Potilasturvallisuusneuvoston toiminnan kuvaus. Raportti R1a

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilasturvallisuusneuvoston toiminnan kuvaus. Raportti R1a"

Transkriptio

1 Potilas- ja henkilöstöturvallisuuden kehittäminen Kansallisen potilasturvallisuusstrategian mukaiset toimenpiteet on sovellettu sairaalan toimintakäytäntöihin Potilasturvallisuusneuvoston toiminnan kuvaus Raportti R1a Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (Vee) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeeV) -osahanke

2 2(12) Versiohistoria versio pvm ekijä Kuvaus Jari Saarinen Ensiluonnos arja ervo-heikkinen Kommentit Jari Saarinen Pääversio IIVISELMÄ Potilasturvallisuuden edistäminen kuuluu terveydenhuollon ammatillisuuden perusperiaatteisiin. Potilasturvallisuuskulttuuri sisältää potilaiden turvallista hoitoa edistävän systemaattisen toimintatavan, jota tukevat johtaminen, arvot ja asenteet, riskien arviointi, ehkäiseviin ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyminen sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilas ja hänen läheisensä pyritään ottamaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasturvallisuus tulee huomioida yhteistyössä potilaan, asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa heitä kuunnellen, neuvoen ja kouluttaen sekä luoden luonnolliset mahdollisuudet potilaan osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, mutta myös laajemmassa mielessä mahdollistaa potilaan osallistuminen organisaation rakenteissa potilasturvallisuuden kehittämiseen ja suunnitteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta Kaste-ohjelmaan liittyvään Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (Vee) hankkeelle, jonka tarkoituksena oli tukea Hoitotyön toimintaohjelman Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön alueellista toimeenpanoa. älle kehittämistyölle hoitotyön toimintaohjelmassa asetettuna tavoitteena oli luoda malli potilasturvallisuuden kehittämiseksi sairaaloissa perustamalla moniammatillinen potilasturvallisuusneuvosto kehittämään, ohjaamaan ja arvioimaan potilasturvallisuustyötä sairaalassa. Hankeaikakautena Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeeV) -osahankkeessa Kuopion yliopistolliseen sairaalaan luotiin potilasturvallisuutta edistämään moniammatillinen potilasturvallisuusneuvostomalli. VeeV-osahanke osallistui myös potilasturvallisuutta edistäviin hoitotyön johtajien, henkilöstön ja potilaiden koulutuksiin yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Potilasturvallisuusneuvoston ja potilasturvallisuutta edistävien rakenteiden onnistuminen on jatkossa riippuvainen sairaanhoitopiirin ja sen henkilöstön sekä potilaiden aktiivisesta osallistumisesta. iiviillä yhteistyöllä varmistetaan, että toiminnot perustuvat kentän tarpeisiin, käytäntöihin, olosuhteisiin ja voimavaroihin. Valtakunnallisen potilasturvallisuus strategian mukaisesti visiona on potilasturvallisuuden ankkuroituminen toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista.

3 3(12) Sisällysluettelo IIVISELMÄ JOHDANO AUSA Yleistä taustaa kehittämistehtävälle avoitteet kehittämistehtävälle EHÄVÄN ORGANISAAIO ULOKSE Potilasturvallisuusneuvosto Potilasturvallisuusneuvoston kokoonpano yöryhmän ehdotus potilastuvallisuusneuvoston työnkuvaksi: yöryhmän ehdotus potilasturvallisuussuunnitelman rungoksi yöryhmän rakenteellisia jatkotoiveita Koulutuksiin osallistuminen ARVIOINI POHDINA...11 LÄHEE...12

4 4(12) 1. JOHDANO Sosiaali- ja terveysministeriön KASE ohjelma on hallitusohjelmaan perustuva ja valtionneuvoston vahvistaman kansallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan strateginen ohjausväline (SM 2008). Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (Vee) hanke on yksi KASE -ohjelman puitteissa rahoitetuista valtakunnallisista hankkeista. Vee hanke on myös hoitotyön toimintaohjelman, Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön, alueellista toimeenpanoa. oimintaohjelma on yksi Kaste-ohjelman kolmesta osakokonaisuudesta, jolla ohjataan johtamiskäytäntöjen uudistamista ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Potilasturvallisuus on nostettu tässä hoitotyön toimintaohjelmassa myös yhdeksi teema-alueeksi ja kehittämiskohteeksi. Potilasturvallisuuden kehittäminen ja edistäminen on keskeinen terveydenhuollon toimintaperiaate. Potilasturvallisuuden haittatapahtumat ovat inhimillisiä ja mahdollisia terveydenhuollossa. Kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin pohjautuen haittatapahtumat aiheuttavat arviolta kuolemaa vuodessa Suomessa ja lisäksi yhdelle sadasta sairaalapotilaasta hoidosta koituu vakava terveyshaitta. Potilasturvallisuuden puutteet aiheuttavat inhimillisiä kärsimyksiä, mutta näiden ohella virheet ja erehdykset aiheuttavat terveydenhuollolle ja kansantaloudelle ylimääräisiä kustannuksia. Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Potilasturvallisuuden edistämiseen kansallisella tasolla on panostettu viime vuosina. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Suomalaisen potilasturvallisuus strategian , jonka tarkoituksena on ohjata Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin ja edistää sen toteutumista. Kansallisella tasolla on myös panostettu lainsäädännön kehittämiseen potilasturvallisuus huomioiden mm. uusi terveydenhuoltolaki vuonna 2011 ja potilasturvallisuusasetus vuonna erveyden ja hyvinvoinnin laitos (HL) on aloittanut yhdessä sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten sekä muiden kansallisten kumppaneiden kanssa laajan, monivuotisen Potilastaruvallisuutta taidolla ohjelman. utkimukset ovat osoittaneet, että potilasturvallisuutta korostavalla johtamisella ja toimintatavoilla on yhteys potilasturvallisuuden tasoon. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin eritysvastuualueen neljän sairaalan sairaalahenkilöstölle on toteutettu vuosina 2008 ja 2011 kyselytutkimus, joka toteutettiin kansainvälisesti testatulla Hospital Survey on Patient Safety Culture (HSPSC) mittarilla (taulukkoraportin linkki PP_1b). ässä kehittämishankkeessa pyrkimyksenä oli luoda malli potilasturvallisuuden kehittämiseksi sairaaloissa perustamalla potilasturvallisuusneuvosto kehittämään, ohjaamaan ja arvioimaan potilasturvallisuustyötä sairaalassa huomioiden myös potilaan/asiakkaan mielipide. avoitteena oli myös luoda työryhmän kanssa runko potilasturvallisuussuunnitelmalle, joka myöhemmin täydentyisi viralliseksi sairaalan suunnitelmaksi. Lisäksi pyrkimyksenä oli potilasturvallisuuskulttuurin vahvistaminen henkilöstölle, hoitotyönjohtajille, potilaille ja heidän omaisilleen. Kehittämistyötä toteutettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilöstön, hankehenkilöstön, muiden asiantuntijoiden ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijoiden kanssa yhteistyönä.

5 5(12) 2. AUSA 2.1 Yleistä taustaa kehittämistehtävälle Potilasturvallisuus on nostettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Potilasturvallisuuden edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon laadun ja riskien hallintaa muiden laatua määrittävien tekijöiden mm. näyttöön perustuvuuden, vaikuttavuuden ja potilaskeskeisen hoidon lisäksi. urvallinen hoito toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. urvallisuuden varmistamisessa terveydenhuolto on jäänyt jälkeen muista korkea riskin aloista. Potilasturvallisuuden edistämiseen on panostettu viime vuosina kansallisella tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Suomalaisen potilasturvallisuus strategian , jossa potilasturvallisuutta on käsitelty turvallisuuskulttuurin, vastuun, johtamisen ja säädösten pohjalta. Strategian tavoitteena on, että organisaatioissa vuoteen 2013 mennessä potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin. Potilasturvallisuutta parannetaan laadun- ja riskien hallinnalla sekä kehittämällä potilasturvallisuuden edistämisen rakenteita ja menetelmiä. Sen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin. Potilasturvallisuuskulttuuri on yksilöiden ja organisaation tapa toimia siten, että varmistetaan potilaiden saaman hoidon turvallisuus. Siinä hyödynnetään olemassa olevia voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Potilasturvallisuus perustuu ennakoivaan riskien hallintaan ja turvallisuuden varmistamiseen. Potilasturvallisuuden kehittäminen on jatkuvaa. Potilasturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan yhteisesti sovittuja linjoja, luotuja rakenteita, koulutusta ja moniammatillista luottamuksellista ja avointa toimintatapaa. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu olennaisena osana syyllistämättömyyden periaate. Potilasturvallisuus tulee huomioida yhteistyössä potilaan, asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa heitä kuunnellen ja luoden luonnolliset mahdollisuudet potilaan osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, mutta myös laajemmassa mielessä mahdollistaa potilaan osallistuminen organisaation potilasturvallisuuden kehittämiseen. Asiakaslähtöiset palvelut turvataan kehittämällä toimintakokonaisuuden kattavia verkostomaisia toimintamalleja. Potilaan voimaannuttaminen on keskeinen tavoite potilasturvallisuuden edistämisessä. Organisaation johdolla on kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta. Johto on sitoutunutta potilasturvallisuuteen. Johto korostaa potilasturvallisuuden näkökulmaa kaikessa toiminnassaan ja pyrkii varmistamaan potilasturvallisuudelle ja sen kehittymiselle toimintaedellytykset. Kuitenkin potilasturvallisuus on kaikkien alalla toimivien ammattihenkilöiden yhteinen asia. oimintayksiköissä on määriteltävä sekä johdon että ammattihenkilöstön vastuut potilasturvallisuudesta ja toiminnan laadusta. Organisaatioon on kehitettävä potilasturvallisuuden seurantaa mahdollistavat järjestelmät ja hyödynnettävä potilasturvallisuusindikaattoreita. Potilasturvallisuuteen on kiinnitettävä erityisesti huomiota hoidon porrastuksen rajapinnoissa, tiedonkulussa ja uuden teknologian sekä uusien hoitokäytäntöjen käyttöönoton yhteydessä. Uusi voimaan tullut erveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus ovat keskeisiä potilasturvallisuuden edistämisen kannalta. erveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden

6 6(12) täytäntöönpanosta vuoteen 2013 mennessä yhteistyössä myös sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Potilasturvallisuuden edistämisen tulee olla järjestelmällistä. erveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut syksyllä 2011 Potilasturvallisuutta taidolla ohjelman, pyrkimyksenä edistää potilasturvallisuutta ja pitkällä tähtäimellä puolittaa hoidon aiheuttamat kuolemat ja haittatapahtumat vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten sekä muiden kansallisten kumppaneiden kanssa. 2.2 avoitteet kehittämistehtävälle ässä kehittämistyössä oli tavoitteena luoda malli potilasturvallisuuden kehittämiseksi sairaaloissa perustamalla moniammatillinen potilasturvallisuusneuvosto kehittämään, ohjaamaan ja arvioimaan potilasturvallisuustyötä sairaalassa. Hankeen yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilöstön, muiden asiantuntijoiden ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijoiden kanssa tavoitteena oli aktiivinen osallistuminen tämän neuvoston suunnitteluun ja toteutukseen, mutta myös Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasturvallisuussuunnitelman rungon suunnitteluvaiheeseen. 3. EHÄVÄN ORGANISAAIO Kehittämistehtävää varten perustettiin tavoitteen mukaisesti moniammatillinen työryhmä, joka toimi Kuopion yliopistollisen sairaan potilasturvallisuuteen liittyvän ohjausryhmän alaisena. Haatainen Kaisa, palvelualueylihoitaja, KYS, Kliiniset tukipalvelut Purhonen Sinikka, apulaisylilääkäri, KYS, Leikkaus ja anestesiayksikkö 4 Harjulampi iia, suunnittelija, KYS, Vee-hanke, sihteeri Saano Susanna, proviisori, KYS, Apteekki Saarinen Jari, hankejohtaja, KYS, Vee-hanke, pj aam-ukkonen Minna, ylihoitaja, KYS, Kliinisten henkilöstöpalvelut ervo-heikkinen arja, projektipäällikkö, KYS, Vee-hanke urunen Hannele, professori, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos Uusaro Ari, apulaisylilääkäri, KYS, ehohoidon osasto yöryhmä kokoontui seitsemän kertaa kesäkuun 2010 lopusta alkaen. Alkukartoitus tehtiin KYS Erva-alueen sairaanhoitopiirien potilasturvallisuussuunnitelmista. ehtävässä toteutettiin myös sähköinen webropol-kysely osastonhoitaja jakeluna KYSissä potilasturvallisuuteen miellettävistä seurantajärjestelmistä ja niiden aktiivisesta käytöstä.

7 7(12) 4. ULOKSE 4.1 Potilasturvallisuusneuvosto Suunniteltiin potilasturvallisuusneuvosto, johon KYSin johtajaylilääkäri nimitti henkilöt. Neuvosto kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa Potilasturvallisuusneuvoston kokoonpano johtajaylilääkäri (pj) hallintoylihoitaja (vpj) SAJO KYSERIn edustaja (avohoitopuolen edustus) tietyt keskeisimmät vakioyksiköt, joista edustajat voivat olla myös muuta henkilökuntaa kuin johtajia potilasedustus (kokemuskouluttajia) tutkijaedustus potilasturvallisuuskoordinaattori turvallisuuspäällikkö tutkimus/koulutusedustus (yliopistoedustus) kliinisen hoitotyön opettaja yhteyshenkilö AK asiantuntija yöryhmän ehdotus potilastuvallisuusneuvoston työnkuvaksi: Potilasturvallisuusneuvosto edistää potilasturvallisuuskulttuuria Seuraa ja kehittää potilasturvallisuutta Edesauttaa teknisten edellytysten luomista potilasturvallisuudelle Ohjeistaa ja antaa suosituksia potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista Huomioi potilaan näkökulman Seuraa HaiPro-haittatapahtumajärjestelmän käyttöä ja luo edellytykset sen kehittämiselle Kantaa ottava ja potilasturvallisuudesta tiedottava taho.

8 8(12) 4.2 yöryhmän ehdotus potilasturvallisuussuunnitelman rungoksi Yleistä, tausta ja tavoitteet Potilasturvallisuuskulttuuri organisaatiossamme turvallisuuskulttuuria tukevat arvot henkilöstöjohtaminen yksilöiden ja yhteisön tapa toimia potilaan/omaisen/läheisen osallisuus luottamuksellisuus ja avoimuus moniammatillisuus potilasturvallisuuskulttuuria tukevat rakenteet Potilasturvallisuusjärjestelmän vastuut, johtaminen, toimielimet ja resursointi organisaation johdon vastuu jokainen hoitoon osallistuva vastaa potilasturvallisuudesta omalta osaltaan potilasturvallisuuteen liittyvät toimielimet ja vastuuhenkilöt potilasturvallisuusneuvosto potilasturvallisuuskoordinaattori potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt yksikkötasolla potilasturvallisuus huomioidaan toiminta- ja taloussuunnitelmissa Potilasturvallisuutta hallitaan raportoimalla, ennakoimalla ja oppimalla tukee laadunhallintajärjestelmää potilasturvallisuuden seuranta, tiedon hankinta ja analysointi sekä hyödyntäminen vaaratapahtuman välitön tarkastelu vaaratapahtumajoukon tarkastelu valikoitujen vaaratapahtumien perusteellinen tarkastelu ennakoiva toiminnan riskien tarkastelu raportointijärjestelmä kattaa haittatapahtumien raportoinnin ja koodaamisen hoitoilmoitusjärjestelmään valtakunnalliset linjat, myös indikaattori hoidon vaikuttavuus selkeät menettelytavat ja hyvien käytänteiden hyödyntäminen tiedottaminen tiedotussivut potilasturvallisuus arjen työssä palautteen anto henkilöstölle tuetaan henkilökunnan aktiivista osallistumista laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen henkilökunnan osaamisen vahvistaminen ja arviointi perehdytys Osallistuva potilas/omainen/läheinen yhteisymmärrys, potilaan voimaannuttaminen ja avoimuus potilaan kannalta toimivat menettelytavat potilaan/läheisen mahdollisuus ilmoittaa esim. potilas/omais-haipro

9 9(12) palaute potilaalle jälkihoito potilas mukana potilasturvallisuusneuvostossa Potilasturvallisuuden koulutus ja tutkiminen yliopistosairaalassa oppilaitokset ja yhteistyö tutkimushankkeet valtakunnalliset indikaattorit Yhteistyö shp alueella HaiPro yhteistyön kehittäminen SOE yhteistyö ERVA-alue valtakunnallinen 4.3 yöryhmän rakenteellisia jatkotoiveita Potilasturvallisuuskoordinaattorin nimeäminen, tehtävät dokumentointi ja ohjeistuksen ylläpito potilasturvallisuusneuvoston toiminnan koordinointi Haipro-haittatapahtumajärjestelmän pääkoordinoija potilasturvallisuusraportin koostaminen organisaation johdolle vaaratapahtumien seuranta ja yhdistäminen muuhun seurantatietoon koulutukset ja potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen organisaatiossa Alueellinen kehittämisryhmä alueellinen Haipro potilas + työtapaturma Haipro alueellinen potilasturvallisuuskulttuuri

10 10(1 2) PSSHP:N ERVEYSKESKUKSE POILASURVALLISUUS- KOORDINAAORI PSSHP:N JOHO ERVA-ALUE KANSALLINEN SM HL E R V E Y Ä J A PALVELUALUE OSASO / YKSIKKÖ YÖNEKIJÄ HAIPRO- KÄSIELIJÄ KLINIKAN JOHORYHMÄ KYS POILAS- URVALLISUUS- NEUVOSO ASIAKASKESKEISYYS H Y V I N V O I N I A E D I S Ä V Ä E R V E Y D E N H U O L O 4.4. Koulutuksiin osallistuminen Vee hanke osallistui luennoitsijoina tai aihepiiriin liittyvien asiantuntijoiden kutsujana useisiin koulutuksiin mm. Näyttöön perustuvassa hoitotyön koulutusohjelmassa, Haipro ja potilasturvallisuuskoulutuksessa. Lisäksi aiheesta luennoitiin järjestetyssä Potilaan päivässä.

11 11(1 2) 5. ARVIOINI ämän kehittämistyön osalta ei suoritettu erillistä arviointia. Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasturvallisuuden ohjausryhmä arvioi työryhmän toimintaa tämän työskentelyn aikana. 6. POHDINA ässä kehittämistyössä vastattiin hoitotyön toimintaohjelmassa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön asetettuihin tavoitteisiin luomalla malli hankeaikakautena perustetulle moniammatilliseen ja potilaan huomioivaan potilasturvallisuusneuvostolle. Potilasturvallisuus on valtakunnallisesti laajan kehittämisen kohde. Hanketyöskentelyn loppuvaiheessa uusi voimaan tullut erveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus sekä syyskuussa 2011 julkistettu erveyden ja hyvinvoinnin Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma tulevat raamittamaan tämän kehittämistyön jatkoetenemistä. Päävastuu kehittämistyön aihepiirin myöhemmästä toimeenpanosta on sairaanhoitopiirillä. Alueen ja toimintayksikön tehtäväksi jää luoda sellainen toimintapolitiikka, jossa jatkoimplementointi on mahdollinen. Potilasturvallisuusneuvoston ja potilasturvallisuutta edistävien rakenteiden onnistuminen on jatkossa riippuvainen sairaanhoitopiirin ja sen henkilöstön sekä potilaiden aktiivisesta osallistumisesta. iiviillä yhteistyöllä varmistetaan, että toiminnot perustuvat kentän tarpeisiin, käytäntöihin, olosuhteisiin ja voimavaroihin. Valtakunnallisen potilasturvallisuus strategian mukaisesti visiona on potilasturvallisuuden ankkuroituminen toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista.

12 12(1 2) LÄHEE Holopainen A, Korhonen, Miettinen M, Pelkonen M, Perälä M-L Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi toimintamalli näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseksi. Premissi 1: Järvelin J, Haavisto E, Kaila M Potilasturvallisuuden kustannukset. Suomen lääkärilehti 65: Kilpiö A, Haho P, Vänttinen M Verkoston ja jaetun asiantuntijuuden tukeminen prosessisimuloinnin avulla. eoksessa Haho P, Vänttinen M, Kilpiö A. (toim.): Kimpassa tuloksiin: KIMPPA-tutkimushankkeen loppuraportti. Helsinki University of echnology SimLab Publications Report Series: 18, Espoo: Helsinki University of echnology, Mohide EA & Coker E. oward clinical scholarship: promoting evidence-based practice in clinical setting. Journal of Professional Nursing 21(6), Pasternack A Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Sosiaali- ja terveysministeriö Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Sosiaali- ja terveysministeriö Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:9. Sosiaali- ja terveysministeriö Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyön johtamiseen. oimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18 Sosiaali- ja terveysministeriö Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. erveyden ja hyvinvoinnin laitos Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma. Suunnitelma. erveydenhuoltolaki 1326/2010.

KYS:n potilasturvallisuus työryhmä

KYS:n potilasturvallisuus työryhmä Kuinka potilasturvallisuus huomioidaan uudessa organisaatiossa ja hoitoprosesseissa? Jari Saarinen, L, tm, hankejohtaja ee-hanke arja ervo-heikkinen, t, projektipäällikkö ee hanke Merja Miettinen, dosentti,

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Nina Elomaa Hygieniahoitaja Vaasan keskussairaala Hoitoon

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä Miten organisaation turvallisuuden tilaa tulisi arvioida ja edistää? Tarkastellaan näkyvää, Pyritään saamaan

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Käsihygieniahanke Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15 16.5.2014 Käsihygienia hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia 2015 2018 Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä Hoitotyön strategia KSSHP:n arvot Tyytyväiset potilaat Vastuu

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pia Maria Jonsson LT, Kehittämispäällikkö THL /PALO /PAKE

Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pia Maria Jonsson LT, Kehittämispäällikkö THL /PALO /PAKE Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Pia Maria Jonsson LT, Kehittämispäällikkö THL /PALO /PAKE pia.maria.jonsson@thl.fi Mitä laatu on? Ulottuvuudet ja määritelmiä, laatuongelmia Laadunhallinta

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos ATK-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Sisältö RECEPS

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme?

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Tarja Kvist, TtT, Yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos 25.3.2011 28.3.2011 1 Mitä ovat vetovoimaiset sairaalat (magneettisairaalat)? Magneettisairaalamalli

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta 1(7) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10. 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.2013 YHTEINEN AAMUPÄIVÄ: Turvallisuus on yhteinen asia Puheenjohtaja ylilääkäri

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot