Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA"

Transkriptio

1 Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA Versio

2 Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu TYÖTURVALLISUUS OPPILAITOKSESSA Toimittanut: Kimmo Karinen Espoo, 2015

3 ESIPUHE Kemian tekniikan korkeakoulussa tehdään tutkimusta ja annetaan opetusta päivittäin monissa eri laboratorioissa ja koehalleissa. Työturvallisuus on merkittävä tekijä työn ja työssä viihtymisen kannalta. Tällöin ei kyse ole ainoastaan tekijän omasta turvallisuudesta, vaan myös muiden samassa tilassa, rakennuksessa ja jopa koko Otaniemen alueella työskentelevien turvallisuudesta. Koulumme ehdoton vaatimus onkin, että kaikki tiloissamme työskentelevät ja myös niissä vierailevat henkilöt ottavat työturvallisuuteen liittyvät seikat huomioon. Tämä opas yhtenäistää työturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä Kemian tekniikan korkeakoulussa. Pohjamateriaaliksi on kerätty koulun eri tiloissa ja rakennuksissa käytössä olleet työturvallisuusohjeet. Oppaassa on pyritty esittämään kattavasti laboratorio- ja yleensäkin työturvallisuuteen liittyvät seikat, joten sitä käytetään myös oppimateriaalina koulumme oppilaslaboratorioissa. Oppaan lisäksi eri työpisteisiin on laadittu omia, tarkentavia ohjeita kutakin työtä koskevista erityismääräyksistä. Työturvallisuuteen on koulussamme kiinnitetty huomiota jo pitkään, ja ensimmäiset kirjalliset turvallisuusohjeet ovat peräisin 1970-luvulta. Tämä opas onkin muokkautunut vuosien ja vuosikymmenien varrella, ja useat eri henkilöt ovat myötävaikuttaneet sen sisältöön. Heille kaikille parhaimmat kiitokset työturvallisuuden edistämisestä! Janne Laine Professori Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani TOIMITTAJALTA Työturvallisuuden opetus ja siihen liittyvä kulttuuri sekä ajattelumaailma auttavat työntekijöitä selviytymään ja tulemaan toimeen mm. vaarallisten kemikaalien kanssa. Kemikaalit ovat kuitenkin yksi osa elämäämme ja niiden kanssa on tultava toimeen. Opas ei ole kaiken kattava ja sitä päivitetään jatkuvasti. Oppaasta puuttuvat lähes kokonaan mm. mikrobiologian ja biokemian osa-alueet, jotka muodostavat oman kokonaisuutensa. Kaikki kehitysideat ja korjaukset otetaan tarvittaessa huomioon. Oppaan pohjana on käytetty Teknillisen korkeakoulun Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratoriossa vuodesta 1973 pidetyn turvakurssin monistetta. Sitä on muokattu ja täydennetty vuosien varrella. Vuonna 2000 opas laajennettiin koskemaan silloista Kemian tekniikan osastoa. Nyt käsissäsi on versio, joka on Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun yhteinen. Kiitoksia kaikille jotka ovat edesauttaneet oppaan synnyssä. Kimmo Karinen DI, Laboratorioinsinööri Kemian laitos

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuustoiminnan tarkoitus Työturvallisuuslainsäädäntö Velvoitteet Lain valvonta Työturvallisuuteen liittyvä vastuuketju Johto Esimiehet Tekninen, laboratorio- tai vastaava henkilöstö Henkilöstö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluun liittyvä yhteistyö Koulutus Työterveyshuolto Korvaukset työtapaturmista ja ammattitaudeista Opiskelijatapaturmat Stipendityöntekijä Työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvä ohjeistus Pelastussuunnitelma Riskien arviointi Opiskelijoiden ja projektityöntekijöiden ohjaus Koulutukseen liittyvä opiskelijoiden ohjaus Opiskelijan ulkopuoliselle aiheuttama vahinko Raskaus LABORATORIOSSA JA TYÖPAIKALLA ESIINTYVIÄ VAAROJA Kemialliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät Melu Tärinä Säteily Sähkö Ilmanvaihto Valaistus Biologiset vaaratekijät Kosteusvauriot Ruumiillinen kuormittaminen ja ergonomia Henkinen kuormittuminen KEMIKAALITURVALLISUUS Kemikaalilainsäädäntö REACH-asetus Vaarallisten kemikaalien ryhmittely Terveydelle vaaralliset kemikaalit Palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit Ympäristölle vaaralliset kemikaalit Vaarallisten kemikaalien luokittelu ja varoitusmerkinnät Syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet... 19

5 3.4.1 Sikiön terveydelle ja raskaana olevalle vaaralliset aineet Kemikaalien yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä (GHS) Kemikaalien kuljettaminen maantiellä Kemikaalien pakkaukset ja päällysmerkinnät Kemikaalien indeksinumerot CAS-numero YK/UN-numero EY-indeksinumero RTECS-numero ICSC-numero Käyttöturvallisuustiedotteet Altistumisen raja-arvot Työilman haitalliset epäpuhtaudet Muita altistus- ja pitoisuuskäsitteitä Räjähdyskelpoiset ilmaseokset Välittömät kemialliset vaaratekijät Aineen pääsy elimistöön Aineiden vaikutustavat elimistössä Akuutit vaikutukset Krooniset vaikutukset Aineen kulku, muuttuminen ja erittyminen elimistössä Nanopartikkelit Aineiden myrkyllisyyden vertailu Välilliset kemialliset vaaratekijät Palavat kaasut ja palavat nesteet Hapettavat aineet Räjähdysvaaralliset aineet Vaarojen välttäminen Yleisiä ohjeita laboratoriotyöskentelyssä Esimerkkejä turvallisesta laboratoriotyöskentelystä Lasin käsittely Pullot Bunsenpoltin Nesteiden kuumentaminen bunsenliekillä Kiinteiden aineiden kuumentaminen Sähkölaitteet Kaasupullot ja -linjasto Ali- ja ylipainetyöt Laiteohjeet Kemikaalien käsittely Nimilaput ja korkit Kemikaalien ottaminen varastopullosta Väkevät hapot ja emäkset Nesteytetyt ja kiinteytetyt kaasut Peroksidit Kemikaalien varastointi Kemikaaliluettelo Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet (OVAohjeet) MUU TYÖTURVALLISUUS Työpajaturvallisuus... 40

6 4.2 Tulityöt Tilapäinen tulityöpaikka Säteilyturvallisuus Ionisoiva säteily Säteilyaltistuksen enimmäisarvot Ionisoimaton säteily Laserturvallisuus Ultraviolettisäteilyturvallisuus Sähköturvallisuus Kylmälaiteturvallisuus Kylmä- ja pakkashuoneturvallisuus Puhdastilaturvallisuus Vaatetus Hygienia Yleiset työohjeet SUOJAIMET Käsien suojaus Silmien ja kasvojen suojaus Hengityksen suojaus Kuulon suojaus Muun vartalon suojaus Kaasuvalvontajärjestelmä Vetokaappi ja kohdepoisto Kemikaaliturvakaapit Radioaktiivisten aineiden säteilysuojaus JÄTTEIDEN KÄSITTELY Jätelainsäädännön perusperiaatteita Viemäriin laskettavat jätteet Millaisia haittoja jätevedet voivat aiheuttaa viemärilaitokselle? Miten menetellä vahinkopäästöjen sattuessa? Vaaralliset jätteet Jätteiden lajittelu Kemikaalijätteet Lasijäte Sähkö- ja elektroniikkajäte (SER-jäte) Jätepaperi Keräyspahvi Energiajäte PVC-jäte Biojäte Metallijäte Paristot ja akut Tulostimien värikasetit Loisteputket ja energian säästölamput Erityis- ja riskijäte Muu jäte OHJEITA ONNETTOMUUDEN TAI TAPATURMAN VARALTA Haavat Silmävammat Syövyttävä aine iholla... 65

7 7.4 Myrkytykset Myrkky hengityselimistössä Syanidimyrkytys Myrkky ruoansulatuskanavassa Hapenpuute Sähkötapaturmat Tulipalo Tulipalon sammuttaminen Käsisammuttimet Pikapaloposti Sammutuspeite Hiekka Kaasusammutusjärjestelmä Tuli vaatteissa Tuli pöydällä tai astioissa Kaasupullot Palovammat Paleltumisvammat Hätäpoistumisohjeet Suojeluorganisaatio Kaasuvuoto: Automaattinen kaasunhaistelija Hätäensiapu Elvytys Käytännön toimet onnettomuuden jälkeen Suositukset työpaikan ensiapuvalmiudesta KIRJALLISUUTTA Internet-osoitteita Kuvalähdeluettelo LIITTEET 1. Esimerkki käyttöturvallisuustiedotteesta (KTT) 2. Työtapaturman raportointilomake

8 1 TYÖTURVALLISUUS 1.1 Työturvallisuustoiminnan tarkoitus Työturvallisuus ja työsuojelu sekä niiden kehittäminen pohjautuvat työpaikan strategisiin tavoitteisiin ja tämän vuoksi työsuojelu on kokonaisvaltaista kehittämistä, jossa kehittämisen kohteina ovat itse työ, fyysinen työympäristö, työpisteen lähiympäristöt ja henkilöstön työnhallinta. Työsuojelu- ja työturvallisuustoiminnan tavoitteena tulee olla henkiseltä ja ruumiilliselta kannalta turvallinen työskentely eri työpisteissä sekä työtapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien ennaltaehkäisy. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tulee oppilaitoksessa luoda edellytykset: häiriöttömälle työnteolle ja oppimiselle, toiminnassa koettujen ongelmien ratkaisumallien omaehtoiseen kehittämiseen, organisaation toimintamallien kehittämiseen, henkilöstön työnhallinnan kehittämiseen sekä työturvallisuuden ja -suojelun juurruttamiseen oppimistapahtuman kautta osaksi ammattitaitoa. 1.2 Työturvallisuuslainsäädäntö Työympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat säännökset sisältyvät pääasiassa työturvallisuuslakiin (738/2002). Tämän lain nojalla on lisäksi annettu joukko muita määräyksiä. Työympäristön olosuhteiden valvontaorganisaatiota koskevat säädökset sisältyvät työsuojelun hallinnosta annettuun lakiin (574/1972). Valvontamenettelyä koskevat säädökset sisältyvät lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sekä asetukseen työsuojelun valvonnasta (954/1973). Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävää työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa tehtävään työhön. Lisäksi lakia sovelletaan mm. oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. Oppilaitokset, joissa opiskelevan työhön sovelletaan työturvallisuuslakia, on lueteltu asetuksessa opiskelu tapaturman korvaamisesta (851/1948). Lisäksi opiskelijoihin sovelletaan lakia opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002). Sovellettaessa työturvallisuuslakia opiskelijan oppilaitoksessa tekemään työhön opiskelija on työntekijän asemassa. Opetushenkilökunta on tässä tapauksessa työnantajan edustajan asemassa. Työnantajaksi voidaan katsoa lähinnä oppilaitoksen hallintoelimet. 1

9 1.2.1 Velvoitteet Työturvallisuuslain (738/2002) perusteella: Työnantajan on mm. tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Työntekijän on mm. noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Lisäksi määrätään, että työturvallisuuslaki ja siihen liittyvät määräykset on pidettävä työntekijän nähtävinä Lain valvonta Lakia työsuojelun valvonnasta (44/2006) sovelletaan työ- ja virkasopimussuhteessa tehtävään työhön. Muuhun työhön lain soveltamisesta määrätään erikseen asetuksella. Oheisessa kaaviossa (kaavio 1) on esitetty työsuojelun viranomaiskenttä. Kaavio 1. Työsuojelun viranomaiskenttä Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet (5 kpl) Työsuojelutarkastajat (työsuojeluvastuualueilla) 2

10 Työsuojelutarkastajat suorittavat tarkastuksia työpaikoilla. Lain (44/2006) mukaan tarkastuksia on toimitettava niin usein ja tehokkaasti kuin valvonnan kannalta on tarpeellista. Työnantaja nimeää edustajakseen työsuojelupäällikön (luku 1.3.5), joka vastaa työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta työsuojeluasioissa. Työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua (luku 1.3.6), jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 henkilöä. Myös toimihenkilöillä on sama oikeus. Valtuutetut valitaan vaaleilla pääsääntöisesti kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jos työpaikalla työskentelee yli 20 henkilöä, on sinne perustettava työsuojelutoimikunta, jossa on työnantajan, työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajia. Työnantajan on pidettävä laki työsuojelun valvonnasta (44/2006) ja sen nojalla annetut säädökset sekä asianomaisen työsuojeluviranomaisen, työsuojelupäällikön ja työpaikan työsuojeluvaltuutetun nimi- ja yhteystiedot työpaikalla työntekijöiden nähtävinä. 1.3 Työturvallisuuteen liittyvä vastuuketju Oppilaitoksissa on yleensä ottaen ns. linjaorganisaatio, joten työsuojelu on työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti osa linjaorganisaation normaalia työtä. Työsuojelua johtaa linjajohto tehtäviensä ja toimintavaltuuksiensa mukaisesti ja sen vastuut määräytyvät työturvallisuuslain mukaisesti ja linjaorganisaation eri esimiehet, opettajat, projektijohtajat ja tiimien vetäjät ovat vastuussa työsuojelun, työhön perehdytyksen ja työnopastuksen toteuttamisesta omalla tehtävä alueellaan ja omalle henkilöstölleen. Työsuojelun ja työturvallisuuden tehtäväjako määräytyy linjaorganisaatiossa määriteltyjen tehtävien, esimies- ja alais-suhteiden sekä toimenkuvien mukaisesti. Jokainen tulosyksikön osa vastaa alueellaan työsuojelun ja työturvallisuuden toteutuksesta. Muut tulosyksikön osat otetaan huomioon työsuojelullisia ratkaisuja tehtäessä Johto Oppilaitoksen johdon pitää sitoutua myönteisellä asenteella työsuojelutoiminnan ja työympäristön kehittämiseen. Johto vastaa siitä, että käytettävissä on asianmukaiset työsuojeluohjeet, suunnitelmat turvallisten ja terveellisten työolosuhteiden luomiseksi. Johto vastaa myös siitä, että on olemassa taloudelliset edellytykset ja riittävät henkilöstö-, osaamis- ja aikaresurssit työn turvalliseen tekemiseen ja työympäristön kehittämiseen. Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa johtoa mm. seuraavasti: Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan, työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Työpaikalla on huolehdittava turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä. 3

11 Työpaikan ja työskentelypaikkojen kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden, työskentelytasojen ja muiden alueiden, joissa työntekijät työnsä vuoksi liikkuvat, on oltava turvallisia ja ne on pidettävä turvallisessa kunnossa. Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa. Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Työpaikalla, jossa esiintyy ilman epäpuhtauksia, kuten pölyä, savua, kaasua tai höyryä työntekijää vahingoittavassa tai häiritsevässä määrin, on niiden leviäminen mahdollisuuksien mukaan estettävä eristämällä epäpuhtauden lähde tai sijoittamalla se suljettuun tilaan tai laitteeseen. Ilman epäpuhtaudet on riittävässä määrin koottava ja poistettava tarkoituksenmukaisen ilmanvaihdon avulla. Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Käsiteltäessä, säilytettäessä tai siirrettäessä räjähtäviä, tulenarkoja, syövyttäviä tai muita vastaavaa vaaraa aiheuttavia aineita on noudatettava erityistä varovaisuutta. Työntekijöille on annettava vaarallisista aineista työnteon kannalta tarpeelliset tiedot. Työntekijöille on annettava tarpeelliset ohjeet hälytys- ja paloturvallisuuslaitteiden ja -välineiden käytöstä samoin kuin tulipalon tai muun vaaran varalta. Ohjeet on annettava myös toimenpiteistä, joihin tulipalon sattuessa on työpaikan olosuhteet huomioon ottaen ryhdyttävä. Tarvittaessa ohjeet on pidettävä työntekijöiden nähtävänä työpaikalla. Harjoituksia on järjestettävä tarvittaessa Esimiehet Esimiesasemassa olevan vastuu oppilaitoksen työsuojelun toteuttamisessa on suuri. Tämä tulee huomioida perehdytyksessä, työnopastuksessa ja ohjeissa, koulutuksessa sekä esim. tulityökorttien (vrt. luku 4.2) suorittamisessa. Esimiehet ilmoittavat viipymättä vaaratekijästä asianosaisille ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tiedonvälitys korostuu niissä tilanteissa, joissa vaara havaitaan tai vaaran uhka on olemassa. Esimiesten tehtävänä on myös raportoida kirjallisesti kaikki läheltä piti -tapaukset oppilaitoksen työsuojeluorganisaatiolle. Esimerkki raportointilomakkeesta löytyy liitteestä Tekninen, laboratorio- tai vastaava henkilöstö Oppilaitoksen tekninen ja/tai laboratorio- tai vastaava henkilöstö valvoo ja koordinoi ostopalveluja ja niiden paikallista työnjohtoa, korjaustoimintaa, yhteisiä alueita, toimistotiloja, näytteenvalmistusalueita, kemikaalien ja laitteiden käyttöä, alkusammutuskalustoa, työterveyshuollon ja muiden viranomaistahojen yhteistyötä, terveydelle vaarallisten aineiden ilmoitusvelvoitteita ja pientarvikkeiden hankintaa sekä näihin liittyvää työsuojelua. Samalla ko. henkilöstö toimii oppilaitoksen työsuojeluhenkilöstön tehtävissä eri toimia yhdistävänä, koordinoivana, kouluttavana ja ohjaavana asiantuntijaryhmänä. Ko. henkilöstö vastaa myös oppilaitoksen puolesta erilaisiin tarkastuksiin ja turvatarkastuksiin liittyvästä yhteistyöstä tarkastusten tekijöiden ja erilaisten viranomaistahojen kanssa. Tällaista yhteistyötä tehdään mm. työsuojelu-, koulutus-, ensiapu-, sähkölaite-, paloturvallisuus-, säteilyn käyttö-, kemikaalien käyttö-, pulvereiden käyttö - ja jätevesien päästöasioissa. 4

12 1.3.4 Henkilöstö Kaikkien oppilaitoksen henkilöiden on työskenneltävä annettujen ohjeiden mukaisesti turvallisesti ja huolehdittava, ettei työstä aiheudu mitään vaaraa muille henkilöille, ympäristölle eikä kalustolle ja kiinteistölle. Annettuja ohjeita ja turvamääräyksiä on noudatettava. Henkilöstön tulee toimia työturvallisuuslaissa (738/2002) määrätyn mukaisesti mm. seuraavasti: Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa. Koneeseen, työvälineeseen tai muuhun laitteeseen taikka rakennukseen asennettua turvallisuus- tai suojalaitetta ei saa ilman erityistä syytä poistaa tai kytkeä pois päältä. Jos työntekijä työn johdosta joutuu tilapäisesti poistamaan turvallisuus- tai suojalaitteen käytöstä, hänen on palautettava se käyttöön tai kytkettävä laite päälle niin pian kuin mahdollista. Koneita, työvälineitä ja muita laitteita on käytettävä, hoidettava, puhdistettava ja huollettava asianmukaisesti Työsuojelupäällikkö Oppilaitoksissa tulee olla lakisääteisten määräysten mukainen työsuojelupäällikkö Hänen tehtävänsä määräytyvät sen mukaan, mitä laki työsuojelun valvonnasta (44/2006) ja työpaikan työsuojelutoiminnasta edellyttää työpaikalla. Työsuojelupäällikkö auttaa ja neuvoo oppilaitoksen linjaorganisaatiota työsuojeluasioissa asiantuntijana ja hoitaa keskitetysti kaikki työsuojelulliset yhteydet eri viranomaisiin Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluvaltuutettujen tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontalain (44/2006) ja voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat yhteistyössä kaikkien ryhmien kanssa terveellisten ja turvallisten työolosuhteiden ja - menetelmien kehittämiseen. Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut ovat oman alueensa asiantuntijoita. He perehtyvät toimialueensa työolosuhteisiin ja vaaratekijöihin. Työsuojeluvaltuutetuilla on velvollisuus puuttua työsuojeluohjeiden noudattamatta jättämiseen sekä neuvoa ja ohjata turvallisten työmenetelmien käyttöä. Työsuojeluvaltuutetut suorittavat alueellaan tarkastuksia yhdessä esimiesten kanssa. Tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat missä todetaan puutteet, toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö. Pöytäkirja toimitetaan esimiehille ja työsuojelupäällikölle. 5

13 1.4 Työsuojeluun liittyvä yhteistyö Työsuojeluun liittyy runsaasti eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä, kuten kiinteä yhteistyö työterveyshuoltoon (työriskikartoitukset, ergonomia, jne.) sekä erilaisten viranomais- ja palvelutahojen kuten palo-, ympäristö-, työturvallisuus-, turvallisuus-, koulutus- sekä jätehuoltotahojen kanssa. Oppilaitoksissa työturvallisuuteen ja - suojeluun liittyvästä työsuojeluyhteistyöstä vastaa tekninen henkilöstö, joka myös valvoo ja koordinoi tätä yhteistyötä Koulutus Koulutuksen ja opastuksen tavoitteena on työympäristön työmenetelmiin liittyvien riskien hallinta sekä turvalliset toimintatavat työsuorituksissa. Hyvä perehdytys, työnopastus ja esimerkiksi tulityö- ja työturvallisuuskortti luovat pohjan turvalliselle työnteolle Työterveyshuolto Työterveyshuollossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä (mm. 1383/2001 Työterveyshuoltolaki ja 708/2013 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta), viranomaisten määräyksiä ja sitä koskevia sopimuksia. Asetuksen 708/2013 mukaisesti työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy samoin kuin työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma. Työterveyshuollon toiminnan suunnittelussa tulee määritellä työterveyshuollon tavoitteet, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tarve, toimintatavat ja keinot, joilla ehkäistään työstä ja työympäristöstä, työpaikan rakenteesta ja työn järjestelyistä aiheutuvia terveysvaaroja ja -haittoja sekä ylläpidetään ja edistetään työympäristön ja työyhteisön terveellisyyttä ja toimivuutta sekä työntekijän terveyttä ja työkykyä. Tähän toimintaan liittyy mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka vahvistetaan vuosittain. 1.5 Korvaukset työtapaturmista ja ammattitaudeista Työssä sattuneiden tapaturmien ja työstä johtuvien ammattitautien aiheuttamista taloudellisista menetyksistä voi työntekijä saada korvausta sosiaalivakuutuslainsäädännön perusteella. Tätä koskevia lakeja ovat mm. tapaturmavakuutuslaki (608/1948) ja ammattitautilaki (1343/1988), johon liittyy ammattitautiasetus (1347/1988). Työnantajan on otettava vakuutus työntekijöitään varten tapaturmavakuutusyhtiöstä. Tapaturman sattuessa loukkaantunut työntekijä on toimitettava mahdollisimman nopeasti hoitoon. Vakuutuslaitokselle on lähetettävä tapaturma-/ammattitauti-ilmoitus sekä annettava loukkaantuneelle työntekijälle vakuutustodistus, jolla saa lääkärin hoidon ja lääkkeet maksutta. Korvauksensaajan on ilmoitettava rehellisesti tapaturmaan liittyneet seikat sekä suostuttava lääkärin määräämään hoitoon. Työntekijän tulee työssään noudattaa annettuja turvallisuusmääräyksiä ja ohjeita. Laiminlyönnistä voi olla seurauksena korvauksen menettäminen. 6

14 Tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) määritelty vakuutusturva koskee oppilaitoksen projektissa työskentelevää opiskelijaa ja työntekijää oppilaitoksen tiloissa tapahtuvan työskentelyn sekä työpaikan ja asunnon välisten matkojen aikana Opiskelijatapaturmat Laki 1318/2002 (laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta) ja asetus 851/1948 (asetus opiskelutapaturman korvaamisesta) määrittelevät, että laboratorio- tai kenttätyössä tai muussa käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut ja kysymyksessä olevalle opiskelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheuttama tapaturma korvataan työtapaturmana, jos opiskelu on tapahtunut ko. laissa ja asetuksessa mainitussa tai tarkoitetussa koulussa, laitoksessa tai opetuskurssilla. Lain 1318/2002 perusteella vakuutusturva ei koske opiskelijaa teoriaopetuksen eli esimerkiksi oppilaitoksen tiloissa tapahtuvien luentojen tai itsenäisen opiskelun aikana eikä myöskään opiskelupaikan ja asunnon välisten matkojen aikana ellei henkilö ole osallistunut opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteiden mukaiseen työhön rinnastettavaan käytännön opetukseen, työssä oppimisjaksoon, työharjoitteluun tai näyttötutkintoon oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen tai opetuksen järjestäjän tai oppilaitoksen ylläpitäjän osoittamassa paikassa. Korvaukset määräytyvät samoin kuin työtapaturmissa. Opiskelijan vuosityöansioksi, jonka perusteella korvaussumma määrätään, on kuitenkin määritettävä se ansio, jonka ko. opiskelija olisi todennäköisesti valmistumisensa jälkeen saanut Stipendityöntekijä Stipendiin ei kuulu automaattisesti vakuutusturvaa, mutta osa stipendien myöntäjistä on ottanut oman vakuutuksen stipendin saajille. Vakuutusturva kannattaa varmistaa ja tarvittaessa ottaa oma vakuutus. 1.6 Työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvä ohjeistus Ohjeistuksesta vastaa oppilaitoksen tekninen henkilöstö. 1.7 Pelastussuunnitelma Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa, että rakennuksen tai muun kohteen haltijan on laadittava pelastussuunnitelma kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- ja paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. 7

15 1.8 Riskien arviointi Työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara; esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; työn kuormitustekijät; ja mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Oppilaitoksissa riskien kartoittamisesta vastaa tekninen ja/tai laboratorio- tai vastaava henkilöstö. Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi antaa perustan työsuojelutoiminnan painopistealueiden tunnistamiselle ja määrittelylle sekä töiden, laboratoriotöiden ja harjoitusten tekemiselle. Vaarojen arviointi on tehtävä työturvallisuuslaissa (738/2002) tarkoitettujen vaarojen arvioimiseksi ja selvittämiseksi. Riskien arvioinnin yhteydessä on selvitettävä myös työpaikalla tarvittavat suojaimet (vrt. luku 5). Tarpeelliset suojaimet on hankittava kaikille työntekijöille ja opiskelijoille, joiden turvallisuus ja terveyden säilyminen työssä sitä edellyttää. Riskien kartoitus ja analysointi tehdään järjestelmällisesti vähintään kerran vuodessa ja myös tarvittaessa, kuten työtapojen muuttuessa. Työtekijöiden sairauspoissaoloja, työtapaturmia, työperäisiä sairauksia ja työpaikan olosuhteita tulee seurata eri yhteistyöosapuolten kanssa. Mikäli ongelmia esiintyy, niihin puututaan välittömästi. Työsuojelutoiminnan tuloksellisuutta seurataan riskikartoituksen yhteydessä vuosittain tehtävällä itsearvioinnilla ja tehdään tarvittavat kehittämisehdotukset oppilaitoksen johdolle. 1.9 Opiskelijoiden ja projektityöntekijöiden ohjaus Oppilaitoksen esimiehen/opettajan asemassa olevalla on työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytykseen, työnopastukseen ja ohjeistukseen liittyvä vastuu työturvallisuuslain (738/2002) nojalla. Perehdytys tai työnopastus toteutetaan henkilökohtaisen perehdytyssuunnitelman mukaisesti siten, että esimiehen, opettajan, ohjaajan tai valvojan asemassa oleva määrittelee perehdytyksen tai työnopastuksen tarpeen ja sisällön ja sopii perehdytyksen antajan. Perehdytystä voi antaa työtehtävän hyvin osaava ja hallitseva alan ammattilainen, joka voi olla esimerkiksi laboratoriomestari, laboratorioinsinööri tai kokenut koulutettu projektityöntekijä, mutta valvontavastuu säilyy esimiesasemassa olevalla. Perehdytyksessä ja työnohjauksessa on hyvä käyttää työpari- eli kisälli-oppipoikatekniikkaa, kunnes tavoiteltu osaamistaso on saavutettu ja opiskelija tai uusi työntekijä kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Tarpeen tullen perehdytystä annetaan aina, kun työ on tekijälleen uusi. 8

16 1.9.1 Koulutukseen liittyvät opiskelijoiden henkilösuojaimet Koulutuksen järjestävä opettaja vastaa oppilaitoksessa siitä, että opiskelijalla on käytössään opiskelun järjestämisen ja työturvallisuuslainsäädännön edellyttämät henkilönsuojaimet laboratoriotiloissa ja harjoitustöissä. Opetusministeriön asetuksen 1323/2001 (asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista) mukaisesti näistä suojaimista voidaan periä maksua. Oppilaitoksessa opetuksen järjestävä opettaja tekee vaarojen arvioinnin yhteydessä tarpeelliset suunnitelmat jokaisen työpisteen ja harjoitustyön osalta tarvittavien henkilönsuojaimien hankinnasta ja käytöstä. Suojaimien hankinnan suorittaa tekninen tai vastaava henkilöstö Opiskelijan ulkopuoliselle aiheuttama vahinko Oppilaitos korvaa vahingonkorvauslain (412/1974) mukaan opiskelijan opetukseen liittyvässä työssä (työharjoittelu tai opetukseen liittyvä työ muussa laitoksessa) oppilaitoksen ulkopuoliselle aiheuttaman henkilö- tai esinevahingon. Opiskelija taas on velvollinen korvaamaan aiheuttamastaan vahingosta oppilaitokselle kohtuullisen määrän ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu ja vahingon aiheuttajan asema. Jos vahinko on sattunut opiskelijan lievästä tuottamuksesta, hänellä ei ole juridista korvausvelvollisuutta. Sen sijaan, jos opiskelija on aiheuttanut vahingon tahallisesti, on hän pääsääntöisesti täysimääräisesti korvausvelvollinen Raskaus Työturvallisuuslakiin (738/2002) liittyvät säädökset edellyttävät turvallisia työoloja lisääntymisterveyden kannalta. Valtioneuvoston päätöksen 1043/1991 (päätös perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä aiheutuvan vaaran torjunnasta) mukaisesti raskaana olevaa työntekijää ei saa altistaa työssä kemialliselle, fysikaaliselle tai biologiselle tekijälle niin, että siitä on vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle (vrt. luku 3.4.1). Ensisijaisia työntekijöiden suojauskeinoja ovat haitallisten aineiden tai menetelmien korvaaminen vaarattomilla, altistumisen määrän ja keston minimointi, rakenteelliset tai muut tekniset torjuntakeinot sekä henkilökohtaiset suojausvälineet. Jos työympäristön vaaraa ei voida poistaa, on työntekijä pyrittävä siirtämään toisiin työtehtäviin. Jos muuta työtä ei voida järjestää, voi työntekijä saada sairausvakuutuslain (1224/2004) perusteella erityisäitiysrahavapaata. Lisätietoa erityisäitiysrahavapaasta löytyy Kansaneläkelaitoksen nettisivuilta (http://www.kela.fi). Valtioneuvoston päätöksen (1043/1991) mukaisesti työnantajan on ilmoitettava työntekijöille sikiön kehitykselle tai raskaudelle aiheutuvasta vaarasta, jos työssä käytetään tai esiintyy tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa tällaista vaaraa. Tällaisessa työssä on raskaana olevan työntekijän ilmoitettava raskaudestaan työnantajalle joko suoraan tai työterveyshenkilöstön kautta, jotta työnantaja voisi ryhtyä tässä päätöksessä tarkoitettuihin suojelutoimenpiteisiin. 9

17 2 LABORATORIOSSA JA TYÖPAIKALLA ESIINTYVIÄ VAAROJA Työtapaturmia aiheuttavat tavallisimmin kappaleet ja esineet, kuten lentävät roskat ja sirut, sekä nostettavat ja siirrettävät taakat. Yleisimpiä tapaturmatyyppejä ovat liukastuminen ja kompastuminen, esineisiin satuttaminen, putoaminen sekä fyysinen ylikuormittuminen. Tapaturmien seurauksena useimmiten syntyviä vammoja ovat nyrjähdykset ja venähdykset, naarmut, haavat sekä ruhjevammat. Tilastojen mukaan melko harvinaisia, mutta sattuessaan vakavia laboratoriossa tapahtuvia työtapaturmia ovat palo-, räjähdys-, sähkö- ja säteilyonnettomuudet sekä myrkytykset. Varsin vakavia ja valitettavasti myös suhteellisen yleisiä ovat erilaiset syövyttävien aineiden, lasinsirujen tms. aiheuttamat silmävammat. Vaikutukseltaan vähäisempiä, mutta usein esiintyviä, noin 80 % Suomessa ilmoitetuista laboratoriotyötapaturmista, ovat esimerkiksi lasin aiheuttamat haavat, ihon vahingoittuminen syövyttävien aineiden tai kuumien tai kylmien nesteiden vaikutuksesta, koneiden ja työkalujen aiheuttamat haavat ja ruhjevammat sekä kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset. 2.1 Kemialliset vaaratekijät Kemiallisten aineiden aiheuttamat vaarat ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle voivat olla joko välittömiä (luku 3.12) tai välillisiä (luku 3.13). Välittömillä vaaroilla tarkoitetaan sitä, että terveydelle vaaralliset kemialliset aineet voivat päästä ihmisen elimistöön tai muutoin kosketuksiin kudoksen kanssa. Välillisillä vaaroilla tarkoitetaan kemiallisten aineiden muiden kuin terveydelle vaarallisten ominaisuuksien aiheuttamia vaaroja, kuten palamisen, räjähtämisen ja korroosion aiheuttamien tapahtumien vaikutusta ihmiseen. Kemikaaliturvallisuutta on käsitelty tarkemmin luvussa 3. Kemikaalilain (599/2013) mukaisesti kemikaalista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi kemikaalin käyttäjän on, silloin kun se on kohtuudella mahdollista, valittava käyttöön olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai menetelmä, josta aiheutuu vähiten vaaraa. 2.2 Fysikaaliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät tarkoittavat eri energiamuotojen vaikutuksia työntekijöihin ja heidän terveyteensä. Merkittävimpiä fysikaalisia vaaratekijöitä ovat melu ja tärinä, säteily, kylmät ja kuumat olosuhteet, sähkö ja puutteellinen valaistus Melu Melu on häiritsevää tai kuulolle haitallista ääntä. Melua esiintyy tyypillisesti tuotannossa, jossa käytetään suuria energiamääriä joko valmistukseen tai kuljetukseen. Melun torjunnasta määrätään Valtioneuvoston asetuksessa 85/2006 (asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta). Korvaan kohdistuva melualtistustaso ei saa ylittää 85 db. Kuulo voi alentua hyvinkin lyhyen melualtistuksen seurauksena. Oheisessa taulukossa (taulukko 1) on aikarajoja, joiden jälkeen kuulovaurion riski on toistuvassa melualtistuksessa todennäköinen. Tyypillisiä kuulovaurion oireita on se, että 10

18 korvat tuntuvat tukkoisilta, korva soi, joudut pinnistelemään kuullaksesi ja saadaksesi selvää sanoista, radion ja television äänenvoimakkuutta on toistuvasti lisättävä, meluinen ympäristö aiheuttaa vaikeuksia kuunteluun ja keskusteluun osallistuminen hankaloituu. Taulukko 1. Kuulovaurion riski toistuvassa melualtistuksessa. Melu Altistusaika 85 db 8 h 88 db 4 h 94 db 1 h 97 db 30 min 103 db 7 min 109 db 1,5 min Tärinä Tärinä on kappaleen edestakaista liikettä. Käsitärinällä tarkoitetaan tärinää, joka siirtyy ihmisen käteen ja aiheuttaa tapaturma- tai sairastumisriskin. Kokokehon tärinällä tarkoitetaan tärinää, joka siirtyy alustasta tai istuimesta ihmiseen ja aiheuttaa tapaturma- tai sairastumisriskin. Tyypillisiä käsitärinäoireita ovat valkosormisuus, sormien puutuminen ja tunnottomuus sekä puristusvoiman heikkeneminen. Kokokehon tärinä voi aiheuttaa selkäoireita Säteily Ionisoiva säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Ionisoivan säteilyn lähteitä ovat radioaktiiviset aineet ja eräät laitteet kuten röntgenlaitteet ja hiukkaskiihdyttimet. Ionisoivan säteilyn hiukkasenergia on niin suuri, että se aiheuttaa elektronien irtoamista eli ionisaatiota kohteessa. Ionisoivan säteilyn käyttöä valvoo Suomessa Säteilyturvakeskus (STUK). Pienienerginen sähkömagneettinen säteily ei aiheuta ionisaatiota kohteessaan. Tällaista ionisoimatonta säteilyä esiintyy kaikkialla työ- ja elinympäristössämme, ja se koostuu useista hyvin erityyppisistä säteilyn osa-alueista. Näitä ovat staattiset sähkö- ja magneettikentät, pien- ja suurtaajuiset sähkömagneettiset kentät (esim. NMR), mikroaaltosäteily, optinen säteily (esim. laser), johon kuuluvat infrapunasäteily (IR), näkyvä valo sekä ultraviolettisäteily (UV). Oheisessa kuvassa (kuva 1) on esitetty eri säteilylajit. 11

19 Kuva 1. Ionisoimaton ja ionisoiva säteily Sähkö Sähkölaitteiden käyttöön liittyy sähkönjakeluverkossa ja itse sähkölaitteen sisällä tapahtuvien vaurioiden aiheuttama sähköinen riski. Tyypillinen sähkötapaturma on vioittuneesta laitteesta saatava sähköisku. Kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien lukumäärä on laskenut voimakkaasti 50-luvulta lähtien 90-luvun alkuun saakka. Tällä hetkellä kuolemaan johtavia sähkötapaturmia tapahtuu keskimäärin 3-4 vuodessa Ilmanvaihto Hyvin toimiva ilmanvaihto vähentää terveysriskejä, lisää työhyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksena on luotu perusteet hyvän työilman suunnittelulle antamalla epäpuhtauksille tavoitetasot, jotka tyypillisesti ovat 1-10 % haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista eli HTP-arvoista (vrt. luku 3.10). Ilmanvaihtoratkaisujen huolelliseen suunnitteluun tulee jatkuvasti panostaa. Hyvin toteutettu ilmanvaihto säästää käyttökustannuksia ja parantaa työilman laatua. Ilmanvaihdolla tilaan tuodaan ja sieltä poistetaan ilmaa. Ilmastointi voi sisältää ilmanvaihdon lisäksi myös ilman lämmityksen, jäähdytyksen, kostutuksen, kuivauksen ja suodatuksen. Ilmanvaihtojärjestelmä toimii rakennuksen "keuhkoina", joiden puhdistusvaikutus kohdistuu kaikkiin epäpuhtauksiin. Viihtyisien lämpöolojen luomisessa ilmastointi on teknisistä keinoista tärkein. Ilmanvaihto jaotellaan paikallisilmanvaihtoon (esim. vetokaappi ja kohdepoisto) ja yleisilmanvaihtoon. Ilman epäpuhtaudet tulee poistaa jo lähteellä ja rajoittaa niiden leviäminen yleiseen työilmaan. Paikallis- ja yleisilmanvaihdolla pyritään aikaansaamaan ilman laadultaan puhtaita työskentelyvyöhykkeitä Valaistus Puutteellinen valaistus heikentää hyvän työsuoriutumisen edellytyksiä useiden mekanismien, kuten näkötehokkuuden, ympäristötyytyväisyyden, vireystilan ja viihtyvyyden heikentymisen kautta. 2.3 Biologiset vaaratekijät 12

20 Biologisilla tekijöillä tarkoitetaan mikro-organismeja, kuten bakteereita, viruksia, homeita, sieniä ja loisia. Niitä esiintyy mm. mikrobiologisissa laboratorioissa. Altistuminen työssä tapahtuu lähinnä hengitysteitse, ihon ja ruuansulatuselimistön kautta. Se voi aiheuttaa infektioita hengitysteissä (esim. keuhkokuume), ruuansulatuskanavassa (oireena oksentelu ja ripuli) tai iholla (märkäinen ihotulehdus). Lisäksi altistuminen mikrobeista peräisin oleville tekijöille voi aiheuttaa yliherkkyysreaktion, allergisen silmätulehduksen, nuhan, astman tai ihottuman sekä keuhkokudoksen allergisen sairauden eli alveoliitin. Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan homeet aiheuttavat vuosittain keskimäärin noin 200 uutta ammattitautia. Työnantaja on velvollinen minimoimaan terveyshaitat, jotka aiheutuvat tai voivat aiheutua työntekijöiden altistumisesta biologisille tekijöille työssä. Asiasta on säädetty mm. valtioneuvoston asetuksessa 715/2001 (asetus kemiallisista tekijöistä työssä) ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 795/2007 (asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista) Kosteusvauriot Biologisille tekijöille voi altistua myös kosteusvaurioituneissa rakennuksissa. Jos kosteusvaurioita ja niihin johtaneita syitä ei korjata, voi kostuneisiin rakenteisiin syntyä bakteeri- ja homekasvua. Tällöin rakennuksen käyttäjät voivat altistua mikrobiperäisille epäpuhtauksille. Jopa puolet kosteus-/homevauriorakennuksen käyttäjistä voivat saada silmien- ja ylähengitysteiden ärsytysoireilua. Mikäli altistumisaika pitkittyy, voi seurauksena olla lähinnä ylempien hengitysteiden infektiokierre ja pahimmillaan ammattitauteja, esim. allerginen nuha tai astma. 2.4 Ruumiillinen kuormittaminen ja ergonomia Koko elinaikansa ihminen on alttiina erilaiselle kuormitukselle. Työntekijä kuormittuu tehdessään työtä. Kuormitus on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille. Liiallisena tai liian vähäisenä se kuitenkin saattaa aiheuttaa ihmiselle terveydellisiä haittoja. Kuormittumiseen vaikuttavat työympäristö ja itse työn tekeminen sekä yksilön henkiset ja fyysiset ominaisuudet. Kuormituksen määrä riippuu eri kuormitustekijöiden laadusta, määrästä ja vaikutusajasta. Työn kuormittavuutta voidaan arvioida työntekijän kuormittuneisuuden perusteella. Kuormittuminen voi näkyä: elimistön toiminnoissa tapahtuvina muutoksina, työsuorituksina, virhereaktioina, tapaturmina sekä erilaisina tuntemuksina. Työn kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän fyysiseen terveyteen ja työkykyyn ovat muun muassa työmenetelmät, työasennot, työn fyysinen raskaus tai työssä vaadittava tarkkaavaisuus sekä työvälineet, työympäristön, työyhteisön ja työntekijän itsensä ominaispiirteet. Erityisen kuormittavia työtehtäviä ovat mm. taakkojen käsittely ja nostotyöt, näyttöpäätetyö tai muut hankalia työasentoja sisältävät työt. Usein on vaikea osoittaa vain yhtä syytä siihen, miksi ihminen väsyy tai sairastuu. Ergonomian tavoitteena on poistaa kitka työn ja työntekijän väliltä, jolloin työ sujuu helpommin, nopeammin ja terveellisemmin. Ergonomista tietoa ja toimintaa tarvitaan sovitettaessa työ, työpaikat, työvälineet, tuotteet ja työympäristö ihmisen edellytysten ja vaatimusten mukaisiksi. Ergonomian osa-alueita ovat: 13

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 04.05.2015 Reetta Orsila EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Biologisten ilmiöiden mittaaminen

Biologisten ilmiöiden mittaaminen ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Työ- ja kemikaaliturvallisuuden perusteita 5.10.2016 Markus Turunen Kuva: Suomen journalistiliitto Lähde: Osha.europa.eu Oppimiskerran sisältö 1. Työturvallisuuden

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4. Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

REACH Roolit ja velvoitteet

REACH Roolit ja velvoitteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011 REACH Roolit ja velvoitteet Kemikaaliaamu 11.10.2016 Lyhyesti Tukesista Tukes valvoo

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Käyttöturvallisuustiedote EY:n asetuksen 1907/2006 mukaisesti Päiväys: 15-syys-2011*** Muutosnumero: 2*** 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Aineen tai valmisteen sekä Valmisteen

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Demonstraatiot ja oppilastyöt kemiassa. Työturvallisuus. Tuntilanteessa muita huomioon otettavia asioita. Ryhmäohjaus Syksy 2016

Demonstraatiot ja oppilastyöt kemiassa. Työturvallisuus. Tuntilanteessa muita huomioon otettavia asioita. Ryhmäohjaus Syksy 2016 Demonstraatiot ja oppilastyöt kemiassa. Työturvallisuus. Tuntilanteessa muita huomioon otettavia asioita. Ryhmäohjaus Syksy 2016 Merkkien muutosprosessi Ryhmäohjauksen sisältöä Purkit paikoillaan Suojavälineet

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt Industrikitt Sivu 1 / 5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yrityksen tunnistetiedot Julkaisupäivämäärä 27.10.2006 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi Industrikitt 1.2 Aineen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle

Lisätiedot

Kauppanimi: PLANATOL AD 120 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5

Kauppanimi: PLANATOL AD 120 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake 1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake Koulu: Oppiaine: Aiemmin tehdyt selvitykset /arvioinnit: Vastuuhenkilö: Arvioinnin kohde Työryhmä Aikataulu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Lisätietoja: 2 Tarkistuslista

Lisätiedot

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu: 1/5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste REF 532015 Kauppanimi FiFo MN 616 1/4, 15,0 cm 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KH 17.1.2017 12 LIITE 3 YTTMK 4.1.2017 2 LIITE 1 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2017 31.12.2018 2.1.2017 Jouko Käkönen Työsuojelupäällikkö SISÄLLYS 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu: 1/5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste REF 740917.1 Kauppanimi Buffer AE (1000 ml) 1 x 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt

Lisätiedot