Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA"

Transkriptio

1 Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA Versio

2 Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA Toimittanut: Kimmo Karinen Espoo, 2015

3 ESIPUHE Kemian tekniikan korkeakoulussa tehdään tutkimusta ja annetaan opetusta päivittäin monissa eri laboratorioissa ja koehalleissa. Työturvallisuus on merkittävä tekijä työn ja työssä viihtymisen kannalta. Tällöin ei kyse ole ainoastaan tekijän omasta turvallisuudesta, vaan myös muiden samassa tilassa, rakennuksessa ja jopa koko Otaniemen alueella työskentelevien turvallisuudesta. Koulumme ehdoton vaatimus onkin, että kaikki tiloissamme työskentelevät ja myös niissä vierailevat henkilöt ottavat työturvallisuuteen liittyvät seikat huomioon. Tämä opas yhtenäistää työturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä Kemian tekniikan korkeakoulussa. Pohjamateriaaliksi on kerätty koulun eri tiloissa ja rakennuksissa käytössä olleet työturvallisuusohjeet. Oppaassa on pyritty esittämään kattavasti laboratorio- ja yleensäkin työturvallisuuteen liittyvät seikat, joten sitä käytetään myös oppimateriaalina koulumme oppilaslaboratorioissa. Oppaan lisäksi eri työpisteisiin on laadittu omia, tarkentavia ohjeita kutakin työtä koskevista erityismääräyksistä. Työturvallisuuteen on koulussamme kiinnitetty huomiota jo pitkään, ja ensimmäiset kirjalliset turvallisuusohjeet ovat peräisin 1970-luvulta. Tämä opas onkin muokkautunut vuosien ja vuosikymmenien varrella, ja useat eri henkilöt ovat myötävaikuttaneet sen sisältöön. Heille kaikille parhaimmat kiitokset työturvallisuuden edistämisestä! Janne Laine Professori Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani TOIMITTAJALTA Työturvallisuuden opetus ja siihen liittyvä kulttuuri sekä ajattelumaailma auttavat työntekijöitä selviytymään ja tulemaan toimeen mm. vaarallisten kemikaalien kanssa. Kemikaalit ovat kuitenkin yksi osa elämäämme ja niiden kanssa on tultava toimeen. Opas ei ole kaiken kattava ja sitä päivitetään jatkuvasti. Oppaasta puuttuvat lähes kokonaan mm. mikrobiologian ja biokemian osa-alueet, jotka muodostavat oman kokonaisuutensa. Kaikki kehitysideat ja korjaukset otetaan tarvittaessa huomioon. Oppaan pohjana on käytetty Teknillisen korkeakoulun Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratoriossa vuodesta 1973 pidetyn turvakurssin monistetta. Sitä on muokattu ja täydennetty vuosien varrella. Vuonna 2000 opas laajennettiin koskemaan silloista Kemian tekniikan osastoa. Nyt käsissäsi on versio, joka on Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun yhteinen. Kiitoksia kaikille jotka ovat edesauttaneet oppaan synnyssä. Kimmo Karinen DI, Laboratorioinsinööri Kemian laitos

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuustoiminnan tarkoitus Työturvallisuuslainsäädäntö Velvoitteet Lain valvonta Työturvallisuuteen liittyvä vastuuketju Johto Esimiehet Tekninen, laboratorio- tai vastaava henkilöstö Henkilöstö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluun liittyvä yhteistyö Koulutus Työterveyshuolto Korvaukset työtapaturmista ja ammattitaudeista Opiskelijatapaturmat Stipendityöntekijä Työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvä ohjeistus Pelastussuunnitelma Riskien arviointi Opiskelijoiden ja projektityöntekijöiden ohjaus Koulutukseen liittyvä opiskelijoiden ohjaus Opiskelijan ulkopuoliselle aiheuttama vahinko Raskaus LABORATORIOSSA JA TYÖPAIKALLA ESIINTYVIÄ VAAROJA Kemialliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät Melu Tärinä Säteily Sähkö Ilmanvaihto Valaistus Biologiset vaaratekijät Kosteusvauriot Ruumiillinen kuormittaminen ja ergonomia Henkinen kuormittuminen KEMIKAALITURVALLISUUS Kemikaalilainsäädäntö REACH-asetus Vaarallisten kemikaalien ryhmittely Terveydelle vaaralliset kemikaalit Palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit Ympäristölle vaaralliset kemikaalit Vaarallisten kemikaalien luokittelu ja varoitusmerkinnät Syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet... 19

5 3.4.1 Sikiön terveydelle ja raskaana olevalle vaaralliset aineet Kemikaalien yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä (GHS) Kemikaalien kuljettaminen maantiellä Kemikaalien pakkaukset ja päällysmerkinnät Kemikaalien indeksinumerot CAS-numero YK/UN-numero EY-indeksinumero RTECS-numero ICSC-numero Käyttöturvallisuustiedotteet Altistumisen raja-arvot Työilman haitalliset epäpuhtaudet Muita altistus- ja pitoisuuskäsitteitä Räjähdyskelpoiset ilmaseokset Välittömät kemialliset vaaratekijät Aineen pääsy elimistöön Aineiden vaikutustavat elimistössä Akuutit vaikutukset Krooniset vaikutukset Aineen kulku, muuttuminen ja erittyminen elimistössä Nanopartikkelit Aineiden myrkyllisyyden vertailu Välilliset kemialliset vaaratekijät Palavat kaasut ja palavat nesteet Hapettavat aineet Räjähdysvaaralliset aineet Vaarojen välttäminen Yleisiä ohjeita laboratoriotyöskentelyssä Esimerkkejä turvallisesta laboratoriotyöskentelystä Lasin käsittely Pullot Bunsenpoltin Nesteiden kuumentaminen bunsenliekillä Kiinteiden aineiden kuumentaminen Sähkölaitteet Kaasupullot ja -linjasto Ali- ja ylipainetyöt Laiteohjeet Kemikaalien käsittely Nimilaput ja korkit Kemikaalien ottaminen varastopullosta Väkevät hapot ja emäkset Nesteytetyt ja kiinteytetyt kaasut Peroksidit Kemikaalien varastointi Kemikaaliluettelo Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet (OVAohjeet) MUU TYÖTURVALLISUUS Työpajaturvallisuus... 40

6 4.2 Tulityöt Tilapäinen tulityöpaikka Säteilyturvallisuus Ionisoiva säteily Säteilyaltistuksen enimmäisarvot Ionisoimaton säteily Laserturvallisuus Ultraviolettisäteilyturvallisuus Sähköturvallisuus Kylmälaiteturvallisuus Kylmä- ja pakkashuoneturvallisuus Puhdastilaturvallisuus Vaatetus Hygienia Yleiset työohjeet SUOJAIMET Käsien suojaus Silmien ja kasvojen suojaus Hengityksen suojaus Kuulon suojaus Muun vartalon suojaus Kaasuvalvontajärjestelmä Vetokaappi ja kohdepoisto Kemikaaliturvakaapit Radioaktiivisten aineiden säteilysuojaus JÄTTEIDEN KÄSITTELY Jätelainsäädännön perusperiaatteita Viemäriin laskettavat jätteet Millaisia haittoja jätevedet voivat aiheuttaa viemärilaitokselle? Miten menetellä vahinkopäästöjen sattuessa? Vaaralliset jätteet Jätteiden lajittelu Kemikaalijätteet Lasijäte Sähkö- ja elektroniikkajäte (SER-jäte) Jätepaperi Keräyspahvi Energiajäte PVC-jäte Biojäte Metallijäte Paristot ja akut Tulostimien värikasetit Loisteputket ja energian säästölamput Erityis- ja riskijäte Muu jäte OHJEITA ONNETTOMUUDEN TAI TAPATURMAN VARALTA Haavat Silmävammat Syövyttävä aine iholla... 65

7 7.4 Myrkytykset Myrkky hengityselimistössä Syanidimyrkytys Myrkky ruoansulatuskanavassa Hapenpuute Sähkötapaturmat Tulipalo Tulipalon sammuttaminen Käsisammuttimet Pikapaloposti Sammutuspeite Hiekka Kaasusammutusjärjestelmä Tuli vaatteissa Tuli pöydällä tai astioissa Kaasupullot Palovammat Paleltumisvammat Hätäpoistumisohjeet Suojeluorganisaatio Kaasuvuoto: Automaattinen kaasunhaistelija Hätäensiapu Elvytys Käytännön toimet onnettomuuden jälkeen Suositukset työpaikan ensiapuvalmiudesta KIRJALLISUUTTA Internet-osoitteita Kuvalähdeluettelo LIITTEET 1. Esimerkki käyttöturvallisuustiedotteesta (KTT) 2. Työtapaturman raportointilomake

8 1 TYÖTURVALLISUUS 1.1 Työturvallisuustoiminnan tarkoitus Työturvallisuus ja työsuojelu sekä niiden kehittäminen pohjautuvat työpaikan strategisiin tavoitteisiin ja tämän vuoksi työsuojelu on kokonaisvaltaista kehittämistä, jossa kehittämisen kohteina ovat itse työ, fyysinen työympäristö, työpisteen lähiympäristöt ja henkilöstön työnhallinta. Työsuojelu- ja työturvallisuustoiminnan tavoitteena tulee olla henkiseltä ja ruumiilliselta kannalta turvallinen työskentely eri työpisteissä sekä työtapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien ennaltaehkäisy. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tulee oppilaitoksessa luoda edellytykset: häiriöttömälle työnteolle ja oppimiselle, toiminnassa koettujen ongelmien ratkaisumallien omaehtoiseen kehittämiseen, organisaation toimintamallien kehittämiseen, henkilöstön työnhallinnan kehittämiseen sekä työturvallisuuden ja -suojelun juurruttamiseen oppimistapahtuman kautta osaksi ammattitaitoa. 1.2 Työturvallisuuslainsäädäntö Työympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat säännökset sisältyvät pääasiassa työturvallisuuslakiin (738/2002). Tämän lain nojalla on lisäksi annettu joukko muita määräyksiä. Työympäristön olosuhteiden valvontaorganisaatiota koskevat säädökset sisältyvät työsuojelun hallinnosta annettuun lakiin (574/1972). Valvontamenettelyä koskevat säädökset sisältyvät lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sekä asetukseen työsuojelun valvonnasta (954/1973). Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävää työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa tehtävään työhön. Lisäksi lakia sovelletaan mm. oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. Oppilaitokset, joissa opiskelevan työhön sovelletaan työturvallisuuslakia, on lueteltu asetuksessa opiskelu tapaturman korvaamisesta (851/1948). Lisäksi opiskelijoihin sovelletaan lakia opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002). Sovellettaessa työturvallisuuslakia opiskelijan oppilaitoksessa tekemään työhön opiskelija on työntekijän asemassa. Opetushenkilökunta on tässä tapauksessa työnantajan edustajan asemassa. Työnantajaksi voidaan katsoa lähinnä oppilaitoksen hallintoelimet. 1

9 1.2.1 Velvoitteet Työturvallisuuslain (738/2002) perusteella: Työnantajan on mm. tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Työntekijän on mm. noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Lisäksi määrätään, että työturvallisuuslaki ja siihen liittyvät määräykset on pidettävä työntekijän nähtävinä Lain valvonta Lakia työsuojelun valvonnasta (44/2006) sovelletaan työ- ja virkasopimussuhteessa tehtävään työhön. Muuhun työhön lain soveltamisesta määrätään erikseen asetuksella. Oheisessa kaaviossa (kaavio 1) on esitetty työsuojelun viranomaiskenttä. Kaavio 1. Työsuojelun viranomaiskenttä Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet (5 kpl) Työsuojelutarkastajat (työsuojeluvastuualueilla) 2

10 Työsuojelutarkastajat suorittavat tarkastuksia työpaikoilla. Lain (44/2006) mukaan tarkastuksia on toimitettava niin usein ja tehokkaasti kuin valvonnan kannalta on tarpeellista. Työnantaja nimeää edustajakseen työsuojelupäällikön (luku 1.3.5), joka vastaa työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta työsuojeluasioissa. Työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua (luku 1.3.6), jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 henkilöä. Myös toimihenkilöillä on sama oikeus. Valtuutetut valitaan vaaleilla pääsääntöisesti kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jos työpaikalla työskentelee yli 20 henkilöä, on sinne perustettava työsuojelutoimikunta, jossa on työnantajan, työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajia. Työnantajan on pidettävä laki työsuojelun valvonnasta (44/2006) ja sen nojalla annetut säädökset sekä asianomaisen työsuojeluviranomaisen, työsuojelupäällikön ja työpaikan työsuojeluvaltuutetun nimi- ja yhteystiedot työpaikalla työntekijöiden nähtävinä. 1.3 Työturvallisuuteen liittyvä vastuuketju Oppilaitoksissa on yleensä ottaen ns. linjaorganisaatio, joten työsuojelu on työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti osa linjaorganisaation normaalia työtä. Työsuojelua johtaa linjajohto tehtäviensä ja toimintavaltuuksiensa mukaisesti ja sen vastuut määräytyvät työturvallisuuslain mukaisesti ja linjaorganisaation eri esimiehet, opettajat, projektijohtajat ja tiimien vetäjät ovat vastuussa työsuojelun, työhön perehdytyksen ja työnopastuksen toteuttamisesta omalla tehtävä alueellaan ja omalle henkilöstölleen. Työsuojelun ja työturvallisuuden tehtäväjako määräytyy linjaorganisaatiossa määriteltyjen tehtävien, esimies- ja alais-suhteiden sekä toimenkuvien mukaisesti. Jokainen tulosyksikön osa vastaa alueellaan työsuojelun ja työturvallisuuden toteutuksesta. Muut tulosyksikön osat otetaan huomioon työsuojelullisia ratkaisuja tehtäessä Johto Oppilaitoksen johdon pitää sitoutua myönteisellä asenteella työsuojelutoiminnan ja työympäristön kehittämiseen. Johto vastaa siitä, että käytettävissä on asianmukaiset työsuojeluohjeet, suunnitelmat turvallisten ja terveellisten työolosuhteiden luomiseksi. Johto vastaa myös siitä, että on olemassa taloudelliset edellytykset ja riittävät henkilöstö-, osaamis- ja aikaresurssit työn turvalliseen tekemiseen ja työympäristön kehittämiseen. Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa johtoa mm. seuraavasti: Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan, työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Työpaikalla on huolehdittava turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä. 3

11 Työpaikan ja työskentelypaikkojen kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden, työskentelytasojen ja muiden alueiden, joissa työntekijät työnsä vuoksi liikkuvat, on oltava turvallisia ja ne on pidettävä turvallisessa kunnossa. Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa. Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Työpaikalla, jossa esiintyy ilman epäpuhtauksia, kuten pölyä, savua, kaasua tai höyryä työntekijää vahingoittavassa tai häiritsevässä määrin, on niiden leviäminen mahdollisuuksien mukaan estettävä eristämällä epäpuhtauden lähde tai sijoittamalla se suljettuun tilaan tai laitteeseen. Ilman epäpuhtaudet on riittävässä määrin koottava ja poistettava tarkoituksenmukaisen ilmanvaihdon avulla. Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Käsiteltäessä, säilytettäessä tai siirrettäessä räjähtäviä, tulenarkoja, syövyttäviä tai muita vastaavaa vaaraa aiheuttavia aineita on noudatettava erityistä varovaisuutta. Työntekijöille on annettava vaarallisista aineista työnteon kannalta tarpeelliset tiedot. Työntekijöille on annettava tarpeelliset ohjeet hälytys- ja paloturvallisuuslaitteiden ja -välineiden käytöstä samoin kuin tulipalon tai muun vaaran varalta. Ohjeet on annettava myös toimenpiteistä, joihin tulipalon sattuessa on työpaikan olosuhteet huomioon ottaen ryhdyttävä. Tarvittaessa ohjeet on pidettävä työntekijöiden nähtävänä työpaikalla. Harjoituksia on järjestettävä tarvittaessa Esimiehet Esimiesasemassa olevan vastuu oppilaitoksen työsuojelun toteuttamisessa on suuri. Tämä tulee huomioida perehdytyksessä, työnopastuksessa ja ohjeissa, koulutuksessa sekä esim. tulityökorttien (vrt. luku 4.2) suorittamisessa. Esimiehet ilmoittavat viipymättä vaaratekijästä asianosaisille ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tiedonvälitys korostuu niissä tilanteissa, joissa vaara havaitaan tai vaaran uhka on olemassa. Esimiesten tehtävänä on myös raportoida kirjallisesti kaikki läheltä piti -tapaukset oppilaitoksen työsuojeluorganisaatiolle. Esimerkki raportointilomakkeesta löytyy liitteestä Tekninen, laboratorio- tai vastaava henkilöstö Oppilaitoksen tekninen ja/tai laboratorio- tai vastaava henkilöstö valvoo ja koordinoi ostopalveluja ja niiden paikallista työnjohtoa, korjaustoimintaa, yhteisiä alueita, toimistotiloja, näytteenvalmistusalueita, kemikaalien ja laitteiden käyttöä, alkusammutuskalustoa, työterveyshuollon ja muiden viranomaistahojen yhteistyötä, terveydelle vaarallisten aineiden ilmoitusvelvoitteita ja pientarvikkeiden hankintaa sekä näihin liittyvää työsuojelua. Samalla ko. henkilöstö toimii oppilaitoksen työsuojeluhenkilöstön tehtävissä eri toimia yhdistävänä, koordinoivana, kouluttavana ja ohjaavana asiantuntijaryhmänä. Ko. henkilöstö vastaa myös oppilaitoksen puolesta erilaisiin tarkastuksiin ja turvatarkastuksiin liittyvästä yhteistyöstä tarkastusten tekijöiden ja erilaisten viranomaistahojen kanssa. Tällaista yhteistyötä tehdään mm. työsuojelu-, koulutus-, ensiapu-, sähkölaite-, paloturvallisuus-, säteilyn käyttö-, kemikaalien käyttö-, pulvereiden käyttö - ja jätevesien päästöasioissa. 4

12 1.3.4 Henkilöstö Kaikkien oppilaitoksen henkilöiden on työskenneltävä annettujen ohjeiden mukaisesti turvallisesti ja huolehdittava, ettei työstä aiheudu mitään vaaraa muille henkilöille, ympäristölle eikä kalustolle ja kiinteistölle. Annettuja ohjeita ja turvamääräyksiä on noudatettava. Henkilöstön tulee toimia työturvallisuuslaissa (738/2002) määrätyn mukaisesti mm. seuraavasti: Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa. Koneeseen, työvälineeseen tai muuhun laitteeseen taikka rakennukseen asennettua turvallisuus- tai suojalaitetta ei saa ilman erityistä syytä poistaa tai kytkeä pois päältä. Jos työntekijä työn johdosta joutuu tilapäisesti poistamaan turvallisuus- tai suojalaitteen käytöstä, hänen on palautettava se käyttöön tai kytkettävä laite päälle niin pian kuin mahdollista. Koneita, työvälineitä ja muita laitteita on käytettävä, hoidettava, puhdistettava ja huollettava asianmukaisesti Työsuojelupäällikkö Oppilaitoksissa tulee olla lakisääteisten määräysten mukainen työsuojelupäällikkö Hänen tehtävänsä määräytyvät sen mukaan, mitä laki työsuojelun valvonnasta (44/2006) ja työpaikan työsuojelutoiminnasta edellyttää työpaikalla. Työsuojelupäällikkö auttaa ja neuvoo oppilaitoksen linjaorganisaatiota työsuojeluasioissa asiantuntijana ja hoitaa keskitetysti kaikki työsuojelulliset yhteydet eri viranomaisiin Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluvaltuutettujen tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontalain (44/2006) ja voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat yhteistyössä kaikkien ryhmien kanssa terveellisten ja turvallisten työolosuhteiden ja - menetelmien kehittämiseen. Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut ovat oman alueensa asiantuntijoita. He perehtyvät toimialueensa työolosuhteisiin ja vaaratekijöihin. Työsuojeluvaltuutetuilla on velvollisuus puuttua työsuojeluohjeiden noudattamatta jättämiseen sekä neuvoa ja ohjata turvallisten työmenetelmien käyttöä. Työsuojeluvaltuutetut suorittavat alueellaan tarkastuksia yhdessä esimiesten kanssa. Tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat missä todetaan puutteet, toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö. Pöytäkirja toimitetaan esimiehille ja työsuojelupäällikölle. 5

13 1.4 Työsuojeluun liittyvä yhteistyö Työsuojeluun liittyy runsaasti eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä, kuten kiinteä yhteistyö työterveyshuoltoon (työriskikartoitukset, ergonomia, jne.) sekä erilaisten viranomais- ja palvelutahojen kuten palo-, ympäristö-, työturvallisuus-, turvallisuus-, koulutus- sekä jätehuoltotahojen kanssa. Oppilaitoksissa työturvallisuuteen ja - suojeluun liittyvästä työsuojeluyhteistyöstä vastaa tekninen henkilöstö, joka myös valvoo ja koordinoi tätä yhteistyötä Koulutus Koulutuksen ja opastuksen tavoitteena on työympäristön työmenetelmiin liittyvien riskien hallinta sekä turvalliset toimintatavat työsuorituksissa. Hyvä perehdytys, työnopastus ja esimerkiksi tulityö- ja työturvallisuuskortti luovat pohjan turvalliselle työnteolle Työterveyshuolto Työterveyshuollossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä (mm. 1383/2001 Työterveyshuoltolaki ja 708/2013 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta), viranomaisten määräyksiä ja sitä koskevia sopimuksia. Asetuksen 708/2013 mukaisesti työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy samoin kuin työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma. Työterveyshuollon toiminnan suunnittelussa tulee määritellä työterveyshuollon tavoitteet, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tarve, toimintatavat ja keinot, joilla ehkäistään työstä ja työympäristöstä, työpaikan rakenteesta ja työn järjestelyistä aiheutuvia terveysvaaroja ja -haittoja sekä ylläpidetään ja edistetään työympäristön ja työyhteisön terveellisyyttä ja toimivuutta sekä työntekijän terveyttä ja työkykyä. Tähän toimintaan liittyy mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka vahvistetaan vuosittain. 1.5 Korvaukset työtapaturmista ja ammattitaudeista Työssä sattuneiden tapaturmien ja työstä johtuvien ammattitautien aiheuttamista taloudellisista menetyksistä voi työntekijä saada korvausta sosiaalivakuutuslainsäädännön perusteella. Tätä koskevia lakeja ovat mm. tapaturmavakuutuslaki (608/1948) ja ammattitautilaki (1343/1988), johon liittyy ammattitautiasetus (1347/1988). Työnantajan on otettava vakuutus työntekijöitään varten tapaturmavakuutusyhtiöstä. Tapaturman sattuessa loukkaantunut työntekijä on toimitettava mahdollisimman nopeasti hoitoon. Vakuutuslaitokselle on lähetettävä tapaturma-/ammattitauti-ilmoitus sekä annettava loukkaantuneelle työntekijälle vakuutustodistus, jolla saa lääkärin hoidon ja lääkkeet maksutta. Korvauksensaajan on ilmoitettava rehellisesti tapaturmaan liittyneet seikat sekä suostuttava lääkärin määräämään hoitoon. Työntekijän tulee työssään noudattaa annettuja turvallisuusmääräyksiä ja ohjeita. Laiminlyönnistä voi olla seurauksena korvauksen menettäminen. 6

14 Tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) määritelty vakuutusturva koskee oppilaitoksen projektissa työskentelevää opiskelijaa ja työntekijää oppilaitoksen tiloissa tapahtuvan työskentelyn sekä työpaikan ja asunnon välisten matkojen aikana Opiskelijatapaturmat Laki 1318/2002 (laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta) ja asetus 851/1948 (asetus opiskelutapaturman korvaamisesta) määrittelevät, että laboratorio- tai kenttätyössä tai muussa käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut ja kysymyksessä olevalle opiskelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheuttama tapaturma korvataan työtapaturmana, jos opiskelu on tapahtunut ko. laissa ja asetuksessa mainitussa tai tarkoitetussa koulussa, laitoksessa tai opetuskurssilla. Lain 1318/2002 perusteella vakuutusturva ei koske opiskelijaa teoriaopetuksen eli esimerkiksi oppilaitoksen tiloissa tapahtuvien luentojen tai itsenäisen opiskelun aikana eikä myöskään opiskelupaikan ja asunnon välisten matkojen aikana ellei henkilö ole osallistunut opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteiden mukaiseen työhön rinnastettavaan käytännön opetukseen, työssä oppimisjaksoon, työharjoitteluun tai näyttötutkintoon oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen tai opetuksen järjestäjän tai oppilaitoksen ylläpitäjän osoittamassa paikassa. Korvaukset määräytyvät samoin kuin työtapaturmissa. Opiskelijan vuosityöansioksi, jonka perusteella korvaussumma määrätään, on kuitenkin määritettävä se ansio, jonka ko. opiskelija olisi todennäköisesti valmistumisensa jälkeen saanut Stipendityöntekijä Stipendiin ei kuulu automaattisesti vakuutusturvaa, mutta osa stipendien myöntäjistä on ottanut oman vakuutuksen stipendin saajille. Vakuutusturva kannattaa varmistaa ja tarvittaessa ottaa oma vakuutus. 1.6 Työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvä ohjeistus Ohjeistuksesta vastaa oppilaitoksen tekninen henkilöstö. 1.7 Pelastussuunnitelma Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa, että rakennuksen tai muun kohteen haltijan on laadittava pelastussuunnitelma kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- ja paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. 7

15 1.8 Riskien arviointi Työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara; esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; työn kuormitustekijät; ja mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Oppilaitoksissa riskien kartoittamisesta vastaa tekninen ja/tai laboratorio- tai vastaava henkilöstö. Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi antaa perustan työsuojelutoiminnan painopistealueiden tunnistamiselle ja määrittelylle sekä töiden, laboratoriotöiden ja harjoitusten tekemiselle. Vaarojen arviointi on tehtävä työturvallisuuslaissa (738/2002) tarkoitettujen vaarojen arvioimiseksi ja selvittämiseksi. Riskien arvioinnin yhteydessä on selvitettävä myös työpaikalla tarvittavat suojaimet (vrt. luku 5). Tarpeelliset suojaimet on hankittava kaikille työntekijöille ja opiskelijoille, joiden turvallisuus ja terveyden säilyminen työssä sitä edellyttää. Riskien kartoitus ja analysointi tehdään järjestelmällisesti vähintään kerran vuodessa ja myös tarvittaessa, kuten työtapojen muuttuessa. Työtekijöiden sairauspoissaoloja, työtapaturmia, työperäisiä sairauksia ja työpaikan olosuhteita tulee seurata eri yhteistyöosapuolten kanssa. Mikäli ongelmia esiintyy, niihin puututaan välittömästi. Työsuojelutoiminnan tuloksellisuutta seurataan riskikartoituksen yhteydessä vuosittain tehtävällä itsearvioinnilla ja tehdään tarvittavat kehittämisehdotukset oppilaitoksen johdolle. 1.9 Opiskelijoiden ja projektityöntekijöiden ohjaus Oppilaitoksen esimiehen/opettajan asemassa olevalla on työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytykseen, työnopastukseen ja ohjeistukseen liittyvä vastuu työturvallisuuslain (738/2002) nojalla. Perehdytys tai työnopastus toteutetaan henkilökohtaisen perehdytyssuunnitelman mukaisesti siten, että esimiehen, opettajan, ohjaajan tai valvojan asemassa oleva määrittelee perehdytyksen tai työnopastuksen tarpeen ja sisällön ja sopii perehdytyksen antajan. Perehdytystä voi antaa työtehtävän hyvin osaava ja hallitseva alan ammattilainen, joka voi olla esimerkiksi laboratoriomestari, laboratorioinsinööri tai kokenut koulutettu projektityöntekijä, mutta valvontavastuu säilyy esimiesasemassa olevalla. Perehdytyksessä ja työnohjauksessa on hyvä käyttää työpari- eli kisälli-oppipoikatekniikkaa, kunnes tavoiteltu osaamistaso on saavutettu ja opiskelija tai uusi työntekijä kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Tarpeen tullen perehdytystä annetaan aina, kun työ on tekijälleen uusi. 8

16 1.9.1 Koulutukseen liittyvät opiskelijoiden henkilösuojaimet Koulutuksen järjestävä opettaja vastaa oppilaitoksessa siitä, että opiskelijalla on käytössään opiskelun järjestämisen ja työturvallisuuslainsäädännön edellyttämät henkilönsuojaimet laboratoriotiloissa ja harjoitustöissä. Opetusministeriön asetuksen 1323/2001 (asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista) mukaisesti näistä suojaimista voidaan periä maksua. Oppilaitoksessa opetuksen järjestävä opettaja tekee vaarojen arvioinnin yhteydessä tarpeelliset suunnitelmat jokaisen työpisteen ja harjoitustyön osalta tarvittavien henkilönsuojaimien hankinnasta ja käytöstä. Suojaimien hankinnan suorittaa tekninen tai vastaava henkilöstö Opiskelijan ulkopuoliselle aiheuttama vahinko Oppilaitos korvaa vahingonkorvauslain (412/1974) mukaan opiskelijan opetukseen liittyvässä työssä (työharjoittelu tai opetukseen liittyvä työ muussa laitoksessa) oppilaitoksen ulkopuoliselle aiheuttaman henkilö- tai esinevahingon. Opiskelija taas on velvollinen korvaamaan aiheuttamastaan vahingosta oppilaitokselle kohtuullisen määrän ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu ja vahingon aiheuttajan asema. Jos vahinko on sattunut opiskelijan lievästä tuottamuksesta, hänellä ei ole juridista korvausvelvollisuutta. Sen sijaan, jos opiskelija on aiheuttanut vahingon tahallisesti, on hän pääsääntöisesti täysimääräisesti korvausvelvollinen Raskaus Työturvallisuuslakiin (738/2002) liittyvät säädökset edellyttävät turvallisia työoloja lisääntymisterveyden kannalta. Valtioneuvoston päätöksen 1043/1991 (päätös perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä aiheutuvan vaaran torjunnasta) mukaisesti raskaana olevaa työntekijää ei saa altistaa työssä kemialliselle, fysikaaliselle tai biologiselle tekijälle niin, että siitä on vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle (vrt. luku 3.4.1). Ensisijaisia työntekijöiden suojauskeinoja ovat haitallisten aineiden tai menetelmien korvaaminen vaarattomilla, altistumisen määrän ja keston minimointi, rakenteelliset tai muut tekniset torjuntakeinot sekä henkilökohtaiset suojausvälineet. Jos työympäristön vaaraa ei voida poistaa, on työntekijä pyrittävä siirtämään toisiin työtehtäviin. Jos muuta työtä ei voida järjestää, voi työntekijä saada sairausvakuutuslain (1224/2004) perusteella erityisäitiysrahavapaata. Lisätietoa erityisäitiysrahavapaasta löytyy Kansaneläkelaitoksen nettisivuilta (http://www.kela.fi). Valtioneuvoston päätöksen (1043/1991) mukaisesti työnantajan on ilmoitettava työntekijöille sikiön kehitykselle tai raskaudelle aiheutuvasta vaarasta, jos työssä käytetään tai esiintyy tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa tällaista vaaraa. Tällaisessa työssä on raskaana olevan työntekijän ilmoitettava raskaudestaan työnantajalle joko suoraan tai työterveyshenkilöstön kautta, jotta työnantaja voisi ryhtyä tässä päätöksessä tarkoitettuihin suojelutoimenpiteisiin. 9

17 2 LABORATORIOSSA JA TYÖPAIKALLA ESIINTYVIÄ VAAROJA Työtapaturmia aiheuttavat tavallisimmin kappaleet ja esineet, kuten lentävät roskat ja sirut, sekä nostettavat ja siirrettävät taakat. Yleisimpiä tapaturmatyyppejä ovat liukastuminen ja kompastuminen, esineisiin satuttaminen, putoaminen sekä fyysinen ylikuormittuminen. Tapaturmien seurauksena useimmiten syntyviä vammoja ovat nyrjähdykset ja venähdykset, naarmut, haavat sekä ruhjevammat. Tilastojen mukaan melko harvinaisia, mutta sattuessaan vakavia laboratoriossa tapahtuvia työtapaturmia ovat palo-, räjähdys-, sähkö- ja säteilyonnettomuudet sekä myrkytykset. Varsin vakavia ja valitettavasti myös suhteellisen yleisiä ovat erilaiset syövyttävien aineiden, lasinsirujen tms. aiheuttamat silmävammat. Vaikutukseltaan vähäisempiä, mutta usein esiintyviä, noin 80 % Suomessa ilmoitetuista laboratoriotyötapaturmista, ovat esimerkiksi lasin aiheuttamat haavat, ihon vahingoittuminen syövyttävien aineiden tai kuumien tai kylmien nesteiden vaikutuksesta, koneiden ja työkalujen aiheuttamat haavat ja ruhjevammat sekä kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset. 2.1 Kemialliset vaaratekijät Kemiallisten aineiden aiheuttamat vaarat ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle voivat olla joko välittömiä (luku 3.12) tai välillisiä (luku 3.13). Välittömillä vaaroilla tarkoitetaan sitä, että terveydelle vaaralliset kemialliset aineet voivat päästä ihmisen elimistöön tai muutoin kosketuksiin kudoksen kanssa. Välillisillä vaaroilla tarkoitetaan kemiallisten aineiden muiden kuin terveydelle vaarallisten ominaisuuksien aiheuttamia vaaroja, kuten palamisen, räjähtämisen ja korroosion aiheuttamien tapahtumien vaikutusta ihmiseen. Kemikaaliturvallisuutta on käsitelty tarkemmin luvussa 3. Kemikaalilain (599/2013) mukaisesti kemikaalista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi kemikaalin käyttäjän on, silloin kun se on kohtuudella mahdollista, valittava käyttöön olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai menetelmä, josta aiheutuu vähiten vaaraa. 2.2 Fysikaaliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät tarkoittavat eri energiamuotojen vaikutuksia työntekijöihin ja heidän terveyteensä. Merkittävimpiä fysikaalisia vaaratekijöitä ovat melu ja tärinä, säteily, kylmät ja kuumat olosuhteet, sähkö ja puutteellinen valaistus Melu Melu on häiritsevää tai kuulolle haitallista ääntä. Melua esiintyy tyypillisesti tuotannossa, jossa käytetään suuria energiamääriä joko valmistukseen tai kuljetukseen. Melun torjunnasta määrätään Valtioneuvoston asetuksessa 85/2006 (asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta). Korvaan kohdistuva melualtistustaso ei saa ylittää 85 db. Kuulo voi alentua hyvinkin lyhyen melualtistuksen seurauksena. Oheisessa taulukossa (taulukko 1) on aikarajoja, joiden jälkeen kuulovaurion riski on toistuvassa melualtistuksessa todennäköinen. Tyypillisiä kuulovaurion oireita on se, että 10

18 korvat tuntuvat tukkoisilta, korva soi, joudut pinnistelemään kuullaksesi ja saadaksesi selvää sanoista, radion ja television äänenvoimakkuutta on toistuvasti lisättävä, meluinen ympäristö aiheuttaa vaikeuksia kuunteluun ja keskusteluun osallistuminen hankaloituu. Taulukko 1. Kuulovaurion riski toistuvassa melualtistuksessa. Melu Altistusaika 85 db 8 h 88 db 4 h 94 db 1 h 97 db 30 min 103 db 7 min 109 db 1,5 min Tärinä Tärinä on kappaleen edestakaista liikettä. Käsitärinällä tarkoitetaan tärinää, joka siirtyy ihmisen käteen ja aiheuttaa tapaturma- tai sairastumisriskin. Kokokehon tärinällä tarkoitetaan tärinää, joka siirtyy alustasta tai istuimesta ihmiseen ja aiheuttaa tapaturma- tai sairastumisriskin. Tyypillisiä käsitärinäoireita ovat valkosormisuus, sormien puutuminen ja tunnottomuus sekä puristusvoiman heikkeneminen. Kokokehon tärinä voi aiheuttaa selkäoireita Säteily Ionisoiva säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Ionisoivan säteilyn lähteitä ovat radioaktiiviset aineet ja eräät laitteet kuten röntgenlaitteet ja hiukkaskiihdyttimet. Ionisoivan säteilyn hiukkasenergia on niin suuri, että se aiheuttaa elektronien irtoamista eli ionisaatiota kohteessa. Ionisoivan säteilyn käyttöä valvoo Suomessa Säteilyturvakeskus (STUK). Pienienerginen sähkömagneettinen säteily ei aiheuta ionisaatiota kohteessaan. Tällaista ionisoimatonta säteilyä esiintyy kaikkialla työ- ja elinympäristössämme, ja se koostuu useista hyvin erityyppisistä säteilyn osa-alueista. Näitä ovat staattiset sähkö- ja magneettikentät, pien- ja suurtaajuiset sähkömagneettiset kentät (esim. NMR), mikroaaltosäteily, optinen säteily (esim. laser), johon kuuluvat infrapunasäteily (IR), näkyvä valo sekä ultraviolettisäteily (UV). Oheisessa kuvassa (kuva 1) on esitetty eri säteilylajit. 11

19 Kuva 1. Ionisoimaton ja ionisoiva säteily Sähkö Sähkölaitteiden käyttöön liittyy sähkönjakeluverkossa ja itse sähkölaitteen sisällä tapahtuvien vaurioiden aiheuttama sähköinen riski. Tyypillinen sähkötapaturma on vioittuneesta laitteesta saatava sähköisku. Kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien lukumäärä on laskenut voimakkaasti 50-luvulta lähtien 90-luvun alkuun saakka. Tällä hetkellä kuolemaan johtavia sähkötapaturmia tapahtuu keskimäärin 3-4 vuodessa Ilmanvaihto Hyvin toimiva ilmanvaihto vähentää terveysriskejä, lisää työhyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksena on luotu perusteet hyvän työilman suunnittelulle antamalla epäpuhtauksille tavoitetasot, jotka tyypillisesti ovat 1-10 % haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista eli HTP-arvoista (vrt. luku 3.10). Ilmanvaihtoratkaisujen huolelliseen suunnitteluun tulee jatkuvasti panostaa. Hyvin toteutettu ilmanvaihto säästää käyttökustannuksia ja parantaa työilman laatua. Ilmanvaihdolla tilaan tuodaan ja sieltä poistetaan ilmaa. Ilmastointi voi sisältää ilmanvaihdon lisäksi myös ilman lämmityksen, jäähdytyksen, kostutuksen, kuivauksen ja suodatuksen. Ilmanvaihtojärjestelmä toimii rakennuksen "keuhkoina", joiden puhdistusvaikutus kohdistuu kaikkiin epäpuhtauksiin. Viihtyisien lämpöolojen luomisessa ilmastointi on teknisistä keinoista tärkein. Ilmanvaihto jaotellaan paikallisilmanvaihtoon (esim. vetokaappi ja kohdepoisto) ja yleisilmanvaihtoon. Ilman epäpuhtaudet tulee poistaa jo lähteellä ja rajoittaa niiden leviäminen yleiseen työilmaan. Paikallis- ja yleisilmanvaihdolla pyritään aikaansaamaan ilman laadultaan puhtaita työskentelyvyöhykkeitä Valaistus Puutteellinen valaistus heikentää hyvän työsuoriutumisen edellytyksiä useiden mekanismien, kuten näkötehokkuuden, ympäristötyytyväisyyden, vireystilan ja viihtyvyyden heikentymisen kautta. 2.3 Biologiset vaaratekijät 12

20 Biologisilla tekijöillä tarkoitetaan mikro-organismeja, kuten bakteereita, viruksia, homeita, sieniä ja loisia. Niitä esiintyy mm. mikrobiologisissa laboratorioissa. Altistuminen työssä tapahtuu lähinnä hengitysteitse, ihon ja ruuansulatuselimistön kautta. Se voi aiheuttaa infektioita hengitysteissä (esim. keuhkokuume), ruuansulatuskanavassa (oireena oksentelu ja ripuli) tai iholla (märkäinen ihotulehdus). Lisäksi altistuminen mikrobeista peräisin oleville tekijöille voi aiheuttaa yliherkkyysreaktion, allergisen silmätulehduksen, nuhan, astman tai ihottuman sekä keuhkokudoksen allergisen sairauden eli alveoliitin. Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan homeet aiheuttavat vuosittain keskimäärin noin 200 uutta ammattitautia. Työnantaja on velvollinen minimoimaan terveyshaitat, jotka aiheutuvat tai voivat aiheutua työntekijöiden altistumisesta biologisille tekijöille työssä. Asiasta on säädetty mm. valtioneuvoston asetuksessa 715/2001 (asetus kemiallisista tekijöistä työssä) ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 795/2007 (asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista) Kosteusvauriot Biologisille tekijöille voi altistua myös kosteusvaurioituneissa rakennuksissa. Jos kosteusvaurioita ja niihin johtaneita syitä ei korjata, voi kostuneisiin rakenteisiin syntyä bakteeri- ja homekasvua. Tällöin rakennuksen käyttäjät voivat altistua mikrobiperäisille epäpuhtauksille. Jopa puolet kosteus-/homevauriorakennuksen käyttäjistä voivat saada silmien- ja ylähengitysteiden ärsytysoireilua. Mikäli altistumisaika pitkittyy, voi seurauksena olla lähinnä ylempien hengitysteiden infektiokierre ja pahimmillaan ammattitauteja, esim. allerginen nuha tai astma. 2.4 Ruumiillinen kuormittaminen ja ergonomia Koko elinaikansa ihminen on alttiina erilaiselle kuormitukselle. Työntekijä kuormittuu tehdessään työtä. Kuormitus on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille. Liiallisena tai liian vähäisenä se kuitenkin saattaa aiheuttaa ihmiselle terveydellisiä haittoja. Kuormittumiseen vaikuttavat työympäristö ja itse työn tekeminen sekä yksilön henkiset ja fyysiset ominaisuudet. Kuormituksen määrä riippuu eri kuormitustekijöiden laadusta, määrästä ja vaikutusajasta. Työn kuormittavuutta voidaan arvioida työntekijän kuormittuneisuuden perusteella. Kuormittuminen voi näkyä: elimistön toiminnoissa tapahtuvina muutoksina, työsuorituksina, virhereaktioina, tapaturmina sekä erilaisina tuntemuksina. Työn kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän fyysiseen terveyteen ja työkykyyn ovat muun muassa työmenetelmät, työasennot, työn fyysinen raskaus tai työssä vaadittava tarkkaavaisuus sekä työvälineet, työympäristön, työyhteisön ja työntekijän itsensä ominaispiirteet. Erityisen kuormittavia työtehtäviä ovat mm. taakkojen käsittely ja nostotyöt, näyttöpäätetyö tai muut hankalia työasentoja sisältävät työt. Usein on vaikea osoittaa vain yhtä syytä siihen, miksi ihminen väsyy tai sairastuu. Ergonomian tavoitteena on poistaa kitka työn ja työntekijän väliltä, jolloin työ sujuu helpommin, nopeammin ja terveellisemmin. Ergonomista tietoa ja toimintaa tarvitaan sovitettaessa työ, työpaikat, työvälineet, tuotteet ja työympäristö ihmisen edellytysten ja vaatimusten mukaisiksi. Ergonomian osa-alueita ovat: 13

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn

Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn Oliko tässä muutoksen alku?? että MIKÄ???? Lyhenteet sanoiksi REACH Lyhenne REACH tulee sanoista Registration, Evaluation,

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki (738/2002)

Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslaki (738/2002) Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain 1 :ssä on säännös lain tarkoituksesta. Sen mukaan lain tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi parantaa

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Esipuhe 9. painokseen...1. Sisällysluettelo...3

Sisällysluettelo. Esipuhe 9. painokseen...1. Sisällysluettelo...3 Sisällysluettelo 3 (163) Sisällysluettelo Esipuhe 9. painokseen...1 Sisällysluettelo...3 1. Työturvallisuuslainsäädäntö...9 1.1. Erilaiset säädökset...9 1.2. Työturvallisuuslaki...9 1.3. Kemialliset tekijät...11

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus 1 JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017 I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus Työsuojelun toimintaohjelma perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 9 :ään, joka on seuraava:

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4. Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.2009 Juha Pyötsiä17042009 1 REACH Asetus kemikaalien rekisteröinnistä,

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1 Länsi-Säkylän Teollisuusalue 1.9.2014 Ohjesääntö Länsi-Säkylän Teollisuusalueella työskenteleville LIITE 5 SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1. TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Ohjeen tarkoitus

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista?

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015 Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Sisältö Tukes? Käyttöturvallisuustiedote Kemikaalien rajoitukset Erityistä huolta aiheuttavat aineet 6.5.2015

Lisätiedot

Työturvallisuuskasvatus Tredussa

Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot Yrityksen turvallisuusorganisaatioita 1 Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille, ei vain turvallisuuden tai riskienhallinnan henkilöstölle ja organisaatioille. Kokonaisturvallisuus

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot