Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA
|
|
- Annemari Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA Versio
2 Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA Toimittanut: Kimmo Karinen Espoo, 2015
3 ESIPUHE Kemian tekniikan korkeakoulussa tehdään tutkimusta ja annetaan opetusta päivittäin monissa eri laboratorioissa ja koehalleissa. Työturvallisuus on merkittävä tekijä työn ja työssä viihtymisen kannalta. Tällöin ei kyse ole ainoastaan tekijän omasta turvallisuudesta, vaan myös muiden samassa tilassa, rakennuksessa ja jopa koko Otaniemen alueella työskentelevien turvallisuudesta. Koulumme ehdoton vaatimus onkin, että kaikki tiloissamme työskentelevät ja myös niissä vierailevat henkilöt ottavat työturvallisuuteen liittyvät seikat huomioon. Tämä opas yhtenäistää työturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä Kemian tekniikan korkeakoulussa. Pohjamateriaaliksi on kerätty koulun eri tiloissa ja rakennuksissa käytössä olleet työturvallisuusohjeet. Oppaassa on pyritty esittämään kattavasti laboratorio- ja yleensäkin työturvallisuuteen liittyvät seikat, joten sitä käytetään myös oppimateriaalina koulumme oppilaslaboratorioissa. Oppaan lisäksi eri työpisteisiin on laadittu omia, tarkentavia ohjeita kutakin työtä koskevista erityismääräyksistä. Työturvallisuuteen on koulussamme kiinnitetty huomiota jo pitkään, ja ensimmäiset kirjalliset turvallisuusohjeet ovat peräisin 1970-luvulta. Tämä opas onkin muokkautunut vuosien ja vuosikymmenien varrella, ja useat eri henkilöt ovat myötävaikuttaneet sen sisältöön. Heille kaikille parhaimmat kiitokset työturvallisuuden edistämisestä! Janne Laine Professori Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani TOIMITTAJALTA Työturvallisuuden opetus ja siihen liittyvä kulttuuri sekä ajattelumaailma auttavat työntekijöitä selviytymään ja tulemaan toimeen mm. vaarallisten kemikaalien kanssa. Kemikaalit ovat kuitenkin yksi osa elämäämme ja niiden kanssa on tultava toimeen. Opas ei ole kaiken kattava ja sitä päivitetään jatkuvasti. Oppaasta puuttuvat lähes kokonaan mm. mikrobiologian ja biokemian osa-alueet, jotka muodostavat oman kokonaisuutensa. Kaikki kehitysideat ja korjaukset otetaan tarvittaessa huomioon. Oppaan pohjana on käytetty Teknillisen korkeakoulun Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratoriossa vuodesta 1973 pidetyn turvakurssin monistetta. Sitä on muokattu ja täydennetty vuosien varrella. Vuonna 2000 opas laajennettiin koskemaan silloista Kemian tekniikan osastoa. Nyt käsissäsi on versio, joka on Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun yhteinen. Kiitoksia kaikille jotka ovat edesauttaneet oppaan synnyssä. Kimmo Karinen DI, Laboratorioinsinööri Kemian laitos
4 SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuustoiminnan tarkoitus Työturvallisuuslainsäädäntö Velvoitteet Lain valvonta Työturvallisuuteen liittyvä vastuuketju Johto Esimiehet Tekninen, laboratorio- tai vastaava henkilöstö Henkilöstö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluun liittyvä yhteistyö Koulutus Työterveyshuolto Korvaukset työtapaturmista ja ammattitaudeista Opiskelijatapaturmat Stipendityöntekijä Työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvä ohjeistus Pelastussuunnitelma Riskien arviointi Opiskelijoiden ja projektityöntekijöiden ohjaus Koulutukseen liittyvä opiskelijoiden ohjaus Opiskelijan ulkopuoliselle aiheuttama vahinko Raskaus LABORATORIOSSA JA TYÖPAIKALLA ESIINTYVIÄ VAAROJA Kemialliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät Melu Tärinä Säteily Sähkö Ilmanvaihto Valaistus Biologiset vaaratekijät Kosteusvauriot Ruumiillinen kuormittaminen ja ergonomia Henkinen kuormittuminen KEMIKAALITURVALLISUUS Kemikaalilainsäädäntö REACH-asetus Vaarallisten kemikaalien ryhmittely Terveydelle vaaralliset kemikaalit Palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit Ympäristölle vaaralliset kemikaalit Vaarallisten kemikaalien luokittelu ja varoitusmerkinnät Syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet... 19
5 3.4.1 Sikiön terveydelle ja raskaana olevalle vaaralliset aineet Kemikaalien yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä (GHS) Kemikaalien kuljettaminen maantiellä Kemikaalien pakkaukset ja päällysmerkinnät Kemikaalien indeksinumerot CAS-numero YK/UN-numero EY-indeksinumero RTECS-numero ICSC-numero Käyttöturvallisuustiedotteet Altistumisen raja-arvot Työilman haitalliset epäpuhtaudet Muita altistus- ja pitoisuuskäsitteitä Räjähdyskelpoiset ilmaseokset Välittömät kemialliset vaaratekijät Aineen pääsy elimistöön Aineiden vaikutustavat elimistössä Akuutit vaikutukset Krooniset vaikutukset Aineen kulku, muuttuminen ja erittyminen elimistössä Nanopartikkelit Aineiden myrkyllisyyden vertailu Välilliset kemialliset vaaratekijät Palavat kaasut ja palavat nesteet Hapettavat aineet Räjähdysvaaralliset aineet Vaarojen välttäminen Yleisiä ohjeita laboratoriotyöskentelyssä Esimerkkejä turvallisesta laboratoriotyöskentelystä Lasin käsittely Pullot Bunsenpoltin Nesteiden kuumentaminen bunsenliekillä Kiinteiden aineiden kuumentaminen Sähkölaitteet Kaasupullot ja -linjasto Ali- ja ylipainetyöt Laiteohjeet Kemikaalien käsittely Nimilaput ja korkit Kemikaalien ottaminen varastopullosta Väkevät hapot ja emäkset Nesteytetyt ja kiinteytetyt kaasut Peroksidit Kemikaalien varastointi Kemikaaliluettelo Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet (OVAohjeet) MUU TYÖTURVALLISUUS Työpajaturvallisuus... 40
6 4.2 Tulityöt Tilapäinen tulityöpaikka Säteilyturvallisuus Ionisoiva säteily Säteilyaltistuksen enimmäisarvot Ionisoimaton säteily Laserturvallisuus Ultraviolettisäteilyturvallisuus Sähköturvallisuus Kylmälaiteturvallisuus Kylmä- ja pakkashuoneturvallisuus Puhdastilaturvallisuus Vaatetus Hygienia Yleiset työohjeet SUOJAIMET Käsien suojaus Silmien ja kasvojen suojaus Hengityksen suojaus Kuulon suojaus Muun vartalon suojaus Kaasuvalvontajärjestelmä Vetokaappi ja kohdepoisto Kemikaaliturvakaapit Radioaktiivisten aineiden säteilysuojaus JÄTTEIDEN KÄSITTELY Jätelainsäädännön perusperiaatteita Viemäriin laskettavat jätteet Millaisia haittoja jätevedet voivat aiheuttaa viemärilaitokselle? Miten menetellä vahinkopäästöjen sattuessa? Vaaralliset jätteet Jätteiden lajittelu Kemikaalijätteet Lasijäte Sähkö- ja elektroniikkajäte (SER-jäte) Jätepaperi Keräyspahvi Energiajäte PVC-jäte Biojäte Metallijäte Paristot ja akut Tulostimien värikasetit Loisteputket ja energian säästölamput Erityis- ja riskijäte Muu jäte OHJEITA ONNETTOMUUDEN TAI TAPATURMAN VARALTA Haavat Silmävammat Syövyttävä aine iholla... 65
7 7.4 Myrkytykset Myrkky hengityselimistössä Syanidimyrkytys Myrkky ruoansulatuskanavassa Hapenpuute Sähkötapaturmat Tulipalo Tulipalon sammuttaminen Käsisammuttimet Pikapaloposti Sammutuspeite Hiekka Kaasusammutusjärjestelmä Tuli vaatteissa Tuli pöydällä tai astioissa Kaasupullot Palovammat Paleltumisvammat Hätäpoistumisohjeet Suojeluorganisaatio Kaasuvuoto: Automaattinen kaasunhaistelija Hätäensiapu Elvytys Käytännön toimet onnettomuuden jälkeen Suositukset työpaikan ensiapuvalmiudesta KIRJALLISUUTTA Internet-osoitteita Kuvalähdeluettelo LIITTEET 1. Esimerkki käyttöturvallisuustiedotteesta (KTT) 2. Työtapaturman raportointilomake
8 1 TYÖTURVALLISUUS 1.1 Työturvallisuustoiminnan tarkoitus Työturvallisuus ja työsuojelu sekä niiden kehittäminen pohjautuvat työpaikan strategisiin tavoitteisiin ja tämän vuoksi työsuojelu on kokonaisvaltaista kehittämistä, jossa kehittämisen kohteina ovat itse työ, fyysinen työympäristö, työpisteen lähiympäristöt ja henkilöstön työnhallinta. Työsuojelu- ja työturvallisuustoiminnan tavoitteena tulee olla henkiseltä ja ruumiilliselta kannalta turvallinen työskentely eri työpisteissä sekä työtapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien ennaltaehkäisy. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tulee oppilaitoksessa luoda edellytykset: häiriöttömälle työnteolle ja oppimiselle, toiminnassa koettujen ongelmien ratkaisumallien omaehtoiseen kehittämiseen, organisaation toimintamallien kehittämiseen, henkilöstön työnhallinnan kehittämiseen sekä työturvallisuuden ja -suojelun juurruttamiseen oppimistapahtuman kautta osaksi ammattitaitoa. 1.2 Työturvallisuuslainsäädäntö Työympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat säännökset sisältyvät pääasiassa työturvallisuuslakiin (738/2002). Tämän lain nojalla on lisäksi annettu joukko muita määräyksiä. Työympäristön olosuhteiden valvontaorganisaatiota koskevat säädökset sisältyvät työsuojelun hallinnosta annettuun lakiin (574/1972). Valvontamenettelyä koskevat säädökset sisältyvät lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sekä asetukseen työsuojelun valvonnasta (954/1973). Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävää työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa tehtävään työhön. Lisäksi lakia sovelletaan mm. oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. Oppilaitokset, joissa opiskelevan työhön sovelletaan työturvallisuuslakia, on lueteltu asetuksessa opiskelu tapaturman korvaamisesta (851/1948). Lisäksi opiskelijoihin sovelletaan lakia opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002). Sovellettaessa työturvallisuuslakia opiskelijan oppilaitoksessa tekemään työhön opiskelija on työntekijän asemassa. Opetushenkilökunta on tässä tapauksessa työnantajan edustajan asemassa. Työnantajaksi voidaan katsoa lähinnä oppilaitoksen hallintoelimet. 1
9 1.2.1 Velvoitteet Työturvallisuuslain (738/2002) perusteella: Työnantajan on mm. tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Työntekijän on mm. noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Lisäksi määrätään, että työturvallisuuslaki ja siihen liittyvät määräykset on pidettävä työntekijän nähtävinä Lain valvonta Lakia työsuojelun valvonnasta (44/2006) sovelletaan työ- ja virkasopimussuhteessa tehtävään työhön. Muuhun työhön lain soveltamisesta määrätään erikseen asetuksella. Oheisessa kaaviossa (kaavio 1) on esitetty työsuojelun viranomaiskenttä. Kaavio 1. Työsuojelun viranomaiskenttä Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet (5 kpl) Työsuojelutarkastajat (työsuojeluvastuualueilla) 2
10 Työsuojelutarkastajat suorittavat tarkastuksia työpaikoilla. Lain (44/2006) mukaan tarkastuksia on toimitettava niin usein ja tehokkaasti kuin valvonnan kannalta on tarpeellista. Työnantaja nimeää edustajakseen työsuojelupäällikön (luku 1.3.5), joka vastaa työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta työsuojeluasioissa. Työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua (luku 1.3.6), jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 henkilöä. Myös toimihenkilöillä on sama oikeus. Valtuutetut valitaan vaaleilla pääsääntöisesti kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jos työpaikalla työskentelee yli 20 henkilöä, on sinne perustettava työsuojelutoimikunta, jossa on työnantajan, työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajia. Työnantajan on pidettävä laki työsuojelun valvonnasta (44/2006) ja sen nojalla annetut säädökset sekä asianomaisen työsuojeluviranomaisen, työsuojelupäällikön ja työpaikan työsuojeluvaltuutetun nimi- ja yhteystiedot työpaikalla työntekijöiden nähtävinä. 1.3 Työturvallisuuteen liittyvä vastuuketju Oppilaitoksissa on yleensä ottaen ns. linjaorganisaatio, joten työsuojelu on työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti osa linjaorganisaation normaalia työtä. Työsuojelua johtaa linjajohto tehtäviensä ja toimintavaltuuksiensa mukaisesti ja sen vastuut määräytyvät työturvallisuuslain mukaisesti ja linjaorganisaation eri esimiehet, opettajat, projektijohtajat ja tiimien vetäjät ovat vastuussa työsuojelun, työhön perehdytyksen ja työnopastuksen toteuttamisesta omalla tehtävä alueellaan ja omalle henkilöstölleen. Työsuojelun ja työturvallisuuden tehtäväjako määräytyy linjaorganisaatiossa määriteltyjen tehtävien, esimies- ja alais-suhteiden sekä toimenkuvien mukaisesti. Jokainen tulosyksikön osa vastaa alueellaan työsuojelun ja työturvallisuuden toteutuksesta. Muut tulosyksikön osat otetaan huomioon työsuojelullisia ratkaisuja tehtäessä Johto Oppilaitoksen johdon pitää sitoutua myönteisellä asenteella työsuojelutoiminnan ja työympäristön kehittämiseen. Johto vastaa siitä, että käytettävissä on asianmukaiset työsuojeluohjeet, suunnitelmat turvallisten ja terveellisten työolosuhteiden luomiseksi. Johto vastaa myös siitä, että on olemassa taloudelliset edellytykset ja riittävät henkilöstö-, osaamis- ja aikaresurssit työn turvalliseen tekemiseen ja työympäristön kehittämiseen. Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa johtoa mm. seuraavasti: Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan, työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Työpaikalla on huolehdittava turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä. 3
11 Työpaikan ja työskentelypaikkojen kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden, työskentelytasojen ja muiden alueiden, joissa työntekijät työnsä vuoksi liikkuvat, on oltava turvallisia ja ne on pidettävä turvallisessa kunnossa. Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa. Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Työpaikalla, jossa esiintyy ilman epäpuhtauksia, kuten pölyä, savua, kaasua tai höyryä työntekijää vahingoittavassa tai häiritsevässä määrin, on niiden leviäminen mahdollisuuksien mukaan estettävä eristämällä epäpuhtauden lähde tai sijoittamalla se suljettuun tilaan tai laitteeseen. Ilman epäpuhtaudet on riittävässä määrin koottava ja poistettava tarkoituksenmukaisen ilmanvaihdon avulla. Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Käsiteltäessä, säilytettäessä tai siirrettäessä räjähtäviä, tulenarkoja, syövyttäviä tai muita vastaavaa vaaraa aiheuttavia aineita on noudatettava erityistä varovaisuutta. Työntekijöille on annettava vaarallisista aineista työnteon kannalta tarpeelliset tiedot. Työntekijöille on annettava tarpeelliset ohjeet hälytys- ja paloturvallisuuslaitteiden ja -välineiden käytöstä samoin kuin tulipalon tai muun vaaran varalta. Ohjeet on annettava myös toimenpiteistä, joihin tulipalon sattuessa on työpaikan olosuhteet huomioon ottaen ryhdyttävä. Tarvittaessa ohjeet on pidettävä työntekijöiden nähtävänä työpaikalla. Harjoituksia on järjestettävä tarvittaessa Esimiehet Esimiesasemassa olevan vastuu oppilaitoksen työsuojelun toteuttamisessa on suuri. Tämä tulee huomioida perehdytyksessä, työnopastuksessa ja ohjeissa, koulutuksessa sekä esim. tulityökorttien (vrt. luku 4.2) suorittamisessa. Esimiehet ilmoittavat viipymättä vaaratekijästä asianosaisille ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tiedonvälitys korostuu niissä tilanteissa, joissa vaara havaitaan tai vaaran uhka on olemassa. Esimiesten tehtävänä on myös raportoida kirjallisesti kaikki läheltä piti -tapaukset oppilaitoksen työsuojeluorganisaatiolle. Esimerkki raportointilomakkeesta löytyy liitteestä Tekninen, laboratorio- tai vastaava henkilöstö Oppilaitoksen tekninen ja/tai laboratorio- tai vastaava henkilöstö valvoo ja koordinoi ostopalveluja ja niiden paikallista työnjohtoa, korjaustoimintaa, yhteisiä alueita, toimistotiloja, näytteenvalmistusalueita, kemikaalien ja laitteiden käyttöä, alkusammutuskalustoa, työterveyshuollon ja muiden viranomaistahojen yhteistyötä, terveydelle vaarallisten aineiden ilmoitusvelvoitteita ja pientarvikkeiden hankintaa sekä näihin liittyvää työsuojelua. Samalla ko. henkilöstö toimii oppilaitoksen työsuojeluhenkilöstön tehtävissä eri toimia yhdistävänä, koordinoivana, kouluttavana ja ohjaavana asiantuntijaryhmänä. Ko. henkilöstö vastaa myös oppilaitoksen puolesta erilaisiin tarkastuksiin ja turvatarkastuksiin liittyvästä yhteistyöstä tarkastusten tekijöiden ja erilaisten viranomaistahojen kanssa. Tällaista yhteistyötä tehdään mm. työsuojelu-, koulutus-, ensiapu-, sähkölaite-, paloturvallisuus-, säteilyn käyttö-, kemikaalien käyttö-, pulvereiden käyttö - ja jätevesien päästöasioissa. 4
12 1.3.4 Henkilöstö Kaikkien oppilaitoksen henkilöiden on työskenneltävä annettujen ohjeiden mukaisesti turvallisesti ja huolehdittava, ettei työstä aiheudu mitään vaaraa muille henkilöille, ympäristölle eikä kalustolle ja kiinteistölle. Annettuja ohjeita ja turvamääräyksiä on noudatettava. Henkilöstön tulee toimia työturvallisuuslaissa (738/2002) määrätyn mukaisesti mm. seuraavasti: Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa. Koneeseen, työvälineeseen tai muuhun laitteeseen taikka rakennukseen asennettua turvallisuus- tai suojalaitetta ei saa ilman erityistä syytä poistaa tai kytkeä pois päältä. Jos työntekijä työn johdosta joutuu tilapäisesti poistamaan turvallisuus- tai suojalaitteen käytöstä, hänen on palautettava se käyttöön tai kytkettävä laite päälle niin pian kuin mahdollista. Koneita, työvälineitä ja muita laitteita on käytettävä, hoidettava, puhdistettava ja huollettava asianmukaisesti Työsuojelupäällikkö Oppilaitoksissa tulee olla lakisääteisten määräysten mukainen työsuojelupäällikkö Hänen tehtävänsä määräytyvät sen mukaan, mitä laki työsuojelun valvonnasta (44/2006) ja työpaikan työsuojelutoiminnasta edellyttää työpaikalla. Työsuojelupäällikkö auttaa ja neuvoo oppilaitoksen linjaorganisaatiota työsuojeluasioissa asiantuntijana ja hoitaa keskitetysti kaikki työsuojelulliset yhteydet eri viranomaisiin Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluvaltuutettujen tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontalain (44/2006) ja voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat yhteistyössä kaikkien ryhmien kanssa terveellisten ja turvallisten työolosuhteiden ja - menetelmien kehittämiseen. Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut ovat oman alueensa asiantuntijoita. He perehtyvät toimialueensa työolosuhteisiin ja vaaratekijöihin. Työsuojeluvaltuutetuilla on velvollisuus puuttua työsuojeluohjeiden noudattamatta jättämiseen sekä neuvoa ja ohjata turvallisten työmenetelmien käyttöä. Työsuojeluvaltuutetut suorittavat alueellaan tarkastuksia yhdessä esimiesten kanssa. Tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat missä todetaan puutteet, toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö. Pöytäkirja toimitetaan esimiehille ja työsuojelupäällikölle. 5
13 1.4 Työsuojeluun liittyvä yhteistyö Työsuojeluun liittyy runsaasti eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä, kuten kiinteä yhteistyö työterveyshuoltoon (työriskikartoitukset, ergonomia, jne.) sekä erilaisten viranomais- ja palvelutahojen kuten palo-, ympäristö-, työturvallisuus-, turvallisuus-, koulutus- sekä jätehuoltotahojen kanssa. Oppilaitoksissa työturvallisuuteen ja - suojeluun liittyvästä työsuojeluyhteistyöstä vastaa tekninen henkilöstö, joka myös valvoo ja koordinoi tätä yhteistyötä Koulutus Koulutuksen ja opastuksen tavoitteena on työympäristön työmenetelmiin liittyvien riskien hallinta sekä turvalliset toimintatavat työsuorituksissa. Hyvä perehdytys, työnopastus ja esimerkiksi tulityö- ja työturvallisuuskortti luovat pohjan turvalliselle työnteolle Työterveyshuolto Työterveyshuollossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä (mm. 1383/2001 Työterveyshuoltolaki ja 708/2013 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta), viranomaisten määräyksiä ja sitä koskevia sopimuksia. Asetuksen 708/2013 mukaisesti työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy samoin kuin työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma. Työterveyshuollon toiminnan suunnittelussa tulee määritellä työterveyshuollon tavoitteet, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tarve, toimintatavat ja keinot, joilla ehkäistään työstä ja työympäristöstä, työpaikan rakenteesta ja työn järjestelyistä aiheutuvia terveysvaaroja ja -haittoja sekä ylläpidetään ja edistetään työympäristön ja työyhteisön terveellisyyttä ja toimivuutta sekä työntekijän terveyttä ja työkykyä. Tähän toimintaan liittyy mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka vahvistetaan vuosittain. 1.5 Korvaukset työtapaturmista ja ammattitaudeista Työssä sattuneiden tapaturmien ja työstä johtuvien ammattitautien aiheuttamista taloudellisista menetyksistä voi työntekijä saada korvausta sosiaalivakuutuslainsäädännön perusteella. Tätä koskevia lakeja ovat mm. tapaturmavakuutuslaki (608/1948) ja ammattitautilaki (1343/1988), johon liittyy ammattitautiasetus (1347/1988). Työnantajan on otettava vakuutus työntekijöitään varten tapaturmavakuutusyhtiöstä. Tapaturman sattuessa loukkaantunut työntekijä on toimitettava mahdollisimman nopeasti hoitoon. Vakuutuslaitokselle on lähetettävä tapaturma-/ammattitauti-ilmoitus sekä annettava loukkaantuneelle työntekijälle vakuutustodistus, jolla saa lääkärin hoidon ja lääkkeet maksutta. Korvauksensaajan on ilmoitettava rehellisesti tapaturmaan liittyneet seikat sekä suostuttava lääkärin määräämään hoitoon. Työntekijän tulee työssään noudattaa annettuja turvallisuusmääräyksiä ja ohjeita. Laiminlyönnistä voi olla seurauksena korvauksen menettäminen. 6
14 Tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) määritelty vakuutusturva koskee oppilaitoksen projektissa työskentelevää opiskelijaa ja työntekijää oppilaitoksen tiloissa tapahtuvan työskentelyn sekä työpaikan ja asunnon välisten matkojen aikana Opiskelijatapaturmat Laki 1318/2002 (laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta) ja asetus 851/1948 (asetus opiskelutapaturman korvaamisesta) määrittelevät, että laboratorio- tai kenttätyössä tai muussa käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut ja kysymyksessä olevalle opiskelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheuttama tapaturma korvataan työtapaturmana, jos opiskelu on tapahtunut ko. laissa ja asetuksessa mainitussa tai tarkoitetussa koulussa, laitoksessa tai opetuskurssilla. Lain 1318/2002 perusteella vakuutusturva ei koske opiskelijaa teoriaopetuksen eli esimerkiksi oppilaitoksen tiloissa tapahtuvien luentojen tai itsenäisen opiskelun aikana eikä myöskään opiskelupaikan ja asunnon välisten matkojen aikana ellei henkilö ole osallistunut opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteiden mukaiseen työhön rinnastettavaan käytännön opetukseen, työssä oppimisjaksoon, työharjoitteluun tai näyttötutkintoon oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen tai opetuksen järjestäjän tai oppilaitoksen ylläpitäjän osoittamassa paikassa. Korvaukset määräytyvät samoin kuin työtapaturmissa. Opiskelijan vuosityöansioksi, jonka perusteella korvaussumma määrätään, on kuitenkin määritettävä se ansio, jonka ko. opiskelija olisi todennäköisesti valmistumisensa jälkeen saanut Stipendityöntekijä Stipendiin ei kuulu automaattisesti vakuutusturvaa, mutta osa stipendien myöntäjistä on ottanut oman vakuutuksen stipendin saajille. Vakuutusturva kannattaa varmistaa ja tarvittaessa ottaa oma vakuutus. 1.6 Työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvä ohjeistus Ohjeistuksesta vastaa oppilaitoksen tekninen henkilöstö. 1.7 Pelastussuunnitelma Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa, että rakennuksen tai muun kohteen haltijan on laadittava pelastussuunnitelma kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- ja paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. 7
15 1.8 Riskien arviointi Työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara; esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; työn kuormitustekijät; ja mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Oppilaitoksissa riskien kartoittamisesta vastaa tekninen ja/tai laboratorio- tai vastaava henkilöstö. Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi antaa perustan työsuojelutoiminnan painopistealueiden tunnistamiselle ja määrittelylle sekä töiden, laboratoriotöiden ja harjoitusten tekemiselle. Vaarojen arviointi on tehtävä työturvallisuuslaissa (738/2002) tarkoitettujen vaarojen arvioimiseksi ja selvittämiseksi. Riskien arvioinnin yhteydessä on selvitettävä myös työpaikalla tarvittavat suojaimet (vrt. luku 5). Tarpeelliset suojaimet on hankittava kaikille työntekijöille ja opiskelijoille, joiden turvallisuus ja terveyden säilyminen työssä sitä edellyttää. Riskien kartoitus ja analysointi tehdään järjestelmällisesti vähintään kerran vuodessa ja myös tarvittaessa, kuten työtapojen muuttuessa. Työtekijöiden sairauspoissaoloja, työtapaturmia, työperäisiä sairauksia ja työpaikan olosuhteita tulee seurata eri yhteistyöosapuolten kanssa. Mikäli ongelmia esiintyy, niihin puututaan välittömästi. Työsuojelutoiminnan tuloksellisuutta seurataan riskikartoituksen yhteydessä vuosittain tehtävällä itsearvioinnilla ja tehdään tarvittavat kehittämisehdotukset oppilaitoksen johdolle. 1.9 Opiskelijoiden ja projektityöntekijöiden ohjaus Oppilaitoksen esimiehen/opettajan asemassa olevalla on työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytykseen, työnopastukseen ja ohjeistukseen liittyvä vastuu työturvallisuuslain (738/2002) nojalla. Perehdytys tai työnopastus toteutetaan henkilökohtaisen perehdytyssuunnitelman mukaisesti siten, että esimiehen, opettajan, ohjaajan tai valvojan asemassa oleva määrittelee perehdytyksen tai työnopastuksen tarpeen ja sisällön ja sopii perehdytyksen antajan. Perehdytystä voi antaa työtehtävän hyvin osaava ja hallitseva alan ammattilainen, joka voi olla esimerkiksi laboratoriomestari, laboratorioinsinööri tai kokenut koulutettu projektityöntekijä, mutta valvontavastuu säilyy esimiesasemassa olevalla. Perehdytyksessä ja työnohjauksessa on hyvä käyttää työpari- eli kisälli-oppipoikatekniikkaa, kunnes tavoiteltu osaamistaso on saavutettu ja opiskelija tai uusi työntekijä kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Tarpeen tullen perehdytystä annetaan aina, kun työ on tekijälleen uusi. 8
16 1.9.1 Koulutukseen liittyvät opiskelijoiden henkilösuojaimet Koulutuksen järjestävä opettaja vastaa oppilaitoksessa siitä, että opiskelijalla on käytössään opiskelun järjestämisen ja työturvallisuuslainsäädännön edellyttämät henkilönsuojaimet laboratoriotiloissa ja harjoitustöissä. Opetusministeriön asetuksen 1323/2001 (asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista) mukaisesti näistä suojaimista voidaan periä maksua. Oppilaitoksessa opetuksen järjestävä opettaja tekee vaarojen arvioinnin yhteydessä tarpeelliset suunnitelmat jokaisen työpisteen ja harjoitustyön osalta tarvittavien henkilönsuojaimien hankinnasta ja käytöstä. Suojaimien hankinnan suorittaa tekninen tai vastaava henkilöstö Opiskelijan ulkopuoliselle aiheuttama vahinko Oppilaitos korvaa vahingonkorvauslain (412/1974) mukaan opiskelijan opetukseen liittyvässä työssä (työharjoittelu tai opetukseen liittyvä työ muussa laitoksessa) oppilaitoksen ulkopuoliselle aiheuttaman henkilö- tai esinevahingon. Opiskelija taas on velvollinen korvaamaan aiheuttamastaan vahingosta oppilaitokselle kohtuullisen määrän ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu ja vahingon aiheuttajan asema. Jos vahinko on sattunut opiskelijan lievästä tuottamuksesta, hänellä ei ole juridista korvausvelvollisuutta. Sen sijaan, jos opiskelija on aiheuttanut vahingon tahallisesti, on hän pääsääntöisesti täysimääräisesti korvausvelvollinen Raskaus Työturvallisuuslakiin (738/2002) liittyvät säädökset edellyttävät turvallisia työoloja lisääntymisterveyden kannalta. Valtioneuvoston päätöksen 1043/1991 (päätös perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä aiheutuvan vaaran torjunnasta) mukaisesti raskaana olevaa työntekijää ei saa altistaa työssä kemialliselle, fysikaaliselle tai biologiselle tekijälle niin, että siitä on vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle (vrt. luku 3.4.1). Ensisijaisia työntekijöiden suojauskeinoja ovat haitallisten aineiden tai menetelmien korvaaminen vaarattomilla, altistumisen määrän ja keston minimointi, rakenteelliset tai muut tekniset torjuntakeinot sekä henkilökohtaiset suojausvälineet. Jos työympäristön vaaraa ei voida poistaa, on työntekijä pyrittävä siirtämään toisiin työtehtäviin. Jos muuta työtä ei voida järjestää, voi työntekijä saada sairausvakuutuslain (1224/2004) perusteella erityisäitiysrahavapaata. Lisätietoa erityisäitiysrahavapaasta löytyy Kansaneläkelaitoksen nettisivuilta ( Valtioneuvoston päätöksen (1043/1991) mukaisesti työnantajan on ilmoitettava työntekijöille sikiön kehitykselle tai raskaudelle aiheutuvasta vaarasta, jos työssä käytetään tai esiintyy tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa tällaista vaaraa. Tällaisessa työssä on raskaana olevan työntekijän ilmoitettava raskaudestaan työnantajalle joko suoraan tai työterveyshenkilöstön kautta, jotta työnantaja voisi ryhtyä tässä päätöksessä tarkoitettuihin suojelutoimenpiteisiin. 9
17 2 LABORATORIOSSA JA TYÖPAIKALLA ESIINTYVIÄ VAAROJA Työtapaturmia aiheuttavat tavallisimmin kappaleet ja esineet, kuten lentävät roskat ja sirut, sekä nostettavat ja siirrettävät taakat. Yleisimpiä tapaturmatyyppejä ovat liukastuminen ja kompastuminen, esineisiin satuttaminen, putoaminen sekä fyysinen ylikuormittuminen. Tapaturmien seurauksena useimmiten syntyviä vammoja ovat nyrjähdykset ja venähdykset, naarmut, haavat sekä ruhjevammat. Tilastojen mukaan melko harvinaisia, mutta sattuessaan vakavia laboratoriossa tapahtuvia työtapaturmia ovat palo-, räjähdys-, sähkö- ja säteilyonnettomuudet sekä myrkytykset. Varsin vakavia ja valitettavasti myös suhteellisen yleisiä ovat erilaiset syövyttävien aineiden, lasinsirujen tms. aiheuttamat silmävammat. Vaikutukseltaan vähäisempiä, mutta usein esiintyviä, noin 80 % Suomessa ilmoitetuista laboratoriotyötapaturmista, ovat esimerkiksi lasin aiheuttamat haavat, ihon vahingoittuminen syövyttävien aineiden tai kuumien tai kylmien nesteiden vaikutuksesta, koneiden ja työkalujen aiheuttamat haavat ja ruhjevammat sekä kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset. 2.1 Kemialliset vaaratekijät Kemiallisten aineiden aiheuttamat vaarat ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle voivat olla joko välittömiä (luku 3.12) tai välillisiä (luku 3.13). Välittömillä vaaroilla tarkoitetaan sitä, että terveydelle vaaralliset kemialliset aineet voivat päästä ihmisen elimistöön tai muutoin kosketuksiin kudoksen kanssa. Välillisillä vaaroilla tarkoitetaan kemiallisten aineiden muiden kuin terveydelle vaarallisten ominaisuuksien aiheuttamia vaaroja, kuten palamisen, räjähtämisen ja korroosion aiheuttamien tapahtumien vaikutusta ihmiseen. Kemikaaliturvallisuutta on käsitelty tarkemmin luvussa 3. Kemikaalilain (599/2013) mukaisesti kemikaalista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi kemikaalin käyttäjän on, silloin kun se on kohtuudella mahdollista, valittava käyttöön olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai menetelmä, josta aiheutuu vähiten vaaraa. 2.2 Fysikaaliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät tarkoittavat eri energiamuotojen vaikutuksia työntekijöihin ja heidän terveyteensä. Merkittävimpiä fysikaalisia vaaratekijöitä ovat melu ja tärinä, säteily, kylmät ja kuumat olosuhteet, sähkö ja puutteellinen valaistus Melu Melu on häiritsevää tai kuulolle haitallista ääntä. Melua esiintyy tyypillisesti tuotannossa, jossa käytetään suuria energiamääriä joko valmistukseen tai kuljetukseen. Melun torjunnasta määrätään Valtioneuvoston asetuksessa 85/2006 (asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta). Korvaan kohdistuva melualtistustaso ei saa ylittää 85 db. Kuulo voi alentua hyvinkin lyhyen melualtistuksen seurauksena. Oheisessa taulukossa (taulukko 1) on aikarajoja, joiden jälkeen kuulovaurion riski on toistuvassa melualtistuksessa todennäköinen. Tyypillisiä kuulovaurion oireita on se, että 10
18 korvat tuntuvat tukkoisilta, korva soi, joudut pinnistelemään kuullaksesi ja saadaksesi selvää sanoista, radion ja television äänenvoimakkuutta on toistuvasti lisättävä, meluinen ympäristö aiheuttaa vaikeuksia kuunteluun ja keskusteluun osallistuminen hankaloituu. Taulukko 1. Kuulovaurion riski toistuvassa melualtistuksessa. Melu Altistusaika 85 db 8 h 88 db 4 h 94 db 1 h 97 db 30 min 103 db 7 min 109 db 1,5 min Tärinä Tärinä on kappaleen edestakaista liikettä. Käsitärinällä tarkoitetaan tärinää, joka siirtyy ihmisen käteen ja aiheuttaa tapaturma- tai sairastumisriskin. Kokokehon tärinällä tarkoitetaan tärinää, joka siirtyy alustasta tai istuimesta ihmiseen ja aiheuttaa tapaturma- tai sairastumisriskin. Tyypillisiä käsitärinäoireita ovat valkosormisuus, sormien puutuminen ja tunnottomuus sekä puristusvoiman heikkeneminen. Kokokehon tärinä voi aiheuttaa selkäoireita Säteily Ionisoiva säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Ionisoivan säteilyn lähteitä ovat radioaktiiviset aineet ja eräät laitteet kuten röntgenlaitteet ja hiukkaskiihdyttimet. Ionisoivan säteilyn hiukkasenergia on niin suuri, että se aiheuttaa elektronien irtoamista eli ionisaatiota kohteessa. Ionisoivan säteilyn käyttöä valvoo Suomessa Säteilyturvakeskus (STUK). Pienienerginen sähkömagneettinen säteily ei aiheuta ionisaatiota kohteessaan. Tällaista ionisoimatonta säteilyä esiintyy kaikkialla työ- ja elinympäristössämme, ja se koostuu useista hyvin erityyppisistä säteilyn osa-alueista. Näitä ovat staattiset sähkö- ja magneettikentät, pien- ja suurtaajuiset sähkömagneettiset kentät (esim. NMR), mikroaaltosäteily, optinen säteily (esim. laser), johon kuuluvat infrapunasäteily (IR), näkyvä valo sekä ultraviolettisäteily (UV). Oheisessa kuvassa (kuva 1) on esitetty eri säteilylajit. 11
19 Kuva 1. Ionisoimaton ja ionisoiva säteily Sähkö Sähkölaitteiden käyttöön liittyy sähkönjakeluverkossa ja itse sähkölaitteen sisällä tapahtuvien vaurioiden aiheuttama sähköinen riski. Tyypillinen sähkötapaturma on vioittuneesta laitteesta saatava sähköisku. Kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien lukumäärä on laskenut voimakkaasti 50-luvulta lähtien 90-luvun alkuun saakka. Tällä hetkellä kuolemaan johtavia sähkötapaturmia tapahtuu keskimäärin 3-4 vuodessa Ilmanvaihto Hyvin toimiva ilmanvaihto vähentää terveysriskejä, lisää työhyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksena on luotu perusteet hyvän työilman suunnittelulle antamalla epäpuhtauksille tavoitetasot, jotka tyypillisesti ovat 1-10 % haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista eli HTP-arvoista (vrt. luku 3.10). Ilmanvaihtoratkaisujen huolelliseen suunnitteluun tulee jatkuvasti panostaa. Hyvin toteutettu ilmanvaihto säästää käyttökustannuksia ja parantaa työilman laatua. Ilmanvaihdolla tilaan tuodaan ja sieltä poistetaan ilmaa. Ilmastointi voi sisältää ilmanvaihdon lisäksi myös ilman lämmityksen, jäähdytyksen, kostutuksen, kuivauksen ja suodatuksen. Ilmanvaihtojärjestelmä toimii rakennuksen "keuhkoina", joiden puhdistusvaikutus kohdistuu kaikkiin epäpuhtauksiin. Viihtyisien lämpöolojen luomisessa ilmastointi on teknisistä keinoista tärkein. Ilmanvaihto jaotellaan paikallisilmanvaihtoon (esim. vetokaappi ja kohdepoisto) ja yleisilmanvaihtoon. Ilman epäpuhtaudet tulee poistaa jo lähteellä ja rajoittaa niiden leviäminen yleiseen työilmaan. Paikallis- ja yleisilmanvaihdolla pyritään aikaansaamaan ilman laadultaan puhtaita työskentelyvyöhykkeitä Valaistus Puutteellinen valaistus heikentää hyvän työsuoriutumisen edellytyksiä useiden mekanismien, kuten näkötehokkuuden, ympäristötyytyväisyyden, vireystilan ja viihtyvyyden heikentymisen kautta. 2.3 Biologiset vaaratekijät 12
20 Biologisilla tekijöillä tarkoitetaan mikro-organismeja, kuten bakteereita, viruksia, homeita, sieniä ja loisia. Niitä esiintyy mm. mikrobiologisissa laboratorioissa. Altistuminen työssä tapahtuu lähinnä hengitysteitse, ihon ja ruuansulatuselimistön kautta. Se voi aiheuttaa infektioita hengitysteissä (esim. keuhkokuume), ruuansulatuskanavassa (oireena oksentelu ja ripuli) tai iholla (märkäinen ihotulehdus). Lisäksi altistuminen mikrobeista peräisin oleville tekijöille voi aiheuttaa yliherkkyysreaktion, allergisen silmätulehduksen, nuhan, astman tai ihottuman sekä keuhkokudoksen allergisen sairauden eli alveoliitin. Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan homeet aiheuttavat vuosittain keskimäärin noin 200 uutta ammattitautia. Työnantaja on velvollinen minimoimaan terveyshaitat, jotka aiheutuvat tai voivat aiheutua työntekijöiden altistumisesta biologisille tekijöille työssä. Asiasta on säädetty mm. valtioneuvoston asetuksessa 715/2001 (asetus kemiallisista tekijöistä työssä) ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 795/2007 (asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista) Kosteusvauriot Biologisille tekijöille voi altistua myös kosteusvaurioituneissa rakennuksissa. Jos kosteusvaurioita ja niihin johtaneita syitä ei korjata, voi kostuneisiin rakenteisiin syntyä bakteeri- ja homekasvua. Tällöin rakennuksen käyttäjät voivat altistua mikrobiperäisille epäpuhtauksille. Jopa puolet kosteus-/homevauriorakennuksen käyttäjistä voivat saada silmien- ja ylähengitysteiden ärsytysoireilua. Mikäli altistumisaika pitkittyy, voi seurauksena olla lähinnä ylempien hengitysteiden infektiokierre ja pahimmillaan ammattitauteja, esim. allerginen nuha tai astma. 2.4 Ruumiillinen kuormittaminen ja ergonomia Koko elinaikansa ihminen on alttiina erilaiselle kuormitukselle. Työntekijä kuormittuu tehdessään työtä. Kuormitus on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille. Liiallisena tai liian vähäisenä se kuitenkin saattaa aiheuttaa ihmiselle terveydellisiä haittoja. Kuormittumiseen vaikuttavat työympäristö ja itse työn tekeminen sekä yksilön henkiset ja fyysiset ominaisuudet. Kuormituksen määrä riippuu eri kuormitustekijöiden laadusta, määrästä ja vaikutusajasta. Työn kuormittavuutta voidaan arvioida työntekijän kuormittuneisuuden perusteella. Kuormittuminen voi näkyä: elimistön toiminnoissa tapahtuvina muutoksina, työsuorituksina, virhereaktioina, tapaturmina sekä erilaisina tuntemuksina. Työn kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän fyysiseen terveyteen ja työkykyyn ovat muun muassa työmenetelmät, työasennot, työn fyysinen raskaus tai työssä vaadittava tarkkaavaisuus sekä työvälineet, työympäristön, työyhteisön ja työntekijän itsensä ominaispiirteet. Erityisen kuormittavia työtehtäviä ovat mm. taakkojen käsittely ja nostotyöt, näyttöpäätetyö tai muut hankalia työasentoja sisältävät työt. Usein on vaikea osoittaa vain yhtä syytä siihen, miksi ihminen väsyy tai sairastuu. Ergonomian tavoitteena on poistaa kitka työn ja työntekijän väliltä, jolloin työ sujuu helpommin, nopeammin ja terveellisemmin. Ergonomista tietoa ja toimintaa tarvitaan sovitettaessa työ, työpaikat, työvälineet, tuotteet ja työympäristö ihmisen edellytysten ja vaatimusten mukaisiksi. Ergonomian osa-alueita ovat: 13
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotAalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA
Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA Versio 7.7 06.11.2017 Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA Toimittanut: Kimmo Karinen
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotTyöturvallisuuslainsäädäntö
Työturvallisuuslainsäädäntö Työturvallisuuslainsäädäntö Lain tarkoitus ja sisältö Työturvallisuuslainsäädäntöä työsopimuslaki (2001/55) työturvallisuuslaki (738/2002) laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa
LisätiedotTyöturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma
Työturvallisuuslaki Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki 8 Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten
LisätiedotIII Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere
III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa
LisätiedotTyömaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla
Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotTyöturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle
1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
LisätiedotTyöturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous
LisätiedotLounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi
Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi 2018 9.10.2018 Työsuojeluvelvoitteet ammatillisessa oppilaitoksissa Tarkastaja Sirpa Lepistö-Mäkivaraa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotTarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue
Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotTyöturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen
Työturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen Tarkastaja Auli Arkko-Liekari Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
LisätiedotTyöturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013
Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotNolla tapaturmaa -ajattelu
kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa
LisätiedotPelastusalan työturvallisuuskoulutus
Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 22.1.2015 Kankaanpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 26.1.2015 1 Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut
LisätiedotAutoalan kysely 2014
Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40
LisätiedotKoulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt
Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotTyöpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi
Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuspäivän alueseminaari 27.4.2018 Kuopio 1 Esitys Muutama sana aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta Muutama sana tulevaisuudesta Ja
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotTyöturvallisuusopashankkeen tavoitteet
Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen
LisätiedotVaaralliset työt. Tekninen työ
Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotVarhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija
Varhaiskasvatuksen opintopäivä 4.10.2018 Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija 4.10.2018 Kaija Ojanperä 1 Työturvallisuus varhaiskasvatuksessa 4.10.2018 2 Kahoot! - www.kahoot.it - https://play.kahoot.it/#/?quizid=fbbe4f5b-84b0-45ba-ab35-274fa65dcf54
LisätiedotTurvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa
Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotTeollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu
Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotTyöturvallisuus ja vastuut kuntouttavassa työtoiminnassa Veijo Koskinen Työturvallisuuspäällikkö Jyväskylän kaupunki
Työturvallisuus ja vastuut kuntouttavassa työtoiminnassa 10.2.2015 Veijo Koskinen Työturvallisuuspäällikkö Jyväskylän kaupunki 16.2.2015 Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut ja verkosto Perusturvapalvelut
LisätiedotKEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit
KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotUUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI
TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero
LisätiedotHyvinvointia työstä. Esimerkki 1
Hyvinvointia työstä Esimerkki 1 Työsuojelun yhteistoiminta Jarmo Vorne Jaana Luomanen Yhteistoiminnan ydin Johtaminen päätöksenteko, tavoitteet Yhteistoiminta suunnittelu, koordinointi, tiedonvälitys Työn
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotAikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)
1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto
LisätiedotReino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto
Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta
LisätiedotMitä on vaarallinen jäte?
Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotOnko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn
Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn Oliko tässä muutoksen alku?? että MIKÄ???? Lyhenteet sanoiksi REACH Lyhenne REACH tulee sanoista Registration, Evaluation,
LisätiedotTyöpaikan työsuojeluyhteistoiminta
Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS. Huono työturvallisuus maksaa. Onnettomuudet, loukkaantumiset ja sairauspoissaolot aiheuttavat suuria kustannuksia.
TYÖTURVALLISUUS TYÖTURVALLISUUS Huono työturvallisuus maksaa. Onnettomuudet, loukkaantumiset ja sairauspoissaolot aiheuttavat suuria kustannuksia. TYÖTURVALLISUUS Työpaikan ja työympäristön työturvallisuudesta
LisätiedotOpiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana
Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana Eri osapuolten tehtävät ja vastuut Opettaja varmistaa työpaikan sopivuuden ennen työssäoppimissopimuksen allekirjoittamista (työturvallisuuslain 10:n
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotTyösuojelun yhteistoiminta työpaikalla
Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille
LisätiedotKemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä
Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus
LisätiedotVastuu sähköalan töissä
1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotVaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet
LisätiedotHuomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.
Työpaikka/toimipiste: Päiväys: Vastaajan nimi: Liittyy: Arvioinnin kohde/kohteet: Hyvä vastaaja, Tässä lomakkeet/tarkistuslistat työpaikan työtehtävän / aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotTyön vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet
Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen
LisätiedotIsojoen työsuojelun toimintaohjelma
Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotSisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella
Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Marja Tereska-Korhonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Ulla Riikonen 11.11.2015
LisätiedotVaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotLäsnätyön juridiikka
Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotJUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX
JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.
LisätiedotAsennetta työhön valmennusohjelma
Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
LisätiedotTyöturvallisuusvastuun jakautuminen
Työturvallisuusvastuun jakautuminen Turvallisuusviikon seminaari 16.5.2019 Työturvallisuuden harjoitusalue, Kuopio 1 Aluksi Vastuun jakamisesta ja varsinkin jakautumisesta puhutaan yleensä liian myöhään
LisätiedotTyöturvallisuuslaki (738/2002)
Työturvallisuuslaki (738/2002) Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain 1 :ssä on säännös lain tarkoituksesta. Sen mukaan lain tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi parantaa
LisätiedotPäivän teemat viranomaisnäkökulmasta
Päivän teemat viranomaisnäkökulmasta Tarkastaja Tuuli Harjunpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Päivän teemat: Perehdyttäminen ja yhteistoiminta rakennustyömaalla Putoamissuojaus
LisätiedotLakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai
Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
Lisätiedotvoimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi
voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotEnsihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry
Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry 26.3.2018 K.O 1 Kotimaa 12.08.2017 12:41 Ensihoitajien kohtaama seksuaalinen häirintä yleistä UUTINEN 13.02.2018 Ensihoitajat:
LisätiedotOhje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi
Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.
KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan
Lisätiedot