RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN"

Transkriptio

1 RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN Pekka Särkkä Jukka Pukkila Panu Kaukinen Antti Sjöblom Pertti Huovinen Jaakko Kilponen Raija Urpelainen Sanna Westerberg Erkki Reinikka Riitta-Liisa Lappeteläinen TOTEUTUS RAHOITUS TEKNILLINEN KORKEAKOULU TYÖSUOJELURAHASTO NORDKALK Oyj Abp Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Eerikinkatu 2 Tytyri, Lohja Kalliorakentaminen HELSINKI PL TKK STM Työsuojeluosasto POLAR MINING Oy PL Orivesi TAMPERE POSIVA Oy PYHÄSALMI MINE Oy Olkiluoto Pyhäsalmi Espoo Tutkimus on tehty Työsuojelurahaston tuella

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Kalliorakentaminen Tutkimusraportti Research report TKK-D26 RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN Loppuraportti Pekka Särkkä Jukka Pukkila Panu Kaukinen Antti Sjöblom Riitta-Liisa Lappeteläinen Pertti Huovinen Jaakko Kilponen Raija Urpelainen Sanna Westerberg Erkki Reinikka Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Työsuojelurahasto Posiva Oy Polar Mining Oy Pyhäsalmi Mine Oy Nordkalk Oyj Abp Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Teknillinen korkeakoulu Kalliorakentaminen PL TKK Puhelin: Telefax: Espoo

3 ESIPUHE Uutta teknologiaa otetaan jatkuvasti käyttöön kaivannaisteollisuudessa. Tämä merkitsee mm. erilaisten kommunikaatiosysteemeiden, automaattisten koneiden sekä automaattisten laitteiden käyttöä yhdessä uusien tuotantomenetelmien kanssa. Koneiden, laitteiden ja menetelmien käyttö poikkeaa usein perinteisistä työtavoista. Turvallisuusriskejä ei aina tunneta, koska ne saattavat poiketa lajeiltaan aiemmin havaituista. Erityisesti inhimillisten tekijöiden vaikutus työturvallisuuteen ja työntekijöiden turvalliseen käyttäytymiseen on huonosti tunnettua. Nyt toteutettu hanke Riskien arviointi kaivoksiin ja syviin kalliotiloihin on Työsuojelurahaston kehittämishanke, jonka pohjana ovat Teknillisen korkeakoulun kalliotekniikan laboratorion vuosina tekemät kehittämishankkeet Riskien arviointi louhintalaitteille ja louhimoille ja Riskikartoituksen avulla toimintatapojen ja turvallisuuden kehittämiseen avolouhoksilla. Kaivosten ja maanalaisten tilojen toimintaprosessit, työmenetelmät sekä niiden ja ympäristön työturvallisuusriskit poikkeavat kuitenkin maanpäällisten louhosten käytännöistä siinä määrin, että aiempien hankkeiden tulokset eivät olleet suoraan sovellettavissa. Suomen kaivannaisteollisuudessa toimi vuonna 2006 yhdeksän maanalaista kaivosta. Koska kaikkien näiden analysointi ei rajallisten resurssien vuoksi ollut mahdollista, päätettiin hankkeessa keskittyä erityyppisten ja -kokoisten kaivosten, Pyhäsalmen, Tytyrin ja Oriveden, turvallisuuteen vaikuttavien vaarojen (riskien) tunnistamiseen, suuruuden, niiden todennäköisyyden ja seurauksien määrittämiseen, merkittävyydestä päättämiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden valitsemiseen vaarojen minimoimiseksi tai poistamiseksi. Muiden syvien maanalaisten tilojen erityisongelmia analysoitiin Posiva Oy:n ONKALO:n, joka on ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen maanalainen kallioperäntutkimustila, kautta. Riskien kartoittamisessa keskityttiin työpaikalla esiintyviin vaaratekijöihin, jotka vaikuttivat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin työssään. Tutkimus rajattiin maanalaisissa tiloissa tehtäviin töihin. Tähän katsottiin kuuluvaksi rakennus- ja ylläpitotyöt, poraus, räjäytystyöt, koneellinen lujitus, huoltotyöt, louheen lastaus ja rikotus, käsin tehtävät lujitustyöt, kuljetukset ja muut tehtävät. Hanke toteutettiin joulukuun 2006 ja tammikuun 2008 välisenä aikana. Hankkeen toteuttajana oli Teknillisen korkeakoulun Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen kalliorakentamisen laboratorio yhdessä Pyhäsalmi Mine Oy:n, Nordkalk Oyj Abp:n, Polar Mining Oy:n ja Posiva Oy:n kanssa. Hankkeen rahoittajina ovat toimineet Työsuojelurahasto, Pyhäsalmi Mine Oy, Nordkalk Oyj Abp, Polar Mining Oy ja Posiva Oy sekä Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut professori Pekka Särkkä, koordinaattorina TkT Jukka Pukkila ja tutkimusapulaisina DI Panu Kaukinen ja tekn.yo. Antti Sjöblom, kaikki Teknillisestä korkeakoulusta. Espoossa Pekka Särkkä 3

4 ABSTRACT Risk Assessment for Underground Mines and Deep Underground Spaces is a development project of The Finnish Work Environment Fund and is based on the earlier risk assessment projects that were carried out during and The earlier projects Risk Assessment for Drilling Equipment and Stone Quarries and Development of Safety and Course of Action by Risk Assessment in Open Pit Mines concentrated on building-stone quarries and open pit mining, whereas this project discusses occupational safety in underground workings. This paper covers risk assessment and safety analysis for several underground mines and rock excavation works of underground nuclear waste disposal space. It was implemented by the Laboratory of Rock Engineering of Helsinki University of Technology. The research sites of this work were Pyhäsalmi Mine of Inmet Mining Corporation, Tytyri Mine of Nordkalk Oyj Abp, Orivesi Mine of Polar Mining Corporation and ONKALO of Posiva Oy, which is an underground rock characterisation facility for final disposal of spent nuclear fuel. The objectives of this work were to develop work safety of the employees and the sites as well as to obtain knowledge of hazards in underground mining and excavation process. In order to attain these objectives, The Risk Assessment at Workplace method was developed more suitable for assessing the risks in underground mining as well as in rock excavation work. The first phase of risk assessment, hazard identification was carried out using a method in which the workers identified hazards in their own work by using printed forms prepared for this project. In the second phase of the risk assessment, risks were identified and their magnitudes were derived from most significant hazards by two parameters - probability and consequences. Proposals for actions to either reduce the magnitude or to eliminate the risk were developed during meetings with the representatives of the company management, industrial safety organization, occupational health care and workers themselves as well as the risk assessment team of the Helsinki University of Technology. The project was funded by the participating companies, The Finnish Work Environment Fund and The Department for Occupational Safety and Health of The Ministry of Social Affairs and Health. The total funding equalled and was divided as follows: Inmet Mining Corporation, Pyhäsalmi Mine Oy Nordkalk Oyj Abp, Tytyri Mine Polar Mining Oy, Orivesi Mine Posiva Oy Ministry of Social Affairs and Health The Finnish Work Environment Fund This project provides tools for systematic risk management in Finnish underground workings and it is at the discretion of each participating company to effectively utilise the results of the project. However, the results and actions described in this paper should not be directly applied in other underground workings as such without careful planning and discussion due to the different characteristics of each underground worksite. 4

5 RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN ESIPUHE ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 ABSTRACT... 4 RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN JOHDANTO Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet ja rajaukset RISKIEN ARVIOINTI Riskien arvioinnin periaatteet Arvioinnin suunnittelu Vaarojen tunnistaminen Riskin suuruuden määrittäminen Riskin merkittävyydestä päättäminen Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Seuranta ja palaute Tutkimusmenetelmä Tausta Riskien arviointi työpaikalla menetelmän erityispiirteet Menetelmän kehitystarve Työtehtäväryhmät HANKKEEN KOHTEET ONKALO, Posiva Oy Johdanto Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteutus Maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn, louhinta ja tutkimukset Posivan ja ONKALO-projektin organisaatiot Oriveden kaivos, Polar Mining Oy Johdanto Historia Geologia Toiminta Kuteman puolella Toiminta Sarvisuon puolella Rikastus Pyhäsalmen kaivos, Pyhäsalmi Mine Oy Johdanto Historiaa Geologia Toiminta kaivoksessa Rikastus Kunnossapito Suojelu

6 Organisaatio Tytyrin kaivos, Nordkalk Oyj Abp Johdanto Toiminta kaivoksessa Organisaatio VAAROJEN TUNNISTAMINEN Toteuttaminen Vastauksien jakautuminen Tulokset Tulosten analysointi RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN JA TOIMENPITEIDEN VALINTA Toteuttaminen ONKALO Oriveden kaivos Pyhäsalmen kaivos Tytyrin kaivos Tunnistettujen vaarojen valinta jatkokäsittelyyn Tulokset ONKALO Oriveden kaivos Pyhäsalmen kaivos Tytyrin kaivos Merkittävimpien riskien vertailu HANKKEEN SEURANTARYHMÄN NÄKEMYKSIÄ TUTKIMUKSESTA Pyhäsalmi Mine Oy, Raija Urpelainen Nordkalk Oyj Abp, Tytyrin kaivos, Sanna Westerberg Polar Mining Oy, Oriveden kaivos, Jaakko Kilponen Posiva Oy, ONKALO työmaa, Pertti Huovinen Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, Erkki Reinikka HANKKEEN KUSTANNUKSET YHTEENVETO SUMMARY VIITTEET LIITTEET LIITE 1: Vaarojen tunnistamislomakkeet (työtehtäväryhmät) 85 LIITE 2: Vaarojen tunnistamislomake (henkinen kuormittuminen) LIITE 3: ONKALOn työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset.. 90 LIITE 4: Oriveden kaivoksen työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset.. 93 LIITE 5: Pyhäsalmen kaivoksen työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset LIITE 6: Tytyrin kaivoksen työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset LIITE 7: Kaivosten ja Posiva Oy:n ONKALO työmaan tapaturmataajuudet (maanalainen osuus) LIITE 8: Kaivosten ja Posiva Oy:n ONKALO työmaan tapaturmataajuudet (koko laitosalue)

7 1. JOHDANTO 1.1. Hankkeen tausta Riskien arviointi kaivoksiin ja syviin kalliotiloihin on Teknillisen korkeakoulun kalliorakentamisen laboratorion toteuttama kolmas Työsuojelurahaston kehittämishanke, joka keskittyy kaivos- ja louhintatyön riskien arviointiin työturvallisuusnäkökulmasta. Ensimmäinen hanke, Riskien arviointi louhintalaitteille ja louhimoille, toteutettiin vuosina Palin Granit Oy:n tarvekivilouhoksilla. Osana tätä hanketta oli myös Miika Kalliokarin vuonna 2003 tekemä diplomityö Riskiarviointi tarvekiviporalaitteille. Vuosina toteutettiin toinen kehittämishanke Riskikartoituksen avulla toimintatapojen ja turvallisuuden kehittämiseen avolouhoksilla, jossa keskityttiin edustavimmilla avolouhoksilla, Kemphos Oy:n Siilinjärven kaivoksella ja Nordkalk Oyj Abp:n Paraisten kaivoksella, tehtävään työhön. Näiden kahden avolouhoksen työntekijöiden lisäksi arvioitiin työturvallisuusnäkökulmasta Siilinjärven avolouhoksella urakoivan E. Hartikainen Oy:n toimintaa. Tämän kolmannen kehityshankkeen tutkimusalueeksi valittiin maanalainen kaivos- ja louhintatyö, jonka kohteina ovat Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivos, Nordkalk Oyj Abp:n Tytyrin kaivos, Polar Mining Oy:n Oriveden kaivos ja Posiva Oy:n ONKALO, joka on ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen maanalainen kallioperäntutkimustila. Työn tilaajina ja osaltaan rahoittajina olivat nämä yritykset, joiden lisäksi rahoittajina olivat yhtä suurella osuudella Työsuojelurahasto sekä omalla osuudellaan Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Hankkeen rahoitus oli yhteensä ja se jakautui seuraavasti: Pyhäsalmi Mine Oy Nordkalk Oyj Abp Polar Mining Oy Posiva Oy STM, Työsuojeluosasto Työsuojelurahasto Hanke toteutettiin välisenä aikana. Kehittämishankkeen organisaatioon valittiin kohteiden vastuuhenkilöiksi: Pyhäsalmen kaivos: Ilpo Mäkinen Tytyrin kaivos: Sanna Westerberg Oriveden kaivos: Unto Lappalainen Olkiluodon tutkimustyömaa: Keijo Kankaanpää Jokaisesta kohteesta valittiin työntekijöiden edustaja ja työsuojeluvaltuutettu tai vastaava sekä muodostettiin seurantaryhmä. Koko hankkeen seurantaryhmään valittiin seuraavat henkilöt: Riitta-Liisa Lappeteläinen, Työsuojelurahasto, valvoja Raija Urpelainen, Pyhäsalmi Mine Oy Sanna Westerberg, Nordkalk Oyj Abp 7

8 Jaakko Kilponen, Polar Mining Oy Pertti Huovinen, Posiva Oy Erkki Reinikka, Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Pekka Särkkä, TKK kalliorakentaminen, puheenjohtaja Hankkeen toteuttajina TKK:n kalliorakentamisen laboratoriosta olivat TkT Jukka Pukkila, DI Panu Kaukinen ja tekn. yo Antti Sjöblom. Panu Kaukinen teki hankkeen yhteydessä diplomityönsä Maanalaisen kaivos- ja louhintatyön riskien arviointi, jossa keskityttiin hankkeessa toteutetun tutkimuksen tekemiseen Hankkeen tavoitteet ja rajaukset Ensisijaisena tavoitteena hankkeessa oli arvioida työpaikalla esiintyviä vaaratekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin työssä ja kehittää näitä alueita edistäviä toimenpiteitä, joita hankkeen yritykset voivat resurssiensa mukaisesti toteuttaa. Toissijaisena tavoitteena oli lisätä yleistä tietämystä maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön liittyvistä vaaroista. Tätä toteutettiin hankkeen aikana esittelemällä hankkeen tuloksia tutkimuskohteissa työntekijöille ja kirjoittamalla hankkeesta tämä loppuraportti. Käytännössä ensisijaiset tavoitteet voitiin jakaa kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin eri työvaiheissa ilmenevät vaaratekijät neljältä osa-alueelta - fysikaaliset vaaratekijät, tapaturmavaarat, ergonomia sekä kemialliset ja biologiset vaaratekijät, joiden lisäksi tunnistettiin erikseen maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön liittyvä henkinen kuormittuminen. Toisessa vaiheessa muodostettiin eniten tunnistetuista vaaratekijöistä riskejä niiden esiintymisen ja haitallisuuden perusteella ja määritettiin siten riskeille suuruus. Näille riskeille määritettiin toimenpiteitä, joilla riskejä voidaan poistaa tai niiden suuruutta pienentää. Vaikka maanalaiseen kaivos- ja louhintaympäristöön kuuluu paljon myös maanpäällä tehtäviä töitä, rajattiin tämä tutkimus siten, että keskityttiin nimenomaan maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön. Näillä tarkoitetaan kaikkia niitä maanalaisia töitä, jotka kuuluvat louhintaprosessiin, ylläpitoon ja tutkimukseen. Kaikkiaan tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 151 henkilöä ja toiseen vaiheeseen 34 henkilöä valituissa neljässä kohteessa. 8

9 2. RISKIEN ARVIOINTI 2.1. Riskien arvioinnin periaatteet Riskien arviointi toteutetaan tyypillisesti kuvan 1 kulkukaavion mukaisesti. Määritelmän mukaisesti arviointiprosessin osia ovat arvioinnin suunnittelu, vaarojen tunnistaminen, riskien suuruuden määrittäminen ja riskien merkityksen arviointi, joiden lisäksi yritysten riskien hallintaan sisältyy välittömien ja ei välittömien toimenpiteiden valinta sekä toteuttaminen siihen liittyvän seurannan ja palautteen lisäksi. Tässä hankkeessa TKK:n toteuttama riskien arviointi laajennettiin toimenpiteiden valintaan saakka, jonka pohjalta yritykset toteuttavat omaa riskien hallintapolitiikkaansa resurssiensa mukaisesti. Arvioinnin suunnittelu Vaarojen tunnistaminen Välittömät toimenpiteet Riskin suuruuden määrittäminen Seuraukset Todennäköisyys Seuranta ja palaute Riskin merkittävyydestä päättäminen Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Kuva 1. Kaaviossa on väritettynä riskien arviointiprosessi riskienhallintaprosessista /6/ Arvioinnin suunnittelu Johdon sitoutuminen on edellytys onnistuneeseen riskien arviointiin. Tällä tarkoitetaan muodollisen hyväksymisen lisäksi resursseja arvioinnin suorittamiseen, ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseen sekä riskienhallintaan liittyvään jatkumoon. Tehokas riskien arvioinnin suunnittelu edellyttää työryhmää, joka organisoi ja suunnittelee varsinaisen riskien arvioinnin. Työryhmä voi olla työsuojelu- tai yt-toimikunta tai erillinen riskien arviointiryhmä, jossa on edustajia arvioitavista henkilöstöryhmistä PATperiaatteen mukaisesti (Kuva 2). Tällä ei tarkoiteta, että kaikki työryhmän jäsenet osallistuisivat työhön samanaikaisesti samansuuruisin panoksin, vaan sitä että eri osapuolet saadaan sitoutumaan tavoitteeseen ja osallistumaan arviointiin silloin, kun arviointi osapuolia koskee. Työntekijöiden edustajat, joilla on riittävä kokemus arvioitavasta työtehtävästä, voidaan ottaa mukaan arviointiryhmään työtehtäväkohtaisesti. Asiantuntijoiden käyttö on kuitenkin edellytyksenä sellaisissa arviointikohteissa, joista työryhmällä ei ole riittävää tuntemusta. Tehokkaassa arviointiryhmässä on 3-5 jäsentä ja sen vetäjä toimii yhteyshenkilönä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä /8/. 9

10 Päättäjät Ylin johto Linja organisaatio Konsultit Työsuojeluorganisaatio Viranomaiset Ulkopuoliset Omat Työterveyshuolto Tutkimuslaitokset asiantuntijat asiantuntijat Riskien arviointiryhmä Työntekijät Kuva 2. PAT-periaatteen mukaan arviointiin osallistuu ja sitoutuu päättäjiä (P), asiantuntijoita (A) ja työntekijöitä (T) yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi /8/ Arviointiryhmän on suunnitteluvaiheessa tutustuttava riskien arvioinnin yleisiin periaatteisiin ja yrityksessä aikaisemmin tehtyyn turvallisuustyöhön sekä siihen liittyvään aineistoon. Arviointi kannattaa jakaa kohteittain työtehtävien, työpisteiden, osastojen, prosessin osien tai rakennusten mukaisesti selkeällä rajauksella, joka ei kuitenkaan jaa arvioinnin kohteita liian yksityiskohtaisesti. Alkuvaiheessa kannattaa valita yleistasoisesti tarkasteleva arviointimenetelmä, jonka pohjalta osataan kohdentaa tarkempia menetelmiä tarvittaviin kohteisiin /4/ Vaarojen tunnistaminen Vaarojen tunnistamisessa pyritään tunnistamaan ja dokumentoimaan kaikki työhön ja työolosuhteisiin liittyvät vaaratekijät ja turvallisuuspuutteet, joita työntekijöihin kohdistuu säännöllisissä ja epäsäännöllisissä töissä ja niihin liittyvissä poikkeusjärjestelyissä. Vaarojen tunnistamisessa on suositeltavaa edetä johdonmukaisesti perehtymällä ensin aikaisemmin dokumentoituihin vaaratilanteisiin, jonka jälkeen tutustutaan työkohteisiin ja työmenetelmiin seuraamalla ja haastattelemalla työntekijöitä. Tarkastuslistoilla, joihin on kerätty vaaratekijöitä aihealueittain, saadaan parannettua vaarojen tunnistamisvaiheen kattavuutta /8/. On suositeltavaa ottaa tähän vaiheeseen työntekijöiden edustus mukaan /1/. Tunnistetut vaaratekijät on ilmoitettava työnantajalle, jotta tarvittaessa voidaan ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin Riskin suuruuden määrittäminen Kun vaarojen tunnistaminen on suoritettu, määritetään riskin suuruus. Riskin suuruuden perusteella voidaan priorisoida toimenpiteet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Näin saadaan tehokkaasti poistettua tai minimoitua kaikkein kiireisimmin 10

11 toimenpiteitä edellyttävät riskit. Riskin R suuruus määritetään yleisesti esiintymisen todennäköisyyden p ja seurausten vakavuuden C funktiona /1/: R = f(p, C). Riskien esiintymisen todennäköisyyttä ja seurausten vakavuutta voidaan esittää erilaisin tunnusluvuin. Tässä esitetään Riskien arviointi työpaikalla työkirjan /8/ mukaiset kolmiportaiset taulukot (Taulukot 1 ja 2). Taulukko 1. Kriteerit seurausten vakavuuden määrittämiseen /8/ Ohjeellisia seurausten vakavuuden tunnusmerkkejä 1 Vähäiset Tapahtuma aiheuttaa ohimenevän sairauden tai haitan, joka ei edellytä ensiapuasemalla käyntiä. Aiheuttaa korkeintaan 3 päivän poissaolon. Esimerkiksi päänsärky tai mustelma. 2 Haitalliset Tapahtuma aiheuttaa suurempia tai pitkäkestoisempia seurauksia tai pitkäkestoisia vaikutukseltaan lieviä haittoja. Edellyttää käyntiä ensiapuasemalla. Aiheuttaa 3-30 päivän poissaolon. Esimerkiksi viiltohaavat tai lievät palovammat. 3 Vakavat Tapahtuma aiheuttaa pysyviä ja palautumattomia vahinkoja. Edellyttää sairaalahoitoa ja aiheuttaa yli 30 päivän poissaolon. Esimerkiksi vakavat työperäiset sairaudet, pysyvä työkyvyttömyys tai kuolema. Taulukko 2. Kriteerit tapahtuman esiintymisen todennäköisyyden määrittämiseen /8/ Ohjeellisia tapahtuman esiintymisen todennäköisyyden tunnusmerkkejä 1 Epätodennäköinen Tapahtuma, joka esiintyy harvoin ja epäsäännöllisesti. Esimerkiksi työkoneessa tapahtunut häiriö aiheuttaa vaarallisen tilanteen. 2 Mahdollinen Tapahtuma, joka esiintyy toistuvasti, mutta ei kuitenkaan säännöllisesti. Esimerkiksi purkulaitteen huollon aikana tavarat joudutaan nostelemaan hihnalta käsin. 3 Todennäköinen Tapahtuma, joka esiintyy usein ja säännöllisesti. Esimerkiksi säännöllinen trukkiliikenne aiheuttaa tapaturman vaaran Riskin suuruus voidaan määrittää yleisesti käytettyyn riskitaulukkoon /2/ ja määrittää näille Riskien arviointi työpaikalla työkirjan /8/ mukaisesti riskin suuruusarvot 1 5 (Taulukko 3). Taulukko 3. Riskitaulukko /2/ /8/ Toimenpideraja on merkitty mustalla rajauksella Todennäköisyys Seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen 1 Merkityksetön riski 2 Vähäinen riski 3 Kohtalainen riski Mahdollinen 2 Vähäinen riski 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski Todennäköinen 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski 5 Sietämätön riski Riskin merkittävyydestä päättäminen Tyypillisesti vaarojen tunnistamisvaiheessa vaaroja tunnistetaan runsaasti. Vaikka tavoitteena on poistaa tai minimoida kaikkia havaittuja riskejä, on suurimpien riskien torjuminen priorisoitava. Toimenpiderajat (Taulukko 3) on yleisesti määritelty 11

12 seuraavasti riskin suuruus 1-2, ei edellytä toimenpiteitä, mutta riskin suuruus 3-5 edellyttää (Taulukko 4) /8/. Taulukko 4. Riskin suuruuden perusteella jaoteltu toimenpidetaulukko /3/, /2/ Riski Toimenpiteet ja aikajänne I Merkityksetön Ei tarvita toimenpiteitä eikä kirjaamisasiakirjoja. II Vähäinen Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ei tarvita. Pitäisi kuitenkin harkita kustannusvaikutus -suhteeltaan parempia ratkaisuja tai parannuksia, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia. Tarvitaan seurantaa, jolla varmistetaan, että riski pysyy hallinnassa. III Kohtalainen Riskin pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin, mutta ennaltaehkäisyn kustannukset on mitoitettava ja rajattava tarkasti. Toimenpiteet on toteutettava määrätyn ajan kuluessa. Jos kohtuulliseen riskiin liittyy erittäin haitallisia seurauksia, lisäarviointi voi olla tarpeen haitan todennäköisyyden toteamiseksi, jonka perusteella tehokkaampien valvontatoimenpiteiden tarve voidaan määritellä. IV Merkittävä Työtä ei pidä aloittaa ennen kuin riskiä on pienennetty. Riskin pienentämiseen voidaan joutua osoittamaan huomattavia resursseja. Jos riski liittyy meneillään olevaan työhön, ongelma pitäisi korjata lyhyemmässä aikataulussa kuin kohtuullisten riskien ollessa kyseessä. V Sietämätön Työtä ei pidä aloittaa eikä jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty. Jos riskin pienentäminen ei ole mahdollista edes rajoittamattomilla resursseilla, työn täytyy olla pysyvästi kielletty Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Toimenpiteiden valinnan periaatteiden mukaan riskejä pitää pyrkiä ennakoimaan, poistamaan, vähentämään tai korvaamaan vähemmän haitallisilla tekijöillä. Kun toimenpiderajan ylittäneille riskeille ryhdytään valitsemaan suojaustoimenpiteitä ja suojausteknisiä toimenpiteitä, on niiden valinnassa huomioitava turvallisuustason nousun määrä ja vaikutusten laajuus. Toteuttamisen suhteen on arvioitava siihen liittyvä tärkeyden ja vaikeuden suhde, tarvittava aika ja työmäärä, kustannustehokkuus, mahdollinen muutosvastarinta, tekniikan tuomat mahdollisuudet sekä vaikutukset työn sujuvuuteen, toimintavarmuuteen, henkilöstöön ja asiakassuhteisiin. Tilannekohtaisesti on myös päätettävä sisäisten ja ulkoisten resurssien käytöstä. Erikseen on verrattava tavoitteita lainsäädännön, sidosryhmien tai yrityksien asettamiin tavoitteisiin /8/. Toimenpiteiden toteuttaminen on yrityksen sisäistä riskienhallintaa, jossa riskien arviointi on työkaluna. Jotta toteuttaminen on tuloksellista ja onnistunutta, kannattaa eri toimenpiteille laatia aikataulu, varata resurssit ja päättää toteuttamisen vastuukysymyksistä. Jäännösriski on arvioitava erikseen toimenpiteitä suunnitellessa ja niiden toteutumisen jälkeen. Vasta kun toimenpiteitä on toteutettu, on riskien arviointiprosessilla ollut arvoa. Tämän vuoksi kannattaa toteutetut toimenpiteet dokumentoida, jotta voidaan selkeästi nähdä prosessin tuoma hyöty Seuranta ja palaute Työpaikan riskitasojen, resurssien ja työolosuhteiden muutoksien mukaan määräytyy riskien arvioinnin uusintatarve /8/. Säännöllisesti tehty arviointi sopii paremmin toisiin työpaikkoihin kuin niihin, joissa muutokset tapahtuvat epäsäännöllisemmin. Tärkeintä 12

13 työsuojelun kannalta on kaikissa työpaikoissa riittävä panostus ja jatkuvuus riskienhallinnassa. Palautteen antaminen työntekijöille tehdystä riskien arvioinnista on asianmukaista. Tällä tavoin koko henkilöstölle pystytään osoittamaan riskienhallinnan merkitystä heidän omaan työhön sekä myötävaikuttamaan työturvallisuustyöhön liittyviin asenteisiin Tutkimusmenetelmä Tausta Aiemmin Teknillisen korkeakoulun kalliorakentamisen laboratorion toteuttamissa hankkeissa, Riskien arviointi louhintalaitteille ja louhimoille /12/ sekä Riskikartoituksen avulla toimintatapojen ja turvallisuuden kehittämiseen avolouhoksilla /13/, käytettiin tutkimusmenetelmänä Riskien arviointi työpaikalla /7/,/8/. Näiden kokemuksien pohjalta se valittiin tutkimusmenetelmäksi myös hankkeeseen Riskien arviointi kaivoksiin ja syviin kalliotiloihin tietyin muokkauksin Riskien arviointi työpaikalla menetelmän erityispiirteet Tämä menetelmä, jonka käyttötarkoitus on työssä esiintyvien terveys- ja turvallisuusriskien arviointi, perustuu edellä kuvatun riskien arvioinnin periaatteisiin ja kulkuun. Se soveltuu toimialasta riippumatta parhaiten pienten ja keskisuurten yritysten tai suurten yritysten yksikkö- tai osastotason riskien arviointiin. Sen erityispiirteenä ovat työkirjan sisältämät tarkistuslistat, joita voi käyttää sellaisenaan tai muokata tarpeiden mukaan vaarojen tunnistamisessa, jotta ne vastaavat paremmin tutkittavaa työtä. Nämä tarkistuslistat, joita voidaan käyttää myös kyselylomakkeina työntekijöille, ovat jaettuna viiteen riskilajiin ja ne ovat edelleen jaoteltu vaaratekijään tai vaaratilanteeseen. Jokaiseen näistä vaaratekijästä vaarojen tunnistamisen suorittajan tulee merkitä rasti vaihtoehtoihin: a) aiheuttaa vaaraa tai haittaa, b) ei vaaraa tai haittaa tai c) ei tietoa, joiden lisäksi on mahdollista kirjata lisätietoja. Riskilajit ovat: /8/ Fysikaaliset vaaratekijät, joilla tarkoitetaan melun, lämpötilan, ilmanvaihdon, valaistuksen, tärinän ja säteilyn aiheuttamia vaaratekijöitä Tapaturmavaarat, joilla tarkoitetaan työympäristön, esineiden ja aineiden sekä henkilön toiminnan aiheuttamia vaaratekijöitä Ergonomia, joka jakautuu työpisteen, työasennon, ruumiillisen kuormituksen, työvälineiden ja menetelmien sekä työn muunneltavuudesta aiheutuviin vaaratekijöihin Kemialliset ja biologiset vaaratekijät, joilla tarkoitetaan työssä esiintyvien altisteiden, kemikaalien käytön, tuli- ja räjähdysvaaran sekä biologisten vaarojen aiheuttamia vaaratekijöitä Henkinen kuormittuminen, joka jakautuu työn sisällön sekä organisoinnin ja toimintatapojen aiheuttamiin vaaratekijöihin 13

14 Työntekijöiden täyttämistä kyselylomakkeista voidaan tehdä työtehtäväkohtainen profiili, josta voidaan nähdä tunnistettujen vaaratekijöiden jakautuminen riskilajeihin sekä yksittäisten vaaratekijöiden tunnistamismäärät. Näistä jälkimmäisen perusteella voidaan ensisijaisesti valita eniten tunnistettuja vaaratekijöitä jatkokäsittelyyn, jos ei ole kapasiteettia käsitellä kaikkia tunnistettuja vaaratekijöitä. Jatkokäsittelyllä tarkoitetaan riskin merkittävyydestä päättämistä, riskin suuruuden määrittämistä sekä toimenpiteiden valintaa. TKK:n toteuttamissa aikaisemmissa riskien arviointihankkeissa tarkastuslistoja nimenomaan käytettiin kyselylomakkeina Menetelmän kehitystarve Uudeksi ongelma-alueeksi ilmeni riskien arvioinnin näkökulmasta maanalaisia kaivos- ja louhintatöitä tekevien työntekijöiden monipuolisempi työnkuva. Kun avolouhoksissa työntekijät tekevät tyypillisesti yhtä työtehtävää, kuten esimerkiksi louhosporausta tai louhospanostusta, maanalaisissa kaivos- ja louhintatyössä työntekijät saattavat tehdä näitä molempia tai vieläkin useampaa työtehtävää. Jos Riskien arviointi työpaikalla tutkimusmenetelmän /7/,/8/ tarkistuslistoja olisi käytetty sellaisenaan kyselylomakkeina maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön siten, että jokainen työntekijä olisi vastannut kertaalleen kyselykaavakkeiden viiteen vaaraosaalueeseen, olisi ongelmana ollut se, että niistä ei olisi ilmennyt eri työtehtävissä ilmenevät ominaiset riskit. Tuloksena olisi saatu kokonaisuudessaan maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä tunnistettujen vaarojen jakauma, jonka pohjalta olisi sinänsä ollut mahdollista edetä riskien arvioinnissa, mutta tavoitteena oli mahdollisuus päästä arvioimaan riskejä paremmin kohdennettuina eri työtehtäviin. Toisena vaihtoehtona olisi ollut se, että jokainen työntekijä olisi vastannut jokaiseen tekemäänsä työtehtävää kohti erillisiin kyselylomakkeisiin. Tässä ongelmaksi olisi muodostunut maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä tehtävien työtehtävien määrä. Niitä listattiin hankkeessa yli 50, jolloin kaikkien näiden työtehtävien erillinen käsittely olisi ensinäkin ylittänyt hankkeessa käytettävät resurssit, mnkä lisäksi näistä työtehtävistä ei olisi saatu riittäviä otoksia tilastollisiin jakaumiin, jonka pohjalta eniten tunnistetut vaarat olisi saatu priorisoidusti jatkokäsittelyyn. Tämä olisi pahimmillaan johtanut tilanteeseen, jossa olisi riskeiksi täytynyt arvioida kaikki tunnistetut vaarat kaikista eri työtehtävistä. Jos jokaisesta työtehtävästä olisi tunnistettu esimerkiksi 10 % kyselylomakkeissa eritellyistä vaaroista, olisi se johtanut yli 500 riskin arviointiin, kun tunnistettavia vaaroja on kyselylomakkeissa yhteensä Työtehtäväryhmät Lähestymistavaksi hankkeeseen edellä esitetyn ongelmakentän ratkaisemiseksi otettiin työtehtäväryhmien (Taulukko 5) muodostaminen. Näitä työtehtäväryhmiä muodostettiin yhdeksän, joihin kuuluvilla työtehtävillä oli selkeästi toisiaan muistuttavia ominaispiirteitä. Esimerkiksi työtehtäväryhmään poraus kuuluu kaikki maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä tehtävät poraustyöt kuten peränporaus, pitkäreikäporaus, erilaisten pulttireikien poraus, kairaus ja täysprofiilinousunajo. 14

15 Taulukko 5. Työtehtäväryhmäjako ja niihin kuuluvat työtehtävät A Rakennus- ja ylläpitotyöt Rakennustyöt Tuuletukseen liittyvät työt Paineilma-, vesi- ja täyttölinjojen ylläpito / valvonta Poistovesilinjojen ylläpito / pumppaus Kuilutyöt Ajotien lanaus Ajotien rakentaminen ja kunnossapito Kaivuutyöt B Poraus Peränporaus Pitkäreikäporaus Vaijeripultitus, pelkkä poraus Muut pulttireiät Kairaus Nousunajo, täysprofiili C Räjäytystyöt Peränpanostus Pitkäreikäpanostus Rikotus räjäyttämällä Holvauksen purkaminen miinaamalla Muut räjäytystyöt D Koneellinen lujitus Ruiskubetonointi Vaijeripultitus, mekanisoitu Lyhytreikäpultitus Rusnaus, koneellinen Verkotus, koneellinen E Huoltotyöt Voimavirtasähkötyöt Heikkovirtasähkötyöt Mekaaninen kunnossapito, liikkuva Mekaaninen kunnossapito, kiinteä Poranteroitus Päivittäiset huollot / valvonta F Louheen lastaus, rikotus Louheenlastaus Kauko-ohjattu lastaus Rikotus, koneellinen Kasan kastelu G Käsintehtävät lujitustyöt Pulttireikien poraus, käsin Verkotus Pultin asennus/juotto Vaijeripultitus, aluslevyjen asennus Vaijeripultitus, käsin injektointi Rusnaus, käsin H Kuljetukset Tarvikkeiden kuljetus Räjähteiden ja kemikaalien kuljetus Henkilökuljetukset Muut kuljetukset Louheenkuljetus I Muut tehtävät Kaivosmittaus Geologinen kartoitus Palanäytteenotto Työnjohtotehtävät Kemikaalien käsittely Pelastuskaluston ylläpito Murskaamon työt 15

16 Kun työntekijät vastaavat vaarojen tunnistamislomakkeisiin liittäen työtehtävänsä työtehtäväryhmäjakoon, saadaan yhdeksälle työtehtäväryhmälle ominaiset vaarajakaumat ja paremmat edellytykset tilastolliseen käsittelyyn. Koska osa työntekijöistä tekee tutkimuskohteissa useampaa työtehtävää siten, että ne kuuluvat työtehtäväryhmäjaossa useampaan työtehtäväryhmään, tehtiin vaarojen tunnistamisvaiheeseen linjaus, jonka mukaan työntekijöiden tuli vastata työtehtäväryhmäkohtaisesti yhdestä kolmeen vaarojen tunnistamislomakkeeseen. Jos työntekijä tekee työtehtäväryhmään kuuluvaa työtä vähintään yhtenä päivänä viikosta tai muuten yhteenlaskettuna 20 % työajasta, on hänen vastattava tämän työn osalta vaarojen tunnistamislomakkeisiin. Jos esimerkiksi työntekijän pääasiallisiin työtehtäviin viikon aikana kuuluu 2 päivää pitkäreikäporausta, 2 päivää pitkäreikäpanostusta ja 1 päivä rakennustöitä, tulee hänen vastata ryhmiin: A Rakennus- ja ylläpitotyöt B Poraus C Räjäytystyöt (rakennustyöt) (pitkäreikäporaus) (pitkäreikäpanostus) Riskien arviointi työpaikalla menetelmän tarkistuslistat muokattiin nelisivuiseksi kyselylomakkeeksi (Liite 1), jossa tunnistettiin työtehtäväryhmäkohtaisesti vaaroja fysikaalisista vaaratekijöistä, tapaturmavaaroista, ergonomiasta sekä kemiallisista ja biologisista vaaratekijöistä. Vastaajakohtaisesti kysyttiin yksittäisellä lomakkeella (Liite 2) henkistä kuormittumista maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä, koska sen ei nähty olevan niin selkeästi sidoksissa työtehtäväryhmiin vaan ylipäätään maanalaisen työn luonteeseen. 16

17 3. HANKKEEN KOHTEET 3.1. ONKALO, Posiva Oy Johdanto Ydinvoimayhtiöt Teollisuuden Voima Oy ja Fortum Power and Heat Oy perustivat vuonna 1995 Posiva Oy:n /11/. Posivan tehtävänä on huolehtia käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimuksista, loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen. Posiva Oy tekee yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten eri alojen asiantuntijaorganisaatioiden kanssa ja tilaa ydinjätehuoltoon liittyviä tutkimuksia yliopistoilta, korkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta ja konsulttiyrityksiltä. Parhaillaan Posiva louhii Eurajoen Olkiluodossa mittavaa, puolen kilometrin syvyyteen ulottuvaa tutkimustunnelia, ONKALOa, (Kuva 3) josta saadaan yksityiskohtaista tietoa loppusijoituskallion olosuhteista ja ominaisuuksista. Kuva 3. Maanalainen tutkimustila ONKALO (keltaisella) ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilat (harmaalla) Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Suomen kahdessa ydinvoimalaitoksessa toimii yhteensä neljä reaktoriyksikköä, ja viides on rakenteilla. Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka käytön aikana muuttuu radioaktiiviseksi. Radioaktiivisesta polttoainejätteestä on huolehdittava niin, ettei siitä aiheudu haittaa elolliselle luonnolle. Ydinenergialain mukaan vastuu ydinjätehuollosta kuuluu jätteen tuottajille eli voimayhtiöille. Ydinjätehuoltovelvollisten Teollisuuden Voima Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n vastuu kattaa kaikki toimenpiteet aina siihen asti kunnes ydinjäte on pysyvästi 17

18 loppusijoitettu. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvät tehtävät voimayhtiöt ovat osoittaneet vuonna 1995 perustamalleen Posiva Oy:lle, joka käynnissä olevien tutkimusten ohella huolehtii tulevaisuudessa myös loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen. Maassamme tehtyjen päätösten mukaisesti kaikki Olkiluodon sekä Loviisan laitoksella nykyisin oleva ja vastaisuudessa kertyvä käytetty polttoaine valmistaudutaan loppusijoittamaan Eurajoen Olkiluodon kallioperään. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen valmistelut etenevät siten, että loppusijoituslaitoksen rakentamislupaa varten tarvittavat alustavat selvitykset ja suunnitelmat on esitettävä vuonna Lopulliset selvitykset ja suunnitelmat on varauduttava esittämään vuoden 2012 loppuun mennessä. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteutus Käytetty ydinpolttoaine välivarastoidaan ydinvoimalaitosten yhteydessä sijaitseviin välivarastoihin kymmeniksi vuosiksi. Välivarastoista käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan erikoissäiliöissä erikoiskuljetuksina kapselointilaitokseen. Siellä käytetyt ydinpolttoaineniput suljetaan massiivisiin, tiiviisiin metallisäiliöihin, jotka sijoitetaan pysyvästi kallioperään. Loppusijoituslaitoksen toiminta alkaa vuonna Laitoksen toimintaan kuuluu mm. ydinjätteen kuljetus, kapselointi, kapselien loppusijoittaminen, tunnelien täyttäminen, käytön aikainen rakentaminen ja valvonta. Loppusijoitustilojen rakentaminen etenee vaiheittain. Vuoteen 2020 mennessä rakennetaan valmiiksi vain pieni osa loppusijoitustunneleista. Tiloja laajennetaan sitä mukaa, kun loppusijoittaminen etenee. Samaan aikaan on siis käynnissä niin loppusijoitustoimintaa kuin louhintaakin, mutta eri tunneleissa. Tällä tapaa vaiheittain tiloja laajentaen edetään 2120-luvulle saakka, kunnes kaikki käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu. Lopuksi kapselointilaitos ja muut rakennukset puretaan, mikäli niitä ei haluta ottaa muuhun jatkokäyttöön. Loppusijoitustunnelit, tekniset tilat, ajotunneli ja kuilut täytetään, ja maanpäälliset alueet maisemoidaan. 18

19 Kuva 4. Loppusijoituskapseli Kuva 5. ONKALOn suuaukko Maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn, louhinta ja tutkimukset ONKALOsta hankitaan tarkkaa tietoa loppusijoitustilojen yksityiskohtaista suunnittelua sekä turvallisuuden ja rakennusteknisten ratkaisujen arviointia varten. ONKALO mahdollistaa myös loppusijoitustekniikan testauksen aidoissa olosuhteissa. ONKALO ei ole tarkoitettu pelkästään tutkimustilaksi, vaan se on suunniteltu toimimaan kulkuväylänä loppusijoitustiloihin sitten kun ne rakennetaan. ONKALOn toteutus kestää 6 7 vuotta. Rakentaminen ajoittuu vuosille Tutkimuksia tehdään louhinnan yhteydessä rakentamisen alusta lähtien. Rakentaminen aloitettiin kesäkuussa ONKALO-vaiheen jälkeen 2010-luvulla aloitetaan kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen rakentaminen. ONKALOn päätutkimustasolle ( 420 m) louhitaan ajotunneli ja ilmanvaihtokuilu. Samanaikaisesti toteutetaan muita teknisiä töitä, mm. tunnelin suuaukkorakenteet, kaapelikourut, lattiarakenteet, putkitukset jne. Louhinnat tehdään poraus-räjäytysmenetelmällä. Ajotunneli louhitaan noin viiden metrin katkoissa. Katkoon porataan ensin reiät, jotka panostetaan. Kalliomassa räjäytetään ja louhe kuljetetaan pois. Kallioseinämät pestään ja irtokivet pudotetaan. Kallio tiivistetään tarvittavista kohdin esija jälki-injektoinnin avulla sekä rakenteellisin vesieristein. Kallion lujittamiseen käytetään juotettuja harjateräspultteja ja ruiskubetonia. Ilmanvaihtokuilussa voidaan käyttää myös valubetonia, joka toimii sekä vesieristeenä että kalliota lujittavana rakenteena. Käytettävien materiaalien lopullinen valinta tehdään esitutkimusten ja työnaikaisten tutkimusten perusteella. Maan pinnalle rakennetaan kuilurakennus, huolto- ja valvomorakennukset sekä väestönsuoja. Myös teitä sekä maanrakennus- ja sähkötöitä tehdään. 19

20 Louhinnan yhteydessä tehdään suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä tutkimuksia ajotunnelista käsin. Tulokset hyödynnetään välittömästi louhinta- ja rakennustöissä. Kallion pohjavesiolosuhteisiin ja loppusijoitustilojen sijoitteluun keskittyvät tutkimukset aloitetaan metrin syvyydessä. Myöhemmin ajotunnelin ja ilmanvaihtokuilun louhimista jatketaan alemmalle tutkimustasolle ( 520 m). Ajotunnelin kokonaispituus on 5,5 km kaltevuudella 1:10 ja louhittavien tilojen kokonaistilavuus m 3. Alemmalla tasolla tutkitaan kalliomekaanisia olosuhteita ja loppusijoitustilojen asemointiin vaikuttavia tekijöitä. Tähän vaiheeseen kuuluvat myös loppusijoituksen demonstroinnit, jotka kuten muutkin tutkimukset ja testaukset jatkuvat myös ONKALOn valmistumisen jälkeen vuosina Olkiluodon maanalaiset kallioperätutkimukset tällä hetkellä laajentuvat. ONKALOn ensimmäinen tutkimusperä on valmistunut ja mahdollistaa pitkäaikaiset tutkimukset tunnelin rakentamista häiritsemättä. Ensimmäiset tutkimusperään suunnitellut työt tähtäävät ympäröivän kallioperän hydrologisten ja geokemiallisten olojen selvittämiseen. Tutkimusperiä tullaan ONKALOn edetessä rakentamaan useita ja niistä käsin pyritään lähivuosina muodostamaan myös ensimmäinen näkemys ONKALOa ympäröivän kallion soveltuvuudesta loppusijoitustunnelien ja -reikien sijoituspaikaksi. Kallioperätutkimukset jatkuvat myös maan päältä käsin. Vuoden aikana on kairattu kolme syvää kairareikää, joilla on selvitetty tutkimusalueen laitaosien kallion ominaisuuksia. Tulevina vuosina tutkimusaluetta on tarkoitus laajentaa erityisesti itäsuuntaan Posivan ja ONKALO-projektin organisaatiot Kuva 6. Posiva Oy:n organisaatiokaavio 20

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake 1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake Koulu: Oppiaine: Aiemmin tehdyt selvitykset /arvioinnit: Vastuuhenkilö: Arvioinnin kohde Työryhmä Aikataulu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Lisätietoja: 2 Tarkistuslista

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14

Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2001 4 ISBN 952-00-1001-7 ISSN 1456-257X ASIANTUNTIJA

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

TIEKULJETUSTEN TOIMINTAVARMUUS

TIEKULJETUSTEN TOIMINTAVARMUUS TIEKULJETUSTEN TOIMINTAVARMUUS Käytännönläheinen ja helppokäyttöinen riskienhallinnan työkalu kuljetusyritysten käyttöön veloituksetta RISKIENHALLINTA Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista ja tiedonvälityksestä Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaiden näkökulmasta (SEURA) Tutkijat Professori Tapio

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Tuotantopäivitys 07.4.2011

Tuotantopäivitys 07.4.2011 Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo Maanalainen rakentaminen seminaari 11.5.2015 RIL Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja HSY 11.5.2015 Blominmäen

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Turvallisuusasiakirja 1/7 TURVALLISUUSASIAKIRJA URAKKALASKENTA-ASIAKIRJA 16066-011L 16066-011V 16066-011K Turvallisuusasiakirja 2/7 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...

Lisätiedot

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-. eologian tutkimuskeskus r-- srh.!'-.-.-.... -. -. -7 _1 d. 11,.-. nestutkimukset 1./1.3 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4. Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Finas-päivä 26.1.2017 Akkreditointi ja tulevaisuus Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Tutkimusjohtaja Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua 1. Riskinarviointi prosessina 2. Riskienarvioinnin

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA

HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS 29.5.2013 LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA ELINTARVIKEKETJUSSA HACCP II Vaarojen ja riskien arvioimismalleja ELT Marjatta Rahkio ERILAISIA VAAROJA: TODENNÄKÖISYYS vaarojen todennäköisyys

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI OY Atlas Copco Louhintatekniikka AB Ilkka Eskola 2 TURVALLISUUS JA ERGONOMIA ERGONOMICS TURVALLISUUS Radio-ohjausjärjestelmä (RRC) Radio-ohjauslaitteessa

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA Timo Seppälä, projektijohtaja 11.11.2016 Tyksin T3-sairaalan rakennushanke Tyksin T3-sairaalaan sijoitetaan nykyisin U-sairaalassa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA Vuoriteknikot Ry:n jatkokoulutuspäivät Espoossa 26. 27.5.2016 LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA PORAUKSEN OPTIMOINTI AVOKAIVOKSILLA JA MURSKETUOTANNOSSA Jouko Salonen, Louhintaosaaminen, Sandvik Mining &Construction

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 1 (7) Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 2 (7) SISÄLTÖ 1 PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 3 2 ORGANISOINTI JA VASTUUT... 4 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI...

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATTITUTKINTO 2010

KAIVOSALAN AMMATTITUTKINTO 2010 Näyttötutkinnon perusteet KAIVOSALAN AMMATTITUTKINTO 2010 Määräys 55/011/2010 Määräykset ja ohjeet 2010:21 Määräykset ja ohjeet 2010:21 Näyttötutkinnon perusteet KAIVOSALAN AMMATTITUTKINTO 2010 Määräys

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä Tapaus Masku Varsinais-Suomen ELY-keskus, johtava lakimies Pauli Rajala 11.11.2016 Säännöstaustaa Maa-aineslaki ei koske rakentamisen yhteydessä irrotettujen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

Hannukainen Mining Oy

Hannukainen Mining Oy 1 Hannukainen Mining Oy Perustettiin keväällä 2015 Tapojärvi Oy:n tytäryhtiö Tällä hetkellä lupa-asioiden hoitamista ja ympäristöteknistä suunnittelua Muutama syvä kairareikä 5-6/-17 Koeirrotus ja täydentävät

Lisätiedot

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 21.6.2016, sivu 1 / 6 REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 SRV rakentaa Kalasatamaan tornitaloalue REDIn, joka muodostuu kahdeksasta tornitalosta, kauppakeskuksesta sekä 2 000 auton pysäköintilaitoksesta. Torneissa

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot