Potilasturvallisuusneuvoston toiminnan kuvaus. Raportti R1a

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilasturvallisuusneuvoston toiminnan kuvaus. Raportti R1a"

Transkriptio

1 Potilas- ja henkilöstöturvallisuuden kehittäminen Kansallisen potilasturvallisuusstrategian mukaiset toimenpiteet on sovellettu sairaalan toimintakäytäntöihin Potilasturvallisuusneuvoston toiminnan kuvaus Raportti R1a Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (Vee) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeeV) -osahanke

2 2(12) Versiohistoria versio pvm ekijä Kuvaus Jari Saarinen Ensiluonnos arja ervo-heikkinen Kommentit Jari Saarinen Pääversio IIVISELMÄ Potilasturvallisuuden edistäminen kuuluu terveydenhuollon ammatillisuuden perusperiaatteisiin. Potilasturvallisuuskulttuuri sisältää potilaiden turvallista hoitoa edistävän systemaattisen toimintatavan, jota tukevat johtaminen, arvot ja asenteet, riskien arviointi, ehkäiseviin ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyminen sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilas ja hänen läheisensä pyritään ottamaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasturvallisuus tulee huomioida yhteistyössä potilaan, asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa heitä kuunnellen, neuvoen ja kouluttaen sekä luoden luonnolliset mahdollisuudet potilaan osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, mutta myös laajemmassa mielessä mahdollistaa potilaan osallistuminen organisaation rakenteissa potilasturvallisuuden kehittämiseen ja suunnitteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta Kaste-ohjelmaan liittyvään Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (Vee) hankkeelle, jonka tarkoituksena oli tukea Hoitotyön toimintaohjelman Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön alueellista toimeenpanoa. älle kehittämistyölle hoitotyön toimintaohjelmassa asetettuna tavoitteena oli luoda malli potilasturvallisuuden kehittämiseksi sairaaloissa perustamalla moniammatillinen potilasturvallisuusneuvosto kehittämään, ohjaamaan ja arvioimaan potilasturvallisuustyötä sairaalassa. Hankeaikakautena Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeeV) -osahankkeessa Kuopion yliopistolliseen sairaalaan luotiin potilasturvallisuutta edistämään moniammatillinen potilasturvallisuusneuvostomalli. VeeV-osahanke osallistui myös potilasturvallisuutta edistäviin hoitotyön johtajien, henkilöstön ja potilaiden koulutuksiin yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Potilasturvallisuusneuvoston ja potilasturvallisuutta edistävien rakenteiden onnistuminen on jatkossa riippuvainen sairaanhoitopiirin ja sen henkilöstön sekä potilaiden aktiivisesta osallistumisesta. iiviillä yhteistyöllä varmistetaan, että toiminnot perustuvat kentän tarpeisiin, käytäntöihin, olosuhteisiin ja voimavaroihin. Valtakunnallisen potilasturvallisuus strategian mukaisesti visiona on potilasturvallisuuden ankkuroituminen toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista.

3 3(12) Sisällysluettelo IIVISELMÄ JOHDANO AUSA Yleistä taustaa kehittämistehtävälle avoitteet kehittämistehtävälle EHÄVÄN ORGANISAAIO ULOKSE Potilasturvallisuusneuvosto Potilasturvallisuusneuvoston kokoonpano yöryhmän ehdotus potilastuvallisuusneuvoston työnkuvaksi: yöryhmän ehdotus potilasturvallisuussuunnitelman rungoksi yöryhmän rakenteellisia jatkotoiveita Koulutuksiin osallistuminen ARVIOINI POHDINA...11 LÄHEE...12

4 4(12) 1. JOHDANO Sosiaali- ja terveysministeriön KASE ohjelma on hallitusohjelmaan perustuva ja valtionneuvoston vahvistaman kansallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan strateginen ohjausväline (SM 2008). Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (Vee) hanke on yksi KASE -ohjelman puitteissa rahoitetuista valtakunnallisista hankkeista. Vee hanke on myös hoitotyön toimintaohjelman, Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön, alueellista toimeenpanoa. oimintaohjelma on yksi Kaste-ohjelman kolmesta osakokonaisuudesta, jolla ohjataan johtamiskäytäntöjen uudistamista ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Potilasturvallisuus on nostettu tässä hoitotyön toimintaohjelmassa myös yhdeksi teema-alueeksi ja kehittämiskohteeksi. Potilasturvallisuuden kehittäminen ja edistäminen on keskeinen terveydenhuollon toimintaperiaate. Potilasturvallisuuden haittatapahtumat ovat inhimillisiä ja mahdollisia terveydenhuollossa. Kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin pohjautuen haittatapahtumat aiheuttavat arviolta kuolemaa vuodessa Suomessa ja lisäksi yhdelle sadasta sairaalapotilaasta hoidosta koituu vakava terveyshaitta. Potilasturvallisuuden puutteet aiheuttavat inhimillisiä kärsimyksiä, mutta näiden ohella virheet ja erehdykset aiheuttavat terveydenhuollolle ja kansantaloudelle ylimääräisiä kustannuksia. Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Potilasturvallisuuden edistämiseen kansallisella tasolla on panostettu viime vuosina. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Suomalaisen potilasturvallisuus strategian , jonka tarkoituksena on ohjata Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin ja edistää sen toteutumista. Kansallisella tasolla on myös panostettu lainsäädännön kehittämiseen potilasturvallisuus huomioiden mm. uusi terveydenhuoltolaki vuonna 2011 ja potilasturvallisuusasetus vuonna erveyden ja hyvinvoinnin laitos (HL) on aloittanut yhdessä sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten sekä muiden kansallisten kumppaneiden kanssa laajan, monivuotisen Potilastaruvallisuutta taidolla ohjelman. utkimukset ovat osoittaneet, että potilasturvallisuutta korostavalla johtamisella ja toimintatavoilla on yhteys potilasturvallisuuden tasoon. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin eritysvastuualueen neljän sairaalan sairaalahenkilöstölle on toteutettu vuosina 2008 ja 2011 kyselytutkimus, joka toteutettiin kansainvälisesti testatulla Hospital Survey on Patient Safety Culture (HSPSC) mittarilla (taulukkoraportin linkki PP_1b). ässä kehittämishankkeessa pyrkimyksenä oli luoda malli potilasturvallisuuden kehittämiseksi sairaaloissa perustamalla potilasturvallisuusneuvosto kehittämään, ohjaamaan ja arvioimaan potilasturvallisuustyötä sairaalassa huomioiden myös potilaan/asiakkaan mielipide. avoitteena oli myös luoda työryhmän kanssa runko potilasturvallisuussuunnitelmalle, joka myöhemmin täydentyisi viralliseksi sairaalan suunnitelmaksi. Lisäksi pyrkimyksenä oli potilasturvallisuuskulttuurin vahvistaminen henkilöstölle, hoitotyönjohtajille, potilaille ja heidän omaisilleen. Kehittämistyötä toteutettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilöstön, hankehenkilöstön, muiden asiantuntijoiden ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijoiden kanssa yhteistyönä.

5 5(12) 2. AUSA 2.1 Yleistä taustaa kehittämistehtävälle Potilasturvallisuus on nostettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Potilasturvallisuuden edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon laadun ja riskien hallintaa muiden laatua määrittävien tekijöiden mm. näyttöön perustuvuuden, vaikuttavuuden ja potilaskeskeisen hoidon lisäksi. urvallinen hoito toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. urvallisuuden varmistamisessa terveydenhuolto on jäänyt jälkeen muista korkea riskin aloista. Potilasturvallisuuden edistämiseen on panostettu viime vuosina kansallisella tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Suomalaisen potilasturvallisuus strategian , jossa potilasturvallisuutta on käsitelty turvallisuuskulttuurin, vastuun, johtamisen ja säädösten pohjalta. Strategian tavoitteena on, että organisaatioissa vuoteen 2013 mennessä potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin. Potilasturvallisuutta parannetaan laadun- ja riskien hallinnalla sekä kehittämällä potilasturvallisuuden edistämisen rakenteita ja menetelmiä. Sen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin. Potilasturvallisuuskulttuuri on yksilöiden ja organisaation tapa toimia siten, että varmistetaan potilaiden saaman hoidon turvallisuus. Siinä hyödynnetään olemassa olevia voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Potilasturvallisuus perustuu ennakoivaan riskien hallintaan ja turvallisuuden varmistamiseen. Potilasturvallisuuden kehittäminen on jatkuvaa. Potilasturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan yhteisesti sovittuja linjoja, luotuja rakenteita, koulutusta ja moniammatillista luottamuksellista ja avointa toimintatapaa. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu olennaisena osana syyllistämättömyyden periaate. Potilasturvallisuus tulee huomioida yhteistyössä potilaan, asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa heitä kuunnellen ja luoden luonnolliset mahdollisuudet potilaan osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, mutta myös laajemmassa mielessä mahdollistaa potilaan osallistuminen organisaation potilasturvallisuuden kehittämiseen. Asiakaslähtöiset palvelut turvataan kehittämällä toimintakokonaisuuden kattavia verkostomaisia toimintamalleja. Potilaan voimaannuttaminen on keskeinen tavoite potilasturvallisuuden edistämisessä. Organisaation johdolla on kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta. Johto on sitoutunutta potilasturvallisuuteen. Johto korostaa potilasturvallisuuden näkökulmaa kaikessa toiminnassaan ja pyrkii varmistamaan potilasturvallisuudelle ja sen kehittymiselle toimintaedellytykset. Kuitenkin potilasturvallisuus on kaikkien alalla toimivien ammattihenkilöiden yhteinen asia. oimintayksiköissä on määriteltävä sekä johdon että ammattihenkilöstön vastuut potilasturvallisuudesta ja toiminnan laadusta. Organisaatioon on kehitettävä potilasturvallisuuden seurantaa mahdollistavat järjestelmät ja hyödynnettävä potilasturvallisuusindikaattoreita. Potilasturvallisuuteen on kiinnitettävä erityisesti huomiota hoidon porrastuksen rajapinnoissa, tiedonkulussa ja uuden teknologian sekä uusien hoitokäytäntöjen käyttöönoton yhteydessä. Uusi voimaan tullut erveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus ovat keskeisiä potilasturvallisuuden edistämisen kannalta. erveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden

6 6(12) täytäntöönpanosta vuoteen 2013 mennessä yhteistyössä myös sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Potilasturvallisuuden edistämisen tulee olla järjestelmällistä. erveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut syksyllä 2011 Potilasturvallisuutta taidolla ohjelman, pyrkimyksenä edistää potilasturvallisuutta ja pitkällä tähtäimellä puolittaa hoidon aiheuttamat kuolemat ja haittatapahtumat vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten sekä muiden kansallisten kumppaneiden kanssa. 2.2 avoitteet kehittämistehtävälle ässä kehittämistyössä oli tavoitteena luoda malli potilasturvallisuuden kehittämiseksi sairaaloissa perustamalla moniammatillinen potilasturvallisuusneuvosto kehittämään, ohjaamaan ja arvioimaan potilasturvallisuustyötä sairaalassa. Hankeen yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilöstön, muiden asiantuntijoiden ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijoiden kanssa tavoitteena oli aktiivinen osallistuminen tämän neuvoston suunnitteluun ja toteutukseen, mutta myös Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasturvallisuussuunnitelman rungon suunnitteluvaiheeseen. 3. EHÄVÄN ORGANISAAIO Kehittämistehtävää varten perustettiin tavoitteen mukaisesti moniammatillinen työryhmä, joka toimi Kuopion yliopistollisen sairaan potilasturvallisuuteen liittyvän ohjausryhmän alaisena. Haatainen Kaisa, palvelualueylihoitaja, KYS, Kliiniset tukipalvelut Purhonen Sinikka, apulaisylilääkäri, KYS, Leikkaus ja anestesiayksikkö 4 Harjulampi iia, suunnittelija, KYS, Vee-hanke, sihteeri Saano Susanna, proviisori, KYS, Apteekki Saarinen Jari, hankejohtaja, KYS, Vee-hanke, pj aam-ukkonen Minna, ylihoitaja, KYS, Kliinisten henkilöstöpalvelut ervo-heikkinen arja, projektipäällikkö, KYS, Vee-hanke urunen Hannele, professori, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos Uusaro Ari, apulaisylilääkäri, KYS, ehohoidon osasto yöryhmä kokoontui seitsemän kertaa kesäkuun 2010 lopusta alkaen. Alkukartoitus tehtiin KYS Erva-alueen sairaanhoitopiirien potilasturvallisuussuunnitelmista. ehtävässä toteutettiin myös sähköinen webropol-kysely osastonhoitaja jakeluna KYSissä potilasturvallisuuteen miellettävistä seurantajärjestelmistä ja niiden aktiivisesta käytöstä.

7 7(12) 4. ULOKSE 4.1 Potilasturvallisuusneuvosto Suunniteltiin potilasturvallisuusneuvosto, johon KYSin johtajaylilääkäri nimitti henkilöt. Neuvosto kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa Potilasturvallisuusneuvoston kokoonpano johtajaylilääkäri (pj) hallintoylihoitaja (vpj) SAJO KYSERIn edustaja (avohoitopuolen edustus) tietyt keskeisimmät vakioyksiköt, joista edustajat voivat olla myös muuta henkilökuntaa kuin johtajia potilasedustus (kokemuskouluttajia) tutkijaedustus potilasturvallisuuskoordinaattori turvallisuuspäällikkö tutkimus/koulutusedustus (yliopistoedustus) kliinisen hoitotyön opettaja yhteyshenkilö AK asiantuntija yöryhmän ehdotus potilastuvallisuusneuvoston työnkuvaksi: Potilasturvallisuusneuvosto edistää potilasturvallisuuskulttuuria Seuraa ja kehittää potilasturvallisuutta Edesauttaa teknisten edellytysten luomista potilasturvallisuudelle Ohjeistaa ja antaa suosituksia potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista Huomioi potilaan näkökulman Seuraa HaiPro-haittatapahtumajärjestelmän käyttöä ja luo edellytykset sen kehittämiselle Kantaa ottava ja potilasturvallisuudesta tiedottava taho.

8 8(12) 4.2 yöryhmän ehdotus potilasturvallisuussuunnitelman rungoksi Yleistä, tausta ja tavoitteet Potilasturvallisuuskulttuuri organisaatiossamme turvallisuuskulttuuria tukevat arvot henkilöstöjohtaminen yksilöiden ja yhteisön tapa toimia potilaan/omaisen/läheisen osallisuus luottamuksellisuus ja avoimuus moniammatillisuus potilasturvallisuuskulttuuria tukevat rakenteet Potilasturvallisuusjärjestelmän vastuut, johtaminen, toimielimet ja resursointi organisaation johdon vastuu jokainen hoitoon osallistuva vastaa potilasturvallisuudesta omalta osaltaan potilasturvallisuuteen liittyvät toimielimet ja vastuuhenkilöt potilasturvallisuusneuvosto potilasturvallisuuskoordinaattori potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt yksikkötasolla potilasturvallisuus huomioidaan toiminta- ja taloussuunnitelmissa Potilasturvallisuutta hallitaan raportoimalla, ennakoimalla ja oppimalla tukee laadunhallintajärjestelmää potilasturvallisuuden seuranta, tiedon hankinta ja analysointi sekä hyödyntäminen vaaratapahtuman välitön tarkastelu vaaratapahtumajoukon tarkastelu valikoitujen vaaratapahtumien perusteellinen tarkastelu ennakoiva toiminnan riskien tarkastelu raportointijärjestelmä kattaa haittatapahtumien raportoinnin ja koodaamisen hoitoilmoitusjärjestelmään valtakunnalliset linjat, myös indikaattori hoidon vaikuttavuus selkeät menettelytavat ja hyvien käytänteiden hyödyntäminen tiedottaminen tiedotussivut potilasturvallisuus arjen työssä palautteen anto henkilöstölle tuetaan henkilökunnan aktiivista osallistumista laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen henkilökunnan osaamisen vahvistaminen ja arviointi perehdytys Osallistuva potilas/omainen/läheinen yhteisymmärrys, potilaan voimaannuttaminen ja avoimuus potilaan kannalta toimivat menettelytavat potilaan/läheisen mahdollisuus ilmoittaa esim. potilas/omais-haipro

9 9(12) palaute potilaalle jälkihoito potilas mukana potilasturvallisuusneuvostossa Potilasturvallisuuden koulutus ja tutkiminen yliopistosairaalassa oppilaitokset ja yhteistyö tutkimushankkeet valtakunnalliset indikaattorit Yhteistyö shp alueella HaiPro yhteistyön kehittäminen SOE yhteistyö ERVA-alue valtakunnallinen 4.3 yöryhmän rakenteellisia jatkotoiveita Potilasturvallisuuskoordinaattorin nimeäminen, tehtävät dokumentointi ja ohjeistuksen ylläpito potilasturvallisuusneuvoston toiminnan koordinointi Haipro-haittatapahtumajärjestelmän pääkoordinoija potilasturvallisuusraportin koostaminen organisaation johdolle vaaratapahtumien seuranta ja yhdistäminen muuhun seurantatietoon koulutukset ja potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen organisaatiossa Alueellinen kehittämisryhmä alueellinen Haipro potilas + työtapaturma Haipro alueellinen potilasturvallisuuskulttuuri

10 10(1 2) PSSHP:N ERVEYSKESKUKSE POILASURVALLISUUS- KOORDINAAORI PSSHP:N JOHO ERVA-ALUE KANSALLINEN SM HL E R V E Y Ä J A PALVELUALUE OSASO / YKSIKKÖ YÖNEKIJÄ HAIPRO- KÄSIELIJÄ KLINIKAN JOHORYHMÄ KYS POILAS- URVALLISUUS- NEUVOSO ASIAKASKESKEISYYS H Y V I N V O I N I A E D I S Ä V Ä E R V E Y D E N H U O L O 4.4. Koulutuksiin osallistuminen Vee hanke osallistui luennoitsijoina tai aihepiiriin liittyvien asiantuntijoiden kutsujana useisiin koulutuksiin mm. Näyttöön perustuvassa hoitotyön koulutusohjelmassa, Haipro ja potilasturvallisuuskoulutuksessa. Lisäksi aiheesta luennoitiin järjestetyssä Potilaan päivässä.

11 11(1 2) 5. ARVIOINI ämän kehittämistyön osalta ei suoritettu erillistä arviointia. Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasturvallisuuden ohjausryhmä arvioi työryhmän toimintaa tämän työskentelyn aikana. 6. POHDINA ässä kehittämistyössä vastattiin hoitotyön toimintaohjelmassa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön asetettuihin tavoitteisiin luomalla malli hankeaikakautena perustetulle moniammatilliseen ja potilaan huomioivaan potilasturvallisuusneuvostolle. Potilasturvallisuus on valtakunnallisesti laajan kehittämisen kohde. Hanketyöskentelyn loppuvaiheessa uusi voimaan tullut erveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus sekä syyskuussa 2011 julkistettu erveyden ja hyvinvoinnin Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma tulevat raamittamaan tämän kehittämistyön jatkoetenemistä. Päävastuu kehittämistyön aihepiirin myöhemmästä toimeenpanosta on sairaanhoitopiirillä. Alueen ja toimintayksikön tehtäväksi jää luoda sellainen toimintapolitiikka, jossa jatkoimplementointi on mahdollinen. Potilasturvallisuusneuvoston ja potilasturvallisuutta edistävien rakenteiden onnistuminen on jatkossa riippuvainen sairaanhoitopiirin ja sen henkilöstön sekä potilaiden aktiivisesta osallistumisesta. iiviillä yhteistyöllä varmistetaan, että toiminnot perustuvat kentän tarpeisiin, käytäntöihin, olosuhteisiin ja voimavaroihin. Valtakunnallisen potilasturvallisuus strategian mukaisesti visiona on potilasturvallisuuden ankkuroituminen toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista.

12 12(1 2) LÄHEE Holopainen A, Korhonen, Miettinen M, Pelkonen M, Perälä M-L Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi toimintamalli näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseksi. Premissi 1: Järvelin J, Haavisto E, Kaila M Potilasturvallisuuden kustannukset. Suomen lääkärilehti 65: Kilpiö A, Haho P, Vänttinen M Verkoston ja jaetun asiantuntijuuden tukeminen prosessisimuloinnin avulla. eoksessa Haho P, Vänttinen M, Kilpiö A. (toim.): Kimpassa tuloksiin: KIMPPA-tutkimushankkeen loppuraportti. Helsinki University of echnology SimLab Publications Report Series: 18, Espoo: Helsinki University of echnology, Mohide EA & Coker E. oward clinical scholarship: promoting evidence-based practice in clinical setting. Journal of Professional Nursing 21(6), Pasternack A Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Sosiaali- ja terveysministeriö Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Sosiaali- ja terveysministeriö Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:9. Sosiaali- ja terveysministeriö Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyön johtamiseen. oimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18 Sosiaali- ja terveysministeriö Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. erveyden ja hyvinvoinnin laitos Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma. Suunnitelma. erveydenhuoltolaki 1326/2010.

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 2.3.2009 Turku Päivi Nygren Hallintoylihoitaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 8/2012 1 Kokousaika Ke 21.11.2012 klo 17.00-18.36. Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

VETE-HANKKEEN (2009 2011) LOPPURAPORTTI. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009 2011

VETE-HANKKEEN (2009 2011) LOPPURAPORTTI. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009 2011 VETE-HANKKEEN (2009 2011) LOPPURAPORTTI Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009 2011 2(17) TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelma on hallitusohjelmaan perustuva ja valtionneuvoston

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto

Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013 Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013 4.10.2013 1 Ohjelma on osa jatkumoa Laadun ja potilasturvallisuuden kansallinen monitorointi, kehittäminen, tutkimus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja laatu tuloksellisuutta 23.4.2013. Marina Kinnunen Hallintoylihoitaja, VSHP KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi

Potilasturvallisuus ja laatu tuloksellisuutta 23.4.2013. Marina Kinnunen Hallintoylihoitaja, VSHP KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi Potilasturvallisuus ja laatu tuloksellisuutta 23.4.2013 Marina Kinnunen Hallintoylihoitaja, VSHP KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ VSHP Potilasturvallisuus ja laatu Tuloksellisuutta jatkuvasti toimintaa

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012 POTILASTURVALLISUUSteemapäivä Kouvolan kaupunki 14.5.2012 Potilasturvallisuustyön tuloksia Kouvolan kaupungilla Potilasturvallisuussuunnitelma ydinkohdat Lääketurvallisuuden varmistaminen prosessikuvaus

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset

Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset 7.9.2009 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Raportointitvk:n puheenjohtaja Hallintoylilääkäri, Kuntaliitto Kiitokset: Juhani Ojanen

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen kehittämishankkeiden avulla

Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen kehittämishankkeiden avulla Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen kehittämishankkeiden avulla Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja Satakunnan sairaanhoitopiiri 18.12.2014 1 Esityksen sisältö Näyttöön perustuva toiminta mitä

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Ajankohtaista potilasturvallisuudesta. Mari Liukka potilasturvallisuuskoordinaattori mari.liukka@eksote.fi

Ajankohtaista potilasturvallisuudesta. Mari Liukka potilasturvallisuuskoordinaattori mari.liukka@eksote.fi Ajankohtaista potilasturvallisuudesta Mari Liukka potilasturvallisuuskoordinaattori mari.liukka@eksote.fi Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma Ohjelmaa vetää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Ohjelmaa

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos ATK-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Potilasturvallisuus - kansalaisille suunnatut palvelut ja esimerkiksi potilas HaiPro? Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Sisältö RECEPS

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Kohti turvallista hoitoa prosessien riskien hallinnalla. Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP

Kohti turvallista hoitoa prosessien riskien hallinnalla. Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013 2 Tavoitteet vuoteen 2013 mennessä - poimintoja Organisaatiossa on menettelytavat, joiden avulla potilaalla ja

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011 Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Tukea kaatumisvaarassa oleville apua ennakointiin

Tukea kaatumisvaarassa oleville apua ennakointiin Tukea kaatumisvaarassa oleville apua ennakointiin Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen kehittämishankkeen seminaari 2.12.2013 KYS, Kuopio Tarja Tervo-Heikkinen PSSHP, KYS Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot