JÄTELAITOSYHDISTYS ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTELAITOSYHDISTYS ry"

Transkriptio

1 Raportti JÄTELAITOSYHDISTYS ry REF -laitosten tarve- ja toimivuusselvitys

2 2 (67) ESIPUHE REF laitosten toimivuusselvityksessä on tarkasteltu jätettä polttoaineeksi jalostavien laitosten toimintaa ja käyttökokemuksia Suomessa. Tarkastelussa on vertailtu laitosten suunniteltua ja toteutunutta toimintaa ja käyty läpi laitosten toiminnassa havaittuja kehittämiskohteita. Lisäksi on selvitetty tuotetun REF polttoaineen laadun ja määrän suhdetta kysyntään. Tarkasteltavat laitokset rajattiin kunnallisiin yhdyskuntajätettä polttoaineeksi jalostaviin laitoksiin, minkä lisäksi mukaan otettiin myös Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen yhteydessä toimiva murskauslaitos. Taustaaineistona selvityksessä käytettiin käsittelylaitosten ympäristölupia ja kolmen laitoksen osalta käytössä olivat myös tarjouspyyntöasiakirjat. Laitosten toimintaa ja niiden käyttökokemuksia selvitettiin lähettämällä laitosten käyttäjille kysymyslomakkeet. Lomakkeen tietoja täydennettiin haastattelemalla käyttäjiä puhelimitse ja laitoskäyntien yhteydessä. Selvityksen toisessa osassa oli alun perin tarkoitus arvioida jäteperäisten polttoaineiden tuotannon tarpeita sekä investointeihin, tuotantoon ja käyttöön liittyviä rajoituksia ja riskejä. Koska Suomessa suunnitteilla olevien jätteenpolttolaitosten kilpailutukset ovat vielä alkuvaiheissaan ja REF polttoaineen tuotannon tarpeen arviointi energiaksi hyödyntäjien puolelta on tässä vaiheessa vaikeaa, valittiin lähestymistavaksi sen sijaan REF tuotannon tarkastelu jätehuollon tavoitteista lähtöisin. Tarkasteltaviksi alueiksi valittiin Kiertokapula Oy:n, Kymenlaakson Jäte Oy:n, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueet. Tarkoituksena oli selvittää neljällä vaihtoehtoisella jätehuoltojärjestelmällä biojätestrategian mukaisen biohajoavan jätteen ohjaamista pois kaatopaikalta. Selvityksessä kerättiin tietoa myös muutamasta keskieurooppalaisesta mekaanisbiologisesta laitoksesta. Hankkeen rahoittajina toimivat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Jätelaitosyhdistys. Selvityksen käytännön toteutuksesta vastasivat Maa ja Vesi Oy:stä Esa Ekholm ja Riikka Korkala sekä Esa Nummela Jätelaitosyhdistyksestä. Selvitystyön ohjausryhmässä olivat: Aimo Aalto Ari Seppänen Arto Ryhänen Elina Tiira Esa Ekholm Esa Nummela Immo Sundholm Jukka Köppä Mika Helkearo Paavo Savolainen Pekka Sundman Pekka Pouttu Pentti Rantala Sakari Saari Vesa Heikkonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Ympäristöministeriö Jätekukko Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Maa ja Vesi Oy Jätelaitosyhdistys ry Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kymenlaakson Jäte Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kymenlaakson Jäte Oy Jätehuolto Satakierto Oy Kiertokapula Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Rauman seudun jätehuoltolaitos Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

3 3 (67) Kiitämme ohjausryhmää sekä laitosten tiedoista vastanneita henkilöitä hyvästä yhteistyöstä. Tekijät: Esa Ekholm Maa ja Vesi Oy Riikka Korkala Maa ja Vesi Oy Esa Nummela Jätelaitosyhdistys ry

4 4 (67) TIIVISTELMÄ REF -LAITOSTEN TARVE- JA TOIMIVUUSSELVITYS Vaatimukset Suomessa toimiville kuntien jätelaitoksille investoinnit uusiin kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksiin ja jätteen esikäsittelylaitoksiin ovat ajankohtainen kysymys hyödyntämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja käsittelyvaatimusten täyttämiseksi. Jätteiden energiahyötykäytöllä on arvioitu olevan valtakunnallisesti suurin kasvupotentiaali pyrittäessä yhdyskuntajätteelle asetettuun 70 %:n hyötykäyttöastetavoitteeseen nykyisen noin %:n sijaan. EU:n kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) velvoittaa jäsenvaltiot laatimaan kansallisen strategian kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämiseksi. Strategian lähtökohtana on kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjen ja paikallisten ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen. Suomeen on laadittu vuoden 2004 lopulla kansallinen biojätestrategia, jossa annetaan suuntaviivoja biohajoavan jätteen käsittelystä. Sen tavoitteena on ohjata biohajoavaa jätettä merkittävästi pois kaatopaikkakäsittelystä. Kaatopaikoille saisi sijoittaa vuonna 2009 enintään 40 % ja vuonna 2016 enintään 25 % kyseisenä vuonna syntyvästä biohajoavasta jätteestä. Biohajoavan osan erotteluvaatimusta on pyritty jo nyt monella alueella ennakoimaan mm. seuraavien jätejakeiden erottamisella ja hyödyntämisellä: keräyspaperi ja pahvi, puhdas puu, REF-polttoaine ja biojäte. Jätteenpolttoasetus on kuitenkin tuomassa merkittäviä ongelmia REF:n hyödyntämiselle, kun sitä oheispolttavien kattilalaitosten lupaehdot tiukkenevat 2006 alusta. Monella alueella onkin epäselvyyttä, jatkuuko kyseinen hyötykäyttö enää vuoden 2005 jälkeen tai miten pitkä katkos hyötykäyttöön tulee. Tämä puolestaan johtaa tilanteeseen, jossa pitää harkita mahdollista jätehuoltojärjestelmän muutosta eli jopa mahdollista luopumista REF:n tuottamisesta ja hyötykäytöstä. Jätelaitokset ovat halunneet selvittää nykyisten REF-laitosten toimivuutta ja tarvetta, jotta voidaan varautua vuoden 2006 alun tilanteeseen sekä biojätestrategian tuomiin vaatimuksiin. Nykyisten laitosten toimivuus Jätteen energiahyötykäytön kehittämiseksi Suomeen rakennettiin 90-luvulla kunnallisten jätelaitosten toimesta muutamia laitoksia tuottamaan joko erilliskerätystä energiajätteestä tai sekalaisesta kuivajätteestä REF-polttoainetta. Eri alueilla valittiin hieman poikkeavia tekniikoita ja jätehuoltojärjestelmiä, joiden toimivuus on pystytty toteamaan lopullisesti vasta rakentamisen ja käytön jälkeen. Erilliskeräykseen perustuvissa järjestelmissä ongelmana on ollut energiajätteen pienehkö saantiaste, jolloin jätteen hyötykäyttöaste ei ole noussut niin korkealle, kuin alun perin on suunniteltu. Etenkin asumisesta saatavan energiajätteen osuus on ollut pieni ja luokkaa % asumisjätteen kokonaismäärästä ja noin 20 % potentiaalisesta energiajätteen määrästä. Sekalaisen kuivajätteen laitosmaiseen erotteluun perustuvia ratkaisuja on rasittanut teknisten ongelmien lisäksi tuotetun REF-polttoaineen heikompi menekki.

5 5 (67) Energialaitokset ovat halunneet mieluummin erilliskerätystä jätejakeesta tuotettua polttoainetta, koska sen koostumus on ollut parempi ja esim. hajuhaitat pienemmät. Rakennetuilla REF-polttoainelaitoksilla ei ole sen vuoksi käsitelty suunniteltua jätemäärää, jolloin kokonaiskustannukset tonnia kohti ovat olleet odotettua korkeammat. Käsiteltävän sekalaisen kuivajätteen koostumus on ollut myös jonkinlainen yllätys, koska kyseinen jäte sisältää runsaasti hankalia komponentteja, joiden mekaanisen käsittelyn ratkaiseminen on ollut vaikeaa. Etenkin murskaimet ovat olleet herkkiä jätteen koville kappaleille. Liian pieneksi valittu polttoaineen palakoko on johtanut jälkimurskainten valinnassa valintoihin, jotka ovat verottaneet laitoksen kapasiteettia. Lisäksi laitoksiin on jouduttu polttoaineen käyttäjän vaatimuksista johtuen hankkimaan lisäerottimia, joilla epäpuhtauksia on saatu erotetuksi ja polttoaineen laatu paremmin kattilalaitoksille kelpaavaksi. Polttoaineen varastointiin on menekkivaikeuksien vuoksi jouduttu investoimaan varsinaisen laitoksen rakentamisen jälkeen. REF-polttoainelaitosten rakentaminen on ainakin toistaiseksi pysähtynyt, koska energialaitokset ovat alkaneet uudelleen harkita sekalaisen jätteen suoraa polttoa arinakattiloissa. Tällä hetkellä kunnalliset jätelaitokset eivät harkitse REF-laitosten rakentamista itse, vaan ovat pyrkineet kilpailuttamaan jätteen energiahyötykäytön kokonaisuutena ja palveluperiaatteella. Rakennetuista ja toiminnassa olevista laitoksista voidaan kuitenkin saada hyvää käytännön tietoa, mikäli uusia vastaavia laitoksia aletaan taas rakentaa. REF-polttoaineen tarve REF-polttoainetta on hyödynnetty Suomessa useissa kattiloissa sivuvirtana noin kymmenen vuoden ajan niin, että määrä on tällä hetkellä noin tonnia vuodessa. Uusi jätteenpolttoasetus tulee muuttamaan kuitenkin hyötykäyttötilannetta voimakkaasti vuoden 2006 alussa, sillä lainvoimaisia ympäristölupia ei tuolloin ole kuin parilla REF:ä käyttävällä laitoksella. Lupia on kyllä myönnetty useimmillekin, mutta niistä on valitettu ja hyödyntämishankkeet siten viivästyvät. REF-polttoaineen tarve jakautuu lähiaikoina kahteen vaiheeseen: heti vuoden 2006 alusta alkava vaihe, jolloin REF:ä alkaa kerääntyä merkittävästi varastoon ja noin kaksi / kolme vuotta sen jälkeen alkava vaihe, jolloin REF:n tarve nousee selvästi, sillä oletettavaa on, että Suomessa saatuja suhteellisen hyviä kokemuksia ja tietämystä käytetään laajemmassa mitassa biohajoavan jätteen käsittelyssä. Toisaalta Suomessa on käynnissä useita jätteen energiahyötykäyttöön tähtääviä kilpailutushankkeita, joista päätöksiä tehtäneen vuoden 2005 aikana. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole vielä valittu, millä tekniikalla hankkeet toteutetaan. Arinakattilavaihtoehto on noussut REF-polttoaineen tuotannon ja hyödyntämisen rinnalle. Näin ollen ei voida varmuudella myöskään sanoa, mikä on tulevaisuudessa REF-polttoaineen tarve. Tosin eräissä hankkeissa REF-polttoaine on otettu lähtökohdaksi hankesuunnitelmaa tehtäessä, joten sillekin on tilaa jatkossa markkinoita. Koska varsinaista REF:n tarvetta ei selvityksessä voitu selkeästi em. syistä määrittää laskettiin eräiden esimerkkialueiden avulla eri energianhyödyntämisvaihtoehdoissa biohajoavan käsittelyn sekä hyötykäyttöasteen tasot. Laskelmien mukaan

6 6 (67) Biojätestrategiassa vuodelle 2009 asetettu tavoite enintään 40% biohajoavan jätteen osuudesta loppusijoitettavassa yhdyskuntajätteessä toteutuu kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissa. Kaikissa vaihtoehdoissa paperi ja pahvi kerättäisiin nykyisellä tasolla kierrätysmateriaaliksi. Tämän lisäksi yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa REFpolttoaine eroteltaisiin loppujätteestä hyötykäytettäväksi muun jätteen päätyessä kaatopaikalle. Tällä päästäisiin biohajoavan käsittelyssä tasolle 60% ja hyötykäyttöasteessa 65%. Jos tähän lisättäisiin biojätteen erilliskeräys ja hyödyntäminen, nousisi biohajoavan käsittely edellisestä noin 10 %-yksikköä ja hyötykäyttö noin 8 %-yksikköä. Mikäli hyödyntäminen toteutettaisiin biojätteen erilliskeräyksellä ja lopun jätteen käsittelyllä mekaanisbiologisessa laitoksessa olisi biohajoavan käsittelyaste noin 86 % ja hyötykäyttöaste 86% tai 72 % riippuen siitä, voidaanko laitoksessa tuotettu alitekomposti hyödyntää vai joutuisiko se loppusjoitukseen. Mekaanis-biologiset laitokset Saksassa Selvityksessä tarkasteltiin myös muutamia Saksassa toiminnassa olevia laitoksia. Mekaanis-biologisilla laitoksilla on ongelmana ollut mm. aerobisen käsittelyvaiheen ilmapäästöjen hallinta. Kompostoinnissa syntyy orgaanisia hajoamistuotteita (VOC) ja mahdollisesti kasvihuonekaasuja (CH 4, N 2 O). Saadun käsityksen mukaan yleisesti käytössä olevat happopesurin ja biosuodattimen yhdistelmät eivät täytä vuonna 2001 voimaan tulleen lainsäädännön (30.BlmSchV) vaatimuksia kaasunpuhdistukselle. Etenkin VOC päästöille annettujen raja-arvojen saavuttaminen tällä tekniikalla on hankalaa. Paljon epäpuhtauksia sisältävät kaasut tulisikin johtaa esim. termiseen käsittelyyn ja vähemmän likaantuneet kaasut biosuodattimiin. Ongelmia MBT laitoksilla aiheuttavat myös suuret jätejakeet, joiden murskaamiseen murskainten kapasiteetti ei riitä. Tämä jae meneekin yleensä käsittelemättömänä kaatopaikalle. Näiden jakeiden osuus on % kaatopaikoille tulevista materiaalivirroista. Toukokuussa 2005 myös näiden jakeiden käsittely tulee Saksassa pakolliseksi, mistä johtuen MBT laitoksille jouduttaneen hankkimaan tehokkaammat murskaimet. Myös pölyäminen on ollut ongelmana laitoksilla. Saksassa on ongelmana myös se, että MBT laitosten kapasiteetti ei riitä käsittelemään kaikkea niihin ohjautuvaa jätettä. Lisäksi laitokset eivät ole aina suunniteltu REF:n tuottamiseen, vaan jätteen biologista käsittelyä varten ennen sen loppusijoitusta, jolloin laitosten tarkoitusperä on ollut toinen kuin Suomessa.

7 7 (67) SISÄLLYSLUETTELO I. JOHDANTO...10 II. TOIMIVUUSSELVITYS...12 II.1 POLTTOKELPOISEN JÄTTEEN EROTTELUJÄRJESTELMIÄ...12 II.1.1 ENERGIAJÄTTEEN ERILLISKERÄYS...12 II II Päijät-Häme...13 Kymenlaakso...15 II.1.2 LAITOSMAINEN EROTTELU...16 II Loimi Häme...16 II Pirkanmaa...18 II.1.3 YHDISTETTY ERILLISKERÄYS JA LAITOSMAINEN EROTTELU...18 II.1.4 II Stormossenin, Ekoroskin ja Botniaroskin alueet...18 YHTEENVETO REF TUOTANNON OSUUDESTA YHDYSKUNTAJÄTTEEN KÄSITTELYSSÄ...20 II Erilliskeräys...20 II Laitosmainen erottelu...21 II Yhdistetty erilliskeräys ja laitosmainen käsittely...21 II.2 REF-LAITOSTEN TOIMINTA...22 II.2.1 LAITOSTEN PROSESSIKUVAUKSET...22 II Kymijärven voimalaitoksen murskausyksikkö...22 II Kymenlaakson Jäte Oy:n laitos...23 II Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n laitos...25 II Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n laitos...26 II Stormossenin laitos...27 II Ewapower Oy:n pelletöintilaitos...28 II.2.2 TOTEUTUS JA TAKUUEHDOT...28 II.2.3 LAITOSTEN MATERIAALIVIRRAT...29 II.2.4 TUOTTEEN LAATU...30 II.2.5 TUOTTEEN VARASTOINTI...31 II.2.6 KEHITYSKOHTEITA...32 II.2.7 KUSTANNUKSET...33 II.2.8 MUUTOKSET...34 II.2.9 TYÖHYGIEENISYYSTUTKIMUKSET...35 II.3 KÄYTTÄJIEN KEHITYSAJATUKSIA...35 II.4 ATEX DIREKTIIVIN VAIKUTUS REF LAITOKSILLA...36 II.5 YHTEENVETO...37 III. TARVESELVITYS...38 III.1 TUOTANTOTARPEESEEN VAIKUTTAVAT KANSALLISET LAINSÄÄDÄNNÖLLISET TEKIJÄT SEKÄ STRATEGIAT...38 III.1.1 KAATOPAIKKAPÄÄTÖS...38 III.1.2 VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA...38 III.1.3 BIOJÄTESTRATEGIA...39 III.1.4 VNA JÄTTEEN POLTOSTA...39 III.1.5 ELÄINPERÄISTEN JÄTTEIDEN SIVUTUOTEASETUS...39 III.1.6 TUOTTAJAN VASTUUN ALAISET JÄTTEET...40 III.1.7 UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN EDISTÄMISOHJELMA III.1.8 KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN STANDARDISOINTI...41 III.1.9 YHTEENVETO LAINSÄÄDÄNNÖN VAIKUTUKSESTA...41 III.2 BIOHAJOAVAN JÄTTEEN OHJAUS POIS KAATOPAIKALTA...42 III.2.1 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT JA TARKASTELUALUEET...42 III.2.2 LASKELMIEN LÄHTÖKOHDAT...48 III.2.3 BIOHAJOAVAN JA HYÖTYKÄYTETTÄVÄN JÄTTEEN OSUUDET...49 III.2.4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ MATERIAALIVIRROISTA...53 III.3 MENEILLÄÄN OLEVAT JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖHANKKEET...54

8 8 (67) IV. III.3.5 KUNNALLISET JÄTTEEN ENERGIAKILPAILUHANKKEET...54 III.3.6 JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN LAITOSHANKKEET...56 III.4 ARVIO JÄTEVIRTOJEN KEHITYKSESTÄ...58 ESIMERKKEJÄ MEKAANIS-BIOLOGISISTA LAITOKSISTA SAKSASSA...59 IV.1 BASSUMIN MBT - LAITOS...59 IV.1.1 SIJAINTI...59 IV.1.2 JÄTEVIRRAT...59 IV.1.3 PROSESSIN KUVAUS...60 IV.2 LÜNEBURGIN MBT LAITOS...62 IV.2.1 SIJAINTI...62 IV.2.2 JÄTEVIRRAT...62 IV.2.3 PROSESSIN KUVAUS...63 IV.3 POHLSCHE HEIDEN MBT LAITOS...65 IV.3.1 SIJAINTI...65 IV.3.2 JÄTEVIRRAT...65 IV.3.3 PROSESSIN KUVAUS...65 IV.4 MBT LAITOSTEN ONGELMIA...67

9 9 (67) MÄÄRITELMIÄ Biohajoava jäte Biojäte Biohajoava jäte tarkoittaa sellaista jätettä, joka hajoaa kohtuullisessa ajassa mädätyksessä tai kompostoinnissa. Biohajoava jäte käsittää näin ollen tyypillisen elintarvikepohjaisen biojätteen lisäksi myös muut biohajoavat materiaalit kuten paperin, pahvin, kartongin ja puun sekä lisäksi myös biohajoavat muovit. Elintarvike, kasvi- tai eläinperäinen jäte, jota voidaan käsitellä kompostoimalla tai laitosmaisesti mädättämällä. Erilliskerätyt hyötyjakeet Erilliskerätyillä hyötyjakeilla tarkoitetaan joko kiinteistökeräyksenä tai muulla tavalla erilliskerättyjä jakeita kuten biojäte, paperi, pahvi, lasi ja metalli. Kuivajäte Loppujäte Sekajäte Energiajäte REF Jätelaji, joka jää jäljelle yhdyskuntajätteestä biojätteen ja muiden hyötyjätteiden sekä ongelmajätteiden lajittelun jälkeen Jätelaji, joka jää jäljelle yhdyskuntajätteestä biojätteen, energiajätteen ja muiden hyötyjätteiden sekä ongelmajätteiden erilliskeräyksen jälkeen. Jätelaji, joka jää jäljelle syntypaikalla kun hyöty- ja ongelmajätteet on lajiteltu, mutta biojätettä ei ole kerätty erikseen Erillisen ohjeistuksen mukaisesti syntypaikkalajiteltu polttokelpoinen jäte. Kuiva- tai energiajätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu polttoaine, jonka keräyksessä ja/tai valmistuksessa on pyritty erottamaan merkittävä osa polton kannalta haitallisista materiaaleista. Standardin (SFS 5875) mukaisesti REF voidaan luokitella erikseen I, II ja III laatuluokkiin.

10 10 (67) I. JOHDANTO Suomessa toimiville kuntien jätelaitoksille investoinnit uusiin kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksiin ja jätteen esikäsittelylaitoksiin ovat ajankohtainen kysymys hyödyntämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja käsittelyvaatimusten täyttämiseksi. Jätteiden energiakäytöllä on arvioitu olevan valtakunnallisesti suurin kasvupotentiaali pyrittäessä yhdyskuntajätteelle asetettuun 70 %:n hyötykäyttöastetavoitteeseen nykyisen noin %:n sijaan. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa asetetun hyötykäyttöastetavoitteen lisäksi kierrätyspolttoainetuotantoon vaikuttavat olennaisesti lainsäädännön tuomat muutokset esimerkiksi jäteveron, biohajoavan jätteen käsittelyn ja loppusijoitettavan jätteen esikäsittelyn osalta. Vaikutusta on myös uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen tähtäävillä toimilla. Kansallinen biojätestrategia asettaa tavoitteita biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämiselle. Strategian mukaan biohajoavaa yhdyskuntajätettä saa sijoittaa kaatopaikalle vuonna 2009 enintään 50 % ja vuonna 2016 enintään 35 % laskettuna vuonna 1994 tuotetun biohajoavan jätteen kokonaismäärästä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaatopaikoille saa sijoittaa vuonna 2009 enintään 40 % ja vuonna 2016 enintään 25 % kyseisenä vuonna syntyvästä biohajoavasta jätteestä. Keinoina tavoitteisiin pääsemiseksi on esitetty mm. jätteen energiana hyödyntämisen lisäystä jätteen synnyn ehkäisyn, kierrätyksen ja biologisen hyödyntämisen lisäyksen ohella. Energiana hyödyntäminen edellyttää tulevaisuudessa jätteenpolttoasetuksen vaatimukset täyttävien polttolaitosten sekä mahdollisesti kierrätyspolttoainetta valmistavien esikäsittelylaitosten käyttöönottoa. Tulevien kierrätyspolttoaine- ja esikäsittelylaitosten uusinvestointien ohjaamiseksi ja olemassa olevien laitosten toimivuuden kehittämiseksi Jätelaitosyhdistys ry on teettänyt selvityksen yhdyskuntajätettä polttokelpoiseen muotoon jalostavien mekaanisten laitosten toteuttamiseen ja käyttöön liittyvistä tähänastisista kokemuksista sekä jäteperäisten polttoaineiden tuotannon tarpeista tulevaisuudessa. Selvityksellä hankitun tiedon avulla on ollut tavoitteena määrittää suuntaviivat kierrätyspolttoaineen valmistuksen ja jätteiden esikäsittelyn prosessikehitykselle ja uusinvestoinneille sekä osoittaa tähän liittyviä yksittäisiä toimenpiteitä, joilla parannetaan jätehuoltosektorin mahdollisuuksia vastata jätteiden energiakäytölle asetettuihin suuriin odotuksiin. Selvityksen ensimmäisessä osassa selvitettiin Suomessa toimivien kunnallisten yhdyskuntajätteitä polttokelpoiseen muotoon jalostavien mekaanisten laitosten toimivuutta ja tähänastisia käyttökokemuksia. Selvitystyön alussa laadittiin kyselylomake, joka lähetettiin selvitystyössä mukana oleville laitoksille. Kyselylomakkeella pyrittiin keräämään perustietoa laitosten toiminnasta ja selvittämään laitoksen prosesseihin ja käyttöön liittyviä ongelmia sekä niihin liittyviä

11 11 (67) kehitysehdotuksia. Kyselylomakkeen tietoja täydennettiin myöhemmin puhelimitse ja laitoskäyntien yhteydessä haastattelemalla laitosten käyttäjiä. Perustietoja laitoksista täydennettiin laitosten ympäristöluvista ja suunnittelutietoja tarjouspyyntöasiakirjoista. Tarjouspyynnöt oli käytettävissä kolmelta laitokselta ja ympäristöluvat viideltä laitokselta. Laitoksilta saadut tiedot esitetään selvityksessä osin anonyymeina. Selvityksen toisessa osassa oli alun perin tarkoitus arvioida jäteperäisten polttoaineiden tuotannon tarpeita sekä investointeihin, tuotantoon ja käyttöön liittyviä rajoituksia ja riskejä. Koska Suomessa suunnitteilla olevien jätteenpolttolaitosten kilpailutukset ovat vielä alkuvaiheissaan, valittavat polttotekniikat (arina, leiju, kaasutus) suurelta osin päättämättä ja tehtävillä jätteen energiahyötykäyttöä koskevilla ratkaisuilla on merkittävä vaikutus toisiinsa, on tässä vaiheessa vaikea lähteä arvioimaan REF polttoaineen tuotannon tarvetta energiaksi hyödyntäjien puolelta. Lähestymistavaksi valittiin sen sijaan REF tuotannon tarkastelu jätehuollon tavoitteista lähtöisin. Tarkasteltaviksi alueiksi valittiin Kiertokapula Oy:n, Kymenlaakson Jäte Oy:n, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueet. Selvityksessä tarkastellaan ns. mekaanisbiologista laitosta (MBT), pelkän REF:n tuotantolaitosta (yhdistettynä biojätteen erilliskeräykseen ja ilman) sekä polttoa arinakattilalaitoksissa. Tarkoituksena oli selvittää näillä neljällä vaihtoehtoisella jätehuoltojärjestelmällä biojätestrategian mukaisen biohajoavan jätteen ohjaamista pois kaatopaikalta. Selvityksessä on myös kuvattu lyhyesti kunnallisten energianhyödyntämishankkeiden sekä jätteenpolttolaitoshankkeiden nykytilanne. Tarkempaan analyysiin ei todettu olevan aihetta tässä vaiheessa, koska eri hankkeiden tilanteet kehittyvät jatkuvasti. Selvityksessä kerättiin tietoa myös muutamasta keskieurooppalaisesta (saksalaisesta) mekaanis-biologisesta laitoksesta. Tietoa kerättiin mm. laitosten prosesseista, toiminnasta, käsiteltävän jätteen laadusta ja määristä sekä lopputuotteen käytöstä. Tarkasteltaviksi laitoksiksi valittiin Bassumin, Lüneburgin ja Pohlsche Heiden laitokset. Valinta tehtiin saatavissa olevan informaation perusteella.

12 12 (67) II. TOIMIVUUSSELVITYS II.1 POLTTOKELPOISEN JÄTTEEN EROTTELUJÄRJESTELMIÄ Yhdyskuntajätettä syntyy varsin monenlaisilla syntypaikoilla: kotitaloudet, kaupat, toimistot, laitokset, yritykset jne. Jätteen koostumus vaihtelee runsaasti mm. alueittain sekä vuodenajoittain. Kotitalousjäte (asumisjäte) sisältää keskimäärin noin puolet energiajätettä. Yleensä sen määräkin on suunnilleen puolet syntyvästä yhdyskuntajätteen määrästä. Kotitalouksien energiajäte koostuu hyvin erilaisista jätekomponenteista. Muilla syntypaikoilla syntyvä yhdyskuntajäte sisältää varsin vaihtelevia määriä energiajätettä, millä on suuri merkitys alueellisen energiajätemäärän vaihteluun. Oma vaikutuksensa tähän on myös alueellisella keräysjärjestelmällä. Suomessa jätettä ohjataan energiahyödynnettäväksi seuraavalla neljällä perusjärjestelmällä: o keräämällä energiajäte syntypaikoilta erikseen sekä valmistamalla erotellusta jätelajista polttoainetta o lajittelemalla energiajäte syntypaikoilla oman värisiin pusseihin, keräämällä se yhdessä muun jätteen kanssa, erottelemalla energiajäte laitoksessa ja valmistamalla siitä polttoainetta o erottamalla syntypaikoilla tapahtuvan kierrätysmateriaalien ja biojätteen erilliskeräyksen jälkeen jäävästä ns. kuivajätteestä energiajäte laitoksessa o käyttämällä kuiva- tai sekajäte sellaisenaan polttoaineena Tässä selvityksessä tarkastellaan kolmea ensin mainittua menetelmää, koska REF polttoaineeksi kutsutaan kuiva- tai energiajakeesta valmistettua polttoainetta. Sekajätteen polttohankkeet eivät eri syistä johtaneet laitosten rakentamiseen 1990 luvun alussa. Jätteen sisältämä energia nähtiin kuitenkin jo tuolloin tärkeäksi hyödyntämiskeinoksi, minkä vuoksi käynnistettiin erilaisia tutkimushankkeita eri vaihtoehtojen selvittämiseksi. II.1.1 ENERGIAJÄTTEEN ERILLISKERÄYS Energiajätteen erilliskeräystä alettiin tutkia vuonna 1993 Jyväskylässä (KTM, Maa ja Vesi Oy). Noin asukkaalle annettiin ohjeet, joiden mukaan he lajittelivat kotitalouksiensa energiajätteet eroon muusta jätteestä. Energiajätteet kerättiin 2 vuoden ajan erikseen ja niitä analysoitiin koostumuksen ja ominaisuuksien selvittämiseksi. Taulukossa 1.1 on esitetty pääpiirteinen energiajätteen koostumus Jyväskylän erilliskeräyskokeesta.

13 13 (67) Taulukko II 1-1 Kotitalouksien energiajätteen koostumus Jyväskylässä Materiaali Keskiarvo (p-%) paperi ja pahvi 47,2 muovi 11,2 puu 11,4 laminaatit 20,1 muu palava 2,0 muu jäte 8,2 II Päijät-Häme Päijät-Hämeessä on otettu energiajätteen erilliskeräys käyttöön laajimmassa mitassa Suomessa. Energiajätteen keräys aloitettiin vuoden 1998 alussa ja vuonna 2000 keräys laajennettiin koskemaan kaikkia Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueella olevia asuinkiinteistöjä (Kuva 1/1). Asuinkiinteistöjen lisäksi energiajätettä kerätään myös Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueen yrityksistä. Päijät-Hämeessä kotitaloudet lajittelevat energiajätteen ja kaatopaikkajätteen erikseen ja toimittavat hyötyjakeet joko kiinteistön omaan keräysastiaan (yli 10 asunnon kiinteistöt) tai alueelliseen keräyspisteeseen (alle 10 asunnon kiinteistöt). Energiajäte koostuu materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomasta puusta, muovista, paperista ja pahvista. Biojäte suositellaan kompostoitavaksi itse tai sille on oma keräysastiansa. PAPERI PAHVI BIO- JÄTE BIO - - JÄTE ENERGIA- KAATOP.- JÄTE JÄTE 1998 kaikissa kiinteistöissä, joissa yli 10 asuntoa KAATOP.- JÄTE 240 l OMA KOMPOSTI OMA KOMPOSTI ENERGIA- JÄTE 240 l KAATOP.- JÄTE 240 l 2000 laajennettiin kaikkiin kiinteistöihin suositus paperi, lasi, metalli (alueellisiin keräyspisteisiin) Kuva II 1/1. Päijät-Hämeen keräysjärjestelmä

14 14 (67) Energiajäte toimitetaan Lahti-Energia Oy:n Kymijärven voimalaitokselle, missä se muutetaan tuotekaasuksi voimalaitoksen yhteyteen rakennetussa kaasutusyksikössä. Kaasu poltetaan voimalan pääkattilassa hiilen (pääpolttoaine) kanssa ja siitä tuotetaan lämpöä ja sähköä (Kuva 1/2). Ennen kaasutusta energiajäte murskataan voimalan yhteydessä sijaitsevassa murskauslaitoksessa. Kuva II 1/2 Päijät-Hämeen energiajätteen keräys- ja käsittelyjärjestelmä. Vuonna 2003 energiajätettä toimitettiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kautta Kymijärven voimalaitokselle noin 8300 tonnia (Kuva 1/3). Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kautta Kymijärven voimalaitokselle toimitettu energiajätemäärä on vuosina

15 15 (67) ollut noin 6 8 p- % Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n vastaanottamien yhdyskuntajätteiden määrästä ja noin 2,5 3,5 p- % kaikesta vastaanotetusta jätteestä. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy toimittaa Kymijärven voimalaitokselle energiajätteen lisäksi myös puuhaketta. Vuonna 2003 Päijät Hämeen Jätehuolto Oy otti vastaan noin tonnia kaatopaikalle päätyvää yhdyskuntajätettä. Tästä määrästä on arviolta noin tonnia peräisin kotitalouksista. Energiajätettä kerättiin yhteensä noin 8300 tonnia, mistä arviolta kolmannes on peräisin kotitalouksista. Kotitalouksien energiajätteen osuus kotitalouksien kaatopaikkajätteestä on siten 10 %:n luokkaa t/a Kaatopaikkajäte Puujäte Energiajäte Risujäte Biojäte Kotikeräyspaperi Pahvi Keräyskartonki Lasi Metalli Ongelmajätteet Kuva II 1/3. Päijät-Hämeen Jätehuollon vastaanottamat yhdyskuntajätelajit vuosina (t/a) REF -polttoainetta toimitetaan Kymijärven voimalaitokselle myös Keravalta (Lassila & Tikanoja), Anjalankoskelta (Kymenlaakson Jäte Oy) ja Tampereelta (Pirkanmaan Jätehuolto Oy). Vuonna 2003 kaasuttimessa käytettiin polttoainetta yhteensä noin tonnia, josta REF:ä oli noin tonnia. REF:n lisäksi kaasuttimessa käytetään polttoaineena myös puuta, teollisuuden liimapitoista puuta, lajiteltua kierrätyspuuta, muovia, turvetta, rengasmursketta sekä kierrätykseen kelpaamatonta paperia ja pahvia. II Kymenlaakso Kymenlaaksossa energiajätteen erottelu syntypaikoilla on toteutettu eri tavalla kuin Päijät-Hämeessä. Periaatteessa kotitaloudet lajittelevat energiajätteen erikseen mutta sitä ei kerätä erikseen, vaan samoilla astioilla ja keräyksillä kuin jäljelle jäävä loppujäte. Kymenlaakson alueella on asumisjätteelle suunniteltu ja rakennettu 1990-luvun lopulla järjestelmä, jossa kotitaloudet ja muut vastaavat jätteen tuottajat lajittelevat kierrätysmateriaalit kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lajittelun

16 16 (67) erityispiirteenä on energiajätteen lajittelu oranssiin pussiin sekä kyseisten pussien keräys yhdessä loppujätteen kanssa. Oranssit pussit erotellaan loppujätteestä Keltakankaalla olevalla optisella erottelulaitoksella, minkä jälkeen ne murskataan murskauslaitoksessa ja näin tuotettu REF -polttoaine toimitetaan hyödynnettäväksi Lahti Energia Oy:n kaasuttimessa Lahdessa. Optisella laitoksella on vuonna 2002 käsitelty jätettä noin t/a ja vuonna 2003 noin t/a. Yrityksistä kerätään lisäksi erikseen energiajätettä, joka käsitellään murskauslaitoksessa joko erikseen tai yhdessä oranssien pussien kanssa. Oransseja pusseja on saatu hyötykäyttöön t/a ja etupäässä yrityksiltä erilliskerättyä energiajätettä noin t/a. Oranssien pussien eli kotitalouksien energiajätteen osuus on ollut siten pussijätteestä eli kotitalousjätteestä 9-12 p- %:n luokkaa. Periaatteessa asumisjätteessä on energiajätettä huomattavasti enemmän eli noin %. Energiajätteen saanto on jäänyt matalammaksi kuin aikanaan suunniteltiin merkittävistä tiedotuspanostuksista sekä hyötykäytön jatkuvasta mahdollisuudesta huolimatta t/a Loppujäte (musta pussi) Energiajäte (oranssi pussi) Sekajäte Kaatopaikkajäte Erilliskerätty ja vaikeasti murskautuva energiajäte Puujäte 0 Kuva II 1/4 Kymenlaakson Jätehuollon vastaanottamat jätelajit vuosina (keskiarvo). II.1.2 LAITOSMAINEN EROTTELU II Loimi Häme Loimi-Hämeen Jätehuollon alueella kierrätyspolttoainetta valmistetaan Kiimassuon jätekeskuksen kierrätyspolttoainelaitoksessa kotitalouksien ja yritysten kuivajätteestä ja yritysten syntypaikalla lajitellusta energiajätteestä. Tuotetut polttoaineet toimitetaan voimalaitosasiakkaille. Kuivajätteestä yli puolet jalostuu laitoksessa REF III -polttoaineeksi. Laitoksessa kuivajätteestä erotetaan biohajoava aines sekä pienikokoinen mineraaliaines, magneettiset metallit, painava palamaton aines ja ei-magneettiset metallit.

17 17 (67) Yrityksiltä erilliskerätty energiajäte on syntypaikkalajittelun ansiosta niin hyvälaatuista, että murskauksen ja metallien erotuksen jälkeen siitä saadaan REF I luokan polttoainetta. Laitoksessa käsitelty jätemäärä oli vuonna 2003 noin 17 % kaikesta Loimi-Hämeen Jätehuollon vastaanottamasta jätemäärästä ja 34 % vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrästä. Kuva II 1/5 Loimi - Hämeen Jätehuollon käsittelyjärjestelmä t/a Sekajäte Energiajäte Kuivajäte REFlaitokselle Biojäte Hyötyjäte Ongelmajäte Kuva II 1/6 Loimi - Hämeen jätehuollon vastaanottamat yhdyskuntajätelajit vuosina

18 18 (67) II Pirkanmaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella kotitalouksien kuivajätteestä ja yrityksien energiajätteestä valmistetaan kierrätyspolttoainetta Ressu-jätteenkäsittelylaitoksessa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa. Laitoksessa jäte murskataan ja siitä erotetaan metallit, biojäte, hienoaines ja kovat esineet. Erotettu biojäte kompostoidaan ja käytetään kaatopaikan peitto- ja maisemointimateriaalina. Tuotettu polttoaine toimitetaan energialaitoksille. Vuonna 2003 laitoksessa käsiteltiin noin 5 % kaikesta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vastaanottamasta jätemäärästä (Kuva 1/7), mikä on noin 14 % vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrästä t/a Kuiva - ja kaatopaikkajäte Kuivajäte (Ressu) Energiajäte (Ressu) Puujäte ja risut Biojäte Hyötyjätteet Ongelmajätteet Kuva II 1/7 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vastaanottamat yhdyskuntajätelajit vuosina II.1.3 YHDISTETTY ERILLISKERÄYS JA LAITOSMAINEN EROTTELU II Stormossenin, Ekoroskin ja Botniaroskin alueet Vaasan seudulla jätehuollosta vastaa Stormossen (Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy), jonka toimialueeseen kuuluvat Vaasa, Mustasaari, Isokyrö, Maalahti, Vähäkyrö, Vöyri, Korsnäs ja Maksamaa. Stormossenin alueella kotitaloudet lajittelevat kotitalousjätteensä keittiöjätteeseen ja karkeaan jätteeseen sekä hyöty- ja ongelmajätteisiin. Keittiöjätteeseen kelpaa sekä biojäte että palava jäte. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokselle ja hyötykäyttöön soveltumaton jäte loppusijoitetaan kaatopaikalle. Stormossenin jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Mustasaaressa. Laitos koostuu esikäsittelylaitoksesta ja biokaasulaitoksesta. Keittiöjätettä tuodaan laitokselle Stormossenin alueen lisäksi myös Botniaroskin alueelta ja märkää jätettä Ekoroskin alueelta. Keittiöjäte ja märkäjäte käsitellään ensin esikäsittelylaitoksessa, missä biojätteet (ruoantähteet ym.) erotellaan poltettavasta jätteestä (paperi ja muovi).

19 19 (67) Poltettavan jakeen osuus laitoksen käsittelemästä jätemäärästä oli 42 p-% vuonna Biokaasulaitoksessa käsitellään esikäsittelyssä eroteltua biojätettä ja puhdistamoiden lietteitä. Biojätteet johdetaan sekoitussäiliöön, jossa ne lämmitetään ja sekoitetaan. Jätettä mädätetään 3-4 viikkoa kahdessa bioreaktorissa, toisessa lietettä ja toisessa biojätettä. Mädätyksen yhteydessä muodostuu biokaasua, jota käytetään Stormossenin omaan sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä Botniahallin lämmittämiseen. Mädätettyä materiaalia käytetään Stormossenin kaatopaikan peittämiseen. Esikäsittelylaitoksessa erotettu poltettava jae kuljetetaan Pietarsaareen Ewapower Ab Oy:n pelletointilaitokselle. Laitoksessa kotitalouksissa ja teollisuudessa syntyvä jätemuovi ja -paperi jalostetaan polttoaineeksi eli energiapelletiksi. Pellettejä käytetään tukipolttoaineena energiantuotannossa ja ne korvaavat kivihiiltä. Ekoroskin alueella (Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungit, Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kunnat) kotitalousjäte lajitellaan märkään (biologiseen) ja kuivaan (palavaan) jakeeseen. Jakeet kerätään erivärisiin pusseihin, mutta samaan jätesäiliöön. Hyötyjakeet (lasi, metalli, paperi) ja ongelmajätteet kerätään erillään. Syntypaikkalajiteltu kotitalousjäte kuljetetaan Ekoroskin optiselle lajittelulaitokselle. Valkoiset, kuivaa ja palavaa jätettä sisältävät pussit viedään kuljetushihnoilla suoraan Ewapowerin pelletointilaitokselle, missä jäte murskataan ja pelletoidaan polttoainepelleteiksi. Mustat, märkää biologista jätettä sisältävät pussit kuljetetaan kuljetuskonteissa Stormossenin laitokselle, missä jäte kulkee mekaanisen esikäsittelyn kautta biokaasutukseen. Botniaroskin alueella (Isojoki, Jurva, Karikoski, Kaskinen, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Teuva) kotitaloudet lajittelevat jätteensä keittiöjätteeseen ja karkeaan jätteeseen sekä hyödynnettäviin ja ongelmajätteisiin. Keittiöjäte koostuu biologisesti hajoavasta ja poltettavasta jätteestä (mm. ruoantähteet, muovipullot, elintarvikepakkaukset), karkea jäte on hyötykäyttöön soveltumatonta materiaalia (mm. posliini, PVC muovi, kumi). Biojäte voidaan myös erottaa keittiöjätteestä ja kompostoida kiinteistöllä. Keittiöjäte toimitetaan Stormossenin laitokseen, jossa biojäte ja poltettava jäte erotellaan ja toimitetaan eteenpäin pelletöintiin ja biolaitoskäsittelyyn. Karkea jäte loppusijoitetaan Botniaroskin jätekeskuksen kaatopaikalle. Vuonna 2003 Stormossenin käsittelylaitoksella käsiteltiin noin tonnia keittiöjätettä, tonnia märkäjätettä, tonnia kuivajätettä ja 76 tonnia biojätettä. Ewapowerille toimitettiin Stormossenilta noin tonnia REF polttoainetta ja tonnia REF:ä käytettiin Stormossenin kaatopaikan pintarakenteisiin. Vuosina 2001 ja 2002 kaikki tuotettu REF polttoaine on toimitettu Ewapowerille pellettien raaka-aineeksi. Ekoroskilta toimitettiin Ewapowerille noin tonnia kuivajätettä vuonna 2003.

20 20 (67) STORMOSSEN BOTNIAROSK Keittiöjäte Karkeajäte Kierrätysmateriaalit, ongelmajäte EKOROSK Hyötykäyttö ja käsittely Hyötykäyttö ja käsittely Märkäjäte Kuivajäte Sekajäte Kierrätysmateriaalit, ongelmajäte Kaatopaikka Kierrätysmateriaalit, ongelmajäte Karkeajäte Keittiöjäte KÄSITTELYLAITOS Mekaaninen esikäsittely Biokaasutus (mädätys) pelletöinti kaatopaikka Hyötykäyttö ja käsittely EWAPOWER Oma kaatopaikka Teollisuuden polttokelpoinen jäte Kuva II 1/8 Käsittelyjärjestelmä Stormossenin, Ekoroskin ja Botniaroskin alueilla. II.1.4 YHTEENVETO REF TUOTANNON OSUUDESTA YHDYSKUNTAJÄTTEEN KÄSITTELYSSÄ II Erilliskeräys REF tuotannon tarkoitus on ollut lisätä jätteen hyötykäyttöä ja ohjata jätettä pois kaatopaikoilta. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa jätteen energiakäyttö on katsottu olevan merkittävin mahdollisuus lisätä yhdyskuntajätteen hyötykäyttöä. Biojätestrategian mukaan kaatopaikoille menevästä yhdyskuntajätteestä pitää saada jatkossa ohjatuksi muualle enenevässä määrin biohajoavaa materiaalia. Ongelmana on kuitenkin jätevirtojen dokumentoinnin kirjavuus, mikä pitää ottaa huomioon myös arvioitaessa eri alueiden, tekniikoiden ja järjestelmien tehokkuutta. Seuraavassa on esitetty yhteenveto tarkastelussa olleiden alueiden REF tuotannon vaikutuksesta yhdyskuntajätteen käsittelyssä. Luvut eivät ole täysin tarkasti vertailukelpoisia jätelajinimikkeiden määrittelyn ja tilastoinnin eroavaisuuksien vuoksi. Päijät-Hämeestä ja Kymenlaaksosta saadun useamman vuoden käytännön kokemuksen perusteella voidaan todeta, että erilliskeräyksellä saadaan kotitalouksista ja muilta syntypaikoilta hyvälaatuista REF polttoainetta. Sekä Kymenlaaksossa että Päijät-Hämeessä energiajätteen saanto- % on ollut pieni eli noin 20 p-% kotitalousjätteen energiajätemäärästä ja noin 12 p-% alueen asumisjätemäärästä. Muun energiajätteen saantoa ei voida verrata, koska suuri osa siitä on peräisin yrityksistä ja rakennustuotannosta eikä tarkkoja lähdetietoja ole saatavilla.

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1. Ekomaksut LIITE 2 / 22 Suupohjan jätelautakunta 2.11.2016 Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit resurssit hyötykäyttöön, Lieksa 31.3.2015 Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy perustettu v. 2001, 13

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Jätteiden hallinta ja käsittely

Jätteiden hallinta ja käsittely Jätteiden hallinta ja käsittely Opintomoniste 1. Suomen yhdyskuntajätehuolto 1.1 Yhdyskuntajätteiden määrä ja ominaisuudet Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 187/2016 11.01.00 71 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee HSY:n esittämää poikkeamishakemusta biohajoavan jätteen sijoittamiseksi Ämmässuon kaatopaikalle

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Perjantai 8.8.2014 kello 13.00 14.20 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

3 HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT

3 HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT 25 3 HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT Hankkeen vaihtoehtoja ja niiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan käsittelykokonaisuuksien, toimipaikkojen ja toimintojen kannalta.

Lisätiedot

Lajitteluareena Laren jätteenkäsittely

Lajitteluareena Laren jätteenkäsittely Lajitteluareena Laren jätteenkäsittely Vastaukset palveluntarjoajien kysymyksiin ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöasiakirjoihin 1. Palvelutuottajan tulee toimittaa vuosittain tilaajalle raportit hyötykäyttökohteista

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus

JÄTEMAKSUTAKSA Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus JÄTEMAKSUTAKSA 2017 Hyväksytty: Pohjanmaan jätelautakunta, 13.12.2016, 22 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1 Jätehuollon kevätpäivä 22.5.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu Jätesuunni.elu perustuu jätedirek1iviin. Kullakin

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä.

1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä. JÄTEMAKSUTAKSA 2014 1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan 19.12.2008 vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä. Jätemaksut veloitetaan samanaikaisesti ja samalla laskulla

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo 1.6.2007 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Jätehuollon järjestämisestä, jätteiden terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 2/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 2/2014 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) KOKOUSAIKA Perjantai 4.7.2014 kello 13.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Asia Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (PIRELY/24/07.04/2010)

Asia Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (PIRELY/24/07.04/2010) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MIELIPIDE Varastokatu 3 A 27.4.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi Varastokatu 3 A 33100 Tampere Tanhuanpääntie 25 36200 Kangasala PIRKANMAAN ELY-KESKUS PL 297 33101

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen Valtuustokoulutus 17.1.2013 Oulun Jätehuollon esittäytyminen johtaja Markku Illikainen Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella 12 kuntaa, 290 000 asukasta. Maan viidenneksi suurin kunnallinen jätelaitos

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein 63454_SUEZ_kyydissa_esite_287x200.indd 1 11.12.2015 14.39 KESKUSTELU- Miettikää, mitä kaikkea voi laittaa biojätteeseen? Biojäte RUSKEAKANTINEN ASTIA Voit pakata erillisastiaan kerättävän biojätteen sanomalehtipaperiin

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 1. JOHDANTO Tässä palvelutasomäärittelyssä esitetään Lakeuden Etappi Oy:n tarjoamat palvelut kuntalaisille. Tarkoituksena on määrittää ne yleiset periaatteet

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

i SISÄLLYSLUETTELO JATEHJAO, 4.10.2016 16:00, Pöytäkirja 8 Jätemaksutaksan hintaliitteen muutokset 1.1.2017... 1 Pykälän liite: Liite 1 Napapiirin Residuum Oy:n strategia 2017 2021... 2 Pykälän liite:

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot