Tutkimusohjelmamuistio (Kaupunkitutkimus)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusohjelmamuistio (Kaupunkitutkimus)"

Transkriptio

1 Tutkimusohjelmamuistio (Kaupunkitutkimus) ESIPUHE Tiedeyhteisö ja useat eri ministeriöt ovat 1990-luvun puolivälistä lähtien ilmaisseet kiinnostuksensa kaupunkitutkimuksen järjestämiseksi laajemman tutkimusohjelman puitteissa. Ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta päätti kokouksessaan asettaa kaupunki/yhdyskuntapoliittista tutkimusta valmistelevan työryhmän. Työryhmä laati muistion Ehdotus kaupunkitutkimusohjelmaksi, jonka pohjalta Suomen Akatemian hallitus päätti kokouksessaan kaupunkitutkimusohjelman aloittamisesta vuonna Kaupunkitutkimusohjelman tarkoituksena on koordinoida monitieteistä kaupunkitutkimusta tavoitteenaan tulkita ja ymmärtää kaupungistumisen kansallisia ja kansainvälisiä prosesseja, kaupunkimuutoksen tuomia ongelmia sekä Euroopassa tapahtuvaa kaupunkien verkostoituvaa kehitystä oman kaupunkipolitiikan luomiseksi. Tutkimusohjelmaan osallistuvat Akatemian ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta. Tämän lisäksi kahdeksan ministeriötä ja Suomen Kuntaliitto osallistuvat ohjelman suunnitteluun, toteuttamiseen ja rahoitukseen. Akatemian hallitus asetti kokouksessaan ohjelmaryhmän valmistelemaan kaupunkitutkimusohjelmaa. Ohjelmaryhmän puheenjohtajaksi nimettiin apulaisprofessori Terttu Pakarinen (YL-toimikunta) ja varapuheenjohtajaksi professori Marjatta Hietala (KY-toimikunta). Ohjelmaryhmän muiksi jäseniksi tulivat kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen (Suomen Kuntaliitto), tutkimusjohtaja Timo Filpus (työministeriö), erikoistutkija Ilpo Kokko (opetusministeriö), tutkimusjohtaja Pekka Korvenmaa (KY-toimikunta), kehittämispäällikkö Ilppo Niemi (ympäristöministeriö), apulaisprofessori Riitta Smeds (LT-toimikunta), ylitarkastaja Heli Saijets (sisäasiainministeriö), tutkimuspäällikkö Jouko Torasvirta (kauppa- ja teollisuusministeriö), maaseutuneuvos Eero Uusitalo (maa- ja metsätalousministeriö), neuvotteleva virkamies Raisa Valli (liikenneministeriö), apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä (sosiaali- ja terveysministeriö) sekä professori Pentti Yli- Jokipii (YL-toimikunta). Ryhmän työskentelyyn osallistuvat Suomen Akatemiasta ylitarkastaja Tiina Forsman sekä tiedesihteerit Risto Andberg ja Tuula Pitkänen. Ohjelman koordinaattori on dosentti Harri Andersson Turun yliopistosta. 1. TAUSTA Koko maailmassa on tapahtumassa nopea alue- ja väestörakenteen muutos, joka näkyy voimakkaana kaupungistumisena. Muutosten syyt vaihtelevat maasta toiseen, mutta perustavat ongelmat ovat yhteiset. Yhteiskuntien alueellinen ja hallinnollinen rakenne muuttuu väistämättä. Perinteisissä teollisuusmaissa, joissa jälkiteollinen rakennemuutos on jo pitkään ollut käynnissä, kansallisvaltion rajoissa tapahtuva säätely muuttuu alueiden ja kaupunkien väliseksi avoimeksi kilpailuksi. Valtioiden sisäisen kaupunkijärjestelmän hierarkiat murtuvat ja kaupungit verkottuvat keskenään kansainväliseen kenttään uudenlaisten kilpailuehtojen vallitessa. Kaupungit avautuvat uudella tavalla myös maailmanlaajuisten muuttoliikkeiden vaikutuksesta. Käsitykset kaupungista, kaupunkielämästä ja näiden taustalla olevista toimijoista ovat muuttumassa. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, 1980-luvun puolivälistä lähtien länsimaissa on

2 keskusteltu muutosten vyörystä, joka on koskettanut yhteiskuntaelämää sen monilla sektoreilla. Tätä muutosta on haluttu luonnehtia siirtymisenä teollisesta (modernista) jälkiteolliseen (postmoderniin) aikakauteen. Kaupunkitutkimuksessa nämä sosiaalisten, kulttuuristen ja spatiaalisten muutosten yhteensattumat on yleisesti kytketty käsitteeseen postmoderni kaupunki. Modernia ja postmodernia kaupunkia koskevista ristiriitaisista käsityksistä huolimatta on mahdollista tehdä erilaisia tulkintoja kaupunkirakentamisen uudesta logiikasta, jota säätelevät erilaiset, kaupungin olemusta muuttavat tuottamisen ja kuluttamisen trendit. Tuottamisen trendit liittyvät taloudelliseen muutokseen, jonka taustalla ovat kaupunkien kansainvälistymiskehityksen haasteet, yritysten uudenlaiset sijaintipäätökset, ammattirakenteen muutokset, taloudellinen polarisoituminen sekä osittainen informaalisuuden kasvu. Kaupunkirakentamisessa tämä on näkynyt kasvavana yhdentymisenä kehitysyhtiöiden, rakennusyhtiöiden, kiinteistösijoittajien ja arkkitehtuurin käytäntöjen välillä. Samalla julkisen ja yksityisen sektorin väliset sopimukset ovat lisääntyneet ja nopeuttaneet kaupunkimaan kehittämistä. Tuottamisen uusiin trendeihin kuuluvat myös jatkuva erilaistuminen ja siihen liittyvä paikkojen markkinointi, joka näkyy mm. erityisalueiden syntymisenä kaupunkeihin. Kuluttamisen trendit liittyvät puolestaan sosiokulttuuriseen muutokseen. Sen taustalla ovat demografisten ja elämäntyylien muutosten lisäksi paikan ja markkinoiden uudelleenarviointi. Suomi kohtaa länsieurooppalaisia maita myöhemmin "uuden kaupungistumisaallon". Tämä merkitsee Suomen kytkeytymistä Euroopan kaupunkiverkkoon tavalla, joka edellyttää menestymisen kannalta perusteltua ja tietoista kaupunkipolitiikkaa. Kaupunkijärjestelmä ja sen muutoksen ymmärtäminen on ratkaisevaa yhteiskunnan kaikinpuolisen selviytymisen kannalta. Kaupungit synnyttävät uusia innovaatioita ja resursseja. Uutta kaupunkipolitiikkaa voidaan kehittää vain, jos kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät ymmärretään. 2. KAUPUNKITUTKIMUKSEN LUONNE Kaupunkitutkimus on monen eri tieteenalan kiinnostuksen kohteena. Kaupunkitutkimus käsittää eri oppiaineita humanistisista, teknisistä ja yhteiskuntatieteistä. Monialaisuudesta johtuen kaupunki voi tutkimuskohteena määrittyä monella tavalla. Eräitä keskeisiä ongelma-alueita 1990-luvun kaupunkitutkimuksessa ovat olleet kaupunki "alueena" (levittäytyminen, sisäinen rakenne, kaupunkiympäristö), taloudelliset kysymykset (kaupunkitalouden tulevaisuus ja verkostoituminen), sosiaaliset ongelmat (työttömyys, segregaatio, syrjäytyminen, lähiö, turvattomuus), yleinen kaupunkikehitys (kaupungistumisprosessi) sekä kaupunkien uudistuminen ja uuden identiteetin etsintä. Monialaisuus on merkinnyt myös kaupunkitutkimuksen hajanaisuutta. Kaupunkitutkimuksen hajanaisuus on tutkimuksen näkökulmasta lähinnä suomalainen ilmiö. Muualla "Urban Studies" on selkeämmin hahmottuva tutkimusalue, jolla on omat tutkimuskeskuksensa ja julkaisufooruminsa. Suomessa "Urban Studies" -tyyppinen tutkimus jakautuu useiden eri yliopistojen ja korkeakoulujen tiedelaitoksille, joilla saattaa olla hyvinkin pitkät perinteet alan perustutkimuksessa. Kaupunkitutkimuksen teemoja on enenevässä määrin tullut esille myös korkeakoulujen yhteydessä ja niistä irrallaan toimivissa tutkimuslaitoksissa, joissa painotus on puolestaan ollut kaupunkeihin kohdistuvassa soveltavassa tutkimuksessa. Kaupunkitutkimukseen suuntautuvia näkökulmia on nähtävissä myös eri ministeriöiden viimeaikaisissa strategisissa suunnitelmissa ja työryhmissä (kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä ja yhdyskuntatutkimuksen yhteistyöryhmä), joissa on mm. käsitelty kaupunkikehityksen ongelmia, tutkimuksen nykyistä tilaa ja tarvittavia kehittämistoimia.

3 Tutkimusohjelmiin liittyen kaupunkitutkimusta on Suomen Akatemiassa tuettu "Yhdyskuntien tuleva kehitys" -tutkimusohjelmassa, joka toteutettiin vuosina Ohjelma ajoittui vaiheeseen, jolloin jälkiteollinen yhdyskuntien uudelleenrakenteistuminen oli alkanut. Sen jälkeen uusien ongelmien kenttä on kasvanut räjähdysmäisesti. "Yhdyskuntien tuleva kehitys" -ohjelmasta saatiin myönteisiä kokemuksia perus-, soveltavan ja sektoritutkimuksen yhteistyöstä sekä vuoropuhelusta tutkimuksen, hallinnon ja päätöksenteon välillä. Yhdyskuntatutkimuksellisia osioita on sisältynyt myös laajaan "Kestävän kehityksen -tutkimusohjelmaan" sekä "Ekologisen rakentamisen" -tutkimusohjelmaan. Näissä ohjelmissa on koordinointi ollut kuitenkin varsin väljää, eikä niissä ole ollut kaupunkitutkimusta yhdistäviä teoreettisia ytimiä. Kaupunkitutkimuksen nykyisen luonteen kannalta korostuu itse tutkimuksen kansainvälistyminen. Euroopan kehityskulut uusine kaupunkijärjestelmineen synnyttävät uusia tutkimustilauksia, joihin suomalainenkin kaupunkitutkimus on jo vastannut. Eräillä kaupunkitutkimuksen aloilla eurooppalaisella (ja myös mannerten välisellä) verkostumisella on hyvinkin pitkät perinteet, toiset ovat vasta luomassa yhteyksiä. Tutkimuksen kansainvälistymiseen on liittynyt olennaisesti vertailevan tutkimuksen tarve, jonka merkitystä korostetaan sekä maiden välisissä tutkijaryhmissä että valtioiden välisessä kanssakäymisessä. 3. TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITE Tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa meneillään olevista kaupunkikehityksen muutoksista, jotka liittyvät kaupunkien kansainvälistymiseen, uuteen kaupunkipolitiikkaan ja hallintatapoihin, uuteen kaupunkitalouteen, kaupunkielämään sekä kaupunkien alue- ja ympäristökehitykseen. Tutkimusohjelma pyrkii lisäksi muutoksen analyysissa ennakoimaan kaupunkien tulevaa kehitystä ja luomaan näkökulmia, joita tarvitaan yhdyskuntien suunnittelussa ja niitä koskevassa päätöksenteossa sekä erilaisten ratkaisumallien valinnassa. Keskeistä on nähdä kaupunki yhteiskunnallisten muutosten kohteena tai niiden vaikuttajana, mikä edellyttää tutkimukselta "kaupungin itsensä" problematisointia ja yhteyttä kaupunkiteoreettiseen tutkimusperinteeseen. Kaupunki on ilmiönä monialainen, mikä merkitsee useiden eri tieteenalojen ja tutkimusintressien mahdollisuutta tehdä kaupunkitutkimusta. Tutkimusohjelma korostaakin monitieteisen lähestymistavan tärkeyttä. Erityistä mielenkiintoa on hankkeilla tai konsortioilla, jotka pyrkivät muodostamaan tietystä kaupunkiongelmasta kokonaiskuvan joko pitkällä tai lyhyellä aikavälillä ja tuottamaan siitä tuloksia monialaisen tutkimuksen kautta. Tutkimusohjelmaan voidaan sisällyttää hankkeita, jotka käsittelevät kriittisesti kaupunkikehityksen ongelmia, joiden tutkimusaiheilla on yhteyksiä kehityksessä esille nouseviin kaupunkipolitiikan kysymyksiin ja jotka suuntautuvat tulevaisuuden kaupunkiongelmiin. Kaupunkitutkimusohjelmaan valittavien hankkeiden tulee olla tutkimusasetelmiltaan sellaisia, että ne tuottavat alan perustutkimustietoa ja luovat mahdollisuuksia tutkijakoulutukseen. Tutkimusohjelma pyrkii tukemaan hankkeisiin sisällytetyn, väitöskirjoihin tähtäävän tutkijakoulutuksen lisäksi "post doc" -koulutusta, minkä kautta on mahdollista suunnata tohtorikoulusta elinkeinoelämän ja hallinnon tarvitsemille aloille. Hankkeet voivat myös hyödyttää päätöksentekoa esittämällä sovellettavaa tietoa tai ehdotuksia käytännön kaupunkiongelmien ratkaisemiseksi. Tätä tavoitetta palvelee ehkä parhaiten tutkimusaiheiden käsittely monialaisesti ja eri tieteenalojen näkökulmista. Tiettyä kokonaisuutta tai teemaa eri näkökulmista tarkasteleva tutkimus voi olla sekä kysymyksenasetteluiltaan että menetelmällisesti innovatiivista ja tuoda tutkimukseen jo sen alkuvaiheessa mahdollisuuden saada uuteen kaupunkipolitiikkaan sovellettavaa

4 tietoa. Hankkeille on myös eduksi, jos niiden tutkimusaihe on kansainvälisesti kiinnostava tai jos sillä on yhteyksiä kansainväliseen kaupunkitutkimukseen. Kaupunkitutkimusohjelma on kohdennettu allaoleviin teema-alueisiin, joita voidaan lähestyä eri tieteenalojen näkökulmista. Teemojen valinnassa on kiinnitetty huomiota kaupunkitutkimuksen perinteeseen, erilaisten lähestymistapojen mahdollisuuksiin, eri aikavälillä tapahtuneisiin kaupungin muutosilmiöihin sekä kaupunkikehityksen ajankohtaisiin ongelmiin. Teema-alueista kolme ensiksi mainittua painottaa enemmän kaupunkijärjestelmän, alueen ja kaupunkitilan näkökulmaa, kolme viimeksi mainittua puolestaan kaupunkikehityksen taustalla olevia toimijoita. Teema-alueet eivät ole toisiaan poissulkevia ja niitä voidaan tutkimushankkeissa käsitellä myös vuorovaikutteisesti. Kunkin teema-alueen kohdalla esitetyt kysymykset kuvaavat teemoihin sisältyviä ongelmanasetteluja ja ovat luonteeltaan viitteellisiä. 4. TUTKIMUSOHJELMAN TEEMA-ALUEET 4.1. Kaupunkien ja kaupunkijärjestelmän kansainvälistyminen Kaupungit ja niiden muodostamat kaupunkiseudut ovat integraation ja globalisoitumisen myötä avoimessa vuorovaikutuksessa ja kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla. Kaupunkien ja kaupunkijärjestelmän kansainvälistymisen ja niiden toimintaympäristöissä tapahtuneiden muutosten vuoksi myös kansallinen kaupunkijärjestelmä ja sen kehitysdynamiikka muuttuvat. Samalla kaupunkien välinen kansallinen ja ylikansallinen kilpailu saa uusia muotoja. Millainen merkitys Suomen pienistä ja keskisuurista kaupungeista koostuvalla kaupunkijärjestelmällä ja sen taustalla olevan tuotantorakenteen asettamilla reunaehdoilla on eurooppalaisessa alue- ja rakennepolitiikassa? Miten todellisia kaupunkiverkot ovat muuttuvassa kaupunkijärjestelmässä ja millaisia kaupunkiverkkoja Suomessa ja Suomen lähialueilla (Itämeren alue) on syntymässä? Kilpailua voidaan pitää kaupunkikehityksen jatkuvana muutosvoimana. Kilpailu ei liity ainoastaan yksittäisiin kaupunkeihin, vaan myös mahdollisiin kaupunkiverkkoihin. Mitkä tekijät vaikuttavat absoluuttisten etujen hankkimiseen kaupunkien välisessä kilpailussa ja miten kaupunkien uudet kansainväliset kilpailuasetelmat muotoutuvat tulevaisuudessa? Mitä esteitä suomalaisten kaupunkien verkostoitumiselle on olemassa? Millaiset toimijat ovat olleet vaikuttamassa pitkällä aikavälillä kaupunkijärjestelmän muotoutumisessa? 4.2. Kaupunkien alueellisuus ja vuorovaikutus ympäristönsä kanssa Kaupunkien aluekehitystä voidaan tarkastella yksittäisen kaupungin kasvuna ja rakenteellisina muutoksina seudullisessa ja välittömässä ympäristössään. Kaupungin vuorovaikutus ympäristönsä kanssa saa jatkuvasti uusia muotoja. Vuorovaikutus kytkee kaupunkia ympäröivän maaseudun kaupunkiin monien erilaisten toimintojen kautta ja luo uusia käsityksiä kaupunkimaisuudesta (kuten "kaupungin maaseutu"), samoin se eriyttää maaseutua ("kaupungin läheinen maaseutu"). Yhtenä vuorovaikutuksen muotona on 1980-luvun lopulta lähtien nähty seutuistumiskehitys, jossa kaupungit ovat menettäneet kasvupotentiaaliaan ympäröiville maaseutualueille. Tämä on erityisesti näkynyt kaupunkien väestökehityksessä: ihmiset ovat muuttaneet kaupunkien ulkopuolisille maaseutualueille säilyttäen kuitenkin yhteyksiä kaupunkiin työpaikkojen, koulutuksen ja erilaisten palvelujen käytön välityksellä. Viime vuosina kaupunkien ja niiden ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa on ollut uudelleen nähtävissä keskushakuisuutta. Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus ei rajoitu ainoastaan niiden keskinäisiin muuttovirtoihin ja työssäkäyntiin. Keskeisiä vuorovaikutuksen muotoja voivat myös olla yritysten

5 verkostoituminen ali- ja osahankintatoimintoina, suoramarkkinointi, työmarkkinoiden osaaikaistuminen ja lohkoistuminen, tietoyhteiskunnan mahdollistama etätyö ja koulutus sekä seudullisten palvelujen järjestäminen. Miten nämä ja muut mahdolliset vuorovaikutuksen muodot kehittyvät tulevaisuudessa ja miten niitä voidaan tarkastella yhteisinä kaupunki- ja maaseutupoliittisina ohjelmina ja kehittämishankkeina? Kaupungin kasvu välittömässä ympäristössään ja siihen liittyvä kaupunkirakenteen muutos ovat olleet jatkuvasti esillä yhdyskuntasuunnitteluun liittyvissä keskusteluissa. Käsitykset tiiviistä ja harvasta kaupungista on yhdistetty "ekologiseen yhdyskuntarakenteeseen" ja yleisemmin kestävän kehityksen teemoihin. Yhteiskuntatieteellisesti painottuneessa kaupunkitutkimuksessa on puhuttu myös "ekologisesta modernisaatiosta", jonka yhtenä lähtökohtana on ollut löytää tasapaino kaupunkikehityksen materiaalisten ja ympäristöarvojen välille. Millaisia yhdyskuntarakenteellisia muutoksia tulevassa kaupunkikehityksessä on nähtävissä? Mitkä tekijät ja toiminnot hallitsevat näitä muutoksia ja miten ne ovat yhdistettävissä hyvään kaupunkiympäristöön? 4.3. Kaupunkitilan uusi käyttö Nykyisessä kaupunkikehityksessä on taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia muutostrendejä, joilla kaikilla on uudenlaisia vaikutuksia kaupunkitilaan sen erilaisissa merkityksissä. Muutoksen selityksiä on etsitty maailmanlaajuisesta integraatiosta, jossa kaupungit on pakotettu löytämään uusi ja kilpailukykyinen rooli entisen, modernissa yhteiskuntakehityksessä tuotetun roolin tilalle. Kaupunkien ilme ja imago muuttuvat voimakkaasti liittyen mm. kaupunkikeskustojen taantuvaan kehitykseen ja palvelukuolemiin, kaupunkisaneeraukseen ja kaupunkiuudistuksen erilaisiin hankkeisiin, kaupungin reunoille syntyviin uusiin kaupunkitoimintoihin sekä liikenne- ja liikkumisympäristöihin. Kaupunkitiloja otetaan haltuun uusin tavoin ja paikoille annetaan uusia merkityksiä. Uusista kaupunkitiloista tyypillisiä ovat kulutusalueet, jotka perustuvat kauppakeskusten rakentamiseen joko kaupunkien keskustoihin tai selvästi niiden ulkopuolelle. Lähtökohtana on ollut ajatus kuluttamisen muutoksesta vanhasta massayhteiskunnasta "yksilöllisempään" suuntaan. Toisen ryhmän muodostavat "teknotilat", joiden taustalla on kaupunkiyhdyskunnan pyrkimys muuttaa "vanhaa" teollista olemustaan korkean teknologian ja joustavien tuotantokäytäntöjen vaatimusten mukaisesti. Uuden kehityksen kaupunkitilat voivat liittyä myös kansainvälistymiseen, informaatioyhteiskuntaan, matkailuun ja urheiluun sekä erilaisiin kulttuurimuutosta ilmentäviin tekijöihin. Kaupunkitilojen uusi käyttö osoittaa myös niiden taustalla olevien toimijoiden joukon kasvua ja erilaistumista. Osa toimijoista on vaikuttanut kaupunkiin pitkällä aikavälillä ja etsinyt vain uusia muotoja yhteiskuntakehityksen eri vaiheissa. Osalla toimijoista on puolestaan voinut olla varsin lyhytaikainen vaikutus kaupunkimuutoksen taustalla. Mitkä ovat kaupunkitilan uuden käytön vaikutukset kaupunkirakentamiseen ja kaupunkikuvaan? Miten historiallinen ydinkeskusta ja vanhat kulttuuriympäristöt sopeutuvat kaupunkitilan uuteen käyttöön? Millaisia kehittämisohjelmia ja toimijoita on uuden kaupunkitilan tuottamisen taustalla ja miten voidaan hallitusti suhteuttaa toisiinsa kaupunkitilaan uusia merkityksiä tuottavat prosessit ja paineet fyysisen ympäristön ohjausjärjestelmien muuttamiseksi? Mikä on julkisen ja yksityisen suhde uusien kaupunkitilojen tuottamisessa ja kuluttamisessa? 4.4. Kaupunkielämän uhkatekijät ja mahdollisuudet

6 Kaupunkien merkitys ihmisten asuin- ja elinympäristönä kasvaa jatkuvasti. Samalla kasvavat hyvää kaupunkielämää uhkaavat ongelmat ja häiriöt. Näitä kysymyksiä on nostettu esille mm. sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen aikaansaamiseksi kaupungeissa. Teollisen yhteiskunnan muovaama väestöprofiili ja kaupunkiväestön koostumus ovat muuttuneet monimuotoisemmaksi ja samalla sosiaalisesti eriytyneemmäksi. Tämä merkitsee arkielämän uudenlaista organisoitumista ja muutoksia perinteisissä kaupunkitoiminnoissa. Sosiaalisten ongelmien alueelliset kasautumat ovat siirtymässä haja-asutusalueilta kaupunkeihin, mikä merkitsee polarisoitumiskehityksen jatkumista kaupungin sisäisessä rakenteessa. Perinteiset sosiaalisen rakenteen ongelmat, kuten segregaatio ja syrjäytyminen kytkeytyvät uudella tavalla kaupunkikehitykseen ja tuottavat erilaisia ilmenemistapoja kaupunkitilassa. Kaupungeissa kasvanut työttömyys, sen pitkittyminen ja sitä seuraava syrjäytyminen ovat uudella tavalla keskittyneet kaupunkeihin ja vaikuttaneet niissä hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Turvattomuuden lisääntymistä on selitetty myös kaupungin infrastruktuuriin liittyvänä ilmiönä. Monet kaupunkielämää uhkaavista tekijöistä on liitetty lähiöiden kehitykseen. Missä määrin erilaiset sosiaaliset ongelmat ovat keskittymässä kaupunkeihin, miten ne liittyvät kaupunkimuutokseen ja mitä niiden ehkäisemiseksi tai hoitamiseksi on mahdollista kaupunkikehityksen osana tehdä? Miten kaupunkielämän uhkatekijät ovat osa erilaisten kaupunkiyhdyskuntien tulevaa kehitystä? Mitä paikallisuus kaupungeissa merkitsee sosiaalisena ja toiminnallisena käsitteenä ja miten se on uhattuna? Miten erilaiset kaupunkialueet säilyttävät, menettävät tai luovat vetovoimaisuutta asuinpaikkoina? Millaisia kaupunkielämän uusia muotoja on nähtävissä? Miten etniset kulttuurimuutokset näkyvät suomalaisissa kaupungeissa, mitä ongelmia ne tuottavat ja mikä on niissä piilevä kehityspotentiaali? Miten kaupunkielämän erilaiset muutokset näkyvät pitkän aikavälin kehityksessä? 4.5. Kaupungit innovatiivisina toimintaympäristöinä Kaupungit ovat olennaisia globalisoituvalle taloudelle. Niitä tarvitaan, koska niillä on tietorakenne ja kyky sekä synnyttää että levittää keskustelua taloudellisesta 'ilmastosta' ja liike-elämän strategioista. Kaupunkien avaintoiminnot (ja avaintoimijat) keräävät informaatiota, vakiinnuttavat ja ylläpitävät kasvukoalitioita sekä seuraavat erilaisia sopimuksia. Tuottamalla spesialisoitunutta tietoa, jolla esimerkiksi hallitaan informaation ja teknologian uusia käyttömuotoja, kaupungeilla on kyky edistää innovaatioita ja toimia myös innovaatioiden lähteinä. Tulevan kaupunkikehityksen arvioinnissa on tärkeää tietää, mitkä tekijät ovat välttämättömiä tai riittäviä turvaamaan kaupungin innovaatiojärjestelmän dynaamisuus. On tärkeä myös tutkia kulttuuristen tekijöiden, kommunikaation ja liikkuvuuden merkitystä ja ajallista ulottuvuutta innovaatioympäristöjen muodostumisessa. Kaupungeissa on rakentumassa uusi, teollisuuden jälkeinen elinkeinoperusta. Yhteisöt rakentuvat uudelleen, infrastruktuuria rakennetaan uusille palveluille ja julkinen sektori saa uusia merkityksiä. Kulttuuripolitiikasta on 1980-luvun alusta lähtien tullut entistä merkittävämpi taloudellisen ja ympäristöön kohdistuvan kaupunkiuudistuksen osatekijä useissa kaupungeissa. Taloudellisessa muutoksessa monien kaupunkien päätöksentekijät ovat nähneet kulttuuritoiminnot arvokkaaksi työkaluksi erilaistettaessa teollisuuden jälkeistä paikallista taloudellista perustaa. Kaupunkipolitiikassa 1980-luvulla alkaneet strategiat ovat korostaneet paitsi poliittista konsensusta ja julkis-yksityisen kumppanuuden merkitystä, myös kulttuuriprojektien merkitystä kaupungin imagon edistämisessä ja kulttuurin yhteyttä taloudelliseen kehitykseen. Mikä on erilaisten palvelujen merkitys rakennettaessa positiivisia kaupunki-imagoja, kehitettäessä turismiin liittyvää

7 teollisuutta, houkuteltaessa kaupunkiin ulkopuolisia investointeja ja lujitettaessa kaupunkien kilpailuasemaa? Tarjoaako kulttuuriteollisuus pitkäkestoisen kasvuimpulssin kaupunkien elinkeinoelämälle? Miten kaupunkikulttuurin omaehtoisuus ja siihen liittyvät alakulttuurit näkyvät suomalaisissa kaupungeissa ja miten ne voivat toimia innovatiivisina ympäristöinä? 4.6. Uusi kaupunkitalous ja kehityksen ohjaus Kaupunkien ja kaupunkiseutujen hallinnoinnille ja kehityksen ohjaamiselle asettuu uudessa avoimen kilpailun tilanteessa uusia haasteita. Kaupunkiseudut ovat integraation ja globalisoitumisen myötä avoimessa vuorovaikutuksessa ja kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla, mikä supistaa julkisen talouden mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen. Väestörakenteen, sosiaalisten ja elinkeinorakenteen muutosten hallinta edellyttää uusia paikallishallinnon strategioita. Yhdyskuntien suunnittelu saa (mm. ympäristökysymyksiin liittyen) uusia painotuksia ja päätöksenteon mekanismit ja merkitykset muuttuvat. Tarve erillisen kaupunkipolitiikan harjoittamiseen on käynyt eurooppalaiseen tapaan ilmeiseksi myös Suomessa. Tähän on vaikuttanut kilpailun lisääntymisen lisäksi talouselämän kansainvälistyminen, palvelu- ja tietoyhteiskunnan voimakas kasvu sekä taloudellisen integraation aiheuttama tuotantopanosten liikkuvuuden kasvu. Tämä korostaa kaupunkien merkitystä taloudellisen kehityksen kasvualustoina. Uuden kaupunkipolitiikan yleisiksi tavoitteiksi tulevat kansalaisten materiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen ympäristöä kunnioittavalla tavalla. Taloudellisen tehokkuuden, sosiaalisen koheesion ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat nousemassa suomalaisessa kaupunkipolitiikassa aiemmin korostettujen hyvinvointivaltion oikeudenmukaisuustavoitteiden rinnalle. Miten suomalainen kaupunkipolitiikka voi parhaiten toimia kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäjänä? Miten voidaan parhaiten yhdistää uusia hallintamenetelmiä ja säätelyn muotoja? Millaisia vaikutuskanavia ja riippuvuussuhteita uudessa kaupunkipolitiikassa syntyy, mitä ne ovat laadullisesti ja määrällisesti ja miten ne vaikuttavat kaupungin tulevaan olemukseen? Miten erilaiset infrastruktuuriratkaisut toimivat uuden kaupunkipolitiikan välineenä ja miten ne palvelevat kaupungistumisen hyötyjä ja kestävän kehityksen tavoitteita? Mikä on julkisen ja yksityisen suhde uudessa kaupunkipolitiikassa? 5. TUTKIMUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Kaupunkitutkimusohjelma on kolmivuotinen ajoittuen vuosille Ohjelma on Suomen Akatemian koordinoima ja sen toteuttavat Suomen Akatemia (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta sekä ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta), kahdeksan ministeriötä (kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö ja ympäristöministeriö) sekä Suomen Kuntaliitto. Ohjelma on suunniteltu kansainvälisesti arvioitavaksi vuoden 2001 aikana. Hakumenettely on kaksivaiheinen, jolloin hakuprosessin ensimmäisessä vaiheessa tutkimusryhmiltä tai konsortioilta pyydetään Suomeen Akatemiaan lähetettävät alustavat tutkimussuunnitelmat (aiesuunnitelmat) viimeistään mennessä. Näiden aiesuunnitelmien perusteella Akatemian nimeämä kaikkien rahoittajatahojen edustajista koostuva ohjelmaryhmä tekee esityksen niistä hankkeista, joista pyydetään yksityiskohtaiset tutkimussuunnitelmat mennessä. Päätöksen jatkoon pääsevistä hankkeista tekee ohjelmajaosto, joka koostuu ohjelmaryhmään kuuluvista Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien jäsenistä. Lopullisia rahoituspäätöksiä tehtäessä hakemusten ansiona pidetään korkeatasoisen tieteellisen sisällön ja tutkimusohjelman tavoitteiden täyttymisen lisäksi mm. tutkimusryhmän monipuolisuutta ja tieteellisyyttä, hyviä

8 kansainvälisiä yhteyksiä sekä tulosten sovelluskelpoisuutta. Ensimmäisessä hakuvaiheessa kaupunkitutkimusohjelmaan osoitetut aiesuunnitelmat toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon klo mennessä. Aiesuunnitelma voidaan kirjoittaa suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Aiesuunnitelman maksimipituus on 5 sivua ja se toimitetaan 20 kappaleena (originaali ja 19 kopiota). Aiesuunnitelman liitteeksi tulee tutkimuksen vastuuhenkilön ansio- ja julkaisuluettelo (vain originaali yhtenä kappaleena). Aiesuunnitelma on vapaamuotoinen kuitenkin siten, että suunnitelman ensimmäiseltä sivulta tulee ilmetä seuraavat seikat: - tutkimusohjelman nimi - tutkimuksen vastuuhenkilö (sukunimi, etunimi, syntymäaika) - vastuuorganisaatio (yliopisto, laitos) - yhteystiedot (osoite, puhelin, faksi, sähköposti) - mihin ohjelman teema-alueeseen (-alueisiin) hakemus kuuluu - tutkimusaihe (suomen tai ruotsin sekä englannin kielellä) - tutkimuksen aikataulu - haettava rahoitus vuosittain eriteltynä - mikäli hakemus kuuluu konsortioon, on mainittava konsortioon kuuluvat muut hakemukset (tutkimusaihe, vastuuhenkilö, yhteystiedot) Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet, sisältö, tärkeimmät menetelmät, mahdolliset yhteydet muuhun tutkimukseen sekä saatava hyöty ja merkitys kaupunkitutkimuksen kannalta hankkeen yhteydessä tapahtuva tutkijankoulutus Toisessa hakuvaiheessa pyydetään jatkoon päässeistä aiesuunnitelmista yksityiskohtaiset hakemukset mennessä. Niille tutkimusryhmille tai konsortioille, joilta tullaan aiesuunnitelman perusteella pyytämään varsinaiset hakemukset, lähetetään tarkemmat ohjeet toisesta hakuvaiheesta. Toiseen hakuvaiheeseen hyväksytyt hankkeet tekevät varsinaiset hakemuksensa Suomen Akatemialle. Varsinainen hakemus laaditaan englanniksi Akatemian hakulomakkeelle. Hakemukset lähetetään arvioitavaksi kansainvälisille asiantuntijoille. Päätökset tehdään siten, että tutkimushankkeet voivat alkaa aikaisintaan Ohjelmaa koskeviin tiedusteluihin vastaavat ohjelman koordinaattori dosentti Harri Andersson (puhelin , faksi , sähköposti sekä Suomen Akatemian hallintovirastossa tiedesihteeri Risto Andberg (puhelin , sähköposti ylitarkastaja Tiina Forsman (puhelin , sähköposti ja tiedesihteeri Tuula Pitkänen (puhelin , sähköposti Tämän ohjelmamuistion saa Suomen Akatemian kirjaamosta, postiosoite PL 99, Helsinki, katuosoite Vilhonvuorenkatu 6, puhelin , faksi , sähköposti Muistio on myös nähtävissä Suomen Akatemian www-sivuilla osoitteessa

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen)

Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen) Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen) Ikääntymisen tutkimusohjelma 2000-2002 1. JOHDANTO Ikääntymisen tutkimusohjelman tavoitteena on vahvistaa suomalaista ikääntymisen perus- ja soveltavaa tutkimusta

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Pyydämme sinua täyttämään hakemuksen huolella ja noudattamaan ohjeita. Puutteellisia hakemuksia emme käsittele.

Pyydämme sinua täyttämään hakemuksen huolella ja noudattamaan ohjeita. Puutteellisia hakemuksia emme käsittele. Hyvä Helsingin kaupungin tutkimusapurahan hakija! Pyydämme sinua täyttämään hakemuksen huolella ja noudattamaan ohjeita. Puutteellisia hakemuksia emme käsittele. Apurahat on tarkoitettu ylemmän korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) 3.3.2015 DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) AKATEMIAOHJELMA 2016 2019 Ohjelmamuistio Ohjelmamuistio 2 (7) 1.PERUSTELUTJATAUSTA Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa monella tavoin, ja myös tutkimuksen

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) - jaoston "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus aloitusseminaari 2.9.2010 Vesa Kanninen Aalto-yliopisto/

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Minna Suutari 28.5.2014 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku, jossa haetaan 1) Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaishankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

69 Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL Päätös. Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja päätti myöntää tutkimusluvan

69 Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL Päätös. Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja päätti myöntää tutkimusluvan Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 69 Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2016-011038 HEL 2016-011038 T 13 02 01 Päätös Päätöksen perustelut ja ehdot päätti myöntää tutkimusluvan professori **********

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot