Kommentit koskien seuraavia direktiivejä: 89/391/ETY, 89/654/ETY, 89/655/ETY, 89/656/ETY, 93/103/ETY, 91/383/ETY STTK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kommentit koskien seuraavia direktiivejä: 89/391/ETY, 89/654/ETY, 89/655/ETY, 89/656/ETY, 93/103/ETY, 91/383/ETY STTK"

Transkriptio

1 SAK STTK 0 g AKAVA 1(8) RP/EA/PI O>1n or->b1(9 A'kroo'6 Sosiaali- ja terveysministeriö Hallitussihteeri Hanna-Mari Pekuri PL Valtioneuvosto pyyntö Dnro STM/3973/2007 DIREKTIIVIEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT JÄSENVALTIOIN TOISEN VAIHEEN KERTOMUKSET Kommentit koskien seuraavia direktiivejä: 89/391/ETY, 89/654/ETY, 89/655/ETY, 89/656/ETY, 93/103/ETY, 91/383/ETY Yleisesti koskien kaikkia kertomusluonnoksia Johdanto-osa Johdanto-osa tulisi olla selkeämpi ja sisältää kaikki relevantti tieto, mikä liittyy ko. direktiivien toimeenpanoon. Kertomuksessa tulisi käsitellä saatavilla olevaa tietoa erilaisista työsuhdemuodoista ja määräaikaisuuden syistä (esim. työministeriön mietintö helmikuu 2007). Työsuhdemuodoilla on suuria vaikutuksia työsuojelun lainsäädännön toteutumiseen ja valvontaan. Samoin on tarpeellista esittää selkeät ajankohtaiset johtopäätökset tilastoista ja kehityssuunnasta koskien työtapaturmia ja ammattitauteja. Nyt esillä olevissa luonnoksissa esitetään vain vuoden 2005 korvatut tapaukset ja viitataan niiden osalta korvaustoiminnan uudistukseen. Uudistuksen esille ottaminen on tässä kertomuksessa epäoleellinen. Vuoden 2006 alustavat tilastot näyttävät korvattujen tapahtumien lukujen nousua edelleen. Oleellista tässä kohdassa on kertoa, että työtapaturmien lukumäärää taajuuksissa laskettuna ei ole saatu laskemaan kertomuksen osoittamalla ajanjaksolla. Samoin tärkeää on mainita, että ammattitautien tilastoinnissa on ollut huomattavia ongelmia, siten tilasto ilmoitetuista ammattitaudeista on olemassa vain vuodelta 2002 ja tämän jälkeen vasta vuodelta Työelämän muutokset ja työn tekemisen muotojen kirjo vaikuttaa siihen, että tänä päivänä toimialan mukainen luokitus ei näytä kaikkia tapaturmia. Osa tapaturmista esim. rakennusalalla yli 1000 tapaturmaa tilastoituu muualle kuin omalle toimialalle esim. luokkaan K "Kiinteistö, vuokraus ja tutkimus". Tärkeää on myös mainita, että SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, 3. krs, Helsinki PL 157, Helsinki vaihde STTK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Mikonkatu 8 A, 6. krs, Helsinki PL 421, Helsinki vaihde (09) AKAVA Akava ry Rautatieläisenkatu Helsinki vaihde

2 SAK STTK \ ^^^\\\9f;^ 2 (8) korvattujen tapaturmien ja ammattitautien olemassa oleva tilasto ei kata kaikkia sattuneita tapauksia. Ulkomaalaisen vuokratyöntekijän tapaturma ei tilastoidu kansallisesti mihinkään. Näitä tapauksia arvioidaan TVL:n taholta olevan ainakin 500 vuodessa. Lisäksi vakuutuslaitokset hylkäävät noin ilmoitettua tapausta vuosittain. Työterveys- ja työhyvinvointinäkökulma puuttuu johdanto-osasta kokonaisuudessaan. Sisältöä tähän löytyy työterveyslaitoksen tutkimuksista (ja myös työministeriön työolobarometristä kuten myös eläketurvakeskus, kansanterveyslaitos ja STA- KES ovat tutkineet työhyvinvointia). Kelan tutkimukset antavat myös tietoa sairauspoissaoloista ja niiden syistä sekä muutoksista ja haasteista kertomuskaudella. Erityisesti tulisi mainita mielenterveysongelmat lisääntyvänä syynä uusiin alkaviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. 1.Oikeudellinen vaikutus Kertomusluonnoksessa tulee käsitellä myös työterveyshuoltoa koskevaa voimaan tullutta lakiuudistusta asetuksineen. Erityisesti tulee kertomukseen sisällyttää lakisääteisen työterveyshuollon toiminnan toteutuminen, työpaikkaselvityksen merkitys ja vaikuttavuus (työterveyslaitoksen julkaisu Työterveyshuolto Suomessa 2005, Kemikaalit ja työ sekä Kelan tilastot työterveyshuollosta). 2. Uuden lainsäädännön julkistaminen ja jatkotoimet Useammassa kertomusluonnoksessa viitataan vuonna 2007 julkaistuun selvitykseen työturvallisuuslaista. Tätä selvitystä ei voida pitää suomalaisia työpaikkoja edustavana. Suurin heikkous on kysyttyjen otanta. Työturvallisuusrekisteristä saa yhteystietoja vain yli 10 hengen työpaikoista. Pienemmissä ei ole lain mukaan velvollisuus valita työsuojeluvaltuutettuja ja harvassa on työsuojelupäällikkö. Rekisterin luotettavuus on huono ja tietojen laatu vaihtelee huomattavasti toimialasta riippuen. Ko. tutkimuksen vastausprosentti oli alhainen ja antaa vain viitteellisen kuvan ja lähinnä kysyttyjen henkilöiden omasta aktiivisuudesta vastata työsuojelua koskeviin kysymyksiin. (Katso kohta 5. Tehokkuuden arviointi) Tässä kohtaa tulisi kuvata muun muassa lakiuudistusten (työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, työsuojelun valvontalaki) johdosta tehtyjä toimenpiteitä. Esimerkiksi uudistettuun työterveyshuoltolakiin liittyen on viime vuosina laadittu monia uusia julkaisuja, oppaita ja ohjeistusta. STM:n, KELA:n, TTL:n rinnalla mm. SAK ja muut työmarkkinaosapuolet ovat laatineet omia materiaaleja lainsäädännön noudattamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen työterveyshuollon kehittämislinjoiksi kertomuskaudella. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö opas uusittiin Työmarkkinaosapuolet julkaisivat yhteisen muistion ja järjesti valtakunnallisia tiedotustilai-

3 ^.^ i ^ 1\. mk V VA 3 (8) suuksia 2004 työsuojelun ja työterveyshuollon lakien toimeenpanemiseksi ja kehittämiseksi osana tulopoliittista sopimusta. EU-tasolla työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat 2004 neuvottelun tuloksena ns. stressisopimuksen, joka Suomessa on johtanut työmarkkinaosapuolten yhteiseen stressisuositukseen (allekirjoitettu joulukuussa 2007 ja tiedotustilaisuus helmikuun alussa 2008). Tämän EU-tason sopimuksen tavoite on täsmentää työympäristön puitedirektiiviä. Työterveyshuollon työpaikkaselvitysten tehostamiseksi korotettiin Kelan työnantajille maksettavien korvausten prosenttimäärää 60% ja 2 vuoden koeajan jälkeen tehtiin sairausvakuutuslakiin pysyviä muutoksia uusitun työterveyshuoltolain toteuttamiseksi ja ennalta ehkäisevän toiminnan tehostamiseksi. Työterveyslaitoksen ns. sateenkaarihankkeessa tutkitaan mm. työterveyshuollon lakisääteistä laadullista toteutumista kuten toimintasuunnitelmien ja työpaikkaselvitysten sisältöä. Luonnoksesta puuttuu myös maininta ja perustelut rakennusalan työterveyshuollon lakisääteisen kattavuuden parantamiseksi kehitetystä työterveyskortista ja sitä ennen käytössä olleesta rekisteristä. 3. Pienet ja keskisuuret yritykset Pienillä alle 10 hengen työpaikoilla ei ole työsuojeluvaltuutettuja ja tieto työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön noudattamisvelvollisuuksista on edelleen puutteellinen. Käytännössä merkittävässä roolissa työpaikoilla toimivan työterveyshuollon resursseissa on puutteita eivätkä yksityiset palveluntuottajatahot ole kiinnostuneita tekemään sopimuksia pienten yritysten kanssa (lähde Kelan tilastot). Vain noin yritystä, yleensä isompia yrityksiä, hakee vuosittain Kelalta korvauksia työterveyshuollon osalta. Tämä vaikuttaa siihen, että pienet yritykset saavat harvoin tiedotusta ja neuvontaa työpaikkatasolla työsuojelusta. Työterveyshuolto on useimmissa tapauksissa ainoa työsuojelun asiantuntijataho, mikä on yhteydessä pieniin yrityksiin, koska viranomaisvalvontaa tapahtuu erittäin harvoin eikä työsuojelupäälliköitä eikä työsuojeluvaltuutettuja ole yrityksissä. Työsuojelupiirien tulossopimuksissa pienten työpaikkojen osuus valvonnassa on vähentynyt ja siksi viranomaisaloitteinenkaan tiedottamistyö ei ole tarpeeksi tehokasta. Tarkastustoiminnan ohella tapahtuva asiakasaloitteinen neuvonta ei saavuta velvoitteita rikkovia tahoja eikä erityisesti pieniä yrityksiä. Tarkastustoiminnan suuntaaminen on työelämän lisääntyneistä riskeistä huolimatta perinteistä eikä sisällä järjestelmällistä erityistä pieniin yrityksiin kohdistuvaa tarkastustoimintaa.

4 /1\ 1\^ S J I7( i ^., \:fa 4 (8) 4. Soveltamisen valvonta Vuonna 2005 SLIC (komission ylimpien työsuojeluviranomaisten komitea) arvioi Suomen työsuojeluvalvontaa kehittämillään kriteereillä. Varovaisestikin raporttiluonnosta tulkittaessa voidaan sanoa Suomen työsuojeluvalvonnassa olevan huomattavaa kehittämisen ja tehostamisen tarvetta. Työsuojeluviranomaisen tarkastustoiminnan painopisteet ja suuntaaminen on työelämän lisääntyneistä riskeistä huolimatta edelleenkin hyvin perinteistä ja kohdistuu lähinnä isompiin yrityksiin. Esimerkiksi palvelutyössä, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetustoimessa lisääntynyt yksintyöskentely ja väkivallanuhka sekä kaikilla aloilla lisääntyneet jaksamisongelmat ja työperäisen stressin tuomat työturvallisuus- ja työterveysriskit edellyttävät huomattavaa lisäosaamista ja panostusta. Työsuojeluviranomaisten resurssit ovat riittämättömät vastaamaan nykyisen työelämän riskien asettamiin haasteisiin. Lisäksi kansallisella tasolla puutuu yhtenäinen valvontakäytäntö ja valvonnan laatujärjestelmää sekä vaikuttavuuden seuranta. Tämä johtaa työntekijöiden eriarvoiseen asemaan riippuen työsuojelupiiristä. Työterveyshuollon valvonta on puutteellista. Mikään viranomainen ei kokonaisvaltaisesti valvo työterveyshuollon palvelujen tuottamista ja toteutumista työpaikoilla. Direktiivien täytäntöönpanon toteuttamiseksi kansallisella taholla on tarpeellista määritellä pätevyysvaatimukset ja lisätä lainsäädäntöön säännökset koulutusvelvoitteesta, toimivaltuuksista ja tehtävien hoitamiseksi tarvittavista resursseita työnantajan työsuojelusta vastuussa olevalle edustajalle. Kaikkien työsuojelussa mukana olevien toimijoiden koulutukselta puuttuu kriteerit ja pätevyysvaatimukset eikä siten pätevyyttäkään voi valvoa. Työsuojeluvalvontalain mukaan työsuojeluviranomaisten velvollisuus on kannustaa työpaikkoja valitsemaan työsuojeluvaltuutetut työpaikoille. Käytännössä viranomaistoiminta on tulkittu vain ohjeiden antamiseksi. 5. Tehokkuuden arviointi Kertomusluonnoksessa vedotaan tilastoinnin puutteellisuuteen ja perustellaan sillä, että arviointi ei ole mandollista. Suomessa työturvallisuuden ja työterveyden osalta tilastolliset järjestelmät ovat yksityisistä vakuutuslaitoksista riippuvaisia ja koko järjestelmä on Suomen hallituksen alainen. Tämä on johtanut siihen, että kansallisesti ei missään ole riippumatonta tilastoa eikä esim. työtapaturmia, läheltä piti tilanteita, työstä johtuvia sairauksia eikä väkivallan uhkatilanteita ilmoiteta eikä tilastoida millään taholla. Tiedot perustuvat joko vakuutustapauksiin tai kyselytutkimuksiin. Lisäksi ei edes olemassa olevien tietojen ja tilastoiden perusteella mikään taho tee tarkempia johtopäätöksiä tai analyyseja ennalta ehkäisevän toiminnan kehittämi-

5 'A STTK AKAVA 5 (8) 6. Lopputulos seksi. Työelämän muutokset ja työsuhteiden moninaistuminen tuovat oman haasteensa tilastoinnin kehittämiselle. Työsuojeluhenkilöstön koulutustason perusteella käytännön työsuojelu ei voi olla parhaimmalla mandollisella tasolla. Työturvallisuuskeskuksen rekisterin mukaan alle 10 hengen yrityksissä ei ole yleensä valittu työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojelupäälliköidenkin osuus on pieni. SAK:n työsuojelukyselyn 2007 perusteella alle 30 henkilön työpaikoilla työsuojeluvaltuutetuista 47 % ei ole saanut minkäänlaista työsuojelukoulutusta. Työsuojelun toimintaohjelma näillä työpaikoilla oli laadittu 64 % tapauksessa. Lakisääteinen työn vaarojen selvittäminen ja arviointi oli tehty vain 62 % työpaikoista(sttk:n vuoden 2003 tilastoissa vaarat ja riskit on arvioitu joka toisella työpaikalla). Tämän kyselyn otosta voidaan pitää alhaisen vastausprosentin alle 35% perusteella vain viitteellisenä. Tästä huolimatta tulokset ovat huolestuttavia. Tämäkään otanta ei sisällä vastauksia pienimmistä alle 10 hengen yrityksistä. Työterveyshuollossa ei ole yhtenäistä laatujärjestelmää eikä seurantajärjestelmää. Työterveyshuollon sopimusten kattavuuspuutteita on erityisesti haja-asutusalueilla, epätyypillisissä työsuhteissa ja pienissä yrityksissä ja lakisääteinen moniammatillinen työterveyshuolto toteutuu vain poikkeustapauksissa. Työterveyslaitoksen ns. sateenkaarihankkeen alustavat tutkimustulokset osoittavat huomattavaa kehittämisen tarvetta niin työpaikkaselvityksissä, toimintasuunnitelmissa kuin terveystarkastu ksissa. Työterveyslaitoksen tutkimuksista "Työterveyshuolto Suomessa 2005 ja KELA:n vuosittaiset tilastot kertovat, miten työterveyshuolto toteutuu. Samoin lukuisissa työterveyslaitoksen tutkimuksissa on johtopäätöksiä erilaisista työsuojelun kehittämiskohteista. Esimerkiksi julkaisu "Kemikaalit työssä" antaa laajan kuvan kemikaalialtistumisen hallinnasta työpaikoilla. Direktiivikertomuksissa tehokkuuden tarkastelussa on tarpeen referoida mm. yllä mainittuja tilasto- ja tutkimusjulkaisuja ja niiden johtopäätöksiä. Suuri epäkohta tehokkuuden arvioinnissa on, että työsuojeluviranomaiset eivät julkaise ILO:n sopimuksen 81 mukaisesti vuosiraporttia toiminnastaan. Tämä asia on myös ILO:n tiedossa. Lisäksi Suomesta puuttuu ILO:n sopimuksen 155 mukainen toimintapolitiikka ja erityisesti konkreettinen toimintaohjelma. Direktiivit ovat vaikuttaneet siihen, että Suomessa on kokonaisuudessaan uusittu työsuojelulainsäädäntö viime vuosien aikana, mitä voidaan pitää positiivisena. Samoin työhyvinvoinnin arvostus on nousussa, mikä liittyy huoleen työväestön demografisesta kehityksestä tulevaisuudessa.

6 77K G`, ;WA 6 (8) Kielteisenä voidaan pitää sitä, että direktiivien tulkinnassa on eroja eri toimijoiden ja intressiryhmien välillä ja erityisesti puitedirektiivissä ei täsmällisesti mainita työelämän ns. uusia riskejä kuten työperäinen stressi, häirintä tai psykososiaaliset tekijät. Tästä johtuen työsuojeluun suhtaudutaan edelleenkin hyvin perinteisesti. 7. Tulevaisuuteen suuntautuva analyysi Työsuojelun tehostamiseksi olisi välttämätöntä määritellä EU-tasolla työturvallisuuden ja työterveyden toimijoiden minimivaatimukset koulutuksessa ja pätevyydessä sekä luoda ennalta ehkäisevien palvelujen laatuvaatimukset. Vuokratyöntekijöiden ja yhteisillä työpaikoilla työskentelevien työntekijöiden suojelutason varmistaminen vaatii myös EU-tason toimenpiteitä. Samoin ulkomaalaisen vuokrafirman työntekijän asema on turvattava koskien niin tapaturmavakuutusta, työsuojelua kuin työterveyshuollon järjestämistä. Yksityiskohtaisempia kommentteja koskien direktiiviä 91/383/ETY Määräaikaiset työsuhteet Kertomuksessa tulee viitata työministeriön määräaikaisten sopimusten käyttöä selvittäneen työryhmän mietinnön johtopäätöksiin (helmikuu 2007) kuten selvitys määräaikaisuuden syistä ja vuokratyön määräaikaisuuden osuus jne. Tapaturmavakuutuslaitokselta saatavissa olevien tilastotiedoista käy selville muun muassa vuokratyön sisältämästä kohdasta viime vuosien aikana tapahtunut huomattava lisäys niin työtapaturmissa kuin työmatkatapaturmissa ja ammattitaudeissa kohdassa "kiinteistö, vuokraus- ja tutkimustoiminta". Erään vakuutusyhtiön tutkimuksen mukaan työtapaturmariski on vuokratyössä suurempi kuin vakituisessa työssä olevien. Samoin perehdyttäminen ja suojavälineiden käyttö ja saatavuus ovat heikompia. Uudenmaan työsuojelupiirin henkilöstövuokrausyrityksiin vuonna 2007 tehtyjen tarkastusten perusteella suurimmassa osassa tarkastettuja yrityksiä eivät työsuojeluja työterveysvelvoitteet olleet lain edellyttämällä tasolla. Työterveyshuolto, riskien arviointi ja työpaikkaselvitykset on järjestämättä melkein kaikissa määräaikaisissa ja tilapäisissä työsuhteissa. Direktiivin edellyttämää lääketieteellistä valvontaa on yritetty kehittää monilla keinoin. Työmarkkinaosapuolet sopivat tulopoliittiseen sopimukseen liittyvässä työryhmässä 2004 erilaisista toimenpiteistä työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi määräaikaisessa, osa-aikaisessa ja/tai vuokratyössä oleville. Konkreettisia toimenpiteitä ei kuitenkaan ole vielä toteutettu. Nykyinen ja edellinen hallitusohjel-

7 SAK 7. VA 7 (8) ma sisälsivät tavoitteen erilaisissa ei- tyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden työterveyshuollon kehittämiseen. Rakennusalalle luotiin, perusteluina huono kattavuusaste työterveyshuollon järjestämisessä, työntekijäkohtainen työterveyskortti, jotta työntekijä voi itse huolehtia hänelle kuuluvista lakisääteisistä määräaikaistarkastuksista. Järjestelmä otettiin käyttöön 2005 ja sen vaikuttavuutta seurataan ministeriön neuvottelukunnassa. Ulkomaalaisen vuokrayrityksen työntekijät ovat työskennellessään Suomessa erilaisessa asemassa verrattuna suomalaisen työnantajan palveluksessa olevaan. Suomalaiselle työnantajalle korvataan, työterveyshuollon järjestämisestä osa kustannuksista, mutta ei ulkomaalaiselle työnantajalle. Tilapäisissä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden työsuojeluvalvonta on vasta vuoden 2007 aikana lisätty tulostavoitteisiin joissakin työsuojelupiireissä, mutta ei kata koko Suomea. Yksityiskohtaisempia kommentteja koskien direktiiviä 89/655/ETY Työvälineet Direktiivin 6 artikla edellyttää, että tietojen ja kirjallisten ohjeiden on oltava niiden työntekijöiden ymmärrettävissä, joita asia koskee. Asian korostaminen myös direktiivikertomuksessa olisi tärkeää. Ulkomaalainen työvoima lisääntyy lähivuosina erityisesti yksityisillä palvelualoilla kuten siivous ja majoitus- ja ravitsemusalat. Maahanmuuttajat eivät välttämättä ymmärrä suomen eivätkä puhu aina myöskään englantia. Yksityiskohtaisempia kommentteja koskien direktiiviä 89/656/ETY Henkilösuojaimet Markkinavalvonta ei henkilösuojaimien kohdalla ole tehokasta. Markkinoilla on epäkelpoja henkilösuojaimia, jotka eivät täytä niille asetettuja vaatimuksia esim. hengityssuojaimet. Työntekijät eivät ole tietoisia suojainten käyttöluokituksesta, vaan käytävät suojaimia, jotka eivät tarkoitukseen tehoa, esim. pölysuojainten kemikaalihuurujen torjuntaan. Näin tapahtuu erityisesti pienillä työpaikoilla. Työnantaja ei myöskään ohjeista ja valvo suojainten käyttöä riittävästi esim. kypärän käyttö. Suojainten valinta henkilökohtaisten ominaisuuksien ja tarpeiden mukaan ei aina onnistu esim. turvajalkineiden mallin valinta. Työjalkineiden käyttö olisi perusteltua saada henkilösuojaindirektiivin piiriin tehtävissä, joissa liukastumiset ja kaatumiset ovat tyypillisiä esim. kunnossapito, keittiöja siivoustyössä.

8 SAK STTK /!\rwa A 8(8) Lisätietoja: Raili Perimäki, SAK Erkki Auvinen, STTK Paula Ilveskivi, AKAVA men Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry l ffi/ Toi henkil"lyeskusjärjestö STTK ry ^ AKAVA ry r \

Etelä Suomen aluehallintovirasto Toiminta- ja tulosohjaus

Etelä Suomen aluehallintovirasto Toiminta- ja tulosohjaus Strateginen ohjaus Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen n tehtävät yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Työsuojelun vastuualue Etelä Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Toiminta-

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

SAK:n työsuojelukysely 2008

SAK:n työsuojelukysely 2008 1 09 SAK:n työsuojelukysely 08 Tammikuu 09 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puhelin 0 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puhelin 0 774 000 SAK Työsuojelukysely 08 1 SAK:N

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Ratuke-seminaari 30.10.2012 Jokaiselta työpaikalta löytyvä vaikutusketju ja sen sääntely Turvallisuuden johtaminen = työpaikan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

SAK STTK AKAVA. Lausuntopyyntönne 23.4.2008. Lausunto 1 (3) 1361/031/2008. Koskinen, Aaltonen, Meklin/pg 15.5.2008

SAK STTK AKAVA. Lausuntopyyntönne 23.4.2008. Lausunto 1 (3) 1361/031/2008. Koskinen, Aaltonen, Meklin/pg 15.5.2008 SAK STTK AKAVA Lausunto Koskinen, Aaltonen, Meklin/pg 15.5.2008 1 (3) Työ- ja elinkeinoministeriö Kirjaamo PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 23.4.2008 Valkoinen kirja yhteisön kilpailuoikeuden

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus 1 JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017 I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus Työsuojelun toimintaohjelma perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 9 :ään, joka on seuraava:

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 152/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 4 :n sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 6 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Mikkeli Maija van der Weij, johtajan sijainen, apulaispiiripäällikkö

Lisätiedot

TTK. Työturvallisuuskeskus. Tiina-Mari Monni

TTK. Työturvallisuuskeskus. Tiina-Mari Monni TTK Työturvallisuuskeskus Tiina-Mari Monni Tavoite Parantaa työturvallisuutta työhyvinvointia tuloksellisuutta esimiestyön ja yhteistoiminnan edellytyksiä Yhteistyössä alan toimijoiden kanssa Yhdessä työmarkkinaosapuolten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Dnro 360/54/2009 Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Tarkastuskertomus 230/2011 Työsuojeluvalvonta JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ 2025. SAK:n 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 17.10-18.10.2015. Ylitarkastaja Päivi Hämäläinen

TYÖELÄMÄ 2025. SAK:n 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 17.10-18.10.2015. Ylitarkastaja Päivi Hämäläinen TYÖELÄMÄ 2025 SAK:n 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 17.10-18.10.2015 Ylitarkastaja Päivi Hämäläinen Työelämä ja työympäristö vuonna 2025 Työelämä 2025 tulevaisuuskatsauksessa on kuvattu työelämän ja työympäristön

Lisätiedot

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla Työturvallisuuden määritelmä Työturvallisuuden tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE Y/9/2008 18.12.2008 1(6) VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA Koeaika Vuokratyöllä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM pirkko.makinen@ttk.fi Yhteistyön perustana yhteinen tavoite Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty Hyvä käytös sallittu epäasiallinen kohtelu kielletty Ohjeita työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa

Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa Raimo Antila 5.11.2015 Sisältö Yhteiset tavoitteet Työsuojeluhallinnon toiminnasta Rakennusalan valvonnan vaikuttavuudesta Rakennusalan valvonnasta 2014-2015

Lisätiedot

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1 Työturvallisuus Tapaturmatilastointi 1 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat TVL ja Tilastokeskus. Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL: Työtapaturmat ja

Lisätiedot

Työsuojelu ja työterveyshuolto henkilöstöpalvelualalla 10.11.2008

Työsuojelu ja työterveyshuolto henkilöstöpalvelualalla 10.11.2008 Työsuojelu ja työterveyshuolto henkilöstöpalvelualalla 10.11.2008 1 Työsuojelun käsite yleisesti työturvallisuustoiminta, työtapaturmien torjunta (huom. myös psyykkinen työsuojelu) työpaikkaterveydenhuolto,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:13 TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖHYVINVOINNIN LINJAUKSET VUOTEEN 2020

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:13 TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖHYVINVOINNIN LINJAUKSET VUOTEEN 2020 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:13 TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖHYVINVOINNIN LINJAUKSET VUOTEEN 2020 Helsinki 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2011:13 Työympäristön ja työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 1. 5.2.2016, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

Henkilöstöjaosto 51 04.09.2013. Selvitys vakituisen työsuojelupäällikön tarpeesta 16/01.01.00/2013. Henkilöstöjaosto 51

Henkilöstöjaosto 51 04.09.2013. Selvitys vakituisen työsuojelupäällikön tarpeesta 16/01.01.00/2013. Henkilöstöjaosto 51 Henkilöstöjaosto 51 04.09.2013 Selvitys vakituisen työsuojelupäällikön tarpeesta 16/01.01.00/2013 Henkilöstöjaosto 51 Selvityksen on tehnyt henkilöstön kehittämispäällikkö Anu Karkinen. Vuoden 2013 talousarvioon

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Ulkomaisen työvoiman valvonta

Ulkomaisen työvoiman valvonta Ulkomaisen työvoiman valvonta Tarkastustoiminnan esittely 13.3.2013 HAPKE-hankkeen koulutustilaisuus, Kajaani Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 21.2.2013 1 Valvonnan resurssit Työsuojelun

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15. 16.9.2011

Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15. 16.9.2011 Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15. 16.9.2011 Etelä Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Kaarina Myyri Partanen johtaja www.tyosuojelu.fi www.avi.fi 12.9.2011 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalousalan työterveyshuollossa

Ajankohtaista maatalousalan työterveyshuollossa Ajankohtaista maatalousalan työterveyshuollossa Jukka Mäittälä, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö Työterveyshoitajien koulutuspäivät 9.9 Oulu ja 11.9

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan

Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan Toivo Niskanen 1 Tässä katsausartikkelissa selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön toteuttaman kolmen

Lisätiedot