Lausuntopalaute Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportista (MMM 2010:6)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausuntopalaute Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportista (MMM 2010:6)"

Transkriptio

1 Päivämäärä Lausuntopalaute Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportista (MMM 2010:6) SISÄLLYS Lyhenteet... 1 Yhteenveto... 2 Yleiset kommentit... 4 Kommentit vesihuoltolaista... 5 Yleiskommentit vesihuoltolaista... 5 Yleiskommentit taloussäännöksistä... 5 Pykäläkohtaiset kommentit vesihuoltolaista... 7 Kommentit maankäyttö- ja rakentamislaista Yleiskommentit maankäyttö- ja rakentamislaista Pykäläkohtaiset kommentit maankäyttö- ja rakentamislaista Hankkeet Energiamarkkinaviraston valvontamallin selvittämishanke Tutkimus- ja kehittämishankkeet MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30, VALTIONEUVOSTO (Helsinki) puh. (09) faksi (09) JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET PB 30, STATSRÅDET (Helsingfors) tfn (09) fax (09) MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY PO Box 30, FI GOVERNMENT, Finland (Helsinki) tel fax

2 Lyhenteet AVI, IS Itä-Suomen aluehallintovirasto AVI, L Lapin aluehallintovirasto AVI, PS Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ELY, KaS Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Ke-S Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Pi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Psa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Uu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, VS Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ETL Elintarviketeollisuusliitto HauVesi Liikelaitos Haukiputaan Vesi HS-Vesi Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy HSY-Vesi Kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelut, vesihuollon toimiala JyEnergia Jyväskylän Energia Oy JyPuhdistamo Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy KsVesi Kemiönsaaren Vesi LoiVesi Loimaan Kaupungin Vesihuoltoliikelaitos LVM Liikenne- ja viestintäministeriö MMM, ELO Maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto MTK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto OM Oikeusministeriö PudVesi Pudasjärven Vesiosuuskunta RTY Rakennustarkastusyhdistys RTY ry STM Sosiaali- ja terveysministeriö STUK Säteilyturvakeskus SVOSK Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry SYKE Suomen ympäristökeskus TampVesi Tampereen Vesi TEM Työ- ja elinkeinoministeriö THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Vesiensuojeluyhdistys Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry VM Valtiovarainministeriö YM Ympäristöministeriö YSVesi Ylä-Savon Vesi Oy YTT Ympäristö- ja terveysalan tekniset ry 1

3 Yhteenveto Maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän selvittämään vesihuoltolain ja siihen liittyvän lainsäädännön tarkistamistarpeet sekä valmistelemaan tarvittavat ehdotuksen säädösmuutoksiksi. Työryhmä päätti työnsä loppuraporttiin Loppuraportista pyydettiin antamaan lausunnot mennessä. Loppuraportista saatiin 65 lausuntoa. Lausuntoja antoivat ministeriöt (7), valtion virastot ja laitokset (8), aluehallinto (10), kunnat (14), vesihuolto- ja tukkulaitokset (13), etujärjestöt ynnä muut vastaavat (12) sekä yksi yksityinen henkilö. Lausunnoissa loppuraporttia kommentoidaan yleisesti ja annetaan yksityiskohtaisempaa palautetta työryhmän ehdotuksista. Erityisesti huomiota kiinnitetään vesihuoltolain soveltamisalaan, vesihuollon kehittämiseen, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, kiinteistön liittämisvelvollisuuteen, vesihuollon toimintavarmuuteen, talouden läpinäkyvyyteen, vesihuollon tietojärjestelmään, hulevesien hallintaan ja viemäröintiin sekä vesihuollon valvonnan selvittämishankkeeseen. Yleiset kommentit. Loppuraportista annetussa yleispalautteessa raporttia ja sen sisältämiä muutosehdotuksia pidetään pääsääntöisesti hyvin valmisteltuina ja perusteltuina. Niiden nähdään edistävän vesihuollon suunnitelmallista edistämistä ja peilaavan vesihuoltosektorin tulevien vuosien haasteita. Lainsäädännön muuttamista pidetään tarpeellisena. Kriittisten yleiskommenttien perusteella vesihuollon ja maankäytön yhteensovittaminen olisi edelleen vaikeaa, raportin valmistelu on ollut liian kapea-alaista ja useat ehdotukset antaisivat kunnalle määräysvallan yhtiön omaisuuden käytöstä. Ehdotusten nähdään myös lisäävän vesihuollosta vastaavien työmäärää ja siten vesihuoltolaitosten sekä kuntien kustannuksia. Vesihuoltolain soveltamisala. Vesihuoltolain soveltamisalaa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että VHL 2 :ssä elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan edellytettäisiin rinnastuvan asutukseen vesihuollon kannalta. Työryhmän tarkoituksena on ollut täsmentää soveltamisalaa, ei muuttaa sitä. Vesihuoltolaitokset ja kunnat pitävät ehdotusta hyvänä sekä tarpeellisena ja katsovat, että vesihuoltolain ensisijaisena tehtävänä on varmistaa asutuksen vesihuolto. Erityisesti elintarviketeollisuus katsoo kuitenkin, että soveltamisala on epäselvä ja liian kapea-alainen. Palautteessa esitetään myös mallien kehittämistä vesihuoltolaitosten ja elinkeinoelämän vesihuoltosopimuksiin. Vesihuollon kehittäminen. Vesihuollon kehittämissuunnittelua (VHL 5 ) työryhmä esittää täydennettäväksi siten, että kunnan tulisi olla yhteistyössä paitsi vesihuoltolaitosten myös laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien kanssa, varata valvontaviranomaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ja tiedottaa kehittämissuunnitelmasta. Lausunnoissa katsotaan, että yhteistyön lisääminen kehittämissuunnittelussa on perusteltua. Tietyissä lausunnoissa esitetään, että kunnan vastuuta kehittämissuunnitelman laatimisesta tulisi terävöittää. Vesihuoltosektori pitää tärkeänä, että valvontaviranomaisten kuuleminen suunnitelman laatimisen yhteydessä ei muodostuisi ennakkovalvonnan kaltaiseksi. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden kattavuutta tulisi ehdotetun VHL 7 :n perusteella arvioida sekä toteutuneen että suunnitellun yhdyskuntakehityksen perusteella ja VHL 8a :ssä säädettäisiin vesihuollon turvaamisesta toiminta-aluetta supistettaessa. Pääosa hallinnosta ja kunnista sekä osa vesihuoltolaitoksista kannattaa toiminta-alueiden ennakoivaa määrittelyä. Tietyt vesihuoltolaitokset näkevät ennakoivan määrittelyn kuitenkin ongelmallisena vastuiden ja menettelyiden kannalta. Ympäristöministeriö pitää tärkeänä, että toiminta-alueiden määritys kytkeytyisi kiinteämmin MRL:n mukaiseen rakentamiseen ja alueidenkäytön ohjaukseen. Toiminta-alueen supistamistilanteiden sääntelylle nähdään olevan tarve. Kiinteistön liittämisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen verkostoon. Työtyhmä ei varsinaisesti ehdota muutoksia kiinteistön liittämisvelvollisuuteen vesihuoltolaitoksen verkostoon. VHL :ää muutettaisiin kuitenkin siten, että liittämisestä hulevesiviemäriin säädettäisiin erikseen, ELY-keskukselle ei enää varattaisi tilaisuutta tulla kuulluksi liittämisvelvollisuudesta vapauttamisesta ja liittämiskohtien sijainnin takia ei saisi aiheutua kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomia kustannuksia. Lisäksi työryhmä esittää sääntelyvaihtoehtona, että kunta voisi periä maksua vapauttamishakemuksen käsittelystä. Liittämisvelvollisuutta käsitteleviin ehdotuksiin suhtaudutaan pääasiassa myönteisesti. Lausunnoissa tuodaan kuitenkin esille, että kiinteistön liittämisen edellytyksiä jätevesiviemäriin hulevesien johtamiseksi tulisi tiu- 2

4 kentaa. ELY-keskuksen kuulemisesta luopumista ei vastusteta, mutta katsotaan, että vapauttamispäätösten tulisi olla yhdenmukaisempia. MTK katsoo, että liittämisvelvollisuutta tulisi väljentää. Erityisesti vesihuoltolaitokset vastustavat liittämiskohdan tarkempaa määrittelyä, jota puolestaan kiinteistön ja talojen omistajia edustavat tahot kannattavat. Kunnat kannattavat maksun perimismahdollisuutta vapauttamishakemusten käsittelystä, kun taas tietyt muut tahot vastustavat sitä. Vesihuollon toimintavarmuus. Vesihuollon toimintavarmuutta pyritään loppuraportissa edistämään ehdotuksilla vesihuoltolaitoksen selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuuksista (VHL 15 ), erityistilanteisiin varautumisesta (VHL 15a ), korjausinvestointien kattamisesta maksuilla (VHL 18 ) sekä vakiohyvityssääntelyllä (VHL 27a ). Vakiohyvityssääntelyä lukuun ottamatta näihin ehdotuksiin suhtaudutaan laajalti myönteisesti ja niitä pidetään tärkeinä. Vesihuoltolaitokset kaipaavat kuitenkin ohjeistusta erityistilannesuunnitteluun ja siihen, miten riittävä selvilläolo laitteiston kunnosta on osoitettavissa. Elintarvikesektori vaatii, että laitoksen varautuminen pitäisi ulottaa terveydensuojelun kannalta kriittisten asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamiseen, kun taas vesihuoltolaitosten mielestä tällaisille erityisasiakkaille tulisi itselleen asettaa velvoite varautumiseen. Ehdotetusta vakiohyvityssääntelystä annettu palaute on jakaantunutta. Suuri enemmistö vesihuoltolaitoksista vastustaa vakiohyvitystä ja pitää sen aikarajoja liian tiukkoina sekä korvaussummia liian suurina. Palautteessa korostetaan, että vesihuollon laadunvarmistus keskeytyksen jälkeen vie paljon aikaa, mutta lausunnoista ei käy ilmi, kuinka usein laadunvarmistuksia käytännössä tehdään ennen talousveden toimittamisen uudelleen aloittamista. Tietyt muut tahot, kuten Kuluttajavirasto, pitävät ehdotettua sääntelyä asianmukaisena, mutta korvaussummia liian pieninä. Lausunnoissa kiinnitetään huomiota myös vakiohyvityssääntelyn mahdolliseen kohtuuttomuuteen pienten laitosten kannalta. Talouden läpinäkyvyys ja valvonta sekä tietohuolto. Vesihuollon talouden läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja tietohuollon parantamiseksi työryhmä ehdottaa laitoksille velvollisuutta laatia vesihuoltoa koskeva tilinpäätös ja toimintakertomus (VHL 20 ) sekä pykäliä tilinpäätöksen tarkastamisesta (VHL 20a ), tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, toimitusehtojen ja tunnuslukujen julkaisemisesta (VHL 20b ) ja vesihuollon tietojärjestelmästä (VHL 20c ). Näihin ehdotuksiin suhtaudutaan laajalti myönteisesti, mutta niihin esitetään tiettyjä tarkennuksia. Palautteessa korostetaan, että tietojärjestelmän tulisi hyödyttää kaikkia tahoja vesihuoltolaitoksista asiakkaisiin ja viranomaisiin. Valtiovarainministeriö esittää, että kilpailuneutraliteettiin liittyvät näkökohdat ja tietojärjestelmään tarvittavat resurssit on syytä ottaa jatkovalmistelussa tarkemmin huomioon. Energiamarkkinaviraston valvontamallin selvittämishanketta kannatetaan varsin laajasti. Yhtäältä katsotaan, että vesihuoltolaitosten talous tulisi saattaa viranomaisvalvonnan piiriin. Toisaalta tietyissä lausunnoissa esitetään, että talouden läpinäkyvyyden lisääminen on riittävää ja varoitetaan valvonnan kustannuksista. Hulevesien hallinta ja viemäröinti. Työryhmä ehdottaa, että kunnan vastuusta hulevesien hallinnasta säädettäisiin maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 90a- 90g ) ja huleveden viemäröinnistä vesihuoltolaissa. Ehdotuksesta esitetään lausunnoissa eriäviä mielipiteitä, joiden mukaan vastuu hulevesistä tulisi olla yksiselitteisesti kunnalla, mutta yleisesti ottaen hulevesien sääntelyjärjestelmää pidetään hyväksyttävänä kompromissina. Yksittäisistä hulevesipykälistä annetussa palautteessa korostetaan ensinnäkin sitä, että hulevesiä tulisi saada johtaa jätevesiviemäriin vain poikkeuksellisesti (90b ). Toiseksi hulevesisuunnitelman (90d ) suhde maankäyttö- ja rakennuslain olemassa oleviin suunnittelujärjestelmiin koetaan epäselväksi. Ympäristöministeriö ehdottaa harkittavaksi erillisen lain säätämistä hulevesien hallinnasta. Huleveden viemäröinnistä säädettäisiin VHL 6a :ssä siten, että kunta ja laitos voisivat sopia huleveden viemäröinnistä hulevesiviemäröinnin toiminta-alueella tai, jos viemäröinnistä ei olisi sovittu, voisi kunta tietyin edellytyksin hyväksyä laitokselle hulevesiviemäröinnin toiminta-alueen. Monet kunnat ja Kuntaliitto näkevät ehdotuksen tarpeellisena ja tärkeänä, koska se mahdollistaisi nykyisten käytäntöjen jatkamisen. Osa vesihuoltolaitoksista on kuitenkin huolissaan kunnalle ehdotetusta määräysvallasta. Palautteessa tuodaan esille myös kunnan vastuu kokonaisvaltaisesta hulevesien hallinnasta ja ehdotetaan tiettyjä huleveden viemäröintiin liittyviä menettelyjä tarkennettaviksi. 3

5 Yleiset kommentit AVI, IS: työryhmän raportti on perusteellinen ja muutosehdotukset hyviä AVI, PS: esitetyt muutokset selkeyttävät lain tulkintaa sekä valvontaviranomaisten roolia ELY, KaS: esitetyt muutokset ovat hyvin valmisteltuja ja perusteltuja ELY, Ke-S: esitetyt lain tarkistukset parantavat vesihuoltosektorin toimintaa ja vesihuollon suunnitelmallista edistämistä; raportissa on onnistuttu peilaamaan vesihuoltosektorin tulevien vuosien haasteita viranomaissekä vesihuoltolaitostasolla, ja työryhmä on pystynyt luomaan hyviä ehdotuksia haasteista selviytymiseksi ELY, Pi: vesihuollon ja hulevesijärjestelmän suunnittelun ja kaavoituksen yhteys ja menettelytavat tulee varmistaa laintasoisin säännöksin vesihuoltolaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa ELY, VS: loppuraportti vie onnistuneesti loppuun vesihuoltolain muutostyön; muutosesitykset ovat pääosin hyvin perusteltuja ja ottavat tasapuolisesti huomioon eri intressiryhmien tarpeet sekä vesihuoltoalan kehittämisen ja varmuuden parantamisen näkökohdat ETL: tärkeää että monopoliasemassa olevien vesihuoltolaitoksien toimintaa kehitetään ja elintarviketeollisuuden tarpeet otetaan huomioon; huoltovarmuuden ylläpitämiseksi talousveden saanti on turvattava välttämättömälle elintarviketuotannolle; lakia on valmisteltu kapea-alaisesti elinkeinoelämän asiakkaita ja heidän tarpeitaan kuulematta Evira: loppuraportti on hyvin valmisteltu ja työryhmän ehdotukset ovat perusteltuja ja kannatettavia Helsinki: loppuraportti on kehittynyt väliraportista myönteiseen suuntaan ja täsmentynyt perustelluksi vesihuoltolain muutos- ja täydennysehdotukseksi HSY-Vesi: työryhmä on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä Inari: työryhmän ehdotukset VHL:iin ja MRL:iin ovat selkeät ja ymmärrettävät Joensuu: ehdotus tulee lisäämään vesihuollosta vastaavien työmäärää ja siten myös kuntien ja vesihuoltolaitosten kustannuksia JyEnergia: ehdotuksessa on useita sellaisia kohtia, jossa kunnalle on käytännössä annettu määräysvalta yhtiön omaisuuden käytöstä (esim. MRL 90b :n 3 mom.) Kuntaliitto: vesihuoltolain säännösten tulkintaongelmien vuoksi on lain muuttaminen tarpeellista MTK: maanomistajien oikeusturvan kannalta olisi tullut kutsua MTK:n edustaja työryhmään Omakotiliitto: raportti on tehty asiantuntevasti ja monipuolisesti asioita arvioiden; vesihuollon asiakkaan asemaan on pyritty monin eri tavoin löytämään tukea muuttuvassa vesitalousympäristössä; ehdotukset antavat hyviä eväitä edistää ja kehittää vesihuoltoa Suomessa Pori: vesihuoltolain muutosehdotus on oikeansuuntainen ja nykytilannetta selkiyttävä; muutosesitykset ovat hyvin perusteltuja eikä niiden toteuttaminen tule aiheuttamaan suuria ongelmia Porvoo: hulevesiverkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen tulee säilyttää vesihuoltolaitoksen tehtävänä; kunnan vastuulla tulee olla panostaa hulevesien hallintaan kokonaisuutena kaavoituksen ja katusuunnittelun toimesta, tavoitteena hulevesien määrän vähentäminen ja hulevesiverkostojen minimoiminen PorvoonVesi: ehdotetut tarkistukset ovat pääsääntöisesti perusteltuja eivätkä aiheuta merkittäviä muutoksia nykykäytäntöihin Pöytyä: lainmuutos tulee lisäämään vesihuollosta vastaavien tahojen työmäärää pienissä kunnissa; samalla henkilöstöresurssit eivät tule lisääntymään ja osaavan henkilökunnan palkkaaminen vaikeutuu RTY pyytää, että se sisällytetään jatkossa lausunnonantajien ja kuultavien joukkoon STM: työryhmä on tehnyt esimerkillistä työtä ja sen esittämät ehdotukset ovat hyvin perusteltuja TampVesi pitää loppuraporttia pääosin johdonmukaisena ja hyvin perusteltuna ja yhtyy VVY:n lausuntoon THL pitää raporttia hyvin ja perusteellisesti valmisteltuina; esitetyt muutosehdotukset ovat pääsääntöisesti positiivisia ja kansanterveyttä edistäviä; erityisen hyvää on vesihuoltolaitosten varautumisesta säätäminen Vaasa: esitetyt muutokset ovat perusteltuja sekä kuntalaisten että vesihuoltolaitosten osalta Valvira pitää loppuraporttia ja sen sisältämiä ehdotuksia hyvinä, perusteltuina ja talousveden turvallisuutta parantavina VM: vesihuoltoverkostojen saneerausvelka on vakava ongelma, mutta työryhmä ei ehdota suunnitelmaa tai muita konkreettisia toimia investointien nopeuttamiseksi; VHL 15 ja 18 :n muutosehdotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta tuskin riittäviä; vesilaitosten tulisi olla kokonsa ja muiden ominaisuuksien osalta sellaisia, että maksut voitaisiin periä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ilman, että ne muodostuvat kohtuuttomiksi, mutta työryhmä ei ole tehnyt ehdotuksia vesihuoltolaitosverkoston rakenneuudistuksen valmistelun aloitta- 4

6 misesta; työryhmän esitykset selkeyttäisivät ja täsmentäisivät voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ohjaussuhteita, mutta niiden taloudellisia vaikutuksia on syytä selvittää YM pitää vesihuoltolain tarkistamis- ja kehittämisehdotuksia pääosin erittäin kannatettavina, ja on valmis osallistumaan ehdotusten toimeenpanoon ja edelleen kehittämiseen. Kommentit vesihuoltolaista Yleiskommentit vesihuoltolaista EK: vesihuoltolainsäädäntö koskee merkittävästi EK:n jäsenyrityksiä riippumatta siitä, kuuluvatko ne VHL:n soveltamisen piiriin; yrityksillä ei useinkaan ole mahdollisuutta vesihuoltolaitoksen palveluja korvaavan vedenhankinnan tai jätevesihuollon järjestämiselle; siten elinkeinoelämän tarpeet tulisi ottaa paremmin huomioon vesihuollon laajempaa kehittämistä koskevissa kysymyksissä (mm. kehittämissuunnittelu, toiminta-alueiden hyväksyminen tai supistaminen, ja erityistilanteisiin varautuminen) ELY, Häme: VHL:n tarkistaminen ja sen sisällön täsmentäminen on ajankohtaista: kehittämissuunnitelmista on puuttunut kunnan strateginen näkökulma, useille kylille on tarpeettomasti perustettu erillisiä vesihuoltoosuuskuntia, ja kuntien sekä pienten vesihuoltolaitosten vesihuolto-osaaminen vähenee ja teknisen toimen resurssit niukentuvat HSY-Vesi: vesihuoltolaissa ei ole tarkoituksenmukaista antaa yksityiskohtaisia säännöksiä ylläpidosta ja saneerauksesta, koska saneerausinvestointien riittämättömyys ei niinkään aiheudu lainsäädännöstä Inari: vesihuoltolakiin tulisi lisätä määräykset sammutusveden järjestämisestä; ne voisivat olla ehdotettujen hulevesisäännösten kaltaisia, jolloin kunta voisi siirtää sammutusveden järjestämisen sopimusteitse vesilaitoksen tehtäväksi JyEnergia: vesihuoltolain säännökset tulee kirjoittaa siten, että ne eivät ole ristiriidassa tai aiheuta tulkintaongelmia osakeyhtiölain, verolakien ja tilintarkastuslain säännösten kanssa (esim. peitelty osingonjako, liikesalaisuudet); rakennetta tulisi selkeyttää siten, että hulevesiä koskevat määräykset kootaan omaksi luvuksi KsVesi: Vesihuoltolaissa pitäisi vahvistaa vesihuoltolaitoksen juridista asemaa kuntakonsernissa; omistajan ei tulisi pystyä sanelamaan laitokselle vesihuoltoa vaarantavia ehtoja (esim. isojen kiinteistöjen sprinklausjärjestelmien kytkeminen vesiverkostoon ja laitoksen investointiohjelmien leikkaaminen) Kuntaliitto: 7 lukua tulee täydentää Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus-pykälällä, joka voi olla soveltuvin osin samansisältöinen kuin ympäristönsuojelulain 83g Kuopio: 6a, 8 ja 10 :iin tulee lisätä kohta, jonka mukaan kunnalla olisi mahdollisuus määrittää alueet, joilla hulevedet ja perustusten kuivatusvedet voidaan johtaa ja tarvittaessa käsitellä muulla kunnan hyväksymällä tavalla, jolloin liittymisvelvollisuudesta hulevesiviemäriin voitaisiin poiketa; työryhmän pykäläehdotukset 20, 20a, 20b ja 20c ovat kannatettavia, mutta haja-asutusalueella toimivien vesihuoltolaitosten tueksi tulisi laatia tarkempia ohjeita ja malleja pykälissä edellytettyjen toimien suorittamiseksi; kunnille tulisi laatia ohjeet kuinka menetellään, jos vesiosuuskunta joutuu taloudellisiin vaikeuksiin Lappeenranta: laitoksen selvilläolovelvollisuus laitteistojen kunnosta, vuotovesien määrän ja raakaveden laadun seurantavelvoitteet sekä viranomaisten toimivallan selkeyttäminen ovat kannatettavia ehdotuksia Pöytyä: talouden ja kehittämissuunnitelmien julkisuuden lisääminen vähentää väärien tietojen ja käsitysten leviämistä Vesiensuojeluyhd: vuotovesien määrän tilastointi ja kaikkien vesihuoltolaitosten toimintaa ja taloutta koskevien asioiden kokoaminen vesihuollon tietojärjestelmään ovat kannatettavia ehdotuksia; ne eivät välttämättä riitä vauhdittamaan verkostojen saneerausta, vaan myös valvonnan kiristäminen on tarpeen VVY: ylivoimaisesta esteestä tulisi säätää kattavammin, koska sen mainitseminen yhden pykälän kohdalla saattaa synnyttää mielikuvan, että sitä ei otettaisi muiden osalta (esim. vahingonkorvaus) huomioon Yleiskommentit taloussäännöksistä ELY, Pi: on tärkeää turvata vesihuoltolaitosten ylläpitoa edellyttävät investoinnit ja harkita kohtuullisen tuoton ylärajan määrittämistä; laitosten talouden viranomaisvalvontaa olisi tarpeen edistää; tulisi myös harkita siitä säätämistä, että julkinen sektori omistaisi vesihuoltoinfrastruktuurin ja vastaisi ydintoiminnoista ELY, Ke-S: ehdotukset talouden läpinäkyvyyden lisäämiseksi selventävät vesihuoltosektorin yhtenäistä toimintaa ja viranomaisvalvontaa 5

7 HauVesi: talouden läpinäkyvyyden lisääminen on tervetullutta, sillä vesihuoltolaitokset tarvitsevat maksutulonsa saneeraamiseen; kirjanpidon eriyttäminen, tilinpäätöksen tarkastaminen ja tilinpäätöstietojen julkaiseminen ovat linjassa vesihuollon liiketoiminnan kanssa, eivätkä todennäköisesti aiheuta kunnalliselle liikelaitokselle lisätöitä nykyiseen verrattuna; lisää byrokratiaa tuottavaa järjestelmää ei tule tehdä Helsinki: talouden eriyttämistä ja läpinäkyvyyttä parantavat esitykset ovat tarpeellisia aiheuttamisperiaatteen toteutumiseksi maksujen määräytymisessä Kerava: ehdotukset talouden läpinäkyvyyden lisäämiseksi hyödyllisiä, eivätkä vaikeuta merkittävästi laitosten toimintaa lukuun ottamatta henkilöresursseiltaan hyvin pieniä laitoksia Kiinteistöliitto: laitosten taloudenpitoon tulee lisätä näkyvyyttä piiloverotuksen estämiseksi; siten ehdotukset tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkaisusta ovat kannatettavia Kilpailuvirasto: Työryhmän tekemät huomiot ja ehdotukset liittyen vesihuollon maksujen määräytymiseen ovat hyviä ja oikeansuuntaisia; läpinäkyvyyden parantaminen ja toiminnan valvonnan tehostaminen ovat keskeisiä keinoja hinnoittelun kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden varmistamisessa Kuntaliitto: Lakiehdotuksessa parannetaan vesihuoltolaitosten talouden läpinäkyvyyttä Kuopio: laissa tulisi määrätä vesihuollon maksujen kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden valvonnasta; tärkeää, että taloudenpidon läpinäkyvyyttä ja laitteistojen ylläpitoa edistetään lainsäädännöllä; velvollisuuksien lisääminen voi heikentää pienten vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä ja edistää niiden yhdistymistä MTK: yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta on kyseenalaista, että haja-asutusalueilla maksut ovat moninkertaiset taajamiin verrattuina ja että maksut saattavat määräytyä asuntopinta-alan tai potentiaalisen rakennusoikeuden mukaan Omakotiliitto: kehitys avaa mahdollisuuden sijoittajille hankkia omistukseensa suomalaisia vesihuoltolaitoksia; veden kohtuullinen ja oikeudenmukainen hinta on varmistettava lainsäädäntöteitse ja riittävin viranomaistukitoimin; talouden läpinäkyvyyden varmistaminen lainsäädännöllisin keinoin on kannatettavaa SYKE: taloudellisten tietojen esittämisvaatimusten (mm. 20b ) pohjalta voidaan vertailla laitosten tehokkuutta, arvioida tuloutusten kohtuullisuutta ja valvoa sitä, että vesihuoltoon varataan tarpeelliset resurssit TampVesi: talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi vesihuoltolaitokset tulisi velvoittaa liittymään VVY:n tunnuslukujärjestelmään; tunnuslukuja voidaan tarvittaessa lisätä ja muokata viranomaistarpeisiin TEM: termit kuten tilinpäätös ja toimintakertomus tulisi säilyttää mahdollisimman pitkälle yleislainsäädännön mukaisina; vesihuoltolaitoksen tilinpitoa ja tilien päättämistä koskeva erityissäännöstö tulisi rakentaa esim. siten, että ao. tietojen osalta kyseessä ovat kirjanpitolain edellyttämien tietojen ohessa annettavat lisätiedot (ei siis yleisesti tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisällön uudelleenmäärittely). Pykälähahmotelmat: 20 Vesihuoltolain (VSHL) kirjanpito * noudatetaan kirjanpitolaki (KPL) * velvollisuus eriyttämiseen * "vesihuoltoa koskeva" tulisi määritellä täsmällisemmin 20 a VSHL:n tilinpäätös ja VSHL:n toimintakertomus * VSHL:n tilinpäätös laaditaan KPL:n säännösten mukaan * VSHL:n toimintakertomuksessa on KPL:n edellyttämien tietojen lisäksi oltava tiedot pykälän tarkoittaman vesihuoltotoiminnan hintatasosta, tehokkuudesta, laadusta ja kannattavuudesta. VSHL:n toimintakertomuksen sisällöstä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. 20 b VSHL:n tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilintarkastus * on tarkastettava tilintarkastuslain mukaisesti * pykäläehdotusten mukaan toimintakertomus jäisi ulkopuolelle - tahatonta? 20 c VSHL:n tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkisuus ja asettaminen saataville * ovat julkisia * asetetaan verkkosivuilla (ja toimipaikassa fyysisesti) saataville * pyynnöstä toimittaminen? * aivan eri (lain)paikkaan, omaan pykäläänsä, ilmeisesti kuuluvat huleveden viemäröinnin toimitusehdot, hinnoitteluperusteet ja tunnusluvut - elleivät ole VSHL:n toimintakertomukseen sisällytettäviä tietoja (jos ovat, tulevat julki osana sitä). Seuraavassa alleviivattuja työryhmän raportin kohtia tulisi TEM:n mielestä täsmentää: 20 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidon eriyttäminen ja toimintakertomuksen laatiminen 6

8 Vesihuoltolaitoksen on laadittava vesihuoltoa koskeva tilinpäätös, johon kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot. Taseen ja tuloslaskelman tulee olla kirjanpidosta johdettavissa. Ne on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen on laadittava vesihuoltoa koskeva toimintakertomus. Toimintakertomuksessa tulee tarkastella 1 momentissa tarkoitettua tilinpäätöstä sekä hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja. Toimintakertomuksen sisällöstä säädetään tarkemmin asetuksella. 20a Vesihuoltoa koskevan tilinpäätöksen tarkastaminen Vesihuoltolaitoksen tilintarkastajien tulee tarkastaa vesihuoltoa koskeva tilinpäätös osana laitoksen lakisääteistä tilintarkastusta. (toimintakertomus?) 20b Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, toimitusehtojen ja tunnuslukujen julkaiseminen Vesihuoltolaitoksen tulee julkaista 20 :ssä tarkoitetut tilinpäätös ja toimintakertomus. Lisäksi laitoksen tulee julkaista vesihuollon toimitusehdot ja hinnoitteluperusteet sekä vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut. Jos vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä, tulee sen julkaista myös huleveden viemäröinnin toimitusehdot, hinnoitteluperusteet ja tunnusluvut. Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, toimitusehtojen, hinnoitteluperusteiden ja tunnuslukujen tulee olla saatavilla tietoverkossa. Valvira: ehdotukset laitosten talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi ja asianmukaisen ylläpidon turvaamiseksi ovat hyviä VM: vesihuollon asema osana kunnan toimintaa on kyseenalaistettu EU-valtiontukisäännöksien perusteella; Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmä kuitenkin esitti muistiossaan , että kunnan tai kuntayhtymän ei tarvitsisi yhtiöittää vesihuoltoa, koska se muodostaa luonnollisen monopolin; komission kantaa poikkeukseen ei vielä ole saatu; jatkovalmistelussa kilpailuneutraliteettinäkökulma on syytä ottaa huomioon YSVesi tulkitsee ehdotusta niin, että tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tunnuslukujen julkaiseminen ei koske vesihuoltolaitokselle vettä toimittavaa, koska asiasta ei ole erillistä mainintaa Pykäläkohtaiset kommentit vesihuoltolaista 2 Soveltamisala EK: on välttämätöntä että poistetaan soveltamisalan epäselvyydet; tämä edellyttänee sekä ehdotettua informatiivisempaa lainsäädäntöä että sopimusmallien kehittämistä elinkeinoelämän ja vesihuoltolaitosten kesken ETL: soveltamisalaa tulisi kaventamisen sijaan laajentaa, sillä elintarviketeollisuuden vesihuollon erottaminen muusta vesihuollosta on resurssien tuhlaamista; elintarviketeollisuuden vesihuollon korvauskysymykset voidaan hoitaa asioiden tiedostamisen jälkeen paikallisesti sopimusteitse; ehdotus jättää tulkinnanvaraiseksi esimerkiksi sen, sitovatko VHL 18 ja 19 :n mukaiset taloudelliset periaatteet vesihuoltolaitosta suhteessa soveltamisalan ulkopuoliseen elinkeinoelämään ja voiko vesihuoltolaitos siten esittää kohtuuttomia vaatimuksia yrityksille; vesihuoltolaitoksilla on VL 9:9:n perusteella etuoikeus pohjaveden käyttöön; vähintään tulisi säätää, että vesihuoltolaitosten ja lain ulkopuolisten asiakkaiden sopimuksissa tulee tasapuolisuuden varmistamiseksi noudattaa vesihuoltolain pykäliä 14, 15, 15A, 18, 19 ja lukua 5 kokonaisuudessaan HauVesi: lähtökohtana pitää olla asutuksen vesihuollon järjestäminen mahdollisimman hyvätasoisesti HS-Vesi: täsmennys on paikallaan; perustelujen valossa esim. suuret alueelliset meijerit rajautuvat soveltamisalan ulkopuolelle; monilla vesihuoltolaitoksilla saattaa olla tällaisten toiminnanharjoittajien kanssa vesihuollosta normimuotoiset sopimukset, joita lienee syytä pyrkiä muuttamaan HSY-Vesi: lisäys on perusteltu ja selkeyttää vesihuoltolakia Kerava: lain soveltamista huleveden viemäröintiin tulisi tarkastella kriittisesti, koska perustelujen mukaan esim. 21 :ää (Sopimuksen tekeminen) sovellettaisiin siihen mutta 22 :ää (Vesihuollon yleiset toimitusehdot) ei; onko kuntalaisten asema yhdenmukainen riippumatta siitä hoitaako kunta vai vesihuoltolaitos kunnan sopimuskumppanina huleveden viemäröinnin, miten esim. poikkeamat kiinteistöiltä perittävistä maksuista Kuopio: soveltamisalan muutos on perusteltu MMM, ELO: soveltamisalan rajaus ei ole kyllin selvä; nykyinen muotoilu riittävä; talousvedellä tarkoitetaan juomaveden lisäksi elintarvikkeiden valmistukseen ja käsittelyyn käytettävää vettä OulunVesi: lähtökohtana tulee olla lähinnä asutuksen vesihuollon tarpeet ja vaatimukset Turku: Soveltamisalan selventäminen on tarpeen ja tehdyt esitykset tarkoituksenmukaisia Vantaa: ehdotus on kannatettava 7

9 VVY: selventäminen on tarpeen ja lähtökohtana tulee olla asutuksen vesihuollon tarpeet ja vaatimukset YSVesi: soveltamisalan tarkennus on tarpeellinen ja hyvä 3 Määritelmät ELY, Uu: hulevesien erottaminen vesihuollosta selkiyttää niiden hallintavastuuta Evira: huleveden määritelmä tulisi lisätä vesihuoltolakiin (esim. viittaus MRL:iin) Helsinki: Hulevesiviemäröinnin määrittely vastaa pääosin Helsingissä noudatettua käytäntöä JyEnergia: huleveden viemäröinnin määritelmä tulisi rajata koskemaan huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista viemäreissä; käsittelyvaatimuksen sisällyttäminen määrittelyyn antaa kunnalle mahdollisuuden vyöryttää laajoja uoma- ja viherrakentamisen velvoitteita vesihuoltolaitokselle JyPuhdistamo: huleveden viemäröinnin määritelmällä mahdollistetaan edelleen sekaviemäröinnin käyttö; puhdistamon ympäristöluvassa voidaan kuitenkin edellyttää, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutumista jätevesiviemäreihin rajoitetaan; yksiselitteisenä tavoitteena tulee olla, että sekavesiviemäröinnistä luovutaan Kuopio: hulevesien käsittely tulisi määritellä tarkemmin, koska yhden toimijan tulisi vastata hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn liittyvistä rakenteista hulevesien syntypisteestä lopulliseen purkupaikkaan saakka; tällöin kiinteistöiltä perittävään maksuun voitaisiin sisällyttää kaikki hulevesijärjestelmän kustannukset SVOSK: vesihuoltolaitoksen koon alarajaksi tulisi asettaa vuositasolla keskimäärin yli 10 m 3 talousvettä päivässä toimittava laitos (tai samansuuruinen jätevesilaitosta); noin tai alle 50 henkilöä palvelevilla osuuskunnilla tai yhtymillä ei ole edellytyksiä täyttää vesihuoltolain suunnittelu, ylläpito tai tiedotusvelvoitteita TampVesi: Sekaviemärin käsite tulisi määritellä, jotta mm. korvausvastuut viemärivahinkotapauksissa liittyjän ja laitoksen välillä selventyisivät; yhden kiinteistön hulevesien johtaminen pitkään jätevesiviemäriin ei vielä muuttane koko linjaa sekaviemäriksi Turku: Huleveden käsittelyä pitäisi selventää; sekavesiviemäriin johdettu hulevesi käsitellään jätevedenpuhdistamolla ja vesihuoltolaitos määrittelee sen jätevedeksi; muu hulevesien käsittely toteutetaan usein maanpäällisillä ratkaisuilla, jotka on avo-ojaosuuksia lukuun ottamatta rajattu pois määrittelystä VVY: hulevesiviemäröinnin määritelmä on tarpeellinen ja selventää MRL:iin ja VHL:iin ehdotettujen hulevesisäännösten eroa; hulevesien jättäminen vesihuollon käsitteen ulkopuolelle on kannatettavaa, koska niiden poisjohtaminen liittyy vesihuollon sijaan maankäyttöön ja kadunpitoon 4 Valvontaviranomaiset ELY, Pi: perusteluissa on tarpeen täsmentää kuluttajansuoja- ja kilpailuviranomaisten tehtäviä ELY, PSa: tulisi säätää verkostojen saneerauksen ja laitosten talouden valvonnasta; ELY-keskus soveltuu vesihuoltolaitoksen toiminnallisuuden ja investointiohjelmien valvontaviranomaiseksi ELY, Uu: valvontatoimivallan maininta on hyvä ETL: MMM:n YLO:n tulisi tiivistää yhteistyötä ELO:n kanssa ja huomioida veden elintarvikekäytön tarpeet HauVesi: roolien selkeyttäminen on tarpeen etenkin yleisen ohjauksen, seurannan ja kehittämisen kannalta HSY Vesi: pykälän selventäminen on tarkoituksenmukaista; valvontaviranomaisten rooleja voitaisiin kuitenkin edelleen täsmentää laissa tai perusteluissa, sillä ne saattavat jäädä epäselviksi mm. julkis- ja yksityisoikeudellisen velvoitteiden valvonnan osalta Kuluttajavirasto: kuluttajien epätietoisuuden vähentämiseksi valvontatoimivallasta tulisi säätää tarkemmin tai tiedottaa ja valistaa kuluttajia erityisesti hulevesimaksusta ja kuluttajien oikeuksista STM: tärkeä ehdotus STUK: laissa tulee mainita valvontaviranomaisena STUK, joka valvoo vesien radioaktiivisuutta säteilylain (592/1991) 11.1 :n perusteella ja voi sen 59 :n nojalla kohdistaa vesihuoltolaitoksiin pakkokeinoja Turku: viranomaisten roolien selventäminen on tarpeen vesihuoltolain laaja-alaisuuden vuoksi Vantaa: 1 ja 3 momenttien lisäys selventää valvonnan vastuualueita VVY: viranomaisten roolien selventäminen on tarpeen ja se on tehty tarkoituksenmukaisesti; vielä on syytä tarkistaa, onko lain 2 ja 3 luvuissa säännöksiä, jotka eivät luontevasti kuulu viranomaisvalvonnan piiriin 5 Vesihuollon yleinen kehittäminen AVI, PS: olisi hyvä, että kehittämissuunnitelmassa tulisi huomioida myös erityistilanteet; kuulemisen sijaan valvontaviranomaisten tulisi osallistua suunnitelmaprosessiin, kunnan terveydensuojeluviranomaisella on kokemusta erilaisista terveyshaittaa aiheuttavista erityistilanteista ja tuntemusta alueen talousveteen liittyvissä asioissa (esim. ongelmat yksityiskaivoissa tai alueilla terveydensuojelun näkökulmasta) 8

10 ELY, Häme: kehittämissuunnitelman sisältö ja velvoittavuus tulisi saattaa sitovimmiksi; suunnittelun tavoitteita (mm. asukkaiden riittävä ja luotettava informointi vesihuoltoverkostojen laajentumisesta) ei ole useissa kunnissa saavutettavissa pelkän opastuksen avulla; VHL 5 :ään tulisi tehdä esim. seuraavat muutokset: 5 2 mom. lisäys: Kehittämissuunnitelma tulee päivittää vähintään valtuustokausittain ja toimittaa se valvontaviranomaisille. Perustelu: olisi perusteltua saada lakiin selvä täsmennys ajan tasalla pitämisen vaatimukseen 5 lisäys: Kunnan tulee nimetä vesihuollon kehittämissuunnittelusta vastaava taho/toimija ja ilmoittaa se valvontaviranomaisille. Perustelu: vastuutahon nimeämisen yhteydessä kunnan tulisi arvioida, millä toimialalla on mahdollisuudet vastata kehittämissuunnittelusta; nimeäminen edistäisi kunnan ja valvontaviranomaisten yhteistyötä ELY, Pi: säännöksessä tulisi mainita kunnan maankäytön suunnittelusta vastaavat viranomaiset, sillä raportin mukaan vesihuollon kehittämissuunnittelu tulisi kytkeä tiiviisti alueiden käytön suunnitteluun ja kunnan sisällä kehittämissuunnitelma laatia yhteistyössä alueiden käytön suunnittelusta vastaavien kanssa ELY, Uu: tärkeää että valvontaviranomaiselle tulee tilaisuus antaa lausunto kehittämissuunnitelmasta HauVesi: yhteistyö tukkulaitosten kanssa on tarpeellista, sillä ne ovat usein jääneet suunnittelussa ulkopuolelle; kunnan roolia olisi painotettava enemmän, koska vastuu kehittämissuunnittelusta delegoidaan usein laitoksille ja koska vesihuollon verkostoilla ohjataan käytännössä haja-asutuksen rakentamista Helsinki: suunnitteluyhteistyö, kuuleminen ja tiedottaminen varmistavat osaltaan, että asianomaiset voivat vaikuttaa vesihuollon kehittämiseen ja valvoa etujaan myös vesihuoltotoiminnan kehittyessä ylikunnalliseksi HS-Vesi: kehittämissuunnitelman sitovuutta tai sisältövaatimuksia ei ole laissa tarpeen lisätä; kehittämissuunnitteluoppaassa suunnitelman sisältövaatimuksiksi esitetään mm. vesihuoltopalveluiden toiminta erityistilanteissa ja verkostojen ja laitosten ylläpito, jotka ovat vesihuoltolaitosten erityisosaamista ja joita laitosten on siten itse tarkoituksenmukaista suunnitella; laitosten erityistilannesuunnittelu ja ylläpito voidaan sisällyttää kehittämissuunnitelmiin, mutta niistä ei voida päättää tässä yhteydessä; ylikunnallisten laitosten kannalta kehittämissuunnitelman tavoitteiden tulee olla samanlaisia eri kunnissa; esitetyt kuulemis- ja tiedottamisvaatimus ovat perusteltuja ja helposti toteutettavissa; pykälää tulisi täsmentää siten, että valvontaviranomaisten kuuleminen on asiantuntijakuulemista, ei ennakkovalvontaa HSY-Vesi: ehdotukset hyviä ja perusteltuja; ehdotetut menettelyt tukevat valvontaviranomaisten mukaan ottamista ja osallistumista mahdollisesti jo kehittämissuunnitelmaa laadittaessa Hämeenlinna: kehittämissuunnitelmiin tarvittaisiin yhtenäisiä ohjeita ja hyviä malliratkaisuja Joensuu: kunta tulisi velvoittaa nimeämään vesihuollon kehittämisestä ja valmistelusta vastaavan tahon; näin päätösvalta kehittämissuunnitelman ja toiminta-alueiden hyväksymisestä tulisi säilymään kunnanvaltuustolla; täydennys viranomaisten mukaan ottamisesta kehittämissuunnitelman laadintaan on hyvä JyEnergia: tärkeää että suunnitelma nähtäisiin pidemmän aikavälin suunnittelun työkaluna ilman oikeudellisia vaikutuksia; 3. momenttiin voitaisiin sisällyttää viittaus haja-asutusalueiden jätevesiasetukseen Kuntaliitto: Kehittämissuunnitelman ja toiminta-alueen suhdetta tulee miettiä; kehittämissuunnitelmassa tulisi näyttää alustavasti suunniteltu yhdyskuntakehitys ja sen aikataulutus ja toiminta-aluepäätöksessä tulisi näyttää toteutunut vesihuoltoverkosto Perusteluehdotukset: Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon kuntien maankäytön suunnitelmat sekä rakennusvalvonnan, terveys- ja ympäristönsuojelun säännökset ja määräykset. Erityisesti kehittämissuunnitelmaa tehtäessä tulee huomioida alueet, joita ei ole tarkoitus saattaa vesihuoltoverkoston piiriin. ELY-keskuksen kuuleminen tulee olla asiantuntijakuulemista liittyen vesihuollon yleiseen kehittämiseen eikä ennakkovalvontaa asiassa, joka on kuntien päätösvaltaan kuuluva. Kuopio: kehittämissuunnitelmaa ei ole tarpeen kehittää oikeudellisesti sitovampaan suuntaan; tärkeää, että valvontaviranomaisia kuullaan kehittämissuunnitelmasta jo sitä laadittaessa MTK: tulisi säätää, että kehittämissuunnitelmia laadittaessa kuullaan kuntalaisia OulunVesi: Kehittämissuunnitelmaa ei ole tarpeen kehittää oikeudellisesti sitovammaksi; sisällön ja laatimisen ohjeistus ja koulutus on riittävää; päivittämisväli voitaisiin eri kunnissa harkita erikseen SVOSK: Voitaisiin säätää esim., että suunnitelmassa olisi kolmiportainen luokittelu: 1) vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet, 2) vesiosuuskunnan tai yhtymän alueet ja 3) muut harvaan asutut alueet SYKE: muutosehd.:...saatavilla tietoverkossa ja muulla tavalla Perustelu: kaikilla kansalaisilla ei ole tietoverkkoa käytettävissään THL: Valvontaviranomaisten kuuleminen on kannatettavaa terveydellisten näkökohtien ja avoimuuden edistämien kannalta 9

11 Turku: tärkeää säilyttää kehittämissuunnitelman joustavuus; kuulemismahdollisuuden tarjoaminen valvontaviranomaiselle on perusteltua Vantaa: yhteistyö-, kuulemis-ja tiedottamisvelvoitteiden lisääminen on kannatettavaa; Vantaa menetellyt ehdotetulla tavalla ja todennut menettelyn toimivaksi VVY: kehittämissuunnitelma on syytä pitää joustavana; perusteluissa tulisi tuoda selvemmin esille, että myös vesiosuuskunnat tulee ottaa mukaan suunnitelman valmisteluun ja että suunnitelmassa tulee ottaa huomioon myös kiinteistökohtaisen vesihuollon varassa olevat alueet; opastus ja koulutus ovat keskeisiä apuvälineitä suunnitelman laadinnassa ja päivittämisessä; kunnan eri toimijoiden yhteistyö suunnitelman laadinnassa on tärkeää samoin kuin suunnitelmasta tiedottaminen; kuulemismahdollisuuden tarjoaminen valvontaviranomaiselle on perusteltua, mutta sen merkitystä pikemmin asiantuntijakuulemisena kuin ennakkovalvontana tulisi täsmentää, jotta se ei johtaisi oikeudellisten vaikutusten syntymiseen YSVesi: ehdotus yhteistyön lisäämisestä mm. vesihuoltolaitoksille vettä toimittavan tahon kanssa on hyvä ja tarpeen; näin veden toimittaja pystyy varautumaan kehittämissuunnitelman toteutukseen ja tuomaan omaan toimintaan liittyvät tiedot suunnitelmaan; ehdotettu lisäys valvontaviranomaisten kuulemisesta suunnitelmasta luo pohjaa vesihuoltolaitoksen ja valvontaviranomaisten yhteistoiminnalle suunnitelman toteuttamisessa; valvontaviranomaisen lausunnon merkitys tulisi olla vain ohjaava; ehdotus opastuksen lisäämisestä auttaa suunnitelmien laatimista sekä yhdenmukaistaa niiden tasoa YM: vaikka kehittämissuunnitelmia ei ole lueteltu viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen (347/2005) 1 :ssä, koskee niitä SOVA-lain 3 :n mukainen yleinen velvollisuus selvittää ympäristövaikutukset; opastuksen kehittämisen yhteydessä tulisi siten harkita, miten vesihuollon kehittämissuunnitelmien ympäristövaikutukset parhaiten voidaan selvittää ja arvioida 6 Vesihuollon järjestäminen ELY, Häme: 6.2 muutosehdotus:...kunta vastaa siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin... Perustelu: muotoilulla yhdenmukaistetaan ja selkiinnytetään eri tahojen vastuita vesihuollon kehittämisessä, järjestämisessä ja hoitamisessa; nykyisin kunnissa on suositeltu tai edellytetty erillisten pienten verkostoyhtymien perustamista toiminta-alueiden välittömässä läheisyydessä suurehkon asukasjoukon tarvitsemien vesihuoltopalveluiden aikaansaamiseksi; toimintamalli on osaltaan johtanut vesihuoltolaitoskentän pirstaloitumiseen ja vastuiden hämärtymiseen; vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, josta kunnan tulee vastata osana asutuksen ja elinkeinoelämän kehittämistä; pääosin harraste- ja talkoopohjalta toimivilta vesihuolto-osuuskunnilta ei tätä strategista osaamista voida edellyttää ELY, VS: selkeät määritelmät taajamasta ja taaja-asutuksesta helpottaisivat vesihuoltolaitosten toimintaalueiden rajaamista ja suurehkon asukasjoukon tarpeen hahmottamista sekä vähentäisivät kuntien, vesihuoltolaitosten ja valvontaviranomaisten välisiä ristiriitoja 6a Huleveden viemäröinti ELY, Pi: hulevesien hallinnan suunnittelu ja toteuttamistarpeiden ennakointi tulee kytkeä maankäytön suunnitteluun ELY, VS: kunnan mahdollisuus pakottaa vesihuoltolaitos hoitamaan hulevesiviemäröinti saattaa aiheuttaa turhaa vastakkainasettelua Helsinki, Joensuu: ehdotus sallii hulevesiviemäröinnin järjestämisen nykykäytännön mukaisesti, mikä on erityisen tärkeää sekaviemäröinnin kannalta HS-Vesi: hulevesiverkon toiminta-alueen hyväksyminen vesihuoltolaitokselle on perusteltua; laista kuitenkin puuttuu maininta siitä, että osa hulevesistä viemäröidään mastoon tai avo-uomaan, jota ylläpitää muu organisaatio; erillisviemäröinnin edistämisen kannalta on erikoista, että kunta voi päättää alueista, joilla hulevesiä voidaan johtaa jätevesiviemäriin HSY Vesi: tärkeää että ennen hulevesiviemäröinnin toiminta-alueen määräämistä kunta laatii MRL:ssa määritellyn hulevesisuunnitelman; pitäisi harkita menettelytavoista säätämistä sellaisia tilanteita varten, joissa kunta pienentää hulevesiviemäröinnin toiminta-aluetta ja käytännössä omaisuus vaihtaa omistajaa JyEnergia: yksipuolisen toiminta-aluemääräyksen mahdollistava 2. momentti tulisi ensisijaisesti poistaa kohtuuttomana tai toissijaisesti poistaa siitä viittaukset hulevesisuunnitelmaan, katusuunnitelmaan ja yleisen alueen suunnitelmaan; 2 momentti ei asiasisältönsä puolesta kuulu 6 :n yhteyteen Kerava: Kunnalla ei olisi velvollisuutta sopia viemäröinnistä edes tilanteessa, jossa vesihuoltolaitoksella on toimiva hulevesiviemäriverkosto; tällaista tilannetta varten ei ole myöskään siirtymäsäännöksiä Kuntaliitto: tärkeää, että kunta voi määrätä vesihuoltolaitokselle hulevesiviemäröinnin toiminta-alueen 10

12 LoiVesi: vastuu hulevesien viemäröinnistä tulisi siirtää kunnalle, koska hulevesijärjestelmät suunnitellaan kaavoituksessa PorvoonVesi: ehdotus mahdollistaa työnjaon kunnan ja vesihuoltolaitoksen kesken esimerkiksi niin, että vesihuoltolaitos rakentaa ja hoitaa kaava-alueiden sisäiset verkostot ja muitten pääjohtojen ja ojien rakentamis- ja kunnossapitovastuusta sovitaan erikseen; sopimiselle voisi antaa määräajan siirtymäsäännöksellä; on epäselvää, onko sopimus kunnan ja sen yksikön kesken todellinen kahdenkeskeinen ja mitä kustannuksia sisällytetään hulevesiviemäröinnin kustannuksiin (esim. kaava-alueen läpi kulkevan valtaojan tai puron putkittaminen tai siirto; ja jatkuuko kustannusvastuu kaava-alueen ulkopuolelle) PudVesi: hulevesiviemäröinti kuuluisi luontevimmin MRL:n soveltamisalaan, koska vesihuoltolaitokset on perustettu eri tavoitteita silmällä pitäen ja koska vesihuoltolaitoksilla on hyvin pieni mahdollisuus vaikuttaa maankäytön suunnitteluun; toinen momentti antaa kunnalle mahdollisuuden yksipuolisesti määrätä vesihuoltolaitoksen hoitamaan hulevesiviemäröintiä; hulevesiviemäröinnin maksuja ei voida määrittää aiheuttamisperiaatteen mukaisesti; hulevesien hallinta tulisi rahoittaa verovaroin SYKE: ehdotuksessa ei esitetä, millaiseen arviointiin perustuisi laitoksen kykeneväisyys huolehtimaan hulevesien käsittelystä asianmukaisesti; olisi harkittava ELY-keskukselle lausunnonantomahdollisuutta asiasta tai luvan tarvetta hulevesien johtamiselle jätevesiviemäriverkostoon Turku: pykälä on tarpeellinen ja osa huleveden hallinnan kokonaisuutta Vantaa: hulevesien viemäröintivastuun säilyminen vesihuoltolaitoksella nykyisillä toiminta-alueella on oikea periaate, koska hulevesiviemärit ovat yleensä laitosten omaisuutta ja koska viemäreiden ylläpito on rinnasteista muiden vesihuoltolinjojen ylläpitotehtäviin, joista laitoksilla on paras osaaminen, myös asiakaskunta on pitkälle sama hulevesi- ja muissa vesihuoltoasioissa; kunnat eivät ole voineet ennalta varautua talousarvioissaan verkostojen lunastamiseen VVY: sääntelyssä tulee huolehtia siitä, että vesihuoltolaitokselle ei voida antaa hulevesiin liittyviä tehtäviä vastoin laitoksen resursseja tai toimialaa; säännöstä on syytä täydentää siten, että esim. yksityisoikeudellista osakeyhtiötä tai osuuskuntaa ei voitaisi pakottaa laajentamaan toimialaansa 7 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet ELY, Häme: toiminta-alueet on määritetty Hämeessä yleensä vain isoimmille laitoksille ja suppea-alaisesti; toiminta-alueiden ulkopuolella vesihuollon järjestäminen ei etene, koska asukkaat suhtautuvat liittämisvelvollisuuteen kielteisesti, koska vesihuollon kustannuksia on eräissä kunnissa liioiteltu ja koska osa kunnista ja laitoksista ei halua käyttää VHL 19 mukaista mahdollisuutta periä erisuuruisia liittymis- ja perusmaksuja 7 tekstiehdotus: Kunnan tulee määrittää tämän lain mukaisille ja tämän lain piiriin suunnitteilla oleville vesihuoltolaitoksille toiminta-alueet. Toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla yhteisten vesihuoltopalveluiden järjestäminen on tarkoituksenmukaista. Toiminta-alueiden määrittäminen tulee perustua 6 2 mom. esitettyihin tarpeisiin. Toiminta-alue tulee määrittää ennen vesihuoltoverkostojen toteuttamista. Perustelu: Toiminta-alueiden määrittämisen menettelytavoista on aiheutunut epätietoisuutta mm. vesihuoltoavustusten haku-, käsittely- ja myöntämisvaiheissa ELY, Ke-S: ehdotus selventää vesihuoltosektorin yhtenäistä toimintaa ja viranomaisvalvontaa ELY, Pi: vesihuollon suunnittelu ja toteuttamistarpeiden ennakointi tulee kytkeä maankäytön suunnitteluun ELY, Uu: toiminta-alueet tulisi hyväksyä vasta verkoston rakentamisen jälkeen erityisesti, koska hyväksytyn toiminta-alueen vesihuollon julkinen tukeminen on kyseenalaista HauVesi: aikataulun määrittely on helpompaa uusien asemakaava-alueiden kuin haja-asutusalueiden osalta; nykyisen verkoston ulkopuolelle osoitettavien toiminta-alueiden olisi hyvä olla tulevia asemakaava-alueita; haja-asutusalueiden viemäröinnistä tulee sopia ennakoivasti vain vesihuollon kehittämissuunnitelmassa HS-Vesi: toiminta-alueen ennakoivasta määrittelystä voi tulla ongelmia, koska on tulkinnanvaraista, milloin yhdyskuntakehitys edellyttää verkoston toteuttamista esim. niin sanotuilla lievealueilla; ennakoivan määrittämisen myötä toiminta-alueen käsite hämärtyisi; toiminta-aluepäätöksiä ei tehdä lennosta vaan ehkä muutaman vuoden välein, ja päätös edellyttää kohtuullisen tukevan hallinnollisen käsittelyn HSY- Vesi: suunniteltujen alueiden sisällyttäminen toiminta-alueisiin johtaa voimakkaasti kasvavilla alueilla toiminta-alueen tiheään, lähes vuosittaiseen, päivittämiseen; tarkoituksenmukaisempaa olisi, että suunnitellut kaava-alueet tavoitteellisine toteuttamisaikatauluineen esitettään vain kehittämissuunnitelmassa Hämeenlinna, Kuopio: toiminta-alueiden ennakoivampi määrittely on tarkoituksenmukaista Joensuu: pitäisi lisätä, että ympäristönsuojelu otetaan huomioon toiminta-alueiden määrittämisessä 11

13 LoiVesi: lain tulee ohjata kuntaa aktiiviseksi yhdyskuntarakenteen suunnittelijaksi vesihuollon osalta; erityisesti tulee ehkäistä hajanaisen yhdyskuntarakenteen syntymistä MTK: maanomistajien vaikutusmahdollisuuksiin on kiinnitettävä huomiota; koska liittämisoikeus ei seuraisi suoraan toiminta-aluepäätöksestä, ei sen tulisi luoda myöskään liittämispakkoa; kunnille tulisi kehittää ohjeistusta hyväksymispäätösten sisällöstä; toiminta-aluetta määrättäessä tai jos vesihuollon toteuttamiskustannukset nousevat olennaisesti tulisi alueen ja lähialueen kiinteistönomistajia kuulla erityistiedoksiantomenettelyllä; yhtään päällekkäistä investointia ei saa tapahtua; jätevesijärjestelmän investointiratkaisu täytyy pystyä säilyttämään laitteiston oletetun käyttöiän jälkeen uusimalla laitteisto vastaavankaltaiseksi OulunVesi: esitys korostaa hyvin toiminta-alueiden määrittelyä sekä maankäytön suunnitelmallisuutta; toiminta-alueiden vahvistaminen tulisi aikataulullisesti kytkeä asemaakaavan hyväksymiseen; kunnan tulisi toimia aktiivisena yhdyskuntarakenteen suunnittelijana myös vesihuollon osalta Pöytyä: Toiminta-alueiden laajentamisen sitominen paremmin yhdyskuntarakenteeseen selkeyttää investointitarpeiden aikatauluttamista sekä määrärahavarausten tekemistä; toisaalta toiminta-alueiden maltillinen laajeneminen helpottaa korjausinvestointien ja -suunnitelmien laadintaa SYKE: Yhdyskuntakehitys on aiempaa kattavampi ja yleispätevämpi ilmaisu sille, että vesihuollon suunnittelussa on otettava huomioon myös tarpeet eikä pelkästään nykytilaa THL: Toivottavaa on, että taloudelliset näkökulmat eivät muodostu liian määrääväksi toiminta-aluetta määritettäessä; merkittävimmät vedenlaadun ongelmat esiintyvät yksityiskaivoissa tai muissa pienissä vedentuotantoyksiköissä, joiden liittäminen kunnalliseen vesihuoltoon voisi edistää kuluttajien vesiturvallisuutta Turku: Suunnitellun yhdyskuntakehityksen kytkeminen toiminta-alueen rajaukseen on asianmukaista ja mahdollistaa maankäytön suunnittelun ja vesihuollon paremman kytkemisen toisiinsa; perusteluissa korostetaan riittävästi, ettei toiminta-alueiden määrittäminen vaikuta oikeudellisesti sitovasti verkostojen rakentamisen aikatauluun; selvemmin voisi tuoda esille, ettei kaavan olemassaolo sinällään edellytä toiminta-aluetta Vantaa: Toiminta-alueen kattavuuden kytkeminen toteutuneeseen tai suunniteltuun yhdyskuntakehitykseen on oikea periaate; toiminta-alue tulisi hyväksyä ennen verkoston rakentamista ja kunnan tulisi toimia aktiivisena vesihuollon suunnittelijana; tavoitteellinen ja oikeudellisesti sitomaton toiminta-alueiden ennakoiva määrittäminen on perusteltua VVY: muutosehdotus on pääosin toteuttamiskelpoinen; perusteluissa tulee tuoda selvemmin esille, että pelkkä kehittämissuunnitelmaan sisällytetyn rajauksen tai kaavan olemassaolo ei edellytä toiminta-aluetta, vaan sen hyväksyminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun suunnitelman toteuttaminen alkaa; jos vapautuksen saaminen liittämisvelvollisuudesta helpottuu, ennakoiva määrittely ei ole mahdollista YM: koska vesihuollon järjestäminen ohjaa merkittävästi hajarakentamista lievealueilla, tulisi toimintaalueen määrittely kytkeä perusteluissa kiinteämmin MRL:n mukaiseen rakentamisen ja alueidenkäytön ohjaukseen (ks. myös Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusraportti 208/2010); suhdetta MRL:iin voitaisiin täsmentää esim. tuomalla esiin, että suunnittelutarve- ja rakennuskieltoalueille ei kesken kaavoitusprosessin ole perusteltua ulottaa toiminta-aluetta, joskin samanaikaisesti on tarkasteltava VHL 7 :n ja yhdyskuntajätevesidirektiivin 91/271/ETY velvoitteiden täyttymistä 8 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen AVI, IS: Pelastuslaitosta tulisi kuulla vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittelyssä ja muutoksissa ELY, Häme: 8 3 mom. loppuun lisäys: Kunnan tulee tehdä toiminta-alueen hyväksymispäätös viimeistään yhden vuoden kuluessa sen vireille saattamisesta. Perustelu: On tapauksia, joissa kunta viivyttää hyväksymistä vesihuoltolaitoksen toiveiden vastaisesti Helsinki: Muutos on tarpeen hulevesien hallintaa ja viemäröintiä koskevien lakimuutosten takia HS-Vesi: ylikunnallisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden rajaukset tulee toteuttaa yhdenmukaisin periaattein eri kunnissa; toiminta-alueet on järkevää määritellä tarkasti, jolloin asiakkaan on helppo ymmärtää hänen omat velvollisuutensa Joensuu: vesijohdon ja jätevesiviemärin toiminta-alueet tulisivat olla samat, ellei talousveden toimittaminen perustu terveydensuojelun näkökohtiin; tämä takaisi haja-asutusalueelle myös viemäröinnin järjestämisen JyEnergia: toiminta-alueen laajentamisen yhteydessä tulee lainsäädännössä tai muilla keinoin varmistaa, että kunta on arvioinut riittävän huolellisesti 2 mom. ehtojen täyttymisen ja kuulee laitosta; 2 mom. merkitys tulee korostumaan, kun vesihuoltolaitoksia yhtiöitetään ja vesiosuuskuntien määrä kasvaa; koska katujen, yleisten alueiden ja kiinteistöjen rakentaminen muuttaa korkeussuhteita ja vedenjakajien rajoja, hulevesiviemäröinnin toiminta-aluetta ei voida määrittää ennakoivasti ennen kuin kaavoitus on asemakaavavai- 12

14 heessa; samalla alueella osa kiinteistöistä on liitettävä hulevesiviemäriin, mutta osan hulevedet on tarkoituksenmukaista johtaa ja käytännössä johdetaan muualle 1 mom. täydennysehdotus:...pyydettävä lausunto valvontaviranomaisilta ja kyseiselle vesihuoltolaitokselle vettä toimittavalta tai jätevesien johtamisesta tai puhdistamisesta vastaavalta vesihuoltolaitokselta, tukkuvesiyhtiöltä, jätevedenpuhdistamoyhtiöltä sekä sellaiselta vesihuoltolaitokselta jonka toiminta-alue sijaitsee lähellä kyseisen vesihuoltolaitoksen hyväksyttävänä olevaa toiminta-aluetta sekä varattava alueen kiinteistöjen... Perustelut: mahdollistaisi toiminta-alueiden yhteensovittamisen, esim. tilanteissa, joissa läheisillä vesihuoltolaitoksilla on suunnitelmia liittää sama alue toiminta-alueeseensa tai joissa vesihuoltolaitoksilla on päällekkäisiä toiminta-alueita, joissa toinen laitos hoitaa vedenjakelun ja toinen jätevesiviemäröinnin 4 ja 5 mom, muutosehdotukset: poistetaan 4 mom. viittaus 6a :ään ja MRL 90 b :ään sekä 5 mom. vaatimus hulevesiviemäriverkoston toiminta-alueen esittämisestä kartalla Kuopio: toiminta-alue tulisi hyväksyä ennen vesihuoltoverkoston rakentamista; tavoitteellinen ja oikeudellisesti sitomaton toiminta-alueiden ennakoiva määrittäminen selventää kiinteistönomistajan asemaa LoiVesi: laitokselle tulee voida määrätä vain lakiin perustuvia velvoitteita; perusteluissa tai mahdollisessa asetuksessa tulisi käsitellä sammutusvedestä huolehtimista; sammutusvesisuunnittelun tulisi olla kunnan vastuulla Omakotiliitto: vesihuoltolaissa tulisi säätää mahdollisuudesta vapauttaa tiettyjä alueita liittämisvelvollisuudesta toiminta-alueen hyväksymispäätöksen yhteydessä OulunVesi: Erillinen hulevesiviemäröinnin toiminta-alueen määrittely on tarpeen; perusteltua että toimintaja verkostoalueet esitetään kartalla SYKE: osoittamisesta kartalla on hyvä määrätä laissa, jotta varmistetaan riittävän yksiselitteisen tieto VVY: erillinen hulevesiviemäröinnin toiminta-alue on tarkoituksenmukainen; säännöstä tulisi tarkistaa niin, että myös vedenhankinnalle ja jäteveden viemäröinnille voitaisiin hyväksyä omat toiminta-alueet, koska käytännössä tämä on yleistä ja toimii hyvin 8a Vesihuollon turvaaminen toiminta-aluetta supistettaessa AVI, PS: tärkeää, että vesihuolto turvataan supistamistilanteissa; ennen supistamispäätöstä tulisi aina pyytää lausunto kunnan terveydensuojeluviranomaiselta HS-Vesi: supistaminen tulisi määritellä HS-Vesi, JyEnergia, Turku, VVY: supistamiseen ei pidä asettaa lisäedellytyksiä, jos supistettavalla toiminta-alueella ei ole verkostoon liittyneitä kiinteistöjä HSY-Vesi: perusteluissa tulisi tuoda selkeästi esille, että toiminta-alueen, jolla ei ole verkostoa, supistaminen voidaan toteuttaa 8.1 :n perusteella, ja erottaa se verkostoalueiden supistamisesta; supistamissäännös on tarpeen; käytännössä kunta määrittäisi vesihuoltolaitoksen toimenpiteet siten, että asiakkaalle ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia Hämeenlinna: toiminta-alueen supistamisesta ei saa aiheutua ympäristön tilan heikentymistä Joensuu: supistamismahdollisuus on tärkeä; mahdolliset muutokset aiheuttavat kertaluontoisia kuluja, mutta ehdotuksella turvataan vesihuoltolaitosten toiminnan talous ja asianmukaisuus Kiinteistöliitto: supistamisen edellytyksenä tulisi olla verkostoon liitettyjen kiinteistöjen omistajien suostumus; on epäselvää, mitä tarkoitetaan kunnan määrittämisellä Kuluttajavirasto: Kuluttajan aseman turvaamisen kannalta on myönteistä, että vesihuoltolain 8a ja 24.5 :ssä määritellään kriteerit toiminta-alueen supistamiselle MTK: Jos kunnalle sallitaan mahdollisuus supistaa toiminta-aluetta yksipuolisesti, on säädettävä, että kunta korvaa asiakkaalle aiheutuneet haitat ja vahingot SYKE: Vaikka 24 :n mukaan asiakkaalle ei saa aiheutua ylimääräisiä kustannuksia, voi supistamistilanne olla kuluttajalle kohtuuton; olisi harkittavan päätösvallan antamista supistamisesta ELY-keskukselle THL: positiivista, että kunnan edellytetään huolehtivan kiinteistöjen vesihuollon turvaamisesta VVY: supistamismenettelystä säätäminen on tarpeellista, mutta pykälä on jäänyt kesken; pykälässä pitäisi: 1) määritellä mitä supistamisella tarkoitetaan, ja 2) todeta, että kunta päättää siitä, millä keinoin toiminta-alueen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vesihuolto voidaan turvata 10 Kiiteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon HSY Vesi: säännöstä tulisi tiukentaa siten, että hulevesiä ei tarpeettomasti johdettaisi jätevesiviemäreihin 13

15 Hämeenlinna: mahdollisuus kieltäytyä liittämästä vapaa-ajankiinteistöä vesihuoltoverkostoon vedenkulutuksen suuren vaihtelun perusteella tuntuu epätarkoituksenmukaiselta, koska tämä käytännössä tuskin aiheuttaa merkittäviä ongelmia laitokselle JyEnergia: huleveden laadun ja määrän lisääminen liitämisen rajoitukseksi tärkeä ja oikeansuuntainen lisäys Kerava: 2 momentissa on annettava vapautus myös velvollisuudesta liittyä hulevesiviemäriin, mikäli kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti; liittämisvelvollisuus voi johtaa esim. tilanteisiin, joissa kiinteistön hulevedet pumpataan viemäriin, joka purkaa vetensä kiinteistön alarinteellä olevaan ojaan; vastaavanlainen vapaus annetaan ehdotuksessa MRL:n puolella Kuntaliitto, VVY: 2 momentissa tulisi lukea, että kiinteistöä ei saa liittää laitoksen jätevesiviemäriin huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamiseksi, jos nämä vedet voidaan poistaa muuten asianmukaisesti MTK: Kiinteistönomistajalla on oltava valinnanvapaus kiinteistönsä vesihuollon järjestämisestä; liittämisvelvollisuus on käsiteltävä jatkossa kokonaisvaltaisesti ja MTK:n tulee olla tässä mukana VVY: myös 4 momentissa tarkoitetun kunnan suostumuksen edellytyksenä tulisi olla, että kiinteistön hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei voida poistaa muuten asianmukaisesti 11 Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ELY Uu; HS-Vesi, HSY-Vesi, Joensuu: ELY-keskuksen kuulemisen poistaminen on kannatettavaa HS-Vesi: Valvontaviranomaiset eivät aktiivisesti edistä toiminta-alueella sijaitsevien pysyvästi asuttujen kiinteistöjen liittämistä vesihuoltoverkostoihin; verkostojen rakentaminen ja vesihuollon talouden ylläpito edellyttää korkeaa liittymisastetta; toiminta-alueiden huolellinen rajaaminen vähentää vapautusanomuksia verkostoon liittymisestä Hämeenlinna: vapauttamispäätösten perusteiden yhtenäisyyttä tulee parantaa pikaisesti erityisesti, kun otetaan huomioon hajajätevesiasetuksen täytäntöönpano; vapauttaminen tulisi olla nykyistä selvemmin linkitetty vesiensuojelullisten seikkojen huomioimiseen Hämeenlinna, Joensuu, Kuopio, Porvoo, Turku: ehdotus vapautuksen käsittelyn maksullisuudesta kannatettava KsVesi: laitoksen taloudelliselle asemalle tulisi laissa antaa enemmän painoarvoa vapautusedellytyksenä; päätösvalta tulisi siirtää kunnan ympäristöviranomaisilta alueelliselle ympäristöterveydenhuollolle päätöksenteon objektiivisuuden lisäämiseksi Kiinteistöliitto: ELY-keskukselle tulisi varata tilaisuus tulla kuulluksi ennen vapautuksen myöntämistä, jotta vapauttamispäätökset olisivat yhden- ja tasavertaisia Kuntaliitto: erittäin tärkeää, että lakiin sisällytetään mahdollisuus maksun perimiseen Kuopio: tulisi säätää mahdollisuudesta tehdä vapauttamispäätös määräaikaisena; vähän vettä tarvitsevan loma-asutuksen vapauttamisessa voitaisiin käyttää päätöksen asemesta kevyempää ilmoitusmenettelyä; jos laissa ei vapauttamisen edellytyksiä tarkenneta, tulisi siitä saada ohjeistusta; ELY-keskuksen kuulemisvelvoitteen poistaminen saattaa johtaa menettelytapojen kirjavoitumiseen ja tasapuolisen kohtelun vaarantumiseen; kunnilla tulisi säilyttää mahdollisuus pyytää lausunto ELY-keskukselta, ja vapautuspäätökset voitaisiin toimittaa tiedoksi ELY-keskukselle Lappeeranta: ongelmallista, mitä tarkoittaa "riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä" 3a kohdan muutosehd.:...käytettävissä käyttäjämäärän huomioiden riittävästi laatuvaatimukset täyttävää ja muuten käyttötarkoitukseensa soveltuvaa talousvettä, eikä vesi saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai saostumien muodostumista vesijohdoissa, kiinteistön omissa laitteissa taikka vedenkäyttölaitteissa Perusteluihin tulisi kirjata, että talousveden vaatimusten määrittelyssä huomioidaan myös käyttökelpoisuus terveydellisten vaatimusten ohelle MTK: tärkeää että vesihuoltolaissa säädettäisiin mahdollisuudesta vapauttaa tiettyjä alueita, joiden vedensaanti on turvattu esim. omilla kaivoilla, liittämisvelvollisuudesta toiminta-alueen hyväksymispäätöksen yhteydessä; vapautus tulisi myöntää, jos kiinteistönomistaja itse arvioi ja kokee liittymisen epätaloudelliseksi ja kohtuuttomaksi; vapaa-ajan asuntojen liittämispakko on kohtuuton; ehdotus kunnan mahdollisuudesta periä maksua vapauttamishakemuksen käsittelystä on huono Omakotiliitto: vapauttamishakemuksesta ei saa periä maksua, koska se asettaa turhan kynnyksen hakemuksen laatimiseksi ja heikentää asukkaiden oikeusturvaa SYKE: ELY-keskuksen kuulemisesta luopumisesta ei aiheudu merkittävää vaaraa ympäristönsuojelulle, koska kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta olisi edelleen pyydettävä lausunto; olisi syytä tarkastella, ovatko rinnastukset pykälässä riittävän selkeitä; esim. jos kiinteistöllä on riittävästi talousvettä, voidaanko se 14

16 vapauttaa viemäriin liittymisestä?; keskellä pysyvää asutusta sijaitseva vapaa-ajan asunto ei liene jatkossakaan vapautettavissa liittymisvelvollisuudesta, vaikka kiinteistöllä ei ole sellaista toimintaa, jossa vettä kulutettaisiin tai jätevettä muodostuisi; tähän tarvittaisiin poikkeusmahdollisuus Vantaa: vapauttamispäätös tulisi voida tehdä edelleen tarvittaessa määräaikaisena tai päätös tulisi sitoa kiinteistöllä tapahtuviin olosuhteiden tai kiinteistön omistajien muutokseen; kiinteistön omistajan tiedonantovelvollisuus olosuhteiden muuttumisesta tulisi sisällyttää vapauttamispäätökseen, koska valvontaviranomaisella ei ole resursseja valvoa muutoksia VM: koska vapauttamishakemusten käsittelystä aiheutuu merkittäviä kustannuksia kunnille, tulisi niillä olla mahdollisuus maksun perimiseen YM: vapauttamisen edellytykset ja mahdolliset erot kuntien soveltamiskäytännöissä ovat ns. hajajätevesiasetuksen toimeenpanon vuoksi herättäneet paljon keskustelua; siten ELY-keskusten voi olla tarpeen nostaa enemmän esiin pykälän soveltamiskysymyksiä VHL:iin liittyvässä opastuksessa ja kuntien ohjauksessa YTT: kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteutumisen kannalta olisi vapauttamissäännösten tarkentaminen erittäin tärkeää; lisäksi säännökseen tulisi kirjata, että elintarvikealan yritysten kiinteistöille ei toiminnan laajuudesta riippumatta voida myöntää vapautusta liittämisvelvollisuudesta 12 Liittämiskohdat HS-Vesi: pykälän muuttaminen on tarpeetonta, sillä kohtuuttomuudet voidaan välttää muutenkin; laitteistojen kunnossapitovastuiden kannalta liittämiskohtien rajaaminen tulisi olla mahdollisimman selkeää; uudisrakennusalueilla vesihuoltolaitokset rakentavat usein tonttijohtojen alkuosat valmiiksi tonteille; alkuosien taksat vaihtelevat, mutta ovat ilmeisesti kohtuullisia ja samoja riippumatta siitä, kummalla puolella verkostoa kiinteistö sijaitsee; kohtuullistamislausetta sovellettaisiin käytännössä lähinnä täydennysrakentamisen ja rakennetuilla alueilla uusiin liittymiin; esim. kallion tms. olemassa oloa ei yleensä voida arvioida siinä vaiheessa kun täydennystontille annetaan liittämiskohta HauVesi: kohtuuttoman kustannuksen määrittely saattaa edelleen aiheuttaa tulkintavaikeuksia HSY-Vesi: vaatimus voi aiheuttaa vesihuollolle merkittäviä lisäkustannuksia, mutta esityksen muotoilu on kuitenkin sekä asiakkaan että vesihuoltolaitoksen kannalta kohtuullinen Hämeenlinna: esimerkki huonosta lainsäädännöstä, jonka tulkinta selviää vasta oikeuskäsittelyissä; todellisuudessa tulisi lisätä etäisyyttä, jolla liittyminen on tarpeen varsinkin haja-asutusalueella Joensuu: lisäys hyvä, vaikka kohtuuttomuuden määritteleminen voi olla hankalaa JyEnergia: liittämiskohdan tulee olla laitoksen itse määrättävissä; ehdotus on tarpeeton ja johtaa laitokselle kohtuuttomiin tulkintoihin ja kiistoihin; asetuksenantovaltuus liittymäpaikasta on syytä poistaa 36 :stä Kiinteistöliitto: ehdotus kannatettava; kiinteistön välitöntä läheisyyttä olisi hyvä selventää esim. asetuksella Omakotiliitto: helpottaa tilannetta, jossa liittäminen uhkaa olla esim. maasto-olosuhteiden takia kohtuuttoman kallista OulunVesi: ei tule asettaa yksityiskohtaisia vaatimuksia liittämiskohdan sijainnille, koska olosuhteet kaupunkiympäristössä ja haja-asutuksessa voivat vaihdella; esitetyt lisävaatimukset ovat kohtuuttomia Porvoo: pykälästä tulisi käydä ilmi, missä viranomaisessa ratkaistaan liittämiskohtia koskevat riitatilanteet Turku: Jos pykälää on tarpeen muuttaa, muodostaa ehdotus perusteluineen tasapainoisen kokonaisuuden Vantaa: ehdotettu kohtuullisuuden määritys voi olla ongelmallista VVY: liittämiskohdan sijainnin tulee olla vesihuoltolaitoksen päätettävissä; kaupunkien keskustoissa ja taajamien ulkopuolella olosuhteet ovat erilaiset, joten liittämiskohtaa ei yleensä voida määrätä samalla tavalla; VVY:n selvitysten perusteella liittämiskohdan muuttaminen on vesihuoltolaitokselle iso taloudellinen kysymys, eikä tähän tule velvoittaa; pykälän tarkistaminen on tarpeetonta ja lisävaatimusten asettaminen vesihuoltolaitoksille kohtuutonta; jos säännöstä kuitenkin halutaan tarkistaa, muodostaa pykälän muutosehdotus ja sen perustelut tasapainoisen kokonaisuuden; asetuksen antamisvaltuus on syytä poistaa 36 :stä 15 Vesihuoltolaitoksen selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuudet AVI, L, STM: tärkeä ehdotus ELY, Häme 15 2 mom. lisäys: Mitä 1 momentissa säädetään, koskee soveltuvilta osin myös hulevesiä, mikäli vesihuoltolaitokselle on annettu hulevesiviemäröintivelvoite sekä, joka toimittaa Perustelu: Laitoksen tulisi olla selvillä ja tarkkailtava myös hulevesien määrää ja laatua ELY, Ke-S: ehdotus selventää vesihuoltosektorin yhtenäistä toimintaa ja viranomaisvalvontaa 15

17 ELY, Uu: selvilläolovelvollisuus laitteiston ja verkoston kunnosta on kannatettava, mutta sen vaikutus saneerausinvestointeihin kyseenalainen; tulisi säätää myös, että vesihuoltolaitosten on pidettävä verkostonsa ja laitteistonsa sellaisessa kunnossa, että ne toimivat niiden toiminnalle asetettujen vaatimusten mukaisesti ETL: lisäykset ovat hyviä HS-Vesi: ehdotetut linjaukset laitteistojen ylläpitoon ja saneeraukseen ovat hyviä; saneeraustason lisäämiseen liittyy talouden lisäksi usean kadulla operoivan organisaation saneeraustoimenpiteiden yhteensovittaminen; lainkohtaa avataan toivottavasti lisää erilaisilla ohjeistuksilla HSY-Vesi: laissa tai ainakin perusteluissa tulisi todeta selvilläolovelvollisuuden kattavuus ja miten laitos voi osoittaa noudattavansa sitä; selvilläolon osoittamiseen tulisi riittää esim. laitteiston kunnon suunnitelmallinen tarkkailu riskiluokkien perusteella ja saneeraustarpeiden kartoittaminen; laadun tarkkailu olisi selvempää yhdistää yhteen lakiin, esim. terveydensuojelulakiin Hämeenlinna: laatuun kohdistuvien riskien tarkkailu on välttämätöntä; ehdotus tarkkailuvelvoitteiden laajentamiseksi laitteiston kuntoon ja viemäriverkoston vuotovesien määrään on hyvin perusteltu JyEnergia: muutoksista tulisi luopua tarpeettomina ja pyrkiä samoihin tavoitteisiin muun ohjauksen keinoin; ehdotus saattaa merkitä, että vahinko- tai onnettomuustilanteen tutkinnassa laitoksen tulee osoittaa, että lakia on noudatettu; tällöin huomio kohdistuu aukottoman seuranta- ja dokumentointijärjestelmän luomiseen sen sijaan että keskityttäisiin riskin aiheuttajan poistamiseen; lakiehdotuksen perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset ovat tehneet aloitteita siirtää esim. pohjaveden suojelusuunnitelmien ja vesistötarkkailujen kustannuksia vesihuoltolaitoksen maksettaviksi JyPuhdistamo: lakiin tulisi kirjata tarkemmin, mitä selvilläolovelvollisuudella käytännössä tarkoitetaan ja miten sen noudattaminen on todennettavissa vahingon tuottamuksellisuutta arvioitaessa Kuopio: kannatettava ehdotus; erityistä huomiota tulee kiinnittää verkostojen kunnon tarkkailuun OulunVesi: laitoksen tarkkailuvelvollisuuksia ei pidä ulottaa pidemmälle kuin mitä asianmukaisen vesihuoltopalvelun toimittaminen asiakkaille edellyttää; riittävää kuntotietojen osoittamiseen tulisi olla, että laitos todentaa laitteistojen kunnon suunnitelmallisen tarkastuksen ja saneeraustarpeiden kartoittamisen SYKE: täsmennykset ovat hyviä, mutta ehdotuksesta ei käy ilmi, mitä seikkoja on tarkkailtava; tarkkailusta olisi syytä antaa valtuutus asetuksen tai muiden ohjeiden antamiseen TampVesi: määräykset selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuudesta tulee selkeästi säilyttää vesihuoltolaitoksen ja sen liittyjien tarpeita palvelevina THL: Raakaveden riskien tiedostaminen ja raakavesien seurannan parantaminen on erittäin kannatettava ja tärkeä ehdotus vesihuollon turvallisuuden kannalta Turku: tulisi harkita, pitäisikö raakaveden tarkkailuvelvoitteesta säätää terveydensuojelulaissa Vantaa: vesihuoltolaitokselle tulisi säätää velvoite antaa kaikki tarpeelliset selvitykset tiedoksi kunnalle ja valvontaviranomaisille VVY: laitoksen selvilläolovelvoitteet edistävät vesihuollon turvallisuutta ja toimintavarmuutta; yksityiskohtaista sääntelyä ei tule kuitenkaan antaa, vaan hoitaa asia ensisijaisesti ohjeistuksella; laitoksen tarkkailuvelvollisuuksia ei tule ulottaa pidemmälle kuin mitä asianmukaisen vesihuoltopalvelun toimittaminen asiakkaille edellyttää; siten laitoksia ei tule säännöstä sovellettaessa asettaa muiden toimintojen / toimijoiden aiheuttamien tarkkailutarpeiden maksajiksi; tulisi vielä harkita raakaveden tarkkailusäännösten sijoittamista terveydensuojelulakiin; laitteiston kunnosta selvilläolon osoittamiseen tulee riittää esim. laitteiston kunnon suunnitelmallinen tarkkailu ja saneeraustarpeiden kartoittaminen YSVesi: Ehdotetut selvilläolovelvoitteet ja niiden kohdistaminen myös vesihuoltolaitokselle vettä toimittavaan tahoon edistävät vesihuollon turvallisuutta ja toimintavarmuutta; pykälän perustelutekstit ovat ristiriitaiset siitä, kenelle riskien kartoitus ja suojelusuunnitelman laatiminen kuuluu; riskeistä selvilläolo on vesihuoltolaitokselle tärkeää ja riittävä; raakaveden laatuun kohdistuva tarkkailu tulisi rajoittua vesihuoltolaitoksen tai sille vettä toimittavan omiin tarpeisiin; tarvitaan ohjeistusta laitteiston kunnosta selvilläoloon 15a Erityistilanteisiin varautuminen AVI, IS: varautumisessa on tärkeää, että kaikki vesihuoltoon liittyvät toimijat (AVI, ELY, kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen) tekevät tiivistä yhteistyötä ja että tilanteita harjoitellaan AVI, L: vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelma on erittäin tärkeä ehdotus AVI, PS: erityistilanteisiin varautumisvelvollisuus selkeytyy; verkkotyökalun tai muun ohjeistuksen kehittäminen on tärkeää varautumisen edistämiseksi; työkalun tulisi huomioida erityyppiset ja kokoiset laitokset, ja sen tulisi olla valmis siinä vaiheessa, kun laitoksia velvoitetaan suunnitelmat tekemään 16

18 ELY, Häme: kunnalle tulisi asettaa velvoitteiksi varautumissuunnitteluun ensimmäisen suunnitelman valmistumisajankohta, suunnitelman päivittäminen sekä varautumissuunnittelusta vastaavan nimeäminen ja ilmoittaminen vesihuoltolain valvontaviranomaisille ELY, Psa: pykälä nostaa vesihuoltolaitosten varautumisen suunnittelun tasoa ja toimia häiriötilanteissa; tulisi lisätä asetuksenantovaltuus suunnitelman sisällöstä; ELY-keskuksen roolia vesihuollon asiantuntijavirastona tulisi hyödyntää varautumisen suunnittelussa ETL: myös vesihuoltolain ulkopuolisten asiakkaiden riskien huomioon ottamisesta tulisi säätää 15a 1mom. muutosehd.:...1) sekä laitoksen omaan että terveydensuojelun kannalta kriittisten asiakkaiden toimintaan liittyvät riskit; 2) toimenpiteet havaittujen riskien poistamiseksi ja riskien mahdollisesta toteutumisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi... Perustelut: Täsmennyksellä kannustettaisiin vesilaitoksia yhteistyöhön terveydensuojelun kannalta merkittävien asiakkaiden kanssa yhteisten riskien tunnistamiseksi ja eliminoimiseksi HauVesi: tärkeä säännös, myös tukkulaitosten varautuminen on erittäin tärkeää; ei tulisi johtaa olemassa olevien varautumissuunnitelmien uudelleenlaadintaan; varautumista tulisi vaatia myös sellaisilta suurasiakkailta, joiden häiriötön veden saanti on tärkeää (elintarviketeollisuus, palvelulaitokset, sairaalat jne.) HS-Vesi: ehdotus on perusteltu; Erityistilannetyöryhmän esitys desinfiointivalmiuksista tulisi kirjata esim. talousvesiasetukseen; olisi tärkeää, että asiakkaat, joille vedensaanti ja viemäröinti ovat ensiarvoisen tärkeitä, velvoitettaisiin myös varautumaan erityistilanteisiin (esim. elintarvikeyrityksille on ollut vaikeaa markkinoida toista tonttijohtoliittymää) HSY-Vesi: varautumissuunnitelma on tarpeellinen; varautumissuunnitelman sijoittaminen omaksi suunnitelmaksi sekä kunnalle asetetut velvoitteet varautua toiminta-alueiden ulkopuolelle ovat hyviä ratkaisuja Hämeenlinna: ehdotus kunnan varautumisesta on ylimalkainen; vesihuollon turvaaminen verkostojen ulkopuolella vaatii monien eri tahojen laajaa yhteistyötä ja resurssien keskittämistä; sitä ja valtion osallistumista kustannuksiin pitää tarkemmin selvittää osana kriisien hallintaa ja poikkeusolojen toimintoja, joissa vesihuoltolaitoksilla on keskeinen rooli ja osaaminen Joensuu: myönteinen asia, mutta varautumissuunnitelma tulisi liittää osaksi laajempaa varautumista esimerkiksi samaan valmiussuunnitelmaan kuin kunnan vastuulle jäävä osa tai osaksi kehittämissuunnitelmaa JyEnergia: yhteistyövaatimus on perusteltu; tärkeää kiinnittää huomiota normaaliolojen häiriötilanteisiin; perusteluissa on syytä huomioida, että laitosten valmisteluyhteistyön laajuus voidaan rajoittaa ao. vesihuoltolaitosten yhteiseen toimintaan ja vastuualueeseen; myös pienten laitosten tulee laatia ja ylläpitää varautumissuunnitelmat täydennettynä vettä toimittavan ja jäteveden poisjohtamisesta vastaavan laitoksen tiedoilla Kuntaliitto: varautumisen tulee kattaa kaikki erityistilanteet normaaliaikojen häiriötilanteista poikkeusoloihin; vastuu varautumissuunnitelman laadinnasta tulee olla vesihuoltolaitoksella sen omistajasta riippumatta; vesihuoltolaitosten suunnitelmat tulee liittää osaksi kunnan kokonaisvaltaista valmiussuunnitelmaa Kuopio: kannatettava ehdotus; valtion tulisi tukea haja-asutusalueen laitoksia suunnitelman laatimisessa MMM, ELO: Vesihuoltolaitoksen tulisi olla tietoinen verkostonsa vedenkäyttäjien haavoittuvuudesta liittyen puhtaan talousveden saantiin, jotta se voisi luoda todellisen riskinhallintasuunnitelman muutosehd.:...1) sekä laitoksen omaan että terveydensuojelun kannalta kriittisten asiakkaiden toimintaan liittyvät riskit... Peustelut: Näin muutettuna pykälä ei suoraan vaikuttaisi korvauskysymyksiin, mutta tarjoaisi elintarviketeollisuudelle mahdollisuuden käydä ennakoivaa keskustelua vesilaitosten kanssa tuotantoprosessien riippuvuudesta talousveden hyvästä laadusta; jos riskinarvioinnin pohjalta luetteloitaisiin ne vedenkäyttäjät, joita olisi informoitava talousveden hygieenisen laadun mahdollisesta heikkenemisestä, paranisivat edellytykset ongelmatilanteiden hallitsemiseksi elintarviketeollisuudessa; elintarviketeollisuudelle veden keittäminen ei ole vaihtoehto, vaan sen tulee tarvittaessa sulkea veden tulo OulunVesi: ehdotettu riskinarviointi ja suunnitelmallinen varautuminen parantavat vesihuollon toimintavarmuutta ja selkeyttävät erityistilanteisiin varautumisen suunnittelua; riskien arviointi tulee vaatimaan ohjeistusta erilaisista tavoista suorittaa riskinarviointi erilaisilla vesihuoltolaitoksilla; varatoimista olisi syytä huolehtia sekä laitoskohtaisesti että toimialan yhteistyönä OulunVesi, VVY: erityisasiakkaat, joiden toiminnalle häiriötön vedensaanti on ensiarvoisen tärkeää (esim. karjatilat), olisi syytä velvoittaa erikseen varautumaan erityistilanteisiin ja kehittää mahdollisuuksia saada tähän valtiolta tukea Porvoo: varautumista tulisi täydentää seuraavasti: vesihuoltolaitoksen tulee ilmoittaa isäntäkunnalle heti havaittuaan vaaran toiminnan vakavasta keskeytymisestä esim. teknisistä tai taloudellisista syistä 17

19 Pöytyä: tulisi ottaa paremmin kantaa siihen, mikä on riittävä varautuminen vesihuollon turvaamiseen verkostojen ulkopuolella STM: tärkeää, että erityistilannesuunnitelmat ulotetaan myös jätevesien puhdistuslaitoksille; olisi varmistettava, että vesihuoltolaitoksen suunnitelmat muodostavat toimivan kokonaisuuden yhdessä TSL 8 :n mukaisten erityistilannesuunnitelmien kanssa; aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten sekä kuntien terveydensuojeluviranomaisten yhteistyön toimivuus on varmistettava STUK: kannatettava ehdotus; vesihuoltolaitoksen varautuminen erityistilanteisiin on tarpeen myös radioaktiivisten päästöjen varalta THL kannattaa ehdotuksia ja niissä tarkoitettua yhteistyötä; ehdotukset ovat perusteltuja kattavan valmiussuunnittelun kannalta ja merkittävä osa ongelmatilanteista tapahtuu järjestetyn vesihuollon ulkopuolella Turku: Vesihuollon valmius, varautuminen ja erityistilanteet ovat saaneet riittävän painoarvon ja työryhmän esitykset ovat perusteltuja; täsmennykset selkeyttävät tilannetta, jossa vesihuollossa on useita toimijoita Ulla-Maija Rimpiläinen: Pumppaamoiden kapasiteettiä voisi lisätä ja sähkökatkojen varalle voisi pienille pumppaamoille rakentaa varaston, josta jäteveden voisi poistaa ennen niiden vesistöön joutumista Vantaa: varautumissuunnitelman toimittaminen kunnalle on tärkeää; vesihuoltoon liittyvien merkittävien yhteiskunnallisten ongelmien vähentämiseksi tulisi vesihuoltolaitokset velvoittaa antamaan kaikki tarpeelliset tiedot kunnille; vesihuoltolaitoksille tulisi säätää vastuu sammutusvesistä toiminta-alueillaan Vesiensuojeluyhd: säännös on erittäin tarpeellinen ja erityistilanteissa toimimista on harjoiteltava vuosittain; riskien arviointi tulee ulottaa myös jätevesijärjestelmiin; jätevesiohituksien määrän vähentämiseen ja syiden poistamiseen on suunnattava vesi-huoltolaitoksilla resursseja VM: esitys kunnan varautumisvelvoitteesta on hyvä, sillä varautumissuunnitelmissa ja valmiudessa toimia erityistilanteissa on suuria kuntakohtaisia eroja VVY: ehdotetut vesihuoltolaitoksen velvoitteet riskinarviointiin ja suunnitelmalliseen varautumiseen parantavat vesihuollon toimintavarmuutta ja selkeyttävät erityistilanteisiin varautumisen suunnittelua; riskien arviointi tulee vaatimaan ohjeistusta; tarvittavat varautumistoimenpiteet voivat edellyttää investointeja toimintavarmuuden parantamiseksi tai erityistilanteissa toimimisen mahdollistamiseksi; toimenpiteiden toteutuksen rahoitukseen erilaisilla vesihuoltolaitoksilla tulee kiinnittää erityistä huomiota YSVesi: ehdotukset vesihuoltolaitosten ja sille vettä toimittavan tahon riskien arvioinnista ja suunnitelmallisesta varautumisesta niihin lisäävät vesihuollon kokonaisuuden toimintavarmuutta ja turvallisuutta erityistilanteissa; yhteistyö sidosryhmien kanssa suunnitelmien laadinnassa on tärkeää, jotta varautumissuunnitelmat kattavat rajapinnat toimenpiteissä ja viestinnässä ja edesauttavat yhteistyötä häiriötilanteissa; riskien arviointiin tarvitaan ohjeistusta, ja raportissa ehdotettu verkkotyökalu helpottaisi arviointia; asiakkailla, joiden toiminta on täysin riippuvainen veden toimituksesta (esim. karjatalous), tulisi olla oma varautuminen YTT: Terveydensuojelun valvonnan näkökulmasta vesihuoltolaitosten yhteistyövelvoite varautumissuunnitelman laatimisessa on erittäin kannatettava; on tarkoituksenmukaista, että varautumissuunnitelma kattaa koko sen alueen, jolle laitos toimittaa vettä; yhden varautumissuunnitelman on tärkeää riittää täyttämään eri laeissa edellytetyt suunnitelmat; koska vesihuoltolaitoksen määritelmästä on lain esitöissä rajattu pois pienet talousvettä toimittavat laitokset, olisi tarpeen tarkentaa yhteistyövelvoitteen koskevan kaikkia (terveydensuojelulain 16 :n mukaisia) talousvettä toimittavia laitoksia 16 Tiedottamisvelvollisuus ja asiakirjojen julkisuus AVI, L: Vesihuoltolaitoksen tiedottamisvelvollisuutta toimittamansa talousveden laadusta tulee täsmentää esim. seuraavasti: Vesihuoltolaitoksen tulee tiedottaa asiakkailleen ja kunnan valvontaviranomaisille riittävästi laitoksen toimittaman talousveden laadusta ja jäteveden puhdistuksen tasosta. ETL: laissa tulee määritellä, miten vesihuoltolaitosten tulee huomioida vesihuoltolain ulkopuolisten elinkeinoyritysten tiedontarve lisäysehd. 2 mom. loppuun: Tiedotuksessa on huomioitava erityisasiakkaiden tiedontarve ja mahdollisuus omaan ennakointiin riskien rajaamiseksi Perustelut: varsinkin pienillä ja keskisuurilla elintarviketeollisuusyrityksillä on vaikeuksia saada tietoja talousveden laadusta. Tiedottamisen niukkuuteen ovat ottaneet kantaa kesällä myös Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitoksen tarkastajat. Venäjän vienti on niin merkittävä tekijä sekä alkutuotannolle että elintarviketeollisuudelle, että tämä asia tulee saattaa kuntoon viranomaisten toimesta JyEnergia: yleisön tiedottamisesta riittää mitä 2 mom. on säädetty; muilta osin tiedonsaanti on syytä rajata asianomaiselle toimitetun talousveden laatuun ja välittömään palveluun; osakeyhtiön toimintaan ei voitane 18

20 soveltaa hallintolainkäyttölain säännöksiä Kuopio: tulisi säätää laitokselle velvollisuus antaa kunnalle tiedot verkostoista ja niiden kunnosta 18 Maksujen yleiset perusteet EK, ETL, HSY-Vesi, Kuopio: uus- ja korjausinvestointien maininta on kannatettava ehdotus ELY, Ke-S: ehdotus selventää vesihuoltosektorin yhtenäistä toimintaa ja viranomaisvalvontaa ELY, Uu: ehdotus ei välttämättä muuta tilannetta nykyisestä, sillä kunnat ovat haluttomia tekemään merkittäviä korotuksia taksoihinsa ETL: elinkeinoelämältä ei tule periä ylisuuria maksuja; aiheuttamisperiaatetta ja hinnoittelun kohtuullisuutta sekä tasapuolisuutta tulee noudattaa myös lain ulkopuolelle rajattuun elinkeinoelämään LoiVesi: voisi säätää tuottovaatimukseksi pitkäaikaisen lainanoton efektiivisen korkokustannuksen valtiolle SYKE: uus- ja korjausinvestointien mainitseminen on informatiivisena parannuksena kannatettavaa THL: uus- ja korjausinvestointien maininta edistää vesiturvallisuutta, jos maksujen avulla edistetään verkostojen kannalta välttämättömien korjausten/uudistusten tekemistä 19 Maksut Helsinki: erillisten hulevesimaksujen määrittäminen edellyttää vesihuoltolaitokselta pitkälle vietyä pääomaja käyttökustannusten seurantaa ja erittelyä HS-Vesi: tärkeää että toiminta-alueiden eri osissa voi määrätyin perustein olla erilaiset liittymis- ja perusmaksut samoin kuin erilaiset liittämistavat; hulevesiviemärin käyttömaksu on perusteltu ja hyvä uudistus muutosehd.: Vesihuoltolaitoksen tulee periä käyttömaksua myös huleveden viemäröinnistä. Perustelut: tällä turvattaisiin kustannusvastaavuuden kannalta oikean muotoinen hinnoittelu käytännössä Joensuu: Vesihuoltolaitosten oikeus periä käyttömaksua hulevesiviemäröinnistä voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin ja aiheuttaa runsaasti työtä selvitettäessä korvausperusteita vanhan verkoston osalta Kerava: Epäselväksi jää, mikä on tahtotila huleveden käyttömaksun määritystavan ja suuruuden suhteen Kuopio: huleveden käyttömaksun tulisi olla perusmaksun kaltainen ja sen suuruuden tulisi voida vaihdella aluekohtaisesti; kiinteistöiltä ja kunnalta perittävien hulevesimaksujen perusteista tulisi säätää asetuksella; kunnan tulisi voida vahvistaa vesihuoltolaitoksen esityksestä kiinteistöiltä perittävä hulevesimaksu Turku, VVY: Kustannusvastaavuuden kannalta on tärkeää, että säännöksessä mahdollistetaan käyttömaksun ja muiden maksujen veloittaminen huleveden viemäröinnistä 19a Korvaus yleisten alueiden hulevesiviemäröinnistä Helsinki: lähtökohtaisesti perusteltu säännös, mutta lopullinen kanta voidaan ottaa vasta, kun on arvio kustannuserän suuruudesta HS-Vesi: tärkeä säännös kustannusvastaavuuden periaatteen toteutumisen kannalta HSY Vesi: säännös on oleellinen osa hulevesiratkaisua ja mahdollistaa viemäröinnin talouden JyEnergia: muutosehd.: Vesihuoltolaitoksen tulee periä yleisten alueiden, katujen ja liikenneväylien omistajalta kustannuksia vastaava korvaus vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon johdettavan huleveden viemäröinnistä. Perustelut: esim. tie- ja rata-alueiden osalta ongelmatiikka on rinnasteinen katuihin ja yleisiin alueisiin Kerava: ehdotus on kannatettava Kuntaliitto: asiaa tulee selventää Kuntaliiton ja VVY:n yhteisellä ohjeistuksella Kuopio: aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia, mutta ehdotus on perusteltu, sillä se mahdollistaa vastaavan laskutuksen kuin veden tai sähkön toimituksesta; asia vaatii selvittelyä, joten siirtymäsäännös kannatettava OulunVesi: säännös on merkittävä edistys nykyiseen; ei anna mahdollisuutta piilottaa yleisten alueiden hulevesikustannuksia esim. muilta asiakkailta veloitettaviin jätevesimaksuihin Turku: Jos korvaus otetaan käyttöön, tulisi tulkintaa laajentaa koskemaan tiehallinnon tiealueiden kuivatusta vesihuoltolaitosten hulevesiviemäriin ja tilanteita, joissa hulevettä johdetaan toisen kunnan katualueilta VVY: ehdotettu säännös edustaa merkittävää edistystä; monien vesihuoltolaitosten alueilla yleiset alueet ovat suuria hulevesien tuottajia; säännös on välttämätön, jotta VHL:iin ehdotettujen 20, 20a ja 20b :n vaatimukset talouden läpinäkyvyydestä voidaan toteuttaa; yleisten alueiden hulevesiviemäröinnin kustannuksilla tulisi tarkoittaa kustannuksia, joita yleensä aiheutuu vesihuoltolaitokselle hulevesien viemäröinnistä (verkoston rakentamisen ja kunnossapidon kustannukset, liittämiskustannuksia, viemäröintikustannukset); kustannuksia on vaikea määritellä yleispätevästi, koska käytännöt työnjaossa laitoksen ja kunnan kesken vaihtelevat 19

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Seinäjoki 23.10.2014 Kirsi Rontu Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

KUV/10334/48/2009 27.1.2010 VESIHUOLTOLAIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KUV/10334/48/2009 27.1.2010 VESIHUOLTOLAIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI KUV/10334/48/2009 27.1.2010 Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle VESIHUOLTOLAIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Olette pyytänyt lausuntoa vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän väliraportista. Kuluttajavirasto

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan

Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan Osuuskuntailta 17.11.2014 Ravintola Liisanpuisto Lainsäädännön muutokset Vesihuoltolain muutokset voimaan 1.9.2014 hallituksen

Lisätiedot

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista Uudenmaan vesihuolto Ajankohtaista Teemu Haapala Uudenmaan ELY-keskus LUVY jätevesiseminaari 23.3.2015 ELY:n rooli vesihuollon rahoituksessa 2014 Vesihuoltoavustukset (MMM) Tervalampi-Heponiittu vesiosuuskunta,

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1

Lisätiedot

Hulevedet ja vesihuoltolaki

Hulevedet ja vesihuoltolaki Hulevedet ja vesihuoltolaki - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kirsi Rontu Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta Eduskunta hyväksyi lait vesihuoltolain

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

Vesihuoltolain muutoksia

Vesihuoltolain muutoksia Vesihuoltolain muutoksia Orimattila, 16.9.2014 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Lainsäädännön velvoitteet vesihuoltotoiminnassa Osuuskuntamuotoisen vesihuoltolaitoksen toimintaa säätelee osuuskuntalaki

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta

MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta Rakennuttajien tapaaminen Oulu 27.3.2015 Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta säädetään nykyisin maankäyttö- ja rakennuslaissa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEKÄ VESIHUOLTOLAIN KESKEISET MUUTOKSET

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEKÄ VESIHUOLTOLAIN KESKEISET MUUTOKSET Muistio Rontu Kirsi, Luukkonen Henna, Hurmeranta Ulla 30.4.2015 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEKÄ VESIHUOLTOLAIN KESKEISET MUUTOKSET Tässä muistiossa käsitellään lakien keskeisiä muutoksia, joilla on vaikutusta

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNNAN PÄIVITETYN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti

HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Kirsi Rontu Yhdyskuntatekniikan päällikkö Suomen Kuntaliitto VESIHUOLTOLAIN UUDISTUS TARKISTAMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen

Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen Tekninen lautakunta 30 16.04.2014 Kaupunginhallitus 205 12.05.2014 Tekninen lautakunta 69 20.08.2014 Kaupunginhallitus 340 01.09.2014 Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen 381/10.05.04/2014

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus)

Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) 1 Sopijapuolet Lempäälän kunta (kunta) Postiosoite: PL 36, 37501 Lempäälä Käyntiosoite:

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET / PÄIVITYS 2010. SOMERON KAUPUNKI 2011 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kval 22.8.

SOMERON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET / PÄIVITYS 2010. SOMERON KAUPUNKI 2011 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kval 22.8. SOMERON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET / PÄIVITYS 2010 SOMERON KAUPUNKI 2011 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kval 22.8.2011 63 MÄÄRITELMIÄ Vesihuolto. Vesihuolto on talousveden toimittamista

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos Ministerille allekirjoitettavaksi toukokuun

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 80 12.05.2014 Tekninen lautakunta 132 02.09.2014 Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella 314/11.04/2014 Tekninen lautakunta 12.05.2014 80 Hirvihaaran

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2015. Vesihuoltolakiopas 2015. www.mmm.fi PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO

Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2015. Vesihuoltolakiopas 2015. www.mmm.fi PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2015 1/2015 Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 2020 ISBN 978-952-453-875-6 (Verkkojulkaisu) 2/2015 Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

V Vesihuoltolakiopas Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n julkaisuja 1/2002 1

V Vesihuoltolakiopas Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n julkaisuja 1/2002 1 Vesihuoltolakiopas Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n julkaisuja 1/2002 1 2 Julkaisun nimi: Vesihuoltolakiopas Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö Tekijät: Jukka Pekka Tolvanen, Kai Kaatra, Markku

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti ja vesihuollon tilastot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti ja vesihuollon tilastot Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti ja vesihuollon tilastot Jyrki Laitinen ja Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskus SYKE 20.5.2015 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä,

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (1) Kaupunginhallitus 108 11.03.2013. 108 Asianro 1119/00.04.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (1) Kaupunginhallitus 108 11.03.2013. 108 Asianro 1119/00.04.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (1) 108 Asianro 1119/00.04.00/2013 Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta Vesihuoltoinsinööri

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 HELI HÄRKKI Hallitusohjelma STM:n johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma,

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Minna Isokallio

Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Minna Isokallio Rakennus- ja ympäristölautakunta 25 16.04.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 40 25.06.2015 LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE DNRO 03208/15/5212 / ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot