HUS-alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut liian laitoskeskeisiä
|
|
- Aki Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuoltotutkimus Raija Kontio TtT, psykiatrian projektijohtaja, tulosyksikön varajohtaja HUS, konsernihallinto, Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikkö Maili Malin sosiologian dosentti, tutkija THL, mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Grigori Joffe psykiatrian dosentti, toimialajohtaja HUS, HYKS psykiatrian toimiala Marjut Vastamäki sairaanhoitaja, hankekoordinaattori, HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikkö Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja Suomen Mielenterveysseura HUS-alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut liian laitoskeskeisiä Lähtökohdat Asiakkaan kannalta parhaita ovat sellaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut, jotka ovat saatavilla avohoidon lähipalveluna ympäri vuorokauden. Kansallinen Mieli suunnitelma suosittaa näiden palvelujen lisäämistä avohoidossa ja peruspalveluissa, laitoshoidon vähentämistä sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä. Osana eurooppalaista mielenterveyspalvelujen rahoitusmalleja ja hoidon laatua tutkivaa hanketta selvitimme, miten aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kunnissa vastaavat kansallisia suosituksia. Menetelmät Tiedot HUS-alueen 26 kunnan järjestämisvastuulla olevista mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköistä ja niiden toiminnoista kerättiin järjestelmällisesti vuodenvaihteessa Toiminnot luokiteltiin ESMS-R-työkalulla (European service mapping schedule, revised). Tulokset HUS-alueella on 539 mielenterveys- tai päihdetoimintoa, joista 38 % on ympärivuorokautisia sairaalatai asumispalveluja. Valtaosa henkilöstöresursseista on sidottu ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. Vain alle 10 % toiminnoista on tarkoitettu sekä mielenterveys- että päihdeasiakkaille. Ympärivuorokautista psykiatrista avohoitoa on tarjolla ainoastaan sairaaloiden yhteydessä. Alueella ei juuri ole akuutteja päiväosastoja tai liikkuvia päivystyspalveluja, jotka toimisivat perinteisen sairaalahoidon vaihtoehtoina. Päätelmät HUS-alueen mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä perustuu edelleen liikaa ympärivuorokautisiin sairaala- ja asumispalveluihin. Matalan kynnyksen avopalvelut, yhdistetyt mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä järjestetty päivätoiminta ovat harvinaisia. Sairaalahoidosta on siirrytty sisällöltään kirjaviin asumispalveluihin, jotka eivät riittävästi tue kuntoutumista itsenäiseen asumiseen. Erikoissairaanhoidon ja kuntien on otettava nykyistä vahvempi rooli avohoidon ja asumisen kehittämisessä. Palveluja on määrätietoisesti uudistettava Mieli tavoitteiden mukaisesti. Vertaisarvioitu VV Mielenterveyslain mukaan kunnat vastaavat mielenterveyspalvelujen järjestämisestä. Niitä tuotetaan perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa (1). Valtio ohjaa palvelujen kehittämistä kansallisella mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalla Mieli 2009 (2). Tutkittuun näyttöön perustuva suunnitelma painottaa asiakkaan aseman vahvistamista, ehkäisevää mielenterveysja päihdetyötä sekä linjaa tavoitteeksi matalan kynnyksen avopalvelujen lisäämisen. Avohoitoa vahvistamalla on tarkoitus vähentää psykiatrian sairaansijojen määrä noin 3 000:een vuoteen 2015 mennessä. Suunnitelma tähtää mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämiseen sekä edellyttää kunnilta nykyistä selvemmän vastuun ottamista niiden järjestämisestä, johtamisesta ja koordinoinnista. Suomessa on viime vuosikymmeninä siirrytty laitospainotteisuudesta avohoitopalveluihin. Mielenterveyspalvelujen järjestämistapa ja monimuotoisuus vaihtelevat kuitenkin kunnittain (3). Sairaalajaksot ovat lyhentyneet ja avopalvelujen tarjonta on lisääntynyt (4). Itsemurha luvut ovat kääntyneet laskuun, mutta ovat silti edelleen kansainvälisesti korkeita (5). Monimuotoisten avopalvelujen on todettu olevan yhteydessä alhaiseen itsemurhakuolleisuuteen (6). Muissa Pohjoismaissa siirtymä laitoshoidosta avohoitoon tapahtui hieman aiemmin kuin Suomessa (7). 496
2 tieteessä Psykiatrisen sairaalahoidon tilalle on syntynyt pääosin yksityisten tahojen tuottamia asumispalveluja. Tämä on johtanut ns. transinstitutionalisaatioon, jossa asumispalvelut eivät tavoitteista huolimatta tue asiakkaiden kuntoutumista itsenäiseen asumiseen (8). Nykykäsityksen mukaan tehokkaat mielenterveyspalvelut ovat hyvin integroituneita ja koostuvat toisiaan tukevista avo- ja laitospalveluista sekä päivätoiminnoista ja asumispalveluista (9). Uusien, usein yksityisten palveluntuottajien tulo kentälle on johtanut hajanaiseen ja pirstoutuneeseen palvelujärjestelmään, jonka hallitseminen on haastavaa sekä päättäjille, henkilöstölle että palveluja tarvitseville. Terveyskeskusten vahvistuva rooli mielenterveys- ja päihdetyössä on kuitenkin parantanut palvelujen saatavuutta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella poikkeuksellisen monen kunnan psykiatrisen erikoissairaanhoidon tuottaa sairaanhoitopiiri. Alueen erityispiirteenä on myös perinteisten erillisten psykiatristen sairaaloiden suuri määrä. Sairaaloiden käyttö on runsasta: HUS-piirissä käytettiin vuonna 2010 asukasta kohti toiseksi eniten psykiatrista sairaalahoitoa Suomen sairaanhoitopiireistä (10). Palvelujen vertaileva analyysi (benchmarking) on tärkeää, sillä kansallisten ja kansainvälisten (11) vertailujen pohjalta voidaan kehittää omia järjestelmiä ja lisätä asiakkaiden yhdenvertaisuutta yli alueellisten rajojen. HUS ja THL liittyivät vuonna 2011 eurooppalaiseen hankkeeseen, jossa tuotetaan vertailevaa tietoa 9 alueellisen mielenterveyspalvelujärjestelmän vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Selvitystyö aloitettiin kartoittamalla HUSalueen aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykyrakennetta. Hankkeen seuraakuvio 1. Mielenterveyspalvelujen luokittelu ESMS-R-työkalun avulla. Mielenterveyspalvelut Neuvontapalvelut Saavutettavuuteen liittyvät palvelut Oma- ja vapaaehtoisapu Avohoito Järjestetty päivätoiminta Ympärivuorokautinen hoito Ohjaus ja arviointi Tiedottaminen Muut kuin ammattiauttajat Akuutti Akuutti Ei-akuutti Akuutti Ei-akuutti (elektiiviset palvelut) Informaatio Henkilökohtainen avustaja Liikkuvat palvelut Ammattiauttajat Intervallihoito Työ Lääkärin palvelut saatavilla ympäri vuorokauden Lääkärin palvelut saatavilla ympäri vuorokauden Palveluohjaus Vastaanottopalvelut Jatkuva Työtoiminta Ei ympärivuorokautista lääkärin saatavuutta Ei ympärivuorokautista lääkärin saatavuutta Kuljetuspalvelu Ei-akuutti (jatkuva hoito) Strukturoitu, muu kuin työtoiminta Muu ei-akuutti asuminen Muut saavutettavuustekijät Liikkuvat palvelut Ei-strukturoitu, muu kuin työtoiminta Vastaanottopalvelut 497
3 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen. STM:n selvityksiä 34/ Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli-2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen STM:n selvityksiä 3/ get_file?folderid=39503&name=dl FE-7175.pdf 3 Harjajärvi M, Pirkola S, Wahlbeck K. Aikuisten mielenterveyspalvelut muutoksessa. Merttu-tutkimuksen palvelukatsaus. Acta n:ro 187. Kuntaliitto Wahlbeck K, Pirkola S. Onko jo aika sulkea psykiatriset sairaalat? Kirjassa: Ashorn U, Lehto J, toim. Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta. Stakes Hiltunen L, Partonen T, Haukka J, Lönnqvist J. Itsemurhakuolleisuuden käännekohdat Suomessa Duodecim 2009;125: Pirkola S, Sund R, Sailas E, Wahlbeck K. Community mental health services and suicide rate in Finland: a nationwide small area analysis. Lancet 2009;373: Karlson N, Wahlbeck K. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Pohjoismaiden puolitiehen jääneet mielenterveyspalvelujen uudistukset. Yhteiskuntapolitiikka 2012;77: Salo M, Kallinen M. Yhteisasumisesta yhteiskuntaan? Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tila ja tulevaisuus. Mielenterveyden keskusliitto Thornicroft G, Tansella M. The balanced model for global mental health. Psychological Medicine 2012; Jul 11 (Epub ahead a print). 10 Rautiainen H, Pelanteri S. Psykiatrinen erikoissairaanhoito Tilastoraportti 3/2012. THL urn.fi/urn:nbn:fi-fe Wahlbeck K. European comparison between mental health services. Epidemiology and Psychiatric Sciences 2011;20: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, REFINEMENT-tutkimushanke. (siteerattu ). refinement 13 Salvador-Carulla L, Ruiz M, Romero C, Poole M & DESDE-LTC 2.0 Group (2012). Eurooppalainen mielenterveyspalvelujen kartoittamistyökalu. THL:n raportteja 55/ Salvador-Carulla L, Poole M, Bendect M, Romero C, Salinas JA. Coding long-term care services: edesde-ltc. International Journal of Integrated Care 2009;9:e Mielenterveyspalveluja ohjaavan lainsäädännön toimivuus. Valtion tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 194/ Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut THL:n tilastoraportti 26/ Sohlman B, Pirkola S, Wahlbeck K. Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin. Duodecim 2006;122: vassa vaiheessa analysoidaan potilaiden hoitopolkuja ja niihin liittyviä kustannuksia. Aineisto ja menetelmät REFINEMENT (Research on financial systems effects on the quality of mental health care) on eurooppalainen vertailututkimus alueellisista mielenterveyspalvelujärjestelmistä (12). Osana hanketta kartoitettiin HUS-alueen aikuisväestön perus- ja erityistason mielenterveys- ja päihdepalvelut vuodenvaihteessa Selvitys tehtiin ESMS-R-työkalulla (European service mapping schedule, revised) käyttäen hyväksi julkisia tietolähteitä sekä haastattelemalla kun tien sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia (13). Taulukko 1. ESMS-työkalun vanhempaa versiota on käytetty aiemmin Suomessa (14) ja se on todettu käyttökelpoiseksi muutoinkin Euroopassa. ESMS-luokittelussa mielenterveyspalvelujen katsotaan koostuvan toiminnoista, jotka sijoittuvat kuuteen päähaaraan. Toiminnon kriteerinä on oma henkilöstö, omat potilaat ja omat tilat. Palveluyksikkö tuottaa yleensä yhden toiminnon, mutta se voi myös tuottaa useita toimintoja. Luokittelu (kuvio 1) sisältää yhteensä 89 erilaisen toiminnon kuvausta (13). Kartoitus kattaa kaikki kuntien järjestämisvelvollisuuden piirissä olevat aikuisväestön erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen sekä kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut. Mukaan on otettu Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelutoimintojen jakautuminen ESMS-R-luokituksella avohoitoon, järjestettyyn päivätoimintaan, ympärivuorokautiseen hoitoon, oma- ja vapaaehtoisapuun, saavutettavuus- ja neuvontatoimintoihin HUS-alueella vuoden 2011 lopussa. Helsinki Muu HYKS Hyvinkää Lohja Länsi- Uusimaa Porvoo HUS yht. Avohoidon toiminnot, n Akuutti, % Ei-akuutti, % Erikoissairaanhoidossa, % Peruspalveluissa, % Järjestetyn päivätoiminnan toiminnot, n Erikoissairaanhoidossa, % Peruspalveluissa, % Ympärivuorokautisen hoidon toiminnot, n Akuutti, % Ei-akuutti, % Erikoissairaanhoidossa, % Peruspalveluissa, % Oma- ja vapaaehtoisavun toiminnot, n Saavutettavuustoiminnot, n Neuvontatoiminnot, n Toiminnot yhteensä, n Väkiluku (18-vuotta täyttäneet) Toiminnot aikuisasukasta kohti 0,39 0,35 0,70 0,59 0,68 0,59 0,45 1 Luvuissa ei huomioitu valtion mielisairaaloiden ympärivuorokautisia toimintoja (n = 21), joita Hus-alueen kunnat käyttävät. 2 sisältää sähköisen HUS-mielenterveystalon 498
4 tieteessä 18 While D, Bickley H, Roscoe A ym. Implementation of mental health service recommendations in England and Wales and suicide rates, : a cross-sectional and before-and-after observational study. Lancet 2012; 379: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Masennus. Käypä hoito suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Skitsofrenia. Käypä hoito suositus Wahlbeck K. Moving towards integrated addiction treatment systems. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 2010; 27: Stenius K, Kekki T, Kuussaari K, Partanen A. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatio. Yhteiskuntapolitiikka 2012; 77: Roberts E, Cumming J, Nelson K. A. Review of economic evaluations of community health care. Medical Care Research and Review 2005; 62: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. Hankkeelle on myönnetty apuraha EU:n tieteen 7. puiteohjelmasta. KUVIO 2. vain ne toiminnot, joiden pääasiallinen kohderyhmä ovat mielenterveys- tai päihdeongelmaiset asiakkaat, esimerkkeinä terveyskeskusten psykiatrit, aikuisväestön terveyskeskuspsykologit ja depressiohoitajat. Sen sijaan pääasiallisesti muuta kuin mielenterveystyötä tekevien perusterveydenhuollon yleislääkärien ja terveydenhoitajien työtä ei huomioitu. Myös muu yleinen tukitoiminta, kuten kirkon diakoniatyö ja perheasiainkeskukset, jäivät kartoituksen ulkopuolelle. Tulokset Palvelukartoituksessa HUS-alueelta löytyi yhteensä 539 mielenterveys- tai päihdetoimintoa, joita tuotti 512 palveluyksikköä. Suuri osa (38 %) toiminnoista oli ympärivuorokautisia sairaala- tai asumispalveluja. ESMS-R luokituksen mukaan 27 % kaikista toiminnoista oli avohoitopalveluja ja 14 % järjestettyjä päivätoimintoja. Vajaa kolmasosa oli päihdepalvelutoimintoja, ja alle 10 % palveli sekä mielenterveys- että päihdeasiakkaita. Kaupungeissa palvelut on usein keskitetty, mikä näkyy asukaskohtaisen toimintomäärän alenemisena. Alueella sijaitsevien toimintojen lisäksi kunnat käyttivät mm. valtion mielisairaaloita (taulukko 1). HUS-alueen mielenterveys- ja päihdehuollon toteuttaminen vaati yli henkilötyövuotta, eli noin 3 henkilötyövuotta kohdeväestöön kuuluvaa asukasta kohden. Henkilöstöstä lähes 60 % toimi sairaala- ja asumispalveluissa ja noin kolmannes avohoidossa (kuvio 2). Uudenmaan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstön jakautuminen (%) avohoitoon, päivätoimintaan ja laitoshoitoon sairaanhoitoalueittain vuoden 2011 lopussa. Helsinki (1 649 htv) Muu HYKS (1 116 htv) Hyvinkää (359 htv) Lohja (225 htv) Länsi-Uusimaa (148 htv) Porvoo (171 htv) HUS yht. (3 661 htv) htv = henkilötyövuotta Avohoito Päivätoiminta Laitoshoito (psykiatrinen sairaala ja asumispalvelut) Yhtenä avohoitopainotteisuuden mittarina käytettiin avo- ja laitoshoidon henkilöstömää rien suhdetta. Koko HUS-alueen suhdeluku (0,55) kuvastaa lähinnä Helsingin tilannetta (0,56). Alueen muissa osissa esiintyi suuria eroja (0,35 0,75). Sairaanhoitoaluekohtaiset tiedot löytyvät hankkeen verkkosivuilta refinement. Yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdepalveluja on alueella vähän, sillä valtaosa avohoidon henkilöstöstä työskentelee mielenterveyshuollossa (73 %) ja vain 6 % yhdistetyissä palveluissa. Noin kymmenesosassa avohoidon toimipisteistä on aukioloaikana yleensä saatavilla myös päivystyksellistä apua. Sairaaloissa ja asumispalveluissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä yli paikkaa, mukaan lukien käytössä olevat valtion sairaaloiden sairaansijat. Paikkamäärä on noin 3,6 promillea Uudenmaan aikuisväestöstä. Paikoista neljäsosa oli sairaaloissa ja kolme neljäsosaa asumispalveluissa. Sairaala- ja asumispalvelupaikkojen kokonaismäärä asukasta kohti vaihteli HUSpiirin eri sairaanhoitoalueilla. Psykiatristen sairaansijojen määrä oli (noin 0,9 promillea väestöstä) vaihdellen Jorvin alueen 0,6 promillesta Helsingin kaupungin ja Lohjan alueen 1,0 promilleen. Pohdinta Tavoitteenamme oli selvittää, miten HUSalueen aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat rakentuneet ja vastaavatko ne Mieli suunnitelman suosituksia. Keskeisin havainto oli, että vastoin kansallisia suosituksia valtaosa palveluista ja henkilöresursseista kohdistuu ympärivuorokautiseen hoitoon. HUSalueen palvelujärjestelmä on yleisesti laitospainotteinen, mutta laitoshoidon osuus vaihtelee alueellisesti. Mieli ohjelman mukaan erikoissairaanhoidon laitospaikkojen tavoiteluku on väestömäärään nähden 0,6 promillea. Useimmilla HUS:n sairaanhoitoalueilla oli vuoden 2011 lopussa vielä matkaa tähän tavoitteeseen. Psykiatrisia sairaansijoja on vähennetty runsaasti, ja ne ovat paljolti korvautuneet asumispalveluilla (7). Kansalliset suositukset eivät määrittele niille tavoitelukua, joten emme ota kantaa palveluasumisen laitospaikkojen määrän tarkoituksenmukaisuuteen. Selvityksemme perusteella voidaan kuitenkin todeta, että niiden määrä samoin kuin sairaala- ja palvelu- 499
5 Terveydenhuoltotutkimus Tarvitaanko HUS-alueella 8 psykiatrista sairaalaa? asumispaikkojen suhde vaihtelivat selvästi eri sairaanhoitoalueilla. Asumispalvelujen tarkan kartoituksen ansiosta hankkeemme on nostanut esiin uuden tärkeän ulottuvuuden sairaansijoja tarkastelevan kehittämisotteen rinnalle. Asumispalveluja tuottavat yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten lisäksi myös voittoa tavoittelevat yritykset, mikä osaltaan ylläpitää ympärivuorokautisen hoidon korkeaa osuutta palvelujärjestelmässä. Tästä syystä onkin tärkeää luoda asumispalvelujen tuottajille oikeansuuntaisia taloudellisia kannustimia, jotka edistävät itsenäiseen asumiseen kuntouttavan toiminnan järjestämistä. Erikoissairaanhoidon ja kuntien toimijoiden on otettava nykyistä selkeämpi rooli asumispalvelujen tukemisessa ja laadun valvonnassa, jotta nopeutetaan asiakkaiden kuntoutumista itsenäiseen asumiseen. Sen tueksi tarvitaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien priorisointia kuntien asuntojonoissa sekä heille järjestettyä päivätoimintaa. HUS-alueen mielenterveyspalvelut kartoitettiin edellisen kerran vuonna 2004 osana Stakesin valtakunnallista mielenterveyspalvelujen Merttu-vaikuttavuustutkimusta. Tuolloin HUSalueen avo- ja laitoshoidon toimintojen suhde oli hieman maan keskiarvoa korkeampi (3). Tätä suhdetta on viime vuosina pienentänyt HUS:n suurten sairaanhoitoalueiden avohoitoyksiköiden osittainen keskittäminen, mutta myös lisääntynyt asumispalveluyksiköiden määrä (15,16). Merttu-hankkeessa suositeltiin monipuolisemman ja avohoitopainotteisemman palvelurakenteen luomista (3,4). Kansallisten suositusten mukaisia matalan kynnyksen päivystäviä, yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdepalveluja ei kartoituksessamme juuri löytynyt ja järjestettyä päivätoimintaa oli edelleen niukasti. Myös ympärivuorokautisen hoidon osittain korvaavia akuutteja päiväosastoja oli HUS-alueella vähän: vain yhdelle päiväosastolle pääsi kolmen vuorokauden sisällä. Voimavaroja siirrettävä avohoitoon Vaikka esimerkiksi Helsingissä yksin asuvien suuri osuus nostaa laitoshoidon tarvetta, on aluevertailun perusteella syytä kohdistaa resurssit nykyistä voimakkaammin avohoitoon kaikissa kunnissa. Tarvitaan lisää monipuolisia, liikkuvia, päivystäviä ja ihmisten arkeen integroituja avopalveluja sekä välimuotoisia palveluja, kuten järjestettyä päivätoimintaa. Itsemurhien määrän vähentämiseksi tarvittaisiin lisää ympärivuorokautisia avohoidon palveluja (6,17,18). Nopean avun tarjoaminen avohoitona on haasteellista, kun päivystys perinteisesti toimii psykiatristen sairaalojen yhteydessä. Myöskään järjestölähtöisten kriisikeskusten verkosto ei kata koko aluetta. Potilaan kotiin tuotavia palveluja on vasta vähän, eikä kartoituksessa löytynyt yhtään päivystävää tai intensiivistä hoitoa tarjoavaa liikkuvaa palvelutoimintoa. HYKS:n ja Hyvinkään alueilla toimii kuitenkin tehostetun avohoidon psykoosi- tai kriisityöryhmiä, jotka ovat Käypä hoito -suositusten mukaisia (19,20). Vain pieni osa mielenterveys- ja päihdehuollon avopalveluista on integroituja, vaikka sitä suositellaan (21). Päihdehuolto on perinteisesti kuulunut sosiaalihuoltoon ja sen palvelut ovat osin yksityisten tuottamia, mikä voi hidastaa yhteistyömallien löytymistä mielenterveyshuollon kanssa (22). Huonosti koordinoidut ja runsaasti voimavaroja sitovat asumispalvelut kaipaavat tarkkaa selvittämistä ja perusteellista uudistamista. On syytä myös pohtia, tarvitaanko HUS-alueella 8 psykiatrista sairaalaa muutamien kymmenien kilometrien etäisyydellä toisistaan. Kartoituksessa esiin nousseisiin haasteisiin aiotaan puuttua ja kehittää palvelujärjestelmää tiiviissä yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Kuntatalouden näkökulmasta avohoitovetoinen palvelujärjestelmä ei tuo välitöntä säästöä, mutta pidemmällä aikavälillä se tuottaa parempia tuloksia samoilla tai pienemmillä kustannuksilla kuin laitospainotteinen järjestelmä. Kun avohoito toimii hyvin, pystytään hoitamaan entistä enemmän mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarvitsijoita. Kokonaiskustannukset pysyvät lähes samoina, mutta suurempi joukko saa avun (23). Palvelujen kartoittamisväline ESMS-R lähestyy palvelujärjestelmää asiakkaan näkökulmasta tarkastellen, onko asiakkaan asuinalueella tarjolla kaikkia tarpeellisia mielenterveys- ja päihdetyön palvelutoimintoja. Standardoidut toimintojen ja yksikköjen määritelmät tukevat järjestelmätiedon vertailukelpoi- 500
6 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Psykiatrinen sairaalahoito on vähentynyt ja tilalle on syntynyt pääosin yksityisten tuottamia asumispalveluja. Vertailukelpoista tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista on vaikea saada. Monimuotoiset avohoitopalvelut ovat yhteydessä itsemurhien vähenemiseen. Tämä tutkimus opetti Valtaosa HUS-alueen mielenterveys- ja päihdepalveluresursseista on sidottu sairaalahoitoon ja asumispalveluihin. Akuutteja päiväosastoja tai liikkuvia päivystyspalveluja ei juuri ole. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistäminen on harvinaista. suutta, koska ne eivät nojaudu paikallisiin ratkaisuihin yksikköjaosta. Työkalun laaja-alaisuus mahdollistaa myös vertaistuen ja muun vapaaehtoistoiminnan kartoittamisen. Työkalulla on kuitenkin rajoituksensa: toimintojen määrästä ei voi suoraan tehdä päätelmiä järjestelmän kattavuudesta tai toimivuudesta. Samanlaisten toimintojen suuri lukumäärä alueella saattaa kertoa valinnanvarasta, mutta myös palvelujärjestelmän hajanaisuudesta. Kaupungeissa palvelujen keskittäminen on usein suotavaa, mikä näkyy pienempänä toimintomääränä asukasta kohti. Tietojen hyödyntäminen Nyt raportoitavat tiedot muuttuvat entistä arvokkaammiksi, kun niitä pystytään hankkeen myöhemmässä vaiheessa yhdistämään rekisteritietoihin väestön mielenterveydestä ja palvelupoluista. Tällöin on mahdollista jossain määrin peilata palvelujärjestelmän toimivuutta potilasryhmäkohtaisiin Käypä hoito -suosituksiin. Tarkkaa tietoa järjestelmän laadusta ja Käypä hoito tai Mieli suositusten toteutumisesta ei nykyisellä hankeasetelmalla ole saatavissa. Onko esimerkiksi yksittäisen masennus- tai skitsofreniapotilaan hoito sisältänyt kaikki olennaiset näyttöön perustuvat elementit: onko asiak kaan asema vahvistunut ja onko terveyttä edistävä, ongelmia ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö toteutunut. Sisältökysymykset vaativat kattavaa, hoitojen sisältöä ja vaikuttavuutta kuvaavaa potilasseurantajärjestelmää tai tällaista järjestelmää odottaessa auditointia. Auditointi sekä palvelujärjestelmän rakenteiden, resursoinnin ja järjestelmätasoisten terveystietojen tutkimus täydentävät toisiaan. n English summary > in english Challenges facing service system development in out-patient care: Adult mental health and substance abuse services in the area of Uusimaa 501
7 english summary Raija Kontio PhD, Project Director, Assistant Chief of Department of Psychiatry HUS Group, Hyvinkää Hospital Region, Department of Psychiatry Hospital District of Helsinki and Uusimaa Maili Malin Grigori Joffe Marjut Vastamäki Kristian Wahlbeck Challenges facing service system development in out-patient care: Adult mental health and substance abuse services in the area of Uusimaa Background From a service-user perspective, the best mental health and substance abuse services are available on a 24-hour basis as out-patient care near home. Service users value availability, accessibility and integration of services. The Finnish national mental health plan ( Mieli 2009 ) recommends strengthening mental health and substance abuse services provided in an out-patient setting and merging the services. We examined how well adult mental health and substance abuse services in the area of Helsinki and Uusimaa (HUS) correspond to the national recommendations. This national subproject is a part of the European REFINEMENT (REsearch on FINancing systems Effect on the quality of MENTal health care) project. Methods Information on the mental health and substance abuse service units and their main types of care was collected systematically in the 26 municipalities in the area of HUS. Functions were classified using the revised European Service Mapping Schedule (ESMS-R) tool. Results In the area of HUS there are 539 mental health and substance abuse services, of which 38% provide residential care. The majority of the human resources were allocated to residential care. Less than 10% of the services served both mental health and substance abuse customers. 24-hour emergency outpatient care was available only in the city of Helsinki. Alternatives to the traditional hospital wards, such as acute day care units or emergency mobile services were scarce in the area. Conclusions The mental health and substance abuse service system in the HUS area needs further development. Resources are to a large extent invested in hospital and non-hospital residential services. Lowthreshold, emergency services combining mental health and substance abuse care, as recommended by the Mieli plan, are very scarce. The main direction of the development seems to have been a shift from in-patient hospital care to a varying array of residential services, often provided by private companies. Out-patient care is hampered by the failure to clearly allocate responsibility to any one organization. There is still a need to restructure the services focusing on out-patient care, creating low-threshold services and alternatives to the residential services. 501a
Hyksin erva-alueen aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalveluiden tila: REFINEMENT-hankkeen tuloksia
Hyksin erva-alueen aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalveluiden tila: REFINEMENT-hankkeen tuloksia Suomen REFINEMENT-tutkijaryhmä 1 Eurooppalainen vertaileva REFINEMENT (Research on Financing Systems
LisätiedotVarsinais-Suomen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut vertailun valossa:
Varsinais-Suomen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut vertailun valossa: REFINEMENT-hankkeen tuloksia Suomen REFINEMENT-tutkijaryhmä 1 Eurooppalainen vertaileva REFINEMENT (Research on Financing
LisätiedotMiten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura
Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon
LisätiedotYhteisvoimin pakkoa vähentämään
Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja Helsinki 6.11.2014 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Pohjoismaiden ministerineuvoston suositukset 2011 Työryhmän loppuraportti asetti
LisätiedotKokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa
Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin
Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotVarsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali
Varsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN SEMINAARI Olli Oranta 24.3. 2015 Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotPIRKANMAAN AIKUISTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT
PIRKANMAAN AIKUISTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Pro gradu -tutkielma Satu Niskanen Joulukuu 2015 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut. REFINEMENT -hankkeen tuloksia
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut REFINEMENT -hankkeen tuloksia Petra Suontausta, Satu Niskanen & Sami Pirkola 11/2015 Alkusanat Tässä raportissa tarkasteltu
LisätiedotMielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla
Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotPäätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia
Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia - Kristian Wahlbeck THL Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Länsi-Suomen mielenterveyskysely seuraa tutkimuksen keinoin mielenterveyden
LisätiedotAjankohtaista HUS psykiatriassa
Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa
LisätiedotPalokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.
2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet
LisätiedotSOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen
SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotPohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki
Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki Mielenterveystyö Suomessa Pohjanmaa-hankkeen tuloksia Linjaukset maailmalla
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotAIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotMatti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria
Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotYmpärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotMielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö
Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta
Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotKymenlaakson aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut. vuonna 2012
Kymenlaakson aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut vuonna 2012 Raportti 11.5.2013 1 Raportissa käytetyt lyhenteet Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden alue ja alueen kunnat
LisätiedotPorvoon sairaanhoitoalueella olevat. lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut. vuonna 2014
Porvoon sairaanhoitoalueella olevat lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut vuonna 2014 Raportti 16.5.2016 Raportissa käytetyt lyhenteet: HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alue ja
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotMiten Mieli 2015 toimii
Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-
LisätiedotYhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos
Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos 5.5.2017 Anni Vanhala 1 www.pirkanmaa2019.fi Tiedot koottu alla olevilta tahoilta/ henkilöiltä Kanta-Häme: Riikka Haahtela, johtava
LisätiedotLUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA
LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotValtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa
Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotMtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory
ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016
LisätiedotKohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011
Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita
LisätiedotMikä Safewards? Raija Kontio, TtT, projektijohtaja, ylihoitaja HUS, HYKS psykiatria. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään 6.11.
Mikä Safewards? Raija Kontio, TtT, projektijohtaja, ylihoitaja HUS, HYKS psykiatria Yhteisvoimin pakkoa vähentämään 6.11.2015 Oulu SAFEWARDS - TUTKIMUKSEEN JA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖHÖN POHJAUTUVA TOIMINTAMALLI
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma E4: Pakon käytön vähentäminen psykiatrisessa hoidossa
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 - E4: Pakon käytön vähentäminen psykiatrisessa hoidossa Yhteisvoimin pakkoa vähentämään 5.-6.11.2015 Kehittämispäällikkö Airi Partanen Sisältö: Mielenterveys-
LisätiedotESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi
ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotJärjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut Anne Perälahti
Järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut 2017 Anne Perälahti Selvityksen tarkoitus ja tavoitteet Selvitetään rekisteriaineiston pohjalta - Kuinka paljon Suomessa on sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotSote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä
Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/
LisätiedotMuutokset aikuisten ympärivuorokautisissa mielenterveys-palveluissa HUS-alueella Wahlbeck, Kristian.
https://helda.helsinki.fi Muutokset aikuisten ympärivuorokautisissa mielenterveys-palveluissa HUS-alueella -2014 Wahlbeck, Kristian 2017 Wahlbeck, K, Sailas, E, Haaramo, P, Vastamäki, M & Joffe, G 2017,
LisätiedotHYKS-alueen. aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut. vuodenvaihteessa
HYKS-alueen aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut vuodenvaihteessa 2011-2012 1 Raportissa käytetyt lyhenteet: HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alue ja alueen kunnat LoSHA HUS:n Lohjan
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotPeruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotPäihde- ja mielenterveyspalvelut ryhmän Loppuraportti FINAL
Päihde- ja mielenterveyspalvelut ryhmän Loppuraportti FINAL 28.12.2017 Palvelujen saavutettavuus ja saatavuus Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuus on moninainen ja pirstaleinen: Palveluverkko
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotLiisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015
SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus
Tiekartta onnistuneeseen integraatioon Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus 25.1.2018 Parempi Arki kehittämishanke (2015-2017) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama
LisätiedotMielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet
Mielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet Kristian Wahlbeck Senior Technical Officer WHO Regional Office for Europe Mental Health Programme tutkimusprofessori, THL kristian.wahlbeck@thl.fi 1 Mielenterveyspalveluiden
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2016 mukaan Kuopion terveydenhuollon ikävakioidut reaalikustannukset olivat 2467 e/ asukas.
LisätiedotSUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA
SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotPSYKIATRISET ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOITOPALVELUT KESKI-POHJANMAAN, LAPIN, LÄNSI-POHJAN JA POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ
PSYKIATRISET ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOITOPALVELUT KESKI-POHJANMAAN, LAPIN, LÄNSI-POHJAN JA POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Jouko Lemmetty Opinnäytetyö Lokakuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotKeski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke
1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hallitus 15.12.2010 Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 2011-2013 1. Hankkeen tarkoitus Keski-Suomen kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin
LisätiedotTerveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
LisätiedotKokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin
Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija
LisätiedotHUS Hyvinkään sairaanhoitoalueen aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut vuonna 2012
HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueen aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut vuonna 2012 Raportissa käytetyt lyhenteet HUS LoSHA LuSHA PoSHA HySHA Muu HYKS Helsinki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotHelsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014
Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
Lisätiedot