RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN"

Transkriptio

1 RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN Pekka Särkkä Jukka Pukkila Panu Kaukinen Antti Sjöblom Pertti Huovinen Jaakko Kilponen Raija Urpelainen Sanna Westerberg Erkki Reinikka Riitta-Liisa Lappeteläinen TOTEUTUS RAHOITUS TEKNILLINEN KORKEAKOULU TYÖSUOJELURAHASTO NORDKALK Oyj Abp Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Eerikinkatu 2 Tytyri, Lohja Kalliorakentaminen HELSINKI PL TKK STM Työsuojeluosasto POLAR MINING Oy PL Orivesi TAMPERE POSIVA Oy PYHÄSALMI MINE Oy Olkiluoto Pyhäsalmi Espoo Tutkimus on tehty Työsuojelurahaston tuella

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Kalliorakentaminen Tutkimusraportti Research report TKK-D26 RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN Loppuraportti Pekka Särkkä Jukka Pukkila Panu Kaukinen Antti Sjöblom Riitta-Liisa Lappeteläinen Pertti Huovinen Jaakko Kilponen Raija Urpelainen Sanna Westerberg Erkki Reinikka Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Työsuojelurahasto Posiva Oy Polar Mining Oy Pyhäsalmi Mine Oy Nordkalk Oyj Abp Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Teknillinen korkeakoulu Kalliorakentaminen PL TKK Puhelin: Telefax: Espoo

3 ESIPUHE Uutta teknologiaa otetaan jatkuvasti käyttöön kaivannaisteollisuudessa. Tämä merkitsee mm. erilaisten kommunikaatiosysteemeiden, automaattisten koneiden sekä automaattisten laitteiden käyttöä yhdessä uusien tuotantomenetelmien kanssa. Koneiden, laitteiden ja menetelmien käyttö poikkeaa usein perinteisistä työtavoista. Turvallisuusriskejä ei aina tunneta, koska ne saattavat poiketa lajeiltaan aiemmin havaituista. Erityisesti inhimillisten tekijöiden vaikutus työturvallisuuteen ja työntekijöiden turvalliseen käyttäytymiseen on huonosti tunnettua. Nyt toteutettu hanke Riskien arviointi kaivoksiin ja syviin kalliotiloihin on Työsuojelurahaston kehittämishanke, jonka pohjana ovat Teknillisen korkeakoulun kalliotekniikan laboratorion vuosina tekemät kehittämishankkeet Riskien arviointi louhintalaitteille ja louhimoille ja Riskikartoituksen avulla toimintatapojen ja turvallisuuden kehittämiseen avolouhoksilla. Kaivosten ja maanalaisten tilojen toimintaprosessit, työmenetelmät sekä niiden ja ympäristön työturvallisuusriskit poikkeavat kuitenkin maanpäällisten louhosten käytännöistä siinä määrin, että aiempien hankkeiden tulokset eivät olleet suoraan sovellettavissa. Suomen kaivannaisteollisuudessa toimi vuonna 2006 yhdeksän maanalaista kaivosta. Koska kaikkien näiden analysointi ei rajallisten resurssien vuoksi ollut mahdollista, päätettiin hankkeessa keskittyä erityyppisten ja -kokoisten kaivosten, Pyhäsalmen, Tytyrin ja Oriveden, turvallisuuteen vaikuttavien vaarojen (riskien) tunnistamiseen, suuruuden, niiden todennäköisyyden ja seurauksien määrittämiseen, merkittävyydestä päättämiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden valitsemiseen vaarojen minimoimiseksi tai poistamiseksi. Muiden syvien maanalaisten tilojen erityisongelmia analysoitiin Posiva Oy:n ONKALO:n, joka on ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen maanalainen kallioperäntutkimustila, kautta. Riskien kartoittamisessa keskityttiin työpaikalla esiintyviin vaaratekijöihin, jotka vaikuttivat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin työssään. Tutkimus rajattiin maanalaisissa tiloissa tehtäviin töihin. Tähän katsottiin kuuluvaksi rakennus- ja ylläpitotyöt, poraus, räjäytystyöt, koneellinen lujitus, huoltotyöt, louheen lastaus ja rikotus, käsin tehtävät lujitustyöt, kuljetukset ja muut tehtävät. Hanke toteutettiin joulukuun 2006 ja tammikuun 2008 välisenä aikana. Hankkeen toteuttajana oli Teknillisen korkeakoulun Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen kalliorakentamisen laboratorio yhdessä Pyhäsalmi Mine Oy:n, Nordkalk Oyj Abp:n, Polar Mining Oy:n ja Posiva Oy:n kanssa. Hankkeen rahoittajina ovat toimineet Työsuojelurahasto, Pyhäsalmi Mine Oy, Nordkalk Oyj Abp, Polar Mining Oy ja Posiva Oy sekä Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut professori Pekka Särkkä, koordinaattorina TkT Jukka Pukkila ja tutkimusapulaisina DI Panu Kaukinen ja tekn.yo. Antti Sjöblom, kaikki Teknillisestä korkeakoulusta. Espoossa Pekka Särkkä 3

4 ABSTRACT Risk Assessment for Underground Mines and Deep Underground Spaces is a development project of The Finnish Work Environment Fund and is based on the earlier risk assessment projects that were carried out during and The earlier projects Risk Assessment for Drilling Equipment and Stone Quarries and Development of Safety and Course of Action by Risk Assessment in Open Pit Mines concentrated on building-stone quarries and open pit mining, whereas this project discusses occupational safety in underground workings. This paper covers risk assessment and safety analysis for several underground mines and rock excavation works of underground nuclear waste disposal space. It was implemented by the Laboratory of Rock Engineering of Helsinki University of Technology. The research sites of this work were Pyhäsalmi Mine of Inmet Mining Corporation, Tytyri Mine of Nordkalk Oyj Abp, Orivesi Mine of Polar Mining Corporation and ONKALO of Posiva Oy, which is an underground rock characterisation facility for final disposal of spent nuclear fuel. The objectives of this work were to develop work safety of the employees and the sites as well as to obtain knowledge of hazards in underground mining and excavation process. In order to attain these objectives, The Risk Assessment at Workplace method was developed more suitable for assessing the risks in underground mining as well as in rock excavation work. The first phase of risk assessment, hazard identification was carried out using a method in which the workers identified hazards in their own work by using printed forms prepared for this project. In the second phase of the risk assessment, risks were identified and their magnitudes were derived from most significant hazards by two parameters - probability and consequences. Proposals for actions to either reduce the magnitude or to eliminate the risk were developed during meetings with the representatives of the company management, industrial safety organization, occupational health care and workers themselves as well as the risk assessment team of the Helsinki University of Technology. The project was funded by the participating companies, The Finnish Work Environment Fund and The Department for Occupational Safety and Health of The Ministry of Social Affairs and Health. The total funding equalled and was divided as follows: Inmet Mining Corporation, Pyhäsalmi Mine Oy Nordkalk Oyj Abp, Tytyri Mine Polar Mining Oy, Orivesi Mine Posiva Oy Ministry of Social Affairs and Health The Finnish Work Environment Fund This project provides tools for systematic risk management in Finnish underground workings and it is at the discretion of each participating company to effectively utilise the results of the project. However, the results and actions described in this paper should not be directly applied in other underground workings as such without careful planning and discussion due to the different characteristics of each underground worksite. 4

5 RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN ESIPUHE ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 ABSTRACT... 4 RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN JOHDANTO Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet ja rajaukset RISKIEN ARVIOINTI Riskien arvioinnin periaatteet Arvioinnin suunnittelu Vaarojen tunnistaminen Riskin suuruuden määrittäminen Riskin merkittävyydestä päättäminen Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Seuranta ja palaute Tutkimusmenetelmä Tausta Riskien arviointi työpaikalla menetelmän erityispiirteet Menetelmän kehitystarve Työtehtäväryhmät HANKKEEN KOHTEET ONKALO, Posiva Oy Johdanto Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteutus Maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn, louhinta ja tutkimukset Posivan ja ONKALO-projektin organisaatiot Oriveden kaivos, Polar Mining Oy Johdanto Historia Geologia Toiminta Kuteman puolella Toiminta Sarvisuon puolella Rikastus Pyhäsalmen kaivos, Pyhäsalmi Mine Oy Johdanto Historiaa Geologia Toiminta kaivoksessa Rikastus Kunnossapito Suojelu

6 Organisaatio Tytyrin kaivos, Nordkalk Oyj Abp Johdanto Toiminta kaivoksessa Organisaatio VAAROJEN TUNNISTAMINEN Toteuttaminen Vastauksien jakautuminen Tulokset Tulosten analysointi RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN JA TOIMENPITEIDEN VALINTA Toteuttaminen ONKALO Oriveden kaivos Pyhäsalmen kaivos Tytyrin kaivos Tunnistettujen vaarojen valinta jatkokäsittelyyn Tulokset ONKALO Oriveden kaivos Pyhäsalmen kaivos Tytyrin kaivos Merkittävimpien riskien vertailu HANKKEEN SEURANTARYHMÄN NÄKEMYKSIÄ TUTKIMUKSESTA Pyhäsalmi Mine Oy, Raija Urpelainen Nordkalk Oyj Abp, Tytyrin kaivos, Sanna Westerberg Polar Mining Oy, Oriveden kaivos, Jaakko Kilponen Posiva Oy, ONKALO työmaa, Pertti Huovinen Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, Erkki Reinikka HANKKEEN KUSTANNUKSET YHTEENVETO SUMMARY VIITTEET LIITTEET LIITE 1: Vaarojen tunnistamislomakkeet (työtehtäväryhmät) 85 LIITE 2: Vaarojen tunnistamislomake (henkinen kuormittuminen) LIITE 3: ONKALOn työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset.. 90 LIITE 4: Oriveden kaivoksen työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset.. 93 LIITE 5: Pyhäsalmen kaivoksen työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset LIITE 6: Tytyrin kaivoksen työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset LIITE 7: Kaivosten ja Posiva Oy:n ONKALO työmaan tapaturmataajuudet (maanalainen osuus) LIITE 8: Kaivosten ja Posiva Oy:n ONKALO työmaan tapaturmataajuudet (koko laitosalue)

7 1. JOHDANTO 1.1. Hankkeen tausta Riskien arviointi kaivoksiin ja syviin kalliotiloihin on Teknillisen korkeakoulun kalliorakentamisen laboratorion toteuttama kolmas Työsuojelurahaston kehittämishanke, joka keskittyy kaivos- ja louhintatyön riskien arviointiin työturvallisuusnäkökulmasta. Ensimmäinen hanke, Riskien arviointi louhintalaitteille ja louhimoille, toteutettiin vuosina Palin Granit Oy:n tarvekivilouhoksilla. Osana tätä hanketta oli myös Miika Kalliokarin vuonna 2003 tekemä diplomityö Riskiarviointi tarvekiviporalaitteille. Vuosina toteutettiin toinen kehittämishanke Riskikartoituksen avulla toimintatapojen ja turvallisuuden kehittämiseen avolouhoksilla, jossa keskityttiin edustavimmilla avolouhoksilla, Kemphos Oy:n Siilinjärven kaivoksella ja Nordkalk Oyj Abp:n Paraisten kaivoksella, tehtävään työhön. Näiden kahden avolouhoksen työntekijöiden lisäksi arvioitiin työturvallisuusnäkökulmasta Siilinjärven avolouhoksella urakoivan E. Hartikainen Oy:n toimintaa. Tämän kolmannen kehityshankkeen tutkimusalueeksi valittiin maanalainen kaivos- ja louhintatyö, jonka kohteina ovat Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivos, Nordkalk Oyj Abp:n Tytyrin kaivos, Polar Mining Oy:n Oriveden kaivos ja Posiva Oy:n ONKALO, joka on ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen maanalainen kallioperäntutkimustila. Työn tilaajina ja osaltaan rahoittajina olivat nämä yritykset, joiden lisäksi rahoittajina olivat yhtä suurella osuudella Työsuojelurahasto sekä omalla osuudellaan Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Hankkeen rahoitus oli yhteensä ja se jakautui seuraavasti: Pyhäsalmi Mine Oy Nordkalk Oyj Abp Polar Mining Oy Posiva Oy STM, Työsuojeluosasto Työsuojelurahasto Hanke toteutettiin välisenä aikana. Kehittämishankkeen organisaatioon valittiin kohteiden vastuuhenkilöiksi: Pyhäsalmen kaivos: Ilpo Mäkinen Tytyrin kaivos: Sanna Westerberg Oriveden kaivos: Unto Lappalainen Olkiluodon tutkimustyömaa: Keijo Kankaanpää Jokaisesta kohteesta valittiin työntekijöiden edustaja ja työsuojeluvaltuutettu tai vastaava sekä muodostettiin seurantaryhmä. Koko hankkeen seurantaryhmään valittiin seuraavat henkilöt: Riitta-Liisa Lappeteläinen, Työsuojelurahasto, valvoja Raija Urpelainen, Pyhäsalmi Mine Oy Sanna Westerberg, Nordkalk Oyj Abp 7

8 Jaakko Kilponen, Polar Mining Oy Pertti Huovinen, Posiva Oy Erkki Reinikka, Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Pekka Särkkä, TKK kalliorakentaminen, puheenjohtaja Hankkeen toteuttajina TKK:n kalliorakentamisen laboratoriosta olivat TkT Jukka Pukkila, DI Panu Kaukinen ja tekn. yo Antti Sjöblom. Panu Kaukinen teki hankkeen yhteydessä diplomityönsä Maanalaisen kaivos- ja louhintatyön riskien arviointi, jossa keskityttiin hankkeessa toteutetun tutkimuksen tekemiseen Hankkeen tavoitteet ja rajaukset Ensisijaisena tavoitteena hankkeessa oli arvioida työpaikalla esiintyviä vaaratekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin työssä ja kehittää näitä alueita edistäviä toimenpiteitä, joita hankkeen yritykset voivat resurssiensa mukaisesti toteuttaa. Toissijaisena tavoitteena oli lisätä yleistä tietämystä maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön liittyvistä vaaroista. Tätä toteutettiin hankkeen aikana esittelemällä hankkeen tuloksia tutkimuskohteissa työntekijöille ja kirjoittamalla hankkeesta tämä loppuraportti. Käytännössä ensisijaiset tavoitteet voitiin jakaa kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin eri työvaiheissa ilmenevät vaaratekijät neljältä osa-alueelta - fysikaaliset vaaratekijät, tapaturmavaarat, ergonomia sekä kemialliset ja biologiset vaaratekijät, joiden lisäksi tunnistettiin erikseen maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön liittyvä henkinen kuormittuminen. Toisessa vaiheessa muodostettiin eniten tunnistetuista vaaratekijöistä riskejä niiden esiintymisen ja haitallisuuden perusteella ja määritettiin siten riskeille suuruus. Näille riskeille määritettiin toimenpiteitä, joilla riskejä voidaan poistaa tai niiden suuruutta pienentää. Vaikka maanalaiseen kaivos- ja louhintaympäristöön kuuluu paljon myös maanpäällä tehtäviä töitä, rajattiin tämä tutkimus siten, että keskityttiin nimenomaan maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön. Näillä tarkoitetaan kaikkia niitä maanalaisia töitä, jotka kuuluvat louhintaprosessiin, ylläpitoon ja tutkimukseen. Kaikkiaan tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 151 henkilöä ja toiseen vaiheeseen 34 henkilöä valituissa neljässä kohteessa. 8

9 2. RISKIEN ARVIOINTI 2.1. Riskien arvioinnin periaatteet Riskien arviointi toteutetaan tyypillisesti kuvan 1 kulkukaavion mukaisesti. Määritelmän mukaisesti arviointiprosessin osia ovat arvioinnin suunnittelu, vaarojen tunnistaminen, riskien suuruuden määrittäminen ja riskien merkityksen arviointi, joiden lisäksi yritysten riskien hallintaan sisältyy välittömien ja ei välittömien toimenpiteiden valinta sekä toteuttaminen siihen liittyvän seurannan ja palautteen lisäksi. Tässä hankkeessa TKK:n toteuttama riskien arviointi laajennettiin toimenpiteiden valintaan saakka, jonka pohjalta yritykset toteuttavat omaa riskien hallintapolitiikkaansa resurssiensa mukaisesti. Arvioinnin suunnittelu Vaarojen tunnistaminen Välittömät toimenpiteet Riskin suuruuden määrittäminen Seuraukset Todennäköisyys Seuranta ja palaute Riskin merkittävyydestä päättäminen Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Kuva 1. Kaaviossa on väritettynä riskien arviointiprosessi riskienhallintaprosessista /6/ Arvioinnin suunnittelu Johdon sitoutuminen on edellytys onnistuneeseen riskien arviointiin. Tällä tarkoitetaan muodollisen hyväksymisen lisäksi resursseja arvioinnin suorittamiseen, ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseen sekä riskienhallintaan liittyvään jatkumoon. Tehokas riskien arvioinnin suunnittelu edellyttää työryhmää, joka organisoi ja suunnittelee varsinaisen riskien arvioinnin. Työryhmä voi olla työsuojelu- tai yt-toimikunta tai erillinen riskien arviointiryhmä, jossa on edustajia arvioitavista henkilöstöryhmistä PATperiaatteen mukaisesti (Kuva 2). Tällä ei tarkoiteta, että kaikki työryhmän jäsenet osallistuisivat työhön samanaikaisesti samansuuruisin panoksin, vaan sitä että eri osapuolet saadaan sitoutumaan tavoitteeseen ja osallistumaan arviointiin silloin, kun arviointi osapuolia koskee. Työntekijöiden edustajat, joilla on riittävä kokemus arvioitavasta työtehtävästä, voidaan ottaa mukaan arviointiryhmään työtehtäväkohtaisesti. Asiantuntijoiden käyttö on kuitenkin edellytyksenä sellaisissa arviointikohteissa, joista työryhmällä ei ole riittävää tuntemusta. Tehokkaassa arviointiryhmässä on 3-5 jäsentä ja sen vetäjä toimii yhteyshenkilönä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä /8/. 9

10 Päättäjät Ylin johto Linja organisaatio Konsultit Työsuojeluorganisaatio Viranomaiset Ulkopuoliset Omat Työterveyshuolto Tutkimuslaitokset asiantuntijat asiantuntijat Riskien arviointiryhmä Työntekijät Kuva 2. PAT-periaatteen mukaan arviointiin osallistuu ja sitoutuu päättäjiä (P), asiantuntijoita (A) ja työntekijöitä (T) yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi /8/ Arviointiryhmän on suunnitteluvaiheessa tutustuttava riskien arvioinnin yleisiin periaatteisiin ja yrityksessä aikaisemmin tehtyyn turvallisuustyöhön sekä siihen liittyvään aineistoon. Arviointi kannattaa jakaa kohteittain työtehtävien, työpisteiden, osastojen, prosessin osien tai rakennusten mukaisesti selkeällä rajauksella, joka ei kuitenkaan jaa arvioinnin kohteita liian yksityiskohtaisesti. Alkuvaiheessa kannattaa valita yleistasoisesti tarkasteleva arviointimenetelmä, jonka pohjalta osataan kohdentaa tarkempia menetelmiä tarvittaviin kohteisiin /4/ Vaarojen tunnistaminen Vaarojen tunnistamisessa pyritään tunnistamaan ja dokumentoimaan kaikki työhön ja työolosuhteisiin liittyvät vaaratekijät ja turvallisuuspuutteet, joita työntekijöihin kohdistuu säännöllisissä ja epäsäännöllisissä töissä ja niihin liittyvissä poikkeusjärjestelyissä. Vaarojen tunnistamisessa on suositeltavaa edetä johdonmukaisesti perehtymällä ensin aikaisemmin dokumentoituihin vaaratilanteisiin, jonka jälkeen tutustutaan työkohteisiin ja työmenetelmiin seuraamalla ja haastattelemalla työntekijöitä. Tarkastuslistoilla, joihin on kerätty vaaratekijöitä aihealueittain, saadaan parannettua vaarojen tunnistamisvaiheen kattavuutta /8/. On suositeltavaa ottaa tähän vaiheeseen työntekijöiden edustus mukaan /1/. Tunnistetut vaaratekijät on ilmoitettava työnantajalle, jotta tarvittaessa voidaan ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin Riskin suuruuden määrittäminen Kun vaarojen tunnistaminen on suoritettu, määritetään riskin suuruus. Riskin suuruuden perusteella voidaan priorisoida toimenpiteet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Näin saadaan tehokkaasti poistettua tai minimoitua kaikkein kiireisimmin 10

11 toimenpiteitä edellyttävät riskit. Riskin R suuruus määritetään yleisesti esiintymisen todennäköisyyden p ja seurausten vakavuuden C funktiona /1/: R = f(p, C). Riskien esiintymisen todennäköisyyttä ja seurausten vakavuutta voidaan esittää erilaisin tunnusluvuin. Tässä esitetään Riskien arviointi työpaikalla työkirjan /8/ mukaiset kolmiportaiset taulukot (Taulukot 1 ja 2). Taulukko 1. Kriteerit seurausten vakavuuden määrittämiseen /8/ Ohjeellisia seurausten vakavuuden tunnusmerkkejä 1 Vähäiset Tapahtuma aiheuttaa ohimenevän sairauden tai haitan, joka ei edellytä ensiapuasemalla käyntiä. Aiheuttaa korkeintaan 3 päivän poissaolon. Esimerkiksi päänsärky tai mustelma. 2 Haitalliset Tapahtuma aiheuttaa suurempia tai pitkäkestoisempia seurauksia tai pitkäkestoisia vaikutukseltaan lieviä haittoja. Edellyttää käyntiä ensiapuasemalla. Aiheuttaa 3-30 päivän poissaolon. Esimerkiksi viiltohaavat tai lievät palovammat. 3 Vakavat Tapahtuma aiheuttaa pysyviä ja palautumattomia vahinkoja. Edellyttää sairaalahoitoa ja aiheuttaa yli 30 päivän poissaolon. Esimerkiksi vakavat työperäiset sairaudet, pysyvä työkyvyttömyys tai kuolema. Taulukko 2. Kriteerit tapahtuman esiintymisen todennäköisyyden määrittämiseen /8/ Ohjeellisia tapahtuman esiintymisen todennäköisyyden tunnusmerkkejä 1 Epätodennäköinen Tapahtuma, joka esiintyy harvoin ja epäsäännöllisesti. Esimerkiksi työkoneessa tapahtunut häiriö aiheuttaa vaarallisen tilanteen. 2 Mahdollinen Tapahtuma, joka esiintyy toistuvasti, mutta ei kuitenkaan säännöllisesti. Esimerkiksi purkulaitteen huollon aikana tavarat joudutaan nostelemaan hihnalta käsin. 3 Todennäköinen Tapahtuma, joka esiintyy usein ja säännöllisesti. Esimerkiksi säännöllinen trukkiliikenne aiheuttaa tapaturman vaaran Riskin suuruus voidaan määrittää yleisesti käytettyyn riskitaulukkoon /2/ ja määrittää näille Riskien arviointi työpaikalla työkirjan /8/ mukaisesti riskin suuruusarvot 1 5 (Taulukko 3). Taulukko 3. Riskitaulukko /2/ /8/ Toimenpideraja on merkitty mustalla rajauksella Todennäköisyys Seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen 1 Merkityksetön riski 2 Vähäinen riski 3 Kohtalainen riski Mahdollinen 2 Vähäinen riski 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski Todennäköinen 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski 5 Sietämätön riski Riskin merkittävyydestä päättäminen Tyypillisesti vaarojen tunnistamisvaiheessa vaaroja tunnistetaan runsaasti. Vaikka tavoitteena on poistaa tai minimoida kaikkia havaittuja riskejä, on suurimpien riskien torjuminen priorisoitava. Toimenpiderajat (Taulukko 3) on yleisesti määritelty 11

12 seuraavasti riskin suuruus 1-2, ei edellytä toimenpiteitä, mutta riskin suuruus 3-5 edellyttää (Taulukko 4) /8/. Taulukko 4. Riskin suuruuden perusteella jaoteltu toimenpidetaulukko /3/, /2/ Riski Toimenpiteet ja aikajänne I Merkityksetön Ei tarvita toimenpiteitä eikä kirjaamisasiakirjoja. II Vähäinen Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ei tarvita. Pitäisi kuitenkin harkita kustannusvaikutus -suhteeltaan parempia ratkaisuja tai parannuksia, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia. Tarvitaan seurantaa, jolla varmistetaan, että riski pysyy hallinnassa. III Kohtalainen Riskin pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin, mutta ennaltaehkäisyn kustannukset on mitoitettava ja rajattava tarkasti. Toimenpiteet on toteutettava määrätyn ajan kuluessa. Jos kohtuulliseen riskiin liittyy erittäin haitallisia seurauksia, lisäarviointi voi olla tarpeen haitan todennäköisyyden toteamiseksi, jonka perusteella tehokkaampien valvontatoimenpiteiden tarve voidaan määritellä. IV Merkittävä Työtä ei pidä aloittaa ennen kuin riskiä on pienennetty. Riskin pienentämiseen voidaan joutua osoittamaan huomattavia resursseja. Jos riski liittyy meneillään olevaan työhön, ongelma pitäisi korjata lyhyemmässä aikataulussa kuin kohtuullisten riskien ollessa kyseessä. V Sietämätön Työtä ei pidä aloittaa eikä jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty. Jos riskin pienentäminen ei ole mahdollista edes rajoittamattomilla resursseilla, työn täytyy olla pysyvästi kielletty Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Toimenpiteiden valinnan periaatteiden mukaan riskejä pitää pyrkiä ennakoimaan, poistamaan, vähentämään tai korvaamaan vähemmän haitallisilla tekijöillä. Kun toimenpiderajan ylittäneille riskeille ryhdytään valitsemaan suojaustoimenpiteitä ja suojausteknisiä toimenpiteitä, on niiden valinnassa huomioitava turvallisuustason nousun määrä ja vaikutusten laajuus. Toteuttamisen suhteen on arvioitava siihen liittyvä tärkeyden ja vaikeuden suhde, tarvittava aika ja työmäärä, kustannustehokkuus, mahdollinen muutosvastarinta, tekniikan tuomat mahdollisuudet sekä vaikutukset työn sujuvuuteen, toimintavarmuuteen, henkilöstöön ja asiakassuhteisiin. Tilannekohtaisesti on myös päätettävä sisäisten ja ulkoisten resurssien käytöstä. Erikseen on verrattava tavoitteita lainsäädännön, sidosryhmien tai yrityksien asettamiin tavoitteisiin /8/. Toimenpiteiden toteuttaminen on yrityksen sisäistä riskienhallintaa, jossa riskien arviointi on työkaluna. Jotta toteuttaminen on tuloksellista ja onnistunutta, kannattaa eri toimenpiteille laatia aikataulu, varata resurssit ja päättää toteuttamisen vastuukysymyksistä. Jäännösriski on arvioitava erikseen toimenpiteitä suunnitellessa ja niiden toteutumisen jälkeen. Vasta kun toimenpiteitä on toteutettu, on riskien arviointiprosessilla ollut arvoa. Tämän vuoksi kannattaa toteutetut toimenpiteet dokumentoida, jotta voidaan selkeästi nähdä prosessin tuoma hyöty Seuranta ja palaute Työpaikan riskitasojen, resurssien ja työolosuhteiden muutoksien mukaan määräytyy riskien arvioinnin uusintatarve /8/. Säännöllisesti tehty arviointi sopii paremmin toisiin työpaikkoihin kuin niihin, joissa muutokset tapahtuvat epäsäännöllisemmin. Tärkeintä 12

13 työsuojelun kannalta on kaikissa työpaikoissa riittävä panostus ja jatkuvuus riskienhallinnassa. Palautteen antaminen työntekijöille tehdystä riskien arvioinnista on asianmukaista. Tällä tavoin koko henkilöstölle pystytään osoittamaan riskienhallinnan merkitystä heidän omaan työhön sekä myötävaikuttamaan työturvallisuustyöhön liittyviin asenteisiin Tutkimusmenetelmä Tausta Aiemmin Teknillisen korkeakoulun kalliorakentamisen laboratorion toteuttamissa hankkeissa, Riskien arviointi louhintalaitteille ja louhimoille /12/ sekä Riskikartoituksen avulla toimintatapojen ja turvallisuuden kehittämiseen avolouhoksilla /13/, käytettiin tutkimusmenetelmänä Riskien arviointi työpaikalla /7/,/8/. Näiden kokemuksien pohjalta se valittiin tutkimusmenetelmäksi myös hankkeeseen Riskien arviointi kaivoksiin ja syviin kalliotiloihin tietyin muokkauksin Riskien arviointi työpaikalla menetelmän erityispiirteet Tämä menetelmä, jonka käyttötarkoitus on työssä esiintyvien terveys- ja turvallisuusriskien arviointi, perustuu edellä kuvatun riskien arvioinnin periaatteisiin ja kulkuun. Se soveltuu toimialasta riippumatta parhaiten pienten ja keskisuurten yritysten tai suurten yritysten yksikkö- tai osastotason riskien arviointiin. Sen erityispiirteenä ovat työkirjan sisältämät tarkistuslistat, joita voi käyttää sellaisenaan tai muokata tarpeiden mukaan vaarojen tunnistamisessa, jotta ne vastaavat paremmin tutkittavaa työtä. Nämä tarkistuslistat, joita voidaan käyttää myös kyselylomakkeina työntekijöille, ovat jaettuna viiteen riskilajiin ja ne ovat edelleen jaoteltu vaaratekijään tai vaaratilanteeseen. Jokaiseen näistä vaaratekijästä vaarojen tunnistamisen suorittajan tulee merkitä rasti vaihtoehtoihin: a) aiheuttaa vaaraa tai haittaa, b) ei vaaraa tai haittaa tai c) ei tietoa, joiden lisäksi on mahdollista kirjata lisätietoja. Riskilajit ovat: /8/ Fysikaaliset vaaratekijät, joilla tarkoitetaan melun, lämpötilan, ilmanvaihdon, valaistuksen, tärinän ja säteilyn aiheuttamia vaaratekijöitä Tapaturmavaarat, joilla tarkoitetaan työympäristön, esineiden ja aineiden sekä henkilön toiminnan aiheuttamia vaaratekijöitä Ergonomia, joka jakautuu työpisteen, työasennon, ruumiillisen kuormituksen, työvälineiden ja menetelmien sekä työn muunneltavuudesta aiheutuviin vaaratekijöihin Kemialliset ja biologiset vaaratekijät, joilla tarkoitetaan työssä esiintyvien altisteiden, kemikaalien käytön, tuli- ja räjähdysvaaran sekä biologisten vaarojen aiheuttamia vaaratekijöitä Henkinen kuormittuminen, joka jakautuu työn sisällön sekä organisoinnin ja toimintatapojen aiheuttamiin vaaratekijöihin 13

14 Työntekijöiden täyttämistä kyselylomakkeista voidaan tehdä työtehtäväkohtainen profiili, josta voidaan nähdä tunnistettujen vaaratekijöiden jakautuminen riskilajeihin sekä yksittäisten vaaratekijöiden tunnistamismäärät. Näistä jälkimmäisen perusteella voidaan ensisijaisesti valita eniten tunnistettuja vaaratekijöitä jatkokäsittelyyn, jos ei ole kapasiteettia käsitellä kaikkia tunnistettuja vaaratekijöitä. Jatkokäsittelyllä tarkoitetaan riskin merkittävyydestä päättämistä, riskin suuruuden määrittämistä sekä toimenpiteiden valintaa. TKK:n toteuttamissa aikaisemmissa riskien arviointihankkeissa tarkastuslistoja nimenomaan käytettiin kyselylomakkeina Menetelmän kehitystarve Uudeksi ongelma-alueeksi ilmeni riskien arvioinnin näkökulmasta maanalaisia kaivos- ja louhintatöitä tekevien työntekijöiden monipuolisempi työnkuva. Kun avolouhoksissa työntekijät tekevät tyypillisesti yhtä työtehtävää, kuten esimerkiksi louhosporausta tai louhospanostusta, maanalaisissa kaivos- ja louhintatyössä työntekijät saattavat tehdä näitä molempia tai vieläkin useampaa työtehtävää. Jos Riskien arviointi työpaikalla tutkimusmenetelmän /7/,/8/ tarkistuslistoja olisi käytetty sellaisenaan kyselylomakkeina maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön siten, että jokainen työntekijä olisi vastannut kertaalleen kyselykaavakkeiden viiteen vaaraosaalueeseen, olisi ongelmana ollut se, että niistä ei olisi ilmennyt eri työtehtävissä ilmenevät ominaiset riskit. Tuloksena olisi saatu kokonaisuudessaan maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä tunnistettujen vaarojen jakauma, jonka pohjalta olisi sinänsä ollut mahdollista edetä riskien arvioinnissa, mutta tavoitteena oli mahdollisuus päästä arvioimaan riskejä paremmin kohdennettuina eri työtehtäviin. Toisena vaihtoehtona olisi ollut se, että jokainen työntekijä olisi vastannut jokaiseen tekemäänsä työtehtävää kohti erillisiin kyselylomakkeisiin. Tässä ongelmaksi olisi muodostunut maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä tehtävien työtehtävien määrä. Niitä listattiin hankkeessa yli 50, jolloin kaikkien näiden työtehtävien erillinen käsittely olisi ensinäkin ylittänyt hankkeessa käytettävät resurssit, mnkä lisäksi näistä työtehtävistä ei olisi saatu riittäviä otoksia tilastollisiin jakaumiin, jonka pohjalta eniten tunnistetut vaarat olisi saatu priorisoidusti jatkokäsittelyyn. Tämä olisi pahimmillaan johtanut tilanteeseen, jossa olisi riskeiksi täytynyt arvioida kaikki tunnistetut vaarat kaikista eri työtehtävistä. Jos jokaisesta työtehtävästä olisi tunnistettu esimerkiksi 10 % kyselylomakkeissa eritellyistä vaaroista, olisi se johtanut yli 500 riskin arviointiin, kun tunnistettavia vaaroja on kyselylomakkeissa yhteensä Työtehtäväryhmät Lähestymistavaksi hankkeeseen edellä esitetyn ongelmakentän ratkaisemiseksi otettiin työtehtäväryhmien (Taulukko 5) muodostaminen. Näitä työtehtäväryhmiä muodostettiin yhdeksän, joihin kuuluvilla työtehtävillä oli selkeästi toisiaan muistuttavia ominaispiirteitä. Esimerkiksi työtehtäväryhmään poraus kuuluu kaikki maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä tehtävät poraustyöt kuten peränporaus, pitkäreikäporaus, erilaisten pulttireikien poraus, kairaus ja täysprofiilinousunajo. 14

15 Taulukko 5. Työtehtäväryhmäjako ja niihin kuuluvat työtehtävät A Rakennus- ja ylläpitotyöt Rakennustyöt Tuuletukseen liittyvät työt Paineilma-, vesi- ja täyttölinjojen ylläpito / valvonta Poistovesilinjojen ylläpito / pumppaus Kuilutyöt Ajotien lanaus Ajotien rakentaminen ja kunnossapito Kaivuutyöt B Poraus Peränporaus Pitkäreikäporaus Vaijeripultitus, pelkkä poraus Muut pulttireiät Kairaus Nousunajo, täysprofiili C Räjäytystyöt Peränpanostus Pitkäreikäpanostus Rikotus räjäyttämällä Holvauksen purkaminen miinaamalla Muut räjäytystyöt D Koneellinen lujitus Ruiskubetonointi Vaijeripultitus, mekanisoitu Lyhytreikäpultitus Rusnaus, koneellinen Verkotus, koneellinen E Huoltotyöt Voimavirtasähkötyöt Heikkovirtasähkötyöt Mekaaninen kunnossapito, liikkuva Mekaaninen kunnossapito, kiinteä Poranteroitus Päivittäiset huollot / valvonta F Louheen lastaus, rikotus Louheenlastaus Kauko-ohjattu lastaus Rikotus, koneellinen Kasan kastelu G Käsintehtävät lujitustyöt Pulttireikien poraus, käsin Verkotus Pultin asennus/juotto Vaijeripultitus, aluslevyjen asennus Vaijeripultitus, käsin injektointi Rusnaus, käsin H Kuljetukset Tarvikkeiden kuljetus Räjähteiden ja kemikaalien kuljetus Henkilökuljetukset Muut kuljetukset Louheenkuljetus I Muut tehtävät Kaivosmittaus Geologinen kartoitus Palanäytteenotto Työnjohtotehtävät Kemikaalien käsittely Pelastuskaluston ylläpito Murskaamon työt 15

16 Kun työntekijät vastaavat vaarojen tunnistamislomakkeisiin liittäen työtehtävänsä työtehtäväryhmäjakoon, saadaan yhdeksälle työtehtäväryhmälle ominaiset vaarajakaumat ja paremmat edellytykset tilastolliseen käsittelyyn. Koska osa työntekijöistä tekee tutkimuskohteissa useampaa työtehtävää siten, että ne kuuluvat työtehtäväryhmäjaossa useampaan työtehtäväryhmään, tehtiin vaarojen tunnistamisvaiheeseen linjaus, jonka mukaan työntekijöiden tuli vastata työtehtäväryhmäkohtaisesti yhdestä kolmeen vaarojen tunnistamislomakkeeseen. Jos työntekijä tekee työtehtäväryhmään kuuluvaa työtä vähintään yhtenä päivänä viikosta tai muuten yhteenlaskettuna 20 % työajasta, on hänen vastattava tämän työn osalta vaarojen tunnistamislomakkeisiin. Jos esimerkiksi työntekijän pääasiallisiin työtehtäviin viikon aikana kuuluu 2 päivää pitkäreikäporausta, 2 päivää pitkäreikäpanostusta ja 1 päivä rakennustöitä, tulee hänen vastata ryhmiin: A Rakennus- ja ylläpitotyöt B Poraus C Räjäytystyöt (rakennustyöt) (pitkäreikäporaus) (pitkäreikäpanostus) Riskien arviointi työpaikalla menetelmän tarkistuslistat muokattiin nelisivuiseksi kyselylomakkeeksi (Liite 1), jossa tunnistettiin työtehtäväryhmäkohtaisesti vaaroja fysikaalisista vaaratekijöistä, tapaturmavaaroista, ergonomiasta sekä kemiallisista ja biologisista vaaratekijöistä. Vastaajakohtaisesti kysyttiin yksittäisellä lomakkeella (Liite 2) henkistä kuormittumista maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä, koska sen ei nähty olevan niin selkeästi sidoksissa työtehtäväryhmiin vaan ylipäätään maanalaisen työn luonteeseen. 16

17 3. HANKKEEN KOHTEET 3.1. ONKALO, Posiva Oy Johdanto Ydinvoimayhtiöt Teollisuuden Voima Oy ja Fortum Power and Heat Oy perustivat vuonna 1995 Posiva Oy:n /11/. Posivan tehtävänä on huolehtia käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimuksista, loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen. Posiva Oy tekee yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten eri alojen asiantuntijaorganisaatioiden kanssa ja tilaa ydinjätehuoltoon liittyviä tutkimuksia yliopistoilta, korkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta ja konsulttiyrityksiltä. Parhaillaan Posiva louhii Eurajoen Olkiluodossa mittavaa, puolen kilometrin syvyyteen ulottuvaa tutkimustunnelia, ONKALOa, (Kuva 3) josta saadaan yksityiskohtaista tietoa loppusijoituskallion olosuhteista ja ominaisuuksista. Kuva 3. Maanalainen tutkimustila ONKALO (keltaisella) ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilat (harmaalla) Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Suomen kahdessa ydinvoimalaitoksessa toimii yhteensä neljä reaktoriyksikköä, ja viides on rakenteilla. Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka käytön aikana muuttuu radioaktiiviseksi. Radioaktiivisesta polttoainejätteestä on huolehdittava niin, ettei siitä aiheudu haittaa elolliselle luonnolle. Ydinenergialain mukaan vastuu ydinjätehuollosta kuuluu jätteen tuottajille eli voimayhtiöille. Ydinjätehuoltovelvollisten Teollisuuden Voima Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n vastuu kattaa kaikki toimenpiteet aina siihen asti kunnes ydinjäte on pysyvästi 17

18 loppusijoitettu. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvät tehtävät voimayhtiöt ovat osoittaneet vuonna 1995 perustamalleen Posiva Oy:lle, joka käynnissä olevien tutkimusten ohella huolehtii tulevaisuudessa myös loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen. Maassamme tehtyjen päätösten mukaisesti kaikki Olkiluodon sekä Loviisan laitoksella nykyisin oleva ja vastaisuudessa kertyvä käytetty polttoaine valmistaudutaan loppusijoittamaan Eurajoen Olkiluodon kallioperään. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen valmistelut etenevät siten, että loppusijoituslaitoksen rakentamislupaa varten tarvittavat alustavat selvitykset ja suunnitelmat on esitettävä vuonna Lopulliset selvitykset ja suunnitelmat on varauduttava esittämään vuoden 2012 loppuun mennessä. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteutus Käytetty ydinpolttoaine välivarastoidaan ydinvoimalaitosten yhteydessä sijaitseviin välivarastoihin kymmeniksi vuosiksi. Välivarastoista käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan erikoissäiliöissä erikoiskuljetuksina kapselointilaitokseen. Siellä käytetyt ydinpolttoaineniput suljetaan massiivisiin, tiiviisiin metallisäiliöihin, jotka sijoitetaan pysyvästi kallioperään. Loppusijoituslaitoksen toiminta alkaa vuonna Laitoksen toimintaan kuuluu mm. ydinjätteen kuljetus, kapselointi, kapselien loppusijoittaminen, tunnelien täyttäminen, käytön aikainen rakentaminen ja valvonta. Loppusijoitustilojen rakentaminen etenee vaiheittain. Vuoteen 2020 mennessä rakennetaan valmiiksi vain pieni osa loppusijoitustunneleista. Tiloja laajennetaan sitä mukaa, kun loppusijoittaminen etenee. Samaan aikaan on siis käynnissä niin loppusijoitustoimintaa kuin louhintaakin, mutta eri tunneleissa. Tällä tapaa vaiheittain tiloja laajentaen edetään 2120-luvulle saakka, kunnes kaikki käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu. Lopuksi kapselointilaitos ja muut rakennukset puretaan, mikäli niitä ei haluta ottaa muuhun jatkokäyttöön. Loppusijoitustunnelit, tekniset tilat, ajotunneli ja kuilut täytetään, ja maanpäälliset alueet maisemoidaan. 18

19 Kuva 4. Loppusijoituskapseli Kuva 5. ONKALOn suuaukko Maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn, louhinta ja tutkimukset ONKALOsta hankitaan tarkkaa tietoa loppusijoitustilojen yksityiskohtaista suunnittelua sekä turvallisuuden ja rakennusteknisten ratkaisujen arviointia varten. ONKALO mahdollistaa myös loppusijoitustekniikan testauksen aidoissa olosuhteissa. ONKALO ei ole tarkoitettu pelkästään tutkimustilaksi, vaan se on suunniteltu toimimaan kulkuväylänä loppusijoitustiloihin sitten kun ne rakennetaan. ONKALOn toteutus kestää 6 7 vuotta. Rakentaminen ajoittuu vuosille Tutkimuksia tehdään louhinnan yhteydessä rakentamisen alusta lähtien. Rakentaminen aloitettiin kesäkuussa ONKALO-vaiheen jälkeen 2010-luvulla aloitetaan kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen rakentaminen. ONKALOn päätutkimustasolle ( 420 m) louhitaan ajotunneli ja ilmanvaihtokuilu. Samanaikaisesti toteutetaan muita teknisiä töitä, mm. tunnelin suuaukkorakenteet, kaapelikourut, lattiarakenteet, putkitukset jne. Louhinnat tehdään poraus-räjäytysmenetelmällä. Ajotunneli louhitaan noin viiden metrin katkoissa. Katkoon porataan ensin reiät, jotka panostetaan. Kalliomassa räjäytetään ja louhe kuljetetaan pois. Kallioseinämät pestään ja irtokivet pudotetaan. Kallio tiivistetään tarvittavista kohdin esija jälki-injektoinnin avulla sekä rakenteellisin vesieristein. Kallion lujittamiseen käytetään juotettuja harjateräspultteja ja ruiskubetonia. Ilmanvaihtokuilussa voidaan käyttää myös valubetonia, joka toimii sekä vesieristeenä että kalliota lujittavana rakenteena. Käytettävien materiaalien lopullinen valinta tehdään esitutkimusten ja työnaikaisten tutkimusten perusteella. Maan pinnalle rakennetaan kuilurakennus, huolto- ja valvomorakennukset sekä väestönsuoja. Myös teitä sekä maanrakennus- ja sähkötöitä tehdään. 19

20 Louhinnan yhteydessä tehdään suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä tutkimuksia ajotunnelista käsin. Tulokset hyödynnetään välittömästi louhinta- ja rakennustöissä. Kallion pohjavesiolosuhteisiin ja loppusijoitustilojen sijoitteluun keskittyvät tutkimukset aloitetaan metrin syvyydessä. Myöhemmin ajotunnelin ja ilmanvaihtokuilun louhimista jatketaan alemmalle tutkimustasolle ( 520 m). Ajotunnelin kokonaispituus on 5,5 km kaltevuudella 1:10 ja louhittavien tilojen kokonaistilavuus m 3. Alemmalla tasolla tutkitaan kalliomekaanisia olosuhteita ja loppusijoitustilojen asemointiin vaikuttavia tekijöitä. Tähän vaiheeseen kuuluvat myös loppusijoituksen demonstroinnit, jotka kuten muutkin tutkimukset ja testaukset jatkuvat myös ONKALOn valmistumisen jälkeen vuosina Olkiluodon maanalaiset kallioperätutkimukset tällä hetkellä laajentuvat. ONKALOn ensimmäinen tutkimusperä on valmistunut ja mahdollistaa pitkäaikaiset tutkimukset tunnelin rakentamista häiritsemättä. Ensimmäiset tutkimusperään suunnitellut työt tähtäävät ympäröivän kallioperän hydrologisten ja geokemiallisten olojen selvittämiseen. Tutkimusperiä tullaan ONKALOn edetessä rakentamaan useita ja niistä käsin pyritään lähivuosina muodostamaan myös ensimmäinen näkemys ONKALOa ympäröivän kallion soveltuvuudesta loppusijoitustunnelien ja -reikien sijoituspaikaksi. Kallioperätutkimukset jatkuvat myös maan päältä käsin. Vuoden aikana on kairattu kolme syvää kairareikää, joilla on selvitetty tutkimusalueen laitaosien kallion ominaisuuksia. Tulevina vuosina tutkimusaluetta on tarkoitus laajentaa erityisesti itäsuuntaan Posivan ja ONKALO-projektin organisaatiot Kuva 6. Posiva Oy:n organisaatiokaavio 20

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi 3 TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN 1456-257X Kirjapaino Öhrling, Tampere 2006 ASIANTUNTIJA LAKI YKSILÖ 1. JOHDANTO Riskien arviointi

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELU 3 2.1 Lähtötiedot 3 2.2 Sitoutuminen 3 2.3. Arvioinnin kohteet 3 2.4 Arviointiryhmä 4 2.5 Koulutus 4 2.6 Tiedottaminen

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Prof. Pekka Särkkä TKK Kalliorakentaminen Kaivosinsinöörikoulutus Ruotsi, (Saksa, Venäjä) aluksi Teknillisen korkeakoulun kemian osasto 1937- Vuoriteollisuusosasto

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Pyhäsalmi Mine Oy. Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014 4.6 6.6.2014 Oulu 11.6.2014. Anja Pekkala Site Services Manager

Pyhäsalmi Mine Oy. Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014 4.6 6.6.2014 Oulu 11.6.2014. Anja Pekkala Site Services Manager Pyhäsalmi Mine Oy Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014 4.6 6.6.2014 Oulu 11.6.2014 Anja Pekkala Site Services Manager Kaivoksen kehitys Malmi löytyi 22.8.1958 Maaliskuussa 1959 oli inventoitu kaivospäätöksen

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

AGNICO EAGLE MINES LIMITED

AGNICO EAGLE MINES LIMITED KITTILÄN KAIVOS AGNICO EAGLE MINES LIMITED kuusi kaivosta kolmessa maassa malminetsintää Kanadassa, Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Pohjoismaissa LaRonde (Kanada) 1988 2026 Goldex (Kanada) 2008 Kittilä (Suomi)

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI. Riskin arviointi

Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI. Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Työsuojeluhallinto ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2013 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

RISKIKARTOITUKSEN AVULLA TOIMINTATAPOJEN JA TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEEN AVOLOUHOKSILLA

RISKIKARTOITUKSEN AVULLA TOIMINTATAPOJEN JA TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEEN AVOLOUHOKSILLA RISKIKARTOITUKSEN AVULLA TOIMINTATAPOJEN JA TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEEN AVOLOUHOKSILLA Pekka Särkkä Riitta-Liisa Lappeteläinen Tauno Paalumäki Jukka Pukkila Lauri Siirama Erkki Reinikka Panu Kaukinen

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo 150 000 m 3 /d 400 000 asukasta v. 2020 => 550 000 asukasta v. 2040 Blominmäki havainnekuva

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Informaatiokokous Kuusamossa

Informaatiokokous Kuusamossa Informaatiokokous Kuusamossa Käylän Korpihovi 15.11.2010 Urpo Kuronen Polar Mining Oy Perustettu marraskuussa 2003 Australialaisen Dragon Mining Limited:n tytäryhtiö Suomessa Dragon osti Outokumpu Mining

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Riskien arviointi työpaikalla. työkirja

Riskien arviointi työpaikalla. työkirja Riskien arviointi työpaikalla työkirja Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Työturvallisuuskeskus 1.6.2015 2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 3 ALKUSANAT... 5 MÄÄRITELMÄT... 6 1 TAUSTA...

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Riskien arviointi työpaikalla. työkirja

Riskien arviointi työpaikalla. työkirja Riskien arviointi työpaikalla työkirja Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Työturvallisuuskeskus 26.2.2013 Riski Arvin selainversion mukaiset päivitykset Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - TULOSSEMINAARI TOIMIJOILLE 27.2.2014 KARI SIIRTOLA

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - TULOSSEMINAARI TOIMIJOILLE 27.2.2014 KARI SIIRTOLA OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - TULOSSEMINAARI TOIMIJOILLE 27.2.2014 KARI SIIRTOLA SISÄLTÖ Kittilän kaivos esittely Tulevaisuuden suunnitelmia Kunnossapidon perustaminen AGNICO-EAGLE MINES LIMITED

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10. OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.2010 Tiedotustilaisuuden ohjelma Projektin yleisesittely (Jarmo Vesanto)

Lisätiedot

Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta. Pertti Kortejärvi

Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta. Pertti Kortejärvi Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta Pertti Kortejärvi Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta Toimiala Suomessa oli vuonna 2013 n.40 toimivaa kaivosta, kaivoslupia 52 Metallikaivoksia 12 kpl,

Lisätiedot

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä

Lisätiedot

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista ja tiedonvälityksestä Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaiden näkökulmasta (SEURA) Tutkijat Professori Tapio

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Kaiva.fi Kaivos- ja louhintatekniikka

Kaiva.fi Kaivos- ja louhintatekniikka Kaiva.fi Kaivos- ja louhintatekniikka 1 Yleistä kaivostoiminnasta Suomessa nyt noin 50 kaivosta toiminnassa Historian saatossa kaivoksia ollut hieman yli tuhat Suhdanneherkkyys Metallimalmikaivosten määrä

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

HOPEAA KAINUUN KORVESTA

HOPEAA KAINUUN KORVESTA SILVER RESOURCES OY HOPEAA KAINUUN KORVESTA VMY:n syysekskursio Sotkamoon 20-21.9.2007 17.9.2007 / JJ Perustettu v. 2006, kotipaikka Sotkamo Suomalainen kaivos- ja malminetsintäyhtiö Yhtiön tavoitteena

Lisätiedot

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-. eologian tutkimuskeskus r-- srh.!'-.-.-.... -. -. -7 _1 d. 11,.-. nestutkimukset 1./1.3 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN. Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1)

1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN. Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1) Liite 1 1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1) hankkeiden toteuttaminen tuensaajien toimesta,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

TIEKULJETUSTEN TOIMINTAVARMUUS

TIEKULJETUSTEN TOIMINTAVARMUUS TIEKULJETUSTEN TOIMINTAVARMUUS Käytännönläheinen ja helppokäyttöinen riskienhallinnan työkalu kuljetusyritysten käyttöön veloituksetta RISKIENHALLINTA Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo Maanalainen rakentaminen seminaari 11.5.2015 RIL Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja HSY 11.5.2015 Blominmäen

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hakemus malminetsintälupaa varten

Hakemus malminetsintälupaa varten Hakemus malminetsintälupaa varten TUKES/Kaivosasiat 15.12.2011 PL66 Ilomantsi 00521 HELSINKI Endomines Oy hakee kaivoslain 621/2011 mukaista malminetsintälupaa Ilomantsin Sivakkovaarassa karttalehdellä

Lisätiedot

Tuotantopäivitys 07.4.2011

Tuotantopäivitys 07.4.2011 Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Riskienhallinnan perusteet

Riskienhallinnan perusteet Riskienhallinnan perusteet VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu 1(20) Kalvoluettelo Riski -sanasta 3 Riskienhallinta -sanasta 4 Riskienhallinnan perusteet

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot