JÄTELAITOSYHDISTYS ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTELAITOSYHDISTYS ry"

Transkriptio

1 Raportti JÄTELAITOSYHDISTYS ry REF -laitosten tarve- ja toimivuusselvitys

2 2 (67) ESIPUHE REF laitosten toimivuusselvityksessä on tarkasteltu jätettä polttoaineeksi jalostavien laitosten toimintaa ja käyttökokemuksia Suomessa. Tarkastelussa on vertailtu laitosten suunniteltua ja toteutunutta toimintaa ja käyty läpi laitosten toiminnassa havaittuja kehittämiskohteita. Lisäksi on selvitetty tuotetun REF polttoaineen laadun ja määrän suhdetta kysyntään. Tarkasteltavat laitokset rajattiin kunnallisiin yhdyskuntajätettä polttoaineeksi jalostaviin laitoksiin, minkä lisäksi mukaan otettiin myös Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen yhteydessä toimiva murskauslaitos. Taustaaineistona selvityksessä käytettiin käsittelylaitosten ympäristölupia ja kolmen laitoksen osalta käytössä olivat myös tarjouspyyntöasiakirjat. Laitosten toimintaa ja niiden käyttökokemuksia selvitettiin lähettämällä laitosten käyttäjille kysymyslomakkeet. Lomakkeen tietoja täydennettiin haastattelemalla käyttäjiä puhelimitse ja laitoskäyntien yhteydessä. Selvityksen toisessa osassa oli alun perin tarkoitus arvioida jäteperäisten polttoaineiden tuotannon tarpeita sekä investointeihin, tuotantoon ja käyttöön liittyviä rajoituksia ja riskejä. Koska Suomessa suunnitteilla olevien jätteenpolttolaitosten kilpailutukset ovat vielä alkuvaiheissaan ja REF polttoaineen tuotannon tarpeen arviointi energiaksi hyödyntäjien puolelta on tässä vaiheessa vaikeaa, valittiin lähestymistavaksi sen sijaan REF tuotannon tarkastelu jätehuollon tavoitteista lähtöisin. Tarkasteltaviksi alueiksi valittiin Kiertokapula Oy:n, Kymenlaakson Jäte Oy:n, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueet. Tarkoituksena oli selvittää neljällä vaihtoehtoisella jätehuoltojärjestelmällä biojätestrategian mukaisen biohajoavan jätteen ohjaamista pois kaatopaikalta. Selvityksessä kerättiin tietoa myös muutamasta keskieurooppalaisesta mekaanisbiologisesta laitoksesta. Hankkeen rahoittajina toimivat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Jätelaitosyhdistys. Selvityksen käytännön toteutuksesta vastasivat Maa ja Vesi Oy:stä Esa Ekholm ja Riikka Korkala sekä Esa Nummela Jätelaitosyhdistyksestä. Selvitystyön ohjausryhmässä olivat: Aimo Aalto Ari Seppänen Arto Ryhänen Elina Tiira Esa Ekholm Esa Nummela Immo Sundholm Jukka Köppä Mika Helkearo Paavo Savolainen Pekka Sundman Pekka Pouttu Pentti Rantala Sakari Saari Vesa Heikkonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Ympäristöministeriö Jätekukko Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Maa ja Vesi Oy Jätelaitosyhdistys ry Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kymenlaakson Jäte Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kymenlaakson Jäte Oy Jätehuolto Satakierto Oy Kiertokapula Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Rauman seudun jätehuoltolaitos Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

3 3 (67) Kiitämme ohjausryhmää sekä laitosten tiedoista vastanneita henkilöitä hyvästä yhteistyöstä. Tekijät: Esa Ekholm Maa ja Vesi Oy Riikka Korkala Maa ja Vesi Oy Esa Nummela Jätelaitosyhdistys ry

4 4 (67) TIIVISTELMÄ REF -LAITOSTEN TARVE- JA TOIMIVUUSSELVITYS Vaatimukset Suomessa toimiville kuntien jätelaitoksille investoinnit uusiin kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksiin ja jätteen esikäsittelylaitoksiin ovat ajankohtainen kysymys hyödyntämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja käsittelyvaatimusten täyttämiseksi. Jätteiden energiahyötykäytöllä on arvioitu olevan valtakunnallisesti suurin kasvupotentiaali pyrittäessä yhdyskuntajätteelle asetettuun 70 %:n hyötykäyttöastetavoitteeseen nykyisen noin %:n sijaan. EU:n kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) velvoittaa jäsenvaltiot laatimaan kansallisen strategian kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämiseksi. Strategian lähtökohtana on kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjen ja paikallisten ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen. Suomeen on laadittu vuoden 2004 lopulla kansallinen biojätestrategia, jossa annetaan suuntaviivoja biohajoavan jätteen käsittelystä. Sen tavoitteena on ohjata biohajoavaa jätettä merkittävästi pois kaatopaikkakäsittelystä. Kaatopaikoille saisi sijoittaa vuonna 2009 enintään 40 % ja vuonna 2016 enintään 25 % kyseisenä vuonna syntyvästä biohajoavasta jätteestä. Biohajoavan osan erotteluvaatimusta on pyritty jo nyt monella alueella ennakoimaan mm. seuraavien jätejakeiden erottamisella ja hyödyntämisellä: keräyspaperi ja pahvi, puhdas puu, REF-polttoaine ja biojäte. Jätteenpolttoasetus on kuitenkin tuomassa merkittäviä ongelmia REF:n hyödyntämiselle, kun sitä oheispolttavien kattilalaitosten lupaehdot tiukkenevat 2006 alusta. Monella alueella onkin epäselvyyttä, jatkuuko kyseinen hyötykäyttö enää vuoden 2005 jälkeen tai miten pitkä katkos hyötykäyttöön tulee. Tämä puolestaan johtaa tilanteeseen, jossa pitää harkita mahdollista jätehuoltojärjestelmän muutosta eli jopa mahdollista luopumista REF:n tuottamisesta ja hyötykäytöstä. Jätelaitokset ovat halunneet selvittää nykyisten REF-laitosten toimivuutta ja tarvetta, jotta voidaan varautua vuoden 2006 alun tilanteeseen sekä biojätestrategian tuomiin vaatimuksiin. Nykyisten laitosten toimivuus Jätteen energiahyötykäytön kehittämiseksi Suomeen rakennettiin 90-luvulla kunnallisten jätelaitosten toimesta muutamia laitoksia tuottamaan joko erilliskerätystä energiajätteestä tai sekalaisesta kuivajätteestä REF-polttoainetta. Eri alueilla valittiin hieman poikkeavia tekniikoita ja jätehuoltojärjestelmiä, joiden toimivuus on pystytty toteamaan lopullisesti vasta rakentamisen ja käytön jälkeen. Erilliskeräykseen perustuvissa järjestelmissä ongelmana on ollut energiajätteen pienehkö saantiaste, jolloin jätteen hyötykäyttöaste ei ole noussut niin korkealle, kuin alun perin on suunniteltu. Etenkin asumisesta saatavan energiajätteen osuus on ollut pieni ja luokkaa % asumisjätteen kokonaismäärästä ja noin 20 % potentiaalisesta energiajätteen määrästä. Sekalaisen kuivajätteen laitosmaiseen erotteluun perustuvia ratkaisuja on rasittanut teknisten ongelmien lisäksi tuotetun REF-polttoaineen heikompi menekki.

5 5 (67) Energialaitokset ovat halunneet mieluummin erilliskerätystä jätejakeesta tuotettua polttoainetta, koska sen koostumus on ollut parempi ja esim. hajuhaitat pienemmät. Rakennetuilla REF-polttoainelaitoksilla ei ole sen vuoksi käsitelty suunniteltua jätemäärää, jolloin kokonaiskustannukset tonnia kohti ovat olleet odotettua korkeammat. Käsiteltävän sekalaisen kuivajätteen koostumus on ollut myös jonkinlainen yllätys, koska kyseinen jäte sisältää runsaasti hankalia komponentteja, joiden mekaanisen käsittelyn ratkaiseminen on ollut vaikeaa. Etenkin murskaimet ovat olleet herkkiä jätteen koville kappaleille. Liian pieneksi valittu polttoaineen palakoko on johtanut jälkimurskainten valinnassa valintoihin, jotka ovat verottaneet laitoksen kapasiteettia. Lisäksi laitoksiin on jouduttu polttoaineen käyttäjän vaatimuksista johtuen hankkimaan lisäerottimia, joilla epäpuhtauksia on saatu erotetuksi ja polttoaineen laatu paremmin kattilalaitoksille kelpaavaksi. Polttoaineen varastointiin on menekkivaikeuksien vuoksi jouduttu investoimaan varsinaisen laitoksen rakentamisen jälkeen. REF-polttoainelaitosten rakentaminen on ainakin toistaiseksi pysähtynyt, koska energialaitokset ovat alkaneet uudelleen harkita sekalaisen jätteen suoraa polttoa arinakattiloissa. Tällä hetkellä kunnalliset jätelaitokset eivät harkitse REF-laitosten rakentamista itse, vaan ovat pyrkineet kilpailuttamaan jätteen energiahyötykäytön kokonaisuutena ja palveluperiaatteella. Rakennetuista ja toiminnassa olevista laitoksista voidaan kuitenkin saada hyvää käytännön tietoa, mikäli uusia vastaavia laitoksia aletaan taas rakentaa. REF-polttoaineen tarve REF-polttoainetta on hyödynnetty Suomessa useissa kattiloissa sivuvirtana noin kymmenen vuoden ajan niin, että määrä on tällä hetkellä noin tonnia vuodessa. Uusi jätteenpolttoasetus tulee muuttamaan kuitenkin hyötykäyttötilannetta voimakkaasti vuoden 2006 alussa, sillä lainvoimaisia ympäristölupia ei tuolloin ole kuin parilla REF:ä käyttävällä laitoksella. Lupia on kyllä myönnetty useimmillekin, mutta niistä on valitettu ja hyödyntämishankkeet siten viivästyvät. REF-polttoaineen tarve jakautuu lähiaikoina kahteen vaiheeseen: heti vuoden 2006 alusta alkava vaihe, jolloin REF:ä alkaa kerääntyä merkittävästi varastoon ja noin kaksi / kolme vuotta sen jälkeen alkava vaihe, jolloin REF:n tarve nousee selvästi, sillä oletettavaa on, että Suomessa saatuja suhteellisen hyviä kokemuksia ja tietämystä käytetään laajemmassa mitassa biohajoavan jätteen käsittelyssä. Toisaalta Suomessa on käynnissä useita jätteen energiahyötykäyttöön tähtääviä kilpailutushankkeita, joista päätöksiä tehtäneen vuoden 2005 aikana. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole vielä valittu, millä tekniikalla hankkeet toteutetaan. Arinakattilavaihtoehto on noussut REF-polttoaineen tuotannon ja hyödyntämisen rinnalle. Näin ollen ei voida varmuudella myöskään sanoa, mikä on tulevaisuudessa REF-polttoaineen tarve. Tosin eräissä hankkeissa REF-polttoaine on otettu lähtökohdaksi hankesuunnitelmaa tehtäessä, joten sillekin on tilaa jatkossa markkinoita. Koska varsinaista REF:n tarvetta ei selvityksessä voitu selkeästi em. syistä määrittää laskettiin eräiden esimerkkialueiden avulla eri energianhyödyntämisvaihtoehdoissa biohajoavan käsittelyn sekä hyötykäyttöasteen tasot. Laskelmien mukaan

6 6 (67) Biojätestrategiassa vuodelle 2009 asetettu tavoite enintään 40% biohajoavan jätteen osuudesta loppusijoitettavassa yhdyskuntajätteessä toteutuu kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissa. Kaikissa vaihtoehdoissa paperi ja pahvi kerättäisiin nykyisellä tasolla kierrätysmateriaaliksi. Tämän lisäksi yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa REFpolttoaine eroteltaisiin loppujätteestä hyötykäytettäväksi muun jätteen päätyessä kaatopaikalle. Tällä päästäisiin biohajoavan käsittelyssä tasolle 60% ja hyötykäyttöasteessa 65%. Jos tähän lisättäisiin biojätteen erilliskeräys ja hyödyntäminen, nousisi biohajoavan käsittely edellisestä noin 10 %-yksikköä ja hyötykäyttö noin 8 %-yksikköä. Mikäli hyödyntäminen toteutettaisiin biojätteen erilliskeräyksellä ja lopun jätteen käsittelyllä mekaanisbiologisessa laitoksessa olisi biohajoavan käsittelyaste noin 86 % ja hyötykäyttöaste 86% tai 72 % riippuen siitä, voidaanko laitoksessa tuotettu alitekomposti hyödyntää vai joutuisiko se loppusjoitukseen. Mekaanis-biologiset laitokset Saksassa Selvityksessä tarkasteltiin myös muutamia Saksassa toiminnassa olevia laitoksia. Mekaanis-biologisilla laitoksilla on ongelmana ollut mm. aerobisen käsittelyvaiheen ilmapäästöjen hallinta. Kompostoinnissa syntyy orgaanisia hajoamistuotteita (VOC) ja mahdollisesti kasvihuonekaasuja (CH 4, N 2 O). Saadun käsityksen mukaan yleisesti käytössä olevat happopesurin ja biosuodattimen yhdistelmät eivät täytä vuonna 2001 voimaan tulleen lainsäädännön (30.BlmSchV) vaatimuksia kaasunpuhdistukselle. Etenkin VOC päästöille annettujen raja-arvojen saavuttaminen tällä tekniikalla on hankalaa. Paljon epäpuhtauksia sisältävät kaasut tulisikin johtaa esim. termiseen käsittelyyn ja vähemmän likaantuneet kaasut biosuodattimiin. Ongelmia MBT laitoksilla aiheuttavat myös suuret jätejakeet, joiden murskaamiseen murskainten kapasiteetti ei riitä. Tämä jae meneekin yleensä käsittelemättömänä kaatopaikalle. Näiden jakeiden osuus on % kaatopaikoille tulevista materiaalivirroista. Toukokuussa 2005 myös näiden jakeiden käsittely tulee Saksassa pakolliseksi, mistä johtuen MBT laitoksille jouduttaneen hankkimaan tehokkaammat murskaimet. Myös pölyäminen on ollut ongelmana laitoksilla. Saksassa on ongelmana myös se, että MBT laitosten kapasiteetti ei riitä käsittelemään kaikkea niihin ohjautuvaa jätettä. Lisäksi laitokset eivät ole aina suunniteltu REF:n tuottamiseen, vaan jätteen biologista käsittelyä varten ennen sen loppusijoitusta, jolloin laitosten tarkoitusperä on ollut toinen kuin Suomessa.

7 7 (67) SISÄLLYSLUETTELO I. JOHDANTO...10 II. TOIMIVUUSSELVITYS...12 II.1 POLTTOKELPOISEN JÄTTEEN EROTTELUJÄRJESTELMIÄ...12 II.1.1 ENERGIAJÄTTEEN ERILLISKERÄYS...12 II II Päijät-Häme...13 Kymenlaakso...15 II.1.2 LAITOSMAINEN EROTTELU...16 II Loimi Häme...16 II Pirkanmaa...18 II.1.3 YHDISTETTY ERILLISKERÄYS JA LAITOSMAINEN EROTTELU...18 II.1.4 II Stormossenin, Ekoroskin ja Botniaroskin alueet...18 YHTEENVETO REF TUOTANNON OSUUDESTA YHDYSKUNTAJÄTTEEN KÄSITTELYSSÄ...20 II Erilliskeräys...20 II Laitosmainen erottelu...21 II Yhdistetty erilliskeräys ja laitosmainen käsittely...21 II.2 REF-LAITOSTEN TOIMINTA...22 II.2.1 LAITOSTEN PROSESSIKUVAUKSET...22 II Kymijärven voimalaitoksen murskausyksikkö...22 II Kymenlaakson Jäte Oy:n laitos...23 II Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n laitos...25 II Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n laitos...26 II Stormossenin laitos...27 II Ewapower Oy:n pelletöintilaitos...28 II.2.2 TOTEUTUS JA TAKUUEHDOT...28 II.2.3 LAITOSTEN MATERIAALIVIRRAT...29 II.2.4 TUOTTEEN LAATU...30 II.2.5 TUOTTEEN VARASTOINTI...31 II.2.6 KEHITYSKOHTEITA...32 II.2.7 KUSTANNUKSET...33 II.2.8 MUUTOKSET...34 II.2.9 TYÖHYGIEENISYYSTUTKIMUKSET...35 II.3 KÄYTTÄJIEN KEHITYSAJATUKSIA...35 II.4 ATEX DIREKTIIVIN VAIKUTUS REF LAITOKSILLA...36 II.5 YHTEENVETO...37 III. TARVESELVITYS...38 III.1 TUOTANTOTARPEESEEN VAIKUTTAVAT KANSALLISET LAINSÄÄDÄNNÖLLISET TEKIJÄT SEKÄ STRATEGIAT...38 III.1.1 KAATOPAIKKAPÄÄTÖS...38 III.1.2 VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA...38 III.1.3 BIOJÄTESTRATEGIA...39 III.1.4 VNA JÄTTEEN POLTOSTA...39 III.1.5 ELÄINPERÄISTEN JÄTTEIDEN SIVUTUOTEASETUS...39 III.1.6 TUOTTAJAN VASTUUN ALAISET JÄTTEET...40 III.1.7 UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN EDISTÄMISOHJELMA III.1.8 KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN STANDARDISOINTI...41 III.1.9 YHTEENVETO LAINSÄÄDÄNNÖN VAIKUTUKSESTA...41 III.2 BIOHAJOAVAN JÄTTEEN OHJAUS POIS KAATOPAIKALTA...42 III.2.1 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT JA TARKASTELUALUEET...42 III.2.2 LASKELMIEN LÄHTÖKOHDAT...48 III.2.3 BIOHAJOAVAN JA HYÖTYKÄYTETTÄVÄN JÄTTEEN OSUUDET...49 III.2.4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ MATERIAALIVIRROISTA...53 III.3 MENEILLÄÄN OLEVAT JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖHANKKEET...54

8 8 (67) IV. III.3.5 KUNNALLISET JÄTTEEN ENERGIAKILPAILUHANKKEET...54 III.3.6 JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN LAITOSHANKKEET...56 III.4 ARVIO JÄTEVIRTOJEN KEHITYKSESTÄ...58 ESIMERKKEJÄ MEKAANIS-BIOLOGISISTA LAITOKSISTA SAKSASSA...59 IV.1 BASSUMIN MBT - LAITOS...59 IV.1.1 SIJAINTI...59 IV.1.2 JÄTEVIRRAT...59 IV.1.3 PROSESSIN KUVAUS...60 IV.2 LÜNEBURGIN MBT LAITOS...62 IV.2.1 SIJAINTI...62 IV.2.2 JÄTEVIRRAT...62 IV.2.3 PROSESSIN KUVAUS...63 IV.3 POHLSCHE HEIDEN MBT LAITOS...65 IV.3.1 SIJAINTI...65 IV.3.2 JÄTEVIRRAT...65 IV.3.3 PROSESSIN KUVAUS...65 IV.4 MBT LAITOSTEN ONGELMIA...67

9 9 (67) MÄÄRITELMIÄ Biohajoava jäte Biojäte Biohajoava jäte tarkoittaa sellaista jätettä, joka hajoaa kohtuullisessa ajassa mädätyksessä tai kompostoinnissa. Biohajoava jäte käsittää näin ollen tyypillisen elintarvikepohjaisen biojätteen lisäksi myös muut biohajoavat materiaalit kuten paperin, pahvin, kartongin ja puun sekä lisäksi myös biohajoavat muovit. Elintarvike, kasvi- tai eläinperäinen jäte, jota voidaan käsitellä kompostoimalla tai laitosmaisesti mädättämällä. Erilliskerätyt hyötyjakeet Erilliskerätyillä hyötyjakeilla tarkoitetaan joko kiinteistökeräyksenä tai muulla tavalla erilliskerättyjä jakeita kuten biojäte, paperi, pahvi, lasi ja metalli. Kuivajäte Loppujäte Sekajäte Energiajäte REF Jätelaji, joka jää jäljelle yhdyskuntajätteestä biojätteen ja muiden hyötyjätteiden sekä ongelmajätteiden lajittelun jälkeen Jätelaji, joka jää jäljelle yhdyskuntajätteestä biojätteen, energiajätteen ja muiden hyötyjätteiden sekä ongelmajätteiden erilliskeräyksen jälkeen. Jätelaji, joka jää jäljelle syntypaikalla kun hyöty- ja ongelmajätteet on lajiteltu, mutta biojätettä ei ole kerätty erikseen Erillisen ohjeistuksen mukaisesti syntypaikkalajiteltu polttokelpoinen jäte. Kuiva- tai energiajätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu polttoaine, jonka keräyksessä ja/tai valmistuksessa on pyritty erottamaan merkittävä osa polton kannalta haitallisista materiaaleista. Standardin (SFS 5875) mukaisesti REF voidaan luokitella erikseen I, II ja III laatuluokkiin.

10 10 (67) I. JOHDANTO Suomessa toimiville kuntien jätelaitoksille investoinnit uusiin kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksiin ja jätteen esikäsittelylaitoksiin ovat ajankohtainen kysymys hyödyntämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja käsittelyvaatimusten täyttämiseksi. Jätteiden energiakäytöllä on arvioitu olevan valtakunnallisesti suurin kasvupotentiaali pyrittäessä yhdyskuntajätteelle asetettuun 70 %:n hyötykäyttöastetavoitteeseen nykyisen noin %:n sijaan. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa asetetun hyötykäyttöastetavoitteen lisäksi kierrätyspolttoainetuotantoon vaikuttavat olennaisesti lainsäädännön tuomat muutokset esimerkiksi jäteveron, biohajoavan jätteen käsittelyn ja loppusijoitettavan jätteen esikäsittelyn osalta. Vaikutusta on myös uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen tähtäävillä toimilla. Kansallinen biojätestrategia asettaa tavoitteita biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämiselle. Strategian mukaan biohajoavaa yhdyskuntajätettä saa sijoittaa kaatopaikalle vuonna 2009 enintään 50 % ja vuonna 2016 enintään 35 % laskettuna vuonna 1994 tuotetun biohajoavan jätteen kokonaismäärästä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaatopaikoille saa sijoittaa vuonna 2009 enintään 40 % ja vuonna 2016 enintään 25 % kyseisenä vuonna syntyvästä biohajoavasta jätteestä. Keinoina tavoitteisiin pääsemiseksi on esitetty mm. jätteen energiana hyödyntämisen lisäystä jätteen synnyn ehkäisyn, kierrätyksen ja biologisen hyödyntämisen lisäyksen ohella. Energiana hyödyntäminen edellyttää tulevaisuudessa jätteenpolttoasetuksen vaatimukset täyttävien polttolaitosten sekä mahdollisesti kierrätyspolttoainetta valmistavien esikäsittelylaitosten käyttöönottoa. Tulevien kierrätyspolttoaine- ja esikäsittelylaitosten uusinvestointien ohjaamiseksi ja olemassa olevien laitosten toimivuuden kehittämiseksi Jätelaitosyhdistys ry on teettänyt selvityksen yhdyskuntajätettä polttokelpoiseen muotoon jalostavien mekaanisten laitosten toteuttamiseen ja käyttöön liittyvistä tähänastisista kokemuksista sekä jäteperäisten polttoaineiden tuotannon tarpeista tulevaisuudessa. Selvityksellä hankitun tiedon avulla on ollut tavoitteena määrittää suuntaviivat kierrätyspolttoaineen valmistuksen ja jätteiden esikäsittelyn prosessikehitykselle ja uusinvestoinneille sekä osoittaa tähän liittyviä yksittäisiä toimenpiteitä, joilla parannetaan jätehuoltosektorin mahdollisuuksia vastata jätteiden energiakäytölle asetettuihin suuriin odotuksiin. Selvityksen ensimmäisessä osassa selvitettiin Suomessa toimivien kunnallisten yhdyskuntajätteitä polttokelpoiseen muotoon jalostavien mekaanisten laitosten toimivuutta ja tähänastisia käyttökokemuksia. Selvitystyön alussa laadittiin kyselylomake, joka lähetettiin selvitystyössä mukana oleville laitoksille. Kyselylomakkeella pyrittiin keräämään perustietoa laitosten toiminnasta ja selvittämään laitoksen prosesseihin ja käyttöön liittyviä ongelmia sekä niihin liittyviä

11 11 (67) kehitysehdotuksia. Kyselylomakkeen tietoja täydennettiin myöhemmin puhelimitse ja laitoskäyntien yhteydessä haastattelemalla laitosten käyttäjiä. Perustietoja laitoksista täydennettiin laitosten ympäristöluvista ja suunnittelutietoja tarjouspyyntöasiakirjoista. Tarjouspyynnöt oli käytettävissä kolmelta laitokselta ja ympäristöluvat viideltä laitokselta. Laitoksilta saadut tiedot esitetään selvityksessä osin anonyymeina. Selvityksen toisessa osassa oli alun perin tarkoitus arvioida jäteperäisten polttoaineiden tuotannon tarpeita sekä investointeihin, tuotantoon ja käyttöön liittyviä rajoituksia ja riskejä. Koska Suomessa suunnitteilla olevien jätteenpolttolaitosten kilpailutukset ovat vielä alkuvaiheissaan, valittavat polttotekniikat (arina, leiju, kaasutus) suurelta osin päättämättä ja tehtävillä jätteen energiahyötykäyttöä koskevilla ratkaisuilla on merkittävä vaikutus toisiinsa, on tässä vaiheessa vaikea lähteä arvioimaan REF polttoaineen tuotannon tarvetta energiaksi hyödyntäjien puolelta. Lähestymistavaksi valittiin sen sijaan REF tuotannon tarkastelu jätehuollon tavoitteista lähtöisin. Tarkasteltaviksi alueiksi valittiin Kiertokapula Oy:n, Kymenlaakson Jäte Oy:n, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueet. Selvityksessä tarkastellaan ns. mekaanisbiologista laitosta (MBT), pelkän REF:n tuotantolaitosta (yhdistettynä biojätteen erilliskeräykseen ja ilman) sekä polttoa arinakattilalaitoksissa. Tarkoituksena oli selvittää näillä neljällä vaihtoehtoisella jätehuoltojärjestelmällä biojätestrategian mukaisen biohajoavan jätteen ohjaamista pois kaatopaikalta. Selvityksessä on myös kuvattu lyhyesti kunnallisten energianhyödyntämishankkeiden sekä jätteenpolttolaitoshankkeiden nykytilanne. Tarkempaan analyysiin ei todettu olevan aihetta tässä vaiheessa, koska eri hankkeiden tilanteet kehittyvät jatkuvasti. Selvityksessä kerättiin tietoa myös muutamasta keskieurooppalaisesta (saksalaisesta) mekaanis-biologisesta laitoksesta. Tietoa kerättiin mm. laitosten prosesseista, toiminnasta, käsiteltävän jätteen laadusta ja määristä sekä lopputuotteen käytöstä. Tarkasteltaviksi laitoksiksi valittiin Bassumin, Lüneburgin ja Pohlsche Heiden laitokset. Valinta tehtiin saatavissa olevan informaation perusteella.

12 12 (67) II. TOIMIVUUSSELVITYS II.1 POLTTOKELPOISEN JÄTTEEN EROTTELUJÄRJESTELMIÄ Yhdyskuntajätettä syntyy varsin monenlaisilla syntypaikoilla: kotitaloudet, kaupat, toimistot, laitokset, yritykset jne. Jätteen koostumus vaihtelee runsaasti mm. alueittain sekä vuodenajoittain. Kotitalousjäte (asumisjäte) sisältää keskimäärin noin puolet energiajätettä. Yleensä sen määräkin on suunnilleen puolet syntyvästä yhdyskuntajätteen määrästä. Kotitalouksien energiajäte koostuu hyvin erilaisista jätekomponenteista. Muilla syntypaikoilla syntyvä yhdyskuntajäte sisältää varsin vaihtelevia määriä energiajätettä, millä on suuri merkitys alueellisen energiajätemäärän vaihteluun. Oma vaikutuksensa tähän on myös alueellisella keräysjärjestelmällä. Suomessa jätettä ohjataan energiahyödynnettäväksi seuraavalla neljällä perusjärjestelmällä: o keräämällä energiajäte syntypaikoilta erikseen sekä valmistamalla erotellusta jätelajista polttoainetta o lajittelemalla energiajäte syntypaikoilla oman värisiin pusseihin, keräämällä se yhdessä muun jätteen kanssa, erottelemalla energiajäte laitoksessa ja valmistamalla siitä polttoainetta o erottamalla syntypaikoilla tapahtuvan kierrätysmateriaalien ja biojätteen erilliskeräyksen jälkeen jäävästä ns. kuivajätteestä energiajäte laitoksessa o käyttämällä kuiva- tai sekajäte sellaisenaan polttoaineena Tässä selvityksessä tarkastellaan kolmea ensin mainittua menetelmää, koska REF polttoaineeksi kutsutaan kuiva- tai energiajakeesta valmistettua polttoainetta. Sekajätteen polttohankkeet eivät eri syistä johtaneet laitosten rakentamiseen 1990 luvun alussa. Jätteen sisältämä energia nähtiin kuitenkin jo tuolloin tärkeäksi hyödyntämiskeinoksi, minkä vuoksi käynnistettiin erilaisia tutkimushankkeita eri vaihtoehtojen selvittämiseksi. II.1.1 ENERGIAJÄTTEEN ERILLISKERÄYS Energiajätteen erilliskeräystä alettiin tutkia vuonna 1993 Jyväskylässä (KTM, Maa ja Vesi Oy). Noin asukkaalle annettiin ohjeet, joiden mukaan he lajittelivat kotitalouksiensa energiajätteet eroon muusta jätteestä. Energiajätteet kerättiin 2 vuoden ajan erikseen ja niitä analysoitiin koostumuksen ja ominaisuuksien selvittämiseksi. Taulukossa 1.1 on esitetty pääpiirteinen energiajätteen koostumus Jyväskylän erilliskeräyskokeesta.

13 13 (67) Taulukko II 1-1 Kotitalouksien energiajätteen koostumus Jyväskylässä Materiaali Keskiarvo (p-%) paperi ja pahvi 47,2 muovi 11,2 puu 11,4 laminaatit 20,1 muu palava 2,0 muu jäte 8,2 II Päijät-Häme Päijät-Hämeessä on otettu energiajätteen erilliskeräys käyttöön laajimmassa mitassa Suomessa. Energiajätteen keräys aloitettiin vuoden 1998 alussa ja vuonna 2000 keräys laajennettiin koskemaan kaikkia Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueella olevia asuinkiinteistöjä (Kuva 1/1). Asuinkiinteistöjen lisäksi energiajätettä kerätään myös Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueen yrityksistä. Päijät-Hämeessä kotitaloudet lajittelevat energiajätteen ja kaatopaikkajätteen erikseen ja toimittavat hyötyjakeet joko kiinteistön omaan keräysastiaan (yli 10 asunnon kiinteistöt) tai alueelliseen keräyspisteeseen (alle 10 asunnon kiinteistöt). Energiajäte koostuu materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomasta puusta, muovista, paperista ja pahvista. Biojäte suositellaan kompostoitavaksi itse tai sille on oma keräysastiansa. PAPERI PAHVI BIO- JÄTE BIO - - JÄTE ENERGIA- KAATOP.- JÄTE JÄTE 1998 kaikissa kiinteistöissä, joissa yli 10 asuntoa KAATOP.- JÄTE 240 l OMA KOMPOSTI OMA KOMPOSTI ENERGIA- JÄTE 240 l KAATOP.- JÄTE 240 l 2000 laajennettiin kaikkiin kiinteistöihin suositus paperi, lasi, metalli (alueellisiin keräyspisteisiin) Kuva II 1/1. Päijät-Hämeen keräysjärjestelmä

14 14 (67) Energiajäte toimitetaan Lahti-Energia Oy:n Kymijärven voimalaitokselle, missä se muutetaan tuotekaasuksi voimalaitoksen yhteyteen rakennetussa kaasutusyksikössä. Kaasu poltetaan voimalan pääkattilassa hiilen (pääpolttoaine) kanssa ja siitä tuotetaan lämpöä ja sähköä (Kuva 1/2). Ennen kaasutusta energiajäte murskataan voimalan yhteydessä sijaitsevassa murskauslaitoksessa. Kuva II 1/2 Päijät-Hämeen energiajätteen keräys- ja käsittelyjärjestelmä. Vuonna 2003 energiajätettä toimitettiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kautta Kymijärven voimalaitokselle noin 8300 tonnia (Kuva 1/3). Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kautta Kymijärven voimalaitokselle toimitettu energiajätemäärä on vuosina

15 15 (67) ollut noin 6 8 p- % Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n vastaanottamien yhdyskuntajätteiden määrästä ja noin 2,5 3,5 p- % kaikesta vastaanotetusta jätteestä. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy toimittaa Kymijärven voimalaitokselle energiajätteen lisäksi myös puuhaketta. Vuonna 2003 Päijät Hämeen Jätehuolto Oy otti vastaan noin tonnia kaatopaikalle päätyvää yhdyskuntajätettä. Tästä määrästä on arviolta noin tonnia peräisin kotitalouksista. Energiajätettä kerättiin yhteensä noin 8300 tonnia, mistä arviolta kolmannes on peräisin kotitalouksista. Kotitalouksien energiajätteen osuus kotitalouksien kaatopaikkajätteestä on siten 10 %:n luokkaa t/a Kaatopaikkajäte Puujäte Energiajäte Risujäte Biojäte Kotikeräyspaperi Pahvi Keräyskartonki Lasi Metalli Ongelmajätteet Kuva II 1/3. Päijät-Hämeen Jätehuollon vastaanottamat yhdyskuntajätelajit vuosina (t/a) REF -polttoainetta toimitetaan Kymijärven voimalaitokselle myös Keravalta (Lassila & Tikanoja), Anjalankoskelta (Kymenlaakson Jäte Oy) ja Tampereelta (Pirkanmaan Jätehuolto Oy). Vuonna 2003 kaasuttimessa käytettiin polttoainetta yhteensä noin tonnia, josta REF:ä oli noin tonnia. REF:n lisäksi kaasuttimessa käytetään polttoaineena myös puuta, teollisuuden liimapitoista puuta, lajiteltua kierrätyspuuta, muovia, turvetta, rengasmursketta sekä kierrätykseen kelpaamatonta paperia ja pahvia. II Kymenlaakso Kymenlaaksossa energiajätteen erottelu syntypaikoilla on toteutettu eri tavalla kuin Päijät-Hämeessä. Periaatteessa kotitaloudet lajittelevat energiajätteen erikseen mutta sitä ei kerätä erikseen, vaan samoilla astioilla ja keräyksillä kuin jäljelle jäävä loppujäte. Kymenlaakson alueella on asumisjätteelle suunniteltu ja rakennettu 1990-luvun lopulla järjestelmä, jossa kotitaloudet ja muut vastaavat jätteen tuottajat lajittelevat kierrätysmateriaalit kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lajittelun

16 16 (67) erityispiirteenä on energiajätteen lajittelu oranssiin pussiin sekä kyseisten pussien keräys yhdessä loppujätteen kanssa. Oranssit pussit erotellaan loppujätteestä Keltakankaalla olevalla optisella erottelulaitoksella, minkä jälkeen ne murskataan murskauslaitoksessa ja näin tuotettu REF -polttoaine toimitetaan hyödynnettäväksi Lahti Energia Oy:n kaasuttimessa Lahdessa. Optisella laitoksella on vuonna 2002 käsitelty jätettä noin t/a ja vuonna 2003 noin t/a. Yrityksistä kerätään lisäksi erikseen energiajätettä, joka käsitellään murskauslaitoksessa joko erikseen tai yhdessä oranssien pussien kanssa. Oransseja pusseja on saatu hyötykäyttöön t/a ja etupäässä yrityksiltä erilliskerättyä energiajätettä noin t/a. Oranssien pussien eli kotitalouksien energiajätteen osuus on ollut siten pussijätteestä eli kotitalousjätteestä 9-12 p- %:n luokkaa. Periaatteessa asumisjätteessä on energiajätettä huomattavasti enemmän eli noin %. Energiajätteen saanto on jäänyt matalammaksi kuin aikanaan suunniteltiin merkittävistä tiedotuspanostuksista sekä hyötykäytön jatkuvasta mahdollisuudesta huolimatta t/a Loppujäte (musta pussi) Energiajäte (oranssi pussi) Sekajäte Kaatopaikkajäte Erilliskerätty ja vaikeasti murskautuva energiajäte Puujäte 0 Kuva II 1/4 Kymenlaakson Jätehuollon vastaanottamat jätelajit vuosina (keskiarvo). II.1.2 LAITOSMAINEN EROTTELU II Loimi Häme Loimi-Hämeen Jätehuollon alueella kierrätyspolttoainetta valmistetaan Kiimassuon jätekeskuksen kierrätyspolttoainelaitoksessa kotitalouksien ja yritysten kuivajätteestä ja yritysten syntypaikalla lajitellusta energiajätteestä. Tuotetut polttoaineet toimitetaan voimalaitosasiakkaille. Kuivajätteestä yli puolet jalostuu laitoksessa REF III -polttoaineeksi. Laitoksessa kuivajätteestä erotetaan biohajoava aines sekä pienikokoinen mineraaliaines, magneettiset metallit, painava palamaton aines ja ei-magneettiset metallit.

17 17 (67) Yrityksiltä erilliskerätty energiajäte on syntypaikkalajittelun ansiosta niin hyvälaatuista, että murskauksen ja metallien erotuksen jälkeen siitä saadaan REF I luokan polttoainetta. Laitoksessa käsitelty jätemäärä oli vuonna 2003 noin 17 % kaikesta Loimi-Hämeen Jätehuollon vastaanottamasta jätemäärästä ja 34 % vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrästä. Kuva II 1/5 Loimi - Hämeen Jätehuollon käsittelyjärjestelmä t/a Sekajäte Energiajäte Kuivajäte REFlaitokselle Biojäte Hyötyjäte Ongelmajäte Kuva II 1/6 Loimi - Hämeen jätehuollon vastaanottamat yhdyskuntajätelajit vuosina

18 18 (67) II Pirkanmaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella kotitalouksien kuivajätteestä ja yrityksien energiajätteestä valmistetaan kierrätyspolttoainetta Ressu-jätteenkäsittelylaitoksessa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa. Laitoksessa jäte murskataan ja siitä erotetaan metallit, biojäte, hienoaines ja kovat esineet. Erotettu biojäte kompostoidaan ja käytetään kaatopaikan peitto- ja maisemointimateriaalina. Tuotettu polttoaine toimitetaan energialaitoksille. Vuonna 2003 laitoksessa käsiteltiin noin 5 % kaikesta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vastaanottamasta jätemäärästä (Kuva 1/7), mikä on noin 14 % vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrästä t/a Kuiva - ja kaatopaikkajäte Kuivajäte (Ressu) Energiajäte (Ressu) Puujäte ja risut Biojäte Hyötyjätteet Ongelmajätteet Kuva II 1/7 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vastaanottamat yhdyskuntajätelajit vuosina II.1.3 YHDISTETTY ERILLISKERÄYS JA LAITOSMAINEN EROTTELU II Stormossenin, Ekoroskin ja Botniaroskin alueet Vaasan seudulla jätehuollosta vastaa Stormossen (Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy), jonka toimialueeseen kuuluvat Vaasa, Mustasaari, Isokyrö, Maalahti, Vähäkyrö, Vöyri, Korsnäs ja Maksamaa. Stormossenin alueella kotitaloudet lajittelevat kotitalousjätteensä keittiöjätteeseen ja karkeaan jätteeseen sekä hyöty- ja ongelmajätteisiin. Keittiöjätteeseen kelpaa sekä biojäte että palava jäte. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokselle ja hyötykäyttöön soveltumaton jäte loppusijoitetaan kaatopaikalle. Stormossenin jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Mustasaaressa. Laitos koostuu esikäsittelylaitoksesta ja biokaasulaitoksesta. Keittiöjätettä tuodaan laitokselle Stormossenin alueen lisäksi myös Botniaroskin alueelta ja märkää jätettä Ekoroskin alueelta. Keittiöjäte ja märkäjäte käsitellään ensin esikäsittelylaitoksessa, missä biojätteet (ruoantähteet ym.) erotellaan poltettavasta jätteestä (paperi ja muovi).

19 19 (67) Poltettavan jakeen osuus laitoksen käsittelemästä jätemäärästä oli 42 p-% vuonna Biokaasulaitoksessa käsitellään esikäsittelyssä eroteltua biojätettä ja puhdistamoiden lietteitä. Biojätteet johdetaan sekoitussäiliöön, jossa ne lämmitetään ja sekoitetaan. Jätettä mädätetään 3-4 viikkoa kahdessa bioreaktorissa, toisessa lietettä ja toisessa biojätettä. Mädätyksen yhteydessä muodostuu biokaasua, jota käytetään Stormossenin omaan sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä Botniahallin lämmittämiseen. Mädätettyä materiaalia käytetään Stormossenin kaatopaikan peittämiseen. Esikäsittelylaitoksessa erotettu poltettava jae kuljetetaan Pietarsaareen Ewapower Ab Oy:n pelletointilaitokselle. Laitoksessa kotitalouksissa ja teollisuudessa syntyvä jätemuovi ja -paperi jalostetaan polttoaineeksi eli energiapelletiksi. Pellettejä käytetään tukipolttoaineena energiantuotannossa ja ne korvaavat kivihiiltä. Ekoroskin alueella (Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungit, Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kunnat) kotitalousjäte lajitellaan märkään (biologiseen) ja kuivaan (palavaan) jakeeseen. Jakeet kerätään erivärisiin pusseihin, mutta samaan jätesäiliöön. Hyötyjakeet (lasi, metalli, paperi) ja ongelmajätteet kerätään erillään. Syntypaikkalajiteltu kotitalousjäte kuljetetaan Ekoroskin optiselle lajittelulaitokselle. Valkoiset, kuivaa ja palavaa jätettä sisältävät pussit viedään kuljetushihnoilla suoraan Ewapowerin pelletointilaitokselle, missä jäte murskataan ja pelletoidaan polttoainepelleteiksi. Mustat, märkää biologista jätettä sisältävät pussit kuljetetaan kuljetuskonteissa Stormossenin laitokselle, missä jäte kulkee mekaanisen esikäsittelyn kautta biokaasutukseen. Botniaroskin alueella (Isojoki, Jurva, Karikoski, Kaskinen, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Teuva) kotitaloudet lajittelevat jätteensä keittiöjätteeseen ja karkeaan jätteeseen sekä hyödynnettäviin ja ongelmajätteisiin. Keittiöjäte koostuu biologisesti hajoavasta ja poltettavasta jätteestä (mm. ruoantähteet, muovipullot, elintarvikepakkaukset), karkea jäte on hyötykäyttöön soveltumatonta materiaalia (mm. posliini, PVC muovi, kumi). Biojäte voidaan myös erottaa keittiöjätteestä ja kompostoida kiinteistöllä. Keittiöjäte toimitetaan Stormossenin laitokseen, jossa biojäte ja poltettava jäte erotellaan ja toimitetaan eteenpäin pelletöintiin ja biolaitoskäsittelyyn. Karkea jäte loppusijoitetaan Botniaroskin jätekeskuksen kaatopaikalle. Vuonna 2003 Stormossenin käsittelylaitoksella käsiteltiin noin tonnia keittiöjätettä, tonnia märkäjätettä, tonnia kuivajätettä ja 76 tonnia biojätettä. Ewapowerille toimitettiin Stormossenilta noin tonnia REF polttoainetta ja tonnia REF:ä käytettiin Stormossenin kaatopaikan pintarakenteisiin. Vuosina 2001 ja 2002 kaikki tuotettu REF polttoaine on toimitettu Ewapowerille pellettien raaka-aineeksi. Ekoroskilta toimitettiin Ewapowerille noin tonnia kuivajätettä vuonna 2003.

20 20 (67) STORMOSSEN BOTNIAROSK Keittiöjäte Karkeajäte Kierrätysmateriaalit, ongelmajäte EKOROSK Hyötykäyttö ja käsittely Hyötykäyttö ja käsittely Märkäjäte Kuivajäte Sekajäte Kierrätysmateriaalit, ongelmajäte Kaatopaikka Kierrätysmateriaalit, ongelmajäte Karkeajäte Keittiöjäte KÄSITTELYLAITOS Mekaaninen esikäsittely Biokaasutus (mädätys) pelletöinti kaatopaikka Hyötykäyttö ja käsittely EWAPOWER Oma kaatopaikka Teollisuuden polttokelpoinen jäte Kuva II 1/8 Käsittelyjärjestelmä Stormossenin, Ekoroskin ja Botniaroskin alueilla. II.1.4 YHTEENVETO REF TUOTANNON OSUUDESTA YHDYSKUNTAJÄTTEEN KÄSITTELYSSÄ II Erilliskeräys REF tuotannon tarkoitus on ollut lisätä jätteen hyötykäyttöä ja ohjata jätettä pois kaatopaikoilta. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa jätteen energiakäyttö on katsottu olevan merkittävin mahdollisuus lisätä yhdyskuntajätteen hyötykäyttöä. Biojätestrategian mukaan kaatopaikoille menevästä yhdyskuntajätteestä pitää saada jatkossa ohjatuksi muualle enenevässä määrin biohajoavaa materiaalia. Ongelmana on kuitenkin jätevirtojen dokumentoinnin kirjavuus, mikä pitää ottaa huomioon myös arvioitaessa eri alueiden, tekniikoiden ja järjestelmien tehokkuutta. Seuraavassa on esitetty yhteenveto tarkastelussa olleiden alueiden REF tuotannon vaikutuksesta yhdyskuntajätteen käsittelyssä. Luvut eivät ole täysin tarkasti vertailukelpoisia jätelajinimikkeiden määrittelyn ja tilastoinnin eroavaisuuksien vuoksi. Päijät-Hämeestä ja Kymenlaaksosta saadun useamman vuoden käytännön kokemuksen perusteella voidaan todeta, että erilliskeräyksellä saadaan kotitalouksista ja muilta syntypaikoilta hyvälaatuista REF polttoainetta. Sekä Kymenlaaksossa että Päijät-Hämeessä energiajätteen saanto- % on ollut pieni eli noin 20 p-% kotitalousjätteen energiajätemäärästä ja noin 12 p-% alueen asumisjätemäärästä. Muun energiajätteen saantoa ei voida verrata, koska suuri osa siitä on peräisin yrityksistä ja rakennustuotannosta eikä tarkkoja lähdetietoja ole saatavilla.

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Martti Kemppinen/Mamk, Egidija Rainosalo/KETEK et al. Hankkeen motivaatio Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoitetaan

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

SITAN KYYDISSÄ. jätteen matka jatkuu... s.6. ...kuplamuovista. kammaksi. Keräämme ja kierrätämme kestävästi!

SITAN KYYDISSÄ. jätteen matka jatkuu... s.6. ...kuplamuovista. kammaksi. Keräämme ja kierrätämme kestävästi! SITAN KYYDISSÄ jätteen matka jatkuu......laskulomakkeesta lehtipaperiksi s....kuplamuovista kammaksi s....mehupullosta moottoritieksi s....kertakäyttömukista keskuslämmöksi s. BIOJÄTE METALLIPAKKAUKSET

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

SELVITYS ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVISTA JÄTTEISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

SELVITYS ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVISTA JÄTTEISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ SELVITYS ENERGIANTUOTANTOON SOVELTUVISTA JÄTTEISTÄ KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 31.12.2010 Kannen kuvat: Vasemmalla ylhäällä Ekovoima Oy:n jätevoimala 1, Ekokem Oikealla ylhäällä: Lahti Energian KYVO2-voimalaitos,

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne

Lisätiedot

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 2.12.2004 1 KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ 1. JOHDANTO Kaatopaikoista annetussa neuvoston direktiivissä (1999/31/EY, jäljempänä kaatopaikkadirektiivi)

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Rauman seudun Jätehuoltolaitos

Rauman seudun Jätehuoltolaitos Rauman seudun Kierrätys Lajittelu Energiajäte Yhteisen ympäristömme hyväksi Rauman seudun jätehuolto on Rauman kaupunkiin kuuluva kunnallinen liikelaitos. Päätehtävämme on huolehtia lakisääteisesti Rauman

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman Jätekukko kk Oy yhtiön toiminnan esittely Virve Hartikainen tiedottaja, Jätekukko Oy Jätekukko Oy kuntien omistama jätehuoltoyhtiö perustettu tuottamaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut

Lisätiedot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot 19.8.2014 Patrik Jalonen 1 TSJ Kuntien omistama osakeyhtiö - hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon suunnittelu- ja

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus

Lisätiedot

Lujitemuovijätteen kierrätys

Lujitemuovijätteen kierrätys 1 2014 Lujitemuovijätteen kierrätys Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian hyödyntäminen sementtiuunissa (LUMI) 24.9.2014 2 3 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Lujitemuovijätteen lajitteluohje... 4 2.1 Kierrätyspolttoaineeseen

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

14, 11, 2014 5.11.2014. Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki

14, 11, 2014 5.11.2014. Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki 5.11.2014 Etelä-Suomen NH 14, 11, 2014 Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki DNRO ESAVII Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kiimassuontie 127 30420 Forssa

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Ei saa sisältää kotitalous-, bio- tai vaarallisia jätteitä. Vastaanottotarkastuksessa havaitut epäpuhtaudet laskutetaan hinnaston mukaisesti.

Ei saa sisältää kotitalous-, bio- tai vaarallisia jätteitä. Vastaanottotarkastuksessa havaitut epäpuhtaudet laskutetaan hinnaston mukaisesti. 1. YLEISTÄ ottaa vastaan hyödyntämiskelpoista jätettä Tampereella Ruskon jätteenkäsittelylaitoksella PIR-2002-219-111 ja Myllypuron siirtokuormausasemalla PIR-2003-Y-126-111 sekä Espoossa Juvanmalmin siirtokuormausasemalla

Lisätiedot

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta. Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet

Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet Toimitusjohtaja Jarmo Kemppainen MAAMERKKI OY Toimialat Pohjarakentamiseen liittyvät: q Maarakennus q Louhinta q Tukiseinät q Betonointi q Paalutus q Ympäristörakentaminen

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus JÄTEMAKSUTAKSA 2015 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksulla

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010. Jätteestä huippuliiketoimintaa miten?

Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010. Jätteestä huippuliiketoimintaa miten? Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010 Jätteestä huippuliiketoimintaa miten? Kari Mäkinen toimitusjohtaja Kiertokapula Oy Esityksen laatija 7/4/09 Esityksen laatija 7/4/09 Esityksen laatija 7/4/09 Hyvä

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

EKOMAKSUT 01.05.2013. Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1

EKOMAKSUT 01.05.2013. Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 EKOMAKSUT Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen 1/5 KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen Aukioloajat ma pe klo 7 20 Vastaanotto puh. 010 841 1813 Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 Fax vastaanotto 05 413

Lisätiedot

Isonkyrön kunnan yleiset jätehuolto- määräykset

Isonkyrön kunnan yleiset jätehuolto- määräykset Isonkyrön kunnan yleiset jätehuolto- määräykset SISÄLLYSLUETTELO Yleisiä säännöksiä 1 Yleistä 2 Tavoitteet 3 Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen 4 Jätteiden ryhmittely JÄTTEIDEN LAJITTELU JA

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2015 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot