VALTIMOTERVEYDEKSI! RISKIEN ARVIOINNIN HURMASTA OHJAUKSEN ARKEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIMOTERVEYDEKSI! RISKIEN ARVIOINNIN HURMASTA OHJAUKSEN ARKEEN"

Transkriptio

1 VALTIMOTERVEYDEKSI! RISKIEN ARVIOINNIN HURMASTA OHJAUKSEN ARKEEN Interventiotyöryhmän pj. Riikka Turku 1

2 Luennon sisältö: Mikä on interventio, mitä se sisältää? Mistä eri tason toimijat huolehtivat? Dehkon ja D2D-hankkeiden sekä Suomalaisen Sydänohjelman interventiomalleja elämänkaaren eri vaiheisiin: Teppo Tapauksen ohjausesimerkki Toimivan intervention tunnusmerkit? 2

3 Tavoitteena elintapamuutokset? Pelkkä riskien arviointi tai tieto riskitasosta ei riittävä interventio Interventio = ohjauksellinen väliintulo, joka on vaikutuksia aikaansaava ohjauskäytäntö/ toimintamalli Kuvaus sisältää tavoitteet, taustateorian, ohjausmenetelmät ja osaprosessit, esim. muutosvalmiuden arviointi? Terveyden edistämisen toimintamallit / Tekry, 3

4 Eri tason toimijoiden yhteistyö? Ohjattava/ asiakas Ohjaaja Kehittäjä/t Johto Kuntapäättäjät 4

5 Ohjaajan tarkistuslista: Olenko sitoutunut pitkäjänteiseen muutosohjaukseen? Koenko, että elintapaohjaus on osa perustyötäni? Osaanko olla riittävän asiakaslähtöinen? Miten arvioin ohjattavan muutosvalmiutta? Ovatko ohjauskäytännöt riittävän helppokäyttöisiä? Onko muutosohjaus tavoitteellista toimintaa, joka perustuu selkeästi kuvattuun työmuotoon? Sisältääkö muutosohjaus pitkäjänteisen seurannan? asiakaspalaute, joka kerätään suoraan ohjattavilta säännöllisin väliajoin. prosessiarviointi, jossa ohjaaja itse arvioi ja kehittää omaa ohjaustapaansa. vaikuttavuusarviointi, jonka avulla kerätään seurantatietoja ohjattavan edistymisestä sekä käytettyjen menetelmien tuloksellisuudesta. 5

6 Kehittäjän tarkistuslista: Perustuvatko ohjauskäytännöt valtakunnallisiin suosituksiin ja tutkittuun tietoon? Onko eri sovellutuksissa huomioitu kohderyhmien tarpeet: ikäryhmät, varhaisesta puuttumisesta toimintakykyä ylläpitävään toimintaan? Onko kehitetyssä mallissa riittävän konkreettisesti kuvattu toimijoiden välinen työnjako sekä tehtävät eri vaiheessa ohjausprosessia? Kehitetäänkö väliintuloja säännöllisesti kerättävien seurantatietojen pohjalta? Hyödynnetäänkö toteutuksessa riittävästi poikkihallinnollista yhteistyötä? 6

7 Johdon tarkistuslista: Ymmärretäänkö johdossa preventiivisen työn / terveyden edistämisen käytännön tason vaatimukset? Onko resursseja varattu riittävästi paitsi toteutukseen myös seurannan, koulutuksen ja työnohjauksen järjestämiseen? Seurataanko johdossa toteutusta ja sen vaikuttavuutta? 7

8 Dehkon ja D2D-hankkeiden sekä Suomalaisen Sydänohjelman interventiomalleja elämänkaaren eri vaiheisiin: Lapsuus: Neuvokas perhe Nuoruus: Liikkumisreseptin ryhmätäyttömalli Aikuisuus: Sokerirasitus-päivä, Painonhallintaryhmämalli Keski-ikä: MBO-ohjelma/ Kundit kondikseen terveystapaaminen Varhaisvanhuus: Tulppa-ryhmä 8

9 Teppo Tapaus alle kouluikäisenä: 9

10 Neuvokas perhe ohjausmenetelmä: Tarkoituksena on edistää lasten ja lapsiperheiden hyviä liikunta- ja ruokatottumuksia tukea lapsiperheiden ohjaustyötä osana neuvoloiden (kouluterveydenhuollon) normaaleja terveystarkastuksia auttaa ammattilaisia suuntaamaan ohjaustyötään perheiden tarpeiden ja voimavarojen mukaisesti Lisätietoa: Sisältää kolme toisiaan täydentävää käytännön työvälinettä ammattilaisten täydennyskoulutuksen Taustalla ovat STM:n valtakunnalliset suositukset neuvolatyöstä ja asetus (380/2009) sekä STRIP-projekti. 10

11 Neuvokas perhe -työvälineet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden: Perheen yksilölliset tarpeet ja voimavarat ohjauksen lähtökohtana 11

12 Teppo kasvaa ja kehittyy kutsuntaikään 12

13 Liikkumisreseptin ryhmätäyttömalli: tavoitteena tehostaa liikuntaneuvontaa sekä liikkumisreseptin käyttöä terveydenhuollon yhteisenä työvälineenä liikunnan sopivuus ja mahdolliset rajoitukset henkilökohtaisen liikkumissuunnitelman pohjana suunnitelma kirjataan terveystietoihin, mikä mahdollistaa myös seurannan lisätietoa ja materiaalia: 13

14 Teppo kutsunnoista liikuntareseptin avulla parhaaseen A-ryhmään 14

15 Teppo hakeutuu vaimon kanssa terveyskeskuksen sokerirasituspäivään: MIES TAI NAINEN (25-60V)- KUULUTKO DIABETEKSEN RISKIRYHMÄÄN? suvussasi on sokeritautia, mutta et itse ole diabeetikko sokerirasitusta ei ole tehty viimeisen kahden vuoden aikana olet ylipainoinen, sinulla on koholla oleva verenpaine tai kolesteroli raskaudenaikaisia kohonneita sokereita liikut vähän Järjestämme VERENSOKERIRASITUSPÄIVÄN La klo Nivalan terveyskeskuksen neuvolan tiloissa Tule ravinnotta (12 tuntia, vettä saa juoda) klo 8-10 välillä Nollanäyte tullessa, jonka jälkeen juodaan sokeriliemi. 2 tunnin kuluttua toinen näyte, joka kertoo tuloksen diabetesriskistäsi Tutkimus on ilmainen Tutkimukseen liittyen lääkäri Mika Kesomaan luento diabeteksen ennaltaehkäisystä klo 9.00 Terveyden vaaliminen kannattaa aina! TERVETULOA! 15

16 Terveyskeskuksen sokerirasituspäivä: järjestetään noin puolivuosittain lauantai - päivisin terveyskeskuksen tiloissa työikäisten asukkaiden informointi paikallislehdessä, tk:n ilmoitustaululla sekä vastaanotoilla osallistujat tulevat syömättä ja juomatta klo 8-10, jonka jälkeen paastoverensokerin mittaus sekä sokeriliemen juominen ja riskitestin teko kahden tunnin mittausta odottaessa mahdollisuus tutustua paikalle tuotuihin neuvontamateriaaleihin: ravintokuvia, ruoan valmistusohjeita jne. aamupäivän ohjelmassa lääkärin (valtimotautien ehkäisy) sekä ravitsemusterapeutin luennot (terveellinen ruokavalio), mihin jokainen osallistuu uusintamittausta odotellessaan pre/ diabetes diagnoosin saaneet saavat tilaisuudessa suoraan jatko-ohjausajan diabetes- tai sydänhoitajalle 16

17 Sokerirasituspäivän tulokset (Nivalan tk/kevät 2009): Sokeriaineenvaihdunnan luokitus: Todetut tapaukset: Normaali 51 Kohonnut paastoarvo 6 Heikentynyt sokerinsieto 17 Diabetes 3 Yhteensä 77 17

18 Painonhallintaryhmä Tampereen PPP- toteutuksen mukaan: johto ymmärtää preventiivisen työn merkityksen, painonhallintaryhmiä tilataan nykyisessä tilaajatuottajamallissa painonhallintaryhmät ovat kaikkien kaupunkilaisten ulottuvilla, hakemus joko netin tai vastaanottokäynnin kautta henkilökunta PPP- koulutettua (= Pieni Päätös Päivässä / painonhallintaryhmän 5-päiväisen ohjaajakoulutuksen käyneitä) terveydenhoitajien lisäksi mukana ryhmissä fysioterapeutteja ja lääkäreitä moniammatillisuus toteutuu ryhmien ohjauksessa ryhmien ohjaus on osa omaa perustyötä kehityskohteena seuranta ryhmätoiminnan jälkeen 18

19 Teppo tutustuu kaupungin tarjoamiin mahdollisuuksiin netissä: Tampereella kokoontuu säännöllisesti terveydenhuollon järjestämiä painonhallintaryhmiä eri puolilla kaupunkia: Ryhmiä ohjaa työpareittain kaksi terveydenhoitajaa; fysioterapeutti on mukana kolmella kerralla. Ryhmään pyritään saamaan erityisasiantuntijoiksi myös ravitsemusterapeutti ja lääkäri. Ryhmät alkavat yleensä syksyllä ja keväällä. Ne kokoontuvat kymmenen kertaa puolen vuoden aikana ja lisäksi järjestetään seurantatapaaminen. Painonhallintaryhmät ovat maksuttomia. Hakeminen: Painonhallintaryhmään haetaan oheisella hakulomakkeella. Hakijat haastatellaan henkilökohtaisesti ennen ryhmien alkua. Ryhmiin otetaan pääsääntöisesti vain uusia hakijoita. Tietyin edellytyksin hakija voidaan valita uudelleen ryhmään, kuitenkin niin, että edellisestä kerrasta on kulunut vähintään viisi vuotta. Hakulomakkeen voi täyttää näytöllä ja tulostaa. Tai sen voi tulostaa tyhjänä ja täyttää käsin. Palautusosoitteet löytyvät lomakkeesta. Lomakkeita saa myös kaikilta terveysasemilta ja aikuisneuvoloista. 19

20 Kohti painonhallintaa : 1. Mieti, onko elämäntilanteesi nyt otollinen ruokatottumusten järkeistämiselle. Oletko valmis pitkäjänteiseen työskentelyyn ja pysyviin muutoksiin? Pyri sellaiseen ruokavalioon, jota voit ajatella noudattavasi vielä vuodenkin kuluttua. Onko tavoitteesi realistinen niin kilojen kuin muutostenkin suhteen? Yleensä jo 5 10 prosentin painonpudotus edistää terveyttä. 2. Jätä ihmedieetit ja kyseenalaiset laihdutusvalmisteet omaan arvoonsa. 3. Hoida arkiset ruokatottumukset kuntoon. Tilapäisistä poikkeamista ja juhlapäivien ruokailuista ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa. 4. Älä yritä muuttaa kaikkea kerralla. Arvioi oman ruokavaliosi muutostarpeita: esim. onko ruokailun rytmityksessä, elintarvikevalinnoissa, ruoanvalmistustavoissa tai ruokamäärissä tarkistamisen varaa. 5. Huolehdi ruokailujen säännöllisyydestä. Liian pitkät ateriavälit kostautuvat usein ylensyöntinä. jatkuu 20

21 Teppo on keski-iän kriisissä ja muuttaa Helsinkiin 21

22 MBO-OHJELMA/ KUNDIT KONDIKSEEN - terveystapaaminen: 40-vuotiaiden miesten terveystapaaminen omalla terveysasemalla kutsu kirjeitse, jossa tietoa MBO:sta ja ajanvaraussuositus terveydenhoitaja antaa puhelimitse itse ajan 60 minuutin tapaamiseen ennen vastaanottoa laboratoriokäynti (paastoverensokeri + kolesterolit) vastaanottokäynnillä riskitekijöiden kartoitukseen sekä asiakkaan omiin tavoitteisiin perustuva ohjaus ja jatkosuunnitelman teko 2 vuoden seurantatutkimus: ohjelman mukaisella terveysneuvonnalla pystytään vaikuttamaan 40-vuotiaiden miesten elintapoihin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä vähentävästi lisätietoa: hjelma/fi_fi/mbo_ohjelma/ 22

23 Teppo sai kutsun terveystapaamiseen Ja sen jälkeen teki seuraavat muutokset: - vähensi suolankäyttöään huomio kaupassa käyntiin, ruoan valmistukseen sekä ylimääräisen suolan lisäämiseen - siirtyi kevytlevitteisiin 23

24 Kirjatut tiedot Tepon terveystapaamisesta sekä 6 kk:n seurannasta: Riskitekijät Terveystapaaminen Seuranta- Käynti (6kk) BMI Tupakointi ei ei Liikunta 1-2 krt/ vko 1-2 krt/ vko systvp 140 mmhg 125 mmhg diastvp 100 mmhg 90 mmhg Kolesteroli 5,6 mmol/l 5,1mmol/l 24

25 Teppo onnellisesti 50-vuotias! 25

26 -ohjelma? avohoidossa toteutettava valtimotautipotilaiden ryhmäkuntoutusohjelma Kohderyhmä: - sepelvaltimotautipotilaat, aivoverenkiertohäiriöitä sairastavat, tyypin 2 diabeetikot ja riskiryhmäläiset, joilla on hoitoa vaativia valtimotaudin riskitekijöitä 10 ryhmätapaamista (a 2,5-3 h) ja 2 seurantatapaamisesta 6 kk ja 12 kk kuluttua ryhmien vetäjinä th/sh ja ft -työpari sekä vertaisohjaaja (kokenut valtimotautipotilas) korostunut tavoitteiden asettelu/ avaintekijän valinta seuranta 0, 6 ja 12 kk (lipidit, sokerirasitus, verenpaine, BMI, vyötärö, 6-min kävelytesti, liikuntaja ruokapäiväkirjat) 26

27 Tulppa- ohjelman ominaispiirteet: henkilökohtainen tavoitteenasettelu valitsemalla avaintekijä, jonka muutokseen on valmis sitoutumaan * ammattilaistiedon ja kokemustiedon yhdistäminen: ryhmissä sekä ammattilaisohjaajat että vertainen toimintaa luentojen sijasta (tehtäviä, harjoituksia, testejä) vetäjien koulutus (2+1+1 pv) ja säännölliset vetäjätapaamiset ryhmätoiminnan jatkuva arviointi potilaan aineistona Tulppa-ryhmäläisen työkirja vetäjillä ohjelmakansiot + CD + verkkopalvelu *menetelmä pohjautuu empowermentlähestymistapaan ja DiClemente & Prochaskan käyttäytymisen muutosvaihemalliin 27

28 Teppo Tulppa-ryhmässä: 64-v, sepelvaltimotauti, normaali verensokeri Vaaratekijät: kohonnut verenpaine ja ylipaino Avaintekijä = painon pudottaminen Muutokset vaaratekijöissä Tulpan aikana: Paino: 93,6 kg 83,9 kg (yli 10 % painonpudotus) BMI: 30,2 26,3 Verenpaine: 163/80 mmhg 124/57 mmhg LDL: 2,3 mmol/l 1,7 mmol/l HDL 1,3 mmol/l 1,43 mmol/l Triglyseridit: 1,36 mmol/l 0,84 mmol/l Kokonaiskolesteroli: 4,2 mmol/l 3,5 mmol/l Vyötärönympärys 105 cm 94,5 cm Kävelymatka (6-min. kävelytesti): 540 m 620 m 28

29 Seuranta- ja lisätietoja Tulppa-ohjelmasta: Penttilä, Ulla-Riitta Renfors, Timo Ikonen, Tarja TULPPA Sepelvaltimotautipotilaiden ryhmäkuntoutusohjelma perusterveydenhuollossa. Loppuraportti. Suomen Sydänliiton julkaisuja 2002:2. Ikonen, Tarja TULPPA- ohjelman prosessi ja tuloksellisuus. Sepelvaltimotautia sairastavien ja sepelvaltimotaudin riskissä olevien potilaiden ryhmäkuntoutusohjelma. Pro gradu tutkimus. Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos. Mäkinen, Anne Voimaantuminen ja vertaistuki ryhmässä : Tulppakuntoutukseen osallistuneiden ryhmäläisten kokemuksia kuntoutuksesta. Opinnäytetyö (ylempi AMK). Metropolia. https://publications.theseus.fi/handle/10024/

30 Ohjaajan näkökulmasta: Toimivan intervention tunnusmerkit? Kehittäjän näkökulmasta: Johdon näkökulmasta: Ohjaaja on sitoutunut ja motivoitunut. Interventio on osa perustyötä. Interventio on asiakaslähtöinen ja oikein ajoitettu. Interventio pohjautuu valtakunnallisiin suosituksiin/ tutkittuun tietoon / kokemuksiin hyvistä käytännöistä. Eri sovellutuksissa huomioidaan kohderyhmän tarpeet (ikäryhmät, toimintakyky jne.). Interventiota kehitetään seurantatietojen perusteella. Johto on sitoutunut ja ymmärtää preventiivisen työn merkityksen. Interventio perustuu riittävään resursointiin ja yksittäisten ohjaajien työn mahdollistamiseen. Johto seuraa intervention toteutusta sekä vaikuttavuutta. 30

31 Toimivan intervention tunnusmerkit jatkuvat Ohjaajan näkökulmasta: Kehittäjän näkökulmasta: Interventio on helppokäyttöinen ja ohjaajan työtä helpottava. Interventio sisältää selkeästi kuvatut ja realistiset tavoitteet sekä käytännön toteutustavan. Interventio sisältää pitkäjänteisen seurannan: - asiakaspalaute - prosessiarviointi - vaikuttavuusarviointi Toteutus perustuu strukturoituun malliin, jossa on konkreettisesti kuvattu intervention edellyttämä työnjako ja tehtävät. Interventiossa hyödynnetään poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimialojen sekä palveluntuottajien kesken. 31

32 VALTIMOTERVEYDEKSI! 32

Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä

Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä Sydänliiton toimivia elintapaohjauksen työvälineitä Tuija Pusa Ravitsemusasiantuntija Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Suomen Sydänliitto ry 2 Suomen Sydänliitto ry Mitä toivon ohjaajalta? että olisi

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Porukalla paremmin Tartu tähän!

Porukalla paremmin Tartu tähän! Porukalla paremmin Tartu tähän! Elintapaohjauksella toimintakykyisyyttä Pohjois-Pohjanmaalla Sirpa Hyyrönmäki (TtM, Amo, th), projektityöntekijä, PPSHP/perusterveydenhuollon yksikkö Tartu tähän! Koulutukset:

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Tulppa-avokuntoutusohjelma Selvitys kuntoutujien kokemuksista ja vaaratekijämuutoksista vuoden seurannassa

Tulppa-avokuntoutusohjelma Selvitys kuntoutujien kokemuksista ja vaaratekijämuutoksista vuoden seurannassa Tulppa-avokuntoutusohjelma Selvitys kuntoutujien kokemuksista ja vaaratekijämuutoksista vuoden seurannassa Anne Mäkinen Ulla-Riitta Penttilä Tiivistelmä Tulppa-avokuntoutusohjelma on Suomen Sydänliiton

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö, hyvinvoinnin ja Terveyden edistäminen Järvenpäässä Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja Yhteistyöpäivä

Ehkäisevä päihdetyö, hyvinvoinnin ja Terveyden edistäminen Järvenpäässä Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja Yhteistyöpäivä Ehkäisevä päihdetyö, hyvinvoinnin ja Terveyden edistäminen Järvenpäässä Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja Yhteistyöpäivä 12.10.2017 Hyvinvointia vahvistava kunta Mitä on hyvinvointi?

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Terveyskioski Terveydenhoitajan matalan kynnyksen vastaanotto ilman ajanvarausta myös virka-ajan ulkopuolella. Ylöjärven kaupunki

Terveyskioski Terveydenhoitajan matalan kynnyksen vastaanotto ilman ajanvarausta myös virka-ajan ulkopuolella. Ylöjärven kaupunki Terveyskioski Terveydenhoitajan matalan kynnyksen vastaanotto ilman ajanvarausta myös virka-ajan ulkopuolella vastaava terveydenhoitaja Laura Tyyskänen 24.2.2017 Terveyskioskin lähtökohtia SITRA:n kuntahanke

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

ArtsEgual Musiikkitalo Tuija Brax

ArtsEgual Musiikkitalo Tuija Brax ArtsEgual 4.10. 2016 Musiikkitalo Tuija Brax MIKÄ YKSI ELÄMÄ Ainutlaatuinen yhteistyö: Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto valtimoterveyden puolesta Valtimosairaudet koskettavat joka viidettä suomalaista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

Kotkan malli. Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy. Alhainen kaatumisvaara. KaatumisSeula klinikka

Kotkan malli. Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy. Alhainen kaatumisvaara. KaatumisSeula klinikka Kotkan malli Itsearviointilomake 3. sektori Liikuntatoimi Sote Ei kaatumisen vaaratekijöitä Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy Aktiivisuuden tukeminen Ohjaus liikuntaryhmiin

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry

Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry Tausta ja tarve Mistä liikuntaneuvonnassa on kyse Liikunnan palveluketju prosessin kuvaus Kohderyhmä Tulokset Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe kokonaisuus www.neuvokasperhe.fi V I E S T I N T Ä Mahdollisuuksien tarjoaminen Osallistaminen Arvostaminen Voimavarojen lisääminen

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän

Terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän Terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille

Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila Tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Yhteistyön edellytykset Yksi elämä-hankkeessa

Yhteistyön edellytykset Yksi elämä-hankkeessa Yhteistyön edellytykset Yksi elämä-hankkeessa 30.11.2016 Avokuntoutusfoorumi, Tampere projektisuunnittelija Kati Hannukainen, Diabetesliitto suunnittelija Pirjo Suomalainen, Sydänliitto Aivoliiton, Diabetesliiton

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Elintapaohjaus paljon palveluja käyttävillä asiakkailla. Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja VESOTE-kick off 31.5.

Elintapaohjaus paljon palveluja käyttävillä asiakkailla. Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja VESOTE-kick off 31.5. Elintapaohjaus paljon palveluja käyttävillä asiakkailla Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja VESOTE-kick off 31.5.2017 Hyvinvointia vahvistava kunta Mitä on hyvinvointi? Mahdollistaa

Lisätiedot

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

Kansalainen itsehoidon toteuttajana Kansalainen itsehoidon toteuttajana Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 15 kuntaa väestöpohja 210 373 40 000 asukasta 100 km 100 000 20 000 100 km 50 000 HELSINKI

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot