Työympäristövaarojen selvittäminen, arviointi ja hallinta puusepänteollisuudessa
|
|
- Hanna Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työsuojelujulkaisuja 89 Mika Liuhamo Työympäristövaarojen selvittäminen, arviointi ja hallinta puusepänteollisuudessa NikkaRi-kehittämishanke Työsuojeluhallinto Tampere 2009
2 TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Turvalliset johtamiskäytännöt -tiimi Raportti ISBN ISSN Multiprint 2009
3 Alkusanat NikkaRi -kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda puusepänteollisuudelle soveltuva menettelytapa vaarojen arviointiin, sekä tätä menettelytapaa hyödyntämällä kehittää sen soveltamista johdonmukaiseen vaarojen hallintaan hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla niiden omista lähtökohdista. Hankkeeseen osallistui kymmenen puusepänteollisuuden yritystä Hämeen ja Vaasan työsuojelupiirien toimialueelta. Hankkeessa järjestelmällisen riskinarvioinnin prosessin aikaansaaminen osoittautui keskeiseksi työturvallisuuden kehittämisen elementiksi. Riskinarviointi on selkeä työkalu kehittää kunkin yrityksen omia edellytyksiä hallita työturvallisuutta. Myös yhteistyö työsuojelupiirien ja Työterveyslaitoksen välillä osoitti hankkeessa toimivuutensa. Haluan lausua lämpimät kiitokseni kaikille hankkeeseen osallistuneille henkilöille ja yrityksille sekä rahoittajalle. Erityisesti mieleen ovat jääneet riskinarviointiprosessin aikana tapahtuneet henkilökohtaiset oivaltamiset ja kokonaisuuden avautuminen sekä sisältöä rikastaneet keskustelut hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden kanssa. Toivon, että yhteiset hyvät kokemukset kannustavat yhä uusia yrityksiä kehittämään työturvallisuuttaan systemaattisen riskinarvioinnin avulla. Mika Liuhamo Työterveyslaitos 3
4 4
5 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 7 Summary... 9 Termien selitykset Tausta Työturvallisuuslaki ja pientyöpaikat Puusepänteollisuus indikaattorien valossa Tavoite Organisointi Osapuolet Työryhmä Ohjaus Resurssit Hankkeen eteneminen Valmistelu Työpaikkakäynnit Tarkentavat selvitykset Toimintamalli Raportointi Hankkeen aikataulu Tulokset Kohdetyöpaikat Työpaikkojen valinta Edellytykset työpaikoilla Työpaikkojen vaaraprofiili Vaarojen arviointi Toimintamalli Arviointiprosessi Vaarojen luokittelu Vaaratekijät Räjähdysvaara Puupöly Kemialliset tekijät ja kemikaalit Tapaturman vaarat Fyysinen kuormitus Melu Ilmanvaihto ja lämpöolot Työtilojen järjestys ja siisteys Henkilönsuojainten käyttö Pohdinta ja johtopäätökset Riskinarvioinnin toimintamalli Pientyöpaikkojen valmiudet Menetelmät Riskin suuruuden arviointi
6 Arvioinnin toteutuminen Arvioinnin hyöty Valmiudet työpaikkojen tukemiseen Työsuojelupiirit Työterveyslaitos Työterveyshuollot Muut organisaatiot Yhteistyö TTL - Työsuojelupiirit Hankkeiden suunnittelu Yhteiskäyntien suunnittelu ja toteuttaminen Hankkeen raportointi ja tiedottaminen Kehittämistarpeet Menetelmät Osaaminen Lähteet Liitteet Työpaikkakäynnillä havainnoidut asiat Vaaranarvioinnin toteuttaminen Altistumisen ja kuormituksen rajoittaminen Palo- ja räjähdysvaaran huomioiminen Ilmanvaihtojärjestelyt Työpaikan järjestys Työympäristön vaarojen ja riskin hallinnan arviointi Ohjeita lomakkeiden käyttäjälle Fysikaaliset tekijät Kemialliset ja biologiset tekijät Tapaturmavaarat Tapaturma- ja ylikuormitusvaarat (kone ja lähiympäristö) ATEX tietokortti Ohjeellinen räjähdyssuojausasiakirjan sisällys Vaarojen tunnistamisen työkalu (Safety Check) Riskien arviointitaulukko
7 Tiivistelmä Puusepänteollisuus sisältää runsaasti perinteisiä työympäristöön liittyviä, työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta uhkaavia haitta- ja vaaratekijöitä sekä altisteita. Tällaisia ovat esimerkiksi puupöly, melu sekä kemikaalit. Puusepänteollisuuden työpaikat ovat tyypillisesti kokoluokaltaan yksittäisistä yrittäjistä ja mikroyrityksistä pieniin, alle 50 henkilön työpaikkoihin asti. Monet pienyrityksistä ovat yrittäjälähtöisiä, mikä luo niille tyypillisen johtamis- ja toimintakulttuurin. Tämän kokoisissa yrityksissä resurssit esimerkiksi työturvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen ovat varsin niukat, vaikka haasteita ja vaatimuksia riittääkin. Työympäristön vaarojen selvittäminen, arviointi ja hallinta sisältää työturvallisuuden kulmakivet. Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen kuuluvat vaara- ja haittatekijöiden selvittäminen, niiden poistaminen mahdollisuuksien puitteissa sekä jäljelle jääneiden vaarojen merkityksen arvioiminen työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Tämä edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä toiminnan kehittämisessä. Työpaikan vaarojen arviointiin on olemassa kymmeniä erilaisia menetelmiä, joita löytyy mm. Työterveyslaitoksen verkkosivustolta (Menetelmäpakki). Menetelmät ohjaavat työnantajaa tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia työn ja työympäristön tyypillisiä vaaratekijöitä. Osassa menetelmiä on myös ohjeita riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Menetelmien suurimpana puutteena on kuitenkin se, että ne eivät riittävästi tue turvallisuusjohtamisen prosessia joka johtaisi pitkäjänteiseen, määrätietoiseen työturvallisuuden parantamiseen. Tässä hankkeessa kiinnitettiin huomiota nimenomaan työnantajan edellytyksiin työturvallisuuden parantamiseksi. Hankkeessa on pyritty kehittämään ja tukemaan työpaikkojen luontaisia toimintatapoja kehittää toimintaansa turvalliseksi. Monella työpaikalla lähtökohta on ollut perustason riskinarvioinnin käynnistämisessä ja sen loppuun saattamisessa. Tässä yhteydessä riskinarvioinnista puhuttaessa on syytä erottaa toisistaan vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin menetelmät, sekä menetelmien soveltaminen eli arvioinnin prosessi. Työpaikoilla tarkasteltiin riskinarvioinnin toteutumista työpaikkojen omista lähtökohdista. Miten arviointi on järkevää toteuttaa? Millaisia resursseja se sitoo? Mitä lisäarvoa työstä voi saada? Miksi työ kannattaa tehdä hyvin? Millaista tukea työpaikka arvioinnissa tarvitsee? Monella työpaikalla riskinarviointi oli joko jäänyt tekemättä tai se ei ollut johtanut tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, mikä tuli esille työpaikkakäynneillä ja työsuojelupiirien tarkastuskertomuksissa. Johtopäätöksenä hankkeesta voitaneen yleisesti todeta, että työturvallisuuden parantaminen vaatii työnantajalta sitoutumista eli ajankäyttöä. Käytännössä pientyöpaikalla työnantajan aikaa jaetaan tämän ja tuhannen muun tärkeän asian kesken. Kun työnantajalla on osoittaa työturvallisuuden parantamiseen resursseja, esimerkiksi delegoimalla toimenpiteiden toteuttaminen vastuuhenkilöille, päästään lähtökohtaisesti parempaan lopputulokseen kuin sellaisilla työpaikoilla, joissa resursseja tähän ei ole. Viime kädessä on kuitenkin kysymys tahtotilasta eli siitä, miten merkittävänä asiana työnantaja työturvallisuuden parantamisen näkee ja millaiset edellytykset sen kehittämiselle luodaan. 7
8 8
9 Summary The carpentry industry contains many traditional hazards and dangers, as well as exposures, with respect to the work environment, workers health, and workers safety, for example, wood dust, noise, and chemical agents. Workplaces in this industry are typically in the size range from entrepreneurs to small enterprises with fewer than 50 workers. Many such small enterprises are based on entrepreneurship. Therefore, their management and activity culture is similar. The resources of small enterprises, for example, for the management and development of occupational safety and health, are very meagre, even though challenges and demands suffice. The determination, assessment, and management of work environment hazards form the cornerstone of occupational safety and health. It is part of the general responsibility of the employer to determine hazards and dangers, eliminate as many of them as possible, and assess the possible effect of any remaining risks to the health and safety of workers. This work requires the development of a well-designed and sustainable action plan. Numerous methods already exist for use in assessing workplace hazards; many of these methods can be found in the Menetelmäpakki (Occupational Risk Management Toolbox) on the webpages of the Finnish Institute of Occupational Health ( The methods help employers recognize and assess typical hazardous factors in different types of work and work environments. Some of the methods also provide guidelines on how to eliminate or decrease risks. Their greatest deficiency is, however, their lack of sufficient support for long-term and continually improving management of occupational safety and health. In this project, attention was especially paid to the abilities of employers to improve occupational safety and health. An attempt was made to develop and support means for improving workers safety and health in a way that fit the characteristics of the workplace. In many workplaces the initial work was to start a basic risk assessment and to see it through to completion. At this stage, it is necessary to differentiate between the recognition of risks and the methods used to assess risks, as well as the application of methods (i.e., the assessment process). Risk assessments in various workplaces were examined from the viewpoint of the workplaces themselves through the use of the following questions: How should the risk assessment have been carried out? What types of resources were needed? What additional value could be gained? Why should the assessment have been done well? What kind of support would have been needed? In many workplaces, the assessment had not been carried out, or it had not resulted in appropriate actions, as revealed by onsite visits and in safety inspectors reports. In conclusion, the project showed that, in general, improving occupational safety and health requires the commitment of employers, in other words, their time. In practice, the time of an employer in a small enterprise is divided between this work and a thousand other important things. When an employer can address the resources needed to improve occupational safety and health, for example, by delegating the realization of such activities to a particular person, a better result is reached than in a workplace in which there are no such resources. In the end, it is, however, a question of willingness in other words, how significant the employer believes improving occupational safety and health is and what kind of prerequisites are created for that development. 9
10 Termien selitykset 10 ASA-ilmoitus Työnantajan vuosittain tekemä ilmoitus syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuneista työntekijöistä. ASA-rekisteri Ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvien lakisääteinen rekisteri, jonka avulla pyritään ehkäisemään työhön liittyvää syöpävaaraa ja seuraa maan työpaikkojen altistumistilannetta. ATEX Atmosphères explosibles. Tarkoittaa räjähdysvaarallisia tiloja ja niissä käytettäviä laitteita koskevaa lainsäädäntöä ja standardisointia. EU-alueella nämä perustuvat EU-direktiiviin (94/9/EY). ATEX-foorumi Välittää ja jalostaa tietoa sekä antaa neuvontaa pk yrittäjille, yritysten työntekijöille ja kansalaisille ATEX-säädösten soveltamisessa. Haitalliseksi tunnettu Pienin ilman kemikaalipitoisuus, jonka sosiaali- ja terveysministeriö arvioi pitoisuus (HTP) voivan aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Ilmoitetaan yleensä haitallisten molekyylien suhteena ilmapartikkeleiden määrään miljoonasosina (ppm) tai milligrammoina ilmakuutiometriä kohti (mg/m3). Kemikaaliluettelo Työnantajan laatima ajantasainen luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista. Käyttöturvallisuustiedote Kemikaalilainsäädännön asettama, vaarallisen kemikaalin valmistajalta tai markkinoille tuojalta edellyttämä selvitys kemikaalin ominaisuuksista. Käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä työpaikalla työntekijöiden nähtävillä. Laiteluokitus Räjähdysvaarallisiksi luokitelluissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettujen laitteiden luokitus, joka ottaa huomioon tilaluokan ja luokituksen perusteena olevien aineiden räjähdysryhmät ja lämpötilaluokat. Meluntorjuntaohjelma Työnantajan laatima lakisääteinen, muodoltaan vapaa kuvaus toimenpiteistä, joilla hallitaan melun aiheuttamia ongelmia työpaikalla ja vähennetään melulle altistumista. Menetelmäpakki Tietokanta eri organisaatioiden laatimista työolojen arviointi- ja kehittämismenetelmistä. Palokuorma Vapautuva kokonaislämpömäärä, kun tilassa oleva aina palaa täydellisesti, ml. kantavat ja runkoa jäykistävät rakenteet, rakennusosat sekä irtaimisto. Palokuorma määräytyy normaalisti osaston käyttötavan mukaisesti ja lasketaan huoneistoalan neliömetriä kohden (MJ/m 2 ). Palo-osastointi Rakennusmääräysten mukaan rakennus tulee jakaa palo-osastoihin. Osastoinnin tarkoituksena on estää palon ja haitallisten savukaasujen leviäminen palo-osastosta toiseen. Räjähdyssuojausasiakirja Työnantajan laatima selvitys räjähdysvaaran toteamisesta, arvioinnista sekä (RSA) toimenpiteistä räjähdysvaaran torjumiseksi työpaikalla. Safety Check Ammattialakohtaiset työsuojelun tarkistuslistat pienyrityksille, joiden tarkoituksena on auttaa yritystä huolehtimaan koko henkilöstön työturvallisuudesta ja -terveydestä. Tilaluokitus Työnantajan on luokiteltava räjähdysvaaralliset tilat. Luokitus tehdään yleensä soveltamalla käsikirjoissa tai standardeissa annettuja esimerkkejä. Luokitelluissa tiloissa on noudatettava vähimmäisvaatimuksia ja ne on tarvittaessa merkittävä. TOT-tutkinta Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmässä tutkitaan tiettyjä poikkeustapauksia lukuunottamatta kaikki työpaikoilla ja vastaavissa olosuhteissa sattuneet kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Tutkinnat aloitettiin vuonna Tuttava Työterveyslaitoksen kehittämä ohjelma työturvallisuuden, tuottavuuden ja laadun kehittämiseen parantamalla järjestystä ja siisteyttä sekä antamalla positiivista palautetta työpaikalla. Työpaikkaselvitys Keskeinen osa työterveyshuoltoa. tavoitteena on tunnistaa työstä ja työoloista johtuvat vaara- ja kuormitustekijät ja arvioida niiden vaikutukset työntekijän terveyteen. Selvityksen tekeminen kuuluu työterveyshuollon ammattihenkilöille, mutta työnantaja on vastuussa niiden toteuttamisesta. Vaaraprofiili (riskiprofiili) Yksinkertainen, usein visuaalinen tapa tehdä yhteenveto riskien arvioinnin tuloksista. VARO-rekisteri Turvatekniikan keskuksen ylläpitämä vaurio- ja onnettomuusrekisteri. VARO-rekisteriin kerätään tietoa vaarallisiin kemikaaleihin, painelaitteisiin, kaivoksiin, sähkölaitteistoihin ja -laitteisiin sekä hisseihin liittyvistä onnettomuuksista ja vaaratilanteista.
11 1 Tausta Työturvallisuuslaki ja pientyöpaikat Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään ja tunnistamaan työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä arvioimaan niiden merkityksen työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työantajalla ei ole tähän riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita (Työturvallisuuslaki). Saatujen kokemusten valossa työpaikoilla on tarvetta hyvien ja taloudellisesti tehokkaiden ratkaisujen käyttöönottamiseksi työturvallisuuden kehittämiseen, mutta erityisesti pieniltä työpaikoilta tällainen riittävä asiantuntemus monimutkaisen asiakokonaisuuden hallintaan puuttuu. Myös ulkopuolisilla asiantuntijoilla, työterveyshuolloilla, viranomaisilla ja tutkijoilla on tarve luoda yhteisiä hyviä käytäntöjä toimialan tyypillisiin ongelmiin. Tästä saatiin viitteitä myös Hämeen ja Vaasan työsuojelupiireissä vuosina toteutetusta kehittämishankkeesta, jossa laadittiin 20 metallituoteteollisuuden työpaikan kanssa kullekin soveltuvat meluntorjuntaohjelmat (Ikäheimo). Työturvallisuuslain ja turvallisuusjohtamisen keskeisiä periaatteita ovat yhteistoiminta ja osallistuminen. Havainnollistaminen on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi lisätä henkilöstön osallistumista ja edistää sellaisten ratkaisujen löytymistä, jotka voivat syntyä työpaikkojen eri tahojen ja tarvittaessa ulkopuolisen asiantuntemuksen yhdistämisellä. Osallistu Havainnollista Kehitä toimintamallia on sovellettu keskisuurilla ja suurehkoilla työpaikoilla (Säämänen ym.). Näiden periaatteiden soveltaminen myös pienillä työpaikoilla on perusteltua tilanteessa, jossa työtä edelleen tehdään työympäristökysymysten kannalta vaativissa olosuhteissa. Puusepänteollisuus indikaattorien valossa Toimialalla Puutavaran ja puutuotteiden valmistus on työpaikkatapaturmien taajuudessa tapahtunut jonkin verran myönteistä kehitystä tarkastelujaksolla Taajuus on kuitenkin korkealla tasolla, luokkaa työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Samalla ajanjaksolla teollisuuden keskiarvo on laskenut tasaisesti tasolle 40 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vakavissa, yli 4 päivän työkyvyttömyyteen johtavissa tapaturmissa puutavaran ja puutuotteiden valmistus on huonoin kaikista teollisuuden toimialoista. Myös poissaolopäiviä on keskimäärin eniten muihin teollisuuden toimialoihin verrattuna (Tapaturmatilastot). Turvatekniikan keskuksen ylläpitämän vaurio- ja onnettomuusrekisterin (VARO) tietojen mukaan toimialalla Huonekaluteollisuus, sahat ja puutavarateollisuus on sattunut 9 vakavaa vaaratilannetta tai onnettomuutta vuosina Valtaosa vahingoista on ollut syttymiä tai tulipaloja, jotka ovat liittyneet herkästi syttyvien palavien nesteiden (maalit, lakat, liuotinaineet, ohenteet) käsittelyyn ja varastointiin, osassa syynä on ollut huoltamatta jäänyt ilmanvaihtolaitteisto (VARO-rekisteri). Lisäksi puusepänteollisuuden purun- ja pölynpoistojärjestelmiin sekä palautusilman käyttöön liittyy pölyräjähdysvaara. ATEXsäädökset ovat voimassa sekä uusien että jo käytössä olevien tilojen ja laitteiden osalta (ATEX, Asetus 576/2003). Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämästä työpaikkaonnettomuuksien tutkintatietokannasta (TOT) löytyy vuodesta 1990 alkaen toimialalla Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 23 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Näistä valtaosa on sattunut sahoilla ja vastaavilla suuremmilla työpaikoilla. Hakusanoilla huonek tai puusep ei kuitenkaan löytynyt yhtään tapausta (Työpaikkaonnettomuuksien tutkinta). Työsuojeluhallinnon ylläpitämästä tapaturmaselostusrekisteristä löytyy toimialalla 361 Huonekalujen valmistus kaikkiaan 154 tapausta. Hakusanalla puu näistä jää jäljelle vielä 83 tapausta ja edelleen 2000-luvulla sattuneita 17 tapausta, jotka ovat lähinnä erilaisilla työstökoneilla sattuneita käsi- tai sormivammoja (TAPS-rekisteri). Työympäristön keskeisiä työhygieenisiä ongelmia puusepänteollisuudessa ovat puupöly ja melu. Kovapuupölyt (tammi ja pyökki) on luokiteltu syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi ja työsuojelupiirit ovat ottaneet kantaa mm. palautusilman käyttöön (Hämeen työsuojelupiiri, Asetus 1014/2003). Liuotinaineille altistuminen ja sen luonne on muuttumassa uusien, osin vesipohjaisten liuotintyyppien myötä. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 43 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä huonekalujen valmistuksen toimialalta vuonna Ilmaantuvuus (tapausta/ työntekijää) oli 30, kun kaikkien alojen keskiarvo oli 20. Keskeiset ammattitautiryhmät olivat ihotaudit (15 tapausta) sekä tuki- ja liikuntaelinten rasitussairaudet (11 tapausta). Niissä molemmissa ilmaantuvuus oli yli kaikkien alojen keskiarvon. Ihotautien osalta se oli kaikkien toimialojen suurin (10) yhdessä maa- ja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden kanssa (Ammattitaudit 2002). 11
12 2 Tavoite Hankkeessa pyrittiin luomaan ja toteuttamaan työympäristön vaarojen tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan toimintamalli kymmenellä puutuotteita valmistavalla työpaikalla yhteistyössä työpaikan henkilöstön ja ulkopuolisen asiantuntijan kesken. Hankkeeseen osallistuneet työpaikat olivat puusepänteollisuuden pienyrityksiä. Toimialaan sisältyy huonekalujen valmistuksen lisäksi rakennuspuusepän teollisuus, toimialat 20 ja 36 (Toimialaluokitus 1995). Työpaikkojen toiminnassa puun työstämiseen liittyvät vaara- ja haittatekijät olivat keskeisiä. Hankkeessa haettiin vastausta myös siihen, miten yksittäinen työnantaja voi asiantuntija-apua käyttäen parhaiten arvioida ja kehittää työympäristönsä työturvallisuutta. Menetelminä käytettiin asiantuntijoiden avustuksella tai toimesta tehtyjä yleisiä tai kohdennettuja riskinarviointeja, mittauksia sekä kirjallisuusselvityksiä. Kehittämishankkeen tavoitteena oli tarjota rakennuspuupuusepänteollisuuden sekä huonekalujen valmistuksen toimialalla oleville, puutuotteita valmistaville alle 50 henkilön työpaikoille toimintamalli, jolla työnantaja voi ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntämällä selvittää ja arvioida työpaikan kannalta keskeiset tapaturmavaarat sekä työympäristön muut vaara- ja kuormitustekijät kehittää mukana olevien, työpaikan ulkopuolisten tahojen (työterveyshuollot, työsuojelupiirit, Työterveyslaitos) asiantuntemusta ja valmiuksia toteuttaa yhteistyössä pientyöpaikkojen työympäristön vaarojen hallintatoimia lähtien keskeisimmistä ongelmista ja työpaikkojen tarpeista. Vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa pyrittiin ottamaan huomioon yleisten, työturvallisuuslaissa mainittujen vaaratekijöiden lisäksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi aineiksi alkaen luokitellut kovapuupölyt (Asetus 716/2000, asetus 1014/2003) sekä asteittain alkaen voimaantuleva ATEX-direktiivi (Asetus 576/2003). 3 Organisointi 12 Osapuolet Hämeen (HäTSP) ja Vaasan (VaTSP) työsuojelupiirit valitsivat hankkeeseen osallistuvat työpaikat, toteuttivat työpaikkakäynnin sekä tiedottivat hankkeesta työpaikkoja. Työterveyslaitos (TTL) laati ja kehitti vaarojen arvioinnin toimintamallin, toteutti erityistä asiantuntemusta vaativat kohdennetut riskinarvioinnit ja niiden raportoinnin sekä huolehti työpaikkojen tarvitsemasta asiantuntijatuesta ja ohjeista ja hankkeen raportoinnista. Työpaikat osallistuivat hankkeeseen arvioimalla työpaikan vaara- ja haittatekijät sekä valitsemalla työympäristön kehittämistoimet ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäen. Osassa työpaikkoja työterveyshuollot olivat mukana toteuttamassa työpaikan vaaranarviointia. Työryhmä Hankkeen työryhmän muodostivat osapuolten nimeämät henkilöt, jotka osallistuivat työpaikka- ja selvityskäynteihin ja niiden raportointiin, asiantuntijatyöhön sekä työryhmän kokouksiin. Yhteisiä kokouksia pidettiin hankkeen aikana viidesti. Työryhmään kuuluivat tarkastaja Pentti Hautamäki, VaTSP ylitarkastaja Antero Keski-Nikkola, VaTSP tarkastaja Hannu Kojo, HäTSP työhygieenikko Marko Ikäheimo, TTL tiimipäällikkö Mika Liuhamo, TTL (hankkeelle nimetty projektipäällikkö) erikoistyöhygieenikko Salme Rantanen, TTL vanhempi asiantuntija Hannu Riipinen, TTL koulutussuunnittelija Björn Tornberg, TTL
13 Ohjaus Varmistamaan hankkeelle asetettujen tavoitteiden suunnitelman mukainen toteutuminen, hanketta ohjaamaan muodostettiin eri osapuolia edustava ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat ylitarkastaja Hannu Alén, STM:n työsuojeluosasto (hankkeelle nimetty valvoja) apulaispiiripäällikkö Tapani Louke, VaTSP apulaispiiripäällikkö Markku Räsänen, HäTSP aluejohtaja Rauno Hanhela, TTL. Resurssit Osapuolten yhteinen työpanos hankkeessa oli noin 30 henkilötyöviikkoa. Työsuojelupiirien työpanos painottui vuoden 2005 työpaikkakäynteihin, Työterveyslaitoksen työajasta yli puolet käytettiin suunnattuihin arviointeihin vuonna Työajan lisäksi kustannuksia syntyi työpaikka- ja selvityskäynneistä Hämeen ja Vaasan piirien alueella. Hankkeen budjetti oli euroa, josta STM rahoitti 75 % ja TTL 25 %. 4 Hankkeen eteneminen HANKKEEN OSAPUOLET Työsuojelupiiri Työpaikka Työterveyshuolto Työterveyslaitos HANKKEEN VAIHEET 1. Valmistelu 2. Työpaikkakäynti 3. Tarkentavat selvitykset Sopii hankkeen työpaikat. Toteuttaa esikäynnin. Toteuttaa työpaikkakäynnin. Laatii tarkastuspöytäkirjan. Selvittää ja arvioi työpaikan vaarat. Valitsee ja omien mahdollisuuksien mukaan toteuttaa kehitystoimet sekä työpaikkakäynnillä todetut korjaavat toimenpiteet. Tukee vaaranarviointia. Laatii hanketiedotteen. Kartoittaa taustatietoja. Osallistuu työpaikkakäyntiin. Tutustuu olosuhteisiin. Toteuttaa ertyisasiantuntemusta vaativat kohdennetut arvioinnit ja mittaukset. Laatii lausunnon työpaikalle. 4. Toimintamalli Laatii ja kuvaa vaarojen arvioinnin toimintamallin. 5. Raportointi Osallistuu hankeraportointiin yhdessä asiantuntijan kanssa. Vastaa hankkeen raportoinnista. Kuva 1. Hankkeen eteneminen Valmistelu Hanketta ideoitiin Tampereen aluetyöterveyslaitoksen, Hämeen työsuojelupiirin ja Vaasan työsuojelupiirin yhteistyöseminaarissa Seminaarissa sovittiin alustavasti hankkeen toteuttamisesta sekä työsuunnitelman laatimisesta. Hankkeen työsuunnitelma valmistui tammikuussa Hankkeelle myönnettiin rahoitus STM:n TUKE-rahastosta Hanke alkoi pian tämän jälkeen työryhmän ja ohjausryhmän kokoontumisella touko-kesäkuussa Hankkeen valmisteluvaiheessa työsuojelupiirit sopivat kunkin työpaikan kanssa hankkeeseen osallistumisesta sekä työpaikkakäynnin ajankohdasta. Työ- 13
14 Taulukko 1. Työpaikkakäynnin aiheet Aihe Sisältö Tarkoitus, muu syy 1. Esittely osanottajat, NikkaRi-hanke yhteinen sisältö ja tavoite 2. Turvallisuustoiminta työsuojelun toimintaohjelma, vaarojen ja haittojen arviointi 3. Vaara- ja haittatekijät tapaturmat ja niiden tutkinta painoalue käsin tehtävät nostot ja siirrot painoalue toistotyö painoalue näyttöpäätetyö painoalue kuljettimet erityiskohde radon erityiskohde puupöly ajankohtaisuus räjähdysvaara (ATEX) ajankohtaisuus 4. Suojautuminen henkilökohtaiset suojaimet ja niiden valinta (mm. puupöly, liuottimet) työpaikan toimintakulttuurin selvittäminen työpaikan menettely- ja työtapojen selvittäminen 5. Työaika työaikakirjanpito menettelytapojen selvittäminen 6. Lisätiedot soveltuvat arviointimenetelmät tietolähteiden tarjoaminen 7. Työpaikkakierros tuotanto, tukitoiminnot olosuhteiden havainnointi 14 terveyslaitos laati hankkeesta tiedotteen piirien käyttöön. Työpaikan vaaranarviointi pyydettiin esitettäväksi työpaikkakäynnin yhteydessä. Työpaikkakäynnit saatiin sovittua kesän 2005 aikana. Työpaikkakäynnit Työsuojelupiirit toteuttivat työsuunnitelman mukaisesti syksyllä 2005 kaikilla työpaikoilla käynnit, joihin myös TTL:n edustaja osallistui. Käynnit aloitettiin Hämeen piiristä. Työpaikkakäynneillä todettiin tehdyt toimenpiteet sekä selvitettiin aikaisempia kokemuksia, työpaikan olosuhteita ja työpaikalla dokumentoitua vaaranarviointia tarkastelemalla työympäristön keskeisiä ongelma-alueita ja erityisasiantuntemuksen tarpeita (liite 1). Työpaikkakäynneillä oli ohjeellinen asiasisältö jota sovellettiin tilanteen mukaan (taulukko 1). Piirit tekivät työpaikkakäynneistä ja niiden yhteydessä havaituista puutteista tarkastuskertomukset työpaikoille. Tarkastuskertomuksissa todettiin havaitut puutteet ja kehittämisehdotukset. Toinen hanketiedote lähetettiin työpaikoille työpaikkakäyntien jälkeen joulukuussa Tarkentavat selvitykset Työpaikkakäyntien perusteella Työterveyslaitos suunnitteli ja toteutti tarkentavat selvitykset työpaikoille. Tarkentavilla selvityksillä etsittiin yhteistyössä työnantajan kanssa ratkaisuja työpaikan vaarojen arvioinnin ja hallinnan keskeisiin näkökohtiin tai ongelmiin, joita työpaikkakäynnillä oli noussut esiin. Tällaisia oli- vat toimintaa koskevien määräysten ja vaatimusten täyttäminen, vaarojen selvittämisen ja arvioinnin periaatteet ja menetelmät, kohdennettujen arviointien ja mittausten tarpeet sekä tulosten tarkastelu ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Selvityskäynnit pyrittiin kohdentamaan työpaikan toiveiden mukaan, milloin sellaisia oli esitetty ensimmäisen yhteydenoton tai työpaikkakäynnin yhteydessä. Käytännössä selvitykset painottuivat työpaikan oman aktiivisuuden mukaan. Monella työpaikalla yleinen vaarojen tunnistaminen ja arviointi tai esimerkiksi kohdennettu räjähdysvaaran arviointi ja torjunta oli ajankohtainen asia, jota lähdettiin toteuttamaan. Selvityskäynneillä tehtiin havaintoja myös muista työympäristöön liittyvistä tekijöistä, jotka nousivat ajankohtaisuutensa tai muun syyn vuoksi toimenpidelistalle. Apuna käytettiin havainnointiin tarkoitettuja lomakkeita, joilla sai nopeasti tehtyä kattavan yleiskuvan työpaikan keskeisistä haittatekijöistä ja riskinhallintamenettelyistä (liite 2). Kullekin työpaikalle pyrittiin tekemään ainakin yksi tarkentava selvityskäynti. Aloitteen selvitykseen tehneille työpaikoille tehtiin eniten käyntejä, nämä olivat aktiivisia jo työpaikkakäyntien aikana. Vastaavasti kahteen työpaikkaan ei selvitystä yrityksistä huolimatta saatu sovittua. Ensimmäisessä työpaikassa asiaan vaikutti avainhenkilön siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen pian työpaikkakäynnin jälkeen sekä yrityksessä tapahtuneet laajat omistusjärjestelyt keväällä Uudella omistajalla oli tästä hankkeesta riippumattomia suunnitelmia työturvallisuuden kehittämiseksi. Toisessa työpaikassa näkyi melko selvästi avainhenkilön kuormittuneisuus työnantajan ainoana edustajana. Vaikka asenne työturvallisuutta kohtaan olikin periaatteessa myönteinen, kiireinen työ vei kui-
15 Taulukko 2. Hankkeen työpaikka- ja selvityskäynnit Piiri Häme Työpaikka Tässä raportissa on kuvattu hankkeen tulokset; toimintamalli, missä hankkeen aikana onnistuttiin, millaisia ongelmia tuli vastaan ja millaisia yhteistyömuotoja ja hyviä käytäntöjä saatiin aikaan. Raportti julkaistaan painettuna työsuojeluhallinnon julkaisusar- Työpaikkakäynnit Tarkastuskertomus Selvityskäynnit (*) työpaikan aloite RP RA RSA Työpaikka A x Työpaikka B *10.11., , 1.2., 10.3., x x x Työpaikka C *14.2., 4.4., x x Työpaikka D x Työpaikka E x x Työpaikka F Työpaikka G Työpaikka H x x Työpaikka I x x Työpaikka J x x kpl Vaasa tenkin kaiken ajan työympäristön kehittämisen kustannuksella. Työpaikoille laadittiin selvityskäyntien perusteella raportti (RP) havainnoista ja suosituksista, yleinen riskien arviointi (RA) tai kohdennettu arviointi ja räjähdyssuojausasiakirjan (RSA) malli (taulukko 2). Toimintamalli Työpaikka- ja selvityskäynneistä koostettiin kuvaus siitä, mitä keskeisiä tyypillisiä ongelmia (vaaroja tai puutteita niiden hallintamenettelyissä) toimialan työpaikoilla on ja miten vaarojen arviointiin ja hallintaan parhaiten löydetään ratkaisuja. Tulokset on esitetty seuraavassa luvussa. Raportointi jassa sekä sähköisessä muodossa hallinnon ja TTL:n välisessä Työsuojelun tuki -ekstranetissä. Hankkeessa saatuja kokemuksia ja tuloksia on välitetty työsuojelupiirien puualan tarkastajien ajankohtaispäivässä sekä Työterveyslaitoksen ja piirien välisessä yhteistyöseminaarissa Puusepänteollisuuden työpaikoille suunniteltiin järjestettäväksi seminaari, johon kutsutaan toteuttajien lisäksi hankkeeseen osallistuneita ja muita alan työpaikkoja sidosryhmineen. Hankkeen aikataulu Hanke alkoi Suunnitelman mukaan työpaikkakäynnit oli tarkoitus toteuttaa kesän 2005 jälkeen ja tarkentavien selvitysten syksyn 2005 ja kevään 2006 välillä. Hankkeen piti päättyä Työterveyslaitoksen syksyllä 2005 alkanut ja vuoden 2006 aikana jatkunut organisaatiomuutos kuitenkin viivästytti hankkeen toteuttamista tarkentavien selvitysten, toimintamallin kuvauksen ja raportoinnin osalta siten, että hankkeelle anottiin jatkoaikaa helmikuun 2007 loppuun asti. Hankkeen eteneminen vaiheittain on esitetty oheisessa taulukossa 3. Taulukko 3. Hankkeen aikataulu III I II III I II III I Valmistelu 09/04 08/05 x x x Työpaikkakäynnit 09/05 11/05 x Selvitykset 12/05 11/06 x x x Toimintamalli 08/06 02/07 x x Raportointi 03/07 11/07 x Kokoukset työryhmä I II III IV V ohjausryhmä I II III IV 15
16 5 Tulokset Kohdetyöpaikat Työpaikkojen valinta Työsuojelupiirit valitsivat kohdetyöpaikat niiden oman halukkuuden mukaan sekä hankkeen kannalta edustavan otoksen saamiseksi. Tarkoituksena oli saada mukaan yhtäältä sellaisia työpaikkoja, joilla aiempien tarkastusten perusteella oli näyttöä työturvallisuuden parantamisesta, toisaalta sellaisia, joissa työsuojelupiirin kokemusten mukaan oli selkeää tarvetta parannuksille. Valittujen työpaikkojen koko vaihteli noin 20 henkilöstä yli 50:een. Kohdetyöpaikkojen valmiudessa ja edellytyksissä turvalliseen ja terveelliseen toimintaan oli hyvin paljon hajontaa. Parhaiten toiminnan eroavaisuuksia voidaan kuvata työpaikkojen kulttuurieroilla. Osalla työpaikoista oli selvästi nähtävissä omaa tahtoa ja motivaatiota työturvallisuuden kehittämiseen, toisissa sitä sai hakemalla etsiä. Pääsääntöisesti ne työpaikat, joilla tahtoa kehittämiseen oli, saivat hankkeen aikana myös eniten aikaiseksi. Työpaikoista ainoastaan kaksi otti omatoimisesti yhteyttä projektin vetäjään (taulukko 2). Erityisesti hankkeen pienemmissä työpaikoissa oli selvästi havaittavissa yrittäjästä pieneksi yritykseksi tapahtuneen kasvun tuomia ongelmia. Yritystä johdetaan kuin suurta perhettä, muodollisuuksia ja virallisuuksia vältellen. Tämä näkyy esimerkiksi töiden organisoinnissa, jossa käytännössä puuttuu välitön työnjohtotaso. Kaikki asiat kulkevat yrittäjäjohtajan kautta, jonka aika ei mitenkään voi riittää kaikkeen turvallisen työn edellytyksistä huolehtimiseen. Työsuojelupäälliköiden, valtuutettujen ja esimiesten saamasta työsuojelukoulutuksesta ei syntynyt selvää käsitystä. Työpaikkakäynneillä tehdyt havainnot tukivat kuitenkin oletusta, että järjestäytyneellä työpaikalla työsuojeluvaltuutettu on useimmiten parhaiten työsuojelussa koulutettu henkilö. Työpaikkojen vaaraprofiili Työpaikoista saadun ennakkotiedon, työpaikkakäyntien ja erilaisten selvitysten perusteella saatiin yleiskuva puusepänteollisuuden työympäristön vaara- ja haittatekijöistä. Keskeisiä vaaroja, haittoja ja kuormitustekijöitä on esitetty taulukossa 4. Edellytykset työpaikoilla Alle 50 hengen työpaikkojen resurssit ovat hyvin rajalliset. Tämänkokoisilla työpaikoilla ei juurikaan ole esimerkiksi toimihenkilöitä. Halu ja kiinnostus asiaa kohtaan korvaa osittain muiden edellytysten, kuten ajallisten ja taloudellisten resurssien puutteita. Monella työpaikalla myös sukupolvenvaihdos on vienyt asioita positiiviseen suuntaan. Vaarojen arviointi Toimintamalli Työturvallisuuslain 10 edellyttää työnantajaa poistamaan työpaikan vaaratekijät tai, mikäli niitä ei voida poistaa, arvioimaan niiden merkityksen työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle (Työturvallisuuslaki). Huomio kiinnitetään usein siihen, miten kattavasti Taulukko 4. Työpaikkojen vaaraprofiili 16 Vaara- tai haittatekijät (eivät priorisoidussa järjestyksessä) Arvioitu ilmaantuvuus hankkeen työpaikoista, % epäjärjestys 80 epäsuotuisat lämpöolot 40 kaatuvat tai sinkoavat kappaleet 30 kemialliset tekijät ja altisteet 60 melu (ml. tärinä) 100 palo- tai räjähdysvaara 100 puupöly (ml. kovapuupöly) 100 puutteellinen ilmanvaihto tai kohdepoistot 70 raskaat käsin tehtävät nostot ja siirrot 40 vaaraa aiheuttavat koneet tai koneenosat 80
17 Arvioinnin suunnittelu Seuranta ja palaute Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen Voidaanko yksilöidä? KYLLÄ Vaara- ja haittatekijöiden poistaminen Voidaanko poistaa? EI EI KYLLÄ Tarkempi selvitys, kohdennettu arviointi Välittömät toimenpiteet Vaara- ja haittatekijöiden merkittävyydestä päättäminen Toimenpiden valinta ja toteuttaminen Kuva 2. Vaaranarvioinnin toimintamalli hankkeessa ja millä menetelmällä vaaratekijöitä on työpaikalla tunnistettu. Myös työpaikoille annetut ohjeet ja kehitetyt työkalut korostavat nimenomaan tunnistamisvaihetta. Tästä seuraa kuitenkin usein, että suurin resurssipanos käytetään jo tässä vaiheessa. Muut vaiheet, kuten vaarojen merkittävyydestä päättäminen, torjuntatoimenpiteet sekä jatkuvuuden varmistava tilanteen seuranta, tulevat tällöin helposti laiminlyötyä (kuva 2). Hankkeessa oli tarkoitus käyttää työpaikoilla tehtyjä perustason vaarojen arviointeja apuna keskeisten riskien selvittämisessä sekä auttaa työpaikkoja erityistä asiantuntemusta vaativissa, kohdennetuissa tai erityisissä riskien arvioinneissa ja selvityksissä. Tavoitteena oli sitoutumisen aikaansaaminen työpaikoilla ja hankkeen resurssien käyttäminen nimenomaan kohdennettuihin arviointeihin (kuva 3). Valmiudet kattavaan perustason vaarojen arviointiin olivat kuitenkin yrityksissä melko epävarmalla pohjalla. Tieto ja ymmärtämys keskeisistä haitoista ja vaaroista, niiden suuruudesta ja merkityksestä puuttui. Siten myös työpaikkojen valmiudet tehdä kohdennettuja arviointeja yksin tai yhdessä asiantuntijan kanssa olivat heikot. Useimmilla työpaikoilla ei ollut osoittaa dokumentoitua vaarojen arviointia. Jos sellainen oli, dokumentti joko oli vanhentunut eli ei vastannut senhetkistä tilannetta, tai tehty tarkastelu oli hyvin suppea. Esimerkiksi vaaratekijöitä oli tunnistettu, mutta niiden suuruutta tai merkitystä ei oltu arvioitu saati mietitty toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Arvioinnilla ei myöskään ollut selvää havaittavaa kytkentää työpaikan johtamiseen ja päätöksentekoon. Samaa johtopäätöstä tuki myös työpaikkojen työsuojelun toimintaohjelmien puuttuminen tai päivittämättä jättäminen. Arviointi oli tehty työpaikan ulkoisista vaatimuksista, ei siksi että siitä koettaisiin olevan erityistä hyötyä työpaikan kannalta. Esiymmärrys työpaikkaselvityksen tiedot lähtötietojen hankkiminen muut tarkastelut Perusarviointi kattava kokonaisvaltainen pohja kohdennetulle tai erityiselle arvioineille Kohdennettu arviointi vaara- tai kuormitustekijöiden ryhmät esim. kemikaalit, käsin tehtävät nostot, melu, palo- ja räjähdysvaara Erityinen arviointi (TTH:n tekemä) yksilötaso: työntekijän pyytämä selvitys, erityinen sairastumisalttius ryhmätaso: raskaana olevat, nuoret, vajaakuntoiset, erityisaltistuvat Kuva 3. Vaaranarvioinnin tasot (mukaellen, Pääkkönen ym.) 17
18 1. Valmistelu Lähtötietojen kerääminen Koulutus ja perehtyminen 2. Tunnistaminen Vaarojen, haittojen ja ongelmien tunnistaminen Vaaran aiheuttajan ja vaaratilanteen yksilöinti Välittömien vaarojen poistaminen 3. Pohdinta Jäljelle jääneiden vaarojen riskin suuruuden ja merkityksen arviointi Nykyisten hallintamenettelyjen arviointi Toimenpide-ehdotukset 5. Seuranta 4. Päätös Toimenpiteistä päättäminen Toimenpiteiden toteuttaminen Jäännösriskin arviointi Esiymmärrys tilanteesta Käsitys keskeisistä vaaratekijöistä Käsitys hallintamenettelyistä Käsitys työpaikan riskitasosta Kuva 4. Vaaranarvioinnin prosessi. 18 Arviointiprosessi Hankkeen aikana ensimmäiseksi tavoitteeksi asetettiin karkean perustason vaaranarvioinnin tekeminen työpaikoilla mahdollisimman pitkälti niiden omasta toimesta. Tässä tavoitteessa korostui nimenomaan vaaranarvioinnin prosessin aikaansaaminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että arviointimenetelmän sijaan tai sen lisäksi arvioinnissa korostui pohdinta vaarojen merkittävyydestä sekä selkeä päätös siitä, onko asialle tarkoitus tehdä korjaavia toimenpiteitä. Vaaranarvioinnin prosessia toteutettiin kuudessa hankkeen työpaikoista kuvan 4 kaltaisella tavalla. Työpaikoilla sovittiin arviointiryhmä, joka kokoontui joko työpaikan työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen tai molempien asiantuntijoiden tukemana. Ensimmäisessä tapaamisessa käytiin läpi arviointiprosessi ja menettelytavat sekä käytettävä menetelmä. Samalla todettiin käytössä olleet lähtötiedot, kuten mahdollinen aiempi arviointi tai työpaikkaselvitys tuloksineen. Vaarojen ja ongelmien tunnistamisessa päätettiin välttää rasti ruutuun -tyyppisiä lomakkeita ja toisaalta syvällisiä riskianalyyseja. Tunnistamiseen käytettiin joko yleisesti käytössä olevaa arviointimenetelmää (Riskien arviointi työpaikalla), tarkistuslistaa puusepänteollisuudelle (Safety Check), tai näiden muunnelmia. Edellisen etuna on laaja levinneisyys ja tunnettuus työpaikoilla ja työterveyshuolloissa, jälkimmäinen taas kattaa puusepänteollisuuden keskeiset työympäristöön liittyvät näkökohdat. Hankkeessa ei lähdetty arvioimaan kumpi menetelmistä soveltuu arviointiin paremmin, sillä menetelmän valinta on aina työpaikkakohtaisesti harkittava asia. Molemmat menetelmät vaativat kuitenkin koulutusta ja käyttöönoton harjoittelua työpaikoilla. Vaarojen tunnistaminen ei periaatteessa edellytä hienoja välineitä. Yksinkertainen perustyökalu, tarvittaessa ruutuvihkokin, täyttää tarkoituksen. Tunnistamisvaiheesta syntyi työpaikkakohtainen lista havaituista vaaratekijöistä, jotka koottiin taulukkomuotoon (liite 4). Vaarojen tunnistamisen lisäksi pyrittiin yksilöimään vaaran aiheuttaja mahdollisten toimenpiteiden kohdentamiseksi. Yksittäisten vaaratekijöiden tunnistamista tärkeämpää on kuitenkin jatkuvan prosessin aikaansaaminen. Tunnistamiseen voidaan käyttää erilaisia saatavilla olevia apuvälineitä, mutta prosessin päätöksentekoineen pitää noudattaa työpaikan luontaista tapaa toimia. Vaarojen luokittelu Työterveyshuollot olivat useimmiten mukana arviointiprosesseissa tarjoten niihin omaa asiantuntemustaan erityisesti vaarojen merkittävyyden arvioinnissa. Vaarojen suuruutta ei arvioitu useissa menetelmissä esitetyn todennäköisyys-vakavuus -tarkastelun kautta, koska se koettiin liian hankalana. Tämän sijaan käytettiin yksinkertaisempaa panos-tuotos -mallia, jossa havaitut vaarat luokiteltiin toimenpide-ehdotusten priorisoinnin kannalta neljään luokkaan tarkastelemalla riskin pienentämisen vaatimia panoksia suhteessa siitä saatavaan tuotokseen eli riskin todelliseen hallintaan ja koettuun hyötyyn (kuva 5).
19 Tuotos: riskin hallinta, merkittävyys, tärkeys, hyöty, hyväksyttävyys 1. Kiireellinen Toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan pian. 2. Helppo Voidaan hoitaa heti pois. 3. Suunniteltava Tarkentava arviointi tarpeen. 4. Ei toimenpiteitä Voi edellyttää tilanteen seurantaa. Panos: hallinnan hankaluus, kalleus, hitaus yms. Kuva 5. Vaarojen luokittelu ja priorisointi toimepiteiden mukaan Kiireellisinä 1. luokan toimenpiteinä koettiin merkittävät riskit, joiden kuntoon saattaminen onnistui sangen yksinkertaisin työpaikan omin toimenpitein, esimerkiksi säteilylähteeseen liittyvien vaarojen hallinta. Helppoja 2. luokan toimenpiteitä olivat kemikaaliluettelon päivittäminen ajan tasalle tai yleisen valaistustason voimakkuuden mittaaminen. Suunnittelua vaativina 3. luokan toimenpiteinä työpaikoilla nähtiin esimerkiksi lakisääteisen meluntorjuntaohjelman toteuttaminen tai palo- ja räjähdysvaaran arviointi. Toimenpiteistä pidättäydyttiin, kun arviointiryhmässä ei koettu olevan selvää näyttöä haitan merkittävyydestä. Tällaisia olivat esim. käsiin kohdistuva tärinä tai työskentelylämpötilat epäviihtyvyystekijänä (taulukko 5). Arvioinneissa korostettiin pohdinnan ja päätöksenteon tärkeyttä. Korjaavien toimenpiteiden työlista oli tärkeämpi tulos kuin lista tunnistetuista vaaroista. Vaarojen tunnistamisesta pyrittiin pääsemään eteenpäin niiden merkityksen arviointiin. Samalla voitiin tarkastella myös työpaikalla jo toteutettuja hallintamenettelyjä. Käytännössä asiaa helpottaisi, mikäli menetelmät erottaisivat toisistaan itse vaarat ja niiden hallintamenettelyt. Molemmissa käytetyistä menetelmistä nämä seikat kuitenkin menevät tyystin sekaisin. Esimerkiksi ensiapuvälineet, henkilökohtaiset suojaimet tai ilmanvaihdon kohdepoistot ovat lähtökohdiltaan hallintakeinoja, eivät vaaratekijöitä itsessään. Näiden käyttäminen väärin voi tietenkin altistaa myös uusille vaaratekijöille. Tärkeimpänä asiana arvioinneissa korostettiin päätösten tekemistä havaittujen vaarojen suhteen, myös päätöstä olla tekemättä mitään. Päätöksenteko kannattaa pitää erillisenä vaiheena, koska päätöstä toimenpiteistä ei useinkaan tee arviointiryhmä vaan, kuten muissakin asioissa, viime kädessä yrityksen johto työnantajan edustajana. Taulukko 5. Esimerkki vaarojen luokittelusta kohdetyöpaikalla Tunnistettu haitta, kuormitus, vaara Suurtaajuussäteily Kaatuvat tavarapinot Syy, aiheuttaja tai tilanne Suurtaajuuspuristin liiman kuivauksessa Korkeat viiluniput, raskaat kappaleet Nykyinen hallinta tai varautuminen Turvallisuusohjeet, aiemmat selvitykset, kunnossapito Puretaan trukilla, ei kulkuteiden varrella Jatkuva melu >85 db Koneistus Varoitusmerkinnät, kuulosuojainten käyttö, säännölliset terveystarkastukset Veto Tilojen väliset aukot, avoimet ovet Lk Toimenpide-ehdotus, kommentti 1. Tiedottaminen vaaraetäisyydestä, varoitusmerkinnät, työnopastus 2. Varaston suojakehikon rakentaminen 3. Meluntorjuntaohjelma: käytännön toimet melun torjumiseksi, melualueen määrittely - 4. Ei merkittävä haitta, ei aiheuta toimenpiteitä 19
20 Vaaratekijät Räjähdysvaara Räjähdysvaaran arviointi oli kaikilla hankkeen työpaikoilla ajankohtainen asia, josta keskusteltiin työpaikkakäyntien yhteydessä. Työpaikoilla asiaa oli tuotu esille aiemmissa tarkastuksissa, palotarkastuksissa, konsulttien yhteydenotoissa sekä puualan yhdistysten ja järjestöjen kautta. Työnantajan toimenpiteisiin kuuluu 1. selvittää räjähdysvaaran olemassaolo ja arvioida vaaran merkitys 2. luokitella tilat ja merkitä ne tarvittaessa 3. valita oikeat laitteet oikeaan tilaan valita työvälineet ja suojausjärjestelmät ATEXlaitedirektiivin luokkien mukaisesti 4. selvittää räjähdysten estämiskeinot ja räjähdykseltä suojautumiskeinot estää räjähdyskelpoisten ilmaseosten muodos - tuminen ja syttyminen vähentää räjähdyksen vahingollisia vaikutuksia perehdyttää työntekijät 5. laatia räjähdyssuojausasiakirja. Luotettava räjähdysvaaran arviointi pelkästään työpaikan omasta toimesta todettiin lähes ylivoimaiseksi toteuttaa. Aihe on hyvin laaja, monisyinen ja käytännössä vaikeasti hahmotettava, eikä työpaikoilla ole selkeätä mallia tai ymmärrystä miten asiaa pitäisi lähestyä. Räjähdysvaara ei myöskään ole arkinen työsuojeluongelma, joka on mukana päivittäisessä työssä, vaan impulssi arviointiin on tullut työpaikan ulkopuolelta lainsäädännön myötä. Räjähdysvaaran arvioinnin ja torjunnan voidaan katsoa kuuluvan erityistä asiantuntemusta vaativaan kohdennettuun riskinarviointiin, jota hankkeen puitteissa oli tarkoitus toteuttaa. Perustason vaaranarvioinnin toteuttaminen vei kuitenkin resursseja siinä määrin, ettei räjähdysvaaran arviointiin ollut mahdollisuutta edetä kaikilla työpaikoilla. Neljällä työpaikalla laadittiin räjähdyssuojausasiakirjan työversio, josta muodostui tehtävän kokonaiskuva. Käytännössä työ tehtiin käymällä RSA:n sisältö läpi työpaikalla yhdessä asiaan perehtyneen henkilön kanssa sekä haastattelemalla työpaikan henkilöitä. Tarkoituksena oli todentaa esiin nousevat räjähdysvaaran muodostavat tekijät ja niiden olemassa olevat torjuntatoimenpiteet. 20 Kuva 6. Työpaikan lay-out
Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä
BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotVAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ
VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) mukaan on jokaisen työnantajan selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Tämä
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotVaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotTyöterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus
Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus Timo Leino, Dos, ylilääkäri timo.leino@ttl.fi Työpaikkojen työhygieniassa on vielä paljon parantamisen varaa 8.-12.10.2018 kemikaaliturvallisuuden
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotTeknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007
Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotPerusasiat kuntoon - Parempi työ
Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen
LisätiedotUusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT
Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty
LisätiedotPerusasiat kuntoon Parempi työ
Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotTarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue
Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotHenkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin
Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotTyöpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi
Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuspäivän alueseminaari 27.4.2018 Kuopio 1 Esitys Muutama sana aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta Muutama sana tulevaisuudesta Ja
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotRiskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet
Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut
LisätiedotReino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto
Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta
LisätiedotTyöturvallisuusopashankkeen tavoitteet
Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen
LisätiedotAutoalan kysely 2014
Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40
LisätiedotTyön vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet
Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen
LisätiedotATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen
ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotYKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla
Työsuojeluviranomaisen havaintoja haasteista avustajien työsuojelussa ja työsuhteissa. Miten avustajien työsuojelua voisi edistää? Marja Tereska-Korhonen, tarkastaja Lounais-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotTyöhygienian erikoistumiskoulutus
Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen
LisätiedotVesihuoltolaitosten työturvallisuusopas
Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
LisätiedotRiittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.
Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
LisätiedotHaipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka
Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015
Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen
LisätiedotSuuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari
Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat
LisätiedotLainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit
HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,
LisätiedotTyöturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotTyöhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa
Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto
TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT
LisätiedotMaailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011
Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia
LisätiedotOnnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.
Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava
LisätiedotNollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään
Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuuskäytännöt tähän päivään Riskeistä vaikuttavuuteen 17.5.2018 Työterveyslaitos Nollis www.ttl.fi 2 1. Reagoiva 2. Systemaattinen 3. Systeeminen 4. Ennakoiva
LisätiedotTarkastuskertomus 2019/ (3) Työsuojelutarkastus
Tarkastuskertomus 2019/12066 1 (3) Työsuojelutarkastus Tarkastuspäivä ja -aika 17.6.2019 klo 9.30-11.30 Työnantaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Osoite PL 2000, 33521 Tampere Valvontakohde Acutan Sairaalahuolto
LisätiedotTyöturvallisuusvastuun jakautuminen
Työturvallisuusvastuun jakautuminen Turvallisuusviikon seminaari 16.5.2019 Työturvallisuuden harjoitusalue, Kuopio 1 Aluksi Vastuun jakamisesta ja varsinkin jakautumisesta puhutaan yleensä liian myöhään
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotIII Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere
III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa
LisätiedotVaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotMerenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen
OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen
LisätiedotRiskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Omavalvonta on riskienhallintaa -seminaari 22.11.2017 Jaana Keränen, VTT
LisätiedotSisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy
Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotMITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto
MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava
LisätiedotTässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.
TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Esimerkki 1
Hyvinvointia työstä Esimerkki 1 Työsuojelun yhteistoiminta Jarmo Vorne Jaana Luomanen Yhteistoiminnan ydin Johtaminen päätöksenteko, tavoitteet Yhteistoiminta suunnittelu, koordinointi, tiedonvälitys Työn
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotVIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.
VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9.
1/7 Avainsanat: riskienhallinta, vaarojen tunnistaminen, riskien estimointi, vaararekisteri HKL:n metro ja raitiotieliikenteen riskienhallinnan toimintaohje 1 Riskienhallinta Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksessa.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotLounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi
Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi 2018 9.10.2018 Työsuojeluvelvoitteet ammatillisessa oppilaitoksissa Tarkastaja Sirpa Lepistö-Mäkivaraa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue
LisätiedotTiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto [Tekijän nimi ja osasto] 3.5.2017 1 Työsuojeluvalvonnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
LisätiedotATEX-MATERIAALIA. Pirkanmaan pelastuslaitos Saila Salomäki. Turvallinen Pirkanmaa
ATEX-MATERIAALIA Pirkanmaan pelastuslaitos 5.10.2018 Saila Salomäki ESITTELYSSÄ SEURAAVAA: 1. ATEX- Starttipaketti ja räjähdyssuojausasiakirjamalli liitteineen 2. Kemikaalituoterekisteri viranomaisille
LisätiedotTiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Keijo Päivärinta
Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma Ylitarkastaja Keijo Päivärinta [Tekijän nimi ja osasto] 28.4.2017 1 Valvomme Tietoa hyödyntäen Työpaikan arkiongelmiin pureutuen Saadaksemme paremmat
LisätiedotLäsnätyön juridiikka
Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
Lisätiedotedellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste
Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä
LisätiedotLiisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
1.2.2019 Liisa Hakala Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö TYÖELÄMÄ MUUTTUU - Kenen vastuulla työhyvinvoinnin kehittäminen on tulevaisuudessa? SISÄLTÖ Missä työhyvinvointia kehitetään? Työhyvinvoinnin
LisätiedotTyöturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle
1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla
LisätiedotKoulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt
Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden
Lisätiedot