Työympäristövaarojen selvittäminen, arviointi ja hallinta puusepänteollisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työympäristövaarojen selvittäminen, arviointi ja hallinta puusepänteollisuudessa"

Transkriptio

1 Työsuojelujulkaisuja 89 Mika Liuhamo Työympäristövaarojen selvittäminen, arviointi ja hallinta puusepänteollisuudessa NikkaRi-kehittämishanke Työsuojeluhallinto Tampere 2009

2 TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Turvalliset johtamiskäytännöt -tiimi Raportti ISBN ISSN Multiprint 2009

3 Alkusanat NikkaRi -kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda puusepänteollisuudelle soveltuva menettelytapa vaarojen arviointiin, sekä tätä menettelytapaa hyödyntämällä kehittää sen soveltamista johdonmukaiseen vaarojen hallintaan hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla niiden omista lähtökohdista. Hankkeeseen osallistui kymmenen puusepänteollisuuden yritystä Hämeen ja Vaasan työsuojelupiirien toimialueelta. Hankkeessa järjestelmällisen riskinarvioinnin prosessin aikaansaaminen osoittautui keskeiseksi työturvallisuuden kehittämisen elementiksi. Riskinarviointi on selkeä työkalu kehittää kunkin yrityksen omia edellytyksiä hallita työturvallisuutta. Myös yhteistyö työsuojelupiirien ja Työterveyslaitoksen välillä osoitti hankkeessa toimivuutensa. Haluan lausua lämpimät kiitokseni kaikille hankkeeseen osallistuneille henkilöille ja yrityksille sekä rahoittajalle. Erityisesti mieleen ovat jääneet riskinarviointiprosessin aikana tapahtuneet henkilökohtaiset oivaltamiset ja kokonaisuuden avautuminen sekä sisältöä rikastaneet keskustelut hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden kanssa. Toivon, että yhteiset hyvät kokemukset kannustavat yhä uusia yrityksiä kehittämään työturvallisuuttaan systemaattisen riskinarvioinnin avulla. Mika Liuhamo Työterveyslaitos 3

4 4

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 7 Summary... 9 Termien selitykset Tausta Työturvallisuuslaki ja pientyöpaikat Puusepänteollisuus indikaattorien valossa Tavoite Organisointi Osapuolet Työryhmä Ohjaus Resurssit Hankkeen eteneminen Valmistelu Työpaikkakäynnit Tarkentavat selvitykset Toimintamalli Raportointi Hankkeen aikataulu Tulokset Kohdetyöpaikat Työpaikkojen valinta Edellytykset työpaikoilla Työpaikkojen vaaraprofiili Vaarojen arviointi Toimintamalli Arviointiprosessi Vaarojen luokittelu Vaaratekijät Räjähdysvaara Puupöly Kemialliset tekijät ja kemikaalit Tapaturman vaarat Fyysinen kuormitus Melu Ilmanvaihto ja lämpöolot Työtilojen järjestys ja siisteys Henkilönsuojainten käyttö Pohdinta ja johtopäätökset Riskinarvioinnin toimintamalli Pientyöpaikkojen valmiudet Menetelmät Riskin suuruuden arviointi

6 Arvioinnin toteutuminen Arvioinnin hyöty Valmiudet työpaikkojen tukemiseen Työsuojelupiirit Työterveyslaitos Työterveyshuollot Muut organisaatiot Yhteistyö TTL - Työsuojelupiirit Hankkeiden suunnittelu Yhteiskäyntien suunnittelu ja toteuttaminen Hankkeen raportointi ja tiedottaminen Kehittämistarpeet Menetelmät Osaaminen Lähteet Liitteet Työpaikkakäynnillä havainnoidut asiat Vaaranarvioinnin toteuttaminen Altistumisen ja kuormituksen rajoittaminen Palo- ja räjähdysvaaran huomioiminen Ilmanvaihtojärjestelyt Työpaikan järjestys Työympäristön vaarojen ja riskin hallinnan arviointi Ohjeita lomakkeiden käyttäjälle Fysikaaliset tekijät Kemialliset ja biologiset tekijät Tapaturmavaarat Tapaturma- ja ylikuormitusvaarat (kone ja lähiympäristö) ATEX tietokortti Ohjeellinen räjähdyssuojausasiakirjan sisällys Vaarojen tunnistamisen työkalu (Safety Check) Riskien arviointitaulukko

7 Tiivistelmä Puusepänteollisuus sisältää runsaasti perinteisiä työympäristöön liittyviä, työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta uhkaavia haitta- ja vaaratekijöitä sekä altisteita. Tällaisia ovat esimerkiksi puupöly, melu sekä kemikaalit. Puusepänteollisuuden työpaikat ovat tyypillisesti kokoluokaltaan yksittäisistä yrittäjistä ja mikroyrityksistä pieniin, alle 50 henkilön työpaikkoihin asti. Monet pienyrityksistä ovat yrittäjälähtöisiä, mikä luo niille tyypillisen johtamis- ja toimintakulttuurin. Tämän kokoisissa yrityksissä resurssit esimerkiksi työturvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen ovat varsin niukat, vaikka haasteita ja vaatimuksia riittääkin. Työympäristön vaarojen selvittäminen, arviointi ja hallinta sisältää työturvallisuuden kulmakivet. Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen kuuluvat vaara- ja haittatekijöiden selvittäminen, niiden poistaminen mahdollisuuksien puitteissa sekä jäljelle jääneiden vaarojen merkityksen arvioiminen työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Tämä edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä toiminnan kehittämisessä. Työpaikan vaarojen arviointiin on olemassa kymmeniä erilaisia menetelmiä, joita löytyy mm. Työterveyslaitoksen verkkosivustolta (Menetelmäpakki). Menetelmät ohjaavat työnantajaa tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia työn ja työympäristön tyypillisiä vaaratekijöitä. Osassa menetelmiä on myös ohjeita riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Menetelmien suurimpana puutteena on kuitenkin se, että ne eivät riittävästi tue turvallisuusjohtamisen prosessia joka johtaisi pitkäjänteiseen, määrätietoiseen työturvallisuuden parantamiseen. Tässä hankkeessa kiinnitettiin huomiota nimenomaan työnantajan edellytyksiin työturvallisuuden parantamiseksi. Hankkeessa on pyritty kehittämään ja tukemaan työpaikkojen luontaisia toimintatapoja kehittää toimintaansa turvalliseksi. Monella työpaikalla lähtökohta on ollut perustason riskinarvioinnin käynnistämisessä ja sen loppuun saattamisessa. Tässä yhteydessä riskinarvioinnista puhuttaessa on syytä erottaa toisistaan vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin menetelmät, sekä menetelmien soveltaminen eli arvioinnin prosessi. Työpaikoilla tarkasteltiin riskinarvioinnin toteutumista työpaikkojen omista lähtökohdista. Miten arviointi on järkevää toteuttaa? Millaisia resursseja se sitoo? Mitä lisäarvoa työstä voi saada? Miksi työ kannattaa tehdä hyvin? Millaista tukea työpaikka arvioinnissa tarvitsee? Monella työpaikalla riskinarviointi oli joko jäänyt tekemättä tai se ei ollut johtanut tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, mikä tuli esille työpaikkakäynneillä ja työsuojelupiirien tarkastuskertomuksissa. Johtopäätöksenä hankkeesta voitaneen yleisesti todeta, että työturvallisuuden parantaminen vaatii työnantajalta sitoutumista eli ajankäyttöä. Käytännössä pientyöpaikalla työnantajan aikaa jaetaan tämän ja tuhannen muun tärkeän asian kesken. Kun työnantajalla on osoittaa työturvallisuuden parantamiseen resursseja, esimerkiksi delegoimalla toimenpiteiden toteuttaminen vastuuhenkilöille, päästään lähtökohtaisesti parempaan lopputulokseen kuin sellaisilla työpaikoilla, joissa resursseja tähän ei ole. Viime kädessä on kuitenkin kysymys tahtotilasta eli siitä, miten merkittävänä asiana työnantaja työturvallisuuden parantamisen näkee ja millaiset edellytykset sen kehittämiselle luodaan. 7

8 8

9 Summary The carpentry industry contains many traditional hazards and dangers, as well as exposures, with respect to the work environment, workers health, and workers safety, for example, wood dust, noise, and chemical agents. Workplaces in this industry are typically in the size range from entrepreneurs to small enterprises with fewer than 50 workers. Many such small enterprises are based on entrepreneurship. Therefore, their management and activity culture is similar. The resources of small enterprises, for example, for the management and development of occupational safety and health, are very meagre, even though challenges and demands suffice. The determination, assessment, and management of work environment hazards form the cornerstone of occupational safety and health. It is part of the general responsibility of the employer to determine hazards and dangers, eliminate as many of them as possible, and assess the possible effect of any remaining risks to the health and safety of workers. This work requires the development of a well-designed and sustainable action plan. Numerous methods already exist for use in assessing workplace hazards; many of these methods can be found in the Menetelmäpakki (Occupational Risk Management Toolbox) on the webpages of the Finnish Institute of Occupational Health (http://www.ttl.fi/menetelmapakki). The methods help employers recognize and assess typical hazardous factors in different types of work and work environments. Some of the methods also provide guidelines on how to eliminate or decrease risks. Their greatest deficiency is, however, their lack of sufficient support for long-term and continually improving management of occupational safety and health. In this project, attention was especially paid to the abilities of employers to improve occupational safety and health. An attempt was made to develop and support means for improving workers safety and health in a way that fit the characteristics of the workplace. In many workplaces the initial work was to start a basic risk assessment and to see it through to completion. At this stage, it is necessary to differentiate between the recognition of risks and the methods used to assess risks, as well as the application of methods (i.e., the assessment process). Risk assessments in various workplaces were examined from the viewpoint of the workplaces themselves through the use of the following questions: How should the risk assessment have been carried out? What types of resources were needed? What additional value could be gained? Why should the assessment have been done well? What kind of support would have been needed? In many workplaces, the assessment had not been carried out, or it had not resulted in appropriate actions, as revealed by onsite visits and in safety inspectors reports. In conclusion, the project showed that, in general, improving occupational safety and health requires the commitment of employers, in other words, their time. In practice, the time of an employer in a small enterprise is divided between this work and a thousand other important things. When an employer can address the resources needed to improve occupational safety and health, for example, by delegating the realization of such activities to a particular person, a better result is reached than in a workplace in which there are no such resources. In the end, it is, however, a question of willingness in other words, how significant the employer believes improving occupational safety and health is and what kind of prerequisites are created for that development. 9

10 Termien selitykset 10 ASA-ilmoitus Työnantajan vuosittain tekemä ilmoitus syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuneista työntekijöistä. ASA-rekisteri Ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvien lakisääteinen rekisteri, jonka avulla pyritään ehkäisemään työhön liittyvää syöpävaaraa ja seuraa maan työpaikkojen altistumistilannetta. ATEX Atmosphères explosibles. Tarkoittaa räjähdysvaarallisia tiloja ja niissä käytettäviä laitteita koskevaa lainsäädäntöä ja standardisointia. EU-alueella nämä perustuvat EU-direktiiviin (94/9/EY). ATEX-foorumi Välittää ja jalostaa tietoa sekä antaa neuvontaa pk yrittäjille, yritysten työntekijöille ja kansalaisille ATEX-säädösten soveltamisessa. Haitalliseksi tunnettu Pienin ilman kemikaalipitoisuus, jonka sosiaali- ja terveysministeriö arvioi pitoisuus (HTP) voivan aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Ilmoitetaan yleensä haitallisten molekyylien suhteena ilmapartikkeleiden määrään miljoonasosina (ppm) tai milligrammoina ilmakuutiometriä kohti (mg/m3). Kemikaaliluettelo Työnantajan laatima ajantasainen luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista. Käyttöturvallisuustiedote Kemikaalilainsäädännön asettama, vaarallisen kemikaalin valmistajalta tai markkinoille tuojalta edellyttämä selvitys kemikaalin ominaisuuksista. Käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä työpaikalla työntekijöiden nähtävillä. Laiteluokitus Räjähdysvaarallisiksi luokitelluissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettujen laitteiden luokitus, joka ottaa huomioon tilaluokan ja luokituksen perusteena olevien aineiden räjähdysryhmät ja lämpötilaluokat. Meluntorjuntaohjelma Työnantajan laatima lakisääteinen, muodoltaan vapaa kuvaus toimenpiteistä, joilla hallitaan melun aiheuttamia ongelmia työpaikalla ja vähennetään melulle altistumista. Menetelmäpakki Tietokanta eri organisaatioiden laatimista työolojen arviointi- ja kehittämismenetelmistä. Palokuorma Vapautuva kokonaislämpömäärä, kun tilassa oleva aina palaa täydellisesti, ml. kantavat ja runkoa jäykistävät rakenteet, rakennusosat sekä irtaimisto. Palokuorma määräytyy normaalisti osaston käyttötavan mukaisesti ja lasketaan huoneistoalan neliömetriä kohden (MJ/m 2 ). Palo-osastointi Rakennusmääräysten mukaan rakennus tulee jakaa palo-osastoihin. Osastoinnin tarkoituksena on estää palon ja haitallisten savukaasujen leviäminen palo-osastosta toiseen. Räjähdyssuojausasiakirja Työnantajan laatima selvitys räjähdysvaaran toteamisesta, arvioinnista sekä (RSA) toimenpiteistä räjähdysvaaran torjumiseksi työpaikalla. Safety Check Ammattialakohtaiset työsuojelun tarkistuslistat pienyrityksille, joiden tarkoituksena on auttaa yritystä huolehtimaan koko henkilöstön työturvallisuudesta ja -terveydestä. Tilaluokitus Työnantajan on luokiteltava räjähdysvaaralliset tilat. Luokitus tehdään yleensä soveltamalla käsikirjoissa tai standardeissa annettuja esimerkkejä. Luokitelluissa tiloissa on noudatettava vähimmäisvaatimuksia ja ne on tarvittaessa merkittävä. TOT-tutkinta Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmässä tutkitaan tiettyjä poikkeustapauksia lukuunottamatta kaikki työpaikoilla ja vastaavissa olosuhteissa sattuneet kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Tutkinnat aloitettiin vuonna Tuttava Työterveyslaitoksen kehittämä ohjelma työturvallisuuden, tuottavuuden ja laadun kehittämiseen parantamalla järjestystä ja siisteyttä sekä antamalla positiivista palautetta työpaikalla. Työpaikkaselvitys Keskeinen osa työterveyshuoltoa. tavoitteena on tunnistaa työstä ja työoloista johtuvat vaara- ja kuormitustekijät ja arvioida niiden vaikutukset työntekijän terveyteen. Selvityksen tekeminen kuuluu työterveyshuollon ammattihenkilöille, mutta työnantaja on vastuussa niiden toteuttamisesta. Vaaraprofiili (riskiprofiili) Yksinkertainen, usein visuaalinen tapa tehdä yhteenveto riskien arvioinnin tuloksista. VARO-rekisteri Turvatekniikan keskuksen ylläpitämä vaurio- ja onnettomuusrekisteri. VARO-rekisteriin kerätään tietoa vaarallisiin kemikaaleihin, painelaitteisiin, kaivoksiin, sähkölaitteistoihin ja -laitteisiin sekä hisseihin liittyvistä onnettomuuksista ja vaaratilanteista.

11 1 Tausta Työturvallisuuslaki ja pientyöpaikat Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään ja tunnistamaan työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä arvioimaan niiden merkityksen työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työantajalla ei ole tähän riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita (Työturvallisuuslaki). Saatujen kokemusten valossa työpaikoilla on tarvetta hyvien ja taloudellisesti tehokkaiden ratkaisujen käyttöönottamiseksi työturvallisuuden kehittämiseen, mutta erityisesti pieniltä työpaikoilta tällainen riittävä asiantuntemus monimutkaisen asiakokonaisuuden hallintaan puuttuu. Myös ulkopuolisilla asiantuntijoilla, työterveyshuolloilla, viranomaisilla ja tutkijoilla on tarve luoda yhteisiä hyviä käytäntöjä toimialan tyypillisiin ongelmiin. Tästä saatiin viitteitä myös Hämeen ja Vaasan työsuojelupiireissä vuosina toteutetusta kehittämishankkeesta, jossa laadittiin 20 metallituoteteollisuuden työpaikan kanssa kullekin soveltuvat meluntorjuntaohjelmat (Ikäheimo). Työturvallisuuslain ja turvallisuusjohtamisen keskeisiä periaatteita ovat yhteistoiminta ja osallistuminen. Havainnollistaminen on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi lisätä henkilöstön osallistumista ja edistää sellaisten ratkaisujen löytymistä, jotka voivat syntyä työpaikkojen eri tahojen ja tarvittaessa ulkopuolisen asiantuntemuksen yhdistämisellä. Osallistu Havainnollista Kehitä toimintamallia on sovellettu keskisuurilla ja suurehkoilla työpaikoilla (Säämänen ym.). Näiden periaatteiden soveltaminen myös pienillä työpaikoilla on perusteltua tilanteessa, jossa työtä edelleen tehdään työympäristökysymysten kannalta vaativissa olosuhteissa. Puusepänteollisuus indikaattorien valossa Toimialalla Puutavaran ja puutuotteiden valmistus on työpaikkatapaturmien taajuudessa tapahtunut jonkin verran myönteistä kehitystä tarkastelujaksolla Taajuus on kuitenkin korkealla tasolla, luokkaa työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Samalla ajanjaksolla teollisuuden keskiarvo on laskenut tasaisesti tasolle 40 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vakavissa, yli 4 päivän työkyvyttömyyteen johtavissa tapaturmissa puutavaran ja puutuotteiden valmistus on huonoin kaikista teollisuuden toimialoista. Myös poissaolopäiviä on keskimäärin eniten muihin teollisuuden toimialoihin verrattuna (Tapaturmatilastot). Turvatekniikan keskuksen ylläpitämän vaurio- ja onnettomuusrekisterin (VARO) tietojen mukaan toimialalla Huonekaluteollisuus, sahat ja puutavarateollisuus on sattunut 9 vakavaa vaaratilannetta tai onnettomuutta vuosina Valtaosa vahingoista on ollut syttymiä tai tulipaloja, jotka ovat liittyneet herkästi syttyvien palavien nesteiden (maalit, lakat, liuotinaineet, ohenteet) käsittelyyn ja varastointiin, osassa syynä on ollut huoltamatta jäänyt ilmanvaihtolaitteisto (VARO-rekisteri). Lisäksi puusepänteollisuuden purun- ja pölynpoistojärjestelmiin sekä palautusilman käyttöön liittyy pölyräjähdysvaara. ATEXsäädökset ovat voimassa sekä uusien että jo käytössä olevien tilojen ja laitteiden osalta (ATEX, Asetus 576/2003). Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämästä työpaikkaonnettomuuksien tutkintatietokannasta (TOT) löytyy vuodesta 1990 alkaen toimialalla Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 23 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Näistä valtaosa on sattunut sahoilla ja vastaavilla suuremmilla työpaikoilla. Hakusanoilla huonek tai puusep ei kuitenkaan löytynyt yhtään tapausta (Työpaikkaonnettomuuksien tutkinta). Työsuojeluhallinnon ylläpitämästä tapaturmaselostusrekisteristä löytyy toimialalla 361 Huonekalujen valmistus kaikkiaan 154 tapausta. Hakusanalla puu näistä jää jäljelle vielä 83 tapausta ja edelleen 2000-luvulla sattuneita 17 tapausta, jotka ovat lähinnä erilaisilla työstökoneilla sattuneita käsi- tai sormivammoja (TAPS-rekisteri). Työympäristön keskeisiä työhygieenisiä ongelmia puusepänteollisuudessa ovat puupöly ja melu. Kovapuupölyt (tammi ja pyökki) on luokiteltu syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi ja työsuojelupiirit ovat ottaneet kantaa mm. palautusilman käyttöön (Hämeen työsuojelupiiri, Asetus 1014/2003). Liuotinaineille altistuminen ja sen luonne on muuttumassa uusien, osin vesipohjaisten liuotintyyppien myötä. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 43 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä huonekalujen valmistuksen toimialalta vuonna Ilmaantuvuus (tapausta/ työntekijää) oli 30, kun kaikkien alojen keskiarvo oli 20. Keskeiset ammattitautiryhmät olivat ihotaudit (15 tapausta) sekä tuki- ja liikuntaelinten rasitussairaudet (11 tapausta). Niissä molemmissa ilmaantuvuus oli yli kaikkien alojen keskiarvon. Ihotautien osalta se oli kaikkien toimialojen suurin (10) yhdessä maa- ja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden kanssa (Ammattitaudit 2002). 11

12 2 Tavoite Hankkeessa pyrittiin luomaan ja toteuttamaan työympäristön vaarojen tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan toimintamalli kymmenellä puutuotteita valmistavalla työpaikalla yhteistyössä työpaikan henkilöstön ja ulkopuolisen asiantuntijan kesken. Hankkeeseen osallistuneet työpaikat olivat puusepänteollisuuden pienyrityksiä. Toimialaan sisältyy huonekalujen valmistuksen lisäksi rakennuspuusepän teollisuus, toimialat 20 ja 36 (Toimialaluokitus 1995). Työpaikkojen toiminnassa puun työstämiseen liittyvät vaara- ja haittatekijät olivat keskeisiä. Hankkeessa haettiin vastausta myös siihen, miten yksittäinen työnantaja voi asiantuntija-apua käyttäen parhaiten arvioida ja kehittää työympäristönsä työturvallisuutta. Menetelminä käytettiin asiantuntijoiden avustuksella tai toimesta tehtyjä yleisiä tai kohdennettuja riskinarviointeja, mittauksia sekä kirjallisuusselvityksiä. Kehittämishankkeen tavoitteena oli tarjota rakennuspuupuusepänteollisuuden sekä huonekalujen valmistuksen toimialalla oleville, puutuotteita valmistaville alle 50 henkilön työpaikoille toimintamalli, jolla työnantaja voi ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntämällä selvittää ja arvioida työpaikan kannalta keskeiset tapaturmavaarat sekä työympäristön muut vaara- ja kuormitustekijät kehittää mukana olevien, työpaikan ulkopuolisten tahojen (työterveyshuollot, työsuojelupiirit, Työterveyslaitos) asiantuntemusta ja valmiuksia toteuttaa yhteistyössä pientyöpaikkojen työympäristön vaarojen hallintatoimia lähtien keskeisimmistä ongelmista ja työpaikkojen tarpeista. Vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa pyrittiin ottamaan huomioon yleisten, työturvallisuuslaissa mainittujen vaaratekijöiden lisäksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi aineiksi alkaen luokitellut kovapuupölyt (Asetus 716/2000, asetus 1014/2003) sekä asteittain alkaen voimaantuleva ATEX-direktiivi (Asetus 576/2003). 3 Organisointi 12 Osapuolet Hämeen (HäTSP) ja Vaasan (VaTSP) työsuojelupiirit valitsivat hankkeeseen osallistuvat työpaikat, toteuttivat työpaikkakäynnin sekä tiedottivat hankkeesta työpaikkoja. Työterveyslaitos (TTL) laati ja kehitti vaarojen arvioinnin toimintamallin, toteutti erityistä asiantuntemusta vaativat kohdennetut riskinarvioinnit ja niiden raportoinnin sekä huolehti työpaikkojen tarvitsemasta asiantuntijatuesta ja ohjeista ja hankkeen raportoinnista. Työpaikat osallistuivat hankkeeseen arvioimalla työpaikan vaara- ja haittatekijät sekä valitsemalla työympäristön kehittämistoimet ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäen. Osassa työpaikkoja työterveyshuollot olivat mukana toteuttamassa työpaikan vaaranarviointia. Työryhmä Hankkeen työryhmän muodostivat osapuolten nimeämät henkilöt, jotka osallistuivat työpaikka- ja selvityskäynteihin ja niiden raportointiin, asiantuntijatyöhön sekä työryhmän kokouksiin. Yhteisiä kokouksia pidettiin hankkeen aikana viidesti. Työryhmään kuuluivat tarkastaja Pentti Hautamäki, VaTSP ylitarkastaja Antero Keski-Nikkola, VaTSP tarkastaja Hannu Kojo, HäTSP työhygieenikko Marko Ikäheimo, TTL tiimipäällikkö Mika Liuhamo, TTL (hankkeelle nimetty projektipäällikkö) erikoistyöhygieenikko Salme Rantanen, TTL vanhempi asiantuntija Hannu Riipinen, TTL koulutussuunnittelija Björn Tornberg, TTL

13 Ohjaus Varmistamaan hankkeelle asetettujen tavoitteiden suunnitelman mukainen toteutuminen, hanketta ohjaamaan muodostettiin eri osapuolia edustava ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat ylitarkastaja Hannu Alén, STM:n työsuojeluosasto (hankkeelle nimetty valvoja) apulaispiiripäällikkö Tapani Louke, VaTSP apulaispiiripäällikkö Markku Räsänen, HäTSP aluejohtaja Rauno Hanhela, TTL. Resurssit Osapuolten yhteinen työpanos hankkeessa oli noin 30 henkilötyöviikkoa. Työsuojelupiirien työpanos painottui vuoden 2005 työpaikkakäynteihin, Työterveyslaitoksen työajasta yli puolet käytettiin suunnattuihin arviointeihin vuonna Työajan lisäksi kustannuksia syntyi työpaikka- ja selvityskäynneistä Hämeen ja Vaasan piirien alueella. Hankkeen budjetti oli euroa, josta STM rahoitti 75 % ja TTL 25 %. 4 Hankkeen eteneminen HANKKEEN OSAPUOLET Työsuojelupiiri Työpaikka Työterveyshuolto Työterveyslaitos HANKKEEN VAIHEET 1. Valmistelu 2. Työpaikkakäynti 3. Tarkentavat selvitykset Sopii hankkeen työpaikat. Toteuttaa esikäynnin. Toteuttaa työpaikkakäynnin. Laatii tarkastuspöytäkirjan. Selvittää ja arvioi työpaikan vaarat. Valitsee ja omien mahdollisuuksien mukaan toteuttaa kehitystoimet sekä työpaikkakäynnillä todetut korjaavat toimenpiteet. Tukee vaaranarviointia. Laatii hanketiedotteen. Kartoittaa taustatietoja. Osallistuu työpaikkakäyntiin. Tutustuu olosuhteisiin. Toteuttaa ertyisasiantuntemusta vaativat kohdennetut arvioinnit ja mittaukset. Laatii lausunnon työpaikalle. 4. Toimintamalli Laatii ja kuvaa vaarojen arvioinnin toimintamallin. 5. Raportointi Osallistuu hankeraportointiin yhdessä asiantuntijan kanssa. Vastaa hankkeen raportoinnista. Kuva 1. Hankkeen eteneminen Valmistelu Hanketta ideoitiin Tampereen aluetyöterveyslaitoksen, Hämeen työsuojelupiirin ja Vaasan työsuojelupiirin yhteistyöseminaarissa Seminaarissa sovittiin alustavasti hankkeen toteuttamisesta sekä työsuunnitelman laatimisesta. Hankkeen työsuunnitelma valmistui tammikuussa Hankkeelle myönnettiin rahoitus STM:n TUKE-rahastosta Hanke alkoi pian tämän jälkeen työryhmän ja ohjausryhmän kokoontumisella touko-kesäkuussa Hankkeen valmisteluvaiheessa työsuojelupiirit sopivat kunkin työpaikan kanssa hankkeeseen osallistumisesta sekä työpaikkakäynnin ajankohdasta. Työ- 13

14 Taulukko 1. Työpaikkakäynnin aiheet Aihe Sisältö Tarkoitus, muu syy 1. Esittely osanottajat, NikkaRi-hanke yhteinen sisältö ja tavoite 2. Turvallisuustoiminta työsuojelun toimintaohjelma, vaarojen ja haittojen arviointi 3. Vaara- ja haittatekijät tapaturmat ja niiden tutkinta painoalue käsin tehtävät nostot ja siirrot painoalue toistotyö painoalue näyttöpäätetyö painoalue kuljettimet erityiskohde radon erityiskohde puupöly ajankohtaisuus räjähdysvaara (ATEX) ajankohtaisuus 4. Suojautuminen henkilökohtaiset suojaimet ja niiden valinta (mm. puupöly, liuottimet) työpaikan toimintakulttuurin selvittäminen työpaikan menettely- ja työtapojen selvittäminen 5. Työaika työaikakirjanpito menettelytapojen selvittäminen 6. Lisätiedot soveltuvat arviointimenetelmät tietolähteiden tarjoaminen 7. Työpaikkakierros tuotanto, tukitoiminnot olosuhteiden havainnointi 14 terveyslaitos laati hankkeesta tiedotteen piirien käyttöön. Työpaikan vaaranarviointi pyydettiin esitettäväksi työpaikkakäynnin yhteydessä. Työpaikkakäynnit saatiin sovittua kesän 2005 aikana. Työpaikkakäynnit Työsuojelupiirit toteuttivat työsuunnitelman mukaisesti syksyllä 2005 kaikilla työpaikoilla käynnit, joihin myös TTL:n edustaja osallistui. Käynnit aloitettiin Hämeen piiristä. Työpaikkakäynneillä todettiin tehdyt toimenpiteet sekä selvitettiin aikaisempia kokemuksia, työpaikan olosuhteita ja työpaikalla dokumentoitua vaaranarviointia tarkastelemalla työympäristön keskeisiä ongelma-alueita ja erityisasiantuntemuksen tarpeita (liite 1). Työpaikkakäynneillä oli ohjeellinen asiasisältö jota sovellettiin tilanteen mukaan (taulukko 1). Piirit tekivät työpaikkakäynneistä ja niiden yhteydessä havaituista puutteista tarkastuskertomukset työpaikoille. Tarkastuskertomuksissa todettiin havaitut puutteet ja kehittämisehdotukset. Toinen hanketiedote lähetettiin työpaikoille työpaikkakäyntien jälkeen joulukuussa Tarkentavat selvitykset Työpaikkakäyntien perusteella Työterveyslaitos suunnitteli ja toteutti tarkentavat selvitykset työpaikoille. Tarkentavilla selvityksillä etsittiin yhteistyössä työnantajan kanssa ratkaisuja työpaikan vaarojen arvioinnin ja hallinnan keskeisiin näkökohtiin tai ongelmiin, joita työpaikkakäynnillä oli noussut esiin. Tällaisia oli- vat toimintaa koskevien määräysten ja vaatimusten täyttäminen, vaarojen selvittämisen ja arvioinnin periaatteet ja menetelmät, kohdennettujen arviointien ja mittausten tarpeet sekä tulosten tarkastelu ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Selvityskäynnit pyrittiin kohdentamaan työpaikan toiveiden mukaan, milloin sellaisia oli esitetty ensimmäisen yhteydenoton tai työpaikkakäynnin yhteydessä. Käytännössä selvitykset painottuivat työpaikan oman aktiivisuuden mukaan. Monella työpaikalla yleinen vaarojen tunnistaminen ja arviointi tai esimerkiksi kohdennettu räjähdysvaaran arviointi ja torjunta oli ajankohtainen asia, jota lähdettiin toteuttamaan. Selvityskäynneillä tehtiin havaintoja myös muista työympäristöön liittyvistä tekijöistä, jotka nousivat ajankohtaisuutensa tai muun syyn vuoksi toimenpidelistalle. Apuna käytettiin havainnointiin tarkoitettuja lomakkeita, joilla sai nopeasti tehtyä kattavan yleiskuvan työpaikan keskeisistä haittatekijöistä ja riskinhallintamenettelyistä (liite 2). Kullekin työpaikalle pyrittiin tekemään ainakin yksi tarkentava selvityskäynti. Aloitteen selvitykseen tehneille työpaikoille tehtiin eniten käyntejä, nämä olivat aktiivisia jo työpaikkakäyntien aikana. Vastaavasti kahteen työpaikkaan ei selvitystä yrityksistä huolimatta saatu sovittua. Ensimmäisessä työpaikassa asiaan vaikutti avainhenkilön siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen pian työpaikkakäynnin jälkeen sekä yrityksessä tapahtuneet laajat omistusjärjestelyt keväällä Uudella omistajalla oli tästä hankkeesta riippumattomia suunnitelmia työturvallisuuden kehittämiseksi. Toisessa työpaikassa näkyi melko selvästi avainhenkilön kuormittuneisuus työnantajan ainoana edustajana. Vaikka asenne työturvallisuutta kohtaan olikin periaatteessa myönteinen, kiireinen työ vei kui-

15 Taulukko 2. Hankkeen työpaikka- ja selvityskäynnit Piiri Häme Työpaikka Tässä raportissa on kuvattu hankkeen tulokset; toimintamalli, missä hankkeen aikana onnistuttiin, millaisia ongelmia tuli vastaan ja millaisia yhteistyömuotoja ja hyviä käytäntöjä saatiin aikaan. Raportti julkaistaan painettuna työsuojeluhallinnon julkaisusar- Työpaikkakäynnit Tarkastuskertomus Selvityskäynnit (*) työpaikan aloite RP RA RSA Työpaikka A x Työpaikka B *10.11., , 1.2., 10.3., x x x Työpaikka C *14.2., 4.4., x x Työpaikka D x Työpaikka E x x Työpaikka F Työpaikka G Työpaikka H x x Työpaikka I x x Työpaikka J x x kpl Vaasa tenkin kaiken ajan työympäristön kehittämisen kustannuksella. Työpaikoille laadittiin selvityskäyntien perusteella raportti (RP) havainnoista ja suosituksista, yleinen riskien arviointi (RA) tai kohdennettu arviointi ja räjähdyssuojausasiakirjan (RSA) malli (taulukko 2). Toimintamalli Työpaikka- ja selvityskäynneistä koostettiin kuvaus siitä, mitä keskeisiä tyypillisiä ongelmia (vaaroja tai puutteita niiden hallintamenettelyissä) toimialan työpaikoilla on ja miten vaarojen arviointiin ja hallintaan parhaiten löydetään ratkaisuja. Tulokset on esitetty seuraavassa luvussa. Raportointi jassa sekä sähköisessä muodossa hallinnon ja TTL:n välisessä Työsuojelun tuki -ekstranetissä. Hankkeessa saatuja kokemuksia ja tuloksia on välitetty työsuojelupiirien puualan tarkastajien ajankohtaispäivässä sekä Työterveyslaitoksen ja piirien välisessä yhteistyöseminaarissa Puusepänteollisuuden työpaikoille suunniteltiin järjestettäväksi seminaari, johon kutsutaan toteuttajien lisäksi hankkeeseen osallistuneita ja muita alan työpaikkoja sidosryhmineen. Hankkeen aikataulu Hanke alkoi Suunnitelman mukaan työpaikkakäynnit oli tarkoitus toteuttaa kesän 2005 jälkeen ja tarkentavien selvitysten syksyn 2005 ja kevään 2006 välillä. Hankkeen piti päättyä Työterveyslaitoksen syksyllä 2005 alkanut ja vuoden 2006 aikana jatkunut organisaatiomuutos kuitenkin viivästytti hankkeen toteuttamista tarkentavien selvitysten, toimintamallin kuvauksen ja raportoinnin osalta siten, että hankkeelle anottiin jatkoaikaa helmikuun 2007 loppuun asti. Hankkeen eteneminen vaiheittain on esitetty oheisessa taulukossa 3. Taulukko 3. Hankkeen aikataulu III I II III I II III I Valmistelu 09/04 08/05 x x x Työpaikkakäynnit 09/05 11/05 x Selvitykset 12/05 11/06 x x x Toimintamalli 08/06 02/07 x x Raportointi 03/07 11/07 x Kokoukset työryhmä I II III IV V ohjausryhmä I II III IV 15

16 5 Tulokset Kohdetyöpaikat Työpaikkojen valinta Työsuojelupiirit valitsivat kohdetyöpaikat niiden oman halukkuuden mukaan sekä hankkeen kannalta edustavan otoksen saamiseksi. Tarkoituksena oli saada mukaan yhtäältä sellaisia työpaikkoja, joilla aiempien tarkastusten perusteella oli näyttöä työturvallisuuden parantamisesta, toisaalta sellaisia, joissa työsuojelupiirin kokemusten mukaan oli selkeää tarvetta parannuksille. Valittujen työpaikkojen koko vaihteli noin 20 henkilöstä yli 50:een. Kohdetyöpaikkojen valmiudessa ja edellytyksissä turvalliseen ja terveelliseen toimintaan oli hyvin paljon hajontaa. Parhaiten toiminnan eroavaisuuksia voidaan kuvata työpaikkojen kulttuurieroilla. Osalla työpaikoista oli selvästi nähtävissä omaa tahtoa ja motivaatiota työturvallisuuden kehittämiseen, toisissa sitä sai hakemalla etsiä. Pääsääntöisesti ne työpaikat, joilla tahtoa kehittämiseen oli, saivat hankkeen aikana myös eniten aikaiseksi. Työpaikoista ainoastaan kaksi otti omatoimisesti yhteyttä projektin vetäjään (taulukko 2). Erityisesti hankkeen pienemmissä työpaikoissa oli selvästi havaittavissa yrittäjästä pieneksi yritykseksi tapahtuneen kasvun tuomia ongelmia. Yritystä johdetaan kuin suurta perhettä, muodollisuuksia ja virallisuuksia vältellen. Tämä näkyy esimerkiksi töiden organisoinnissa, jossa käytännössä puuttuu välitön työnjohtotaso. Kaikki asiat kulkevat yrittäjäjohtajan kautta, jonka aika ei mitenkään voi riittää kaikkeen turvallisen työn edellytyksistä huolehtimiseen. Työsuojelupäälliköiden, valtuutettujen ja esimiesten saamasta työsuojelukoulutuksesta ei syntynyt selvää käsitystä. Työpaikkakäynneillä tehdyt havainnot tukivat kuitenkin oletusta, että järjestäytyneellä työpaikalla työsuojeluvaltuutettu on useimmiten parhaiten työsuojelussa koulutettu henkilö. Työpaikkojen vaaraprofiili Työpaikoista saadun ennakkotiedon, työpaikkakäyntien ja erilaisten selvitysten perusteella saatiin yleiskuva puusepänteollisuuden työympäristön vaara- ja haittatekijöistä. Keskeisiä vaaroja, haittoja ja kuormitustekijöitä on esitetty taulukossa 4. Edellytykset työpaikoilla Alle 50 hengen työpaikkojen resurssit ovat hyvin rajalliset. Tämänkokoisilla työpaikoilla ei juurikaan ole esimerkiksi toimihenkilöitä. Halu ja kiinnostus asiaa kohtaan korvaa osittain muiden edellytysten, kuten ajallisten ja taloudellisten resurssien puutteita. Monella työpaikalla myös sukupolvenvaihdos on vienyt asioita positiiviseen suuntaan. Vaarojen arviointi Toimintamalli Työturvallisuuslain 10 edellyttää työnantajaa poistamaan työpaikan vaaratekijät tai, mikäli niitä ei voida poistaa, arvioimaan niiden merkityksen työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle (Työturvallisuuslaki). Huomio kiinnitetään usein siihen, miten kattavasti Taulukko 4. Työpaikkojen vaaraprofiili 16 Vaara- tai haittatekijät (eivät priorisoidussa järjestyksessä) Arvioitu ilmaantuvuus hankkeen työpaikoista, % epäjärjestys 80 epäsuotuisat lämpöolot 40 kaatuvat tai sinkoavat kappaleet 30 kemialliset tekijät ja altisteet 60 melu (ml. tärinä) 100 palo- tai räjähdysvaara 100 puupöly (ml. kovapuupöly) 100 puutteellinen ilmanvaihto tai kohdepoistot 70 raskaat käsin tehtävät nostot ja siirrot 40 vaaraa aiheuttavat koneet tai koneenosat 80

17 Arvioinnin suunnittelu Seuranta ja palaute Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen Voidaanko yksilöidä? KYLLÄ Vaara- ja haittatekijöiden poistaminen Voidaanko poistaa? EI EI KYLLÄ Tarkempi selvitys, kohdennettu arviointi Välittömät toimenpiteet Vaara- ja haittatekijöiden merkittävyydestä päättäminen Toimenpiden valinta ja toteuttaminen Kuva 2. Vaaranarvioinnin toimintamalli hankkeessa ja millä menetelmällä vaaratekijöitä on työpaikalla tunnistettu. Myös työpaikoille annetut ohjeet ja kehitetyt työkalut korostavat nimenomaan tunnistamisvaihetta. Tästä seuraa kuitenkin usein, että suurin resurssipanos käytetään jo tässä vaiheessa. Muut vaiheet, kuten vaarojen merkittävyydestä päättäminen, torjuntatoimenpiteet sekä jatkuvuuden varmistava tilanteen seuranta, tulevat tällöin helposti laiminlyötyä (kuva 2). Hankkeessa oli tarkoitus käyttää työpaikoilla tehtyjä perustason vaarojen arviointeja apuna keskeisten riskien selvittämisessä sekä auttaa työpaikkoja erityistä asiantuntemusta vaativissa, kohdennetuissa tai erityisissä riskien arvioinneissa ja selvityksissä. Tavoitteena oli sitoutumisen aikaansaaminen työpaikoilla ja hankkeen resurssien käyttäminen nimenomaan kohdennettuihin arviointeihin (kuva 3). Valmiudet kattavaan perustason vaarojen arviointiin olivat kuitenkin yrityksissä melko epävarmalla pohjalla. Tieto ja ymmärtämys keskeisistä haitoista ja vaaroista, niiden suuruudesta ja merkityksestä puuttui. Siten myös työpaikkojen valmiudet tehdä kohdennettuja arviointeja yksin tai yhdessä asiantuntijan kanssa olivat heikot. Useimmilla työpaikoilla ei ollut osoittaa dokumentoitua vaarojen arviointia. Jos sellainen oli, dokumentti joko oli vanhentunut eli ei vastannut senhetkistä tilannetta, tai tehty tarkastelu oli hyvin suppea. Esimerkiksi vaaratekijöitä oli tunnistettu, mutta niiden suuruutta tai merkitystä ei oltu arvioitu saati mietitty toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Arvioinnilla ei myöskään ollut selvää havaittavaa kytkentää työpaikan johtamiseen ja päätöksentekoon. Samaa johtopäätöstä tuki myös työpaikkojen työsuojelun toimintaohjelmien puuttuminen tai päivittämättä jättäminen. Arviointi oli tehty työpaikan ulkoisista vaatimuksista, ei siksi että siitä koettaisiin olevan erityistä hyötyä työpaikan kannalta. Esiymmärrys työpaikkaselvityksen tiedot lähtötietojen hankkiminen muut tarkastelut Perusarviointi kattava kokonaisvaltainen pohja kohdennetulle tai erityiselle arvioineille Kohdennettu arviointi vaara- tai kuormitustekijöiden ryhmät esim. kemikaalit, käsin tehtävät nostot, melu, palo- ja räjähdysvaara Erityinen arviointi (TTH:n tekemä) yksilötaso: työntekijän pyytämä selvitys, erityinen sairastumisalttius ryhmätaso: raskaana olevat, nuoret, vajaakuntoiset, erityisaltistuvat Kuva 3. Vaaranarvioinnin tasot (mukaellen, Pääkkönen ym.) 17

18 1. Valmistelu Lähtötietojen kerääminen Koulutus ja perehtyminen 2. Tunnistaminen Vaarojen, haittojen ja ongelmien tunnistaminen Vaaran aiheuttajan ja vaaratilanteen yksilöinti Välittömien vaarojen poistaminen 3. Pohdinta Jäljelle jääneiden vaarojen riskin suuruuden ja merkityksen arviointi Nykyisten hallintamenettelyjen arviointi Toimenpide-ehdotukset 5. Seuranta 4. Päätös Toimenpiteistä päättäminen Toimenpiteiden toteuttaminen Jäännösriskin arviointi Esiymmärrys tilanteesta Käsitys keskeisistä vaaratekijöistä Käsitys hallintamenettelyistä Käsitys työpaikan riskitasosta Kuva 4. Vaaranarvioinnin prosessi. 18 Arviointiprosessi Hankkeen aikana ensimmäiseksi tavoitteeksi asetettiin karkean perustason vaaranarvioinnin tekeminen työpaikoilla mahdollisimman pitkälti niiden omasta toimesta. Tässä tavoitteessa korostui nimenomaan vaaranarvioinnin prosessin aikaansaaminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että arviointimenetelmän sijaan tai sen lisäksi arvioinnissa korostui pohdinta vaarojen merkittävyydestä sekä selkeä päätös siitä, onko asialle tarkoitus tehdä korjaavia toimenpiteitä. Vaaranarvioinnin prosessia toteutettiin kuudessa hankkeen työpaikoista kuvan 4 kaltaisella tavalla. Työpaikoilla sovittiin arviointiryhmä, joka kokoontui joko työpaikan työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen tai molempien asiantuntijoiden tukemana. Ensimmäisessä tapaamisessa käytiin läpi arviointiprosessi ja menettelytavat sekä käytettävä menetelmä. Samalla todettiin käytössä olleet lähtötiedot, kuten mahdollinen aiempi arviointi tai työpaikkaselvitys tuloksineen. Vaarojen ja ongelmien tunnistamisessa päätettiin välttää rasti ruutuun -tyyppisiä lomakkeita ja toisaalta syvällisiä riskianalyyseja. Tunnistamiseen käytettiin joko yleisesti käytössä olevaa arviointimenetelmää (Riskien arviointi työpaikalla), tarkistuslistaa puusepänteollisuudelle (Safety Check), tai näiden muunnelmia. Edellisen etuna on laaja levinneisyys ja tunnettuus työpaikoilla ja työterveyshuolloissa, jälkimmäinen taas kattaa puusepänteollisuuden keskeiset työympäristöön liittyvät näkökohdat. Hankkeessa ei lähdetty arvioimaan kumpi menetelmistä soveltuu arviointiin paremmin, sillä menetelmän valinta on aina työpaikkakohtaisesti harkittava asia. Molemmat menetelmät vaativat kuitenkin koulutusta ja käyttöönoton harjoittelua työpaikoilla. Vaarojen tunnistaminen ei periaatteessa edellytä hienoja välineitä. Yksinkertainen perustyökalu, tarvittaessa ruutuvihkokin, täyttää tarkoituksen. Tunnistamisvaiheesta syntyi työpaikkakohtainen lista havaituista vaaratekijöistä, jotka koottiin taulukkomuotoon (liite 4). Vaarojen tunnistamisen lisäksi pyrittiin yksilöimään vaaran aiheuttaja mahdollisten toimenpiteiden kohdentamiseksi. Yksittäisten vaaratekijöiden tunnistamista tärkeämpää on kuitenkin jatkuvan prosessin aikaansaaminen. Tunnistamiseen voidaan käyttää erilaisia saatavilla olevia apuvälineitä, mutta prosessin päätöksentekoineen pitää noudattaa työpaikan luontaista tapaa toimia. Vaarojen luokittelu Työterveyshuollot olivat useimmiten mukana arviointiprosesseissa tarjoten niihin omaa asiantuntemustaan erityisesti vaarojen merkittävyyden arvioinnissa. Vaarojen suuruutta ei arvioitu useissa menetelmissä esitetyn todennäköisyys-vakavuus -tarkastelun kautta, koska se koettiin liian hankalana. Tämän sijaan käytettiin yksinkertaisempaa panos-tuotos -mallia, jossa havaitut vaarat luokiteltiin toimenpide-ehdotusten priorisoinnin kannalta neljään luokkaan tarkastelemalla riskin pienentämisen vaatimia panoksia suhteessa siitä saatavaan tuotokseen eli riskin todelliseen hallintaan ja koettuun hyötyyn (kuva 5).

19 Tuotos: riskin hallinta, merkittävyys, tärkeys, hyöty, hyväksyttävyys 1. Kiireellinen Toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan pian. 2. Helppo Voidaan hoitaa heti pois. 3. Suunniteltava Tarkentava arviointi tarpeen. 4. Ei toimenpiteitä Voi edellyttää tilanteen seurantaa. Panos: hallinnan hankaluus, kalleus, hitaus yms. Kuva 5. Vaarojen luokittelu ja priorisointi toimepiteiden mukaan Kiireellisinä 1. luokan toimenpiteinä koettiin merkittävät riskit, joiden kuntoon saattaminen onnistui sangen yksinkertaisin työpaikan omin toimenpitein, esimerkiksi säteilylähteeseen liittyvien vaarojen hallinta. Helppoja 2. luokan toimenpiteitä olivat kemikaaliluettelon päivittäminen ajan tasalle tai yleisen valaistustason voimakkuuden mittaaminen. Suunnittelua vaativina 3. luokan toimenpiteinä työpaikoilla nähtiin esimerkiksi lakisääteisen meluntorjuntaohjelman toteuttaminen tai palo- ja räjähdysvaaran arviointi. Toimenpiteistä pidättäydyttiin, kun arviointiryhmässä ei koettu olevan selvää näyttöä haitan merkittävyydestä. Tällaisia olivat esim. käsiin kohdistuva tärinä tai työskentelylämpötilat epäviihtyvyystekijänä (taulukko 5). Arvioinneissa korostettiin pohdinnan ja päätöksenteon tärkeyttä. Korjaavien toimenpiteiden työlista oli tärkeämpi tulos kuin lista tunnistetuista vaaroista. Vaarojen tunnistamisesta pyrittiin pääsemään eteenpäin niiden merkityksen arviointiin. Samalla voitiin tarkastella myös työpaikalla jo toteutettuja hallintamenettelyjä. Käytännössä asiaa helpottaisi, mikäli menetelmät erottaisivat toisistaan itse vaarat ja niiden hallintamenettelyt. Molemmissa käytetyistä menetelmistä nämä seikat kuitenkin menevät tyystin sekaisin. Esimerkiksi ensiapuvälineet, henkilökohtaiset suojaimet tai ilmanvaihdon kohdepoistot ovat lähtökohdiltaan hallintakeinoja, eivät vaaratekijöitä itsessään. Näiden käyttäminen väärin voi tietenkin altistaa myös uusille vaaratekijöille. Tärkeimpänä asiana arvioinneissa korostettiin päätösten tekemistä havaittujen vaarojen suhteen, myös päätöstä olla tekemättä mitään. Päätöksenteko kannattaa pitää erillisenä vaiheena, koska päätöstä toimenpiteistä ei useinkaan tee arviointiryhmä vaan, kuten muissakin asioissa, viime kädessä yrityksen johto työnantajan edustajana. Taulukko 5. Esimerkki vaarojen luokittelusta kohdetyöpaikalla Tunnistettu haitta, kuormitus, vaara Suurtaajuussäteily Kaatuvat tavarapinot Syy, aiheuttaja tai tilanne Suurtaajuuspuristin liiman kuivauksessa Korkeat viiluniput, raskaat kappaleet Nykyinen hallinta tai varautuminen Turvallisuusohjeet, aiemmat selvitykset, kunnossapito Puretaan trukilla, ei kulkuteiden varrella Jatkuva melu >85 db Koneistus Varoitusmerkinnät, kuulosuojainten käyttö, säännölliset terveystarkastukset Veto Tilojen väliset aukot, avoimet ovet Lk Toimenpide-ehdotus, kommentti 1. Tiedottaminen vaaraetäisyydestä, varoitusmerkinnät, työnopastus 2. Varaston suojakehikon rakentaminen 3. Meluntorjuntaohjelma: käytännön toimet melun torjumiseksi, melualueen määrittely - 4. Ei merkittävä haitta, ei aiheuta toimenpiteitä 19

20 Vaaratekijät Räjähdysvaara Räjähdysvaaran arviointi oli kaikilla hankkeen työpaikoilla ajankohtainen asia, josta keskusteltiin työpaikkakäyntien yhteydessä. Työpaikoilla asiaa oli tuotu esille aiemmissa tarkastuksissa, palotarkastuksissa, konsulttien yhteydenotoissa sekä puualan yhdistysten ja järjestöjen kautta. Työnantajan toimenpiteisiin kuuluu 1. selvittää räjähdysvaaran olemassaolo ja arvioida vaaran merkitys 2. luokitella tilat ja merkitä ne tarvittaessa 3. valita oikeat laitteet oikeaan tilaan valita työvälineet ja suojausjärjestelmät ATEXlaitedirektiivin luokkien mukaisesti 4. selvittää räjähdysten estämiskeinot ja räjähdykseltä suojautumiskeinot estää räjähdyskelpoisten ilmaseosten muodos - tuminen ja syttyminen vähentää räjähdyksen vahingollisia vaikutuksia perehdyttää työntekijät 5. laatia räjähdyssuojausasiakirja. Luotettava räjähdysvaaran arviointi pelkästään työpaikan omasta toimesta todettiin lähes ylivoimaiseksi toteuttaa. Aihe on hyvin laaja, monisyinen ja käytännössä vaikeasti hahmotettava, eikä työpaikoilla ole selkeätä mallia tai ymmärrystä miten asiaa pitäisi lähestyä. Räjähdysvaara ei myöskään ole arkinen työsuojeluongelma, joka on mukana päivittäisessä työssä, vaan impulssi arviointiin on tullut työpaikan ulkopuolelta lainsäädännön myötä. Räjähdysvaaran arvioinnin ja torjunnan voidaan katsoa kuuluvan erityistä asiantuntemusta vaativaan kohdennettuun riskinarviointiin, jota hankkeen puitteissa oli tarkoitus toteuttaa. Perustason vaaranarvioinnin toteuttaminen vei kuitenkin resursseja siinä määrin, ettei räjähdysvaaran arviointiin ollut mahdollisuutta edetä kaikilla työpaikoilla. Neljällä työpaikalla laadittiin räjähdyssuojausasiakirjan työversio, josta muodostui tehtävän kokonaiskuva. Käytännössä työ tehtiin käymällä RSA:n sisältö läpi työpaikalla yhdessä asiaan perehtyneen henkilön kanssa sekä haastattelemalla työpaikan henkilöitä. Tarkoituksena oli todentaa esiin nousevat räjähdysvaaran muodostavat tekijät ja niiden olemassa olevat torjuntatoimenpiteet. 20 Kuva 6. Työpaikan lay-out

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4. Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 28.10.2014 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 27.10.2014 1 Oikeutus tarkastusten tekemiseen Terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2009

Toimialan onnettomuudet 2009 Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI Pauli Korhonen 9.8.2016 1 (5) RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA ATEX 1999/92/EY ja VNA 576/2003 MUKAISESTI HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU 6 00120 HELSINKI 1 9.8.2016 RSA TEHTY Ex/PKo REV. PVM. SELITYS LAAT. TARK.

Lisätiedot

Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta. Yhteistyötapaaminen 15.3.2016

Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta. Yhteistyötapaaminen 15.3.2016 Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta Yhteistyötapaaminen 15.3.2016 1 Yhteistyötapaamisen asialista 1. Tilaisuuden avaus, Tiimipäällikkö, ylitarkastaja Sari Roivainen 2. Havaintoja

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Miten ammattitauti tai -epäily käynnistää preventiotoimet työpaikalla? - työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Katri Suuronen, erityisasiantuntija, TTL Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 Raportti 1 (5) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina 2005 2007 turvallisuuskilpailu, johon kuului muun

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

Arviointikortti 1: Pölykenttä

Arviointikortti 1: Pölykenttä Arviointikortti 1: Pölykenttä Minne ratkaisut kohdistuvat? Tämä kortti auttaa arvioimaan yhdessä kehitettyjen ratkaisujen vaikutusta työntekijöiden jauhopölyaltistumiseen. Jauhopölyn torjunta tehostuu,

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä ALTISTUMISEN ARVIOINTI SISÄILMASTON LAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN PERUSTEELLA Sisäilmastoseminaari 2015 Katja Tähtinen¹, Veli-Matti Pietarinen¹, Sanna Lappalainen¹, Anne Hyvärinen²,

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot