Tutkimusohjelmamuistio (Kaupunkitutkimus)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusohjelmamuistio (Kaupunkitutkimus)"

Transkriptio

1 Tutkimusohjelmamuistio (Kaupunkitutkimus) ESIPUHE Tiedeyhteisö ja useat eri ministeriöt ovat 1990-luvun puolivälistä lähtien ilmaisseet kiinnostuksensa kaupunkitutkimuksen järjestämiseksi laajemman tutkimusohjelman puitteissa. Ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta päätti kokouksessaan asettaa kaupunki/yhdyskuntapoliittista tutkimusta valmistelevan työryhmän. Työryhmä laati muistion Ehdotus kaupunkitutkimusohjelmaksi, jonka pohjalta Suomen Akatemian hallitus päätti kokouksessaan kaupunkitutkimusohjelman aloittamisesta vuonna Kaupunkitutkimusohjelman tarkoituksena on koordinoida monitieteistä kaupunkitutkimusta tavoitteenaan tulkita ja ymmärtää kaupungistumisen kansallisia ja kansainvälisiä prosesseja, kaupunkimuutoksen tuomia ongelmia sekä Euroopassa tapahtuvaa kaupunkien verkostoituvaa kehitystä oman kaupunkipolitiikan luomiseksi. Tutkimusohjelmaan osallistuvat Akatemian ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta. Tämän lisäksi kahdeksan ministeriötä ja Suomen Kuntaliitto osallistuvat ohjelman suunnitteluun, toteuttamiseen ja rahoitukseen. Akatemian hallitus asetti kokouksessaan ohjelmaryhmän valmistelemaan kaupunkitutkimusohjelmaa. Ohjelmaryhmän puheenjohtajaksi nimettiin apulaisprofessori Terttu Pakarinen (YL-toimikunta) ja varapuheenjohtajaksi professori Marjatta Hietala (KY-toimikunta). Ohjelmaryhmän muiksi jäseniksi tulivat kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen (Suomen Kuntaliitto), tutkimusjohtaja Timo Filpus (työministeriö), erikoistutkija Ilpo Kokko (opetusministeriö), tutkimusjohtaja Pekka Korvenmaa (KY-toimikunta), kehittämispäällikkö Ilppo Niemi (ympäristöministeriö), apulaisprofessori Riitta Smeds (LT-toimikunta), ylitarkastaja Heli Saijets (sisäasiainministeriö), tutkimuspäällikkö Jouko Torasvirta (kauppa- ja teollisuusministeriö), maaseutuneuvos Eero Uusitalo (maa- ja metsätalousministeriö), neuvotteleva virkamies Raisa Valli (liikenneministeriö), apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä (sosiaali- ja terveysministeriö) sekä professori Pentti Yli- Jokipii (YL-toimikunta). Ryhmän työskentelyyn osallistuvat Suomen Akatemiasta ylitarkastaja Tiina Forsman sekä tiedesihteerit Risto Andberg ja Tuula Pitkänen. Ohjelman koordinaattori on dosentti Harri Andersson Turun yliopistosta. 1. TAUSTA Koko maailmassa on tapahtumassa nopea alue- ja väestörakenteen muutos, joka näkyy voimakkaana kaupungistumisena. Muutosten syyt vaihtelevat maasta toiseen, mutta perustavat ongelmat ovat yhteiset. Yhteiskuntien alueellinen ja hallinnollinen rakenne muuttuu väistämättä. Perinteisissä teollisuusmaissa, joissa jälkiteollinen rakennemuutos on jo pitkään ollut käynnissä, kansallisvaltion rajoissa tapahtuva säätely muuttuu alueiden ja kaupunkien väliseksi avoimeksi kilpailuksi. Valtioiden sisäisen kaupunkijärjestelmän hierarkiat murtuvat ja kaupungit verkottuvat keskenään kansainväliseen kenttään uudenlaisten kilpailuehtojen vallitessa. Kaupungit avautuvat uudella tavalla myös maailmanlaajuisten muuttoliikkeiden vaikutuksesta. Käsitykset kaupungista, kaupunkielämästä ja näiden taustalla olevista toimijoista ovat muuttumassa. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, 1980-luvun puolivälistä lähtien länsimaissa on

2 keskusteltu muutosten vyörystä, joka on koskettanut yhteiskuntaelämää sen monilla sektoreilla. Tätä muutosta on haluttu luonnehtia siirtymisenä teollisesta (modernista) jälkiteolliseen (postmoderniin) aikakauteen. Kaupunkitutkimuksessa nämä sosiaalisten, kulttuuristen ja spatiaalisten muutosten yhteensattumat on yleisesti kytketty käsitteeseen postmoderni kaupunki. Modernia ja postmodernia kaupunkia koskevista ristiriitaisista käsityksistä huolimatta on mahdollista tehdä erilaisia tulkintoja kaupunkirakentamisen uudesta logiikasta, jota säätelevät erilaiset, kaupungin olemusta muuttavat tuottamisen ja kuluttamisen trendit. Tuottamisen trendit liittyvät taloudelliseen muutokseen, jonka taustalla ovat kaupunkien kansainvälistymiskehityksen haasteet, yritysten uudenlaiset sijaintipäätökset, ammattirakenteen muutokset, taloudellinen polarisoituminen sekä osittainen informaalisuuden kasvu. Kaupunkirakentamisessa tämä on näkynyt kasvavana yhdentymisenä kehitysyhtiöiden, rakennusyhtiöiden, kiinteistösijoittajien ja arkkitehtuurin käytäntöjen välillä. Samalla julkisen ja yksityisen sektorin väliset sopimukset ovat lisääntyneet ja nopeuttaneet kaupunkimaan kehittämistä. Tuottamisen uusiin trendeihin kuuluvat myös jatkuva erilaistuminen ja siihen liittyvä paikkojen markkinointi, joka näkyy mm. erityisalueiden syntymisenä kaupunkeihin. Kuluttamisen trendit liittyvät puolestaan sosiokulttuuriseen muutokseen. Sen taustalla ovat demografisten ja elämäntyylien muutosten lisäksi paikan ja markkinoiden uudelleenarviointi. Suomi kohtaa länsieurooppalaisia maita myöhemmin "uuden kaupungistumisaallon". Tämä merkitsee Suomen kytkeytymistä Euroopan kaupunkiverkkoon tavalla, joka edellyttää menestymisen kannalta perusteltua ja tietoista kaupunkipolitiikkaa. Kaupunkijärjestelmä ja sen muutoksen ymmärtäminen on ratkaisevaa yhteiskunnan kaikinpuolisen selviytymisen kannalta. Kaupungit synnyttävät uusia innovaatioita ja resursseja. Uutta kaupunkipolitiikkaa voidaan kehittää vain, jos kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät ymmärretään. 2. KAUPUNKITUTKIMUKSEN LUONNE Kaupunkitutkimus on monen eri tieteenalan kiinnostuksen kohteena. Kaupunkitutkimus käsittää eri oppiaineita humanistisista, teknisistä ja yhteiskuntatieteistä. Monialaisuudesta johtuen kaupunki voi tutkimuskohteena määrittyä monella tavalla. Eräitä keskeisiä ongelma-alueita 1990-luvun kaupunkitutkimuksessa ovat olleet kaupunki "alueena" (levittäytyminen, sisäinen rakenne, kaupunkiympäristö), taloudelliset kysymykset (kaupunkitalouden tulevaisuus ja verkostoituminen), sosiaaliset ongelmat (työttömyys, segregaatio, syrjäytyminen, lähiö, turvattomuus), yleinen kaupunkikehitys (kaupungistumisprosessi) sekä kaupunkien uudistuminen ja uuden identiteetin etsintä. Monialaisuus on merkinnyt myös kaupunkitutkimuksen hajanaisuutta. Kaupunkitutkimuksen hajanaisuus on tutkimuksen näkökulmasta lähinnä suomalainen ilmiö. Muualla "Urban Studies" on selkeämmin hahmottuva tutkimusalue, jolla on omat tutkimuskeskuksensa ja julkaisufooruminsa. Suomessa "Urban Studies" -tyyppinen tutkimus jakautuu useiden eri yliopistojen ja korkeakoulujen tiedelaitoksille, joilla saattaa olla hyvinkin pitkät perinteet alan perustutkimuksessa. Kaupunkitutkimuksen teemoja on enenevässä määrin tullut esille myös korkeakoulujen yhteydessä ja niistä irrallaan toimivissa tutkimuslaitoksissa, joissa painotus on puolestaan ollut kaupunkeihin kohdistuvassa soveltavassa tutkimuksessa. Kaupunkitutkimukseen suuntautuvia näkökulmia on nähtävissä myös eri ministeriöiden viimeaikaisissa strategisissa suunnitelmissa ja työryhmissä (kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä ja yhdyskuntatutkimuksen yhteistyöryhmä), joissa on mm. käsitelty kaupunkikehityksen ongelmia, tutkimuksen nykyistä tilaa ja tarvittavia kehittämistoimia.

3 Tutkimusohjelmiin liittyen kaupunkitutkimusta on Suomen Akatemiassa tuettu "Yhdyskuntien tuleva kehitys" -tutkimusohjelmassa, joka toteutettiin vuosina Ohjelma ajoittui vaiheeseen, jolloin jälkiteollinen yhdyskuntien uudelleenrakenteistuminen oli alkanut. Sen jälkeen uusien ongelmien kenttä on kasvanut räjähdysmäisesti. "Yhdyskuntien tuleva kehitys" -ohjelmasta saatiin myönteisiä kokemuksia perus-, soveltavan ja sektoritutkimuksen yhteistyöstä sekä vuoropuhelusta tutkimuksen, hallinnon ja päätöksenteon välillä. Yhdyskuntatutkimuksellisia osioita on sisältynyt myös laajaan "Kestävän kehityksen -tutkimusohjelmaan" sekä "Ekologisen rakentamisen" -tutkimusohjelmaan. Näissä ohjelmissa on koordinointi ollut kuitenkin varsin väljää, eikä niissä ole ollut kaupunkitutkimusta yhdistäviä teoreettisia ytimiä. Kaupunkitutkimuksen nykyisen luonteen kannalta korostuu itse tutkimuksen kansainvälistyminen. Euroopan kehityskulut uusine kaupunkijärjestelmineen synnyttävät uusia tutkimustilauksia, joihin suomalainenkin kaupunkitutkimus on jo vastannut. Eräillä kaupunkitutkimuksen aloilla eurooppalaisella (ja myös mannerten välisellä) verkostumisella on hyvinkin pitkät perinteet, toiset ovat vasta luomassa yhteyksiä. Tutkimuksen kansainvälistymiseen on liittynyt olennaisesti vertailevan tutkimuksen tarve, jonka merkitystä korostetaan sekä maiden välisissä tutkijaryhmissä että valtioiden välisessä kanssakäymisessä. 3. TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITE Tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa meneillään olevista kaupunkikehityksen muutoksista, jotka liittyvät kaupunkien kansainvälistymiseen, uuteen kaupunkipolitiikkaan ja hallintatapoihin, uuteen kaupunkitalouteen, kaupunkielämään sekä kaupunkien alue- ja ympäristökehitykseen. Tutkimusohjelma pyrkii lisäksi muutoksen analyysissa ennakoimaan kaupunkien tulevaa kehitystä ja luomaan näkökulmia, joita tarvitaan yhdyskuntien suunnittelussa ja niitä koskevassa päätöksenteossa sekä erilaisten ratkaisumallien valinnassa. Keskeistä on nähdä kaupunki yhteiskunnallisten muutosten kohteena tai niiden vaikuttajana, mikä edellyttää tutkimukselta "kaupungin itsensä" problematisointia ja yhteyttä kaupunkiteoreettiseen tutkimusperinteeseen. Kaupunki on ilmiönä monialainen, mikä merkitsee useiden eri tieteenalojen ja tutkimusintressien mahdollisuutta tehdä kaupunkitutkimusta. Tutkimusohjelma korostaakin monitieteisen lähestymistavan tärkeyttä. Erityistä mielenkiintoa on hankkeilla tai konsortioilla, jotka pyrkivät muodostamaan tietystä kaupunkiongelmasta kokonaiskuvan joko pitkällä tai lyhyellä aikavälillä ja tuottamaan siitä tuloksia monialaisen tutkimuksen kautta. Tutkimusohjelmaan voidaan sisällyttää hankkeita, jotka käsittelevät kriittisesti kaupunkikehityksen ongelmia, joiden tutkimusaiheilla on yhteyksiä kehityksessä esille nouseviin kaupunkipolitiikan kysymyksiin ja jotka suuntautuvat tulevaisuuden kaupunkiongelmiin. Kaupunkitutkimusohjelmaan valittavien hankkeiden tulee olla tutkimusasetelmiltaan sellaisia, että ne tuottavat alan perustutkimustietoa ja luovat mahdollisuuksia tutkijakoulutukseen. Tutkimusohjelma pyrkii tukemaan hankkeisiin sisällytetyn, väitöskirjoihin tähtäävän tutkijakoulutuksen lisäksi "post doc" -koulutusta, minkä kautta on mahdollista suunnata tohtorikoulusta elinkeinoelämän ja hallinnon tarvitsemille aloille. Hankkeet voivat myös hyödyttää päätöksentekoa esittämällä sovellettavaa tietoa tai ehdotuksia käytännön kaupunkiongelmien ratkaisemiseksi. Tätä tavoitetta palvelee ehkä parhaiten tutkimusaiheiden käsittely monialaisesti ja eri tieteenalojen näkökulmista. Tiettyä kokonaisuutta tai teemaa eri näkökulmista tarkasteleva tutkimus voi olla sekä kysymyksenasetteluiltaan että menetelmällisesti innovatiivista ja tuoda tutkimukseen jo sen alkuvaiheessa mahdollisuuden saada uuteen kaupunkipolitiikkaan sovellettavaa

4 tietoa. Hankkeille on myös eduksi, jos niiden tutkimusaihe on kansainvälisesti kiinnostava tai jos sillä on yhteyksiä kansainväliseen kaupunkitutkimukseen. Kaupunkitutkimusohjelma on kohdennettu allaoleviin teema-alueisiin, joita voidaan lähestyä eri tieteenalojen näkökulmista. Teemojen valinnassa on kiinnitetty huomiota kaupunkitutkimuksen perinteeseen, erilaisten lähestymistapojen mahdollisuuksiin, eri aikavälillä tapahtuneisiin kaupungin muutosilmiöihin sekä kaupunkikehityksen ajankohtaisiin ongelmiin. Teema-alueista kolme ensiksi mainittua painottaa enemmän kaupunkijärjestelmän, alueen ja kaupunkitilan näkökulmaa, kolme viimeksi mainittua puolestaan kaupunkikehityksen taustalla olevia toimijoita. Teema-alueet eivät ole toisiaan poissulkevia ja niitä voidaan tutkimushankkeissa käsitellä myös vuorovaikutteisesti. Kunkin teema-alueen kohdalla esitetyt kysymykset kuvaavat teemoihin sisältyviä ongelmanasetteluja ja ovat luonteeltaan viitteellisiä. 4. TUTKIMUSOHJELMAN TEEMA-ALUEET 4.1. Kaupunkien ja kaupunkijärjestelmän kansainvälistyminen Kaupungit ja niiden muodostamat kaupunkiseudut ovat integraation ja globalisoitumisen myötä avoimessa vuorovaikutuksessa ja kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla. Kaupunkien ja kaupunkijärjestelmän kansainvälistymisen ja niiden toimintaympäristöissä tapahtuneiden muutosten vuoksi myös kansallinen kaupunkijärjestelmä ja sen kehitysdynamiikka muuttuvat. Samalla kaupunkien välinen kansallinen ja ylikansallinen kilpailu saa uusia muotoja. Millainen merkitys Suomen pienistä ja keskisuurista kaupungeista koostuvalla kaupunkijärjestelmällä ja sen taustalla olevan tuotantorakenteen asettamilla reunaehdoilla on eurooppalaisessa alue- ja rakennepolitiikassa? Miten todellisia kaupunkiverkot ovat muuttuvassa kaupunkijärjestelmässä ja millaisia kaupunkiverkkoja Suomessa ja Suomen lähialueilla (Itämeren alue) on syntymässä? Kilpailua voidaan pitää kaupunkikehityksen jatkuvana muutosvoimana. Kilpailu ei liity ainoastaan yksittäisiin kaupunkeihin, vaan myös mahdollisiin kaupunkiverkkoihin. Mitkä tekijät vaikuttavat absoluuttisten etujen hankkimiseen kaupunkien välisessä kilpailussa ja miten kaupunkien uudet kansainväliset kilpailuasetelmat muotoutuvat tulevaisuudessa? Mitä esteitä suomalaisten kaupunkien verkostoitumiselle on olemassa? Millaiset toimijat ovat olleet vaikuttamassa pitkällä aikavälillä kaupunkijärjestelmän muotoutumisessa? 4.2. Kaupunkien alueellisuus ja vuorovaikutus ympäristönsä kanssa Kaupunkien aluekehitystä voidaan tarkastella yksittäisen kaupungin kasvuna ja rakenteellisina muutoksina seudullisessa ja välittömässä ympäristössään. Kaupungin vuorovaikutus ympäristönsä kanssa saa jatkuvasti uusia muotoja. Vuorovaikutus kytkee kaupunkia ympäröivän maaseudun kaupunkiin monien erilaisten toimintojen kautta ja luo uusia käsityksiä kaupunkimaisuudesta (kuten "kaupungin maaseutu"), samoin se eriyttää maaseutua ("kaupungin läheinen maaseutu"). Yhtenä vuorovaikutuksen muotona on 1980-luvun lopulta lähtien nähty seutuistumiskehitys, jossa kaupungit ovat menettäneet kasvupotentiaaliaan ympäröiville maaseutualueille. Tämä on erityisesti näkynyt kaupunkien väestökehityksessä: ihmiset ovat muuttaneet kaupunkien ulkopuolisille maaseutualueille säilyttäen kuitenkin yhteyksiä kaupunkiin työpaikkojen, koulutuksen ja erilaisten palvelujen käytön välityksellä. Viime vuosina kaupunkien ja niiden ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa on ollut uudelleen nähtävissä keskushakuisuutta. Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus ei rajoitu ainoastaan niiden keskinäisiin muuttovirtoihin ja työssäkäyntiin. Keskeisiä vuorovaikutuksen muotoja voivat myös olla yritysten

5 verkostoituminen ali- ja osahankintatoimintoina, suoramarkkinointi, työmarkkinoiden osaaikaistuminen ja lohkoistuminen, tietoyhteiskunnan mahdollistama etätyö ja koulutus sekä seudullisten palvelujen järjestäminen. Miten nämä ja muut mahdolliset vuorovaikutuksen muodot kehittyvät tulevaisuudessa ja miten niitä voidaan tarkastella yhteisinä kaupunki- ja maaseutupoliittisina ohjelmina ja kehittämishankkeina? Kaupungin kasvu välittömässä ympäristössään ja siihen liittyvä kaupunkirakenteen muutos ovat olleet jatkuvasti esillä yhdyskuntasuunnitteluun liittyvissä keskusteluissa. Käsitykset tiiviistä ja harvasta kaupungista on yhdistetty "ekologiseen yhdyskuntarakenteeseen" ja yleisemmin kestävän kehityksen teemoihin. Yhteiskuntatieteellisesti painottuneessa kaupunkitutkimuksessa on puhuttu myös "ekologisesta modernisaatiosta", jonka yhtenä lähtökohtana on ollut löytää tasapaino kaupunkikehityksen materiaalisten ja ympäristöarvojen välille. Millaisia yhdyskuntarakenteellisia muutoksia tulevassa kaupunkikehityksessä on nähtävissä? Mitkä tekijät ja toiminnot hallitsevat näitä muutoksia ja miten ne ovat yhdistettävissä hyvään kaupunkiympäristöön? 4.3. Kaupunkitilan uusi käyttö Nykyisessä kaupunkikehityksessä on taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia muutostrendejä, joilla kaikilla on uudenlaisia vaikutuksia kaupunkitilaan sen erilaisissa merkityksissä. Muutoksen selityksiä on etsitty maailmanlaajuisesta integraatiosta, jossa kaupungit on pakotettu löytämään uusi ja kilpailukykyinen rooli entisen, modernissa yhteiskuntakehityksessä tuotetun roolin tilalle. Kaupunkien ilme ja imago muuttuvat voimakkaasti liittyen mm. kaupunkikeskustojen taantuvaan kehitykseen ja palvelukuolemiin, kaupunkisaneeraukseen ja kaupunkiuudistuksen erilaisiin hankkeisiin, kaupungin reunoille syntyviin uusiin kaupunkitoimintoihin sekä liikenne- ja liikkumisympäristöihin. Kaupunkitiloja otetaan haltuun uusin tavoin ja paikoille annetaan uusia merkityksiä. Uusista kaupunkitiloista tyypillisiä ovat kulutusalueet, jotka perustuvat kauppakeskusten rakentamiseen joko kaupunkien keskustoihin tai selvästi niiden ulkopuolelle. Lähtökohtana on ollut ajatus kuluttamisen muutoksesta vanhasta massayhteiskunnasta "yksilöllisempään" suuntaan. Toisen ryhmän muodostavat "teknotilat", joiden taustalla on kaupunkiyhdyskunnan pyrkimys muuttaa "vanhaa" teollista olemustaan korkean teknologian ja joustavien tuotantokäytäntöjen vaatimusten mukaisesti. Uuden kehityksen kaupunkitilat voivat liittyä myös kansainvälistymiseen, informaatioyhteiskuntaan, matkailuun ja urheiluun sekä erilaisiin kulttuurimuutosta ilmentäviin tekijöihin. Kaupunkitilojen uusi käyttö osoittaa myös niiden taustalla olevien toimijoiden joukon kasvua ja erilaistumista. Osa toimijoista on vaikuttanut kaupunkiin pitkällä aikavälillä ja etsinyt vain uusia muotoja yhteiskuntakehityksen eri vaiheissa. Osalla toimijoista on puolestaan voinut olla varsin lyhytaikainen vaikutus kaupunkimuutoksen taustalla. Mitkä ovat kaupunkitilan uuden käytön vaikutukset kaupunkirakentamiseen ja kaupunkikuvaan? Miten historiallinen ydinkeskusta ja vanhat kulttuuriympäristöt sopeutuvat kaupunkitilan uuteen käyttöön? Millaisia kehittämisohjelmia ja toimijoita on uuden kaupunkitilan tuottamisen taustalla ja miten voidaan hallitusti suhteuttaa toisiinsa kaupunkitilaan uusia merkityksiä tuottavat prosessit ja paineet fyysisen ympäristön ohjausjärjestelmien muuttamiseksi? Mikä on julkisen ja yksityisen suhde uusien kaupunkitilojen tuottamisessa ja kuluttamisessa? 4.4. Kaupunkielämän uhkatekijät ja mahdollisuudet

6 Kaupunkien merkitys ihmisten asuin- ja elinympäristönä kasvaa jatkuvasti. Samalla kasvavat hyvää kaupunkielämää uhkaavat ongelmat ja häiriöt. Näitä kysymyksiä on nostettu esille mm. sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen aikaansaamiseksi kaupungeissa. Teollisen yhteiskunnan muovaama väestöprofiili ja kaupunkiväestön koostumus ovat muuttuneet monimuotoisemmaksi ja samalla sosiaalisesti eriytyneemmäksi. Tämä merkitsee arkielämän uudenlaista organisoitumista ja muutoksia perinteisissä kaupunkitoiminnoissa. Sosiaalisten ongelmien alueelliset kasautumat ovat siirtymässä haja-asutusalueilta kaupunkeihin, mikä merkitsee polarisoitumiskehityksen jatkumista kaupungin sisäisessä rakenteessa. Perinteiset sosiaalisen rakenteen ongelmat, kuten segregaatio ja syrjäytyminen kytkeytyvät uudella tavalla kaupunkikehitykseen ja tuottavat erilaisia ilmenemistapoja kaupunkitilassa. Kaupungeissa kasvanut työttömyys, sen pitkittyminen ja sitä seuraava syrjäytyminen ovat uudella tavalla keskittyneet kaupunkeihin ja vaikuttaneet niissä hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Turvattomuuden lisääntymistä on selitetty myös kaupungin infrastruktuuriin liittyvänä ilmiönä. Monet kaupunkielämää uhkaavista tekijöistä on liitetty lähiöiden kehitykseen. Missä määrin erilaiset sosiaaliset ongelmat ovat keskittymässä kaupunkeihin, miten ne liittyvät kaupunkimuutokseen ja mitä niiden ehkäisemiseksi tai hoitamiseksi on mahdollista kaupunkikehityksen osana tehdä? Miten kaupunkielämän uhkatekijät ovat osa erilaisten kaupunkiyhdyskuntien tulevaa kehitystä? Mitä paikallisuus kaupungeissa merkitsee sosiaalisena ja toiminnallisena käsitteenä ja miten se on uhattuna? Miten erilaiset kaupunkialueet säilyttävät, menettävät tai luovat vetovoimaisuutta asuinpaikkoina? Millaisia kaupunkielämän uusia muotoja on nähtävissä? Miten etniset kulttuurimuutokset näkyvät suomalaisissa kaupungeissa, mitä ongelmia ne tuottavat ja mikä on niissä piilevä kehityspotentiaali? Miten kaupunkielämän erilaiset muutokset näkyvät pitkän aikavälin kehityksessä? 4.5. Kaupungit innovatiivisina toimintaympäristöinä Kaupungit ovat olennaisia globalisoituvalle taloudelle. Niitä tarvitaan, koska niillä on tietorakenne ja kyky sekä synnyttää että levittää keskustelua taloudellisesta 'ilmastosta' ja liike-elämän strategioista. Kaupunkien avaintoiminnot (ja avaintoimijat) keräävät informaatiota, vakiinnuttavat ja ylläpitävät kasvukoalitioita sekä seuraavat erilaisia sopimuksia. Tuottamalla spesialisoitunutta tietoa, jolla esimerkiksi hallitaan informaation ja teknologian uusia käyttömuotoja, kaupungeilla on kyky edistää innovaatioita ja toimia myös innovaatioiden lähteinä. Tulevan kaupunkikehityksen arvioinnissa on tärkeää tietää, mitkä tekijät ovat välttämättömiä tai riittäviä turvaamaan kaupungin innovaatiojärjestelmän dynaamisuus. On tärkeä myös tutkia kulttuuristen tekijöiden, kommunikaation ja liikkuvuuden merkitystä ja ajallista ulottuvuutta innovaatioympäristöjen muodostumisessa. Kaupungeissa on rakentumassa uusi, teollisuuden jälkeinen elinkeinoperusta. Yhteisöt rakentuvat uudelleen, infrastruktuuria rakennetaan uusille palveluille ja julkinen sektori saa uusia merkityksiä. Kulttuuripolitiikasta on 1980-luvun alusta lähtien tullut entistä merkittävämpi taloudellisen ja ympäristöön kohdistuvan kaupunkiuudistuksen osatekijä useissa kaupungeissa. Taloudellisessa muutoksessa monien kaupunkien päätöksentekijät ovat nähneet kulttuuritoiminnot arvokkaaksi työkaluksi erilaistettaessa teollisuuden jälkeistä paikallista taloudellista perustaa. Kaupunkipolitiikassa 1980-luvulla alkaneet strategiat ovat korostaneet paitsi poliittista konsensusta ja julkis-yksityisen kumppanuuden merkitystä, myös kulttuuriprojektien merkitystä kaupungin imagon edistämisessä ja kulttuurin yhteyttä taloudelliseen kehitykseen. Mikä on erilaisten palvelujen merkitys rakennettaessa positiivisia kaupunki-imagoja, kehitettäessä turismiin liittyvää

7 teollisuutta, houkuteltaessa kaupunkiin ulkopuolisia investointeja ja lujitettaessa kaupunkien kilpailuasemaa? Tarjoaako kulttuuriteollisuus pitkäkestoisen kasvuimpulssin kaupunkien elinkeinoelämälle? Miten kaupunkikulttuurin omaehtoisuus ja siihen liittyvät alakulttuurit näkyvät suomalaisissa kaupungeissa ja miten ne voivat toimia innovatiivisina ympäristöinä? 4.6. Uusi kaupunkitalous ja kehityksen ohjaus Kaupunkien ja kaupunkiseutujen hallinnoinnille ja kehityksen ohjaamiselle asettuu uudessa avoimen kilpailun tilanteessa uusia haasteita. Kaupunkiseudut ovat integraation ja globalisoitumisen myötä avoimessa vuorovaikutuksessa ja kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla, mikä supistaa julkisen talouden mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen. Väestörakenteen, sosiaalisten ja elinkeinorakenteen muutosten hallinta edellyttää uusia paikallishallinnon strategioita. Yhdyskuntien suunnittelu saa (mm. ympäristökysymyksiin liittyen) uusia painotuksia ja päätöksenteon mekanismit ja merkitykset muuttuvat. Tarve erillisen kaupunkipolitiikan harjoittamiseen on käynyt eurooppalaiseen tapaan ilmeiseksi myös Suomessa. Tähän on vaikuttanut kilpailun lisääntymisen lisäksi talouselämän kansainvälistyminen, palvelu- ja tietoyhteiskunnan voimakas kasvu sekä taloudellisen integraation aiheuttama tuotantopanosten liikkuvuuden kasvu. Tämä korostaa kaupunkien merkitystä taloudellisen kehityksen kasvualustoina. Uuden kaupunkipolitiikan yleisiksi tavoitteiksi tulevat kansalaisten materiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen ympäristöä kunnioittavalla tavalla. Taloudellisen tehokkuuden, sosiaalisen koheesion ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat nousemassa suomalaisessa kaupunkipolitiikassa aiemmin korostettujen hyvinvointivaltion oikeudenmukaisuustavoitteiden rinnalle. Miten suomalainen kaupunkipolitiikka voi parhaiten toimia kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäjänä? Miten voidaan parhaiten yhdistää uusia hallintamenetelmiä ja säätelyn muotoja? Millaisia vaikutuskanavia ja riippuvuussuhteita uudessa kaupunkipolitiikassa syntyy, mitä ne ovat laadullisesti ja määrällisesti ja miten ne vaikuttavat kaupungin tulevaan olemukseen? Miten erilaiset infrastruktuuriratkaisut toimivat uuden kaupunkipolitiikan välineenä ja miten ne palvelevat kaupungistumisen hyötyjä ja kestävän kehityksen tavoitteita? Mikä on julkisen ja yksityisen suhde uudessa kaupunkipolitiikassa? 5. TUTKIMUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Kaupunkitutkimusohjelma on kolmivuotinen ajoittuen vuosille Ohjelma on Suomen Akatemian koordinoima ja sen toteuttavat Suomen Akatemia (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta sekä ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta), kahdeksan ministeriötä (kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö ja ympäristöministeriö) sekä Suomen Kuntaliitto. Ohjelma on suunniteltu kansainvälisesti arvioitavaksi vuoden 2001 aikana. Hakumenettely on kaksivaiheinen, jolloin hakuprosessin ensimmäisessä vaiheessa tutkimusryhmiltä tai konsortioilta pyydetään Suomeen Akatemiaan lähetettävät alustavat tutkimussuunnitelmat (aiesuunnitelmat) viimeistään mennessä. Näiden aiesuunnitelmien perusteella Akatemian nimeämä kaikkien rahoittajatahojen edustajista koostuva ohjelmaryhmä tekee esityksen niistä hankkeista, joista pyydetään yksityiskohtaiset tutkimussuunnitelmat mennessä. Päätöksen jatkoon pääsevistä hankkeista tekee ohjelmajaosto, joka koostuu ohjelmaryhmään kuuluvista Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien jäsenistä. Lopullisia rahoituspäätöksiä tehtäessä hakemusten ansiona pidetään korkeatasoisen tieteellisen sisällön ja tutkimusohjelman tavoitteiden täyttymisen lisäksi mm. tutkimusryhmän monipuolisuutta ja tieteellisyyttä, hyviä

8 kansainvälisiä yhteyksiä sekä tulosten sovelluskelpoisuutta. Ensimmäisessä hakuvaiheessa kaupunkitutkimusohjelmaan osoitetut aiesuunnitelmat toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon klo mennessä. Aiesuunnitelma voidaan kirjoittaa suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Aiesuunnitelman maksimipituus on 5 sivua ja se toimitetaan 20 kappaleena (originaali ja 19 kopiota). Aiesuunnitelman liitteeksi tulee tutkimuksen vastuuhenkilön ansio- ja julkaisuluettelo (vain originaali yhtenä kappaleena). Aiesuunnitelma on vapaamuotoinen kuitenkin siten, että suunnitelman ensimmäiseltä sivulta tulee ilmetä seuraavat seikat: - tutkimusohjelman nimi - tutkimuksen vastuuhenkilö (sukunimi, etunimi, syntymäaika) - vastuuorganisaatio (yliopisto, laitos) - yhteystiedot (osoite, puhelin, faksi, sähköposti) - mihin ohjelman teema-alueeseen (-alueisiin) hakemus kuuluu - tutkimusaihe (suomen tai ruotsin sekä englannin kielellä) - tutkimuksen aikataulu - haettava rahoitus vuosittain eriteltynä - mikäli hakemus kuuluu konsortioon, on mainittava konsortioon kuuluvat muut hakemukset (tutkimusaihe, vastuuhenkilö, yhteystiedot) Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet, sisältö, tärkeimmät menetelmät, mahdolliset yhteydet muuhun tutkimukseen sekä saatava hyöty ja merkitys kaupunkitutkimuksen kannalta hankkeen yhteydessä tapahtuva tutkijankoulutus Toisessa hakuvaiheessa pyydetään jatkoon päässeistä aiesuunnitelmista yksityiskohtaiset hakemukset mennessä. Niille tutkimusryhmille tai konsortioille, joilta tullaan aiesuunnitelman perusteella pyytämään varsinaiset hakemukset, lähetetään tarkemmat ohjeet toisesta hakuvaiheesta. Toiseen hakuvaiheeseen hyväksytyt hankkeet tekevät varsinaiset hakemuksensa Suomen Akatemialle. Varsinainen hakemus laaditaan englanniksi Akatemian hakulomakkeelle. Hakemukset lähetetään arvioitavaksi kansainvälisille asiantuntijoille. Päätökset tehdään siten, että tutkimushankkeet voivat alkaa aikaisintaan Ohjelmaa koskeviin tiedusteluihin vastaavat ohjelman koordinaattori dosentti Harri Andersson (puhelin , faksi , sähköposti sekä Suomen Akatemian hallintovirastossa tiedesihteeri Risto Andberg (puhelin , sähköposti ylitarkastaja Tiina Forsman (puhelin , sähköposti ja tiedesihteeri Tuula Pitkänen (puhelin , sähköposti Tämän ohjelmamuistion saa Suomen Akatemian kirjaamosta, postiosoite PL 99, Helsinki, katuosoite Vilhonvuorenkatu 6, puhelin , faksi , sähköposti Muistio on myös nähtävissä Suomen Akatemian www-sivuilla osoitteessa

Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen)

Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen) Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen) Ikääntymisen tutkimusohjelma 2000-2002 1. JOHDANTO Ikääntymisen tutkimusohjelman tavoitteena on vahvistaa suomalaista ikääntymisen perus- ja soveltavaa tutkimusta

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi Pienuuden dynamiikka Pieni mittakaava Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Ilari Karppi Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos aluetiede Alueiden gravitaatio -seminaari Honka

Lisätiedot

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) 3.3.2015 DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) AKATEMIAOHJELMA 2016 2019 Ohjelmamuistio Ohjelmamuistio 2 (7) 1.PERUSTELUTJATAUSTA Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa monella tavoin, ja myös tutkimuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus)

Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus) Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus) Suomen Akatemia ja Tekes SOLUBIOLOGIAN TUTKIMUSOHJELMA 16.5.1997 YLEISTÄ Solubiologialla tarkoitetaan solujen, soluorganellien ja makromolekyylien rakennetta

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA ETLA 60 vuotta Toim. Timo Nikinmaa ja Pentti Vartia Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy ETLA B221 ISBN 951-628-441-8 ISSN 0356-7443

Lisätiedot

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN 1. Henkilötiedot * Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Maa Puhelin Syntymäaika 2. Hakijan pohjatutkinto * Tutkinnon nimi Yliopisto Valmistumispäivä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 TAUSTA Ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot