnallisena alueellisena kokonaisuutena Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydet kunnan muuhun toimintaan eivät saa katketa, vaan laaja-alaisen sektorirajat ylittävän yhteistyön edellytyksien on säilyttävä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä palvelujen järjestämistä on johdettava kokonaisuutena Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 28

29 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Ehkäisevä päihdetyö - laaja-alaisuus tuo tehokkuutta strategia seudullinen tai kunnallinen monialainen päihdetyöryhmä johtaminen ja koordinaatio erillinen henkilöstö & paikallistason vastuuhenkilöt ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaation vahvistaminen myös laajan väestöpohjan alueella Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 29

30 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 30

31 KORJAAVA PÄIHDETYÖ - PÄIHDEPALVELUT Päihdepalveluja tulee järjestää kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa päihdehuollon erityispalveluina Päihdehuoltolaki 41/ Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 31

32 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2015 MIEPÄS - taustaa Päihteiden käyttö ja niihin liittyvät haitat lisääntyneet ja jatkavat kasvuaan Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt nopeasti. Kansainvälisesti runsas laitoshoidon ja hoidon pakkokeinojen käyttö. Huomio kohdistuu enemmän päihdehaittoihin ja mielenterveysongelmiin kuin niiden ehkäisyyn Päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikaisuus Mielenterveystyön ja päihdetyön hoitojärjestelmät ovat pirstaleisia. Hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan hoidon ja kuntoutuksen haasteisiin (mielenterveys ja päihde). Avohoito Perusterveydenhoito vs. erikoissairaanhoito Lapsiperheiden tarpeet Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 32

33 Palvelukokonaisuuden koordinointi (E8) Kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Lasten tuen tarpeen arviointi aina mukana. Palveluista muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. Palveluiden monipuolisuus Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 33

34 Perus- ja avopalveluiden tehostaminen avo- ja peruspalveluiden kehittäminen matalakynnyksisen yhden oven periaate (E2) sosiaalityön vahvistaminen peruspalveluissa (E2) päihde- ja depressiohoitaja (E9) perus- ja erikoispalvelujen yhteistyö, mm. jalkautuvat työmuodot, konsultaatiot (E9) kotiin vietävät palvelut (E9) ryhmämuotoinen kuntoutus (E9) yhdistetyt päihde- ja mielenterveystyön avohoitoyksiköt (E9)

35 Yhdistetty mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksikkö (E9) Myös kasper voi olla osa toimintaa. Yksikkö voi olla kuntien tai laajan väestöpohjan kuntayhtymien alaisia. Kaikkien osaamisresurssien hyödyntäminen. Yksiköt antavat tukea peruspalveluille. Yksiköt hoitavat erikoistason m&pongelmia sairastavia. Suurissa kaupungeissa tai yli asukkaan alueilla mahdollisuus sisäiseen erikoistumiseen Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 35

36 Avohoitoa tukevat palvelut (E9) Monipuolisuus ja riittävä resursointi: m&p Kolmannen sektorin palvelut Päivätoimintakeskukset, klubitalot ym Tk:n vuodeosastot: päihdekatkaisu Psykiatriset vuodeosastot siirrettävä asteittain yleissairaaloiden yhteyteen. Sairaalahoito ei saa johtua asumispalveluiden puutteesta Kunnan velvollisuus järjestää avohoito ja palveluasuminen, kun laitoshoito yli 6kk ja laitoshoidon tarvetta. Sairaalahoidon tarpeen väheneminen Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 36

37 Kuntoutustoiminta ja asumispalvelut (E9) Monimuotoisuus Kaikkien hoidon vaiheiden aikana. Avopainotteisuus. Ryhmämuotoiset avohoidon ohjelmat. Klubitaloverkoston laajentaminen. Vankiloista vapautuneiden päihdekuntoutuksen järjestäminen. Asumispalveluiden kehittämissuositukset pohjaksi suunniteltaessa m&p -asumispalveluita Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 37

38 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ohjautuminen palvelujärjestelmään Mielenterveys- ja/tai päihdeongelmainen asiakas Asumispalvelut Puhelinpalvelut Päivystys Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottotoiminta: -matalan kynnyksen sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän vastaanottotoiminta - depressiohoitajan, päihdehoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto - terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Päihtyneiden selviämisasematoiminta Alkoholi ja huume vieroitushoitoyksiköt Laitos- ja yhteisökuntoutus Huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta Yhdistetty mielenterveys- ja päihdehoidon avohoitoyksikkö Erikoissairaanhoidon osastohoidot Yleissairaalan psykiatriset poliklinikat THL/Airi Partanen 38

39 Päihdepalvelut Peruspalvelut mitä? päihdeongelmien tunnistaminen varhainen puuttuminen, mini-interventio akuutit ongelmat (katkaisuhoito, tapaturmat, infektiot yms.) erityispalveluiden tarpeen arviointi motivointi päihdehoitoon ohjaus pitkäaikaiseen jatkohoitoon osallistuminen matalakynnyksiset, päihteiden käytön haittoja vähentävät ja huono-osaisuuteen liittyvät tukipalvelut Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 39

40 Päihdepalvelut Yhdistetty mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksikkö mitä? päihdeongelman ja hoidon tarpeen arviointi terapeuttinen avohoito katkaisuhoito kuntoutus matalakynnyksisiä huono-osaisuuspalveluja ja jälkikuntoutuksen tukipalveluja yhteistyössä peruspalveluiden, järjestöjen yms. kanssa asiakastyön lisäksi asiantuntija- ja konsultaatiopalveluja, jalkautuvaa päihdetyötä Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 40

41 TAVOITTEENA KOORDINOITU KOKONAISUUS Kunta- ja palvelurakenneuudistus puitelaki: 5 - perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät järjestettävä vähintään asukkaan väestöpohjalla; kunta tai yhteistoiminta-alue; 6 - laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut; kuntayhtymät - terveydenhuoltolaki, sosiaalihuollon lait, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva puitelaki - väliarviointi: kuntarakenteen muutokset merkittäviä ja nopeampaa kuin uudistusta käynnistettäessä ajateltiin - onko kuntarakenteen muutosvauhti ja lähinnä mekaaniset ratkaisut riittäviä? => painopiste on siirrettävä rakenteista palveluihin, mm. palvelujen sisältöihin, palveluprosessien kehittämiseen, teknologian hyödyntämiseen ja työnjakojen uudistamiseen, kustannustehokkaampien palvelukäytäntöjen tunnistamiseen ja levittämiseen Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 41

42 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Päihdestrategia osana kunnallista hyvinvointistrategiaa Yhteistyörakenteet ja resurssit Monialainen päihdetyöryhmä Kunnan perusturvan johtamisorganisaatio Riittävät resurssit Johtaminen ja koordinaatio päihdetyön johtaminen on prosessien johtamista edellyttää selkeää johtajuuden ja vastuun määrittelyä Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 42

43 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 43

44 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 44

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 11.11.2009 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 11.11.2009 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 11.11.2009 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mistä tulemme mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja sen uudistukset

Lainsäädäntö ja sen uudistukset Lainsäädäntö ja sen uudistukset Konsensuskokous 1-2.2.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Sosiaali- ja terveysministeriö Kiitokset: Jukka Mattila, Maria Vuorilehto ja Taina Mäntyranta (stm) Airi Partanen

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Miten Mieli 2015 toimii

Miten Mieli 2015 toimii Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Tausta Kansanedustajien (106) toimenpidealoite kansallisen mielenterveysohjelman laatimiseksi

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 ja asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuutta tukemalla

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 ja asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuutta tukemalla Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 ja asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuutta tukemalla VAASA 14.12.2009 Maritta Vuorenmaa 1 Näkökulmia: 1. Mielenterveys-

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA

KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA Asumisneuvojien koulutus 15.3.2013 THL Minna Savolainen, Mielenterveyden edistämisen yksikkö, THL TAUSTAA MIELI SUUNNITELMAN

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

TUKIAINEISTO. Hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäisy ja hoito

TUKIAINEISTO. Hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäisy ja hoito TUKIAINEISTO Hyvinvoinnin edistäminen Ehkäisy ja hoito laadukkaan päihdetyön kokonaisuus Julkaisija Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes Graafinen suunnittelu ja taitto Workshop

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1

Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat kansanterveyshaasteena

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Matti Järvinen Psykososiaalisten palvelujen päällikkö Porin kaupunki Niukkenevatko resurssit kunnissa? Lähde: Sotkanet

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Mielenterveystyön tulevaisuus

Mielenterveystyön tulevaisuus Mielenterveystyön tulevaisuus Hankejohtaja Juha Ahonen Välittäjä 2013 hanke XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-talo, Tampere Puheenvuoron sisällön tarkennus Katsaus

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 23.4. 2014 Joensuu Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 1 Esitys Hieman Alkoholiohjelmasta ja sen koordinaatiosta - työvälineitä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen murroksen piirteitä

Yhteiskunnallinen murroksen piirteitä Yhteiskunnallinen murroksen piirteitä tapahtumien reaaliaikaisuus taloudellisten arvojen korostuminen ekologisten rajojen koettelu monikulttuurisuuden vaikutuksen läsnäolo vuorovaikutusjärjestelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM

Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 (1) Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi?

Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi? Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi? Terve-Sos, Helsinki, 14.5.2009 lakimies Jaana Huhta, STM 15.5.2009 Vammaispalvelulain muutokset Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: asiakkaan yksilöllinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

MIELI JA PÄIHDE - LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PÄIHDEPALVELUT UUDELLE VUOSIKYMMENELLE

MIELI JA PÄIHDE - LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PÄIHDEPALVELUT UUDELLE VUOSIKYMMENELLE MIELI JA PÄIHDE - LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PÄIHDEPALVELUT UUDELLE VUOSIKYMMENELLE Keskeinen kysymys piirin päihdehoidon rakenteessa on sen työskentelyehdot tulevassa Mieli 2009 työryhmän viitoittamassa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot